TOPIKS- pajayhteistyöhankkeen LOPPURAPORTTI

1.1.2015–28.2.2017

2

Sisällysluettelo

Käsitteitä ja lyhenteitä ............................................................................................................................ 4

TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................. 6

ABSTRACT ................................................................................................................................................ 7

1. Topiks-hankkeen tavoitteet ............................................................................................................ 9

2. Kehittämistyön lähtökohdat ......................................................................................................... 10

2.1 Lähtötilanne toimijoiden yhteistyössä ja opinnollistamisessa ............................................... 10

2.2 Toppis-mallin historiaa ....................................................................................................... 11

2.3 Mitä eroa on toppis-mallilla ja topiks-mallilla? ..................................................................... 11

3. Opinnollistaminen ......................................................................................................................... 13

3.1. Opinnollistamisprosessi..................................................................................................... 14

3.2 Opinnollistetut tutkinnon osat ............................................................................................ 15

3.3 Opiskelijoiden mukaantulo ja osapuolten roolit ................................................................... 16

3.4 Opetuksen ja opiskelun resursointi ..................................................................................... 19

3.5 Palautetta opinnollistamisesta ja tutkinnon osien suorittamisesta ........................................ 21

4. Toppis- ja oppisopimuskoulutusta Mikkelin mallilla ................................................................... 22

4.1 Hoiva-avustajakoulutus toppis-koulutuksena....................................................................... 22

4.2 Työllistämispohjaiset oppisopimukset ................................................................................. 23

5. Kolmen toimijan yhteistyömalli aktiiviseen työllistämiseen, työvalmennukseen ja joustavien koulutusväylien käyttöön (TOPIKS-malli) ............................................................................................. 28

5.1 Yhteistyön tarve ja tavoitteet ............................................................................................. 28

5.2 Yhteistyön rakentuminen ................................................................................................... 30

5.3 Yhteistyön tuloksia ............................................................................................................ 31

5.3.1 Topiks-malli ................................................................................................................ 31

5.3.2 Mikkelin Toimintakeskuksen palvelutuote keskeyttämisvaarassa oleville opis- kelijoille .. 32

5.3.3 Vauhtia AmmattiUralle tukemassa opintojen aloittamista ............................................. 34

6. Osaamistodistukset ....................................................................................................................... 35

7. Hankkeen arviointi ........................................................................................................................ 36

7.1 Tutka-arviointimalli ............................................................................................................ 36

7.2 Arviointidimensiot ja -asteikko ........................................................................................... 37

7.4 Arviointikohteet ................................................................................................................ 38

7.5 Arvioinnin tulokset ja johtopäätökset .................................................................................. 39

8. Yhteenveto .................................................................................................................................... 41

3

JOHDANTO

Topiks-hanke yhdisti Mikkelin alueen kolmen toimijan, oppilaitoksen (Esedu), kaupun-

gin työllistämispalvelujen ja Toimintakeskus ry:n toimintaa. Keskeisenä tavoitteena oli

löytää menetelmiä vaikeasti työllistyvien työmarkkina-aseman kohentamiseen tarjoa-

malla heille työvaltaista opiskelua työpajoilla tai muissa aidoissa työelämän olosuh-

teissa.

Kehittämistyölle suuntaviivoja antoivat mm. se, että työpajoille on asetettu kansallisen

tason velvoite toiminnan kehittämiseen ja pajatyöskentelyn jäntevöittämiseen opin-

nollistamisprosessien kautta. Lisäksi toisen asteen reformi tulee merkittävästi muutta-

maan ammatillisen koulutuksen nykyisiä toimintatapoja ja opetuksen muotoja.

Ammatillisten oppilaitosten on opittava uudistusten myötä tunnistamaan ja tunnusta-

maan entistä enemmän muualla tapahtunutta oppimista. Opettajien on jalkauduttava

työpajoille ja työpaikoille kartoittamaan oppimisympäristöjä, mikä antaa mahdollisuu-

den opiskelijaksi aikoville suorittaa opintoja jo ennen opiskelijaksi hyväksymistä. Kou-

lutuksen rahoitusjärjestelmän muuttumisen myötä voi myös syntyä tilanteita, joissa

oppilaitoksen on järkevää ostaa työpajoilta tiettyjä osaamiskokonaisuuksia, jotta opis-

kelija saa vietyä opinnot päätökseen rahoituslain vaatimassa ajassa.

Hankkeen kohderyhmä (pitkäaikaistyöttömät, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat

ja opintonsa keskeyttävät) asettaa omat vaatimuksensa kehittämistoiminnan menetel-

mille. Monien tutkimusten ja käytännön työn kautta on osoitettu, että he tarvitsevat

henkilökohtaista ohjausta sekä pajatyössä että opinnoissa. Heidän kohdallaan tavoit-

teiden asettamissa on edettävä pienin askelin. Kohderyhmäläisille on pääsääntöisesti

helpompi suorittaa opintoja työtä tehden kuin perinteisesti luokkahuoneessa istuen.

Hankkeen käytännön työssä etsittiin toimivia ratkaisuja myös eri organisaatioiden yh-

teistyöhön. Miten löytää toimivat käytännöt eri toimintakulttuurien välille, miten

jäykkä taivutetaan ketteräksi ja nopeasti reagoivaksi toiminnaksi ja mistä löytyy yhtei-

nen punainen lanka yhteistyötoiminnan jatkuvuudelle?

4

Käsitteitä ja lyhenteitä

ammatillisen koulutuksen reformi Reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lisäksi uudistetaan koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjära-kennetta. Uudistus valmistellaan tiiviissä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen ken-tän ja sidosryhmien kanssa. Reformin uudistukset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta. http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/ammatillisen_koulutuksen_reformi, 21.9.16

koulutussopimus Ehdotuksessa ”Koulutussopimuksen käyttöönotosta ammatillisessa koulutuksessa” koulutussopimus korvaa nykyisen työssäoppimisjärjestelmän. Se soveltuu lähtökohtai-sesti kaikille ammatillisen koulutuksen tutkinto ja ei-tutkintotavoitteisille opiskelijoille. Koulutussopimuksella sovittaisiin ei-työsuhteisesta opiskelusta työpaikoilla tai muissa niihin verrattavissa ympäristöissä sen laajuudesta, tavoitteista ja pituudesta riippu-matta. http://minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016/ammatillinen_koulutus.html?lang=fi, 21.9.16

opinnollistamisen Topiks-projektissa opinnollistamisella tarkoitettiin toimintaa, jossa työpajoissa - ja kau-pungin osalta muissakin työpisteissä - tutkinnon osan suorittamiseen tarvittavaa osaa-mista tarkasteltiin tutkinnon perusteista käsin. Työpajojen toteuttama osaamisen tunnistaminen käsittää yksittäisen valmentautujan osaamisen kasvun tunnistamisen ja dokumentoinnin lisäksi myös työvaltaisen ympäris-tön ja sen tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamisen. Työpajoilla tai muussa työval-taisessa työympäristössä tapahtuvaa osaamisen tunnistamista kutsutaan työpajatoimi-joiden keskuudessa opinnollistamiseksi. http://www.tpy.fi/kehittaminen/osaamisen-tunnistaminen/ (21.9.16)

palkkatuettu työ Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnanta-jalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työt-tömän työnhakijan palvelutarpeisiin. Tukea haetaan aina työ- ja elinkeinopalveluiden kautta, jossa työllistämissuunnitelma päivitetään. http://www.tyollisyysportti.fi/tampere/palvelut-tyonhakijoille/palkkatuettu-tyo/ 21.9.16

5

topiks-malli Toimintamalli, jossa Mikkelin alueen koulutus- valmennus- ja työllisyyspalveluja on koottu kokonaisuudeksi, jossa kohderyhmäämme kuuluva asiakas saa yksilöllisen, elä-mässä eteenpäin vievän ja palkitsevan toiminta/opiskelusuunnitelman. Toppis-mallissa opiskelu on rakennettu palkkatukityön ja työvoimakoulutuksen yhdis-tämiseen. Topiks-mallissa voidaan opintoja suorittaa työvoimakoulutuksen lisäksi myös oppilaitoksen muun rahoituksen turvin. Opiskelu tapahtuu opinnollistetuissa pa-joissa.

toppis-malli Toimintamallissa yhdistetään työvoimakoulutusta ja palkkatuettua työssäoppimista.

TUTKA TUTKA on yksi menetelmä ns. 360 asteen palautejärjestelmässä, jossa yksittäinen hen-kilö tai ryhmä saa palautetta oman työnsä ja toimintansa kannalta tärkeiltä yhteistyö-kumppaneilta tai sidosryhmiltä. Termi 360 asteen palaute on syntynyt ajatuksesta, että palautteen antajia tunnistettaessa ja valittaessa katsotaan kaikkiin suuntiin – katse kiertää ympyrän kehää täydet 360 astetta. https://fi.wikipedia.org/wiki/360_asteen_palaute 21.9.16

tutkinnon osa Ammatilliset tutkinnon osat muodostavat suurimman osan tutkinnon laajuudesta. Ne vaihtelevat tutkinnoittain, koska ne on muodostettu kunkin alan työelämän toiminta- ja tehtäväkokonaisuuksien pohjalta. http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/opintojen_ra-kennetavat tutkinnon osat 21.9.16

Vauhtia AmmattiUralle (VAU) -koulutus Hankkeen aikana pilotoitu koulutusmalli, joka sisältää ammatilliseen kasvuun ja kehi-tykseen liittyvää opiskelua. Tämän lisäksi käydään lävitse mm. opiskelu- ja työelämä-taitoja. Koulutuksen kesto oli 20–30 päivää. Se oli tarkoitettu kaikille työttömille työn-hakijoille, jotka ovat kiinnostuneita kartoittamaan ja avaamaan työ- ja opiskelumah-dollisuuksia.

