Hallitus vaihtui

Projektiosaajanatyöelämään

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUOn jäsenlehti 1/2013

60 opintopistettä vuodessa

mutta miten?

UPEA JA USKALTAVA BURLESKI

01

PÄÄTOIMITTAJA Katja Keto (katja.keto@opiskelijakunta.net)ULKOASU JA TAITTO Johanna Hörkkö (johanna.horkko@gmail.com)AVUSTAJAT Liisa Heinonen, Oona Himanen, Terhi Hytönen, Mikko Jaatinen, Säde Kankare, Heini Kuusisto, Vili Moisio, Salla Niemi, Terhi Peltonen, Helena Rantanen, Ville-Matias Roisko, Elina SaunamäkiKANSIKUVA JA SISÄLTÖSIVUN KUVA Oona Himanen (oona.himanen@metropolia.fi)PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino OyPAINOS 800 kpl + digilehti www.opiskelijakunta.netILMOITUSMYYNTI JA LASKUTUS Pääsihteeri Terhi Peltonen (paasihteeri@opiskelijakunta.net)JULKAISIJA Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUO (Lemminkäisenkatu 30, 20520 Turku, www.opiskelijakunta.net)MEDIAKORTTI tuokio.opiskelijakunta.netLYHYESTI Tuokio on ilmaisjakelulehti, jonka painos tavoittaa yli 9000 AMK:n opiskelijaa sekä henkilökunnan jäsentä. Tuokio ilmestyy neljä kertaa vuodessa, minkä lisäksi lehdestä julkaistaan uusille opiskelijoille suunnattu erikoisnumero Kesä-Tuokio.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUO on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton opiskelijoiden lakisääteinen edunvalvonta- ja palveluorganisaatio.ISSN 1797-0083

2 Tuokio 1/2013

03 Pääkirjoitus

09 Ideanikkareiden markkinointitoimisto 16

TUOn Vihreä kylä -hankkeesta ruoka-turvaa ja rahaa peltikattoon

14 60 opintopistettä vuodessa mutta miten?

06 Hallitus linjaa ja toimii

05 Ymmärtäväisyydellä ja innostavuudella vuoden opettajaksi

04 Ajatus & Toiminta

10 Upea & uskaltava

Sisältö 1/13

06 Opiskelijaosuuskunnat – Turun ammattikorkea-koulun ylpeydenaihe

19 Panosta työelämä-tietoisuuteen!

13 Projektiosaajana työelämään

1/2013 Tuokio 3

Vastaus

Pääkirjoitus

KATJA KETO - PÄÄTOIMITTAJA tuokio@opiskelijakunta.net

K uten aika monet muutkin suoma-laiset, olen tuloksetta yrittänyt pähkäillä, miten työuria oikein

pidennetään. Ei niin, että sitä olisi minulta kysytty, mutta minulla yleensä on mielipi-de kaikkeen. Miksipä ei siis tähänkin?

Itselläni on jo se vahinko tapahtunut, etten enää voi työurani alkupäätä venyt-tää mihinkään suuntaan. Olen hypännyt vakituisen, kokoaikaisen työ-elämän junaan. Tosin kaikkien mahdollisten tavoitteiden mukaan aivan liian myöhään.

En osaa ajatella, millaista on olla töissä vaikka 60-vuotiaana. En myöskään ymmärrä omaa parastani enkä ole siis aloittanut esimerkiksi eläkesääs-tämistä, vaikka kauhukuvat kertovatkin, että minun sukupolveni eläke on melko hataralla pohjalla. On minulla toki suunni-telmia, mihin suuntaan haluan työuraani jatkaa, mutta suunnitelmia ja suuntia on aika monta: noin 7,5 joka päivälle.

Kukaan ei vieläkään kysy, mutta yritän silti miettiä, miten saisin oman työurani jatkumaan niin kauan kuin maamme val-taapitävät sen katsovat tarpeelliseksi jat-kua. Lisäksi mietin, miten saan kannettua omat korteni yhteiskunnan kekoon niin, että meillä ei ole työvoimapulaa eikä suur-ta työttömyyttä (näiden paradoksaalista yhdistelmää en ole koskaan sisäistänyt) eikä eläkeläisiä tulevaisuudessa heitetä kadulle. Vaikka olen kyllä kuullut, että joissakin tapauksissa se olisi parempi vaih-toehto kuin nykyiset hoitolaitokset.

Olen siis huono numeroiden, rahojen ja säästämisen kanssa, mutta tunnistan, milloin viihdyn ja milloin en viihdy. Tun-nistan myös, milloin työtäni arvostetaan ja milloin ei arvosteta. Tunnistan, milloin teen jotakin hyödyllistä ja milloin en tee.

Sivulla 5 on haastattelu loppuvuodesta 2012 vuoden opettajaksi valitusta Päivi Pietikäisestä. Hän sai äänestyksessä sel-

västi eniten ääniä, ja monissa palautteissa häntä kehuttiin iloiseksi, sympaattiseksi, moti-voituneeksi ja motivoivaksi. Haastattelun tehneen Vili

Moision mukaan Pietikäisestä huokuu aitous ja lämpö. ”Se on siinä”, huomaan ajattelevani. Vastaus!

Pietikäinen ei kiistä, etteikö Turun ammattikorkeakoulussa olisi kehittämisen varaa, mutta hän osaa nähdä työssään hyvät puolet. Hän viihtyy työssään ja saa myös ihmiset ympärillään viihtymään.

Numerot, rahat ja veroprosentit ovat minulle tuntematonta kieltä, mutta olen lähes varma, että työviihtyvyys ja -hyvin-vointi ovat avainasemassa, kun yritetään ratkaista, miten työurat pitenisivät.

Ainakaan työurat eivät pitene, jos ajamme kolmekymppiset loppuun ja saira-uslomalle. Ahkera voi olla, mutta hulluksi ei tarvitse ryhtyä. Kun jokainen ottaa vastuun sekä omasta että muiden työhy-vinvoinnista, ollaan jo aika pitkällä. Tai hyvinvoinnista ylipäänsä. Lopulta täytyy enää muuttaa yhteiskunnallinen asenne-ilmapiiri.

4 Tuokio 1/2013

Toiminta

Kävin koulua 22 vuotta – tästä 9 vuotta peruskoulua. Viimeisinä aikoina koulunpenkki alkoi tuntua jo puulta ja odotin innolla työelämään siirtymistä. Ja täällä sitä nyt ollaan, töissä opiskelijakunnassa. Opiskelijajärjestö ei ehkä ole se tyypillinen työpaikka, ja mahtoikohan se olla minullakaan unelmissa. Mutta millainen työpaikka opiskelijajärjestö on?

Ilolla olen ottanut vastaan vapauden, jota työskentely opiskelijoiden edunvalvonnan parissa tarjoaa. Kenttä, jota TUOssa hoidamme, on laaja ja tekijöitä on valitetta-vasti liian vähän – yleensä myös tunteja viikossa on liian vähän. Olen itse päässyt vaikuttamaan siihen, millaisia asioita perustyöni ohella hoidan. On ihana heittäytyä itselle tärkeän asian pariin, mutta varjopuolena työpäi-vät venyvät ja perheelle aikaa on vähemmän. Pidemmän päälle myös jaksaminen on koetuksella, niin minulla kuin monella luottamustoimijallakin.

