TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 5 / MARRASKUU 2013

Esittelyssä Ympäristötoimiala, IT-palvelut ja uusi henkilöstöpalvelukeskus s. 3-5

Vapaa-aikatoimiala aloitti syyskauden yhteisillä tyky-päivillä s. 9

Ravitsemusterapeutti auttaa ruokapulmissa s. 10

Ammattilaiset sparraavat aloittelevia bändejä Turun rokkiakatemiassa s. 12

5/2013Toimitus/redaktion

Turun kaupungin konsernihallinto

Viestintä ja markkinointi

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku

Åbo stads koncernförvaltning

Kommunikation och marknadsföring

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Päätoimittaja/Huvudredaktör

Jaana Räsänen-Nauska

jaana.rasanen-nauska@turku.fi

puh. 050 559 0449

Taitto/Layout

SEK Point Oy

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy

Painosmäärä/Upplaga

14 700 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Maria Vakkamaa

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

nro 6/2013 viikolla 50 (10.-16.12.)

Aineiston deadline 15.11.2013

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

PÄÄKIRJOITUS

K ysyimme syyskuussa mielikuvia Turun logoista – siitä tutusta vaa-kunalogosta ja kulttuuripääkau-

punkivuoden logosta johdetusta markki-nointilogosta. Noin 800 vastaajasta vajaa puolet oli kaupungin työntekijöitä, mistä teille suuri kiitos.

Vastaukset olivat aika yllättäviä ainakin minulle. Olin odottanut, että kepeähkö ja ilmava markkinointilogo olisi eniten mie-leen, mutta ei.

Vastaajien mielestä vaakunalogo voittaa markkinointilogon prosentein 71–29. Voit-to on selkeä.

Kaupungin työntekijöiden mielestä vaa-kunalogo on arvokas, perinteinen, asialli-nen, juhlallisen hieno, jykevä ja virallinen. Hiukan kuin lakiasiaintoimisto.

Samoilla linjoilla olivat Turun ja lähi-seudun asukkaat. Vaakunaa pidetään kyllä hiukan vanhanaikaisena, mutta suurimman osan mielestä se on tyylikäs, helppo tunnis-taa ja se viestii kaupungin henkeä – eikä näy-tä leipämerkiltä, kuten joku oli perustellut.

Toisaalta mitä nuoremmasta vastaajas-ta oli kyse, sitä enemmän markkinointilo-gosta pidettiin. Se nähtiin positiivisena ja energisenä, eurooppalaisena ja kulttuuri-myönteisenä.

Kaupungin työntekijöiltä kysyttiin myös tarvitseeko Turku kahta päälogoa. Tässäkin mielipide oli selvä: liki 80 prosenttia on sitä mieltä, että ei tarvita. Kahden logon käyttö aiheuttaa sekaannusta, yhdellä logolla brän-däys olisi selkeämpää.

Kysyimme myös mielipiteitä kaupungin palveluiden omista logoista. Esimerkeik-si kyselyyn valikoitui 11 eri logoa. Nämä olivat kirjasto, teatteri, orkesteri, Vimma, liikuntapalvelukeskus, ammatti-instituut-ti, ammattikorkeakoulu, iltalukio, nuorten palvelut, joukkoliikenne sekä kulttuuripal-velut kokoava Kohtaamisia-logo.

Sekä kaupunkilaiset että kaupungin työn-tekijät tunsivat parhaiten ammatti-instituu-tin, ammattikorkeakoulun ja liikuntapal-velukeskuksen logot. Vähiten tuttuja olivat nuorten palveluiden ja iltalukion omat logot.

Kaupungilla on käytössään lukematon määrä logoja vaakunan ja markkinointilo-gon lisäksi. Tarkkaa määrää ei tunnu tietä-vän kukaan, mutta logoja on syntynyt vuo-sien varrella varmasti satoja.

Kiinnostavaa on se, että kaupungin työn-tekijöidenkin mielestä pientä nyt tutkittua logotarjotintakin pidettiin sekavana, ilmeil-tään liikaa toisistaan poikkeavina ja myös emosta irrallisina. Ja vaikka logoja kiiteltiin värikkääksi ja eläväiseksi joukoksi, selkeä punainen lanka meiltä vastaajienkin mie-lestä puuttuu.

Tuota lankaa on tarkoitus alkaa kehrä-tä ensi vuonna. Kaupungille tehdään kau-punkistrategiaa, joka kurkottaa aina vuo-teen 2029 saakka. Strategiasta syntyvät myös Turun brändin ainekset – se, miltä Turku näyttää, mitä me sanomme ja ennen kaikkea lupaamme itsellemme, asukkaille tai kau-pungissa vieraileville. Olemmeko edelleen virallinen ja arvokas vai jotain ihan muuta.

Mitä tämä sitten tarkoittaa logojen osalta? Logo- ja muutakin markkinointiviidakkoa tullaan varmasti karsimaan ja yhtenäistä-mään, mutta ei pakottamaan väkisin yhteen muottiin. Ideat, mielipiteet, näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita. Tehdään yhdes-sä Turkua, jonka allekirjoittajaksi myös ha-luamme Turun.

Saara Malilaviestintäjohtaja

Katso koko logotutkimus osoitteesta Netku/logotutkimus

Kaupungille tehdään kaupunki- strategiaa, joka kurkottaa aina vuoteen

2029 saakka. Strategiasta syntyvät myös Turun brändin ainekset – se,

miltä Turku näyttää, mitä me sanomme ja ennen kaikkea lupaamme itsellemme, asukkaille tai kaupungissa vieraileville.

Allekirjoittajana Turku

Lehteä koskevat ruusut, risut ja

ideat voit toimittaa päätoimittajalle tai

oman toimialasi viestintähenkilölle.

Y mpäristötoimialalla on kuusi tulos-aluetta: kaupunkisuunnittelu, ym-päristönsuojelu, ympäristötervey-

denhuolto, rakennusvalvonta, seudullinen joukkoliikenne ja toimialan hallinto, joka palvelee muita tulosalueita. Kaupunkisuun-nittelun tulosalue toteuttaa kaavoituksen ja suunnitelmien teon, mutta kaupunkisuun-nitteluprosessi kulkee koko toimialan läpi ja toimialan rajat ylittäen konserninhallintoon ja muille toimialoille. Ympäristötoimialaa johtaa toimialajohtaja Markku Toivonen.

Ympäristötoimiala tehtäväkenttä on laa-ja ja monipuolinen. Se tuottaa toimivaa ja turvallista ympäristöä kaupunkisuunnit-telun keinoin. Toimiala vastaa kaavoituk-sesta ja kaupungin rakennetun ympäristön suunnittelusta sekä hoitaa lukuisia kaupun-gin vastuulla olevia viranomaistehtäviä mm. rakentamisen, ympäristönsuojelun, elinym-päristön terveyden, elintarvikevalvonnan ja eläinsuojelun saralla.

Neljä lautakuntaa ja johtokuntaYmpäristötoimialan asioita käsitellään ja päätetään nykymallin mukaan neljässä lautakunnassa ja yhdessä johtokunnassa. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölauta-kunta käsittelee kaavoitukseen, ympäristön-suojeluun ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyviä asioita. Rakennuslautakunta puo-lestaan ohjaa rakennusvalvonnan toimintaa. Seudullisina lautakuntina toimivat joukko-liikennelautakunta, joka ohjaa seudullista joukkoliikennettä ja jätehuoltolautakunta, joka tehtäviin kuuluu seudullisen jätehuol-lon järjestäminen. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta puolestaan päättää liikenne- ja katusuunnitelmista sekä maisema ja mil-jöösuunnitelmista. Lisäksi vaikutukseltaan merkitykselliset kaavat viedään kaupungin-valtuuston päätettäviksi.

Toimintamallin uudistus on tiivistänyt toimialan perustehtävän toteuttamista ja ko-rostanut toimialan roolia viranomaistehtä-vien toteuttajana. Ympäristöterveydenhuol-lon liittäminen toimialaan on laajentanut

toimialan tarkastelunäkökulmaa ympäris-töömme liittyvissä kysymyksissä.

– Ympäristönsuojelu on tarkastellut eri-laisten toimenpiteiden vaikutusta ympäris-töön. Ympäristöterveydenhuolto tuo kuvaan toimenpiteiden vaikutuksen myös ihmiseen. Tämä mahdollistaa asioiden tarkastelun ko-konaisvaltaisemmin, toimialajohtaja Mark-ku Toivonen sanoo

Toimintamallin uudistamisen myötä ta-voitteena on lisätä yhdessä tekemistä, jolloin esimerkiksi kaavoituksessa huomioidaan eri näkökulmia jo suunnitteluvaiheessa. Toivo-nen toteaa, että kehittämistyö on jatkuvaa, vaikka arveleekin, että suurimmat organi-saation rakenteeseen liittyvät muutokset ovat nyt takanapäin. Jatkossa toimialalla keskity-täänkin toiminnan sujuvoittamiseen ja toi-mintatapojen kehittämiseen.

Teksti ja kuva: Risto Lahtinen

Ympäristötoimiala tuottaa

toimivaa ja turvallista ympäristöäEntisen ympäristö- ja kaavoitusviraston pohjalta syntyi kaupungin toimintamallin uudistamisen myötä uusi ympäris-tötoimiala. Suurimmat toimialaan vaikuttavat muutokset ovat ympäristöterveydenhuollon liittäminen osaksi toimialaa, ympäristösuojelutoimiston alaisten projektien siirtyminen konserninhallintoon, katu- ja liikennesuunnitelmien hyväk-symisten siirto Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle sekä strategista maankäyttöä ohjaavan toiminnon perustaminen konserninhallintoon.

