Embed Size (px)
DESCRIPTION
Turun kaupungin henkilöstölehti
Citation preview
TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 3 / SYYSKUU 2014
Turku 2029 on tiekartta tulevaisuuteen s. 4
Kunta10 paljasti eri ammattiryhmien isot terveyserot s. 7
Voiko negatiivisuuden kääntää voitoksi? s. 13
Syksy tuo kuitenkin paljon muutakin: Kunta 10 -hyvinvointikysely tehdään
taas tänä vuonna ja tavoittelemme tie-tysti suurten kaupunkien kärkisijaa sii-nä niin vastausprosentin kuin kehityk-senkin suhteen.
Tyky-rannekkeen käyttöönotto on osoit-tautunut hyväksi ja sitä hiotaan palautteen perusteella edelleen paremmaksi.
Savuttomuutta virallistetaan osaksi kau-pungin henkilöstöpolitiikkaa.
Lisäksi henkilöstöjohtamisen tukiväli-neet paranevat tulevan SAP HR -järjestel-män käyttöönoton edetessä. Tavoitteena on, että ensi vuonna koko kaupunki pää-see näiden helppokäyttöisten itsepalvelui-den piiriin.
Elämme siis varsin vauhdikasta syksyä. Ollaan toisillemme tukena olemalla hyviä työkavereita, esimiehiä ja alaisia!
Työn ja olemisen iloa toivotellen
Sinikka ja koko strategisen HR:n joukko
3/2014Toimitus/redaktion
Turun kaupungin konsernihallinto
Viestintä ja markkinointi
Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku
Åbo stads koncernförvaltning
Kommunikation och marknadsföring
Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo
Päätoimittaja/Huvudredaktör
Jaana Räsänen-Nauska
puh. 050 559 0449
Taitto/Layout
SEK Point Oy
Painopaikka/Tryckeri
Jaakkoo-Taara Oy
Painosmäärä/Upplaga
15100 kpl/st
Kannen kuva/Omslagsbilden
Janne Riikonen
Viimeisen Turun pualest
-lehden ilmestymisaika taulu:
nro 4/2014 ilmestyy viikolla 50–51 (10.–15.12.)
Aineiston deadline 13.11.2014
Toimitus pidättää oikeuden tarpeen
vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.
Toimitus ei vastaa pyytämättä
lähetetystä materiaalista.
Lisätiedot:
http://netku/tupu
Turun kaupungin henkilöstölehti
PÄÄ KIRJOITUS
Lehteä koskevat ruusut, risut ja
ideat voit toimittaa päätoimittajalle tai
oman toimialasi viestintähenkilölle.
K esän helteet latasivat akkuja alka-nutta syksyä varten – helteen heh-kun muistot mielessä syksyn sateet
ja ruska tuntuvat raikkailta. Tervetuloa tuo-re vuodenaika!
Syyskauden aloitukseen kuului myös yt-neuvotteluiden käynnistäminen henki-lötyövoiman vähentämiseksi. Uudistamis-ohjelmassa yritettiin kaikin keinoin löytää vaihtoehtoisia tapoja kustannusten alen-tamiseksi, mutta taloustilanne ja valtion-osuuksien väheneminen olivat suurempi voima, valitettavasti.
Vaikka yt-neuvottelut herättävät huolta jo sanana, ei silti kannata lamaantua epä-toivoon – kaikesta huolimatta kaupunki on vakaa, luotettava ja turvallinen työnanta-ja. Työtämme ei voida lakkauttaa, ei siir-tää Kiinaan eikä myydä kokonaisuudessaan rapakon taakse.
Silti se ei tarkoita sitä, että voisimme jää-dä paikoillemme makaamaan – uusia toi-mintatapoja on etsittävä jatkuvasti, ja jos-kus vanhoista luovuttava, jotta uudelle on tilaa. Tuoreella Henkilöstö voimavarana -ohjelmalla on haluttu nostaa työn tekemi-sen perusasiat taas keskiöön – perustavoit-teenamme on, että työ lisää hyvinvointia.
Mitä Turkuun kuuluu näin syksyn korvalla?
”Kaikesta huolimatta kau-punki on vakaa, luotettava ja turvallinen työnantaja.”
V ain keskittämällä hankintamme so-pimustuotteisiin saamme suurten määrien hintaedut. Mitä enemmän
sopimuksia käytetään, sen parempia sopi-muksia jatkossa solmitaan. Turun kaupun-ki haluaa olla luotettava sopimuskumppa-ni myös toimittajille.
Kestävyys ja ympäristöystävällisyys hankintakriteereinäKaupunki vaatii sopimustuotteiltaan kestä-vyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Hinta-kilpailu aiheuttaa silti toisinaan laatuongel-mia, mutta niihin puututaan välittömästi. Tuotteiden käyttäjiltä toivotaan aktiivista palautetta aina kun ongelmia ilmenee.
Hankintojen tekeminen ohi sopimustoi-mittajien aiheuttaa merkittävästi lisäkus-tannuksia ylimääräisenä työnä erityisesti laskunkäsittelyssä. Välilliset kustannuk-set eivät näy tilaajalle, vaan tuntuvat kau-punkitasoisina prosessikuluina.
Vaikka kaupoissa myytävät kampanja-tuotteet saattavat olla joskus hinnaltaan halvempia, ne eivät aina täytä kaupungin takuu- tai toimitusvaatimuksia ja tulevat
lisäkustannuksineen hintaansa paljon kal-liimmiksi.
Hankinnat SAP SRM -järjestelmälläNyt kun taloustilanteemme on erityisen tiukka, säästetään mieluummin hankin-noista kuin henkilöistä. Helpoin tapa säästää on jättää kokonaan hankkimatta, toiseksi helpoin on tilata SAP SRM-järjes-telmän kautta.
Yleisimmät sopimustuotteet löytyvät SAP SRM -tilausjärjestelmän tuoteluette-losta. Järjestelmästä voi tilata myös sellaisia tuotteita, joita ei löydy luettelosta. Tällöin tilaus ohjautuu hankinta- ja logistiikkakes-kuksen ostajalle, joka toimittaa tilauksen täydennettynä eteenpäin. Ostaja ottaa ti-laajaan yhteyttä, jos sopimustuote poikke-aa tilatusta tuotteesta.
Osana uudistamisohjelmaa hankinnoista raportoidaan kaupunginhallitukselle. Ohi-ostoja seurataan raportoinnin avulla ja tar-vittaessa niihin puututaan.
HANKINTAPAIKAT JA -OHJEET Netkussa netku/hankinnat.
Teksti: Pauliina Lautiainen | Kuva: Tuuli Mansikkasalo
Miten säästän hankinnoissa?Turun kaupunki on iso hankintayksikkö. Yhteisissä hankintasopi-muksissa hyödynnämme kaupungin suuret hankintamäärät. Hyöty näkyy ostohinnoissamme. Sopimustuotteiden ominaisuudet ja laa-tuvaatimukset on määritelty yhdessä suurimpien käyttäjien kanssa.
Voit antaa palautetta sopimus-toimittajista ja sopimustuotteista joko suoraan hankinta- ja logistiik-kakeskuksen sopimusyhteyshen-kilöille, asiakaspalveluun tai Net-kun kautta. Mikäli tuote on huono tai ei sovi käyttötarkoitukseen, on tärkeää, että siitä tulee tieto. Han-kintasopimukset laaditaan käyttä-jien tarpeiden mukaisesti.
Netku/hankinnat ➞ Hankintapaikat
Hankinta- ja logistiikkakeskus keskitti syyskuun alussa hankintaan ja tilaa-miseen liittyvät palvelut asiakaspal-velupisteeseen.
Ota yhteyttä asiakaspalveluun, kun• haluat tietää enemmän SAP SRM-
tilaamisesta tai tilaus- ja hyllytys-palveluistamme
• haluat antaa palautetta tuotteista tai palveluistamme
• tilaamaasi tuotetta ei ole toimitettu• tilaaminen tuntuu vaikealta• oikean hankintapaikan löytäminen
on ongelma. Asiakaspalvelussa työskentelevät Hannu Isomaa ja Terhi Oinonen vastaavat yhteydenottoihin nopeasti, henkilökohtaisesti ja tehokkaasti puhelimitse, p. 02 2627 248 ja sähköpostitse [email protected].
• Kierrätetään käytettyjä tavaroita toimipaikkojen välillä, esim. kalusteet.
• Ei hankita aina uutta vaan korjataan ja kunnostetaan vanhaa.
• Ostetaan vain tarpeeseen eikä kerätä ylimääräisiä varastoja.
– Ota meihin rohkeasti yhteyttä kaikissa hankintoi-hin liittyvissä asioissa, toivovat Terhi ja Hannu.
• Ei osteta kalliita tuotteita, jos halvempikin riittää.
• Kaupungin tavaroista pidetään yhtä hyvää huolta kuin omista.
• Suositaan kimppakyytejä ja hankitaan yhteiskäyttöisiä polkupyöriä
Kaupungin henkilökunnalta tulleita ideoita hankinnoissa säästämiseksi
Haloken asiakaspalvelu palveluksessasi
Turun pualest 3
Tekstit: Päivi Autere, Heini Parkkunen, Jaana Räsänen-Nauska
Turun kaupungin strategia, Turku 2029, on valmistunut – ole hyvä!Turun kaupungin uusi strategia on pitkän aikavälin suunnitelma siitä, miltä Turku näyttää vuonna 2029, kun kaupunki täyttää 800 vuotta. Turku 2029 on eräänlainen tiekartta, joka kertoo, mihin halutaan mennä.
PÄÄMÄÄRIÄ VUODELLE 2029 • Turun palvelut ovat asiakas-
lähtöisiä ja kattavasti saatavilla sähköisesti.
• Turkulaisten elämä on aktiivista ja osallistuvaa.
• Kaupunkikulttuuri ja tapahtuma-tarjonta on vireää ympäri vuoden.
• Turku on Suomen paras opiskelijakaupunki.
• Kaupungin elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllisyysti-lanne hyvä.
• Kaupunki tarjoaa vetovoimaisia asumisvaihtoehtoja.
• Turun liikenneratkaisut ovat sujuvia ja vähäpäästöisiä.
• Turusta pääsee tunnissa junalla Helsinkiin.
• Kaupunki toimii kestävän kehityksen mukaisesti.
• Hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2040 mennessä.
• Kaupungin hallinto on sujuvaa ja avointa.
• Turun talous on tasapainossa.
tegiset ohjelmat, jotka kuvaavat tarkemmat tavoitteet ja keinot, joilla kaupunkiorgani-saatio – siis me – toteutamme niitä teemo-ja ja asiakokonaisuuksia, joita Turku 2029 sisältää. Hyvinvointi- ja kilpailukykyohjel-mat ovat kaupunkia kehittäviä ohjelmia ja Henkilöstö voimavarana -ohjelmaa toteut-tamalla pidetään huolta siitä, että Turus-sa hyvinvoiva ja osaava henkilökunta pitää rattaat pyörimässä.
– Kaikki kunnat ja kaupungit halua-vat, että asukkailla ja yrityksillä olisi hyvä elää ja toimia ja henkilöstö kokisi työnsä mielekkääksi, niin Turkukin. Menestys on kuitenkin kiinni siitä, miten hyvin osataan hyödyntää omia vahvuuksia ja tunnistaa ja puuttua heikkouksiin. On pakko tehdä va-lintoja, sillä kaikkeen ei voi panostaa yhtä paljon. Me panostamme siihen, että Turku on vuonna 2029 pohjoisen Itämeren kiin-nostavin kaupunki, toteaa Randell.
Kuva: Sari Järvinen
K aupunkistrategiaa on valmistel-tu huolella ja sen työstämiseen on osallistunut lukuisissa työpajoissa,
kuulemistilaisuuksissa ja kyselyihin vastaa-malla paitsi kaupungin oma henkilökunta ja luottamushenkilöt myös asukkaat ja kau-pungin monet sidosryhmät, kuten elinkei-noelämän ja yliopistojen edustajat.
Mitä Turku 2029 merkitsee henkilöstölle?– Turku 2029 ei ole vain johdon tiekartta, vaan linjaukset suuntaavat koko henkilös-tön työtä. Pidänkin tärkeänä, että jokainen kaupungin työntekijä tutustuu strategiaan. Strategian linjauksista keskusteleminen, niiden sisäistäminen ja omaan työhön soveltaminen on olennaista, jotta Turku oikeasti suuntaa kohti uutta, muistuttaa kaupunginjohtaja Aleksi Randell.
Turku 2029 -kiteytystä täydentävät stra-
4
Strategisen Hyvinvointi ja aktiivisuus -oh-jelman Aktiivinen kaupunkilainen -osiota on mukava lähteä toteuttamaan vapaa-aikatoimialalla.
– Ohjelman linjaukset sopivat meille kuin nenä päähän, olemmehan määritelleet tahtotilaksemme ”aktiivisuus elämäntavak-si” ja perustehtäväksi tarjota turkulaisten arkeen ja juhlaan elämäniloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa, iloitsee toimiala-johtaja Minna Sartes.
– Olen tyytyväinen myös siihen, että strategisten ohjelmien linjaukset sekä kult-tuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntien pai-nopisteet ovat hyvin yhteen sovitettavissa, Minna jatkaa.
Strategiaa toteutetaan jo toimialalla eli nollapisteestä ei tarvitse lähteä. Esimer-kiksi linjaus omatoimiseen aktiivisuuteen tukemisesta näkyy muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostamisena: maksuton Poweraction-liikuntatoiminta on kaikille avointa, ja nuorisopalvelujen työpajatoiminta ottaa haltuun ilman kou-lu- tai työpaikkaa jääneet.
Uudistettava sopimusohjaus vahvistaa entisestään strategian viemistä käytäntöön.
Katso animaatio Paavo Nurmen Turku-esittelystä
sivuilta www.turku.fi/2029.
– Henkilöstö voimavarana -ohjelman avul-la selkiytämme, minkälainen työpaikka Turun kaupunki on. Tavoitteena on, että me kaikki kokisimme, että työ on etuoi-keus ja voimme olla työstämme ylpeitä, tii-vistää henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen.
Henkilöstö voimavarana -ohjelma on jaettu kolmen painopistealueeseen, jois-ta jokainen on jaettu lisäksi alateemoihin:1. Turussa jokaisen tulee voida kokea,
että työ lisää hyvinvointia2. Aktiivinen osaamisen ennakointi3. Turku on vetovoimainen työnantaja
Henkilöstö voimavarana -ohjelma Kustakin painopistealueesta
valitaan vuosittain yksi erityistä edistämistä vaativa teema, kuten esimerkiksi töiden priorisoiminen, riittävän osaamisen varmistaminen ja palkitseminen. Silti koko ohjel-man henki sitoo meitä koko ajan.
– Strateginen HR on tukena luo-massa prosesseja kaupungintasoisiin kehitystavoitteisiin. Toimialoilla ta-voitteita muokataan omia tarpeita vas-taaviin käytännön toimiin, lupaa Val-tonen.
Aktiivisuus elämäntavaksi– Aktiivisuuden edistäminen ja tu-
keminen ohjaa toimintamme. Haastee-na on, miten ja mistä tavoitamme ne henkilöt, joilla ei vielä ole harrastuksia ja palvelemme samalla jo aktiivisia kau-punkilaisia. Toimialan palvelualueiden välinen yhteistyö on tuonut tähän jo uu-sia toimenpiteitä. Tämä työ jatkuu strate-gian viitoittamalla tiellä.
– Myös yhteistyön ja kumppanuuden vahvistaminen järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa on vahvasti mukana strate-giassa, meillä aiheen yhteinen työstäminen aloitettiin viime viikolla toimialan johto-ryhmien työpajassa, summaa Minna Sartes.
Kuva: Martti Puhakka/ TMK
Miltä näyttää tulevaisuuden Turku?Kaikkiin turkulaistalouksiin jae-taan viikon 39 aikana (22.–26.9.) kaupunkistrategian sisältöihin joh-datteleva Tulevaisuuden Turkupos-ti. Lehdessä visioidaan kepeään sävyyn, millaisia uutisia kaupun-gilla on kerrottavana vuonna 2029. Mikäli et kuulu Turun postijakelun piiriin, voit noutaa lehden Yliopis-tonkatu 27a:n aulasta tai Turkupis-teestä (Puolalankatu 5). Tulevai-suuden Turkupostin voi lukea myös verkossa sivuilla turku.fi/2029.
TURKU 2029 HENKILÖSTÖLLE: Netku/turku2029
Turun pualest 5
Turun kaupungilla vuoden 2014 alus-sa aloittanut työhyvinvointipäällikkö Sari Forsman on innoissaan Kunta10-tutki-muksen mahdollisuuksista.
– Kunta10-tutkimuksen avulla saam-me kuvan siitä, miten työntekijämme ja työyhteisöt voivat. Meidän on erittäin tär-keää saada tietoa työhyvinvoinnin kehittä-misen painopistealueista, jotta voimme lä-hestyä niitä oikeilla työvälineillä.
Forsman haluaa myös panostaa alku-vuodesta 2015 ilmestyvien tutkimustulos-ten analysointiin ja käsittelyyn.
– Pyrimme tukemaan ja kannustamaan esimiehiä tulosten käsittelyssä aiempaa enemmän, jotta saamme oikeasti kehitet-tyä työyhteisöjä ja työhyvinvointia. Toivon tutkimuksen tiimoilta vilkasta keskuste-lua ja yhteistyötä Strategisen HR:n kanssa.
Eteenpäin vakaasti, mutta ei liian vakavastiTyöhyvinvointi ei ilmesty työpaikalle tyh-jästä, vaan se vaatii järjestelmällistä kehit-tämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä. Työ-hyvinvointia kehitettäessä on tärkeää, että henkilöstön näkemykset, toiveet ja tunte-mukset otetaan aidosti huomioon. Yhtä tärkeää on positiivinen kehitysilmapiiri ja ratkaisukeskeisyys. Sari Forsman kannus-taakin kaikkia työntekijöitä vastaamaan ja haastamaan myös lähimmät työkaverit kyselyn äärelle.
– Nyt on jokaisella mahdollisuus vai-kuttaa omaan työhyvinvointiin ja työyhtei-sön kehittämiseen. On erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn.
Kehitettävissä asioissa ei kannata suunna-ta huomiota vain ongelmiin, vaan myös työn voimavaroja on osattava hyödyntää. Voimava-roilla vahvistetaan työhyvinvointiin liittyviä myönteisiä kokemuksia, kuten selkeä työn-kuva, turvallinen työympäristö, hyvä johta-minen, ammattitaito ja tuloksekas työnjälki.
Ainutlaatuinen tutkimusTyöterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Tuu-la Oksasen mukaan Kunta10-tutkimus antaa ajantasaista ja arvokasta tietoa työ-elämän laadusta ja muutosten vaikutuksis-ta kuntatyöntekijöiden hyvinvointiin.
– Kunta10-tutkimuksen seuranta-ai-neisto on maailmanlaajuisesti arvioituna erittäin korkeatasoinen ja ainutlaatuinen. Siitä on tehty monia alkuperäishavaintoja, kuten henkilöstövähennysten vaikutukset työntekijöiden terveyteen.
Vuosien saatosta Oksanen muistaa yh-den hauskan sattumuksen tutkimukseen liittyen.
– Vuonna 2006 kävi niin, että yksi pos-tilaatikkoon palautuskuoressa jätetty kysely oli osittain tuhoutunut ilkivallan seurauk-sena. Posti kuitenkin toimitti osittain pa-laneen lomakkeen meille asti – niin tärke-ää on Kunta10-tutkimukseen vastaaminen!
Teksti: Eero Mäntylä
Kunta10 edistää työhyvinvointiaKäynnissä oleva Kunta10-tutkimus on ollut tärkeä työhyvinvoinnin ke-hittämisväline jo vuodesta 1997. Tutkimukseen vastaa tänä vuonna yli 90 000 kunnan työntekijää yh-destätoista eri kaupungista.
M äärä vastaa yli 20 prosenttia koko Suomen kunta-alan työntekijöis-tä. Tutkimus on maan laajin ja
pitkäaikaisin kunta-alan henkilöstöön koh-distuva tutkimus. Seurannalla on suurta merkitystä koko kunta-alan kehittämisen kannalta. Toistettujen kyselyjen jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioi-da työelämän laadun muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen.
