Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta - TUOn jäsenlehti 2/2009

YMPÄRISTÖ

Ennakko-odotuksia Sambiasta s.7

Vaikuta ostamalla s.12

Vihreä polku johdattaa kestävään kehitykseen s.16

AIkA jÄnnÄÄ S.11AIkA jÄnnÄÄ S.11

Tuokio_2_09.indd 1 13.4.2009 13:34:11

2

SiSällyS

Päätoimittaja: Marja Nikkinen (tuokio@opiskelijakunta.net) Ulkoasu ja taitto: Lisa Saloranta Avustajat: Leena Akatama, Mikko Hietala, Eva Hinds, Sauli Holappa, Kimmo Hollmén, Annika Kunnasvirta, Taru Niemenmaa, Niina Ratilainen, Timo Soikkeli ja Leea ToivanenKansikuva: Marja Nikkinen/Lisa Saloranta Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Painos: 1000kpl ilmoitusmyynti ja laskutus: Pääsihteeri Kimmo Hollmén (045 6706650 paasihteeri@opiskelijakunta.net) Julkaisija: Turun amattikorkeakoulun opiskelijakunta - TUO (Lemminkäisenkatu 30, 20520 Turku, www.opiskelijakunta.net) Mediakortti: http://www.opiskelijakunta.net/ ->Tuokio

lyhyesti:TUOKIO on ilmaisjakelu jonka painos tavoittaa yli 8000 Turun AMK:n opiskelijaa sekä henkilökunnan jäsentä. TUOKIO ilmestyy neljä kertaa vuodessa, jonka lisäksi lehdestä julkaistaan uusille opiskelijoille suunnattu erikoisnumero Kesäspesiaali.

iSSN 1797-0083

Pääkirjoitus...................................................... 3

Toiminta & Ajatus............................................ 4

Paluu vihreään kylään....................................5

Ennakko-odotuksia Sambiasta....................7

Kokemuksia talvisesta Turusta....................8

Ruiskadulla osataan lajitella .....................10

Aika jännää.......................................................11

Vaikuta ostamalla - käänteinen

ostoboikotti toimii!.........................................12

Hyvällä asiakaspalvelulla

erottaudutaan massasta..............................14

Flunssaa vai lintuinfluenssaa?....................15

Vihreä polku johdattaa

kestävään kehitykseen.................... .............16

TUO Uutiset........................... ..........................19

Opiskelijan Turku...........................................20

Tuokio_2_09.indd 2 13.4.2009 13:34:12

�

Pääkirjoitus

Maapallon napa

näitä ihmisiä, jotka auttavat ja huolehtivat,

kuuntelevat ja keskustelevat, tarvitaan.

”

Oletteko huomanneet, että olen aina kirjoittanut itsestäni tällä palstalla? Näin on tosiaan päässyt käymään. Itsestään on vain niin helppo kirjoittaa. Minä ja hoi-tokoirani, minä ja harrastukseni, minä ja entinen työpaikkani. ”Siis paisu ja tulosta tee, niin että järki sumenee. Ei suurin ano armoa, vaan korkeintaan kuollessaankin muistuttaa: Minäminäminäminäminä-minäminäminäminäminä…”. Niinhän se Jarkkokin laulaa.

Kuten jo etukansikin kertoo, lehtemme teemana on tällä kertaa ympäristö. Hmm, millaisenhan tarinan voisin kertoa tällä kertaa itsestäni…? Tällä kertaa en aio kir-joittaa itsestäni – ainakaan paljoa.

Ihmiset tekevät ympäristön. Tänäänkin eräs nimeltä mainitsematon työkaverini suostui sulloutumaan roskikseen, koska tarvitsin tilanteesta kuvan. Näitä ihmisiä, jotka auttavat ja huolehtivat, kuuntelevat ja keskustelevat, tarvitaan. He eivät ole maapallon napoja, vaan he ovat tähtiä tai-vaalla. He tekevät ympäristöstä kauniin.

Sanalla ympäristö on monia merkityk-siä. Eräälle tutulle tuli sanasta ympäristö mieleen Turku, sulo ja pakastin. Tässä leh-dessä ympäristö tarkoittaa muun muassa Vihreää kylää, Porkkanamafiaa, Vihreää polkua ja kierrättämistä.

Kun luet tätä lehteä, pääsiäistiput ovat jo munineet, vappupallojen poksauttelu on todella lähellä ja kevään opiskelutkin loppusuoralla. Nyt Sinun on aika pohtia lähiympäristöäsi eli itseäsi. Ota keväästä kaikki irti ja nauti. Elä!

PäätoimittajaMarja Nikkinen

Tuokio_2_09.indd 3 13.4.2009 13:34:15

4

Toiminta

Ajatus

Heipä hei hyvä lukija. Kevät tekee tulo-aan, ainakin kalenterissa. Itse saavuin Turkuun juuri eilen illalla viikon lomalta, ja tänne oli tullut talvi. Siitä voi tietenkin olla montaa mieltä, onko tämä niin sanottu takatalvi hyvä vai huono asia. Mutta tästä on hyvä siirtyä kömpelöä aasinsiltaa pit-kin tämänkertaisen Tuokion teemaan, eli ympäristöön. Ovatko oikeat talvet Turussa jo takanapäin ja voiko joku vielä asialle tehdä jotain?

Olen usein pohtinut sitä, miten mi-nun tulisi suhtautua paljon puhuttuun kasvihuoneilmiöön. Erityisesti autojen ja autourheilun ystävänä. Ihmisen pe-rusluonteeseen kuuluu kilpailuhenki ja tietynlainen adrenaliinihakuisuus. Ja tur-hahan sitä on kieltää, etteikö Räikkösen ja Grönholmin menestys maailmalla itseänikin kiinnostaisi. Toisaalta myönnän

syyllistyväni siihen kauhun ja innon sekai-seen virnistykseen, kun pääsee ylitehoisen bensasyöpön urheiluauton rattiin. Mikä sen hienompi tunne, kuin painautua auton penkin selkänojaa vasten kiihdyttäessä. Vaikka nämä liittyvätkin ihmisen perus-luonteeseen, antaako se oikeutuksen vaih-taa se kenkälaatikon kokoinen hybridiauto puolikkaan omakotitalon kokoiseen maas-turiin tai hirmutehoiseen urheiluautoon? Voiko olla huolissaan ympäristöstä ja silti pitää autoista ja autourheilusta? Ja onko sillä merkitystä suurten teollisuusvaltioi-den jyllätessä?

