Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta - TUOn jäsenlehti 4/2011

AsuminenEnglish pages 13-15

2

SiSällyS

Päätoimittaja Katja Keto (katja.keto@opiskelijakunta.net)Ulkoasu ja taitto Lisa Saloranta (lisasaloranta@gmail.com)Avustajat Mikko Hietala, Kimmo Hollmén, Heini Kuusisto, Anne Lehikoinen, Emmi Lehtinen, Joonas Niemi, Paula Pernu, Heikki Rahkonen, Anna Telenius, Maura TiuraniemiKansikuva Katja KetoTakakansi Samu KotilahtiPainopaikka Forssan Kirjapaino OyPainos 800 kplilmoitusmyynti ja laskutus Pääsihteeri Kimmo Hollmén (puh. 045 670 6650, ps@opiskelijakunta.net)Julkaisija Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta - TUO (Lemminkäisenkatu 30, 20520 Turku, www.opiskelijakunta.net)Mediakortti www.opiskelijakunta.net -> Tuokio

lyhyesti Tuokio on ilmaisjakelulehti, jonka painos tavoittaa yli 8000 Turun AMK:n opiskelijaa sekä henkilökunnan jäsentä. Tuokio ilmestyy neljä kertaa vuodessa, minkä lisäksi lehdestä julkaistaan uusille opiskelijoille suunnattu erikoisnumero Kesä-Tuokio

iSSN 1797-0083

Pääkirjoitus...................................................... 3

Toiminta & Ajatus............................................ 4

Lentämällä Suomessa

katto pään päälle Sambiassa........................5

Asunnon saaminen voi olla vaikeaa............6

Kaksin aina kaunihimpi?................................8

Ikituuri – opiskelija-asunto ja

maamerkki.........................................................9

Kotiin on kiva tulla kun siellä viihtyy.........10

Everyday internationality.............................13

“I like to have it simple but cozy”..............14

Kodikkuutta pikkubudjetilla..........................16

Uutisia lyhyesti...............................................19

Alumnin puheenvuoro..................................20

3

Pääkirjoitus

KAlliS JA väliAiKAiNEN KoTi

Toiset meistä viihtyvät kotona paremmin, toiset huonommin. Toiset nauttivat oman pesän rakentamisesta, kodin tuttuudesta ja turvasta, kun taas toisille koti on lä-hinnä paikka nukkua ja peseytyä. Tiedän itse kuuluvani ensimmäiseen porukkaan, vaikka välillä huomaankin valitettavasti lipsuvani ryhmään, joka tahtomattaan kiireen vuoksi käy kotonaan vain käänty-mässä. Joka tapauksessa pidän siitä, että juuri kotona on viihtyisää ja siellä kokee ympäristönsä omakseen.

Kuuluupa sitten kotona viihtyvään tai siellä vain lähinnä käyvään koulukuntaan opiskelijalle koti ja asuminen tuottavat usein päänvaivaa. Opintotuella ja asumis-lisällä kun ei kaksista kämppää makseta, vaikka kuinka haluaisi panostaa asumi-seen. Vuokran lisäksi pennosia pitäisi riit-tää sähkö-, vesi- ja nettilaskun maksami-seen sekä mielellään kotivakuutukseenkin.

Ainoastaan opintotuella ja asumislisällä elävälle opiskelijalle jo pelkkä tarpeeksi edullisen asunnon löytäminen on haasta-vaa tai jopa mahdotonta. Yksi vaihtoehto on pistää hynttyyt yhteen kaverin kanssa, muuttaa kimppakämppään ja sillä tavalla puolittaa edes vähän asumiskustannuksia. Hallituksemme jäsen Heini Kuusisto puntaroi kaverin kanssa asumista sivulla 8. Kaverin kanssa yhteisen tilan asutta-misessa voi äkkiä törmätä myös omasta elämäntyylistään poikkeaviin tapoihin, mutta se saattaa olla riski, joka kannatta ottaa, sillä tiskivuoren jakaminen ja jutte-luseura piristävät talven hämärinä iltoina kummasti.

Monelle opiskelijalle tuttuja asuntoja ovat Turun Ylioppilaskyläsäätiön asunnot. Opiskelijoiden asuntopulaa helpottamaan on rakennettu Ikituuri aivan Ylioppilas-kylän kylkeen. Turun ammattikorkeakou-lussa opiskelevalla Meri Tuonosella oli arpaonnea matkassa, ja hän pääsi keväällä muuttamaan upouuteen tornitalon yksi-öön. Opiskelija-asumisen mahdollisuuk-sista voi lukea sivulta 9.

Taloudellisten raamien lisäksi opiske-lijoiden asumistilannetta määrittää usein väliaikaisuus. Opiskelija on saattanut muuttaa opiskelua varten vieraalle paik-

kakunnalle, jossa on tarkoitus viettää vain opiskeluun kuluva aika. Useimmat opis-kelijat ovat joka tapauksessa muuttaneet pois vanhempiensa luota ja asuvat usein vuokralla asunnossa, jossa ei ole tarkoitus-kaan asua enää sen jälkeen, kun valmistuu, pääsee töihin ja on varaa johonkin muu-hun kuin heikkokuntoiseen yksiöön.

Väliaikaisessakin kodissa voi kuitenkin viihtyä ja vuokra-asuntoakin saa sisus-tettua. Sivuilta 16–17 voi lukea vinkkejä opiskelijabudjetilla sisustamiseen. Paula Pernu ja Anna Telenius kokosivat si-sustussuunnittelua opiskelevan Miia He-leniuksen avustuksella sisustusvinkkejä, jotka sopivat opiskelijankin kukkarolle. Sivuilta 10–11 voi lukea sisustusbloggaaji-en Johanna Hörkön ja Riikka Kantin-kosken mietteitä sisustamisesta ja hyviä vinkkejä siitä, miten esimerkiksi pieneen asuntoon saa tilantuntua niin, etteivät seinät kaadu päälle tenttiin lukiessa.

Kun haastattelin sisustusteemaista blogia kirjoittavaa Johanna Hörkköä, hän totesi, että kotiin on kiva mennä, kun siel-lä viihtyy. Opiskelijalle koti on toisinaan myös työpaikka, kun siellä kirjoitetaan erilaisia raportteja, tehdään opinnäytetöitä ja luetaan tentteihin. Sujuisikohan tenttiin lukeminenkin paremmin, jos ympäristö olisi sellainen, josta voi nauttia?

Kodikkaita talvipäiviä toivottaen,

Katja Ketopäätoimittajatuokio@opiskelijakunta.net

4

Toiminta

Ajatus

Asuminen on opiskelijan suurin kuluerä ja suurin osa opiskelijoista käyttääkin opintotuen kutakuinkin kokonaan vuok-ranmaksuun. Ja usein pelkkä opintotuki ei edes riitä vuokraan sekä sähköön että veteen, vaan lisärahoitusta on hankittava jollain konstilla. Se, että asuntojen hinnat taikka vuokrat kohoavat, ei koskaan helpota opiskelijan taloushallintaa.

Myös opiskelijakunta – TUO on vaikut-tamassa sen puolesta, että opiskelijoille on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja hyvien etäisyyksien päässä kam-puksilta sekä keskustasta. TUOn edustajat vaikuttavat Turun Ylioppilaskyläsäätiön hallituksessa ja yhdessä turkulaisten opis-kelijakunta- sekä ylioppilaskuntakollegoi-den kanssa tehdään vaikutustyötä myös suoraan Turun päättäjiin, jotta asuntoja

on saatavilla. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. Kunnallispoliittisen ohjelman julkaisu, jossa linjataan opiskelijoille tärkeitä asioita sekä tavoitteita Turun kaupungin sekä seu-tukunnan osalta. Uusin ohjelma julkaistiin lokakuun lopulla ja se luovutettiin Turun kaupungin poliittiselle johdolle.