Tavoitteena vastausprosentti 70Turun kaupunki on tänä vuonna asettanut tavoitteeksi, että vähintään 70 prosenttia henkilöstöstä vastaa kyselyyn. Kattava vas-taajajoukko mahdollistaa työhyvinvoinnin paremman tarkastelun ja antaa vaikutta-vuutta muutostarpeisiin.
Taloudellisesti hankalana ajanjaksona työhyvinvoinnin huomioiminen on ensi-sijaisen tärkeää, jotta työntekijät voisivat nauttia työstään ja suoriutua siitä mahdol-lisimman hyvin.
Vastaa syyskuun loppuun mennessä ja voita keltainen
JOPO!
6 Turun pualest
kiksi mielenterveyden ongelmat aiheuttivat ison osan sosiaalityöntekijöiden sairauspois-saoloista, lähihoitajilla taas tuki- ja liikun-taelinsairaudet.
Sosiaalityöntekijät ilmoittavat työmää-ränsä ylittävän sietokyvyn selkeästi useam-min kuin muut ammattiryhmät. Lähihoi-tajien työmäärä on tutkimuksen mukaan noussut vuodesta 2000 lähtien.
Lihavuus yleistyy niin sairaanhoitajien kuin lähihoitajien keskuudessa. Kunta10-tutkimuksessa kysyttiin myös liikunnan määrää. Lähihoitajilla liikunta on vähen-tynyt vuodesta 2000 lähtien.
Erityisesti lähihoitajat ja sosiaali- työntekijät toimenpiteiden kohteenaOikea ravinto, liikunnan lisääminen ja esi-merkiksi tupakoinnin lopettaminen voivat vaikuttaa työssä jaksamiseen ja terveyteen.
– Syksyn aikana järjestämme yhteistyös-sä asiantuntijoidemme ja työterveyshuol-lon kanssa koulutuksia juuri lähihoitajille ja sosiaalityöntekijöille, kertoo hyvinvoin-titoimialan henkilöstöpäällikkö Maaria Palomäki.
Työterveyshuolto ja terveysasemat jär-jestävät painonhallintaryhmiä. Stressin-hallinnan opettelu sekä väkivallan uhkaan varautuminen ovat myös tärkeitä tekijöitä elintapojen muutoksia unohtamatta.
– Järjestämme uudelleen koulutuksen ”Ryhdy oman elämäsi valmentajaksi”. Sen tavoitteena on kannustaa pohtimaan elä-määnsä ja hyvinvointiinsa liittyviä valin-toja. Erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, miten aika riittää itsestä huolehti-miseen, Palomäki jatkaa.
Hyvinvointitoimialalla palkitaan Vuoden Innostajia ja Innostavia työ-paikkoja työhyvinvointi mielessä. Kuva viime kevään juhlallisuuksis-ta kaupungintalolta.
Kunta10 paljasti eri ammattiryhmien isot terveyserot
Hyvinvointitoimialalla kohdennettuja tyhy-koulutuksiaHyvinvointitoimialalla on kiinnitetty huomiota Kunta10-tutkimuksen tu-losten huolestuttaviin merkkeihin. Eri ammattiryhmien väliltä on löyty-nyt isoja terveyseroja. Ongelmat ha-lutaan ottaa puheeksi ja tukea työn-tekijöitä muun muassa järjestämällä heille kohdennettuja tyhy-koulutuk-sia syksyn aikana.
Teksti ja kuva: Tiia Laakso
H yvinvointitoimialalla on työhyvin-voinnin kannalta haasteena muun muassa se, että yhä isompi osa va-
kituisista työntekijöistä tulee eläkeikään. Jos työelämässä olevien työterveyden on-gelmiin ei löydetä ratkaisuja, työntekijä-vajeesta tulee totta.
Vuoden 2012 Kunta10-tutkimuksen tu-loksista löytyi huolestuttavia merkkejä tiet-tyjen ammattiryhmien terveydessä. Esimer-
Lue lisää
koulutuksista ja
niihin ilmoittautu-
misesta hyvinvointi-
toimialan Netkusta:
netku/tyhy
Hyvä käytäntö!
Turun pualest 7
FÖR ÅBO
ka utvecklingsprojekt. Sekretariatet ordnar också möten och utbildning för staden och påverkar sta-dens beslutsprocesser. Björn anser att sekretariatet är en unik verksamhetsmiljö och arbetsplats.
– Sekretariatet är en genuint internationell enhet och gemenskap. Därigenom kan staden skapa kon-takter lätt och snabbt med den övriga världen, det erbjuder sakkunskap och ger staden utomstående fi-nansiering. Sekretariatet har koordinerat tiotals pro-jekt som har gett goda resultat när det har gällt att lösa olika miljöproblem, det kan vara fråga om allt från klimatförändring, avloppsvatten- och trafikfrå-gor till regional utveckling och havspolitik. Som in-ternationellt känd aktör får vi nästan dagligen olika typer av förfrågningar från olika håll i Östersjö-området och till och med från Bryssel, säger Björn.
Björn har i sinom tid studerat internationella re-lationer och är mycket nöjd med att han nu får ar-beta konkret med dessa frågor. I arbetet måste man ha förståelse för olika förhållanden och kulturer och dessutom måste man vara beredd att lära sig av dem hela tiden. Även arbetskamraterna ger möjlighet till detta, för personalen på sekretariatet kommer från olika länder i Östersjöområdet.
Storlek och tvåspråkighet Åbos styrkor– Det som jag uppskattar i Åbo är lagom storlek, korta avstånd, trygghet och att servicen finns nära till hands. De gamla traditionerna är närvarande överallt. I staden finns ganska små kretsar och på sätt och vis känner alla varandra, men man kan också vara anonym om man så vill. Jag kommer från en tvåspråkig familj och att leva tvåspråkigt är också lätt för min egen familj i Åbo, funderar Björn. Björn som har tennis och fotboll som hobby upp-skattar också stadens goda idrottsmöjligheter och aktiva föreningsverksamhet.
– Staden har gjort helt enorma framsteg un-der de senaste åren. Åstranden har utvecklats på ett helt fantastiskt sätt och kulturhuvudstadsåret gjorde Åbo gott. Åbo har ändå fortfarande myck-et potential och det återstår mycket att göra även
i fortsättningen.
Ö stersjöstädernas förbund (Union of the Baltic Cities) är en sammanslutning av över hund-ra städer som syftar till att främja den eko-
nomiska, sociala och kulturella utvecklingen samt miljöfrågor i Östersjöområdet. Åbo stad har varit med om att grunda förbundet och förbundets mil-jösekretariat verkar också i Åbo.
– Östersjöstädernas förbund är ett mycket känt nätverk i Europa, kanske mer känt än här i Åbo. Att staden deltar i förbundets verksamhet har gett sta-den möjlighet till internationellt samarbete och kon-takter. Därigenom har vi också kunnat jämföra vår egen verksamhet med andra städer och söka bättre lösningar. Det långsiktiga arbetet har gett resultat och nu är Åbo känt som en kunnig Östersjöaktör, beskriver Björn sina erfarenheter.
Miljösekretariatet ger möjlighet till snabba globala kontakter Förbundets miljösekretariat leder och verkställer programmet för hållbar utveckling vid förbundet
samt utvecklar och leder oli-
ORDLISTA
avloppsvatten, -net jätevesi
beslutsprocess, -en, -er päätöksentekoprosessi
erkänsla, -n tunnustus
genuin, -t, -a aito
göra framsteg edistyä
hållbar utveckling kestävä kehitys
klimatförändring, -en ilmastonmuutos
miljösekretariat, -et ympäristösihteeristö
sammanslutning, -en, -ar, yhteenliittymä
styrka, -n, -or vahvuus
syfta, -ar, -ade, -at till olla tarkoitus, tähdätä
tilldela, -ar, -ade, -at antaa, myöntää
vara närvarande olla läsnä
verkställa, -er, de, -tt toteuttaa
Östersjöstädernas förbund Itämeren kaupunkien liitto
Text: Terhi Luukkainen | Foton: Sari Sariola | Översättning: Pasi Pirttimäki
”Storlek och tvåspråkighet Åbos styrkor”
20 år för Östersjön och ÅboBjörn Grönholm har arbetat med Östersjöfrågor i över 20 år. I fjol tilldelades honom Östersjöpriset som erkänsla för sitt arbete för utvecklandet av Östersjöområdet. Som direktör för miljösekretariatet vid Östersjöstädernas förbund har Björn varit med och gjort Åbo stad känd i Europa.
Läs mer: www.ubc-environment.net
8 Turun pualest
Teksti: Johanna Reiman | Kuvat: Terveet Kaupungit ry.
Kansainvälistä hyvinvointityötä
Itämeri-talossaTurun Itämeri-talo kätkee sisälleen pie-nen terveydenedistämisen yhdistyksen. Turun kaupunki on perustajajäsen Itäme-ren alueen Terveet Kaupungit ry:ssä.
Asukkaiden hyvin- voinnin edistäminen on kuntalain perus-
teella kunnan avain- tehtävä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n maailmankonferenssissa HelsingissäItämeren alueen Terveet Kaupungit ry. olimukana käytännön töissä. Johanna Reiman oikealla.
Kehittämispäällikkö Karolina Mackiewiczin vastuulla ovat projektit ja viestintä.
Y hdistyksen muut jäsenet ovat Turun yli-opisto, Åbo Akademi ja Kansaneläkelai-tos. Yhteistyö Maailman terveysjärjestön
WHO:n kanssa on arkipäivää organisaatiolle, joka toimii WHO:n yhteistyökeskuksena kau-punkiterveyden alalla.
Healthy Cities eli Terve Kunta -toiminnan kohderyhmä ovat kuntapäättäjät. WHO:n oh-jelma korostaa asukkaiden hyvinvoinnin olevan kaikkien kunnan toimialojen yhteistyön tulosta. Kaupunkisuunnittelu, opetus ja vapaa-aikatoimi-ala ovat tärkeässä roolissa, jotta ihmiset valitsevat terveellisiä toimintatapoja. Asukkaiden hyvinvoin-nin edistäminen on kuntalain perusteella kunnan avaintehtävä. WHO painottaa myös yhteistyötä kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa: yri-tykset ja järjestöt täydentävät palveluvalikoimaa.
