TOIMINTAKERTOMUS 2004

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

1. Puheenjohtajan puheenvuoro2. Pääsihteerin puheenvuoro3. KSL:n organisaatio4. Hallinto ja kokoukset5. Sivistysliiton jäsenet6. Jäsenyydet7. Taloudesta 7.1. Talouden rakenne 7.2. Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi 7.4. Tilintarkastajat8. Henkilöstö 2004 9. SIVISTYSLIITON TOIMINTA 9.1. KSL-radio 2004 9.2. Työelämän hankkeet 9.3. Ammattiosastojen ja järjestöjen koulutushankkeet 9.4. KSL-yhteisön kehittäminen 9.5. Tiedotustoiminta 9.6. Muut hankkeet ja projektit10. Opintojärjestö- ja kulttuuritoiminta11. Kansainvälinen toiminta 12. Opintokeskustoiminnan ylläpito13. OPINTOKESKUKSEN TOIMINTA 13.1. Opintokeskuksen asiakkaat ja neuvonta 13.2. Opintokeskuksen toiminta 13.3. Opintokeskuksen kehittämishankkeet 13.3.1. Elinikäinen oppiminen järjestöissä 13.3.2. Opintokeskusten arviointihanke 13.3.3. Muut hankkeet14. KSL-opintokeskuksen toimintatilastot 200415. KSL-talous vuodelta 2004, tilinpäätösasiakirjat liitteineen

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toimintakertomus 2004

SisällysluetteloTOIMINTAKERTOMUS

2004

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

TOIMINTAKERTOMUS 2004

esipuhe

PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO

[tai: KANSALAISEN ROOLI KOROSTUI VUONNA 2004]

Kulunut vuosi 2004 sujui vapaan sivistystyön osalta vaihteeksi rauhallisissa ja vakiintu-neissa merkeissä. Ainoa maailman menoa ravistellut asia oli KSL:n juhlavuosi, jota muis-tettiin ilahduttavan paljon tapahtumissa ympäri maata ja pitkin vuotta. Rahallisesti vuosi olisi ollut varsin tyydyttävä, elleivät juhlatilaisuudet olisi nakertaneet tulosta. Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava, että juhlavuoteen oli varauduttu myös KSL:n talouden suunnittelussa, ja vaikka rahaa paloikin jonkin verran yli odotusten, olemme edelleen toi-mintakunnossa, jopa hyvässä iskussa. Ennen kaikkea KSL sai hyvää julkisuutta. Toivoa vain sopii, että hyvä maine säilyisi ihmisten mielissä pitkään.

Vaikka siis viime vuosi sujui paljolti odotusten mukaan, yksi uusi asia kuitenkin ilmestyi pöydälle viime vuonna: think tank. Suomessa havahduttiin eri tahoilla siihen, että monissa maailman maissa poliittista päätöksentekoa valmistelevat ja tukevat erityiset think tan-kit, jotka voisi suomentaa kirjaimellisesti aatossammioiksi – tai sitten vähän vapaammin ja kotoisen Suomen agraariseen nykyelämään paremmin sopivasti – ideariihiksi tai ajatus-hautomoiksi.

Oikeusministeriö pyörittää erityistä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa, jonka osaksi se päätti rahoittaa sivistysjärjestöjä perustamaan think tankeja ja olemaan inno-vatiivisia. Yhteiseksi teemaksi valittiin vastaaminen globalisaation asettamiin haasteisiin. Vaikka varsinainen rahan hakeminen ja saaminen tapahtuikin vuoden 2005 alkupuolella, hankkeen pohjatyö tehtiin viime vuonna. Ehkä vuoden päästä tällä palstalla puheenjohta-ja palaa tähänkin asiaan ja vetää johtopäätöksiä tuloksista.

Menipä globalisaatioselvitys syteen tai saveen, minusta ajatus kansalaiskeskustelun sal-limisesta on melkeinpä vallankumouksellinen Suomessa. Sen jälkeen kun keisari Nikolai I kielsi keskustelun ja ulkomaisten vaikutteiden pääsyn maahan, moni asia on ehtinyt muut-tua, mutta yksi on pysynyt vankasti ennallaan: auktoriteettia on kumarrettu ja vaiti nielty, mitä ikinä ylhäältä päin on niskaan kaadettu. Keski-Euroopassa ja Britanniassa on totuttu päinvastaiseen tyyliin, siihen että kansalaisyhteiskunta asettaa vaatimuksia ja paineita eliitille, ja jos tämä ei pysty niihin vastaamaan, sille esitetään protesteja. Tällä saralla Suomessa on ollut valitettavan hiljaista 1900-luvulla – lukuunottamatta vuosien 1905 ja 1917-18 kahinoita ja vuoden 1956 yleislakkoa.

Think tankien tarkoitus on oikeusministeriön mukaan mm. keskustelun edistäminen ja tie-don välittäminen sekä erilaisten selvitysten ja taustoitusten tekeminen. Projektijohtaja Seppo Niemelän (kesk.) mukaan demokratiaa tukeva, vaihtoehtoja etsivä tutkimus on ol-lut lamassa Suomessa. Monissa länsimaissa on eri taustoista perustettuja tutkimuslaitoksia ja säätiöitä, joiden nimissä osallistutaan aktiivisesti julkiseen keskusteluun. Näitä keskus-telijoita ei siellä jyrätä hiljaisiksi, vaan niitä kuunnellaan, joskaan niiden esityksiä ei aina noudateta. Voi kuitenkin ajatella, että valitut toimintalinjat ovat ainakin jossakin määrin think tank -laitosten esitysten mukaisia.

TSL:n pääsihteeri Jorma Turunen laati selvityksen think tankeista viidessä länsimaassa ja päätyi siihen, että tällaiset uudet toimintamallit ”voisivat edesauttaa poliittista hallintaa ja yhteiskunnallista sitoutumista”, koska ne tekevät keskustelualoitteita ja pitävät yllä keskustelua. Koska tällaiset selvityslaitokset edustavat avoimesti erilaisia poliittisia taus-

esipuhe

toja, ne voisivat aktivoida puolueiden jäseniä keskustelemaan, kirjoittamaan, tekemään aloitteita kokouksiin ja tuomaan uudenlaista jännitettä poliittiseen keskusteluun.

Tuskin nämä laitokset erityisesti nostavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä tai juokse-vat maata maailmankartalle, mutta yksi olennainen tehtävä voisi olla uusien luottamus-henkilösukupolvien kasvattaminen ja samalla sitoutuneen puoluetoiminnan elvyttäminen. Sitoutuminen ei nykypäivänä tarkoita sitä, että puolueen äänestäminen edellyttää myös vakuutukset Kansaan, ostokset E-liikkeen myymälöihin, rahat ja lainat työväenpankkiin, jäsenyydet kuntoon Suomi-Neuvostoliitto-seuraan ja autot hankittavaksi sosialistimaista. Nykypäivän globaali tavaramaailma on aika veikeä juttu, koska sitoutuminen ei ole yksi-oikoista.

Tästä kaikesta pitäisi tulla selkeämpää vuoden 2005 aikana, mikäli think tank pääsee työs-sään alkuun.

Tapani Kaakkuriniemi

Puheenjohtaja

PÄÄSIHTEERIN PUHEENVUORO

Kulttuuriin juhlavuosi

Vuonna 2003 valmistunut KSL:n tiedotusstrategia-selvitys vahvisti sen perusolettamuksen että vapaata sivistystoimintaa vaivaa tunnettuusongelma. Toiminnan merkitys ja omalei-maisuus myönnetään, mutta samaan hengenvetoon todetaan että toiminta ei saa tarpeek-si julkisuutta, toiminnan sisältö ja muodot jäävät suurelta yleisöltä huomaamatta. Tämä lähtökohta mielessään KSL valmistautui juhlavuoteensa 2004. Tavoitteena oli siis parantaa KSL:n ja näin ollen myös vapaan sivistystyön yleistä tunnettuutta. Kun Kansan Sivistystyön Liitolla on vahva ja perinteikäs kulttuuriosaajan maine otettiin kulttuuritoiminta mukaan osaksi näkyvyysstrategiaa. KSL järjesti juhlavuoden aikana tilaisuuksia ja kulttuuriohjel-maa jäsenjärjestöjen ja yhteistyötahojen tilaisuuksiin ja juhliin. Kantavana ideana oli mennä sinne missä tapahtuu ja viedä omaa toimintaa sinne missä liitto saa mahdollisim-man paljon näkyvyyttä toiminnalleen. Tilaisuuksia ja tapahtumia oli kymmeniä Hangosta Sodankylään.

Arvokeskustelua, aineistoja ja perinteen vaalimista

KSL:n juhlavuoteen kuului myös yhteistyössä läheisten tahojen kanssa järjestetyt keskus-telusarjat. Tampereella järjestettiin Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestö ry:n ja Tampereen kansansivistysjärjestö ry:n kanssa keskustelusarja ”Elämää ja politiikkaa”. Vantaalla jär-jetettiin KSL:n Vantaan sivistysjärjestön, Vasemmistoliiton Vantaan kunnallisjärjestön ja Vasemmistoliiton aluejärjestöjen kanssa keskustelusarja jonka teemana oli vasemmiston arvot ja työväenliikkeen historia Vantaalla.

5

KSL:n juhlavuoden kirja oli Sivistystyön itseymmärrys – Tekstejä järjestöllisestä sivistys-työstä. Kirjan kirjoittivat tutkija Kari Kantasalmi, opintojohtaja Jukka Tainio ja Liisa Kor-honen.

Toinen juhlavuoden aikana ilmestynyt kirja oli Kalevi Suomelan kirjoittama ”Kohti ak-tiivista yhteiskuntaa”. Teos on katsaus Euroopan vasemmiston aatehistoriaan ja vasem-miston tämän päivän haasteisiin. Teos pohjautuu KSL:n ja vasemmistoliiton yhteistyössä järjestämien puoluekouluprojektin luentomateriaaleihin.

Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin avoin kisällilaulukilpailu, jonka tarkoituksena oli he-rättää kisällilauluperinnettä henkiin. Kilpailuun osallistui kaksikymmentä henkilöä, ja raa-ti luonnehti kilpailun tasoa korkeaksi. Voittajaksi valittiin vantaalainen Veikko Kankkunen, joka osallistui nimimerkillä ”Veka” ja sanoituksella ”Yrjö Tuplavee”. Voittanut kappale esitettiin Kulttuuritalolla 28.10 KSL 40v. juhlassa.