6

TIIVISTELMÄ

Hankkeen päämääränä oli työttömien ja ammatillista koulutusta vailla olevien sekä ammatilliset opinnot keskeyttämässä olevien nuorten ja aikuisten sitouttaminen koulutukseen tai työelämään. Hankkeen tavoitteet:

• laajentaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen tapoja (opinnollistetut pajat)

• parantaa kohderyhmän mahdollisuutta suorittaa vähintään tutkinnon osia

• vahvistaa yhteistyötä ammatillisen opetuksen ja työpajatoimintojen välillä

• mallintaa 3-4 eri tutkinnon osaamistodistus

Ammatillisen tutkinnon suorittamistapoja laajennettiin viemällä opetusta oppilaitoksen ulkopuolelle mm. työpajoille. Uu-sien oppimisympäristöjen tunnistamiseen kytkettiin opinnollistaminen. Topiks-hankkeessa sillä tarkoitettiin toimintaa, jossa työpajojen1 työtehtäviä tarkasteltiin valtakunnallisista tutkintojen perusteista käsin. Tarkoituksena oli löytää kokonaisia tut-kinnon osia, joita voidaan suorittaa opinnollistetuissa työympäristöissä. Pajojen henkilökunta tekivät uusien oppimisympä-ristöjen tunnistamiseen tarvittavan työn, mutta ammatin opettaja teki opinnollistamisen. Topiks-hankkeessa opinnollistet-tiin yhteensä 24 tutkinnon osaa 8 perustutkinnosta ja 2 ammattitutkinnosta. Erilaisia oppimisympäristöjä tunnistettiin 34 eri työpajassa tai -pisteessä. Lisäksi opinnollistettiin Valma-koulutusta Mäntyharjun työpajalle. Opinnollistamiseen liittyi tiiviisti pajahenkilökunnan koulutukset. Toiminnan toteutuksessa on tärkeää, että pajojen työnte-kijät ymmärtävät ammatillisen koulutuksen rakenteen, mitä opinnollistaminen tarkoittaa ja miten arviointi tehdään. Lisäksi järjestettiin korttikoulutuksia (tulityökortti, hygieniapassi ym.) sekä valmentajille että valmentautujille. Viime mainituille sitä tarjottiin työllistymisen edistämiseksi, mutta myös siksi että se oli matala kynnys saada heidät tutustumaan koulutukseen. Tutkinnon osien suorittamisprosessiin sisältyivät asiakashankinta, kohderyhmän koulutuksien suunnittelu, hakeutumisvai-heen henkilökohtaistaminen, opintojen toteuttaminen (resurssit ym.) ja jälkiohjaus. Asiakasrekrytointi tehtiin Mikkelin työl-lisyyspalvelujen ja Toimintakeskuksen kautta. Tutkinnon osittain opiskeltua koulutusta toteutettiin pääsääntöisesti ns. top-pis-mallilla, jossa yhdistetään palkkatukityötä ja opiskelua opinnollistetuilla pajoilla. Tutkinnon osia hankkeen aikana suoritti 24 henkilöä, joista viisi ei saanut tehtyä sitä. Tutkinnon osia suoritettiin yhteensä 26 kappaletta. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut Mikkelin Toimintakeskus ry:n2, Mikkelin kaupungin ja Esedun työpajayh-teistyön tiivistäminen, jotta pystyttäisiin luomaan kohderyhmään kuuluville henkilöille palvelukonsepti ”pajoilta koulutuk-sen kautta työelämään”. Toimintaa määrittää yhteinen näkemys asiakkaan ohjauksellisesta tuesta, jossa useampi työntekijä työskentelee samanaikaisesti ja samansuuntaisesti. Hankkeessa haettu yhteistyön tiivistyminen toteutui erittäin hyvin. Yhteistyötä syntyi kaikille järjestelmän tasoille. Toiminta-keskus ja Esedu solmivat palvelusopimuksen, jossa Esedu voi ostaa keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille opinnollistet-tuja työpajajaksoja. Johdon tuki Toimintakeskuksen ja kaupungin työpajojen osalta näkyi myös siinä, että työntekijät saivat osallistua kaikkeen hankkeen järjestämään koulutukseen. Tämä toiminta varmisti sen, että opinnollistamiseen liittyvä tieto-taito juurtui työpajojen toimintaan. Hanke sattui ajallisesti merkittävään ammatillisen koulutuksen murrokseen, kun työssäoppimista ollaan entistä laajem-massa mittakaavassa viemässä työpaikoille. Lisäksi uudistuksessa opinnot muuttuvat tutkinnon osapohjaisiksi. Hankkeessa pystyttiin ennakoimaan tulevaa muutosta, mikä helpotti Esedun puolella johdon ja työntekijöiden sitoutumista hankkee-seen.

1 Mikkelin kaupungin osalta muissakin toimipisteissä 2 Toimintakeskuksella on sopimukset yhteistyöstä Mikkelin Seudun Invalidit ry:n, Työttömät ry:n ja Etelä-Savon Liikunta ry:n kanssa, joiden yksiköihin tehtiin opinnollistamista.

7

Toimijoiden yhteistyönä suunniteltiin Vauhtia AmmattiUralle (VAU) – koulutus. Sekä työllistämispalveluissa että työpajoilla oli huomattu kohderyhmä, joka tarvitsisi ennen varsinaisen ammatillisen koulutuksen aloittamista opintoihin ja opiskeluun perehdyttävää koulutusta. Tämän koulutuksen ehti hankeaikana käydä 77 henkilöä. Koulutuksen jatkosta neuvotellaan TE-palvelujen kanssa. Asiakkaiden kokonaismäärä hankkeessa oli 152 (tavoite 80). Asiakkaista VAU- ja tutkinnon osa -koulutuksiin osallistui yh-teensä 101 henkilöä. Hankkeen järjestämiin korttikoulutuksiin osallistui 140 henkilöä (sekä valmentajia että valmentautu-jia)3 ja henkilöstökoulutuksiin 242 henkilöä4. Kaupungin työllisyyspalvelujen kautta hankeaikana aloitti oppisopimuksen 20 henkilöä ja valmistui 8. Lisäksi hoiva-avustajakoulutuksissa oli mukana 42 opiskelijaa. Kaupungin työllisyyspalvelujen kautta ohjattiin hankkeen asiakkaita 8 suoraan avoimille työmarkkinoille. Topiks-hankkeen kehittämistyöstä on koottu Yhdistellen vanhaa ja uutta- käsikirja, joka on sähköinen. Siinä esitellään opin-nollistamisprosessi ja siihen sähköiset lomakepohjat. Käsikirja on tarkoitettu opettajille helpottamaan opinnollistamisen tekemistä työpaikoilla. Lisäksi käsikirja sisältää Toimintakeskuksen palvelutuotteen esittelyn, sisällöt ja käyttöohjeet. Kau-pungin työllisyyspalvelujen oppisopimusmalli on työllistämisperusteinen. Siihen liittyvät toimintatavat- ja ohjeet on kirjattu oppaaseen, joka on osoitteessa http://www.esedu.fi/esedu/projektit/julkaisut_ja_raportit Lisäksi Xamkin opiskelija saa valmiiksi kevään 2017 aikana opinnäytetyön. Siinä selvitetään opinnollistamisessa mukana ol-leiden (opettajat, työpajojen edustajat ja johdon edustajia) kokemuksia opinnollistamisesta ja siihen liittyvistä kehittämis-ajatuksista.

ABSTRACT

The objective of the TOPIKS project was to engage the beneficiaries in vocational education and learning-by-working. Youth and adults who are unemployed, lack vocational education or who were at risk of dropping out from vocational school were the target group of the project. The goals of the project were the following:

• diversify the modes of completing vocational studies (workshops combined with vocational studies)

• offer opportunities to the target group to complete at least one component of vocational upper secondary qualifi-cations/ further vocational qualification

• strengthen the cooperation between vocational education and workshop activities

• develop 3-4 models for certificates to be used in workshops to identify their clients’ skills which correspond voca-tional skills

Modes of completing vocational studies were diversified by providing vocational training outside the school environment - for example in activation workshops for unemployed persons. New learning environments were identified and learning op-portunities were “formalised”. In the TOPIKS project in the activation workshops and other municipal work places the work assignments were analysed from the point of view of formal vocational degree requirements. The intention was to identify vocational degree components that could be completed in activation workshops or other corresponding work training places. Workshop staff identified the new learning environments, but the vocational teacher conducted the “formalisation”. Altogether 24 degree components from 8 basic degrees and two professional degrees were formalised. Eligible learning environments were identified in 34 different activation workshops or other work places. In addition, preparatory vocational training modules (VALMA) were formalised for the youth workshop in Mäntyharju municipality.

3 Henkilö on voinut osallistua useaan koulutukseen. 4 Henkilö on voinut osallistua useaan koulutukseen.

8

Training of the workshop staff was tightly incorporated in the formalisation procedure. It is a crucial element of the imple-mentation that the staff understands the structure of the vocational degree, the meaning of formalisation and how the as-sessment of the eligibility is conducted. Proficiency tests for working life were provided to both the workshop staff and the target group. To the target group this was offered because it improves their chances of being employed. Also, it represents a low barrier opportunity to them to be exposed to vocational education. An example of such training is a food hygiene pro-ficiency certificate. The formalisation process consisted of the following activities: recruitment of the clients, planning of the training modules for the target group, individual engagement procedures, implementation of the training (resources etc.) and follow-up. Re-cruitment was conducted through the employment services unit of Mikkeli municipality and Toimintakeskus (a non-govern-mental association established to engage unemployed people). The completion of degree modules was implemented mainly by combining subsidised employment with formalised studies in activation workshops. 24 persons conducted these studies, but five of them failed to complete their components. Altogether 26 degree components were completed during the project. A major goal of the project was to strengthen the cooperation between Mikkeli Toimintakeskus, Mikkeli municipality and the workshop activities of ESEDU in developing a service concept for the target group. The aim was to realise the steps from activation workshops through formal education modules to employment. The concept is characterised by a mutual view of the steering support to the client, where several service providers are working simultaneously and coherently. The strengthening of the cooperation between organisations was successful. The cooperation increased at all levels of the organisations. Toimintakeskus has cooperation agreements with other NGOs in the region working with physically chal-lenged people, unemployed people or with promotion of physical education. Toimintakeskus and ESEDU signed a contract, where Toimintakeskus agrees to deliver workshop based degree module training to students who are at risk of dropping out from formal ESEDU education. The commitment of the management of Toimintakeskus and the municipal activation workshops was evident in the active participation of the workshop staff in all the training offered by the TOPIKS project. Through this training of the staff the skills needed for the formalisation of learning were sustainably imbedded in the work-shop activities. The timing of the project coincided with a major paradigm shift in vocational training, where learning-by-doing is implanted at work places on a larger scale. In addition, degrees will be constructed of separate degree components. TOPIKS project succeeded in anticipating the upcoming change. This enhanced the commitment of the ESEDU management and staff to-wards the project.

9

1. Topiks-hankkeen tavoitteet

Hankkeen päämäärä oli työttömien ja ammatillista koulutusta vailla olevien sekä am-matilliset opinnot keskeyttämässä olevien nuorten ja aikuisten sitouttaminen koulu-tukseen tai työelämään.

Tämä päämäärä jaettiin tavoitteisiin, joihin suunniteltiin toimenpiteet, joiden oletettiin tuottavan kohderyhmän koulutukseen ja työllistymiseen vaikuttavuutta.

Hankkeen tavoitteet hankehakemuksen mukaisesti:

• laajentaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen tapoja (opinnollistetut pajat)

• parantaa kohderyhmän mahdollisuutta suorittaa vähintään tutkinnon osia

• vahvistaa yhteistyötä ammatillisen opetuksen ja työpajatoimintojen välillä

• mallintaa 3-4 eri tutkinnon osaamistodistus

Kuva 1: Hankkeen päätavoite ja osatavoitteet

Käytössä olleet resurssit

Hankkeessa on budjetoitu työaikaa projektipäällikölle (80 %), Esedun työvalmentajalle (80 %), kaupungin yksilö- ja työhönvalmentaja (100 %) ja Toimintakeskus ry:n koulutus-valmentaja (100 %). Lisäksi on projektisihteerin työaikaa 30 %. Hankkeen kokonaisbud-jetti on 474 092 e.

ammatillinen tutkinto tutkinnon suorittamisen joustavoittaminen

opinnollistaminen, osaamistodistukset

yhteistyö työpajojen ja oppilaitosten kesken

työllistyminen

10

2. Kehittämistyön lähtökohdat

2.1 Lähtötilanne toimijoiden yhteistyössä ja opinnollistamisessa

Mikkelissä Esedun, kaupungin sekä työllistävien yhdistysten työpajojen välistä yhteis-työtä opinnollistamiseen liittyen on viritelty usealla tasolla jo monen vuoden ajan. Joi-takin yhteisiä toimintoja on käynnistetty, mm. aikuisten näyttöjä on suoritettu Mikro-pajassa. Myös Mikkelin Toimintakeskus ry:n kanssa on tehty yhteistyötä, josta esi-merkkeinä työssäoppimisjaksojen ja näyttöjen toteuttamiset myyjän ammattitutkin-nossa.