Niinhän se on. Elämä on täynnä valin-toja. Myös ympäristöön liittyen. Kirjoitus-päivää edeltävänä päivänä vietettiin juuri Maailman luonnonsäätiön WWF:n Earth Hour –tempausta, jolloin ympäri maail-maa valot sammuivat tunnin ajaksi. Vaikka

kyseessä on vain yksittäinen asia, auttaa se varmasti ihmisiä tiedostamaan olemassa olevan ongelman. Ympäröivän maailman voi ottaa huomioon aivan arkipäiväisissä valinnoissa. Mitä kahvia juon, mitä syön, menenkö autolla vai kävellen, ja niin edel-leen. Sama pätee myös Opiskelijakunnan toimintaan. Käytetään Reilun kaupan tuotteita ja pyritään kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä.

Mutta nyt ei muuta kuin mukavaa lop-pukevättä ja annetaan kaikkien kukkien kukkia! Jätetään myös tuleville sukupol-ville maailma, jossa kukat kukkivat.

Sauli HolappaEdustajiston puheenjohtaja

Formuloita ja kasvihuonekaasuja

Heti aluksi sana ”ympäristö” tuo mieleeni ympärillämme olevan luonnon ja maiseman. Työhuoneeni ikkunasta näkyy luonnonkau-nis ICT-talon hiekkakenttä sekä Kupittaan urheilu- ja liikuntapuisto. Se on ympäristöä, joka on minua päivittäin lähellä. Tälle ympä-ristölle en itse voi kauheasti tehdä mitään, voin vain iloita kaupungin panostuksesta Kupittaan puiston kehittämiseen, ja hiekka-kentän osalta voin ainoastaan toivoa, että sii-hen rakennetaan lähitulevaisuudessa AMK:n uusi kampusrakennus. Uusi kampusraken-nus toisi koulun entistä tiiviimmin samaan ympäristöön, ja kehittäisi kampusalueen ympäristöä mielestäni entistä tiiviimmäksi ja paremmaksi.

Ympäristöä on myös koulun seinien sisällä. Onko meillä viihtyisä opiskeluympä-ristö? Useat pienet teot voivat parantaa tätä ympäristöä. Opiskelijoiden antama palaute

Pienistä poroista syntyy iso tokka

opinnoista ja opettajista ovat usein kovin mi-tättömän tuntuisia, sillä niiden tulokset eivät useinkaan näy palautetta antaneilla opiske-lijoilla, vaan tuloksista pääsee nauttimaan vasta tulevien vuosien opiskelijat. Ideat ja kehittämiset toimipisteiden viihtyisyyden lisäämiseksi ovat toimia, jotka saattavat nä-kyä nopeammin myös palautetta antaneelle henkilölle. Palautteen antaminen on usein henkilökohtaista, mutta tuloksista pääsee nauttimaan onneksi laajempi joukko. Palaut-teen antaminen ja palautteen vastaanottami-nen ovatkin taitoja, joissa meillä kaikilla on varmasti parantamisen varaa.

Yksi TUOn pitkään ajama tavoite on toteutumassa tulevana syksynä, kun opis-kelijoiden terveydenhuolto keskitetään Hämeenkadulle. Lähes 10 vuoden vaikut-tamistyö tuottaa nyt tulosta. Tehty ratkaisu tuo yhteen hajallaan olleet terveydenhuollon

palvelut, ja palveluiden saatavuus paranee Turun toimipisteissä opiskeleville. Opis-keluympäristö saa uuden ulottuvuuden Hämeenkadulta.

Osa opiskelijoiden päivittäistä ympäristöä on myös koulutusalayhdistysten sekä opis-kelijakunnan toimistot. On positiivista, että useat koulutusalayhdistykset ovat laittaneet oman toimiston pystyyn ja kehittäneet omal-ta osaltaan opiskelijoiden ympäristöä entistä viihtyisämmäksi. Myös TUOn toimistoa on tarkoitus kevään ja kesän aikana parantaa.

Pienistä poroista syntyy iso tokka – tai pienistä puroista suuri joki. Niin tai näin, oleellista on, että pienet teot merkitsevät.

PääsihteeriKimmo Hollmén

Tuokio_2_09.indd 4 13.4.2009 13:34:22

�

Palasin kahden vuoden tauon jälkeen maa-seutukyliimme tammikuun ensimmäisinä päivinä. Lähdimme liikkeelle pääkaupun-gista Lusakasta koordinaattori Clive Chi-bulen ja autonkuljettajan kanssa aikaisin aamulla, söimme matkalla lounasta auton-lavalla ja jännitimme autokuskin selviyty-mistä entisestään huonompaan kuntoon sadekauden myötä menneillä teillä. Perille saavuttuamme paikalle hetkessä kerääntyy vanhoja tuttuja, viljelijäklubien jäseniä. Heidän lämmin kädenpuristus peltotyöstä karkeilla käsillä sai heti kaiken Turussa odottavan paperityön unohtumaan. Sa-dekausi oli parhaimmillaan ja sateet run-saita, viljelijät olivat kiireisiä viimeisten kylvötöiden kanssa pelloillaan.

Kahden viikon seurantamatkalla pääsin vierailemaan kaikissa yhteistyökylissämme ja tekemään paljon töitä Green Living Movementin kanssa käyden läpi ensim-mäisen vuoden toimintaa ja suunnitellen vuotta 2009.

Vihreä kylä -hankkeessa tapahtui en-simmäisenä vuonna runsaasti kaikenlais-ta. Sambiassa järjestettiin koulutuksia peltometsäviljelystä, mehiläistenhoidosta ja hankkeen seurannasta ja arvioinnista. Nambon kylään rakennettiin viljavarasto, jonka avulla viljelijät voivat myydä satonsa yhdessä, saaden näin enemmän neuvot-teluvaltaa polkuhintoja tarjoavia ostajia vastaan. Viljelijöitä kaikista kylistä osallis-tui opintovierailulle, jonka tavoitteena on, että viljelijät oppivat toisiltaan elävien esi-merkkien ja kokemusten kautta. Lusakan toimistolla toteutettiin hankkeen hallintoa ja panostettiin Green Living Movementin varainkeruutoiminnan tehostamiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen.

