Tunne ja turvataidot osaamiseksi – moniammatillista ... · 4. Akuuteissa tilanteissa ajoituksesta poliisin kanssa neuvotellen – Turhaa viivytystä välttäen – Mukaan lapsen

JAMK9.10.2014

SirpaValkama,KaijaLajunen,RiittaAla‐Luhtala,PirjoLahtinen

Tunne‐ ja turvataidot osaamiseksi– moniammatillista yhteistyötä lapsen ja perheen

parhaaksi

9.10.2014Valkama, Lajunen, Ala‐Luhtala, Lahtinen

TUNNE‐ JA TURVATAITOJA KAIKILLE LAPSILLE

‐ ENNALTAEHKÄISEVÄ, LASTA JA PERHETTÄ VOIMAVARAISTAVA TYÖOTE

TARKOITUKSENA KALTOINTKOHTELUN JA TRAUMATISOITUMISEN EHKÄISY

TAVOITTEENA HYVINVOIVA ITSEÄÄN ARVOSTAVA LAPSI

‐ PERUSTUU LAPSEN OIKEUKSIIN


• PROTECTIONLapsella on oikeus erityiseen suojeluun

• PROVISIONLapsella on oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

• PARTICIPATIONLapsella on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon

Euroopan Neuvoston ns. Lanzaroten sopimus Suomi ratifioi 2011

YK:N LASTEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS

Valkama, Lajunen, Ala‐Luhtala, Lahtinen 9.10.2014

TURVATAITOJEN OPPIMINEN EDELLYTTÄÄTietoisuutta

– oikeudesta kunnioittavaan kohteluun ja hyvään elämään– oikeudesta olla olemassa ja rakastettu– oman kehon itsemääräämisoikeudesta– oikeudesta fyysiseen koskemattomuuteen– tukeen ja turvallisten aikuisten saatavilla oloon


PAINOTUKSIA KAUTTA LINJANKESKIÖSSÄ IHMISEN KUNNIOITTAMINEN, TASA‐ARVO JA

YHDENVERTAISUUS

• Syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy• Kaveruuden oikeudet ja velvollisuudet• Erilaisuuden hyväksyntä• Monikulttuurisuuden huomiointi• Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy• Yhteisöllisyys ja yhteinen hyvinvointi • Empatiakyvyn edistäminen• Kehollisuuden huomiointi• Mielikuvitus voimavarana, mm. Turre‐koiran

hyödyntäminen• Tarinoiden hyödyntäminen

9.10.2014

Valkama, Lajunen, Ala‐Luhtala, Lahtinen

TURVATAITOKASVATUKSEN VOIMAPYRAMIDI

Lapsilähtöisyys, lapsen kysymykset keskiössä

Perheissä perusta

Yhteisössä

voimaa


TUNNE‐ JA TURVATAITOJA LAPSILLE (Lajunen, Andell & Ylenius‐Lehtonen)

• suunniteltu mm. päivähoidon ja koulujen käyttöön, noin 5‐11‐vuotiaille lapsille

• toteutetaan lasten arjessa heidän vertaisryhmässään• tutun aikuisen ohjauksessa• menetelmät lapsilähtöisiä ja toiminnallisia• yhteistyössä kotien kanssa


LASTEN KOMMENTTEJA TURVATAITOKASVATUKSESTA

TURVATAITOONNIINKIVAA,ETTÄSETEKEEMUNSYDÄMELLEHYVÄÄ(5V)

SEANTAAAIVOILLEOPETUSTA(5V)

MUKAVAA,KUNSAAMIETTIÄPALJON(9V)

HYVÄ,KUNEILENPUHUTTIINPELOTTAVISTAASIOISTA(9V)

HIENOAKERTOAITSESTÄ(10V)


• Minä olen arvokas ja ainutlaatuinen. • Huomaan hyvän itsessäni ja pidän huolta itsestäni. • Tiedän turvalliset nettitaidot. • Opin tunnistamaan omia tunteitani kuten mikä tuntuu hyvältä, pahalta, turvalliselta tai turvattomalta.

• Opin omat oikeuteni, tiedän milloin olen turvassa. • Minusta huolehditaan.

TUNNE‐ JA TURVATAITOJEN KESKEISIÄ TEEMOJA


MITÄ TURVATAIDOT OVAT?

• Taitoa puolustaa itseä ja laittaa rajoja, mm.

