TEEMA

Aina hintansa väärtiTOKMANNI 1989-2009

3

Aatto Jääskeläinen ja Markku Kauppinen

Aina hintansa väärtiTOKMANNI 1989-2009

Tokmanni Oy

4

ISBN: ISBN 978-952-92-9195-3

Kustantaja: Tokmanni Oy

Raatekankaantie 4, 80100 Joensuu

Teksti: Aatto Jääskeläinen ja Markku Kauppinen

Visuaalinen ilme ja taitto: Leila Koistinen

Kuvat: Tokmannin arkistot, Kyösti ja Kari Kakkosen kotialbumi, haastateltujen ja yhteistyökumppaneiden arkistot

Paino: Offsetpaino Tuovinen, Kuopio, 2011

5

Tokmannin nousu 20 vuodessa lähes tyhjästä valtakunnalliseksi 139 myymälän ketjuksi on ajassamme todella hämmästyttävä liike-elämän ilmiö. Sitä on vaikea nopeasti käsittää, sitä voi vain ihmetellä.

Siksi otinkin mielenkiinnolla vastaan haasteen, kun konsernin luoja Kyösti Kak-konen pyysi minua dokumentoimaan tuon ajan tapahtumat kirjan sivuille. Yrityk-sen sinänsä lyhyestä kasvuajasta huolimatta tehtävä oli laaja ja vei aikaa, mutta nyt vuodet ovat kansissa sekä kronologisena tietona että mukana olleiden komment-teina tapahtumista.

Tässä yhteydessä haluan kiittää erityisesti toimitusjohtaja Kyösti Kakkosta sekä muita tähän kirjaan haastateltuja henkilöitä kehitysvuosien kulun avaamisesta ja kommentoimisesta sekä johdon sihteereitä Susanna Nevalaista ja Marjut Aaltos-ta erinomaisesta avusta tietojen kokoamisessa. Kiitokseni myös tohtori Markku Kauppiselle arvokkaasta avusta kirjan loppuvaiheen kokoamisessa ja täydentämi-sessä.

Joensuu 1.5.2011

Aatto Jääskeläinen

Saatteeksi

6

SISÄLLYSLUETTELO

Tokmanni on suomalaisen yrittäjyyden menestystarina ...............8Suomalaisen kaupan tie toreilta tavarakeskuksiin ....................... 12

Kauppa organisoitui 1900-luvun alussa ....................................... 13Kaupungit veivät voiton maaseudusta ......................................... 13Halpakaupat tulivat markkinoille 1970-luvulla ........................... 14

Vaaran laelta silmä kantaa kauaksi .............................................. 15Yrityskokeiluihin jo ensimmäisellä kesälomalla .......................... 16Turveurakoitsijoiden edusmieheksi ............................................. 16Oliko se sittenkään sattuma… ...................................................... 17

Okman Oy perustettiin, uusi alku ja yritysostot tähtäimessä ...... 20Tokmanni saa ensimmäisen hahmonsa – oman yrityksen alku löytyi Savosta ..................................................... 20Savo-Karjalan valloitus .................................................................. 22Kaikki pelissä – lama auttoi halpakauppaa .................................. 23

Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan… ................................................ 25… ja Tokmanniksi käräjien kautta ................................................ 25Omistajanvaihdoksia aluksi tuskin havaittiin ............................ 26

Hallitun kasvun vuodet 1992-1997 .............................................. 27Elintarvikemyynti Joensuuhun 1993 ........................................ 28Laajentuminen Keski- ja Pohjois-Savoon käynnistyy ................. 30Savonlinnan myymälä kauppalinnaan ...................................... 31Myymälöistä tuli Tokmanneja ..................................................... 34Tilikausi muuttui – Imatra avattiin .............................................. 34Hävikki kiusaa kauppiaita ............................................................. 35

Halpakaupan arvostus nousee – tapahtumien virrassa edetään hallitusti .......................................................................... 36

Juuka avattiin ”liian aikaisin” ......................................................... 36Ensimmäinen myymälä Keski-Suomeen ..................................... 38Pick-Import Finland Oy tehostamaan ulkomaan ostoja ............. 38

Imagotutkimuksen tulos: Tokmanni on tehnyt asiakasstrategian läpimurron ..................... 40

Yli 100 000 kilometriä vuodessa maantiellä ................................ 41Toisenlainen yhteistyökumppaneiden tapaaminen: Ampumahiihdon kutsukilpailusta Kontiolahdella tuli legendaarinen ........................................................................ 44

Uudella vuosituhannella kilpailu tulee rajojen yli ....................... 472000-luvun markkinoille kehittyvällä myymäläverkostolla ........ 48

Viimeiset markkavuodet vahvan nousun aikaa ........................... 48Kyösti Kakkonen halpakaupan kehityksestä ................................ 482000-luvulle siirryttäessä pienestä alusta oli syntynyt oman alansa huippuyritys ............................................................. 49Markat euroiksi joustavasti – kaupan alan yleisessä hinnoittelussa ylilyöntejä ............................................................... 50Saman katon alle sopii myös kilpailevia yrityksiä ....................... 51Parikkala avattiin, Punkaharju suljettiin ...................................... 51Mukana öljykaupassa .................................................................... 51

Mietintämyssy päähän – miten tästä eteenpäin? ......................... 53Uuden kasvun eväiksi tiivistyvä yhteistyö, verkottuminen ja kumppanuus ..................................................... 53Kumppanuus CapManin kanssa strateginen askel kohti uutta Tokmannia .................................................................. 54

Uusi Tokmanni – uuden kasvun ja kehityksen vaihe .................. 55Vapaa valinta osaksi uutta konsernia ........................................... 55Kahdesta ketjusta 60 myymälän verkko ....................................... 55Kilpailuvirasto hyväksyi menettelyn ............................................ 56

Milleri ja Säästökuopat seuraavat ostokset .................................. 59Maxit, Tarjoustalot ja Robinhoodit mukaan konserniin .............. 61

Saastamoisen RH-yhtiöt osaksi Tokmannia ............................... 61Fuusio huomattiin – osapuolet tyytyväisiä ................................. 63

Tokmanni nousee alansa markkinakärkeen ................................ 64Konsernin arvot: ......................................................................... 64Verkosto tiivistyy – kasvu jatkuu ................................................. 69

Tokmanni nousee ”Pohjanmaan junaan” ..................................... 7011 myymäläavausta vuonna 2006 ................................................. 70Parikymmentä uutta myymälää parhaina vuosina ..................... 73Myös Säästöpörssi ketjun vahvistukseksi ..................................... 73Neljätoista avausta vuonna 2008 ............................................... 75Myymälöitä tiheässä tahdissa ....................................................... 76Koko Pick-Import Tokmannin haltuun ...................................... 78

Konsernin pääkonttori ja logistiikkakeskus Mäntsälään ............. 79Hallinto ja logistiikka oli korkea aika keskittää ........................... 80Mäntsälä valikoitui ijoituspaikaksi ............................................... 80Rakennushankkeeseen ryhdyttiin pikavauhdilla ........................ 81Läpivirtausvarasto – 160 rekkaa päivässä .................................. 84

7

Yli 350 henkilön työpaikka ........................................................... 85Käytön sisäänajo ikimuistoinen ja henkilökunnan jaksamista koetellut kokemus ............................ 88Kaikki oli kaatua ERP-ongelmiin .................................................. 88Joulutavarat perille vasta viimeisellä hetkellä .............................. 89Mikä ERP on? ................................................................................. 89Mäntsälän avajaiset 9.10.2008 ....................................................... 91

Uskaltava, rohkea ja haastava Tokmanni ..................................... 92Onnistuneet ostot avain kaupan menestykseen ........................... 98Tokmannin henki ....................................................................... 100

Pääluottamusmies Hannu Visuri ................................................ 105Henkilöstöjohtaja Saara Korpelainen ......................................... 106Hallintopäällikkö Soili Karjalainen ............................................ 110Aluepäällikkö Simo Mikkonen ................................................... 112Kaupallinen johtaja Hannele Palmroth ...................................... 114Kenttäjohtaja Pirjo Ruokonen..................................................... 116Luottamusmies Erja Vinni........................................................... 119Kiinteistöjohtaja Kari Kakkonen ................................................ 121Varatoimitusjohtaja Seppo Saastamoinen .................................. 124

Tokmannin tulevaisuuden uudet perspektiivit .......................... 128Hallituksen puheenjohtaja Jukka Järvelä ................................... 128Ketjun syntyminen huomattiin naapureissakin ........................ 129Tokmannin hallitus työllisti Järvelän ......................................... 129Lama toi uusia asiakkaita ............................................................ 130Ei uusille ostoille, vaikkeihän sitä… ........................................... 130Kansainvälistymisen aika ei ole ihan vielä ................................. 130Kuinka kauan CapMan hallinnoi Tokmannia? .......................... 131Hallituksen jäsen Olli Kääriäinen ............................................... 132Kaksi vuosikymmentä Kakkosten kumppanina ........................ 132Nopea prosessi.............................................................................. 133Hallitus muotoutui konsernin mukaan ...................................... 133Elintarvikkeet ovat valinnaisratkaisu ......................................... 133Kauppakiinteistöt ovat eri omistajien hallussa .......................... 134Hallituksen jäsen Juhani Leppänen ............................................ 135Uudet tuulet aliarvioitiin ............................................................. 135Viisaat huomasivat ajoissa kasvun rajat ..................................... 136Tokmannin asema on kotimaassa nyt vahva ............................. 136

Talousjohtaja Sixten Hjort ........................................................... 138Keskittäminen toi olennaisia etuja ............................................. 138Kaksi lamaa – ei suuria ongelmia ............................................... 139Listautumiseen on valmius ......................................................... 139

Heikki Väänänen johtoon kesällä 2009 ...................................... 140Mistä jatkaja suuriin saappaisiin ................................................ 140Toimitusjohtajan normaali työarki ............................................ 141Kansainvälistymistä on vielä mietittävä ..................................... 142Suuriin muutoksiin ei ole heti aihetta ........................................ 142Myymäläverkkoa voidaan edelleen kasvattaa, verkkokauppa tulee ...................................................................... 142Analyysia asiakkaista ................................................................... 143Mikä muuttuu 2010-luvulle siirryttäessä ............................... 143

Kyösti Kakkosesta tuli valtakunnallinen vaikuttaja ................... 144Taide, matkailu ja urheilu lähellä sydäntä .................................. 145Yrittäjyyden ja yrittäjäjärjestöjen tiukka puolustaja .................. 145Tukea on riittänyt myös kumppaneille ....................................... 148Yrittäjä ja ammattijohtaja ............................................................ 148

Luottavainen katse kohti tulevaisuutta ...................................... 150Yhdessä tekemisen sietämätön keveys ....................................... 151

Tokmanni päivästä päivään ........................................................ 154Tokmannin kehitys vuodesta 1989 vuoteen 2009 ...................... 162Tokmanni numeroina 1989–2009 .............................................. 164Tokmanni-konsernin myymälät 2010 ........................................ 166Visio ........................................................................................... 172Arvot .......................................................................................... 172Tokmannin perustajat ................................................................ 174Hallitukset 1989-2009, Tokmanni Oy ......................................... 175Lähteet ....................................................................................... 176

TEEMA

8

Tavarataloketju Tokmannin tarina on vertaansa vailla oleva tosielämän ker-tomus suomalaisen kaupan historiassa. Kahdessakymmenessä vuodessa käy-tännössä tyhjästä on kasvanut kaikilla mittareilla mitaten maamme kauppa-toiminnan yksi suurista.

Tokmannin 20-vuotisen kertomuk-sen ainutlaatuisuutta voisi ja on syy-täkin kuvata ja luonnehtia useammas-ta näkökulmasta. Alussa oli neljä myy-mälää Savonlinnan ja Mikkelin seudul-la, vuonna 2009 niitä oli käytännössä lähes koko maan kattavana verkostona yhteensä 139. Henkilöstömäärän kas-vu on suorassa suhteessa myymäläver-koston laajentumiseen. Aluksi oli Kak-kosen veljekset, mutta jo ensimmäisen toimintavuoden lopussa vuonna 1989 yritys työllisti 18 henkilöä. 2009 vuo-den lopussa tokmannilaisia oli yhteen-sä noin 2800. Toiminnan yhteiskunnal-lista merkitystä kuvastaa hyvin se, että Kakkosten kauppa on synnyttänyt tä-hän mennessä kaiken kaikkiaan noin 20 000 henkilötyövuotta.

Yritystä perustettaessa osakepääoma oli 15 000 silloista markkaa. Ensimmäi-sen täyden toimintavuoden liikevaihto antoi lupauksia tulevasta, se kohosi jo kymmeneen miljoonaan markkaan eli 1,7 miljoonaan euroon. Vuonna 2009 liikevaihto ylitti jo 600 miljoonaa eu-roa. Välissä on vaikuttava taival toisaal-ta hallituista, mutta myös rohkeita rat-kaisuja ja paljon riskejäkin sisältäneistä kasvun vuosista.

Nopeasti laajentunut yritys ankkuroi alusta alkaen kasvun strategiansa kah-teen perustekijään, asiakasnäkökulman ymmärtämiseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Tokmannin tapaukses-sakin halpakaupan idea lähti nimensä mukaisesti siitä, että tavara on ostajalle edullista. Kakkosen veljekset omaksui-vat tämän edullisuusnäkökulman rin-nalle jo kaupanteon alkuvaiheissa pyr-kimyksen yhdistää hinta ja laatu. He us-koivat, että lopulta hinta- ja laatutietoi-set asiakkaat määrittelevät ostoskäyt-täytymisellään sen, miten heidän yri-tyksensä voi menestyä.

Kasvavan yrityksen henkilöstövalin-nat sekä henkilöstö- ja työnantajapoli-tiikka laajemmin nousivat toiseksi yri-tyksen omaksumista kantorakenteis-ta. Taloon oli saatava päteviä ja kehit-tämistahtoisia esimiehiä, jotka olisivat valmiita muodostamaan omille osas-toilleen tai yksikköihinsä talon yleiset lähtökohdat hyväksyvät ja hyvän asia-kaspalvelun edistämiseen sitoutuvat työtiimit. Tästä taustasta kasvoivat am-mattitaitoiset myynnin ja asiakaspalve-lun tokmannilaiset ja vähitellen myös paljon puhuttu Tokmannin henki.

Tokmannissa oli itsestään selvää, että henkilöstön osaaminen ja työssään viihtyminen muodostavat tärkeän me-nestystekijän koko yrityksen kannalta. Harvalla työpaikalla pääluottamusmie-hen kuulee sanovan, että meille luotiin asianmukainen kannustejärjestelmä ja työnantaja näki tärkeäksi pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista, peruskun-nosta, viihtyvyydestä ja terveydestä.

Yksityiset yritykset ovat aina olleet monella tavalla suomalaisen yhteiskun-

Tokmanni on suomalaisen yrittäjyyden menestystarina

SUOSTA NOUSEE MENESTYS

9

TEEMA

tavastuun lipunkantajia. Tokmannin kohdalla tätä näkökulmaa ei voi jättää tarkastelematta. Suureksi työnantajak-si kasvaneen ja omistajapohjaltaan laa-jentuneen yrityksen työllistämisvaiku-tus on jo sellaisenaan yhteiskunnalli-sen hyvinvoinnin tuottamisen kannalta merkittävää. Lähes 3000 ihmisen työl-listämistä voisi verrata vaikkapa tyy-pilliseen suomalaiseen kuntaan, jossa kunnan koko työikäisen väestön määrä on pienempi kuin tässä tapauksessa yh-den yrityksen työntekijämäärä.

Tokmannin perustajat ovat oman kauppa- ja liiketoimintansa ohella pa-neutuneet ja panostaneet vahvasti myös laajemmin suomalaisen yrittäjyy-den ja talouselämän edistämiseen.

Tärkeä yhteiskuntavastuun luku muodostuu niin ikään yrityksen ja sen omistajien toteuttamista lahjoituksista humanitaariseen työhön. Myös yhteis-kunnallisen toiminnan, urheilun, tiede-elämän ja taiteiden tukeminen on ollut lähellä yrittäjien sydäntä.

Totta kai Tokmannin tarinassa on

ollut kysymys varsinkin alkutaipaleella nuorten Kakkosen veljesten rohkeudes-ta ja intomielestä yrittää – saada aikai-seksi tuloksia ja toimeentuloa ensiksi itselleen ja omille perheilleen. Toimin-nan laajentuessa hyödyt ovat levittäyty-neet laajemmalle yhtiön työntekijöihin ja välillisesti myös heidän perheisiin-sä. Vastuutkin ovat tätä kautta saaneet kantavamman pohjan. Omistuspohjan laajennukset eivät ole olleet pakon sa-nelemia tai sattuman kantamia, vaik-ka kyllä niitäkin matkalle mahtuu. Vas-toinkäymisiltäkään ei ole vältytty. Kai-kissa vaiheissa tarina kertoo, vaikka sitä päällimmäisenä ei ole haluttukaan esil-le nostaa, ennen muuta myös vastuulli-sesta ja taitavasta johtamisesta, kyvystä hallita riskejä ja hakea kestäviä edelly-tyksiä toiminnan kehittymiselle ja kas-vulle.

Huolimatta siitä, että yritys on vasta juuri ja juuri nuoren miehen ikään ehti-nyt, Tokmanni on kulkenut jo pitkän ja monivaiheisen taipaleen.

Miten Tokmanni menee tästä eteen-

päin, sen aika näyttää. Varatoimitusjoh-taja Sixten Hjortin sanoja käyttäen yksi asia on kuitenkin selvä: Tokmanni on, jos tahtoo, listautumiskunnossa. Tämä-kin osoittaa, että kertomus Tokmannis-ta ja tokmannilaisista on yksi suomalai-sen yrittäjyyden menestystarinoista.

Mutta – starttiviivalla pari vuosi-kymmentä sitten olivat Kakkosen vel-jekset. Siitä se alkoi…

Kyösti ja Kari Kakkonen

10

KAKKOSTEN PERHEALBUMISTA

11

TEEMA

12

Suomalaisen kaupan historia on moni-vaiheinen ja värikäs.

Yhtäältä kysyntää ja toisaalta tarjon-taa tavarasta on aina ollut ja näihin tar-peisiin on pyritty vastaamaan milloin lakien ja asetusten puitteissa, ennen nii-tä – ja niiden aikanakin – myös yhteis-kunnan asettamien asetusten ulkopuo-lella.

Kun kaupunkilaki tuli edistämään Ruotsi- Suomen talouselämää 1300-lu-vun puolivälissä, saatiin myös ensim-mäiset kauppaa koskevat lait. Niiden tarkoituksena oli siirtää suurimmal-ta osin saksalaisten hallitsema kauppa oman maan porvareille ja kauppiaille.

Kauppa kansallistui kuitenkin vas-ta 1471, jolloin ulkomaalaisten valitse-minen kaupunkien raateihin kiellettiin kokonaan.

1500-luvun puolivälissä Suomen kahdeksassa kaupungissa asui pari pro-senttia maan väestöstä, yhteensä va-jaat 10.000 henkeä, ja noin 600 – 800 kauppiaan porvaristosta suomalaiset ja ruotsalaiset olivat jo hallitsevia. Seuraa-

valla vuosisadalla saksalaiset ja hollan-tilaiset hansakauppiaat saivat vielä ot-teen maamme kaupasta, kunnes nämä-kin alkoivat maahan jäädessään suo-malaistua.

Maakaupan ohella kauppaa on käy-ty markkinoilla aina 1800-luvulle saak-ka. Sitä varten perustettiin kaupunkei-hin myös toreja.

Julkinen kauppa Suomessakin al-koi sieltä, missä ihmisiä eniten liikkui. Aluksi kaupungeissa satamien ja si-sääntuloteiden liepeille avattiin kaup-papuoteja, jopa kauppahuoneita. Ne harjoittivat sekä tukku- että vähittäis-kauppaa. Tavaraa oli tarjolla tervasta ja tuohisista suola- ja jauhosäkkeihin.

Lait syrjivät maaseutua, sillä ne kiel-sivät kaupan kaupunkien ulkopuolella. Ei saanut käydä kotikauppaa eikä har-joittaa kulkukauppaa. Kaupantekoon oli aina mentävä kaupunkiin. Myös tärkein ostos, suola, oli haettava siel-tä. Markkinoista ja yleisistä markkina-päivistä tulikin tärkein tavaranvaihdon paikka.

Vasta Kustaa III:n aikana 1700-lu-vun lopulla maakauppa alkoi saada va-paampia ilmenemismuotoja. Muun muassa viljakauppa vapautettiin.

Lisää vapauksia kauppa sai Suomen siirryttyä Venäjän alaisuuteen. Keisari Nikolai I vapautti kenraalikuvernööri Mensikovin esityksestä maalaistavaran kaupan vuonna 1842.

Suomen maakauppa vapautui lo-pullisesti keisari Aleksanteri II:n 19.12.1859 antamalla asetuksella (”Kei-sarillisen Majesteetin Armollinen ase-tus kauppa-puotien asettamisesta maal-le ja miten niissä kauppaa tehtäköön”). Kauppaa koskevia asetuksia kaupunki-en ja maaseudun kesken yhdenmukais-tettiin vielä 1867 ja 1879 annetuilla uu-silla kauppa- ja elinkeinosäädöksillä.

Sen jälkeen kansan maaseudulla asuva enemmistökin alkoi päästä kau-pan piiriin. Maakyliin tulivat kyläkaup-piaat. Heidän sekatavarakaupoistaan sai saman katon alta melkein mitä hy-vänsä rautanaulasta voipakettiin. Mitä nyt yleensä siihen aikaan oli saatavissa

Suomalaisen kaupan tie toreilta tavarakeskuksiin

KEISARILLISEN MAJESTEETIN ARMOLLINEN ASETUS

13

TEEMA

ja mitä eniten kysyttiin.Maakauppoja olikin 1860-luvulla

jo yli 500, kun kaupunkikauppiaiden määrä oli 1250.

Monet 1700- ja 1800-luvun kau-poista kasvoivat kauppahuoneiksi, joil-la oli useita liikkeitä ja jotka harjoitti-vat myös ulkomaankauppaa ja sen tu-eksi laivanvarustamista. Niistä alkoi yk-sityinen tukkukauppa ja niillä oli myös omaa teollisuustoimintaa.

Historia muistaa myös ”kamasaksat” ja ”laukkuryssät”, itärajan takaa tulleet kulkukauppiaat, jotka eivät välttämättä olleet saksalaisia tai venäläisiä, vaan Ve-näjän vallan aikaisia karjalaisia kauppa-miehiä, jotka kantoivat myytävää tava-raa talosta taloon.

Toisen maailmansodan aikoihin lii-kuskeli maaseudulla myös kotimaisia kulkukauppiaita. Hevonen veti rattail-laan kauppamiestä ja hänen allaan vii-den – kuuden neliön suuruista vaneri-laatikostoa talosta taloon. Kun kannet pihoissa aukaistiin, löytyi paikalle ke-rääntyneelle väelle kuormasta tavaraa

ompelulangasta kankaisiin, työkaluihin ja moniin kotitalouksien tarvikkeisiin.

KAUPPA ORGANISOITUI1900-LUVUN ALUSSA

Ensimmäiset osuuskaupat syntyivät Suomeen 1800-luvun lopulla brittiläi-sen mallin mukaan, mutta varsinai-nen rynnistys markkinoille tapahtui 1900-luvun alkuvuosina, jolloin osuus-toimintaliike levittäytyi niin kauppoi-na, pankkeina kuin meijereinäkin jo-kaiseen huomattavampaan kylään.

Osuustoiminnallinen tukkukauppa (SOK) alkoi 1904, jolloin maassa oli jo 140 osuusliikettä.

Maakauppiaat kokosivat oman tuk-kuportaansa, Maakauppiaitten Oy:n vuonna 1906 ja se aloitti toimintansa seuraavana vuotena.

Useita muitakin tukkuliikkeitä syn-tyi ja toimi aikansa.

Vuonna 1917 kahtia jakautuneena osuustoimintaliike toi suurempiin taa-jamiin jopa kaksi osuuskauppaa, ”pel-

lervolaisen” (SOK) ja ”edistysmielisen” (OTK).

Sodat menivät ja kansan ostoja ra-joittaneet ostokortit kuponkeineen jäi-vät historiaan. Suomi pääsi pitkän rau-han aikaan. Vähän kerrassaan levisi kauppa ja vapautui kilpailu. Syntyi yk-sityisen kaupan voimakkaita ryhmitty-miä. Kesko koottiin neljän alueellisen tukkukaupan voimin yksityiskauppiai-den yhdyssiteeksi sotien lomassa loka-kuussa 1940. Markkinakentällä käväisi sittemmin myös muita, pienempiä kau-pan ryhmittymiä, jotka elivät omaa elä-määnsä hajoamisineen ja yhdistymisi-neen.

KAUPUNGIT VEIVÄTVOITON MAASEUDUSTA

Parhaimmillaan kauppoja oli maaseu-dulla enemmän kuin kaupungeissa, mutta 1900-luvun loppupuoliskolla ta-pahtui muutos.

Päivittäistavarakauppojen määrä oli huipussaan 1964, jolloin niitä oli 22 500

14

kappaletta. Kolmannelle vuosituhan-nelle tultaessa niiden määrä oli pudon-nut 4 200:aan. Lukumäärä oli sama kuin 1980-luvulla. Kyläkauppoja oli silloin 3 400, mutta vuosituhannen vaihteessa enää 800. Vuosina 1994 – 99 avatuista uusista kauppapaikoista kolme neljäs-tä oli alle tuhannen neliön lähikauppo-ja. Isoja marketteja avattiin suhteellisen vähän, sillä yli 2 500 neliön myymälöitä oli vain runsaat kuusi prosenttia.

”Kulkukauppa” palasi vielä 1900-lu-vun jälkipuoliskolla kentälle, kun hil-jenevien kylien pikkukauppoja alettiin korvata myymäläautoilla. Toisen vuosi-tuhannen lopussa niidenkin taru hiipui lähes olemattomiin. Toisaalta kansan ja sen varallisuuden kasvaminen loi entis-tä enemmän sijaa myös erikoisliikkeil-le. Syntyi rauta-, vaatetus-, rakennustar-vike- ja vuosituhannen taitetta lähes-tyttäessä kiihtyvässä määrin myös elek-troniikka-alan erikoisliikkeitä.

Tavalliset kaupat eivät enää riittä-neet. Muun maailman malliin syntyi Suomeenkin marketteja, supermarket-

teja, tavarataloja ja automarketteja. Kir-konkyliin ja kaupunkeihin alkoi kohota yhä komeampia kauppataloja vieri vie-reen. Kansa urbanisoitui, keskittyi kau-punkeihin ja niiden liepeille. Kauppa teki samoin.

HALPAKAUPAT TULIVATMARKKINOILLE 1970-LUVULLA

Komeus, erikoisuus ja tavaran laadun korostus maksoivat ”maltaita”. Toisaal-ta verkottuminen harvoihin keskusliik-keisiin vähensi kilpailua ja nosti hinto-ja. Hintaa tavaralle lisäsi myös keskus-liikkeiden mammuttimainen ja pääl-lekkäinen tukkuporrasbyrokratia.

Tällaisille markkinoille alkoi 1970- luvulla levitä uusi kauppamuoto, hal-pakaupat. Ne olivat aluksi tunkkaisia, vanhoissa kiinteistöissä ja pienissä ti-loissa tukun ja teollisuuden ylijäämä-varastoilla toimivia myymälöitä, joille uuden liikeidean keksineet yrittäjät nä-kivät alkaneen sopivat markkinat. Hal-puutensa ne ansaitsivat kuitenkin en-

nen pitkää suuria yksiköitä pelkiste- tymmällä, uudenaikaisemmalla ja kevy-emmällä toimintakonseptillaan. Myö- hemmin, 1980-luvulla, ne alkoivat mo-nistaa toimintamallia ja muodostaa halpakauppaketjuja.

15

TURVETUOTTAJISTA KAUPPAMIEHIKSI

Vaaran laelta silmä kantaa kauaksi

Vajaan viiden peninkulman päässä Joensuun kaupungista, entisessä Kiih-telysvaaran kunnassa, keskellä paras-ta pohjoiskarjalaista kvartsiittikallioi-den jyrkkäseinäistä vaaramaisemaa, si-jaitsee Hyypiä – Raatevaaran kyläpari. Siellä on vuosisatojen aikana harjoitet-tu kaskenpolttoa ja maanviljelystä, teh-ty metsätöitä, käyty kalassa ja tietenkin metsästetty. Aikanaan turkiksilla käy-tiin näillä seuduilla paljon kauppaa. Pitkään kiihtelysvaaralaiseen kauppa-perinteeseen liittyy myös kunnan nimi. Kiihtelys oli muinaisten suomalais-ten tunnetuimpia maksuvälineitä. Yksi kiihtelys piti sisällään 40 oravannahkaa. Historiatieto kertoo, että kauppamiehiä kiihtelyksen vaaroilla on elänyt kautta miespolvien.

Näissä jylhissä vaaramaisemissa varttuivat varhaiset poikavuotensa vel-jekset Kyösti Niilo Juhani (s. 1956) ja Kari Heikki Ilmari (s. 1958) Kakkonen, Heikki ja Aune Kakkosen kuusilapsi-sen viljelijäperheen sisarusparven van-himpina.

Elettiin Suomen jälleenrakentami-sen aikaa. Heikki Kakkosen tilalla ja maatalousyrityksessä työn tekeminen kuului ajalle tyypillisellä tavalla kaikil-le. Työhön opittiin lapsesta pitäen, se oli tavallaan osa vastuuseen kasvamista ja kasvatusta. Työstä opittiin pitämään, se oli osa elämän sisältöä. Oma perhe ja ympäröivä maaseutuyhteisö kasvat-tivat nuorukaisia monella tavalla sekä huolehtimaan itsestään että näkemään yksilön vastuun piiriä myös vähän laa-jemmalle.

Kotiaskareissa ja kylän riennoissa nuorten miesten ”yrittäminen” oli niin itsestään selvästi tai tiedostamattomas-ti osa vähitellen syntynyttä ihmisen ominaislaatua, ettei yrittäjyys ammat-tina aluksi noussut esille varsinaisena tulevaisuudensuunnitelmana. Kotitila ja poikien lapsuusvuosien elämänpii-ri loivat elämään yleisestä epävarmuu-desta huolimatta vakautta ja turvalli-suutta. Vaaran laelta näki kauemmas. Arvomaailman kulmarakenteet löysi-vät kohta kohdalta asemansa. Yrittäjän

mielenlaatu ja yrittäjän sielu olivat tie-tämättään asettuneet kasvualustalleen.

Kuusilapsisessa Kakkosen perhees-sä oli itsestään selvää, että lapsia tuet-tiin kouluttautumaan ja suuntautu-maan työelämään kutakin omien tai-pumustensa ja kiinnostuksensa mukai-sesti. Talonpojan ammattiin kaikki per-heen jälkeläiset eivät voineet tietenkään ryhtyä.

Vanhimpina lapsista Kyösti ja Kari suuntasivat kouluun maakunnan pää-kaupunkiin Joensuuhun. Kyösti kir-joitti ylioppilaaksi Niinivaaran lukios-ta vuonna 1975, jonka jälkeen oli edes-sä asevelvollisuuden suorittaminen. Re-serviupseerikoulussa Kyöstille oli kir-kastunut käsitys ja motivaatio hakeu-tua opiskelemaan oikeustieteitä. Ehkä-pä työskentely tuomioistuinlaitokses-sa tai advokaattina kangasteli tuolloin mielessä. Juristiopintonsa Kyösti aloit-ti Uppsalan yliopistossa keväällä vuon-na 1977. Oikeustieteen pääaineopinto-jen rinnalla hän opiskeli mm. kansanta-loustieteitä ja yritystaloutta.

16

Kuten jo Raatevaaran maisemis-sa, myös opinnoissaan Kari suuntautui alun perinkin mielessään käytännölli-semmät alat. Niin ikään Niinivaaran lu-kiossa suoritetun ylioppilastutkinnon jälkeen hän hakeutui insinööriopiske-lijaksi Joensuussa toimineeseen Wärt-silän Teknilliseen oppilaitokseen, jos-ta astui ulos koneinsinöörin tutkinnon suorittaneena v. 1983.

YRITYSKOKEILUIHIN JO ENSIMMÄISELLÄ KESÄLOMALLA

Tuskin oli Uppsalassa ensimmäiset luennot kuunneltu, kun Kyösti suun-nitteli jo tulevan kesän työprojekte-ja. Opinnothan piti rahoittaa. Veljek-set olivat jo Joensuun kouluaikojen ke-sälomillaan olleet perheen maatilayri-tyksen puolesta Vapon aliurakoitsijoina traktoreineen sittemmin Suomen suu-rimmalla turvetuotannollisella suolla, Valkeasuolla.

Edessä oli ratkaiseva askel – astumi-nen yrittäjyyden joskus palkitsevalle,

joskus kovalle ja ohdakkeisellekin tiel-le. Tältä tieltä Kakkosen veljeksillä ei paluuta ole ollut. Yrittäjyys vei muka-naan, vaikka opinnotkin toki loppuun saatettiin.

Vuoden 1977 keväällä K&K tulivat siihen tulokseen, että itsenäisinä yrit-täjinä ja urakoitsijoina ansaintamah-dollisuudet turvetyömailla paranevat merkittävästi. Ja eiväthän he olisi ol-leet Kakkosen veljeksiä, ellei toimeen olisi tartuttu kerralla päättäväisesti ja riskejäkään kaihtamatta. Kiihtelysvaa-ran Osuuspankki myönsi Kakkosille sen vuoden suurimman lainan, 330 000 markkaa, jolla sitten hankittiin koneyh-tymän ensimmäiset turpeennostotrak-torit. Paikallisen pankinjohtajan vel-jesten tuntemus ja vanhempien takaus mahdollistivat Raatevaaran opiskelija-pojille monen mielestä suorastaan uh-karohkeaan yritysriskiin tarttumisen.

Kakkosen turveyritys käynnistyi no-peasti. Veljekset viettivät pääosan ke-säloma-ajastaan turvetyömaalla pitä-en huolen siitä, että hankittu kalusto

oli tuotantokäytössä lähes yötä päivää. Kohta Kakkosen Koneyhtymän palk-kalistoilla oli aliurakoitsijat mukaan lu-kien kolmisenkymmentä miestä. Vuo-den 1979 kesätyöpaikan aherrus tuotti jo 300 000 markan tuloksen ja näin ol-len hyvät opiskelurahat paitsi Kakkosen veljeksille myös monelle muulle, jotka opintolainan jatkeeksi toimeentuloaan Kakkosen työmaalla turvasivat. Tuol-loin ulkomailla opiskelevalle opintolai-naa myönnettiin 4000 markkaa.

Turvesoiden työkausien jälkeen syk-syisin aina siirryttiin opintoja jatka-maan. Yrittäjyys oli kuitenkin jo tässä vaiheessa saanut miehistä pitävän ot-teen. Kipinä oli syttynyt. Mielessä oli toiminnan laajentamista, kehittämistä ja uusia virityksiä.

TURVEURAKOITSIJOIDEN EDUSMIEHEKSI

Turvetuotanto eli tuohon aikaan vah-vaa nousukautta niin, että Suomen Ko-neurakoitsijoiden liiton piiriin oli jär-

17

jestäytynyt noin 1200 turveurakoitsijaa. Turveurakoitsijoiden puitteissa käyn-nistyi vahvasti myös Kakkosen veljes-ten koneyhtymän toimitusjohtajan, oi-keustieteen opiskelija Kyösti Kakkosen yrittäjäjärjestöura. Hänet nimittäin va-littiin kohta 1980-luvun alussa Suomen Koneurakoitsijoiden liiton turvetuo-tantojaoston varapuheenjohtajaksi ja sittemmin puheenjohtajaksi, joita toi-mia hän hoiti usean vuoden ajan.

Tuolloin tärkeä asia turveyrittäjien kannalta oli saada aikaiseksi koneura-koitsijoiden ja Vapon välinen mm. yrit-täjien ansaintakehitystä turvaava sopi-musjärjestelmä. Pitkällisten neuvotte-lujen tuloksena sellainen lopulta syntyi. Alan toimijoiden kannalta tällä pään-avauksella on kiistatta ollut turveyrittä-jyyden toimivuutta ja vakautta vahvis-tanut merkitys.

Turveyrittäjien puheenjohtajan hy-vänä työ- ja tutkaparina järjestöteh-tävissä toimi tuohon aikaan tunnet-tu pohjoiskarjalainen koneyrittäjä ja koneyrittäjäliiton puheenjohtaja

Toimi Pakarinen Rääkkylästä. Järjes-tötoimessaan Kakkonen näki turve- urakoinnin haasteet ja mahdollisuudet. Ala ei ollut helppo, mutta yrittäjäasen-teella ja kovalla työllä monet turveyrit-täjät menestyivät hyvin. Kakkosten yri-tys edusti alusta pitäen maan parasta tuotanto- ja tuloskuntoa.

Opiskelun ja turveurakoinnin ohella Kakkoset hakeutuivat osakkaiksi myös muihin pieniin yrityksiin, joissa he itse eivät kuitenkaan aktiivisesti työsken-nelleet. Yrittämisen monialakokemus-ta hankittiin 1980-luvulla sijoittajina mm. osakkuuksilla Pitkäjärven Turkis Oy:ssä ja Kiteellä toimineessa keilahal-lissa. Kontiolahdelta hankittiin omis-tukseen vaikeuksiin joutunut leipomo, jonka toiminta organisoitiin nopeas-ti uudelleen. Yhtä kokemusta rikkaam-pana toimiva leipomo sittemmin melko nopeasti myytiin eteenpäin.

1990-luvun alkupuolella Kakkoset hankkivat omistukseensa myös talous-ongelmissa painineen Joensuun Moot-torikoneistamon, joka toimintaedel-

lytysten kehittämisen jälkeen myytiin kannattavana yrityksenä alan johtaval-le valtakunnalliselle toimijalle, Tam-mer-Diesel Oy:lle. Joensuun Moottori-koneistamon toiminta jatkuu edelleen yhtenä alansa johtavana toimijana Poh-jois-Karjalassa.

1980-luvun loppupuolelle tultaes-sa veljesten tuntosarvet olivat herkässä. Opinnot oli saatettu päätökseen ja val-miudet uusien haasteiden kohtaami-seen olivat monen kokemuksen myötä vahvistuneet.

Sattuma astui peliin! Vai oliko se sit-tenkin yksinkertaisesti jatkumo kaikel-le sille, mikä oli jo tapahtunut. Kakko-sen veljekset olivat nopeasti tekemässä uuden aluevaltauksen. Heistä tuli kaup-piaita.

OLIKO SE SITTENKÄÄN SATTUMA…

Kari Kakkosen mukaan veljekset, juris-ti ja insinööri, ajautuivat lopulta ”vahin-gossa” kaupalliselle alalle.

18

Vuonna 1985 kauppias Esko Laak-kosella oli myynnissä Joensuussa ja ympäristössä toimiva kahdeksan myy-mälän halpakaupparypäs. Yhdessä serkkunsa, aiemmin matkatoimisto-liikettä ja linja-autoliikennöintiä har-joittaneen Veijo Sykön kanssa Kakko-set päättivät ostaa yrityksen Laakkosel-ta 7 miljoonan markan kauppahinnalla. Karjalan Säästöaitta oli näin saanut uu-det omistajansa. Kakkosten osuus osa-kekannasta oli 48 %. Sattuma tai ei, vel-jekset olivat tulleet kaupan alalle sinne jäädäkseen.

Jo seuraavana vuonna liikettä laajen-nettiin Savon puolelle Kuopioon. Sa-malla yrityksen nimi muuttui markki-nointiteknisistä syistä Savo-Karjalan Tavara-Aitaksi. Karjalan puolella käy-tettiin edelleen Säästöaitan ja Ämmän-saaressa Kainuun Alepuoti-toiminimeä. Tässä vaiheessa myös Kyöstin ja Karin veli Pekka Kakkonen oli jonkin aikaa mukana yrityksen toiminnassa. Liike menestyi ja myymälöitä avattiin pian useille paikkakunnille Itä-Suomessa.

Sykön ja Kakkosten yhteinen yritys-toiminta kesti kuitenkin vain kolmi-sen vuotta. Erimielisyyttä yhtiökump-panusten kesken syntyi etenkin inves-tointien suunnasta ja strategisista kehi-tyslinjauksista. Pääomistaja halusi laa-jentaa toimintaa mm. sellaisiin kiin-teistösijoituksiin, jotka eivät mitenkään liittyneet yrityksen varsinaiseen liike-toimintaan. Kakkoset katsoivat, että lin-jaus on virheellinen ja voi altistaa yri-tyksen liian suurille riskeille. Näkemys-erot johtivat lopulta siihen, että Kakko-set päättivät myydä oman 48 prosentin omistusosuutensa Savo-Karjalan Tava-ra-Aitasta pääomistajalle eli Sykön per-heelle ja samalla vapautua yrityksen velkojen takausvastuista.

Kauppaan sovittiin myös ns. kilpai-lukieltoehto, jonka mukaan Kakko-set eivät saaneet aloittaa kahteen vuo-teen samanlaista liiketoimintaa samalla markkina-alueella. Sykkö jatkoi Joen-suussa, mutta toimettomiksi eivät jää-neet Kakkosetkaan.

19

Jos haluaa yrittäjäksi, on oltava määrätietoinen. Asioita pitää

katsoa pitkäjänteisesti. Pitää varautua siihen, että saa välillä

siipeensäkin. Elämänohjeeksi sopii, että yrittää pärjätä niin,

että voi toimia vastuullisesti yhteiskunnan yhtenä jäsenenä.

Kyösti Kakkosen ohje yrittäjiksi aikoville nuorille

20

LAMAN KESKELTÄ NOUSUUN

Okman Oy perustettiin, uusi alku ja yritysostot tähtäimessä

Kyösti ja Kari Kakkonen perustivat yri-tysostojaan varten alkusyksyllä 1989 uuden halpakauppayhtiön, Okman Oy:n 15 000 markan vähimmäisosa-kepääomalla. Tarvittavien vakuuksien varmistamiseksi alkuvaiheessa pyydet-tiin kolmanneksi osakkaaksi vanha tut-tava ja kauppakumppani, pohjoiskarja-lainen alan yrittäjä Esko Laakkonen.

Kaupparekisteriin Okman Oy mer-kittiin 15.11.1989. Kyösti Kakkosen osuus yhtiöstä oli 40, Kari Kakkosen ja Esko Laakkosen 30 prosenttia kum-mankin. Kyösti Kakkonen toimi toimi-tusjohtajana. Esko Laakkonen kuului hallitukseen, muttei muutoin osallistu-nut yhtiön toimintaan.

Käynnistysvaiheen jälkeen vuoden kuluttua Kakkosen veljekset lunasti-vat Esko Laakkosen vähemmistöosuu-den. Lyhyt sijoitus oli Laakkoselle hyvä, sillä hän sai 4500 markan sijoituksel-laan vuodessa useiden tuhansien pro-senttien koron ja puhdasta rahaa 160 000 markkaa. Tässä järjestelyssä Kyös-ti Kakkosesta tuli yhtiön pääomistaja.

Yritysostoihin ja yrityksen jatku-vaan kehittämiseen tarvittiin tietenkin rahaa. Tuossa vaiheessa syntynyt ra-hoittajasuhde oli kasvua hakemassa ol-leen yrityksen kannalta suorastaan rat-kaisevan tärkeä avainasia. Tuolloisessa SYP:ssa Kakkosen veljekset jo tunnet-tiin ja luottamusta riitti. Pankin ja yri-tyksen välille syntyi näihin päiviin asti kantanut suhde, eivätkä pankin monet vaiheet matkan varrella ole syntynyt-tä luottamusta miksikään muuttaneet. Pankin ja yrityksen suhde toimii Nor-dean ja Tokmannin välillä edelleenkin moitteettomasti.

TOKMANNI SAA ENSIMMÄISEN HAHMONSA – OMAN YRITYKSEN ALKU LÖYTYI SAVOSTA

Kipinä kauppaliiketoimintaan oli syt-tynyt.

– Me olimme saaneet jo hyvän kä-sityksen halpakaupasta. Olimme myös tutustuneet alan eri toimijoihin sekä ta-varantoimittajiin eri puolilta Suomea.

Totesimme, että alalla ovat selkeät me-nestymisen mahdollisuudet, ja lähdim-me välittömästi hakemaan alkua omal-le toiminnalle, muistelee Kyösti Kakko-nen aikaa 1980-luvun lopulla.

Oman yrittäjätien alku löytyi lähel-tä, Savonlinnasta. Itä- ja Etelä-Savo ei-vät kuuluneet Savo-Karjalan Tavara-Aitan markkina-alueeseen eivätkä näin ollen myöskään Kakkosten toimintaka-ranteenin piiriin. Varkautelainen yrittä-jä Keijo Karlsson oli Säästöaitan aika-na tullut Kakkosille tutuksi yhteisissä ostotapahtumissa. Hän olisi valmis luo-pumaan Savonlinnan ja Mikkelin seu-dun halpakaupoistaan.

Karlssonin omistamalle Savonlinnan Varastovalinta Oy:lle kuului Savonlin-nassa Savolan kaupunginosassa sijait-seva myymälähalli ja sen lisäksi pieni myymälä Rantasalmella. Saman yhtiön omistamalla tytäryhtiöllä, Mikkelin Su-persäästö Oy:llä oli puolestaan 250 ne-liön myymälä linja-autoaseman kiin-teistössä Mikkelissä ja Varastovalinnan pieni myymälä Kangasniemellä.

21

Keijo Karlsson aloitti Suur-Savon halpakaupan

Porvoolaissyntyinen Keijo Karlsson osti vuonna 1981 Varkaudessa toimintansa lopettaneen Kaitex Marketin ja perusti halpakaupan. Hän laajensi pian toimintaansa Savonlinnaan perustamalla kau-punkiin Varastovalinnan ja Rantasalmelle sen aputoiminimeksi Varastomyymälän. Samalla konseptilla syntyivät Mikkelin ja Kan-gasniemen Supersäästöt. Nämä hän myi Kakkosten perustamalle yhtiölle vuonna 1989.

Karlssonin hallinnoimat yhtiöt perustivat myöhemmin halpa-kaupat myös Pieksämäelle, Leppävirralle, Suonenjoelle, Nilsiään ja Heinävedelle. Ne myytiin Kakkosten omistamalle Okman Oy:lle 1995.

Karlssonin yritykset siirtyivät siis kahdessa vaiheessa Kakkos-ten omistukseen.

– Aloin tuntea 13-14 vuoden yhtämittaisen kaupanteon jälkeen, että voisin jo vähän helpottaa. En oikein osannut delegoidakaan riittävästi tehtäviä muille, vaan tein kaiken mahdollisen itse, muis-telee Keijo Karlsson viimeisiä kauppojaan Kakkosten kanssa.

Sitä ennen Kakkoset ja Karlsson olivat ehtineet tehdä jo vuosi-kymmenen verran monitasoista yhteistyötä niin kotimaan tukku-kaupassa kuin ulkomaisilla ostoretkilläkin ympäri Eurooppaa.

– Kakkoset on mainio veljespari, jonka kanssa on ollut helppo tulla toimeen. Kyösti on pääomistajana enemmän julkisuudessa, mutta Karin vankka osuus on ollut turhankin näkymätön. Heillä ovat hyvät ja oikeat otteet ja he täydentävät toisiaan erilaisten toi-mintojen hallinnassa. On muistettava myös Olli Kääriäisen osuus kasvun ja kehityksen aikana taloudellisena neuvonantajana kirjan-pito- ja veroasioissa. Hän hallitsee erinomaisesti isojakin kokonai-suuksia, arvioi Keijo Karlsson.

Keijo Karlsson teki toistakymmentä vuotta halpakauppaa, kunnes luopui yrityksistään, mutta toimelias mies alkoi viettää eläkepäiviään Varkaudessa käsitöiden parissa. Upea seinävaate taustalla on hänen käsialaansa.

22

VELJEKSILLÄ KAIKKI PELISSÄ

Neuvottelut neljästä myymäläs-tä päätyivät lopulta kauppaan ja omis-tajan vaihdokseen 1.9.1989. Kakkoset tekivät kaupan perustettavan yhtiön (Okman Oy) lukuun. Kauppahinnak-si sovittiin runsaat kuusi miljoonaa markkaa. Tämän kaupanteon valmis-telussa Karlssonin neuvonantajana toi-mi kouvolalainen kauppatieteiden kan-didaatti Olli Kääriäinen. Kakkoset sai-vat Kääriäisestä tulevalle kahdelle vuo-sikymmenelle erinomaisen asiantunti-jaresurssin varsinkin yrityksen tilinpi-toon ja verotukseen liittyvissä asioissa.

Liiketoiminnan ostaneesta Okman Oy:stä muodostui emoyhtiö, johon Rantasalmen myymälä liitettiin. Savon-linnan Varastovalinta Oy:stä ja Mikke-lin Supersäästö Oy:stä tuli konsernin tytäryhtiöitä.

Usko siihen, että ratkaisu oli oikea, oli veljesten kesken vahva, vaikka ulko-puolella epäilijöitä riittikin.

– Meitä muistutettiin ja vähän pelo-teltiinkin ahtailla markkinoilla ja kil-pailun kovuudella, Kyösti Kakkonen muistelee. Hänen mukaansa tavoite jo liikkeellelähdön hetkellä oli kuitenkin selvä: luoda markkinoille uusi aktiivi-kaupan brändi, jossa kaupattavan tava-

ran laadukkuus ja edullisuus kohtaavat. Siihen se sillä hetkellä kiteytyi, Kakko-sen strategia.

Tuosta syyskuun ensimmäisestä päi-västä 1989 käynnistyi hämmästyttä-vän nopea ja vertaansa vailla oleva yk-sityisen kauppaliikeyrityksen kasvu eri puolille Suomea. Tokmannin syntysa-nat oli lausuttu.

SAVO-KARJALAN VALLOITUS

Keijo Karlssonin ja Kakkosten välillä solmittu kauppa käynnisti itäisessä Suo-messa halpakauppatoimialalla nopeasti edenneen toimialakehityksen. Jälkikä-teen tapahtumien kulkua voisi hyvin-kin luonnehtia itäisen Suomen maa-kuntiin ulottuneeksi Kakkosten kau-palliseksi valloitusretkeksi. Edettiin pi-täjästä pitäjään seutukunnalta toiselle. Se, mikä jälkikäteen on näyttänyt joh-donmukaiselta ja huolellisesti suunni-tellulta etenemiseltä, ei sitä tietenkään aina ollut. Potentiaalisia kauppapaikko-ja kuitenkin kartoitettiin huolellisesti ja laajenemisen vaihtoehtoja pöydällä oli useita, joista valinnat tehtiin aina kul-loisetkin olosuhteet ja paikkakuntien kauppapaikkatilanteet huomioiden.