PAluu VIhREÄÄn kYlÄÄnVihreä kylä -hanke alkoi vuosi sitten. TUOssa aloitettiin kehitysyhteistyötoiminta täydellä teholla ja tuettiin viiden sambialaisen kylän kestävää kehitystä Ulkoministeriön tukemana. Turussa TUOn toimistolla tehtävä työ hankehallinnossa on usein hyvin paperinmakuista. Kirjoitetaan suunnitelmia, raportteja ja budjetteja. Kaiken tuon paperityön takana ovat kuitenkin ne ihmiset, jotka hankkeen kautta vahvistuvat muokkaamaan yhteisöjensä tulevaisuutta Sambiassa.

Koordinaattori Clive näyttää miten peltometsäviljelykasvit ottavat juurillaan typpeä ilmasta.

Tuokio_2_09.indd 5 13.4.2009 13:34:32

6

Sambian toiminnan lisäksi TUOlla on tapahtunut paljon. Hankkeeseen pal-kattiin projektisihteeri ja perustettiin vapaaehtoisista opiskelijoista muodostuva Kehytiimi. Kehytiimi on tehnyt arvokasta työtä varainkeruutoiminnassa ja tiedo-tuksessa osallistumalla tukikeikkojen ja tapahtumien järjestämiseen. Kehytiimi-läiset voivat hyväksyttää hankkeeseen käyttämänsä vapaaehtoistyötunnit osaksi opintojaan TUOn VaVa-kurssilla Johdatus kansalaislähtöiseen kehitysyhteistyöhön, joka järjestettiin ensimmäisen kerran tänä lukuvuonna. TUOn väki on myös antanut panoksensa kannustamalla muita ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia tulemaan mukaan kehytoimintaan.

Mukavinta Sambian seurantamatkassa oli nähdä, kuinka GLM:n jo vuosia jatku-nut työ alkaa tuottaa tulosta maaseudulla.

Viljelijäklubien jäsenet pystyvät tuotta-maan riittävästi ruokaa perheilleen, koulu-tusten kautta he ovat oppineet paljon uusia hyödyllisiä taitoja ja ennen kaikkea heillä on luottavainen mieli sen suhteen, että he voivat muuttaa tilannettaan paremmaksi. Työtä riittää vielä erityisesti viljan viljeli-jälähtöisen markkinoinnin tehostamisessa ja oppien laittamisessa käytäntöön klubien

Leena ja Kundalumwanshyan väki katsomassa GLM-dokumenttia

kannettavalta odoteltaessa sateen päättymistä.

Sataa!

ja viljelijöiden omilla pelloilla. Vihreän kylän kautta TUO voi olla osa

GLM:n viljelijöiden kanssa tehtävää työtä, yhteys Turusta sambialaisiin kyliin ja kult-tuurivaihtoon on olemassa. Lämmin kiitos kaikille Vihreään kylään osallistuneille ja tervetuloa kehytyöhön tänäkin vuonna!

Teksti ja kuvat: leena Akatama

Tuokio_2_09.indd 6 13.4.2009 13:34:50

7

Olen lähdössä 10 kuukaudeksi vapaaeh-toistöihin Sambiaan Vihreä Kylä -hanketta toteuttavaan Green Living Movement -järjestöön muutaman päivän sisällä. Vii-meiset, lähtöä edeltävät viikot ovat olleet työntäytteisiä. Uuden passin ja viisumin hankinta, rokotusten päivittäminen, va-kuutusten pidentäminen ja tarkistaminen, ja mukaan otettavien tavaroiden haalinta on vienyt kiitettävästi aikaa. Olen myös ku-luttanut runsaasti aikaa Internetissä sur-faillen ja etsien tietoa Sambiasta ja erityi-sesti tietysti Lusakasta. Tietoa on harmil-lisen vähän tarjolla uteliaalle. Työpaikalla

Ennakko-odotuksia Sambiasta

puolestaan omien tehtävien siirto muille ja asunnon tyhjentäminen vuokralaiselle konkretisoivat myös osaltaan tunnetta siitä, että olen oikeasti lähdössä. Hanketta koordinoivat Leena Akatama ja Leena Kotilainen ovat myös vastanneet kärsi-vällisesti kaikkiin kysymyksiin, joita olen keksinyt kysyä. Kylissä ja sähkökatkojen aikana taskulamppu on kuulemma kor-vaamaton. Villasukkia kehottaa useampi Sambiassa oleskellut ottamaan mukaan. Talvisaikaan saattaa olla kylmä. Selvitän, että kylmä sambialaisittain tarkoittaa noin 9-10 astetta yöllä. Päätän pakata

useammat villasukat ja makuupussin – ja paljon muuta. Lähtöä edeltävänä aamuna käväisen Turussa tapaamassa Leena A:ta ja järjestön vetäjää Emmanuel Mutam-baa. Emmanuel toteaa jutustelun lomassa osuvasti, että ”all you have to do now, is to jump on the plane and see what it is like in Zambia”. Niinpä niin. Vatsanpohjasta kouraisee. Huomenna on lähtöpäivä!

Teksti: Eva Hinds

Tuokio_2_09.indd 7 13.4.2009 13:34:57

�

Maaliskuussa TUOn sambialaisen kump-panin Green Living Movementin toi-minnanjohtaja Emmanuel Mutamba vieraili luennoimassa osallistavista tutki-musmenetelmistä kestävän kehityksen ja sosiaalipalveluiden koulutusohjelmissa. Kaksi viikkoa kestänyt kurssi on toteu-tettu monet kerrat eri puolilla Afrikkaa, nyt se järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa.

– Kurssia oli mielenkiintoista järjestää

kokEMukSIA TAlVISESTA

TuRuSTA

Suomessa. Ensimmäisen teoriaviikon jälkeen opiskelijat tutustuivat vanhusten elämään osallistavan tutkimuksen avulla Poijussa ja Ruusukorttelissa. Opiskelijat olivat yllättyneitä kuinka iloisia vanhukset olivat. Sambiassa meillä ei ole vanhuksille vastaavia paikkoja, sillä he asuvat lastensa kodeissa ja lapsenlapset pitävät seuraa ja huolta.

Kurssin lisäksi Emmanuelilla oli mah-dollisuus tutustua TUOn ja Vihreä kylä

Tuokio_2_09.indd 8 13.4.2009 13:35:11

�

-hankkeen toimintaan Suomen päässä. – Olin erittäin vaikuttunut nähdessäni

kuinka sitoutuneita TUOlla oltiin hanketta kohtaan. Sihteeristö ja hallitus tekivät yh-teistyötä hankkeen pyörittämisen kanssa, ja heidän apunaan oli joukko vapaaeh-toisia opiskelijoita. Arvostan paljon va-paaehtoisuuden henkeä, sitä että ihmiset tarjoutuvat tekemään töitä ja saavat siitä hyvän mielen.