Toiminta ei kuitenkaan ole johtanut systemaattiseen vakiintuneeseen yhteistyöhön. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut Mikkelin Toimintakeskus ry:n, Mik-kelin kaupungin ja Esedun työpajayhteistyön tiivistäminen.

Lähtötilanne aikaisimpiin yrityksiin verrattuna on muuttunut radikaalisti sekä työpajo-jen että oppilaitosten näkökulmasta. Nuorisotakuun yhtenä keskeisenä ja konkreetti-sena menetelmänä on työpajojen toiminnan vahvistaminen ja niiden toiminnan vakiin-nuttaminen. Tämä on merkinnyt esimerkiksi Mikkelin seudulla työpajojen henkilökun-nan vakinaistamista, pajojen määrän lisääntymistä ja ohjauksen tehostumista. Aikuis-ten osalta valtion asettamat sanktiot pitkäaikaistyöttömyydestä ovat lisänneet kuntien aktiivisuutta järjestää työtä pitkäaikaistyöttömille. Mikkelissä tähän on otettu kantaa työllisyysstrategiassa siirtämällä palkkatukityötä järjestöjen hoidettavaksi ja toivottu tällä tavoin lisättävän työllistettävien määrää, mutta myös monipuolistaa työtarjontaa.

Ammatillinen koulutus on myös historiansa suurimpien haasteiden edessä sekä peda-gogisten ratkaisujen että taloudellisten resurssien myötä. Opintojen keskeyttäminen on edelleen arkipäivää myös Esedussa, vaikka keskeyttämisen nousukierre on saatu katkaistua ja keskeyttäminen on usean vuoden ajan ollut noin 10 %. Koulutuksen on uusiuduttava digi-aikaan, mikä tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia osaamisen tunnistamiseen, tunnustamiseen ja dokumentointiin. Toisen asteen reformin mahdolli-nen koulutussopimus-järjestelmä tulee siirtämään opetusta entistä enemmän työpai-koille. Työpajat tullaan jatkomassa näkemään tasavertaisina oppimisympäristöinä yri-tysten rinnalla.

11

2.2 Toppis-mallin historiaa

Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisessa ESR kehittämisohjelmassa (2007–2013) on kokeiltu palkkatuettua työtä ja koulutusta yhdistävää mallia (toppis-koulutus) Poh-jois-Suomessa mm. Suunto-hankkeessa. Toppis-malli oli pohjana Topiks-hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tiedossamme oli, että toppis-malli ei ole kovin laajalti käytössä valtakunnallisesti. Lisäksi oli tiedossa, ettei mallia ole käytetty avoimilla työmarkkinoilla. Työnantajat eivät ole olleet kiinnostu-neita antamaan palkkatukityöllistettyjen käyttää palkallista työaikaa opiskeluun. Aiemmissa toppis-koulutusten kehittämistyössä kiinnitettiin erityisesti huomiota asia-kasohjaukseen (koulutuksen oikea-aikaisuus), palkkatukityöpaikan ja ammatillisen koulutuksen valintaan (siirtymätyöpaikka) sekä koulutuksen toteuttamiseen (suorite-taan osatutkinto kerrallaan). (https://www.ely-keskus.fi/docu-ments/10191/114809/Toppis-koulutukset/ed6c18e0-c771-4903-8c0f-611784b8d503) Toppis-koulutusten lähtökohdat ja menetelmät olivat palautteiden mukaan oikeita, vaikka itse toimintaa ei ole toteutettu laajamittaisesti. Asiakasohjaus, oikea-aikaisuus ja joustava opintojen suorittaminen ovat kuitenkin niin oleellisia elementtejä asiakas-lähtöisessä työssä, että halusimme lähteä jatkamaan toppis-mallin kehittämistä. Pohtiessamme mikä voisi olla syynä toppis-mallin vähäiseen käyttöön, niin mieles-tämme yksi haaste oli se, että kehitetyissä koulutuksissa ei oppilaitos ollut ollut riittä-vän kiinteästi mukana. Opintojen järjestämisen joustavuudessa oli myös parantamisen varaa. Pienillä paikkakunnilla on vaikea koota riittävän suurta ryhmää opetukseen. Katsoimme yhdeksi kokeilun arvoiseksi ratkaisuehdotukseksi opinnollistamisen, jossa opiskelija hankkii tarvittavan osaamisen työpaikoilla ja – pajoilla tutkinnon osittain ja yhdistää oppilaitoksen opetustarjottimella olevaa opetusta täydentämään tutkinnon osan suorittamistaan, jos työpaikalta ei ole mahdollista saada koko tutkinnon osan suorittamiseen vaadittavaa osaamista. Ennen Topiks-hanketta Mikkelissä on toteutettu toppis-mallilla hoiva-avustajakoulutus (koulutuksesta lisää kohdassa 4.2).

2.3 Mitä eroa on toppis-mallilla ja topiks-mallilla?

Olemme Topiks-hankkeen aikana pohtineet useaan kertaan kutsummeko omassa

hankkeessamme kehitettyä toimintamallia toppis-vai Topiks-malliksi. Niillä on yhteisiä

12

elementtejä (palkkatukityö, työvoimakoulutus), mutta tutkinnon osan suorittamisen

tapa poikkeaa merkittävästi.

Tulimme siihen tulokseen, että mallimme poikkeaa niin paljon edeltäjästään, että on

syytä käyttää Topiks-käsitettä.

Kuva: Toppis- malli Suunto-hankkeessa

Topiks-prosessi rakentuu jokaisen opiskelijan näköiseksi. Sisäänotto voidaan tehdä nonstopina, koska opiskelijaa ei tarvitse sitoa mihinkään oppilaitoksen ryhmään tai jäädä odottamaan riittävän osallistujamäärän karttumista, kun oppiminen tapahtuu työpaikalla. Samasta syystä opiskelija voi tehdä opintoja oppilaitoksen lomien aikoina.

Hänen opiskeluaan määrittää hänen palkkatukityöjaksonsa pituus. Mikäli opintoja ei ole saatu päätökseen palkkatukijakson loppuun, on mahdollista hakea opintojen lop-puun suorittamiseksi työvoimakoulutusta.

Topiks- mallissa lähiopetuspäiviä on yleensä jäänyt oppilaitoksessa suoritettavaksi noin 10 % eli 3-5 päivää/tutkinnon osa. Tällä tavoin on pystytty minimoimaan työntekijän poissaolo työpaikalta ja – tehtävistään.

Toppis-malli on rakennettu myös palkkatukityön ja työvoimakoulutuksen yhdistämi-seen, mutta topiks-mallissa voidaan opintoja suorittaa myös oppilaitoksen muun ra-hoituksen turvin. Koulutuksen rahoitusjärjestelmän muutoksen jälkeen topiks-koulu-tusmalli on vielä joustavampi, kun oppilaitos saa koulutukseen tarvitsemansa resurssin tutkinnon osien suorittamisen perusteella.

Toppis-mallissa havaitut hyvät kokemukset ovat näkyneet myös topiks-pilotoinnissa. Asiakaslähtöisyys, osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys on palautteiden perus-teella toteutunut (opiskelija-, opettaja- ja työelämäpalautteet). Teoriassa haasteellisen statuksen omaavat oppijat ovatkin osoittautuneet itseohjautuviksi.

Suunto-hankkeen toppis-mallissa on käytetty työssäoppimista ja säännöllisiä vii-

koittaisia lähiopetuspäiviä tutkinnon osaan tarvittavan osaamisen hankkimiseen.

Topiks-mallissa työtehtävät ovat opinnollistettu tutkinnon osittain kussakin työpai-

kassa. Suurin osa osaamisen hankkimisesta on tapahtunut työpaikalla työtä tehden.

13

Topiks-mallissa työpajalla työskentelevän koulutusvalmentajan tehtävänä on ollut tu-kea opiskelijaa työn ja koulutuksen yhteensovittamisessa sekä itsenäisissä tehtävissä. Koulutusvalmentajan työtehtäviin kuului myös työnantajan, opettajan ja opiskelijan välisestä tiedonkulusta huolehtiminen sekä koulutuksen jälkeisen siirtymän ennakointi. Topiks-mallissa on ollut oppilaitoksen puolella työvalmentaja, jonka tehtävän kuva on ollut samantyyppinen kuin koulutusvalmentajan. Topiks-mallissa työvalmentajan teh-täviin ei ole kuulunut opiskelijan opintoihin liittyvät tehtävät.

Topiks-mallissa on lisäksi opiskelijan tukea ja ohjausta toteutettu verkostotyömenetel-mien kautta. Ohjaus ja tuki on voinut tulla Toimintakeskuksen, kaupungin työllisyyspal-veluiden tai muun toimijan taholta.

Merkittävin ero mallien väliltä löytyy opinnollistamisesta ja osaamisen hankkimisesta työtehtävissä.

Kuva 2: Topiks-malli

3. Opinnollistaminen

Topiks-projektissa opinnollistamisella tarkoitettiin toimintaa, jossa työpajojen - ja kau-

pungin osalta muissakin toimipisteissä - työtehtäviä tarkasteltiin valtakunnallisista tut-

kintojen perusteista käsin. Toiminnan tarkoituksena oli löytää kokonaisia tutkinnon

osia, joita voidaan suorittaa pajoilla ja vastaavissa muissa työpisteissä.

koulutussuunnittelu palkkatukityön alkuvaiheessa

opinnollistaminenhenkilökohtaistami-

nentutkinnon

suorittaminenjatko-ohjaus

14

Kuva 3: Opinnollistamisen perusidea

Tutkinnoissa vaadittava osaaminen on valtakunnallisessa Opetushallituksen määrittele-missä tutkintojen perusteissa kuvattu kahdella tavalla ja tasolla.

Ensin jokaisen tutkinnon osan alussa on kuvaus tutkinnossa vaadittavista ammattitaito-vaatimuksista. Näiden ammattitaitovaatimusten jälkeen on edellistä tarkempi kuvaus tutkinnon osan arviointikohteista ja kriteereistä. Topiks-projektissa opinnollistamislomakkeet laadittiin arviointikohteiden eikä ammatti-taitovaatimusten mukaisesti, kuten joissakin muissa, esim. työpajayhdistyksen, opin-nollistamismalleissa on tehty.

3.1. Opinnollistamisprosessi

Projektissa opinnollistaminen alkoi käytännössä siten, että opettaja kävi tutustumassa opinnollistettavaan työpajaan, ja samalla hän keskusteli työvalmentajan kanssa pajalla tehtävistä töistä. Työpajakäynnin pohjalta opettaja pystyi määrittelemään tutkinnon ja tutkinnon osan/osat, joiden suorittamiseen paja soveltui. Tämän jälkeen opettaja teki yhteistyössä työvalmentajan kanssa varsinaisen opinnollistamisen projektissa sovit-tuun lomakepohjaan.

Opinnollistamislomakkeet tehtiin tutkinnon osittain valtakunnallisen tutkintojen perus-teissa määriteltyjen arviointikohteiden pohjalta. Se oli pohjana varsinaiselle opiskelulle ja opiskelun ohjaukselle. Opettaja ja pajan työvalmentaja kävivät lävitse opiskelijan eli pajaan palkkatukityösuhteessa olevan työntekijän kanssa opinnollistamislomakkeen sisällön.

