Embed Size (px)
DESCRIPTION
Esitelmä Kuluttajaliiton ja ruokabloggareiden Ravitsemusviestinnän tulevaisuus -työpajassa 8.2.2014
Citation preview
Toivottujen tulevaisuuksien tekeminen
Syö hyvää -työpaja
Kuluttajaliitto & ruokabloggarit, 8.2.2014, HelsinkiOuti Kuittinen, tutkija, Head of Co-creation, Demos Helsinki, [email protected], +358 50 326 55 82, www.demoshelsinki.fi
Demos HelsinkiFuture-oriented, people-centric think tank studying megatrends and systemic change and transforming it into action of people, organisations and groups. Our two key areas are resource-wise economy and sustainable lifestyles and capacity-based democracy of the 21st century.
Our views, reports and experimentations are based on applied and applicable research, future studies and co-creation.
We work with companies, start ups, ministries, the parliament, municipalities and other actors of the public sector as well as NGOs that are willing to look for new perspectives and renew themselves.
Founded in 2005 by enthusiastic people. Politically independent, project-funded, legal form is NGO.
Keskustele hetki vieruskaverin kanssa:Mitä tiedät tulevaisuudesta?Millaisen haluaisit tulevaisuuden olevan?
Mobility (daily and tourism) 11 000 kg
Housing: building
2400 kg
Product consumption 2600 kg
Leisure time 1500 kg
Food 7300 kg
Housing:
electricity
3300 kg
Others
900 kg
20502040203020202014
30 000 kg/v
Mobility (daily and tourism)
2800 kg
Food 2500 kg
Housing: building 1300 kg
Others
Housing: electricity 300 kg
Product consumption
Leisure time
300 kg
8000 kg/v36 vuotta = yksi sukupolvi
Lisätietoa: Spread Sustainable Lifestyles 2050, http://spread.demoshelsinki.fi/
Eurooppalaisen materiaalijalanjälki
Mobility (daily and tourism) 11 000 kg
Housing: building
2400 kg
Product consumption 2600 kg
Leisure time 1500 kg
Food 7300 kg
Housing:
electricity
3300 kg
Others
900 kg
20142020203020402050
Mobility (daily and tourism)
2800 kg
Food 2500 kg
Housing: building 1300 kg
Others
Housing: electricity 300 kg
Product consumption
Leisure time
300 kg
Entä jos lähdemmekin tavoitellusta tulevaisuudesta?
Kokeiluista disruptiiviseen muutokseen
Kvantitatiivisesta resurssitehokkuudesta kestävien elämäntapojen arkisiin käytäntöihin
Isoja muutoksia on tehty ennenkin lyhyessä ajassa
From Me Naiset magazine 1978Photo: Opetushallituksen arkisto, http://www.edu.fi
Photo: Team FinlandWikimedia Commons, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Winter_war.jpgPhoto: lapsenmaailma.fi
Suomi on tarina sosiaalisin innovaatioin luodusta edistyksestä ja menestyksestä.
Photo: Opetushallituksen arkisto, http://www.edu.fi Kuva: Sre.fi
?>
Kuva: S-ryhmäi
Kuva:YLE Kuva: S-ryhmäi
??
2000-luku
Kuva: Dodo ry
Kuva: Tuomas Sarparanta/Ravintolapäivä
From Me Naiset magazine 1978Photo: Opetushallituksen arkisto, http://www.edu.fi
Photo: Team FinlandWikimedia Commons, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Winter_war.jpgPhoto: lapsenmaailma.fi
Mitä yhteistä?
Photo: Opetushallituksen arkisto, http://www.edu.fi Kuva: Sre.fi
?
Kuva: S-ryhmäi
Kuva:YLEKuva: S-ryhmäi
Ihmisistä tekemiä. Pienestä lähteneitä.Isoiksi kasvatettuja.
??