Työasioiden lisäksi Emmanuel pääsi tutustumaan Suomen talveen ensimmäistä kertaa. Hän on aikaisemmin vieraillut Suo-messa yhdeksän vuotta sitten huhtikuussa, mutta nyt vastassa oli ensikertaa lumi ja kylmyys.

– Minua lentokentällä vastaan tulleella oli suuri kassi vaatteita mukanaan. Kysyin häneltä, että oletko sinä matkustamassa jonnekin, mutta sainkin kuulla että kaikki nuo vaatteet oli tarkoitettu minulle. Kun astuin terminaalista ulos, ymmärsin miksi vaatteet tulivat tarpeeseen. Minulla oli ylläni täysi suomalainen univormu pitkiä kalsareita myöten!

Aivan aluksi hänellä oli vaikeuksia hahmottaa lumisesta maisemasta, missä oli järvi ja missä pelto. Järvellä istuneet pilkkimiehet toivat Emmanuelille humo-ristisen ajatuksen, että Jeesus on var-masti ollut suomalainen koska on voinut kävellä vetten päällä. Kunnon talvi antoi myös mahdollisuuden kokea suomalaista talviurheilua. Viikonloppuretki Satakun-nan maaseudulle vei hänet hiihtoladulle.

– Heti kun sain sukset jalkaan, oli taival yhtä kaatumista ja nousemista. Onneksi lumi oli niin pehmeää, että jatkuva kaa-tuilu ei sattunut. Taivalsimme suksilla kilometrin matkan kahdessa tunnissa ja puolessa välissä pysähdyimme paista-maan laavulla makkaraa. Sain TUOlta läksiäislahjaksi kävelysauvat, joten voin sauvakävellä Lusakassakin kotiin päästyä-ni. Tulen kyllä varmasti herättämään siellä kummastusta.

Teksti ja kuvat: leena Akatama

Tuokio_2_09.indd 9 13.4.2009 13:35:21

10

Agenda 21 -työryhmä on laatinut Ruiska-dun toimipisteeseen kirjallisen ympäris-töjärjestelmän käsikirjan sekä ympäristö-ohjekirjan, joista käy ilmi jätteiden käsit-telyohjeet yksityiskohtaisesti. Ohjekirjassa on lueteltu kuhunkin jätelajiin kuuluvat esineet, miten jätteet käsitellään, paka-taan ja merkitään sekä mihin jäteastiaan ne sijoitetaan. Jokainen henkilökunnan jäsen on saanut ympäristöohjekirjan säh-köisesti ja opettajat opastavat opiskelijoita jätteiden lajittelussa. Luokkatilojen seinillä on selkeät lajitteluohjeet ja toimipisteessä seurataan tarkasti eri jätejakeiden määriä. Ruiskadulla järjestetään myös ympäristö-asioihin liittyviä teemapäiviä.

RUiSKAdUllA oSATAAN lAJiTEllA

Turun ammattikorkeakoulun Ruiskadun toimipisteessä on jo yli kymmenen vuoden ajan panostettu ympäristöasioihin. Erityisesti jätteiden lajittelu on esimerkillisellä tolalla. Jätehuollon asiallinen hoitaminen on osa kestävää kehitystä ja samalla se on osa kaupungin Agenda 21- työtä. Jätteiden lajittelusta on päästy jo siihen, että hankinnoissa pyritään huomioimaan tuotteen ympäristöystävällisyys ja jätteiden määrää pyritään kokonaisuudessaan vähentämään. Olisiko vihdoinkin aika saada kaikki Turun ammattikorkeakoulun toimipisteet jätteiden lajittelussa samalle tasolle?

Matkimisen arvoinen asia

Monella Turun AMK:n toimipisteellä olisi syytä ottaa Ruiskadulta mallia. Läheskään kaikissa pisteissä ei ole edes mahdollisuut-ta Ruiskadun kaltaiseen lajitteluun, koska ei ole tarpeeksi keräysastioita. Ei ole lain-kaan tavatonta, että opetustiloissa on vain yksi roskakori, johon sitten sullotaan niin sekajätteet kuin paperitkin. Myös opas-tus ja ohjeistus ovat usein olemattomia. Monilta toimipisteiltä puuttuu Ruiskadun kaltainen järjestelmällisyys jätteiden lajit-teluohjeiden ja -opetuksen suhteen.

yhteistyöllä eteenpäin

Opiskelijat ja henkilökunta voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa jätteiden lajit-teluun. Turun ammattikorkeakoulun Yhteiskuntavastuuraportissa 2007 to-detaan, että polttokelpoisen jätteen ja kaatopaikkajätteen lajitteluun tarvitaan lisää kouluttamista sekä enemmän keräy-sastioita toimipisteisiin. Lajittelu vähentää ympäristön kuormitusta, sillä osaa materi-aalista voidaan käyttää uusioraaka-ainee-na. Jäteastioiden alkuinvestoinnin jälkeen säästetään myös jätehuoltokustannuksissa, sillä energiajätteen vastaanottohinta on huomattavasti edullisempi kuin polttokel-poisen sekajätteen. Onkin ihmettelemisen arvoinen juttu, minkä takia ammattikor-keakoulujen eri yksiköt eivät tee enem-män yhteistyötä ympäristöä koskevissa asioissa. Turun ammattikorkeakoululla on olemassa hienoja kestävän kehityksen suunnitelmia. Näistä suunnitelmista ei ole paljoa hyötyä, jos kaikki eivät sitoudu nou-dattamaan niitä. Rohkeasti vaan ottamaan edistyneimmiltä mallia!

Teksti: Timo Soikkeli, kuvat: leea Toivanen

Tuokio_2_09.indd 10 13.4.2009 13:35:31

11

Kolumni

AiKA JäNNää TUo KiiRE - APUA KiVASTA yMPäRiSTÖSTä

Kliseisenä alkuna mille tahansa teks-tinpätkälle näkee usein kirjoitettavan vuo-datuksen siitä, kuinka maailman meno on muuttunut ja miten ihmisten elämästä on tullut hektistä. Kiire on päivän sanana lähes jokaisella, joka päivä, joka paikassa.