Vapauden kaiho soi ja uusi ilme jää elämään

Juhlapäivä keräsi Kulttuuritalolle yli tuhat osallistujaa. Näyttävä ja monipuolinen tilaisuus herätti huomiota ja täytti Kulttuuritalon juhlivasta kansasta. Vaikka vuotta juhlittiin myös KSL:n alueellisilla tilaisuuksilla mm. Lahdessa, Vantaalla, Oulussa ja Kemissä riitti mukana eläjiä myös pääjuhlaan. Juhlan tunnelmasta jäi soimaan vapauden kaiho – sen virittämää tunnelmaa on kyettävä siirtämään myös eteenpäin. Siinä tehtävässä liitolla on oltava jat-kossakin hyvät suhteet jäsenjärjestöjen lisäksi myös kansalaisjärjestöihin ja kulttuurin osaajiin ja tekijöihin. KSL:n tehtävänä sivistysliittona on edesauttaa myös uuden kulttuu-rin synnyttämistä ja kehittämistä.

KSL uudisti gaafisen ilmeensä vuonna 2004. Uusi graafinen ilme antoi uuden ulkoasun KSL:n Älli-lehdelle, verkkosivuille ja uudisti KSL:n käyttämän logon joka siirtyi jo loppuvuoden aikana kaikkeen uuteen materiaalituotantoon ja sai yleisöltä hyvän vastaanoton. Jää myö-hemmin arvioitavaksi jäikö ilmeen kirkastus vain logon tasolle vai tapahtuiko toivottua mielikuvamuutosta Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toiminnan ja tavoitteiden osalta laajemminkin.

Erkki Koskiniemi

Pääsihteeri

66

3. KSL:n organisaatio

KUVAUS ORGANISAATIORAKENTEESTA

4. Hallinto ja kokoukset

Liiton varsinainen edustajakokous pidettiin 26.5.2004. Kokous antoi suuntaviivat juhlavuoden toiminnalle ja käynnisti vuoden 2005 edustajakokoukseen asti ulottuvan liiton sääntöjä pohtivan työryhmätyön. Tavoitteeksi työryhmälle asetettiin selvittää onko aihetta tarkistaa liiton sääntöjä, jotta pitkäjänteinen ja useampivuotinen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen turvataan jatkossakin.

Edustajakokous valitsi Tapani Kaakkuriniemen jatkamaan liittohallituksen puheenjohtajana sekä Erkki Koskiniemen liiton pääsihteerinä. Muiksi liittohallituksen jäseniksi valittiin Jukka Asikainen, Marjo Katajisto, Eija Piipponen, Hannu Rosengren, Pirjo Rosengren, Jenni Pasanen ja Pirjo Vainio. Liittohallituksen varajäseniksi valittiin Pekka Ristelä ja Veli-Matti Kauppinen. Kokouksiin ovat kutsuttuina osallistuneet myös opintojohtaja Jukka Tainio, henkilökunnan edustajana ja kokousten sihteerinä toiminut Sirkka-Liisa Lahtinen sekä taloussihteeri Eila Karjalainen. Liittohallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Pirjo Rosengrenin.

Jäsenet

Edustajakokous

Liittohallitus

Liiton toiminta Taloushallinto Opintokeskuksen toiminta

Työsuojelu ja luottamusmiestoiminta

KV-toiminta

Henkilökunta Henkilökunta

Ylläpitäjän tehtävät Oppilaitostoiminta

Radiotoiminta Opintokerhotoiminta

Jäsentoiminta Opintokeskuskurssit

Jyväskylä Oulu, Helsinki

Tietotekniikka Palvelusopimustoimistot

Ay-toiminta, Järjestöt, yhteisöt Hankkeet, projektit,kokeilut

Tukijat

Opintojärjestötoiminta

Hankkeet, projektit, kokeilut

Ammatillinen koulutus

7

Liittohallitus kokoontui 8 kertaa ja sen apuna on toiminut liittohallituksen valitsema johtotiimi, johon ovat kuuluneet opintojohtaja, pääsihteeri sekä molemmat puheenjohtajat.

5. Sivistysliiton jäsenet

Jäsenmäärä säilyi ennallaan. Liitolla on 17 yhteisöjäsentä: Eläkeläiset ry, Folkets Bildningsförbund FBF rf, Vasemmistoliitto rp, Parasta Lapsille ry, Vasemmistonuoret ry, Rakennusliitto ry, Yleinen Lehtimiesliitto YLL ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto SDPL ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ry, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto SMKL ry, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Tapaturma- ja sairausinvalidien Liitto ry, Tutkijaliitto ry, Työväen Näyttämöiden Liitto ry ja Yrjö Sirolan Säätiö sr.

6. Jäsenyydet

KSL on jäsenenä 16 yhteisössä; Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto HYO, Informaatio-osuuskunta Katto Meny, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA ry. Maailman musiikin keskus ry, Opintokeskusseura, Osuuskunta Vastapaino, Palvelutyönantajat ry, Rauhankasvatusinstituutti ry, Suomen Kirjastoseura ry, Suomen YK-liitto ry, Suomi-Venäjä-Seura, Tradeka-Yhtymä Osuuskunta, Työväenperinne-Arbetartradition ry, Vapaansivistystyön Yhteisjärjestö, Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö.

7. Taloudesta

Vuodelle 2004 asetettiin talouden osalta kovat paineet, olihan kyseessä liiton juhlavuosi. Perustamisensa 40-vuotistaivaltaan juhliva liitto satsasi toimintavuonna paljon juhlavuoden erityishankkeisiin. Perustoimintojen osalta vakaa talouden kehitys jatkui edelleen. Pääosin juhlavuodesta aiheutuneiden kohonneiden toiminta- ja aineistokulujen johdosta päädyttiin tilikaudella noin 49 tuhannen euron alijäämään, mikä kuvaa hyvin sitä ennakkokäsitystä, johon oli varauduttu nollabudjetoinnista huolimatta.

7.1 Talouden rakenne

KSL:n liikevaihto muodostui opintotoiminnan ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksista, jäsen- ja tukimaksutuloista, radiotoiminnan omista tuotoista, erilaisista avustuksista ja apurahoista sekä projekti- ja hankekohtaisesta erillisrahoituksesta.

Hiukan yli 2,4 miljoonan euron kokonaiskuluissa oli kasvua n. 6,9 %. Varsinaisen toiminnan kokonaistuotot olivat n. 2,0 milj. euroa, joten kasvu jäi sen osalta vajaaseen 3 %:iin. Toimintakauden aikana hankittiin Lahdesta liitolle omat 536 neliön toimitilat.

Seuraaviin hankkeisiin on saatu avustusta:

Opetushallitus on tukenut seuraavia hankkeita: Kielirasti, Kokeneet kouluttajat, Maahanmuuttajien opintotoiminta O.t.o.-kouluttajien virtuaalituki, opetusryhmän ohjaus ja Sukupolvenvaihdos kansalaisjärjestöissä. Lisäksi on saatu tietoyhteiskunta-avustus ja avustus kopiokoneen hankintaan sekä opintokeskusten verkkosivuihin.

Palkansaajasäätiö on avustanut hanketta Työväen järjestäytyminen eilen ja tänään.

Ulkoasiainministeriö on avustanut Eurooppa tänään -hanketta.

8

Työväen Opintorahasto on avustanut alueellisen toiminnan tukemishanketta ja Työväenjärjestöjen Tukisäätiö on avustanut tutkimustyötä ja kirjan kirjoittamista.

Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö on tukenut VSY-pilottihanketta. Lisäksi Rautaruukki Oyj on lahjoittanut KSL:n toimintaan 1200 euroa.

7.2 Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi

Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi on järjestetty yhteistyössä opintokeskuksen kanssa. Opintokeskuspuolella vaatimuksia lisäsivät opintotoiminnan tilastoinnin ja raportoinnin muuttuvat tarpeet.

7.3. KSL-talouden kehittäminen

Talouden ja erityisesti hankkeiden ja projektien talouden ennakoivaan suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin sekä niiden hallinnoimista helpottaviin ohjausjärjestelmiin kiinnitettiin erityistä. Opintokeskustoiminnan tilastointi- ja raportointijärjestelmää uudistettiin hankkimalla ulkopuoliselta palvelun tuottajalta räätälöityjä kokonaisuuksia tilitysten ja toimintatilastojen raportoinnin avuksi. Uuta järjestelmää päästiin testaamaan jo loppuvuodesta.

7.4. Tilintarkastajat

KSL:n tilintarkastajina toimivat Matti Pirnes (HTM) ja Matti Niinimäki ja heidän varamiehinään ja Timo Vilen (HTM) ja Matti Tokkari. Tilintarkastajien kokouksia pidettiin yhteensä 6 kappaletta. Tilintarkastajien kokouksissa seurattiin tavallistakin tarkemmin talouden kehittymistä ja talouteen vaikuttavien toimintojen uudistustyötä. Vuoden viimeinen kokous oli yhteinen KSL:n taloudesta vastaavien henkilökunnan edustajien kanssa.

8. Henkilöstö 2004

Sivistysliiton vakinaiset:

Koskiniemi Erkki, Sormunen Heikki, Lahtinen Sirkka-Liisa, Kejonen Eeva, Tynkkynen Kalevi, Sydänmaa Olli ja von Etter Sebastian.

Opintokeskuksen vakinaiset:

Tainio Jukka, Reiman Pirjo-Riitta - 23.2. saakka, Karjalainen Eila, Kärki Riitta, Huhtala Tiina, Hukkila Pirjo, Haikara Arja, Myllyviita Ari, Tossavainen Marja-Liisa (osa-aikaeläkkeellä),

Muut henkilöresurssit:

Tikka Jaana, projektityöntekijä - 20.4. saakka (Oulu), Ervasti Jari aloitti siviilipalveluksen 15.3.2004 (Oulu) ja Hietaneva Panu 22.3.2004 (Helsinki). Aho Ville lopetti siviilipalveluksen palveluksen 16.10.2004 (Helsinki). Koncek Henrich työharjoittelussa 1.4.-4.5.2004 ja työelämävalmennuksessa 5.5.-5.11.2004 (Helsinki).

9

9. SIVISTYSLIITON TOIMINTA

9.1. KSL-radio 2004

KSL ylläpitää yhtenä luvanhaltijana pääkaupunkiseudulla kuuluvaa paikallista yhteisöradiota. KSL-radion ohjelmiston pääpaino on ollut maahanmuuttajille suunnatuissa, sivistyksellisissä ja kulttuuriohjelmissa. KSL:n juhlavuoden yhteydessä kerrottiin laajasti sivistysliiton toiminnasta. KSL-vartissa perehdyttiin opintoimintaan ja oppimisen kysymyksiin. Lähetettyjä ohjelmia käytettiin myös opiskelun tukena.