TUOn oma toimisto on nyt kotiutunut Lemminkäisenkadun B-siiven katutasoon, jonne muutimme ennen kesälomia. Syk-syn aikana on toimisto osoittautunut sekä sijainniltaan että toiminnallisuudeltaan hyväksi kokonaisuudeksi. Vaikka neliöt ovat edellisvuodesta lähes puolittuneet, on tilan käyttö tehokkaampaa ja pohjaratkaisu toimiva. Ja vaikka toimisto ei virallinen koti kenellekään ole, kiireisempinä aikoina siellä kyllä lähes asutaan. Tervetuloa tutustu-maan, jos et vielä ole meillä käynyt kylässä.

Kimmo Hollménpääsihteerips@opiskelijakunta.net

ASUMiSEENKiN voi vAiKUTTAA

Koti on siellä missä sydän on. Oma sy-dämeni asustaa Turussa ja niin myös vaatimaton maallinen omaisuuteni, joista suurin osa 50-luvun huonekaluja. Olen ollut onnekas ja saanut asua Puolalanpuis-tossa kohta kuusi vuotta. Kyseessä onkin siis todella koti, ei vain asunto.

Kotimarkkinat ovat isoa bisnestä – mitä sinä haluat kodiltasi? Suuri kysymys on myös omistaako vai vuokrata asuntonsa? Uskon, että me opiskelijat asumme pääasi-assa vuokralla ja haaveilemme siitä omasta kodista. Mutta tekeekö omistaminen onnelliseksi? Omistaessaan ei ainakaan vuokranantajasta ole murhetta.

Itselleni asumisessa merkittävää on ollut se, että olen saanut asua erilaisten

KoTi Ei olE iTSESTääNSElvyyS

ihmisten kanssa. Tuolloin oppii valtavasti ihmisluonteesta, erityisesti itsestään. Rat-kiriemukasta on eritoten järjestää juhlia yhdessä. Tapa asua ja viettää aikaa kertoo hyvin paljon ihmisestä. Itse kokisin yksin asumisen kolkoksi kaikkien näiden vuosi-en jälkeen.

Mutta mitäpä jos asuntoa ei olisi lain-kaan? Asunnottomien yötä vietettiin 17.10.2011 YK:n köyhyyden ja syrjäy-tymisen vastaisena päivänä 13. kertaa. Suomessa arvellaan olevan noin 8000 asunnotonta. Mitä jos minä tulen olemaan yksi heistä?

Merkittävin syy asunnottomuuteen on olosuhteet. Erilaisista syistä meistä kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa

asumiskustannuksien hoito on mah-dotonta, vuokrataso liian korkea, tai asuntoja ei vain ole tarjolla silloin kun sellaista tarvitaan. Alle 25-vuotiaista oli vuosi sitten asunnottomana noin 1400.

Koti ei ole itsestäänselvyys, joten voisikin sanoa että asuessasi – nauti asumisestasi. Hyviä kokkauksia, tee-hetkiä, salaisia prepartyja ja levollisia unia toivotellen

Emmi lehtinenhallituksen puheenjohtajapj@opiskelijakunta.net

5

TUOn kehitysyhteistyöhanke Sambiassa on ollut käynnissä vuodesta 2008 alkaen ja vii-meisen kahden vuoden aikana on TUOn vuo-sijuhlissa järjestetty hyväntekeväisyyshuu-tokauppa, jonka tuotto on ohjattu suoraan hankkeen rahoitukseen. Vuonna 2009 huu-tokaupattiin limusiinikuljetusta sillikselle ja vuoden 2010 huutokaupan myyntikohteena oli tutustumiskerta lentämisen ihmeelliseen maailmaan.

Idea lentokerran huutokauppaamiseen tuli vuosijuhlatiimiltä ja yhteistyökump-paniksi valikoitui TUOn yhteistyökumppani TTT – Aviation Oy Ltd (www.ttt-aviation.com). TTT – Aviation on tarjonnut TUOn jäsenille jäsenetuna alennusta yhtiön järjestämistä kurssimaksuista ja yhteistyön merkeissä yhtiön perustaja Tomi Tuominen lahjoitti tutustumislennon huutokaupattavaksi hyvän asian puolesta.

Huutokauppa oli positiivinen yllätys ja monien vaiheiden jälkeen meklarin nuija kolahti pöytään kolmannen kerran. Voittanut huuto tarkoitti sekä sitä, että TUOn hanke sai lähes 10 % vuosittaisesta omarahoituksesta tästä huutokaupasta ja sitä, että allekirjoitta-nut pääsi testaamaan lentämistä ammattilai-sen opastuksessa.

Lento toteutettiin Malmin lentokentällä, jossa lyhyen teoriaosuuden sekä koneen perusteellisen tarkastuksen jälkeen päästiin

lENTäMällä SUoMESSA KATTo PääN PäällE SAMbiASSA

rullaamaan kohti kiitotietä. Keli oli hieman tuulinen ja poutainen, joten maisemien ihailuun tarjoutui hyvä mahdollisuus. Tai olisi tarjoutunut, jos olisi siihen jäänyt aikaa, mutta polkimien sekä ratin toiminnan opette-lu ja lukuisien mittarien jatkuva lukeminen ei jättänyt paljonkaan aikaa ylimääräiseen mai-sematarkkailuun. Sen verran ehti kuitenkin ulospäin katselemaan, että mm. Hjalliksen Sipoonranta sekä Porvoon jalostamon alue tuli nähdyksi.

Lähes tunnin lennon aikana ehti hyvin pe-rehtymään koneen toimintaan sekä ”olemaan puikoissa” tovin jos toisenkin. Ilmakuoppien lisääntyessä sekä kiitoradan lähestyessä oli kuitenkin parasta luovuttaa kone ammattilai-

sen ohjaukseen ja nauttia pehmeästä laskusta takaisin maankamaralle.

Huutokaupan summa 350 euroa ei suo-malaisessa rakentamisessa riitä kovin mo-neen kattoneliöön, mutta Sambiassa TUOn kehitysyhteistyöhankkeen piirissä olevissa kylissä kyseisellä summalla on mahdollista toteuttaa monen kyläläisen unelma – saada peltikatto nukkumamajan katolle, jolloin sadekaudella ei sade tule suoraan sisälle.

TUO kiittää TTT – Aviation Oy Ltd:n Tomi Tuomista hienosta lahjoituksesta sekä huu-tokaupan voittanutta Sirkka Hollménia unelmien mahdollistamisesta Sambiassa.

Teksti ja kuvat: Kimmo Hollmén

Lisätietoja hankkeesta: www.vihreakyla.

opiskelijakunta.net ja lento- sekä kurssi-

mahdollisuuksista: www.ttt-aviation.com

6

Asunnon sAAminen voi ollA vAikeAA

Opiskelija-asuntoihin jonottaa tällä hetkellä ennätysmäärä ha-kijoita. Hakijoiden määrän lisääntyminen on seurausta muun muassa asuntotilanteen yleisestä kiristymisestä ja epävarmaksi koetusta taloussuhdanteesta.

– Jonojen purkaminen ei ole yksinkertainen juttu. Keväällä ja kesällä opiskelija-asunnoissa on jonkin verran tyhjäkäyttöä, joten jonoja riittää purettavaksi vain noin elo-marraskuussa. Muina aikoina asuntoja on tyhjillään, eikä niihin ole hakijoita. Koska kysymys on siitä, ettei soluasuntoihin riitä ympärivuotisesti hakijoita tai asukkaita, olemme pyrkineet muuttamaan soluasun-toja yksiöiksi ja perheasunnoiksi, joista on kysyntää. Asuntojen

Turun Ylioppilaskyläsäätiön asuntoja j o n o t t a a t ä l l ä h e t k e l l ä n o i n 5 0 0 yksinasuvaa hakijaa ja 120 perhettä. TYS:n ulkopuolelta hakija joutuu odottamaan asuntoa puolesta vuodesta vuoteen. Asuntoa voi hakea myös kaupungilta tai vapailta markkinoilta. Vaikeimmassa asemassa ovat opiskelijat, joilla ei ole töitä, luottotietoja tai varaa maksaa takuita. Turun Yliopistossa opiskeleva 30-vuotias Maija on yksi heistä.

Tällä hetkellä Turun Ylioppilaskyläsäätiön asunto-jen perhehakijoita on jonossa noin 120 perhettä ja yksin asuvia hakijoita noin 500 henkilöä.

TYS:n ulkopuolinen hakija joutuu odottamaan asuntoa puolesta vuodesta vuoteen.