Tulevaisuuden siemenet
Kuva: Dodo ry
Kuva: Tuomas Sarparanta/Ravintolapäivä
Tue kiinnostavia ideoita ja käytäntöjä, etsi niille kasvureittejä ja ehkä olet luomassa 2000-luvun sosiaalista ruokainnovaatiota.
Käyttäytymismuutos-tutkimuksen mukaan käyttäytyminen muuttuu ja uusia rutiineja syntyy ryhmissä, niiden avulla ja välityksellä.Ihmiset uskaltavat, oppivat ja tottuvat toisten kanssa.
Ryhmien voima
! ELI KUINKA YHTEISÖT LUOVAT KYSYNTÄÄ KESTÄVÄLLE LIIKETOIMINNALLE
KIT
TY
KA
T37
56
(CC
BY
2.0
)
http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/ryhmien-voima/
Ravintolapäivä Kuvat: Timo Santala
Tämän päivän kiva voi olla huomisen muutosvoima
Yhden päivän ravintoloita on tähän mennessä ollut 51 maassa: Aruba, Australia, Austria, Bangladesh, Belgium, Brazil,
Bulgaria, Canada, China, Colombia, Czech Republic, Denmark, England, Equador, Estonia, Finland, France,
Germany, Greece, Guyana, Hungary, Iceland, Israel, Italy, Japan, Kazakhstan, Latvia, Lithuania, Mexico, Mozambique,
Netherlands, New Zealand, Nicaragua, Norway, Poland, Portugal, Romania, Russia, Rwanda, Singapore, Slovakia,
Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland, Thailand, Turkey, Ukraine, Venezuela, USA and Uzbekistan.
Ravintolapäivä 18.8.2013: 1683 ravintolaa, 220 kaupunkia,
35 maata
www.restaurantday.org
Lontoo
Toronto
Berliini
Assam Toyota
Kuva: Dodo
Helsinki
Kaupunki-viljely
Tue kiinnostavia ideoita ja käytäntöjä, etsi niille kasvureittejä ja ehkä olet luomassa 2000-luvun sosiaalista ruokainnovaatiota.
Millainen tulevaisuuden siemen haluat olla?
Mitä isompaa haluat olla mukana tekemässä?
Kenen kanssa lähdet kasvattamaan toivottua tulevaisuutta?
Demos Helsingin elämäntehtävä on hillitä ilmastonmuutosta ja Grönlannin mannerjään sulamista edistämällä kestäviä elämäntapoja.Kuka liittyy meidän tavoitteeseemme?
Ruoka– Miten uuden talouden tekijä syö?
Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt suomalaisen arjessa ovat n. 20 % kokonaispäästöistä. Jo muu-tamalla perussäännöllä voi omaa päästökuor-maansa keventää paljonkin valitessaan ruokaa kaupassa, töissä tai ravintolassa. Kasvisten ilmas-tokuorma on lihaa pienempi. Usein terveellinen ruokavalio on myös vähähiilinen. Tulevien vuosi-kymmenten suomalainen ruokakulttuuri painot-tuu kasvisruokiin. Tähän muutokseen tarvitaan uusia reseptejä, makuja ja tarjontaa, jotka työntä-vät asennemuutosta ja valintoja eteenpäin.
1. Syö enemmän kasviksia
2. Syö kausiruokaa
3. Syö hyvin eli sopiva määrä oikeaa ruokaa
Asuminen
Liikkuminen
Ruoka
Kuluttaminen
Vapaa-aika
Matkustaminen
0 10 % 20 % 30 % 40 %
Yksityisen kulutuksen päästöt SuomessaLähde: Envimat-projekti; www.ymparisto.fi/syke/envimat
Tarkemmat lähteet löytyvät: Maura Ryömä,
http://blogs.helsinki.fi/mryoma/files/2008/10/ruoan-ilmastokuorma.pdf
Syö enemmän kasviksia: eri ruoka-aineiden ilmastopäästöjä sekä kahden lounaan ravintosisältö ja päästökuorma
Peloton sysää suomalaiset kohti energiatehokasta uutta taloutta. Se luo maailmaa, jossa vähän energiaa kuluttava vaihtoehto on vaivaton ja houkutteleva. Peloton aktivoi valintojamme ohjailevat portinvartijat kiriryhmäksi. Näin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.