KSL-Lähiradio on välittänyt ohjelmaa omasta ja jäsenjärjestöjensä toiminnasta. PAM:n mukana radio oli toteuttamassa ”Ammatti opitaan työssä” -hankkeen radio-ohjelmia. HYO:n Studia Stoa -luentosarjat on tallennettu ja radioitu. Eläkeläiset ry:n Helsingin aluejärjestön kanssa on tehty ohjelmaa joka toinen viikko, mm. järjestetty Hermannin kerholla runokaraoke-iltapäiviä, jotka on radioitu.

Ohjelmaa on koostettu myös kaupunginvaltuuston kokouksista.

KSL-radiossa on ohjelmia suomen, venäjän, somalin, espanjan, saksan, ranskan ja englannin kielellä. Maahanmuuttajien ohjelmat ovat olleet hyvä tiedotuskanava niin suomalaisille kuin maahanmuuttajillekin. KSL-radion taloutta joudutaan pyörittämään pienellä budjetilla, koska useimmat ohjelmantekijät eivät pysty maksamaan ohjelma-ajastaan. Varsinaista mainosaikaa radio ei myy, vaan toiminta pyritään pitämään ei-kaupallisena. KSL-radion lähetyspäivät ovat torstai ja lauantai. KSL-radion tuottaja Olli Sydänmaa on toiminut myös Maailman musiikin keskus ry:n hallituksen jäsenenä.

9.2. Työelämän hankkeet

Työssäoppimisen ESR-rahoitteinen tiedotushanke TOPKAUHA toteutettiin loppuun suunnitelmien mukaisesti, mutta suunniteltua edullisemmin. Vuodeksi 2004 myönnetty rahoitus riitti koko hankkeen toteuttamiseen. Varmennuksessa opetusministeriön (OPM) edustajat antoivat TOPKAUHA-hankkeesta lähinnä vain hyvää palautetta ja ohjausta tulevia hankkeita varten. Joulukuussa jätettiin OPM:lle uusi TOPTARJOTIN-hankehakemus, jonka tavoitteena on tiedottaa työssäoppimisesta majoitus- ja ravitsemisalalla yhteistyössä Ravintolakoulu Perhon, Palvelualojen Ammattiliitto Pam ry:n ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n kanssa. Hanketta hallinnoi KSL.

Jyväskylässä uutena hankkeena alkoi 1.4.2004 Talkkariprojekti yhteistyössä Keljon työväenyhdistyksen, Lassila & Tikanojan, TE-keskuksen ja sosiaalialan oppilaitoksen kanssa. Hanke jatkuu ja kehittyy vuoden 2005 aikana. KSL on mukana hankkeessa lähinnä koulutussuunnittelun ja teoreettisten aineiden opetuspalvelujen järjestäjän roolissa. SEL ja työssäoppijat -tiedotushanke saatettiin päätökseen vuoden 2004 alussa, mutta hankkeen materiaalia on tarkoitus käyttää myös jatkossa työssäoppimisesta tiedottamiseen kaupan- ja hallinnon aloilla.

9.3. Ammattiosastojen ja järjestöjen koulutushankkeet

Keski-Suomessa Vasemmistoliiton kurssi- ja koulutustoiminta on lisääntynyt ja vuoden 2004 aikana on järjestetty useita koulutustilaisuuksia yhteistyössä KSL:n kanssa.

10

9.4. KSL-yhteisön kehittäminen

9.5. Tiedotustoiminta

Radiotuottaja Olli Sydänmaa aloitti vuoden alusta hoitamaan myös KSL:n tiedottajan tehtäviä. Vuoden 2004 tiedotustoiminnassa on voimakkaasti näkynyt KSL:n 40-vuotisjuhla. Juhlavuoden koordinaattoriksi valittiin siviilipalvelustaan suorittava Panu Hietaneva joka aloitti työnsä 7.1. Juhlavuotta varten tehtiin tiedotussuunnitelma joka kattoi laajasti erilaiset tiedotusvälineet. Jäsen- ja yhteistyöjärjestöt kuuluivat myös tiedotussuunnitelman piiriin. Juhlavuosi koostui useista tilaisuuksista ympäri Suomea ja huipentui pääjuhlaan 28.10. Kulttuuritalolla.

Vuoden alussa julkistettiin KSL:n uusi graafinen ilme ja uudet Internet-sivut. Jyväskylässä toimiva tilasomistajien koulutusohjelma suunnitteli pääjuhlan ja erilaisten tiedotteiden graafisen ilmeen. Muoto- ja värimaailma noudatteli 60-luvan alun virtauksia. KSL:n henkilökunnalle hankittiin samaa värimaailmaa noudattelevat liinat ja solmiot. KSL:n historiaa tallennettiin DVD:lle haastattelemalla vanhoja työntekijöitä. Materiaalia kertyi 12 tuntia.

Vantaan vasemmisto järjesti seitsemän tilaisuutta teemalla ”Toisenlainenkin tulevaisuus on mahdollinen”. Kansan Uutisissa julkaistiin vuoden aikana kaksi Älli-liitettä joissa kerrottiin juhlavuoden tapahtumista. Liitettä käytettiin myös järjestöpostituksissa ja materiaalina tiedotusvälineille. Juhlavuotta tehtiin tunnetuksi Hakaniemen torilla pyörivällä videoscreenillä. Sama jättiläisnäyttö oli pääjuhlassa Kulttuuritalon ulkopuolella esittelemässä päivän kulttuuritarjontaa.

Juhlavuoden alussa KSL julkisti kisällilaulukilpailun jonka voittaja julkistettiin pääjuhlassa. Reino Bäckströmistä tehtiin kisällilaulujen tiimoilta juttu Kansan Uutisiin ja KSL-radioon. Heikki Lund, Reino Backström ja Pertti Koivula esiintyivät useissa sivistysliittoa lähellä olevien järjestöjen tilaisuuksissa tuoden näin juhlivaa KSL:oa tunnetuksi. Kansan Arkiston kanssa digitoitiin vanhaa KSL kuva-aineistoa jota käytettiin julkaisuissa ja pääjuhlassa. Lehdistölle tehtiin laajasti tiedotteita ja tiedotuspaketteja juhlavuodesta ja KSL-radio teki useita ohjelmia juhlavuoden tiimoilta. Pääjuhlassa Kulttuuritalolla, julkistettiin kaksi kirjaa: Kari Kantasalmen Sivistyksen itseymmärrys ja Kalevi Suomelan Kohti aktiivista yhteiskuntaa. Julkistamisseminaarissa oli runsas osanotto. Kirjojen arvostelut olivat Kansan Uutisissa.

Jyväskylässä KSL on tiedottanut palveluistaan ja liiton juhlavuodesta JyväsTV:n ruutukehällä, muutamilla lehti-ilmoituksilla, joulutervehdyksellä Suur-Jyväskylän lehdessä. Ilmaista julkisuutta on saatu lähinnä Tilasomistus-koulutuksen opiskelijoiden kiitosta saaneista töistä tehtyjen lehtijuttujen kautta.

9.6. Muut hankkeet ja projektit

Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusliiton Taitokeskuksen kanssa yhteistyössä järjestetty Tilasomistus-ammatillinen lisäkoulutus (43 ov) on osoittautunut kysytyksi ja korkeatasoiseksi koulutukseksi Jyväskylässä. Opiskelijat ovat toteuttaneet monia merkittäviä teatteri-, ooppera- ja julkisten tilojen somistushankkeita, joista on tullut kiitosta myös mediassa. Suurin hanke oli koulutukseen osallistuneiden lokakuussa 2004 suunnittelema ja toteuttama KSL:n 40-vuotisjuhlatilojen somistus. Tilasomistuksen jatkokoulutuksen opiskelijat suunnittelivat tilan ja toteutuksesta vastasivat pitkän koulutuksen opiskelijat opettajiensa johdolla.

11

Vas-konsernin yhteisen seinäkalenterin10/2004-2005 suunnittelu ja toteutus tehtiin Jyväskylässä. Kalenteri valmistui elokuussa 2004. Hanke on osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi ja uusi kalenteri vuodelle 2006 on suunnitteilla.

KSL:n työntekijät Erkki Koskiniemi, Heikki Sormunen ja Kalevi Tynkkynen osallistuivat Johtamistaidon opiston järjestämään VSOP-opintoihin liittyvään esimiesvalmennukseen huhtikuusta marraskuuhun 2004.

Tunne järvesi -hanke päättyi virallisesti, mutta silloin tällöin on tullut kyselyjä ja tarvetta hankkeen jatkamiseen esim. KSL:n lyhytkursseina on olemassa.

Jyväskylän KSL kutsuttiin mukaan NOSTE-projektiin vuoden 2004 lopulla. Projektituottaja Tynkkynen on mukana alueellisessa ohjausryhmässä ja kehittämässä yhteistyötä vapaan sivistystyön oppilaitosten ja muiden Noste-hankkeeseen osallistuvien tahojen välillä.

10. Opintojärjestö- ja kulttuuritoiminta

JYVÄSKYLÄ

Jyväskylän yksikön työntekijä on osallistunut Suomen merkittävimpien kulttuuritapahtumien joukkoon kuuluvan Jyväskylän Kesän hallintoon ja suunnitteluun hallituksen jäsenenä.

OULU

KSL:n Oulun aluetoimisto toimii Oulu Järjestöyhdistyksen tiloissa, Mäkelininkatu 29:ssä. Osaamisen Kierrätystaloksi kutsutuissa tiloissa on KSL:n kerhotoimisto, jossa työskentelevät kerhosihteeri Tiina Huhtala joka hoitaa koko valtakunnan opintokerhot sekä kurssituottaja Eeva Kejonen.

Osaamisen Kierrätystalo toimii myös KSL:n Oulunseutu ry opintojärjestön toimipaikkana. Opintojärjestön toimintaa tukee Oulun kaupungin kulttuurilautakunta. Opintojärjestön kurssitoiminta käsitti vuonna 2004 kurssit: taideterapeutin ammattitutkintoon johtava Logoterapia-kurssi, Luova tanssi -opintokokonaisuus, Neuro Lingvistic Programming (NLP) -kurssi – unet ja anteeksianto, Aivojumppa ja Rakentava vuorovaikutus.