Ensimmäisen kaupan myötä Kyös-ti ja Kari Kakkonen ryhtyivät hyödyn-tämään Savo-Karjalan Tavara-Aitassa halpakaupasta saamaansa oppia sekä tutuksi tulleita valtakunnallisia tava-ranhankintaverkostojaan. Toiminta-konseptit otettiin suurennuslasin alle. Nelikenttäanalyyseilla ja muilla strate-gian työkaluilla pyrittiin tunnistamaan toiminnan kehittämisalueita, haastei-ta, uhkia ja mahdollisuuksia. Varsinkin mahdollisuuksien tunnistamiseksi yrit-täjät tekivät paljon selvitys- ja ajatus-työtä. Uutta haluttiin omaksua kaikil-la tekemisen osa-alueilla; asiakastyös-sä, ostotoiminnassa ja varastoinnissa, taloudellista suunnittelua ja johtamista unohtamatta.

Yhtiön ensimmäinen ”päämyymälä” Savonlinnan Savolan kaupunginosassa oli nykymittapuun mukaan kovin vaa-timaton. Se oli jo jonkin aikaa sitten parhaat päivänsä nähnyt peltihalli, jon-ka lattia oli asvalttia ja kupruili kevääl-lä pahasti roudan jäljiltä. Tähän Savon-linnan myymälään Kari ja Kyösti Kak-konen asettuivat johtamaan konserni-aan halliten silloin Savonlinnan lisäksi Mikkeliin, Rantasalmelle ja Kangasnie-melle ulottuvaa ”valtakuntaansa” noin

23

viiden neliön suuruisesta toimistoko-pista.

Savon neljä myymälää tekivät kohta-laista tulosta. Alueella näytti olevan ti-laa tällaiselle kauppamuodolle. Pienenä ihmeenä voi kuitenkin pitää sitä, että vaikka Savolan liike olikin kaupungin pääliikeväylän, Olavinkadun tuntumas-sa, se toisaalta oli ”takapihalla” vaikean liikenneyhteyden takana. Sinne kukaan ei eksynyt sattumalta. Savonlinnalaisille reitti oli kuitenkin tullut tutuksi ja Va-rastovalinnan entisestään monipuolis-tunut tavaravalikoima houkutteli asiak-kaita. Asiakkaiden kerrotaan kokeneen Savolan kaupparetket jopa yhden sor-tin elämystapahtumina. Erään perheen pienimmäinen oli omia aikojaan laske-tellut hämärän hallin hyllyjen välisellä kapealla, epätasaisella käytävällä lasten-vaunuissaan ”myötämäkeen” tavaroihin tuntumaa ottaen ja törmäten lopulta hallin seinään hyrähdellen iloisena ko-kemastaan.

Kari Kakkonen muistelee aikaisem-masta laajentuneita omia tehtäviään: ”Jo Joensuussa Säästöaitan aikana työ-höni kuului ostojen tekeminen. Vas-tuullani olivat mm. työkalujen, kemi-kaliotuotteiden ja monenlaisen muun

tavaran hankinta. Savonlinnassa tuli eteen entistä laajempi työkenttä, koko ala. Kovaa työtä ja uuden omaksumis-ta se oli, mutta eihän mikään menestys tule helpolla.”

KAIKKI PELISSÄ – LAMA AUTTOI HALPAKAUPPAA

Toiminnan alkuvaiheessa Okman Oy:tä rasittivat monet yrityskaupan aiheutta-mat järjestelykustannukset. Tuohon ai-kaan rahalla oli kova hinta, korot saat-toivat liikkua hyvinkin 14-15 %:n tie-tämillä. Savon myymäläryppään kaup-paan Kakkoset olivat kuitenkin saaneet pankiltaan SYP:lta ”edullisen” 10 %:n kiinteäkorkoisen valuuttalainan.

Velan ottajilla oli kaikki pelissä, koko omaisuus omakotitaloja myö-ten oli kiinnitetty velkojen vakuudek-si. 1990-luvun alun 30 %:n devalvaatio oli kova isku, joka tuntui nuoren yrityk-sen ja yrittäjien ”luissa ja ytimissä”. Vas-tuut pitivät yrittäjät toimessaan seitse-män päivää viikossa. Kesälomat olivat tuohon aikaan veljeksille vain tulevai-suuden haaveita.

Alkavan yrityksen kaupankäyntiä talouden myrskyt eivät kuitenkaan kaa-

taneet. Laman vaikutukset halpakau-passa tuntuivat muuta taloutta loivem-pina. Monet kotitaloudet harkitsivat omassa lamantorjunnassaan tavallis-ta tarkemmin kulutuskäyttäytymistään, mikä saattoi suhteellisesti jopa vahvis-taa halpakauppojen tilannetta. Pelkiste-tysti voisi sanoa, että lamassa oli halpa-kaupalle paitsi kaupallinen myös sosi-aalinen tilaus. Savonlinnan Varastova-linnan ja Kakkosten muidenkin myy-mälöiden myynnin myönteinen kehitys rohkaisi eteenpäin valitulla tiellä.

Kovien alkuvaiheiden jälkeen yrityk-sen ensimmäinen täysi tilikausi muo-dostui näin ollen lamasta huolimatta voitolliseksi. Emoyhtiö Okman Oy pys-tyi nostamaan konserniapua tytäryhti-öltään 1 530 000 markkaa. Samalla va-paan oman pääoman määräksi kirjau-tui 1 030 000 markkaa. Tuolloin emo-yhtiössä oli kolme työntekijää, konser-nissa keskimäärin 24. Palkkoja makset-tiin jo yli kaksi miljoonaa markkaa.

Savonlinnaan kaupungin itäiseen päähän, Miekkoniemelle, avattiin toi-nen myymälä maaliskuussa 1991. Työn-tekijöiden määrä kohosi tuon vuoden aikana jo yli kaksinkertaiseksi, keski-määrin 56:een. Palkkasumma nousi 4,3

24

miljoonaa markkaan. Toista täyttä tilikautta 1991 – 1992,

joka oli jo selkeästi voitollinen, luon-nehdittiin vuosikertomuksessa tyydyt-täväksi.

Toiminnan kehittämiselle ja varo-vaiselle kasvulle näytti kovista ajoista huolimatta avautuvan mahdollisuuk-sia. Vaikka veroja maksettiin alusta pi-täen, kasvuyrityksiä tuolloin suosineil-la investointi- ja varastovarausjärjestel-millä voitiin veronmaksua osittain ”siir-tää” tuleville vuosille. Tuossa suhdanne-tilanteessa mahdollisuus varausten te-kemiseen olikin monen yrityksen pe-lastusrengas, jonka turvin päästiin pa-himman yli.

Kakkosten kauppa oli lähtenyt myrs-kyn silmästä kasvun uralle.

25

HULLU MIES VAKIINTUI

Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan…

Okman Oy:n vuoden 1991 syksyn mer-kittävin tapahtuma oli Kyösti ja Kari Kakkosen paluu Savo-Karjalan Säästö-aitan yrityskauppaa rasittaneen karan-teeniajan päätyttyä kotimaakuntaansa Pohjois-Karjalaan.

Paluu tapahtui luontevasti. Kakko-set ostivat aluksi ”Kiinteistöyhtiö Raa-tekankaantie 4 Tokmanni Oy:n” koko osakekannan konkurssihallinnolta pää-velkojan, Pohjois-Karjalan Säästöpan-kin, hyväksynnällä. Joensuun, Outo-kummun ja Lieksan myymälät liiketoi-mintoineen siirtyivät uusille omistajil-le. Tuolloin Okmannin nimen eteen il-maantui T-kirjain.

Joensuussa yrityksellä oli nyt hal-lussaan vuonna 1988 avattu 1500 neli-ön myyntihalli 2500 neliön suuruises-sa kiinteistössä.

… JA TOKMANNIKSI KÄRÄJIEN KAUTTA

Joensuun kaupan jälkeen Tokmanni al-koi vakiintua Kakkosten halpakauppa-

ketjun brändiksi, vaikka nimestä jou-duttiinkin vielä käräjille. Tunnettu tava-ratalo Stockmann asetti Tokmannin ni-men käytön kyseenalaiseksi sen vuoksi, että yritysten nimet voidaan sekoittaa, varsinkin, kun Stockmanniakin kutsut-tiin kansankielessä ”Tokmanniksi”.

Stockmannin oikeustaistelu oli kau-kaa haettu, sillä kaupallisesta alasta huolimatta yhtiöiden liikeideat, kon-septointi ja liiketunnisteet erosivat sel-keästi toisistaan. Tokmanni lopulta voitti niin ali- kuin hovioikeudessakin yksimielisillä päätöksillä kolme vuot-ta kestäneen oikeuskiistan, eikä Stock-mann saanut enää hakemaansa vali-tuslupaa korkeimpaan oikeuteen. Näin Tokmanni sai pitää käytön kautta jo va-kiintuneen nimensä.

Kakkoset perustelivat nimeä sen syntytavalla: ruotsinkielessä tok on hullu ja man on mies, ja Tokmanni siis ”hullu mies”. Stockman puolestaan on suomeksi ”tukkimies”. Sanojen merki-tyksen ja etymologian perusteella ni-mien sekaannusta ei voi syntyä.

- Tokmannin nimi luo assosiaati-on hintahulluudelle. Tokmanni myy koko ajan hullun halvoilla hinnoilla, ei pelkästään hulluina päivinä, perusteli Kyösti Kakkonen.

Noihin aikoihin piirrettiin kuvia sii-tä, millainen tuleva Tokmanni-brän-di olisi. Kakkoset itse keskittyivät pää-asiassa siihen, miten halpakauppaa it-seänsä kehitetään, jotta vielä tuolloin tälle kaupan alalle tyypillinen korrelaa-tio halvan hinnan ja huonon laadun vä-lillä saadaan muutettua. Kakkoset oli-vat varmoja siitä, että pitkässä juok-sussa vanha konsepti ei toimi. Hinnan ja laadun on tulevaisuudessa kyettävä kohtaamaan entistä tietoisempi ja vaa-tivampi asiakas. Veljekset lähtivät sii-tä, että ”Hyvälaatuiset tuotteet ja edulli-set hinnat” -tavoite ei ole mahdoton to-teuttaa, kunhan keskitytään oleelliseen. He ymmärsivät, että ”halvat hinnat – huono laatu” -korrelaatio on murretta-va. Tästä ajatuksenjuoksusta muodos-tui Tokmannin kauppatoimintaa vuosi-kaudet ohjannut strateginen linjaus.

26

Toinenkin vahva vakaumus veljek-sille kokemustensa pohjalta oli jo muo-toutunut. Halpakaupan on parannet-tava mainettaan ja kehitettävä itse-ään työnantajana, koska se mitä uudel-la konseptilla tavoitellaan, ei ole mah-dollista ilman kehittämiseen ja asiakas-työhön sitoutuvaa, pätevää henkilös-töä. Henkilöstöpolitiikka nähtiin toise-na tulevan kehitystyön tärkeistä paino-tuksista.

Mutta pohdittiin talossa muutakin, mm. sitä mitkä ovat Tokmannin värit. Kun oleelliseen oli päätetty keskittyä, tultiin siihen tulokseen, että Tokman-nin itsensä ei kannata asiassa ryhtyä kalliita tutkimuksia teettämään. Toimi-tusjohtaja linjasi asiaa niin, että sellaiset maailmalla tunnetut toimijat kuin Shell ja McDonalds sekä liikennemerkkien huomiovärisuunnittelijat ovat kyllä jo värimaailmoiden salat avanneet. Kes-kustelu oli käyty ja Tokmannin väreiksi valikoituivat tietynsävyiset huomiovä-rit keltaisesta, punaisesta ja valkoisesta.

POHJOIS-KARJALAN AVAUS: KOLMEN MYYMÄLÄN ENSIMMÄISEN PÄIVÄN MYYNTI OSTOHINTAA KORKEAMPI

Pohjois-Karjalan myymälöiden avaukseen valmistauduttiin huolellises-ti. Laajalla ja monipuolisella tavarava-likoimalla pyrittiin etenemään omak-sutun strategian suuntaan: Aktiivihin-takaupalla toisin sanoen halvoilla hin-noilla ja laadukkailla tuotteilla avattiin kolmen karjalaisen kaupungin tavara-markkinat 3.10.1991.

Kakkoset ”tankkasivat” Joensuun, Lieksan ja Outokummun myymä-lät täyteen tavaraa ja kauppamiehen unelma toteutui. Avauspäivän myyn-ti oli korkeampi kuin yksiköistä mak-settu kauppahinta. Myymäläkauppo-jen mielekkyys selvisi saman tien jokai-selle. Halpakaupan laatutyössä tieten-kin otettiin vasta ensimmäisiä askelei-ta, koska myymälöiden tavaravalikoi-ma muodostui vielä merkittäviltä osin edelliseltä omistajalta siirtyneistä va-rastoista.

OMISTAJANVAIHDOKSIA ALUKSI TUSKIN HAVAITTIIN

Kakkosen veljesten tulo halpahalli-markkinoille tapahtui melkein ”suk-kasillaan”, kaikessa hiljaisuudessa, sil-lä omistajavaihdoksista ei pidetty juh-

lia eikä julkista meteliä. Lähdettiin vain nöyrästi jatkamaan töitä. Savonlinnas-sa aloitusta syyskuun alussa 1989 eivät paikalliset kuluttajat juuri alkuun ha-vainneet, sillä liikkeen nimikin pysyi toistaiseksi entisenä, Savonlinnan Va-rastovalintana.

Kun lama alkoi hellittää, sekä Sa-vonlinnan että Joensuun seudun liik-keiden toimintakonseptissa ja ilmoitte-lussa alettiin suunnitelman mukaisesti painottaa yhä enemmän laatua. Laadun ja brändituotteiden kautta haettiin kau-panteolle laajempaa asiakkaiden luotta-musta. Myös yhtiön toimintamallia ja halpakauppakonseptia kehitettiin ak-tiivisesti edelleen, mikä näkyi mm. ag-gressiivisena tuotevalikoiman laajene-misena ja logistiikkahallinnan kehittä-misenä.

27

HALPAKAUPPA LENTOON

Hallitun kasvun vuodet 1992-1997

Vuosina 1991–1993 noin 30 000 suo-malaista kauppaliikettä meni konkurs-siin. Vuosikymmenten aikana syntyneet ja sementoituneet kaupan rakenteet kokivat suuria muutoksia. Kokonai-sia kaupan ketjuja poistui markkinoil-ta. Uusille toimijoille avautui mahdolli-suuksia hankkia hyviä kauppapaikkoja joko ostamalla tai vuokraamalla.

Tapahtunut kaupan murros vahvis-ti nimenomaan halpakauppa-alaa. Tok-manni kuului tähän nopeasti ja voi-makkaasti kasvavien ryhmään. Tok-mannin kasvua voi luonnehtia halli-tuksi. Myymäläverkosto laajeni, uut-ta henkilöstöä rekrytoitiin, tulevaisuu-den menestystekijöitä ja ydintehtäviä selkeytettiin. Yrityksen kasvaessa riske-jäkin otettiin, mutta ne pidettiin halli-tuissa rajoissa. Konsernin oma iskun-kestävyys ja investointiedellytykset oli-vat vahvistuneet parantuneiden tulos-ten seurauksena.

Toinen seikka, joka kaupan alan ra-kenteiden muutoksen lisäksi siivitti 1990-alkupuolella halpakaupan ”len-

toa” oli Suomessa vielä ollut vahva teks-tiiliteollisuus. Sieltä, ehkäpä omista vai-keuksistaan johtuen, annettiin uusil-le toimijoille pitkiä, joissakin tapauk-sissa jopa kuuden kuukauden pituisia maksuaikoja. Tällainen tavarantoimit-tajan luototus merkitsi sitä, että teks-tiilien myynnistä kaupan kassat kilisi-vät jo hyvissä ajoin ennen kuin laskut tavarantoimittajille erääntyivät. Lasku-jen maksuvaiheessa ostajille myönnet-tiin vielä yleisesti 2-5 %:n kassa-alen-nus. Nämä etuudet Kakkosen kaupois-sa pyrittiin suurelta osin siirtämään hintoihin ja siten myymälöiden kilpai-luvalteiksi.

Tilikaudella 1992–1993 uusia Tok-manneja aloitti Nurmeksessa, Kiteellä ja Kerimäellä. Mikkelin ja Kangasnie-men myymälöitä laajennettiin. Kasvun jatkumista osoittivat henkilöstömäärän lisääntyminen lähes kahdeksaankym-meneen, palkkasumman nousu yli kuu-teen miljoonaan sekä liikevaihdon kas-vu ensimmäisen kerran yli 100 miljoo-naan markkaan.

Vuosina 1994 - 1996 Tokmanni teki uuden avauksen hyödyntäessään Spar-ketjulta vapautuvaa liiketoimintaa. Ke-rimäeltä ostettiin vuonna 1993 avatun myymälän kiinteistöosuus, Punkahar-julta ja Parikkalasta liiketoiminnot. Pa-rikkalaan ryhdyttiin rakentamaan uut-ta kiinteistöä.

Vuonna 1994 Tokmanni avasi uudet myymälät Juvalla ja Mäntyharjulla. Vii-meksi mainittu liike sijoittui Arsena-lin omistuksessa olleen Sparin entisen ruokakaupan tilaan.

Juvan tuolloisen liikkeen Tokman-ni osti liiketoiminnassaan vaikeuksiin joutuneelta yrittäjältä. Tämän kaupan tekemiseen liittyi tavallista enemmän ongelmia ja osapuolten erilaisia näke-myksiä. Varsinkin liikkeen varastoar-von selvittelyssä oli omat episodinsa.

Kokenut Kakkonen näki jo ”näppi-tuntumalta”, ettei varaston arvo voi-nut olla sellainen, joksi entinen kauppi-as sen omassa ”inventaariossaan” oli il-moittanut. Uusi inventaario osoittikin varaston huomattavan yliarvostuksen,

28

joka sitten loppukaupassa oli tietenkin oikaistava. Kyösti Kakkonen joutui pa-laamaan tämän kaupan jälkipuintiin useasti, kertaalleen jopa perheen loma-matkankin keskeyttäen.

ELINTARVIKEMYYNTI JOENSUUHUN 1993

Joensuussa v. 1993 aloitetulle elintarvi-kemyynnille haettiin ja saatiin heti al-kuun merkittävästi huomiota erilaisilla tempauksilla. Asiakkaat haluttiin tutus-tumiskäynneille uuden Tokmannin laa-jennettuun tavarataloon.

Paikalliset lehdet kertoivat ”olutso-dasta”, ”hintasodasta” ja myös belgia-laisista joulukinkuista, joita Tokman-ni myi halvemmalla kuin kilpailijat Tanskasta tuotuja kinkkujaan. Sen jou-lun alla Joensuun Tokmanni varmaan myikin Suomen halvimmat joulukin-kut laadusta kuitenkaan tinkimättä. Kun mainos oli lehdessä, ulkona odotti myymälän avautuessa tuhannen kink-kuasiakkaan jono.

Samalla Tokmannin kampanjat nos-tivat sen valtakunnalliseen julkisuuteen aina TV:n ykkösuutisia myöten. Kyös-ti Kakkonen sai sähköisessä mediassa ja

lehtien palstoilla perustella, miksi Tok-manni voi myydä tavaraa halvemmalla kuin muut. Tokmanni pääsi kertomaan näin kauppastrategiansa ytimen kaikel-le kansalle. Noihin aikoihin tehdyt lää-ninhallitusten kokoamat viralliset ruo-kakorivertailut osoittivat, että hintaerot olivat todellakin huomattavia Tokman-nin eduksi.

Jotkut kilpailijat olivat pitäneet Tok-mannia jo hyvän aikaa yhden sortin markkinahäirikkönä, joka hämmentää ”normaalia kaupankäyntiä”. Tokman-nin markkinoille tuloa haluttiin paikka paikoin vähintäänkin viivästyttää eri-laisin valituksin ja vetoomuksin, joita kilpailijat tai heitä lähellä olevat intres-sitahot organisoivat. Joskus tunnelma oli sellainen, että Tokmannille oli näin rakennettu vaikeutettu markkinoilletu-lojärjestys. Tämä taas johti siihen, että laajentamis- ja elintarvikeoikeuksista oli ”tapeltava” pidennetyn kaavan mu-kaan eri viranomaisissa.

Kakkosta harmittaa vieläkin kuinka eri kauppaliikkeitä kohdeltiin kaavoi-tusasioissa tuohon aikaan Joensuussa eri tavalla. Suurelle kaupan alan valta-kunnalliselle toimijalle ei tuottanut mi-tään vaikeuksia laajentaa suurta myy-

mäläkompleksiaan alun perin puistok-si kaavoitetulle viheralueelle kun taas Tokmannin tapauksessa alle 2000 ne-liön laajennus kaavoituksellisesti hel-polla alueella osoittautui pitkälliseksi ja äärimmäisen vaivalloiseksi, yli kaksi vuotta kestäneeksi prosessiksi.

– Kun asian perään kaupungilta use-asti kyselin, sain sekalaisia vastauksia. Kaavoituspäällikkö Kettunen sanoi, että jos sinua harmittaa, valita siitä S:n kaavaratkaisusta. Sanoin, että valittami-nen ei ole toimintatapani, mutta tasa-puolista ja oikeudenmukaista kohtelua kyllä kaavaviranomaiselta odotan. Kun ohimennen tavatessani kysyin asiasta joensuulaiselta valtuutettu-kansan-edustajapäättäjältä, hän kuittaisi kysy-mykseni toteamalla, että meillä nämä asiat kuuluvat selkeästi Juha Hämäläi-selle (sd), enkä minä niihin puutu.

Kakkosesta tuntui siltä, että kaupun-ki edisti käytännöillään kaupan alan epätervettä kilpailua ja aiheutti ainakin Tokmannille perusteettomalla vitkut-telullaan taloudellisia menetyksiä, kun taas ”nopean prosessin” piirissä kau-pungin päätöksenteossa porhaltanut kaupan ryhmittymä pääsi hyötymään epäreilusta kilpailun rajoittamisesta.

29

Joensuulaisten yrittäjien piirissä pu-huttiin tuohon aikaan paljon siitä, onko se oikein ja hyvien periaatteiden mu-kaista, että kuntien ja yhden kaupan ryhmittymän päättäjien joukossa on paljon samoja henkilöitä. Synnyttävät-kö tällaiset kaksoisroolit ja päällekkäi-syydet päätöksentekoon vaarallisia yh-distelmiä ja voivatko nämä jopa vaa-rantaa kaupungissa toimivien yrittäjien tasapuolisen kohtelun.

Tätä samaa keskustelua on sittem-min käyty mm. siinä vaiheessa, kun kaupungin vilkkaimmin liikennöidyn kadun varrelle ensiksi tilapäisellä, mut-ta jo hetken päästä vakinaistetulla lu-valla voitiin perustaa S-ryhmään kuu-luneen ravintolan lasiterassilaajennus. Oma kysymyksensä on tietenkin se, onko kaupan hallintoelimiä pyritty tie-toisesti kokoamaan niin, että mahdol-lisimman paljon kunnallisia päätök-sentekijöitä valikoituisi myös kaupan omiin hallintoelimiin.

Edellä kerrotuista Joensuun huo-noista kokemuksista huolimatta Kyös-ti Kakkonen ei tässäkään halua yleises-ti viranomaisia arvostella tai syyllistää. Päinvastoin, hehän ovat monesti lopul-ta olleet yrittäjän turva.

Kuntien kaavoitustoiminnalle Kak-konen antaa pääsääntöisesti myös hy-vän arvosanan. Asiat on hoidettu asioi-na, eikä paria poikkeusta lukuun otta-matta kuntapäättäjien tai viranhaltijoi-den taholta ole esitetty kaavoitukseen liittyen asiattomia tai asiaankuulumat-tomia vaatimuksia.

Jossakin määrin yrittäjälle ongelmia aiheutuu siitä, että eri kunnissa käytän-nöt ja linjaukset voivat poiketa paljon-kin toisistaan. Kakkonen katsoo, että yrittämisen näkökulmasta kaavoitus-politiikalla tulee tukea vapaata kilpai-lua eikä rajoittaa sitä. Kaikille yhteiset säännöt on tietenkin oltava, mutta nii-den puitteissa mahdollistavuus ja salli-vuus on parempi pääsääntö, kuin kiel-tojen asettaminen.

Yrittäjän kannalta oman lukunsa muodostavat kaavoittajien lisäksi ne kymmenet muut viranomaistahot ja valvojat, joiden kanssa asiointi yrittäjän näkökulmasta ei aina ole pelkkiä rie-muhetkiä tarjonnut. Jotta kaikessa voi-si virheittä onnistua, on yrityksissä ol-tava todellista monialaosaamista. Kak-konen luettelee lähtien helpoimmasta päästä, eikä meinaa saada listaansa lop-pumaan: verottajan valvonta ja tarkas-

tukset, rakennustarkastus- ja valvonta, palo- ja pelastusviranomaisten asetta-mat vaatimukset, terveysviranomais-ten monia eri asioita koskevat määrä-ykset ja tarkastukset, elintarvikeval-vonta, työsuojelumääräykset, työeläk-keiden maksuun liittyvät tarkastukset, alkoholituotteiden myynnin määräyk-set ja valvonta, Teosto ry:n valvonta ja valvontaiskut….

Liian moni yrittäjä tyytyy saavutettuun asemaan.

Kyösti Kakkonen

30

TOIMINTA VAUHTIIN SAVOSSA

LAAJENTUMINEN KESKI- JA POHJOIS-SAVOON KÄYNNISTYY

Karjala on jakautunut selkeästi Poh-jois- ja Etelä-Karjalaan, mutta Savos-sa voidaan erottaa useita jakoja kulloi-senkin tarkoitusperän mukaan. Mark-kinoinnissa Mikkelin seutu on Länsi-Savoa, joskus myös Etelä-Savoa, Savon-linnan seutu Itä-Savoa ja Varkauden ja Pieksämäen seutu Keski-Savoa. Kaik-kia näitä kutsutaan myös Suur-Savoksi. Ylempänä ovat vielä Pohjois-Savo Kuo-pion seudulla ja Ylä-Savo Iisalmen ym-päristössä.

Tokmanni laajentui Keski-Savoon vuonna 1995. Kauppakumppaniksi löy-

tyi vanha tuttava Keijo Karlsson, jonka kanssa oli kertynyt kokemusta yhteis-työstä aiemminkin.

Vuoden 1994 puolella alkaneissa neuvotteluissa Kakkoset ja Keijo Karls-son pääsivät sopimukseen, jolla Karls-son myi 2. helmikuuta 1995 alkaen Var-kauden seudun kaikki liiketoiminnot joensuulaisyhtiölle.

Okmanin omistama Savonlinnan Varastovalinta hankki omistukseensa Keijo Karlssonilta Kauppavirrat Oy:n, joka omisti Varkauden Valkkari Oy:n osakekannan. Valkkari puolestaan omisti Warketex-yhtiön. Kauppa mer-kitsi Varkauden, Pieksämäen, Leppä-virran, Nilsiän, Suonenjoen ja Heinäve-

den myymälöiden liittymistä Tokman-ni-kauppojen ketjuun.

Varkaudessa tehty kauppa oli melko laaja kokonaisuus, johon kuului myös entisen City-marketin kiinteistö. Tässä yhteydessä Kakkosen veljesten kaupan-tekovaistot kertaalleen paljastuivat. Ci-ty-marketilla ollut kiinteistö kunnostet-tiin välittömästi ja myytiin omalle työ-eläkeyhtiölle, eläke-Varma/Fennialle, jolta se sitten vuokrattiin takaisin Tok-mannille.

Kauppa oli välittömästi kannattava, koska kiinteistön kunnostamisen jäl-keen saatu kauppahinta käytännössä kattoi koko Varkaudesta ostetun kiin-teistömassan ja liiketoimintojen kaup-pahinnan. Eläkeyhtiön ja Tokmannin väliseen vuokrasopimukseen tuli vie-lä ehto, jonka perusteella Tokmannil-le jäi mahdollisuus myöhemmin osto-option käyttämiseen, mikäli se sitä kol-men vuoden kuluessa halusi. Tuolloin sovittiin myös, että vuokra-ajalta mak-setut vuokrat vähennetään mahdollisen kaupanteon yhteydessä kauppahinnas-ta. Näin aikanaan tapahtuikin. Siinä tai-si hyvinkin tulla se entisen kauppamie-hen ”rosentin voitto”.

Onnistuneet järjestelyt Varkaudes-

Minun tehtäväni ei ole politikoida. Jos tulen asioissa ulos, niin tulen yrittäjien edunvalvonnan kautta. Keskusteluyhteys kuntiin on pidettävä avoimena. Yksi keskeisimmistä asioista siinä on kaavoitus.

Yrittäjälle politiikka on kuin kesämaisema, jossa on sininen taivas, punainen mökki, vihreä ruoho ja leppäkerttu kivellä eli kokonaisuus, jossa eri puolueet edustavat eri värejä. Kokonaisuuden kannalta kaikkia tarvitaan sekä yhteistyökumppaneina että asiakkaina.

Kyösti Kakkonen

31

sa mahdollistivat saneeraus- ja kehittä-misrakentamisen omalla rahoituksella monissa muissa konsernin myymälöis-sä. Tehtiin melko laajojakin tilojen pe-ruskunnostuksia ja laajennuksia. Epä-käytännöllisiä tiloja muutettiin ajan-mukaisemmiksi.

Myös myymälän paikkaa jouduttiin usein muuttamaan alkuperäisestä paik-kakunnan asioinnin painopisteen mu-kaan. Suonenjoen ja Pieksämäen myy-mälät muuttivat neljä kertaa paikkaan-sa ja ilmettään, jolloin myös myymälä-koko merkittävästi kasvoi.

Keski-Savossa toteutetut kaupat nos-tivat Tokmannin vuosiliikevaihdon 173 miljoonaan markkaan. Tilikauden lii-kevoitto oli 12,3 miljoonaa markkaa. Palkkasumma nousi 11,5 miljoonaan markkaan. Henkilöstöä tilikauden lo-pussa oli 146. Yhteensä Kakkosten hal-lussa oli nyt 22 myymälää, joista 9 sil-loisen Mikkelin, kuusi Pohjois-Karjalan ja 7 Kuopion läänin alueella.

Tilikaudella 1995–1996 näkymät olivat entistäkin valoisammat, mikä käy ilmi toimintakertomuksesta, johon yleensä ennusteet kirjoitetaan varovai-sin sanakääntein:

”Tulevaisuuden näkymät ovat erit-

täin hyvät. Konsernin toimialaa tul-laan laajentamaan, myymäläverkos-toa laajennetaan ja hallinnon keskitty-misen myötä toiminnan kehittämiselle annetaan erityinen paino.”

SAVONLINNAN MYYMÄLÄ KAUPPALINNAAN

Savonlinnasta oli jo alusta alkaen etsit-ty päämyymälälle parempaa ja edusta-vampaa kauppapaikkaa. Markkinati-lanteen muutoskin sitä edellytti. Nojan-maahan oli noussut uusi Prisma ja Hei-kinpohjaan, kaupungin läntiselle por-tille suuri Citymarket. Uusia kauppa-ketjujakin oli tulossa. Kilpailutilanne kiristyi ja pudotti kannattavuutta. Savo-lan päämyymälän myynti, joka oli toi-minnan alussa puolet koko konsernin myynnistä, puolittui kahdessa vuodes-sa. Myymälä ei enää vastannut ajan tar-peita.

Tokmanni halusi edelleen pysytellä keskellä saarikaupunkia sen pääkadun, Olavinkadun tuntumassa. Kovin pal-jon vaihtoehtoja ei ollut tarjolla. Valtion kiinteistönhoitoyhtiö Arsenal tarjosi v. 1996 Kauppalinnan yläkertaa Kakko-sille. Myös Kauppalinnan muut yrit-

täjät halusivat Tokmannia muidenkin toimintojen moottoriksi.

Muuttomatkaa Savolasta Olavinka-dun vastakkaiselle puolelle Pilkkakos-kenkadun ja Talvisalonkadun risteyk-seen olisi vain muutama sata metriä.

– Muut pitivät riskinä myymälän si-joittamista liiketalon toiseen kerrok-seen. Taisin olla yksin uuden paikan kannalla, mutta pidin pääni ja vara-simme tilan. Kun sitten vuokrananta-ja pyynnöstämme rakensi taloon liuku-portaat, löysivät asiakkaat meidät hy-vin myös ylemmistä kerroksista. Kaup-pa alkoi käydä hyvin, muistelee Kyös-ti Kakkonen Savolan peltihallista siir-tymistä ja uuden myymälän avajaisia. Muutto Savolan myymälästä Kauppa-linnaan kuvaa halpakauppa-alalla ta-pahtunutta muutosta. Yksi aikakausi päättyi. Peltikoppien tavaravarastoista oli siirrytty nykyaikaisiin valintamyy-mälöihin.

32

PELTIVARASTOSTA....

Tästä se kaikki alkoi, vihreästä peltihallista Savolankadulla, melkein Savonlinnan takapihalla, rautatienkin takana 1989. Siitä tuli Kakkosten ensimmäinen oma liike ja konttori.

33

...LAATUMYYMÄLÄÄN

Tokmanni siirtyi näihin Kauppalinnan tiloihin 11.3.1996.

34

SEINÄLLÄ KOMEILEE TOKMANNI

MYYMÄLÖISTÄ TULI TOKMANNEJA

Avaus oli monella tavoin historialli-nen. Savonlinnan Varastovalinta, josta Kakkosten halpahallikauppa seitsemän vuotta aiemmin oli alkanut, katosi jul-kisuudesta, sillä Savolasta Kauppalin-naan muuttanut myymälä sai myös uu-den nimen. Talon seinällä komeili Tok-mannin nimi. Myös Varastovalinnan muut Mikkelin läänin liikkeet muuttui-vat Tokmanneiksi.

Varastovalinnan loppuunmyynneis-tä ilmoitettiin Itä-Savossa 5. ja 6.3. 1996. Tokmannin avauksesta Kauppalinnassa kertoivat jo huomattavasti suuremmat ja värikkäämmät etu- ja takasivun il-moitukset viikonvaihteen paikallisissa lehdissä.

– Tokmanni on nyt johtava halpa-kauppaketju Mikkelin, Pohjois-Karja-lan ja Kuopion lääneissä 240 miljoonan markan myynnillään. Maksoimme ve-roja vuonna 1995 jo 8 miljoonaa mark-kaa. Omavaraisuusasteemme on sel-västi yli 50 % ja henkilökuntaa on 150 työntekijää. Kun Varastovalinta muut-tuu Tokmanniksi, myös myymälöiden imagoa nostetaan laadullisesti halpa-

kaupan vanhasta konseptista, kertoi Kyösti Kakkonen avausviikolla Itä-Sa-von haastattelussa.

Toive siitä, että Tokmannin tulo vil-kastuttaisi Kauppalinnan muidenkin liikkeiden toimintaa, alkoi toteutua jo samana keväänä. Muun muassa äitien-päivän alla toukokuussa Kauppalinnan kaikki liikkeet esittelivät tarjontaansa Itä-Savossa kokonaisen aukeaman il-moituksella. Miekkoniemen myymälä Savonlinnassa jatkoi vielä jonkin aikaa niin sanottuna poistotavaroiden kaup-pana.

TILIKAUSI MUUTTUI – IMATRA AVATTIIN

Okman Oy muutti viiden toimintavuo-den jälkeen tilikautensa taitteen tou-ko-kesäkuun vaihteesta syys- ja loka-kuun vaihteeseen. Sen vuoksi kauden 1995 -1996 tilivuosi oli 16 kuukauden mittainen. Konserni maksoi tänä aika-na palkkoja lähes 18 miljoonaa mark-kaa. Työntekijöiden keskimäärä oli 168 henkeä.

Paineet tavaramäärien lisäämiseen myymälöissä kasvoivat kaiken aikaa. Sen vuoksi vuonna 1997 oli vuorossa

Nilsiän, Lieksan, Mikkelin ja Heinäve-den myymälöiden laajennus.

Samana vuonna Tokmanni otti mer-kittävän askeleen entistä syvemmälle Etelä-Karjalaan, Parikkalassahan Tok-manni oli jo 1996.

Avatessaan 25. myymälänsä 24. maa-liskuuta 1997 Imatralle Tokmanni meni samalla alueelle, josta myös sen silloi-nen kilpailija ja myöhempi konserni-kumppani Robinhood oli kiinnostu-nut. Samasta myymälätilasta, Suni Oy:n omistamasta Tapulimarketissa, kilpai-li myös Seppälä, mutta yhteistyö syn-tyi Sunin ja Tokmannin kesken. Man-sikkalan myymälässä syntyi myös uusi mielenkiintoinen kokeilu, kun Tapani Sunin myymät elintarvikkeet ja Kak-kosten Tokmannin tavarat maksettiin yhteisillä kassoilla.

Imatralle menoon liittyvänä yksi-tyiskohtana voi mainita, että sielläkin ilmeni pientä vastahankaisuutta hal-pakaupan pyrkimyksiä kohtaan. Tok-manni olisi halunnut ostaa kaupun-gin omistuksessa olleen ja myytäväk-si suunnitellun kiinteistön, mutta kau-pungin vahvan päättäjävaikuttaja Toivo ”Topi” Uosukaisen mielestä se oli lii-an arvokas kauppapaikka halpakaupal-

35

le myytäväksi – parempi olisi vuokra-ta. Niinpä Imatran valtuusto päätti niu-kassa äänestyksessä hylätä kaupan. Sii-tä lähtien Tokmanni on toiminut Imat-ralla vuokratiloissa – kaupankäyntiä ai-kanaan syntynyt ratkaisu ei ole miten-kään haitannut.

Myöhempiä avauksia silmällä pitä-en konserniin liitettiin vuonna 1998 vielä kaksi uutta kiinteistöyhtiötä, toi-nen Juuassa ja toinen Nilsiässä. Liike-toimintaa haluttiin kehittää ja tuoteva-likoimaa laajentaa, jonka vuoksi jatket-tiin uusia liiketoiminta- ja yhteistyöko-keiluja. Konsernia palveli tässä vaihees-sa 180 henkeä. Maksetut palkat vuosi-tasolla olivat nousseet 16,2 miljoonaan markkaan.

HÄVIKKI KIUSAA KAUPPIAITA

Nopeasti laajentunut kauppapaikkojen verkosto toi esille myös uusia ongel-mia, joista varsinkin hävikin kasvami-nen havahdutti yrittäjät. Pienessä Kan-gasniemen myymälässä yhden vuoden myyntikate oli vain 2 % kun se tyypil-lisessä Tokmanni-myymälässä koho-si tuohon aikaan 28 %:n tienoille. Joku Kangasniemellä ei täsmännyt ja asiat

etenivät lopulta poliisitutkintaan saak-ka. Ja kuten arvata saattaa, tutkinta toi esiin ulkoisen hävikin lisäksi ennen muuta poikkeuksellisen suuren sisäi-sen hävikin.

Ongelmat Kangasniemen myymä-lässä ratkaistiin. Tarvittiin sekä hen-kilöstön vaihdoksia että valvonnan ja varmistuskäytäntöjen parantamista. Kuvaavaa oli, että PAM:n paikallinen ammattiosasto uskoi ensin, että puheet suuresta hävikistä olivat työnantajan painostusta työntekijöitä kohtaan. Lo-pulta tuli kaikille selväksi, että tästä ei ollut kysymys.

Hävikki on kuitenkin jatkuvasti kau-pan alan suuri ongelma. Sisäisestä hä-vikistä pääosa muodostuu tavaroiden luonnollisesta rikkoontumisesta tai pi-laantumisesta. Avatessaan tuotepake-tin tutustumista varten asiakas voi tah-tomattaan tehdä artikkelista myyntikel-vottoman. Sekin on hävikkiä. Suuressa yrityksessä myös henkilökunnan tiliin osa katoavista tavaroista valitettavasti lankeaa.

Hävikki on itse asiassa koko kaupan alaa koskeva ajankohtainen ongelma. Esimerkiksi nykyisen Tokmannin ko-koisessa yrityksessä tyypillinen 2 %:n

hävikki merkitsee rahalliselta arvoltaan n. 12 miljoonan euron menetystä vuo-dessa. Pääosa tästä on ulkoista hävikkiä eli myymälävarkauksia. Vaikka valvon-tajärjestelmiä on kehitetty, ongelmasta ei ole päästy.

Ihmiset, jotka ovat taipuvaisia myy-mälävilppeihin, ovat tokmannilaisten-kin kokemusten mukaan joskus suo-rastaan uskomattoman kekseliäitä. Muuan kansallispukuinen, tummakut-rinen naishenkilö poistui myymälästä viisi viiden litran kanisteria, eli 25 lit-raa moottoriöljyä, hameensa varustuk-siin kätkettynä. Sillä kertaa yritys kui-tenkin epäonnistui.

– Lieneekö kysymys yrittäjien ja val-tiovallan huonosta keskinäisestä yhteis-ymmärryksestä vai vuoropuhelun puut-teesta, kun oikeusministeri Tuija Brax vastikään ajoi läpi päätöksen sakko-jen muuntorangaistuksen poistamises-ta. Myymälävarkaudet ovat tämän seu-rauksena kääntymässä jyrkkään nou-suun, ennakoi Kakkonen.

36

IKIMUISTOINEN HERÄTYS

Halpakaupan arvostus nousee – tapahtumien virrassa edetään hallitusti

Vuosituhannen viimeisinä vuosina ta-pahtumat etenivät nopeasti. Yhtäältä kaupan yleiset rakenteet jatkoivat muu-tostaan, toisaalta kaupan sisäiset kehi-tystrendit vahvistuivat. Halpakaupas-sa tämä merkitsi uuden sukupolven myymälärakenteita, kilpailun ja viran-omaismääräysten asettamia uusia vaa-timuksia kauppatoiminnan sisällöis-sä, asiakastietoisuuden lisääntymistä ja uusia ratkaisuja tavaravirtojen käsitte-lyssä. Kilpailussa menestyminen vaa-ti nopeita kehitysaskeleita. Ulkomaiset-kin toimijat alkoivat kiinnostua Suo-mesta. Ainoa asia, mikä näytti pysyväl-tä, oli muutos. Tapahtumat seurasivat toisiaan. Yllättävätkin…

IKIMUISTOINEN HERÄTYS: LIEKSAN UUSI MYYMÄLÄ ON TULESSA!

Vuonna 1998 Tokmanni koki dramaat-tisen takaiskun. Lieksan juuri uusittu myymälä paloi aamuyöllä 24. lokakuuta. Kyösti Kakkoselle yö oli ikimuistoinen:

– Muistan aina elävästi, kun puhelin herätti yöllä vartin yli kahden. Lieksan palopäällikkö kertoi, että myymälä pa-laa ja omistajan olisi syytä tulla paikalle.

– Karin kanssa suuntasimme Liek-saan. Meillä oli selvä aavistus siitä, että vasta avattu myymälä oli mene-tetty. Hämmentyneiden tunteiden val-lassa soitimme vakuutusedustajallem-me IF:iin varmistaaksemme, että asiat olivat siellä päässä varmasti kunnos-sa. Pekka Malinen antoi meille tärkeän vahvistuksen: vakuutukset olivat ajan tasalla. Siinä vaiheessa vakuutuskannan virhe olisi asettanut koko yrityksen uu-teen tilanteeseen.

Palossa Lieksan uusittu ja laajennet-tu myymälä menetettiin kokonaan. Tu-lenarka varasto roihusi loppuun asti voimakkaassa tuulessa, eikä palokun-nalla ollut mitään tehtävissä. Poika-joukko oli ollut illalla tupakalla varas-ton takana ja käsitellyt huolimattomas-ti tulta. Se oli tietysti vahinko, josta ei voitu panna korvausvastuuta nuorten ikuiseksi taakaksi.

Vakuutus maksoi korvaukset ja jo seuraavana aamuna ilmoitimme hen-kilökunnalle ja lieksalaisille, että tilalle rakennetaan uusi myymälä.

– Vakuutusyhtiö toimi erittäin rei-lusti ja maksoi vakuutusehtojen mukai-sesti koko 10 miljoonan markan täysar-von mukaisen vahingonkorvauksen.

Vuoden ajaksi Lieksan Tokmanni-kauppa kuitenkin pysähtyi. Uusi myy-mälä avattiin syksyllä 1999.

Lieksan tapauksen opetus yrittäjille oli se, että kohdallaan oleva vakuutta-minen on tärkeä osa yritysriskien hal-lintaa. Monelle yrittäjälle tämä tosiseik-ka on valjennut vasta sitten kun se on liian myöhäistä.

JUUKA AVATTIIN ”LIIAN AIKAISIN”

Juuassa Tokmanni avasi myymälänsä 9. lokakuuta vuonna 1998. Entisen nah-katehtaan hallista kunnostettiin tavara-talolle 1100 neliön tilat.

Juuan myymälän avaukseen liittyi myös vuoden verran pienessä jännityk-

37

Lieksan uusi myymälä paloi yöllä tupakoineiden poikien huolimattoman tulenkäsittelyn seurauksena.

38

HINNOITTELUN TÄYSOSUMA

sessä pitänyt episodi, josta Kyösti Kak-kosella on tuoreentuntuisia muistoja:

– Olin matkalla myymälän avajai-siin, kun Juuasta soitettiin, ettei liiket-tä voidakaan avata, koska muutostöi-den rakennusluvan valitusaika on vie-lä kesken. Nopean toiminnan ja suuren innostuksen vallassa tapahtuneen ra-kentamisen ja avaustoimien aikana ei kenellekään ehtinyt tulla mieleen tällai-nen aikataulukysymys. Liike oli raken-nettu entiseen Siipolan nahkatehtaan tukkuompelimoon ja rakennustarkas-tajan mukaan käyttötarkoituksen muu-tosta koskevan päätöksen valitusaika oli vielä kesken. Liikettä ei voida avata, oli rakennustarkastajan viileä ilmoitus. Toimitusjohtaja saisi palata takaisin.

Avajaiset oli kuitenkin ilmoitettu ja Kakkosen tullessa pienistä varoituksis-ta huolimatta paikalle, kansaa oli sa-tamäärin jo ovien avaamista odotta-massa. Vahva ja räväkkäotteinen Juuan kunnanjohtaja Ahti Puumalainen otti vastuun liikkeen ennenaikaisesta avaa-misesta ja kansa tulvi sisälle. Rakennus-tarkastajan kanssa väittelyä ei syntynyt, vaikka hän omassa roolissaan olikin vi-ranomaisasemassa ja siinä ominaisuu-dessa kunnanjohtajankin ”käskyvallan”

ulottumattomissa. Jännityksen vallas-sa odotettiin valitusajan loppuun kulu-mista, mutta onneksi kukaan ei valitta-nut. Vilkasta kaupankäyntiä ei Juuassa lainkaan haitannut, vaikka liike sijait-si kolmen kilometrin päässä kirkonky-län keskustasta Juankosken tien varres-sa hautausmaan viereisellä tontilla.

Tilikaudella 1999 Kerimäen ja Lep-pävirran vuokratut liiketilat ostet-tiin konsernin yhtiöiden haltuun. Pa-rannukset ja laajennukset jatkuivat tai käynnistyivät näiden myymälöiden li-säksi myös Ilomantsissa, Outokum-mussa, Kiteellä ja Suonenjoella. Toi-mintaansa yhtiö tehosti muun muassa logistisella kehitystyöllä, kassajärjestel-mien ja vanhentuneiden koneiden uu-simisella myymälöissä sekä viestinnän kehittämisellä.

ENSIMMÄINEN MYYMÄLÄ KESKI-SUOMEEN

Vielä ennen yrityksen kymmenvuotis-kauden täyttymistä Tokmanni otti en-simmäisen askeleensa Keski-Suomessa.

-Joutsassa vierailtiin perheen kans-sa usein, olihan se vaimoni Ullan koti-seutua. Lieneekö tämä lukkarinrakkaus

ollut syynä siihen, että Joutsa pisti sil-mään sopivana kauppapaikkana ja että Keski-Suomessa tehty avaus tapahtui juuri siellä, aikataulustaan tavallaan vä-hän etuajassa, Kyösti Kakkonen muiste-lee. Joutsan Tokmanni avattiin marras-kuussa 1999.

Kakkosten yrityksessä ensimmäiset kymmenen toiminnantäyteistä vuotta olivat vierähtäneet nopeasti. Tokman-nilaisia oli uuden vuosituhannen kyn-nyksellä palkkalistoilla 182. Konsernin 10. täyden tilikauden liikevaihto nou-si 256,2 miljoonaan markkaan, voittoa kirjattiin 27,6 miljoonaa ja sijoitetun pääoma tuottoa kertyi 23,6 prosenttia.

PICK-IMPORT FINLAND OY TEHOSTAMAAN ULKOMAAN OSTOJA

Ostotoiminnan kehittäminen oli Tok-mannissa vuosituhannen lopulla tärkeä painopistealue.

Yksi vuoden 1999 merkittävistä ta-pahtumista olikin Tokmannin tulo maahantuonti- ja tukkuliike Pick-Im-port Finland Oy Ltd:n osakkaaksi. Tä-män seurauksena Tokmanni sai huo-mattavia ostoetuja.

39

Kakkonen oli ”hinnoittelun täysosu-mia” kehitellessään tullut siihen tulok-seen, että hintakilpailukyvyn kannal-ta oman maahantuonnin merkitys on erittäin suuri. Jopa 20-30 % todellisen hinnan päälle syntyy ulkopuolisen tuk-kuportaan palkkiota, mikä on luonnol-lisesti hinnoittelussa erittäin merkittävä tekijä. Pick-Import-ratkaisun ansios-ta Tokmanni pystyi nyt myös vaikutta-maan ulkomailta tuotavien tuotteiden valikoimiin ja laatuun. Monet erottau-tuvat tuoteuutuudet löysivät ensimmäi-senä Pick-Importin myötä tiensä juuri halpakauppojen valikoimiin.

Halpakaupan oman maahantuon-tiyrityksen vaikutuksesta monet ko-timaiset tukkukaupat alkoivat sovel-taa Pick-Importin osakasyrityksille ns. Pick-hinnoittelua, eli leikkasivat omia välityspalkkioitaan, koska tämä kaup-piaiden ryhmittymä edusti tukkureiden kannalta erittäin huomattavaa ostopo-tentiaalia.

”Mahdottoman yhtälön”, halvan hin-nan ja hyvän laadun ratkaisussa oli otettu yksi askel eteenpäin.

Kaupan tekeminen on kiehtovaa. Minua kiinnostaa kauppapsykologia. On kiinnostavaa seurata, mitä kaupankäynnin eri tasoilla ja osa-alueilla tapahtuu ja miten itse kauppa tehdään. Työ on mielekästä kun siinä on ilo mukana.

Kyösti Kakkonen

40

KASVAVAT ASIAKASVIRRAT

Imagotutkimuksen tulos:

Tokmanni on tehnyt asiakasstrategian läpimurron

Kymmenessä vuodessa konsernin myy-mälätoiminimi Tokmanni oli lyönyt it-sensä läpi laajalla alueella Itä-Suomes-sa. Sen osoitti tilikaudella 1998 - 99 teh-ty imagotutkimus, jossa Tokmanni to-dettiin brändinä halpakaupan edelläkä-vijäksi, laadukkaaksi tuotteiltaan mut-ta silti edulliseksi. Kakkosesta oli tullut alansa ykkönen.