– EI‐sanan sanomista

– Kieltäytymistä– Oman tahdon ilmaisemista– Rajojen laittamista sanallisesti (esim. kovan äänen käyttö) tai

fyysisesti (esim. työntäminen)– Uhkaavasta tilanteesta pois lähtemistä– Olla suostumatta toisten loukkaaviin ja mitätöiviin määrittelyihin

itsestä– Avun pyytämistä ja luotettavaan aikuiseen turvautumista


TUNNE‐ JA TURVATAITOKASVATUSTA LASTEN OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ JO YLI 20 VUOTTA


TUNNE‐ JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA‐HANKE (2012 ‐ 2014)

• Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) koordinoima, STM:n rahoittama

• Lasten suojelemiseksi haavoittavilta kokemuksilta– lapsen omia tunne‐ ja turvataitoja, – aikuisten valppautta ja turvaa vahvistamalla

• Koulutusta ammattilaisille ja perustutkintoa suorittaville

• Tunne‐ ja turvataitomateriaalia lapsille ja aikuisille• Ohjeistuksia huolen tilanteisiin• Perustana ihmisoikeudet, YK:n lasten oikeuksien

sopimus, EN:n Lanzaroten sopimus

9.10.2014

Valkama, Lajunen, Ala‐Luhtala, Lahtinen

YHTEISTYÖSSÄ

• Jyväskylän ja Turun yhteistyöverkostot– Onerva Mäen koulu– Poliisi– KYS‐ Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö – Aarre ‐ läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus– Jyväskylän yliopisto, varhaiskasvatus ja opettajainkoulutus – Lapsiasiain valtuutetun toimisto– Lastensuojelu– Lastenpsykiatria– Jyväskylän ja Äänekosken perheneuvolat

• Lukuisia yksittäisiä ammattilaisia, mm.


YHTEISTYÖSSÄ

• Järjestöjä– Suomen mielenterveysseura– MLL– Väestöliitto– Pelastakaa Lapset ry– Pesäpuu ry– Viola ry – Ensi‐ ja turvakotien liitto


TUTA‐MATERIAALIA

• Tunne‐ ja turvataitoja lapsille ‐oppimateriaali (THL,2015)• Onerva Mäen koulun nettimateriaali (www.jamk.fi/tuta)• Turvaa ja tukea lapsen elämään –kirjanen vanhemmille• Turvataitotehtäviä sähköisesti• Turre ‐koira ja Turre ‐kassi• Turvataidot puheeksi ‐työtapoja mm. varhaiskasvatukseen, perhetyöhön, neuvolaan, kouluterveydenhoitajan toimintaterapeutin työhön

www.jamk.fi/tuta



MILLOIN JA MITEN TUNNE‐ JA TURVATAIDOT PUHEEKSI?

1. Lapsen ja perheen kohtaamisissa spontaanisti, kun huolta lapsen turvallisuudesta/rajojen rikkomisesta/ hoivan riittävyydestä

2. Etukäteen vanhempien/lapsen kanssa suunnitellen3. Yhteistyössä lastensuojelun kanssa4. Akuuteissa tilanteissa ajoituksesta poliisin kanssa

neuvotellen– Turhaa viivytystä välttäen– Mukaan lapsen arjessa olevat tärkeät ihmiset, myös lapselle tärkeä ja häntä mahdollisesti kaltoin kohdellut lähiaikuinen


TURVAN JA TURVATAITOJEN VAHVISTUMNEN


• Joskus turvataito‐kasvatuksen yhteydessä voi tulla esiin pelottava tilanne kotona tai muussa lapsen kasvuympäristössä

• Ohjaavan aikuisen on tällöin käytävä lapsen kanssa turvakeskustelu, jonka kautta lapsi saa valmiuksia toimia pelottavassa tilanteessa

Ei ole niin pientä taisuurta pelkoajota ei voisikertoa aikuiselle!

– Väkivaltaan puuttumisen haasteita– Oma roolini– Toimintaohjeet– Turvakeskustelu ja turvataidot puheeksi ja käyttöön– Yhteistyö vanhempien kanssa

KUN HUOLI HERÄÄ


Lapsi ja perhe

Rikoksen selvitys

Hoito

Lapsen suojelu

Tuki

Luotettava aikuinen

Turvallisuus

MILLÄ LINSSILLÄ KATSON?