Markku Toivosen johtamalla ympäristö- toimialalla työskentelee 180 henkilöä.

Ympäristötoimiala

Toimialajohtaja Markku Toivonen

Toimialan hallintoHallintojohtaja Harri Lehtinen

Ympäristön- suojelu

Ympäristön- suojelujohtaja Mikko Jokinen

vs. Olli-Pekka Mäki

Rakennus- valvontajohtaja

Reima Ojala

Ympäristö- terveyden-

huollon johtaja Liisa Palmu

Joukkoliikenne- johtaja

Sirpa Korte

Rakennus- valvonta

Ympäristö- terveyden-

huolto

Seudullinen joukkoliikenne

KaupunkisuunnitteluToimialajohtaja Markku Toivonen

Turun pualest 3

T urun kaupungin IT-palvelut tuottaa erilaisia tietoteknisiä palveluita kes-kitetysti koko kaupunkikonsernille.

Palvelut on jaettu kolmeen palvelualueeseen: sovelluspalvelut, IT-tukipalvelut sekä IT-lai-te- ja puhepalvelut. Jokaiseen kokonaisuu-teen on nimetty palvelupäällikkö, joka vas-taa palvelualueensa toimivuudesta.

Palvelupäällikkö tuntee oman palvelu-alueensa ja siihen sopimusten kautta liitty-vät ulkopuoliset toimijat. Jos tietyssä palve-lussa on toistuvasti ongelmia tai ongelmien ratkaisu kestää useita viikkoja, on toivotta-vaa, että asiakkaat ottavat suoraan yhteyt-tä palvelupäällikköön. Näin hän voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin palvelun tai proses-sin kuntoon saattamiseksi.

IT-palvelupäällikkö vastaa palvelun laadustaIT-tukipalveluihin kuuluvat kaupungin IT-käyttäjätukea tarjoava Servicedesk sekä lähi- ja etätuki. Servicedesk on kaupungin työntekijöiden ensimmäinen ja nopein yhtey-denottotaho tietoteknisiin asioihin liittyen. Servicedesk reitittää tarvittaessa palvelupyyn-nön tai häiriöilmoituksen eteenpäin muille palvelutasoille. IT-tukipalveluista vastaa IT-palvelupäällikkö Sirkku Kärkkäinen.

Sovelluspalveluissa koordinoidaan ja yl-läpidetään kaupungin sovelluksia. Sovelluk-sia on useita satoja, mm. SAP, Rondo, Per-sonec, Jousenet, Populus, Pegasos, Effica ja X-City. Sovelluspalveluista vastaa IT-palve-lupäällikkö Heli Sergelius.

IT-laite- ja puhepalveluiden kautta kul-kevat kaikki kaupungin tietokone-, ohjel-misto- ja puhelintilaukset. Myös kaupungin sähköpostijärjestelmä ja tietoliikenneliitty-mät kuuluvat tähän palvelukokonaisuuteen. IT-laite- ja puhepalveluista vastaa Johan-na Nieminen.

Palvelupäälliköiden esimiehenä toimii johtava IT-palvelupäällikkö Kari Rajanaro. Hän vastaa palveluhallinnan kokonaisuudes-ta sekä yllä mainittujen palvelujen muutos- ja kehitystarpeista.

Teksti: Lilly Østrup ja Kari Rajanaro | Kuva: Lilly Østrup

Hyvin toimivat palvelut ovat

IT-palvelupäällikölle kunnia-asiaKestääkö Servicedeskiin lähettämäsi palvelu- pyynnön ratkaisu useita viikkoja? Joudutko odottamaan tilaamaasi tietokonetta tai puhe-linta kuukausikaupalla? Onko sinulla jatkuvasti ongelmia kaupungin sovellusten käytössä?

Matkapuhelimen toimiminen on monessa tehtävässä työnteon edellytys. Matkapuhe-linpalveluun kuuluu liittymä (Sonera), itse puhelinlaite sekä puhelimen toimitus- ja tukipalvelut (BLC).

Kaupungin nykyinen puhelinmallisto tai puhelimeen liittyvä tuki on herättänyt välillä paljonkin tunteita. Jos ongelmia yhä ilmenee, kannattaa antaa heti palautetta, jotta ongel-maan päästään käsiksi viipymättä. Viimekä-dessä reklamaatio voi johtaa palvelun irtisa-nomisen, jos kaupungin ja palveluntuottajan yhteistyö ei johda hyvään lopputulokseen.

IT-palvelut sai puhelimiin liittyvää pa-lautetta jokin aika sitten kaupungin pää-luottamusmiehiltä. Pääluottamusmies Paula

Asiakaspalaute auttoi kehittämään palvelua

Mecklin kertoi toimimattomien puhelinten aiheuttavan paljon vaivannäköä ja tyyty-mättömyyttä sekä itse puhelimeen että sii-hen liittyvään tukipalveluun.

Paula Mecklin ja IT-palvelupäällikkö Jo-hanna Nieminen totesivat muutoksen tar-peen yhteisessä keskustelussa. IT-palvelu-päällikkö otti sen jälkeen puhelinmalleihin ja tukipalveluun liittyvät asiat esille palve-luntuottajan kanssa. Nyt kriittistä palautet-ta saanut puhelinmalli on vaihdettu toiseen ja palveluntuottajan kanssa on sovittu tuki-palvelun kehittämistä.

IT-palvelupäällikön saaman asiakaspalaut-teen ansiosta saatiin puhelimeen liittyvä rek-lamaatio eteenpäin ja asiat alkoivat hoitua.

Asiakkuudet ja projektit

Ratkaisu- palvelut

IT-palvelujohtaja

Projektit

Kumppanuushallinta

Hallintopalvelut

Palveluhallinta Kari Rajanaro

Sovelluspalvelut Heli Sergelius

IT-tukipalvelut Sirkku Kärkkäinen

IT-laite- ja puhepalvelut Johanna Nieminen

IT-PALVELUIDEN ORGANISAATIO

IT-palvelupäälliköt Heli Sergelius, Sirkku Kärkkäinen, Kari Rajanaro ja Johanna Nieminen.

4 Turun pualest

T urun kaupungin henkilöstöasioiden palvelukeskus, HPK, tarjoaa esimie-hille ja henkilöstölle henkilöstöhal-

linnon palveluita. HPK:ssa työskentelee kaikkiaan 14 työntekijää kolmessa eri tii-missä: rekrytointipalvelut, palvelussuhde-asiat ja HR-sovelluspalvelut.

Rekrytointipalvelut-tiimi auttaa työn-hakijoita ja työntekijöitä etsiviä. Rekrytoin-nin apuna on sähköinen järjestelmä, jota käytetään kaikissa kaupungin rekrytoin-neissa. Tiimi tukee kaupungin esimiehiä rekrytoinneissa, kuitenkin niin että yksi-kön esimiehen vastuulla on aina omaan yk-sikköönsä tehtävät rekrytoinnit.

Rekrytointipalvelut-tiimi tuottaa hy-vinvointialalle sijaishallinnan palveluita ja markkinoi lisäksi Turun kaupungin työ-paikkoja eri tapahtumissa ja messuilla. Rek-rytoinnin asiakaspalvelu palvelee päivittäin Turku-pisteessä Puolalankadulla ja torstai-sin myös Skanssin Monitorissa.

Palvelussuhdeasiat-tiimissä annetaan vuoden alusta alkaen HR-ohjeita ja neuvo-ja esimiehille. OVTES- neuvonta säilyy si-vistystoimialalla. Palvelussuhdeasiat-tiimi tekee myös palveluaikalaskentaa eli käy-tännössä työkokemus- ja vuosisidonnaisen lisän päätösten valmistelua. Aluksi valmis-

telu koskee sivistystoimialan ja konsernihal-linnon kaikkia lisiä, myöhemmin muiden-kin toimialojen palveluaikalisävalmistelut siirretään HPK:lle.

Työtodistukset palveluaikalaskentaa var-ten toimitetaan siis jatkossa henkilöstöasi-oiden palvelukeskukseen. Henkilöstö voi myös pyytää palvelutodistukset HPK:sta ja esimiehet työtodistuspohjan.

Myös eläkesihteerit työskentelevät pal-velusuhdeasioissa. He antavat koko henki-löstölle eläkeneuvontaa ja tekevät henkilös-tön kanssa eläkehakemukset. Esimiehille on myös tarjolla ohjeistusta eläkeasioissa ja nii-hin liittyvissä palvelussuhdeasioissa.

HR-sovelluspalveluissa valmistellaan erilaisia henkilöstöä koskevia raportteja esi-miestyön tueksi ja erityisesti talousarvio-seurantaa varten. Uutena henkilöstöhallin-nonjärjestelmänä ollaan ottamassa käyttöön SAP HR -järjestelmää, jonka käyttöönotos-sa HPK:n järjestelmäasiantuntijat ovat ak-tiivisesti mukana.

HPK:n yhteinen sähköpostiosoite: henkilostoasioiden.palvelukeskus@turku.fi

Teksti: Irmeli Niittymäki | Kuva: Nora Uotila

Turkulaisosaajat, suunnittelija Kimmo Lemmetyinen ja controller Valtteri Mik-kola konsernihallinnosta, ovat mukana valtiovarainministeriön mittavassa Kun-tatieto-kehittämisohjelmassa, jonka ta-voitteena on:

• kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toi-mintatilastotiedon tuottamisen nopeut-taminen, neljännesvuosittaisen talous-tilastoinnin laajentaminen sekä tietojen laadun ja tietojen vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmistaminen

• yksinkertaistaa ja helpottaa kuntien tie-donantotaakkaa koordinoimalla valtion kuntiin kohdistamaa tiedonkeruuta ny-kyistä tehokkaammin

• keskeisen kuntatilastotiedon tietopan-kin perustaminen

• kehittää kuntien tiedon hallinnan pro-sesseja ja niitä tukevia välineitä kun-nan johtamisessa tarvittavan tiedon tuotannon parantamiseksi.