Turussa hyviä esimerkkejäIdeoiden vaihto on oleellinen osa Terve Kunta -toi-mintaa. Hyvät toimintatavat voidaan siirtää pienin muutoksin kunnasta toiseen. Hyvät ideat eivät aina vaadi enempää rahaa, kylläkin uusien toiminta-tapojen hoksaamista ja ennakkoluulottomuutta.
Tärkeä osa Itämeren alueen Terveet Kaupun-git ry:n työtä on WHO-verkostokaupunkien tu-keminen.
– Kaikissa esityksissämme on aina mukana esimerkkejä Turusta, sanoo kehittämispäällikkö Karolina Mackiewicz.
–Tänä vuonna vierailin mm. Viron kansalli-sessa liikuntakonferenssissa ja kerroin Turun kou-lulaisten Poweraction-toiminnasta.
Karolina Mackiewicz, joka aloitti yhdistyksessä harjoittelijana, on viihtynyt Turussa neljä vuotta. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa terveyden edistämisen projektien suunnittelu ja viestintä.
– Järjestämme myös koulutuksia ja konferens-seja; saamme käyttöön tutkimukseen perustuvaa tietoa WHO:lta.
Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry. on toi-
mintansa aikana ollut mukana monissa hyvinvoin-tiprojekteissa. Parhaillaan meneillään on muun mu-assa ikäihmisten terveyden lukutaidon EU-hanke.
Pietarissa kuntapäättäjät miettivät tapoja pa-rantaa asukkaiden sydänterveyttä.
Hankkeissa on paneuduttu myös AIDSiin ja seksuaaliterveyteen sekä esitelty Turkua ulkomai-sille asiantuntijaryhmille.
Yhdistys on vienyt vieraita turkulaisiin kou-luihin ja perehdyttänyt heitä kaupunkisuunnit-teluun ja liikuntapolkuihin.
Tavoite: onnellinen ja tyytyväinen Itämeren asukasItämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n toiminta rahoitetaan projekteista ja Turun kaupungin sekä Sosiaali- ja terveysministeriön avustuksesta.
Terveyden edistäminen ja poikkihallinnolli-nen hyvinvointityö on strategista toimintaa, joka toteutuu arkisessa aherruksessa.
– Yhteistyö eurooppalaisten kaupunkien kans-sa on antoisaa, toteaa Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n hallituksen puheenjohtaja Mai-ja Perho. Hän toimii myös WHO:n Healthy Ci-ties Euroopan johtoryhmässä. Yhdistyksen toi-minnanjohtaja on Johanna Reiman; Agnieszka Ilola hoitaa talousasioita osa-aikaisesti.
Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n työn lopullisena tavoitteena on onnellinen ja tyytyväi-nen Itämeren asukas.
• Toimii hyvinvoinnin edistämiseksi kohderyhmänä kuntapäättäjät.
• Perustettu vuonna 1998. • Konttori Itämeri-talossa Vanhalla
Suurtorilla.
• Työntekijöitä kolme. • Työkieli englanti. • Toiminta-alue kymmenen
Itämeren maata.
Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry.
Turun kaupunki on ollut mukana kansainvälisessä Healthy Cities -verkos- tossa vuodesta 1987 yhtenä ensimmäisistä verkostokaupungeista.
Turun pualest 9
TULO KULMIATulokulmia-palstalle pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kirjoittavat ajankohtaisista työelämän asioista.
seinän naulaamiseen ja vanhusten hoitoon. Kaikkiin kunnallisen sektorin töihin.
Historianopettajana katson tuleviin ai-koihin, lapsiin ja nuoriin. Meidän turku-laisten on investoitava tulevaisuuteen, lap-siin ja nuoriin. He rakentavat tulevaisuuden laivat. He hoitavat tulevaisuuden vanhuk-set – minutkin.
Yhdessä eteenpäinTurun telakan päällä oli pitkään tummia pilviä. Viime aikoina tilanne on kuitenkin muuttunut onneksi valoisammaksi. Viime aikoina Turun kaupungin työläisten päälle on kuitenkin alkanut kertyä omia tummia pilviä. Elokuun alussa kaupunki käynnisti pääsopijajärjestöjen kanssa yt-neuvottelut henkilöstöleikkausten saavuttamiseksi.
Poliittiset päättäjät ovat tehneet päätök-siään jo kevät- ja kesäkuukausina. Päättävät virkamiehetkin ovat olleet mukana valmis-telussa. Viimeksi päättäjän ääni on kuulu-nut elokuun lopussa kaupunginvaltuuston toimesta. U2 hyväksyttiin pienin viilauksin.
Vanhan vertauksen mukaan iso organi-saatio on kuin iso laiva. Se kääntyy hitaasti – tai ei käänny lainkaan – ja menee pahim-massa tapauksessa karille. Eikä iso paatti ai-nakaan voi rantautua kovassa sivutuulessa.
Ja kun suuntaa muutetaan, niin pääl-lystön ja miehistön, komentosillan ja ko-nehuoneen on oltava jatkuvasta yhteydes-sä keskenään. On oikeasti huono juttu, jos ruorin ääressä olevat päättäjät eivät kuun-tele alemmissa kerroksissa olevia työläisiä ja virkamiehiä.
Teksti ja selfie: Ari-Pekka Elomaa, pääluottamusmies, JUKO ry
Samas paatis
Rakennuspiirustukset eivät synny itsekseen, rautalevy ei taivu muotoon ilman koulutettua ihmistä, hyvä hitsaus-sauma ei synny ilman opettelua.
T urku on myös suomalaisen laivan-rakennuksen mahtitekijä. Aurajoen suistossa on satoja vuosia rakennet-
tu jos jonkinlaisia paattei puust ja muust. Nykyiset rautakouramme rakentavat maa-ilman suurimpia ja hienoimpia risteilijöitä. Jos telakalla menee huonosti, niin koko kau-punki tuntee tuskaa.
Koulutus avainasemassaLaivanrakennuksen – samoin kuin muun-kin työnteon perusedellytys on, että meil-lä on osaavia ja koulutettuja työntekijöitä. Rakennuspiirustukset eivät synny itsek-seen, rautalevy ei taivu muotoon ilman koulutettua ihmistä, hyvä hitsausauma ei synny ilman opettelua. Eikä sen valmiin paatin asiakkaita palveleva miehistö val-mistu työtehtäviinsä ilman opetusta ja koulutusta.
Tulevaisuuden Suomen ja sitä kautta Turun tulevaisuuden rakentaminen voi-daan presidentti Halosta lainaten kiteyt-tää kolmeen yksinkertaiseen sanaan: kou-lutus, koulutus ja koulutus.
Tarvitsemme osaavia käsiä ja osaavia te-kijöitä laivan rakentamisesta lasten opetta-miseen ja sen jälkeen ruohon leikkuuseen,
Suomen Turku on rannikkokaupunki. Turku on samalla Suomen ikiaikainen portti Eurooppaan. Tarvittaessa ehkä myös pois Euroopasta. Saaristomeri ja Ahvenanmeri yhdistävät meidät län-teen. Vesireitit kun vain oikeasti yh-distävät. Kiteytys: Suomen sivistyksen syntysija – Suomen Turku.
10 Turun pualest
Teksti ja kuva: Jenni Valta
Y t-neuvottelut luovat työpaikalle epä-varmuuden ilmapiiriä, johon työnte-kijät reagoivat eri tavoin. Oma koh-
talo pelottaa monia, kilpailutilanne voi kiristää työkavereiden välejä ja työnteki-jät saattavat karttaa sairaslomalle jäämis-tä. Työntekijöiden oireilua vähentää avoin viestintä ja mahdollisuus oman mielipiteen kertomiseen.
– Olisi tärkeää tiedottaa työntekijöitä tu-levista muutoksista mahdollisimman var-haisessa vaiheessa. Kun ihmisillä on tietoa tulevasta ja mahdollisuus osallistua proses-siin, he pystyvät paremmin sitoutumaan muutoksiin, hyvinvointitoimialan työsuo-jeluvaltuutettu Paula Lindgren toteaa.
Yt-neuvottelujen aiheuttama stressi voi laukaista työntekijöissä fyysisiä oireita, ku-ten unettomuutta tai sydänoireita. Vaikeas-ta tilanteesta huolimatta työntekijän kan-nattaisikin huolehtia omasta terveydestään harrastamalla liikuntaa ja keskittymällä va-paa-ajalla itselle mieluisiin asioihin.
"Me kuuntelemme ja autamme."
Pidä huolta itsestäsi
– Myös lähiesimiehen tulisi olla työnte-kijän tukena. Yt-neuvottelujen alla olisi eri-tyisen tärkeää pitää työtehtävät ja toimin-tasäännöt kirkkaina. Työntekijöillä tulisi olla tunne, että esimies pitää heidän puo-liaan ja vie heitä koskevia asioita eteenpäin, hyvinvointitoimialan työsuojeluvaltuutet-tu Rauni Niinimäki sanoo.
Työpaikkansa säilyttävää uhkaa uupuminenVaikka työntekijä saisi jatkaa tehtävässään, voi tilanne olla vaikea, sillä työtehtävien määrä saattaa lisääntyä, jos työkaveri ir-tisanotaan. Esimiehen on tällöin otettava vastuu siitä, miten tehtäviä priorisoidaan. Jos työntekijä joutuu itse ottamaan vastuun työtehtävien priorisoinnista, vaarana voi olla uupuminen.
– Se on väärin, että hyville työnteki-jöille kaadetaan aina vain lisää työtehtä-viä. Osa työntekijöistä kokee jo nyt, ettei pysty hoitamaan tehtäviään tarpeeksi hy-vin, mutta silti pitäisi olla tehokkaampi, Lindgren sanoo.
Yt-tilanteesta kärsivät myös esimiehet, jotka saattavat hekin pelätä oman työpaik-kansa puolesta.
Työsuojelusta saa tukea ja neuvojaTyösuojeluvaltuutetut korostavat, että työsuojeluun voi olla yhteydessä kaikissa
työhyvinvointia koskevissa asioissa. Val-tuutettuja pyydetään esimerkiksi mukaan neuvotteluihin, joissa he valvovat, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukai-sesti. Myös sisäilmaongelmat, työergono-mia ja väkivaltatilanteet työllistävät työ-suojeluvaltuutettuja.
– Joskus ihmiset haluavat vain keskus-tella hankalista tilanteista, jolloin me kuun-telemme ja autamme, Niinimäki kertoo.