Veeran Verstas on kehittänyt ns. käsillä käsittämisen kädentaitojen koulutusohjelmia opintokerhoille. Opintojärjestö järjesti Leijat Oulun yllä -tapahtuman 13.-14.8.2004 yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston kanssa.

KSL:n 40-vuotissyntymäpäivää viettiin Oulussa jammaillen Rattori Lupilla. Toppilan Laulustudio, sivistyksen suurlähettiläs Stella, Pertsa All Star sekä Lassila Manninen Riikonen -bändi loihtivat elämyksellisen ja sivistyneen juhlan nuorelle aikuiselle, nelikymppiselle KSL:lle.

Työelämän hankke: Veeran verstas – käsissä tulevaisuus -kehittämisprojekti vietiin loppuun 2004. Projektissa kehitettiin kokonaisvaltainen pedagogiikka naiserityisessä kontekstissa. Työpaja järjesti ”Kiinnostaako tytöt” -juhlaviikot 5.4-7.4.2004. Ohjelmassa oli taidenäyttely, valokuvausta ja öljyvärimaalausta sekä seminaari luennoitsijoinaan voice massage -terapeutti Sirpa Heikkinen, NLP-trainer Liisa Korhonen ja NVC-terapeutti Leena Maija Hurme. Tapahtumat keräsivät juhlaviikoille pari sataa osallistujaa.

12

Veeran Verstas on kouluttanut kolme opintojaksoa työvoimapoliittisena koulutuksena yhteensä 36 nuorta neljän-kahdeksan kuukauden opintojaksoina. Nuoret rakentavat tulevaisuuttaan periaatteella ”mikä minusta isona tulee ja mitkä ovat valttikorttini maailmassa”. Veeran Verstaan toiminta pyritään vakinaistamaan kehittämisprojektin tuloksena.

HELSINKI

YLEISTÄ

Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto on kehittänyt toimintaansa joustavana ja ihmisläheisenä, kaikille aikuisille helsinkiläisille avoimena oppimisen keskuksena. Se on toiminut alueellisena opintokeskuksena KSL:n viitekehyksen sisällä. Opiston toiminnan lähtökohtina ovat opiskelijoiden tarpeet ja hyvä oppimisen kokemus. Kurssit on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä jäsen- ja muiden yhteistyöstä kiinnostuneiden järjestöjen kanssa.

HYO:n toiminnan pääalueet ovat olleet radiokoulutus, ATK-opinnot, eläkeläisten toiminta ja yhteiskunnalliset opinnot. Toimintavuotta värittivät Kansan Sivistystyön Liiton 40-vuotisjuhlat ja Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestön lanseeraaman Kansalaisopintojen oppikokonaisuuden pilottihankkeet.

Vuosi 2004 oli muutoksien aikaa opistossa. Opiston pitkäaikainen rehtori kuoli vakavan sairauden murtamana keväällä 2004. Opiston toimintaa ylläpidettiin kesästä 2003 kesään 2004 saakka sijaisjärjestelyin. Tämä vaikutti merkittävästi normaalin kurssitoiminnan laajuuteen. Kuitenkin perustoiminnot hoituivat entiseen tapaan, samoin Studia Stoa -luentosarjat ja Nigeria-projekti.

Kesällä 2004 valittiin opistolla uusi rehtori, jonka tehtäväksi tuli koota edellisenä vuonna pidetyn tulevaisuutta luotaavan työseminaarin tulokset ja ryhtyä toteuttamaan niitä. Tärkeälle sijalle nousi yhteistyötahojen kanssa käytävä keskustelu ja näiden opinto- ja koulutustarpeiden määrittäminen.

Helsingin Yhteiskunnallisen Opiston toiminta-ajatukseksi muotoutui:

• Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto perustaa toimintansa vasemmistolaisiin arvoihin. Ne ohjaavat sen toimintaa ja määrittelevät opiston paikan ja tavoitteet. Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto toimii tiiviissä yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n kanssa, sen alueellisena yksikkönä, alueellisena opintokeskuksena.

• Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto on vasemmistolaisten piirijärjestöjen ylläpitämä, näille ja näiden jäsenjärjestöille, alueen kansalais- ja ammatillisille järjestöille sekä maahanmuuttajajärjestöille yhteistyössä toteuttamaa ja kohdentamaa seminaari-, opinto- ja kurssitoimintaa tuottava opisto.

• Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto tarjoaa yhteiskunnallisen, vuorovaikutuksellisen ja yhteisöllisen foorumin omille jäsenjärjestöilleen ja asiakkailleen.

Toimintavuoden yksi käytännön asia on ollut jäsenjärjestöjen ja kurssitoteuttajien toiminnan läpikäynti ja järjestökartoituksen tekeminen. Kurssi- ja koulutustoiminnan kohdentaminen asiakkaiden haluamaan suuntaan vaatii tätä.

13

KANSALAISOPINNOT JA TIETOYHTEISKUNTAVALMIUDET

Vuoden 2003 syksyllä paneuduttiin vapaan sivistystyön kahteen tärkeää pilottihankkeeseen ja niiden valmisteluun. Vuosi 2004 oli toteutuksen aikaa.

VSY:n Kansalaisopintojen hanke sai Helsingin Yhteiskunnallisessa Opistossa nimen ”Järjestötyö kunniaan”. Tämän projektin suunnittelu ja osallistujien rekrytointi tapahtui syksyllä 2003.

Neljä tapaamiskertaa kulkivat kukin oman otsakkeensa alla ja jakaantuivat järjestötyötä käsittelevään teoreettisempaan alustukseen sekä oppimista ja portfolion teemoja sivuavaan alustukseen. Portfolion työstämisen lisäksi kurssilaiset saivat tehtäväksi pohtia omaa osaamistaan SWOT-analyysin ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelman kautta. Luentojen otsikot ja teemat olivat: 7.2.2004 ”Järjestötyön- ja toiminnan merkitys”, 6.3.2004, ”Vasemmistolaisuus”, 23.3.2004 ”Järjestöjyrä vai rakentaja?” ja 20.4.2004 ”Järjestötyö kunniaan!”

Opiston rehtori oli mukana toteuttamassa myös vastaavaa projektia Keski-Suomessa, kohderyhmänä alueen Eläkeläisten aluejärjestö ja se toimikunta. Tässä hyödynnettiin Järjestötyö kunniaan -projektin ideoita ja kokemuksia. Käynnistystilaisuus oli 1. maaliskuuta, jolloin paikalla oli yli 20 aktiivia. Tilaisuudessa hahmotettiin projektin kokonaisuutta ja tuotettiin ajatuksia koko ryhmää koskevaa opintosuunnitelmaa varten. Konkreettisina aloitteina tulivat näytelmäohjaajakoulutus ja opintosihteerikoulutus – nämä myös toteutettiin kursseina kevään aikana. Lisäksi kirjattiin Eläkeläisten oma järjestötoiminnan kurssi osaksi tätä kansalaisopintojen pilottia. Näiden jälkeen syksyllä aloitettiin alueellisten kokoontumisten sarja, joissa pohdittiin järjestöosaamista, järjestöissä oppimista. Tämä toiminta jatkuu vielä vuoden 2005 puolella.

Toinen VSY:n aloittama hanke käsitteli tietoyhteiskuntavalmiuksia. Tämä hanke on tavallaan jatkoa sille kurssitoiminnalle, jota opisto on jo toteuttanut kohderyhmänään maahanmuuttajat ja ikääntyneet. Varsinaisen pilotin suunnittelu aloitettiin yhteistyössä KSL:n Kemin opintojärjestön kanssa.

Vuoden 2004 osalta nämä kaksi projektia merkitsivät laajaa koulutuspanostusta.

Ikäihmisten kanssa tehty toiminta

Ikäihmisillä on elämänkokemusta, tietoa ja taitoa. HYO on nämä huomioon ottaen järjestänyt tänäkin vuonna tälle kohderyhmälle useita kursseja, joiden aihepiirit vaihtelevat tietokoneen käyttöön liittyvistä perus- ja jatkokursseista ohjelmatyökursseihin. Aikaisempien vuosien mallin mukaan ikäihmisten tarpeisiin suunniteltiin atk-kurssien lisäksi esim. kiinalaista aamuvoimistelua ja kirjoittajapiirin toimintaa.

Syksyn toteutettiin ikäihmisille tarkoitettu kysely tietotekniikan käytöstä ja koulutustarpeista niihin liittyen. Tuloksia hyödynnetään keväällä 2005.

STUDIA STOA

Tammikuussa 2000 aloitettu ja kiinnostusta herättänyt Studia Stoa -yleisöluentosarja jatkui kevään ja syksyn luentosarjoilla. Kulttuurikeskus Stoassa lukuvuoden aikana kuukausittain

14

järjestetyissä luento- ja keskustelutilaisuuksissa käsiteltiin sekä ajankohtaisia että ikuisia yhteiskunnallisia ja yleisinhimillisiä aiheita. Tilaisuudet olivat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille.

Kevään 2004 teema oli Arjen haasteet otsikoilla:

”Tietotulvan hallinta” (Kai Hakkarainen)

”Työn menettämisestä selviytyminen” (Soile Paajula)

”Miten olet järkevästi lastesi vanhempi” (Tuovi Keränen)

”Ikääntyminen – se on väistämätöntä, mutta itse päätän siitä miten” (Jouni Peltomaa)

Luennot pidettiin helmi-toukokuussa keskiviikkoisin klo 17.30-19.30: 25.2., 24.3., 14.4. ja 5.5.

Syksyn 2004 teema oli Keskiaika otsikoilla:

”Tieteellisen ajattelun lähtökohdat antiikin filosofiassa”, alustajana on filosofian laitoksen (HY) tutkija Miira Tuominen

”Kokemusperäisyys – järkiperäisyys”, alustajana dosentti Arto Siitonen (HY)

”Antiikin perintö kirkkoisien ajattelussa”

”Antiikin anti nykyajan poliittisille aatteille”, alustaja nykypoliittisen filosofian tutkija Pilvi Toppinen

Luennot pidettiin syys-joulukuussa yhteistyössä Helsingin Yliopiston vapaan sivistystyön toimikunnan kanssa 8.9., 6.10., 3.11. ja 1.12.

AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

Vuoden 2005 helmikuussa aloitettavan, laajan 20 opintoviikon mittaisen ammatillisen lisäkoulutuksen suunnittelu aloitettiin yhteistyössä Helsingin Freelancernäyttelijät ry:n kanssa. KSL:lla on oikeus antaa ammatillista lisäkoulutusta. Tässä tapauksessa käytännön järjestelyistä vastasi Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto.