Kimmo on ohjelman johtoryhmän jäsen ja Valtteri asiantuntijana projektiryhmässä. Ohjelman kesto on neljä vuotta (2013-2016) ja toteuttamisen kokonaiskustan-nukset ovat noin 4 miljoonaa euroa.

Lue lisää hankkeesta: https://wiki.julkict.fi/julkict/kuntatieto

Kaupunginarkisto esittelee aineistojaan yleisölle 14.11. Tapahtuma liittyy poh-joismaiseen arkistojen päivään, jota on Suomessa vietetty vuodesta 2002. Turun kaupunginarkisto on ollut mukana alus-ta asti. Tämän vuoden teema on matka.

Tule arkistomatkalle!Turun kaupunginarkistossa on aineis-toa noin 8,5 hyllykilometriä. Asiakirjoja on lähes 400 vuodelta, vanhin asiakir-jamme on raastuvanoikeuden pöytäkir-ja vuodelta 1624. Pöytäkirjasarja on yh-tenäinen vuoteen 1977 saakka.

Tiesitkö, että arkistosta löytyy esimer-kiksi arkkitehtipiirustukset Turun kau-pungin alueella olevista taloista ja kan-sakouluaikainen todistuksesi, jos olet käynyt koulua Turussa?

Arkistomakasiinit, Puolalankatu 5. Tu-tustumiset 14.11. tasatunnein klo 10 läh-tien. Viimeinen kierros tehdään klo 17.

Teksti: Tarja Ollila

Uusi henkilöstöasioiden palvelukeskus esittäytyy

Kuvassa vasemmalta Niina Inkinen, Anu Pitkänen, Päivi Heinonen ja Siiri Kivivuori rekrytointi-palveluista, henkilöstöpalvelupäällikkö Irmeli Niittymäki, Niina Peltola, Aulikki Selin ja Kristina Heinonen palvelussuhdeasioista, Kari Valtonen, HR-järjestelmät, Marita Heinä, SAP HR, Jaana Åkerman eläkeasioista, Eeva Luotonen rekrytointipalveluista ja Merja Siren eläkeasioista.

Hyvä me!

Kansakoulutodistuksesi voi löytyä arkistosta

Turun pualest 5

35-vuotias Jukka sairasti influenssan toissa vuonna ensimmäistä kertaa. Rokotetta hän ei ollut ottanut, koska ei sairastunut edes tavalliseen flunssaan kovinkaan usein.

M yös puheet rokotuksen sivuvaiku-tuksista kuten flunssaisesta olosta mietityttivät.

– En pitänyt rokotusta ajankohtaisena, koska en ollut sairastanut influenssaa aikai-semmin, Jukka muistelee.

Jukan työnantaja on jo vuosia kustan-tanut influenssarokotteen henkilökunnal-leen. Rokotushalukkuus on työyhteisössä ollut vähän niin ja näin.

– Henkilökuntamme on nuorta ja moni varmasti ajattelee, ettei sairastu. Lisäksi moni on sanonut, että ei ole koskaan sai-rastunut flunssaan niin usein kuin talvena, jolloin on ottanut rokotteen.

Influenssa vei puhdin pitkäksi aikaa

Teksti ja kuva: Katja Heinämäki

Influenssaan kerran sairastuttuaan ei varmasti halua kokea sitä uudelleen. Influenssarokote on ainut keino suo-jautua tehokkaasti influenssatartun-nalta. Hyvinvointitoimialalla rokote on ilmainen ja sen ottaminen on helppoa.

uspoissaolot vähenevät sekä työturvallisuus lisääntyy.

Influenssarokotuksen kattavuudesta jär-jestettiin hyvinvointitoimialan henkilöstöl-le kysely viime vuonna ensimmäistä kertaa. Kyselyyn vastasi 2 500 työntekijää. Hoitaji-en aktiivisuus ottaa rokote vaihteli 19 ja 52 prosentin välillä eri tulosalueilla. Lääkä-reillä aktiivisuus liikkui 53 prosentin ja sa-dan välillä. Kysely toistetaan tänä vuonna.

Rokotteen ottaminen on helppoa, sillä rokotustilaisuuksia järjestetään työpaikoil-la. Tilaisuuksien jälkeenkin rokotuksen voi ottaa, kun ensin varaa ajan omalle työter-veyshoitajalle.

Influenssakausi alkaa yleensä joulu–helmi-kuussa ja rokote kannattaa ottaa ennen sitä.

– Rokotukset alkavat marraskuussa ja jatkuvat ainakin joulukuun loppuun. Jos influenssakausi alkaa vasta tammi-helmi-

– On tutkittu, että rokote estää lapsilla ja terveillä työikäisillä noin kahdeksan in-fluenssaa kymmenestä, vanhuksilla rokot-teen teho on hiukan huonompi. Rokotuksen jälkeen suojan kehittyminen huippuunsa kestää noin kaksi viikkoa, toteaa Turun kaupungin infektiotaudeista vastaava lää-käri Jane Marttila.

Hyvinvointitoimialalla kannustetaan rokotteen ottamiseenSosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat oikeutettuja ilmaiseen inf luenssarokotuk-seen. Rokotteen ottaminen on tärkeää, koska rokotussuojan saanut henkilökunta ei tartuta asiakkaitaan. Työntekijät ovat vastuussa paitsi omasta myös asiakkai-densa hyvinvoinnista palvelutilanteissa. Kun henkilökunta on mahdollisimman kattavasti rokotettu, sairastavuus ja saira-

Teksti: Tiia Laakso | Kuva: Shutterstock

Influenssarokotuksen ottamalla huomioit myös asiakkaat

Ota rokotus ja vältä ikävä tauti

”Luulin kuolevani siihen tautiin!”Jukka sai influenssatartunnan tammikuussa 2012. Tauti iski päälle niin rajuna, että kä-sitys koko taudinkuvasta muuttui hetkessä.

– Luulin kuolevani, Jukka toteaa nyt hy-myssä suin. – Makasin kolme päivää koto-na eristyksissä korkeassa kuumeessa ja lähes tiedottomassa tilassa. Se, mikä yllätti täysin, oli koko kropan lamaava lihassärky, jollais-ta en voinut kuvitella olevankaan!

Jukan huolta lisäsi se, että kotona oli kuuden kuukauden ikäinen vauva ja rokot-tamaton vaimo.

– Yritin olla mahdollisimman paljon pois vauvamme läheltä. Onneksi he eivät sai-rastuneet.

Jukka sai työterveyslääkäriltään lääk-keeksi Tamiflun, joka auttoi sairauteen ja nopeutti paranemista. Jonkinlaiset jäljet sairastuminen kuitenkin jätti.

Koko perhe ottaa jatkossa rokotuksen.– En halua sairastua uudelleen, tauti oli

sen verran kamala. Vaikka saisinkin pienen flunssan rokotteesta, on se todella pieni hin-ta verrattuna siihen mitä koin.

Aktiivisesti liikuntaa harrastavalle tau-dista palautuminen kesti yllättävän pitkään.

– En päässyt liikkumaan moneen viik-koon, koska pelkäsin mahdollisia jälkitau-teja. Lisäksi kuntoni romahti niin merkit-tävästi, että vielä kuukausi sairastumisesta olin urheillessa vain varjo entisestäni.

6 Turun pualest

Kausi-influenssa on influenssa A- ja B-virusten aiheuttama hengitystietu-lehdus. Suomessa siihen sairastuu vuosittain keskimäärin puoli miljoo-naa ihmistä. Influenssa leviää nope-asti pisara- ja kosketustartuntana.

Lapsilla ja aikuisilla tauti aiheuttaa korkean kuumeen, mutta paranee ko-tihoidolla. Sen sijaan 65 vuotta täyt-täneille ja sairautensa vuoksi riski-ryhmiin kuuluville influenssa voi olla vakava tauti.

Influenssa voi edetä keuhkokuu-meeksi. Influenssavirukset myös vaurioittavat limakalvoja siten, että bakteerit pääsevät aiheuttamaan jäl-kitauteja, mm. poskiontelo- ja keuh-koputkentulehduksia sekä korvatu-lehduksia.

Lisätiedot: www.turku.fi/influenssawww.thl.fi

kuussa, voi rokotteen saada vielä tammi-kuussakin, mutta tällöin rokotus voi joissain tapauksissa tulla liian myöhään, Martti-la jatkaa.

Onko rokote turvallinen? Usein kysymykseen, miksi rokotetta ei oteta, vastataan ”en ole ikinä sairastanut influenssaa” tai ”en sairasta tavallistakaan flunssaa”. Pelko sivuvaikutuksista tai influenssaan sairastu-misesta ja yleinen kielteinen asenne rokotuk-sia kohtaan vaikuttavat myös.

Onko kausi-influenssarokote turvallinen? – Kyllä, Jane Marttila päättää.

Mahdollisuus ilmaiseen rokotukseen vaihte-lee kaupungin toimialoilla yksiköittäin. Ro-kotusmahdollisuuksista voi kysyä omalta työterveyshoitajalta. Jos työnantaja ei tar-joa ilmaista rokotusta, rokotereseptin voi hankkia työterveyshuollosta tai omalta ter-veysasemalta. Rokote ostetaan itse aptee-kista ja se annetaan työterveyshuollossa tai terveysasemalla.

Hyvinvointitoimialalla järjestettävistä in-fluenssarokotuksista lisätietoa NeTkusta

Älä istu!