Työsuojeluvaltuutettujen mukaan osa esimiehistä osaa hyödyntää heidän apuaan monipuolisesti, mutta monelle työsuojelu on edelleen vieras asia. Jos esimies muistaa kiinnittää huomiota työhyvinvointiin, vai-kutus säteilee koko työyhteisöön.
– Esimiehet saattavat kysyä esimerkik-si, kuinka toimia riitatilanteissa, millai-nen varoitus työntekijälle tulisi antaa tai pitäisikö tapaamiseen kutsua mukaan työ-terveyshoitaja. Usein esimiehillä voi olla myös tarvetta avautua omista työpaineis-taan, Lindgren sanoo.
Yt-neuvottelut ovat raskaita työnsä menettäville, mutta ne koettelevat myös esimiehiä ja työpaikkansa säi-lyttäviä. Työsuojeluvaltuutetut ke-hottavat työntekijöitä kiinnittämään yt-tilanteessa erityistä huomiota omaan terveyteen ja jaksamiseen.
TURUN KAUPUNGIN PÄÄ- TOIMISET TYÖSUOJELU- VALTUUTETUT
HYVINVOINTITOIMIALA: Rauni Niinimäki Heini Ranta Paula Lindgren Minna Kottonen
SIVISTYSTOIMIALA: Jari Hauninen Mika Raitio Rauno Tirkkonen
Tänä vuonna Turun kaupungin päätoi-misten työsuojeluvaltuutettujen määrä nousi viidestä seitsemään. Myös uusi työhyvinvointipäällikkö Sari Forsman aloitti tehtävässään maaliskuussa.
Hyvinvointitoimialan työsuojeluvaltuutetut Paula Lindgren ja Rau-ni Niinimäki korosta-vat, että muutos- tilanteissa työnteki- jöiden hyvinvointia edesauttaa varhainen tiedottaminen.
Kaikki kaupungin työ- suojeluvaltuutetut löydät Netkusta: Henkilöstöopas ➞ Työsuojelu ja työhyvinvointi ➞ Työsuojeluvaltuutetut ja -toimikunnat
Turun pualest 11
O sallistavan työvuorosuunnittelun työhyvinvointia lisäävä vaikutus nousi esiin sairaanhoitaja Riikka
Naavalinnan opinnäytetyössä. Työnteki-jöiden keskustelua tulee edelleen lisätä, että suunnittelussa päästään kaikkien kannalta vielä parempiin tuloksiin.
Osallistavaa työvuorosuunnittelua eli työaika-autonimiaa ovat käyttäneet Turun kaupunginsairaalan osastot, geriatrisen po-liklinikan sekä kotisairaalan jaksotyötä te-kevät sairaan-, perus- ja lähihoitajat viime vuodesta alkaen.
Miten osallistava työvuorosuunnittelu poikkeaa aiemmasta?
– Aiemmin osastonhoitaja teki työvuoro-listat ilman, että hän pystyi juurikaan huo-mioimaan työntekijöiden omia menoja tai elämäntilannetta, kertoo vs. ylihoitaja Kai-ja Varjonen hyvinvointitoimialan somaat-tisesta erikoissairaanhoidosta.
Nyt jokaisella hoitajalla on mahdolli-suus ja velvollisuus jos ei suunnitella itse omien menojen mukaan niin ainakin il-moittaa toiveensa työvuorosuunnittelussa.
– Osastonhoitaja hyväksyy lopullisen työvuorosuunnitelman, jatkaa Varjonen.
Lopullista työvuorolistaa suunnitelta-essa otetaan aina huomioon myös se, että vuorossa on riittävästi ammatillista osaa-mista. Lisäksi osastojen tarpeet, työaikala-ki, virkaehtosopimus ja työyhteisön ohjeet työvuorojen suunnittelusta huomioidaan.
Työhyvivointi ja yleinen terveydentila paranivatKun Kaupunginsairaalan sairaanhoitaja Riikka Naavalinnan aloitti ylempään AMK-tutkintoon johtavat opinnot, myös opinnäytetyön aiheen pohtiminen nousi esiin. Aihe löytyikin helposti osallistavasta
työvuorosuunnittelusta. Sitä kokeiltiin jo vuosina 2008–2009 kaupunginsairaalan kahdella vuodeosastolla. Kokeilun jälkeen henkilöstölle tehtiin kysely. Riikka uusi viime vuonna kyselyn henkilöstölle, kun kokemuksia oli kertynyt lisää.
Tulosten mukaan henkilöstö koki työvuo-rosuunnitteluun osallistumisen vaikuttavan myönteisesti työn ja vapaa-ajan yhdistämi-seen. Esimerkiksi vuonna 2013 vastaajis-ta 92 prosenttia koki työn ja harrastusten yhteensovittamisen helpottuneen työaika-autonomian avulla ja se koettiin tärkeäksi.
Kaksi kolmasosaa vastaajista (65 %) koki työaika-autonomian vaikuttaneen myön-teisesti myös työilmapiiriin. Turun kau-punginsairaalasta oli 69 prosentin mieles-tä tullut myös miellyttävämpi työpaikka.
Tuloksista selvisi myös, että lähes kaikki haluavat jatkaa työaika-autonomiaa. Samaa mieltä on myös Kaija Varjonen.
– Vanhaan ei haluta pa-lata. Tulevaisuudessa työn-tekijöiden vuoropuhelua täytyy lisätä, niin että suunnittelu vastaa osas-ton tarpeita. Osaston-hoitaja joutuu välillä vaihtamaan työnte-kijän suunnittelemaa
Omat menot enemmän huomioon työvuorosuunnittelussa
Yhdessä suunnitellut työvuorot luovat hyvinvointia Kaupunginsairaalan osastoilla
vuoroa, jotta osaston miehitys ja osaami-nen olisi optimaalista.
Opinnäytetyön kehittämisprojektissa Riikka laati yhdessä osastonhoitajien kans-sa osastoille pelisäännöt helpottamaan työ-vuorosuunnittelua. Osastot tekevät suun-nitteluaikataulun, joka on hyvissä ajoin kaikkien nähtävillä. Työntekijä on myös velvollinen osallistumaan suunnittelutyö-hön. Listavastaavat huolehtivat työyhteisön neuvottelun etenemisestä sovitun neuvot-telukäytännön mukaan.
– Tasapuolisuus toteutuu, kun jokai-nen tulee kuulluksi ja jokainen joustaa, Riikka lisää.
Työn, vapaa-ajan ja harrastusten yhteensovittaminen on vuorotyötä tekevil-lä hankalaa. Mahdollisuus osallistua työvuorojen suunnitteluun on lisännyt Kaupunginsairaalan osastojen työntekijöiden työssä viihtymistä.
Teksti ja kuva: Tiia Laakso
Riikka opiskeli töiden ohella ja otti lisäksi töistä opintovapaata. – Jos opiskelu kiinnostaa, kannattaa tutustua Ai-kuiskoulutusrahaston si-vuihin ja aikuiskoulutus-tukeen. Sivuilla voi laskea muun muassa sen, pal-jonko tukea voi saada.
12 Turun pualest
N EMO-hanke on Turun AMK:n, Turun yliopiston kauppakorkea-koulun ja Tampereen teknillisen
yliopiston yhteistyöprojekti, joka jatkuu ensi vuoden loppuun saakka. Ammattikor-keakoulusta hankkeen projektipäällikkönä toimii yliopettaja Harri Jalonen.
– Tutkimuksissa on yllättävän vähän tar-kasteltu negatiivisten tunteiden hyödyllis-tä puolta, sanoo Jalonen.
Somessa negatiivinen palaute saa helposti tulta alleenTurun AMK:in koordinoimassa ”Wake Up and Smell the Coffee!”-osahankkeessa selvitetään, miten sosiaalisessa mediassa käytäviä negatiivisia keskusteluja voidaan hyödyntää asiakaskokemuksen paranta-misessa sekä tuote- ja palvelukehityksen lähteenä.
– Esimerkiksi pääministerillämme Alexander Stubbilla on pitkin kesää ollut somen negatiivisuudesta omakohtaisia ko-kemuksia. Stubbin aktiivisuus Twitterissä
ärsyttää monia ja huolestuttaa myös usei-ta politiikan tutkijoita. Häntä on neuvot-tu twiittaamaan vähemmän ja tekemään enemmän, hymähtää Jalonen.
– Tunnepitoisissa keskusteluissa ei ole mitään yllättävää, sillä some on yhä use-ammalle ihmisille arkinen ympäristö, jossa jaetaan merkittävä osa niistä elämän ilois-ta ja harmeista, joista aiemmin puhuttiin kasvotusten kahvikupin äärellä, muistut-taa Jalonen.
Ei toimi – sepä vasta kiinnostava uutinen!NEMO-tutkimushankkeessa on selvitetty, että negatiivisilla tapahtumilla on erityinen leviämisen dynamiikka. Sosiaalinen media on otollinen ympäristö kielteiselle virtuaa-liselle puskaradiolle.
– Negatiivisella puskaradiolla on hyvä kuuluvuus. Kielteinen tieto tarttuu tehok-kaasti ja voi siksi synnyttää nopeasti laajen-tuvia ja eteneviä tapahtumaketjuja, joissa itsessään pieni asia saa uudenlaiset mitta-suhteet, kommentoi Jalonen.
– Maailmanlaajuisesti yli 2 miljardia so-me-käyttäjää on tekijä, joka jättää jälken-sä, hän muistuttaa.
Negatiivisia kokemuksia jaetaan positii-visia hanakammin, koska negatiivinen in-formaatio on usein positiivista informaatio-ta diagnostisempi. Tieto siitä, että tuote tai palvelu ei toimi kuten pitäisi, on informa-tiivisempi kuin tieto tuotteen tai palvelun toimivuudesta.
Voiko negatiivi- suuden kääntää voitoksi?Negatiiviset tunteet nähdään liike-toiminnassa useimmiten häiriöteki-jöinä ja asioina, joita pyritään välttä-mään. NEMO (Business Value from Negative Emotions) -tutkimushank-keessa negatiiviset tunteet nähdään alihyödynnettynä voimavarana. Mik-si negatiivisuus vie mukanaan – voi-ko sitä hyödyntää?