15

Lomake toimi samalla karttana asioihin, jotka opiskelijan piti opiskeltavassa tutkinnon osasta oppia ja hallita. Kun opiskelija hallitsi tutkinnon osassa vaadittavat asiat riittävän hyvin, hänet ohjattiin aikuisten näyttöön eli tutkintotilaisuuteen. Näyttösuunnitelman laatimisessa opiskelija hyödynsi opinnollistamislomaketta. Kaikkia tutkinnon perusteissa vaadittavia asioita ei yleensä voinut opiskella pajassa vaan osa opiskelusta, n. 10 %, tapahtui oppilaitoksessa.

3.2 Opinnollistetut tutkinnon osat

Topiks-hankkeessa opinnollistettiin yhteensä kahdeksasta perustutkinnosta ja kah-desta ammattitutkinnosta 24 tutkinnon osaa. Erilaisia oppimisympäristöjä tunnistettiin 34 eri työpajassa tai -pisteessä. Lisäksi opinnollistettiin Valma-koulutusta Mäntyharjun nuorten työpajalle.

Kuva 4: Opinnollistamislomake

16

tutkinto tutkinnon osat liiketalouden perustutkinto

asiakaspalvelu kaupan palvelu ja myynti tuoteneuvonta

kotityö- ja puhdis-tuspalvelun perus-tutkinto

asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen

asiakkaiden avustaminen ylläpitosiivous kotiruokapalvelut

kiinteistöpalvelu-jen perustutkinto

ylläpitosiivous

hotelli-, ravintola- ja cateringin alan perustutkinto

majoitus- ja ravitsemuspalveluissa toimiminen

lounasruokien valmista- minen

kahvilapalvelut

pintakäsittelyn pe-rustutkinto

puupintojen pintakäsittelyt

puualan perustut-kinto

entisöinti ja puukorjaus

käsi-ja taideteolli-suusalan perustut-kinto

asiakaslähtöinen valmistaminen

kulttuuriläh-töinen val-

mistaminen

tuotteen suunnittelu

tilaustyön valmistaminen

tuotteen valmista-minen käsityönä

ohjaustoiminnan toteuttaminen

kulttuurin sovel-taminen käsityö-

hön

sosiaali- ja terveys-alan perustutkinto

kasvun tukeminen ja ohjaus

koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivä-toiminnan ohjauk-sen ammattitut-kinto

kasvun ja kehityksen tukeminen ja ohjaaminen

kotityöpalvelut ammattitutkinto

avustamis- ja asiointipalvelujen tuot-taminen

Valma-koulutus

arjen taidot ja hyvinvoinnin vah-vistaminen

3.3 Opiskelijoiden mukaantulo ja osapuolten roolit

Topiks-hankkeessa opiskelu toteutettiin työvoimakoulutuksena siten, että työssäoppi-mispaikkoina olivat pääasiallisesti työpajat. Opiskelijat olivat pajojen ylläpitäjiin (Mik-kelin Toimintakeskus ja Mikkelin työllisyyspalvelut) palkkatukisuhteessa olevia pitkäai-kaistyöttömiä. Hankkeessa opiskelijat suorittivat palkkatukijaksollaan eri perustutkin-noista 1-3 tutkinnon osaa. Opiskelu tapahtui pääasiallisesti työssäoppien, jota tarvitta-essa täydennettiin teoriapäivillä. Lisäksi opiskelijan oli mahdollista saada tarpeen mu-kaan muutamia tunteja henkilökohtaista lisäohjausta. Hankkeessa mukana olleet opis-kelijat olivat olleet ennen palkkatukityösuhteen alkamista työttömänä yli 300 päivää eli

17

he olivat olleet ns. pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi heistä monella oli huonoja muistoja omista aikaisemmista koulu- ja opiskelukokemuksista. Mikkelin kaupungin työpajojen ja työllisyyspalvelujen ja Mikkeli Toimintakeskuksen edustajat kartoittivat pajalaisten joukosta henkilöitä, jotka olivat kiinnostuneita opiske-lemaan topiks-mallin mukaisesti. Yksi keskeinen valintakriteeri oli henkilön opiskelu-motivaatio. Opettajat tulivat mukaan kuvioon siinä vaiheessa, kun yhteistyökumppanit löysivät ver-kostoistaan opiskelusta kiinnostuneita ja palkkatukikriteerit täyttäviä henkilöitä. Kun-kin opiskelusta kiinnostuneen kanssa järjestettiin opettajatapaaminen. Ensimmäinen kontakti opettajan ja opiskelijaksi haluavan välillä oli tärkeä siksi, että opettajilla oli paras tieto opintojen sisällöistä ja aikuisopiskelun käytännöistä. Monilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla opiskelujaan suunnittelevilla oli aikaisemmista ko-kemuksista johtuvia opiskelu- ja koulupelkoja. Yleensä nämä pelot vähenivät tässä en-simmäisessä tapaamisessa. Opiskelijaksi haluavan ja opettajan ensimmäisessä tapaa-misessa oli useimmiten mukana myös työpajan edustaja. Opettajan, valmentautujan ja työvalmentajan ensimmäisessä tapaamisessa opettaja varmisti, että tutkinto ja tutkinnon osa, jota valmentautujalle oltiin suunnittelemassa, oli hänelle sovelias. Lisäksi sovittiin pajan opinnollistamisesta, jos sitä ei ollut aikaisem-min jo tehty. Seuraavassa vaiheessa oppilaitoksen edustaja haki TE-palveluista luvan koulutuksen järjestämiseksi opiskelijaksi aikovalle. Jos ja kun lupahakemus oli oppilaitoksen ja TE-palvelujen puitesopimuksen mukainen, niin yleensä koulutuslupa saatiin melko nope-asti. Koulutusluvan saamisen jälkeen varsinainen opiskelu alkoi oppilaitoksen opiskeli-jaksi kirjaamisella, jonka jälkeen opettaja teki hänen kanssaan opiskelujen henkilökoh-taistamissuunnitelman. Palkkatukijaksollaan opiskelija teki yleensä 1-2 tutkinnon osaa. Koko perustutkintoa palkkatukijakson aikana ei ollut mahdollista tehdä jo siitä syystä, että puolen vuoden palkkatukijakso ei olisi riittänyt koko tutkinnon suorittamiseen. Toisaalta topiks-jakson tarkoitus oli tarjota henkilölle matalan kynnyksen mahdollisuus opiskeluun. Parhaiten tätä tarkoitusta palveli se, että tähdättiin yhden tai korkeintaan kahden tutkinnon osan suoritukseen. Opettaja määritteli opiskelijakohtaisesti oppilaitoksessa tapahtuvan teoriapäivien mää-rän. Yleensä nämä päivät vaihtelivat 5-10 päivää/tutkinnon osa. Lisäksi opiskelija sai opettajan antamaa henkilökohtaista ohjausta. Sopivaksi henkilökohtaisen ohjauksen

18

määräksi osoittautui 1 h/kk. Harvoin tuli tilanteita, joissa tämä määrä olisi pitänyt olla suurempi, pitemminkin monesti selvittiin vähemmällä opettajan työpanoksella. Opettajan antaman ohjauksen tuntimäärät olivat suhteellisen pieniä, koska:

• Opiskelijat toimivat hyvin itseohjautuvasti. Mielenkiintoiseksi tämän opiskelijoi-den kyvyn itseohjautuvuuteen teki se, että he olivat ennen palkkatukijaksoaan olleet pitkäaikaistyöttömiä. Toki he olivat olleet ennen palkkatukijaksoaan kun-touttavassa työtoiminnassa tai muissa työllistymistä edistävissä toimenpiteissä. Lisäksi monella opiskelijalla oli aikaisempia huonoja kokemuksia opiskeluistaan. Näitä kokemuksia hälvensi projektissa toteutettu tekemällä tapahtuva -opiskelu.

• Oppimisympäristö oli opinnollistettu. Opinnollistaminen tarkoitti tässä hank-keessa sitä, että opettaja oli määritellyt kirjallisesti, mitkä työpaikan työtehtä-vät liittyivät mihinkin tutkinnon perusteissa kuvattuihin osaamisvaatimuksiin. Näin syntynyt opinnollistamiskuvaus toimi ikään kuin karttana opiskelijalle osaamisesta, joka hänen täytyi hallita ennen tutkintotilaisuuteen menemistä.

• Opiskelijoiksi tulleet olivat motivoituneita opiskeluun. Tämä motivoituneisuus selittyy sillä, että lähettävä verkostotaho oli valinnut henkilöt, joille tämä opis-kelumuoto soveltuu. Lähettävän verkoston edustajat tunsivat hyvin asiak-kaansa ja heidän elämäntilanteensa. Aivan jokaisen opiskelijan kohdalla opis-kelut eivät onnistuneet eli keskeyttämisiäkin tuli, mutta kokonaisuutena ot-taen opiskelijarekrytointi onnistui hyvin.

• Merkitsevää ei ollut niinkään opettajan antaman ohjauksen ja opetuksen määrä vaan se, että opiskelija koki opiskelujensa etenevän suunnitelmalli-sesti. Opiskelijalle oli tärkeää tunne ja tieto siitä, että hän voi olla opettajaan yhteydessä aina, kun hän tunsi apua tarvitsevansa. Opiskelija koki, että hän ei ollut opiskelussaan yksin. Lisäksi kullekin opiskelijalle oli nimetty työpaikalta ohjaaja, jonka puoleen hän voi tarvittaessa kääntyä saadakseen ohjausta ja apua. Lisäksi työpaikan ohjaaja vastasi siitä, että opiskelija pääsi tekemään opiskelujensa kannalta keskeisiä työtehtäviä.

Opiskeluprosessi päättyi tutkintotilaisuuteen, joka järjestettiin kaikille tutkinnon osan/osien suorittaneille näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti. Lisäksi opintojen lo-pussa tehtiin kunkin opiskelijan ja hänen ohjaajiensa kanssa suunnitelmat siitä, jat-kaako hän opiskelujaan vai suuntautuuko henkilö jatkossa enemmän työelämään. Joi-denkin kohdalla näiden suunnitelmien teko oli hyvinkin intensiivistä ja silta jatko-opin-toihin saatiin monilla onnistumaan. Nämä jatko-opinnot toteutettiin joko oppisopimuk-sella tai ns. normaalina työvoimakoulutuksena tai henkilö jatkoi opintojaan omaehtoi-sesti työttömyystuella.