Istuminen on uusin mörkö. Älä istu ainakaan koko päivää, vaan nouse välillä jaloittelemaan. Taukojumppa on aina hyvästä.

KoordinaatiooRiipusta ulommaisel kontil kahreksikko. 10–15 kerta molemmil pualil. Muist teh-rä tätä joka päivä.

Palaverinkin voi pitää ulkona kävellen. Kävelykokous on tehokasta työntekoa ja hyötyliikunta samalla: 45 minuuttia, 3 ki-lometriä ja monta hyvää ideaa.

Kävelypalaverit kunniaan

Nostetta sotkuisille työpöydille”Nyt saa sotkea. Paperit saavat kasaan-tua sikin sokin työpöydällesi, kahviku-pit, kynät ja muut tilpehöörit lojua mi-ten sattuu. Epäjärjestyksellä on tieteen arvovalta takanaan. Siivottomasta mai-semasta kumpuavat kiinnostavat ideat, vahvistaa Psychological Science –lehti.

Siivossakin ympäristössä ihminen keksii luovia ratkaisuja mutta ei niin kiin-nostavia kuin sotkun keskellä. Siisteys saa pelaamaan varman päälle ja pitäy-tymään totutussa.”Tiede 9/2013

Valoa ja pimeääVaikka kaamoksen keskelle valoa tar-vitaankin, tyhjät tilat ovat pimeinä par-haimmillaan. Valot kannattaa sammuttaa aina, kun huone on tyhjä yli 10 minuuttia.

Lamppujen sammuttaminen ei vau-rioita loisteputkivalaisimia eikä sytyt-täminen aiheuta kulutuspiikkejä. Kun lähdet viimeisenä töistä, sammuta va-lot myös käytävistä.

Turun pualest 7

TULO KULMIA

T ältä valtakuntatason muutokselta ei ole turvassa Turun ammattikorkea-koulukaan, vaan jokainen koulussa

työskentelevä tietää monen asian muuttu-van lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä ris-kitekijöitä muutoksessa ovat muun muassa työuupumus, henkilöstön ikääntyminen sekä epävarmuus omasta ammattitaidosta uudessa koulutusympäristössä.

Muutokset aiheuttavat epävarmuuttaAmmattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liit-tyvää informaatiota on esitelty useaan ottee-seen muun muassa henkilöstön tiedotustilai-suuksissa. Johdon kokouksista, päätöksistä ja pöytäkirjoista löytyy tietoa Netkusta, Joutse-

netistä ja Messistä. Silti on ymmärrettävää, että moni tuntee pelkoa ja epävarmuutta oman työntehtävänsä säilymisestä.

Työsuojelun silmin katsottuna työilma-piiri on onnistuttu pitämään olosuhteisiin nähden kohtuullisena. Käytäväkeskuste-luissa kuitenkin kuulee huhuja, väärinym-märtämisiä ja omia tulkintoja tulevasta, jo-ten tiedottamista voisi vieläkin terävöittää.

Fyysiset työolosuhteet huonontuneetFyysisten työskentelyolosuhteiden huo-noneminen useassa toimipisteessä on yl-lättänyt tänä syksynä. Huono sisäilma ja ilmanvaihdon ongelmat ovat tulleet esille useaan otteeseen ja aiheuttaneet poissa-

Turun ammattikorkeakoulun työsuojelun tilanne valtuutetun silminSuomen ammattikorkeakouluverkosto on suuren muutoksen edessä rahoituk-sen pienentyessä dramaattisesti lähivuosina. Ammattikorkeakoulu-uudistuk-sella pyritään vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudista-mista sekä parantamaan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

Teksti: Timo Vaskikari, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, Turun AMK ja Pekka Kärkkäinen, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu, Turun AMK | Kuva: Kai Aittokallio

olojen lisääntymistä sekä käyntejä työter-veyshuollossa.

Ensimmäisenä työsuojelutoimenpiteenä on informoitu esimiehiä. Tämän jälkeen ti-loja on puhdistettu, ilmastointia säädetty ja suodattimia vaihdettu. Lisäksi osassa työ-huoneita on suoritettu erilaisia mittauksia. Useinkaan edellä mainitut toimenpiteet ei-vät ole auttaneet, joten henkilöille on pyritty etsimään korvaava työpiste toisesta paikasta.

Ongelmana on se, että ei ole aina osoittaa korvaavia tiloja. Vanhat koulurakennukset ovat hyvin haasteellisia rakenteellisesti, kos-ka esimerkiksi rakennusten ilmanvaihto ei vastaa nykypäivän laatuvaatimuksia. Suu-riin korjauksiin tuskin ryhdytään nykyisis-sä tiloissa kampuksen rakentamispäätöksiä odotellessa. Uusi kampusrakennus tai muut vastaavat uudet puhtaat ja toimivat tilat tu-levat todella tarpeeseen, jotta saadaan sel-vä muutos nykyiseen tilanteeseen ja henki-löstön työolosuhteet turvattua jatkossakin.

Kaupunki yhtenäistää työkykyä ylläpitävän toimintansa (tyky-toiminta) käytäntöjä. Uudistus tähtää yhtenäiseen ja oikeuden-mukaiseen toimintatapaan. Muutokset ajoittuvat ensi vuoden alkuun.

Uudessa tyky-mallissa hyödynnetään kau-pungin omia palveluita ja nykyisestä tyky-se-telien käytöstä luovutaan. Näin työntekijöil-le pystytään tarjoamaan aiempaa enemmän mahdollisuuksia pitää omasta jaksamises-taan huolta kokonaiskustannuksien kuiten-kaan kasvamatta. Toiminnasta kertynyt tulo kun jää kaupungin sisälle.

Nykyisin kaupungin tyky-käytännöt ovat jakautuneet epätasaisesti eri toimialojen kes-

ken, minkä henkilökunta on kokenut selväk-si epäkohdaksi. Uudessa mallissa jokainen kaupungin työtekijä on oikeutettu käyttä-mään kaupungin liikunta- ja kulttuuripalve-luita erikseen määriteltävään summaan asti.

Tähän sisältyy kuntosalien, uimahallien ja kaupungin omien vesijumppien vapaa käyttö, samoin museokäynnit. Summaan saa sisältyä myös yksi teatteriesitys ja yksi konsertti vuodessa.

– Uusi malli ei ainoastaan lisää tyky-toi-minnan määrää, vaan samalla osoittaa ar-vostusta kaupungin itse tuottamia palveluita kohtaan: meillä on huipputasoisia palvelui-ta vapaa-aikatoimen ansiosta, joten käytön

suuntaaminen niihin on enemmän kuin pe-rusteltua toteaa Turun kaupungin henkilös-töjohtaja Sinikka Valtonen.

Turun kaupungin yhteistyötoimikunta hyväksyi 15.10. tyky-toimintaan suunni-tellut linjaukset vuodelle 2014. Nyt käyt-töönotettava malli on määräaikainen ja se on muutettavissa tarpeen vaatiessa.

Käytännön ohjeista saat lisätietoja Net-kusta ja henkilöstölehdestä.

Kaikille työntekijöille samat Tyky-käytännöt ensi vuonna

Kuvat: Shutterstock

8 Turun pualest

Vapaa-aikatoimialan ensimmäiset yh-teiset tyky-päivät järjestettiin elo-kuussa. Aamusta iltapäivään kestä-

neet tapahtumat keräsivät kaikkiaan noin 260 osallistujaa. Päivien aikana ohjelmassa oli vauhdikasta liikuntaa, mukavaa yhdessä-oloa ja viihdyttäviä ohjelmanumeroita. Va-paa-aikatoimialan suuren henkilöstömäärän ja ihmisten vaihtelevien työaikojen vuoksi samansisältöisiä päiviä oli kaksi.

Tyky-ryhmässä mukana olleet nuorisopal-velujen Päivi Oikarinen ja Johanna Hel-la kertoivat, että tilaisuuksia suunniteltiin usean kuukauden ajan. Ryhmässä oli jäseniä kaikista kolmesta palvelualueesta.

– Pyrimme toimintaa suunnitellessam-me siihen, että ohjelmaa olisi jokaiselta pal-velualueelta.

Ohjelmaa oli Oikarisen mukaan melko helppo keksiä, koska osallistujien määrän vuoksi tapahtumapaikkojen piti olla tilavia.

– Toivoimme noin kolmeasataa osallis-tujaa molempiin tilaisuuksiin, mutta siihen

tavoitteeseen ei ikävä kyllä päästy.Tyky-aamu alkoi päivän avauksella ja aa-

mupalalla Seikkailupuistossa. Nuorisopalve-lujohtaja Annina Lehtiö-Vainio lausui ti-laisuuden avaussanat.

Kupittaan urheiluhallissa henkilökunta sai tutustua oman mielenkiintonsa mukaan esimerkiksi zumbaan, puhallustikkaan, sa-libandyn nopeustutkaan, pomppupatjaan ja pallonheittoon.

Pääkirjastossa työskentelevä Merja Mar-jamäki oli innolla mukana aktiviteeteis-sa. Hänen mielestään tapahtuma on hyvä aloitus Vapaa-aikatoimialan yhteisiin ty-ky-päiviin.

– Täällä on hyvää ohjelmaa. Mukavaa, että saa kokeilla mitä haluaa tai olla kokei-lematta mitään.

Liikunnallisen osuuden jälkeen oli vuo-rossa kädentaitoja ja ruokailu sekä vapaata oleskelua. Iltapäivällä jonglööri Kai Kuu-tamo viihdytti tempuillaan ja Harmi-bän-di musisoi.

Vapaa-aikatoimiala aloitti syyskaudenyhteisillä tyky-päivilläTeksti ja kuvat: Maria Vakkamaa

Tyky-päivien päätteeksi henkilökunnalla oli mahdollisuus mennä ilmaiseksi uimaan Kupittaan maauimalaan.

Nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio toi-votti henkilökunnan ter-vetulleeksi ensimmäiseen yhteiseen tyky-päivään.

Merja Marjamäki saa tyky-päivistä energiaa.

Aikuisten liikunnan ihmemaassa moni ko-keili, miten kovaa vauhtia saa lyötyä sali-bandypallon maaliin.

Pomppupatjalla sai har-joittaa hyppytaitojaan.

Kädentaito-osiossa askarreltiin rintanappeja. Jonglööri Kai Kuutamo hauskuutti yleisöä tempuillaan. Avustajaksi pääsi liikuntapal-velujen Jorma Fisk.

Turun pualest 9

HOMMISSATeksti ja kuva: Tiia Laakso

Ravitsemus- terapeutti auttaa ruokapulmissa

Televisio, netti ja mainokset luovat mielikuvaa täydellisestä ulkomuo-dosta ja samalla karppaus-, pikadi-

eetti- sekä ylipainoaiheet täyttävät median ja hämmentävät kuluttajan. Ruoan valin-nasta on tullut vahva osa identiteettiä. Ra-vitsemusterapeutilta ei siis työsarkaa puutu. Turun kaupungilla jo pitkään ravitsemuste-rapeuttina työskennellyt Raija Puumalai-nen kuitenkin nauttii työstään.

Syömisen pulmallisuusRaija tekee töitä lasten ja nuorten sekä hei-dän perheidensä kanssa. Työpäivään kuuluu henkilökohtaista asiakastyötä ja -ohjausta. Raijan työhuoneen kaapista löytyy ruoka-malleja, kuten muovihedelmiä ja -peru-noita. Ne ovat apuna, kun hahmotellaan ruokavalion koostumusta tai suunnitellaan muutoksia ruokavalioon. Ravintosisältö-laskenta ja ruokapäiväkirjojen läpikäynti vievät paljon aikaa.

– Teen yhteistyötä neuvoloiden, kouluter-veydenhuollon, lasten neurologisen yksikön sekä lasten ja nuorten poliklinikan kanssa. Tuotan myös ravitsemuskasvatusaineistoa mm. neuvoloiden käyttöön.

Asiakaskäynnille varataan tunti. Jokai-nen asiakas on ainutlaatuinen ja yhdessä ratkotaan sopivan ravitsemuksen ja ruoka-valion toteuttamista.

Syöminen on muuttunut yksinkertaises-

ta näläntunteen poistamisesta oikean ja vää-rän tasapainotteluksi.

– Isoäitini ikäpolvi joutui käyttämään kaikki käsiinsä saamat raaka-aineet, joista taiottiin isolle joukolle päivän ateriat. Nyt valinnanvaraa on yllin kyllin.

Jos aiemmin pärjättiin perustiedoilla, nyt ihmisten tiedon määrä ravinnosta on kasva-nut hurjasti. Myös työn sisällössä ja kaupun-gin organisaatioissa on tapahtunut muutok-sia. Esimiehet ovat vaihtuneet usein, mutta nyt molemmat ravitsemusterapeutit toimi-vat osana ennalta ehkäisevää terveydenhuol-toa terveyden edistämisen yksikössä. Palve-luja tarjotaan kaikille kaupungin laitoksille.

– Aiemmin työhön kuului enemmän kou-lutustilaisuuksia ja erilaisiin kehittämistyö-ryhmiin osallistumista. Nyt tehtävät painot-tuvat asiakastyöhön.

Työn rikkautena Raija pitää luovuutta, vaihtelevuutta ja asiakkaiden erilaisuutta. Työnantajalta hän taas toivoo, että kaupun-gin omia asiantuntijoita kuunneltaisiin ja jol-lakin tavalla asioihin voisi myös vaikuttaa.

Valokuva tuo esiin arjen kiireessä piiloon jääviä arvokkaita asioitaRaija on suorittanut muutama vuosi sitten Aalto-yliopistossa voi-mauttavan valokuvan menetelmä-ohjaajien jatkokoulutuksen. Voi-

"Syöminen on muuttunut yksinkertaisesta näläntunteen poistamisesta oikean ja väärän

tasapainotteluksi."

Aurajokirannan syksyisessä maisemassa voi ammentaa energiaa.

mauttavan valokuvan menetelmällä voidaan nostaa esiin arjen kiireessä näkymättömiin jääviä arvokkaita asioita.

Opinnoissa ravitsemusterapeutti kulki yhdessä lapsiperheen albumikuvien ääreltä ruokapöytään kuvien ottamiseen. Valoku-vat merkityksellistettiin ja niistä koottiin yhdessä näyttely. Voimaantumisen myötä ruoka ja ruokailu saivat uusia merkityksiä.

– Koulutus muutti maailmankuvaa, asi-oista ajattelee nyt eri tavalla. Ei voi tietää, mikä voimaannuttaa toista.

Opinnäytetyönä syntynyt Katseet ateri-an äärellä -valokuvanäyttely on ollut esil-lä muun muassa Tampere-talossa ja Turun kaupunginkirjastossa.

Menetelmää voi soveltaa omaan henki-lökohtaiseen kuvausprosessiin, mutta myös työyhteisön hyvinvointiin. Myös Raijan työ-yhteisö osallistui opiskeluun liittyviin har-joituksiin.

– Kun ihminen kokee itsensä arvokkaak-si, hänellä on voimaa ja hän pitää itsestään huolta. Muutokset etenevät sitten pienin as-kelin, Raija päättää.

”Kun ihminen kokee itsensä arvokkaaksi, hän pitää itsestään huolta”

10 Turun pualest

T urun kaupungin Kiinteistöliikelai-toksen tilapalveluiden sähköasian-tuntija Jorma Laakso on harrastanut

vaeltamista Turun Ladun retkillä jo toista-kymmentä vuotta. Ensimmäisille reissuille houkutteli tuttu työkaveri. Jo sitä ennen oli tullut tehtyä kalareissuja pohjoiseen.

– Vaellus on liikunnallinen harrastus, joka tuo mukanaan hyviä ihmissuhteita, Laakso puntaroi.

– Turun Latu on järjestänyt hyviä vael-luksia, joilla tutustuminen pohjoiseen luon-toon käy helposti.

Vaelluksille mennään yhteisellä bussikul-jetuksella, ja maastossa kuljetaan kokeneen ja koulutetun oppaan johdolla. Viikon vael-luksella esteenä ei ole hintakaan, se jää noin pariin sataan euroon. Toki varusteet maksa-vat, mutta Turun Ladun kautta löytyy telt-toja, keittimiä ja rinkkoja vuokralle.

– Hyvät retkeilyvaatteet kestävät vuodes-ta toiseen. Vaelluskengät ovat ehkä tärkein varuste. Vaellukselle tarvitaan vedenpitä-vät ja jalkaan hyvin sopivat vaellusjalkineet, jotka on koekäytetty jo aiemmin. Vaellus-vaatteiden tulee hengittää hyvin ja pitää tar-vittaessa myös tuulta. Sadeasu on varatta-va erikseen.

Vaellus antaa voimia pitkäänLaakso pohtii, että vaellus antaa voimia jak-saa työelämässäkin.

– Fyysistä kuntoa tulee vaelluksen takia ylläpidettyä läpi vuoden. Olen käynyt mies-ten jumpassa talvisin, kesällä on tullut pyö-räiltyä ja sauvakäveltyä pururadalla. Ja vaik-ka vaellus on vain kerran vuodessa, se on iso henkireikä. Silloin mennään ihan erilaiseen ympäristöön. Vaikka kulkeminen on ajoit-tain raskastakin, se tuo jälkeenpäin sen hy-vän olon tunteen.

Vaelluksilla ryhmiä vaihdellaan, joten vaellusporukka ei ole vuosi vuoden jälkeen tismalleen sama. Uudet tulijatkin pääsevät hyvin joukkoon mukaan.

– Turun Ladun kautta pääsee helposti lähtemään. Syys- tai ruskavaelluksen lisäk-si järjestetään hiihtovaelluksia.

Maltilla pakkaamaanValmistautuminen alkaa reissun suunnitte-lulla jo kuukausia ennen vaellusta. Varusteet ovat tärkeät – siinä kysytään kokemusta. Rinkka on punnittava, ettei se mene paljon 20 kilon päälle. Matkalla sen kyllä tuntee, jos on ylimääräistä, Laakso kertoo omasta kokemuksestaan viisastuneena.

Vaelluksilla yövytään teltoissa. Aamuhe-rätys on seitsemän aikaan, jolloin alkaa puu-roveden ja kahvin keitto. Leiri puretaan ja makuupussit kääritään rinkkoihin. Aamuyh-deksältä onkin jo hampaat pesty, tavarat siis-tisti rinkassa ja alkaa oppaan ”käskynjako”.

Matka etenee maastossa hyvin erilais-ta vauhtia kuin asfalttia pitkin. Parin, kol-men kilometrin keskituntivauhdilla mat-kataan tuntureita ylös ja toisia alas upeissa maisemissa. Välillä syödään eväspähkinöi-tä ja suklaata. Lounaalle pysähdytään pi-temmäksi aikaa ja kaivetaan trangiat esiin.

Eteneminen on verkkaisaa, vaikka askel olisi reipas. Päivässä vaelletaan 6–8 tun-tia ja edetään 10–14 kilometriä. Tunturei-ta voidaan huiputtaa kevyemmin varustein, päiväreppu selässä. Matkantekoa rytmittä-vät tauot, ja illalla etsitään uusi leiripaikka.