Imagotutkimus osoitti selkeästi, että ”halpakauppa”-nimityksen jossa-kin määrin negatiivinen arvolataus oli purkautumassa.

Hyvä suoritus 10-vuotiaalta. Se osoitti, että Tokmanni oli kulutta-

jien mielissä saavuttanut selvästi alku-peräistä korkeamman arvostuksen mo-nipuolisena ja hyvälaatuisia tuotteita kauppaavana edullisena tavaratalojen ketjuna.

Tokmanni halusi olla myös edelläkä-vijä.

– Kotiin, pukeutumiseen, vapaa-ai-kaan ja hygieniaan liittyvät tuotteet tu-lee saada helposti ja nopeasti sekä luo-tettavan edullisesti asiakkaan ulottuvil-

le, Tokmanni julisti. Myymälöiden va-likoimista löytyivät jo useimmat kor-kealaatuiset merkkituotteet kuten Lu-menet, Fazerit, Boschit, Nansot, Finn-wearit ja monet muut tunnetut brändit. Tokmanni ei tietenkään unohtanut tuo-da esille hintakilpailukykyään.

Alkuvuosina halpakauppa-imago piti monet tunnetut tuotemerkit pois Tokmannin hyllyiltä. Kaikki eivät aluk-si yksinkertaisesti halunneet tuotteitaan edullisilla hinnoillaan itseään markki-noivien kauppaliikkeiden myytäväk-si. Mm. Pauligin tuotteita Tokmanni sai jopa halvemmalla välittäjien kaut-ta kuin suoraan Pauligilta. Tuotemerk-kiä pidettiin ”liian arvokkaana” halpa-kaupasta ostettavaksi. Vaikeasta liike-suhteesta johtuen Tokmanni aikanaan palkitsikin Pauligin vuoden sitruunal-la. Myös Luhta Oy pelkäsi, että heidän Skila-tuotemerkkinsä arvo heikkenisi Tokmannin ja muiden halpakauppojen valikoimissa.

Melko nopeasti tilanne kuitenkin muuttui siten, että monet tunnetut

brändit alkoivat suorastaan kilpail-la Tokmannin hyllytilasta. Tokmannil-la oli tarjota asiakkaidensa valittavaksi vaihtoehtoja paikallisista, maakunnalli-sista, kotimaisista ja muualta tuoduista tuotteista. Kuluttajatietoisuuden lisään-tyessä asiakkaat saattoivat luottavaises-ti astua sisään Tokmannien ovista tie-toisina siitä, että laajoista valikoimis-ta löytyvät tuotteet useimpiin heidän tarpeisiinsa – ja mikä parasta, asiakas-myönteisellä hinta-laatusuhteella. Hin-noittelun ”täysosumilla” Kakkosen kau-pat vahvistivat asemiaan. Merkille pan-tavaa oli, että tuohon aikaan myös mui-den kaupan alan yritysten ja ryhmitty-mien piirissä erilaiset tarjoukset ja hin-noilla kilpailu alkoivat lisääntyä.

Tärkeä osa muutosta oli ollut ja oli Tokmannin palvelukonseptien määrä-tietoinen kehittäminen ja myymäläti-lojen tason siirtyminen uuteen aikaan. Imagotutkimus vahvisti käsitystä siitä, että oli edetty oikeaan suuntaan. Kaup-pojen tehostunut asiakaspalvelu ja hen-kilökunnan palveluhenkisyys ja ystä-

41

vällisyys herättivät tutkimuksen mu-kaan asiakkaiden keskuudessa kasvavaa luottamusta Tokmanneja kohtaan.

Ns. halpakauppamalli oli Tokman-nin aikana ja ansiosta kokenut maassa perusteellisen muodonmuutoksen niin, että tämäkin kaupan ala oli entistä val-miimpi kohtaamaan uuden vuositu-hannen haasteet.

YLI 100.000 KILOMETRIÄVUODESSA MAANTIELLÄ

Asioiden takana ovat ihmiset. Ensim-mäisen vuosikymmenen kehitys vaa-ti omistajiltaan paljon sekä henkisesti että fyysisesti. Vuosina 1989–91 toimi-tusjohtajan auton mittariin kertyi rei-lusti yli 100.000 kilometriä vuodessa. Yritystoiminnan hallintoyksikkö sijait-si Itä-Savossa Savonlinnassa, myymälät eri osissa Etelä- ja Itä-Savoa, mutta yrit-täjien koti oli Pohjois-Karjalassa. Edes-takainen työmatka konttorille oli liki 300 kilometriä. Kolmena vuotena auton mittariin tuli kilometrejä 340.000.

– Ensimmäisellä vuosikymmenel-lä yleensäkin kaikki työmatkat tehtiin autolla. Auto oli myös liikkuva kontto-ri, jossa puhelimet olivat ahkerassa käy-tössä. Auto vei paitsi omille liikkeil-le myös asioille pääkaupunkiin ja os-toille ympäri maata. Kilometrien ohel-la kiireessä tuli eräällä työmatkalla jopa kolme ylinopeussakkoa tunnin sisäl-lä, muistelee kiireinen kauppamies sen ajan menoa. Korttihan siitä nykyisin lähtisi, silloin siitä vielä puhumalla ja sakot maksamalla selvittiin.

Vapaa-ajan matkoillakin työasiat oli-vat pinnalla.

– Lapset joskus jo kyllästyivät, kun lomamatkoilla pysähdyttiin kurkista-maan kauppapaikkoja, omia ja vieraita. Kävin tietenkin aina oman yhtiön myy-mälässä, jos sellainen paikkakunnalla oli. Kyösti muistelee, että lasten suusta se totuus kuuluu korviin vieläkin: ”jaa-ha työmatkalla taas ollaan kesken kesä-loman”. Aluksi ilmoitin tulostani etukä-teen, myöhemmin halusin nähdä, miltä myymälät näyttävät ”oikeasti” normaa-

lina arkipäivänä ilman ennakkovalmis-telua, Kyösti Kakkonen kertoo pistäyty-misistään.

Siinä vaiheessa alan yrittäminen oli muutenkin kovaa työtä.

– Meillä oli pieni organisaatio. Kari oli kiinteistöpäällikkö, suunnittelija, korjausten ja laajennusten johtaja ja muun muassa kemikalioryhmän osto-päällikkö. Toimitusjohtajatoimeni ohel-la minä taas olin talousjohtaja, mark-kinointipäällikkö, ostopäällikkö, hen-kilöstöpäällikkö ja tarpeen tullen vaik-ka mitä. Sähkötöitäkin tein, jos insinöö-ri ei ehtinyt. Kolme puhelinta samalla pöydällä tuntui monesti olevan liikaa, muistelee Kyösti Kakkonen.

42

10-vuotiaana Tokmanni oli kuluttajien mielissä saavuttanut selvästi alkuperäistä korkeamman arvostuksen monipuolisena ja hyvälaatuisia tuotteita kauppaavana edullisena tavaratalojen ketjuna.

43

44

LEGENDAARINEN KISA

Toisenlainen yhteistyökumppaneiden tapaaminen:

Ampumahiihdon kutsukilpailusta Kontiolahdella tuli legendaarinen

Tokmanni on halunnut erottautua toi-minnassaan muista, toimia omalla per-soonallisella tavallaan. Se halusi myös järjestää tärkeille yhteistoimintakump-paneilleen täysin erilaisen ja poikkea-van elämystapahtuman.

Koska yhtiön kotipaikka on ollut Joensuussa, ideaan erikoistapahtumas-ta voitiin liittää läheinen Kontiolahden kansainvälinen ja maan johtava ampu-mahiihtokeskus. Kontiolahden Urhei-lijat on järjestänyt myös ampumahiih-don MM- ja EM- sekä Maailman Cupin kilpailuja ja siksi sillä on myös korkea-tasoinen järjestelykoneisto. Tokman-ni on ollut näissä myös yhteistyökump-panina.

Kyösti Kakkoselle syntyi idea ja am-pumahiihtoväki ”tarttui tarjoukseen”. Tokmanni kutsui 11 vuotena peräkkäin yhteistyökumppaninsa ”maailman suu-

rimpaan” ampumahiihdon viestikilpai-luun, josta tuli todella kuuluisa ja ky-sytty. Kaikki halusivat tietää, milloin seuraava kilpailu järjestetään ja tulee-ko niihin kutsu. Tapahtumaan on ollut enemmän tulijoita kuin järjestelyjen ta-kia on voitu ottaa vastaan. Siksi kutsut-tujen määrää on jouduttu rajaamaan. Tämä on poikkeuksellista, sillä yritys-ten johdoilla on yleensä ollut itsellään karsintaa siitä, mihin aikarajoitteiden vuoksi mennään.

Kutsukilpailu on ollut aina maalis-kuun 3. torstaina. Se on alkanut aamulla klo 10 ja päättynyt illalla klo 10. Järjes-telyistä on vastannut Kontiolahden Ur-heilijat projektipäällikkö Esa Haapalan johdolla. Hänen asiantuntevassa ohjas-tuksessaan kilpailu on aina viety läpi leppoisassa yhteistyöhengessä.

Itse kilpailu on kuitenkin totinen

ampumahiihto, mutta vahvasti keven-nettynä. Nelihenkiset joukkueet kä-vivät kilpailun viestinä siten, että ku-kin osanottaja hiihtää 3 x 800 metriä ja lenkkien välissä ammutaan kahdesti makuulta helpompaan eli pystytauluun (halkaisija 11,5 sm) viisi laukausta. Jo-kaisesta ohilaukauksesta tulee 50 met-rin sakkokierros ja lisäksi kaksi kakkos-ta eli 22 sekunnin aikasakko. Päivän ai-kana on kaksi erillistä yli 30 joukkueen yhteislähtöä.

Ulkoilutapahtuma oheisohjelmineen ja saunomisineen kestää koko päivän. Lepovuorossa olevilla joukkueilla on mahdollisuus vaihtaa mielipiteitä ja tu-tustua toisiinsa vapaasti joko kenttälou-naalla teltassa tai kilpailua seuraten sinä aikana, jolloin kilparadalla vuorossa olevat joukkueet mittelevät kunniasta.

Tapahtumassa Tokmanni on vuosit-

45

tain palkinnut kulloinkin tärkeimmän yhteistyökumppaninsa ja valituiksi ovat tulleet muun muassa Nordea, If-vakuu-tus/Varma, Hartwall, Wihuri Oy.

Jännitys on aina huipentunut illal-la järjestettyyn erikoislaatuiseen arpa-jaistilaisuuteen. Osanottomaksu, jon-ka joukkueiden taustayhteisöt yleen-sä kustantavat, on kohtalaisen tuntu-va. Vuonna 2009 se oli 222,22 euroa + alv 22 %. Osanottomaksutuotot on aina käytetty illalla arvottavan pääpalkin-non hankintaan, eikä se tälläkään ker-taa ollut sen vaatimattomampi kuin tu-literä D-mallin Mercedes-Benz-henki-löauto, jonka mittariin uutuudestaan huolimatta oli kertynyt Kakkosen koe-ajolla joko 2,2 tai 22 kilometriä.

Ennen kilpailua tarkastetaan arvokas palkintopöytä. Tarkastajina vasemmalta Kyösti Kakkonen ja toisena oikealta Seppo Saastamoinen. Järjestäjää, Kontiolahden Urheilijoita edustavat projektipäällikkö Esa Haapala ja Suomen ykkösampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

46

OHILAUKAUKSESTA KAKSI KAKKOSTA

Halukkaita kutsukilpailuun osallistujia on aina ollut enemmän kuin mukaan on voitu ottaa.

IF:n aluejohtaja Pekka Virtaniemi (vas.) tukijoukkoineen

Kyösti Kakkonen on saanut seurakseen Eliisa Saastamoisen

Talousjohtaja Sixten Hjort (kesk) vaihtaa kisakokemuksia aluepälliköiden Marjo Vanhalan ja Simo Mikkosen kanssa

47

UUDELLA VUOSITUHANNELLA KILPAILU TULEE RAJOJEN YLI

Tokmannin ensimmäisen vuosikym-menen täyttyessä yrityksessä tutkail-tiin paitsi oman kaupan myös talou-den yleisiä näkymiä ja luodattiin tule-van vuosituhannen haasteita.

Okman Oy:n tilikauden 2.10.1998 – 1.10.1999 toimintakertomus arvioi kaupan tilaa ja tulevaa kehitystä näin:

”Vähittäiskaupan myynnin määrä 1-7/1999 on kasvanut 4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Myynti tavoittaa tänä vuotena jopa lamaa edeltävän huippuvuoden tason.

Vuodelle 2000 ennustetaan kaupan käyvän hyvin. Vähittäiskaupassa koti-maiset ketjut joutuvat kuitenkin vas-taamaan vähitellen lisääntyvään ul-komaiseen kilpailuun sekä erikoistava-roissa että päivittäistavaroissa. Elintar-vikkeissa kotimaisuuden arvo tulee ko-rostumaan entisestään.”

Toteamus osui oikeaan, sillä saksa-lainen Lidl sekä useat ruotsalaiset ja

muistakin pohjoismaista tulevat eri-koistavaraketjut, kuten H&M, Lindex, Dressman, Claes Ohlsson ja JYSK, oli-vat alkaneet levittäytymisensä Suomen markkinoille. Tokmanni pyrki omalta osaltaan panostamaan tässäkin kilpai-lussa omiin osaamisvahvuuksiinsa ja niiden kehittämiseen.

Varustukset miehen mukaan: Suomen Ilotulitus Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Kaarre

Aluejohtaja Leena Roiha (Nordea) iloisissa kisatunnelmissa

48

AINA HINTANSA VÄÄRTI

2000-luvun markkinoille kehittyvällä myymäläverkostolla

Kakkosten yritystoiminnassa eri osa-alueiden hallintaan on vuosien varrel-la perustettu ja ostettu lukuisia yhtiöitä. Kokonaisuutta on ”sattumankaupatkin” hyödyntäen pyritty rakentamaan niin, että se eri aikoina olisi edistänyt yritys-toiminnan onnistumista ja määriteltyjä ydintehtäviä. Ulkopuolisen silmin kaik-kien rakenteiden tarkoituksenmukai-suudesta on vaikea ottaa selvää – josko se on niin tarpeellistakaan.

2000-luvulle tultaessa Okman Oy oli edelleen Tokmannin emoyhtiö. Sen ty-täryhtiöitä olivat Savonlinnan Varas-tovalinta Oy, joka omisti Putkela Oy:n ja Joensuun Rahtikatu 21 Koy:n ko-konaan sekä Miekkoniemen Liiketa-lo Koy:stä 80,86 %, ja Kauppavirrat Oy, joka puolestaan omisti Leppävir-ran Kulmala Oy:n (52 %), ja Varkau-den Valkkari Oy:n, jonka omistukseen sittemmin hankittiin Juuan myymälän Koy ja Nilsiän Tahkontie 6 Koy.

Vanhaa perua Okmannilla oli lisäk-si suorassa omistuksessaan myymä-lä Rantasalmella, jolle vuosituhannen

Liikeideaan sisältyi alkuvaiheessa johtavaksi ajatukseksi halpuus, 1990-luvun puolivälissä alettiin painottaa laatua ja 2000-luvulla kysytään kaupan eettisiä ja ekologisia arvoja. Liikeidea täsmentyi ja hioutui markkinointiargumenttiin ”laatua edullisesti”. Samaan aikaan alettiin käyttää mainonnassa tokmannimaisuudesta tunnettua ”aina hintansa väärti”- kuvausta.

Kyösti Kakkonen halpakaupan kehityksestä

vaihteessa avattiin uudet ajanmukaiset tilat. Kiinteistöomistuksissa tapahtui jatkuvasti pieniä muutoksia. Liperissä Tokmanni avasi myymälän 29. maalis-kuuta 2001 emoyhtiön osana Pohjois-Karjalan Osuuskaupalta jääneeseen kiinteistöön. Sysmässä uusi Tokman-ni avattiin niin ikään emoyhtiön suo-raan omistukseen saman vuoden mar-raskuussa.

Uudelle vuosituhannelle Tokman-ni lähti koko ajan uudistuneen ja ajan-mukaisen myymäläverkoston voimin.

Sen tuon hetkinen ”lippulaiva” varas-toineen ja hallintokonttoreineen Joen-suussa avattiin laajennettuna ja uudessa kuosissaan marraskuussa vuonna 2000.

VIIMEISET MARKKAVUODETVAHVAN NOUSUN AIKAA

2000-luvun kaksi ensimmäistä tilivuot-ta ja samalla viimeiset Suomen markan vuodet olivat Tokmannille vahvan kas-vun aikaa. 1.10.2000 päättyneellä tili-kaudella Okman-konsernin liikevaihto

49

oli 281,2 miljoonaa markkaa (+9,9 %) ja seuraavalla kaudella peräti 337,8 mil-joonaa eli kasvua 20,12 prosenttia.

Markkakauden päättyessä oma pää-oma oli 97,2 miljoonaa ja omavarai-suusaste 56,3 prosenttia. Tilikauden voitto oli 21,7 miljoonaa ja sijoitetun pääoman tuotto 18,1 prosenttia.

Katetta kasvatti tässä vaiheessa en-nen muuta erikoistavaroiden myynnin lisäys.

Vuosituhannen ensimmäisinä vuo-sina jouduttiin kiinnittämään erityis-tä huomiota laajentuneen kentän ke-hittämiseen ja kasvaneen henkilökun-nan koulutukseen. Koulutusta tarvittiin myös euroon siirtymisen vuoksi ja yh-dessäoloa henkilökunnan hyvinvoin-nin lisäämiseksi.

Kauden 2000 – 2001 aikana jatkui tuolloin hallussa olleen myymäläkan-nan parantaminen. Uudistuskorjauksia tehtiin Heinäveden, Suonenjoen, Nur-meksen, Kerimäen ja Parikkalan myy-mälöissä. Nilsiässä aloitettiin laajennus.

Pääomataloudessa yhtiö ryhtyi vuo-

desta 1999 alkaen myös puhelinyhtiöi-den osakekauppaan. Taustalla oli näke-mys siitä, että telekommunikaatio ja te-leoperointi kokevat nopean muutoksen, jossa myös Pohjois-Karjalan ja Itä-Suo-men laajemminkin on tärkeätä olla mu-kana. Kakkoset uskoivat, että sijoitukset alaan ovat paitsi hyödyllisiä myös tuot-tavia ja turvallisia. Yhtiö hankki omis-tukseensa Joensuun Puhelimen, joka sittemmin muuttui Tikka Com Oy:si, osakkeista noin 8,8 prosenttia ja Sa-vonlinnan Puhelimessakin konserni oli suurin yksittäinen omistaja.

Vuonna 2005 Kakkosen yhtiöt päät-tivät realisoida vuosien mittaan hank-kimansa joensuulaisen puhelinyhtiön, Tikka Comin osakeosuutensa, kun Eli-sa lunasti ne sen hetkiseen markkina-hintaan 1940 euroa kappaleelta, maksa-en myyjille vielä osaketta kohti 200 eu-ron suuruisen ns. superosingon. Osak-keiden hankintahinnoitteluun nähden saatu voitto oli Tokmannille huomatta-va ja tehty sijoitus näin ollen hyvin on-nistunut.

2000-LUVULLE SIIRRYTTÄESSÄ PIENESTÄ ALUSTA OLI SYNTYNYT OMAN ALANSA HUIPPUYRITYS

Kun suomalainen kauppa tuli 2000- luvulle, sen vanhasta rakenteesta oli paljon ennallaan.

Kaksi suurta, lähes satavuotias SOK ja 60 vuoden ikäinen Kesko myymälöi-neen kamppailivat kuluttajien kukka-rolla kokonaismyynnin valta-asemasta. Vuonna 2008 E-liikkeiden ja Tradekan jatkajaksi lähtenyt Suomen Lähikauppa Oy oli kolmas ryhmittymä maan vähit-täiskaupan markkinaosuuden jakajana. Lähinnä erikoistavaramyynnissä Eu-roopan yhtenäistyneillä markkinoilla suuret suomalaiset olivat saaneet uusia kilpailijoita pohjoismaisista ja saksalai-sista ketjuista.

2000-luvulle tultaessa suomalaisessa halpakaupassa oli tapahtumassa mer-kittävä ja erittäin nopea rakennemuu-tos. Vuosituhannen vaihteen tienoil-la alkoi pienten hajallaan olevien yri-tysten ja ryhmien tiivistyminen. Sen

50

HETKI ÖLJYKAUPPIAANA

alussa 2001 ja kassoilla oltiin valmiita eurokauppaan vuoden 2002 alussa.

Kyösti Kakkosen puheesta päätellen Suomi ja suomalaiset eivät kaikilta osin olleet alussa riittävästi sisäistäneet eu-ron käyttöön oton vaikutuksia.

– Kaupan alalle yleensä vaikutuk-set olivat ilman muuta yhden sortin taivaan lahja. Hintataso tosiasiallises-ti nousi ja maksumiehinä olivat asiak-kaat, tavalliset suomalaiset. Baarin pa-rin markan kahvikuppi maksettiinkin hetken päästä kahdella eurolla ja jossa-kin kauppatavarassa hinta hilautui ly-hyessä ajassa 50 markasta 30 euroon. Näinhän sen ei pitänyt mennä. Eu-ron tuloon liittynyt ”kuluttajavalistus” ei onnistunut. Halpakaupalle ylilyön-nit kaupan alan yleisessä hinnoittelus-sa tarjosivat uusia mahdollisuuksia, jot-ka käytettiin hyväksi. Hinnoittelun erot kasvoivat halpakaupan eduksi.

Ensimmäisen eurovuoden maalis-kuussa konsernissa tapahtui yksi oleel-linen muutos. Okmanin liiketoiminto-jen aloitusyhtiö, tytäryhtiö Savonlinnan Varastovalinta Oy, muutettiin Tokman-ni Oy:ksi. Näin tähän saakka konsernin markkinointinimenä toimineesta Tok-mannista tuli myös juridinen yhtiö.

Outokummussa Tokmanni reilusti kaksinkertaistui, kun tavaratalolle kun-nostettiin ajanmukaiset 1730 neliön ti-lat elokuussa 2002. Vanhat tilat vuok-rattiin ulkopuoliselle.

Imatralla Tokmannin 3000 neli-ön kiinteistö ostettiin yhtiölle. Omaan käyttöön siitä jäi tuhat neliötä. Sysmäs-sä valmistui myymälän laajennus.

Varkaudessa myymälän kehitystyötä jatkettiin laajennuksella sekä uuden lii-ketoimintamallin käyttöön otolla, josta tuli myöhemmin myös muita myymä-löitä hyödyttänyt kokeilu. Liike avattiin uusissa tiloissa 25. lokakuuta 2002.

Okman-yhtiön liikevaihdon kasvu tasaantui 5,5 prosenttiin ja oli 928.358 euroa. Koko konsernin liikevaihto oli 59 miljoonaa euroa. Tilikauden 2002–2003 alussa lokakuussa Tokmanni siir-tyi kaupan ns. toiminnanohjausjärjes-telmään (ERP), päätavoitteena koko konsernin liiketoimintaprosessien ke-hittäminen. Samalla käynnistyi pitkä-kestoinen yhteistyö Solteq Oy:n kanssa.

Myös keskusvarastotoiminnoissa otettiin käyttöön uudet järjestelmät. Samalla aloitettiin tärkeä ja pitkäjän-teinen kehitystyö myymälöiden auto-maattisen tilausjärjestelmän kehittä-

seurauksena useista palasista kahdes-sa vuosikymmenessä koottu Tokmanni Oy kohosi vuoteen 2009 mennessä alan johtavaksi konserniksi, jonka kasvu oli hämmästyttävä. Oli syntynyt oman alansa huippuyritys, jonka myötä Suo-men kauppa oli vähitellen saamassa uu-den valtakunnallisen voimatekijän.

MARKAT EUROIKSI JOUSTAVASTI – KAUPAN ALAN YLEISESSÄ HINNOITTELUSSA YLILYÖNTEJÄ

Teknisesti Tokmannin siirtyminen eu-roon sujui suunnitelmien mukaises-ti. Hallinnon ohjelmat siirtyivät enna-koivasti markasta euroon joulukuun

Oikeaa tavaraa, oikeilla määrillä, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa on parasta logistiikkaa.

Kyösti Kakkonen lehtihaastattelussa

51

miseksi. Näissä muutoksissa henkilö-kunta joutui jälleen uusien haasteiden myötä koville. Tilanteen hallitsemisek-si ja henkilökunnan jaksamisen edis-tämiseksi toteutettiin työhyvinvointi-toimenpiteitä ja käynnistettiin mm. lä-hes vuoden mittainen työssä jaksami-sen koulutusprojekti.

SAMAN KATON ALLE SOPII MYÖS KILPAILEVIA YRITYKSIÄ

Pieksämäellä siirryttiin helmikuussa 2004 Kaakinmäeltä uusiin 1600 neliön tiloihin Keskuskatu 35 - 37:ään, josta oli ostettu entinen K-supermarket Kalevan liikekiinteistö. Tokmannin oman myy-mälän ohella tilaa sai talosta myös Kes-kon K-market.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun Tokmanni hakeutui kaupan muiden ryhmittymien kanssa yhteistyöhön. Yh-teistyöstä saatiin myönteisiä kokemuk-sia ja aikaisemmat epäluulot tämän-tyyppisten ”rajan ylitysten” ympäriltä vähitellen hälvenivät. Vastaavista järjes-telyistä eri toimijoiden kanssa on myö-hemminkin saatu hyviä kokemuksia.

Yksittäisistä myymälöistä Mikkeli sai uuden kalustuksen ja Ilomantsi uu-

den paikan, kun liike lokakuussa 2003 muutti lopettaneelta Spar-kaupalta Ka-levankatu 24:ssä vapautuneisiin tiloi-hin. Konsernin liikevaihto kasvoi kau-della 2002 – 2003 6,6 prosentilla nous-ten 62,9 miljoonaan euroon.

PARIKKALA AVATTIIN, PUNKAHARJU SULJETTIIN

Parikkalasta Tokmanni oli ostanut ton-tin, jolle rakennettiin uusi syyskuussa 2004 ovensa avannut myymälä. Mark-kina-alueen muutosta tapahtui myös sikäli, että Punkaharjun myymälä sul-jettiin yksikön pienuuden vuoksi. Aluk-si varsinkin kesäasukkailta tuli sulke-mispäätöksestä harmistunutta palau-tetta siitä, että he jäävät nyt liiaksi suur-ten, ennen muuta S-ryhmän vietäväk-si, ja paikallisten kauppapalveluiden hinnat nousevat. Tokmannin kaltai-sen ”hintavalvojan” poistuminen koet-tiin paikkakunnalla menetyksenä. Toi-menpiteet alueella kuitenkin paransi-vat yhtiön kokonaismarkkinatilannetta, ja aika nopeasti myös punkaharjulais-ten ostohalukkuus kanavoitui uudistet-tuun Parikkalan yksikköön sekä Savon-linnaan ja Kerimäelle.

Vuoden 2004 aikana Kiteen myy-mälälle valmistui merkittävä laajennus, joka kolminkertaisti entiset tilat. Uusi myymälä avattiin 27.10.2004. Nurmek-sessa Tokmanni puolestaan osti uudet 1600 neliön liiketilat Sastan kiinteistös-tä, johon Porokylän myymälä siirrettiin ja avattiin keväällä 2004.

Konsernin liikevaihto vuosien 2003–2005 pitkältä tilikaudelta nousi 72 mil-joonaan euroon.

MUKANA ÖLJYKAUPASSA

Tokmanni tutki ja kokeili vakavas-ti myös öljykaupan ja polttoaineen ja-kelun sopivuutta tavaratalojensa yhtey- teen. Aloite luontevaan liikkeelleläh-töön tuli ST1 yhtiöstä, jonka kanssa so-vittiin, että Tokmannien yhteyteen pe-rustetaan vuoden 1997 kuluessa nel-jä polttoaineasemaa, kaksi Joensuuhun sekä asemat Varkauteen ja Lieksaan.

Jakeluasemista kuitenkin luovuttiin vuonna 2001, koska öljy-yhtiö halusi alkuperäisestä sopimuksesta poiketen perustaa alueelle myös muita polttoai-neen jakeluasemia. ST1 lunasti jakelu-asemat lopulta Tokmannille edullisilla ehdoilla eikä ongelmia yhteistyön pur-

52

kautumiseen liittynyt. Tokmanni jatkoi tämänkin jälkeen polttoöljyn myyn-tiä vuoden 2004 omistusjärjestelyihin saakka, jolloin toiminta näiltä osin siir-tyi Kakkosten omistamalle Joensuun Kauppa ja Kone Oy:lle, joka puolestaan lopullisesti luopui öljykaupasta vuoden 2007 lopulla.

Kyösti Kakkonen piti öljyliiketoi-

Ei ole mikään itsetarkoitus saada Suomeen ulkomaalaista ketjua, mutta uusi kansainvälinen toiminta lisäisi vähittäis-kaupan hintakilpailua ja tarjoaisi kuluttajille uusia palvelu-muotoja ja tuotevaihtoehtoja. Jos joku kotimainen kilpailija pystyy tuomaan saman vaikutuksen, niin totta kai sekin sopii.

Yksi keino rantautua Suomeen on perustaa kauppaketju kauppakeskuksiin, joita on rakennettu paljon ja rakennetaan lisää. Ne tarjoavat varman asiakasvirran ja valmiit puitteet, jos oman ketjun rakentaminen on liian kallista ja riskialtista. Toinen tapa on ostaa valmis myymäläverkosto, sillä riittävän hyvät kauppapaikat tahtovat olla Suomessa jo varattuja.

Kaupan professori Arto Lindblom, Hgin Yo, Aamulehti.

mintaa aluksi Tokmannille hyvin sopi-vana, mutta aikaa myöten kävi selväksi, että polttoaineen jakelun ja öljynmyyn-nin noin 17-18 miljoonan euron liike-vaihdon yhtiöön synnyttämä kate oli toiminnan kannattavuudesta huolimat-ta verrattain vaatimaton. Näistä syistä öljyala jäi Tokmannille lopulta kokei-luksi.

53

UUDEN KASVUN EVÄÄT

Mietintämyssy päähän – miten tästä eteenpäin?

Kakkosten luoma alkuperäinen Tok-manni omalla Savon ja Karjalan perus-alueellaan oli puolessatoista vuosikym-menessä Kuopiota ja Ylä-Savon aluet-ta lukuun ottamatta rakennettu jo mel-ko kattavaksi verkostoksi. Potentiaali-set kauppapaikat Ilomantsista Mikke-liin ja Imatralta Nurmekseen olivat saa-neet omat Tokmanninsa.

Aluksi paikallisesta, muutamassa kaupungissa toimineesta myymäläryh-mästä oli tullut alueellinen, lähes koko Itä-Suomessa näkyvä hyvin vahva per-heyritys, itsensä läpi lyönyt ja kehitty-nyt kauppakonserni. Moneen kertaan uusittu, laajennettu ja kehitetty myy-mäläverkosto oli ajanmukaisessa kun-nossa. Tokmannin kasvu siihen asti oli tapahtunut nopeasti ja hallitusti. Kon-septi toimi erinomaisesti ja yritys teki hyvää tulosta. Mitä muuta yrittäjä voisi omalta yritykseltään toivoa!

Kyösti Kakkonen muistelee noihin aikoihin 2000-luvun alkuvuosina usein istahdettuja veljesten pohdiskelupala-vereja:

– Harrastimme käytännössä päivit-täistä ja reaaliaikaista pohdintaa sii-tä, miten yritystä tästä eteenpäin kehi-tetään ja mikä on tulevan omistajapo-litiikan linja 60 %:n omavaraisuusas-teella toimivassa yrityksessä. Ratkais-tavana oli kasvuyrityksen ja perheyri-tyksen dilemma: jäädäänkö jatkamaan näin vai halutaanko mennä vielä eteen-päin – kasvaa. Paikalleen jääminen ei meitä tyydyttänyt. Yrittäjän sielu oli lu-jassa. Halusimme lähteä hakemaan ja kokemaan vielä uutta. Tunsimme vetoa Tokmannin markkina-alueen kasvatta-miseen vielä merkittävästi, jopa valta-kunnalliseksi kaupan toimijaksi. Vaikka uskoimmekin itseemme, tiesimme että näin vahvan kasvun hakeminen vaatii uudenlaisia kumppanuuksia.

UUDEN KASVUN EVÄIKSI TIIVISTYVÄ YHTEISTYÖ, VERKOTTUMINEN JA KUMPPANUUS

Veljesten pohdinnat johtivat siihen, että

uuden vuosituhannen suuret muutok-set Tokmannissa lähtivät liikkeelle vuo-den 2004 aikana. Kakkosilla oli tuolloin yli 20 vuoden kokemus maan halpa-kauppa-alasta ja vähitellen selkeytynyt näkemys siitä, mihin suuntaan edetään.

Keskustelut alan muiden yrittäji-en kanssa olivat tuoneet voimakkaasti esiin tarpeen talousalueita ja maakun-tia laajempaan ja toiminnallisesti kiin-teämpään verkottumiseen.

Yhteistyöllä olisi selvästi saatavissa sekä ostoissa että logistiikassa sellaisia etuja, jotka vaikuttaisivat laskevasti ta-varan hinnoitteluun. Suuruuden eko-nomia pienentäisi myös kustannuksia. Potentiaalin kasvattaminen näytti sekä järkevältä että tarpeelliselta. Asiakkaan kannalta näin rakentunut perusajatus ”kokoa voimat, muutu valtakunnalli-seksi, toimi paikallisesti”, osui oikeaan.

– Maan vanhoilla halpakauppiailla oli vahvat asemat kullakin omalla alu-eellaan. Emme nähneet vapaata kasvu-mahdollisuutta uusien myymälöiden perustamiselle sen paremmin omalla

54

kuin naapurienkaan alueilla. Halusim-me kuitenkin olla mukana valtakun-nallisessa kasvussa, arvioi Kyösti Kak-konen silloista tilannetta.

Hän tunsi velvollisuudekseen näyt-tää myös omaa esimerkkiä:

– Valitettavasti niin moni yrittäjä Suomessa tyytyy ennen aikojaan ole-massa olevaan. Maassa olisi runsaas-ti hyviä yrityksiä, mutta monellakaan ei ole haluja kasvaa. Taustalla monen yrittäjän mielessä voi vieläkin kangas-tella 1990-luvun karvaat kokemuk-set, jotka saivat monet yrittäjät kartta-maan ja suorastaan pelkäämään riskien ottamista. Se kuitenkin kuuluu yrittä-jyyteen. Suomi haaskaa mahdollisuuk-sia, kun yritykset, joilla olisi kasvupo-tentiaalia ja edellytyksiä vaikkapa kan-sainvälistyä, eivät sitä tee. Näistä syis-tä Suomi voi menettää markkina-ase-miaan eikä välttämättä synny riittäväs-ti uusia työpaikkoja, mietti Kakkonen, joka toimii edelleen myös Suomen Yrit-täjien kasvuyrittäjyysvaliokunnan pu-heenjohtajana.

KUMPPANUUS CAPMANIN KANSSA STRATEGINEN ASKEL KOHTI UUTTA TOKMANNIA

Tokmanni olisi voinut oman vahvan ta-seensa turvin velkaantua ja tehdä yri-tyskauppoja yksinkin, mutta sen jäl-keen se olisi ollut ainakin jonkin aikaa sen tilanteen vanki. Muihin kehitystoi-miin ei olisi enää resursseja riittänyt. Tarvittiin riskien jakajaa. Kyösti Kak-kosen ajatus oli, että uuden yhtiön pe-rustamisella yhdessä jonkin vakavarai-sen pääomasijoittajan kanssa voitaisiin katsoa jo kauemmaksi tulevaisuuteen.

Kakkoset aloittivat ensimmäiset tun-nustelunsa pääomapohjan laajentami-sesta itse asiassa jo vuonna 2002. Sil-loin mm. kiinteistösijoitusyhtiö Cap-Manin kanssa hahmoteltiin yhteistyön mahdollisuuksia. Muutaman muunkin sijoittajan kanssa ehdittiin jo mittail-la Tokmannin markkina-arvoa. Monet tahot olivat hyvin kiinnostuneita yh-teistyöstä.

– Vakavammin neuvottelut pääoma-sijoittajayhteistyöstä aloitettiin vuoden 2004 keväällä. Oli ehkä osittain sattu-maa, että päädyimme kumppanuuteen lopulta juuri CapManin kanssa. Asiaan

saattoi vaikuttaa se, että heidän pääneu-vottelijanaan toimi joensuulaistaustai-nen Tuomo Raasio, tuttu mies. Ilman häntä olisimme erittäin todennäköises-ti päätyneet yhteistyöhön jonkin toisen sijoitusyhtiön kanssa. Mm. 3i:n kanssa keskusteluja käytiin vakavalta pohjalta rinta rinnan CapManin kanssa, muiste-lee Kyösti Kakkonen jälkeenpäin.

Pitkällisten neuvottelujen jälkeen sopimus Tokmannin ja CapManin kes-ken syntyi lopulta vuoden 2004 mar-raskuussa. Uuden kasvun ja kehityksen edellytykset varmistuivat.

CapMan Oyj oli ja on Helsingin pörssiin listattu Suomen johtava pää-omasijoitusyhtiö, jonka hallinnoimien rahastojen arvo oli liittymisvaiheessa parisen miljardia euroa. Se oli erikois-tunut keskisuuriin yritysjärjestelyihin eri teollisuuden aloilla sekä teknologia-sijoituksiin tietotekniikka- ja telekom-munikaatioaloilla ja edelleen sijoituk-siin ”life science”- toimialoilla. CapMa-nin rahastoilla oli tai oli ollut sijoituksia lähes 150 pohjoismaisessa yrityksessä.

55

KOSIORETKELLÄ HÄMEESSÄ

Uusi Tokmanni – uuden kasvun ja kehityksen vaihe

Tokmanni lähti nyt uudelle kasvun uralle aktiivisella hakeutumisella tiivis-tyvään yhteistyöhön muiden alan toi-mijoiden kanssa. Vaihtoehtoja ja kump-paniehdokkaita oli riittämiin. Wihuri-konserni ja sijoittaja Pertti Laine oli-vat halukkaita keskustelemaan Etelä-Suomessa toimivan Tarjoustalon yhdis-tämisestä Tokmanniin. Neuvotteluissa päästiin jo varsin pitkälle, mutta järjes-tely kaatui lopulta yllättäen ja ehkä hie-man omituisestikin viimeisillä metreil-lä. Kauppakumppani jäi nimittäin syytä ilmoittamatta tulematta sovittuun alle-kirjoitustilaisuuteen.

Valmiimpi yhteistyökumppani löy-tyi Tampereelta. Kyösti Kakkonen tun-si kauppiasyrittäjä Juha Malmisen en-tuudestaan ja tiesi hänen halunsa vähi-tellen luopua Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa toimivasta Vapaa Valinta -ketjusta. Yhteistyökeskusteluissa pääs-tiin nopeasti konkreettisiin asioihin. Todettakoon, että jo tuossa vaiheessa sekä Kakkosten että Malmisten yrityk-set kuuluivat Suomen 500 suurimman

yrityksen joukkoon ja ne molemmat oli yrityksinä arvioitu erinomaisiksi (TE-arvionti).

VAPAA VALINTAOSAKSI UUTTA KONSERNIA

Yhteisymmärrys Kakkosten, Malmis-ten ja CapManin kesken saatiin pian ai-kaiseksi.

CapMan piti tärkeänä, että uusi Tok-manni-konserni laajentaa toimintaan-sa uusille alueille. Itäsuomalainen Tok-manni ja pirkanmaalainen Vapaa Va-linta sopivat erinomaisesti tätä tavoitet-ta toteuttamaan.

Kauppa tehtiin yritysten käyttö- ja vaihto-omaisuudesta sekä liikearvos-ta. Tokmannin nimi luovutettiin uu-delle perustettavalle Tokmanni Oy:lle, jonka omistajiksi tulivat CapMan Oyj:n omistamat rahastot 60,6 %:n omis-tusosuudella ja Kakkosten omistama Joensuun Kauppa ja Kone Oy 39,4 %:n osuudella. Saamastaan kauppahinnas-ta Kakkoset sijoittivat osan takaisin uu-

den yhtiön pääomiin ja vastuisiin.Näin Kakkosten Tokmannin liike-

toiminnasta sekä Malmisen perheen Notex-Yhtiöt Oy:n omistaman aputoi-minimen Vapaa Valinnan liiketoimin-nasta muodostui tuolloin Suomen toi-seksi suurin halpahalliketju 4.11.2004 allekirjoitetulla sopimuksella.

Kakkoset tekivät tässä hankkeessa poikkeuksellisen ratkaisun. Yleensä suo-malaiset yritykset eivät helposti hakeu-du näin likeiseen yhteistyökumppanuu-teen. Pääomasijoittajia on vierastettu.

– Toimimme ennakkoluulottomas-ti ja uskoimme ratkaisun toimivuuteen. Kova mutta oikea päätös. Jo kauppa-neuvotteluissa löysimme helposti yh-teisen näkemyksen yhtiön kehittämis-strategiasta. Osapuolet tunnistivat tule-vaisuuden menestyksen mahdollisuu-det, sanoivat kaupantekijät.

KAHDESTA KETJUSTA60 MYYMÄLÄN VERKKO

Uuden Tokmannin syntyessä vanhalla

56

Tokmannilla oli myymälä 26 paikka-kunnalla: Savonlinnassa, Mikkelissä, Rantasalmella, Kangasniemellä, Joen-suussa, Lieksassa, Outokummussa, Ilo-mantsissa, Nurmeksessa, Kiteellä, Ke-rimäellä, Juvalla, Punkaharjulla, Män-tyharjulla, Varkaudessa, Suonenjoella, Pieksämäellä, Heinävedellä, Leppävir-ralla, Nilsiässä, Parikkalassa, Imatral-la, Juuassa, Joutsassa, Liperissä ja Sys-mässä.

Notex-Yhtiöiden Vapaa Valinta-myymälöitä oli 34: Eurassa, Harjaval-lassa, Huittisissa, Häijäällä, Hämeenlin-nassa, Ikaalisissa, Kaarinassa, Kokemä-ellä, Laitilassa, Lempäälässä, Loimaalla, Mynämäellä, Nokialla, Paimiossa, Pirk-kalassa, Porissa, Raisiossa, Raumalla, Salossa, Somerolla, Toijalassa, Ulvilassa, Valkeakoskella ja Vammalassa sekä kol-me Turussa (Turku, Varissuo, Länsikes-kus) ja seitsemän Tampereella. (Her-vanta, Keskustori, Koskikeskus, Lielah-ti, Linnainmaa, Tammela ja Tullintori).

Ilmoitus kaupasta tehtiin kilpailuvi-rastolle. Siinä CapMan –konsernin to-dettiin hankkineen Kakkosen veljes-ten perustaman yhtiön kautta omistuk-seensa Joensuun Kauppa ja Kone Oy:n

(ent. Tokmanni Oy), Okman Oy:n, Juuan Varastovalinta Oy:n, Kauppavir-rat Oy:n, Varkauden Valkkari Oy:n ja Notex-Yhtiöt Oy:n liiketoiminnat ja ostaneen Notex-Yhtiön Vapaa Valin-ta -nimellä harjoitetun liiketoiminnan. Järjestely merkitsi kohdeyhtiöiden hal-pahalliliiketoiminnan siirtymistä koko-naisuudessaan uudelle perustettavalle Tokmanni Oy:lle.

KILPAILUVIRASTO HYVÄKSYI MENETTELYN

Pääomasijoittajan linjan mukaisesti ei Tokmannin ja Vapaa Valinnan yhdisty-misessä liikuteltuja pääomia eikä mui-takaan kaupan tarkempia ehtoja julkis-tettu.

Sanomattakin on selvää, että myös CapMan oli tyytyväinen syntyneeseen ratkaisuun. Sille oli kertynyt kokemusta tällaisista sijoituksista aiemminkin, sil-lä se omisti mm. Tiimarin.

– Sekä Tokmannin että Vapaa Valin-nan liiketoiminta on kehittynyt erin-omaisesti viime vuosina. Yhtiöt tuot-tavat vahvaa kassavirtaa ja ovat erittäin kannattavia. Ne ovat erinomaisia esi-

merkkejä yrittäjien pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta uurastuksesta, luonnehti CapManin senior partner Tuomo Raa-sio konsolidoituvia yrityksiä.

– Molemmat yritykset täyttivät kaik-ki edellyttämämme kriteerit. Halpahal-limarkkinat ovat kasvaneet yli 10 pro-senttia vuodessa viimeisten viiden vuo-den ajan ja uskomme kasvun jatkuvan. Toimialalla tapahtuu paljon ja haluam-me ottaa aktiivisen roolin tässä bisnek-sessä, sanoi uuden yhtiön hallituksen johtoon nimitetty CapManin partneri Jukka Järvelä Prominentissa.

Omat perustelunsa toimenpiteelle olivat myös uuden konsernin toimitus-johtajaksi kutsutulla Kyösti Kakkosella:

- Halpahalliketjujen toiminta on tul-lut vaiheeseen, jossa toimijoiden yritys-koko on kasvamassa. Tavoitteenamme on kehittää edelleen Tokmannin ja Va-paa Valinnan menestyksellistä konsep-tia ja vahvistaa uuden yhtiön markki-na-asemaa. CapManin kokemuksesta ja verkostosta on tässä apua.

– Yli 30 vuoden kehittämisen jälkeen on erinomaista, että Vapaa Valinta -ket-jun uusi omistaja on yritys, jolla on tar-koitus ja resurssit jatkaa ketjun perin-

57

teitä ja kehittää sitä entistä menesty-vämmäksi, sanoi puolestaan Notex-Yh-tiöt Oy:n toimitusjohtaja Juha Malmi-nen.

Uudesta yhtiöstä CapMan omisti nyt 60,6 prosenttia sekä Kyösti ja Kari Kak-kosen Okman-konserni 39,4 prosenttia.

Tokmannilla oli nyt yhteensä 60 myymälää, joilla se hallitsi noin 13 pro-senttia maan halpakaupan markkinois-ta. Henkilöstön määrä nousi järjeste-lyjen myötä noin 560:een. Molemmat ketjut olivat jo ennestään tuonti- ja tuk-kuliike Pick-Importin jäseniä. Konser-nin pro forma (=laskennalliseksi) -lii-kevaihdoksi vuodelle 2004 arvioitiin kaupan hetkellä 150 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Kakkosella näyttää ol-leen jo tuolloin käsitys kasvun jatkumi-sesta päätellen hänen pohdinnoistaan tulevan toiminnan suuruusluokista:

Kysyin itseltäni, onko parempi omistaa 100 prosenttia 50 miljoonan euron bisneksestä vai neljännes 600 miljoonan bisneksestä. Kyösti Kakkonen vuonna 2004 CapMan-liittymästä

58

Juha ja Paula Malminen perustivat vuonna 1974 Notex-Yhtiöt Oy:n. Sen ensimmäinen toimipaikka oli Nokian Tekstiili, pieni 150 neliön myymälä Nokialla.

Vapaa Valinta otettiin yhtiön markkinointinimeksi vuonna 1978 ja yhtiö alkoi laajentua nopeasti. Hal-pamyymälöitä perustettiin Pirkan-maan, Länsi-Suomen ja Varsinais-Suomen alueille. Niiden luku oli jo 34. Liittyessään Tokmanniin vuonna 2004 Vapaa Valinta oli Länsi-Suo-men suurin halpakauppaketju.

Myymälöiden koko vaihteli 500

neliöstä 1.000 neliöön ja tuoteva-likoimaan kuuluivat teknokemia, taloustarvikkeet, tekstiilit, kodin sisustaminen, langat, makeiset, eläinten ruoat ja tarvikkeet sekä le-lut ja toimistotarvikkeet.

Vapaa Valinta oli paljon kiin-teämmin konseptoitu kuin Tok-manni ja toimi suppeammalla tuo-tevalikoimalla. Kaikki tavaravirrat ohjautuivat Nokialla sijaitsevan keskusvaraston kautta.

Malmisten omistama Notex-Yh-tiöt jäi lähinnä sijoitus- ja kiinteis-töyhtiöksi.

Malmiset, Notex Oy ja Vapaa Valinta

59

PIENI JA NOPEA MAKUPALA

Milleri ja Säästökuopat seuraavat ostokset

Uusi Tokmanni merkittiin aputoimini-mineen kaupparekisteriin 12.11.2004. Vahva pääomasijoittaja toi konserniin lisää ”katu-uskottavuutta”.

Uudessa Tokmannissa alkoi heti or-ganisoitu ja säännöllinen hallitustyös-kentely. Myymälöitä alettiin perustaa ja niitä oli pian Ilomantsista Vaasaan ja Hangosta Keminmaalle.

Ensimmäinen ostos oli pieni ja no-peasti tehty. Sellainen makupala, muis-

telee Kyösti Kakkonen.- Olimme menossa Tampereelle hal-

lituksen kokoukseen Jukka Järvelän ja Jan Mattlinin kanssa samassa autossa, kun kerroin, että Pekka Kouvo on myy-mässä Kylmäkoskella sijaitsevaa myy-mäläänsä. Vielä samalla matkalla pyö-rähdimme katsomassa paikkaa ja kaup-pa syntyi nopeasti. Tokmanni osti Kou-vojen perheyhtiöltä Millerin halpakau-pan kesäkuun 15. päivänä vuonna 2005.

Saman vuoden syksyllä matka jat-kui Pohjois-Pohjanmaalle ja Perä-Poh-jolaan. Syyskuun lopulla Tokmanni osti Pirkko ja Hannu Vuokilalta Säästö-kuoppa -ryppään, jolla oli kolme myy-mälää Oulussa ja yksi Keminmaalla. Kaupparekisteriin Säästökuoppa mer-kittiin Tokmannin aputoiminimeksi 27. tammikuuta 2006. Myymälät jatkoi-vat toimintaansa Tokmanneina.

Pekka ja Ritva Kouvon perheyhtiö perusti Milleri halpakaupan entisen huonekalukaupan 5000 neliön tiloihin marraskuussa vuonna 1995. Se kasvoi kymmenkunta vuotta, kunnes siirtyi Tokmannille.

- Kun lapsia ei vähittäiskauppa kiin-nostanut, halusimme keskittyä pelkäs-tään tukkukauppaan ja harjatehtaa-seen. Halusin Millerin henkilökuntineen hyviin käsiin ja tarjosin sitä Kyöstille. Siitähän se siirto lähti. CapManin mie-

het kävivät pari kertaa katsomassa paikkaa ja kauppa syntyi.

Vuonna 1995 perustettu Milleri kas-voi kymmenessä vuodessa 10 miljoo-nan euron myyntiin. Ostoksilla kävi vuosittain 700.000 asiakasta.

Tokmanni-konsernissa Milleri on kasvanut edelleen. Tavaravalikoima on lisääntynyt noin 70.000:sta pitkästi toi-selle sadalle tuhannelle, mutta henkilö-kunta on pienentynyt sadasta huomat-tavasti.