Tässä työssä rikkaus ovat nimenomaan ihmiset. Ne joka ikinen työtoveri, hallituslainen tai riviopiskelija, jotka kävelevät toimiston ovesta sisään. Olen näiden vuosien aikana täällä TUOssa ja muissakin järjestöissä

saanut kunnian tehdä töitä viiden eri hallituksen kanssa. Tähän ihmismassaan on mahtunut ihania persoonia sekä erilaisia tapoja toimia ja tehdä töitä. Kaikkien kanssa olen nauttinut työn tekemisestä ja kaikki ovat jättäneet minuun oman jälkensä, mutta aina ei ole ollut myöskään helppoa.

Joskus ihmiset ärsyttävät ja nostavat pintaan kiivaita tunteita – mutta oleellista on muistaa, että asiat riitele-vät, eivät ihmiset. Onneksi on myös paljon niitä päiviä, jolloin toimiston porukalla nauretaan ihan kippurassa, koska jotain todella hauskaa on tapahtunut.

Uudet luottamustoimijat: muistetaan pitää hauskaa yhdessä, mutta pidetään huolta myös omasta jaksami-sestamme.

Ihana, kamala työelämä

Olin taannoin kuuntelemassa esittelyä työeläkejärjes-telmästä ja työurien pidentämisestä. Odotukseni eivät olleet kovin korkealla, aihe kuulosti paitsi hankalasel-koiselta myös hyvin kaukaiselta. Toki olen tutustunut aiheeseen, mutta mielessäni velloi kysymyksiä: Miten tämä liittyy minun opiskeluihini? Eikö tämä ole asia jos-ta tulisi murehtia vasta muutaman kymmenen vuoden päästä?

Kuulemani todella avasi silmäni. Toisin kuin usein ajatellaan, ihmiset eivät itse tienaa omaa työeläkettään, sen maksavat samoina vuosina työssäkäyvät ihmiset veroistaan. Tulotaso ja työuran pituus vain määrittä-vät eläkkeen suuruuden. Kun nyt suurten ikäluokkien edustajat kansoittavat päättäjien istuimia ja vaikuttavat omaan eläkkeeseensä, puuttuvat he samalla nykyisten opiskelijoiden tulevaan verotukseen ja työuraan. Tämä yhdistettynä työelämän koventuneisiin vaatimuksiin ja yhteiskunnan yhä tiukempiin tavoitteisiin mahdollisim-man nopeasta valmistumisesta, aiheuttaa opiskelijoille monenlaisia paineita. Moni uupuu jo opiskeluaikana.

Työeläkejärjestelmäkes-kustelun keskiössä pitäisivät nykyisten, omasta eläkkees-tään murehtivien suurten ikäluokkien mukana olla kiinteästi myös me opiskelijat. Meidän on itse osallistuttava ja tuotava omat tarpeemme mukaan keskusteluun. On se sitten kirjoittamalla mielipidekirjoitus tai äänestämäl-lä vaaleissa nuoria ehdokkaita. Minä haluan ainakin omalta osaltani vaikuttaa siihen, että tuleva työurani on pitkä ja mielekäs. Minä haluan, etteivät täysin muiden sanelemat pakotteet uuvuta minua ja työkavereitani ennen kuin täytämme 35 vuotta. Minä haluan osallistua keskusteluun nyt. Mitä sinä haluat?

HEINI KUUSISTO - HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

pj@opiskelijakunta.net

Verot kohoavat, opiskelijat uupuvat?

TERHI PELTONEN - PÄÄSIHTEERI ps@opiskelijakunta.net

Ajatus

1/2013 Tuokio 5

TEKSTI VILI MOISIO KUVA PÄIVI PIETIKÄISEN KOTIARKISTO

Ymmärtäväisyydellä ja innostavuudella vuoden opettajaksi

Vuosittain opettajille annettava kunniamaininta ansiokkaasta työstä meni loppuvuodesta 2012 suuhygienistiopettaja Päivi Pietikäiselle. Opiskelijoilta saatujen kehujen mukaan

Päivi on iloinen ja sympaattinen eikä ymmärtäväisyyttäkään naiselta puutu.

Y leensä jännitän kaikkia tapaamisia etukäteen, mutta matkalla Ruiskadulle tajusin, että vuoden opettajaksi valitun Päivi Pietikäisen tapaaminen

ei jännittänyt tippaakaan. Syynä olivat varmasti lukema-ni opiskelijoiden perusteet Päivin valinnalle.

Kysyessäni Päiviltä hänen suhtautumistaan valintaan vastaa hän iloisesti, että on kyllä tiennyt Vuoden opetta-ja -tittelistä. Työssään hän ei kuitenkaan ole tarkoituk-sella metsästänyt titteliä, vaan panostaa laadukkaaseen opetukseen jatkuvasti ja toimii kuten parhaaksi näkee.

Päivistä todellakin huokuu aitous ja lämpö. Jo muuta-man minuutin rupattelun jälkeen pystyn komppaamaan opiskelijakollegoideni vastauksia.

Monipuolista ja käytännönläheistä opiskeluaSuomalaisen mentaliteetin mukaan minun on pakko kysyä Päiviltä negatiivisestakin palautteesta. Hän korjaa, että palaute ei ole negatiivista, vaan se pitää ottaa kehit-tämisehdotuksina, sillä opiskelijat näkevät parhaiten opintojaksojen sisällön puutteet ja vahvuudet.

Päivi pyrkii kehittämään opetustaan toiveiden mukai-sesti aina, kun resurssit antavat periksi.

– Opetus AMK:ssa on käytännönläheistä ja käytössä on useita oppimismenetelmiä. Opettaja näkee myös opiskelijan hurjan kehityksen aina valmistumiseen saak-ka, mikä on AMK:ssa opettamisen rikkaus. Yhteistyö on vahvaa eri koulutusohjelmien, koulujen, työelämän ja kansainvälisen kentän kanssa.

Päivin mukaan AMK tarjoaa opiskelijoille paljon mahdollisuuksia, mutta vapaasti valittavia opintoja ja

kesäopintoja voisi kehittää eteenpäin. Näin saataisiin opiskelijoille vielä monipuolisempaa ja alalle syväluotaa-vampaa opetusta.

Itseoivaltamisen ja onnistumisen iloaPäivi on aina pitänyt ohjauksesta ja suuhygienistiksi valmistumisen jälkeen haaveena oli opettajan työ. Elä-mäntilanteet kuitenkin muuttuivat ja työ vei mukanaan. Päivi on tehnyt alalla töitä monipuolisesti (Päivin omin sanoin ’’joka paikan höylänä’’) parisenkymmentä vuotta ja haki sen jälkeen Turun yliopiston hoitotieteen laitok-selle. Hän valmistui sieltä vuonna 2009 ja on siitä asti opettanut Turun AMK:ssa.

Opiskeluajoiltaan parhaiksi muistoiksi hän mainitsee itseoivaltamisen ja onnistumisen ilon, tiedon lisäämisen ja hyvät opettajat, jotka ovat kannustaneet häntä opet-tajuuteen.

Opettajan työssään Päivi toimii omana itsenään eikä esitä, ja tämä on myös selvästi välittynyt opiskelijoille. Hän kertoo nauraen, että jos joskus on huono päivä, hän varmasti palaa opiskelijoidensa kannustaviin kom-mentteihin ja hakee niistä motivaatiota ja jaksamista työhönsä.

– Kannattaa välillä muistaa jättää työ ja opiskelu sivuun ja keskittyä ystäviin, harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Täytyy muistaa, että olemme työyhteisö, johon kuuluu opettajat, opiskelijat ja henkilökunta, ja meidän pitää vaalia hyvää henkeä ja tukea toinen toistamme jaksamisessa, Päivi kannustaa kysyttäessä motivaation ylläpitämisestä kesään asti.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUO valitsee

koko Turun ammattikorkeakoulun vuoden opettajan joka syysluku-kausi. Vuoden parasta opettajaa voivat äänestää kaikki opiske-

lijat. Seuraavan kerran ää-nestys on marraskuussa

2013.