– Illan ohjelmassa on pesu, ruokailu ja leirin perustaminen, oleskelua leirissä. En-nen matkaa täytyy orientoitua siihen, että peseydytään niissä olosuhteissa, joita on – järvessä tai purossa. Jääkylmässä tunturi-purossa kastautumalla virkistyy varmasti, Laakso kuvailee.

Päivällinen nautitaan joko telttakunnan kanssa yhdessä tai yksin. Laadukkaita ret-kiruokia saa esimerkiksi retkikaupoista ja isoista marketeista. Pakastekuivattuun ruo-ka-annospussiin lisätään vain kuuma vesi, se-koitetaan, annetaan hetken olla ja nautitaan.

Parasta vaelluksessa– Parasta antia vaelluksessa on, että sitä alkaa valmistella jo monta kuukautta etukäteen. Suunnittelu alkaa siitä, että on päättänyt läh-teä. Hienoa on, jos ilmat suosivat ja porukka on mukava. Jälkikäteen tulee olo, että reissu on suoritettu, pärjäsi siellä ja jaksoi.

– Vaeltaminen sopii kaikille, jotka tyk-käävät luonnossa liikkua ja nähdä vaivaa suorituksen aikana.

Vaellus Lapin tuntureilla kestää viikon päivät. Avarassa maisemassa otetut askeleet tuovat silti hyvää oloa paljon pitemmäksi aikaa. Vaelluksesta löytyy Jorma Laaksolle myös motivaatio pitää kuntoa yllä läpi vuoden.

Tunturit kutsuvat vaeltamaan

Jorma Laakso Kummajoen päätekoskella Pältsanstuganin maisemissa.

Teksti ja kuvat: Sini Silvàn

Turun pualest 11

– Musiikki on urheilun jälkeen yksi suu-rimpia nuorisoa yhdistäviä tekijöitä, toteaa Turku Rock Academyn ”rehtori”, toimin-tatalo Vimman ja Auran Panimon musiik-kitoiminnasta vastaava toiminnanjohtaja Tomi Arvas.

– Bänditoiminta on ollut voimissaan vuo-desta toiseen. Kiinnostusta riittää ja tulijoita on tasaisesti, mutta toisin kuin muussa har-rastustoiminnassa, selkeä ohjaus on puuttu-nut ja bändit ovat olleet käytännössä oman onnensa nojassa.

Oppia musiikkibisneksen mediasuhteista juridiikkaanKun soittamisen on tarkoitus olla enem-män kuin harrastus, tarvitaan bändiuralla etenemiseen muutakin kuin soittotaito. Turku Rock Academyn tarjoama ohjaus onkin hyvin kokonaisvaltaista. Akatemian ohjaukseen valitaan vuosittain kuusi Tur-ku Bandstand -kilpailussa menestynyttä bändiä, joille tarjotaan tukea, tsemppaus-ta, opetusta ja ohjausta kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

– Tärkeintä on Auran Panimon studiol-la tapahtuva musiikin esituotanto. Bändit tekevät tuottaja Mark Bertenyin ohjauk-sessa äänitteen, joka puretaan ja analysoi-daan tarkasti. Annetun palautteen pohjal-ta laaditaan kotiläksyt, joiden avulla bändi kehittää omaa ilmaisuaan, kertoo Arvas.

Erittäin antoisia bändien näkökulmasta ovat myös akatemian tarjoamat ja ammat-

tilaisten vetämät klinikat, joiden aihealueet kattavat koko musiikkibisneksen mediasuh-teiden hoitamisesta juridiikkaan. Kunkin bändin kanssa pyritään myös tuottamaan musiikkivideo yhteistyössä Vimman me-diapajan kanssa.

Kansainvälistä meininkiä ja medianä-kyvyyttä toimintaan on tuonut W.A.S.P. -yhtyeen kitaristi Douglas Blair, joka käy omien aikataulujensa puitteissa opettamas-sa kitaristeja akatemian klinikoilla sekä ker-

tomassa musiikkibisneksestä suuren maail-man näkökulmasta.

Oppi ei siis ojaan kaada rock-piireissä-kään, mutta lopulta käytäntö on paras opet-taja. Tomi Arvas kertookin akatemian toimi-van myös bändien managementtina.

– Meidän kauttamme keikkatilaisuuk-sia tulee varovaisestikin arvioituina sato-ja ja bändit pääsevät esiintymään paikkoi-hin, joihin aloittelevan bändin olisi muuten vaikea päästä.

ajatuksia siitä, kuinka toimintaa, taloutta ja työhyvinvointia voisi toimialalla parantaa.

Tapaamiset olivat ”henkilökohtaisia”, ly-hyitä ja usein ennakolta valmisteltuja, ja ne järjestettiin Mäntymäen sairaala-alueella, Eskelissä ja Runosmäen terveysasemalla. Edellisen kerran vastaava tilaisuus järjes-tettiin koemielessä hallinnon henkilökun-nalle viime vuoden puolella.

Hyde Park -ideatalkoot sai työntekijät liik-keelle jonoksi asti. Toiminnan kehittämiseksi henkilökunnalta tuli niin suuria kuin pieniä-kin ideoita: tapaamisissa keskusteltiin muun muassa työjärjestelyistä, työaikapankista, ti-lojen paremmasta hyödyntämisestä ja yhteis-toiminnasta työpaikoilla. Kaikki ideat kirjat-tiin muistiin ja niihin palataan, kun asioita saadaan valmisteltua pidemmälle.

Ammattilaiset sparraavat aloittelevia bändejä Turun rokkiakatemiassa

Tuottaja Mark Bertenyi, Tomi Arvas ja W.A.S.P.-yhtyeen kitaristi Douglas Blair. Blair käy akate-mian klinikoilla opettamassa kitaristeja sekä kertomassa musiikkibisneksestä suuren maail-man näkökulmasta.

Hyvinvointitoimialalla innostuttiin ideoimaan

Henkilökohtainen Hyde Park kirvoitti kielet

K aupungin hyvinvointitoimialalla on haettu uusia tapoja keskustella ajankohtaisista aiheista. Erityisenä

kimmokkeena uusien tapojen etsimiselle ovat toimineet taloudelliset ja toiminnal-liset kehittämistarpeet, jotka ovat yhteisiä koko julkiselle sektorille.

Hyvinvointitoimialan henkilökunnalle tarjottiin elokuussa mahdollisuus tavata toi-mialajohtaja Riitta Liuksa ja kertoa hänelle

Teksti: Arto Salo | Kuva: Shutterstock

12 Turun pualest

S eikkailupuiston uunituore juhlakir-ja Luova toiminta elää on tehty Seik-kailupuiston 30-vuotisen taipaleen

kunniaksi. Lasten ja perheiden Seikkis on-kin turkulainen menestystarina, jota tullaan ihailemaan eri puolilta maailmaa.

Nuorten palvelujen osastopäällikkö Eeva Roiha on yksi kirjan työryhmän jäsenistä. Häntä voisi myös kutsua koko Seikkailu-puiston äidiksi. Roihan mukaan kirjan tär-kein anti on Seikkailupuistossa kehitetty-jen työmenetelmien esittely.

Kirjaan on kerätty runsaasti käytännön esimerkkejä lasten kanssa toimimisesta ku-ten teatterimuskarista, animaation tekemi-sestä ja draamaleikeistä.

– Tutkimuksen mukaan yli 90 prosent-tia nelivuotiaista on erittäin luovia, mutta kaksikymmenvuotiaista enää vain 3 prosent-tia. Ihmisen luovuutta ei saisi tappaa eikä ihmisiä tasapäistää, koska luovuutta tarvi-taan nykypäivänä yhä enemmän esimerkik-si työelämässä, Roiha selittää.

Juhlakirja on Roihan mukaan hyödylli-nen kaikille lasten kanssa työskenteleville sekä lasten vanhemmille.

– Kirjasta saa ideoita lasten kanssa toi-mimiseen ja tekemiseen. Tekemisen kautta oppiminen tuottaa parhaan tuloksen ja jää ikuisesti lapsen mieleen.

Turkulaiskonsepti kiinnostaa muuallakinTurku Rock Academyn konsepti on he-rättänyt kiinnostusta muuallakin. Rok-kaava turkulainen vientituote on tänä syksynä startannut toimintansa Jyväs-kylässä paikallisten nuorisopalveluiden alaisuudessa ja neuvotteluja yhteistyös-tä käydään parhaillaan Tampereen ja Joensuun kanssa.

Tulevaisuus lupaileekin paljon. Syk-syn huippukohta lienee parhaillaan hiot-tava yhteistyökuvio TPS:n ja HK-aree-nan kanssa. Akatemian bändit pääsevät esiintymään suurelle yleisölle otteluiden erätauoilla.

– Tämäkin on täysin uudenlainen yhteistyökuvio: maineikas urheiluseura tarjoaa esiintymismahdollisuuksia aloit-televille bändeille. Eikös se ole nuori-sotyötä parhaimmillaan, toteaa Arvas.

Teksti: Minna Suhonen Kuva: Antti Ala-Könni

– Henkilökunnan tapaaminen ja tuoreiden ideoiden kuunteleminen oli paitsi mukavaa myös opettavais-ta. Haluan jatkaa näitä tapaamisia, sillä ne vahvistavat myös uskoa yh-dessä tekemisen mahdollisuuksiin, pohti Riitta Liuksa.

– Ajatus vapaa sana -tyyppiseen Hyde Park -tempaukseen kypsyi pik-ku hiljaa. Taustalla on vahvana aja-tus siitä, että haasteet voitetaan yh-teispelillä, yksin kukaan ei pärjää.

Hyde Park -tapaamisia jatketaan hyvinvointitoimialalla vuodenvaih-teen tienoilla. Tapaamisten aikatau-luista tiedotetaan NeTkussa ja esi-miesten välityksellä.