Kouvojen Milleri veti hyvin väkeä

Ritva ja Pekka Kouvon perustamasta Milleristä Kylmäkoskella tuli Tokmanni, mutta he jatkavat yrityksensä Kotilaakso Oy:n edustajina kauppasuhdetta edelleen Tokmannin kanssa.

60

Pirkko ja Hannu Vuokila perustivat Säästökuoppa-nimisen myymäläryp-pään Oulun seudulle maaliskuun alussa vuonna 1978. He ehtivät avata siihen neljä myymälää, ennen kuin myivät yrityksensä vuonna 2005 Tokmannille. Kauppa laajensi Tokmannin ketjua poh-joiseen.

Kaijon Jätti, Jukolankadun Jätti ja Toppilan Taloushalli sijaitsivat Oulussa, Keminmaan Säästökuoppa Keminmaal-la. Niiden liikevaihto oli vuonna 2004 ollut 21 miljoonaa euroa.

Vuokiloiden nelikosta avaus pohjoiseen

”Olimme Kakkosten kanssa tuttuja Pick-Importin yhteistyön ansiosta, ja Kyösti oli aloitteellinen kaupan tekoon. Kilpailuakin oli. Muun muassa norjalainen kauppaketju oli kiinnostunut meidän myymälöistämme, muistaa Hannu Vuokila, joka on kuitenkin tyytyväinen Tokmannin kauppaan.

Vuokiloilla ja heidän suvullaan on toki kaupallista toimintaa maan pohjoisosassa edelleenkin. Kauppa Tokmannin kanssa sopi erinomaisesti meidän silloiseen elämäntilanteeseemme, muistelevat Pirkko ja Hannu Vuokila myymälöidensä myyntiä Kakkosten Tokmanni-ketjuun.

61

SUURIA FUUSIOITA

Maxit, Tarjoustalot ja Robinhoodit mukaan konserniin

Pienempien ostosten jälkeen olivat vuorossa suuret fuusiot, jotka vaativat kuitenkin ensin niiden omia keskinäi-siä järjestelyjä.

Vuoden 2006 alussa Tokmanni osti Etelä-Suomen Tarjoustaloista (23 myy-mälää) sekä Pohjois-Savon ja Kainuun Maxi-Makasiineista (8) ja Maxi-Kodin- tukuista (2) muodostetun Tarjousma-xin (33) koko osakekannan. Kun sa-maan aikaan Kaakkois-Suomessa toi-mivan Säästötalo Robinhoodin 12 myymälän liiketoiminnat ostettiin Juk-ka Saastamoinen Oy:ltä konserniin, ko-hosi Tokmannin toimipaikkojen määrä 20.1.2006 kerralla 45 yksiköllä. Robin-hood rekisteröitiin Tokmannin aputoi-minimeksi 16.2.2006.

Myymälöiden luku nousi nyt yli sa-taan ja henkilökunnan noin kahteentu-hanteen. Liikevaihdoksi arvioitiin 440 miljoonaa euroa.

Kauppa oli alueellisestikin todella merkittävä ja pitkä askel tämän kau-pan alan kehityksessä, sillä Tokmanni oli nyt myös tavoittanut pääkaupunki-

seudun ja koko Suomenlahden rannik-koalueet. Konsernista oli tullut käytän-nössä valtakunnallinen.

– Kyllähän se suuri fuusio oli, mutta ihmeteltävän nopeasti siinä kaikki pa-laset loksahtivat yhteen. En muista mi-tään suuria ongelmia olleen eri ketjujen sopeutumisessa toistensa toimintaan, sanoo Tarjousmaxien mukana Tok-mannin johtoryhmään tullut Matti Ko-rolainen.

SAASTAMOISEN RH-YHTIÖT OSAKSI TOKMANNIA

Seppo Saastamoisen ja hänen perheen-sä omistama RH-yhtiöt Oy tuli tehdyl-lä kauppajärjestelyllä uuden Tokman-ni-konsernin osaksi ja yhdeksi omista-jaksi. Näiltä osin järjestely poikkesi ai-kaisemmin tehdyistä kaupoista. Kau-pan ehtoja tai prosessissa liikuteltuja pääomia ei tälläkään kertaa julkistettu.

Tämän kaupan jälkeen CapManil-la oli 51 prosentin, Kyösti ja Kari Kak-kosen omistamalla Joensuun Kauppa

ja Kone Oy:llä 24 prosentin ja Seppo Saastamoisen ja hänen perheensä omis-tamalla Suomen RH-yhtiöt Oy:llä sa-moin 24 prosentin omistus Tokmanni Oy:n osakekannasta. Konsernin muun toimivan johdon omistukseen tuli noin yksi prosentti konsernista.

Merkittävät omistusjärjestelyt mer-kitsivät muutoksia myös konsernin joh-dossa. Toimitusjohtajana jatkoi Kyös-ti Kakkonen Pyhäselästä (1.1.2009 al-kaen Joensuuta), varatoimitusjohtajaksi nimitettiin Seppo Saastamoinen Kajaa-nista ja kiinteistöpäälliköksi Kari Kak-konen Kontiolahdesta.

Yhtiön hallitukseen tulivat halli-tuksen puheenjohtajana Jukka Järve-lä ja varapuheenjohtajana Jan Mattlin CapManilta, verokonsultti Olli Kääri-äinen, Wihurin ex-toimitusjohtaja Ju-hani Leppänen sekä Kyösti Kakkonen ja Seppo Saastamoinen. Seppo Saasta-moisesta tuli pariksi vuodeksi myös yh-tiön ostojohtaja ja varatoimitusjohtaja, kunnes hän helmikuulla 2008 jäi hoi-tamaan hallituksesta käsin pelkästään

62

Matti Korolainen edusti konsernin juuria tultuaan vuonna 1994 Tarjoustalon palvelukseen. Sen jälkeen hän tuli yhdistymisessä Tokmanniin, oli luomassa uutta konsernia sen johtoryhmässä vuosina 2006–2008 ja jatkoi sen jälkeen konsernin elintarvikekaupan johdossa.

Robinhood-myymälät ovat Saastamoisten luoma halpakaupparyhmä Kymenlaaksossa.

projektiluontoisia tehtäviä.Yhtiön johtoryhmään tulivat Kyösti

Kakkonen, Seppo Saastamoinen, Han-nele Palmroth, Saara Korpelainen, Pir-jo Ruokonen, Matti Korolainen ja Six-ten Hjort.

63

FUUSIO HUOMATTIIN – OSAPUOLET TYYTYVÄISIÄ

Uusi yhteistyöjärjestely julkistettiin 19. joulukuuta 2005. Se aiheutti suuret ot-sikot varsinkin Etelä-Suomen ja talous-lehtien palstoilla. Tokmanni oli päivän puheenaihe. Julkisuus heijasteli arvos-tuksen lisääntymistä tehtyjen kauppo-jen ja toimialan kehityksen seuraukse-na.

Tyytyväisyyttään ilmaisivat myös kaupan osapuolet:

Toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen:”Tokmanni, Tarjoustalo, Maxi-Maka-siini ja Säästötalo Robinhood ovat vii-me vuosina olleet alan parhaiten me-nestyviä ketjuja, ja uudella kokonai-suudella tulee olemaan vahva asema Suomen markkinoilla. Suurempi yri-tyskoko tuo kilpailuetuja mm. tehok-kaan ketjunohjauksen ja kustannuste-hokkuuden kautta. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme aikaisempaa-kin kattavampi tuotevalikoima kilpai-lukykyiseen hintaan”.

Varatoimitusjohtaja Seppo Saastamoinen: ”Yhdistyminen mahdollistaa toimin-nan kehittämisen sekä mittakaavaetu-jen että uusien myymälöiden perusta-misen kautta. Suurella todennäköisyy-dellä tulemme tarvitsemaan lisää hen-kilökuntaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Henkilökohtaisesti koen, että minulla on paljon annettavaa nyt syn-tyvälle kokonaisuudelle”.

Tarjousmaxi Oy:n toimitusjohtaja, kauppaneuvos Kari Hautanen:”Tarjousmaxi sopii erinomaisesti yh-teen Tokmannin ja Robinhoodin kans-sa. Myymäläverkostot eivät mene pääl-lekkäin toistensa kanssa, ketjuilla on sa-moja arvoja ja uusi kokonaisuus pys-tyy vastaamaan entistäkin paremmin yhä kiristyvään kilpailuun. Olen tyyty-väinen, että Tarjousmaxi päätyy vuosi-en kehityksen ja suuren panostuksen jäl-keen hyvään kotiin. Toivotan menestys-tä ja onnea uudelle kokonaisuudelle”.

RH-yhtiöt Oy:n osakas Jukka Saastamoinen”Kahdeksantoista vuoden jälkeen on ilo luovuttaa Kaakkois-Suomen tun-netuin halpakauppaketju edelleen ke-hitettäväksi. Haluan kiittää Robinhoo-din henkilökuntaa yhteisistä vuosista ja toivotan menestystä uudelle yrityksel-le. Tulen tästä eteenpäin keskittymään perheeseen ja kunnon kohentamiseen”.

Konsernin hallituksen varapuheenjoh-taja ja CapManin sijoituspäällikkö Jan Mattlin ennakoi kaupan yhteydessä myös Tokmannin tulevaa kehitystä:”Suomen halpakauppamarkkinoiden vahvan kasvun odotetaan jatkuvan, ja tarkoituksenamme on osallistua jatkos-sakin aktiivisesti toimialan kehittämi-seen ja konsolidointiin sekä integroida mm. yrityskulttuuria ja logistiikkaa”.

64

PARAS JA SUURIN

Tokmanni nousee alansa markkinakärkeen

Laajentuneen konsernin toimitusjohta-jana Kyösti Kakkonen luonnehti vuosi-kertomuksessa yritysostojen haltuunot-toa, integraatiotoimia sekä tulevaisuu-den kasvun takaamiseksi tehtyjä panos-tuksia erittäin merkittäviksi ja kauas-kantoisiksi. ”Konsernin uusi organisaa-tio on rakennettu liiketoimintaa ja tu-levaisuuden kasvustrategiaa tukevaksi. Konserni on kasvanut selkeäksi mark-kinajohtajaksi. Yrityksen julkisuuskuva ja maine on hyvä, ja yhteistyökumppa-neiden sekä kilpailijoiden asenne on ar-vostava”.

Hänellä oli samaan hengenvetoon myös näkemys tulevaisuudesta:

”Kannattavaa kasvua jatketaan en-sisijaisesti jo olemassa olevaa verkostoa kehittämällä sekä aggressiivisella uuspe-rustamisohjelmalla. Jokaisella osa-alu-eella jatketaan työtä kohti listautumis-kelpoisuutta.” Listautumisen ajankoh-dasta hän ei puhunut, mutta julkisuu-dessa arveltiin Kakkosen ajatuksissa ol-leen noin 5-7 vuoden tähtäin.

Konsernin arvot: TULOKSELLISUUS

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

UUDISTUMINEN

KUNNIOITTAMINEN

65

Valtakunnallistunut konserni halu-si esittäytyä sekä asiakkailleen että yh-teistyökumppaneilleen edustavana ja luotettavana kaupan toimijana. Uuden strategian painotukset punnittiin tar-koin. Tavoitteena ei ollut sen enempää eikä vähempää kuin olla ”Suomen pa-ras ja suurin valtakunnallinen halpa-kauppaketju, joka tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman laadukkaita tuotteita edullisesti.” Avainsanoja olivat siis asia-kas, laatu, laaja valikoima ja edullisuus.

Tokmannin määrittelemissä arvoissa oli edelleenkin itse asiassa sama paino-tus, joka oli kulkenut Kakkosten mat-kassa yrityksen alkutaipaleelta lähtien. Huomion kiinnittäminen omaan teke-miseen eli johtamiseen, asiakkaan nä-kökulman asettaminen toiminnan kes-kiöön sekä henkilöstön merkityksen ymmärtäminen yrityksen menestymi-sen avaintekijöinä, muodostivat uu-denkin strategian arvoperustan. Nyt arvot kiteytettiin sanoihin tulokselli-suus, asiakastyytyväisyys, uudistumi-nen ja kunnioittaminen.

Se, mitä näillä sanoilla Tokmanni-strategiassa tarkoitetaan, haluttiin mää-ritellä tarkasti:

Tuloksellinen toiminta luo pohjan yri-tyksen, sen henkilökunnan ja yhteis-työkumppaneiden menestykselle sekä asiakkaiden palvelulle. Tuloksellisen toiminnan tärkeitä osa-alueita ovat te-hokkuus, säästäväisyys, jatkuva kehittä-minen, kustannustehokkuus ja laadun valvonta. Asiakastyytyväisyyteen pyritään laa-jalla tuotevalikoimalla, vaivattomalla asioinnilla ja ostosmatkan elämyksel-lisyydellä. Jokapäiväisessä työssä pide-tään huolta asiakkaiden ja henkilökun-nan turvallisuudesta ja siitä, että liike-toimintaa ohjaavat eettiset arvot.

Uudistumisen kautta ja avulla konser-ni ylläpitää edellytykset pysyä Suomen johtavana toimijana ja edelläkävijänä alallaan. Uudistumisprosesseissa hen-kilökunnalta odotetaan luovuutta ja sekä heiltä että asiakkailta kehittämi-seen johtavaa palautetta, jotta muutos-tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti.

Kunnioittamisessa on kyse auttamises-ta, tukemisesta, kannustamisesta, yksi-lön arvostamisesta ja positiivisen jouk-kuehengen luomisesta konsernin sisäl-lä. Ulospäin Tokmanni haluaa olla luo-tettava kumppani, joka noudattaa rei-lun pelin henkeä, lakeja ja asetuksia.

66

Pohjois-Savossa halpakauppaketjun perustivat Saastamoiset jo 1970-luvun lopulla. Kyseessä oli juureva kauppiassuku, Alpo Saasta-moinen toimi 1900-luvun puolivälissä vaatekauppiaana Kiuruvedel-lä, mutta jo hänen isoisänsä Paavo Fredrik Saastamoinen oli pitänyt kauppaa.

Alpo Saastamoinen kuitenkin menehtyi auto-onnettomuudessa vuonna 1967 ja niinpä 7-lapsisen perheen äiti ja pojat joutuivat tur-hankin varhain perehtymään kaupan saloihin. Vanhin pojista, Paavo, jatkoi sisarustensa kanssa isänsä kaupan pitoa, mutta vuosien mit-taan sisaruksista tuli useampia itsenäisiä yrittäjiä.

Vuonna 1960 syntynyt Seppo Saastamoinen oli perustamassa su-kunsa mukana yhdessä Jaakko Nokso-Koiviston kanssa halpatavara-ketju Makasiinia vuonna 1977. Nokso-Koivisto oli jo omistanut Poh-janmaalla laajasti toimineen Kurikan Makasiini Oy:n.

– Kun Suomen Makasiini Oy vuonna 1977 perustettiin, siinä olivat Saastamoiset puolella mukana, Jaakko Nokso-Koivisto omisti toisen puolen. Paavon kanssa ostimme sitten myöhemmin suvun muiden jäsenten osuudet ja vuonna 1987 myös Nokso-Koiviston osuuden, historioi Seppo Saastamoinen RH-yhtiöiden kautta omistamiensa Maxi-Makasiinien ja Maxi Kodintukun syntyä.

Ensimmäinen Makasiini-myymälä avattiin Kajaanissa vuonna 1978. Ketjua laajennettiin uusilla myymälöillä Kuopioon ja Kainuu-seen.

Saastamoiset, Maxit…

Maxi-ketjun perustaja Seppo Saastamoinen toi vahvan panoksen uuteen Tokmanniin ja on siinä myös tasavertainen omistaja ja hallituksen jäsen Kyösti Kakkosen kanssa.

Seppo ja Eliisa Saastamoinen

67

1980-luvun lopulla Seppo ja Jukka Saastamoinen perus-tivat myös Suomen RH-yhtiöt, joka aloitti halpakaup-patoiminnan Kymenlaaksossa Säästötalo Robinhood -myymälöiden nimellä. Suomen Makasiinit lakkasi toi-mimasta ja sen myymälät siirtyivät RH-yhtiöille, josta Seppo ja Jukka olivat lunastaneet myös Paavon osuu-den. Myymälöissä alkuperäinen nimi säilyi. Maxi-Ma-kasiineja toimi tässä vaiheessa kahdeksalla paikkakun-nalla, Iisalmessa, Kajaanissa, Kiuruvedellä, Kuhmossa, Kuopiossa, Lapinlahdella, Sotkamossa ja Suomussal-mella. Maxi Kodintukkuja oli perustettu Kajaaniin ja Kuopioon.

Robinhoodin ensimmäinen myymälä perustettiin Kouvolaan ja siitä jatkui ketjun laajennus Haminaan, Heinolaan, Hollolaan, Kotkaan, Gammelbyhyn, Kuu-sankoskelle ja Lappeenrantaan. Molempien ketjujen konttori toimi Iisalmessa ja ostot tehtiin yhteisostoina.

…ja Robinhoodit

Katja ja Jukka Saastamoinen – Robinhood-ketjun perustajat.

68

Synergiaetujen johtoajatuksella syntyi vuonna 2003 yh-teistyökuvio, kun Saastamoiset sekä Arja ja Kari Hauta-nen yhdistivät halpakauppaketjunsa.

Tarjoustalon perustajat Kari ja Arja Hautanen ovat kotoisin Etelä-Pohjanmaan Järviseudulta. Oltuaan en-sin opettajia Kemijärven ja Kokkolan Kauppaoppilaitok-sessa, he siirtyivät Toholammin kautta Hyvinkäälle, jon-ne perustivat ensimmäisen Tarjoustalon vuonna 1980.

Tarjoustalo kasvoi nopeasti monen myymälän ket-juksi Etelä-Suomen alueella. Lamakausi 1990-luvun alussa oli suotuisaa aikaa kasvulle, koska sekä vapai-ta liikehuoneistoja että työvoimaa oli hyvin saatavilla. Vuonna 1993 Talouselämä -lehti rankkasi Tarjoustalon ainoaksi täyden kympin yritykseksi koko Suomessa. Vertailussa olivat mukana kaikki Suomen 500 suurinta yritystä, joihin Tarjoustalokin jo silloin kuului.

Kari Hautanen toimi monta vuotta Pick-Importin hal-

Hautaset ja Tarjoustalot

lituksen puheenjohtajana. Silloin käytiin monia keskus-teluita mahdollisuudesta tiivistää osakkaiden välistä yhteistyötä. Muuten vaarana olisivat olleet osakkaiden keskinäisen kilpailun lisääntyminen ja keskinäisen luot-tamuksen väheneminen – ja jopa Pick-Importin hajoa-minen. Pick-Importissa oli osakkaina monta menesty-vää ja laajentumishaluista kauppiasta.

– Koska osoittautui, että yhteistyön tiivistäminen osakkaiden välillä oli mahdotonta ilman omistuksellis-ta yhdentymistä, aloitimme hankkeen Elisa ja Seppo Saastamoisen omistamien Maxi-Makasiinien kanssa vuonna 2003. Silloin perustettiin yhteisyritys Tarjous-maxi Oy, joka osti sekä Tarjoustalojen että Maxi-Ma-kasiinien liiketoiminnat. Tämä vauhditti yhdistymisten sarjaa, jonka seurauksena Tokmanni Oy paisui valta-kunnalliseksi ketjuksi, arvioi Kari Hautanen jälkeenpäin.

– CapMan Oy:n tuleminen mukaan pääomasijoit-tajaksi oli ratkaisevan tärkeää sille, että suurin osa Pick-Importin entisistä osakasyhtiöistä tuli Tokmanni Oy:öön. Tokmannin halu ja kyky laajentua tarjosi hy-vän vaihtoehdon sekä meille että kaikille muille Pick-Importin osakkaille, jotka halusivat luopua vähittäis-kauppatoiminnasta esimerkiksi siksi, ettei toiminnalle ollut sopivaa jatkajaa.

Arja HautanenKari Hautanen

69

Verkosto tiivistyy – kasvu jatkuuMikään menestyvä yritys ei ole vain vuosilukuja ja valloituksia, ostoja ja myyntejä, suuria voittoja ja pieniä tappioita. Se on ennen muuta ihmisiä, heidän tekojaan ja työtään.

70

TOKMANNI NOUSEE”POHJANMAAN JUNAAN”

Vuosien 2005 - 2006 fuusioiden rinnal-la samanaikaisesti oli vireillä myös uu-sien Tokmannin myymälöiden perus-tamisia eri osiin Länsi-Suomea. Yhtiö lisäsi kauppapaikkojen verkostoa no-peassa tahdissa.

– Vuorossa ovat nyt Alajärvi, Kan-kaanpää, Kauhajoki, Kurikka, Oulainen, Parkano, Raahe ja Vaasa, luetteli Kyös-ti Kakkonen joulukuussa 2005 Talous-sanomissa ja lupasi vieläkin enemmän:

– Tähtäimessä ovat edelleen yli 8000 asukkaan kaupungit sekä paikkakun-nat, jotka muuten ovat kaupallises-ti kiinnostavia. Se tietää 30–40 uutta myymälää lähivuosina.

Varsinkin muista kaupan ryhmitty-mistä kuului ihmettelyä, onko Pohjan-maalla tilaa kokonaan uudelle ketjulle.

– Kyllä Pohjanmaalle liikkeitä mah-tuu ja hintakilpailun vuoksi tarvettakin on. Sitä paitsi me myymme enemmän elämysmaailmaa. Näin laajalla konsep-tilla toimivaa kauppaa ei ole toista, sa-noi Kyösti Kakkonen avajaisten aikoi-hin Talouselämä-lehdessä.

Pohjanmaallakin Tokmannista liik-

keellä olleet lentävät markkinointilau-seet, kuten ”Tokmanni pukee suomalai-set vauvasta vaariin”, ”Jos Tokmannilta ei jotakin löydy, sitä ei tarvita”, ja ”kaikki mitä tarvitaan, saman katon alla – nas-kalista paistinpannuun”, vetosivat hy-vin. Pohjalaiset olivat ja ovat myös hin-tatietoista ja laadun päälle ymmärtävää väkeä

11 MYYMÄLÄAVAUSTAVUONNA 2006

Tokmannin juna eteni vauhdilla eteen-päin. Myymälöitä avattiin vuonna 2006 kahdeksan: Vaasa, Oulainen, Kauhajo-ki, Alajärvi, Kurikka, Turenki/Janakka-la, Järvenpää ja Lempäälä. Samaan ai-kaan investoitiin voimakkaasti myös entisiin myymälöihin, joista uusittuina ja laajennettuina avattiin kolme, Joen-suu sekä Mäntsälän uusi ja vanha osa.

Tokmanni kohosi 460 (proforma)miljoonan euron liikevaihdollaan Suo-men sadan suurimman yrityksen jouk-koon.

Pohjanmaan ensimmäinen Tokman-ni avattiin Vaasassa helmikuun alussa vuonna 2006, mutta sille tehtiin samalla jo laajennussuunnitelmakin.

- Me olimme siinä vaiheessa Vapaa Valinnan logistiikan raameissa. Se oli mitoittanut myymälöidensä varastot tietyn suuruisiksi ja siksi Pohjanmaal-lekin piti rakentaa yksiköt siihen koko-luokkaan, mihin Vapaa Valinnan logis-tiikka taipui. Aika muuttui kuitenkin nopeasti ja useimmat Pohjanmaan yk-siköt on myöhemmin laajennettu sil-loistakin isompiin tiloihin, kommentoi Kyösti Kakkonen.

Vaasan myymälästä ei tullut kuiten-kaan pitkäaikainen, sillä se sijaitsi van-hassa rakennuksessa, jossa ilmeni pian homeongelma. Henkilökunnan tervey-den vuoksi myymälä suljettiin vuoden 2007 lopussa.

Vuoden 2006 puolella avattiin Tok-mannit lisäksi Oulaisissa, Kauhajoel-la, Alajärvellä ja Kurikassa. Kurikan myymälää varten palkattu henkilö-kunta kävi kouluttautumassa talon ta-voille Laitilan Vapaa Valinnassa, koko-si sen jälkeen oman myymälänsä ja ava-si sen 12.10. 2006. Juha Mieto veti osal-taan rehdillä olemuksellaan kansaa ta-lon täyteen.

71

Tokmanni on koonnut siipiensä suojaan Suomen halpakaupan parhaimmiston.

72

JANINA-MALLISTO MENESTYY

Yhtenä osoituksena Tokmannin brändin pyrki-myksestä nostaa tarjontansa laatua ja imagoa oli vuonna 2007 naisten oman vaatemalliston luomi-nen Tokmannille.

Vuoden 1993 Suomi Neidon ja huippumallin Janina Fryn (o.s. Frostell) ja Tokmannin yhteis-työ tuotti Janina F-vaatemalliston myyntiin yk-sinoikeudella Tokmanni-konsernin myymälöissä elokuussa 2007. Tokmanni halusi kohottaa oman tarjontansa imagoa ja monipuolisuutta luomalla oman malliston.

Janina Fry osallistui naisten vaatemalliston luo-miseen Tokmannille. Mallistoon kuului farkkuja, hameita, housuja, paitapuseroita ja bikineitä sekä aurinkolaseja. Tyylikkäiden sekä suomalaiselle naiselle sopivien vaatteiden kauppa kävi hyvin ja herätti kiinnostusta sekä asiakkaiden parissa että julkisuudessa.

Vuoden 2009 kevättalvella järjestettiin myös Janina F uimapukumalli -kilpailu yhteistyössä Il-tasanomien ja mallitoimisto Paparazzin kanssa. Janina F -rantamallistoa esitteleväksi keulakuvak-si selviytyi 200 hakijasta lahtelainen Laura Vieno-nen, 19. Hän sai 10.000 euron palkinnon.

Janina Fry -mallisto vain Tokmannilla

Janina Fry os. Frostell

73

PARIKYMMENTÄ UUTTA MYYMÄLÄÄ PARHAINA VUOSINA

Vuonna 2007 olivat vuorossa avaukset Raahessa, Kauhavalla, Ilmajoella ja Hä-meenkyrössä.

Samana vuonna konserniin liittyi myös Timo ja Tapio Halmeen omista-mat Säästöpörssin 12 myymälää. Näi-nä kasvun vuosina kunnostettiin, uu-sittiin tai rakennettiin kokonaan uusia myymälöitä samanaikaisesti parhaim-millaan kolmatta kymmentä. Ketjua vahvistettiin tuolloin mm. Riihimäel-lä, Kaarinassa, Lappeenrannassa, Kan-kaanpäässä, Heinolassa ja Porvoossa sekä Tampereella Hervannassa ja Len-tolassa. Mittavia järjestelyjä tehtiin niin ikään Haminassa, Vantaan Tammistos-sa ja Forssassa.

MYÖS SÄÄSTÖPÖRSSI KETJUN VAHVISTUKSEKSI

Vuoden 2006 suurten fuusioiden jäl-keen eteläisessä Suomessa Tarjous-

maxin ja Vapaan Valinnan reviirien vä-lissä oli vielä yksi hyvin toimiva ketju, Säästöpörssi. Se oli saanut alkunsa Kar-jaalta ja levittäytynyt sen jälkeen Fors-saan, Hankoon, Humppilaan, Karkki-laan, Kirkkonummelle, Lohjalle, Num-melaan, Tammisaareen ja Urjalaan.

Säästöpörssi oli ollut tiiviisti Tok-manni-konsernin muiden jäsenten kanssa tuontiyhtiö Pick-Importissa ja sitä kautta syntyi ajatus myös sen liit-tymisestä konserniin. Tokmanni Oy osti Säästöpörssin liiketoiminnan loka-kuussa 2007. Säästöpörssin 12 myymä-lää kymmenellä paikkakunnalla vah-vistivat konsernia. Yrityksellä oli pari-sataa työntekijää ja liikevaihto vuonna 2006 oli 34 miljoonaa euroa. Kauppa tehtiin 4.11.2007 eli täsmälleen kolme vuotta sen jälkeen kun uusi Tokmanni oli syntynyt. Kaupparekisteriin Säästö-pörssi merkittiin konsernin aputoimi-nimeksi 21.11.2007. Tokmannilla oli tässä vaiheessa 131 myymälää levittäy-tyneinä lähes koko Suomeen Hanko-niemeltä Lappiin saakka.

Kilpailua Suomen kaupassa on tälläkin hetkellä, mutta enemmänkin voisi olla. Kuluttajat kaipaavat lisää vaihtoehtoisia ostospaikkoja ja tavarantoimittajat lisää jakelukanavia. Kolmesta neljään tasavahvaa toimijaa vähittäiskaupan alalla varmistaisivat kilpailun toimivuuden. Kaupan edustajat pitänevät nykyistä kilpailua riittävänä. Jos kilpailua ei olisi, kaupan ryhmittymillä ei olisi mitään tarvetta uudistaa toimintaansa, mainostaa tai kehittää kanta-asiakasjärjestelmiään.

Kaupan professori Arto Lindblom Helsingin Kauppakorkeakoulusta (Aamulehti 2008)

74

AVAUSTEN VUOSI

Samoihin aikoihin valtakunnallisen halpahallitoiminnan leviämisen kans-sa 1980-luvulla lähtivät alalle myös tammisaarelaiset Tapio ja Timo Hal-me.

– Ei sitä siinä vaiheessa visioitu, mil-lainen aika on edessä, mutta kun oli toisen palveluksessa oltu, haluttiin ko-keilla itsenäistä yrittämistä. Se oli lo-pulta ihan oikea aika halpakauppatoi-minnan käynnistämiseen, muistelee Tapio Halme yrityksensä alkuhetkiä.

Ensimmäinen oma liike, Säästö-pörssi, avattiin vuonna 1985 Karjaalla.

Myös useat muut Säästöpörssin myy-mälät ovat aloittaneet vaatimatto-missa oloissa ja siirtyneet vähitellen nykyaikaisempiin tiloihin. Myymälöi-den koko vaihtelee 800 neliöstä 3300 neliöön. Karjaan jälkeen avattiin myy-mälät Tammisaaressa, Lohjalla, Han-gossa ja Nummelassa.

Kun Säästöpörssi osti Forssan, sen mukana tulivat Humppilan ja Urja-lan myymälät, jotka eivät enää ole toiminnassa. Forssa toimii Tokmanni -konsernissa Tarjoustalo-nimellä. Par-haimmillaan Säästöpörssi löytyi omal-

la alueellaan kymmeneltä paikkakun-nalta. Siihen kuului 12 myymälää, jotka sijaitsivat Forssassa, Hangossa (2 liikettä), Humppilassa, Karjaalla (2 liikettä), Karkkilassa, Kirkkonummel-la, Lohjalla, Nummelassa, Tammisaa-ressa ja Urjalassa.

Tokmanni kehitti toimintaansa ja karsi tarpeen mukaan verkostoaan. Säästöpörssi-nimellä toimi vuonna 2008 yhdeksän myymälää seitsemällä paikkakunnalla.

Halmeet ja Säästöpörssi

75

Tässä vaiheessa Tokmanni oli nous-sut viiden suuren vähittäiskaupan teki-jän joukkoon yhdessä kotimaisten S-ryhmän, K-ryhmän ja Tradekan sekä saksalaisen Lidlin kanssa.

NELJÄTOISTA AVAUSTA VUONNA 2008

Korkeasuhdanteen viimeisinä vuosi-na 2007–2008 Tokmanni eli todellis-ta myymälöiden rakentamisen ja kehit-tämisen kautta. Vilkkaan vuoden 2007 jälkeen seuraavanakin vuonna avattiin vielä14 uutta tai laajennettua myymälää eri puolilla maata.

Kymmenet tuhannet asiakkaat juhli-vat avajaisia Paraisilla, Sysmässä, Salon Halikossa, Mäntässä, Kuopion Volttika-dulla, Suomussalmen Ämmänsaaressa, Uudessakaupungissa, Nastolassa, Van-taan Porttipuistossa, Porissa, Orimatti-lassa ja Tuuloksessa.

Kehittämisen periaatteet kävivät hy-vin ilmi toimitusjohtaja Kyösti Kakko-sen lausunnoista ennen näiden vuosien rakennusbuumia:

”Jatkamme laajentumistamme koko Suomen alueella kaikille keskeisille paikkakunnille, joissa on kaupallises-

ti kannattavat näkymät. Lisäksi kor-vaamme aiempia pieneksi jääneitä kauppapaikkojamme uusilla nykyai-kaisilla yksiköillä.

Haluamme olla mukana uusissa hankkeissa ja kehittyvillä kaupallisil-la alueilla, joihin asiakkaiden on help-po tulla ja joissa voimme laajentaa tuo-tevalikoimaamme laajentuvien tilojen myötä. Pyrimme myös toimimaan ko-konaisuuksissa, joissa asiakkaalla on samassa rakennuksessa tai lähituntu-massa meidän lisäksemme päivittäis-tavarakaupan tai muiden erikoiskaup-pojen palveluita. Useisiin omiin uudis-hankkeisiimme olemmekin saamassa kumppaneiksemme palvelutarjontaa laajentavia tunnettuja kauppaketjuja.”

Näin myös kävi. Monissa tapauksissa uusien liikkeiden tuntumasta ja usein myös saman katon alta löytyi K-kaup-poja, huonekaluliikkeitä, Alkoa ja eri alojen erikoisliikkeitä Tokmannin rin-nalla. Tokmannille kiinteistöhankkeita toteuttivat mm. OKA Oy, YIT Oy, Lai-nio-Laivoranta Oy ja Suomen Liike-kiinteistöt SLK Oy. Kiinteistöihin ra-kennettiin tilaa eri alan toimijoille. Täl-lä tavalla muotoutui monipuolisia, ve-tovoimaisia asiakaskeskittymiä.

Tampereen Hervantaan valmistui syksyllä 2007 mittava ja nykyaikainen Citycon Oy:n omistama 22000 neliön liikerakennus, johon myös Tokmanni-konsernin Vapaa Valinta siirsi Hervan-nan Duo-yksikkönsä 1700 neliön tiloi-hin. Saman talon liikeryhmittymään tu-livat myös Keskon supermarket ja Alko.

Sysmässä Tokmanni joutui ahtaalle, kun vuokranantaja ilmoitti tarvitsevan-sa liikehuoneiston omaan käyttöönsä. Lemminkäisen tytäryhtiö Oka Oy esit-ti kuitenkin sopivasti Sysmän kuntakes-kuksesta hyvältä liikepaikalta tontin ja tarjoutui rakentamaan siihen nopealla aikataululla liiketalon, johon tuli 1700 neliön myymälä ja 350 neliön puutar-hamyymälä. Liike uusissa tiloissa avat-tiin 10. huhtikuuta 2008 ja siihen tuli henkilökuntaa 10 henkeä.

Avajaisissa toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen kertoi seuraavista laajen-nuksista:

”Panostamme kuntiin, joissa on pe-rusväestön ohella vahva vapaa-ajan asukaspohja. Sysmän ohella tällaisia kuntia ovat Kangasniemi, Joutsa, Män-tyharju ja Leppävirta. Näille paikka-kunnille rakennamme uudet yksiköt vuosien 2009–2011 aikana.”

76

Jälleen on avattu konserniin uusi upea myymälä, tällä kertaa Maxi-Makasiini kuopiolaisille. Avajaisia ovat yhdessä juhlimassa oikealta Seppo Saastamoinen, Kuopion Maxi Kodintukun päällikkö Pekka Rönkkä, uuden makasiinin myymäläpäällikkö Anna Oinonen ja aluepäällikkö Markku Heiskanen.

MYYMÄLÖITÄ TIHEÄSSÄ TAHDISSA

Paraisilla Kalkkitien risteykseen val-mistui liikerakennus keväällä 2008 ja siitä konserni vuokrasi 3500 neliön lii-ketilat ja 500 neliötä ulkomyymälää varten. Kuopiossa Maxi-makasiini siir-tyi Volttikadulla ”seinän taakse” uu-siin yli 4400 neliön nykyaikaisiin tiloi-hin 25. syyskuuta 2008. Kaiken kaikki-aan tälle alueelle rakentui noin 15000 neliön suuruinen kaupan keskittymä. Ovien avautumista uudella Tokmannil-la aamulla odotteli tuhatmääräinen asi-akkaiden joukko.

Porissa Tokmannin 6000 neliön suurmyymälä avattiin liikekeskuksen kaarelle 2. lokakuuta.

Uudenkaupungin Tarjoustalon avaa-minen Kettukalliontien varrella 30. lo-kakuuta jatkoi Tokmanni -konsernin vuoden 2008 syksyn uusien myymä-löiden rynnäkköä, jota riitti lähes jou-luun saakka. Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta rakensi hyvälle liikepai-kalle K-Supermarketin ja Siwan tun-tumaan uuden liikerakennuksen, jos-ta rakennuttaja Suomen Liikekiinteistöt

Orimattilan Robinhood-myymälän avajaisissa 13.11.2008

riitti väkeä tungokseen saakka.

77

uusiin 4260 neliön tiloihin. Myymälä avattiin 13. marraskuuta Robinhood-nimellä.

Suomussalmella Tokmanni-konser-nin Maxi-Makasiini pääsi uusiin tiloi-hin Risteentielle marraskuussa 2008, kun SLK:lle valmistui syksyllä uusi 5000 neliömetrin liikerakennus. Tilaa Maxille tuli 3000 m2 sisälle ja 500 m2 ulkomyymälälle. Taloon sijoittui useita muitakin yrityksiä.

Halikon ja Salon rajalle Prisman vie-relle Skanska Talonrakennus Oy ra-kensi vuosina 2007–2008 kauppakes-kuksen, jonka kokonaispinta-alaksi tuli 16000 neliömetriä. Tokmanni-konser-ni vuokrasi Skanskan omistamalta kiin-teistöyhtiöltä uudesta keskuksesta Tar-joustalolle 6000 neliön suurmyymälän ja 700 neliön katetun ulkomyymälän tilat. Liike avattiin marraskuun lopul-la 2008. Taloon sijoittui useita muitakin valtakunnallisia yrityksiä.

Hämeenkyrössä Tippavaaran alu-eelle oli Suomen Liikekiinteistöt SLK Oy:n omistamalle Hämeen Varala -ni-miselle kiinteistöosakeyhtiölle valmis-tunut syksyllä 2007 liikerakennus, jossa 6000 neliön tiloihin sijoittui Tokman-

Vuoden 2008 syksyllä konsernin liikeidea tiivistettiin seuraaviin lauseisiin:

”Konsernin liikeideana on myydä laajalla valikoimalla laadukkaita tuotteita edullisesti. Asiantuntevan ja osaavan henkilöstön, toimivan osto-organisaation ja tehokkaan logistiikan ansiosta myymäläverkosto pystyy tuottamaan asiakkaille sekä kotimaisia että kansainvälisiä merkkituotteita. Osakkuusyhtiö Pick-Importin kautta tuotetaan myös laadukkaita tuontitavaroita, joilla tarjontaa laajennetaan.”

vuokrasi Tokmannille 4200 neliömetriä sisä- ja 600 neliötä ulkomyyntitilaa.

Mäntän keskustaan entisen linja-au-toaseman paikalle Valtatie 4:ään raken-si Suomen Liikekiinteistöt SLK Oy uu-den liikerakennuksen, josta Tokman-ni vuokrasi 3500 m2:n liiketilat ja noin 450 m2:n aidatun ja katetun ulkomyyn-titilan. Samaan rakennukseen sijoittui myös päivittäistavarakauppa, erikois-liikkeitä, linja-autoaseman kahvila ja matkahuollon toimipiste. Tamperelai-nen Palmberg Rakennus Oy sai 5000 neliön talon valmiiksi syksyllä 2008. Tokmanni avasi liikkeensä 4. marras-kuuta 2008.

Klaukkalan laajennetun Tarjousta-lon avajaisia vietettiin seuraavana päi-vänä 5. marraskuuta runsaan vierasjou-kon rynnistäessä ovista tarjouksia tar-kastelemaan.

Vantaan Porttipuistoon avattiin sa-malla viikolla jo kolmas Tokmannin yksikkö. YIT-rakennus Oyj:ltä vuokrat-tiin suuresta kauppakeskuksesta 6000 neliömetrin suurmyymälätilat Keskon, Askon, Sotkan, ja Vepsäläisen valtakun-nallisten ketjujen tuntumaan.

Orimattilassa Tarjoustalo siirrettiin

78

Tampereen Säästötex Oy.Aiemmin Säästöpörssi Oy, Suomen

RH-Yhtiöt Oy, Jukka Saastamoinen Oy/Robinhood, Savonlinnan Varastovalin-ta Oy, Säästökuoppa Oy ja Tarjoustalo Oy olivat omien fuusioidensa yhteydes-sä siirtäneet osuutensa Pick-Importista Tokmanniin. Myös Sodankylän Säästö-kuoppa Oy oli luopunut osakkeistaan.

Pick-Importin oma liikevaihto oli vuonna 2007 ollut 56,2 miljoonaa eu-roa.

Yhtiön hallitusta johti Kyösti Kak-konen ja toimitusjohtajana toimi Tapio Halme. Tokmanni oli vähitellen saanut uuden tytäryhtiön, joka vuonna 2009 rekisteröitiin osaksi Tokmanni -kon-serniin.

Jos jokainen suomalainen käyttäisi kuukaudessa noin 20 euroa nykyistä enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, syntyisi Suomeen 20 000 uutta työpaikkaa vuodessa.

Kyösti Kakkonen 28.4.09 Liedon Tarjoustalon avajaisissa

nin 3500 neliön myymälä ja 600 neli-ön katettu ulkomyyntitila. Kohde avat-tiin 23.11.2007.

Tiukan uusien myymälöiden perus-tamisrallin jälkeen 2008 loppuun men-nessä myymälöiden määrä oli kohon-nut 136:een.

KOKO PICK-IMPORT TOKMANNIN HALTUUN

Aloittaessaan toisen vuosikymmenen-sä Tokmanni oli päässyt halpakaup- piaiden perustaman ja omistaman maahantuontiliikkeen, Pick-Import Oy Ltd:n osakkaaksi. Suurimmillaan yhti-össä oli ollut toistakymmentä osakas-ta, mutta vähitellen senkin omistukses-sa tapahtui keskittymistä.

Tokmannilla oli keväällä 2008 jo 41 prosentin osuus Pick-Importista, mutta juhannuksen kunniaksi se 23.6. lunas-ti muilta osakkailta loputkin osakkeet. Tämä oli luontevaa, koska Pick-Impor-tin tuonnista jo edellisenä vuonna n. 90 % ohjautui Tokmannille. Omistuk-sistaan luopuivat tällöin Veljekset Kes-kinen Oy, Löytötex Oy, Ale-Makasii-ni Matti Riikonen Oy, Euro-Neliö Oy, Basic-Fashion Oy, Notex-Yhtiöt Oy ja

79

LOGISTIIKAN LIPPULAIVA

Konsernin pääkonttori ja logistiikkakeskus Mäntsälään

80

HALLINTO JA LOGISTIIKKAOLI KORKEA AIKA KESKITTÄÄ

Kun konserni oli kasvanut ja kun sen haluttiin edelleen kehittyvän, oli aika ryhtyä keskittämään hallintoa ja logis-tiikkaa. Hallinto toimi tässä vaihees-sa Joensuussa, mutta yhtiön muut toi-minnat, kuten ostot oli hajautettu useil-le eri paikkakunnille. Rakenne ei enää palvellut järkevällä tavalla tavaroiden suunnitelmallista ja markkinoinnin kannalta riittävän nopeaa kulkua ja se-sonkivaihtelua.

Oli luotava uuden sukupolven hal-linnon ja logististen palveluiden keskus.

Vuosituhannen alun suureksi voi-mannäytteeksi Tokmanni-konsernissa muodostuikin oman hallinto- ja logis-tiikkakeskuksen rakentaminen.

Mihin keskus sijoitetaan, sitä poh-dittiin harkiten ja neuvotellen. Haluk-kaista sijoituskunnista ei ollut puutet-ta. Suunnitelmissa oli nimittäin suurin Suomessa yhdellä kerralla rakennettava huippumoderni logistiikkakeskus, jos-sa tulisi työskentelemään yli 350 työn-tekijää.

Valtakunnallisen tavarakeskuksen sijainti oli logistisesti erikoisen tärkeä

ja se rajoitti jo huomattavasti valintojen määrää. Konsulttilaskelmissa loppu-suoralle pääsivät Riihimäki, Hämeen-linna, Turenki, Hyvinkää ja Mäntsälä.

Jäljelle jäivät monien jatkovaiheiden ja logistiikka-analyysien jälkeen Mänt-sälä, Hämeenlinna ja Turenki. Näistä kaikista kaupungeista löytyi yritystoi-minnan kannalta tärkeä hyvä ilmapiiri ja halu auttaa yrityksen tarpeita palve-levien ratkaisujen syntymistä. Kun kol-mikon tarjouksissa ei ollut sanottavia eroja, ratkaisun tekeminen ei tapahtu-nut helposti.

MÄNTSÄLÄ VALIKOITUISIJOITUSPAIKAKSI

Lopulta tiukat ja yksityiskohtaiset lo-gistiikkakustannusten analyysit kallis-tivat vaa´an Mäntsälän eduksi. Logis-tiikkayksikön maantieteellinen sijainti on aina sikäli merkittävä, että se vaikut-taa suoraan rahtikustannuksiin.

Mäntsälän Kapulin alue sijaitsee ai-van nelos- ja viitosteiden varrella ja Hanko-Porvoo tien risteyksessä uuden oikoradan tuntumassa. Matkaa kol-mosvaltatielle (Helsinki-Tampere) on vain 23 km.

Mäntsälän eduksi painoi myös uusi oikorata ja sen synnyttämä nopea yh-teys pääkaupunkiseudulle ja Mäntsä-län kautta Lahteen. Keskeinen sijain-ti näiden keskusten välissä antoi mah-dollisuuden käyttää molempien aluei-den työvoimaa. Yksistään Mäntsäläs-sä asui noin 800 logistiikka-alan osaa-jaa, joista monet olivat halukkaita aset-tumaan myös töihin kotikuntaansa. Suora 55 km:n yhteys Vuosaaren uu-teen konttisatamaan mahdollisti sen, että Helsingin välivarastoinnista voitiin näin luopua. Välirahtien poistuminen merkitsi selviä säästöjä. Sijoituspäätök-sen taustalla vaikutti myös yhtiön alus-tavat suunnitelmat laajentua myöhem-min Pietarin suurelle markkina-alueel-le. Sekä tie- että raideliikenneyhteydet Venäjän keskeisille rajanylityspaikoil-le ja niiden kautta Pietariin olivat hy-vin toimivat.

Suuri merkitys oli myös sillä, että Tokmannin hallitus ja toimiva joh-to tunnistivat Mäntsälän kunnan toi-mijoiden piirissä valmiuksia ja edelly-tyksiä toiminnan pitkäjänteiseen kehit-tämiseen ja yhteistyöhön. Kyseessä oli suuri ja kauaskantoinen asia, jossa ei ollut yhdentekevää, miten kunta yrityk-

81

seen suhtautui.Mäntsälä oli muutamaa vuotta aikai-

semmin maksanut vastaavassa Lidl:n hankkeessa silloin karvaalta tuntunei-ta oppirahoja, kun se kovan valmistelu-prosessin jälkeen hävisi suuren varasto-logistisen keskuksen sijoituskilvan Tu-rengille. Nyt Mäntsälä oli paremmin varuillaan ja huolellisesti valmistautu-nut. Tahtotila oli, että ”Kakkosen kans-sa ei jäädä kakkoseksi”.

Mäntsälän kunnassa vastaanotto on ollut kaikin puolin positiivinen. Kun-nassa havaittiin heti, että alansa johta-van suuren yrityksen pääkonttorin si-joittuminen paikkakunnalle tuo mo-nenlaisia pitkäaikaisia etuja alueelle, mm. uutta vetovoimaa, työpaikkoja ja verotuloja.

Henkilökunnan sopeuttamisessa sekä tonttien, asuntojen ja koulutusoh-jelmien järjestelyissä kunta otti yrityk-sen kannalta alusta pitäen hyvin myön-teisen roolin.

RAKENNUSHANKKEESEENRYHDYTTIIN PIKAVAUHDILLA

Raportti optimaalisesta sijainnista val-mistui 10. toukokuuta 2006 ja vaihto-

ehdot käsiteltiin hallituksessa 18.5. Loppuneuvottelut ehdokaspaikkakun-tien kanssa käytiin jo heinä-elokuus-sa lomien keskellä ja lopullinen pää-tös sijoittumisesta Mäntsälään tehtiin 5.9.2006.

Keskuksen suunnitteli arkkitehtitoi-misto VG-Group Oy. Varastotoimin-tojen suunnittelusta ja konsultoinnista vastasi EP-Logistics Oy. Rakentaminen päästiin aloittamaan nopeasti.

11 rakentajalle järjestetyn KVR-tar-jouskilpailun voitti Palmberg-konser-niin kuuluva Oka Oy, jonka kanssa so-pimus allekirjoitettiin 29.11.2006. Ra-kennuttajakonsulttina toimi Uuden-maan Valvontamestarit OY UMV.

Mittavan hankkeen toteutti Tok-manni Oy:n tätä tarkoitusta varten pe-rustama kiinteistöyhtiö, Mäntsälän Lo-gistiikkakeskus Oy. Valmistumisen jäl-keen yhtiö myytiin CapMan Oyj:n ra-hastoille. Hankkeesta tuli helmikuussa 2007 CapManin toisen kiinteistöpää-omarahaston syyskuussa 2006 peruste-tun Real Estate II:n ensimmäinen kiin-teistöprojekti ja samalla logistiikkakes-kuksen omistaja, jonka vuokralaisena Tokmanni toimii 25 vuoden vuokraso-pimuksella.

Mäntsälällä oli tarjota Tokmannille logistisesti erinomainen pääväylien risteyspaikka hallinto- ja logistiikkakeskukselle.

82

HAVAINNEKUVAT ULJAASTA RAKENNUSKOHTEESTA

83

84

Siirto oli edullinen Tokmannille, sil-lä sen maksama vuokra hallinto- ja lo-gistiikkatiloista aleni noin neljään eu-roon neliöltä. Lisäksi kiinteistön myyn-nin liiketoimesta jäi konsernille vielä kymmenen miljoonan euron ylijäämä.

Alueelle jäi rakentamisen jälkeen vielä 35 000 neliön laajennusoikeus.

Peruskivi muurattiin Mäntsälässä 9.5.2007. Avajaispuheen piti pääminis-teri Matti Vanhanen. Harjannostajai-sia juhlittiin jo saman vuoden syksyl-lä 5.10., ja tällöin puheen piti pohjois-karjalainen liikenneministeri Anu Veh-viläinen.

Logistiikka- ja hallintokeskus val-mistui toukokuussa 2008. Se korvasi konsernin entiset kaksi Tampereen va-rastoa sekä varastot Hyvinkäällä, Kajaa-nissa ja Korialla. Muutto tapahtui vai-heittain. Varastotoiminnot käynnistyi-vät Mäntsälässä osittain jo huhtikuussa. Myöhemmin keskukseen siirtyi myös Säästöpörssin Tammisaaren varasto.