6 Tuokio 1/2013

Hallitus linjaa ja toimii

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUOn vuosittain vaihtuva hallitus johtaa ja toteuttaa edustajiston päättämien suuntalinjojen mukaisesti. Käytännössä se voi tarkoittaa melkein mitä tahansa kokouksista ja kannareista mielenosoituksiin ja muihin tapahtumiin.

T änä vuonna TUOn hallituksessa on kahdeksan jäsentä, joilta eivät ideat tai puhti lopu kesken. Jokaisella halli-tuksen jäsenellä on oma vastuualueensa, jonka asioita

hän hoitaa Turun ammattikorkeakoulun sisällä, paikallisesti ja valtakunnallisesti. Katsotaan, keitä he ovat!

TEKSTI KATJA KETO KUVAT SALLA NIEMI

1. Kuka olet?2. Mikä on hallitustyösi tärkein tavoite tänä vuonna?3. Missä aiot olla/mitä tehdä viiden vuoden päästä?

Vili Moisiokoulutuspolitiikka & ura- ja rekrytointiasiat1 Vili Moisio, 3. Vuoden restonomi- opiskelija2 Tehdä edunvalvonnasta ja koulutuspoli-tiikasta mielenkiintoista ja mediaseksikäs-tä. Päällimmäisenä tulee mieleen myös lopetettavat koulutusohjelmat ja niille tehostetun edunvalvontamallin luominen, jotta viimeisillekin opiskelijoille taattaisiin laadukas koulutus ja mahdollisuus val-mistua juuri siihen tutkintoon, johon on hakenut.3 Viiden vuoden päästä olen toivottavasti valmistunut ja töissä. Työnarkomaanina tietenkin uran kehittäminen on mielessä ja ulkomailla asuminen ei todellakaan kuu-losta huonolta vaihtoehdolta, LÄMPÖÖ. Kaikki on kiinni siitä valmistumisesta.

Emmi Lehtimäkikansainvälisyys1 Opiskelen International business -linjalla.2 Tärkein tavoite on kehittää degree-tuutorointi käyttövalmiuteen.3 Viiden vuoden päästä aion olla mie-leisessä työssä ja nauttia arjesta.

Mikko Haukilahtiliikunta1 Mikko Haukilahti on nimi ja 3. vuosi menossa tietotekniikan opintoja ICT-talolla.2 Opiskelijoille tarjottavien liikuntapalveluiden kehittäminen ja tarjottavien palveluiden näkyvyyden parantaminen. Liikuntatuutoroinnin sisään ajaminen ja yleisen liikunta-aktiivisuuden lisääminen opiske-lijoiden keskuudessa. Valtaosa meistä liikkuu liian vähän ja nauttii liiaksikin opiskelijakulttuurin iloista…3 Toivottavasti sellaisessa ammatissa/työssä minkä koen omakseni. Etsivä löytää... ;) Silmissä siintää myös muutto takaisin pohjoisemmaksi.

Elina Saunamäkiopiskelijakulttuuri1 Olen Elina Saunamäki, kaune-udenhoitoalan 3. vuoden opis-kelija.2 Tuoda TUO ja sen toiminta lä-hemmäksi perusopiskelijaa, sekä monipuolistaa opiskelijakulttuuria Turun AMK:ssa.3 Toivon valmistuneeni este-nomiksi ja joko a) opiskelevani psykologiaa yliopistossa tai b) reppureissaavani Australiassa surffaten ja testaten, nukahtaako vompatit oikeasti kun niitä puhal-taa nenään.

1/2013 Tuokio 7

Heini Kuusistopuheenjohtaja1 24-vuotias neljännen vuoden tradenomiopiske-lija. Suuntautumisvaihtoehtoni on markkinointi.2 TUOn toiminnan tekeminen tunnetummaksi sekä helpommin lähestyttävämmäksi opiskelijoil-le ja AMK:n henkilöstölle kuin mitä se tähän asti on ollut. Opiskelijakunnassa tehdään valtavasti töitä opiskelijoiden etujen ajamiseksi, mutta silti moni kokee TUOn epäselvänä ja kaukaisena or-ganisaationa ja tähän on saatava muutos tämän vuoden aikana. 3 Viiden vuoden päästä olen valmistunut trade-nomiksi ja työskentelen koulutustani vastaavissa tehtävissä, mahdollisesti jossain päin Eurooppaa. Viimeistään viiden vuoden päästä olen myös toteuttanut suuren unelmani reippureissusta maailman ympäri. Jos jään työskentelemään Suomeen, tulen hyvin todennäköisesti olemaan edelleen aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa.

Mikko Jaatinenvarapuheenjohtaja1 Mikko Jaatinen, opiskelen kone- ja tuotantotekniikkaa neljättä vuotta suuntautunee-na laivatekniikkaan2 Tärkeimpänä tavoitteena pidän, että pystyn olemaan tarpeeksi Heinin tukena, jotta hän jaksaa olla vuoden lop-puun asti puheenjohtajana.3 Esimerkiksi Otaniemessä lukemassa laivatekniikan DI:ksi!

Salla Niemisosiaalipolitiikka & koulutusalayhdistysyhteistyö1 Oon Niemen Salla, muotoilun koulutus-ohjelmasta, Sepänkadulta. Opiskelen teollisen muotoilun suuntautumisessa neljättä vuotta!2 Tehtäväkenttä sosiaalipolitiikassa on muiden sektorien tapaan hurjan laaja. On vaikeaa valita yhtä tärkeintä tavoitetta tälle vuodelle, mutta aion keskittyä ainakin opiskelijaterveydenhuollon palveluiden kohentamiseen edeltäjieni tapaan. Myös päihteetöntä vapaa-ajan toimintaa opiske-lijoille tarvitaan entistä enemmän. Koulu-tusalayhdistysten kanssa haluan tiivistää edelleen yhteistyötä.3 Viiden vuoden kuluttua olen valmistunut ja työelämässä. Ehkä jossain Euroopassa?

Liisa Heinonentuutorointi1 Kolmannen vuoden liiketoiminnan logistiikan opiskelija eli siis tuleva logistiikka tradenomi, toista vuotta opiskelija-kunnan hallituksessa sekä edelleen hallituksen kuopus.2 Tärkeintä on kehittää tuutorivastaavatapaamisia ja suun-nitella kv-tuutoroinnin tulevaisuutta. 3 Aion olla logistiikkapäällikkö jossain hervottoman kokoi-sessa firmassa.

Hallituksen kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivat opiskelijakunnan edustajiston puheenjohtaja Mikko Hollo ja varapuheenjohtaja Päivi Kiviperä. Mikko on 24-vuotias 4. vuoden tietotekniikan opiskelija

ja Päivi puolestaan 24-vuotias viittä vaille valmis restonomi ja nykyään myös ensimmäisen vuoden bio- ja elintarviketekniikan opiskelija.Mikko ja Päivi pitävät yhtenä tärkeimpänä tehtävänä tänä vuonna opiskelijakunnan tunnettuuden lisäämisen.– Opiskelijakunta tiedetään jo Keltanokkabileiden järjestäjänä ja opiskelijakorttien luovuttajana, mutta se on paljon muuta-kin, Päivi tarkentaa.– Niin ja tietenkin edstajiston puheenjohtajistossa kun ollaan, pitää vielä sanoa, että myös edustajiston tunnettuuden lisää-minen on yksi suuri tavoite tälle vuodelle. Lisäksi edustajiston sisäisenä tavoitteena on edaattorien aktiivisuuden lisääminen, lisää Mikko.