Kiire. Viisi kirjainta. Niin viattoman näköisiä kirjaimia nätisti aseteltuna riviin. Mutta millainen merkitys noilla muutamal-la viivalla voi olla koko ihmiskunnalle?

Kiire on tainnut olla jonkin asteisena ajanmääreenä maailmassa jo niin kauan kuin aikaa on missään suhteessa osat-tu mitata. Mutta osasivatko jo meidän esiesiesi-isät hyödyntää nuo kaikki rajat-tomat mahdollisuudet, mitä sana taakseen peittää? Ei ainakaan yhtä hyvin kuin me nykypäivänä.

On sanomattakin selvää, että kaikki on aina kiireen vikaa. On niin helppoa piilou-tua tuon pienen sanan taakse, jättää syyt myöhästymisistä, deadlainien ylittämisistä, väsymisestä ja kaikesta muusta vähänkin kiireeseen viittaavasta.

Kuten muualla maailmassa, myös meillä Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa on tarkasti laissa määrätty hyväksikäytön rajat ja siitä saatavat lailliset tuomiot. Jos kiireen hyväksikäytöstä ruvettaisiin rankaisemaan sakolla, hellittäisi ainakin kaupunkien ta-lousvaikeudet sekä suuret neljän ruuhkat kaupungilla. Eipä olisi enää ihmisiä, jotka ruuhkaa aiheuttavat. Tämä olisi hyvänä vinkkinä kaupungin päättäjille, kun seuraa-van kerran mietitään leikataanko kaupun-gin kuluja koulutuksesta, koulutuksesta vai koulutuksesta!

Ikäväkseni joudun myöntämään tuon tosiasian. Jos ehdotukseni lakimuutoksesta olisi tullut voimaan jo pari vuotta sitten, olisin varmasti ollut ensimmäisten sakotet-tavien joukossa.

Välttämättä kiire-sanana ei juuri tuossa muodossa kuulu jokapäiväiseen sanavaras-tooni, mutta kaikki sen korvaavat muodot kyllä. ” Odota hetki”, ”hetken päästä”, ”ihan kohta”, ”ei tänään, mutta...” ja ”odota niin katson kalenterista” ovat liiankin tuttuja sanontoja.

Kiireen käytöstä on tälläkin hetkellä käy-tössä monenlaisia rangaistuksia. Ne eivät ole välttämättä rahassa mitattuja, mutta varmasti sellaisia jotka ihminen tuntee. Tutuimmat taitavat olla väsymys, unen-puute sekä masennus. Tuntuuko ollenkaan tutulta? Kun aamusta kuudesta eteenpäin painaa töissä, koulussa, harrastuksissa, kavereiden kanssa yömyöhään ja katselee illan päätteeksi vielä ohimenneen Pasilan areenalta, ei ole ihme, jos pidemmän päälle rangaistuksia alkaa sadella.

HERÄTKÄÄ IHMISET!! Todellisuus kutsuu... Meistä kukaan ei ole kone. Sen olen saanut myös itse tajuta, ikävä kyllä juuri tuolla samaisella kaavalla ja niin kan-tapään kautta kuin vain voi.

Viimeistään siinä vaihteessa, kun huo-maa menevänsä kouluun omien aikataulu-jen mukaan eli milloin sattuu ja juovansa opiskelijayhdistyksen toimistolla kahvia monta kuppia putkeen, jota ei normaalisti tee, pitäisi soida kellot siitä ettei kaikki ei ole kunnossa. Kun iltaisin nukkumaan mennessä joutuu napsaisemaan muutaman nukahtamislääkkeen, herää viimeistään todellisuuteen. Miksi? Vastaushan on jo meille tuttu: ”No kun on niin kiire ja vä-syttää ja on vähän unenpuutetta!!! Omaksi onnekseni ympärilleni on Turussa opiske-luaikanani kasaantunut hieno joukko mitä upeimpia ihmisiä, jotka herättivät minut todellisuuteen takaisin. Elämä on elämistä varten.

Mitä tuo elämä sitten on? Se on kaikki,

mitä omasta ympäristöstäsi löydät. Et kos-kaan näe sitä kaikkea yhtä aikaa ympärillä-si, mutta tiedät sen olevan jossain lähellä.

Oma koti ja sen turvallinen ympäristö antavat mahdollisuuden rauhoittumiseen ja hetken omaan aikaan. Tuttu opiskelijaym-päristö ja sen tuomat upeat ystävät, opetta-jat ja tentit, kaverit nuoruudesta, perhe sekä sukulaiset, matkustelu, mökkeily ja luonto. Nämä kaikki ovat osa ainakin omaa tuttua ympäristöäni.

Omasta kokemuksestani suosittelen teitä kaikkia pysähtymään hetkeksi ja pri-orisoimaan oman ympäristönne tarjoamia mahdollisuuksia.

Tarvitseeko sitä Pasilaa katsoa pahim-paan tentti aikaan, vai katsooko kolme jak-soa sitten viikonloppuna? Pienillä päätök-sillä saa yllättävän paljon aikaa – itselleen.

Varatkaa itsellenne aikaa rentoutua, jota kaivataan varsinkin näin kevään kynnyk-sellä, kun lopetellaan lukukautta ja valmis-taudutaan harjoitteluihin sekä kesätöihin ja kesälomaan. Ottakaa siis ohjat käsiinne ja nauttikaa tulevasta kesästä töitä tehden mutta ilman kiirettä.

Se miten oman ympäristösi tuen käytät hyväksesi, on oma asiasi. Mutta sen voin luvata, että tästä hyväk-sikäytöstä voit nauttia kivasti - ihan laillisin kei-noin ilman sakkoja.