– Matkailijoita neuvovan TripAdvisorin ja lukemattomien muiden arviointipalvelu-jen idea ei ehkä olekaan positiivisen palaut-teen levittämisessä, vaan negatiivisen ko-kemuksen välttämisessä, arvelee Jalonen.
Negatiivisen informaation diagnostisuu-della on psykologinen perusta. Kysymys on negatiivisesta vinoumasta, jonka johdosta meillä ihmisillä on taipumus kiinnittää huo-miota enemmän negatiivisia kuin positiivi-sia tunteita aiheuttaviin asioihin.
– Tämä on yrityksille riski, sillä mielen-sä pahoittanut asiakas on nopeasti entinen asiakas, ja voi pahimmissa tapauksessa vie-dä mukanaan koko joukon kavereitaan, sa-noo Jalonen.
Somen VPK toimintaanNEMO-hankkeessa aiotaan kehittää Sentimentti-työkalu ja sitä tukeva toi-mintamalli, jonka avulla yritykset voivat tunnistaa, monitoroida ja analysoida niihin tai niiden tuotteisiin ja palveluihin kohdis-tuvia negatiivisia tunteita ilmentäviä kes-kusteluja. Kysymys on tietokonepohjaisesta tekstianalytiikasta, jonka avulla voidaan tehostaa yrityksen kannalta mielekkäiden some-palvelujen seurantaa.
– Sentimentti-työkalulla yrityksille tar-joutuu mahdollisuus päästä käsiksi somes-sa kyteviin tulipaloihin aikaisessa vaihees-sa, sanoo Jalonen.
TEKESin rahoittamaan hankkeeseen osallistuu parisenkymmentä yritystä eri toimialoilta.
Tutustu NEMO-blogiin: nemohanke. blogspot.fi
Teksti: Anne Lehikoinen | Kuva: Harri Jalonen
Paljon on vielä kirveellä töitä some-viidakossa?! Siellä seikkailee ahkerasti myös Nemo-hankkeen projektipäällikkö Harri Jalonen.
Turun pualest 13
LYHYET
Talous- ja palkkahallinnon palvelut TaitostaTurun kaupungin talouspalvelukeskus siirtyi osaksi Taitoaa syyskuun alussa. Taitoa palvelee kaupunkia palkanlaskentaan, kirjanpitoon ja maksuliikentee-seen liittyvissä asioissa. Yhteystiedot ja ohjeet Netkussa ➞ Sisäiset palvelut ➞ Talouden palvelut ja talouspalvelut turku.taitoa.fi, www.taitoa.fi
Turun kaupunkikonsernin ostolaskujen ja muistiotositteiden käsittelyssä siirry-tään SAP SIPS -järjestelmään. Rondo-arkistoa käytetään, kunnes aineisto siirretään vaiheittain syksyn aikana uuteen arkistoratkaisuun. Tavoitteena on kaupungin tulosalueiden ja osakeyh-tiöiden kustannusraportoinnin tietojen oikea-aikainen saatavuus.
– Käyttämällä SAP:n hankintajär-jestelmää ja tuomalla ostolaskut Ron-don sijasta suoraan SAP:iin saadaan oikea-aikaiset kustannustiedot jakso-tusta ja raportointia varten. Ostolasku-jen käsittelyprosessi myös nopeutuu, kun tilaukselliset ostolaskut voidaan automaattisesti kohdistaa hyväksyttyyn ostotilaukseen eikä laskua tarvitse erik-seen tarkastaa ja hyväksyä, sanoo pro-jektipäällikkö Carita Forstén Turun IT-palveluista.
Laskun käsittelystä ja tiliöimisestä hankintajärjestelmällä tilaamiseenTulevassa toimintamallissa painopiste siirtyy laskun käsittelystä ja tiliöimi-sestä SAP:n hankintajärjestelmällä ti-laamiseen (SRM-tilaaminen ja ERP-kirjaaminen). SAP SIPS -järjestelmää käytetään SAP:n yleisen portal-näky-män kautta. Siirtämällä ostolaskujen ja muistiotositteiden käsittely SAP SIPS -järjestelmään tuetaan kaupunkikon-sernin taloudellisten tavoitteiden ja tiedolla johtamisen toteutumista.
Koulutukset opetusvideolleSAP SIPS -järjestelmän käyttöönot-toon kuuluvat koulutukset toteute-taan syksyn aikana netistä ladattavien opetusvideoiden avulla. Videoiden li-säksi järjestetään tilaisuuksia, joissa on mahdollista esittää kysymyksiä omalta tietokoneelta Lyncin välityksellä.
SAP SIPS -projektin ja koulutus-ten etenemisistä tiedotetaan Netkus-sa. Uuden järjestelmän käyttöönotto ja koulutukset siirtyivät, koska testaa-misvaiheessa havaittiin vielä tarken-nuksia vaativia seikkoja.
Teksti: Tommi Räsänen
Rondo vaihtuu SAP SIPS -järjestelmään
Viimetalvinen Työbussaile!-kampanja saa jatkoa. Työbussaile2-kampanjaan haetaan mukaan Föli-alueella asuvia työmatka-autoilijoita, joilla olisi mahdollista käyt-tää bussia työmatkoillaan. Jaossa on 200 ilmaista seutuliikenteen 30 päivän kau-sikorttia.
Matkakertomukset helpottavat bussiin astumistaTyöbussaile!-kampanjan osallistujat sitou-tuvat jakamaan bussikokemuksiaan sosi-aalisessa mediassa, pääosin Facebookissa. Viime talven aikana Työbussaile!-osallistu-jat täyttivätkin kampanjan Facebook-sivun innostavilla ja analyyttisillä kommenteilla matkanteosta. Jaetut kokemukset toimi-vat vertaistukena kampanjaan osallistujil-le. Lisäksi bussikokemuksista lukeminen kannustaa muitakin kokeilemaan bussia työmatkoillaan.
Turun kaupungin työntekijöillä työmatkaetuKaupungin työntekijöillä on nyt tilaisuus lähteä mukaan kampanjaan ja kokeilla työ-matkailua linja-autolla. Kampanjan jälkeen bussilla matkustamista voi kätevästi jatkaa edulliseen hintaan, sillä henkilökunta saa 25 prosentin alennuksen Fölin kausikortista.
Kampanjalla halutaan osoittaa, että bus-silla matkustus on helppoa, käyttäjäystäväl-listä ja lisäksi pieni ympäristöteko.
Kampanjaan hakeminenKampanjaan voi hakea 30.9. saakka Föli-alueella eli Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon alueella asu-vat ja töihin autoilevat henkilöt. Kampan-jaan valituille ilmoitetaan mukaanpääsystä 15.10. mennessä.
Ilmoittaudu mukaan 30.9. mennessä!
Työbussaile2-kampanjassa matkustetaan seudulla
LISÄTIETOJA JA
HAKULOMAKKEET:
www.valonia.fi/tyobussaile,
www.foli.fi
FACEBOOK:
www.facebook.com/
tyobussaile
14 Turun pualest
Turun kaupungin parhaasta palvelu-uudistuk-sesta äänestetään Palveleva Turku -kilpailus-sa syys–lokakuun vaihteessa. Äänestyksessä kaupunkilaiset valitsevat viidestä palvelu-uudis-tuksesta mielestään parhaan palvelun. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kaupungin työntekijöi-tä jatkuvasti parempaan palveluun ja toiminnan tehostamiseen ideoimalla uudistuksia.
LYHYET
Palveleva Turku -kilpailussa äänestetään 26.9.–5.10.
Henkilöstöltä viime keväänä tulleissa sääs-tö- ja kehittämisehdotuksissa tuli selkeästi esille, että painettu Turun pualest -lehti on tullut tiensä päähän.
Toukokuussa tehtiin myös Turun pua-lest -lehden lukijatutkimus, joka vahvisti asian. Kyselyyn vastanneista liki viidestä sadasta lukijasta 91 % oli sitä mieltä, et-tei oma tiedonsaanti juurikaan heikkenisi, vaikkei lehti enää ilmestyisikään painettu-na ja kotiin kuljetettuna. Ensisijaisesti tie-
Turun pualest -lehti ilmestyy enää kerran
Arkeassa halutaan kuulla ruokailijoiden mielipidettä päivän ruoasta. Turun ylä-kouluissa ja lukioissa sekä osassa Arke-an henkilöstöravintoloita on elokuusta alkaen ollut mahdollisuus antaa palau-tetta päivän ateriasta älypuhelimella.
– Halusimme luoda mahdollisim-man helpon tavan antaa palautetta, sil-lä olemme aidosti kiinnostuneita asiak-kaan mielipiteestä. Järjestelmän avulla pystymme myös seuraamaan palautetta keittiökohtaisesti ja tarvittaessa muutta-maan toimintaamme asiakkaan toivei-den suuntaisesti, kertoo Arkean ruoka-palvelun palvelujohtaja Paula Juvonen.
Ruokasalien ulkopuolelta löytyy ju-liste ja ohjeet palautteen antamisek-si. Palaute annetaan skannaamalla äly-puhelimen QR-lukijalla Taputa-koodi. Palautteen antaminen on mahdollis-ta myös ilman älypuhelinta verkossa. • Henkilöstöravintola 27, palaute
verkossa arkea.palautetta.info/27• Förinki, palaute verkossa
arkea.palautetta.info/27• Alpen henkilöstöravintola, palaute
verkossa arkea.palautetta.info/27• Ravintola Nereidi, palaute verkossa
arkea.palautetta.info/nereidi• Ravintola Sigyn, palaute verkossa
arkea.palautetta.info/sigyn• Wattila, palaute verkossa
arkea.palautetta.info/wattila
Maistusik se? – Ruokailijoilla on mahdollisuus antaa palautetta ateriasta älypuhelimella
Turun pualest -lehden kansikuvassa on Paattisten koulun kolmasluokkalaisten opettaja Sini-Päivi Nieminen.
Sini-Päivi on opettanut turkulaislapsia jo 21 vuotta, muun muassa Paattisilla Paavolan koulussa ja nyt Paattisten uudessa koulussa.
– Parasta työssäni ovat oppilaat sekä työn itsenäisyys ja luovuus!, Sini-Päivi sa-noo iloisena.
Kannen kuvassa Sini-Päivi ja Rasmus Salminen.
Kansikuvassa
toa yhteisistä asioista vastanneet halusivat saada Netkusta (82 %) ja sähköpostitse uu-tiskirjeistä (50,7 %).