19

Kuva 5: Topiks-opiskelija tekee tutkinnon osan työvoimakoulutuksena

3.4 Opetuksen ja opiskelun resursointi

Hankkeessa opiskelijan opiskelu tapahtui palkkatukityösuhteessa. Käytäntö osoitti, ettei tutkinnon osia voinut suorittaa kokonaisuudessaan pajalla, vaan tarvittiin muuta-man lähiopetuspäivä oppilaitoksessa. Opiskelijalle riittivät noin 5 päivän opiskelut op-pilaitoksessa ja lisäksi muutaman tunnin opettajan antama henkilökohtainen ohjaus. Yhden tutkinnon osan suorituksesta tuli kustannuksia oppilaitokselle noin 450 e. Sum-massa on huomioitu sekä oppilaitoksessa tapahtuva ryhmämuotoinen opetus ja opis-kelijan opettajalta saama henkilökohtainen ohjaus. Summassa sen sijaan ei ole huomi-oitu hallinnointikustannuksia. Samoin summassa ei ole huomioitu opiskelunsa keskeyt-täneiden ohjauksesta ja opetuksesta aiheutuneita kustannuksia. Hankkeessa toppis-

20

mallisesti opiskeli kaikkiaan 24 palkkatukityösuhteessa olevaa ja heistä ilman suorituk-sia jäi viisi henkilöä. Kustannuslaskelmaa ei voida yleistää kaikkien tutkintojen tutkinnon osiin, sillä on tut-kintoja ja tutkinnon osia, joiden opetus- ja opiskelukustannukset ovat varmasti suu-rempia kuin tässä hankkeessa suoritetut tutkinnon osat. Laskelmassa mukana olevat perustutkinnot ja niiden tutkinnon osat olivat:

perustutkinto tutkinnon osa

hotelli-, ravintola- ja cateringalan perus-tutkinto/kokki

majoitus- ja ravitsemuspalveluissa toimi-minen, kahvilapalvelut, lounasruokien valmistus

pintakäsittelyn perustutkinto/maalari

puupintojen pintakäsittely

kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustut-kinto/kodinhuoltaja ja toimitilahuoltaja

ylläpitosiivous, kotiruokapalvelut, asiak-kaiden avustaminen sekä asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen

liiketalouden perustutkinto/merkonomi

asiakaspalvelu, kaupan palvelu ja myynti

Topiks-hankkeessa työvoimakoulutuksen resursointi tapahtui ELY-keskuksen hallin-noiman Koordi-hankkeen kautta. ELY-keskus korvasi kontaktiopetuspäivät, joita opiske-lijoille tuli n. 5 päivää tutkinnon osaa kohden. Työssäoppimisen ohjauksesta ei kustan-nuksia syntynyt, sillä projektissa työssäoppimisen ohjaus kuului työpajojen työvalmen-tajille. Lisäksi on huomioitava, että hankkeen resursseista tuli koulutussuunnittelijan työtä Toimintakeskukselle, yksilö- ja työhönvalmentajan resurssia työllisyyspalveluille ja Esedun työvalmentajalle (projektityöntekijä). Kaikki kolme henkilöä osallistuivat koulu-tuksien suunnitteluun ja ohjaukseen. Opiskelijat olivat hyvin itseohjautuvia. Siitä ja tutkinnon osien opinnollistamisesta joh-tuen työvalmentajien ohjaus jäi prosessissa melko vähäiseksi. Tosin panos vaihteli toi-mipisteittäin ja tutkinnon osittain. Opiskelijoille oli kuitenkin erityisen tärkeää se, että heillä oli mahdollisuus saada apua ja tukea opiskeluunsa joko opettajalta tai ohjaajalta heti, kun he apua tarvitsivat. Koska opiskelijat olivat koko opiskeluprosessin ajan palkkatukisuhteessa, heidän tu-loihinsa koulutuksella ei ollut vaikutusta.

21

3.5 Palautetta opinnollistamisesta ja tutkinnon osien suorittamisesta

Opiskelijilta, jotka osallistuivat tutkinnon osien suorittamiseen, koottiin haastattelujen avulla palautetta. Opettajia, jotka olivat mukana opinnollistamisessa, on haastateltu. Lisäksi suullista palautetta on kerätty työpajojen henkilökunnalta koulutuksien yhtey-dessä.

Esimerkkejä opiskelijoiden palautteista topiks-mallisesta opiskelusta5

• opettaja oli tarvittaessa tavattavissa, opettajaa on ollut helppo lähestyä

• työvalmentajan rooli on ollut oppimisessa tärkeä

• on voinut kysellä työpaikassa keneltä vaan -> itseohjautuva opiskelu

• opettajan innostus tarttuu >< toimii myös päinvastoin

• koulun puolelta tiedonkulkua voisi parantaa

• enemmän koulun ja työpaikan välistä kommunikointia

Opettajien ja työvalmentajien kommentteja opinnollistamismallisesta opiske-

lusta6

• osaaminen avattu tavallista tarkemmin top-ohjaajan/-valmentajan kanssa

• opettaja pääsee tutustumaan työpaikkaan ja sen työtehtäviin paremmin

• opinnollistettujen työpaikkojen ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tiiviimpää

kuin muiden top-paikkojen

• opiskelija ymmärtää työssäoppimisen tavoitteet ja arviointikriteerit

• voidaan keskittyä opiskelijan opiskelujen kannalta olennaisiin asioihin – aikai-

semman opitun tunnistaminen

• opinnollistaminen lisännyt ja selkeyttänyt opettajan ja työvalmentajan välistä

luottamusta: opettaja tietää, mitä työvalmentajan rooliin kuuluu ja päinvas-

toin

• pajalla tapahtuva ohjaus entistä tavoitteellisempaa

• työvalmentajalla on näkemys ohjattavan vahvuuksista => kannustamisen taito

5 Haastattelut tehnyt Jukka Pesonen, työvalmentaja, Topiks-hanke 6 Haastattelut tehnyt Jukka Pesonen, työvalmentaja, Topiks-hanke

22

4. Toppis- ja oppisopimuskoulutusta Mikkelin mallilla

Työmarkkinat ovat olleet murroksessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Ns. matalam-man osaamistason ammattien on väitetty kadonneen, mutta on aloja, joissa tähän ka-tegoriaan kuuluvia työtehtäviä on, muttei ole koulutusta näihin tehtäviin. Yksi tällainen ala on sosiaali- ja terveysala, jossa ammattihenkilöstölle on pätevyyskri-teerit eri työtehtävien suorittamiseen. Tästä huolimatta sosiaali- ja terveysalalla on työtehtäviä, joissa voi pärjätä kapea-alaisella koulutuksella. Ns. kapea-alaisessa koulu-tuksessa on tärkeää, että koulutus on osa perustutkintoa, jotta koko tutkinnon suorit-tamismahdollisuus helpottuu.

4.1 Hoiva-avustajakoulutus toppis-koulutuksena Hoiva-avustajakoulutus on syntynyt käytännön työelämän tarpeista, koska on ole-massa kohderyhmä, jolla ei ole valmiuksia ja mahdollisuutta suorittaa kolmevuotista perustutkintoa (tai kaksivuotista näyttötutkintoa). Syitä voi olla monia, mutta esimer-kiksi maahanmuuttajille koko tutkinnon suorittaminen voi olla hyvinkin haasteellista.

Työllisyyspalvelut haki koulutusmallia tammikuussa 2014 Tampereelta Välke-projek-tista sekä Turun seudun vastaavista toppis-mallin koulutuksista . Osa hankkeista oli ko-keillut toppis-koulutusta myös muille aloille, mutta parhaat tulokset syntyivät hoiva-avustajan toppis-koulutuksesta. Mikkelissä 27.10.2014 -17.6.2015 toteutuneessa hoiva-avustaja-koulutuksessa opiske-lijat opiskelivat määräaikaisessa, palkkatuetussa työsuhteessa sekä avoimilla työmark-kinoilla että kaupungin sosiaali- ja terveysalan työpaikoissa. Koulutukseen hakijoita oli reilut 60 henkilöä, joista valittiin 14. Koulutuksen aikana opiskelijat suorittivat sosiaali-ja terveysalan perustutkinnon "kas-vun tukeminen ja ohjaus" sekä "kuntoutumisen tukeminen" tutkinnon osat. Tämän li-säksi he suorittivat kotityöpalvelujen ammattitutkinnon "avustamis-ja asiointipalvelu-jen tuottaminen" tutkinnon osan. Ennen koulutuksen aloittamista työllisyyspalvelut kartoitti tulevat työpaikat. Niiden kanssa käytiin läpi mitä toppis-koulutus tarkoittaa ja tulevat työnantajat sitoutuivat työllistämään toppis-koulutuksessa opiskelevia opiskelijoita. Koulutus toteutui hyvin tuloksin ja yhteistyö Esedun, yksityisten työnantajien ja kau-pungin kanssa sujui hyvin. Koulutus alkoi n. 2kk mittaisella teoriaosuudella. Vuoden 2015 alkupuolella opiskelijat siirtyivät palkkatuettuun työsuhteeseen mukaan lähtenei-

23

siin sosiaali-ja terveysalan vanhuspuolen työpaikkoihin. Opiskelijat oppivat työpaikoil-laan työtä tehden ja saivat tarvittavaa teoriaopetusta n. 1-2x/kk. Näissä tapaamisissa korostui myös ryhmäytymisen merkitys. Työllisyyspalvelujen työhönvalmentaja teki yhteistyötä koko koulutuksen ajan sekä Esedun että työpaikkojen kanssa. Opiskelijoiden jatkosuunnitelmat toteutettiin myös yhteistyönä eri osapuolien kanssa. Koulutuksen jälkeen suurin osa opiskelijoista jatkoi opiskeluaan joko oppisopimuksella (sekä yksityisellä puolella että kaupungilla) tai oppilaitoksessa opiskellen. Osa työllistyi koulutusta vastaan työhön, usein siihen paikkaan missä olivat olleet koulutuksen ajan. Ne opiskelijat, jotka jatkoivat opiskeluaan oppisopimuksella, valmistuvat sosiaali-ja ter-veysalan perustutkintoon/lähihoitajiksi joulukuussa 2016. Koulutuspolku on ollut mie-luinen, aikuiselle sopiva opiskelumuoto. Myös työpaikkojen palaute on ollut erittäin positiivista. Sekä toppis-että oppisopimuskoulutuksen onnistumisessa on korostunut koko työyhteisön ja työpaikkaohjaajan/-kouluttajan rooli. Hoiva-avustajakoulutuksessa oli Topiks-hankkeen aikana yhteensä 42 opiskelijaa.

4.2 Työllistämispohjaiset oppisopimukset

Mikkelin kaupungin oppisopimustoiminnan tavoitteena on kouluttaa osaavaa työvoi-maa niin kaupungin kuin alueen yritysten tarpeisiin.

Kaupungilla on käytössä 15 työllistymisperusteista oppisopimuspaikkaa. Prosessia hal-linnoi kaupungin työllisyyspalvelut. Oppisopimukset suunnataan niille aloille, joissa valmistumisen jälkeiset työllistymisnä-kymät ovat hyvät. Oppisopimukset on tarkoitettu pääsääntöisesti pitkään työttömänä olleille ja/tai vailla ammatillista tutkintoa oleville työnhakijoille.

Oppisopimuksen valmisteluprosessi

Ensimmäinen vaihe on hakijan haastattelu, johon hän ohjautuu ottamalla yhteyttä itse, TE-tai TYP7-palvelujen kautta, työllistävästä yksiköstä, eri hankkeiden tai verkostojen kautta.

