TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 5/2012

Nyt tehdääN SuomeN paraSta turkua S. 2

palveleva turku -kilpailu ratkesi s. 6työn imu työhyvinvoinnin lähteenä s. 3

Meidän tulee kyetä tuottamaan oikean tasoi-sia ja samalla vaikuttavia palveluita kaikille kuntalaisille. Koska kaikkeen ei kuitenkaan ole varaa, on erityisen tärkeää, ettemme tuh-laa resursseja tekemällä sellaisia töitä, jotka eivät palvele kokonaisuutta. Muun muassa kaupungin asiantuntijahenkilöstön panos-ta on voitava käyttää parhaalla mahdollisel-la tavalla yli organisaatiorajojen.

Haasteena tulee olemaan tuottavuuden kasvattamisen lisäksi oikeanlaisen osaami-sen säilyminen kaupungin organisaatiois-sa. Esimerkiksi keskushallinnon nykyisistä yksiköistä eläköityy seuraavan viiden vuo-den aikana yli 90 henkilöä. Tämä luo mah-dollisuuksia uudistumiseen mutta pitää si-sällään myös riskejä. Uudistaminen tulee tehdä taitavan suunnitelmallisen henkilös-töpolitiikan avulla.

Työelämä on muuttunut vakaasta, toi-mintatapoja harvakseltaan muuttavasta or-ganisaatiokulttuurista lähes jatkuvaksi pääl-lekkäisten muutosten ketjuksi. Tämä vaatii myös työntekijöiltä enemmän.

Toivon, että voimme kaikki sitoutua toimintamalliuudistuksen tavoitteisiin pa-remmasta johtamisesta, tuottavuuden li-säämisestä ja uudistumisesta sekä asukas- ja asiakaslähtöisyydestä. Uskon, että näihin tavoitteisiin sitoutumalla uudistuksella on vaikutusta myös kuntalaisten saamiin pal-veluihin.

Tuomas HeikkinenProjektijohtaja

Kaupungin uudella toimintamallilla

kohti Suomen parasta Turkua

5/2012Toimitus/redaktion

Turun kaupungin keskushallinto

Strategia ja viestintä

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku /

Åbo stads centralförvaltning

Strategi och kommunikation

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Päätoimittaja/Huvudredaktör

Irene Pendolin

(irene.pendolin@turku.fi)

Taitto/Layout

SEK Promote Oy

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy

Painosmäärä/Upplaga

14 100 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Hannu Waher

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

nro 6/2012 viikolla 50 (10.-15.12.)

Aineiston deadline 16.11.2012

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

V altuuston päättämän aikataulun mu-kaan kaupungin uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2013 alus-

ta. Uudistuksessa kaupungin organisaatioi-den välisiä raja-aitoja madalletaan ja palvelu-tuotannon johtaminen tuodaan lähemmäksi koko kaupungin johtamista. Ideana on pa-rantaa kaupungin kilpailukykyä johtamalla kaupunkia jatkossa yhtenä kokonaisuutena.

Uudessa toimintamallissa niin päättäjät, johto kuin työntekijätkin tunnistavat aiem-paa paremmin kaupungin kokonaisedun ja ottavat sen huomioon sekä päätöksenteos-sa että jokapäiväisessä toiminnassa. Samal-la voimme kaikki kokea olevamme nimen-omaan Turun kaupungin, ei tietyn toimialan tai tietyn yksikön palveluksessa. Työmme ta-voitteena on koko kaupungin etu ja tulok-sena Suomen paras Turku.

Monimutkaistunut maailmantalous ja muutokset globaaleissa voimasuhteissa te-kevät talouden ennakointimallit käyttökel-vottomiksi ja suhdanteiden muutosten en-nustamisen erittäin vaikeaksi. Enää ei voida varmuudella sanoa, että laskusuhdannet-ta seuraa samassa syklissä noususuhdanne, jonka varaan voimme huonoina aikoina tur-vautua. Toimintaympäristön muuttuessa ei voi takertua turvalliseen nykytilanteeseen.

Myös kuntien on kyettävä uudistumaan, ja jo yksin taloustilanne vaatii, että toimin-taa on tehostettava. Olemme tilanteessa, jossa kunnan päättäjien ja ylimmän johdon tulee kyetä tekemään yhä vaikeampia pää-töksiä ja keskittyä niukkenevien resurssien priorisointiin menojen lisäämisen sijasta.

Nyt valmistelussa olevaa uudistusta on kritisoitu ylätason hallinnolliseksi harjoi-tukseksi, jolla ei ole vaikutusta kuntalaisil-le tärkeisiin palveluihin. Toimiva johtamis-järjestelmä vaikuttaa kuitenkin keskeisesti myös kuntalaisille tuotettaviin palveluihin.

”Toimintaympäristön muuttuessa ei voi takertua turvalliseen

nykytilanteeseen.”

2 Turun pualest

E simies ei voi tietää, istuuko työntekijä koneellaan miettimässä työtehtävää vai seuraavaa Facebook-päivitystään.

Asiantuntijat edellyttävät luottamusta, arvostusta, innostusta sekä paljon mahdol-lisuuksia oman osaamisensa käyttämiseen ja kehittämiseen. Erityisen tärkeää on, että esimiehet ymmärtävät tietotyön luonteen ja osaavat johtaa ”yrityksen aivoja”.