”Haluamme tehdä

toimintaamme helpommin

lähestyttäväksi ja parantaa

entisestään yhteistyötä kou-

lutusalayhdistysten kanssa. Vai-

kutamme keskitetyn kampuksen

toteutumiseen Kupittaalle ja

haluamme varmistaa opiske-

lijoiden äänen kuulumisen

myös AMK-uudistuksen

keskellä..”

+

8 Tuokio 1/2013

Osuuskunta on yksi yrittämismuodoista eli yhtiömuodoista. Turun ammattikor-keakoulussa on useilla koulutusohjel-

milla omia osuuskuntia, joita opiskelijat ovat perustaneet vuosien mittaan. Perustamisbuumi alkoi 2000-luvun alkuaikoina, jolloin Turun ammattikorkeakoulu tuki opiskelijoita perusta-maan omia yrityksiä.

Pääperiaate opiskelijaosuuskunnille on mahdollistaa opiskelijoille erilainen ja käytän-nönläheinen oppimisympäristö: opiskelijat voivat suorittaa osuuskunnissa projektiopinto-ja, vapaasti valittavia tai korvata jotain muita kursseja. Osuuskunnat ovat hyvää vastapainoa luennoilla istumiselle. Joissain osuuskunnissa pystytään maksamaan jopa palkkaa jäsenille.

Salossa osuuskunnat ovat yksi suuntautumis-vaihtoehto, jolloin opiskelijat suorittavat opin-tonsa pääasiassa osuuskuntien kautta. Salossa toimii niin sanottu Bisnesakatemia.

Auto- ja kuljetustekniikan opiskelijoilla kuu-luu osuuskuntatoiminta pakollisena opintoihin. Jokainen luokka perustaa opintojensa alussa osuuskunnan ja keräävät näin rahaa viimeisenä vuotena järjestettävään ulkomaanmatkaan.

Koulu tarjoaa osuuskunnille opettajaohjaa-jan, joka on tukena ja neuvonantajana nuorille yrittäjille. Usein myös opettajiin otetaan yhteyt-tä yritysmaailmasta jonkun projektin tiimoilta, jolloin he välittäjät näitä osuuskunnille.

Osuuskunnat järjestävät erilaisia tapahtu-mia, kuten messuja, opiskelijabileitä ja semi-

TEKSTI LIISA HEINONEN

KUVA HELENA RANTANEN

OpiskelijaosuuskunnatTurun ammattikorkeakoulun ylpeyden aihe

Opiskelijaosuuskunnat tarjoavat opiskelijoille erilaisia ja käytännönläheisiä oppimisympäristöjä, joissa työnteko tulee tutuksi.

Turun AMK:n opiskelijaosuuskunnat

I-DEAL www.i-d.fiVILLIKORTTI www.villikortti.fi

TEKYM www.tekym.fiKAIKIDEA www.kaikidea.fi

TRADETALO www.tradetalo.fiMEILO www.meilo.fi

PROODO www.proodo.fiTEAM ESTENOM www.teamestenom.com

CLOUDIT SOLUTIONS www.cloudit.fiAUTO- JA KULJETUSTEKNIIKAN

OSUUSKUNNAT esim. Look, Autoteku

naaripäiviä sekä tekevät kyselyitä, markkinatutkimuksia tai markkinointisuunnitelmia eri yrityksille.

Turun ammattikorkeakoulun osuuskunnat ovat monena vuotena yrittäneet tehdä toistensa kanssa yhteistyötä eikä kilpailla keskenään. Jo monena vuotena on järjestetty osuus-kuntaristeily, johon ovat tervetulleita kaikki osuuskunnat. Jär-jestämisvastuu kiertää osuuskunnalta toiselle.

Nyt on rakenteilla osuuskuntahubi eli internetsivusto, jolta löytyvät kaikkien osuuskuntien tiedot. Tämän sivun avulla pystytään helposti mainostamaan kaikkia osuuskuntia ja asi-akkaat saavat tietää, mitä kukakin tekee.

Osuuskunta I-Dealin jäsenet Sepänkadun toimipisteessä syksyllä 2012.

1/2013 Tuokio 9

Sain raivattua Kaikidean hallituksen puheenjoh-tajan Ville Virtasen kalenterista tilaa pienelle Tuokion kyselykimaralle. Halusin selvittää Villeltä,

mitä Kaikidea oikein tekee.Villen mukaan Kaikidea on osuuskunta, jossa opis-

kelijat voivat projektien muodossa saada sellaisia koke-muksia ja osaamista, joita ei tenttipapereilla voida mitata. Alun perin Kaikidea oli mediatoimisto, joka teki yrityksille toimeksiantoja: nettisivu-ja, messutapahtumia, printtimateriaalia ja muuta vastaavaa.

– Nykymuodossaan Kaikidea on mark-kinointitoimisto, joka on yrityksille oiva apuväline melkein missä tahansa markki-noinnin osa-alueella. Oli kyseessä sitten kokonaan uuden yrityksen perustaminen, nettikaupan avaaminen, mainosmateriaalin toteutus tai yrityksen markkinoinnin uudis-taminen, on Kaikidealla antaa ratkaisuja ideasta toteutukseen ja vielä vähän enemmänkin, tiivistää Ville osuuskunnan laajan toiminnan.

Linkki työelämäänKaikidea on kuin suuntautumisvaihtoehto, jonka alta jokainen voi valita vielä omat kiinnostuksen kohteen-sa – suunnittelemalla opintojaan voi tutkinnosta jopa 75 op suorittaa osuuskunnan kautta. Ville itse hyppäsi mukaan kelkkaan vuonna 2010 Loimaan messujen logis-tiikkapäällikkönä, saavuttaen 1. vuotenaan 10 opinto-pistettä enemmän kuin muut luokkansa tradenomiopis-kelijat. Sille tielle tuli jäätyä, ja kun syksyllä 2012 Kaikidea siirtyi Turun vaikutusalueelle, on herra ollut yhtenä puuhamiehistä raivaamassa tilaa ja tietoisuutta Kaikidealle täällä osuuskuntien luvatussa AMK:ssa.

Miksi mieluummin Kaikidea kuin perinteinen luento-opetus?

– Kaikidea on linkki työelämään, keino löytää omat kiinnostuksen kohteensa ja tehdä mielenkiintoisia juttuja. Tässä hommassa luo verkostoja, jotka ovat tule-

TEKSTI ELINA SAUNAMÄKI

Ideanikkareiden markkinointitoimisto

Kaikidea. Se sininen hassu logo Lemminkäisenkadun kampuksen käytävillä. Yksi vallattu luokka B-puolen 2. kerroksesta. Porukka, joka on päättänyt tehdä opiskelusta piirun verran hauskempaan,

ja melkoisesti opettavampaa.

vaisuuden lottovoittoja, sekä oppii tekemään alusta asti täysin itse, Ville kuvailee osuuskuntatoiminnan kiinnos-tavuutta.

Helppoja opintopisteitä osuuskuntatoiminta ei kui-tenkaan tarjoa, mutta Villen mukaan hyville tyypeille löytyy aina hommia.

– Luento-opetukseen verrattuna Kaikidea on ”win–win-situation”; ei tarvitse tyytyä pelk-

kään opettajan kuunteluun, saa ideoida luo-vasti, voi haastaa itsensä ja hyvällä tuurilla

saa Kaikideasta jopa kesätyöpaikan, josta tienaa sekä rahaa että opintopisteitä. Yrityksille voimme sanoa olevamme AMK:mme parasta työvoimaa ja näyttää sen konkreettisesti.