7 TYP: työvoiman palvelukeskus Reitti

24

Haastattelussa selvitetään hakijan koulutustarve, valmiudet ja sitoutuminen työhön ja opiskeluun, terveydentilavaatimukset sekä muu sosioekonominen tilanne. Kaupungin puolelta selvitetään oppisopimusten paikkatilanne, määrärahat sekä hakijan haluaman alan työllistymisnäkymät. Tässä tapaamisessa hakijan kanssa käydään läpi myös muut alan opiskeluvaihtoehdot, oppisopimuksen sisältö ja kerrotaan oppisopimusta edeltävästä työkokeilusta. Hakijalla voi olla hyvin puutteellinen, virheellinen ja vanhentunut mielikuva sekä oppisopimuk-sesta että oppilaitosopiskelusta. Siksi on tärkeää, että hakijalle voidaan antaa ajankoh-taista tietoa em. asioista. Hakija voi helpommin tunnistaa omat vahvuutensa ja miettiä minkälainen opiskelumuoto sopii hänelle parhaiten. Tarvittaessa hakija ohjataan hakemaan Vauhtia AmmattiUralle (VAU)-työvoimakoulu-tukseen. Koulutuksessa hakijan opiskelutaidot kasvavat ja ala-/uravalinta vahvistuu. Tarvittaessa hakijalle varataan aika oppilaitoksen haettavan alan opettajalta ja/tai oh-jataan oppilaitoksen ohjauspalveluun (AURA-hanke). Etenkin aikuisten ja perheellisten kohdalla opiskelun aikaisen taloudellisen tilanteen selvittely on tärkeää. Hakijan kanssa käydään läpi oppisopimuksen aikainen palkka osaamisenvajeprosentteineen, sekä oppilaitosopiskelun rahoitusmahdollisuudet (työ-voimakoulutus, omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla), sekä käydään läpi miten koulutuksiin haetaan. Omaehtoista koulutusta suunnitteleva hakija ohjataan olemaan yhteydessä Te-palveluun/TYPiin ja päivittämään suunnitelmansa. Jos hakija edelleen haluaa oppisopimukseen, ja hän täyttää aikaisemmin mainitut kri-teerit, varataan hänelle aika haettavan alan esimiehen/yksikön haastatteluun proses-sin etenemistä varten, tai hänet ohjataan muuhun koulutukseen/palveluun. Haastatte-lua varten esimiehelle/yksikölle toimitetaan ennakkotieto hakijan tilanteesta (aikai-sempi koulutus, työkokemus yms.). Tämän tapaamisen jälkeen ehdokas voi aloittaa työkokeilun molempien osapuolien sitä halutessa. Muutoin hakija ohjautuu muuhun koulutukseen tai palveluun. TE-hallin-non työkokeilu on kestoltaan 1-3 kk, riippuen hakijan aikaisemmasta työhistoriasta. Työkokeilu arvioidaan 1-2 kertaa jakson aikana ja päätös oppisopimuksen aloittami-sesta tehdään sen perusteella. Esim. sote-alan työkokeilu toteutuu sekä kotihoidossa että palvelukeskuksessa. Kokeilun tavoitteena on, että ehdokas saa kattavan käsityksen alan työtehtävistä. Pa-lautteen mukaan työkokeilu on koettu hyvänä työkaluna kaikilla aloilla. Tarpeen vaa-tiessa ehdokas käy työkokeilun aikana terveystarkastuksessa, jossa selvitetään hakijan soveltuvuus haluamalleen alalle huomioiden sen edellyttämät terveydentilavaatimuk-set.

25

Kuva 6: Oppisopimuksen valmisteluprosessi

Oppisopimuksen solminen Esedun oppisopimuspalvelut hoitavat oppisopimukseen liittyvät sopimukset ja hankkii teoriaopetuksen. Työllisyyspalvelut hakee palkkatuen, jos siihen on mahdollisuus. Tä-män jälkeen tehdään työsopimus työllisyyspalveluihin. Työsopimus on määräaikainen ja siinä noudatetaan enimmillään 4 kk:n koeaikaa. Ns. hallinnollinen esimiestyö on työllisyyspalveluissa (palvelupäällikkö) ja työn tekemiseen liittyvät asiat hoituvat kulloi-senkin työpaikan kautta. Esedun oppisopimuspalveluilla ja kaupungin työllisyyspalveluluilla on 1.1.2016 voi-maan tullut sopimus, jossa kaupunki sitoutuu maksamaan opiskelijalle palkkaa teo-riajaksojen aikana, ja oppisopimuspalvelut maksaa kaupungille kiinteän koulutuskor-vauksen. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

26

Oppisopimusopiskelijoille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jossa huo-mioidaan osaamisenvajeprosentti Silloin kun opiskelijalla ei ole ko. alan opintosuori-tuksia, on alennus -10 %. Prosentti pienenee (-8 %, -5 %) opintosuoritusten kasvaessa. Opiskelija esittää oppilaitoksen dokumentin hyväksytysti suoritetuista tutkintotilai-suuksista ja lisäksi huomioidaan työpaikan arviointi työpaikalla oppimisesta. Oppisopimuksen tavoitteena on kouluttaa osaavaa työvoimaa niin kaupungin kuin alu-een yritysten tarpeisiin. Tästä syystä opiskelijalle annetaan mahdollisuus tutustua jak-son aikana saman alan muihin kaupungin työpisteisiin. Esim. sote-alalla opiskelija opis-kelee pääsääntöisesti vanhustenhuollossa. Koulutuksen aikana hän voi työskennellä pienen jakson vaikkapa päiväkodissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa. Jaksot ajoitetaan niin, että ne tukevat sen hetkistä opiskelua. Yhteistyö Esedun oppisopimuspalvelujen kanssa on joustavaa. Esimerkkinä uudesta käytännöstä on yhteistyönä 10.11.2016 toteutettu kaupungille suunnattu työpaikka-kouluttajakoulutus. Koulutukseen osallistui nyt oppisopimuksessa olevien henkilöiden työpaikkakouluttajat ja opiskelijat. Koulutukseen osallistui myös vuoden 2017 suunni-teltujen oppisopimuspaikkojen työpaikkakouluttajat ja opiskelijat. Tilaisuuteen osallis-tui myös työllisyyspalvelujen palvelupäällikkö, kaupungin sote-alan vt. palvelusuhde-päällikkö sekä kaupungin eri alojen esimiehiä. Oppisopimuksen asiantuntijuutta toivat Esedun Oppisopimuspalvelun koordinaatit sekä JAO8n koulutustarkastaja, jonka osuus kohdentui työpaikkakouluttajan rooliin. Tutkinnon suorittamisen sisältöä avasi Esedun opettaja. Tämän muotoisen koulutuksen pilotointi onnistui ja palaute oli hyvää ja kou-lutus koettiin tarpeelliseksi. Työllisyyspalvelut on ollut mukana ja yhteistyökumppanina Esedun tarjoamissa sosi-aali-ja terveysalan tutkinnon osien työvoimakoulutuksissa. Koulutus on sisällöltään sa-man tyyppinen kuin aikaisempi hoiva-avustajan toppis-koulutus. Kaupunki on tarjon-nut oppisopimuspaikan yhteensä viidelle opiskelijalle, jossa opiskelijat jatkavat opiske-luaan lähihoitajiksi. Kolmas koulutus päättyy 31.3.2017. Koulutuksen vastuuopettaja ja työllisyyspalvelun topiks-hanketyöntekijä toimivat yhdessä opiskelijoiden jatkosuunni-telmien teossa. Suurin osa opiskelijoista haluaa jatkaa opiskeluaan lähihoitajaksi joko omaehtoisessa koulutuksessa tai oppisopimuksella. Tammikuussa 2017 toteutetaan vailla ammatillista perustutkintoa olevan nuoren yh-den tutkinnonosan HOJKSattu oppisopimus. HOJKSin kautta saatava lisätuki ja resurssi on kohdennettu pääasiassa teoriaopetukseen. Oppisopimuksen kesto on 4 kk. Sisällöl-tään tämä oppisopimus on hyvin samankaltainen kuin opinnollistetussa oppimisympä-ristössä palkkatuella suoritettu tutkinnon osa.

8 JAO: Jyväskylän ammattiopisto

27

Oppisopimuksen edellytyksenä on, että tuleva työpaikka on ollut valmis ottamaan tut-kinnonsuorittajan vastaan ja antamaan käytännön tuen ja ohjauksen osaamisen kartut-tamiseen. Jo oppisopimuksen solmimisvaiheessa on varmistettu tarvittavan jälkioh-jauksen saatavuus yhdessä verkoston kanssa. Kaikki kaupungin oppisopimuksesta valmistuneet ovat oikeutettuja saamaan työllisyys-palvelujen apua/tukea työllistymiseen, mikäli sitä tarvitsevat. Kaupungin työllisyyspalvelujen kautta hankeaikana aloitti oppisopimuksen 20 henkilöä ja valmistui 8.

Kuva 7: Mikkelin kaupungin työllistämisperusteinen oppisopimusprosessin vaiheet

28

5. Kolmen toimijan yhteistyömalli aktiiviseen työllistämiseen, työvalmen-

nukseen ja joustavien koulutusväylien käyttöön (TOPIKS-malli)

5.1 Yhteistyön tarve ja tavoitteet

Yhteistyön keskiössä oli kohderyhmän tarpeet saada henkilökohtaista ohjausta ja tu-kea koulutukseen ja työllistymiseen. Tavoitteena oli muodostaa asiakkaan ohjauspalve-lusta kokonaisuus, jossa työskentelee useampi ihminen samanaikaisesti ja samansuun-taisesti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

29

Kaikki mukana olleet toimijat ovat tehneet yhteistyötä9 vuosien ajan. Yhteistyö on ollut pääsääntöisesti kahden välistä (kaupunki/työllisyyspalvelut-toimintakeskus, oppilaitos-kaupunki/työllisyyspalvelut). Esedun ja Toimintakeskuksen yhteistyö on ollut vähäi-sempää. Ne ovat tehneet sitä, josta esimerkiksi työssäoppimisjaksojen ja näyttöjen to-teuttamiset myyjän ammattitutkinnossa. Toiminta ei kuitenkaan ole johtanut syste-maattiseen vakiintuneeseen yhteistyöhön. Kaupungilla ja Toimintakeskuksella on ollut tiivistä asiakasyhteistyötä kumppanuussopimuksen puitteissa. Toimintakeskuksen nopea laajentuminen ja toiminnan vakiintuminen ei ole ollut riittä-västi oppilaitoksessa tiedossa esim. työpajojen monimuotoisuuden osalta. Työssäoppi-joita on toki vuosien aikana ollut, mutta Esedu ei ole osannut hyödyntää opetukses-saan Toimintakeskuksen kapasiteettia.

Mikkelin kaupunki on viime vuosien aikana kehittänyt aktiivista työllistämispolitiikkaa mm. kuntakokeilun aikana. Työllisyyspalvelujen tavoitteena on mm. katkaista palkka-tuki- tai kuntouttavan työtoiminnan kierrettä pitkäaikaistyöttömien osalta. Periaat-teena on, että esimerkiksi palkkatukityön pitäisi olla jakso, joka vie työntekijää kohti avoimia työmarkkinoita. Kaupungin työllisyyspalvelut etsivät aktiivisesti myös ns. piilo-työpaikkoja yrityksistä. Myös oppisopimusta käytetään aktiivisen työllistämisen väli-neenä (luku 4.2).

Mikkelin Toimintakeskuksen10 toiminnassa työpaikkojen tarjoamisen lisäksi keskeisenä tavoitteena on valmennuksen vaikuttavuus. Vaikuttavuutta saadaan valmennuksellisen työn ja yksilöllisen ohjauksen kautta. Tavoitteena on työtekijän osaamisen kasvattami-nen ja jatkopolkujen rakentaminen. Osaamista kasvattaa esimerkiksi tutkinnon osien suorittaminen pajalla. Etelä-Savon ammattiopisto on vuosien ajan tehostanut toimintaansa keskeyttämisen ennaltaehkäisyssä. Tästä huolimatta vuosittain opintonsa keskeyttää 200–250 opiskeli-jaa (noin 10–12%). Valitettavasti keskeytymisiä kasautuu opiskelijoille, jotka ovat erityi-sen tuen tarpeessa.