Viime vuosina jono on syyslukukaudella ollut vuosi vuodelta pidempi.

TYS omistaa 2500 yksiötä ja joitakin niistä vapautuu joka kuukausi. Lukuun sisältyvät ns. yhteistilalliset yksiöt.

Huoneistotyyppi ja asuntokohteen sijainti vaikutta-vat asuntojen saatavuuteen.

Asuntoa voivat hakea kaikki Turun seudun peruskoulun jälkeisten oppilaitosten perus- tai jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat.

Mikäli asukkaalla on merkintöjä luottotiedoissaan, hänelle tehdään aluksi määräaikainen vuokraso-pimus ja häneltä edellytetään kolmen kuukauden vuokran suuruista vakuutta. Normaalisti vuokrava-kuus on yksiöiden ja soluasuntojen osalta 250 €, perheasunnoissa 400 €.

Turun ylioppilaskyläsäätiön vuokra-asunnot:

TYS omistaa 2500 yksiötä, ja joka kuukausi niistä vapautuu joitakin. Ylioppilaskylä on TYS:n suurin opiskelija-asuntokohde.

7

muuttaminen on kuitenkin kallista, yhden kohteen asuntotyyppien muuttaminen vie 3–4 vuotta, kertoo TYS:n asuntotoimen-johtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa.

Kaiken kaikkiaan Turussa on opiskeli-jan kannalta hyvä asuntotilanne; tarjolla on kohtuuhintaisia asuntoja myös vapailla markkinoilla, eivätkä jonot ole mitään ver-rattuna esimerkiksi pääkaupunkiseutuun. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön HOASin asuntojonossa on tällä hetkellä 6800 hakijaa, mikä on lähes tuhat hakijaa viimevuotista enemmän.

– Kun taloustilanne on tällä hetkellä muutoinkin erityisen hankala, vuokra-asuntorakentamisen tukia tulisi kohdistaa tehokkaammin sinne, missä kysyntä on suurinta. Samoin tukien määrää voitaisiin porrastaa enemmän kustannuslähtöisesti, pohtii HOASin toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi.

Maija muutti Turkuun toiselta paikkakun-nalta vanhempiensa luokse kaksi vuotta sitten, kun sai opiskelupaikan yliopistosta. Hän sairastaa masennusta eikä ole tällä hetkellä työkykyinen. Maijan luottotie-doissa on merkintä maksuhäiriöstä. Ma-sennuksen ollessa pahimmillaan Maija ei jaksanut huolehtia laskuista.

– Tällä hetkellä asun yksityisen omis-tamassa asunnossa, jonka löysin Turun Sanomien ilmoituksen avulla. Vanhemmat maksoivat vuokratakuun. Ennen sitä ehdin kierrellä monessa asunnonvälitystoimis-tossa, mutta suurimassa osassa vaadittiin luottotiedot asunnon saamiseksi. TVT Asunnoilta ei kertaakaan edes tarjottu mi-tään, vaikka kävin aktiivisesti kyselemässä, Maija kertoo.

Maija ei saa maksuhäiriömerkinnän

vuoksi opintolainaa eikä sairautensa vuok-si voi tehdä töitä opintojen ohella. Hän joutuu hakemaan toimeentulotukea sosi-aalitoimistosta. Opiskelijan kohtuuvuokra on sosiaalitoimen mukaan 225–380 €/kk. Maijan nykyinen asunto maksaa 450 € kuukaudessa.

– Nyt sossusta on alettu vaatimaan, että pitäisi hankkia edullisempi asunto. Asunnon löytäminen on vaikeaa ja vuokrat kalliita, mutta jos saisin edullisen opis-kelija-asunnon TYS:ltä, säästäisin myös nettimaksuissa ja sähkölaskussa.

Saadakseen TYS:n asunnon Maijan pi-täisi maksaa kolmen kuukauden vuokran suuruinen vuokravakuus. Tällä hetkellä vapautumassa on vain soluasuntoja

– Vanhemmilla ei nyt ole varaa auttaa vuokratakuussa. En myöskään mielelläni

asuisi enää tämän ikäisenä kimppakäm-pässä.

Masennusta hoidetaan lääkkein ja Mie-lenterveystoimiston tarjoamalla keskuste-luavulla, muuta käytännön apua Maija ei ole osannut hakea.

– Mielenterveystoimiston työntekijät vaihtuvat kokoajan. Sekin on hidastanut toipumista. Psykoterapiaan ei kannata ha-kea niin kauan kuin tilanne on epävakaa.

Asumisen ongelmat ovat vaikuttaneet Maijan opiskeluun.

– Stressitilanteessa ei pysty täysipainoi-sesti opiskelemaan ja asunnon hakemiseen kuluu paljon aikaa. voimat eivät tahdo riittää aloittaa taas asunnonhakurumbaa, Maija sanoo.

Teksti: Maura Tiuraniemi

Miten katkaista syrjäytymisen kierre?

Apua asumisneuvojalta

Turussa toimii kaksi asumisneuvojaa, Itä-Turussa Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:ssä Tiia Sallasmaa ja TVT:n toimistolla Suvi Santanen, jolle kuuluu Turun kaupungin pohjoisosan asunnot. Asumisneuvoja aut-taa selvittämään muun muassa vuokran-maksuongelmia sekä tukien ja etuuksien hakemista.

– Opiskelijoita on ollut asumisneuvojan asiakkaana erilaisista syistä, esimerkiksi vuokranmaksuongelmien, asunnon huo-non hoidon, siivoamattomuuden, eläinten pidon ja häiriöiden vuoksi, Sallasmaa kertoo.

Asumisen ongelmatilanteissa on tär-keää ottaa yhteyttä asumisneuvojaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin mahdollisuudet toimia tilanteen parantamiseksi ovat paremmat. Taustalta

voi löytyä erilaisia elämän solmuja ja asu-misneuvoja ohjaa asiakkaan tarvittaessa eri palvelujärjestelmien avun piiriin. Hän voi esimerkiksi asiakkaan luvalla ottaa yhteyttä sosiaalitoimistoon tai Kelaan. Pyrkimyksenä on, että tilanne parantuisi ja asuminen voisi jatkua normaalisti. Asumisneuvojaa sitoo vaitiolovelvollisuus.

– Asunnottoman opiskelijan vastuulla on aktiivisesti hoitaa asunnonhankintaa ylläpitämällä asuntohakemuksia. Asuntoa voi hakea monesta paikasta, lisäksi voi itse laittaa ilmoituksia esimerkiksi ilmoitustau-lulle tai lehteen.

Teksti: Maura TiuraniemiKuva: Turun ylioppilaskyläsäätiö

8

Nuoruudesta on etua

www.lahivakuutus.fi

Sen voi sanoa monin tavoin, mutta yllättävien vahinkojen varalle löytyy yksi toimiva juttu:  nimittäin Lähivakuutuksen Nuorisovakuutus. Sen hinta on hal-vimmillaan vain 6 €/kk, jolla saat kaikki  alle 27-vuotiaan nuoren tarvitsemat vakuutukset. Pyydä vakuutustarjous. Lähetä viesti LV NUORI NIMI POSTINUMERO numeroon 16350 niin soitamme sinulle. Viestin lähetys on maksuton.

Lähivakuutuksen Nuorisovakuutus on itsenäistyvän alle 27-vuotiaan nuoren täydellinen  vakuutuspaketti.  Se  on  valmiiksi  mietitty  kokonaisuus,   joka sisältää kaikki   nuoren tarvitsemat vakuutukset. Tämä nuoren kotivakuutus sisältää esine-, tapaturma-, matkustaja-, vastuu- ja oikeusturva vakuutuksen. Kaiken lisäksi se todellakin on  lompakolle erittäin ystävällinen, sillä se mak-saa halvimmillaan vain 6 €/kk, eli 72 euroa vuodessa!