Kasvikset ovat energia- ja materiaalitehokasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, hukataan iso määrä energiaa. Eläintuotan-nosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kas-visten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energia-tehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältävät paljon ravintoaineita.
Vähähiilinen tai ilmastoystävällinen ruoka tarkoittaa, että ruoan tuotannosta, kuljetuksesta, säilyttämisestä ja valmis-tamisesta syntyy vähän kasvihuonekaasupäästöjä. Ruoassa itsessään sen sijaan hiiltä on sitoutuneena hiilihydraateiksi, jotka ovat elintärkeitä ravintoaineita. Kasvisruoka sisältää runsaasti hiilihydraatteja, mutta sen tuotanto aiheuttaa vähän hiilipäästöjä. Siispä hiilihydraatit ! hiilidioksidi.
kypsentämätönruoka-aine
Kasvihuonekaasupäästöt kg CO2-ekv /1 kg ruoka-ainetta
peruna 0,2
appelsiini 0,25
porkkana 0,3
soijapapu 0,48
täysmaito 1,12
kirjolohi 1,28
broileri 5,45
riisi 6,4
sianliha 7,25
kotimainen talvitomaatti
8,0
juusto (emmental) 12,97
naudanliha 16,85
Kun katsotaan, kuinka paljon ruoka-aineesta saa tärkei-tä kaloreita suhteessa päästöihin, suurimmat ilmaston kuormittajat löytyvätkin kasvihuonevihanneksista ja edelleen naudanlihasta. Riisin ja juuston kuormitus pienenee, kananmunan ja maidon kasvaa. Erityisen ekotehokkaita energianlähteitä ovat soija ja peruna.
Suomalaisen hiilijalanjäljestä neljäsosa tulee ruoasta, ympäristövaikutuksista kolmasosa
Mitä päätöksiä nämä elämän osa-alueet sisältävät?Kuka tekee päätöksiä kanssamme?
Isännöitsijät
Kiinteistön-välittäjät
Elintarvike-teollisuus
Ruokakaupat
Autokaupat
Rakennus-valvonta
Tekniikan maailmat
Kotimaan matkailupalvelut
Energiayhtiöt
Metsän-omistajat
BloggaritRuokapiirit
KokitKotitalousopettajat
Ympäristöjärjestöt
Äitiporukat
Bloggarit
Harrastusporukat
UrheilukaveritVerkko-keskustelu-kumppanit
Ravitsemusneuvojat
Ruokatoimittajat
Ammattilaiset ja vertaiset portinvartijoina> Kutsuimme mm. ruoka- ja media-alan ammattilaisia Peloton-työpajoihin kehittämään ilmaston kannalta kestäviä ruokaan liittyviä palveluita ja ratkaisuita. www.peloton.me
Fazer Amica: Ilmastolounaskokeilu, kymmeniä uusia kasvipohjaisia reseptejä, etu b-2-b neuvotteluihin, ympäristöasiat kaikkien työnkuviin
Lahden ateria: 13 % päästövähennys ensimmäisenä vuonna and 100 000 € säästöt reseptiikkaa kehittämällä ja biojätettä vähentämällä
Kaikilla: valtava innostus henkilökunnan kesken, uutta ymmärrystä omasta ammattilaisuudesta ja paljon positiivista ulkopuolista kiinnostusta
Olivia-lehti: kestävyyden kirjoittaminen sisään lehteen, kasvisreseptien lisääminen, lihajuttuja vain muutaman kerran vuodessa
Tuloksia
Relevanttia tietoa?
Miten onnistuimme sytyttämään ammattilaiset mukaamme?