Mikko HietalaElba ryPuheenjohtaja

Tuokio_2_09.indd 11 13.4.2009 13:35:44

12

Suomessa Porkkanamafiaksi ristitty liike kannustaa yrityksiä ympäristöystä-vällisiin investointeihin. Kilpailuttamalla yrityksiä ekologisuuden parantamisessa kuluttajat pääsevät näyttämään todelli-sen voimansa. Tarjouskilpailun voittanut yritys sitoutuu sijoittamaan normaali-myynnin yli menevän tulon ekologisuuden parantamiseen toiminnassaan ja kuluttajat

VAiKUTA oSTAMAllA - KääNTEiNEN oSToboiKoTTi ToiMii!Nykyaikana kuluttamisesta on muodostunut ekoihmisen mielessä jokseenkin kritisoitava teko. Miten siis tulisi suhtautua kuluttamisen tarkoitukselliseen lisäämiseen, niin sanottuun käänteiseen ostoboikottiin? Yhdysvalloissa kesällä 2008 alkunsa saanut kuluttajaliike Carrotmob pyrkii vaikuttamaan yritysten toimintaan nimenomaan lisäämällä kulutusta.

suuntaavat askeleensa sovittuna päivänä yritykseen. Porkkanamafia myös huolehtii siitä, että mukaan lähtenyt yrittäjä todella toteuttaa lupauksensa, sekä tarjoaa ekolo-gisuutta parantavien toimenpiteiden tueksi energia-asiantuntijan neuvontaa.

Perinteisistä kuluttajaliikkeistä poikkea-va Porkkanamafia näyttää rantautuneen Suomeen hienolla menestyksellä. Turussa

kuluttajat suuntasivat syömään ja juomaan ekologisuuden puolesta lauantaina 14.3. Kohteiksi valikoituneet Ravintolat Kerttu, Pippurimylly ja Hugo täyttyivätkin päi-vän aikana ruuhkaan asti. Ravintoloiden omistaja sitoutui sijoittamaan normaalin lauantaituoton ylittävän rahasumman ko-konaisuudessaan, 100 %:a, ravintoloiden ekotehokkuuden parantamiseen.

Johanna Kirstinä, Salla Viitala ja Sanni Viira mafioitsemassa

Tuokio_2_09.indd 12 13.4.2009 13:35:58

1�

Improteatteriryhmä 4Ruuhka, improilua.

K o r t t e l i r a v i n t o l a K e r t u s s a o l i -vat mafiosoimassa lauantaina myös J o h a n n a K i r s t i n ä y s t ä v i n e e n . – Kuulin tempauksesta ystäviltäni sekä ympäristöalaa opiskelevalta siskoltani ja olen lukenut porkkanamafiasta lehdistä. Tuntui mukavalta päästä vaikuttamaan po-sitiivisesti ympäristöön niinkin mukavissa merkeissä. En ollut aikaisemmin käynyt Kertussa ja tapahtuma herättikin paikasta oikein positiivisen fiiliksen. Voisin hyvin kuvitella osallistuvani uudestaan porkka-namafian tempaukseen, Johanna kertoi.

Porkkanamafia onkin herättänyt laajaa kiinnostusta ympäri Suomen. Tempauk-sia on toteutettu voittoisasti jo ainakin

Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. Toiminnan positiivisuus selvästi houkut-telee. Porkkanamafiassa kaikki osapuolet hyötyvät: yritys saa lisää asiakkaita ja kohentaa imagoaan, kuluttajat pääsevät vaikuttamaan konkreettisesti ja helposti omalla toiminnallaan ympäristön tilaan. Mukaan on helppo saada myös ihmisiä, jotka eivät näe itseään varsinaisina ympä-ristöaktiiveina. Ennen kaikkea toiminnasta kiittää maapallo. Yritysten saaminen mu-kaan ilmastotalkoisiin omaa pienessäkin mittakaavassa suuren muutoksen sieme-nen.

Teksti ja kuvat: Annika Kunnasvirta

Tuokio_2_09.indd 13 13.4.2009 13:36:17

14

– Yrittäjänä pärjää, jos on oma-aloitteinen ja tietenkin yritteliäs. Oikeanlainen asenne on kaiken a ja o. Yrittäjyydessä on paljon hyviä puolia. Saat muun muassa olla oman itsesi herra eli päätät kaikesta itse. Jos ryh-tyy optikkoalan yrittäjäksi, täytyy omata matemaattisuutta ja myyntitaitoa. Myös trendivainua täytyy olla, Niskala pohtii.

Optikkoyrittäjä pärjää alalla hyvin, kos-ka silmälaseja tarvitaan aina. Kilpailussa menestyy tietenkin paremmin, jos tarjolla on jotain, mikä erottuu joukosta.

– Meidän valttinamme on hyvä asiakas-palvelu, joka näkyy vahvana asiakaskunta-na. Vakioasiakkaat palaavat meille kerta toisensa jälkeen, Niskala kertoo.

Lehden teemana on ympäristö. Miten ympäristöystävällisyys näkyy optikko-alalla?

– Laseja kierrätetään, eli niitä lähete-tään Afrikkaan. Normaalia jätteiden kier-rätystä tehdään tietenkin myös, Niskala toteaa.

Teksti ja kuva: Marja Nikkinen

hyvällä asiakaspalvelulla erottaudutaan massasta

Suomi on pullollaan yrittäjiä, joten millaista on toimia yrittäjänä tämän päivän Suomessa? Sami niskala on optikkoalan yrittäjä jo toisessa polvessa. Hänen isänsä piti Optikko Niskalaa yli kolmekymmentä vuotta, jonka jälkeen Sami jatkoi yrityksen pitämistä. Nykyisin kilpailu on kovaa kaikilla aloilla, joten millainen ihminen pärjää yrittäjänä?

Tuokio_2_09.indd 14 13.4.2009 13:36:33

1�

Kaiken maailman taudit ja vaivat ovat ainakin Ruiskadun AMK-opiskelijoille tuttuja. Sairaanhoitajat törmäävät tule-vassa työssään joka päivä ateroskleroosin uhreihin, kätilöt kamppailevat väärin päin kohdussa könöttävän vauvan kanssa ja fysioterapeutit osaavat kenties lievittää skolioosista kärsivän vaivoja. Itse suuhy-gienistiopiskelijana tiedän tasan tarkkaan, kuinka kariesbakteeri tarttuu jo lapsena ja hampaiden reikiintyminen alkaa. Maa-ilmassa on kuitenkin vielä paljon tauteja, joiden synty ja vaarallisuus ovat vielä meille suomalaisille opiskelijoille melko tuntemattomia.

Sain kutsun tutkimukseen, jossa etsi-tään koehenkilöitä lintuinfluenssarokot-teen testaukseen. Koehenkilönä saisin joko H5N1-tyyppistä lintuinfluenssaa vastaan kehitettyä rokotetta tai vaihtoehtoisesti normaalia influenssarokotetta, jolla jo nyt rokotetaan ihmisiä vuotuisia influenssae-pidemioita vastaan. En ole ainakaan vielä ilmoittautunut mukaan kokeeseen, mutta saatan sen vielä hyvinkin tehdä. Jonkun-han on oltava koekaniinina.