Suurin osa uusista opiskelijoista kohtaa ainakin jossakin opinto-jensa vaiheessa pidempään opiskelleille tutun ilmiön: rahahuolet. Muotidieetti karppaustakin vuosien saatossa suositummaksi nousseen nuudeli–purkkitonnikala-opiskelijadieetin sijaan te-hokas vaihtoehto vaikuttaa omiin elinkustannuksiin on kimppa-asuminen. Usein ensimmäisenä mieleen kimpassa asumisesta tulevat yhdessä asuvat paris-kunnat, mutta vuokrien kallis-tuessa yhä useampi sinkkukin päätyy jakamaan asunnon joko yhden tai useamman kämppik-sen kanssa.

Mutta miten sitten löytää Se Oikea kämppäkaveri? Internetis-tä löytyy useita sivustoja, joissa ihmiset pystyvät deittisivustojen kaltaisesti etsimään profiilin perusteella juuri oikeanlaista tyyppiä. Myös opinahjojen ilmoitus-tauluilla pyörii ilmoituksia, joissa rohkeimmat hakevat kämppistä opiskelijakavereistaan. Näitä seinäilmoituksia katsellessa saattaa

KAKSiN AiNA KAUNiHiMPi?

mieleen kuitenkin juolahtaa, miksi joku vaivautuu hakemaan kämppäkaveria ilmoituksella, eikö ihmisellä ole omia ystäviä joiden kanssa asua.

Itse kuitenkin näen, että nämä rohkeasti avoimilta mark-kinoilta kämppistä metsästävät opiskelijat ovat joko erittäin

kaukonäköisiä tai oppinsa kan-tapään kautta hakeneita. Ystävän kanssa asuminen voi nimittäin vaikuttaa aluksi yhdeltä maail-man hauskimmista päätöksistä. Iltahetket rakkaan ystävän kanssa, yhdessä kokkailu ja maailman parantaminen ovat ensimmäinen ajatus. Lukemattomat megabileet ilostuttavat molempien arkea. Eikä vähiten tärkeimpänä asiassa

vaikuta asumiskulujen puolittuminen, joka laittaa mielikuvituk-sen koetukselle, mihin voinkaan sijoittaa tämän kaiken ylijää-neen rahan. Tiskivuoret tai mielenkiintoiset yövieraat saattavat kuitenkin pirstoa ruusunpunaiset mielikuvat alta aikayksikön. Kun kerta toisensa jälkeen yhteisessä wc:ssä odottaa vain tyh-jien vessapaperihylsyjen rivistö tai vaihtoehtoisesti saa jälleen kuulla kuinka epäonnistunut kämppis itse on, saattaa kaikkein optimistisimmallekin kimppa-asujalle tulla seinä vastaan ja pitkäkin ystävyys ajautua karille.

Avopuolisoille on jo vuosien ajan jankutettu yhteisten asu-missääntöjen laatimisesta riitojen ehkäisemiseksi. Neuvo on parempi kuin loistava myös muiden kimppa-asujien noudatet-tavaksi. Uuden kämppiksen kanssa kaikki tuntuu aluksi helpol-ta eikä tule mieleenkään että jostakin niin pienestä asiasta kuin yleisten tilojen siisteydestä voisi koitua ongelmia. Oli kyse sitten ystävästä tai tuiki tuntemattomasta, on pelisäännöt kuitenkin tehtävä selviksi alusta alkaen. Niinkin pieni asia kuin tiski- ja imurointivuoroista sopiminen auttavat yllättävän pitkälle. Myös säännöt vieraiden majoittamisesta yhteisiin tiloihin helpottavat arkea kummasti. Vaikka itselle olisi tärkeää tarjota katto pään päälle joka yö yhdelle taksirahattomalle kaverille, on asiasta hyvä puhua kämppiksen kanssa etukäteen, jotta muutaman kuukauden jälkeen ei löydä sekä sohvaa, itseä että rahatonta kaveria rappukäytävästä.

Kun yhteiset säännöt ovat sovittu, kimppa-asuminen voi kuitenkin antaa paljon. Kuten sanottu, kulut puolittuvat ja asunnossa on joku, jonka kanssa jakaa akuuteimmat murheet. Avoin mieli ja yhteiset pelisäännöt saattavat saada huomaa-maan, että monesta asiasta selviää puhumalla eikä muutama kuppikaan tiskialtaassa kimppuun käy. Kämppis voi myös avartaa maailmankatsomusta ja auttaa ymmärtämään, että ehkä minun elämäntyylini ei olekaan se ainoa ja oikea.

Teksti: Heini Kuusisto

”Kämppis voi myös avartaa maailman-katsomusta ja auttaa ymmärtämään, että ehkä minun elämäntyylini ei olekaan se

ainoa oikea.”

9

Turun Ylioppilaskylään kohosi keväällä torni, jonka avajaisia juhlittiin vappuna. Maisemaa valloittava rakennus ei varmaan ole jäänyt keneltäkään huomaamatta, mutta sisältäpäin sen tuntevat parhaiten tietysti uudet asukkaat. International Business -koulutusohjelmassa opiskeleva Meri Tuononen on yksi niistä asun- tojen arvonnassa myötätuulessa olleita, jotka pääsivät keväällä muuttamaan uuteen Ikituuriin.

– Unelma-asuntoni olisi omakotitalo keskustan läheisyydessä, mutta tällä hetkellä minulle on tärkeintä asunnon sijainti ja hinta. En halua asua liian kaukana keskustasta, koska tykkään pyöräillä paikasta toiseen kesät talvet. Halusin muuttaa yksiöön, ja Ikituurin valmistuminen sattui minulle sopivaan muuttoaikaan. Tietysti myös rakennuksen uutuus ja hyvä sijainti houkuttivat, Meri Tuononen selittää päätymistään Ikituurin asukkaaksi.

iKiTUUri – oPiSKEliJA-ASUNTo JA MAAMErKKi

Kuva: Turun Ylioppilaskyläsäätiö

Ikituuri on Turun Ylioppilaskyläsäätiön uusin kohde, joka on 43 metriä korkea ja 12-kerroksinen. Rakennus on kestävän kehityksen arvoihin perustuva matalaenergiatalo, jossa on muun muassa maalämmitysjärjestelmä. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota myös meluntorjuntana. Meri asuu neljännen kerroksen yksiössä, jossa on 30 neliötä.

– Asunnossani on tupakeittiö eli keittiö ikään kuin yhdistettynä olohuoneeseen, mutta makuuhuone on erikseen. Asunnossa on myös oma parveke, josta on näkymät Helsingintielle päin. Talon pyöreän muodon vuoksi näkymä on aika avara ja valoisa, kuvaa Meri kotiaan.

Tyypilliseen Yo-kylän tyyliin myös Ikituurissa on kaikille asuk-kaille yhteisiä tiloja.

– Ylimmässä kerroksessa on saunatila ja kerhohuone sekä suuri terassi. Erityisesti terassilla tulee vietettyä aikaa, koska sieltä on erittäin hyvät maisemat kaupungille päin.

opiskelija-asunto on edullinen ja yhteisöllinen

Opiskelija-asunto on monelle fiksu asumismuoto opintojen ajaksi. Vain opiskelijoille tarkoitetut asunnot ovat yleensä muita asun-toja edullisempia ja naapureina on monen eri alan opiskelijoita, joiden kanssa useimmissa kohteissa järjestetään kaikenlaista yhteistä toimintaa, kuten pihajuhlia ja kirpputoreja. Myös Meriä opiskelija-asunnossa houkutti hinta:

– Hyvä puoli on ehdottomasti opiskelija-asunnon halvempi hinta suhteessa asunnon vuokraamiseen yksityisiltä markkinoilta. Toisaalta myös se, että naapurit ovat kaikki opiskelijoita tekee mielestäni asumisesta rennompaa, kuvailee Meri.

– Olen aiemminkin asunut opiskelija-asunnossa. Ollessani vaihdossa Skotlannissa jaoin asunnon viiden muun opiskelijan kanssa, joten nykyinen asuntoni on siihen verrattuna paljon yksityisempi.

Uusi rakennus saa myös kiitosta:– Ikituurin äänieristys on erittäin hyvä. Ainakaan vielä ei ole

tullut minkäänlaisia meluongelmia. Olenkin ollut tyytyväinen Ikituurissa asumiseen, Meri kiteyttää.