Toimijoiden yhteistyön tarpeen voi kiteyttää seuraavilla kysymyksillä:

Miten järjestämme Mikkelin alueella koulutus- valmennus- ja työllisyys-palveluja kokonaisuudeksi, jossa kohderyhmäämme kuuluva asiakas saa yksilöllisen, elämässä eteenpäin vievän ja palkitsevan toiminta/opiskelu-suunnitelman?

9 Yhteistyötä tarkastellaan tässä yhteydessä työllistymisen ja koulutuksen näkökulmasta. 10 Toimintakeskuksella on sopimukset yhteistyöstä Mikkelin Seudun Invalidit ry:n, Työttömät ry:n ja Etelä-Savon Liikunta

ry:n kanssa, joiden yksiköihin tehtiin opinnollistamista.

30

Miten muutamme rakenteita helpottamaan asiakkaan selviytymistä koulutuksessa ja työelämässä?

Miten käytämme koulutukseen ja työllistymiseen varatut resurssit te-hokkaasti ja vaikuttavasti?

5.2 Yhteistyön rakentuminen Yhteistyön rakentamisen perustui yhteisiin periaatteisiin:

• yhdessä tehden – toimintakulttuuri (asiakas alusta alkaen suunnitelmien tekemi-

sessä, organisaatiorajat ylittävää työtä) • toiminnan keskiössä asiakkaan tarpeet – tavoitteena aktiivinen kansalainen • opintoja edistetään ja tuetaan yhteisöllisellä työskentelyllä ja suunnittelulla (design-

pedagogiikka) • oppimisympäristöjä avataan ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteisöihin • kokeillaan pienesti, opitaan ja jaetaan opittu yhteistyökumppaneille Yhteistyötä rakennettiin konkreettisen toiminnan kautta: tehtiin yhteistä asiakasrekry-tointia ja -työtä, opinnollistettiin pajatoimintoja, tunnistettiin uusia oppimisympäris-töjä, koulutettiin pajojen henkilökuntaan opinnollistamiseen, arviointiin ja ammatilli-sen koulutusjärjestelmän tuntemiseen, suunniteltiin yhteistyönä Vauhtia Ammat-tiUralle-koulutus, solmittiin palvelusopimus Esedun ja Toimintakeskuksen välille ja teh-tiin työllistämisperustaisia oppisopimuksia.

31

5.3 Yhteistyön tuloksia

5.3.1 Topiks-malli

Yhteisestä työstä syntyi topiks-malli, jossa koulutuksesta kiinnostunut henkilö voi ra-kentaa itselleen sopivan työvaltaisen koulutuspolun yhdessä verkostotoimijan (esim. yksilö- ja työvalmentajan) kanssa.

Topiks-prosessi sisältää kohtaamisia asiakkaan kanssa, yhteistä suunnittelua asiakkaan ja eri toimijoiden välillä, asiakkaan motivointia sekä realistisia tavoitteita. Tavoitteena on asiakkaan näkökulmasta yhtenäinen prosessi ilman luukulta toiselle siirtymistä. Val-mentajat kulkevat koko prosessin läpi asiakkaan rinnalla. Välillä mukana olevien määrä laajenee: opettaja, työvalmentaja tai työpaikkaohjaaja.

Kuva 9: Topiks-prosessi

yhteistyö

asiakas-rekrytointi ja

-työ

tutkinnon osien

suorittaminen oppisopimuks

et

opinnollista-minen ,uudet oppimisympä

-ristöt

palvelusopimus

VAU

henkilöstön koulutus

Kuva 8: Yhteistyön konkreettisia työvälineitä

32

Koulutus testattiin työvoimapoliittisena koulutuksena, mutta muutkin koulutuksen ra-hoitusmuodot ovat tässä mallissa käytettävänä. Keskeistä on opintojen opinnollistami-nen työpaikalle.

5.3.2 Mikkelin Toimintakeskuksen palvelutuote keskeyttämisvaarassa oleville opis-

kelijoille

Topiks-hankkeessa Mikkelin Toimintakeskus kehitti palvelutuotteen, jossa oppilaitok-sessa keskeyttämisriskissä oleva opiskelija voi jatkaa opintojaan työpajoilla. Kuten jo aiemmin yhteistyötarpeen määrittelyn yhteydessä mainittiin, oppilaitoksella on mah-dollista järjestää laajennettua työssäoppimista. Ongelmana on kuitenkin riittävän oh-jauksen ja tuen tarjoaminen.

Kuva 10: Palvelutuotteen sisällöt

Palvelutuotteessa yhdistetään uudella tavalla ohjaus, tuki ja opintojen suorittaminen. Työpajajaksot opinnollistetaan tutkinnon osittain ja opiskelijalle on alusta alkaen jak-son tavoitteet tiedossa. Opiskelijan pajajakson orientaatio on opiskelu eikä kuntoutu-minen (esimerkiksi elämänhallintataitojen haltuunotto, mikä on nuorten työpajoilla varsin yleinen tavoite).

33

Palvelutuotteen pedagoginen viitekehys on mm. design-suuntautuneessa pedagogii-kassa. Yhteisöllinen työskentely ja asiantuntijoiden (mm. työvalmentajien) ohjaus ja tuki muodostavat kokonaisuuden, jossa keskeyttämisvaarassa olevalle opiskelijalle voi-daan rakentaa yksilöllinen ja joustava opintopolku. Palvelutuotetta voidaan tarjota useisiin eri tutkintoihin Toimintakeskuksen toiminnan monipuolisuuden ansiosta.

Työvalmennus

Opiskelijat saavat työjaksonsa ajan työvalmennusta. Jokaisella työpajalla tai työpis-teellä on työvalmentaja, joka on pajalla tehtävän alan ammattilainen. Työvalmennuk-sella pyritään ammatillisen osaamisen kasvattamiseen sekä yksilöllisen toimintakyvyn vahvistumiseen. Opiskelijalle järjestetään työtä, joka vastaa hänen suorituskykyään ja häntä ohjataan ja tuetaan työn tekemisessä. Työtä tehdessä opiskelija saa tarpeen mukaan opetusta, oh-jausta, jatkuvaa päivittäistä tukea ja kannustusta työn tekemisessä ja työyhteisössä toi-mimisessa. Työvalmennuksessa opetellaan työelämän pelisääntöjä, työhön tulemisen ja työn teke-misen lisäksi taukojen noudattamista, toisten huomioimista ja osallistumista työyhtei-sön toimintaan. Työ- ja yksilövalmennus täydentävät toisiaan ja tukevat opiskelijan ko-konaisvaltaista kehittymistä. Yksilövalmennus

Yksilövalmennuksen avulla tuetaan opiskelijan toimintakyvyn vahvistumista, arjenhal-linnan parantumista ja koulutus- ja työuran suunnittelua huomioon ottaen valmentau-tujan henkilökohtaiset tavoitteet. Yksilövalmentaja työskentelee tiiviissä yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa. Työ- ja yksilövalmennus täydentävät toisiaan ja tukevat opiskelijan kokonaisvaltaista kehitty-mistä. Yksilövalmentaja toimii työvalmentajan työparina, opiskelijan työkunnon arvioit-sijana ja kehityksen seuraajana ohjaten opiskelijaa tulevaisuuteen. Koulutusvalmennus Koulutusvalmennuksen avulla tuetaan opiskelijaa opiskelujen etenemisessä.

Tutkinnon osan arviointi Kun opiskelija on saavuttanut tutkinnon osan arvioinnin kohteissa ja kriteereissä määri-tellyn osaamisen, arvioidaan tutkinnon osa Esedun arviointiohjeen ja työpajalla laadi-tun näyttösuunnitelman mukaisesti. Arvioinnin suunnitteluun ja arviointikeskusteluun osallistuu aina Etelä-Savon ammattiopiston opettaja.

34

Kuva 11: Palvelutuotteen prosessikuvaus

5.3.3 Vauhtia AmmattiUralle tukemassa opintojen aloittamista

Vauhtia AmmattiUralle (VAU) -koulutuksen suunnittelu lähti liikkeelle tarpeesta. Sekä työllistämispalveluissa että työpajoilla oli huomattu kohderyhmä, joka tarvitsisi ennen varsinaisen ammatillisen koulutuksen aloittamista opintoihin ja opiskeluun perehdyttä-vää koulutusta. Kohderyhmään kuuluvat pääsääntöisesti vähän koulutusta käyneet, pitkään koulutuk-sesta poissa olleet sekä koulutusta karttavat asiakkaat. Koulutuksen rakennetta ei pys-tytty toteuttamaan siten, että asiakas olisi voinut olla esim. kaksi päivää koulussa, kolme työpajalla-tyyppisesti mm. tietojärjestelmävaikeuksien vuoksi. Lisäksi työvoima-viranomaiset halusivat, että koulutus ei ole pelkästään suunnattu vaikeasti koulutetta-ville/työllistettäville. Koulutus toteutettiin työvoimakoulutuksena.

35

Vauhtia AmmattiUralle koulutus kesto oli 20–30 päivää. Se oli tarkoitettu kaikille työt-tömille työnhakijoille, jotka ovat kiinnostuneita kartoittamaan ja avaamaan työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Lisäksi koulutukseen hakeutuvalta edellytettiin, että hänellä oli jo hakeutumisvaiheessa omasta ammattialastaan.

Ammatillisen kasvun ja kehityksen lisäksi käydään lävitse mm. opiskelu- ja työelämätai-toja. Koulutusjakso sisälsi myös työelämäjakson (10 päivää). Koulutuksen aikana oli opiskelijan mahdollista valita oppilaitoksen opintotarjottimelta erilaisia työelämäserti-fikaattikoulutuksia. Tätä mahdollisuutta he käyttivät hyväkseen esim. suorittamalla työturvallisuuskortin. Jokaiselle opiskelijalle tehdään jatkosuunnitelma sekä henkilö-kohtaistamisasiakirjat koulutukseen hakeutuville.

Hankkeen aikana VAU-koulutuksiin osallistui 77 henkilöä ja sitä toteutettiin Mikkelin lisäksi Kangasniemellä ja Juvalla.

6. Osaamistodistukset Hankesuunnitelmaan oli kirjattu hankkeen tavoitteisiin 3-4 osaamistodistusta. Ne osoittautuvat sangen haastaviksi toteuttaa. Taustalla on Työpajayhdistyksen tekemä vuosien työ työpajojen opinnollistamisessa ja osaamistodistuksissa. Näiden alkuperäi-senä ajatuksena oli nostaa esille pajoissa tehtävä työ ja valmentautujien niissä hank-kima osaaminen. Samalla ajateltiin, että kun osaamistodistus pohjautuu tutkinnon pe-rusteisiin, tämä helpottaisi opettajien mahdollisuutta tunnistaa ja tunnistaa opiskeli-jaksi tulevien osaaminen. Osaamistodistuksia puoltavat monet seikat. Valmentautuja saa tietoa ammattitaidos-taan ja voi verrata taitojaan alan tutkinnon vaatimuksiin. Palaute on myönteinen, koska todistus kertoo vain osaamisesta, ei puuttuvista taidoista. Työnantaja saa käsi-tyksen tulevan työntekijänsä osaamisesta. Lähettävä taho saa toivomaansa palautetta osaamisesta, jota osaamistodistuksessa on verrattu tutkinnon perusteisiin. Tämä hel-pottaa valmentautujan jatkosuunnitelmien tekemisessä. Maahanmuuttaja-taustaisten henkilöiden osaamista voidaan myös nostaa esiin osaamistodistusten avulla. Opettajaa helpottaa valmentautujan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, kun tämä tulee opiskelemaan. Osaamistodistuksen pääongelma on se, että sopivaa mallia ei ole löydetty, vaikka val-takunnallinen osaamistodistusmalli julkistettiin 2014. Eikä ole selvää, että osaamisto-distuksella olisi merkitystä opiskelijaksi mennessä. Tarvitaanko sellaista? Tästä huoli-matta käytössä on monta eri osaamistodistusmallia ja tästä seuraa se, että onko niillä todellista arvoa, jos hakeudutaan töihin tai opiskelemaan toiselle paikkakunnalle?