Lintuinfluenssaa vastaan alettaisiin järjestelmällisesti rokottaa sitten, kun to-dettaisiin taudin voivan tarttua ihmisestä ihmiseen. Suomi on varannut olemassa olevia lintuinfluenssarokotteita yli 5 mil-joonaa kappaletta, jotka tosin saataisiin Suomeen vasta noin puolen vuoden kulut-tua pandemian puhkeamisesta. Varauslista lienee pitkä, mutta Suomi on jo neljännellä sijalla rokotteen tilaajissa. Kuinkahan kauan joutuvat odottamaan maat, jotka ovat jonon hännillä? Nopeat syövät hitaat, ja maailmanlaajuisen pandemian iskiessä tasa-arvo saattaisi hyvinkin hukkua viida-kon lakien alle.

Lintuinfluenssan ensi oireet kuulostavat melko tutulta: Kuume, yskä, kurkkukipu ja lihaskivut. Eikös tämä ole ihan normaalia nuhakuumetta? Luultavammin kyllä, jos olet kävellyt opiskelijabileistä kotiin sukat märkänä takatalven pakkasten paukkues-sa. Lintuinfluenssasta saattaisi olla kyse, jos olet kosketellut paljain käsin kuolleita siipikarjalintuja tai niiden eritteitä, ja kyseiset linnut olisivat influenssaviruksen

Flunssaa vai lintuinfluenssaa?

kantajia. Lemmikkiundulaatin jätösten siivoaminen taas lienee edelleenkin tur-vallista ja jopa suotavaa.

Maailma se tuntuu käyvän vaaralli-semmaksi päivä päivältä, eikä Suomen lintukodossakaan enää voi olla täysin tur-vassa, kuten monet menneet tapahtumat ovat osoittaneet. Ympäristökatastrofi tai pandemia alkaa olla jopa todennäköisempi uhka kuin sotatila. Yritetään olla ympäris-töllemme kilttejä, ehkä sekin olisi sitten meille. Puiden halailusta on hyvä aloittaa.

Taru Niemenmaa

Kolumni

Tuokio_2_09.indd 15 13.4.2009 13:36:42

16

Vihreä polku seuraa aikaa uutisten ja ta-pahtumien muodossa. Lisäksi ajankohtais-ta näkökulmaa tuovat kestävän kehityksen koulutusohjelman ympäristöviestinnän kurssille osallistuvat opiskelijat, jotka kirjoittavat kurssilla artikkelit sivuston Oma polku osioon. Maailman menoa -osi-ossa kerrotaan opiskelijoiden kokemuksia

VIhREÄ Polku

Turun AMK:n Kestävän kehityksen koulutusohjelman internetsivusto Vihreä polku tarjoaa tietoa, neuvoja, haastatteluja, näkökulmia ja pohdiskeltavaa lukijoilleen. Jutut käsittelevät kestävän kehityksen näkökulmia laajasti, ja sisältö on opiskelijoiden kirjoittamaa.

kertomuksia ulkomailla suoritetuista vaih-doista ja harjoitteluista. Yksi sivuston suo-situimmista toiminnoista on ekologinen ja-lanjälki -laskuri, jolla voi omia kulutustot-tumuksia syöttämällä laskea kulutuksensa seuraukset maapallolle. Vihreään polkuun halutaan koota monipuolista materiaalia, joten juttuja voi kirjoittaa kuka tahansa

valitsemistaan aiheista. Vaikka sivusto toi-mii opiskelijavetoisesti, on se avoin aivan kaikille. Juttujen kirjoittamiseen vaaditaan vain kiinnostusta omaa aihetta kohtaan.

johdATTAA kESTÄVÄÄn kEhITYkSEEn

Näkymää Vihreältä polulta

Tuokio_2_09.indd 16 13.4.2009 13:36:46

17

Käy Vihreälle polulle osoitteessa www.vihreapolku.info

Anna palautetta, materiaalia juttuehdotuksia ja toiveita osoitteeseen

vihreapolku@turkuamk.fi

Sääksikameran ja muut saaristomeren ihmeet näet osoitteessawww.saaristomeri.info

Palautetta, kysymyksiä ja ideointia voit lähettää osoitteeseen saaristomeri@turkuamk.fi

Draamaa sääksenpesällä. Vuonna 2008 nuori merikotkapariskunta asettui taloksi sääksien pesään.

Infolaatikko

Kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus

Projektipäällikkö Päivi Simin mielestä vihreän polun suurimpia vahvuuksia on, että sivustolla voidaan reagoida ennak-koluulottomasti moniin asioihin, jotka eivät saavuttaisi massamedian lööppe-jä. Toinen puoli Vihreässä polussa on sen kotoisuus ja opiskelijavetoisuus. - Juttuja on tehty monien ihmisten nä-kökulmista, mikä on suuri rikkaus si-vustolle. Uudet jutut tulevat myös usein läheltä ja opiskelijat voivat sivuston avulla kertoa itselle tutuista ja tärkeistä asioista. On tärkeä, että silmät ja kor-vat ovat auki kokoajan, Simi kertoo.

”Vähentämällä lämpimän veden kulutusta 14 litraa vuorokaudessa säästää vuodessa 200 kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja.”

Vihreässä polussa tärkeää on, että teoria kohtaa käytännön. Sivuilta löytyy vinkkejä, kuinka kestävän kehityksen periaatteita voi toteuttaa arjessa. Kävijää odottaa kattava kokoelma vaikutusmahdollisuuksia. Tur-kulaisen parempia valintoja -opas opastaa muun muassa tunnistamaan ympäristö-merkinnät tuotteista sekä matkustamaan kestävämmin. Myös viikon ekovinkki antaa vaihtelevia neuvoja ympäristön huomioimiseksi arkipäivän valinnoissa ja teoissa. Valonian laatimissa ekovinkeissä neuvotaan niin säästeliäämmässä pyykin-pesussa, energiankulutuksessa kuin jät-teen vähentämisessä. Simi kertoo vinkkien olevan hyödynnettävissä kenen tahansa arkielämässä. ”Tärkeää on, että vinkkien kautta voimme kertoa, mitä konkreet-tisia vaikutuksia valinnalla on vaikkapa ilmaston kannalta tai luonnonvarojen kulutukseen. On hyvä tietää, että jokaisella teolla on vaikutusta ja itse voi tehdä pienin keinoin paljon ympäristön hyväksi.”