Lisäkoulutuksen konkreettisena tavoitteena on lisätä opiskelijoiden omaa osaamista kokonaisen teatteriproduktion tuottamisen ja toteuttamisen näkökulmasta.

Kulttuuriryhmien kanssa tapahtuva yhteistyö on ylipäätään ollut HYO:n vahvaa toiminta-aluetta rehtorin toimiessa myös Helsingin Työväen Sivistystyö ry:n sihteerinä.

VERKKOKURSSIT KSL:N VERKKOALUSTALLA

Uuden mahdollisuuden koulutustoiminnassa on antanut KSL:n itselleen rakentama Internet-pohjainen verkko-opintoalusta. Syksyllä toteutettiin Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen kanssa verkkokurssi hanketoiminnasta. Lisäksi vuoden lopulla rakennettiin Helsingin Työväen Sivistystyölle oma toiminta-alusta toimikunnan työskentelyä varten.

NAISTEN YHTEISÖRADIO NIGERIAAN

Keväällä 2002 ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto myönsi HYO:lle avustuksen

15

yhteisöradion perustamiseksi Nigeriaan. Projekti saavutti vuoden 2003 loppuun vaiheen, jolloin voitiin todeta, että yhteisöradion tekninen välineistö oli saatu viedyksi Nigeriaan. Radioaseman työntekijöiden koulutus ylläpitämään radioasemaa oli alkanut.

HYO hallinnoi projektia. Se vastaa hankkeen kokonaisuudesta ja Suomessa tapahtuvasta koulutuksesta. Projektista on tehty vuosittain oma kampanjasuunnitelma ja budjetti.

YHTEISKUNNALLINEN KOULUTUS

Helsingissä järjestettiin yhteistyössä Vasemmistoliiton kanssa alueellisia koulutustilaisuuksia ajankohtaisten ja paikallisten teemojen pohjalta. Oman värinsä vuoden toimintaan antoivat kunnallisvaalit. Myös opiston rehtori oli vaaleissa ehdokkaana, Vasemmistoliiton listoilla.

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Vuoden 2004 aikana rehtori kouluttautui ammattikorkeakoulun työvalmentajaksi, mikä mahdollisti ja mahdollistaa jatkossakin ammattikorkeakouluopiskelijoiden ottamisen työoppimisjaksoille opistoon. Tämä mahdollisuutta myös käytettiin.

Syksyn 2004 aikana opistolla oli neljä työoppijaa, kaikki Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksiköstä. Kolme heistä tuotti opistolle ja Kansan Sivistystyön Liitolle opiskelijaselvityksen. Työoppimisjaksolla (teemana tutkimusmenetelmät) he tuottivat selvityksen, opiskelivat kyselylomakkeiden tuottamista ja kyselytuloksien koodaamista, SPSS-tilasto-ohjelman käyttöä ja tekivät tarvittavat ajot materiaalista (yli 1000 lomaketta) sekä tekivät niistä sitten johtopäätöksiä jatkotyötä varten. Järjestötyö kunniaan -projekti sai jatkoa yhden opinnäytetyön muodossa. Kun siihen lisättiin Lapissa tehdyt teemahaastattelut, projekti sai teoreettista pohdintaan ympärilleen.

Opiston yhteistyökumppanina vuonna 2002 aloitti Suomi-Unkari-seuran Helsingin osasto, jonka kanssa yhteistyössä järjestettiin keväällä 2004 neljä ja saman vuoden syksyllä viisi unkarinkielen kielikurssia. Syksyn lopulla keskusteltiin toiminnan kehittämisestä.

HYO:N ALUEELLA TAPAHTUNUT KURSSITOIMINTA JA SEN KEHITYS

Helsingin Yhteiskunnallisen Opiston oma kurssituntien määrä laski melkoisesti jo syksyn 2003 aikana. Kurssien määrä sinänsä säilyi lähes entisellään, mutta ns. pitkien kurssien jäätyä pois tuntimäärä jäi alhaiseksi. Tilanne jatkui osittain kevään 2004 ajan. Kurssitoiminnan hiipumista selittää osaltaan se, että odotettiin vakinaisen rehtorin paluuta ja sitten kevään jälkeen uuden valintaa. Myös ATK-koulutuksessa tapahtunut yleinen laajentuminen aiheutti sen, ettei ollut mielekästä järjestää laajasti omaa ATK-koulutusta, vaan ryhdyttiin suunnittelemaan kohdennettuja ja tiettyihin erityisosaamisiin liittyvien kurssien järjestämistä. Tällaisesta esimerkkinä ovat muun muassa ikäihmisille kohdennetut ATK-kurssit.

KEMI

Kemin KSL on Kemissä toimiva, vasemmistolainen, vapaata sivistystyötä tekevä aikuiskasvatusjärjestö. Toimikautena 2004 se on edistänyt kemiläisten yhdistysten ja yksityisten henkilöiden sivistyksellistä tasa-arvoa ja yhteiskunnallista tietoisuutta.

Kemin KSL on järjestänyt kursseja mm. yhdistyslaista, kokouskäytännöistä ja kokoustekniikasta. Kursseja on järjestetty yhteistyössä Eläkeläiset ry:n, Rakennusliiton,

16

TUL:n, KTV:n eläkeläisten, Työväenopiston ja Vasemmistoliiton kanssa. Lisäksi on järjestetty kursseja tietoyhteiskuntavalmiudet-opintokokonaisuuteen liittyvistä aiheista.

LAHTI

TIETOTUPA-AIKUISOPISTO

Vuoden 2004 aikana suurimman osan resursseista veivät työvoimahallinnon koulutukset sekä Noste-projekti. Lisäksi oli yksi pitkä toimisto-, sihteeri- ja atk-alan koulutus. Työvoimahallinto tilasi lisäksi neljätoista työnhakuryhmää, jotka kaikki olivat atk-painotteisia kahden viikon pituisia jaksoja.

TietoTuvan Tieto-Noste yhdistettiin koulutuskonserni Salpauksen Päijät-Noste-hankkeeseen ja mukana on ollut paikallisia ammattiyhdistysten osastoja, yrittäjäjärjestöjä, asiakasyrityksiä ja yhteistyökumppaneita. Päijät-Noste-hankkeessa on jo edustettuna valtaosa Lahden ja ympäristökuntien oppilaitoksista ja myös vapaa sivistystyö on mukana.

TietoTupa Noste-hanke on onnistunut hyvin. Koulutusta on järjestetty Noste-kelpoisille ajokortteihin tai niiden yksittäisiin moduuleihin sekä tietojenkäsittelyn ja sihteerin ammattitutkintoihin. Syksyllä on aloitettu taloushallinnon ammattitutkintoihin valmistava koulutus, joka jatkuu vuoden 2005 kevääseen.

TURKU

KSL:n Turun alueyksikön toiminnan painopisteet ovat olleet vironkielen opiskelussa, Viroon suunnatuissa opintomatkoissa ja erilaisissa opintokerhotoiminnoissa, kuten luomukursseilla. Turussa on käytössä ATK-luokka jonka pääasiallisin käyttäjäkunta on ay-liike, maahanmuuttajat ja työttömät. Kunnallispolitiikan opintotoimintaa käynnistettiin. Turun alueyksikkö on mukana Radio Robin Hoodin toiminnassa.

KULTTUURITOIMINTA

KSL oli mukana 28.8. Kemissä järjestetyissä pärskepäivissä. KSL esitteli toimintaansa niin seminaaritilaisuudessa kuten rantatapahtumassakin.

Valkeakosken työväenmusiikkitapahtumassa oli KSL:n esittelypöytä ja Kalevi Tynkkynen esitteli työssäoppimisprojektia.

Lahden KSL on jatkanut yhteydenpitoa KSL:n jäsen- ja yhteistyöjärjestöihin. Tunnetuksi tehtiin KSL:n palveluja ja ennen kaikkea kurssi- ja opintokerhotoimintaa, mutta myös kulttuuriharrastusten kehittämistä kannustettiin. Lahden KSL kustansi ja taittoi Mauno Keinäsen ”Varjo vaeltaa” -kirjan, josta otettiin kaikkiaan kolme painosta. Keväällä aloitettiin työväenliikkeen veteraanin, Lilja Tammisen elämänkerran toimittaminen. KSL:n 40-vuotispäivän merkeissä järjestettiin Lahdessa 26.10. juhlaluento aiheesta ”Mitä on sivistys”. Luennoitsijana oli Hannu Taanila. Osallistujia oli yli 200 henkeä.

Maahanmuuttajien monikulttuuriprojekti (MoKa) aloitettiin Lahdessa keväällä yhteistyössä KSL:n kanssa. Siinä maahanmuuttajaryhmät kokoontuivat kotoutusohjelman merkeissä kerran pari viikossa. Lahdessa projektista vastasi Arja Kotiranta.

17

11. Kansainvälinen toiminta

Toimintavuoden aikana käynnistyi Bonnissa pidetyssä kokouksessa opintohanke Ein Vermögen für Europa (Eurooppaa voimistava omaisuus), joka toimii opintokerhoina ja verkko-opintoina keskustellen aikuiskoulutuksen roolista demokratiassa, kansalaisyhteiskunnassa, elämän ehdoissa. Hankkeen päätapahtumat ovat vuonna 2005 Helsingissä ja Itävallassa.

Grundtvig 2 -oppimiskumppanuushanke Merkitykselliset maailmat jatkui kolmannen vuoden, jonka tavoitteena oli tuloksista tiedottaminen. KSL julkaisi kokoontumisen kulttuurien tekstikirjasen, joka sisälsi suomennettuja luku- ja kuvakirjatekstejä ja suomalaisia kokemuksia.

Inter Citizens’ Conferences -verkkojärjestön (”Kansalaisten väliset konferenssit”) Itävallan-kokouksessa helmikuussa kehiteltiin jatkohankkeita. Kesällä julkaistiin Europahaus Burgenlandin toimesta ”salkku” Die demokratische Stimmung von Europa (Euroopan demokratian virittäminen/säätäminen).

Nordens folkliga akademi eli Pohjolan kansanakatemia lopetettiin ja sen tilalle perustettiin pohjoismainen Aikuisten oppimisen verkosto, jonka pääkoordinoijaksi tulee aluksi Centrum för flexibelt lärande Ruotsissa.