Kasvihuonekaasupäästöt kg CO2-ekv /1 kg ruoka-ainetta
peruna 0,2
appelsiini 0,25
porkkana 0,3
soijapapu 0,48
täysmaito 1,12
kirjolohi 1,28
broileri 5,45
riisi 6,4
sianliha 7,25
kotimainen talvitomaatti
8,0
juusto (emmental) 12,97
naudanliha 16,85
Ruoka– Miten uuden talouden tekijä syö?
Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt suomalai-sen arjessa ovat n. 20 % kokonaispäästöistä. Jo muutamalla perussäännöllä voi omaa pääs-tökuormaansa keventää paljonkin valitessaan ruokaa kaupassa, töissä tai ravintolassa. Kas-visten ilmastokuorma on lihaa pienempi. Usein terveellinen ruokavalio on myös vähähiilinen.
1. Syö enemmän kasviksia2. Syö kausiruokaa3. Syö hyvin
Tark
emm
at lä
htee
t lö
ytyv
ät: M
aura
Ryö
mä,
http
://b
logs
.hel
sink
i.fi/m
ryom
a/fi
les/
200
8/1
0/r
uoan
-ilm
asto
kuor
ma.
Syö enemmän kasviksia: eri ruoka-aineiden ilmastopäästöjä sekä kahden lounaan ravintosisältö ja päästökuorma
Peloton sysää suomalaiset kohti energiatehokasta uutta taloutta. Se luo maailmaa, jossa vähän energiaa kuluttava vaihtoehto on vaivaton ja houkutteleva. Peloton aktivoi valintojamme ohjailevat portinvartijat kiriryhmäksi. Näin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.
Kasvikset ovat energia- ja materiaaliteho-kasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, huka-taan iso määrä energiaa. Eläintuotannosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kasvisten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energia-tehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältä-vät paljon ravintoaineita.
Alkutuotanto44 %
Valmistus ja säilytys
15 %Jalostus9 %
Kauppa9 %
Ravintolat 8 %
Kuljetukset8 %
Jäte 2 %Pakkaukset 5 %
Asuminen
Liikkuminen
Ruoka
Kuluttaminen
apaa-aika
Matkustaminen
0 10 % 20 % 30 % 40 %
Yksityisen kulutuksen päästöt Suomessa
Lähd
e: E
nvim
at-p
roje
kti;
ww
w.y
mpa
rist
o.fi
/syk
e/en
vim
at
Ruoan hiilijalanjälki Iso-BritanniassaLähde: Food Clim
ate
Rese
arch
Net
wor
k, 2
00
8
Relevanttia tietoa
Kasvihuonekaasupäästöt kg CO2-ekv /1 kg ruoka-ainetta
peruna 0,2
appelsiini 0,25
porkkana 0,3
soijapapu 0,48
täysmaito 1,12
kirjolohi 1,28
broileri 5,45
riisi 6,4
sianliha 7,25
kotimainen talvitomaatti
8,0
juusto (emmental) 12,97
naudanliha 16,85
Ruoka– Miten uuden talouden tekijä syö?
Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt suomalai-sen arjessa ovat n. 20 % kokonaispäästöistä. Jo muutamalla perussäännöllä voi omaa pääs-tökuormaansa keventää paljonkin valitessaan ruokaa kaupassa, töissä tai ravintolassa. Kas-visten ilmastokuorma on lihaa pienempi. Usein terveellinen ruokavalio on myös vähähiilinen.
1. Syö enemmän kasviksia2. Syö kausiruokaa3. Syö hyvin
Tark
emm
at lä
htee
t lö
ytyv
ät: M
aura
Ryö
mä,
http
://b
logs
.hel
sink
i.fi/m
ryom
a/fi
les/
200
8/1
0/r
uoan
-ilm
asto
kuor
ma.
Syö enemmän kasviksia: eri ruoka-aineiden ilmastopäästöjä sekä kahden lounaan ravintosisältö ja päästökuorma
Peloton sysää suomalaiset kohti energiatehokasta uutta taloutta. Se luo maailmaa, jossa vähän energiaa kuluttava vaihtoehto on vaivaton ja houkutteleva. Peloton aktivoi valintojamme ohjailevat portinvartijat kiriryhmäksi. Näin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.