Teksti: Katja Keto, Kuvat: Turun ylioppilaskyläsäätiö ja Katja Keto

Merin tupakeittiöstä pääsee parvekkeelle, josta on näkymät Helsingintielle päin.

10

Pienessä asunnossa tilantuntua voi lisätä harkituilla sisustusvalinnoilla. Kuva: Johanna Hörkkö

Johanna Hörkkö ja Riikka Kantin-koski kirjoittavat blogeja, joissa esitellään oman kodin sisustusta ja etsitään inspiraa-tiota myös muualta. Kotilo-blogia pitävä Johanna on graafisen suunnittelun opis-kelija, jolle bloggaaminen on eräänlaista leike- ja ideakirjan pitämistä:

– Blogiin kirjaan ikään kuin muistiin hyviä sisustusideoita ja kuvia, jotka ihas-tuttavat ja joista myös lukijat saattavat inspiroitua.

Valokuvaajana työskentelevä Riikka Kantinkoski korostaa myös bloggaamiseen liittyvää vuorovaikutusta:

– Blogimaailma kokoaa yhteen saman-henkisiä ihmisiä aina tietyistä aihepiireistä tai tyylisuuntauksista. Kun itse tykkään seurata toisten blogeja, on myös kiva jakaa toisille vastineeksi jotakin.

Inspiraatiota kodin tekemiseen sisustusblogeista

Kodilla on merkitystä

Kummankin bloggaajan kiinnostus sisus-tusta kohtaan on syntynyt monesta syystä, mutta ei vähiten siitä, että kotona vietetään paljon aikaa, joten siellä pitää myös viihtyä.

– Koti on aina ollut lähellä sydäntä. En ole ikinä hillunut hirveästi baareissa tai matkustellut, joten mieluummin laitan ylimääräiset roponi kotiini, sillä siellähän vietän suurimman osan ajastani, Riikka kertoo.

– Olen parantumaton esteetikko. Löydän kauniita väriyhdistelmiä ja kokonaisuuksia kaikkialta. Lisäksi olen jossain määrin ko-tihiiri, joten on aika luonnollista, että myös kotia katselee esteettisellä silmällä. Opis-kelujeni vuoksi muutin uuteen kaupunkiin, jolloin kodin merkitys on korostunut. On

tärkeää, että koti tuntuu kodilta, eikä vain vuokrakämpältä, jossa väliaikaisesti asun. Kotiin on kiva tulla, kun siellä viihtyy, kuvaa Johanna sisustuksen merkitystä.

Omaa sisustustyyliä kysyttäessä Jo-hanna kuvaa omaansa skandinaaviseksi ja leikkisäksi. Mustan ja valkoisen lisäksi hän pitää kodissaan kirkkaista väreistä ja ripauksesta puupintoja. Myös Riikka kuvaa tyyliään skandinaavisen selkeäksi, mutta huomauttaa myös, että kotien vaihtumisen myötä tyyli on muuttunut ja kehittynyt vahvemmaksi.

– Minulle sisustaminen on oman pesän rakentamista. Seuraamalla sisustusblogeja ja sisustuslehtiä taito hahmottaa koko-naisuuksia ja väriyhdistelmiä kehittyy. Tärkeämpää kuin jonkin tyylin tavoittelu on mielestäni rakentaa kodista itsensä nä-

”kotiin on kivA tullA, kun siellä viihtyy”

Monet opiskelijat asuvat vuokra-asunnoissa, joissa ei ehkä ole tarkoituskaan asua kovin pit-

kään, eikä opintotukea varsinaisesti ole suunni-teltu kattamaan oman kodin sisustamista.

Koti on kuitenkin aina koti, vaikka olisikin väliaikainen, ja siellä viihtymiseen voi vaikuttaa omilla sisustusratkaisuillaan. Vinkkejä voi etsiä

vaikka sisustusblogeista.

11

Johanna:

köinen. Mikä klisee, mutta niin se vain on, Johanna pohtii.

– Jokainen osaa sisustaa, kunhan har-kitsee valintojaan. Jos taas tuntuu, ettei itse osaa, niin apua on aina saatavilla ammat-tilaisilta, Riikka muistuttaa ja antaa vielä tärkeimmäksi sisustusvinkiksi siivoamisen:

– Helppo vinkki on karsia koti kaikesta ylimääräisestä tilpehööristä. Uskon, että moni koti näyttäisi taas hyvältä, jos kymme-net kuivakukat ja joulukoristeet riisuttaisiin hyllyiltä ja katonrajasta.

Ekologisia ja taloudellisia ratkaisuja pieneen kotiin

Johanna on Kotilo-blogissaan pohtinut ekologisen sisustamisen mahdollisuuksia. Ekologisuus ja toisaalta myös edullisuus ovat asioita, joita monet opiskelijat halu-avat ja myös joutuvat ottamaan huomioon sisustaessaan omaa kotiaan.

– Kekseliäisyydellä saa helposti luotua persoonallisen kodin. Lempiesineeni kodis-samme on kirpparilta hankittu iso ja värikäs afrikkalainen kori. Siitä löytyvät kaikki kodin värit, ja se tuo läsnäolollaan olohuo-neessa iloa joka päivä. Koska sisustan itse opiskelijabudjetilla, kalliita hankintoja ei tule juurikaan tehtyä. Jos rahatilanne olisi vähän parempi, panostaisin kyllä hieman

enemmän klassi-koihin, jotka säi-lyttävät arvonsa vuosien saatossa. Tosin mielestä-ni koti voi olla viihtyisä myös ihan ilman de-sign-klassikoita, Johanna kertoo opiskelijabudje-tilla sisustami-sesta.

– Ensimmäi-nen kotimme oli sisustettu koko-naan kierrätyska-lusteilla, lahjaksi saaduilla ja kirppikseltä ostetuilla. Rahaa ei ollut, mutta kun silti pohtii valintojaan, niin kokonaisuus on harkitun oloinen ja puhdas, kertoo Riikka omista sisustusvalinnoistaan ja antaa opis-kelijoillekin vinkin:

– Lifestyle-, taide- ja muotilehdissä on monesti upeita kuvia. Niitä leikkaamalla saa hienoja ja halpoja tauluja.

Johanna puolestaan pitää Marimekon kankaista ja osaakin sen vuoksi suunnata Marimekon liikkeessä leikkuupöydän vie-rellä oleville poistolaatikoille, joissa ylijää-mäpaloja myydään edullisesti.

Johanna kuvaa omaa sisustustyyliään skandinaaviseksi ja leikkisäksi. Mustan ja valkoisen lisäksi kodissa on kirkkaita värejä ja ripaus puupintoja. Kuva: Johanna Hörkkö

Helppo sisustusvinkki on karsia koti ylimääräisestä tilpehööristä ja harkita valintojaan, kuten esimerkiksi sisustuksessa käytettäviä värejä. Kuva: Riikka Kantinkoski

– Olohuoneen sohvapöydän runko puo-lestaan on ystäväni YTHS:ltä luvalla dyy-katun lehtikorin runko. Sahasimme siihen pöydänkannen massiivipuutasosta, joka oli jäänyt yli vanhempieni keittiöremontissa. Pujotin lopuksi kangaslenkin roikkumaan sen alle lehtien säilytystä varten. Myös yöpöydät ovat itse kasattuja. Ne on koottu Alkon viinilaatikoista, jotka on asetettu päällekkäin niin, että ylemmästä syntyy hylly yölukemiselle. Alkosta saatavista vii-nilaatikoista voisi koota vaikka kokonaisen kirjahyllyn, Johanna vinkkaa.

Varallisuuden lisäksi myös vuokralla asuminen saattaa rajoittaa opiskelijan sisustamista.

– Monet opiskelijat asuvat pienissä yk-siöissä, joiden tilantuntua kannattaa yrittää lisätä sisustamalla. Suuri lattiasta kattoon ulottuva peili lisää esimerkiksi merkittä-västi avaruutta ja valoa pieneen asuntoon. Sen voi asettaa nojaamaan seinään, jolloin seinään ei tarvitse porata reikiä, Johanna ehdottaa.

– Pienenkin kodin saa tuntumaan kodik-kaalta monella pienellä epäsuoralla valon-lähteellä. Eli unohda yksi kirkas kattovalo ja asenna kolme pienempää valonlähdettä huoneeseen, niin tunnelma on aivan toinen, vinkkaa lopuksi Riikka.