TURVAKESKUSTELUN TAVOITTEET

• Lapsen turvallisuuden ja hoivan varmistaminen

• Lapsen verkoston valppauden ja voimavarojen lisääminen

• Lapsen kaltoin kohtelun ennaltaehkäisy, ”että jatkossa välttyisi”

• Lapsen omien turvataitojen vahvistaminen


OHJEISTUKSIA HUOLEN TILANTEISIIN

– Lapsen kanssa puhuminen– Huolen puheeksi ottaminen vanhempien kanssa– Toimintaohjeet yhteistyöhön– Turvakeskustelu lapsen turvaverkoston tiivistämiksi ja lapsen turvataitojen vahvistamiseksi

– Kun lapsi on menossa poliisin kuultavaksi– SERI‐ohjeisiin turvataitoja ja turvakeskustelua

www.jamk.fi/tuta


MISTÄ HUOLI HERÄÄ?•Lapsen käytös ja oireet herättävät huolen•Lapsi antaa vihjeen•Lapsi kertoo

– Kun uhka on jo poistunut– Kun saa tietoa/turvataitokasvatusta

•Jonkun toisen lapsen kertomana•Vanhemman kertomana•Pedofiilin toiminta tai kiusaaminen tms tulee esille•Löydökset muun tutkimuksen yhteydessä•Perheen toista lasta on hyväksikäytetty tai kohdeltu kaltoinMillainen lapsen käytös, oire tai puhe

herättää suuren huolen?9.10.2014Valkama, Lajunen, Ala‐Luhtala, Lahtinen

TOIMINTAOHJEET LAPSEN LÄHITYÖNTEKIJÄLLE SUUREN HUOLEN HERÄTESSÄ

• Tee muistiinpanot havainnoistasi• Suuri huoli: Ilmoitus poliisille• Tee lastensuojeluilmoitus

(neuvoa voi kysyä ilmoittamatta henkilöiden nimeä)

Ammattihenkilö:• keskustele työtoveriesi ja esimiehesi kanssa• keskustele tarvittaessa lisää lapsen kanssa• selvitä paikalliset toimintatavat• neuvottele huoltajan kanssa• ohjaa huoltaja ja lapsi lääkärin vastaanotolle• kriisiavun järjestäminenHuom. Stakesin ohjeet vuodelta 2003 (Taskinen: Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja

pahoinpitelyn selvittäminen)


LAPSEN KANSSA PUHUMINEN JA HÄNEN OMIEN TURVATAITOJEN VAHVISTAMINEN

‐ OHJEITA LAPSEN LUOTETTAVALLE AIKUISELLE


KUN LAPSI PUHUU

• Lähtökohtana lapsen kertoma • Lasta ei tule rasittaa toistuvilla haastatteluilla • Osoita lapselle hyväksymistä• Pysy itse rauhallisena• Kuuntele lasta ja rohkaise puhumaan

– ”lapsella on lupa puhua kaikesta mikä painaa”• Kiitä lasta puhumisesta ja osoita ymmärrystä kertomisen

vaikeutta kohtaan– ” olen iloinen siitä, että kerroit”– ”olet todella rohkea, kun puhut, se on oikein..”

Rohkaisu, kuuntelu ja läsnäolo 9.10.2014Valkama, Lajunen, Ala‐Luhtala, Lahtinen

KUN LAPSI PUHUU (JATKUU)

• Vapauta lapsi vastuusta, syy ei ole hänen– ”se, mitä tapahtui ei ole sinun syytäsi”– ”aikuisen pitää tietää mikä on oikein ja mikä väärin”

• Ota vastaan lapsen tunteita hyväksyvästi, esim. – ”kuinka peloissasi oletkaan ollut..”– ”tuo on tuntunut varmaan tosi pahalta..”

• Auta lasta kertomaan (älä kuitenkaan painosta) – Kysy lisää yksityiskohtia– Käytä lapsen omia sanoja ja termejä– Pyydä tarvittaessa piirtämään tai näyttämään se, mitä tapahtui


KUN LAPSI PUHUU (JATKUU)• Kertomisen ja kuulluksi tulemisen eheyttävä vaikutus• Anna tietoa väkivallasta ja sen vaikutuksista

– ”Se on väärin!”– ” Et ole ainoa”– ”Ei ihme, jos ei aina ole ollut voimia läksyjen tekemiseen”