Pääkonttori- ja hallintotoiminnot Joensuusta, Hyvinkäältä, Kajaanista, Kotkasta ja Kuusankoskelta siirtyivät Mäntsälään pääosin heinäkuun viimei-sellä viikolla ja ydintoiminnot käynnis-tyivät uudessa keskuksessa 4. elokuuta.

LÄPIVIRTAUSVARASTO – 160 REKKAA PÄIVÄSSÄ

Mäntsälän logistiikkakeskuksesta tuli toimintamalliltaan ns. läpivirtausvaras-to, jossa terminaalitoimitusten eli sa-man vuorokauden aikana lähtevien ta-varoiden osuus on keskeinen. Toimin-tamallista ja nimikkeistön suuresta lu-kumäärästä johtuen keskuksessa sovel-letaan ns. puhekeräystekniikkaa.

Rakennuksen tilavuudeksi tuli 756 000 m³. Se sijaitsee 14,5 hehtaarin suuruisella tontilla, joka on kokonai-suudessaan rakennettu, asfaltoitu ja ai-dattu. Kerrosneliöitä tuli 74 400 eli ra-kennettua tilaa noin 7,5 hehtaaria, sii-tä pääkonttori- ja hallintotilojen osuus 6 000 m².

Toimistotilat sijoitettiin kolmeen kerrokseen. Ensimmäiseen tulivat keit-tiötilat, vastaanotto, ravintola, audito-rio sekä neuvottelu- ja majoitustilat. Logistiikkakeskuksen ravintola avau-tui koko rakennuksen korkuiseen valo-pihaan, joka jaettiin kahteen osaan kat-toon saakka ulottuvalla sillalla, jossa si-jaitsee neuvotteluhuone.

Varastoyksikkö koostuu kolmes-ta paloeristetystä hallista. A-hallin etu-

seinästä C-hallin takaseinään on mat-kaa noin 360 m, leveyttä rakennuksella on 140 metriä. Toiminnallinen mitoitus suunniteltiin niin, että vuorokaudessa halleista kerätään keskimäärin 40 000 toimitusriviä hyllyistä, joissa on noin 78 000 lavapaikkaa.

Keskimääräinen tavaran vuorokau-sivirta on runsaat 3 000 lavaa. Sisään tuodaan vuorokaudessa tavaraa noin 160 täysperävaunullisella rekalla ja sama automäärä käy päivittäin tavaraa noutamassa. Tokmannille jäi tontille 38 000 m²:n lisärakennusoikeusoptio.

Rakennuksen lattiaksi tuli betonista ja asfaltista koostuva Lemminkäinen-konsernin uusi, saumaton Confalt-ma-teriaali, joka työergonomisesti osoittau-tui erinomaiseksi erityisesti siitä syys-tä, että se poisti sisäisestä trukkiliiken-nöinnistä sekä henkilökunnalle että ra-kenteille haitalliset tärähtelyongelmat. Ulkoseiniksi valittiin muovipinnoitet-tu teräsohutlevy sekä Finnforestin ku-ningaspaneeli.

Mäntsälän keskuksen lopulliseksi hinnaksi muodostui noin 42 miljoonaa euroa. Rakentamisen kustannusarvio nousi yli kahdella miljoonalla eurolla eräiden Tukesin vaatimien erikoisrat-

85

Kehä V:n asema osana E18-käytävää edellyttää kasvavan liikenteen tarpeita vastaavien ja turvallisuutta parantavien hankkeiden pikaista toteuttamista, esimerkiksi ohituskaistojen rakentamista ja liittymien parantamista. Näin luodaan Kehä III:lle sen ruuhkia helpottava vaihtoehto nykyisestä valtatie 25:sta ja kantatie 55:stä (Porvoo-Hyvinkää).

Kehä V:n neuvottelukunnan julkilausuma sen perustavasta kokouksesta.

kaisujen vuoksi. Nämä ratkaisut tosiasi-assa enemmänkin vaikeuttivat keskuk-sen eräitä toimintoja, kuin olisivat nii-tä esimerkiksi turvallisuuden osalta pa-rantaneet. Muilta osin budjetti ja raken-tamisen aikataulu toteutuivat hyvin.

YLI 350 HENKILÖN TYÖPAIKKA

Logistiikkayksikkö oli alkuvaiheessa 352 henkilön työpaikka, joista 222 työs-kenteli logistiikassa ja 130 pääkontto-ritoiminnoissa, hallinnossa ja muis-sa keskeisissä yhtiön ydintoiminnois-sa kuten ostossa, myynnissä ja mark-kinoinnissa sekä talous- ja henkilöstö-hallinnossa, IT-toiminnoissa ja tuonnin ohjauksessa.

Mäntsälän yksikköön palkattiin tai vuokrattiin 180 uutta työntekijää. Li-säksi logistiikkakeskus työllisti välilli-sesti ostetuissa palvelutehtävissä kuten siivouksessa, turvallisuudessa ja kulje-tuksissa useita satoja henkilöitä. Työ-paikkana uusi keskus on herättänyt paljon kiinnostusta. Mäntsälän Rekry -messuilla jätettiin keskukseen peräti 700 laadukasta hakemusta.

Suomalaista työtä arvostavana yri-tyksenä Tokmanni turvautui hallien va-

rustamisessa kotimaisiin alihankinta-ketjuihin ja palveluihin. Mm. varaston hyllykalustoksi tuli seitsemässä kerrok-sessa lähes 83 kilometriä suomalaisen Kastenin hyllykköä ja varastossa alkoi hyrrätä noin 150 suomalaisen valmista-jan, Roclan-trukkia.

Terveyden edistäminen omaksuttiin yhdeksi logistiikkakeskuksen periaat-teeksi muodostamalla ”savuton yläta-sanko”. Paikan peruskorko on 98 metriä meren pinnasta ja koko logistiikkakes-kuksen alue sovittiin savuttomaksi vyö-hykkeeksi.

Mäntsälän hallintokeskuksen työn-tekijöiden ravintolan hoito ulkoistettiin Sodexolle.

Keskuksen todettiin antavan erin-omaiset mahdollisuudet liiketaloudelli-sesti keskeisen sijaintinsa ja hyvien kul-kuyhteyksien vuoksi myös esittelytilai-suuksille, liikeneuvotteluille ja konser-nin PR-työlle.

Paikan sijainti ennakoi myös tulevai-suutta. Valtateiden 4 ja 5 ohella vieres-sä kulkeva Mäntsälä - Hyvinkää kanta-tie nro 25 tulee olemaan yksi Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä teistä, jota tulevaisuudessa tullaan kutsumaan val-taväyläksi nimeltä Kehä 5.

86

PERUSKIVEN MUURAUS JA HARJANNOSTAJAISET MINISTEREIDEN KERA

87

Kaikki on valmista harjannostajaistilaisuuteen ja viihdyttäjäkin on saapunut. Toimitusjohtaja ja hänen sihteerinsä Marjut Aaltonen ovat saaneet seuraansa Jukka Puotilan.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen oli juhlapuhujana Mäntsälän

logistiikkakeskuksen harjannostajaisissa

Tokmannin hallitus ja OKA:n johto suorittamassa

rakennuskatselmusta.

Liikenneministerin seurassa hallituksen puheenjohtaja Jukka Järvelä ja toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen.

88

KÄYTÖN SISÄÄNAJO IKIMUISTOINEN JA HENKILÖKUNNAN JAKSAMISTA KOETELLUT KOKEMUS

Vaikka Mäntsälän hallinto- ja logis-tiikkakeskus olikin suunniteltu kaikki-en mahdollisten kokemusten sekä kehi-tyksen viimeisten näkemysten pohjalta, tuli keskittämismuutosta henkilökun-nalle vuodeksi joskus jopa ylipääsemät-tömältä tuntuva paikka.

”Grande Mäntsälä” vuonna 2008 oli todella suuri ponnistus. Kaikille muo-dostui hyvä kertaus siitä millaista roh-keutta vaatii suuren ja dynaamisen yri-tyksen organisointi työn keskellä koko-naan uuteen järjestelmään.

Toimintakarttaan oli ensinnäkin merkitty 14 uuden yksikön tai entisen laajennetun myymälän avaaminen. Sa-mana vuonna integroitiin vielä yritys-kaupalla edellisen vuoden puolella han-kittua Säästöpörssiä. Kesäkuussa yhtiön hallituksen tarkastaessa tilannetta kaik-ki näytti toimivan aikataulussa. Päällä oli myös uusien yksiköiden yhtenäistä-miskoulutus ja uuden hallinto- ja logis-tiikkakeskuksen henkilökunnan rekry-tointi ja koulutus.

Oli kova urakka siirtyä kolmesta eri toiminnanohjausjärjestelmästä yhteen ja samalla siirtää kuudelta paikkakun-nalta varastot ja logistiikka Mäntsälään.

Tokmannilla oli vielä tuolloin vah-va luottamus siihen, että valittu Allda-tan Goldi-toiminnanohjausjärjestelmä tulisi toimimaan sovitulla tavalla. Siis kaikki töihin vain ja asiat järjestykseen, mutta…

KAIKKI OLI KAATUAERP-ONGELMIIN

Näin helposti tehtävä ei kuitenkaan onnistunut. Kaikki oli kaatua nimen-omaan ERP- eli toiminnanohjausjärjes-telmään. Oikein toimiessaan ERP ker-too myymälöiden tavaratilanteen reaa-liajassa ja pitää huolen siitä, että tarvit-tava määrä oikeata tavaraa on oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Kun Goldia pilotoitiin Mäntsäläs-sä käytännössä 1300 artikkelin koela-boratoriossa, tuotteet, joihin kuuluivat mm. eläinten ruoka ja teknokemia, ei-vät lähteneetkään varastosta ohjausjär-jestelmän mukaisesti. Nopeasti joudut-tiin tekemään uusia ratkaisuja:

Goldi ei vastannutkaan sille asetet-

tuja odotuksia. Siitä jouduttiin luopu-maan loppukesästä 2008 ja oli tehtävä uusi päätös tällä kertaa Solteqin Merx- toiminnanohjausjärjestelmästä.

Yhtiö oli satsannut kahden vuoden projektina omana työnä avainhenki-löidensä arvokasta aikaa yli 5000 vuo-rokautta Goldiin sopeutumiseen, joka valui nyt pitkälti hukkaan.

Varasto oli täysin sekasortoisessa ti-lassa, täynnä tavaraa epämääräisillä paikoilla.

Tehty kehitystyö oli käytännössä epäonnistunut. Syksylle avattaviksi suunniteltujen yhdeksän uuden yksi-kön tavaratoimitukset piti kuitenkin saada jotenkin toteutetuiksi ja tavara-liikenne muutenkin pelaamaan. Myös vuoden tärkein sesonki, joulumyynti, oli edessä, mutta järjestelmäongelman vuoksi vaarassa.

– Kun tavaran keskitys muista tu-kuista jatkui, jouduin yhdessä vaihees-sa tekemään ainakin sillä hetkellä dra-maattiselta tuntuneen ratkaisun, jossa sisään tuleva tavaraliikenne pysäytet-tiin kokonaan kymmeneksi päiväksi. Se oli iso päätös. Siinä ajassa varasto orga-nisoitiin, tuotteet saatiin oikeille hylly-paikoille ja samaan aikaan myymälöi-

89

hin toimitettiin tavaraa täysillä, totesi Kyösti Kakkonen. Järjestelmän toimi-mattomuus piti ohittaa.

JOULUTAVARAT PERILLE VASTAVIIMEISELLÄ HETKELLÄ

Niin tarkalle tilanne meni, että vasta kaksi viikkoa ennen jouluaattoa tilatut tavarat saatiin myymälöihin. Siis aivan liian myöhään. Tilanne oli veitsen teräl-lä. Kun marraskuussa tuli myymälöistä 40.000 tilausriviä päivässä, vain puolet niistä pystyttiin toimittamaan.

- Voi kuvitella, millaiset paineet meil-lä kaikilla oli. Jos joulu- ja talvitava-raa ei olisikaan pystytty toimittamaan ajoissa myyntiin, se olisi kolahtanut ko-vaa koko yritykseen, muistelee Kyösti Kakkonen silloisia kauhun hetkiä. Vielä jälkeenkin päin minun on kumarretta-va syvään henkilökunnalle, joka tuossa erikoistilanteessa venyi, jaksoi ja jousti jopa omien ja perheidensä joulukiirei-den kustannuksella.

ERP-sähläys aiheutti myös mittavat tappiot. Laskennallisesti se tuli maksa-maan n. 20 miljoonaa euroa. Henkilö-kunnalla myymälöissä oli tuskallisia ti-lanteita, kun tavaraa ei tullut myymä-

ERP (Enterprise Resource Planning) on toiminnan-ohjausjärjestelmä eli yrityksen tietojärjestelmä. Se ohjaa koko yrityksen toimintaa.

Sen tehtävä on toimia yrityksen ydinjärjestelmä-nä, joka kokoaa tiedon yhteen paikkaan yrityksen muista pienemmistä ohjelmistokokonaisuuksista.

Toimiva toiminnanohjausjärjestelmä parantaa tehokkuutta toiminnallisesti ja taloudellisesti, an-taa reaaliaikaisen tiedon ja raportoinnin yritykses-tä, poistaa päällekkäisen työn ja automatisoi toi-minnot. Se on myös ostojen optimointijärjestelmä, joka muokkautuu konsernin kasvun asettamiin vaa-timuksiin ja järjestää varaston hyllypaikat ja keräi-lyreitit ihanteellisiksi.

Tokmannilla Merx ohjaa tavaravirrat Mäntsälän tukkuvarastoon ja sieltä myymälöihin eri puolille Suomea kausisuunnittelun tarpeiden mukaisesti. Jakelussa syntyy päivittäin keskimäärin 40.000 keräilyriviä. Keräily tapahtuu puheohjauksella. Ta-varantoimitus on integroitu vuonna 2007 Solteqin toteuttamiin myymälöiden TP.net- järjestelmiin.

ERP kertoo myös myymälöiden tavaratilanteen reaaliajassa.

MIKÄ ERP ON?

90

löihin sovitulla tavalla, vaikka tuote oli varmuudella varastossa ja siitä johtuen myös mainonnassa.

Aloitusvaikeudet näkyivät vielä vuo-den 2009 puolellakin, sillä kun tuotere-kisterit eivät olleet kunnossa, joudut-tiin tekemään varastoarvon alennuksia myyntiajan mentyä umpeen.

Vaikka siirtyminen kolmesta järjes-telmästä yhteen uuteen oli kova ja ta-loudellisesti raskas, se oli pakko tehdä, että pystytään toimimaan nykyaikaises-ti ja tehokkaasti.

Vasta kovan kivun kautta kauppayh-tiön toimintaedellytykset lopulta on-nistuttiin turvaamaan sillä tasolla, jol-le alun perin oli pyritty. Kesään 2009 mennessä ongelmista oli viimein pääs-ty ja järjestelmä pääosin toimi. Henki-lökunnalle kokemus oli kova, mutta sii-tä selvittiin sittenkin ehjin nahoin. Ta-lon väkeä koettelemus taisi lopulta hit-sauttaa yhteen ja nostattaa henkeä.

Vuonna 2008 tehostettiin myös myy-mälöiden benchmarkausta. Uusi jär-jestelmä antoi paljon mahdollisuuk-

Mäntsälän hyllykilometreiltä logistiikkapäällikkö Sami Vilkin takaa löytyy valtava määrä jatkuvasti liikkuvaa tavaraa.

sia myymälöiden toimintojen konsep-tointiin eli parhaiden käytäntöjen ja toimintamallien etsimiseen. Sen avul-la pystyttiin säästämään merkittävästi myös henkilöstöresursseja, mikä alkoi näkyä vuoden 2009 toiminnassa.

91

VIHDOINKIN VALMISTA

MÄNTSÄLÄN AVAJAISET 9.10.2008

Hallinto- ja logistiikkakeskuksen ava-jaisia vietettiin 9. lokakuuta 2008. Juh-lapuheen piti eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Helsingin metropoliitta Ambrosius siunasi rakennuksen käyt-töön.

Suureen avajaisjuhlaan osallistui yli 1000 juhlavierasta ja yhteistyökump-paneita kuten tavarantoimittajia, sidos-ryhmien edustajia ja suunnittelu- sekä rakennusprojektiin osallistuneita työn-tekijöitä, sekä luonnollisesi oman yri-tyksen avainhenkilöstö.Avajaissanat lausui konsernin hallituk-sen puheenjohtaja Jukka Järvelä. Toi-mitusjohtaja Kyösti Kakkonen käsitteli puheessaan Tokmannin viime vuosien kehitystä ja Mäntsälän hankkeen mer-kitystä konsernille. Rakentajan puheen-vuoron käytti Oka Oy:n toimitusjohtaja Jorma Tamminen. Pimeä syksyinen ilta ulkona päättyi komeaan ilotulitukseen.

Juhlavieraat pääsivät tutustumiskierrokselle uuteen ja uljaaseen logistiikkakeskukseen.

92

KYÖSTIN JUHLAPUHE

Elämme tänä päivänä hyvin poikkeuk- sellisen herkässä suurten muutosten maailmassa. Markkinoita ohjaavat mielikuvat, ja huhumarkkinapsykolo-gian vyöhykkeellä faktan ja fiktion vä-linen raja on hämärtynyt. Sanalle luot-tamus haetaan nyt oikeaa substanssia. Tämä Amerikan ahneudesta voimansa ammentanut finanssialan hirmumyrs-ky puhaltaa täysillä myös Pohjolan pe-rälle.

Tokmanni-konsernissa emme ole tottuneet vaikeroimaan, vaan toimi-maan. Tulevaisuuden uskomme on aina ollut vahva; positiivisesti ajatel-len poikkeukselliset olosuhteet voivat olla myös poikkeuksellisen hyvä mah-dollisuus. Halpakauppa-liikeideamme toimivuutta testattiin todella edellisen kerran 1990-luvun alun talousmyrskyn aikana. Tuolloin yhtiö otti myrskyyn vahvan etunojan, ja liikevaihtomme kasvu synkimpänä lamavuonna 1992

oli peräti noin 140 prosenttia.Tokmanni uuden ajan halpakauppa-

na on aina ollut erilainen yhtiö, erään-lainen yrityselämän kummajainen; us-kaltava ja rohkea, itsensä haastava ja kyseenalaistava, joustava ja äärimmäi-sen muutosherkkä sekä ketterä toimis-saan ja päätöksissään.

Tokmanni-yhtiöiden toiminnalle on tunnusomaista, että voimakas kasvu on aina pystytty toteuttamaan kannat-tavasti. Yhtiön tuloksentekokyky onkin selvästi kaupanalan keskiarvoa parem-pi. Vahva yrittäjäsieluinen omistajuus ja yhtäältä vuodesta 2004 lähtien pää-omasijoitusyhtiö CapManin hallinnoi-mien rahastojen mukaantulo on tuo-nut lisää luottamusta ja vakautta yhti-ön pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Tokmanni-yhtiöiden avainmenes-tystekijöitä on runsaasti, kuten sitoutu-nut henkilökunta ja laaja osaavien yh-teistyökumppaneiden verkosto. Uuden

Uskaltava, rohkea ja haastava Tokmanni

Toimitusjohtaja Kyösti Kakkosen puhe hallinto- ja logistiikkakeskuksen avajaisissa 9.10.2008.

93

ajan halpakaupan tulevaisuuden kes-keisin menestystekijä on kuitenkin nyt vihittävä ”Grande-Mäntsälä”, hallinto- ja logistiikkakeskus.

Logistiikkayksikkö mahdollistaa te-hokkaamman, valtakunnallisesti ket-juohjatun ja tiukemmin konseptoidun toimintamme. Näillä resursseilla me turvaamme uusperustantastrategiam-me ja mahdollistamme toimintamme pilotoinnin esimerkiksi Venäjälle. Vas-taavasti Vuosaaren konttisataman lä-heisyys mahdollistaa kilpailukykyisen oman tuontitoiminnan kehittämisen.

Mäntsälän erinomainen ja opti-maalinen sijainti yrityksen toimintojen kannalta nyt ja tulevaisuudessa 3-, 4- ja 5-valtateiden läheisyydessä tuo mer-kittäviä kuljetuslogistisia säästöjä.

Luonnollisesti itsessään varastointi-logistiikan ja hallinnon keskittäminen yhteen, verrattuna aikaisempaan kuu-teen paikkakuntaan, tuo myös merkit-

täviä synergia- ja kustannussäästöjä ja mahdollistaa tehokkaamman pää-oma- ja henkilöstöresursoinnin. Oma myönteinen kustannusvaikutuksensa on myös toimintaprosessien paranemi-sella ja logististen toimintatapojen laa-tutason varmistamisella. Tämä näkyy myymälöissä mm. oikea-aikaisina, eri-laiset sesongit ja kampanja-ajankohdat huomioivana tavaratäyttönä. Erilaisik-si vuotuisiksi kustannussäästöiksi on arvioitu noin 5 miljoonaa euroa.

Vuorokaudessa Mäntsälään tuo ta-varaa noin 160 täysperävaunullista rekkaa ja toivon mukaan sama auto-määrä käy päivittäin noutamassa, sillä muutoin joudumme varsin pian käyt-tämään 38 000 m² lisärakennusoikeus-optiomme. Yhteiskunnallisesti on tär-keää, että tämä logistiikkayksikkö on tällä hetkellä 352 henkilön työpaik-ka, joista 222 työskentelee logistiikas-sa ja 130 pääkonttorissa ja hallinnossa

sekä muissa keskeisissä yhtiön ydintoi-minnoissa kuten ostossa, myynnissä ja markkinoinnissa, talous- ja henkilöstö-hallinnossa jne.

Olette täällä tänään todistamassa suuren yrittäjäunelman toteutumista ja juhlistamassa Tokmanni-yhtiöiden historiallisesti suurinta yksittäistä ra-kennusinvestointia. Mäntsälän keskuk-sen sijainti ennakoi myös tulevaisuutta, sillä vieressä kulkeva Mäntsälä-Hyvin-kää -kantatie nro 25 tulee olemaan yksi Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä teistä, jota tulevaisuudessa kutsutaan valtaväyläksi nimellä Kehä 5.

94

Arvovaltaiset vieraat katkaisivat nauhan ja uusi logistiikkakeskus on virallisesti avattu. Toimitusjohtaja Kyösti Kakkosen ja hallituksen puheenjohtajan Jukka Järvelän välissä nauhaa ovat saksimassa juhlapuhuja, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja rakennuksen käyttöön siunannut metropoliitta Ambrosius.

Kari ja Anu Kakkonen seurasivat avajaisseremonioita yleisön joukossa.

95

Jan Mattlin, Jukka Järvelä, Juhani Leppänen ja Seppo Saastamoinen konsernin hallituksesta ovat olleet monin tavoin kehittämässä Tokmannia alansa johtavaksi kauppaketjuksi ja valmistautuvat tässä hyvillä mielin ottamaan vastaan Mäntsälän avajaisten vieraita.

Mäntsälän hallinto- ja logistiikkakeskuksen avajaisia vietettiin runsaan ja arvovaltaisen vierasjoukon läsnä ollessa. Tähän seurustelupöytään on toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen saanut seurakseen eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön ja joensuulaisen kansanedustajan Pekka Ravin.

Tokmanni Oy:n Mäntsälän hallinto- ja logis-tiikkakeskus sisältää konsernin pääkontto-rin ja läpivirtausvaraston, jossa terminaali-toimitusten eli saman vuorokauden aikana lähtevien tavaroiden osuus on keskeinen. Toimintamallin ja nimikkeistön suuren lu-kumäärän vuoksi varastossa sovelletaan ainoastaan ns. puhekeräystekniikkaa.

Kerrospinta-ala 74 400 neliömetriä

Pohjapinta-ala 55 000 (360 m x 154 m)

Lisärakennusoptio 38 000 neliömetriä

Tilavuus 756 000 m

Tontti 14,5 ha

Korkeus merenpinnasta 98 m

Hallintotilat 6 000 m

Varastonimikemäärä 15 000 kpl

Lavapaikkoja 78 000

Tavaravirta 3000 lavaa/vrk, 700 000 trukkilavaa/v

Sesonkivirta 5600 lavaa/vrk

Vuorokausi-keräysrivimäärä 40 000

Liikenneväylät 35 vastaanotto-ovea 42 tavaranlähetysovea

MÄNTSÄLÄN HALLINTO-JA LOGISTIIKKAKESKUS

96

MÄNTSÄLÄN AVAJAISTUNNELMIA

Metropoliitta Ambrosius vihki keskuksen.

Mäntsälän mieslaulajien tervehdys.

97

Tunnelmakuvia Mäntsälän avajaisista. Alhaalla vasemmalla yrityksen johtoa keskustelemassa puhemies Sauli Niinistön ja Metropoliitta Ambrosiuksen kanssa.

98

TOIMINNAN SYDÄN – OSTOT

Kaupan alalla myymisen ohella toinen ja vähintään yhtä tärkeä onnistumisen edellytys ovat ostot. Kaupassa ei ole ta-varaa, ellei niitä ole ensin ostettu. Osto-prosessia voi monella tavalla pitää kau-pan menestyksessä jopa tärkeimpänä tehtävänä – ydinprosessina, toiminnan sydämenä.

Yksi Tokmannin menestystarinan taustoista liittyy juuri ostamiseen. Kau-panteon psykologian osana ostotoi-minnan onnistumisesta huolehtimi-nen oli Kakkosen veljeksille alusta pi-täen selvää. Tavara voidaan ostaa vaik-ka peltihallista, trukkilavalta tai suo-raan pahvilaatikosta, jos se on juuri se oikea tavara, josta sillä hetkellä on ky-syntää. Oikea tavara, oikeaan aikaan, oi-keassa paikassa ja oikealla hinnalla syn-nyttää kaupan.

Tokmannin 20-vuotisella taipaleel-la ostotoimintakin on kehittynyt ja sitä on kehitetty askel askeleelta. Ensin ol-tiin liikkeellä tunnetulla veljesparilla, luotiin yhteyksiä, rakennettiin toimivat suhteet tukkureihin ja sanan mukaises-

ti ostettiin itse. Jos ostaminen syystä tai toisesta jonkun tavaran kohdalla epä-onnistui, ei ollut syytä muuhun kuin peiliin katsomiseen. Ostamista opittiin teoriassa ja käytännössä.

Kaupassa vuodenajan kierto ja se-songit liittyvät oleellisesti ostamiseen. Pariviikkoisen pääsiäissesongin tarpeet on ennakoitava jo kuukausia aikaisem-min, ostettava tuotteet ja markkinoitava ne tehokkaasti oikealla ajallaan. Sama koskee kaikkia muita sesonkeja. Silloin kun yhtä sesonkia myydään, toisesta tai kolmannestakin täysi valmistelu ja os-tot ovat jo käynnissä.

Vuosien saatossa Tokmannille on luotu tehokas osto-organisaatio, joka toiminnan merkitykseen nähden on ollut kooltaan verrattain pieni. Aluk-si heitä oli vain kaksi – veljekset. Ny-kyisellään ostajia on noin 60. Ostajil-la on apunaan 140 myymälän edellyt-tämä ERP-toiminnanohjausjärjestelmä, joka tunnistaa kunkin myymälän osal-ta paitsi päivittäisiä myös vuodenaiko-jen vaihteluun ja sesonkeihin liittyviä

erityistarpeita. Ostajat ovat oman osaa-misalueensa huippuammattilaisia, joi-den onnistuminen työssään on oleelli-sen tärkeä osa kaupanteon kokonaisuu-dessa ja yrityksen onnistumisessa.

Tokmannin vähitellen tapahtunut kasvu valtakunnalliseksi kaupan toimi-jaksi on samanaikaisesti lisännyt yri-tyksen mahdollisuuksia merkittäviin mittakaavaetuihin ostoissa, jotka Tok-mannin strategian mukaisesti on voi-tu hyödyntää sekä kuluttajaystävällisinä hintoina että liiketoiminnan tuloksena. Oman tuontiyrityksen merkitys osto-toiminnassa on ollut tärkeä. Suurten ta-varantoimittajien kanssa tehdyissä kau-poissa yrityksen johto on aina ollut tu-loksenteon paikalla silloin, kun ostois-ta on ollut kysymys. Siitä roolista kaup-pias ei voi koskaan vetäytyä, olipa yritys kuinka suuri tahansa.

Kyösti Kakkonen muistelee ostotoi-minnan ja ostojen rahoituksen ja va-kuuttamisen yhteydessä syntyneitä pit-käaikaisia hyviä yhteistyösuhteita mai-niten nimeltä Tuomas Hyvärisen Pick-

Onnistuneet ostot avain kaupan menestykseen

99

Import Finland Oy:stä, Hannu Flin-kin, Vesa ja Jukka Luhtasen L-Fashi-on Group Oy:stä, Reijo ja Rauno Mä-enpään Tammer-Tukku Oy:stä, Juha-ni ”kukka-Jussi” Kotilaisen Helsingin Kukkatoimitus Oy:stä, Tapio Tervon Unilever Finlandista, Pertti Lahervuo-ren ja Timo Meren Nanso Groupista, Olli Teijonmaan Hartwall Oy:stä, Rei-no Asikaisen ja Raimo Vilhusen Wi-huri Oy:stä, Kalevi Luukkaisen No-vita Oy:stä, Markku Jalosen Philip Morris Finland Oy:stä, Jarmo Pohjo-lan ja Ansku Huuskosen L’oreal Fin-land Oy:stä, Sirpa Sivosen Procter & Gamble Finland Oy:stä, Marja Tepon ja Jaakko Kettusen Fazer Oy:stä, Rei-jo ”Retsi” Niittysen ja Hannu Rön-kön Cederroth Oy:stä, Mirja Holmber-gin Agentur A.M. Holmberg Oy:stä ja Jaakko Naumasen Oy Panda Ab:stä.

Kiitoksen sanat Kakkonen halu-aa osoittaa myös Wihuri Oy Aarnio-konsernin Metro-Tukulle ja erityisesti myyntipäällikkö Reino Asikaiselle. Yri-tyksen alkutaipaleella Tokmannille tul-leen tavaran laskutus ohjattiin monilta osin Wihuri-konsernin kautta. Tällä oli Tokmannille yrityksen alkutaipaleel-la suuri merkitys. Kaupallinen yhteis-

työ Wihurin kanssa on jatkunut näihin päiviin.

Muista ostoihin ja yrityksen muu-hunkin toimintaan liittyvistä yhteistyö-kumppaneista Kakkonen nostaa esiin Vesa Pakarisen, Pekka Nuuttilan, Jus-si Väisäsen ja Jorma Timosen Nordea-pankista, Pekka Malisen IF-vakuutuk-sesta sekä Hannu Tarvosen, Erkki Pek-karisen ja Ralf Joutsenlahden eläkeva-kuutusyhtiö Varmasta.

Osa onnistunutta kaupankäyntiä on luonnollisesti myös tehokas mark-kinointi, joka Tokmannilla on vuosi-en varrella keskittynyt suoraan toimi-van johdon vastuulle. Markkinoinnilla on haettu luonnetta ja jopa aggressiivi-suutta Tokmannin kantavan hinta-laa-tu-teeman läpilyömiseksi.

Markkinoinnissa tarvitaan kuiten-kin myös talon ulkopuolisia yhteistyö-tahoja. Parhaina vuosina Tokmannin il-moitusvälineinä on ollut lähes 130 maa-kunnallista tai paikallista lehteä. Täs-sä Kakkonen haluaa erityisesti kiittää kirjapainotalo PunaMusta Oy:tä ja sa-nomalehti Karjalaista, jotka ovat olleet Tokmannille hyviä, luotettavia ja pitkä-aikaisia myynnin ja markkinointipalve-luiden tuottajia. Yksistään PunaMustan

toteuttaman Tokmannin markkinointi-lehden painosmäärä vuodessa nousee noin sataan miljoonaan kappaleeseen.

Luvut kauppaliiketoiminnan laa-juudesta ja volyymeista Tokmanneilla ovat paljon puhuvia. Sanomattakin on selvää, että näidenkin lukujen taustal-ta osaltaan löytyvät ostot, toimiva os-tostrategia ja onnistunut markkinoin-ti. Vuonna 2009, jolloin Kyösti Kak-konen oli vetäytymässä toimitusjoh-tajan tehtävästä, konsernin liikevaih-to oli noussut lähes 600 miljoonaan eu-roon, henkilöstön määrä läheni kolme-atuhatta maanlaajuisen verkoston noin 140 myymälässä, tavaraa tuli tai läh-ti Mäntsälän logistiikkakeskuksesta yli 300 rekkakuormallista päivässä, ja mikä parasta kaiken tämän seurauksena asia-kaskohtaamisia kertyi vuositasolla noin 40 miljoonaa ja pääsääntöisesti jokai-sen kohtaamisen seurauksena syntyi pienempi tai isompi kauppa.

Ammattimaiset ostajat, hyvin toimi-vat ostotapahtumat ja –prosessit sekä markkinointi ovat olleet avaintekijöitä Tokmannin keskeisen tavoitteen, edul-lisen hinnan ja laadukkaiden tuottei-den, yhteensovituksessa.

100

HENKILÖSTÖSSÄ ONNISTUMISEN AVAIMET

Tokmannin henki

Mikään menestyvä yritys ei ole vain vuosilukuja ja valloituksia, ostoja ja myyntejä, suuria voittoja ja pieniä tap-pioita. Se on ennen muuta ihmisiä, hei-dän tekojaan ja työtään. Ahkeruutta, joka palkitaan, jos tekijöillä on kyky nähdä kuluvaa päivää pidemmälle ja halu sitoutua yhteisiin tavoitteisiin.

Menestykseen tarvitaan ennen muu-ta motivoitunut ja tasa-arvoisesti omas-sa työtehtävässään kunnioituksensa ja luottamuksensa ansaitseva henkilökun-ta. Näistä tarpeista syntyy keskinäinen luottamus, yhteisen yrittämisen merki-tyksen oivallus ja usko tulevaisuuteen.

Tokmannin se nosti maan liike-elä-män merkittäväksi tekijäksi kahden en-simmäisen vuosikymmenen aikana. Syntyi ”Tokmannin henki”.

Seuraavissa haastatteluissa sen il-mentymistä ja tuloksista kertoo jouk-ko tokmannilaisia tekijöitä ja näkijöitä. He ovat olleet konsernia rakentamassa ja sitä kehittämässä.

Hyvä asiakaspalvelu ja työn ilo kulkevat käsi kädessä.

101

Tokmannin työtehtävät ovat hyvin moninaisia. Oikealla mainonnansuunnittelija Maija Skendaj työssään.

102

Tokmannin ja Karapap Oy:n ostoneuvottelu sujuu rennoissa merkeissä. Vasemmalla Kimmo Karasti ja Ilkka Knuutinen Karapapista, oikealla ostaja Berndt Henriksson.

Hallituksen kokous.Marjut Aaltonen, yksi yrityksen hyvistä hengettäristä

103

Iloa ja kuntoa liikuntakerhoista.Savonlinnan myymälän kantavia voimia Minna Toivanen ja Ritva Jaatinen.

104

Karjaan Säästöpörssin myymäläpäällikkö

Carola Broman.

Tokmannin hallitus keväällä 2009.

105

Pääluottamusmies Hannu Visuri uskoo koko henkilökunnan omaksuneen Tokmannin hengen positiivisena ja luotettavana.

Tokmanni-konsernissa työskenteli eri-laisissa tehtävissä vuonna 2009 lähes 3000 henkilöä, heistä liki 10 prosenttia Mäntsälässä, muut eri puolilla Suomea.

Konsernin pääluottamusmiehellä on paras tuntemus siitä, millaisena työn-antajana työntekijät yrityksensä koke-vat.

– Työntekijät ovat kokeneet uuden Tokmannin nykyaikaisena ja kehitty-vänä yrityksenä. Sellaisena sitä on voi-tu pitää myös taantuman ajoissa, sanal-la sanoen luotettavana työnantajana, sanoi pääluottamusmies Hannu Visuri

syksyllä 2009.Pääluottamusmiehen lausunnoista,

vaikka häneltä kysytäänkin rehellistä ja realistista näkemystä, käy ilmi saman-lainen yhteishenki, jota myös konsernin johto painottaa menestyksen avaimena.

– Tokmannin henki on muodostu-nut pikkuhiljaa erilaisten tilaisuuksi-en, kokousten ja yhteisen toimintakult-tuurin kautta. Se tuntuu olevan yhte-näinen, vaikka lähes 3000 työntekijän joukko jakaantuukin Mäntsälän lisäksi 139 myymälään hyvin eri puolille maa-ta, arvioi Visuri.

Osaltaan hyvään henkeen vaikuttaa myös se henkilöstöpolitiikka, jota Tok-mannissa on jo 20 vuoden ajan nouda-tettu ja väen kasvaessa tehostettu ja pa-rannettu. Työnantaja näkee tärkeäk-si pitää huolta myös työntekijöidensä hyvinvoinnista, peruskunnosta, viihty-vyydestä ja terveydestä.

– Jo yhtiön ”Tervetuloa taloon” -oh-jeissa kerrotaan näiden asioiden tärkey-destä Tokmannilla. Yhtiö kannustaa ja jakaa kuntoiluseteleitä työkunnon ylä-pitoon työntekijöille. Työterveyshuolto on järjestetty samoin ja yhtenäisin pe-rustein kaikille työntekijöille.

Totta kai joskus löytyy asioita ja yk-sittäisiä epäkohtiakin, joissa tarvitaan työnantajan ja työntekijäpuolen edus-tajien keskustelua, mutta sitä vartenhan työmarkkinoilla on oma neuvottelume-kanisminsa. Tähän asti niistä on aina hyvin selvitty.

Uuden ajan työntekijäystävällisestä yrityskulttuurista Tokmannissa kertoo pääluottamusmiehen mukaan myös 20-vuotiaan talon konsernijohdon ylei-nen asenne:

– Toiminnoissa on huomioitu kan-nustus ja hyvää ilmapiiriä rakennetaan yksissä tuumin, sanoo Hannu Visuri.

Pääluottamusmies Hannu Visuri:

Nykyaikainen, kehittyvä ja luotettava työnantaja

106

HALUTTU TYÖPAIKKA

Henkilöstöjohtaja Saara Korpelainen on viihtynyt konsernissa myös hallinnon muutettua Mäntsälään, pidentyneestä työmatkastaan huolimatta, mutta hänen tehtävänään onkin koko lähes 3000 hengen henkilökunnan sitouttaminen yritykseen.

Henkilöstöjohtaja Saara Korpelainen:

Tokmanni-konserni on Mäntsälän hal-linto-, maahantuonti- ja logistiikkakes-kuksen myötä sekä 140 myymälän voi-min kasvanut yli 2800 henkilön työn-antajaksi.

Puutetta työvoimasta yhtiöllä ei ole ollut voimakkaan kasvun vuosinakaan. Haluttua työvoimaa on ovella odotta-massa, on sitten kyseessä lama tai kor-keasuhdanne, kertoo Tokmannin hen-kilöstöjohtaja Saara Korpelainen.

Mikä on tehnyt Tokmannista halu-tun työpaikan?

– Tokmanni on suomalainen me-nestystarina ja kaikki tokmannilai-set ovat olleet osana sitä. Tokman-ni tarjoaa ison konsernin monipuoli-set edut ja haasteellisia tehtäviä. Kon-serni tarjoaa henkilöstölle monia eri-tasoisia reittejä itsensä kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Vuonna 2009 jatkuivat aiemmin aloitetut koulutuk-set, mutta osaamistarpeet huomioiden aloitettiin myös uusia valmennuksia.

Saara Korpelainen siirtyi aikanaan S-ryhmän tavaratalojen johtotehtävis-

Tokmannista tuli nopeasti hyvin haluttu työpaikka

tä vuonna 1987 konsernin pirkanmaa-laiselle yrittäjälle, Notex-yhtiöille, eikä jättänyt uutta Tokmannia, vaikka 150 km:n työmatka Tampereelta Mäntsä-lään kestää päivittäin kimppakyydissä edestakaisin noin kolme tuntia.

Sekin kertoo sitoutumisesta kon-serniin ja motivoitumisesta Tokmannin henkeen.

MONTA REKRYTOINTIKANAVAA

Uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa käytetään monia eri kanavia. Kaikki avoimet työpaikat laitetaan ensin sisäi-seen hakuun, jonka jälkeen ne löytyvät myös konsernin kotisivujen rekrytoin-ti-osiosta. Kotisivujen kautta voi jät-tää avoimen hakemuksen mahdollises-ti myöhemmin avautuvia paikkoja var-ten. Myös lehti-ilmoittelua käytetään tarpeen mukaan.

Myymäläpäälliköiden ja muiden avainhenkilöiden palkkaamisessa käy-tetään usein konsulttiapua. Silloin rek-rytoinnissa mukana oleva konsultti te-

107

kee esikarsinnan, jonka perusteella osa hakijoista kutsutaan haastatteluun.

OVELLA ON JONOA

Ongelmaa henkilökunnan hankinnassa Tokmannilla ei ole koskaan ollut. Hyvä työnantajamaine on kiirinyt.

– Tokmanni on todella vetovoimai-nen. Kaikkina aikoina on tullut pal-jon kyselyjä sellaisiltakin ihmisiltä, jot-ka ovat vakituisessa työsuhteessa muu-alla ja ovat ansioituneita työntekijöitä omissa työpaikoissaan. Tokmanni on tätä nykyä kiinnostava yritys työmark-kinoilla.

Tokmanni tunnetaan, sitä pidetään luotettavana ja vakaana yrityksenä huo-noinakin aikoina. Konsernia on tehty tunnetuksi myös rekry-messuilla, joilla kerrotaan yhtiöstä, sen strategioista, ar-voista, johtamisjärjestelmästä ja henki-löstöpolitiikasta.

Henkilökunnan vaihtuvuus on ver-rattain pientä. Sitoutuminen on sitä vahvempaa, mitä kauemmaksi Hel-

singin seudulta mennään, mikä tietys-ti johtuu myös työmarkkinatilanteesta.

MOTIVOIVA KANNUSTEJÄRJESTELMÄ

Tokmannissa kannustejärjestelmän ko-konaisuus sisältää neljä eri osa-aluetta, jotka on jaettu työn imua tuottavaksi nelikentäksi

– Työ ja työn organisointi: mm. hyvä esimiestyö, järkevät toimintatavat

– Kehittyminen ja kasvu sisältäen urapolut

– Henkilöstöedut: mm. hyvä työter-veyshuolto, henkilöstöalennukset, vuo-simerkit

– Rahallinen palkitseminen: mm. tu-lospalkkiojärjestelmä

Vuoden 2009 alussa Tokmanni läh-ti toimitusjohtajan toivomuksesta ke-hittämään tulospalkkausjärjestelmää. Järjestelmä saatiin koko henkilökuntaa kattavaksi ja tavoitteeksi asetettiin edel-leen hioa yhdessä henkilöstön kanssa innostavia mittareita. Palkkiojärjestel-

män suunnittelussa ja kehitystyössä on luottamushenkilöiden lisäksi edustus eri organisaatiotasoilta ja eri työaloilta.

Peruspalkkaus myymälöissä, varas-tossa ja konttorissa on työehtosopi-muksen mukainen. Johto- ja päällikkö- tasolla on sopimuspalkka. Palkka-us noudattaa luonnollisesti myös tasa- arvoisuutta. Henkilökunta on vahvasti naisvaltainen. Yli 80 prosenttia naisia ja vajaa 20 prosenttia miehiä.

ERINOMAISET KEHITYSPOLUT

Korpelainen tähdentää, että Tokman-nissa painotetaan hyvin voimakkaas-ti henkilöstön mahdollisuuksia edetä. Urapolut voivat kulkea moneen suun-taan. Oma koulutusjärjestelmä takaa sen, että jokaisella työntekijällä on si-jainen, joka pystyy tekemään vastaavia töitä. Talossa olevalla henkilökunnalla on aina mahdollisuus päästä eteenpäin urallaan. Tokmannissa panostetaan moniosaajuuteen ja sen varaan konser-nin tulevaisuutta pitkälti rakennetaan.

108

Kaikilla kaupan huomattavilla ryh-mittymillä on oma koulutusjärjestel-mänsä, joka opastaa peruskoulutuksen saaneet talon työkulttuuriin ja tavoit-teisiin.

– Meillä on Tokmanni Akatemia, joka koordinoi ja ohjeistaa perehdytys-prosesseja sekä johtaa osaamisen ke-hittämistä. Akatemia tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa ja ostaa niiltä myös erikoistutkintoja. Näin voi suo-rittaa esimerkiksi merkonomin tai lo-gistiikka-alan perustutkinnon. Tosin jo rekrytoinnissa on pyrkimys siihen, että taloon tulijoilla on valmiina toisen as-teen peruskoulutus. Koulutuspäällikkö on ”Tokmanni Akatemian rehtori”, joka hallinnoi ja koordinoi koulutusta.

Tokmanni Akatemialla on ”7 Täh-den Asiakaspalveluohjelma”, jossa on määritelty esimerkiksi se, miten myy-jä voi kouluttaa itsensä myymäläpäälli-köksi. Kun kaikki tähdet on suoritettu, myymäläpäällikön valmius on saavu-tettu. Palkkauksessa koulutustasot nä-kyvät vasta vakanssien noustessa.

Johtamistaidolliseen koulutukseen käytetään sekä yliopistojen että kon-sulttitoimistojen palveluja. Tokman-nissa on käynnistetty myös johtamisen erikoisammattitutkinto JET, jossa ovat mukana lähes kaikki päällikkötason avainhenkilöt. Tällä tuetaan henkilöi-den valmiutta kasvaa uusiin tehtäviin.

TERVEYS JA KUNTO HYVÄSSÄ HUOLLOSSA

Tokmanni toteuttaa vastuullista hen-kilöstöpolitiikkaa, johon kuuluu muun muassa kattava, yleislääkäritasoinen työterveyshuolto. Fuusiotilanteissa ta-sa-arvoisuus toteutuu myös henkilö-kunnan työhyvinvoinnin tukemises-sa ja esimerkiksi työterveyshuollon toi-mintasuunnitelmaa toteutetaan saman-sisältöisenä kaikissa työterveyshuollon yksiköissä.

– Kyse ei ole yksinomaan sairaanhoi-dosta, vaan painotamme voimakkaas-ti ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, jonka tavoitteena on ”Hyvinvoiva Tok-

manni”. Tavoitteena on tukea henkilö-kunnan terveyttä ja työkykyä niin, että se jaksaisi työssä normaaleihin eläke-vuosiinsa saakka, sanoo Saara Korpe-lainen, joka on kutsuttu kertomaan yri-tyksen käytännöistä myös valtakunnal-lisissa tilaisuuksissa.

Tokmannin valtakunnallisen le-vinneisyyden vuoksi yhteisten tyky- päivien järjestäminen koko henkilö-kunnalle yhtä aikaa on käytännössä mahdotonta, joten henkilökuntaa mo-tivoidaan pitämään huolta kunnostaan mm. liikuntaseteleiden avulla. Liikun-tasetelit mahdollistavat henkilökun-nan tasapuolisen kohtelun asuinpaikas-ta riippumatta, sillä niiden avulla jokai-nen voi ostaa sali- tai muita kuntoilu-palveluja omalla paikkakunnallaan.

TOKMANNI-HENKI SITOUTTAA

Tokmanni-konserniin on vuodesta 2004 alkaen liitetty halpakaupparyh-mittymiä eri puolilta maata, erilai-sista toiminta-, johtamis- ja elämän-

109

tapakulttuureista. Yrityskulttuurien yh-distäminen on ollut todella haasteelli-nen prosessi, joka jatkuu edelleen. Yh-tenäistäminen ei ole kuitenkaan aiheut-tanut suuria yhteentörmäyksiä. On voi-tu oppia toinen toisiltaan ja yhdistää eri brändien hyviä käytäntöjä konsernin yhteiseksi eduksi, toteaa Korpelainen.

– Kyllä minun kokemukseni on se, että meitä yhdistää jo nyt valtava Tok-manni Spirit, Tokmanni-henki, jos-sa yhteisiä asioita pohditaan erinomai-sessa yhteisymmärryksessä ja yhteisek-si hyväksi. Näin isoksi taloksi kaikki on toiminut erinomaisesti.

Vähintään kaksi kertaa vuodessa, mutta tarvittaessa useamminkin, luot-tamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja muut tärkeät henkilökunnan edustajat kokoontuvat pohtimaan yhteisiä asioita.

Sanomattakin on selvää, että hen-kilökunta oli todella isojen haasteiden edessä vuosien 2004 - 2009 valtavissa muutoksissa. Hallinto- ja logistiikkatoi-minnot keskitettiin Mäntsälään. Kon-sernissa otettiin käyttöön uudet toi-

minnanohjausjärjestelmät. Varasto sai uuden varasto-ohjelmansa ja myymä-löihin uusittiin kassajärjestelmät.

Uusiutuminen ja uusien prosessien omaksuminen ovat vaatineet jatku-vaa koulutusta Mäntsälässä, tukitoimia myymälöissä, motivointia, hengen luo-mista ja sen ylläpitämistä kaikilla ta-soilla.

– Mutta kaikesta on selviydytty. Voimme olla tyytyväisiä yhteisestä onnistumisestamme. Talon toiminta- tavat on kaikkialla sisäistetty, kuiten-kin niin, että jokainen ryhmittymä on saanut pitää omat vahvuutensa ja brän-di-ilmeensä myyjien työasuja myöten, toteaa henkilöstöjohtaja tyytyväisenä.

110

KOVA VAUHTI KOKO AJAN

Soili Karjalainen tuli Tokmanniin Varkauden Valkkarista, jonka konttoritehtävissä hän oli aloittanut jo vuonna 1986.

Hallintopäällikkö Soili Karjalainen:

– Elämä Tokmannissa ja Kakkosten kyydissä on tuonut koko ajan sellai-sia uusia haasteita, ettei aika ole ehtinyt tuntua missään vaiheessa pitkältä. Mi-nun kohdallani kaikki on mennyt hy-vin. Olin onnekas siinäkin, että sain va-lita, menenkö Mäntsälään vai jäänkö Kyöstin ja Karin palvelukseen Joensuu-hun, sanoo hallintopäällikkö Soili Kar-jalainen.

Hänellä oli vuonna 2009 jo yli kah-denkymmenen vuoden taival halpa-kaupassa. Vuodesta 1986 aluksi Keijo

Karlssonilla konttoritehtävissä ja osa-kaskumppaninakin Varkaudessa sekä vuodesta 1995 Kakkosten matkassa, vuodesta 1996 lähtien Joensuussa. Tok-mannin hallinnon siirtyessä Mäntsä-lään Karjalainen halusi jäädä Kakko-nen-Yhtiöiden palvelukseen Joensuu-hun.

– Tässä oli nyt taas ihan uudenlai-nen haaste, perehtyminen kiinteistö-hallintoon.

Soili Karjalaisen kotipaikka on kai-ken aikaa ollut Varkaudessa, joskin yh-

Vauhti on ollut hirvittävä mutta haasteet viehättivät

tiön majapaikka on suonut mahdolli-suuden jäädä joskus yöksi Joensuuhun-kin. Silti 120 kilometrin tietaival Joen-suun ja Varkauden välillä on tullut ko-vinkin tutuksi.