Turku Rock Academy on Turun kaupungin vapaa-aikatoimen nuorten palveluiden keväällä 2012 käynnistämä hanke, jonka ideana on ollut parantaa bändi-toimintaa harrastavien nuorten mahdollisuuksia kehittyä oman alansa ammattilaisiksi. Lyhyes-sä ajassa on luotu uusi nuori-sotyön muoto, joka on jo tässä vaiheessa herättänyt valtakun-nallistakin kiinnostusta.

Historialla maustettu luovien työmenetelmien opas

Tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia ne-livuotiaista on erit-täin luovia, mutta kak-sikymmenvuotiaista enää vain 3 prosenttia.

Teksti: Maria Vakkamaa | Kuvat: Nelli Palomäki, Topi Laaksonen

enostone

9 789525 960235 >

KL 38 & 92.81ISBN 978-952-5960-23-5

Seikkailupuisto• Vuonna 1982 perustettu perhepuisto Kupit-taalla. Puisto on osa Turun kaupungin Va-paa-ajan toimialan nuorisopalveluiden toi-mintaa.

• Toimintaa ohjaavia arvoja ovat luovuus, elä-myksellisyys, lapsi- ja perhelähtöisyys, yhtei-söllisyys, avoimuus, ekologisuus sekä moni-kulttuurisuus.. • Puiston koko n. 1000 neliötä rakennuksineen. • Toiminnallinen puistoalue on auki kellonym-päri ja kaupunkilaisten vapaassa käytössä.• Toimintaa 6–7 päivää viikossa, 50 viikkoa vuodessa

• 1950-luvulta asti toiminut liikennekaupunki polkuautoineen on yksi suosituimmista toi-mintapisteistä.• Pääkohderyhmänä ovat 0–14-vuotiaat lapset sekä heidän perheensä. • Ympärivuotiseen toimintaan osallistuu vuo-sittain noin 100 000 kävijää. • Timantti-teatterin ja Helmiteltan näyttämöil-lä nähdään vuosittain noin 100 eri esitystä. • Toimintavuoteen mahtuu useita tapahtumia, kuten kesän avajaiset, juhannusjuhlat, Musa-piknik, Seikkisrock ja Lasten uusivuosi.• Merkittävä nuorten taidealan koulutuksen saaneiden työllistäjä. Vuosittain n. 30 eripi-tuista nuorten harjoittelu-, työllistämis-, val-mennus-, kotouttamisjaksoa

Luova toim

inta elää!

enostone

Luova toimintaelää!Seikkailupuisto, ystävien kesken Seikkis, Turun Kupittaan puistossa on jo

käsite ja synonyymi lasten luovalle toiminnalle. Seikkis ohjaajineen on in-nostanut lapsia omaperäiseen itsensä ilmaisemiseen jo yli kolmenkymme-nen vuoden ajan. Lapsipolvet, ohjaajat ja toimintamuodot ovat vaihtuneet,

mutta tekemisen eetos on pysynyt samana. Vanhemmat ovat oppineet, että

lapset eivät ole heidän käsiensä jatkeita, vaan he osaavat tehdä itse, luoda

omilla ehdoillaan.

Kaiken hyvän toiminnan takana on jokin teoria tai useita teorioita. Eeva

Roiha ja muut Seikkiksen pioneerit hakivat oppeja ulkomailta ja kehittivät

niistä Seikkailupuistoon sopivia menetelmiä.Kolmessakymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon. Monet Seikkiksen

lapset ovat kasvaneet aikuisiksi, ja he tuovat vuorollaan omia lapsiaan koke-maan ja kokeilemaan, toteuttamaan luovuuttaan.

Lasten ja luovuuden puolesta Seikkailupuisto 30 vuotta

Luova toiminta

elää!

Luova toiminta

elää!JOULULAHJAVINKKI:Kirjaa voi ostaa mm. Nuorten taide- ja toiminta- talo Vimmasta, Seikkailupuistosta sekä yhteis- palvelupiste Monitorista. Sen hinta on 25 €.

Laaja l la siv i st ystoi-mialalla toimii reilusti

toistasataa lähijohtajaa, jotka kokoontuvat säännöllisesti toimialajohtajan järjestämiin esimieskokouksiin. Osallistujamäärästä johtuen kokoukset ovat tiedotuspainottei-sia. Siirtymisiin kuitenkin kuluu arvokasta työaikaa ja pysäköintikin on ongelmallista.

Osallistumisen helpottamiseksi on tänä vuonna tarjottu mahdollisuus osallistua koko-uksiin etäyhteydellä omalta työpisteeltä. Ko-kousten välittämisessä käytetään peruskou-lun etäopetukseen hankittua Adobe Connect -järjestelmää, joka videokuvan ja äänen lisäksi

Sivistystoimialan lähijohtajat kokoustavat etänä

välittää esityskalvot ja tekstimuotoisen chat-keskustelun. Osallistuja tarvitsee vain tieto-koneen ja nettiselaimen.

Etämahdollisuus on otettu innokkaasti vastaan. Jo kolme neljästä osallistui etänä viime kokoukseen. Kokouksia on alettu tal-lentaa, jolloin esteen sattuessa esitykset voi katsoa jälkikäteen. Etäkokouskulttuurin laa-jentaminen kaupungissa helpottaisi arkea ja säästäisi työaikaa. Esimerkiksi IT-palvelui-den tukema Microsoft Lync on otettavissa helposti käyttöön.

Teksti: Jouni Paakkinen

Hyvä käytäntö!

Turun pualest 13

T yömatkaliikkuminen vaikuttaa pait-si terveyteen myös kustannuksiin ja tietenkin ympäristöön. Turun kau-

punki kysyi henkilöstöltä keväällä työmat-kaliikkumisesta, jotta saisi tietoa työmat-kailun kehittämiskohteista.

– On hyvä että työnantaja on kiinnostu-nut työntekijöidensä oloista ja haluaa kehittää niitä. Sen vuoksi minäkin vastasin mielellä-ni työmatkaliikkumiskyselyyn, Konsernihal-linnon asiainhallinnan ekotukihenkilö, Mar-jukka Vepsä kertoo.

Lisää etäneuvotteluja ja tiedottamista kaivataanTyömatkaliikkumiskyselyyn tuli lähes 1 500 vastausta. Turun kaupungin työntekijät ovat tottumuksissaan melko tyypillisiä. Autoilun osuus kaikesta työmatkaliikkumisesta on alle 40 prosenttia kuten vastaavissa muissakin ky-selyissä. Kuitenkin yli kolmannes työasiamat-koja tekevistä ilmoittaa kulkevansa alle viiden kilometrin matkat omalla autolla.

Avainsana kaikessa on tiedottaminen, oli kyse sitten yhteiskäyttöautoista, yhteisistä bussikorteista tai etäneuvottelumahdolli-suuksista. Kyselyssä kävi ilmi, että etenkin

etäneuvottelumahdollisuuksien olemassa-olosta ja niiden käytöstä ollaan epätietoi-sia. Vaikka jokaiseen kaupungin tietoko-neeseen on asennettu Lync-ohjelma, joka mahdollistaa pikaviestimisen ja etäneuvot-telut, vain viidennes vastaajista oli tietoinen tästä. Myös etätyömahdollisuuksia olisi ky-selyn perusteella potentiaalia parantaa, sillä vain muutama prosentti vastaajista tekee etä-töitä, vaikka yli kolmannes pitää niiden teke-mistä mahdollisena omassa työtehtävässään.

Ekotukea ja työmatkaliikkumistaKyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus osal-listua Liikettä työmatkaan -hankkeeseen. Sen tarkoituksena oli saada osallistujat vaih-tamaan kulkemistaan terveellisemmäksi vuoden ajaksi. Aluksi osallistujille tehtiin kuntokartoitukset ja laboratoriokokeet, joi-den avulla seurataan työntekijän terveyden muutosta.

– Kyselyyn vastatessani tajusin, kuinka paljon käytän omaa autoa turhillakin mat-koilla. Työmatkaa minulla on hieman yli kol-me kilometriä. Se on aivan sopiva matka pyö-räillä töihin. Kun kyselyn lopussa kysyttiin halua osallistua työmatkaliikkumista edis-

tävään hankkeeseen, olin heti innokas, Mar-jukka muistelee.

Marjukka on toiminut yksikkönsä ekotu-kihenkilönä nyt vuoden verran. Kolmentois-ta henkilön työyhteisö on ollut innolla muka-na ekotukitoiminnassa.

– Vessaankaan ei tarvinnut laittaa kuin pie-ni kyltti ”Kiitos kun sammutit valot”, niin heti alkoivat valot sammua, Marjukka naurahtaa.

– Hyvin on muutenkin oppi mennyt pe-rille. Kehittämispäivässä kerroin ekotukiasi-oista koko porukalle ja työkaverit kiittelivät, että tuli paljon uutta tietoa. Ekotukitoimin-ta tukee vahvasti liikkumista. Se on lisännyt omaa motivaatiotani. Oma terveys on tietys-ti tärkein kannustin, mutta kyllä sitä on alka-nut ajatella liikkumisen vaikutuksia ympäris-töön yhä vahvemmin.

Pelkästään hyviä puoliaMarjukka hankki keväällä uuden pyörän, joka innosti pyöräilyyn muutoinkin kuin työmat-koilla. Hän huomasi, että pyörän varustuksilla on merkitystä.

– Uuden pyörän myötä pyöräilystä tuli hauskaa, etenkin kun pyöräilykelit olivat upeat. Ennemminkin sitä ajatteli niin päin, että eihän minun vaan tarvitse mennä autol-la! Pyöräily on nopeaa, sillä pyörällä kulkiessa työmatkalla ei ole niin monia liikennevaloja, ja pääsen ihan oven viereen. Pyörälle löytyy aina myös parkkipaikka. Rahaa säästyy todel-la paljon, kun bensaa kuluu vähemmän, Mar-jukka luettelee pyöräilyn etuja.