• Usko lasta ja anna hänen tietää se• Viestitä lapselle, että teet parhaasi hänen

auttamisekseen ja siksi myöskään et voi pitää asiaa omana tietonasi



• Pidä lapsi toimijana/osallisena omaan elämäänsä– Kysy lapselta, mikä hänelle olisi tärkeintä – mikä häntä auttaisi eniten

– Kysy, kenelle asiasta hänen mielestään pitäisi ensin kertoa ja millä tavoin

– Ota huomioon lapsen pelot ja mieti hänen kanssaan, mikä niitä vähentäisi

– Pidä lapsi tietoisena asioiden kulusta ja hänen turvaansa vahvistavista päätöksistä



• Vahvista lapsen turvataitoja ja selviytymisen kokemusta– Kiitä ja kehu siitä, mitä lapsi on tehnyt hyvin itsensä suojelemiseksi

ja avun pyytämiseksi– Mieti hänen kanssaan, miten hän voisi toimia, jos vastaavaa vielä

tapahtuisi – Harjoitelkaa tilanteissa toimimista esim. näytellen, nukkien ja

symbolien avulla– Kerratkaa turvaohjeet: 1) Sano EI, 2) Lähde pois, 3) Kerro

turvalliselle aikuiselle

• Kerro lapselle lapsen oikeudesta elää turvassa ja saada apua

Lapsella on oikeus puhua huolistaan! Ammattilaisilla on velvollisuus huolehtia, että puhuminen johtaa avun saantiin!


• Turvataitojen vahvistaminen ja turvakeskustelu ei haittaa tutkimuksellista työtä, vaan pikemminkin voi edistää sitä

• Lapsen kanssa puhuessa fokus ei ole tapahtuneiden selvittämistä, vaan lapsen turvan vahvistamisessa ja auttamisessa hämmennyksen kanssa

• Miksi lapsen kohdalla pitäisi toimia toisin kuin aikuisen? • Lasten oikeuksien toteutuminen

– Päätöksiä tehtäessä ensimmäiseksi lapsen etu (artikla 3)– Oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa

asioissa (artikla 13)– Oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemansa

terveyden ja sairaanhoito (artikla 24)

PERUSTEITA LAPSEN KANSSA PUHUMISEEN‐MIKSI LASTA EI SAISI TAVATA?


Yhteistyö vanhempien kanssa


KOHTAAMISEN JÄNNITTEITÄ

• Syyllisyys• Häpeä • Pelko• Vaikenemisen vaateet• Epäsuhtainen asetelma neuvottelussa• ”Kasvojen säilyttämisen” tarve

Vanhempien puolelta:


AMMATTILAISTEN HAASTEITA VANHEMPIEN KOHTAAMISESSA

• Huolen puheeksi ottaminen lasta suojelevalla ja vanhempia kunnioittavalla tavalla

• Vastuun ”siirtäminen” vanhemmille lapsen suojaamisessa ja väkivallan tekijälle väkivallan lopettamisessa

• Asian eteenpäin vieminen moniammatillisessa yhteistyössä niin, että lapsi saa avun


HUOLEN PUHEEKSI OTTO• Kaksi työntekijää mukana• Työntekijän oma aktiivisuus erityisen tärkeä• Suorat kysymykset,

– Ole avoin ja kerro, missä roolissa, miksi kysyt– Empaattisesti, ei tuomiten

• Selkeä kannanotto, irti neutraalisuudesta• Tiedon antaminen ‐ Palveluista, avun keinoista‐ Väkivallan vaikutuksista

• Lastensuojeluun yhteyden ottaminen & siitävanhemmille kertominen/mukana neuvottelussa


HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN

Ydinajatuksia:

• Tuo esille edistystä ja vahvuuksia• Ongelman sijasta puhutaan huolesta• Huoli pohjaa konkreetteihin kirjattuihin havaintoihin • Huoltajia pyydetään apuun• Kootaan & jaetaan eri osapuolten huolet ja näkemykset• Ratkaisuja etsitään yhteistyössä• Huoli liitetään tukeen Etsi ja kokeile yhdessä työkavereiden kanssatapaa/tapoja ottaa huoli puheeksi Laakso&Lajunen, 2008


TURVAKESKUSTELUN MALLILAPSEN LÄHIPIIRIN KANSSA

Paula Heljestrand & Lars Westerström, Köping


HUOLEN PUHEEKSI OTTO

• Turvallisuuden välitön takaaminen ja keskustelu turvallisuudesta tärkeintä

• Turvakeskustelun käyminen• Lasta ei saa rangaista eikä syyllistää!• Mitä tukea vanhemmat tarvitsevat?• Miten edetään?• Millä mielellä, millä ajatuksilla?• Työntekijän huolto