– Hirviäkin olen nähnyt monta ker-taa, mutten onneksi liian läheltä…

Tokmannin ajan Soili Karjalainen on kokenut todella vauhdikkaana.

– Välillä tahti on ollut ihan hirvittä-vä. Kyllä se on hatunnoston arvoinen asia Kakkosilta. Työn viehätys on siinä, että yrittää pysyä vauhdissa mukana. Toisaalta Tokmannilla on ollut mahta-van hyvä henki. Eihän me näin pitkään täällä olisi oltu, jos ei niin olisi. Myös se luottamus, jonka työnantaja on meitä kohtaan osoittanut, on hyvin korkealle arvostettava asia.

”Tokmannin henki” pysyy kyllä uu-dessakin Tokmannissa, mutta sen luon-ne muuttuu.

– Kun yritys kasvaa ja johtoporras laajenee, tämä ei ole enää sellainen pie-ni ”perheyhteisö”, jossa me touhusimme toistakymmentä vuotta. Ei sitä saman-

111

laista henkeä tähän enää saakaan. Kaik-ki konsernissa eivät luonnollisista syis-tä edes tunne enää toisiaan. Mutta toi-saalta ollessani jonkin aikaa Mäntsäläs-sä, tulin vakuuttuneeksi siitä, että uudet tokmannilaiset pitävät myös siellä työs-kentelystä. Mäntsälän puitteet ovat tosi hyvät, talossa on hyvä johto ja yritys ke-hittyy nopeasti. Työssä viihtymisen ele-mentit ovat kohdallaan.

Vuonna 1996 Karjalaisesta tuli kon-sernin hallintopäällikkö. Tehtäviin kuu-lui muun muassa järjestelmien kehittä-minen ja henkilökunnan rekrytointi Joensuun hallintokeskukseen.

– Samat haasteet jatkuivat kuin Var-kaudessa, mutta nyt kaikki oli saman katon alla hyvissä ja toimivissa tilois-sa. Samaan aikaan myös Kari Kakko-nen siirtyi Savonlinnasta Joensuuhun. Hallitus ja johto olivat Kyösti Kakko-sen käsissä.

Suurin hallinnollinen kehitys tapah-tui vuosituhannen vaihteessa, kun hal-lintoa jaettiin asiantuntijaorganisaa- tioiksi. Uusien halpakaupparyhmitty-

mien tulo konserniin muutti vuonna 2004 koko organisaatiota ja yritys sai mm. laajemman hallituksen.

VÄLILLÄ PÄÄTÄ HUIMASI, MUTTA VAUHDISSA KESTETTIIN

– Vanhan Tokmannin laajenemisessa uusien myymälöiden perustaminen al-koi olla jo rutiinia. Liiketoimintakau-pat olivat sitten jo paljon suurempia ry-pistyksiä ja nimenomaan toisella vuosi-kymmenellä muutos ja meno kyllä vä-lillä päätä huimasivat.

Mutta henkilökunta on pysynyt ja pysytellyt kaikessa tiiviisti mukana. On sopeuduttu ja on venytty. Pakoa yrityk-sestä ei ole ollut havaittavissa, imu on säilynyt miltei kiihtyvänä kaiken aikaa.

– Tuskin minäkään tässä näin kauan olisin viihtynyt, ellei uusia haasteita oli-si tullut koko ajan eteen. Se on elämää, sanoo Soili Karjalainen 23 vuoden työ-kokemuksen jälkeen.

112

MIES VAILLA HINTAA

Simo Mikkonen on käynyt läpi Tokmannin hierarkian Savonlinnan peltihallista elintarvikehankinnan päälliköksi ja lopulta aluepäälliköksi Mäntsälään.

Aluepäällikkö Simo Mikkonen:

Aluepäällikkö Simo Mikkonen on uransa puolesta lähes Tokmannin ikäi-nen konsernityömyyrä.

Hän hakeutui yhtiöön kotiseudul-laan Savonlinnassa jo silloin, kun Ok-man oli liiketoimintansa alkutaipaleel-la, vuoden 1991 alussa Kaipaisen pelti-hallissa.

– Joo. Neljän myymälän varasto-miehen paikka oli avoinna ja hakijoi-ta oli pitkä jono. Pääsin haastatteluun ja Kyösti kysyi sitten sitäkin, mikä minul-

la on palkkatoivomus. Olin kuullut, että hän on nuuka mies ja siksi paukautin savolaisen vastauksen: ”Jos työ ei miel-lytä, se ei maksa mitään”.

Tuntui siltä, että Kyöstillä lähtivät dollarin kuvat mielessä pyörimään ja hän lupasi Simolle heti töitä.

– Sillä elämän kiertokoululla ollaan edelleen. Tokmannissa työ on tarjon-nut aina erinomaisen mahdollisuuden eteenpäin menemiseen. Tämä on työssä oppimista parhaimmillaan, sanoo Simo

Kun Simo tuli taloon…”Jos työ ei miellytä, se ei maksa mitään”

Mikkonen. Mutta Savonlinnaa hän ei ole jättänyt, vaikka työ on siirtynyt jos-kus Joensuuhun, välillä Varkauteen, Ki-teelle ja milloin mihinkin, nyt useim-min Mäntsälään. Koti ja perhe pysyvät Savonlinnassa.

ALUEPÄÄLLIKÖTSEURAAVAT KENTTÄÄ

Kolmannen vuosituhannen isoissa or-ganisaatiomuutoksissa maa jaettiin alu-eisiin, joille tulivat päälliköt. Heidän tehtävänään oli muun muassa integroi-da eri ketjujen sopeutuminen Tokman-nin konserniin. Mikkoselle tuli Kaak-kois-Suomen aluepäällikön tehtävä.

Tulosvastuu ja henkilöstöjohtami-nen ovat aluepäällikön päätehtäviä. Seurataan markkinointia ja katsotaan, että myymälät ovat asianmukaisessa kunnossa. Valvotaan alueellisia eroja, Suomi kun on niin pitkä maa, että se-songitkin tulevat eri alueille eri aikaan.

Alueet ovat muutenkin aika lailla erilaisia, sillä ne toimivat myös erilai-

113

sissa kilpailuympäristöissä. Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluu 18 yksik-köä, joista 14 Robinhoodia, muutama Tarjoustalo ja Imatran Tokmanni.

Aluepäällikkö ”jalkautuu” var-sin paljon myymäläkierroksille, mut-ta tekee myös etätyötä Mäntsälästä ja kokoaa säännöllisin ajoin myymälä-päälliköt palavereihin.

– Tavoitteet tehdään koko vuodeksi, yleistarkkailu tapahtuu neljännesvuo-sittain, mutta tilannetta myymälöissä voidaan nyt seurata päivittäin ja rea-goida hyvinkin nopeasti muutoksiin. Hallinnon ja logistiikan keskittäminen Mäntsälään tehosti huomattavasti toi-mintaa.

UUSPERUSTAMINENTAAS VAUHTIIN 2010

Simo Mikkonen työalueena on käytän-nössä koko maa, sillä hän vastaa myös liikkeiden uusperustannasta. Tokman-nissa siinä onkin käsissä koko ajan haastava kenttä.

– Tänä keväänä avataan seitsemäs kokonaan uusi tai laajennettu myymä-lä toukokuun lopussa Mäntyharjussa. Syksy rauhoitetaan olemassa olevien yksiköiden kunnostamiseen konseptin mukaiseen kuntoon. Ensi vuonna al-kaa taas uusien perustaminen. Vuoden 2011 loppuun mennessä pitäisi avata 25 uutta tai uusittua myymälää, ensim-mäisenä painopistealueena Keski-Suo-mi, Jyväskylä ja Äänekoski, mietti Simo Mikkonen vapun 2009 alla. Keski-Suo-mi sai Tokmanninsa vuonna 2010.

Uusperustanta lähtee aina markki-natutkimuksesta. Jos paikkakunnalla on riittävästi asiakaskuntaa ja tarjolla sopiva valmis kiinteistö tai hyvä paikka uudelle hallille, sinne mennään.

– Kanavia tutkimiseen, suunnitte-luun ja rakentamiseen on monenlai-sia. Niistä ei ole puutetta. Kun päätös tehdään, arkkitehti alkaa suunnitella paikkakunnalle sopivan konseptin mu-kaista myymälää. Tokmannihan ei nii-tä rakenna eikä omista, me menemme yleensä vuokralaisiksi, mutta olemme

mukana suunnittelussa.Tokmannissa on mallinnettu eri yh-

teyksiin sopivat city-myymälät, pien-tavaratalot tai suurmyymälät ja paikka-kunnan tarpeiden mukaan tehdään so-peutussuunnitelmat.

– Se on noin vuoden projekti, ennen kuin uuden myymälän tavarat ovat si-sällä ja liike avataan.

114

KULTTUURIEROJEN SOVITTAJANA

Hannele Palmroth miettii tässä oman elämänsä uutta muutosta heinäkuussa 2008 Tampereella Vapaa Valinnan konttorissa kootessaan viimeisiä tavaroita ennen muuttoa Mäntsälään.

Kaupallinen johtaja Hannele Palmroth:

Tokmannin kaupallinen johtaja Han-nele Palmroth on ollut talossa lähes koko Tokmannin 20-vuotisen historian ajan, ensimmäiset 14 vuotta niistä Va-paa Valinnan palveluksessa ennen sen yhtymistä nykyiseen konserniin.

Hän oli ollut aluksi kotimaan Sep-pälässä tuotepäällikkönä ja työsken-teli sen jälkeen myös perheyrityksessä kenkätehtaassa, kunnes päätti kaupalli-set opintonsa Yhdysvalloissa. Vapaa Va-lintaan hän tuli taloustavaraostajaksi vuonna 1990.

Kyösti Kakkoseen ja muihin Tok-manni -konsernin kauppiaisiin Palm-roth tutustui siinä yhteydessä, kun hal-pakauppaketjut perustivat yhteistä tuontiliikettä, Pick-Import Finlandia. Perusteellisemmin tutustuminen ta-pahtui, kun Vapaa Valinnasta tuli kon-sernin osa marraskuussa 2004.

– Ensi vaikutelma Kyösti Kakkoses-ta johtajana oli hyvin erilainen kuin mi-hin Vapaa Valinnassa oli totuttu. Juha Malminen oli sellainen rauhallinen hä-mäläinen, jonka ajatuksia osasi jo lukea,

Itä ja länsi yhdistyivät

vaikkei aivan helposti ennustaa. – Kun sitten Kyöstin kanssa ryhdyt-

tiin tekemään töitä, tilanne oli aluksi vaikea. Ensinnäkin me olimme Pirkka-lassa, johto Joensuussa. Jotenkin yritet-tiin kuitenkin yhdessä töitä tehdä, vaik-ka koettiinkin, että me olimme tottu-neet monin tavoin erilaiseen. Kyllä se ylimenokausi kesti jonkin aikaa, ennen kuin oppi siihen, että sieltä tulee se pu-helinsoitto ja sitten mennään…, nau-rahtaa Palmroth.

KAUPPAKULTTUURIEN EROISSA SOVITTAMISTA

Tokmanni oli kasvanut 15 vuoden ai-kana Pohjois-Karjalassa ja Savossa 26 myymälän johtavaksi Itä-Suomen hal-pakauppaketjuksi, kun se osti Länsi-Suomen suurimman halpakauppaket-jun, 34 myymälän Vapaa Valinnan.

Idän ja lännen yhtyminen ei ollut ai-van mutkatonta. Liikekonseptit olivat jossakin määrin erilaiset.

– Tokmanniin ostettiin paljon, ja myymälät olivat täysiä. Vapaa Valintaa oli jo sen sijaan viety tietoisesti kymme-nisen vuotta eräällä tavalla järjestäyty-neempään suuntaan. Meille oli tärkeätä,

115

että myymälät ovat siistit, käytävät auki ja valikoimat hallittuja. Siinä tuli näke-myserojakin, joissa jouduttiin jousta-maan. Vähitellen kuitenkin löydettiin synergia kahdelle ketjulle.

– Vapaa Valinta oli tottunut toimi-maan isoissa kaupungeissa. Tampere oli meidän tukijalkamme, kuusi myymä-lää, ja sen vuoksi myyntiä oli jouduttu rakentamaan kaupunkilaiseen, nopeu-teen sopeutettuun malliin, ei niinkään elämykselliseen suuntaan, kuten Tok-mannit pienemmillä paikkakunnilla, joissa asiakas oli tottunut ”kaivamaan laaria ja tekemään löytöjä”. Myös Vapaa Valinnan alueella tuotteilta oli totuttu vaatimaan laatua sen lisäksi että hin-nan piti olla edullinen.

MILLAISTA OLI SIIRTYÄKETJUN TUPLAKOKOON

– Olin Vapaa Valinnassa kaupallise-na johtajana, vastasin ostoista, mark-kinoinnista ja myynnistä. Pienemmäs-sä yrityksessä joutui tietysti ”sotkeu-tumaan” monenlaisiin tehtäviin. Se oli mielenkiintoista ja toisaalta huomat-tavasti yksinkertaisempaa, koska oli vain yksi malli toimia. Kun konserni-

liittymä toi muutoksen, se toi toisaalta mielenkiintoisen haasteen: kysymys oli siitä, toimiiko totuttu malli enää tässä ympäristössä.

– Muutos on ollut minulle henkilö-kohtaisesti positiivinen. Perusperiaat-teethan eivät muutu miksikään, on nii-tä myymälöitä 14 tai 135. Toiminta vain monistetaan.

Muutoksessa on toki oltava hieno-varainen. Nimiäkään ei aina ole syytä muuttaa. Kun Hämeessä ja Länsi-Suo-messa on totuttu Vapaa Valintaan, on Pohjois-Karjalassa totuttu Tokmanniin, Kainuussa Maxi-Makasiiniin ja muilla paikkakunnilla niinikään omiin ketju-nimiin.

– On rikos mennä sitä voimakkaasti muuttamaan. Se, että Vapaa Valinta on osa Tokmannia, ei vaikuta asiakkaisiin mitenkään. Heidän kauppansa on edel-leen Vapaa Valinta.

Myös myymälöiden valikoimissa on tunnistettava ostajien tottumusten mu-kaiset eroavaisuudet.

– Esimerkiksi vaatteissa on maan eri alueiden kesken jopa kokoeroja. Pitää olla kahta eri valikoimaa. Etelässä me-nee isoja kokoja huomattavasti enem-män kuin pohjoisessa.

116

SUOMEN SUURINTA RAKENTAMASSA

Kenttäjohtaja Pirjo Ruokonen:

– Kun on ollut sellainen tunne, että yh-dessä tehdään Suomen suurinta halpa-kauppaketjua, se on viehättänyt ja tyy-dyttänyt. Siinä on luotu jotakin arvo-kasta tuleville sukupolville.

Näin kuvaa tunnetilaansa Tokman-nissa kenttäjohtaja Pirjo Ruokonen. Tehtävässään hän on ollut kiinteästi sii-tä alkaen, kun konsernissa itä ja länsi eli Tokmanni ja Vapaa Valinta yhdistettiin.

Mutta käytännössä jo paljon kauem-minkin.

– Kiersin maata kahdeksan vuot-ta itsenäisenä yrittäjänä kouluttamas-

sa ja konsultoimassa kaupan väkeä. Tokmanni oli asiakkaanani jo vuodes-ta 1999 alkaen ja vuosi vuodelta yhä enemmän. Lopulta muita töitä piti siir-tää sivuun ja keskittyä kokonaan ”olen-naiseen”. Sillä tiellä ollaan eikä tästä enää muualle vilkuilla.

Pirjo Ruokonen on johtanut Tok-mannin 140 myymälän kenttätoimin-taa alaisinaan markkinointipäällikkö ja aluepäällikköjä, joista yhden tehtävänä on lisäksi vastata uusien myymälöiden perustamisesta koko maassa.

Tässä on oltu tekemässä Suomen suurinta ketjua!

Kenttäjohtaja Pirjo Ruokosen otteissa on aitoa karjalaista temperamenttia. Sen antamalla eloisuudella ja iloisuudella hän on johtanut kenttää, juontanut henkilökuntatilaisuudet ja opastanut taloon tutustuvia vieraita.

JOHTAMINEN ONTÄNÄÄN ERI ASIA

Nykyajan johtajat eivät ole patruunoita, eivät myöskään komentajia.

– Johtaminen on toisen ihmisen ja hänen työnsä kunnioittamista. Eikä eri ihmisiä voi samalla tavalla johtaa. Jos joku kuvittelee, että johtaminen pan-naan yhteen formaattiin, hän voi samal-la lopettaa tehtävänsä.

Aluepäälliköt johtavat maantieteel-lisesti, eivät vanhojen ketjujen poh-jalta. He pehmentävät niitä kulttuuri-eroja, joita eri maantieteellisillä alueil-la ja ketjuilla on ollut. Ihmiset, joilla on alueen ja jopa murteen tuntemus, tietä-vät parhaiten, miten sillä alueella asiak-kaita palvellaan. Mutta silti eri ketjujen on sopeuduttava konsernin konseptiin. Ja kyllä ne sopeutuvatkin.

Meillä kenttätoiminnan johtoryh-män muodostavat kenttäjohtaja, mark-kinointipäällikkö, projektipäällikkö ja aluepäälliköt ja se kokoontuu sään-nöllisesti. Ei päivittäin eikä viikoittain, vaan tarpeen mukaan.

117

RAPORTOINTI KULKEELÄHES REAALIAJASSA

– Kuitenkin joka päivä on käyty läpi suunnitelmat ja muutokset. Myymälä-päälliköt ovat sisäisessä informaatio-ketjussa tiiviisti mukana, kokoontuvat alueittain tai valtakunnallisesti kahtena alueena ja saavat sillä tavalla kuvan sii-tä, missä mennään ja mitkä ovat tavoit-teet. He pitävät palaverit omille alaisil-leen.

Kentän raportointi Tokmannissa ta-pahtuu automaattisesti joka aamu. Tie-tyt myynti- ja asiakastiedot ovat koko ajan hallinnassa. Viikoittain ovat näh-tävissä henkilöstötehoihin liittyvät lu-vut, joiden pohjalta toimenpiteitä mie-titään. Samalla nopeudella tapahtuu kampanja- ja tuoteryhmäseuranta.

Jos myynnissä tai kuluissa havaitaan poikkeamista tavoitteista, analysoidaan syyt ja ne löytyvät yleensä helposti kor-jattaviksi.

Tuotteet Tokmannissa päättää Han-nele Palmrothin johtama osto-organi-saatio.

Markkinointipäällikkö Timo Kos-kelin hoitaa markkinointiprosessia ja Simo Mikkonen uusien myymälöiden suunnittelua ja perustamista, mutta kenttäjohtaja on yhteistyössä muka-na muun muassa investointisuunnitel-missa.

Vajaassa vuodessa hallinto- ja logis-tiikkakeskuksen perustamisen jälkeen konserni sai asiat luistamaan toivomal-laan tavalla.

Yrityselämässä on muistettava, että paraskaan johto ei ole kuitenkaan kos-kaan parhaimmillaan. Siinä on aina jo-takin parannettavaa, aina on oltava pie-nessä liikkeessä. Vierimätön kivi sam-maloituu, vierivä ei.

TUKKUKAUPPAAN,VERKKOKAUPPAAN

Uusia haasteita kaupassa on aina. Joka päivä.

Vuoden 2009 alussa Tokmannissa aloiteltiin hiljakseen myös tukkukaup-paa ja käynnistettiin verkkokaupan suunnittelu.

– Konseptointia yhteisten kauppa-tapojen kehittämiseksi ketjujen kes-ken kehitellään kaiken aikaa. Kyllä täs-sä uutta mielenkiintoista haastetta tulee jatkuvasti eteen. Kaikki mitä itse tekee, on tehtävä täydellä sydämellä, muuten siitä ei tule mitään. Ja lisäksi menesty-miseen tarvitaan hyvät alaiset, sanoo Pirjo Ruokonen.

KOVA KOKEMUS, MUTTA ”PEHMEÄNRAUTAINEN” OTE

Pirjo Ruokonen on johtanut Tokman-nin kenttää Suomessa vahvalla koke-muksellaan ja ”pehmeänrautaisella” ot-teellaan.

Hän on nainen, joka suunnittelee, menee ja panee toimeksi. Hän saa myös muut innostumaan. Hän on nähnyt ja tehnyt kauppaa myyjänä ja ostajana, tukkurin ja vähittäiskauppiaan asemas-sa. Hänellä ovat myös vahvat ja suorat mielipiteet ja siksi hän sanoo kantansa jämäkästi myös esimiehelleen.

Mutta vaikka hän on tottunut tiukas-ti pitämään puolensa, hän myöntää, että

118

Kyösti Kakkonen on kyllä ajoin ”vienyt katteet”, kun kauppaa on joskus eri puo-lilla käyty.

Pirjo Ruokonen on lähtöisin kupari-kylästä, Outokummusta. Siellä hän sai myös ensimmäiset kauppakokemuk-sensa Veikko Metsälän liikkeessä. Opis-kelu Joensuussa johti pian sen jälkeen eri puolille maata, pääsääntöisesti kau-pan tehtäviin, vaikka monta muutakin asiaa oli mielessä. Ja on vieläkin.

– Kun nyt olen rauhoittunut tähän yhteen taloon, on minulla toivottavas-ti joskus aikaa myös mieliharrastuksii-ni, maalaukseen ja kirjoittamiseen, sa-noo liikenainen, jonka kovuuden takaa näyttöpäätteeltä löytyy jopa herkän lyy-risiäkin tekstejä. Lieneekö runonlaula-jan perua suvun syntysijoilta, Laatokan rannoilta.

MONIPUOLINENKENTTÄKOKEMUS

Pirjo Ruokosen kaupan kierrosten aika on ollut värikäs ja vilkas. Hän meni Tamperelle, Kuopioon, Vantaalle ja Hel-sinkiin, kävi läpi merkittävillä paikoil-la takavuosien Tukot, Sparit, Metrot ja Wihurit. Oman historian merkkihet-

kiin jäi myös 500 myymälän lähikaup-paketju Tarmon perustaminen.

Mutta jo 1990-luvulla hän näki hal-pakaupan tulevaisuuden suurimpana haasteena.

– Oltiin Sparin strategiapäivillä Kuu-samossa Tukon mökillä, kun yksi kol-lega sanoi minulle, että lopeta sinä tuo myynti halpakaupoille ihan välittömäs-ti. Sanoin siihen, että sinä et vielä tähän usko, mutta minä näen jo, että halpa-kaupat ovat tämän maan tulevaisuutta. Se oli vuonna 1994–95.

Integroituminen Tokmanniin tapah-tui miltei huomaamatta.

– Minua alettiin vain konsulttina vähitellen käsitellä kuin henkilökun-taa. Kun Kyösti pani meidät sitten Soili Karjalaisen kanssa Tampereelle hiero-maan yhteistyötä Vapaa Valinnan kans-sa, tunsin jo olevani ”talon väkeä”. Ja sii-tähän se alkoikin. Eikä katumista ole ol-lut.

– Se on ollut sen väärti. Tämä on ol-lut hauskaa. Tämä on minulle sellainen ”grande final”. Mihinkään en enää läh-de. Kohtalon piirustus on sellainen, sa-noo Pirjo Ruokonen.

119

VAKIOKALUSTOA

Luottamusmies Erja Vinni:

Liperiläinen Erja Vinni seuraa Joen-suun Tokmannin kassan tavarahihnal-la tasaisena liukuvaa tavarajonoa, koo-daa hinnat ja kerää rahat. Hymyilee ja toivottaa hyvää päivän jatkoa. Hän on tullut tutuksi jo varsin monille talon asiakkaille, sillä hän on palvellut Tok-mannia liki 20 vuotta.

– Olin 12 vuotta Trubella ja jäin siel-tä työttömäksi 1991. Siihen aikaan vuo-den työttömyyden jälkeen työllistettiin vuodeksi. Valitsin työvoimatoimiston päätteeltä Tokmannin. Ajattelin, että ta-

varatalosta voisi löytyä mielekäs työ-paikka kaupan palveluista, joista mi-nulla oli aiempaa kokemusta. Vuoden 1992 syksyllä tulin Tokmannille.

Kun vuosi tuli täyteen, kutsuttiin jo kokenut tokmannilainen yhä uudes-taan tuuraamaan poissaoloja. Neljän kuukauden jälkeen vuoden 1993 lopul-la tuli pitkä jatkopesti.

”Meinaatkos sinä lomille jäädä, ei kun maanantaina vain töihin”, sanoi Kyösti Kakkonen eräänä perjantaina.

-Enkä ole ikinä hirveesti katunut,

”Erjaa ei laiteta pois - se kuuluu kalustoon”

Erja Vinnillä on takanaan pitkä taival Tokmannia Joensuussa, siitä huomattava osa myös yrityksen pääluottamushenkilönä.

että jäin, myhäilee Erja Vinni, jonka pestin Kyösti Kakkonen vahvisti vie-lä muutamaa vuotta myöhemmin lau-sahduksella ”Erjaa ei laiteta talosta pois, koska se kuuluu kalustoon.”

– Toivottavasti kalustoa ei vielä ihan kohta vaihdeta….

Kuten vanhojen kauppahuonei-den aikaan, Erja Vinni samaistaa kaksi asiaa, omistajan ja yrityksen.

– Kyösti ja Tokmanni, se on yksi pa-ketti. Kyllä tässä talossa on ollut hyvä olla töissä. Täällä noudatetaan lakeja ja sopimuksia ihan pilkulleen. Yhtiön ta-holta ollaan erittäin oikeudenmukai-sia, sanoo Erja Vinni, joka toimi myös pääluottamusmiehenä vanhassa Tok-mannissa ja vielä vähän aikaa uudenkin konsernin aikana.

Omalla kohdallani työntekijöiden edunvalvonnan haasteet olivat joskus liiankin henkilökohtaisia.

– Haasteellisuus oli siinä, että olin ta-vallaan liian sosiaalinen ihminen.

– Joskus suutuin jopa itselleni siitä. Otin toistenkin henkilökohtaiset on-gelmat omiksi ongelmikseni ja pähkäi-lin niitä kaiket yöt. Mitään isompia on-gelmiahan meillä ei työnantajan kans-sa ole milloinkaan ollut. Enimmäkseen

120

ne olivat määräaikaisiin työsuhteisiin ja niiden jatkomahdollisuuksiin liittyviä.

Erja Vinnin mukaan työntekijät ovat viihtyneet Tokmannilla.

– Minusta Tokmannin maine myös talon ulkopuolella on työnantaja-na hyvä. Senhän osoittaa jo sekin, että kun työpaikkoja pannaan auki, hakijoi-ta on pilvin pimein. Upeita työntekijöi-tä yritys jatkuvasti saakin, kun tarjolla on joukkoa, josta on vara valita. Nuorta koulutettua työväkeä tulee tavan takaa tiskillekin kyselemään, miten Tokman-nille pääsisi töihin.

Talon tavat eivät sinänsä ole sen kummallisemmat kuin muuallakaan. Mitään erikoisuuksia ei ole eivätkä pal-katkaan juuri poikkea taulukkopalkois-ta. Iloisin mielin otetaan vastaan, opas-tetaan ja pidetään uudetkin työntekijät.

Uudessa Tokmannissa koko henki-lökunnalle suurin ongelma on ollut uu-sien järjestelmien käyttöön otto, kassat ja muut taustajärjestelmät, mutta pikku hiljaa nekin on saatu hallintaan. Logis-tiikan keskittäminen Mäntsälään oli to-

della haasteellinen tehtävä.– Jos jokin ongelma on pakko erik-

seen menneiltä vuosilta mainita, on sa-nottava, etteivät ostopäällikötkään aina osanneet arvioida jonkin tavaran me-nekkiä. Silloin tavaraa ei saatu riittä-västi niin nopeasti kuin sillä olisi ol-lut kysyntää. Tuli katkoja ja piti myydä sitä ”ei-oota” niin, että joskus olisi teh-nyt mieli paeta takahuoneeseen…, nau-raa Erja Vinni, mutta toteaa senkin vai-heen jääneen historiaan. Organisaatiota voi pitää toimivana.

Paljon on puhuttu myös ”Tokman-nin hengestä” kantavana voimana voi-makkaan kasvun kivuissa ja paineissa.

– Kyllä se oli vahvana vanhassa Tok-mannissa ja se auttoi … ja kyllä se Joen-suussa on aistittavissa edelleenkin. To-sin työporukka on nyt kyllä niin paljon vaihtunut ja nuorentunut, ettei kaik-kia enää hetikään tunne. Meillä alkaa olla myös useampaa sukupolvea, joi-den koulutus ja työasenne saattavat jos-sakin määrin poiketa toisistaan. Mutta ketään en moiti, kaikki ovat hoitaneet

todella kiitettävästi ja vastuuntuntoi-sesti omat tehtävänsä

– Minusta uudetkin työntekijät ko-kevat Tokmannin hyvin luotettavana työnantajana. Kun tänne pääsee töi-hin, täältä ei kenenkään tarvitse lähteä pois, ellei omasta halustaan tai muus-ta syystä itse halua lähteä. Monet koke-vat tämän jopa niin vahvana työpaik-kana, että kun tänne pääsee, voi alkaa suunnitella talon ostoa, nauraa heläyt-tää Erja Vinni.

121

KOKENUT, ARVOSTETTU, LUOTETTAVA

Kiinteistöjohtaja Kari Kakkonen:

Nuorempi Kakkosen veljesparista, Kari Kakkonen, hankki teknisen koulutuk-sen, mutta joutui yrityksissä kantapään kautta perehtymään varsin syvällises-ti myös kauppaan ja sen perimmäisiin totuuksiin.

Kari joutui yrityksen alkumetreis-tä alkaen myös ostoille ja seuraamaan myynnin trendejä ja kysyntää, kunnes tekniikan tuntemus siirsi vähän kerras-saan hänen harteilleen kiinteistöjen ke-hittämisen eli rakentamisen, korjaami-sen ja liikerakennusten kehittämisen

entistä parempaan kauppakuntoon.Hän puursi töitä kaikessa hiljai-

suudessa, ei julkisuutta vältellen, mut-ta taustalla pysytellen ja omaan työ- alueeseensa keskittyen. Yhteistyö-kumppanit, jotka ovat lähempää saa-neet seurata Kari Kakkosen osuutta yhtiön ja konsernin kehityksessä, an-tavat varsin korkeita arvosanoja hänen toiminnastaan. Kyösti luonnehtii velje-änsä verrattomaksi työpariksi ja rautai-seksi ammattilaiseksi.

Kari Kakkonen muistuttaa, että vel-

Kari Kakkonen on koonnut kymmeniä kauppapaikkoja

Kari Kakkonen on ollut rakentamassa ja jalostamassa kymmeniä Tokmannin myymälöitä, monia niistä useampaan kertaan. Konsernin kolmannella vuosikymmenellä hän hoitaa kiinteistöoperointia Joensuun Tokmannin toisessa kerroksessa sijaitsevista Kakkonen-yhtiöiden toimitiloista.

jesten kesken työnjako on toiminut koko ajan moitteettomasti. Yhdessä on asiat arssinoitu ja yritetty pitää yritys-toiminnan pyörä liikkeellä ja asiat kun-nossa. Veljekset selvästi arvostavat toisi-ansa myös työkavereina.

SAVONLINNAAN JA TAKAISIN JOENSUUHUN

Kari Kakkosen työtaival on kulkenut kaiken aikaa pari vuotta vanhemman veljen, Kyöstin, kumppanina aina tur-veurakoinnista Valkeasuolla 15-vuoti-aasta alkaen Joensuuhun Säästöaittaan ja sen jälkeen Savonlinnan Varastova-lintaan ja Tokmanniin.

– Jo alusta alkaen tein ostoja, kemi-kalioita, työkaluja ym. Savonlinnassa tuli sitten jo koko kaupan repertoaa-ri tutuksi, vaikka sitä katseltiinkin vaa-timattomasti ehkä noin viiden neliön peltiseinäisestä toimistokopista käsin, naureskelee Kari Kakkonen. Huolehdit-tavina olivat myös Mikkelin, Kangas-niemen ja Rantasalmen myymälät.

122

Jo Säästöaitasta Joensuusta ”tarttui mukaan” puolisokin, kesätöissä kaup-paa tehnyt Tohmajärven tyttö Anu Hil-tunen. Työpaikkaromanssi siis. Savon-linnassa nuori perhe ehti asua kah-deksan vuoden aikana viidessä paikas-sa, ennen kuin palasi takaisin Joensuun seudulle, jonne myös pääkonttori oli tuolloin jo muuttanut.

– Kun kauppaa laajennettiin, alus-sa liikkeitä ja huoneistoja ostettiin tai vuokrattiin ja pantiin kuntoon sitä mu-kaa kun rahaa riitti. Suu pidettiin säk-kiä myöten.

FUUSIO VAPAUTTIKIINTEISTÖHALLINTOON

Tarjousmaxin liityttyä Tokmannin osaksi, Kari Kakkonen jätti ostot ja kes-kittyi yksinomaan kiinteistöliiketoi-mintaan.

– Kauppapaikkojen valinta kaupun-geissa on 20 vuoden aikana ollut jatku-va prosessi.

Vuoden 2004 jälkeenhän työnjako

on ollut selkeä. Tokmanni tekee kaup-paa ja Kakkosten omistamat yhtiöt sekä muut kiinteistönomistajatahot pitävät yllä liikehuoneistoja ja vuokraavat ne Tokmannille.

– Me olemme hankkineet tontteja ja huoneistoja ja rakentaneet niihin myy-mälöitä Tokmannin toiveiden ja kon-septien mukaan, sanoo Kari Kakkonen. Hän toimii 20 vuoden jälkeen edelleen Kakkosten hallinnoimissa useissa kiin-teistöyhtiöissä Joensuussa sijaitsevasta johtopaikastaan käsin.

MIKÄÄN EI OLEJÄÄNYT HIERTÄMÄÄN

Kahden vuosikymmenen aikana yhtiöille on kertynyt huomattava kiin-teistömassa, jonka arvo on kuitenkin alati muuttuva. Ostetaan, myydään, remontoidaan ja varataan.

Yhtiön liikevaihto koostuu pääosin vuokrista. Vuonna 2009 se oli 3,7 mil-joonaa euroa.

– Työvuosien varrelta ei oikeas-

taan ole jäänyt yhtään ikävää tapahtu-maa mieleen. Mikään ei ole jäänyt miel-tä hiertämään. Aina on kaikki järjesty-nyt. Onhan siellä tietysti ollut harmeja-kin, kuten Lieksan uusitun myymälän tulipalo, mutta sellaisetkin tapahtumat joskus tulevat ja kuuluvat liike-elämän-kin juoksuun. Onneksi yrityksen asioi-den hoito myös vakuutusten osalta oli silloin kunnossa, eikä ollut pelkoa sii-tä, että koko laiva olisi ikävän onnetto-muuden seurauksena uponnut.

EI TÄTÄ OLISI VOINUTTÄLLAISEKSI KUVITELLA

20 vuotta sitten ei Kari Kakkonenkaan osannut kuvitella Tokmannin nykyistä suuruutta.

– Ei millään tavalla. Sitä vain men-tiin eteenpäin päivä, viikko ja vuo-si kerrallaan. Tietystihän aina oli pe-rusajatuksena toiminnan kehittäminen ja siinä putkessa on sitten tultu tähän. Työn rytmi helpottui oleellisesti uuden Tokmannin syntymisen myötä.

123

– Kiinteistöjen ja myymälöiden re-montteja ja muutoksia tulee eteen ta-saisesti.

Nyt on 20 vuoden jälkeen vihdoin elämä väljempää. On aikaa enemmän perheelle ja omille harrastuksille.

– Johan tämä entiseen verrattuna nyt on kuin olisi puoliksi eläkkeellä, miettii Kari Kakkonen.

TYÖSSÄ JA LUONNOSSAELÄMÄN TASAPAINO

Vapaa-aikanaan Kari Kakkonen suun-taa matkansa perheensä tai kavereiden-sa kanssa liikuntaharrastuksiin, kalaan tai Lapin maisemiin. Tai kesäpaikalle syntymäseudulle Kiihtelysvaaraan. Ja jälleen hän on julkisuudelta näkymät-tömissä, sellaisissa oloissa, joissa hän hyvin viihtyy.

Jos voisi palata 25 vuotta taaksepäin ja valita saman polun, olisiko se edel-leen houkutteleva?

– En varmasti voi sanoa, ettenkö läh-tisi mukaan samalla tavalla. On tämä

ollut niin kiehtovaa ja mielenkiintoista, ei kahta samanlaista päivää.

124

YHTEISTYÖN VOIMA

– Tokmannista tuli 20 vuoden iässä Suomen suurin halpakauppakonser-ni. Lähes 140 myymälällään se hallitsee noin 60 prosenttia käyttötavaramyyn-nistä, miettii konsernin toisen yksityi-sen pääosakkaan RH-yhtiöiden edus-taja Seppo Saastamoinen tyytyväisenä.

Muodostui kompakti ryhmä 1970- ja 1980-luvulla syntyneitä halpakaup-paketjuja. Niiden yhtymiseen on suu-resti vaikuttanut kauppiaiden aikai-sempi yhteistyö tukkuostoissa, erikoi-sesti Pickupin ja myöhemmin Pick-Im-

port Oy:n kanssa.– Kun tavaraa alettiin tuoda suo-

raan ja tukkuri jäi välistä pois, kilpaili-jat epäilivät, ettei tuollainen löyhä yh-teistyö kauan onnistu, vaan keskinäi-nen kateus sen ennen pitkää tuhoaa.

– Pelisäännöt ja askelmerkit ovat kuitenkin olleet selvät. Kukaan ei ole mennyt toisensa alueelle, uuden kon-sernin toinen henkilöomistaja ja halli-tuksen jäsen toteaa.

Järki ja talous olivat toinen teki-jä, joka puhui liittoutumisen puolesta.

Varatoimitusjohtaja Seppo Saastamoinen:

Järki teki Tokmannin - aika muuttaa sitäkin

Seppo Saastamoinen on katsellut käytännössä melkein syntymästään asti halpakaupan kenttää ja tuntee sen varsin tarkasti niin vähittäis- kuin tukkukaupankin puolelta.

Hankinnan ja ostojen ohella logistiikka, tietohallinto, mainonta ja monet muut seikat puolsivat suuremman kokonai-suuden muodostamista.

Lopullinen avain ja helpotus suur-konsernin syntymiselle oli CapMan-ratkaisu. Se toi uskottavuutta koko kon-serniin, ja operaation ajoitus oli oikea.

– Kun kullekin ketjulle itsenäisenä oli jo voimain ponnistus perustaa kol-me uutta liikettä vuoden sisällä, niin 2000-luvun ensimmäisen vuosikym-menen lopulla mentiin eteenpäin jopa 15 uuden myymälän vuosivauhtia. Sii-nä ohessa nousi myös Suomen nykyai-kaisimpiin lukeutuva laajan kauppaver-koston tarpeita palveleva logistiikka-keskus.

– Logistiikka- ja hallintokeskuskaan ei toisaalta ollut mikään helppo ratkai-su, kun eri ketjuilla oli tietenkin omat hallintokeskuksensa ja ohjelmansa. Yri-tysten tulevaisuuden kannalta ei kui-tenkaan ollut mitään järkeä pitää toi-mintaa hajautettuna: ostotoimintaa seitsemällä, logistiikkaa viidellä ja hal-lintoakin useilla paikkakunnilla. Myös markkinointiin, mainontaan ja ostoihin keskittäminen yhdelle paikkakunnalle

125

Mäntsälään toi selvästi lisää tehokkuut-ta, taloudellisuutta ja muuta synergiaa.

ENTÄ JOS EI OLISITOKMANNI-KETJUA

Entä jos Tokmannia ei olisi syntynyt?– Ellemme me sitä tehneet, sen oli-

si tehnyt joku muu. On ollut onni, että olemme olleet luomassa tällaista isoa kokonaisuutta, sanoo Seppo Saasta-moinen.

– Pyrkimystä sisälle konserniin on ulkoa päin koko ajan olemassa, mut-ta totta kai tapaus tapaukselta arvioi-daan, onko parempi perustaa kilpai-lukykyiselle paikkakunnalle uusi oma yritys kuin ostaa entinen. Laajoille kil-paileville ketjuille tuskin kuitenkaan on Suomessa toistaiseksi tilaa. Ei ainakaan kotimaisille.

PYSYVÄ OLOTILA?

Onko maan johtavan halpakauppakon-sernin olotila nyt lopullinen, pysyvä? Seppo Saastamoinen:

– Mikään organisaatio ei ole koskaan paras mahdollinen. Siinä on aina kehi-

tettävää varsinkin olosuhteiden muut-tuessa. Ihmiset oppivat ja kehittyvät ja löytävät aina uusia muotoja toimia te-hokkaammin ja taloudellisemmin.

– Täytyy vain ihmetellä, miten hen-kilökunta on jaksanut tähän saakka py-sytellä tässä muutoksessa ja oravanpyö-rässä mukana. Heillä on täytynyt olla todella kova motivaatio – onneksi, ar-vioi Seppo Saastamoinen.

JUOKSUPOJASTA JOHTAJAKSI

Seppo Saastamoisen alkutaival on sa-manlainen kuin monien entisten kaup-paneuvosten synty: juoksupojasta joh-tajaksi.

– Jo kauppaopistossa Iisalmessa tu-tustuin moniin myöhempiin kauppa-kumppaneihin. Kesät olin suvun liik-keissä Kiuruvedellä, Iisalmessa ja Ka-jaanissa. Vuonna 1980 lähdin Kajaanin myymälää vetämään ja innostuin teh-tävästä kovasti. Puolen vuoden pesti sai koukkuunsa, muistelee Seppo Saasta-moinen.

Juuri noihin aikoihin, jolloin halpa-kaupat käynnistyivät, oli hyvä markki-narako.

– Toisaalta ainahan markkinara-ko on, jos on riittävän hyvä idea, mut-ta silloin Suomessa oli vahva tekstiili-teollisuus. Tehtiin paljon tavaraa varas-toon, eivätkä vanhat ryhmät enää pys-tyneet omiaan niistä täydentämään. Halpakaupat saivat sieltä eriä, joita pää-si myymään hyvällä katteella ja näyttä-mään edullista hintakuvaa. Myös tek-nokemiassa halpakaupat pääsivät hy-vään kauppaan, koska keskusliikkeiden hintataso oli niissä todella kallis ja näin markkinarako oli olemassa.

Tokmannin tullessa 20 vuoden ikään, Suomen RH-yhtiö Oy oli Sep-po ja Eliisa Saastamoisen nimissä ole-va emoyhtiö, joka hallitsee edelleenkin useita kiinteistöjä. Osan kiinteistöis-tä omistaa Maxi Properties Oy, jossa myös Saastamoisten lapset Tomi, Lau-ra, Antti ja Lasse ovat mukana. Jukka Saastamoinen Oy omistaa puolestaan Robinhood-kiinteistöjä, joissa saman-nimiset liikkeet ovat vuokralla.

126

EDUSTAVA JA AJATON – GRANDE MÄNTSÄLÄ

Mäntsälän logistiikkakeskus, Tokmannin pääkonttori, on viihtyisä satojen ihmisten työ- ja kohtaamispaikka.Yleiskuvia henkilökuntaravintolasta, edustustiloista ja vastaanottopisteistä.

127

Auditorion seiniä koristaa taiteilija Ilona Ristan 143-osainen puutaideteos.

128

PÄÄOMASIJOITTAJAN SUURIN TULOKSENTEKIJÄ

Tokmannin kasvu johtavaksi valtakun-nalliseksi halpakauppaketjuksi on mo-nin tavoin ainutlaatuinen, rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä sisältävä prosessi. Sellaisena se on todella mer-kittävä luku suomalaisen kaupan histo-riassa. Pohjan konsernille loivat vuon-na 1989 kiihtelysvaaralaiset veljekset Kyösti ja Kari Kakkonen perustaessaan syksyllä Okman Oy:n luomaan ja levit-tämään halpakauppaverkostoa Itä-Suo-meen.

Valtakunnallinen Tokmanni syntyi vuonna 2004, kun pääomasijoitusyh-tiö CapMan Oyj yhdisti silloin jo Tok-mannin nimellä tunnetun itäsuomalai-sen kauppaketjun ja Tampereen ympä-ristössä vaikuttaneen Vapaa Valinnan muodostamalla niistä enemmistöomis-tajana uuden Tokmanni-konsernin.

Se oli ensimmäinen kerta, kun pää-omasijoitusyhtiö uskaltautui halpahal-liliiketoimintaan, mutta se toi samalla uutta arvostusta koko liikemuotoon ja

Hallituksen puheenjohtaja Jukka Järvelä:

Pääomasijoittajan rohkea askel loi Suomen kauppaan uutta historiaa

vahvisti uskoa sen tulevaisuuteen.– Me saimme ensimmäisen koske-

tuksen Tokmanniin vuonna 2002, mut-ta emme silloin vielä katsoneet aiheelli-seksi edetä kovin nopeasti pitemmälle. Mitä enemmän tutkimme halpakaupan ajankohtaisia trendejä ja tulevaisuuden näkymiä, sen vakuuttuneemmiksi tu-limme sijoituksen järkevyydestä. Vuon-na 2004 uudessa yhteydenotossa olikin jo molemminpuolinen kiinnostus riit-tävä kaupan syntymiselle, muistaa Cap-Man Oyj:n partneri Jukka Järvelä. Hän meni henkilökohtaisesti sekä työllään että sydämellään konserniin mukaan heti ensimmäisistä vuosista alkaen.

Pohjoismaiden johtaviin pääomasi-joitusyhtiöihin lukeutuva CapMan Oyj on hakenut sijoituskohteikseen terveitä ja hyvät kehitysnäkymät omaavia keski-suuria yrityksiä, joilla ovat mielenkiin-toiset kasvu- ja kehitysnäkymät sekä hyvät tulosodotukset.

Tähän kokonaisuuteen Jukka Järve-län mukaan Tokmanni sopi erinomai-sesti.

Tokmannin tulevaisuuden uudet perspektiivit

129

– Me haluamme, että salkussamme on mahdollisimman erilaisia toimialo-ja, jolloin riski tulee hajautetuksi. Kaik-ki munat eivät ole samassa korissa. Si-joitussummana Tokmanni ei ole kaik-kein suurimpia yrityksiä, mutta liike-vaihdoltaan ja tuloksenteoltaankin se on CapManin suurin sijoituskohde.

KETJUN SYNTYMINENHUOMATTIIN NAAPUREISSAKIN

Kun uuteen Tokmanniin pari vuotta myöhemmin liitettiin myös Maxi-Mar-ket- ja Robinhood-ketjut, se saavutti halpakaupassa johtavan valtakunnalli-sen markkina-aseman. Valtakunnalli-sia kaupan ketjuja ei Suomessa ole ko-vin monta eikä niitä synny joka vuosi-kymmenellä.

Tokmannin laajeneminen huo-mattiin koko kaupan kentässä, muun muassa S- ja K-ryhmissä.

– Siellä havahduttiin, kun huomat-tiin, että käyttötavarapuolella, joka on heillä pienempi osa liikevaihdosta, on-

kin markkinoilla uusi tekijä. Hehän myyvät enemmän ruokatavaraa, joka taas meillä ei ole ydintoimintoja. Käyt-tötavarassa Tokmannin ketjun myötä heille syntyi lähes saman suuruusluo-kan kilpailija. Tilanne johtikin monen-laisiin keskusteluihin, joissa havaitsim-me, että meidät on huomattu, kertoo Jukka Järvelä.

– Kauppaa ei ole kaduttu. Tämä on ollut äärimmäisen kiinnostava mat-ka. Harvemmin sijoituskohteessa pääs-tään muuttamaan markkinarakennet-ta lähes täydellisesti. Kyllä tämä on erit-täin hyvä sijoitus, vaikka lopussahan se kiitos tietysti vasta seisoo, sanoo Jukka Järvelä.

TOKMANNIN HALLITUSTYÖLLISTI JÄRVELÄN

Kun CapMan osti Tokmannin ja Va-paa Valinnan ja ne yhdistettiin Tokman-ni-konserniksi, enemmistöosakas aset-ti konsernin hallitukselle myös puheen-johtajan. Tehtävään asettui Jukka Järvelä.

- Tämä on ollut äärimmäisen mie-lenkiintoinen tehtävä. Meillä on ollut koko ajan hyvä tiimi, hyvä yhteistyö Kyösti Kakkosen, Seppo Saastamoisen ja kumppaneiden kanssa. Paljon työtä, antoisaa ja opettavaa työtä, monenlai-sia uusia päätöksiä liukuhihnalta. Se on kuitenkin toisaalta ollut hauskaa. Hen-ki on ollut hyvä.

Yrityskauppojen teosta on ensisijai-sesti ollut vastuussa Järvelän kollega, Tokmannin hallituksen jäsen Jan Matt-lin. Se on vaatinut paljon aikaa.

– Se vaihe ja tietysti sitten eri ket-jujen integrointi yhteen sisälsi melkoi-sen määrän erilaisia osaprojekteja, joita jaoimme keskenämme.

– Onhan meillä ollut alun jälkeenkin pitkiä hallituksen kokouksia, vähintään kerran kuussa. Puheenjohtajan roolin tällaisessa yrityksessä pitää olla aktiivi-nen.

Kun toimitusjohtaja vaihtui kesä-kuun alussa 2009, ei yhteistyössä halli-tuksen puheenjohtajan kanssa juuri ta-pahtunut suurta muutosta.

130

LAMA TOI UUSIA ASIAKKAITA

Matalasuhdanne tai lama, miten sitä kutsutaankin, vaikutti myös Tokman-nin kauppaan.

– Vaikutus on kaksijakoista. Asiakas-määrät myymälöissä kyllä kasvoivat, mutta ehkä keskiostot jonkin verran putosivat. Tämä tarkoittaa sitä, että me saimme laman aikana asiakkaita muis-ta vähittäiskaupan ketjuista. Ihmiset et-sivät halvempaa vaihtoehtoa. Lama nä-kyy siinä, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita kuluttamaan.

– Kasvua meillä selvästi on tapah-tunut, mutta se perustuu paljolti myös uusien myymälöiden perustamiseen. Jos katsoo kuitenkin muiden ketjujen pudotuslukuja, me olemme päässeet todella helpolla tästäkin 2008 alkanees-ta lamasta.

EI UUSILLE OSTOILLE,VAIKKEIHÄN SITÄ…

Olisiko Tokmannin edelleen syytä kol-mannella vuosikymmenellä laajentua myymälä- tai ketjuostojen kautta? Jär-velä on empiväinen:

– Mahdollisesti ei….tai eihän kos-

kaan pidä sanoa, ettei koskaan… Sen jälkeen kun meillä tehtiin nämä viimei-set yritysketjukaupat, Tarjousmaxit ja Robinhoodit, silloin meillä oli jo valta-kunnallinen peitto. Konsernin kriitti-nen massa nousi markkinajohtajan ase-maan. Sen jälkeen tehtävät kaupat ovat lähinnä tapa kasvaa.

– Myöskään Säästöpörssin osto län-tiseltä Uudeltamaalta ei ollut enää kriit-tinen, strateginen yrityskauppa, vaan se oli tapa kasvaa sillä alueella.