KSL osallistui Socialistisk Folkeoplysningsforbundin (SFOF) pohjoismaiseen vasemmistosivistysjärjestöjen suunnittelukokoukseen heinäkuussa Tanskan Livössä, jossa käynnistettiin koulutuksen tasa-arvoa käsittelevä hanke. Se sai pohjoismaisen Voxen-liikkuuvuusrahoituksen vuodelle 2005.

12. Opintokeskustoiminnan ylläpitäminen

KSL-opintokeskus on vapaan sivistystyön lain alainen valtakunnallinen aikuisoppilaitos, jonka ylläpitäjänä toimii Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. KSL-opintokeskuksen toiminta liittyy Kansan Sivistystyön Liiton sääntöihin, päämääriin ja arvoihin.

KSL-opintokeskuksen tarkoituksena on ylläpitäjän ja siihen liittyvien järjestöjen kanssa järjestää/organisoida aikuisten oppimista ja järjestää oppimistilaisuuksia yhteiskunnallisten ja kansalaisjärjestöjen sekä taide- ja kulttuurijärjestöjen kanssa näiden toiminnassa mukana oleville aikuisille. Mahdollisuuksien mukaan pyritään myös järjestämään oppimistilaisuuksia sivistystyön katveeseen jääneille erilaisille ryhmille.

Oppimisen organisoinnin tarkoituksena on parantaa aikuisten mahdollisuuksia päästä eteenpäin elämässä, toimia järjestöissä ja yhteisöissä, vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä pitää yllä toimintakykyisyyttä muuttuvissa ympäristöissä. Painotettava kohderyhmä ovat kokemuksistaan oppineet, mutta vähän muodollista koulutusta saaneet aikuiset.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi KSL-opintokeskus järjestää oppimistilaisuuksia, jotka painottuvat yhteiskunnallisiin ja järjestöaineisiin, tieto- ja viestintä- sekä taide- ja taitoaineisiin. Oppimista organisoidaan opintokerho-, luento- ja kurssitoimintoina sekä projekteina ja monimuotoisina oppimisohjelmina.

18

13. Opintokeskuksen toiminta

13.1. Opintokeskuksen asiakkaat ja neuvonta

Tilastoja:

Opintokeskuksen kurssien toimeenpanijoita oli 166, joista merkittävä osa kuului KSL:n jäseninä oleviin valtakunnallisiin keskusjärjestöihin. 50 suurinta yhteistyötahoa vastasi 87 prosentista tunteja ja 80 prosentista kursseja. Pysyvään asiakassopimukseen oli liittynyt 26 toimeenpanijaa. Kursseja oli kaikkiaan 801 (781), ja opetustunnit pystyttiin rajaamaan 19 826 (19 794) tuntiin. Kurssien toteumaprosentti lähenee yhdeksääkymmentä (89 %). Vaihtelu on luonnollista kursseissa, jotka muuttuvat aina kansalaistoiminnassa tapahtuvien virtausten mukaisesti.

Opintokeskuksen kurssijärjestelmä rakentuu kausittaisista kurssivarauksista, kurssien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tilityksistä ja tilastoinnista. Osa kurssien toimeenpanijoista on tehnyt asiakassopimuksen. Kurssien toimeenpanijoita neuvottiin sekä suullisesti että kirjallisesti.

Kurssipalvelun ja kerhopalvelun verkkosivujen toimivuutta parannettiin ja verkkolomakkeita kehitettiin. Lisäksi kurssin järjestäjille tarjottiin mahdollisuutta käyttää sähköpostin liitetiedostoja kurssien varaamisessa, suunnittelussa ja tilityksessä. Loppuvuodesta päätettiin hankkia uusi opintotilaisuusjärjestelmä, joka otetaan käyttöön alkuvuodesta 2005.

Opintokeskuksen asiakaspalvelua, kurssi- ja kerhotoimintaa käsiteltiin kuukausittain kokoontuvassa opintokeskustiimissä.

Opintokerhojen neuvonta ja ohjauspalvelut toteutettiin Oulun toimipaikassa, josta on yhteys KSL:n sisäiseen tietoverkkoon. Opintokerhotoimintaa ja Oulun KSL:n uusia ”käsissä käsittämisen” ajatuksia käsiteltiin Eläkeläisten 45-vuotisjuhlaristeilyllä. Opintokerhojen uusi esite Opas opintokerhoille julkaistiin. Toimintavuoden aikana KSL julkaisi yhteistyössä Eläkeläisten kanssa Martti Vaattovaaran toimittaman järjestölainsäädännön opintoaineiston Yhdistystoiminnan opas.

13.2. Opintokeskuksen alueellinen toiminta

Alueyksiköiden opintokeskustuntien määrä lisääntyi huomattavasti. Helsingin KSL:n opintokeskustuntien määrä Lahdessa ja Lapissa sekä Pirkanmaalla laski.

Oulun KSL:n ”Osaamisen Kierrätystalo” toteutti pedagogista linjaansa tarjoten laajalla skaalalla kursseja vaihtoehtoisista itsehoidon ja itsensä kehittämisen keinoista taiteellisiin ja ammatillisiin opintoihin. Nämä teemat vietiin erilaisiin ja erimuotoisiin opintotilaisuuksiin, oppiviin iltaryhmiin, viikonloppukursseihin, kädentaitajan viikkoon ja nuorten työpajaan. Käsillä käsittäminen – tietoisuus siitä, että käsillä tekeminen auttaa meitä pääsemään mielentilaan, jossa oivaltaminen ja oppimiskykymme parantuvat – oli yksi löydetyistä vanhoista oivalluksista.

Oulussa Veeran Verstaan nuorten työpajan reflektoiva opetus ja kokonaisvaltainen pedagogiikka jatkui. Suuntauksena oli nainen yhteiskunnan toimijana – empowerment, coaching nuorten tavoitetyöskentelyyn, tavoitteiden tarkentamiseen ja tasapainoisen elämän luomiseen. Työpajahanke sai OPM:n ESR-rahoitusta suunnitteluun. Toinen innovatiivinen työpaja päättyi ja kolmas käynnistyi TE-keskuksen rahoituksella.

19

Turun alueella ATK-koulutuksen kysyntä oli merkittävää. Kunnallispolitiikan opintotoiminta käynnistyi. Luomuaiheet olivat opintotoiminnassa vahvoilla ja niihin liittyi tutustuminen luomuviljelyyn Virossa ja Latviassa. KSL näkyi Turussa myös Radio Robin Hoodin aalloilla. Yhteistyötä on ollut Naiskeskuksen ja työttömien kanssa. Perinteisiä opintokerho- ja kurssineuvontatilaisuuksia järjestettiin ja järjestetään edelleen.

Lahdessa toiminta jakautui toisaalta Tietotupa-yksikön ATK-kursseihin ja toisaalta opintojärjestön maahanmuuttajakoulutukseen, joka sisälsi suomen kielen opetuksen ohella muutakin kotouttamista suomalaiseen elämänmenoon.

Jyväskylän seudulla KSL-opintokeskuksen tärkeimpiä asiakkaita ovat olleet edelleen Eläkeläiset. Mukaan on entistä vahvemmin tullut myös Vasemmistoliitto ja Vanu, jonka kanssa on erityisesti Äänekoskella suunniteltu kurssi- ja kerhotoiminnan kehittämistä. Keski-Suomen Yksin- ja yhteishuoltajien (Kesy) kanssa on aloitettu opintokerho-opiskelu. Jyväskylän Eläkeläiset ry:n kanssa on järjestetty myös useita koulutustilaisuuksia mm. opintokerhotoiminnan kurssi huhtikuussa ja tiedotustilaisuus KSL:n 40-vuotisjuhlallisuuksista lokakuussa 2004.

Helsingin KSL:n ja Yhteiskunnallinen opiston kurssitoiminta suunnattiin edellisvuonna pidetyn tulevaisuusverstaan suuntaviivojen mukaisesti lähijärjestöjen opintotoiminnan tukemiseen sekä tunnettuuden lisäämiseen. Sen johdosta yhteistyökumppanuudet lisääntyivät; Helsingin Vasemmistoliitto ja Eläkeläiset olivat edelleen merkittäviä toimijoita. Kurssituottajaksi ja Helsingin Yhteiskunnallisen Opiston uudeksi rehtoriksi valittiin yhteisöpedagogi Ari Myllyviita. Järjestötyö kunniaan -projekti sekä kansalaisopintojen VSOP-kokeiluhanke toteutuivat. Nigerian IFEM -naisten yhteisöradiohanke ylitti vaikeutensa ja hankkeen viimeistä vaihetta valmisteltiin vuoden 2005 alussa toteutuvan hanke- ja arviointimatkan näkökulmasta.

Alueyksiköiden opintokeskuskurssitoiminta 2004

Kursseja Opetustunnit Kurssilaisia Naisia

2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004

Helsingin KSL - Yhteiskunnallinen Opisto 19 15 396 466 409 164 277 106

Keski-Suomen KSL 15 0 98 0 203 0 102 0

Lahden KSL 74 25 3 795 1 901 763 365 551 217

Lapin KSL 3 5 30 96 57 69 20 29

Oulun KSL 23 15 646 524 275 201 201 138

Varsinais-Suomen KSL 38 29 1 061 760 559 476 308 287

Sivistysliitto 2 4 12 32 37 69 29 29

Yhteensä 174 93 6 038 3 779 2 303 1 344 1 488 806

Alueyksiköt 2002 175 6 580 2 173 1 232

Alueyksiköt 2001 181 6 228 2 620 1 611

20

13.3. Opintokeskuksen kehittämishankkeet

TOIMINTA VERKOSSA

Opintokeskuksen tavoitteena oli toimintavuoden aikana uudistaa KSL:n verkkosivut ja niiden verkkojulkaisujärjestelmän uusi versio. Uudet sivut julkaistiin KSL:n 40-vuotistapahtumien yhteydessä.

Opintokeskuksen päähanke oli KSL:n verkko-opintojen ”alustan” kehittäminen. Siviilipalvelumies Ville Aho oli moottorina sekä julkaisujärjestelmän että opintoalustan kehittämistyölle. Hanketta ohjasivat opintojohtaja Tainio ja kurssituottaja Myllyviita. Hankkeen perusvaihe saatiin päätökseen ja ensimmäiset opinnot tuotantoon. Kehittämistyö jatkuu.

Opintokeskuksen vastuulla oli lukuisia vapaan sivistystyön lain 14 §:n perusteella rahoitettuja kehittämis- ja virtuaalihankkeita.