36

Osaamistodistuksiin liittyvät oppimisympäristöjen tunnistaminen. Työpajat ovat teh-neet tunnistamisraportin, jossa on kuvattu työpajan työtehtäviä, koneita, laitteita, tuotteita ja palveluja. Mikkelin kaupungin pajat olivat tehneet tämän työn jo ennen Topiks-hanketta, mutta Toimintakeskuksen työpajojen oppimisympäristöt tunnistettiin ja raportoitiin hankkeen aikana.

7. Hankkeen arviointi

Hankkeen tuloksia arviointiin itsearviointina, jonka tavoitteena oli saada realistinen kuva hankkeen lähtötilanteesta ja projektiprosessin etenemisestä kohti hankkeen ta-voitteita. Lisäksi itsearvioinnilla haluttiin löytää hankkeen vahvuudet ja kehittämiskoh-teet. Itsearviointiin osallistuivat hankkeen ohjausryhmä, laajennettu projektiryhmä sekä projektiryhmä. Arviointikierros käytiin hankkeen aikana kaksi kertaa: toukokuussa 2015 ja tammikuussa 2017. Arviointityöstä on tehty erillinen itsearviointiraportti.

7.1 Tutka-arviointimalli

Itsearvioinnin menetelmänä käytettiin tutka- arviointilogiikkaa. Tutka koostuu neljästä eri osa-alueesta: TUlokset sisältävät sen, mitä hankkeessa saadaan aikaan. Toimintatapa sisältää sen, miten hankkeessa toimitaan ja syyt siihen, miksi toimitaan juuri näin. Käytännön soveltaminen sisältää sen, miten toimintatapoja sovelletaan käytännössä. Arviointi sisältää toiminnan seurannan ja analysoinnin sekä kehittämiskohteiden tun-nistamisen, priorisoinnin, suunnittelun ja toteutuksen. Arviointimallissa käytetään logiikkaa, jossa ensimmäisessä vaiheessa määritellään tu-lokset, jotka halutaan saavuttaa. Tämän jälkeen suunnitellaan ja kehitetään vaikuttavia toimintatapoja, joita sovelletaan käytännössä. Pilotoinnin jälkeen toimintatapoja arvi-oidaan ja parannetaan käytännön soveltamista.

37

7.2 Arviointidimensiot ja -asteikko

Valitsimme arviointidimensiot hankkeen tavoitteiden pohjalta. Huomioimme asiakas-

lähtöisyyden, työmenetelmien parantamisen, vaikuttavuuden kohderyhmän elämänti-

lanteeseen ja elinikäiseen oppimiseen. Näiden tavoitteiden osalta oli tärkeää tarkas-

tella hankkeen etenemistä ja onnistumista myös organisaatiotasolla. Tuen organisoin-

nin ja toimijoiden yhteistyön kehittymisen rinnalla oli myös hyvin tärkeää arvioida ja

seurata mukana olevien organisaatioiden johdon sitoutumista kehittämisprosessiin.

Dimensiot on asetettu arviointitutkaan 360°arviointijärjestelmän mukaisesti.

38

Arviointiasteikko Arviointiasteikko laadittiin hankesuunnitelman pohjalta. Se oli sama molemmilla arvi-ointikierroksilla.

7.4 Arviointikohteet

Projektiryhmä valitsi arviointikohteet, jotka määräytyivät hankkeen tavoitteista. Kukin arviointikohteista purettiin vaikutusketjukorttiin. Tästä saatiin myös arviointiasteik-koon mm. numeraalisia tavoitteita.

39

7.5 Arvioinnin tulokset ja johtopäätökset

Hankkeen kolme erilaista arviointiryhmää eivät juurikaan merkittävästi eronneet toisistaan.

Projektiryhmä oli alkuarvioinnissa kenties kriittisin, mutta loppuarvioinnissa he katsoivat, että

projekti oli merkittävässä määrin pystynyt saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita.

40

Tutkinnon osien suorittamisessa fasiliteettien rakentaminen onnistui erittäin hyvin. Ohjaus-ryhmän mielestä hankkeen toiminnan ansiosta tietoisuus erilaisista koulutusmahdollisuuk-sista on lisääntynyt. Asiakasryhmä on haasteellista, mutta kehittämistyössä on huomioitu tuen ja ohjauksen tarve sekä asiakaslähtöisyys. Asiakastyössä, henkilökohtaistamisessa ja oh-jauksellisessa tuessa arvioitiin hankkeen onnistuneen erityisen hyvin. Ohjausryhmän mielestä siirtymistä joustaviin toimintakonsepteihin ja – kulttuureihin siirty-mistä vaikeuttavat yhteiskunnan muuttuvat tekijät (sote, maakuntahallinto), jotka vaikeutta-vat yhteistyön toimintatapojen ennustettavuutta.

Uudet oppimisympäristöt -osiossa laajennettu projektiryhmä arvioi tehtyä työtä kaikkein

myönteisimmin. Ryhmän jäsenet ovat olleet mukana tunnistamassa oppimisympäristöjä. Hei-

dän mukaansa hanke teki tärkeää työtä.

Opiskelijoiden palautteista on ilmennyt, että uudet oppimisympäristöt ovat vaikuttaneet in-nostavasti opiskelijoihin. Hankkeessa opittiin, että uudessa oppimisympäristössä on erityisen

41

tärkeää tehdä henkilökohtaistaminen ennen opintoja tai heti opintojen alkuvaiheessa, jotta saadaan esille työpaikan työtehtävät ja se miten ne vastaavat ammattitaitovaatimuksia.

Yhteistyön rakentamisessa onnistuttiin hyvin. Ohjausryhmän jäsenten antama arviointi oli

pessimistisin, mutta tätä selittävät pitkälti tulossa olevat rakennemuutokset, joiden vaikutuk-

set esim. Toimintakeskuksen työtoimintoihin ja asiakasmääriin voivat olla dramaattisia. Toi-

saalta ohjausryhmässä todettiin, että johdon tuki yhteistyön rakentamiselle on ollut erittäin

hyvää. Johdolla on selkeä näkemys yhteisen työn taloudellisestakin merkityksestä.

8. Yhteenveto

Hankkeen suunnitteluvaiheessa ei tiedetty miten ajankohtaiseksi hankkeen tavoitteet ja toi-

menpiteet muodostuivatkaan. Toisen asteen reformin valmistelu käynnistyi ja mm. koulu-

tussopimuksen selvitystyö valmistui. Koulutussopimusluonnoksessa työssäoppimisen lisää-

minen työpaikoilla on keskeisin asia. Lisäksi luonnoksessa esitetään työssäoppimisjaksojen

suorittamista tutkinnon osittain.

Selvitystyössä esitetty kaavio on täsmälleen sama kuin Topiks-hankkeessa käytetty prosessi.

42

kuva 11: Opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen varmistaminen (Ehdotus koulutussopimuksen käyttöön-otosta ammatillisessa koulutuksessa; Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:8, Maija Aaltola ja Rauno Vanhanen)

Toisen asteen reformi ja hankkeessa tehty kehittämistyö olivat samansuuntaiset. Tämä auttoi oppilaitoksen johtoa sitoutumaan hankkeen mm. opinnollistamistyöhön. Yhteistyö Toiminta-keskuksen ja kaupungin kanssa syventyi siinä määrin, että oppilaitos on esittänyt Mikkelin kaupungin hallitukselle Etelä-Savon Koulutus Oy:tä työelämään ohjaamiskeskukseksi. Käsikirja ”Yhdistellen uutta ja vanhaa” on oppilaitoksen opettajien käytettävissä. Se on toimi-tettu pyynnöstä Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän, Savon Koulutuskuntayhtymän ja Itä-Savon Koulutuskuntayhtymän käyttöön.

Ohjausryhmän mielestä hankkeen toiminnan ansiosta tietoisuus erilaisista koulutusmahdolli-

suuksista on lisääntynyt. Asiakasryhmä on haasteellista, mutta kehittämistyössä on huomi-

oitu tuen ja ohjauksen tarve sekä asiakaslähtöisyys. Asiakastyössä, henkilökohtaistamisessa ja

ohjauksellisessa tuessa arvioitiin hankkeen onnistuneen erityisen hyvin. Ohjausryhmän mielestä siirtymistä joustaviin toimintakonsepteihin ja – kulttuureihin siirty-mistä vaikeuttavat yhteiskunnan muuttuvat tekijät (sote, maakuntahallinto), jotka vaikeutta-vat yhteistyön toimintatapojen ennustettavuutta.

Opiskelijat, jotka suorittivat tutkinnon osia, antoivat hyvin positiivista palautetta mahdolli-

suudesta suorittaa opintoja palkkatukityön yhteydessä. Niissä on ilmennyt, että uudet oppi-

misympäristöt ovat vaikuttaneet innostavasti opiskelijoihin. Kynnys opintojen aloittamiseen

43

madaltui merkittävästi, kun he pystyivät suorittamaan opintoja tutussa ympäristössä ja nii-

den kesto ei ollut pitkä. Toisaalta opintosuunnitelmiin sisältyneet lähipäivät olivat osa piilo-

opetussuunnitelmaa, koska haluttiin opiskelijoiden tutustuvan oppilaitosmaailmaan. Opiske-

lijat pystyivät vaikuttamaan myös omaan opiskelutahtiinsa, mikä oli tärkeää heidän jaksami-

sensa kannalta.

Opiskelijat yllättivät opettajat ja ohjaajat itseohjautuvuudellaan sekä motivaatiolla. Haasteita on kuitenkin mm. siinä, että siirtyminen esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatu-kityöhön on sinällään iso muutos ja jos siihen vielä kytketään opintoja, saatetaan muutokset kokea liian haastaviksi. Tämän vuoksi olisi tärkeää aloittaa opinnot jo kuntouttavan työtoi-minnan aikana. Opintojen ja kuntouttavan työtoiminnan yhdistäminen pitäisi ehdottomasti olla mahdollista.

Määrät eivät ole suuria, mutta opintojen ääreen on saatu ihmisiä, jotka ovat kertoneet huo-

noista koulukokemuksista ja ovat epäilleet omaa kykyään oppia uusia asioita. Henkilökohtais-

tamisen ja kannustavan ohjauksen myötä he ovat pystyneet suorittamaan tutkinnon

osan/osia.

Hankkeen tavoitteet on saavutettu kiitettävässä määrin. Kiitokset yhteistyökumppaneille kai-

killa tasoilla!