– Nyt focus on siinä, että kun laittaa kahdeksan halpakauppaketjua yhteen, siinä on paljon sellaista integrointia ja kulttuurien hiomista. Se työ jatkuu, vaikka Mäntsälän hallintokeskuksen ja uusien logistiikkaohjelmien myötä on-kin jo harpattu iso askel eteenpäin.

KANSAINVÄLISTYMISENAIKA EI OLE IHAN VIELÄ

Vuoden 2008 aikana puhjennut globaa-li taloustaantuma ei tukenut myöskään konsernin suurten uusien toimintojen kuten kansainvälistymisen käynnistä-mistä mihinkään suuntaan.

Kansainvälistyminen on Jukka Jär-velän mukaan niin iso hyppäys, että sii-

nä on paljon mahdollisuuksia, mutta myös paljon investointeja ja riskejä.

– Pohjoismainen markkina halpa-kaupassa on erilainen. Länsinaapureis-sa ovat erilaiset kilpailurakenteet, erilai-set konseptit toimia kuin meillä. Meil-lä Suomessa on paljon vielä kasvun va-raa ja mahdollisuuksia. Tämä on meille oma kotipesä, missä meidät hyvin tun-netaan ja missä me olemme markkina-johtaja. Toistaiseksi meillä on luottoris-kin kannalta huomattavasti järkeväm-pää kasvaa Suomessa kuin ulkomailla.

Toisaalta Tokmanni on kyllä tutki-nut rajojen takana olevia markkinoi-ta jo tähänkin mennessä. Ruotsistahan on tullut viime vuosikymmeninä usei-ta erikoistavarakaupan ketjuja Suomen puolelle ja ne ovat täällä menestyneet. Toisaalta on esimerkkejä suomalaisten kaupan ketjujen epäonnistuneista yri-tyksistä Ruotsissa.

Muissa Pohjoismaissa ei ole tosin Tokmannin tapaista laajan tavarava-likoiman tavarataloketjua, vaan siellä ketjut ovat pitkälle erikoistuneita tiet-tyihin artikkeleihin. Näistä esimerkke-jä ovat Claes Olssonit, Gigantit, Ikeat ja vaatetusalan ketjut.

131

KUINKA KAUAN CAPMANHALLINNOI TOKMANNIA?

CapManin tapainen pääomasijoitus-yhtiö, joka hallinnoi ulkopuolisten, kol-mansien tahojen rahastoja, pitää omis-tuksiaan yleensä korkeintaan kymme-nen vuotta. Sinä aikana pyritään pää-omille löytämään sijoituskohteet ja myymään ne sopivana ajankohtana eteenpäin.

– Kolmesta viiteen vuotta on yleen-sä sellainen ideaali aika, mutta mitään ei ole kirjoitettu kiveen. Kyllä meillä on ollut pitkälle yli kymmenen vuodenkin kestäviä omistuksia. Jos aika ei ole oikea ja jos katsotaan, että kohteessa on po-tentiaalia kehittyä vieläkin pitemmäl-le, sitä ei myydä. Nyt suhdannetilanne nimenomaan yrityskauppamarkkinoil-la ei tue yritysten myyntiä, sanoi Jukka Järvelä kesäkuussa 2009.

Tokmannissa valmistellaan kuiten-kin edelleen mahdollisuutta listautua pörssiin sitten kun pörssimarkkinat ovat yleensä siinä kunnossa, että ne tu-kevat mitä tahansa uutta omistusjärjes-telyä.

Tokmannin yrityskauppojen järjestely on ollut paljolti

hallituksen jäsenJan Mattlinin vastuulla.

Johtoryhmässä on vallinnut positiivinen tekemisen meininki. Vasemmalta Hannele Palmroth, Kyösti Kakkonen, Sixten Hjort, Pirjo Ruokonen ja Saara Korpelainen.

132

LUOTTOMIES KAKSI VUOSIKYMMENTÄ

– Oli mielenkiintoista ja hämmästyttä-vääkin todeta, ettei Tokmannin kokoa-misessa alansa johtavaksi valtakunnal-liseksi konserniksi ollut minkäänlaisia vaikeuksia.

– Teknillisiä, ATK-ratkaisuihin liit-tyviä ongelmia lukuun ottamatta vas-toinkäymisiä ei todellakaan ollut. Kyllä tämä käsittämättömän hyvin oli Kyös-ti Kakkosen hallinnassa, kun otetaan huomioon, miten nopea ja merkittävä kehitys tässä on tapahtunut Savonlin-nan Varastovalinnan ostosta nykyiseen liki 140 myymälän Tokmanniin, jolla

on yli 600 miljoonan euron liikevaihto.– Sisäisestä valtataistelustakaan ei

ole ollut merkkejä missään vaiheessa. Osakkaat ovat kaikista asioista olleet samaa mieltä. Yhtään äänestyspäätöstä ei ole hallituksessa tehty.

Näin totesi keväällä 2010 konsernin hallituksen jäsen, kauppatieteiden kan-didaatti Olli Kääriäinen, joka ehti näke-mään käytännössä tilikirjojen läpi koko Tokmannin 20-vuotisen historian. Hän menehtyi 65-vuotiaana sairaskohtauk-seen 26. heinäkuuta 2010.

Hallituksen jäsen Olli Kääriäinen:

Suuri konserni syntyi hämmästyttävän helposti

Heinäkuussa 2010 yllättäen edesmennyt ekonomi Olli Kääriäinen oli seurannut ja konsultoinut sisäpiiriläisenä Tokmannia sen syntymästä omaan poismenoonsa asti.

KAKSI VUOSIKYMMENTÄKAKKOSTEN KUMPPANINA

Olli Kääriäinen oli jo Keijo Karlsso-nin kanssa yhteistyössä, kun tämä aloit-ti halpakaupan Varkauden ja Savonlin-nan seudulla 1980-luvun alkupuolel-la. Kun Karlsson myi Savonlinnan Va-rastovalinnan Mikkelin myymälöineen Kakkosille, tutustui Kääriäinen lähem-min myös Kakkosen veljeksiin. Siitä al-kaen hän oli myös yhteistyössä heidän kanssaan.

Olli Kääriäinen perusti aikoinaan Kymen Yrityskonsultit, jonka päätoi-mialana oli kirjanpidon ja verotuksen konsultointi yrityksissä. Nimenomaan tällä taloushallinnon osaamisella yritys oli tukemassa Kakkosen toimintaa.

Olli Kääriäinen oli koko kahden vuosikymmenen ajan valmistelemassa Kakkosten yhtiöiden jokaista tilinpää-töstä melko yksityiskohtaisestikin. Toi-meen kuului myös verosuunnittelu.

133

NOPEA PROSESSI

– Voisi helposti kuvitella, että näin suu-ren ja lähes koko maata kattavan kon-sernin kokoaminen vie aikaa vuosi-kymmeniä yksinomaan asenteiden kypsyttämisessä ja myös teknillisenä toimenpiteenä.

Toisaalta keskittämistarve oli Kyösti Kakkosen ylläpitämänä vireillä jo kym-menkunta vuotta ennen sen tapahtu-mista. Eri osapuolet vakuuttuivat vä-hän kerrassaan rakenteen kehittämisen hyödyllisyydestä.

Samaan aikaan kun Tokmanni ja Vapaa Valinta yhdistyivät, Kari Hau-tanen ja Seppo Saastamoinen tekivät omien yhtiöidensä yhdistämisen. Sen jälkeen tie jatkolle oli avoin ja jatkoyh-distyminen tuotti selvän valtakunnal-lisen markkinajohtajuuden halpahalli-kaupassa.

– Merkittävä osa tällaisesta kaupan-käynnistä perustuu siihen, että ollaan riittävän iso toimija, ostaja, jonka ul-komaisetkin myyjät ottavat vakavas-

ti. Jotta voi myydä halvalla, pitää voi-da ostaakin halvalla. Tässä auttaa suu-ruuden strategia. Täytyy olla riittävän suuri kriittinen massa. Hintaa laske-vat myös riittävän suuret toimituserät. Tavaraa voidaan tuoda jakeluun kon-teittain, mikä ei onnistu pienissä yksi-köissä, pohti Olli Kääriäinen.

HALLITUS MUOTOUTUIKONSERNIN MUKAAN

Olli Kääriäinen kertaa myös konserni-hallinnon kokoamisen perusteet:

Kun uusi Tokmanni marraskuul-la 2004 aloitti toimintansa, uusi enem-mistöomistaja CapMan nimitti halli-tukseen Jukka Järvelän ja Jan Mattlinin. Kakkosten edustajana hallitukseen tuli joensuulainen varatuomari Jorma K. Lehtonen.

Kun Lehtonen yllättäen menehtyi sairaskohtaukseen, hänen tilalleen hal-litukseen nimitettiin vuonna 2005 KTK Olli Kääriäinen. Samana vuotena halli-tusta vielä täydennettiin, kun siihen ni-

mitettiin Wihuri Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 2004 eläkkeelle jää-nyt ekonomi Juhani Leppänen.

Konsernin syntymiselle oli edelly-tyksenä ja itsestään selvää, että myös hallitusta laajennetaan ottamalla siihen mukaan 24 prosentin osuudella yhtiötä omistavat tahot: Seppo Saastamoinen ja Kyösti Kakkonen nimitettiin hallituk-seen vuonna 2006. Tämän jälkeen halli-tukseen kuului kuusi jäsentä ja sen sih-teerinä toimi varatoimitusjohtaja sekä talous- ja hallintojohtaja, diplomieko-nomi Sixten Hjort. 51 prosentin enem-mistöosakasta hallituksessa edustavat edelleen Jukka Järvelä ja Jan Mattlin.

ELINTARVIKKEET OVATVALINNAISRATKAISU

Tokmanni tunnetaan halpatavarahal-lien ketjuna, mutta toistakymmentä myymälää myy myös elintarvikkeita.

– Ei elintarvikemyynti merkitykse-töntä ole, taitaa olla parikymmentä pro-senttia koko liikevaihdosta. Se keskittyy

134

enimmäkseen suurmyymälöihin, joissa se on tärkeää tarjontaa kokonaisuuden kannalta, pohti Kääriäinen.

Toisaalta Tokmanni on liian pieni toimija elintarvikemyynnin avaamisel-le koko konsernin myymäläverkossa. Elintarvikemyynti on kokonaan oma maailmansa. Sen vuoksi onkin useim-miten parempi vaihtoehto sijoittua lä-helle tai jopa saman katon alle elintar-vikkeita myyvän toisen toimijan kanssa.

Monilla paikkakunnilla, kuten Joen-suussa, Kajaanissa, Iisalmessa ja Kiuru-vedellä, on kuitenkin myös elintarvike-myynnillä oma merkityksensä. Se on myös alue, jossa Tokmanni käyttää lä-hitarjonnan palveluja kuten leipomo-tuotteita sekä muita tuoretavaroita.

KAUPPAKIINTEISTÖT OVATERI OMISTAJIEN HALLUSSA

Tokmanni Oy:ssä konserni omistaa lii-ketoiminnot, mutta liikekiinteistöt ovat muiden hallussa, merkittävä osa niis-tä Kyösti ja Kari Kakkosen sekä Sep-

po Saastamoisen yhtiöiden yhdessä ja erikseen omistamia. Myös muilla Tok-mannille liiketoimintansa aiemmin myyneillä henkilöillä ja heidän yhtiöil-lään on edelleen hallussaan kiinteistö-jä, joissa liikkeet nykyisinkin toimivat.

– Kiinteistöissä on todella merkittä-vä paketti hoidettavana. On hyvin olen-nainen asia liiketoiminnalle, että toimi-tilakysymykset ja kaikki investoinnit uushankinnoissa ja laajenemisvaiheissa toimivat ja ovat aikataulussa, sanoi Olli Kääriäinen ja antoi erityisen tunnus-tuksen työstä Kari Kakkoselle.

Sekä uusien kiinteistöjen hankin-noissa ja myymäläkuntoon saattami-sessa että entisten muutoksissa ja laa-jennuksissa on tärkeätä, että myynnin toiveet ovat tiedossa ja toteutuvat suun-nitellussa aikataulussa. Tähän on Tok-mannissa totuttu jo 20 vuoden aikana.

135

ROOLINA KÄYNNISTÄÄ KESKUSTELUA

Kun uusi Tokmanni syntyi CapMa-nin myötävaikutuksella, sen hallituk-seen pyrittiin saamaan korkeaa kaupan asiantuntemusta ja myös vankkaa kokemusta.

Jo ensimmäiseen hallitukseen vuon-na 2005 kutsuttiin Juhani Leppänen, joka on seurannut suomalaisen kau-pan kehitystä näkyvillä johtopaikoilla koko 1900-luvun loppupuolen. Leppä-nen oli juuri edellisenä vuotena jäänyt eläkkeelle lähes 20 vuotta kestäneestä

Wihurin toimitusjohtajan tehtävästään. Tätä ennen hän oli ollut S-ryhmän kau-pallisissa johtotehtävissä 20 vuotta. Hä-nellä oli kokemusta myös kymmenistä hallituksen jäsenyyksistä sekä Suomes-sa että ulkomailla.

Leppäsen aktiiviseen uraan sisältyi tietynlainen murros, kun 1970 luvun lopulla ja 1980-luvulla lähes kaikkialla maassa alkoi nousta osuuskauppaliik-keen ja järjestäytyneen vähittäiskaupan rinnalle yksityisten yrittäjien käynnis-

Hallituksen jäsen Juhani Leppänen:

Tokmanni kasvaa ja kannattaamuttei haasta isoja ruokakaupassa

Konsernin hallitus sisältää sekä hyvin koulutettua uutta polvea että todella vankan kokemuksen omaavia kauppamiehiä. Yksi kokeneimmista on Juhani Leppänen.

tämä halpakauppaliikkeiden rynnäk-kö. Siltä ajalta ovat peräisin myös Kyösti Kakkosen Tokmannin sateenvarjon alle kokoamien ketjujen juuret.

UUDET TUULETALIARVIOITIIN

– ” Vanhat” kauppajärjestelmät toimi-vat edelleen perinteisen konseptin mu-kaisesti. Aktiiviset, yrityshenkiset yksi-löt haistoivat ulkomaiden esimerkkien mukaisesti, että löytyy markkinarako-ja täysin uusille liikeideoille sinänsä perinteisen kaupan alalla. Esimerkki-nä voisi mainita juuri hyvin kustannus-riisutun halpakaupan, joka ilman mi-tään palvelua yksinkertaisin kalusterat-kaisuin ja alkeellisin kiinteistöin pystyi myymään edullisesti, vaikkei useinkaan kovin laadukkaita tuotteita.

Tätä vanhat järjestelmät, siis kau-pan ryhmittymät, eivät ymmärtäneet. Ne uskoivat, että kyseessä olisi vain ly-hyt tähdenlento, joka nopeasti päät-tyisi halpakauppiaiden kaatumiseen,

136

arvioi Juhani Leppänen halpakaupan leviämistä viime vuosituhannen vii-meisinä vuosikymmeninä.

Halpakauppayrittäjiä syntyi kaik-kialle maahan. Alan alkumenestys sai monen yrittäjän perustamaan myös li-sää myyntihalleja uusille paikkakunnil-le. Syntyi lukuisia pieniä ryhmittymiä.

VIISAAT HUOMASIVATAJOISSA KASVUN RAJAT

Jotakin uutta tapahtui kuitenkin jo mo-nelle yritykselle ensimmäisten vuosi-kymmenten aikana. Se sai monen miet-timään tilannetta uudelleen, katsele-maan oman aidan ylitse.

– Joitakin vuosia sitten fiksuimmat halpakauppiaat, erityisesti ensimmäi-senä Kyösti Kakkonen, huomasivat, että kasvun rajat ovat lähellä toimitta-essa vain alueellisesti. Myös hankin-tojen keskittämisen tarve kasvoi, jotta hankintaetuja ja -ehtoja voitaisiin pa-rantaa jopa progressiivisesti. Pienet eri-mielisyydetkin halpakauppiaiden kes-

ken toimintatavoissa saivat kauaskat-seisimmat hakemaan ennakkoluulotto-mia ratkaisuja resurssien yhdistämisek-si, arvioi Juhani Leppänen 2000-luvun alussa vallinnutta tilannetta.

Yhdistymisen helppouden moni us-koi lähteneen myös siitä, että jotkut yrittäjät alkoivat väsyä oman paisuvan organisaationsa pyörittämiseen.

– Mielestäni kysymys ei ollut sii-tä. Pääosin yhdistyneet kauppiaat ovat edelleen nuoria ja täynnä ideoita ja in-toa. On jokunen poikkeuskin. Eräs syy on ollut tietysti elämäntyön rahastami-nen yritysten myyntien kautta.

– Mutta kyllähän tässä operaatios-sa lopulta erittäin suuri osuus on sitä johtaneilla henkilöillä. Kaikkein suu-rin osuus on Kyösti Kakkosella, joka ennakkoluulottomasti lähti hakemaan uusia ratkaisuja ja sai vähitellen muu-tamia muita nopeimmin keskittämi-sen merkityksen oivaltaneita mukaan-sa. Näin syntyi paine myös muille teh-dä jotakin.

TOKMANNIN ASEMA ONKOTIMAASSA NYT VAHVA

Tokmanni on nyt halpakaupan valta-kunnallinen markkinajohtaja, mutta miten vahva sen asema on suomalai-sessa ja viime vuosikymmeninä myös kansainvälistyneessä kaupan kentässä?

– Tokmannin asema kotimaisessa kaupassa on erittäin vahva. Perinteiset kaupan järjestelmät eivät ole yrityksis-tään huolimatta onnistuneet sitä hor-juttamaan. Asema tulee tulevina vuosi-na vielä vahvistumaan, koska tämä lii-keidea on ottanut pysyvästi merkittä-vän aseman suurissakin länsimaisissa.

Leppänen ei usko myöskään ulko-maiseen uhkaan.

– Kansainvälistyminen Suomessa on tapahtunut lähinnä rajatulla erikois-kaupan alalla, ja Lidl on meillä merkit-tävin päivittäistavarakaupan kansain-välinen. Tokmannin asema on vahva ja sillä ovat puolestaan hyvät mahdol-lisuudet kansainvälistyä

Suomessa Leppänen uskoo Tokman-

137

nin pysyttelevän nykyisessä roolissaan.– Päivittäistavarakauppaan mene-

mistä se voi harkita paikkakuntakohtai-sesti markkinoita tutkimalla. Sen sijaan suuria kaupan ryhmittymiä se ei siinä valtakunnan tasolla haasta.

Yhteistyö nykyisin Tokmannin hal-litukseen kuuluvien Kyösti Kakkosen ja Juhani Leppäsen kanssa alkoi muu-tamia vuosia aikaisemmin juuri päivit-täistavarakeskustelusta.

– Kyösti tuli luokseni ollessani vie-lä Wihurin toimitusjohtajana ja kertoi ideoitaan halpakaupan kehittämises-tä, jopa niin, että Wihuri voisi joiltakin osin, esimerkiksi päivittäistavarakau-pan osalta, tulla yhteistyöhön mukaan. Vaikkei Wihuri strategiansa takia sii-hen voinut lähteä, pidin Kyöstin ideaa halpakaupan valtakunnallisesta ketjut-tamisesta loistavana. Kävimme muuta-mia mielenkiintoisia keskusteluja kau-pan tulevaisuudesta, mutta siihen se sit-ten sillä kertaa jäi, muisteli Leppänen.

Muutaman vuoden kuluttua siitä Kakkosen ketjuttamisidea lähti toteu-

tumaan CapManin myötävaikutuksella ja pian Juhani Leppänen kutsuttiin hal-litukseen.

– Innostuin, vaikka olinkin jo eläk-keellä. Rooliini kuuluu keskustelun käynnistäminen, piilevien ongelmien estoton esiintuonti sekä kokemusteni hyödyntäminen hallituksen asioiden käsittelyssä. Vanhimpana jäsenenä mi-nua jopa kuunnellaan, virnistää Juhani Leppänen pilke silmäkulmassaan.

138

LISTAUTUMINEN MIELESSÄ

Täytettyään 20 vuotta Tokmanni -kon-serni oli saavuttanut tietyn tavoitease-man. Se oli maan johtava halpakauppa-ketju, mutta jatkoi laajenemistaan. Sil-lä oli kovia kasvutavoitteita lähivuosille.

– Organisaatio on nyt toiminnalli-sesti erinomaisessa kunnossa, sellaises-sa, johon on pyritty. Mitään suuria on-gelmia ei hallinnossakaan ole. Ainahan pientä ”viilausta” tarvitaan ja ehkä uusi toimitusjohtajakin haluaa ajan mittaan jotakin muuttaa, mutta muutoin nyt on tehokkaan toiminnan aika, sanoi hal-

lintojohtaja ja varatoimitusjohtaja Six-ten Hjort keväällä 2009.

Hjort tuli konserniin siinä vaiheessa kun konsernin omistus siirtyi CapMa-nille. Kiinteistösijoitusyhtiön mies tuli mukaan myös uuden tulokkaan hallin-toon.

– Entinen projekti päättyi ja ajatte-lin pitää vähän vapaata. Sitten tuli eteen tämä Tokmanni, sanoi Hjort, joka van-taalaisena ehti jo käydä Joensuussakin saakka töissä, kunnes hallinto siirtyi Mäntsälään.

Talousjohtaja Sixten Hjort:

Konserni on kunnossa - ovi pörssiin avoinna

Hallinto- ja varatoimitusjohtaja Sixten Hjort sanoo viiden vuoden kokemuksella konsernin olevan vankassa kunnossa uusiin haasteisiin ja järjestelyihin.

Eikä Hjort ole pahemmin ehtinyt harmitella vapaansa menetystä.

– Onhan tämä ollut yrityksenä tosi mielenkiintoinen ja haasteellinen.

KESKITTÄMINEN TOIOLENNAISIA ETUJA

Hallintojohtajan tehtävä on laaja. Sii-hen kuuluu muun muassa taloushallin-non pyörittäminen eli kirjanpidon seu-ranta ja raportointi, yleiset hallintoasiat, vakuutukset, vuokraseuranta, sopimus-hallinto, juridiikkaa, toiminnanohjaus- ja tietohallintoasiat, turvallisuusasiat sekä kiinteistöjen huollon ja siivouksen organisointi. Varatoimitusjohtajana hä-nen tehtäviinsä kuuluu lisäksi varavas-tuu yhtiöstä.

– Mäntsälä helpotti olennaisesti. Saa-tiin koko hallinto saman katon alle. Voi koota nopeasti neuvotteluryhmät tai keskustella muiden kanssa kasvotusten lähes milloin hyvänsä. Sisäinen infor-maatio toimii, ainakin siihen ovat hyvät edellytykset.

139

Ei mitään niin hyvää, ettei jotakin olisi menetettykin.

– Valitettavasti jouduttiin luopu-maan muutamista avainhenkilöistä, joille muutto Mäntsälään tai työskente-ly täällä kauempaa ei onnistunut. Jou-duttiin rakentamaan osittain uudet or-ganisaatiot. Se oli oma työsarkansa, op-pimisprosessi jokaiselle.

Se, että myymälät ovat kaukana eri puolilla Suomea, ei haittaa hallintoa. Niiden kanssa on kuitenkin kovin vä-hän päivittäistä kanssakäymistä, ja se-kin mikä on, onnistuu kassajärjestel- mien kautta. Kenttää hoitaa oma orga-nisaationsa.

KAKSI LAMAA – EI SUURIA ONGELMIA

Tokmanni on kahden vuosikymme-nen aikana ehtinyt kokea jo kaksi ta-loudellista laskukautta. Ensimmäinen 1990-luvun alussa kestettiin hyvin ja liikevaihto kasvoi. Toinen alkoi vuon-na 2008.

Se on näkynyt myös halpakaupassa.– Kilpailutilanne kiristyi ja tavaraa

alettiin myydä alennuksella jo vuoden 2008 puolella. Mekin jouduimme osal-listumaan siihen kisaan.

Lama näkyi tiettynä ostovarovai-suutena sellaisissa tuoteryhmissä ku-ten vaatteiden ja rakennustarvikkeiden myynnissä, muttei juuri elintarvikkeis-sa eikä kemiallisissa tuotteissa.

Tokmannin tarjontarakenteessa ovat omat etunsa.

– Jos lama muilla näkyy negatiivisi-na kehitystuloksina, meillä se korkein-taan näkyy siinä, ettei päästä aivan ta-voitteena oleviin myynnin nousupro-sentteihin. Meillä menee ”vähemmän huonosti” kuin muilla.

LISTAUTUMISEEN ON VALMIUS

Millaisina varatoimitusjohtaja Hjort näki vuonna 2009 Tokmannin lähiajan suurimmat haasteet?

– Ne tulevat siitä, että konserni elää

myös pääomarakenteensa kanssa väli-tilassa.

Tokmannihan on konserni, joka hoi-taa liiketoimintaa. Nyt siitä on 51 pro-senttia CapManin hallussa. Myymälä-kiinteistöjen omistus on sen sijaan ja-kaantunut useille kiinteistöyhtiöille.

CapManin tapaisille sijoitusyhtiöil-le on ominaista, että ne pitävät yhtiöi-tä hallussaan viidestä seitsemään vuot-ta eli kasvun vakiintumisvaiheen. Sen jälkeen vuorossa on myynti tai listautu-minen pörssiin.

– Tavoitteena on Tokmannin laitta-minen listautumiskuntoon, eikä siitä olla kaukana. Toisaalta yleinen mark-kinatilanne 2000 luvun ensimmäisel-lä vuosikymmenellä ei vielä tue listau-tumista. Mutta jos ja kun maailman markkinoilla alkaa näkyä parempia ai-koja, konsernilla on kyllä valmius sii-hen hyvinkin nopeasti, vakuutti vara- toimitusjohtaja Sixten Hjort huhti-kuussa 2009.

140

KAKKOSEN ISOT SAAPPAAT

Heikki Väänänen johtoon kesällä 2009

Kesällä 2009 oli CapManin tulosta enemmistöomistajaksi kulunut lähes viisi vuotta.

Tokmanni-konserni oli yhdisty-nyt kahdeksasta halpakauppaketjus-ta yhdeksi suureksi yhtiöksi. Konser-nin myymälöiden lukumäärä kohosi 140:aan. Yrityksen hallinto ja tavarava-rasto oli keskitetty Mäntsälän logistiik-kakeskukseen.

Vuoden 2008 lopulla umpeutui aika-jakso, jonka Kyösti Kakkonen oli kau-pantekohetkellä vuonna 2004 sitoutu-nut konsernia johtamaan. Mäntsälän logistiikkakeskuksen käynnistämiseen liittyneiden ongelmien vuoksi Kak-konen kuitenkin koki velvollisuudek-seen suostua jatkamaan siksi kunnes toiminnanohjausjärjestelmän ja muut Mäntsälän keskukseen liittyvät vaikeu-det oli voitettu. Hän halusi, että vahdin-vaihdon hetkellä asioiden piti olla kun-nossa, jotta seuraaja pääsee työn al-kuun puhtaalta pöydältä. Vuoden lo-pulla Kakkonen sitten katsoi, että aika oli kypsä ja ilmoitti jäävänsä tutkaile-

maan Tokmannin tulevaa taivalta hal-lituksesta käsin heti, kun uusi toimitus-johtaja on taloon valittu. Seuraajan va-lintaan oli nimetty ”etsintäpartio”, jonka jäsen Kakkonenkin oli.

MISTÄ JATKAJASUURIIN SAAPPAISIIN

Uuden toimitusjohtajan valinta oli tär-keä tehtävä koko konsernin tulevaisuu-den kannalta. Seuraajaa haettiin henki-lölle, jonka johdolla koko halpakaup-pa-alan rakennekehitys oli toteutettu ja jonka alun perin luoman yrityksen pe-rustalle uusi Tokmanni oli rakennet-tu. Täytettävinä olivat suuret saappaat. Siksi konsernin hallitus suhtautui vaih-toon ja uuden toimitusjohtajan etsimi-seen täydellä vakavuudella.

– Ei tällaisiin mittoihin kasvaneen yrityksen johtotehtävään ole Suomes-sa kovin monta varteen otettavaa ehdo-kasta, sanoi CapManin edustaja ja hal-lituksen puheenjohtaja Jukka Järvelä.

Head hunting tuotti tulosta, kun hel-

sinkiläinen Heikki Väänänen, vuonna 1958 Kuopiossa syntynyt ekonomi, oli valmis vaihtamaan Stockmannin tava-ratalojohtajan tehtävät Tokmannin toi-mitusjohtajan tuoliin.

– Katsoimme, että hänellä ovat mit-tavan työkokemuksensa pohjalta erin-omaiset edellytykset Tokmanni -kon-sernin tähänastisen kehityksen jatka-miseen, sanoi Järvelä.

Vuosikymmenten 1980 ja 1990 vaih-teessa Väänänen oli johtanut ruotsalai-sen valmisvaateketju Lindexin levittäy-tymistä Suomeen. Vuonna 1991 hän siirtyi Stockmannin tytäryhtiön Seppä-lä Oy:n toimitusjohtajaksi. Tappiollisen yhtiön katteet kohosivat 58 prosenttiin ja Seppälä oli 2000-luvun alussa hyvin toimeen tuleva tytäryhtiö. Se oli lisäk-si saanut jalansijan myös Suomen ulko-puolella.

Väänänen siirtyi marraskuussa 2005 vetämään Stockmannin tavarataloryh-män tavarataloja ja samalla konsernin varatoimitusjohtajaksi. Vuoden 2008 lopulla Väänänen siirtyi konsernin eri-

141

Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja vaihtui kesäkuun alussa 2009. Leppoisat vaihtajaiset pidettiin talon hengen mukaisesti 9. kesäkuuta Mäntsälässä. Kyösti Kakkonen (oik.) evästelee tässä Heikki Väänästä kohti uusia haasteita.

tyistehtäviin. Vuoden 2009 alkupuolella neuvottelut uudesta tehtävästä etenivät ripeästi, ja kesäkuun alussa 2009 Heikki Väänänen siirtyi Tokmanni-konsernin toimitusjohtajaksi.

– Olin kyllä kuullut Tokmannista paljonkin. Tunnistin sen aluksi lähin-nä itäsuomalaiseksi yritykseksi jo usei-ta vuosia sitten, mutta en siihen omassa työssäni kiinnittänyt sen kummemmin huomiota. Tiesin myös Stockmannin ja Tokmannin nimikiistasta, jonka oikeus aikanaan ratkaisi.

– Olin käynyt asiakkaanakin Tarjous- talossa, mutten osannut sitä yhdistää vielä mitenkään Tokmanniin. Tuskin näitä alueellisten myymäläketjunimi-en yhteyksiä Tokmanniin kaikki tietä-vät vieläkään, kertasi Heikki Väänänen ensimmäisistä havainnoistaan uudesta työnantajastaan.

– Konsernin suuruus kuitenkin yllät-ti. Henkilökuntaa oli 2800, vuosimyynti yli 600 miljoonaa. Kun sitä vertaa mo-neen suomalaiseen vähittäiskauppa-yh-tiöön, niin luvut ovat todella isoja.

TOIMITUSJOHTAJAN NORMAALI TYÖARKI

Väänäsen siirtymisessä Stockmannilta Tokmannille ei ollut suuria kynnyksiä.

– Henkisesti siirtyminen oli help-poa. Olen koko elämäni ollut vähittäis-kaupan palveluksessa. Sitä aina miet-tii jossakin vaiheessa, onko syytä jatkaa

entiseen tapaan vai ottaa uusia haastei-ta. Toimiala on mielenkiintoinen ja elä-väinen. Tässä vuodenajat ja sesongit te-kevät vaihtelua ja sitä tuo myös uuden suuren ihmisjoukon kohtaaminen joh-tamisessa ja ohjaamisessa. Sen tyyppis-tä työtä olen aina tehnyt.

Kynnystä ”laatutavaratalon” johta-misesta ”halpakauppakonserniin” Vää-

Tapahtuman juontanut Pirjo Ruokonen välitti

koko henkilöstön kiitokset haikein mielin.

142

nänen ei tunnista.– Enemmän on kysymys siitä, kuin-

ka iso yritys on ja mitkä ovat sen tu-levaisuuden visiot. Alueelliseen kaup-paan en olisi lähtenyt, valtakunnalli-seen kyllä.

KANSAINVÄLISTYMISTÄON VIELÄ MIETITTÄVÄ

Siirtyminen valtakunnallisesta yrityk-sestä kansainväliseksi voisi olla seuraa-va uusi askel.

– Se visio on vielä näkemättä. Halpa-hallikaupan menestyksessähän on ky-symys siitä, että myynnissä on ostajil-le tuttuja brändejä, tuotteita, joita myy-dään vähän halvemmalla. Suomessa ni-menomaan myydään paljolti kotimai-sia merkkejä vähän halvemmalla kuin muut myyvät.

Kansainvälistyminen tarkoittaisi sitä, että pystyttäisiin tämä sama kon-septi viemään ulkomaille. Eli pitäi-si pystyä myymään uudessa maas-sa halvemmalla sitä tuotetta, joka sii-

nä kulttuurissa kansallisesti jo tunne-taan. Mahdollisuudet viedä suomalaisia merkkejä ulkomaille ovat huonot, ellei-vät ne ole siellä jo ennestään tunnettuja, arvioi Heikki Väänänen.

SUURIIN MUUTOKSIINEI OLE HETI AIHETTA

Tokmannin vuoden 2009 organisaa- tioon Väänänen ei nähnyt suurten muutosten tarvetta.

– Vähittäiskauppahan sinänsä on hyvin yksinkertaista, ostamista ja myy-mistä, ja siihen liittyvää hallinnointia ja markkinointia. Tärkein on tehty eli ta-varavirta on keskitetty pääsääntöisesti yhteen yksikköön. Se, että siitä saadaan kaikki hyöty irti, on suurin haaste.

Asiakkaalle muutokset eivät näy si-nänsä suoraan, mutta jos yrityksen te-hokkuus on hyvä, myös hinnat voidaan pitää edullisina. Väänänen ei näe myös-kään kiirettä yrityksen kuuden brändin karsimiseen.

– Tokmannin tapaiseen konser-niin ostajat on hankittava kauppoihin markkinoinnilla ja mainonnalla. Suomi on suuri maa, asiakkaat ovat tottuneet tiettyyn imagoon, joka voi olla yhtä hyvin Tokmanni, Tarjoustalo, Vapaa Valinta tai jokin muu tuttu brändi.

MYYMÄLÄVERKKOA VOIDAAN EDELLEEN KASVATTAA, VERKKOKAUPPA TULEE

– Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat kartalla avoimia alueita, Lappi on lähes koskematon. Maantieteelliselle kasvulle on vielä kotimaassa hyvää si-jaa. Toisaalta suurentamalla myymälä-kokoa voidaan vahvistaa useilla paikka-kunnilla ykköskaupan asemaa ja myös tukkukaupasta on keskusteltu.

– Verkkokauppa on tässä ajassa myös hyvin ajankohtainen. Se avaa uudenlai-sia mahdollisuuksia kaupankäynnil-le, totesi Heikki Väänänen uutta tehtä-väänsä aloittaessaan.

143

ANALYYSIA ASIAKKAISTA

Halpakauppa on tyypillisesti selviyty-nyt hyvin myös taloudellisista lasku-kausista. Niin näyttää käyneen Tok-mannille nytkin, mutta millainen on tulevaisuuden asiakkaiden ostokäyttäy-tyminen.

– Vähittäiskauppa elää ihmisten käy-tettävissä olevista varoista. Rajua nou-sua ei näytä olevan tulossa. Jos katso-taan yhteiskunnan kehitysnäkymiä, eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosi-na ja eläkeläisethän eivät tunnetusti ole yltiöpäisiä kuluttajia, pikemminkin maltillisia ja harkitsevia.

Myös työttömyys sanelee kulutuksen suuntaa. Perheiden käytettävissä ei ole merkittävästi enemmän rahaa kuin ta-kavuosina. Järkiostaminen lisääntyy ja se taas tukee tarjous- ja halpakauppaa.

MIKÄ MUUTTUU 2010-LUVULLE SIIRRYTTÄESSÄ

– Vähittäiskauppa perustuu keskei-

sesti ammattitaitoiseen henkilöstöön. Henkilökunnalle annankin täällä Tok-mannilla todella suuren arvon. Se, mi-ten ohjaan ihmisiä, perustuu kuitenkin enemmän numeroihin kuin tarinoihin. Numerot näyttävät helpoimmin, mitä yrityksessä tapahtuu.

Väänänen näkee Tokmannin niin suurena yrityksenä, että se tarvitsee ke-hittyneet johtamisjärjestelmät.

– Yrittäjävetoisissa yhtiöissä yrittä-jä usein ohjaa asioita ammattitaitoises-ti tuntuman ja kokemuksen perusteel-la ja saa sillä tavalla ehkä nopeammin asioita perille. Konsernissa tarvitaan jo enemmän johto- ja työryhmätoimintaa, mutta kovin suuriin muutoksiin tarvet-ta ei kuitenkaan ole, toteaa Väänänen Kyösti Kakkosta kiitellessään.

144

JULKISUUDEN KEHUT JA KIROT

Kyösti Kakkosesta tuli valtakunnallinen vaikuttaja

Tokmannista ei voi puhua puhumatta aina hetken päästä Kakkosen veljeksis-tä. Kuten tämänkin kirjan sivuilta ilmi käy, veljeksiin on palattava. Kirjan teke-misen ohjeistukseen kyllä kuului heil-tä itseltään, että älkää keskittykö liikaa meihin, vaan tapahtumiin ajan virrassa, tapahtuneiden asioiden analyysin, tok-mannilaisiin työnsä ääressä ja yrittäjyy-den kysymyksiin.

Tokmanni, maan johtava, nyt valta-kunnan laajuinen halpakauppaketju, on Kakkosen veljesten Kyöstin ja Karin aloittama ja perustama yritys. Eri puo-lilla maata toimineiden myymäläryh-mien kokoaminen ja integroiminen yh-tenäiseksi kaupan ryhmittymäksi yh-teisen sateenvarjon alle on ollut heidän suuri projektinsa ja tärkeä osa elämän-työtä.

Liiketoiminnan johto ja sen myötä myös julkisuus ovat olleet alusta pitäen Kyösti Kakkosen käsissä.

Konsernin kokoaminen alkaen Sa-volan hallista edeten 140 myymälän kaupparyhmittymäksi ja lopulta Tok-

mannin lippulaivan, hallinto- ja logis-tiikkakeskuksen sekä uuden pääkont-torin rakentamiseen Mäntsälään kesti 20 vuotta. Kun kokonaisuus oli valmis – jos nyt alati muuttuvassa liike-elämän ympäristössä mikään on koskaan val-mis – pääsi toimitusjohtaja vihdoin v. 2009 vaihtamaan tehtävänsä edelleen-kin tärkeälle avainpaikalle yhtiön halli-tuksessa. Vähitellen hän on voinut kes-kittyä enemmän omiin harrastuksiin-sa ja mm. omien kiinteistöyhtiöidensä hoitoon.

Kaksi vuosikymmentä toimitusjoh-tajan elämä oli ideointia, suunnittelua, toteutusta, ostamista ja myymistä, toi-mintaympäristöanalyysia, neuvotteluja, kokouksia, uusien reviirien ja riskien etsimistä, ihmisten kohtaamisia, ver-kostoitumista ja rekrytointeja. Mil-joonia kilometrejä, maalla, merellä ja ilmassa. Ne olivat kiireistä ja elämän-täyteistä aikaa.

Kotona aika jäi monesti kovin vähäi-seksi. Yhteistyökumppanit tulivat tun-temaan menevän ja menestyvän mie-

hen. Läheisten ja ystävien kertoman mukaan Kyöstin mieltä on painanut perheelle annetun ajan vähäisyys.

Uppsalassa lainopillisen ja kaupal-lisen koulutuksen hankkineesta Kyös-ti Kakkosesta tuli kolmannen vuositu-hannen alun liike-elämän tyypillinen johtohahmo, joka katselee aina eteen-päin käsillä olevaa aikaa kauemmaksi.

Tokmannin menestyksen myötä hä-nestä tuli myös valtakunnallinen vai-kuttaja, jota mielellään kuultiin ja kuul-laan luennoitsijana ja yrittäjyyden puo-lestapuhujana.

Alkuvuosien matala profiili muuttui yrityksen kasvaessa nopeasti. Julkisuus otti miehestä osansa ja senkin kanssa oli opittava toimeen tulemaan.

Toimitusjohtajana hän on edustanut yhtiöitään ja konserniaan. Joskus Kak-konen on myös ”tuulettanut” terävillä kannanotoillaan yhteiskunnallista kes-kustelua mm. yrittäjien asemasta, elin-keinopolitiikasta ja verotuksesta. Vä-hälle huomiolle eivät ole jääneet hänen kommenttinsa bonus-korttien keinote-

145

koisista eduista tai kauppojen aukiolo-ajoista. Oma ala tunnisti puolestapuhu-jansa kun Kakkonen v. 2007 nimettiin Suomen Vähittäiskauppiaiden Vuoden vaikuttajaksi.

TAIDE, MATKAILU JA URHEILU LÄHELLÄ SYDÄNTÄ

Monelle yllätykseksi Kakkosella on ol-lut jossakin määrin elämää myös työn-sä ulkopuolella, vai ovatko ne sittenkin olleet ajankäyttöön yhteen sovitettuja harrastuksia työn ohella. Siitäkin viit-teitä on. Toinen kuulemani selitys Kak-kosen ajan riittämiselle on siinä, että hän kuuluu kokonaistyöajan piiriin, pyhät ja arjet, aamusta iltaan, joskus yötäkin myöten.

Kyösti Kakkonen on kiinnostunut matkailusta, matkoilla eniten antiikis-ta, taiteesta ja historiallisista kohteista. Museoiden ja taidenäyttelyiden ohel-la vahva veto matkoilla on ollut myös golfkenttien viheriöille.

Hänen laajoilla Pohjoismaiden suu-

rimpiin lukeutuvilla lasi- ja taide-esine-kokoelmillaan on paitsi tietenkin arvoa, myös paljon kysyntää. Niitä on saatu ihailla muun muassa Espoon Emman, Suomen lasimuseon, Helsingin Arabi-an, Joensuun taidemuseon ja Punka-harjun Retretin näyttelyissä. Kakkoselle taide on tärkeä asia. Se on kuitenkin ol-lut eräällä tavalla myös yrityksen brän-din rakentamista ja myönteisen yritys-kuvan vahvistamista.

Kakkonen on tukenut lukuisia kult-tuuritapahtumia, veteraanijärjestöjä ja humanitaarista työtä eri muodoissaan. Ehkäpä tämä osa hänestä juontaa juu-riaan Hyypiä-Raatevaaran pienviljelijä-yhteisöön ja pohjoiskarjalaiseen maa-seutuun, jossa nuori poika näki ympä-rillään sodan käyneitä miehiä, jälleen-rakentajasukupolven uurastajia ja niitä, joilla oli puutetta työstä ja jokapäiväi-sestä toimeentulosta.

Yhteistoimintatukea hänen aikanaan Tokmannilta ovat saaneet myös lukui-sat urheilutahot Kiteen pesäpalloilijois-ta Kontiolahden kansainväliseen am-

pumahiihtoon. Tokmanni on tukenut myös suomalaista hiihtourheilua laa-jemminkin. Konsernin nimi näkyi mm. Liberecin MM-kisoissa talvella 2009 menestyksellisesti mitaleita hiihtänei-den suomalaisten asuissa.

YRITTÄJYYDEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖJENTIUKKA PUOLUSTAJA

Kyösti Kakkonen on ollut näkyvästi mukana yrittäjäjärjestön toiminnassa.

– Järjestöillä on merkittävä vaikutus kuntiin yritysten edellytysten ja kaa-voituksen kehittämisessä. Valtakunnal-lisesti yrittäjäjärjestön tulisi saada ää-nensä paremmin kuuluviin. Koulutus- ja informaatiokanavana Suomen Yrittä-jät on jäsenilleen erinomainen, hän ar-vioi järjestöjen merkitystä.

– On tärkeää että yrittäjät pääsevät nykyistä laajemmin mukaan yhteiskun-nalliseen vaikuttamiseen. Maksumiehi-nä yrittäjäjärjestölle kuuluu samanlai-nen yhteiskunnallisen vaikuttajan roo-

146

Kyösti Kakkonen on pitänyt yllä hyviä suhteita valtiovaltaan. Tässä entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen vieraana kesäjuhlassa v. 2007 Pyhäselän rannalla.

Oikealla ylhäällä Kakkosen seurassa pääministeri Matti Vanhanen, keskellä liikenneministeri Anu Vehviläinen ja alakuvassa puhemies Sauli Niinistö.

Kakkonen ja Tarja Cronberg. Kari Häkämies

147

Bonuskortti-keskustelu levisi aluksi sanomalehtiin ja verkkosivuille, mutta myös television ajankohtaisohjelma A-talk kutsui Kyösti Kakkosen, Kuluttajaviraston apulaisjohtajan, Päivi Seppälän sekä toiselta puolen asiakkuusjohtaja Kari Luodon Suomen Lähikaupasta ja konsultti Heli Arantolan Vectia Oy:stä aiheesta käytyyn televisiokeskusteluun.Ohjelman toimittajana Minna Knus-Galán

Kyösti Kakkosen taidelasikokoelmat ovat olleet esillä lukuisissa näyttelyissä ympäri Suomea.

Leijonan Kita -ohjelma nosti Kyöstin valtakunnan julkisuuteen – arvostus ja arvostelu kasvoivat uusiin mittasuhteisiin.

148

li kuin ammattiyhdistysjärjestöillekin. Yrittäjän ääni pitää saada kuulumaan etenkin työmarkkinaratkaisuissa. Niin kauan kuin Suomen Yrittäjät eivät ole mukana, pöydästä puuttuu oleellinen taho.

Kakkosta kyseltiin kovasti vuonna 2008 myös Suomen Yrittäjien puheen-johtajan tehtäviin. Hetken hän harkitsi asiaa, mutta totesi lopulta, ettei kukaan voi jakaa aikaansa ja energiaansa enem-män kuin sitä on olemassa.

TUKEA ON RIITTÄNYTMYÖS KUMPPANEILLE

Yritystensä kehittämisen ja kasvatta-misen ohella Kyösti Kakkonen on ollut monin tavoin tukemassa myös oman maakuntansa Pohjois-Karjalan yritys- ja elinkeinotoimintaa.

Kokemuksensa turvin ja sijoituksil-laankin hän on osallistunut maakun-nallisten rahastojen, kuten Karelia Ven-ture ja Growhaun kautta muiden yri-tysten alkavan kehityksen tukemiseen.

Vuonna 2001 Tokmanni meni mu-

kaan Pohjois-Karjalaan perustettuun nousevien yritysten pääomasijoitusra-hastoon.

Tokmanni on Kakkosen aikana ol-lut tukemassa ja tavallaan myös pelas-tamassa yksittäisiä yrityksiä. Kakkos-ten yhtiö Joensuun Kauppa ja Kone Oy meni mukaan vuonna 2008 komposiit-ti- ja yhdistelmämateriaalien valmista-jan Kareline Oy:n rahoitukseen. Saman vuoden lopulla Tokmanni turvasi tun-netun pohjoiskarjalaisen vapaa-ajan tuotteiden TT-Futuren toiminnan jat-kon ostamalla sen konkurssipesän.

Yhtiö sai toimintansa merkityksestä ja vaikuttavuudesta vuonna 2002 mer-kittävän huomionosoituksen, kun Ok-man Oy/Tokmanni palkittiin Pohjois-Karjalan ”Vuoden Yrittäjänä.”

Vuoden 2008 lopulla sekä Kyösti että Kari Kakkonen saivat Suomen Yrittäji-en timanttiristin yrittäjätyöstään. Kak-konen oli palkintoraadin kriteerien mukaan ”ollut jo vuosia yksi vahvim-mista maakunnan elinkeino- ja kult-tuurielämän valtakunnallisista vaikut-tajista.”

Unkarin tasavalta nimitti Kyösti Kakkosen vuonna 2003 veljeskansan itäsuomalaiseksi kunniakonsuliksi, jota virkaa Kakkonen hoitaa muiden toi-miensa ohella Joensuu pääpaikkanaan. Kakkonen on aktiivinen Unkari-asioi-den harrastaja. Valtiosihteeri Andras Hadju ja suurlähettiläs Jozsef Viq kävi-vät Joensuussa 2.12.2003 luovuttamas-sa hallituksensa nimityskirjeen.

YRITTÄJÄ JA AMMATTIJOHTAJA

Usein kuulee puhuttavan siitä, että yri-tyksiä johdetaan eri tavalla: yhtäältä on olemassa yritysten omistajajohtajia ja toisaalta ammattijohtajia. Kakkosen ta-pauksessa nämä kaksi tyyppiä näyttä-vät yhdistyvän. Hänessä yrittäjän sie-lu on ilman muuta lujassa, mutta johta-misen ja yrittäjyyden kokemukset ovat tehneet hänestä kiistattoman alansa sy-vällisen osaajan ja johtamisen huippu-ammattilaisen. Kakkoselle yritysjohta-minen on samalla elämäntapa. Vapaa-ajallakin ajatukset tuon tuosta läheis-ten mukaan ”karkaavat” töihin. Monien

149

mielessä Tokmannin kasvot ovat yhä Kyösti Kakkosen kasvot, vaikka Kakko-nen jättikin toimitusjohtajan tehtävät jo parisen vuotta sitten.

Ei ihme, että tämä mielikuva on vah-vassa. Kiistatontahan on, ettei nykyi-senkaltaista Tokmannia olisi olemassa, elleivät sitä aikanaan veljekset perusta-neet ja sittemmin yrityksen kasvu- ja kehitystyötä tehneet ja ohjanneet.

Leimallinen piirre Kakkosen yrit-täjä- ja johtajaprofiilissa on siinä, että vaikka hän on tottunutkin tekemään paljon itse, hän on aina ymmärtänyt hyvien ja ammattitaitoisten työtoverei-den ja kumppanien merkityksen yri-tyksen menestykselle. Tästä taustas-ta Kakkonen on aina panostanut hen-kilöstöön ja sen mahdollisuuksiin olla antamassa paitsi työpanoksensa myös kehitysosaamisensa yrityksen käyttöön.

Monivaiheinen ja värikäs yrittäjäura on nyt kulkenut vaiheeseen, jossa pal-jon on muuttumassa. Tokmannin pii-rissä pohditaan vaihtoehtoja pörssiin listautumisesta tai konsernin myymi-sestä. Toinen toteutunee ja ratkaisul-

la on varmasti vaikutusta myös Kyösti Kakkosen tulevaisuuden ratkaisuihin. Sen, mitä ne ovat, aika näyttää. Tok-manni kuitenkin on ja pysyy.