TURVAKESKUSTELUN NÄKÖKULMAT

• Voidaan työskennellä, vaikka totuutta ei tiedettäisi (sosiokonstruktionistinen näkökulma)

• Rikoksen selvittäminen poliisin tehtävä– Ei juututa asian tutkimiseen/rikoksen selvittämiseen

• Hyödyn ja tuen näkökulma– Tehdään sitä, mistä on apua lapselle

• Näkökulma ennaltaehkäisevä ja lastensuojelullinen– Lapsen suojelu ja hänen auttamisensa ensisijaista


TURVAKESKUSTELUN NÄKÖKULMAT (JATKUU)

• Voimavarakeskeinen lähestymistapa– Fokus tulevaisuudessa ja hoivan/suojan/rajojen vahvistumisessa

• Autonomian ja toimijuuden kunnioittaminen– Osallisuus omissa asioissa– Suunnittelu yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa

• Verkostonäkökulma – Turvaverkoston, lapsen lähipiirin valppauden ja voimavarojen vahvistaminen

• Kriisinäkökulma – lapsen kaltoinkohtelun esilletulo on kriisi


HYÖDYLLISIÄ KESKUSTELUAIHEITA• Mitä kukin lapsen verkostossa oleva voisi tehdä, jotta esille tulleet huolet vähentyisivät?

• Miten voidaan varmistaa, että lapsi jatkossa on turvassa ja saa tarvitsemansa huolenpidon?

• Mitä vastuuta kaltoinkohtelija ottaa lapsen suojelusta?

• Mistä merkeistä voidaan päätellä, että lapsi ei ole enää hyväksikäytön/kaltoinkohtelun kohteena?

• Mistä merkeistä voidaan päätellä, että asiat menevät parempaan suuntaan?

• Mitkä merkit/oireet herättäisivät huolen uudelleen?


HYÖDYLLISIÄ KESKUSTELUN AIHEITA

• Rajojen selkiyttäminen, huom. sukupolvisuus–Millainen koskettaminen/rakkauden osoittaminen on sopivaa ja millainen ei?

–Miten lapsi itse voi lähestyä toista?• Lapsen ja perheen hyvinvointia tukevien asioiden näkyväksi tekeminen–Onnistumisista, taidoista, voimavaroista puhuminen

• Kehen lapsi/nuori huolissaan turvautuisi? Kuka on lapsen luottohenkilö?


HYÖDYLLISIÄ KESKUSTELUN AIHEITA (JATKUU)• Kenen kanssa lapsi oppii ja harjoittelee turvataitoja?– Tilanteissa toimimisen harjoittelua – Mitä jos?– Itsensä suojelemista– Aikuisen puoleen kääntymistä

• Millaista aikuisten puuttumista tai lastensuojelullista apua tarvitaan?

• Millaista tukea kukakin tarvitsee?– Ohjaavien ja myönteisten kasvatuskeinojen käyttäminen

• Mitä tukea sisarukset tarvitsevat?


TURVAKESKUSTELUN LOPUKSI

• Sopimusten kirjaaminen• Seurannasta sopiminen• Keskustelun arviointi ja loppupuhallus

– Millainen palaveri oli?• Mikä oli hyvää?• Mikä jäi kesken?• Mikä jäi kokonaan vaille huomiota?

– Millä mielellä kukin lähteen?


LÄHTEITÄ

• Aaltonen, J. 2012. Turvataitoja nuorille. Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. THL. (www.thl.fi)

• Helama, S. (2005). Pidän huolta itsestäni. Opas erityisryhmien käyttöön. Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto

• Lajunen, K., Andell, M., Jalava, L., Kemppainen, K., Pakkanen, M. & Ylenius‐Lehtonen, M. 2005. Turvataitoja lapsille. Stakes. (www.julkkari.fi)

• Suojele minua kaikelta. Tietoa internetin ja digitaalisen median osuudesta lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön lasten kanssa ja heidän hyväkseen toimiville ammattilaisille. www.pelastakaalapset.fi



Documents

Tunne ja turvataidot osaamiseksi – moniammatillista ... · 4. Akuuteissa tilanteissa ajoituksesta poliisin kanssa neuvotellen – Turhaa viivytystä välttäen – Mukaan lapsen