Teksti: Katja Keto

Selaa vinkkejä blogeista:

Riikka:

Johanna Hörkkö kirjoittaa Kotilo-blogiaan Divaani-lehden sivustolla www.divaaniblogit.fi/blogit/kotilo

ja Riikka Kantinkoski omaa Weekday Carnival -blogiaan osoitteessa

www.weekdaycarnival.blogspot.com

”Minua inspiroi eri-

tyisesti ystäväni Susannan blogi

Varpunen: www.pikkuvarpunen.

blogspot.com.”

”Divaaniblogeis-sa on monta hyvää blogia. Sisus-

tuskärpänen-blogin Heidi tuunaa vanhasta tavarasta uskomattomia uusiotuotteita. Kettukarkki-

blogi taas tarjoaa poimintoja sisustustoimittajan elämäs-tä. Pics, Dots & Stripes -blogin Tiinan tyylistä tykkään erityisesti. Ja muihinkin kannattaa tutustua! Koska blogit ovat niin erityylisiä, kaikille löytyy varmasti

jotakin: www.divaaniblogit.fi.”

12

Olekunnollanuori

Nuoruus on liian arvokasta tuhlattavaksi

turhaan murehtimiseen ja ainaiseen

kolikon venyttämiseen. Tule tapaamaan meitä

niin kerromme, kuinka saat enemmän

aikaa olennaiseen.

Eli elämiseen.

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turkuwww.liedonsp.fi

13

– In my opinion, this is an excellent op-portunity for exchange students as they get to meet members of staff and ask about issues they have been contemplating on. Furthermore, one of my goals is to help people to get used to different ways of English pronounciation, Emma states enthusiastically.

It is quite rare that members of the ad-ministrative staff get to meet students even though they work in a school. Thus it was refreshing when a group of young students turned up at the English class. Emma also teaches English to exchange students, and of the students in the group, Business Ad-ministration student Tatiana Zubtsova from Russia and International Business student Sabrina Seidenbusch from Germany, Social Services student Anna Juráčková from the Czech Republic and Biomedical Laboratory Science student Ruta Gaivenyte from Lithuania agreed to get involved.

The range of topics discussed was wide

EvErydAy iNTErNATioNAliTy

and there was also a lot of laughter. Top-ics discussed together included library customs and usage, the procedures in retaking examinations, physical exercise opportunities for students, marketing of higher education institutes in different countries and, moreover, the benefits of our quality system. The students were also encouraged to actively contact the International Coordinator in their field, because they are the best people to help and promote study-related questions that exchange students might have.

benefits of exchange studies

– I’m very excited about my International Business studies, Sabrina Seidenbusch says. Here we don’t just receive informati-on in big auditoriums but put what we’ve learned into practice, as we’re constantly able to participate in various projects. I feel like I learn something new every day: I learn to think and brainstorm in a different

way because it’s not just about preparing for an exam. For example, our tutorial group is currently designing a new café in Turku and at the moment we’re devising a business plan for it. It’s very inspiring!

Anna Juráčková already has a BA de-gree from her home country and previous work placement experience from Belorus-sia, Ukraine and Georgia, where she has worked, e.g. with homeless young people and the Romany people. In here, too, Anna is interested in practical training and is looking forward to the period when she’ll be able to work with immigrants in Raisio. In fact, talking to Anna brings the discus-sion to work possibilities in international volunteer organisations, which is some-thing Sabrina is also interested in.

International contacts can arise every day.

Text: Anne lehikoinenPhotos: Heikki rahkonen

Over 300 exchange students from around the world study at TUAS during this school year. Language teachers have noticed the international potential and invited exchange students to join in their classes. One of those to do so was English teacher Emma Snowdin-Tervaniemi, who is currently training TUAS staff to become more fluent users of English.

Anna and Sabrina enjoy their time in Turku: Waiting for snow!

14

“i liKE To HAvE iT SiMPlE bUT cozy”

Moikka Filipe! Tell us something about yourself?

Filipe Marques, 24, from Portugal, Setúbal and studying Information technology and media in ICT-building. I am staying here at least until end of December, hopefully next semester too.

How did you choose Finland for your exchange destination?

There were many possibilities to choose from. Social and educational development in Finland is huge and I wanted to see how is living in Finland. Why Finns want to connect with nature so much and at the same time have developed cities.

What are the most memorable things that happened during your stay?

Finnish cottage definitely. Going to sau-na and swimming in the Baltic Sea. The school in ICT-building is amazing and the best school I have been studying in. It gives me very high motivation to study. It has been interesting to see how people are not “acting up”, although they might have much money, in my opinion it means people are self-educated and humble.

Tell us little about your living in Portugal. What is your home like?

I do not need many things to live with. I like to have it simple but cozy. I can ea-sily live with few accessories. I live in an apartment in the city with a roommate. We have three rooms, big living room, kitchen, 2 bedrooms, one small room and two bathrooms.

What do you miss in Portugal?

I miss my family, fri-ends, food and how people enjoy life des-pite possible obstac-les they might face.

you have now an apartment here in Turku. can you tell us something about your home here?

I share the apart-ment with another Portuguese student. We got to know each other at the airport. We both have an own room and we also have a kitchen and a balcony.

How did you find this private housing and why did you choose it over the student housing?

I had a place at TYS Varissuo, but the apartment was very disgusting. So we tried to find another place to live. Our tutor’s sister was going abroad and she had an apartment at Hämeenkatu. We did not have many choices, cause all the student houses were full. So they offered us the possibility to live here. I am very grateful and lucky that we got this apartment.

What do you like to do when you relax at home?

Mostly I never relax at home. Usually I only sleep when I’m home. If I have time, I might watch a movie, do laundry and listen music. I also like to cook different kind of cuisine.

How would describe the differences about your living in Finland and Portugal?

In Portugal I was living alone since I was 15 year old, so this is not new to me. Here in Finland the floor does not get so dirty, cause we take our shoes off inside. The inside temperature is always comfortab-le. In Portugal it will get cold during the winter and it is very expensive to heat the apartment. The buildings are not prepared for cold weather.

How do you finance your living, do you have enough money for food, accessories etc.?

During my exchange my parents are financing it. At home I was always working a lot and I was saving money for my exchange. I sold my car to get some more money for my exchange studies. I do get a scholarship from Portugue-

Filipe Marques is an exchange student in TUAS. I went to see how he is living in Finland and what he thinks about it.

15

se government. I spend the money wisely and I can get a long with the amount I have.

After staying here couple months, could you see yourself living in Finland for longer time?

I really can see it possible. I like the healthier lifes-tyle here. You like sports, for example running and cycling. The people are very peaceful and calm here and Finns seem to respect others privacy. I like those characteristics.

Thank you Filipe! Would like to say something for the Finnish students who read this article?

You should be more proud all that you have in Fin-land. You have very nice social culture and you should try to preserve it. I would like to see Finns to care more about your unique environment.

Routa porsaan

kotiin ajaaomaan

turun ylioppilaskyläsäätiöAsuntoja opiskelijoille.

Älä kärsi enää vanhempien nurkissa, sillä TYSillä asuminen on saman-henkistä, laajakaistalla varustettua ja sikamaisen halpaa. Tervetuloa omaan kotiin: www.tys.fi

Text and photos: Joonas Niemi

16

kodikkuuttA pikkubudjetillAMiten saada pienen opiskelija-asunnon neliöt riittämään? Ja miten saada tavaranpaljous ahtaassa tilassa vielä näyttämään hyvältä, niin että kotona viihtyisi? Saimme vinkkejä sisustussuunnittelun opiskelijalta Miia Heleniukselta.

Mieti mitä tarvitset ja panosta siihen

– Sisustamisen tulisi lähteä ensisijaisesti omista tarpeista, Miia aloittaa ja antaa hyvän esimerkin:

– Jos aina syö ateriansa sohvalla telk-karia katsellen, on turha laittaa rahaa kalliiseen ruokailuryhmään. Siinä tapauk-sessa kannattaa laittaa rahat ennemminkin vesipestävillä irtopäällisillä varustettuun sohvaan. Miia kehottaa unohtamaan kaikki standardit ja valmiit oletukset siitä, mitä kotona tulisi olla ja miltä siellä tulisi näyt-tää. Ei ole pakko hankkia rumaa kirjahyllyä, jos ei halua.