Melkoisen mielenkiintoista, sanoisin. Kaikidean porukka on erityisen avointa

uusille tyypeille, joten mistään sisäpiirin etu-oikeudesta ei ole kyse. Ville kehottaakin kaikkia

kiinnostuneita kipaisemaan Lemminkäisenkadun luok-kaan B214 kyselemään ja katselemaan, jos löytyy intoa uudenlaiseen tapaan opiskella.

”Tässä hommassa

luo verkostoja, jotka

ovat tulevaisuuden

lottovoittoja.”

TEKSTI KATJA KETO

KUVAT SÄDE KANKARE

JA VILLE-MATIAS ROISKO

KUVITUS OONA HIMANEN

10 Tuokio 1/2013

Upea & uskaltava

1/2013 Tuokio 11

Upea & uskaltava

Burleski on itsensä arvostamista ja toteuttamista, uskaltamista ja rohkeutta. Burleskitaiteilija Sophie le Sucrélle burleski ei ole harrastus, vaan ennemminkin elämäntapa.

Burleski on vaudeville- ja vari-etee-teatteriesityksistä juu-rensa juontava taidemuoto,

joka yhdistelee vaikutteita perfor-manssitaiteesta, eri tanssilajeista, sirkuksesta, musiikista ja teatteris-ta. Yhteistä burleskiesityksille on tarinankerronta valittuihin musiik-kikappaleisiin sekä riisuminen – joskaan riisuminen ei ole esitysten pääasia.

– Sanakirjan mukaan burleski tarkoittaa ilveilevää ja parodioivaa. Minulle burleski tarkoittaa elämän-ylistämistä, teatteria, kabareeta, itsensä hyväksymistä, iloitsemista muista ja itsestään, hienoja asuja, esityksiä, nauttimista ja näyttämis-tä, luettelee Sophie le Sucré.

Kun kysyn Sophielta, miten hän tiivistäisi burleskin määritelmän, tulee vastaus harkitsematta: burles-ki on asenne.

– Kyllä, tärkeintä on asenne. Olit-pa millainen tahansa ulkomuodolta-si, kun teet lavaesiintymisen oikealla asenteella, olet burleskin ytimessä.

Inspiraatiota mazarineistaSophie kuvailee itseään ihmiseksi, joka ei ole oikein koskaan välittänyt muodista tai massan mukana kulke-misesta. Kirpputorit ovat aina olleet hänen juttunsa, ja kirpputoreilla jos missä törmää mitä mielettömimpiin esineisiin ja asukokonaisuuksiin.

– Arkipäivässä ei nykymaailmassa kovin usein enää käytetä upeita asu-ja, korsetteja tai korkokenkiä, ja bur-leski tarjoaakin loistavan areenan tällaiseen sisältäpäin tulevaan ulkoi-seen hehkumiseen, Sophie kertoo.

Varsinaisen burleskin Sophie löysi neljä vuotta sitten ensin netin avulla ja sitten paikallisiin tapahtumiin osallistumalla. Neljän vuoden aikana

Sophiesta on tullutkin konkari sekä burleskitapahtumien järjestäjänä että esiintyjänä.

– Burleski on itsensä arvosta-mista, uskaltamista, rohkeutta sekä itsensä toteuttamista, ja näitä jokainen meistä tarvitsee myös arki-elämässä. Ainut ero tapahtumien ja arjen välillä on tyyli.

Burleskiin taidemuotona liittyvät oleellisena osana myös esiintyjien taiteilijanimet. Kansainväliseen värikkääseen burleskinimistöön kuuluvat esimerkiksi Dirty Mar-tini, Kitten on the Keys, Anna Fur Laxis, Satan’s Angel, Cherry Typhoon sekä suomalainen menes-tyjä Loulou D’vil.

Mutta miten Sophiesta tuli Sophie le Sucré?

– Monestakin syystä tiesin heti, että ensimmäisen nimeni pitäisi olla Sophie. Ja koska pidän ranskan kielestä, tahdoin sen näkyvän myös nimessäni. Sukunimen sanaa hain pitkään kääntämällä erilaisia mielestäni kauniita sano-ja ranskaksi, kunnes mazarineja syö-dessäni ja paketin tuoteselostetta katsoessani bon-gasin sanan sucré. Se on tarpeeksi söpö, ymmärrettävä myös ihmisille, jotka eivät osaa ranskaa sekä yksinkertainen täyttääk-seen tehtävänsä. Sophie le Sucré olen ollut alkuvuodesta 2010.

Itseään kuoriva banaaniBurleskin seksikkyys ja paradoksaa-lisesti myös seksittömyys nousevat lähes aina mukaan keskusteluun, kun pohditaan burleskin olemusta.

Toisaalta burleski halutaan sotkea strippaamiseen ja jopa pornoon, vaikka esiintyjät eivät koskaan ole kokonaan alasti, ja toisaalta esiin-tyjien ulkonäköä kommentoidaan hyvin rajusti.

– Yksi typerimmistä kommenteis-ta, jonka olen burleskitapahtumassa kuullut, oli esiintyjiä kritisoiva katsoja, joka kutsui heitä glitterissä pyöritetyiksi läskeiksi, Sophie vaka-voituu.

Burleskin paikka osittaiserootti-sena taidemuotona mutta perintei-siä kauneusihanteita kritisoivana ei ole helppo. Vähän kuin olisi mukana vallankumouksessa, jota kukaan ei ymmärrä. Sophien mukaan moni rakastaakin burleskia juuri sen vuoksi, että sen parissa voi olla kuka tahansa.

– Mallimaailma, mainosmaailma ja televisiomaailma esittävät jat-kuvasti tiettyjä kauneusnormeja, mutta burleskissa näin ei todella-

kaan ole. Osa burleskin kantaaot-tavuudesta perustuu juuri

siihen, että voi olla myös konventionaalisia kau-

neusihanteita isompi ja näyttää silti hyväl-tä ja tehdä viihdettä ihmisille.

Sophien mukaan kauneusihanteet

ovatkin burleskibilei-den aikaan roskiksessa.– Joo, mutta kyllä joku

mallitoimistotyyppi ne onkii vali-tettavasti sieltä aina yhteiskuntaan takaisin, muistuttaa Sophie.

Burleskin suhde kauneusihantei-siin on kuitenkin tätäkin monimut-kaisempi. Jos ei halua todistaa kai-kille olevansa hyvännäköinen juuri sellaisena kuin on, voi yhtä hyvin

”Burleski tarjoaa

loistavan areenan

sisältäpäin tulevaan

ulkoiseen

hehkumiseen.”

12 Tuokio 1/2013

valita olevansa lavalla ruma.– Kukaan ei ole pakotettu glitteriin ja juhla-asuihin.

Burleski on arjesta irtautumista ja sen voi tehdä juuri niin kuin itselle parhaiten sopii, Sophie tarkentaa.

Kun lava täyttyy puolialastomista ihmisistä, on vaikea sulkea seksikkyyttä pois.

– Burleskissa ylikorostetaan seksuaalisuutta ja ase-tetaan se alttiiksi arvostelulle. Näin ollen kyse on myös seksikkyydestä, mutta ei se mikään pääasia ole.

Eroja on myös burleskin eri suuntauksissa. Klassises-sa burleskissa on enemmän seksikkyyden aineksia kuin neoburleskissa, joka sekoittaa mukaan populaarikulttuu-ria.