Kasvikset ovat energia- ja materiaaliteho-kasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, huka-taan iso määrä energiaa. Eläintuotannosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kasvisten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energia-tehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältä-vät paljon ravintoaineita.
Alkutuotanto44 %
Valmistus ja säilytys
15 %Jalostus9 %
Kauppa9 %
Ravintolat 8 %
Kuljetukset8 %
Jäte 2 %Pakkaukset 5 %
Asuminen
Liikkuminen
Ruoka
Kuluttaminen
apaa-aika
Matkustaminen
0 10 % 20 % 30 % 40 %
Yksityisen kulutuksen päästöt Suomessa
Lähd
e: E
nvim
at-p
roje
kti;
ww
w.y
mpa
rist
o.fi
/syk
e/en
vim
at
Ruoan hiilijalanjälki Iso-BritanniassaLähde: Food Clim
ate
Rese
arch
Net
wor
k, 2
00
8
”Voisiko kaikesta olla tällainen
kortti työpöydällä?”
– Olivian toimittaja
EdelläkävijyysErottautuminen
Kohderyhmän palveleminenErottautuminen
Henkilökunnan motivointi Säästö
Terveyden edistäminen
Hyvän ruoan edistäminen
Ilmiöpohjaisen oppimisen edistäminen
Tasapainoisen elämäntavan tukeminen
Monien motiivien hyväksyminen
”Oivalsin, että tämä on sitä samaa asiaa, jota olen aina puhunut. Tämä tuo siihen lisäpontta.”– ruokatoimittaja
Yhteistyö ei tarkoita omista motiiveista ja intresseistä luopumista, vaan yhteisten löytämistä.
”Mutta mitä meidän lapset ja miehet
sitten söis?”
Vastaukseksi syntyi ilmasto-keittokirja
Senkin näkökulma on tiedon relevantiksi tekemisessä ja sisältää syvenevät tiedon tasot. https://www.facebook.com/Kausiruokaa
200 201KAUSIRUOKAA
MANSIKKA- PAPRIKAKEITTO /neljälle
Mansikan makua on vaikea jäljitellä, sillä mansikasta on löydetty jopa 360 erilaista aromaattista öljyä. Mansikan käyttäminen suolaisissa ruoissa on viime vuosien riemastuttava ja makuhermoja kutitteleva keksintö.
4 isoa punaista paprikaa 1,1
1 salottisipuli 0,01
2 kypsää tomaattia 0,58
1/2 l mansikoita 0,25
2 valkosipulin kynttä 0,0
1/2 rkl hienonnettua tuoretta rosmariinia 0,0
4 rkl hunajaa 0,1
1/2 dl auringonkukkaöljyä 0,07
1 tl suolaa 0,00
1/2 tl mustapippuria
CO2e/kg RAAKA-AINEET YHTEENSÄ 2,11YHTEENSÄ 2,11PER ANNOS (4) 0,5
/ Leikkaa paprikoista yläosa pois ja vedä siemen-kota ulos. Paloittele paprikat, tomaatit ja sipuli ja hienonna valkosipuli./ Soseuta kaikki ainekset pippuria lukuun ottamatta sauva- tai tehosekoittimella. Jos keitto tuntuu liian paksulta, lisää tilkka vettä. Anna keiton maustua ja jäähtyä jääkaapissa noin tunnin ajan./ Laita keitto tarjoiluastiaan tai annoslaseihin ja rouhi päälle mustapippuria.
0,5
Peukolosäännöt ja reseptit hiilijalanjälkineen
30 31kausiruokaa
SYÖ SYKSYLLÄ SUOMALAISTATurun tori, syksyinen lauantaiaamupäivä. Torimummolla on tar-jolla kuutta eri perunalajiketta ja hajuherneen kukkia. Vieressä verryttelypukuiset pikkupojat kauppaavat kotipihansa luumuja. Suomeen kesäksi palaava australiansuomalainen rouva myy har-rastuksekseen itse keräämiään lampaankääpiä, punikkitatteja ja mantelihaperoita.