– Voihan kirjat kasata vain rentoihin pinoihin seinää vasten, jos se toimii omassa kämpässä paremmin, hän kehottaa.

– Eikä huonekaluja tarvitse ostaa vain huonekaluliikkeistä, tai ylipäänsä etsiä huonekaluja. Kaikkea käsillä olevaa voi hyödyntää edullisesti. Vanha ovi voi toimia pöytälevynä ja sinkkiämpäristä saa katto-valaisimen. Mikään ei laita luovuutta liik-keelle niin hyvin kuin resurssien niukkuus, Miia sanoo.

Opiskelijakämpästä voi siis saada per-soonallisemman kuin rahan kanssa sisuste-tusta, kun käyttää mielikuvitustaan.

Miten vähäiset neliöt, ison tavaramäärän ja tyylikkyyden saisi yhdistettyä saman katon alle?

– Pienessä asunnossa yhtenäinen väritys on valttia. Suuret pinnat kannattaa pitää väritykseltään samankaltaisina ja mel-ko vaaleina. Korostusvärejä ja kuoseja kannattaa käyttää sitten pienemmissä pinnoissa. Asuntoon voi tuoda väriä myös ihan arkisilla esineillä ja vaikka vaatteilla ja kengillä.

Nätit korkkarit kirjapinon päälle siis? Miksei?

Tärkeää on myös että kaikille tavaroille on paikka, jonne ne voi siivota tarvittaessa. Muuten on tuomittu jatkuvaan epäjärjes-tykseen ja tilanahtauteen. Jos säilytystilaa on vähän, irtotavaran sijoittelussa kannat-taa miettiä, mihin tarkoitukseen ja missä tilassa kyseistä tavaraa käytetään.

Miia vinkkaa, että vähäiset säilytysti-lat kannattaa maksimoida hankkimalla kaappeihin ja laatikoihin erilaisia koreja, vetolaatikoita ja muita sisusteita, jotka tuovat lisäkuutioita säilytystiloihin.

– Pienen asunnon sisustajan kannattaa ottaa vinkkejä loft-sisustamisesta. Näissä, vanhoihin tehdaskiinteistöihin tehdyissä kodeissa, on usein kaikki toiminnot yhdes-sä ja samassa tilassa. Huonekaluja on vain harkiten ja usein tilan koko korkeus on käytetty hyödyksi. Tavarat saavat olla esillä ja usein jopa rajaavat eri tiloja, Miia ideoi.

Ja tietysti raja tulee jossain vastaan. Parhaillakaan järjestelytaidoilla ei saa kahdeksaa kuutiota tavaraa mahtumaan

kaksi kuutiota vetävään kaappiin. Ajoit-tain kannattaa käydä kaapit läpi ja miettiä onko osa tavarasta turhaa ja sellaista jota ei koskaan käytä? Myymällä turhat roinat kirpputorilla, netissä tai kaveriporukan sisällä voi ansaita lisärahaa sisustamiseen.

Miten voi helposti muuttaa asunnon ilmettä ilman suuria ja kalliita lisähankintoja?

Miia kehottaa katsomaan valaistusta uusin silmin:

– Onko aina tarpeen pitää päällä sitä kattovaloa? Pelkät pöytälamput ja kyntti-löitä sytyttämällä saa kodista kuin kodista tunnelmallisen. Myös tavaroiden järjestystä voi pohtia uusiksi, vaihtamalla suurien huo-nekalujen paikkoja saat aivan erinäköisen asunnon.

Miian mukaan on yleinen virhe sijoittaa kaikki huonekalut seinien vierelle ja kauas toisistaan. Hän suosittaa sijoittamaan niin huonekalut kuin pikkuesineetkin ryhmiksi. Taulut kannattaa myös ripustaa ryhmäksi ja niin, että niiden keskikohta on noin silmän korkeudella. Olemassa oleville tavaroille saa uutta ilmettä pienellä tuunaamisella:

– Tekstiilit ovat edullinen tapa muuttaa asunnon ilmettä ja niitä voi käyttää hyvin monella tavalla. Tekstiileillä voi myös muokata ja rajata tilaa. Olen mm. käyttänyt valkoisia purjerengasverhoja vaatekaapin edessä korvaamassa rumat kaapinovet, Miia vinkkaa.

Haastattelu: Anna TeleniusTeksti: Paula PernuKuvat: Miia Helenius

Ruokahuoneen kahdet kasvot toteutettu valaisimien maalauksella ja värimaailman muutoksella, esimerkiksi osana kevätsiivousta tai muuten vuodenaikojen taitteessa voi virkistää itseään vaihtelulla – piristävää punaista ja pehmeää pellavaista.

17

OPISKELIJAREKRYTOINNIN ASIANTUNTIJAYRITYS | WWW.LEGIOONA.FI

TÖITÄ TARJOLLA KOKO OPISKELU-URASI AJAN!

UUSI OSOITTEEMME: BIOCITY, TYKISTÖKATU 6 A, 20520 TURKU

WWW.LEGIOONA.FIINFO@LEGIOONA.FI

LIITY LEGIOONALAISEKSI LUOMALLA OMA CV:SOITA 010 320 4181 TAI MEILAA INFO@LEGIOONA.FI

Sisustussuunnitelija Miia Helenius sum-maa ekologisuuden sisustuksessa monita-hoiseksi ilmiöksi:– Ekologisuus voi olla sitä, että tuote on val-mistettu lähellä. Se voi olla sitä, että se on val-mistettu nopeasti uusiutuvasta materiaalista. Ekologisuus voi olla pitkäikäisiä tuotteita ja laadukkaita ja kestäviä materiaaleja. Se voi olla vanhan korjaamista ja uudistamista.

Opiskelijakunnan virallinen joka paikan aktivisti edunvalvontasihteeri Telenius listaa ohessa ekologisesti ja taloudellisesti kestä-vämpiä ratkaisuja uusien sisustuselementtien hankintaan Turussa:

Hankinnoissa kannattaa tietysti sekä bud-jettia että hiilijalanjälkeä ajatellen hyödyntää erilaisia kirpputoreja sekä kierrätyskeskuksia. Varsinkin huonekaluja hankittaessa ei huokea hinta aina yhdisty kestävyyteen sekä pit-käikäisyyteen. Nykyisin myös kirpputoreilta

löytöjen tekemisestä on erityisesti innokkai-den sisustajien keskuudessa tullut varsinaista kilpajuoksua, parhaimmat löydyt osuvat kohdalle yleensä sattumalta. Jos kuitenkin on mielessä jotakin erityistä, kannattaa välillä suunnata lähialueen pienempiin kaupunkei-hin ja paikkakuntiin kirpputorikierrokselle, sillä sieltä usein tekee löytöjä suuremmalla todennäköisyydellä ja vielä edullisemmin kuin Turun alueen vastaavista. Alle listattu joitakin esimerkkejä erityylisistä Turussa si-jaitsevia puodeista, joihin kannattaa tutustua:• Hyväntekeväisyysjärjestöjen kirpputorit:

Pelastusarmeijan kirpputorit

• Hyllykirpputorit: Kirppis-Center

• Kierrätyskeskukset: Turun Ekotori

• Antiikkiliikkeet: Art+Design

• Uutta ostaessa kannattaa hyödyntää paikallis-

ten pienten suunnittelijoiden tuotteita, jolloin

pääsee nauttimaan persoonallisesta ja yksilölli-

sestä kädenjäljestä. Parhaita paikkoja hankkia

em. tuotteistoa ovat ajoittain järjestettävät

Designtorit ja –myyjäiset sekä verkkokaupat

Opiskelijabudjetilla sisustaessa on erityisen helppo ottaa huomioon myös ekologisuus, sillä monet ympäristöä vähemmän kuormit-tavat ratkaisut sisustuksessa ovat myös niitä kukkarolle huokeampia vaihtoehtoja. Eivät tietysti kaikki. Joka tapauksessa ekoilu on aiheena aivan yhtä ajankohtainen opiskelijan asumiseen liittyvä tekijä maapallon ja meidän kaikkien näkökulmasta kuin hinta useimpien opiskelijoiden kulutusvalinnoissa. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Uusi Musta -blogin kirjoituksesta ”Yleisön pyynnöstä: ekologinen sisustaminen”, uusimusta.squarespace.com/

etusivu/2010/4/21/yleison-pyynnosta-ekolo-

ginen-sisustaminen.html.