Palautteiden perusteella on päätetty, että seuraava Turun pualest -lehti on viimeinen painettu henkilöstölehti. Jatkossa henkilös-töviestintä keskittyy verkkoon ja sähköisiin kanaviin, ja myös esimiesviestinnän roolin korostuu, jotta jokainen meistä pysyy ajan tasalla työhön liittyvistä asioista ja työyh-teisön kuulumisista.
Palveleva Turku -kilpailuun osallistuvat ehdokkaat:• Hyvinvointitreffit +65-vuotiaille• Sähköiset ajanvarauspalvelut
Kirkkotien terveysasemalla• Omatoiminen kirjastopalvelu• Varhaiskasvatuksen palveluohjaus• MobiiliTurku-matkapuhelinsovellus
Ehdokkaista kerrotaan turku.fi/palvele-vaturku-sivulla, jossa voi myös äänestää suosikkiaan äänestysaikana. Äänestämässä voi käydä verkkosivujen lisäksi 26.9.–3.10. Turku-pisteessä ja yhteispalvelu Monitoris-sa ja 3.–5.10. Kirjamessuilla Turun kau-pungin kulttuuripalveluiden osastolla.
Palveleva Turku -kilpailun voittaja on eniten ääniä saanut palvelu ja voittaja jul-kaistaan marraskuussa 2014.
IDEOITA, PALAUTTEITA, KEHITTÄMIS- JA PARANNUSEHDOTUKSIA HENKILÖSTÖ- VIESTINNÄSTÄ voit lähettää osoitteeseen [email protected]
Turun pualest 15
KAURA-OMENAPAISTOS
Omenoita 5 kplVoita tai margariinia 100 gFariinisokeria 1 dlKaurahiutaleita 3 dlVehnäjauhoja ½ dlKanelia
Lohko kuoritut omenat uunivuokaan
ja ripottele pinnalle kanelia. Sulata
rasva ja sekoita siihen muut aineet.
Levitä seos omenalohkojen päälle.
Kypsennä 200-asteisen uunin alata-
solla noin 30 minuuttia tai mikroaal-
touunissa noin 10 minuuttia täydellä
teholla (800 W).
AMMATTILAISTEN VINKKI
PUOLUKKA-BANAANIRAHKA
Maitorahka (laktoositon) 250 gKuohukerma (laktoositon) 2 dlPuolukoita 100 gBanaani 1 kplSokeri ¾ dl
Kuori ja viipaloi banaani. Jos käytät
pakastepuolukoita, sulata niitä mik-
rossa siten, että ne jäävät kohmeisik-
si. Vaahdota kuohukerma pehmeäksi
vaahdoksi sähkövatkaimella. Sekoita
varovasti joukkoon rah-
ka, sokeri, puolu-
kat ja banaani-
viipaleet.
Voit koris-
tella an-
nokset
puolukoil-
la tai kek-
simurulla.
Tarjoile heti.
Omenat, puolukat ja juurekset ovat parhaimmillaan
Syksyn herkkuja ruokapöytäänOn sadonkorjuun aika. Huumaavan tuoksuiset omenat houkuttelevat loihtimaan ihania omenaruokia. Kauniin pulleat puolukat suorastaan huutavat poimimaan itsensä lähi- metsästä koriin. Myös juureksilla, noilla hieman unohtuneilla terveyspommeilla, on sadonkorjuun aika. Testaa näitä herkkuja vaikka ensi viikonloppuna!
Kaikki reseptit ovat 4–6 henkilölle.
BATAATTISOSEKEITTOISOLLE PORUKALLE
Bataattia 500 gPorkkanaa 125 gSipulia 250 gPalsternakkaa 500 gLanttua 500 gRuokakermaa 1 lKoskenlaskijajuustoa 100 gKasvisliemikuutio 1-2 kplSuolaaPersiljaa
Kuori juurekset ja sipuli. Paloittele ne
sopivan kokoisiksi. Keitä juurekset
pehmeiksi (20–40min) vedessä, johon
on murennettu kasvisliemikuutio.
Kaada pois suurin osa keitinliemestä,
ja soseuta juurekset sekä sipuli sau-
vasekoittimella. Lisää ruokakerma ja
kiehauta seos sekoittaen samalla.
Lisää paloiteltu Koskenlaskija ja jatka
keittämistä, kunnes keitto on tasais-
ta. Lisää tarvittaessa ruokakermaa ja
suolaa. Koristele persiljalla.
JUURESMUUSI
Kuorittuja perunoita 1 kgKuorittuja porkkanoita 300 gKuorittua lanttua 300 gMaitoa 1 dlVoita 50 gSuolaa 2 tlPersiljaa
Kuori perunat, porkkanat ja lanttu.
Puolita perunat. Leikkaa porkkana ja
lanttu perunaa pienimmiksi paloiksi,
sillä niiden kypsymisaika on pidem-
pi kuin perunan. Laita juurekset kat-
tilaan ja lisää vettä sen verran, että
ainekset peittyvät. Anna kiehua kyp-
siksi noin 30 minuuttia. Valuta vesi
pois ja soseuta sähkövatkaimella.
Lisää maitoa sen verran, että saat
muusista sopivan paksuista.
Vatkaa muusi kuohkeaksi ja kuumen-
na kiehuvaksi. Mausta voilla ja suo-
lalla. Koristele persiljalla.
Teksti ja kuvat: Turun ammatti-instituutin elintarviketeknologian opiskelijat 12 M.
16 Turun pualest
HOMMISSA
T yöfysioterapeutin työ sivusta kat-sottuna vaikuttaa hyvin konkreet-tiselta. Ensin jutellaan perustiedois-
ta, jonka jälkeen valokuvataan työasentoja, mittaillaan pöydän korkeutta, testaillaan valoja, säädetään työtuolia… Ammattilai-selta työ käy jouhevasti ja tulosta syntyy heti. Mia Wikström on tyytyväinen uu-siin työasentoihin ja samalla myös ihmeis-sään kaikesta tekniikasta, jota esimerkiksi hänen työtuolistaan löytyy.
– Onpa paljon vipuja, lentääks toi?!, Mia huudahtaa.
Työergonomian haasteetSari Lähteelä pitää työtään erittäin mielen-kiintoisena, ja uusia haasteita tulee koko ajan vastaan. Kuten media on meille vii-meaikoina kovasti toitottanut, istuminen on pahasta.
– Istuminen on lisääntynyt huimasti, ja se näkyy varsinkin ala- ja yläselkäongelmi-na. Työ on muuttunut menneiltä ajoilta pal-jon, ja mobiilityön lisääntyminen tuo työ-ergonomiaan uudet haasteensa. Esimerkiksi kotisairaanhoitopuolella kirjaamiset tapah-
tuvat heti kentällä älypuhelimen avulla. Uu-denlaiset laitteet tuovat mukanaan uusia työasentoja, joten ergonomiaan on keksit-tävä uusia vastauksia, Sari Lähteelä sanoo.
Turun kaupungin työntekijöiden vaivatNiin istuma- kuin seisomatyöläisilläkin on samanlaisia vaivoja samoilla alueilla. Niska-hartia, alaselkä, olkapää, kyynärpää, nilkat, polvet… Myöskään ikä ei sanele vaivojen paikkoja tai laatua.
– Avainasia on ennaltaehkäisy. Työer-gonomian täytyy olla kunnossa ja liikun-taa pitäisi harrastaa. On myös muistetta-va, että jokainen on itse vastuussa omasta kehostaan, Lähteelä muistuttaa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että pahoista sel-kä- ja olkapäävaivoista voi tulla jopa kol-men kuukauden sairausloma, eli työergo-nomiaan kannattaa todellakin panostaa.
Tiedonjanoinen sambaajaTurun kaupungilla marraskuussa 2013 työt aloittanut Sari Lähteelä on koulutukseltaan kuntohoitaja, fysioterapeutti ja työfysio-
terapeutti. Tiedonjano vie hänet jossakin vaiheessa takaisin opiskelujen pariin, sillä hän on päässyt Kuopion yliopistoon opis-kelemaan ergonomiaa.
Vapaa-aika kuluu, mitenkäs muuten – liikunnan parissa. Kuntosalilla käynnin li-säksi hän toimii tanssivastaavana tanssiryh-mä Samba Cariocassa, jossa muun muassa suunnittelee koreografioita.
Sari Lähteelä tekee töitä sairauslomiemme vähentämiseksi
Työfysioterapeutin käsissä tuoli taipuu selän tueksi ja pöytä säätyy oikeaan korkeuteen
Elokuisena torstaiaamuna Sari Lähteelä suhahtaa polkupyörällään Kerttulin lukion pihaan. Hän on menossa opinto-ohjaaja Mia Wikströmin luokse laittamaan ergonomia-asioita kuntoon. Tällä kertaa vuorossa on sivistys-toimialan toimipiste, mutta Sari työskentelee laajasti kaikilla kaupungin toimialoilla ja eri ammattien parissa.
PIDÄ HUOLTA TYÖERGONOMIASTASI:
• säädä työpisteesi itsellesi sopivaksi (tuoli, pöytä, näyttö-pääte ym.) ja kiinnitä huomio-ta työasentoihisi
• nouse puolen tunnin välein seisomaan/jaloittelemaan
• harrasta liikuntaa• muista, että sinulla itselläsi
on vastuu omasta kehostasi
Sari Lähteelä Mia Wikströmin työpisteen kimpussa.
Teksti ja kuva: Marja Laanti
Turun pualest 17
Teksti: Erja Andersson | Kuvat: Erja Andersson ja Turun kaupunkiJournalistiikan opiskelija Erja Andersson arvioi Turun pualest -lehden pyynnöstä Turun Kaupunginteatterin ja filharmonisen orkesterin syksyn antia.
Ilta konsertissa tai teatterissa
ravitsee mieltä ja kieltä Kvartetti sai nauramaan
L ogomo-Teatterin aula on mukavan avara ja va-loisa. Teatterisalin istuimet ovat miellyttävät istua ja jaloille on riittävästi tilaa. Lisäksi on
tilaa väistää ohikulkijoita nousematta joka kerta ylös tuolista. Tämä ilahduttaa varmasti monia katsojia.
Kvartettia on Suomessa esitetty jo useammalla paikkakunnalla ja Helsingin Kaupunginteatteris-sa se ehti pyörimään kymmenen vuotta. Nyt myös Turku liittyi tähän seuraan ja Logomon teatterikau-si saatiin avattua syyskuun alussa.