Virtuaalihankkeina tietoyhteiskunnan kehittämisenä olivat tuotannossa Kokeneiden kouluttajien työkalupakki KSL:n verkkosivuilla. Vuoden aikana aloitettiin yhteistyössä TJS-opintokeskuksen kanssa O.t.o.-kouluttajien verkkoaineiston valmistaminen. Hankkeet jatkuvat 2005.

Opintokeskusten yhteisten verkkosivujen valmistelu aloitettiin KSL:n hakemana hankkeena. Hanke jatkuu 2005.

KEHITTÄMISTOIMINTA

Kehittämishankkeena saatettiin päätökseen Vasemmistonuorten kanssa toteutettu Kansalaisuuden kehittyminen yhteisöissä, yhteisöllisesti -hanke, jossa tutkittiin yhteisöllisyyttä ja toimintaa yhteisössä Forum-teatterin keinoin sekä kokoontumisen kulttuuria nuorten kokouksissa ja esiintymisessä.

Ohjaaminen ja neuvonta järjestöjen opinnoissa -hankkeeseen kehitettiin opintoryhmien opinto-ohjausta ja sen käsitteitä Aikuisopiskelijan viikon aikana.

MOKA-HANKE

KSL päätti osallistua VSOP-pilottihankkeisiin kansalaisopinnoista ja tietoyhteiskunnasta. Pilottihankkeet alkoivat Helsingissä, Jyväskylässä ja Kemissä.

13.3.1. Opintokeskusten arviointihanke ja KSL:n itsearvioinnin kehittäminen

13.3.2. Muut kehittämishankkeet

21

14. KSL-opintokeskuksen toimintatilastot 2004

14.1. Opintotoiminnan kehitys kursseina

KSL:n kurssien määrä on lievässä nousussa, mutta tätä kehitystä rajoittaa valtionosuuden riittävyys. Kurssin keskipituus oli selvästi yli viikonloppukurssien keston (12-16 tuntia). Osanottajia oli keskimäärin 19 ja naisten osuus laski 62 prosenttiin oltuaan 64 prosenttia.

14.2. Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin

KSL-opintokeskuksen omat kurssit vähenivät, osin talousteknisen vuosikohdennuksen takia. Kokonaisuutena tarkastellen kurssien määrä ja tunnit ovat jokseenkin samoissa luvuissa kuin vuotta aikaisemmin. Kurssilaisten määrä oli nousussa.

14.3. Opintokerhojen toiminnan kehitys 1994- 2004

Opintokerhojen (opintoryhmien) määrä on tasaantunut, mitä tukee vuodenvaihteen kirjauskäytöntö. Naisten osuus väheni useamman vuoden kasvun jälkeen.

Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin 2004

Kursseja Tunteja Kurssilaisia Naisia

2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004

KSL 183 114 6 159 4034 2 495 1776 1 651 1134

Poliittiset järjestöt 51 68 931 1251 1 145 1743 516 854

Jäsenjärjestöt 86 62 2 052 1891 1 563 1629 929 953

Ammattiliitot 88 112 830 1082 2 060 2562 645 923

Kultturi- ja taideyhteisöt 149 139 4 480 4365 2 483 2437 1 852 1841

Kansalaisjärjestöt 244 303 5 376 7267 4 780 5110 3 639 3796

Yhteensä 801 798 19 826 19889 14 526 15257 9 232 9501

Vuosi 2002 801 19 794 14 583 8 776

Vuosi 2001 773 18 718 14 001 8 122

KSL-opintokeskuksen kurssit 1993-2004

Vuosi Kursseja Opetus-tunnit

Muutos%

Kurssi-laisia

Muutos% Naisia Muutos

%Kurssil/kurssi

Tuntia/kurssi

1993*) 1 129 16 208 22 189 10 872 20 14

1994 981 15 393 -5,0 18 975 -32,1 9 758 -11,1 19 16

1995 806 15 401 0,1 15 601 -33,7 8 195 -15,6 19 19

1996 787 16 489 7,1 16 435 8,3 9 021 8,3 21 21

1997 826 17 329 5,1 16 948 5,1 9 238 2,2 21 21

1998 748 17 458 0,7 15 146 -18,0 8 691 -5,5 20 23

1999 776 17 517 0,3 16 328 11,8 9 173 4,8 21 23

2000 848 20 344 16,1 15 492 -8,4 9 089 -0,8 18 24

2001 773 18 718 -8,0 14 001 -14,9 8 122 -9,7 18 24

2002 781 19 794 5,7 14 583 5,8 8 776 6,5 19 25

2003 801 19 826 0,2 14 526 -0,6 9 232 4,6 18 25

2004 798 19 889 0,3 15 257 7,3 9 501 2,7 19 25

*) Vanhan valtionapulain viimeinen vuosi

22

14.4. Opintokerhojen kehitys asiakasryhmittäin

Opintokerhojen käyttäjät ovat toisaalta Eläkeläiset r.y:n jäsenyhdistysten piirissä, toisaalta kansalaisjärjestöissä.

14.5. Opintokerho- ja kurssituntien käyttö asiakasryhmittäin 2004

Seuraavan sivun kuviot osoittavat kurssien ja opintoryhmien palvelevuutta järjestöjen opintotoiminnassa. Opintoryhmistä 2/3 oli jäsenjärjestöissä, viidennes kansalaisjärjestöissä. Kansalaisjärjestöjen osuus kurssitunneista on kasvussa.