Teksti: Anna Telenius

Ekotekoja sisustukseen

Pihamarkkinoilta löydetty vanha tehdastyylinen valaisin

on saanut uuden ilmeen ja toimii nyt jalkavalaisimena.

Kaksi erilaista paikkaa ja käyttökohdetta valaisimille

– sisustuselementtinä ja käyttöesineenä.

18

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUOn toimisto on Lemminkäisenkadun toimi-pisteessä (Lemminkäisenkatu 30, 20520 Turku). Löydät meidät Untamonkadun puoleiselta sisä-pihalta B-siivestä. Toimistossa sinua palvelevat edunvalvontasihteeri, opiskelijasihteeri, tiedottaja ja pääsihteeri. Tule kysymään neuvoa esimerkiksi tuutorointia, liikuntaa tai yleisesti edunvalvontaa koskevissa asioissa! Toimistolla voit hoitaa myös kaikki opiskelijakorttiisi liittyvät asiat.

uutisiA lyhyestiTuokio hakee toimitusavustajia!

Pitelet juuri kädessäsi Turun ammattikorkeakoulun opiskelija-kunta – TUOn jäsenlehteä, Tuokiota. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, minkä lisäksi kesällä ilmestyy uusille opiskelijoille suunnattu erikoisnumero, Kesä-Tuokio. Tuokiossa käsitellään ajankohtaisia erityisesti opiskeluun ja opiskelijoiden elämään liittyviä aiheita.

Tuokiota kirjoittavat Turun AMK:n opiskelijat sekä muutama henkilökunnan jäsen – ja pian toivottavasti myös sinä! Toimitusavustajiksi ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Avustajat voivat esim. kirjoittaa lehti-juttuja, valokuvata tai vaikkapa piirtää sarjakuvaa.

Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan toimin-taan, ota yhteyttä sähköpostitse: tuokio@opiskeli-jakunta.net.

Voit tulla avustajaksi vaikka vain seuraavaan nu-meroon tai tulla mukaan toimintaan pidemmäksikin aikaa! Seuraava Tuokio ilmestyy heti alkuvuodesta 2012.

Kampukselta kajahtaa!

Turkulaiset opiskelija- ja ylioppilaskunnat (TUO, Novium, TYY ja ÅAS) ovat keväästä 2010 asti kirjoittaneet opiskelijaelämää käsittelevää blogia Turun Sanomien internetsivuilla. Kampukselta kajahtaa -blogissa käsitellään ajankohtaisia aiheita opiskelijajär-

jestöjen näkökulmasta. Käy lukemassa ja kommentoi-massa: blogit.ts.fi/kampukselta-kajahtaa

www.opiskelijakunta.net

PS: Tiesitkö, että Tuokion voi lukea myös sähköisesti?

www.opiskelijakunta.net -> Tuokio

19

Alumnin puheenvuoro

Opiskelijaelämällä on harmillisen usein negatiivinen sointu siitä puhuttaessa. Syyl-lisenä voidaan ehkä pitää haalareissa kier-täviä nuoria kaupungilla vai mielletäänkö opiskelijaelämä vain köyhäksi ja rankaksi ajaksi, josta ei keksitä mitään hyvää sanot-tavaa? Ehkä tuo kuva on ihmisille muo-dostunut heidän omista kokemuksistaan.

Tässä asiassa ei poikkeusta tee myös-kään opiskelija-asuminen – ikävä kyllä. Opiskelija-asumisesta vielä negatiivi-semman kuvan maailmalle ovat kyllä antaneet opiskelijat ja valmistuneet ihan itse. Negatiivisia kokemuksia opiskelija-asumisesta on varmasti kaikilla: pieni koppi asuntona, kämppiksiä sekä elämää ilman yksityisyyttä.

Miksi ei koskaan muistella niitä upeita, hienoja hetkiä joita opiskelija-asuntoon muuton jälkeen on saatu kokea? Onko syy-nä vain suomalaisten perin negatiivinen asenne kaikkea kohtaan vai onko meidän normaali elintaso noussut jo niin ylös, ettei edes muisteta, kuinka mahtavaa elämä voi olla myös eläessäsi hieman vaatimat-tomammin?

Jos tarkastelen asiaa omien kokemus-teni perusteella, käännyn helposti tuohon viimeisimpään mielipiteeseen. Silloin joskus kun itse aloitin opiskelun, päädyin Tampereelle opiskelijasäätiön tarjoamaan opiskelija-asuntolaan. Ja siinä sitä asunto-laa riitti. Samassa talossa oli kahdeksan-toista kerrosta ja jokaisessa kerroksessa yhdeksän kolmen hengen soluasuntoa.

Nyt vuosia myöhemmin jo ammattikor-keakoulustakin valmistuneena naurattaa muisto, jolloin Turun Ylioppilaskyläsäätiö tarjosi itselleni omaa asuntoa rauhallisesta ja mielestäni erittäin mieluisasta asuinpai-kasta, Turun Ylioppilaskylän Nummenran-nasta. Asunto oli juuri valmistunut kaksio, joka tarjottiin vain yksin minun käyttöön. 35 neliötä ja oma parveke!

Kaikki päättyi kuitenkin kuin seinään kuullessani asunnon hinnan: 596,41 € kuukausi! Opiskelija-asunnosta!

Ajatus omasta uudesta opiskelija-asun-nosta oli hieno ja tiesin sen olevan hin-tavampaa kuin edellinen, mutta rajansa kaikella. En valmistumisen jälkeenkään

TUo oPiSKEliJA-ASUMiSEN NEgATiiviNEN SoiNTU…

ole maksanut isommasta asunnosta tuota hintaa, vaikka uudehkossa asunnossa asunkin.

Lopputuloksena itselleni vahvistui, että tuo virallinen opiskelija-asuminen on historiaa. Soluasunnot ovat katoavaa perinnettä. Ja ainakin vuokralle tarjoajan ajatus opiskelijoiden elintason noususta on selvä. Hienoja asuntoja kaivataan ja onhan niitä hienoa suunnitella. Ainoa pikku juttu on tainnut unohtua: opiskelija-asuntojen on tarkoitus olla edullisia, jotta opiskelijat voivat niissä asua.

Tahdonkin toivottaa kaikille pienissä soluasunnoissa, noissa aidoissa ja alku-peräisissä opiskelija-asunnoissa asuville leppoisia opiskelupäiviä. Nauttikaa omasta tiskaajasta ja ruoan laittajasta silloin, kun olette sopineet kämppisten kanssa ruo-anlaitto vuoroista. Myös yleisten tilojen siivous hoituu hyvin kämppisten toimesta. Eläkää ”kroisoksina”, sillä vuokran jälkeen opintotuesta jää muuhunkin elämiseen, eikä ylimääräisiä töitä tarvitse tehdä.

Nauttikaa siis upeasta opiskelijaboxis-tanne ja olkaa ylpeitä siitä, että pidätte vielä yllä kenties katoavaa opiskelija-asumisperinnettä.

Teksti: Mikko Hietala

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUO Lemminkäisenkatu 30, B-siipi, katutaso, p. 045 670 6650www.opiskelijakunta.net, tuo@opiskelijakunta.net

Opintopisteitä ei kuulu ja lukujärjestykset ovat myöhässä?

Saanko opiskelijana

maksutonta lakineuvontaa?Järjestetäänkö

opiskelijoille kohtuuhintaista

liikuntaa?

Vastauksia ja neuvoja näihin ja muihin pulmiin saat

etujasi valvovalta TUOlta!

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta - TUO Lemminkäisenkatu 30, B-siipi, katutaso, p. 045 670 6650 www.opiskelijakunta.net, tuo@opiskelijakunta.net