150

JÄLKISANAT JA KIITOKSET

Luottavainen katse kohti tulevaisuuttaTälläkin hetkellä, kuten ajassa aikaisem-minkin, on kaupan tilanteessa eri muo-toisia vahvuuksia, mutta myös uhkaku-via. Ei ole kenenkään suomalaisen ku-luttajan edun mukaista, että vähittäista-varakaupasta neljäviidesosaa on keskit-tynyt kahdelle suurelle kaupan ketjulle. Tämän seuraukset lopulta maksaa ku-luttaja. Näyttää siltä, että tätä suunta-usta pyritään vahvistamaan myös lain-säädännöllä. Maankäyttö- ja rakennus-lain uudistaminen oli vakava isku paitsi kaupan vapaalle kilpailulle myös mah-dollisuuksille toteuttaa kaupan piirissä tasapainoista aluekehitystä. Mielestäni hallituksen ja eduskunnan tulisi ottaa kaupan kilpailua vääristävä ”lex-Vapaa-vuori” korjattavaksi ennen kuin se aihe-uttaa vapaalle yrittäjyydelle ja toimival-le kilpailulle pysyviä vahinkoja.

Toinen ajankohtaisista huolenaiheis-ta liittyy suomalaisen ruokatuotannon asemaan. Terveellisen ja turvallisen lä-hiruuan tuottamiselle on asetettu mie-lestäni tarpeettomia esteitä. Epäsel-vät alkuperämerkinnät elintarvikkeissa johtavat kuluttajaa harhaan. Kysynkin, kenen etua nykykäytäntö palvelee ja ketkä ovat sen takana; kauppa itse, vai-

151

ko suomalainen elintarviketeollisuus?

Olen huolestunut myös ruuantuotan-toon liittyvän geenimanipuloinnin vaa-roista. Geenimuuntelun seurausten tut-kiminen on asian vakavan luonteen huomioon ottaen vasta alkutekijöis-sään. Kuitenkin geenimanipulaatiota tehdään, ja kuluttaja pidetään siitä au-tuaan tietämättömänä. Kysymykseen geenimanipuloinnista liittyy mielestä-ni paitsi eettisiä ja moraalisia ongelmia, myös täysin arvaamattomia pitkän täh-täimen suuria terveydellisiä riskejä.

Ruokaan ja ruokatuotantoon liittyvät ratkaisut ovat kiireellisiä politiikkata-son kysymyksinä. Linjaukset ja päätök-set niin geenimanipuloinnin kuin ruu-an alkuperämerkintöjenkin osalta on saatava aikaan pikaisesti. Markkinat itse eivät joko halua tai kykene näihin liittyviä ongelmia ratkaisemaan.

YHDESSÄ TEKEMISEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS

Tokmannin syntyminen ”tuhkasta” on todellinen suomalainen menestystari-na ja onnistuneen yrittäjyyden esimer-

killinen unelma. Yrityksen perustaja-na, pitkäaikaisena pääomistajana ja toi-mitusjohtajana sekä myöhemmin halli-tuksen jäsenenä tunnen suurta omista-jayrittäjän luopumisen tuskaa. 20 vuot-ta täydellä elettyä yrittäjän elämää ”toi-sen aviopuolison” Tokmannin kanssa ympäripyöreine päivineen on sisältänyt paljon, vaatinut paljon, mutta myös an-tanut erittäin paljon.

Futurologi Mika Mannermaata va-paasti lainaten toteankin, että Tokman-nin menestystarina osoittaa todeksi sen, että ”mikä tahansa, milloin tahan-sa, missä tahansa ja kenelle tahansa on mahdollista, jos on vain uskoa ja vah-vaa tahtoa”.

Iloitsen ja olen ylpeä siitä, että tokman-nilaisista muotoutui vuosien myötä sys-temaattisen ja tavoitehakuisen kehittä-misen, oppimisen, joskus myös yrityk-sen ja erehdyksen kautta hyvin toimiva kokonaisuus. Tokmanni on yritys, jossa erilaiset osaamiset ja vastuut ovat sovit-tautuneet saumattomasti toisiinsa.

Taiteen ja kulttuurin ystävänä vertaan hyvin toimivaa yritystä sinfoniaorkes-

teriin, jossa yksilöllisten taitojen yh-teensovittamisesta, yhdessä tekemisestä ja tietenkin hyvästä johtamisesta syn-tyy se sinfonian kauneus ja harmonia. Silloin, kun stemmat ovat hyvin kaikil-la hallussa ja ilo on mukana tekemises-sä, orkesteri onnistuu tuottamaan tu-loksen, josta tekijät itse ja yleisö voivat yhdessä iloita.

Mottomme on ollut; vierivä kivi ei sam-maloidu. Yrityksen arkipäivä on ollut jatkuvaa muutosta muutoksen perään ja integraatiota toisensa jälkeen. Tämä on ollut kasvuyrityksen kehityskerto-musta, jossa mieliin painuneita tapah-tumia riittää Savolan hallin ensipäivis-tä verkoston laajentumiseen, oman ul-komaan tuonnin käynnistämiseen ja Grande Mäntsälään sekä tulevaisuu-teen suuntautuvaan ERP-ratkaisuun.

Hienoista ylpeyttä tuntien haluan sa-noa, että Tokmanni on aina ollut roh-kea, itse itsensä haastava, sielukas ja si-sukas yritys, johon on latautunut valta-va positiivinen sisäinen energia, ihmis-ten tekemisen luovuus ja vastuullisuus. On muodostunut ainutlaatuinen Tok-mannin yhdessäyrittämisen ME-henki.

152

Omassa toiminnassani olen lähtenyt siitä, että talon väellä on oltava tilaa ke-hittämisajatusten, ideoiden ja aloittei-den esittämiseen sekä mahdollisuudet niiden pohjalta toimimiseen. Toinen toistansa ymmärtäen ja kannustaen syntyy luottamus ja sellainen toimin-tapääoma, jolla saavutetaan tavoiteltu-ja tuloksia. Olen yrittänyt pitää huolta henkilöstöstäni ja kannustaa heitä. He puolestaan ovat minut runsaasti palkin-neet pitämällä hyvää huolta yrityksestä vieden sen kehitystä eteenpäin päiväs-tä päivään, vuodesta toiseen. Harjoitus on tehnyt mestareita – on soitettu hy-vin yhteen, joskus jopa puoli kahteen!

Kuluneita vuosia muistellessani olen tyytyväinen siitä, että rohkeatkin ris-kinotot matkan varrella onnistuttiin pi-tämään hallituissa rajoissa. Kasvuyri-tyksen kehitystä vietiin eteenpäin joh-donmukaisesti rakentaen aina vahvat perustat uudelle laajentuvalle toimin-nalle. Yksi yrityksen strategisista lähtö-kohdista on ollut parhaan mahdollisen yritysasiantuntemuksen hyväksikäyttö. Keijo Karlssonin, Jorma K. Lehtosen, Olli Kääriäisen, Juhani Leppäsen ja Seppo Saastamoisen osaaminen, nä-kemykset ja kokemus ovat merkinneet Tokmannille paljon. Olen kiitollinen ja

kiitoksen velkaa heille kaikille hienos-ta kumppanuudesta, keskinäisestä luot-tamuksesta ja tuesta sekä myötä- että vastamäessä. Yrityksen viime vuosien rakettimaisesta kasvusta marraskuun 2004 jälkeen saan kiittää pääomasijoi-tusyhtiö CapMan Oyj:n hallinnoimien rahastojen omistajiksi mukaantuloa. Erityisen kiitoksen haluan tässä tuoda julki Tuomo Raasiolle, Jukka Järvelälle ja Jan Mattlinille.

Olen tyytyväinen siitä, että Tokmanni on voinut olla laajan, jatkuvasti kasva-neen joukon työllistäjä. Näiltä ihmisiltä olen paljon saanut ja lukematon mää-rältään on se joukko, johon työn muka-na olen ystävystynyt ja kiintynyt. Nämä ihmiset rinnallani ovat pitäneet huolen siitä, että yrityksellä on ollut pantterin ketteryys ja norsun kestävyys. Molem-pia ominaisuuksia on tarvittu. Veljeäni ja aina lojaalia työtoveriani Karia mi-nun on niin ikään paljosta kiittäminen. Samoin kaikkia taustajoukkoja ja lähei-siäni sekä erityisesti perhettäni, edes-mennyttä vaimoani Ullaa sekä tyttäriä-ni Noraa ja Inestä. Pitkäaikaisista työ-tovereistani haluan erityisesti muistaa Simo Mikkosta, Soili Karjalaista, Min-na Kuntsia, Nina Laukkasta, Matti Ko-rolaista, Sixten Hjortia, Saara Korpe-

laista, Seppo Tokolaa, Sami Vilkkiä ja Timo Koskelinia. Kiitoksen sanat kuu-luvat myös aikatauluista ja juoksevista asioistani tunnollisesti huolehtineelle sihteerilleni; Susanna Nevalaiselle.

Lopuksi haluan kiittää tämän kirjan kirjoittajia ja avustajiani Aatto Jääs-keläistä ja Markku Kauppista sekä oi-vallisesta taittajatyöstä Leila Koistista. Kirjailija Leena Mäkijärven rohkaisu, tuki ja asiantuntemus ovat olleet kirjan viimeistelyssä toimituskunnalle suu-reksi avuksi.

Tämä on ollut todellista yrittäjän full of life -elämää. Päivääkään en pois vaih-taisi.

Yrityksen toiminnalle on luotu hyvä ja vakaa tulevaisuuden pohja, jossa toi-minnalliset isot asiat ovat kunnossa. Tästä on hyvä jatkaa. Uudelle ja yhä uu-distuvalle Tokmannille ja sen loistaval-le henkilöstölle toivotan menestystä ja onnen päiviä. Voitte olla varmoja, että seuraan tarkasti teitä ja työtänne. Pitä-kää Tokmannin lippu korkealla!

Kyösti Kakkonen

153

154

LIITE 1.

Tokmanni päivästä päiväänEdeltäjät1974 Juha ja Paula Malminen perustivat Notex-Yhtiöt Oy:n Pirkkalassa. Vapaa Valinta otettiin yhtiön liikenimenä käyttöön vuonna 1978.1978 Saastamoisen veljekset sekä Jaakko Nokso-Koivisto perustivat Suomen Makasiinit Oy:n Kajaanissa1978 Pirkko ja Hannu Vuokila perustivat Ouluun Säästökuoppa-ketjun1980 Arja ja Kari Hautanen perustivat 12.5. Tarjoustalon Hyvinkäällä 1985 Timo ja Tapio Halme avasivat halpakauppayritys Säästöpörssin Karjaalla1987 Keijo Karlsson perusti Varkauden Varastovalinnan tytäryhtiön Kauppavirrat Oy:n Leppävirralle1987 Suomen Makasiinit Oy lakkasi toimimasta, kun Seppo ja Jukka Saastamoinen ostivat Jaakko Nokso-Koiviston osuuden Suomen RH-yhtiöt Oy:n nimiin. 1987 Jukka ja Seppo Saastamoinen avasivat lokakuussa Kouvolassa Robinhood- myymälän, josta pian kasvoi halpakauppaketju.1988 Esko Laakkonen avasi Joensuussa Tokmanni-marketin Raatekankaalla 15.4. ja pian myymälöitä myös muualla Pohjois-Karjalassa.1995 Kouvojen perheyhtiö perusti marraskuussa Kylmäkoskelle halpakauppa Millerin.

Tokmanni1.9.1989 Kyösti ja Kari Kakkonen ostivat Keijo Karlssonin johtaman Savonlinnan Varastovalinnan ja Mikkelin Supersäästön osakkeet perustettavan yhtiön nimiin ja saivat kaupassa Savonlinnan, Mikkelin,

Rantasalmen ja Kangasniemen halpamyymälät.20.9.1989 Kyösti ja Kari Kakkonen perustivat Okman Oy:n Joensuussa (rek. 15.11.89)3./1991 Savonlinnaan perustettiin toinen myymälä Miekkoniemelle3.10.1991 Joensuun, Lieksan ja Outokummun halpahallit siirtyivät Tokmannille Kangasniemellä avattiin laajennettu myymäläsyksy 1992 Nurmekseen ja Kiteelle perustettiin Tokmannit 6.4.1992 Mikkelin myymälä avattiin laajennuksen jälkeen5/1993 Kerimäellä avattiin Tokmannin myymälä Joensuussa aloitettiin elintarvikkeiden myynti2/1994 Ilomantsissa avattiin Tokmannin myymälä3/1994 Juvalla avattiin Tokmannin myymälä

155

6/1994 Punkaharjulla avattiin Tokmannin myymälä9/1994 Mäntyharjulla avattiin Tokmannin myymälä - Joensuun ja Outokummun myymälöiden laajennukset valmistuivat.2.2.1995 Tokmanni osti Keijo Karlssonilta koko Kauppavirrat Oy:n osakekannan ja sai samalla Varkauden, Pieksämäen, Suonenjoen, Heinäveden, Nilsiän ja Leppävirran myymälät. 8.8.1996 Parikkalassa avattiin Tokmannin myymälä 11.3.1996 Savonlinnassa siirryttiin Savolasta ja Miekkoniemeltä uuteen myymälään Kauppalinnaan. Savon myymälät muuttuivat Tokmanneiksi. Varkauden myymälän laajennus valmistui24.3.1997 Imatralla avattiin Tokmannin myymälä1997 Nilsiän, Mikkelin, Lieksan ja Heinäveden laajennukset valmistuivat Tokmanni osti Joensuun Moottorikoneistamon St1-polttoainejakelu aloitettiin Joensuussa ja Varkaudessa9.10.1998 Juuassa avattiin Tokmannin myymälä24.10.1998 Lieksan myymälä paloi 9.11.1999 Joutsassa avattiin Tokmannin myymälä1999 Tokmanni myi Joensuun Moottorikoneistamon Tammer-Dieselille Lieksassa avattiin uusi myymälä palaneen tilalle 2000 Omasta St1-polttoainejakelusta luovuttiin Rantasalmen myymälän laajennus valmistui29.3.2001 Liperissä avattiin Tokmannin myymälä7.11.2001 Sysmässä avattiin Tokmannin myymälä12.8.2002 Outokummun myymälä avattiin laajennuksen jälkeen25.10.2002 Varkaudessa avattiin laajennettu myymälä kauppakeskuksessa2002 Sysmän myymälän laajennus valmistui13.10.2003 Ilomantsissa avattiin myymälä uusissa tiloissa Tokmanni osti Okman-konsernilta 26 Tokmanni-myymälää ja Notex Oy:ltä 34 Vapaa Valinta-myymälää4/2004 Suomen Liikekiinteistöt Oy osti Forssasta Renorin 1,7 hehtaarin liikekiinteistötontin Helsingintien ja Finlaysonintien risteyksestä 21.9.2004 Parikkalassa avattiin Tokmanni uusissa tiloissa28.10.2004 Kiteellä avattiin myymälä uusissa tiloissa5.10.2004 Tokmanni- ja Vapaa Valinta ketjut yhdistyivät Suomen toiseksi suurimmaksi halpakauppaketjuksi, jolla oli 60

myymälää Itä- ja Lounais-Suomessa. Okman Oy:n 26 Tokmanni -myymälästä ja Notex -yhtiöiden 34 Vapaa Valinnan myymälästä perustettiin uusi Tokmanni Oy, joka merkittiin kaupparekisteriin 12.11.2004.

156

4.11.2004 Pääomasijoitusyhtiö CapManin hallinnoimien rahastojen sekä Kyösti ja Kari Kakkosen perustama uusi yhtiö Tokmanni Oy allekirjoitti Okman-konsernin (Tokmanni-ketju) ja Notex-Yhtiöt Oy:n (Vapaa Valinta-ketju) kanssa sopimuksen Vapaa Valinnan halpahallitoimintojen ostamisesta.

15.1.2005 Punkaharjun myymälä suljettiin23.3.2005 Ylöjärvellä avattiin uusi Vapaa Valinta20.4.2005 Länsikeskuksessa avattiin Vapaa Valinta uusissa tiloissa14.6.2005 Tokmanni osti Pekka Kouvolta Kylmäkoskella sijaitsevan Milleri Oy:n liiketoiminnan, joka aloitettiin 15.6. 19.9.2005 Tokmanni osti Pirkko ja Hannu Vuokilalta Säästökuoppa Oy:n liiketoiminnan, johon sisältyi neljä myymälää

Pohjois-Suomessa. Kauppa hyväksyttiin kilpailuvirastossa 10.10.2005.19.10.2005 Tokmanni muutti Imatralla laajempiin tiloihin28.11.2005 Tokmanni allekirjoitti vuokrasopimuksen Kaarinan Piispanristille avattavasta suurmyymälästä16.12.2005 Tokmanni Oy osti Tarjousmaxi Oy:n osakekannan Hyvinkään Tarjoustalo Oy:ltä ja Suomen RH-yhtiöt Oy:ltä

sekä Säästötalo Robinhoodin liiketoiminnan Jukka Saastamoinen Oy:ltä. Tarjousmaxi käsitti 23 Tarjoustalo-myymälää Etelä-Suomessa ja 8 Maxi-Makasiini-myymälää ja kaksi Maxi-

Kodintukku-myymälää Savossa ja Kainuussa sekä Robinhood 12 myymälää Kaakkois-Suomessa. Kauppojen myötä Tokmannista tuli vuoden 2006 alusta halpakaupan markkinajohtaja Suomessa. Samalla Suomen RH-yhtiöt tuli osakkaaksi Tokmanni Oy:öön. Kauppa hyväksyttiin kilpailuvirastossa

20.1.2006.20.1.2006 Suunnatulla osakeannilla 145.000 Tokmanni Oy:n osaketta á 97.90 euroa osoitettiin 8.363 osaketta Joensuun

Kauppa ja Kone Oy:lle ja 136.637 osaketta RH-yhtiöille.21.1.2006 Robinhood- ja Tarjousmaxi-myymälät avattiin uuden konsernin omistuksessa1.2.2006 Vaasassa avattiin ensimmäinen Pohjanmaan Tokmanni29.3.2006 Yhtiö laski liikkeeseen 1875 uutta osaketta suunnattuina kaupalliselle johtajalle Matti Korolaiselle6.4.2006 Oulaisissa avattiin Tokmanni11.5.2006 Kauhajoella avattiin Tokmanni26.9.2006 Yhtiö laski liikkeeseen 1250 uutta osaketta suunnattuina yhtiön kenttäjohtajalle Pirjo Ruokoselle5.10.2006 Alajärvellä avattiin Tokmanni12.10.2006 Kurikassa avattiin Tokmanni8.11.2006 Tokmannin suurin kauppakeskus valmistui Joensuun Raatekankaalle entisen kiinteistön laajennuksena9.11.2006 Suomen Liikekiinteistöt myi neljä ja Joensuun Kauppa ja Kone kaksi liikekiinteistöään tanskalaiselle

Schauman -kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiölle. (Schaumann Properties A/S:n tytäryhtiö Schaumann Investment Oy)

16.11.2006 Turenkiin avattiin Tarjoustalo23.11.2006 Järvenpäähän avattiin Tarjoustalo

157

29.11.2006 Lemminkäinen-konserniin kuuluvan Palmbergin tytäryhtiön Okan kanssa allekirjoitettiin urakkasopimus Mäntsälän hallinto- ja logistiikkakeskuksen rakentamisesta

12.12.2006 Milleri Kylmäkoskella muuttui Tokmanniksi15.12.2006 Mäntsälän Robinhood avattiin laajennettuna2006 Tokmanni avasi uuden myymälän Paraisille1.1.2007 Mäntsälän Logistiikkakeskus Oy konsolidoitaan Tokmanni Oy:öön13.1.2007 Lahti Trio Tarjoustalo suljettiin ja lopetettiin9.2.2007 Tokmanni Oy allekirjoitti Palmberg-konserniin kuuluvan OKA Oy:n kanssa pitkäaikaiset vuokrasopimukset

kuudesta rakennettavasta liikekiinteistöstä Asikkalan Vääksyyn, Anjalankoskelle, Heinolaan, Nastolaan, Orimattilaan ja Porvooseen.

15.2.2007 Tokmanni Oy myy Mäntsälän Logistiikkakeskus Oy:n luovutettavaksi 29.8.2008 CapManin kiinteistöpääomarahastolle, Real Estate II:lle.

24.2.2007 Riihimäen vanha Tarjoustalo suljettiin28.2.2007 Riihimäen Tarjoustalo avattiin uusissa 4600 neliön tiloissa24.3.2007 Kaarinan vanha Vapaa Valinta suljettiin29.3.2007 Kaarinan Piispanristissä Turun kaupungin rajan tuntumassa avattiin uusi Tarjoustalo19.4.2007 Raahessa avattiin Tokmanni16.4.2007 Lappeenrannan vanha Robinhood -myymälä suljettiin24.4.2007 Lappeenrannan uusi Robinhood -myymälä avattiin Myllymäessä Nova-Kiinteistökehitys Oy rakentamissa

tiloissa, joihin sijoittui myös Suomi-Soffa2.5.2007 Poriin avattiin Tokmannin myymälä29.5.2007 Allekirjoitettiin pitkäaikaiset vuokrasopimukset yhdeksää uutta myymälää varten Halikon/Salon

kauppakeskukseen, Juvalle, Hämeenkyröön, Mänttään, Paraisille, Suomussalmelle, Tampereen Hervannan Duon uuteen kauppakeskukseen, Uuteenkaupunkiin ja Vantaan Porttipuistoon.

27.9.2007 Kauhavalla avattiin Tokmanni30.9.2007 Tokmanni Areena avattiin Mäntsälässä. Tokmanni konserni solmi Mäntsälän jäähallin kanssa 3-vuotisen sponsorointi- ja yhteistyösopimuksen, jolla

Mäntsälän jäähallista tuli Tokmanni Areena.1.10.2007 Tokmanni -konsernin palkanlaskentapalvelut siirtyvät Aditron hoitoon.5.10.2007 Tokmannin Mäntsälän logistiikkakeskuksessa vietettiin harjannostajaisia12.10.2007 Tokmanni Oy osti liiketoimintakauppana Säästöpörssi Oy:ltä 12 myymälää18.10.2007 Kankaanpäässä avattiin Tokmanni25.10.2007 Tampereen Hervannan Vapaa Valinta siirrettiin uusiin tiloihin31.10.2007 Vantaan Tammistossa avattiin uusittu Tarjoustalo

158

15.11.2007 Ilmajoelle avattiin Tokmannin myymälä21.11.2007 Tampereen ja Kangasalan rajalla Lentolassa avattiin Tokmannin suurmyymälä22.11.2007 Heinolassa avattiin Robinhood suurmyymälä uudessa kauppakeskuksessa23.11.2007 Hämeenkyrössä avattiin Tokmanni29.11.2007 Porvoossa avattiin uusi Robinhood-myymälä korvaamaan entistä 31.12.2007 Tarjousmaxi Oy:n liiketoiminta ilman Maxi-Kodintukkumyymälöitä myytiin Siirtomanni Oy:lle31.12.2007 Vaasassa lopetettiin Tokmanni1.1.2008 Siirtomanni Oy sulautettiin Tokmanni Osakeyhtiöön 2008 Eirikuva Digital Image Oyj Abp ja Tokmanni-konserni tekivät sopimuksen Eirikuva kuvapalvelun

julkaisemisesta Tokmanni-konserniin kuuluvien ketjuliikkeiden nettisivuilla. 31.1.2008 Hanko Extra (Säästöpörssi), eteläisin Tokmanni, avattiin muutostöiden jälkeen12.2.2008 Humppilan Säästöpörssi suljettiin18.2.2008 Sysmän vanha myymälä suljettiin28.2.2008 Forssassa avattiin Tarjoustalo26.3.2008 Paraisilla avattiin Tarjoustalo10.4.2008 Sysmässä avattiin Tokmanni uusissa tiloissa8.5.2008 Tuuloksessa avattiin Tarjoustalo 27.6.2008 Kilpailuvirasto hyväksyi kaupan, jolla Tokmanni osti 25.6.2008 maahantuontiliike Pick Import Oy Ltd:n

koko osakekannan yhtiön muilta omistajilta, jotka olivat Veljekset Keskinen Oy, Löytötex Oy, Ale-Makasiini Riikonen Oy, Euro-Neliö Oy, Basic-Fashion Oy, Notex-Yhtiöt Oy ja Tampereen Säästötex Oy.

5.8.2008 Tokmanni -konserni osti konkurssiin menneen urheiluvaatteita ja varusteita myyvän TT-Future Oy:n konkurssipesän eli tavaramerkin ja jäljellä olevan vaihto-omaisuuden. Tuotanto siirrettiin Kiinaan.

29.8.2008 Tokmannilla alkoi 25 vuoden vuokra-aika Real Estate II:n omistamassa Mäntsälän Logistiikkakeskuksessa25.9.2008 Kuopiossa avattiin Maxi Makasiini Volttikadulla uusissa tiloissa2.10.2008 Porissa avattiin uusi Tokmanni Itäkeskuksenkaarella (6000)6.10.2008 Tokmanni-konserni ja Solteq Oyj tekivät sopimuksen Solteq Merx toiminnanohjausjärjestelmän

toimittamisesta konsernin toiminnan- ja varastonohjaukseen, ostojen optimointiin ja puheohjattuun keräilyyn.

9.10.2008 Suomen suurimman yhdellä kertaa rakennetun logistiikkakeskuksen avajaiset pidettiin Mäntsälässä 30.10.2008 Uudessakaupungissa vietettiin Ketunkalliontien Tarjoustalon avajaisia 3.11.2008 Klaukkalassa avattiin laajennettu Tarjoustalo4.11.2008 Mäntässä avattiin uusi Tokmanni Valtatie 4:ssä6.11.2008 Vantaan Porttipuistossa avattiin uusi Tarjoustalo13.11.2008 Orimattilassa vietettiin Huoltotielle siirretyn Tarjoustalon avajaisia

159

25.11.2008 Suomussalmella avattiin Maxi-Makasiini Risteentien uusissa tiloissa 27.11.2008 Salon Halikossa avattiin uusi Tarjoustalo29.1.2009 Kokemäellä avattiin Tarjoustalo uudessa kiinteistössä29.1.2009 Tokmannin kiinteistöjä siirtyi 25.000 neliömetriä Schauman Investementsille2.4.2009 Sotkamossa avattiin laajennettu Maxi-Makasiini23.4.2009 Somerolla avattiin uusi Tarjoustalo ja Vapaa Valinta jäi historiaan 27.4.2009 Nastolassa avattiin uusi Robinhood-tavaratalo28.4.2009 Liedossa avattiin uusi Tarjoustalo5.5.2009 Anjalankoskella avattiin uusi Robinhood-myymälä28.5.2009 Mäntyharjulla avattiin Tokmanni uusissa tiloissa

1.6.2009 Toimitusjohtaja vaihtui. Kyösti Kakkonen siirsi toimitusjohtajan tehtävät 9.6.2009 Heikki Väänäselle ja jäi hallituksen jäseneksi

160

MODERNI MYYMÄLÄ

Halpakaupan 20 vuoden takaisesta ”mylläkkätunnelmasta” ei ole enää jälkeäkään 2000-luvun viihtyisissä myymälöissä.

161

Tokmannilla on 15 yksikössä myös elintarvikeosasto.

162

LIITE 2

Tokmannin kehitys vuodesta 1989 vuoteen 2009Tokmanni sai alkunsa, kun Kyösti ja Kari Kakkosen perustama Okman Oy osti 1989 Savonlinnan Varastovalinnan ja Mikke-lin Supersäästön, joilla oli yhteensä neljä myymälää. Seuraavak-si 1991 Okman Oy osti Tokmannin liikenimen ja samalla Joen-suun, Lieksan ja Outokummun myymälät. Vuosina 1992 – 1994 yritys osti ja perusti kuusi uutta myymälää. Vuonna 1995 Tok-manni osti Varkaudesta Kauppavirrat Oy:n, sen mukana kuu-si myymälää, ja vuosina 1996 – 2001 yhtiö perusti viisi uutta myymälää. Vuosina 2004 – 2007 Tokmanni, Vapaa Valinta, Milleri, Tar-jousmaxi, Säästökuoppa ja Säästöpörssi liittyivät yhdeksi kon-serniksi, jonka myymälämäärä ennen yhdistymistä oli yhteen-sä 122. Uusien myymälöiden perustamisella määrä kohosi vuo-teen 2009 mennessä 139:ään. Verkoston kehitys näkyy alla ole-vasta kaaviosta.

Taimesta kasvoi kahdessa vuosikymmenessä puu.

163

2008 Hallinto- ja logistiikkakeskus valmistui Mäntsälään

2007 Säästöpörssi Oy 12 myymälää

2006 Tarjousmaxi Oy Tarjoustalo (23), Maxi-Makasiini (8), Maxi-Kodintukku (2), Robinhood (12) 2005 Säästökuoppa Oy 4 myymälää

2005 Milleri Oy Kylmäkoski

2004 Tokmanni 24 myymälää ja Vapaa Valinta 36 myymälää Uusi TOKMANNI

2001 Sysmä 1999 Joutsa

1998 Juuka 1997 Imatra

1996 Parikkala

1995 Kauppavirrat Oy Varkaus, Pieksämäki, Suonenjoki, Heinävesi, Nilsiä, Leppävirta

1994 Ilomantsi, Juva, Punkaharju

1993 Kerimäki

1992 Nurmes, Kitee

1991 Tokmanni Joensuu, Lieksa, Outokumpu

1989 Savonlinnan Varastovalinta, Savonlinna, Rantasalmi ja Mikkelin Supersäästö, Mikkeli, Kangasniemi Okman Oy

164

LIITE 3

Vuosi Myymälät Henkilökunta Liikevaihto milj. euroa Kasvu % ed. vsta Kasvu % v:sta 1989

1989 4 18 1,7

1990 4 18 4,7 170,7 170,7

1991 8 24 7,9 67,5 353,4

1992 10 56 13,8 75,9 607,3

1993 11 77 18,0 30,2 938,5

1994 14 97 25,0 39,0 1343,4

1995 20 146 31,3 25,1 1705,3

1996 21 168 33,7 7,8 1845,7

1997 22 181 37,8 12,0 2079,7

1998 23 182 42,5 12,4 2350,4

1999 24 178 45,2 6,5 2508,5

2000 24 182 50,9 12,7 2838,6

2001 26 205 58,7 15,3 3287,8

2002 26 210 61,4 4,5 3440,3

2003 26 196 65,2 6,3 3662,2

2004 60 258 88,1 35,0 4981,3

2005 67 713 172,7 96,1 9863,2

2006 118 2417 448,4 159,7 25772,1

2007 133 2594 520,4 16,1 29929,9

2008 137 2879 575,0 10,5 33079,9

2009 139 2729 601,2 4,6 35264,7

Tokmanni numeroina 1989 - 2009

165

Ryhmäkasvutapahtumat:

02.02.1995 Kauppavirrat Oy:n 4 yhtiötä/6 myymälää liitettiin konserniin

05.11.2004 Vapaa Valinta Oy:n 34 myymälää liitettiin konserniin

14.06.2005 Milleri Oy:n Kylmäkosken myymälä liitettiin konserniin

11.10.2005 Säästökuoppa Oy:n neljä myymälää liitettiin konserniin

21.01.2006 Robinhood Oy:n 12 ja Tarjousmaxin 30 myymälää liitettiin konserniin

05.11.2007 Säästöpörssi Oy:n 12 myymälää liitettiin konserniin

166

NykyinenNimi Lääni Perustett u myymälä Pinta-ala Henkilökunta Myymäläpäälliköt

Tokmanni (44) 1989 610 Imatra E-S 24.3.1997 19.10.2005 2810 17 Aleksi ImmonenParikkala E-S 8. 8.1996 21. 9.2004 1800 11 Maj-Britt ParkkinenSysmä E-S 7.11.2001 10.4.2008 1970 7 Tuija HaljokiHeinävesi I-S 1995 28.04.1987 500 48 Jaana PykäläinenIlomantsi I-S 1994 13.10.2003 950 8 Markku PalviainenJoensuu I-S 1991 8.11.2006 7030 55 Jaana TikkaJuuka I-S 9.10.1998 1998 1410 7 Riitt a RäsänenJuva I-S 1994 1994 680 4 Aila KokkonenKangasniemi I-S 1989 1988 260 3 Pirjo LappalainenKerimäki I-S 1993 15.5.1993 460 5 Anja VäisänenKitee I-S 1992 8.10.2004 2600 15 Kirsi LonkainenLeppävirta I-S 1995 2001 698 6 Paula NykänenLieksa I-S 1991 8/1999 1860 14 Pirkko HaraLiperi I-S 2001 29.3.2001 600 5 Pirjo HeinonenMikkeli I-S 1992(89) 6.4.1992 2993 10 Sointu SiivolaMäntyharju I-S 1994 28.5.2009 2350 10 Heidi HolmNilsiä I-S 1995 1995 1470 7 Jorma HyvönenNurmes I-S 1992 4. 5.2004 1850 16 Kirsti TuononenOutokumpu I-S 1991 12.8.2002 2240 10 Irja LuukkonenPieksämäki I-S 1995 2./2004 1650 11 Sari KärkkäinenRantasalmi I-S 1989 2/ 2000 500 4 Kertt u AhoSavonlinna I-S 1989 11.3.1996 2200 11 Anne PesonenSuonenjoki I-S 1995 1995 1040 9 Minna RopponenVarkaus I-S 1995(82) 25.10.2002 3090 22 Tiina KuosmanenKeminmaa L 2005 2005 1720 6

LIITE 4

Tokmanni-konsernin myymälät 2010

167

Oulu/Jukola O 2005 1.4.1990 4870 38 Pekka KeränenOulu/Kaijo O 2005 1.9.1995 3450 30 Raisa Kesti Oulu/Toppila O 2005 1.4.2001 2480 9 Arto LaakkoOulainen O 2006 6.4.2006 1490 12 Virve HämäläinenRaahe O 2007 19.4.2007 5000 19 Pia UkuraAlajärvi L-S 2006 5.10.2006 2890 10 Teemu MaunukselaHämeenkyrö L-S 2007 23.11.2007 3770 17 Pirjo TuunainenLempäälä/Ideapark L-S 2006 1.12.2006 6010 19 Mika PönniöIlmajoki L-S 2007 15.11.2007 3420 16 Kimmo HuumarkangasJoutsa L-S 1999 9.11.1999 610 4 Heta HakokiviKangasala L-S 2006 11/ 2006 5990 21 Leena SaloKankaanpää L-S 2007 18.10.2007 3000 11 Jani LähteenmäkiKauhajoki L-S 2006 11.5.2006 1750 10 Arja HuumarkangasKauhava L-S 2007 27.9.2007 3380 17 Leena HerralaKokemäki L-S 2009 29.1.2009 2080 14 Irmeli LaaksonenKurikka L-S 2006 12.10.2006 1800 12 Sini MännistöKylmäkoski L-S 1.6.2005 12.12.2006 4910 51 Markus LähteenmäkiMäntt ä L-S 2008 4.11.2008 3717 24 Jarkko TepponenPori L-S 2.5.2007 2.10.2008 5760 20 Salme Virta Tarjoustalo (32) 690 Helsinki/Arabia E-S 2006 14.3.2002 1720 10 Toni VirtanenEspoo/Espoontori 1) E-S 2006 21.1.1988 1450 11 Espoo/Mankkaa E-S 2006 13.3.2003 2040 9 Mikko SorsaEspoo/Suomenoja E-S 2006 6.4.1998 4420 23 Forssa E-S 2008 28.2.2008 4960 67 Tero KoivulaVantaa/Hakunila E-S 2006 29.4.1982 720 6 Marika Pönti nenTuusula/Hyrylä E-S 2006 7.11.2005 5100 32 Sanna ViitaHyvinkää E-S 2006 9.5.1980 3650 28 Vesa Korhonen

168

Hyvinkää/Työkalu E-S 2006 9.5.1980 Hämeenlinna E-S 2006 28.4.1997 3635 21 Hannele KemppiHelsinki/Itäkeskus E-S 2006 26.4.1986 2400 22 Birgitt a Heitt olaJärvenpää E-S 2006 23.11.2006 8000 48 Jussi MarkelinHelsinki/Kaisaniemi E-S 2006 4.3.1994 2200 18 Mika LappalainenKerava E-S 2006 1.12.1992 1600 7 Sanna Raitti nenKlaukkala E-S 2008 5.11.2008 4510 25 Pasi LarkalaHelsinki/Malmi E-S 2006 17.11.1997 1920 13 Sirpa NieminenVantaa/Myyrmäki E-S 2006 2.10.1994 1400 15 Janne HaikalaVantaa/Peti kko E-S 2006 14.4.2005 6210 37 Tommi NevalainenRiihimäki E-S 2006 28.2.2007 5150 23 Tuula Martti nenVantaa/Tammisto E-S 2006 30.10.2007 6000 23 Marjut KivikoskiVantaa/Tikkurila E-S 2006 11.4.1996 2530 16 Tina StenmanTurenki E-S 2006 16.11.2006 3400 20 Sami PurhonenTuulos E-S 2008 8.5.2008 4320 24 Riitt a VenteläVantaa/Portti puisto E-S 2008 6.11.2008 6140 20 Anu LuopajärviHalikko L-S 2008 27.11.2008 6050 16 Nina LaaksonenLieto L-S 2009 28.4.2009 3570 10 Hanna-Leena Määtt äTurku/Länsikeskus L-S 2006 09/2006 5100 39 Anu TervomaaMasku L-S 2006 7.10.2004 7130 49 Juha LindstedtParainen L-S 2008 26.3.2008 3500 18 Jan SundholmKaarina/Piispanristi L-S 2006 29.3.2007 5520 34 Kimmo FlinkmanSomero L-S 2006 23.4.2009 2900 20 Juha LehtovirtaUusikaupunki L-S 2008 30.10.2008 4270 16 Jaana Jäntere Vapaa Valinta (28) 310 Hämeenlinna E-S 2004 22.11.2002 1200 10 Terhi Yli-HukkaEura L-S 2004 15.3.1980 1030 11 Päivi Ranta-VuorelaHarjavalta L-S 2004 3.10.1997 1200 8

Vapaa Valinta (28) 310

169

Tre/Hervanta L-S 2004 25.10.07 1680 13 Sari KeskinenTre/Keskustori L-S 2004 1984 1450 10 Kitt e KoskelaTre/Koskikeskus L-S 2004 23.8.1988 1180 14 Sari VaalikiviTre/Lielahti L-S 2004 1984 990 10 Tre/Tammela L-S 2004 30.9.1994 840 12 Carita HellstenTre/Tullintori L-S 2004 16.9.1999 1010 9 Nina KoskinenHuitti nen L-S 2004 1985 1020 8 Virve KilpeläinenIkaalinen L-S 2004 12/1981 1320 7 Ulla VaskimäkiLaiti la L-S 2004 /1989 1100 8 Tarja JaakolaLempäälä L-S 2004 18.8.2000 840 9 Kirsi KarlundLoimaa L-S 2004 1987 960 10 Sirpa RuohonenMynämäki L-S 2004 1.3.2001 640 9 Tea SainioNokia L-S 2004 1985 1620 12 Anne ToivioPaimio L-S 2004 17.10.2002 1100 11 Minna MertanenPirkkala L-S 2004 1992 1450 16 Lila QvickPori L-S 2004 2.5.2007 1300 8 Kirsi Holmberg-JuholaRaisio L-S 2004 18.10.2001 1.220 13 Markus KeskitaloRauma 2) L-S 2004 suljett u 1390 6 Salo L-S 2004 1992 1190 11 Timo HonkanenToijala L-S 2004 10.5.2002 1140 11 Kirsi KarlundTurku Brahenkatu L-S 2004 1986 10 Riitt a RoininenTurku/Varissuo L-S 2004 1994 940 9 Arja AhtolaUlvila L-S 2004 30.4.1993 1210 7 Nina Sarekivi-KaskinenValkeakoski L-S 2004 3.4.1998 660 9 Minna Ali-JaakkolaVammala L-S 2004 1.9.1981 11 Päivi HailaYlöjärvi L-S 2004 23.3.2005 1150 8 Satu Mustajärvi Robinhood (16) 392 Hamina E-S 2006 00.10.2007 4350 25 Hanna Saarinen

Robinhood (16) 392

TEEMA

170

Heinola E-S 2006 22.11.2007 5910 30 Anne TauriainenHollola E-S 2006 5/2000 6340 24 Liisa FeodorowInkeroinen E-S 2009 5.5.2009 4100 15 Simo KukkolaKotka/KarhulaKyyhkylä3, työk E-S 2006 09/ 1998 1000 7 Annukka TanskaKotka/Karhula Kyyhkylä6 E-S 2006 5/1989 1580 16 Annukka TanskaKotka/Suursaarenk.3 E-S 2006 kevät 1998 4330 24 Karita MäkeläKouvola E-S 2006 11/1987 740 25 Pia PynnönenGammelby/Kuninkaanti e E-S 2006 05/1998 4170 29 Tommi TuomelaKuusankoski E-S 2006 1.12.2001 5520 23 Pirkko AskolinLahti /Laune E-S 2006 26.8.2009 5200 25 Taisto KärkkäinenLappeenranta E-S 2006 24.4.2007 6000 44 Anne MäkeläMäntsälä E-S 2006 5.12.2006 4980 28 Eino HaverinenNastola E-S 2009 27.4.2009 5000 17 Riitt a Esti laOrimatti la E-S 2006 3.11.2008 4180 19 Anne Huhti nenPorvoo E-S 2006 9.11.2007 5200 41 Arto Nykänen

Säästöpörssi (9) 137 Hanko E-S 2007 5/ 2007 1646 10 Virpi Lehti nenHanko/Extra E-S 2007 31.1.2008 870 5 Virpi Lehti nenKarjaa E-S 2007 11/1985 3000 27 Carola BromanKarjaa/Extra E-S 2007 11/1985 880 5 Carola BromanKarkkila E-S 2007 04/1999 1160 9 Emilia HamarakiviKirkkonummi E-S 2007 11/2000 1780 9 Sari Herold-BubenLohja E-S 2007 11/1987 1970 19 Sirpa HjerpNummela E-S 2007 9/1994 1290 7 Satu AroTammisaari E-S 2007 11/1987 2290 19 Maria Leiden Maxi-Makasiini (8) 247 Iisalmi I-S 2006 11/2002 6800 57 Tuomo Pekkala

171

TEEMA

Kajaani I-S 2006 11/1988 6800 59 Sari Laiti nenKiuruvesi I-S 2006 5/1995 3040 34 Anu AlakarjulaKuhmo I-S 2006 11/ 1988 1500 15 Atso KyllönenKuopio I-S 2006 25.9.2008 4320 26 Anna OinonenLapinlahti I-S 2006 12/2005 2060 11 Sari ÅlanderSotkamo I-S 2006 2.4.2009 3830 28 Heikki KorhonenSuomussalmi I-S 2006 5.11.2008 3290 17 Pirkko Kemppainen Maxi Kodintukku (2) 65 Kajaani I-S 2006 5/1999 11400 36 Juha RusanenKuopio I-S 2006 5/2004 6500 29 Mikko Larinen

1) Suljett u 17.1.2010

2) Suljett u 31.12.2009

Sarakeselitykset:

Lääni = vuoden 2009 loppuun voimassa olleen läänijaon mukainen

Perustett u = vuosi, jolloin myymälä on tullut Tokmannille tai perustett u

Nykyinen myymälä = on aika, jolloin myymälä on saatett u vuoden 2009 tasoon.

Pinta-ala = katett u kokonaispinta-ala mukaan lukien puutarhamyymäläalan

Henkilökunta = vuoden 2009 keskimääräinen henkilöluku

172

TOKMANNIN VISIO JA ARVOT

VisioTokmanni-konsernin tavoitteena on olla Suomen paras ja suurin valtakunnallinen halpakauppaketju ja tarjota asiakkaille laaja tuotevalikoima laadukkaita tuotteita edullisesti.

ArvotTokmanni-konsernin arvoja ovat tuloksellisuus, uudistuminen, kunnioittaminen ja asiakastyytyväisyys. Nämä arvot ohjaavat liiketoimintaa kaikilla osa-alueilla.

173

TULOKSELLISUUSYrityksen tuloksellinen toiminta luo pohjan paitsi yrityk-sen, myös henkilökunnan, asiakkaiden ja yhteistyökump-paneiden menestykselle. Kaikissa toimissa pyritään parhaa-seen mahdolliseen tehokkuuteen ja säästäväisyyteen. Kon-sernissa laatukäsikirjan ohjauksella kaikkia liiketoiminnan prosesseja kehitetään yhä paremmiksi ja kustannustehok-kaimmiksi.

UUDISTUMINENTokmanni-konserni on kehittyvä edelläkävijä, joka pyrkii uudistumaan rohkeasti ja kekseliäästi. Henkilökuntaa kan-nustetaan luovuuteen ja parannusehdotukset otetaan huo-mioon päätöksenteossa. Myös asiakaspalautteet käsitellään vastavuoroisesti ja muutostarpeisiin reagoidaan nopeasti.

ASIAKASTYYTYVÄISYYSAsiakkaille pyritään tarjoamaan laaja tuotevalikoima ja vai-vatonta asiointia. Tavallisesta ostosmatkasta halutaan tehdä elämyksellinen tapahtuma. Liiketoiminnan perusta on tyy-tyväinen asiakas, minkä takaa ammattitaitoinen, rehellinen ja luotettava henkilökunta. Jokapäiväisessä toiminnassa ote-taan huomioon sekä henkilökunnan että asiakkaiden tur-vallisuuteen vaikuttavat tekijät. Eettiset arvot ohjaavat asia-kaspalvelua ja liiketoimintaa kestävän kehityksen hengessä.

KUNNIOITTAMINENKonsernissa on avoin auttamisen, tukemisen ja kannusta-misen kulttuuri. Kaikilla tasoilla arvostetaan yksilöä, oma-aloitteisuutta, positiivisuutta, sitoutumista ja yhteenkuulu-vuutta. Toiminnan ydin on hyvä joukkuehenki, jossa kun-nioitetaan toinen toistaan ja huolehditaan tasa-arvon ja oi-keudenmukaisuuden toteutumisesta. Tokmanni-konserni on reilu ja luotettava kumppani, joka noudattaa lakeja ja asetuksia. Kestävä menestys perustuu pitkäjänteiseen yh-teistyöhön eri sidosryhmien kanssa.

174

KAKKOSEN VELJEKSET

Tokmannin perustajat

KYÖSTI KAKKONEN

S. 7.12.1956 Kiihtelysvaara Oikeustieteen kandidaatti (Uppsala)Tehtävä: toimitusjohtaja 1989-2009Asuinkunta: Joensuu, PyhäselkäPuoliso: Ulla, menehtyi vuonna 2007Lapset: Ines Ellen ja Nora Emilia

S. 1.1.1958 KiihtelysvaaraKoneinsinööri WTOL/AMK JoensuuTehtävä: kiinteistöoperointiAsuinkunta: KontiolahtiPuoliso: AnuLapset: Ari ja Mari

KARI KAKKONEN

175

1989-2004Kakkonen Kyösti (pj)Kakkonen Kari

2004-2005Kakkonen Kyösti (pj), 1-10/2004Järvelä Jukka (pj), 11/2004 alkaenLehtonen JormaMattlin Jan

2005-2006Järvelä Jukka (pj)Kääriäinen OlliLeppänen JuhaniMattlin Jan

2006-Järvelä Jukka (pj)Kakkonen KyöstiKääriäinen OlliLeppänen JuhaniMattlin JanSaastamoinen Seppo

Hallitukset 1989-2009, Tokmanni Oy

1989-31.5.2009Kakkonen Kyösti

1.6.2009-Heikki Väänänen

Toimitusjohtajat 1989-2009, Tokmanni Oy

176

Lähteet

Tämän kirjan koonnissa on käytetty aineistoa suurimmalta osin seuraavista lähteistä:

Okman Oy:n vuosikertomukset 1989–2003

Tokmanni-konsernin vuosikertomukset 2006–2009

Tokmannin henkilökuntalehdet 2002–2008

Tokmannin lehdistö- ja henkilökuntatiedotteet sekä verkkosivut

Tokmanni-konsernin arkistot

CapMan Oy:n tiedotteet

Sanomalehtien Karjalainen, Karjalan Maa ja Itä-Savo ilmoitukset, uutiset ja haastattelut

Talouselämä-lehden sekä Helsingin Sanomien uutiset ja haastattelut

Kyösti Kakkosen, Kari Kakkosen, Seppo Saastamoisen sekä Tokmannin muun operatiivisen johdon,

johtoryhmän, hallituksen ja henkilökunnan edustajien haastattelut

Tokmanni-konserniin liittyneiden kaupparyhmittymien perustajien haastattelut

177

Keminmaa

Oulu Suomussalmi

Raahe

Oulainen Kajaani

Sotkamo

Kuhmo

Kiuruvesi

Nurmes

Lieksa

Juuka

Ilomantsi

Nilsiä

IisalmiLapinlahti

Kuopio Outokumpu

JoensuuLiperi

Suonenjoki

Pieksämäki Heinävesi KiteeKerimäki

Savonlinna

Rantasalmi

Juva

Mikkeli

Kangasniemi

Joutsa

Sysmä Parikkala

Imatra

Lappeenranta

MäntyharjuHeinola

KouvolaHaminaKotka

Lahti

Orimattila

Porvoo

Mäntsälä

Helsinki

Somero

Loimaa

Valkeakoski Tuulos

Hämeenlinna

Riihimäki

Tampere

IkaalinenHämeenkyrö

Kankaanpää

Vammala

Rauma Eura HuittinenLaitila

MynämäkiTurku

Paimio

Kauhajoki

KurikkaIlmajoki

KauhavaAlajärvi

Hanko

Parainen

Forssa

Pori

SaloKarjaa

Ulvila

Lohja

Karkkila

Uusikaupunki

Mänttä

178

179

180

Aina hintansa väärti on kertomus yrittäjyydestä, sitkeydestä, osaamisesta ja menestyksestä. Runsaat 20 vuotta sitten Kyösti ja

Kari Kakkonen nostivat yrityksensä lentoon käytännössä tyhjästä. Heidän suuri kunnianhimonsa oli kehittää halpakauppa, jossa tuodaan kuluttajien ulottuville laadukkaita tuotteita edullisella hinnalla. Syntyi Tokmanni.

Monien mielestä edullisuuden ja laadun yhtälö on mahdoton. Kakkoset siihen uskoivat. He keskittyivät oleelliseen. Tarpeettomat kustannukset kaupan tuotantoketjussa haluttiin pois. Kuljetukset piti järjestää tehokkaasti välivarastointeja välttäen. Ostotoiminta organisoitiin alusta pitäen laajan yhteistoiminnan ja sittemmin mm. oman tuontiorganisaation kautta merkittäviä hinta- ja mittakaavaetuja tuottavaksi ydintoiminnoksi, josta saavutetut hyödyt siirrettiin hintoihin. Edullisen hinnan ja hyvän laadun konseptia toteutettiin Kakkosten kaupan kaikissa muissakin toiminnoissa.

Vuoden 2009 lopussa Tokmanneja on 139 eri puolilla valtakuntaa. Liikevaihto tavoittelee jo 600 miljoonaa euroa ja henkilöstöä palkkalistoilla on lähes kolmetuhatta. Monien värikkäiden vaiheiden kautta tyhjästä on syntynyt valtakunnan kattava kaupan verkosto, jonka suomalainen asiakas on ottanut omakseen.