– Neoburleskissa voit olla mitä vain, vaikkapa banaa-niasuinen tyyppi, joka lavalla kuorii kuorensa sensuellis-ti pois päältään, Sophie nauraa.

Voimauttava esiintyminenJos edes saisin itseni lavalle vähissä vaatteissa ja kimal-teen keskelle, olisin varma, että se ”glitterissä pyöritetty läski” viittaisi juuri minuun. Tai vähintään ainakin kai-paisin ylleni banaanipukua ja mieluusti jättäisin itseni kuorimatta. Hyviä burleskitaiteilijoita katsoessa tulee-kin olo, että heillä on pakko olla timantinluja itsetunto.

Myös Sophie on sitä mieltä, ettei lavalle nouseminen

ole mitenkään yksinkertaista, jos oma kehonkuva ja itse-tunto eivät ole kohdillaan. Vaikka burleskin perusajatus onkin ihmisten moninaisuuden ylistämistä ja juhlimis-ta, altistavat esiintyjät itsensä aina valitettavasti myös arvostelulle.

– Esiintyminen on kyllä voimauttavaa, mutta terapia-na tai itsetunnon pönkittäjänä se ei oikein toimi, tarken-taa Sophie.

Muun muassa taiteilijanimen avulla esiintyjät luo-vat oman taiteilijaminänsä, joka omalla tavallaan myös suojaa siviiliminää ja jonka avulla on kenties helpompi nousta lavalle. Myös Sophie on kuullut kauhisteluja siitä, miten hän uskaltaa olla lavalla niin vähissä pukeissa.

– Lavalla ei välttämättä tarvitse olla rohkea ja rietas. Lavalla voi uskotella olevansa mitä tahansa arjesta poik-keavaa – mitä ikinä haluaakaan. Kannattaa myös muis-taa, että jokaiselle meille on luotu samantyyppinen elin nimeltä iho, jonka verhoamme vaatteillamme joka päivä, Sophie muistuttaa.

Taidemuotona burleski voimauttaa sekä esiintyjää että katsojaa. Se naureskelee perinteisille kauneusihan-teille ja kiepauttaa seksikkyyden ja sukupuolinormit nurin niskoin. Burleski on äärimmäisen visuaalinen tai-demuoto mutta muistuttaa silti koko ajan: asenne tulee sisältäpäin.

Jos innostuit burleskista, saavu huhtikuun alussa Kåre-nille tsekkaamaan millainen meno tapahtumissa on!

The Extravaganza Mystery EveningTurun kevään hehkein burleskitapahtuma

- Kolmas Sophien organisoima burleskitapahtuma- Kårenilla 5.4.2013, ovet klo 20, showtime klo 21- Liput Retrobotista (Läntinen pitkäkatu 24)) etukäteen käteisellä 15 €, ovelta 20 €.- Luvassa burleskia, yllätyksiä, burleskikirpputori, iloista meininkiä ja upeita ihmisiä!- Lisätietoja: Facebook > The Extravaganza Mystery Evening!

Burleskitapahtumissa esiintyminen on voi-mauttavaa ja siitä saa hyvän fiiliksen, mutta terapiakeinona tai itsetunnon pönkittäjänä se ei toimi. Kuva: Ville-Matias Roisko

1/2013 Tuokio 13

Opetus- ja kulttuuriministeriön, Turun kaupungin ja mukana olevien korkeakoulujen rahoittamassa Projektiässät-hankkeessa etsitään keinoja edis-

tää turkulaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymis-tä Varsinais-Suomeen. Hankkeessa parannetaan opiske-lijoiden työelämävalmiuksia vahvistamalla opiskelijoiden projekti- ja tiimityöosaamista ja luomalla heille suhteita paikalliseen työelämään.

Turun ammattikorkeakoulussa markkinointia opiske-leva Juha Pihkakoski oli mukana Projektiässien ensim-mäisellä kierroksella.

– Haluan opinnoissani erikoistua enemmän kuin ns. normaalia putkea kulkeva opiskelija, ja siihen tämänkal-taiset projektit tarjoaa erityisen hyviä mahdollisuuksia, Juha kertoo.

Projektiässissä opiskelijat jaetaan tiimeihin riip-pumatta heidän opiskelupaikastaan, minkä johdosta Juhakin päätyi työskentelemään yhdessä Åbo Akademin opiskelijoiden kanssa.

– Alojen välinen yhteistyö korostuu, kun tiimit spar-raavat toinen toisiaan ideoiden kehittämisessä. Jokai-sen tiimin kehitystehtävään saatiin entistä laajempi näkemys, kun niitä pohdittiin eri alojen opiskelijoiden kanssa.

Hankkeen kautta mieleiseen työhönHankkeessa opiskelijoista koostuvat tiimit saavat eri-laisia kehitystehtäviä toimeksiantajiltaan, joita ovat paikalliset yritykset, yhdistykset ja julkishallinnolliset yhteisöt.

Projektiosaajana työelämään

Turku on mahtava opiskelukaupunki, mutta korkeakouluopiskelijoiden huono työllistyminen Varsinais-Suomen alueelle on jo pitkään puhuttanut paikallisia opiskelija- ja ylioppilaskuntia. Projektiässät-hanke on syntynyt vastaamaan juuri tähän keskusteluun.

Juhan mielestä parhaita puolia hankkeessa ovatkin juuri toimeksiantajan todelliset tarpeet.

– Projektiässissä päämäärään pääsy ratkaisee enem-män kuin se, saako jokainen tiimi kirjoitettua standar-din mukaisen raportin. Ylipäänsä koko asetelma on normaalia opiskelua realistisempi ja vuoden aikana Pro-jektiässät tutustuttaa melkoisen hyvin projektityösken-telyyn ja sen vaatimuksiin.

Juhan Projektiässät tutustutti myös hänen nykyiseen työnantajaansa. Hankkeen kautta Juhasta tuli toimek-siantajansa SHIPSUn Web Service Developer.

– Selvin konkreettinen hyöty hankkeesta on ollut työ-paikan saaminen. Suoraan toimeksiantajille tehtävissä projekteissa piileekin työllistymismahdollisuuksia myös sellaisiin yrityksiin, jotka eivät järjestä avoimia hakuja ollenkaan.

Juha toivoo, että putkimaisesta tutkinnosta pystyt-täisiin vihdoin irrottautumaan, jotta opiskelijoiden työl-listymistä voitaisiin parantaa.

– Uraputki on suurten ikäluokkien nuoruuden kek-sintö, joka on erittäin tehokkaasti rapistunut vuosien kuluessa. Opetuksen tulisi myötäillä tämän hetken työ-elämän käytäntöjä, Juha muistuttaa.

Opinnoissa pitäisikin painottaa myös konkreettisia ja palkitsevia tavoitteita pelkkien opintopisteiden sijaan.

– Opintopisteet eivät aina toimi palkkiona, jos ne voi saada myös rimaa hipoen. Tämän tyyppisten projektien tarjoamissa tehtävissä painotetaan myös laatua. Loppu-tuloksen pitää olla kummankin osapuolen, niin tiimin kuin toimeksiantajan, mielestä hyvä ja hyödyllinen.

Projektiosaajaksi hei!Sinä humanisti, kauppatieteilijä, visionääri, insinööri… Haluatko parantaa projektiosaa-mistasi, työkokemustasi, ja mahdollisesti saada lisää opintopisteitäkin? Haluatko päästä ratkaisemaan aitoja & oikeita työelä-män ongelmia? Hae mukaan Projektiässiin! Seuraava opiskelijahaku aukeaa syyskuussa 2013.

www.projektiassat.utu.fi www.facebook.com /Projektiassat

TEKSTI KATJA KETO KUVA SHIPSU.COM

14 Tuokio 1/2013

60 opinto- pistettä vuodessa

mutta miten?