Kesäisin ja syksyisin Turun torin erikoisuutena ovat maalaisten pöydät, joiden myyjinä ovat lähiseutujen pienviljelijät ja harrasta-jat, jotka tuovat torille jopa samana aamuna kerätyn sadon. Vali-koima on laajempi kuin parhaimmankaan ruokakaupan. Matalien puupöytien rivistö notkuu vihreitä papuja, mutkaisia kurkkuja, kauniita juureksia ja valtavia kurpitsoita.
Syksyisellä Turun torilla ollaan ilmastoystävällisen kausiruoan ytimessä. Avomaalla viljellyt juurekset ja vihannekset kypsyvät ai-heuttamatta suuria päästöjä. Torillakin kannattaa varmistaa, että kasvikset ovat avomaalta, sillä vaikkapa kasvihuoneessa viljeltävien ruukkuyrttien hiilijalanjälki on verrattain suuri vuoden ympäri.
Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan tuoreita kasvik-sia, marjoja ja hedelmiä pitäisi popsia lähes puoli kiloa päivässä.
Syyskuinen Turun tori peittoaa parhaimpienkin kauppojen vihannesosastot tarjonnassaan ja kauneudessaan.
Ilmaston ja ruoan suhdetta avaava teksti
Hiilijalanjälkien lähteet ja MTT:n kanssa laadittu selitys tiedon soveltuvuudesta
Kirjan tekivät harrastusprojektina Saija, Anna, Outi ja Tuuli, neljä ilmastosta kiinnostunutta tai sen kanssa työskentelevää,
intohimoista kokkaajaa, jotka eivät löytäneet haluamaansa tietoa.
Te tulkkaatte ja sovitatte tärkeäksi katsomianne asioita
ihmisten arjen tasolle.Se on tärkeää parempaa tulevaisuutta tehdessä.
Ammattilaiset ja vertaisryhmät voivat edistää molemmille tärkeitä päämääriä parantamalla toistensa ymmärrystä ja kehittämällä yhdessä
ratkaisuja.
Kuvat Demos Helsingin Peloton Business of Behaviour Change -projektista, joka on tuonut yhteen yrityksiä ja vertaisryhmiä. Kuvaaja: Noora Iso-Eskeli
Kuva: Dodo ?
Teitä ei kannata ohittaa. Koska te kehitätte omat ratkaisunne. Ja teidän kanssa ihmiset oppivat uusia tapoja.
Kuva: Tuukka SimonenKuva: Dodo ry
Ei niitä ammattilaisia, viranomaisia ja isoja toimijoitakaan kannata ohittaa. Koska heillä on on kykyä tehdä asioista sellaisia, että ne vaikuttavat kaikkien elämään ja jatkuvat.
>
Mobility (daily and tourism) 11 000 kg
Housing: building
2400 kg
Product consumption 2600 kg
Leisure time 1500 kg
Food 7300 kg
Housing:
electricity
3300 kg
Others
900 kg
20142020203020402050
Mobility (daily and tourism)
2800 kg
Food 2500 kg
Housing: building 1300 kg
Others
Housing: electricity 300 kg
Product consumption
Leisure time
300 kg
Kokeiluista disruptiiviseen muutokseen
Future is already here, it’s just not very evenly distributed. – William Gibson
If you wait for future, you get an extension of a past. – tuntematon
Millaista tulevaisuutta olet tekemässä?Kenen kanssa sitä voit tehdä?
Outi Kuittinen, tutkija, Head of Co-creation
www.demoshelsinki.fi
www.slideshare.net/demoshelsinki
www.facebook.com/groups/8838070791/
www.flickr.com/photos/demoshelsinki
www.peloton.me
http://spread.demoshelsinki.fi
https://www.facebook.com/Kausiruokaa
Kiitos.