Kvartetin juoni on jo moneen kertaan puitu, mut-ta kertauksena:
Kolme entistä oopperalaulajaa viettää leppoisia elä-kepäiviä vanhainkodissa. Triolla on elämä mallilllaan ja tunnelma vaikuttaa hyvinkin leppoisalta kaikista vanhuuden krempoista huolimatta.
Tunnelma sähköistyy hyvin pian alun jälkeen, sillä huhut ovat tavoittaneet myös taitelijoiden olo-huoneen.
Taloon saapuu uusi asukas, ja pian Cecily onkin selvittänyt tu-lokkaan henkilöllisyyden. Triosta kasvaa kvartetti, sillä Jean on kier-tänyt maailmaa muun porukan kans-sa aikoinaan, ja päätyy saman katon alle entisten työtovereidensa seuraan. Näillä aineksilla on huumorikattaus varmistettu.
Esityksen alku onnistuu loistavas-ti koukuttamaan katsojan, lavastus säilyy samana lähes loppuun asti ja akustiikka toimii. Puvustus on on-nistunut myös erinomaisesti.
Kuin olisi itsekin osallisena lavan tapahtumiinTarina etenee keveästi yleisön nau-runpurskahdusten siivittämänä. Nelikko vitsailee ja muistelee esiin-tymisvuosiaan ja kinastelee sopivassa määrin. Salin istuimet ovat niin lä-hellä lavaa, että katsojalle tulee tun-
ne kuin olisi itsekin samaisessa oleskeluhuoneessa ja osallisena lavan tapahtumiin.
Pian eteen tulee pienoinen kriisi, sillä alkuperäi-set asukkaat ovat lupautuneet esittämään talon yh-dessä vuotuisessa juhlassa ohjelmanumeron. Jeanin tulo muuttaa suunnitelmia, sillä muut kolme halu-aisivat esittää takavuosien suurmenestyksen, Giusep-pi Verdin Rigoleton. Jean hannaa vastaan, sillä hän ei ole vuosiin laulanut nuottiakaan ja epäilee saman kohtalon kohdanneen kollegoitaan.
Tämäkin ongelma ratkeaa lopulta kaikkien eduksi, samalla iänvanhat erehdykset tulee korjattua ja näy-telmän lopetus onkin varsin oivallinen.
Itselleni jäi hyvä mieli esityksestä. Se oli rentout-tava, muu maailma unohtui teatterin ulkopuolelle ja näyttelijät tekivät aivan upeaa työtä! Varsinkin lope-tus jäi mieleeni vahvasti, niin hyvin näyttelijäkaarti vei osansa läpi. Tämän voisi katsoa uudestaan use-ammankin kerran.
Tämän voisi katsoa uudes-taan useam-mankin kerran.
18 Turun pualest
T urun konserttitalon syyskausi käynnistyi 5.9. Konserttitalon ovet aukesivat tuntia ennen esi-tystä, sillä kahviossa esiteltiin illan esiintyjiä
ja myös Vino-gallerian uusin näyttely. Taiteilijoina ovat tällä kertaa toimineet Taideakatemian opiske-lijat Vilma Koskela ja Kristiina Mäenpää.
Näyttely nostattaa hymyn katsojan huulille, sil-lä kyse on eri vessoista kerätyistä seinäkirjoituksia. Niistä jokainen voi olla mitä mieltä tahansa, mutta kylmäksi tämä kokemus ei jättänyt. Taiteen tehtä-vänähän on herättää ihmisessä tunteita.
Viulukonsertto synkässä metsässäViulukonserton ensimmäisellä puoliskolla kuultiin huimia soolo-osuuksia maailmalla paljon kysytyltä latvialaiselta Baiba Skrideltä.
Offertorium on venäläisen Sofija Gubaidulinan lä-pimurto, ja sen kantaesitys oli vuonna 1981 Wienissä.
Konsertin nimi Uhri taiteen alttarilla antoi odot-taa mielenkiintoista musiikkia.
Mielikuvitus lähtee helposti laukkaamaan ja itse sijoitin Leif Segerstamin johtaman orkesterin synk-kään metsään. Jotenkin se ympäristö istui tarinaan paremmin kuin kirkas konserttisali. Musiikillises-ti tarina eteni upeasti hieman kevyemmistä osioista kohti synkkyyttä ja sieltä valitukseen. Pystyin hel-posti löytämään uhrin tunnetiloja.
Kuva: Seilo Ristimäki
Ilta konsertissa tai teatterissa
ravitsee mieltä ja kieltä
Toinen puoliaika olikin täynnä keveyden ja iloi-suuden hetkiä. Johannes Brahmsin 2. sinfonia tuntui herättävän jousi-orkesterin lopullisesti henkiin, ja tämä oli hyvänmielen tuulahdus.
Esityksiä ei voi tietenkään verrata keskenään, mut-ta kokonaisuus toimi upeasti.
Odotettavissa on hieno syyskausi musiikin ys-täville!
Musiikki synnytti mielikuvia
Konserttitalon Vino-galleriassa on jouluun saakka näyttely vessanseinäviisaudesta.
Teatteri- ja konsertti- liput Tyky-rannekkeella
Kaupunginteatterilla on remontin ajan lip-pumyymälä Kauppa-hallissa. Hallin Lippik-sessä teatterilipun voi maksaa myös Tyky-rannekkeella. Avoin-na ti–pe klo 11–18 ja la klo 10–16.Turun filharmonisen orkesterin konsertti-lipun voi maksaa ran-nekkeella konsertti-talon kulttuurikauppa Ars Musicassa ma–pe klo 11–17 sekä ovella tuntia ennen konser-tin alkua.
Turun pualest 19
EKO TUKI
Teksti ja kuva: Marja Tommola
Ekotukihenkilö: Mika AjalinHankinta- ja logistiikkakeskus/Kuljetus
Ennaltaehkäisy tuo merkittäviä säästöjäTukemalla työmatkaliikkumista voi-daan saada merkittäviä muutoksia työssä jaksamiseen ja työhyvinvoin-tiin, todennettiin Turun kaupungin Liikettä työmatkaan! -hankkeessa.
H ankkeen tavoitteena oli selvittää, miten työmatkaliikkumisen tuke-minen vaikuttaa terveyteen ja sitä
kautta sairauspoissaoloihin. Seuranta-ajan-jakso oli vuosi ja siihen osallistui 63 kau-pungin työntekijää, joista 53 jatkoi koko seuranta-ajanjakson ajan.
Kannustimilla lisää työkykyäHankkeessa todennetut tulokset antavat hyvää suuntaa siitä, että ennaltaehkäisevil-lä toimenpiteillä voidaan lisätä hyvinvoin-tia ja saada huomattavia säästöjä aikaiseksi.
Liikettä työmatkaan! -hankkeessa toi-menpiteitä olivat mm. työmatkaliikun-nan neuvonta, työmatkaliikuntakertojen seuranta sekä terveydentilan ja kunnon kartoitukset.
Yksi osallistujista oli Hankinta- ja logis-tiikkakeskuksen ekotukihenkilö Mika
Ajalin, joka oli liikkunut aktiivises-ti nuorempana, mutta istumatyö-
hön siirtyminen oli kerryttänyt lisäkiloja.
– Suurin motivaattori oli oman kunnon ja veriarvojen kehityksestä saatava data. Kun kehitystä tapahtui, motivaa-tiokin kasvoi. Hankkeen työ-terveyshoitajakin kommentoi tulosten kohetessa, että enti-seen ei sitten ole enää paluu-ta. Yhä poljen keskimäärin neljä kertaa viikossa työmat-
kani. Tällaisia kannustimia tarvittaisiin ehdottomasti li-
sää. Kaupunki voisi esimerkik-si haastaa työntekijöitään erilai-
siin tapahtumiin, Mika kommentoi.
Sairauspoissaolot vähenivät yli neljänneksellä
Hankkeeseen osallistuneiden viikoittainen liikunta lisääntyi 15–30 minuuttia noin
85 prosentilla ja jopa 60–90 minuuttia noin 40 prosentilla osallistujista. Liikun-nan lisääntyminen nosti myös osallistuji-en kuntoluokkaa: aloitettaessa osallistujien keskimääräinen kuntoluokka oli 3,91 ja lopetettaessa 5,21 arvoasteikolla 1–7. Yhtä osallistujaa kohden hankkeen terveys- ja kuntotarkastusten kustannukset olivat 150 euroa. Osallistujien sairauspoissaolot puolestaan vähenivät keskimäärin 26 pro-senttia, mistä syntyi noin 810 euron säästö osallistujaa kohden.
Ekotuki edistää liikkumista Ekotukitoiminnan yksi pääteema on työ- ja työasiamatkojen kestävän liikkumisen edistäminen kaupunkikonsernissa. Useissa työyksiköissä on kartoitettu edellytyksiä ja luotu mahdollisuuksia toimintatapojen muutokselle.
– Muutto uusiin tiloihin keväällä 2013 oli kuin lottovoitto, Mika hehkuttaa. Kul-jetus-, varasto- ja painatuspalveluiden muu-tettua samaan paikkaan Kunnallissairaa-lantielle on logistiikkaa saatu järkeistettyä. Ajokilometrejä on seurattu ja saatu sääs-tettyä huomattavasti. Lisäksi uutta kalus-toa hankittaessa ympäristökriteerit otetaan tarkasti huomioon ja autot ovat vähäpääs-töisiä, Mika kertoo.
Henkilöstölle iso asia oli muuton myötä saadut kunnolliset sosiaalitilat. Työmatka-pyöräilystä kipinän saanut Mikakin pääsee 11 kilometrin mittaisen matkan päätteek-si pesulle, ja esimiesten kanssa on sovittu, että pyöriä saa pitää varastossa sairaala alu-een turvattomien pyöräpaikkojen sijaan.
– Joskus työporukan kanssa oli puhet-ta, että olisi hyvä kun kaupungissa olisi sel-laisia autottomia vyöhykkeitä. Ei voisi ajaa ovelta ovelle ja tulisihan se monella tapaa edullisemmaksi kaikille. Tällaiseen mal-liin taitaa kuitenkin olla aika monta vuot-ta aikaa, Mika tuumailee.
20 Turun pualest