TEKSTI TURUN AMK:N VIESTINTÄ

KUVITUS JOHANNA HÖRKKÖ

TUNNE OHJAUS- JA NEUVONTAKETJU

Turun AMK:ssa toimii ohjaus- ja neuvonta-ketju, jossa 1) opintosihteerit jakavat tietoja ja neuvontaa 2) opettaja- ja vertaistuutorit sekä 3) opinto-ohjaajat, opintopsykologi ja psyko-terapeutti osallistuvat opintojen ohjaukseen ja opintoihin liittyvien esteiden tai ongelmien ratkomiseen.

Lisä- ja yhteystietoja löydät Messin Opinto-jen ohjaus ja uraohjaus -sivulta.

AMK-opiskelijoiden tavoitteena on suorittaa 60 opintopistettä luku-vuodessa. Se onnistuu

parhaiten, kun suunnittelulle uhraa muutaman ajatuksen.

Tavoitteen toteutumista tuetaan opintojen

ohjauksella, neuvonnalla ja tuutoroinnilla. Normiajassa opintonsa läpäisseelle ja

vähintään 55 opintopistettä vuodessa suorittaneelle voidaan jakaa stipendejä, mikäli koulutusohjelmalla on siihen mahdollisuus.

SAMOK • OPISKELIJAKORTT I

2013

1/2013 Tuokio 15

60 opinto- pistettä vuodessa

mutta miten?

TUTUSTU JA VALITSE

Nuorten koulutuksessa olevat opiskelijat voivat valita opintojaksoja aikuisten AMK-tutkintoon joh-tavasta koulutuksesta ja toisinpäin.

Vapaasti valittavia opintoja tulee sisältyä AMK-tutkintoon pääsääntöisesti vähintään 30 opintopis-tettä.

Vaihtoehtoiset suoritustavat, kuten osuuskun-tatyö ja erilaiset projektit, mahdollistavat yrittä-jyyden, palvelutoiminnan, kansainvälisyyden sekä tutkimus- ja kehitystyön kytkemisen opintoihin. Niissä opit työelämässä tärkeitä ongelmanratkaisu- ja innovaatiotaitoja.

KYSY HYVÄKSILUKUA

Opiskelija voi hakea muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilai-toksessa suorittamiensa opintojen hyväksilukua. Opiskelija saa lukea hyväkseen sekä korvata opin-toja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Päätöksen hyväksiluvusta tekee koulutusohjelman koulutuspäällikkö lausuntojen ja todistusten perusteella.

Täydennyskoulutusta voidaan hyväksyä sovel-tuvin osin aiemmin hankitun osaamisen tunnista-misen (AHOT) menettelyillä tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Kysy lisätietoa hyväksiluvusta opettajatuuto-riltasi tai opinto-ohjaajaltasi tai lue asiasta lisää Messistä.

HYÖDYNNÄ KESÄAIKA

Opintojaksoja järjestetään valmistumisen nopeut-tamiseksi kesäopintoina. Tarjolla on kesätentti-mahdollisuuksia, International Summer School ja muita vapaasti valittavia kesäopintoja. Kesäopin-toina voi suorittaa myös harjoittelua, opinnäyte-töitä ja projektiopintoja.

HARJOITTELUSTA VALMIUKSIA JA LISÄPISTEITÄ

Harjoittelu kannattaa yhdistää mahdollisuuksien mukaan opinnäytetyön tekemiseen, tutkimus- ja kehityshankkeeseen, kansainvälistymiseen, yrit-täjyyteen tai palvelutoimintaan. Näin saat paitsi enemmän opintopisteitä, myös enemmän työelä-mässä tarvittavia valmiuksia.

RAJAA OPINNÄYTETYÖ SOPIVAKSI

AMK-tutkinnon opinnäytetyön tavoitelaajuus on noin 40 sivua 20 opintopisteen mitoituksella. Sivu-määrä voi olla tätä suppeampi esimerkiksi mate-maattista esitystapaa käytettäessä, ja laajempi, mikäli kirjoittajia on useita.

LISÄTIETOJA TUTKINTOSÄÄNNÖSSÄ: messi.turkuamk.fi/opiskelu/4/Sivut/etusivu.aspx

Etsitkö tietoa oman alasi ammateista ja uravaihtoehdoista?

Tutustu palveluumme www.akavalaisetammatit.fi

ja olet lähempänä asiantuntijuuttasi

Akava_varusmieslehti_84x125mm helmikuu pysty.indd 1 2/11/2013 12:40:00 PM

…JA LOPUKSI HUOMIOI VIELÄ TÄMÄ

Opiskelijalla on oikeus suorittaa opinnot tutkinnon edellyttämässä laajuudessa. Opiskelijan oikeusturvan tai edun mukaista ei ole jatkaa opintoja tutkinnon laajuutta enempää. Esimerkiksi jos myöhemmin jatkat opintoja ylemmässä AMK-tutkinnossa tai toisessa oppilaitokses-sa, aiemman tutkinnon laajuuden yli menneitä opintoja ei voida hyväksilukea uuteen tutkintoon.

Menestystä ja intoa opintoihin!

16 Tuokio 1/2013

TUOn Vihreä kylä -hankkeesta ruokaturvaa ja rahaa peltikattoon

TEKSTI JA KUVAT TERHI HYTÖNEN

Jos olisit sambialainen, asuisit todennäköisemmin maaseudulla kuin kaupungissa. Jos asuisit maaseudulla, olisit melko todennäköisesti

viljelijä. Jos olisit viljelijä, olisit luultavasti jäänyt ahdinkoon 1990-luvulla, kun valtio vetäisi maton viljelijöiden alta.

Sambian maaseudulla suuri osa väestöstä on identi-teetiltään viljelijöitä. Valtion maatalouspolitiikka tuki viljelijöitä voimakkaasti 60-luvulta eteenpäin.

Valtio jakoi viljelijöille sekä siemenet että lannoitteet ja osti valmiit sadot.

90-luvulla politiikka muuttui radikaalisti yksityistä-misen aallossa, ja valtio lopetti maatalouden tukemisen, mikä jätti viljelijät totaalisesti tyhjän päälle. Siemen- ja lannoitepulan ja maaseudulla olemattomien markkinoi-den seurauksina metsiä hakattiin ja kaskettiin. Maaperä köyhtyi entisestään ja ruokaturva heikkeni. Useiden vil-

Viljelijät kasvattavat edelleen mais-sia, mutta sen lisäksi viljellään myös hirssiä, maniokkia, papuja, bataattia, perunaa, hedelmiä ja maapähkinöitä.

jelijöiden kohdalla tästä seurasi äärimmäistä köyhyyttä.Vuonna 2000 nuori ympäristöjärjestö Green Living

Movement (GLM) aloitti yhteistyön syrjäisen kylän, Kundalumwanshyan, kanssa. Järjestö esitteli viljelijöille peltometsäviljelyn, ekologisen ja halvan vaihtoehdon kalliille ja hankalasti saataville kemiallisille lannoitteille ja kaskeamiselle.

Nykyisin GLM tekee yhteistyötä seitsemän kyläyh-teisön kanssa. Opiskelijakunta TUOn ja GLM:n yhtei-nen Vihreä kylä -hanke on käynnissä niistä kuudessa. Viljelijöitä koulutetaan heidän tärkeiksi kokemistaan

1/2013 Tuokio 17

”90-luvulla politiikka

muuttui radikaalisti

yksityistämisen

aallossa. Valtio

lopetti maatalouden

tukemisen.”