– Pyörän kori oli melkeinpä se isompi asia. Pieni juttu voi vaikuttaa pyöräilymukavuuteen todella paljon. Nyt kun ei enää tarvitse kul-jettaa kantamuksia selässä, ajoasentokin py-syy mukavampana.

Talven liukkaiden alkaessa saattaa pyöräi-ly jäädä, sillä talvipyöräily on Marjukalle vie-lä liian uskaliasta. Mikä tahansa on kuiten-kin terveellisempää kuin autolla kulkeminen, joten vaihtoehtoja terveelliseen liikkumiseen on muitakin.

– Nyt tarkoituksena on, että hankin tal-veksi työsuhdematkalipun. Kävelen työmat-kani toiseen suuntaan ja menen bussilla toi-seen suuntaan. Ja jos talvella tarvitsen töiden jälkeen autoa, niin haen sen bussilla kotoa läm-pöisestä tallista. Kyllähän sitä piristyy raik-kaassa ilmassa ihan toisella tavalla kuin au-tossa istuessa! Oman auton jatkuva käyttö on vain totuttu tapa, josta oli yllättävän helppoa myös tottua pois.

TYÖSUHDEMATKALIPPU:Netku > Henkilöstöopas >Palvelussuhdeasiat > Henkilökuntaedut

Työ- ja kokous- matkojen taittamiseen on vaihtoehtoja

Ekotukihenkilö: Marjukka VepsäYksikkö: Konsernihallinto/ AsianhallintaHenkilöstömäärä: 13

Tänä syksynä pyöräilykelejä riitti pitkään. Nyt Marjukka kävelee ja bussailee työmatkojaan. Hän on hommanut itselleen edullisen, kolme kuukautta voimassa olevan työsuhdematkalipun.

Teksti ja kuva: Marja Tommola

14 Turun pualest

V immas mångsidiga utbud klarnade för mig först i slutet av augusti även om jag hör till Vimmas målgrupp.

Jag var som utställare i Vimma i samband med studentmässan Ready, Study, Go Tur-ku! då Päivi Lehtisaari som är handledare för tovningsverkstaden frågade mig om jag har gått på någon av Vimmas kurser.

Alltså jag som just hunnit fylla 25 år hade inte gått på Vimmas kurser. Jag hade nog länge vetat att det inte finns någon ålders-gräns för Vimmas aktiviteter, men först ef-ter det att jag fått personlig vägledning in-såg jag vad det hela gick ut på. Till Vimmas målgrupp hör alla från barn i lågstadieåldern till 29-åringar. Men hur är det med de där charmerande silverhåriga mor- och farmöd-rarna som jag har sett sett komma ut genom dörren till Vimma?

–I Vimma finns inte någon absolut ål-dersgräns och i kurser och verkstäder del-tar ofta lågstadieelever, unga vuxna och till och med pensionärer, berättar verksamhets-ledaren för Vimma Tomi Arvas.

– Jag anser det värdefullt, att farmor el-ler mormor tillsammans med sina barnbarn kan komma hit och pyssla med något, även om vår verksamhet i första han är avsedd för ungdomar.

I efterdyningarna av Ready, Study, Go Turku!-mässan anmälde jag mig tillsam-mans med min lillasyster genast dagen där-på till veckoslutskursen Valokuvan ja printin siirto savelle (Överföring av foton och prin-tar på lerplattor).

Vassa naglar och försvunna fingeravtryckFredagen den 11 oktober gick jag och häm-tade min 15-åriga syster Veena Koskinen på järnvägsstationen och vi styrde kosan mot Vimma. Förutom oss deltog ca tio iv-riga hantverksmänniskor i kursen där en del av deltagarna hade varit på kursen två eller tre gånger tidigare. Handledaren för verkstaden Marika Gustafsson visade oss arbeten som tillverkats tidigare på kursen. Sen började vi med att kavla ut plattor av papperslera. En del av de mer erfarna kurs-deltagarna tillverkade också lerskålar och -vaser som man kan överföra bilder på.

Att överföra ett foto eller en print på le-ran är i princip lätt, om än tidskrävande. När plattan har torkat till den grad att den är lädertorr, penslas ytan med ett medel som fäster bilden på ytan. Bilden fästs på plat-tan med bildsidan neråt och därefter fuktas pappret med svamp. När bilden börjar lysa igenom pappret torkas arbetet och det pap-per som blivit över gnids bort ovanpå bild-en. Den sista fasen är långsam och kräver tålamod så att man inte av misstag gnider sönder pappret så att det når till lerplattan.

– Att fukta pappret med svamp var den mest långtråkiga fasen, det kändes som om det inte blev nånting av det hela. Det var in-tressant att gnida pappret även om det kän-des lite spännande om naglarna träffar plat-tan. Nu skulle det vara på sin plats att fiffla med nånting, för fingeravtrycken har nästan försvunnit, sa Veena under arbetets gång.

I stället för svensk resumé publiceras en artikel på det andra inhemska språket i För Åbo.

Verkstäder och kurser för alla åldrar i VimmaDe ungas konst- och aktivitetshus Vimma inbjuder oss alla att delta i verkstäder och skapa något unikt. I Vimma finns aktiviteter för olika smaker. Har du redan besökt Vimma?

ORDLISTA

fråga=tiedustella

delta=osallistua

målgrupp=kohderyhmä

verkstad=paja

efterdyning=jälkitunnelma

lera=savi

anmäla sig=ilmoittautua

nagel=kynsi

skål=kulho

Unika presentföremålPlattorna fick torka i Vimma över helgen. Personalen i Vimma satte föremålen i brän-nugnen för lerkärl. En och en halv vecka senare ordnades ytterligare en verkstadsom-gång då plattorna lackerades och fästes på fanerskivan.

Vi kursdeltagare tillverkade bl.a. en jul-kalender, plattor som fästs på väggen, glas-underlägg, en vas, rockmärken samt en ka-lender för hela året. Familjemedlemmar och vänner till många kursdeltagare hittar nå-got självgjort och garanterat unikt i sina jul-klappspaket.

Verkstäder och kurser ger dig nya idéerI Vimma ordnas ännu i år bl.a. ljusverkstä-der och öppna konstverkstäder. Alla hant-verksintresserade är välkomna till kurserna oavsett ålder och kön.

Ytterligare information om Vimmas kurser www.vimma.info. Vi ses på kurserna!

Text och bilder: Eevi Rannikko | Översättning: Pasi Pirttimäki

– Att överföra ett foto eller en print på leran är i princip lätt, om än tidskrävande, säger Eevi

lerplatta=savilaatta

badsvamp=pesusieni

lysa igenom=kuultaa

kavla=kaulita

present=lahja

kön=sukupuoli

FÖR ÅBO

Turun pualest 15

AMMATTILAISTEN VINKKI

J oillekin ihmisille sisustaminen on ilo, intohimo tai rakkaus, kun taas joil-lekin turhuutta, rahan tuhlausta ja

ajan hukkaamista. Mutta sitä ei varmaan-kaan käy kiistäminen, että sisustamisella voi luoda muutosta ja yleensä aina positii-visella tavalla.

Mutta miten tehdä pieni muutos pienel-lä vaivalla?

Pitäisikö keittiön seinä vihdoin maala-ta, olohuone tapetoida, eteisen lattia vaih-taa? Oletko valmis uhraamaan hieman ra-haa ja aikaasi pari päivää? Pidä kohteen koko maltillisena ja mahdollista työn varma val-mistuminen, sillä kesken jäävä kohde vain stressaa ja turhauttaa.

Jos olet valmis tähän urakkaan, hikeen, kyyneliin ja vaivaan, niin tee se itsesi vuok-si, sillä tulos kantaa pidemmälle kuin näh-ty vaiva. Oli urakka itse tehty tai toisten ai-kaansaama, niin tulos on aina positiivinen.

Itselleni kohde oli tilaustyö, jonka tilaa-ja johtaa hallitustamme eli vaimoni. Pientä piristystä kaivattiin hieman synkkään kir-joitusnurkkaamme: Päädyimme raikasta-maan tilan poistamalla turhat kalusteet ja tavarat sekä tapetoimalla seinät. Näin tilas-ta sai rennomman, valoisamman ja erityi-sesti viihtyisämmän.

Ensimmäisenä työnä on tehdä päätökset siitä, mitä tehdään, mitä tavoitellaan ja mikä on budjetti. Työtä ei koskaan kannata edes aloittaa, jos nämä perusasiat eivät ole kun-nossa. Työt aina venyvät ja budjetit pauk-kuvat, mutta jos on edes jokin käsitys asi-asta, niin kannattaa projekti startata. Tässä projektissa aikataulu piti eli työ kaikkineen kesti kaksi päivää ja 200 euron aloitusbud-jetti ylittyi 50 euroa.

Jokaisella on varmaan oma mielipiteen-sä tuloksesta, mutta minä ainakin sain ko-tona positiivisen palautteen.

Teksti ja kuvat: Jyri KuparinenTurun ammatti-instituutin sisustuspuutyön opettaja

Pienellä sisustamisella iloa pimenevään syksyyn

Tapetit ja tarvikkeet: www.sandbergab.se/sv ja www.maricken.fi

Tila ennen muutosta…

…ja muutoksen jälkeen.

ISKIKÖ SISUTUSVIMMA?Turun ammatti-instituutti tarjoaa apua pieniin pintaremontteihin ja kalustamisiin. Lisätiedot www.turkuai.fi/palvelut

16 Turun pualest