Opintokerhot keskusjärjestöittäin 2004

Kerhoja Tunteja Jäseniä Naisia

Järjestö 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004

KSL 9 2 351 104 58 15 51 11

Poliittiset järjestöt 40 48 1684 2252 252 274 138 143

Jäsenjärjestöt 769 896 24812 29346 6465 7339 4763 5295

Ammattiliitot 51 35 2118 1244 355 242 256 201

Taide- ja kulttuurijärjestöt 178 153 7588 6838 1229 925 853 562

Kansalaisjärjestöt 187 123 7300 5347 1436 989 1091 810

Yhteensä 1234 1257 43853 45131 9795 9784 7152 7022

Opintokerhot 1994-2004saaneet opintokerhon valtionosuutta

Vuosi Kerhoja Muutos% Tunteja Jäseniä Naisia Osuus

%

1994 1 327 38 047 10 415 7 029 67

1995 1 462 10 47 389 11 046 7 462 68

1996 1 252 -14 39 367 9 560 6 640 69

1997 1 277 2 41 429 10 049 6 960 69

1998 1 332 4 43 704 10 713 7 574 71

1999 1 120 -16 44 657 9 507 6 840 72

2000 1 183 6 44 427 9 747 6 752 69

2001 1 341 13 47 184 11 180 7 906 71

2002 1 254 -6 44 949 9 796 7 137 73

2003 1 234 -2 43 853 9 795 7 152 73

2004 1 257 23 45 131 9 874 7 022 71

23

KSL0%

Jäsenjärjestöt71%

Ammattiliitot3 %

Kulttuuri ja taide12 %

Kansalais-järjestöt

10 % Poliittiset järjestöt

4 %

Opintoryhmät järjestöryhmittäin 2004

KSL14%

Poliittisetjärjestöt

9%

Jäsenjärjestöt8%

Ammattiliitot14%Kulttuuri

ja taide17%

Kansalais-järjestöt

38%

Opintokeskuskurssit 2004

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

Toimintakertomuksen liiteosaOpintokeskuksen toimintatilastot 2004

Vuosi Kursseja Opetus-tunnit

Muutos%

Kurssi-laisia

Muutos% Naisia Muutos

%Kurssil/kurssi

Tuntia/kurssi

1993*) 1 129 16 208 22 189 10 872 20 14

1994 981 15 393 -5,0 18 975 -32,1 9 758 -11,1 19 16

1995 806 15 401 0,1 15 601 -33,7 8 195 -15,6 19 19

1996 787 16 489 7,1 16 435 8,3 9 021 8,3 21 21

1997 826 17 329 5,1 16 948 5,1 9 238 2,2 21 21

1998 748 17 458 0,7 15 146 -18,0 8 691 -5,5 20 23

1999 776 17 517 0,3 16 328 11,8 9 173 4,8 21 23

2000 848 20 344 16,1 15 492 -8,4 9 089 -0,8 18 24

2001 773 18 718 -8,0 14 001 -14,9 8 122 -9,7 18 24

2002 781 19 794 5,7 14 583 5,8 8 776 6,5 19 25

2003 801 19 826 0,2 14 526 -0,6 9 232 4,6 18 25

2004 798 19 889 0,3 15 257 7,3 9 501 2,7 19 25

KSL-opintokeskuksen kurssit 1993-2004

Kurssin keskipituus 25 tuntia

Osanottajia keskimäärin 19 henkeä

Naisten osuus 62 %

Kursseja Tunteja Kurssilaisia Naisia

2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004

KSL 183 114 6 159 4034 2 495 1776 1 651 1134

Poliittiset järjestöt 51 68 931 1251 1 145 1743 516 854

Jäsenjärjestöt 86 62 2 052 1891 1 563 1629 929 953

Ammattiliitot 88 112 830 1082 2 060 2562 645 923

Kultturi- ja taideyhteisöt 149 139 4 480 4365 2 483 2437 1 852 1841

Kansalaisjärjestöt 244 303 5 376 7267 4 780 5110 3 639 3796

Yhteensä 801 798 19 826 19889 14 526 15257 9 232 9501

Vuosi 2002 801 19 794 14 583 8 776

Vuosi 2001 773 18 718 14 001 8 122

Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin 2004

*) Vanhan valtionapulain viimeinen vuosi

Opintokeskuskurssit lääneittäin 2004

Lääni Kursseja Tunteja % Kurssil. %

Etelä-Suomen 297 8 843 44 5 820 38

Itä-Suomen 66 1 613 8 1 607 11

Lapin 63 1 285 6 1 143 7

Länsi-Suomen 313 7 072 36 5 710 37

Oulun 59 1 077 5 977 6

Yhteensä 798 19 889 15 257 100

Järjestö KurssejaOpetustunteja

Muutos % Kurssilaisia2003 2004

KSL - opintokeskus 13 12 78 66 550 324

Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto 15 396 446 50 13 164

KSL:n aluetoimistot 28 3 283 1 450 -1 833 -56 386

KSL:n opintojärjestöt 58 2 468 2 060 -408 -17 902

KSL 114 6 159 4 034 -2 125 -34 1 776

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto 30 414 679 265 64 478

Vasemmistoliitto 29 270 256 -14 -5 1 009

Vasemmistonaiset 1 0 48 48 100 26

Vasemmistonuoret 8 248 268 21 8 230

Poliittiset järjestöt 68 931 1 251 320 34 1 743

Eläkeläiset 36 978 1 072 94 10 1 206

Kansantalojen Liitto 0 0 0 0 0 0

Suomen Elämäntapaliitto 0 12 0 -12 -100 0

Tutkijaliitto 1 18 14 -4 -22 29

Työväen Näyttämöiden Liitto 13 799 611 -188 -24 140

Työväen Urheiluliitto 12 245 195 -51 -21 254

Muut jäsenjärjestöt 62 2 052 1 891 -161 -8 1 629

Ammatilliset paikallisjärjestöt 1 0 6 6 100 11

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 1 15 15 0 0 19

Kemianliitto 6 19 42 23 118 133

Kunta - alan ammattiliitto ry. 7 64 91 27 41 134

Metallityöväen Liitto 20 142 145 3 2 491

Palvelualojen ammattiliitto PAM 0 0 0 0 0 0

Paperiliitto 2 36 20 -16 -44 47

Puu- ja eritysalojen liitto 8 57 87 30 52 196

Rakennusliitto ry 27 226 247 21 9 512

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 40 266 431 166 62 1 019

Yleinen Lehtimiesliitto 0 6 0 -6 -100 0

Ammattiliitot 112 830 1 082 252 30 2 562

Sekakuoro Työnlaulajat 0 20 0 -20 -100 0

Arjen Laulu 0 14 0 -14 -100 0

Porin Katajakuoro / Katajanmarjat 5 291 290 -1 -0 140

Muut kuorot ja musiikkiyhtyeet 18 237 230 -7 -3 613

Ylioppilasteatterit 14 190 282 92 48 297

Muut teatteriryhmät 20 659 586 -73 -11 297

Kulttuuritalon Kuvataidepiiri 7 111 108 -3 -3 84

Lestijokilaakson taideyhdistys 6 326 224 -102 -31 61

Muut kuvataideryhmät 60 2 317 2 302 -15 -1 750

Muut tanssiryhmät 7 217 276 59 27 152

Muut tiedottamisen ryhmät 1 0 40 40 100 12

Muut kulttuuriryhmät 1 98 28 -70 -71 31

Kultturi- ja taideyhteisöt 139 4 480 4 365 -115 -3 2 437

Kurssit järjestöryhmittäin 2004

Järjestö KurssejaOpetustunteja

Muutos % Kurssilaisia2003 2004

Hiv - säätiö / Aids - tukikeskus 0 31 0 -31 -100 0

SETA ry 24 479 525 46 10 540

Muut lähimmäistyöryhmät 21 0 431 431 100 477

Vammaisjärjestöt 17 383 436 53 14 339

Opiskelijajärjestöt 1 40 22 -18 -45 267

Työttömät 54 384 980 596 155 585

Suomi - Venäjä - Seura 5 61 95 34 56 131

Muut ystävyysseurat 0 0 0 0 0

Muut 181 3 998 4 778 780 20 2 771

Kansalaisjärjestöt 303 5 376 7 267 1 891 35 5 110

Yhteensä 798 19 826 19 889 63 0 15 257

Opintoaiheryhmä Kursseja Opetus-tunteja %

Kurssilaisia

Yhteensä Naisia

Yleissivistävä koulutus 10 446 2 229 217

Humanistinen ja kasvatusala 60 1 047 5 1 272 776

Kultuuriala 325 9 926 50 5 224 4 162

Yhteiskunnallinen, liiketalouden ja hallinnon ala 191 2 444 12 5 141 2 106

Luonnontieteiden ala 100 3 399 17 1 197 719

Luonnonvara- ja ympäristö 7 114 1 230 135

Sosiaali-, terveys- ja liikunta 94 2 187 11 1 771 1 281

Matkailu-, ravitsemus- ja talous 9 302 2 167 96

Muu koulutus 2 25 0 26 9

Yhteensä 798 19 889 100 15 257 9 501

Kurssien opintoaiheet 2004

KSL 114

Poliittiset järjestöt 68

Jäsenjärjestöt 62

Ammattiliitot 112

Kultturi- ja taide 139

Kansalaisjärjestöt 303

Yhteensä 798

Kurssit asiakasryhmittäin 2004KSL14%

Poliittisetjärjestöt

9%

Jäsenjärjestöt8%

Ammattiliitot14%Kulttuuri

ja taide17%

Kansalais-järjestöt

Opintokeskuskurssit 2004

Opinto-kerhoja TuntejaOpiskelijoita

Yhteensä Naisia

Lääni 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004

Etelä-Suomen lääni 437 328 15403 11703 3561 2577 2682 1929

Itä-Suomen lääni 141 148 4510 4677 1204 1231 887 898

Lapin lääni 175 216 4729 6002 1324 1585 872 1007

Länsi-Suomen lääni 354 410 13850 16361 2612 3080 1936 2261

Oulun lääni 127 155 5361 6388 1094 1311 775 927

Yhteensä 1234 1257 43853 45131 9795 9784 7152 7022

Opintokerhot lääneittäin 2004

JärjestöOpintokerhoja Tunteja Jäseniä Naisia

2003 2004 2003 2004 2004 2004

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto 14 2 436 120 10 6

Vasemmistoliitto 26 46 1248 2132 264 137

Eläkeläiset 738 864 23902 28320 7102 5109

Kunnon Elämä 1 0 50 0 0 0

Suomen Työväen Musiikkiliitto 10 24 390 797 180 144

Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto 12 1 277 12 9 9

Työväen Näyttämöiden Liitto 1 0 100 0 0 0

Työväen Urheiluliitto 6 7 143 217 48 33

KSL:n aluetoimistot 3 0 94 0 0 0

KSL:n opintojärjestöt 6 2 257 104 15 11

Kunta-alan ammattiliitto ry. 48 28 1989 1060 182 148

Palvelualojen ammattiliitto PAM 2 5 95 129 46 46

Rakennusliitto ry 1 2 34 55 14 7

Arjen Laulu 54 56 2016 2016 284 179

Porin Katajakuoro/Katajanmarjat 1 0 40 0 0 0

Muut kuorot ja musiikkiyhtyeet 84 74 3995 3944 473 283

Muut teatteriryhmät 3 4 144 183 36 21

Muut kuvataideryhmät 2 3 54 113 29 20

Turun Kiikurit ry. 1 0 20 0 0 0

Muut tanssiryhmät 1 3 36 56 22 11

Muut kulttuuriryhmät 32 13 1283 526 81 48

Muut filosofiset ja elämänkatsomuksell ryhmät 4 2 162 56 17 17

Muut lähimmäistyöryhmät 69 22 2329 793 168 110

Seta 0 1 0 192 7 4

Lapsiin ja perheeseen liittyvät järjestöt 1 4 35 123 36 34

Vammaisjärjestöt 2 14 60 346 114 95

Naisryhmät 30 18 1119 673 203 177

Työttömät 10 11 369 544 88 76

Suomi-Venäjä-Seura 3 2 150 106 16 10

Muut ystävyysseurat 5 3 260 130 21 18

Ei järjestöä 40 45 1851 2334 312 263

Muut 24 1 915 50 7 6

Yhteensä 1234 1257 43853 45131 9784 7022

Opintokerhot järjestöittäin 2004

Koulutusala Kerhoja Tunteja % Osan-ottajia Naisia

Yleissivistävä koulutus 1 40 0 8 7

Humanistinen ja kasvatusala 33 1 137 3 215 162

Kulttuuriala 830 31 577 70 6479 4704

Yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon ala 133 4 744 11 961 572

Luonnontieteiden ala 13 380 1 79 39

Tekniikan ja liikenteen ala 2 113 0 12 0

Luonnonvara ja ympäristöala 9 253 1 66 42

Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 211 6 117 14 1807 1404

Matkailu-, ravitsemis ja talousala 23 690 2 146 92

Muu koulutus 2 80 0 11 0

Yhteensä 1 257 45 131 100 9784 7022

Opintokerhot opintoaiheittain 2004

Kerhoja Tunteja Jäseniä Naisia

Järjestö 2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004

KSL 9 2 351 104 58 15 51 11

Poliittiset järjestöt 40 48 1684 2252 252 274 138 143

Jäsenjärjestöt 769 896 24812 29346 6465 7339 4763 5295

Ammattiliitot 51 35 2118 1244 355 242 256 201

Taide- ja kulttuurijärjestöt 178 153 7588 6838 1229 925 853 562

Kansalaisjärjestöt 187 123 7300 5347 1436 989 1091 810

Yhteensä 1234 1257 43853 45131 9795 9784 7152 7022

Kuvio

KSL 2

Poliittiset järjestöt 48

Jäsenjärjestöt 896

Ammattiliitot 35

Kulttuuri ja taide 153

Kansalaisjärjestöt 123

Opintokerhot keskusjärjestöittäin 2004

KSL0%

Jäsenjärjestöt71%

Ammattiliitot3 %

Kulttuuri ja taide12 %

Kansalais-järjestöt

10 % Poliittiset järjestöt

4 %

Opintoryhmät järjestöryhmittäin 2004

Kursseja Opetustunnit Kurssilaisia Naisia

2003 2004 2003 2004 2003 2004 2003 2004

Helsingin KSL - Yhteiskunnallinen Opisto 19 15 396 466 409 164 277 106

Keski-Suomen KSL 15 0 98 0 203 0 102 0

Lahden KSL 74 25 3 795 1 901 763 365 551 217

Lapin KSL 3 5 30 96 57 69 20 29

Oulun KSL 23 15 646 524 275 201 201 138

Varsinais-Suomen KSL 38 29 1 061 760 559 476 308 287

Sivistysliitto 2 4 12 32 37 69 29 29

Yhteensä 174 93 6 038 3 779 2 303 1 344 1 488 806

Alueyksiköt 2002 175 6 580 2 173 1 232

Alueyksiköt 2001 181 6 228 2 620 1 611

Alueyksiköiden opintokeskuskurssitoiminta 2004

KSL:n Turun opintojärjestö 1061 760 -301 -28,4 29 476 287

KSL:n Lahden seudun sivistystyö 539 155 -384 -71,2 1 10 9

Tietotupa 3335 1746 -1589 -47,6 24 355 208

Lahden KSL 3874 1901 -1973 -50,9 25 365 217

Jyväskylän seudun sivistystyö 98 0 -98 -100 0 0 0

KSL:n Oulunseutu 646,5 524 -122,5 -18,9 15 201 138

Sivistysliitto 0 32 32 0 4 172 95

Lapin KSL 30 96 66 220 5 69 29

Alkuaineisto