Viljelijät Jessy Chibesa (vas.), Joyce Mwanje ja Gladys Musonda ovat oppineet hyödyntämään luonnonmukaisia lannoit-teita ja torjunta-aineita

Peltometsäviljelyä Kundalum-wanshyassa. Erastus Mutale hyödyntää typpeä sitovia puita pellollaan Kundalumwanshyassa.

Emmanuel Mutamba pitää viljelijöille kouluttamis- ja esiintymistyöpajaa Nam-bossa.

Hedelmäpuutarha on monipuolistanut Allan Mbulon ruo-kavaliota ja lisännyt tuloja.

18 Tuokio 1/2013

asioista, kuten markkinoinnista, kirjanpidosta ja huna-jatuotannosta. Hankkeen tavoitteena on parantaa vilje-lijöiden ruokaturvaa ja elinkeinoa. Hankkeen viimeinen vuosi pyörähti juuri käyntiin.

Hedelmäpuutarhoja ja parempia satojaVuosien työn tulokset ovat alkaneet näkyä kylissä. GLM arvioi, että kolme neljäsosaa kylien ihmisistä hyödyn-tää nykyisin peltometsäviljelyä tai muita ekologisia viljelymenetelmiä ainakin osalla pelloistaan. Sadot ovat kasvaneet ja perheiden ruokaturva on parantunut. Usein sadosta riittää myös myyntiin.

Haasteista, kuten epäsäännöllisistä sateista, pitkistä välimatkoista markkinoille, teiden huonosta kunnosta ja suuresta fyysisestä työmäärästä huolimatta kylissä on luottavainen tunnelma. Monen tavoitteena on peltikatto ja lasten koulutus.

– Olemme tulleet pitkälle. Vuoden 2012 sato oli parempi kuin koskaan ja tuloni nousivat. Olen hyötynyt peltometsäviljelystä, hedelmäpuutarhasta sekä luonnon-mukaisista lannoitteista. Satojen kokoa rajoittaa kui-tenkin veden puute ja myöhässä tulevat sateet, kertoo Getrude Saili, yksi Chibobon viljelijöistä.

Koulutettavasta kouluttajaksiGLM on kouluttanut kyläläisiä lobbaamaan omien oikeuksien ja kestävämmän maatalouden puolesta. Yksi kyläläisistä, Allan Mbulo, päätti kokeilla peltometsävil-jelyä 10 vuotta sitten, vaikka hänelle ja GLM:n touhuille kylässä naurahdeltiinkin. Ei naurahdella enää. Hän on esitellyt kestävän maatalouden metodeja mm. maata-lousnäyttelyissä, radiossa ja maatalousministeriössä ja opettaa niitä myös muille viljelijöille.

Viljelijät ovat tehneet vierailuja kylistä toisiin ja

Vihreä kylä -hanke:• Toteutus Suomen ulkoasiainministeriön hanke-tuella 2008–2010 ja 2011–2013 • Koordinoinnista vastaa Turun ammattikorkea-koulun opiskelijakunta – TUO• Mukana myös Satakunnan ammattikorkeakou-lun opiskelijakunta SAMMAKKO• Yhteistyökumppanina sambialainen kansalais-järjestö Green Living Movement• Yhteistyökylät Sambiassa: Kundalumwanshya, Luanshimba, Nambo, Chibobo, Kafubu farm block ja Shimbizhi• Tavoitteena parantaa kyläläisten ruokaturvaa ja toimeentuloa koulutusten ja kestävien viljelyme-netelmien avulla • Tarjonnut globaaleja toimintamahdollisuuksia opiskelijoille mm. opintokokonaisuuden, harjoit-telun, vapaaehtoistyön ja hankeseurantamatkal-le osallistumisen kautta

tutustuneet parhaisiin käytäntöihin kokeneempien vilje-lijöiden, kuten Mbulon, opastuksella.

– Arvostan GLM:n toimintaa paljon. En ole koskaan käynyt kouluja, mutta GLM:n myötä minusta on tullut kouluttaja, Mbulo nauraa.

Kyläläiset ovat parannuksista huolimatta edelleen millä tahansa mittarilla mitattuna taloudellisesti köyhiä. Heillä on kuitenkin runsaasti taitoja ja tiedollista poten-tiaalia sekä paljon tahtoa vahvistaa paikallistalouttaan. GLM:n tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi ja pitkä-aikaisimmissa yhteistyökylissä tavoitteen saavuttami-sessa ollaan jo lähellä.

1/2013 Tuokio 19

TEKSTI MIKKO JAATINENPanosta työelämätietoisuuteen!

Akavan opiskelijat järjestivät Turussa korkeakouluopiskelijoille keskustelu-tilaisuuden aiheesta Kauas karkaavat työurat. Haastattelimme Akavan kampanjapäällikköä Veikka Kuusistoa tämän hetken opiskelijoiden työnäkymistä.

MITEN NUORTEN TYÖLLISYYTTÄ VOISI MIELESTÄSI

PARANTAA?

Työelämätietoisuutta tulee lisätä mm. opinto-ohjauksel-la ja tekemällä nykyistä enemmän töitä nuorena. Myös työnantajia on kannustettava tarjoamaan työ- ja harjoit-telupaikkoja nuorille.

MILLÄ TAVALLA TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISTÄ OPINTOJEN

JÄLKEEN VOISI HELPOTTAA?

Osin työllistyminen on omista asenteista kiinni. Mones-ti opiskelijalla saattaa olla liian korkeat odotukset kesätyöpaikasta ja valmistumisen jälkeen. Työelämän asenteiden tulisi myös muuttua rohkeammin nuoria palkkaavaksi.

MITÄ KEINOJA AMMATTILIITOLLA ON AUTTAA

TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISESSÄ?

Kaikki ammattiliitot tarjoavat uraneuvontaa ja ohjeista-vat erilaisten urapolkujen valinnoissa sekä puhelin- että

sähköpostineuvontana. Joskus saa jopa yksilöllistä uraneuvontaa.

VEIKAN 7 NYRKKISÄÄNTÖÄ, JOTKA HYVÄSTÄ

TYÖSOPIMUKSESTA TULISI LÖYTYÄ:

1. Työtehtävät2. Työpaikka eli osoitettu työpiste3. Työsuhteen muoto eli esim. onko työsuhde määräai-kainen vai osa-aikainen. Määräaikaisuuden tai osa- aikaisuuden peruste pitää myös kertoa.4. Työaika eli ajanjakso missä kertyy tietty määrä työ-tunteja. Samassa kohdassa kerrotaan, millä aikavälillä työskennellään ja onko käytössä liukumat.5. Noudatettava/sovellettava työehtosopimus6. Palkka eli korvaus tehdystä työstä (voi olla myös muutakin kuin rahallista korvausta)7. Työnantajan ja työntekijän yhteystiedot. Yleensä ker-rotaan myös lähin esimies.

Puolet fi ksumpi elämä

Tutustu ja tilaa oma lehti tilaa.ts.fi

Elämä on liian arvokasta tuhlattavaksi turhaan murehtimiseen ja ainaiseen rahan venyttämiseen. Tule käymään lähipankissasi, niin saat enemmän aikaa olennaiseen: elämiseen.

p. 010 430 900 *)Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku | www.säästöpankki.fi/liedonsp

*) Puhelu kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh. + 5,95 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,04 snt min. Sis. alv. 23%.

Ole kunnolla

nuoriwww.facebook.com/liedonsp