Vihreältä polulta Saaristomerelle

Vihreän polun sisarsivusto Saaristo-meri.info on saavuttanut vakiintuneen käyttäjäkuntansa saaristomeren asioista kiinnostuneiden joukossa. Sivusto tarjoaa kattavaa, monipuolista ja ajankohtaista tietoa Saaristomerestä ja sen suojelusta. Sivun keskustelupalstoilla käydään aktii-vista jutustelua saaristomeren tilasta ja alueen luonnosta ja sivuston bloggaajat tuovat Saaristomerta koskeviin aiheisiin oman näkökulmansa ja asiantuntijuuten-sa. Suuren suosion käyttäjien keskuudessa on saavuttanut Turun AMK:n livekamera, joka välittää reaaliaikaista kuvaa sääksen-pesältä Seilistä.Pesää on pitänyt koko tal-ven hallussaan nuori merikotkapariskunta, jonka toimia on ollut ainutlaatuinen mah-dollisuus seurata aivan läheltä. Sääksiä taas odotellaan saapuvaksi muuttomatkal-taan huhtikuussa ja aloittavan pesinnän, mikä vuosi sitten valitettavasti epäonnis-tui. Seuraa siis reaaliaikaista kuvaa ja vie-raskirjaa merikotkien ja sääksien elämästä.

Teksti: Niina Ratilainen, kuvat: www.vihreapolku.info, www.saaristomeri.info

Tuokio_2_09.indd 17 13.4.2009 13:36:49

1�

Tuokio_2_09.indd 18 13.4.2009 13:37:01

1�

uuTISIA lYhYESTI

www.oPiSKEliJAKUNTA.NET

Käy tutustumassa TUon uusiin nettisivuihin

TUOn uudet nettisivut ovat auenneet. Huomaathan, että foorumille täytyy luoda uudet tunnukset. www.opiskelijakunta.net

AMK:n liikunta- ja hyvinvointipäivä

Tuli ry, TUO ja Terve tietoyhteisö järjes-tävät yhdessä AMK:n liikunta- ja hyvin-vointipäivän 29.4. klo 10-15 Kupittaan puistossa. Tapahtuma on tarkoitettu AMK:n opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tapahtumassa on muun muassa lajiesit-telyjä parkourista, jalkapallosta, rugbysta, ultimatesta jne. Luvassa myös hyvinvoin-tiasiaa sekä muuta liikuntaan liittyvää toimintaa ja leikkimielistä kisailua. Jo-kaisesta lajista saa lajikokeilumerkinnän. Mukana menossa SPL:n Turun piiri, Nike Sport Gallerie, Eagles.

lisätietoja: akseli.hakala@opiskelijakunta.net

Kerhotoimintaa

Käsityökerho on aloittanut toimintansa. Tule tutustumaan kerhoon, jos olet kiin-nostunut tekemään erilaisia käsitöitä ja oppimaan uusia taitoja hyvässä seurassa. Kerho ei edellytä valmiita taitoja, vaan opetusta saa aivan kaikkiin töihin.

Ilmoittaudu osoitteeseen niina.ratilainen@students.turkuamk.fi.

Koirakerho kaikille koiranomistajille, har-rastajille ja koirista pitäville opiskelijoille. Tarkoituksena on tarjota mukavaa yhdes-säoloa ja tarpeen mukaan myös koulutusta ja muita aktiviteetteja. Ryhmässä kaikki neuvovat toinen toisiaan, mutta paikalla tulee olemaan myös vetäjä, jolla on vankka tausta koirankoulutuksesta. Ensimmäinen tapaaminen koirille + omistajille pidetään keskiviikkona 22.4.2009 kello 17.00, paik-kana luultavasti Kupittaan puisto.

Ilmoittaudu osoitteeseen riikka.hakkinen@students.turkuamk.fi.

Muista mainita nimesi, koirasi rotu, ikä ja sukupuoli. Ehtona osallistumiselle on, että koiralla on rokotukset kunnossa ja se ei ole aggressiivinen. Valmistaudu esittä-mään rokotustodistukset ensimmäisellä tapaamisella.

Opiskelevien vanhempien ryhmän tarkoi-tuksena on toimia ajatustenvaihtopaikkana ja vertaistukena kaikille niille opiskelijoil-le, joilla on lapsia tai lapsi tulossa. Tilai-suuteen saa ja on toivottavaa ottaa lapset mukaan. Ryhmä ajaa myös vanhempien asiaa AMK:n suuntaan pyrkien vaikutta-maan esim. lukujärjestyksiin.

lisätietoja Aija Saloranta, 0�0-�024046 tai sähköpostilla siili-sofian@elisanet.fi

Vihreä Kylä -klubi dynamossa

Vihreä Kylä -hankkeen tukikeikka järjeste-tään jälleen 22.4. Dynamossa. Tällä kertaa Vihreä Kylä -klubille saapuvat esiintymään turkulaiset yhtyeet Delicious Orange, Mo-nitors Alive sekä Kalkitos. Näiden lisäksi keikalle saapuu laulaja ja lauluntekijä Ville Leinonen. Lisäksi klubilla nähdään Digital Arts -opiskelijoiden Villen ja Arton visuaaleja. Loppuillan musiikista vastaa dj Kimito Diskotek. Liput 5 euroa. Tervetuloa juhlimaan hyvän asian puolesta!

TUon wappuvastaanotto

Tervetuloa TUOn wappuvastaanotolle Sepänkadulle 30.4. kello 19.00 alkaen. Menossa mukana Pepsi Max Mojo.

Tuokio_2_09.indd 19 13.4.2009 13:37:05

20

NOVIUM

TUOn jäsenedut käytettävissä entistä laajempana kuin koskaan aikaisemmin!

Opiskelijan Turku-hankkeen myötä jokainen TUOn sinisen tai vihreän kortin haltija saa käyttöönsä kaikki alueelliset sekä valtakunnalliset opiskelijaedut. Uutuutena on myös muiden

alueiden edut, jotka ovat TUOn jäsenten käytettävissä.

Tsekkaa jatkuvasti laajeneva jäsenetutarjonta osoitteesta www.opiskelijanturku.fi

Muista uusia TUOn jäsenyytesi tai liittyä jäseneksi osoitteessa:

www.opiskelijakunta.net

opiskelijanTuRku

Tuokio_2_09.indd 20 13.4.2009 13:37:23