Tietotyössä tietotekniikkaa hyödynne-tään tehokkaasti tiedon luomisessa ja jaka-misessa. Sosiaalinen media tarjoaa uuden tehokkaan välineen jakaa tietoa, luoda uut-ta ja kehittää yhteisöllisyyttä. Wikit, blogit ja keskustelufoorumit voivat kytkeä osaajia eri puolilta organisaatiota kehittämään uu-sia ideoita, luomaan uutta ja jalostamaan olemassa olevaa tietoa.

Yhden innostuneisuus vaikuttaa koko tiimiinMarjatta Jabe on tutkinut yrittäjien työ-hyvinvointia. Hänen tekemissään haas-tatteluissa yrittäjät kuvasivat omaa työhy-vinvointiaan ”myönteisenä tunteena, joka näkyy innostumisena ja sitkeytenä jatkaa yrittämistä taloudellisesta epävarmuudes-ta huolimatta”. Tällaista innostuneisuutta työhön Jabe kutsuu työn imuksi.

Työn imu on tila, jossa työntekijällä on korkea motivaatio työnsä tekemiseen. Työn imua kokevat työntekijät ovat tutkimusten mukaan terveempiä ja heillä on parempi työ-kyky sekä vähemmän eläke- ja eroajatuksia kuin henkilöillä, jotka eivät koe työn imua.

– Tämä on mielestäni erityisen tärkeä asia: työn imu on tarttuvaa. Yhden työn-tekijän innostuneisuus vaikuttaa myöntei-sesti koko tiimiin, Jabe korostaa kirjassaan.

Innostuessaan ja hyvässä työvireessä ol-lessaan työntekijä voi Jaben mukaan pääs-tä niin sanottuun flow-tilaan, jossa työn te-keminen soljuu kuin itsestään ja työstä on jopa vaikea irrottautua. Flow-tila eroaa työn imusta siten, että flow on hetkellinen huip-pukokemus ja kohdistuu tiettyyn asiaan tai tilanteeseen. Työn imu on sen sijaan pitkä-kestoinen myönteinen tunnetila.

Jokaisessa työssä on aineksia palkitsevuuteenJari Hakasen mukaan työn imu syntyy, to-teutuu ja kehittyy työn arjessa. Tästä syystä

se yhteisö, jossa työtä tekee, on avainase-massa työhyvinvoinnin tai -pahoinvoinnin kehittymisessä ja edelleen myös hyvissä tai huonoissa organisatorisissa seurauksissa.

Hakasen mukaan jokaisessa työssä on aineksia ja mahdollisuuksia työn palkitse-vuuteen ja arvostukseen ja itsensä kokemi-seen hyväksi ja arvostetuksi työntekijäksi. Toisissa työtehtävissä on mahdollista kokea porukkaan kuulumista, toisissa itsenäisyyt-tä ja riippumattomuutta.

Hakanen korostaa, että myös hankalissa, aikapaineisissa ja niukkojen resurssien toi-mintaympäristöissä voi esiintyä työn imua ja innostusta. Työn ja työyhteisön riittävät voimavarat selittävät tätä ”hyvinvointia kes-kellä lieskoja”.

Toisaalta esimerkiksi huonolla ja välin-pitämättömällä johtamisella on mahdollis-ta tärvellä työntekijöiden into ja imu, mikä voi johtaa siihen, että motivoituneimmat työntekijät vaihtavat työpaikkaa tai heidän motivaationsa laskee. Tällöin ”olen täällä vain töissä” -asenne alkaa helposti kehittyä.

Työn imun ylläpitämiseksi on huoleh-dittava siitä, että palautumiselle jää riittä-västi aikaa. Työn imu ei tarkoita työholis-mia, jossa työstä ei enää osata irrottautua. Ajankäytön hallinta auttaa asettamaan asi-at oikeisiin mittasuhteisiin ja tärkeysjär-jestykseen.

Tavoitetähti ja yksilölliset tavoitteetRatkaisukeskeisesti toimivassa työyhteisössä kysytään, miten asioiden haluttaisiin ole-van. Tällainen työskentelytapa auttaa kehit-tämään työhyvinvointia etsimällä kehitettä-välle asialle yhteinen tavoite. Työyhteisön vahvuuksista ja aiemmista onnistumisista haetaan voimavaroja tavoitteen työstämi-seen. Kun ongelmakeskeinen suuntaa kat-seen menneisyyteen ja etsii syyllisiä ja vir-heitä, ratkaisukeskeinen henkilö suuntautuu tulevaisuuteen.

Tavoitetähdessä haetaan uusia ratkaisu-ja sen sijaan, että pohdittaisiin, mitkä asi-at ovat huonosti. Muutoksen tekeminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttävät, että uskalletaan puhua ja nostaa esille sekä onnistumisen että epäonnistumisen koke-muksia. Paljastamalla tuntoja ja ajatuksia voidaan purkaa piintyneitä toimintatapoja ja hakea yhdessä uusia ratkaisuja.

Teksti: Anri NiskalaTeksti liittyy kirjoittajan tekemään opettajan ammattipedagogisten opintojen lopputyöhön, jonka otsikko on ”Työnimua etsimässä – Työhy-vinvointi on yhteinen asia”.

LähteetHakanen, Jari: Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? – Kohti laadukasta työelämää, 2009. Jabe, Marjatta: Voitko hyvin työssäsi? Opas alaiselle ja esimiehelle, 2010.Otala, Leenamaija: Osaamispääoman johtami-sesta kilpailuetu, 2008.Otala, Leenamaija & Pöysti Kaija: Wikimani-aa yrityksiin – yritys 2.0. tuottamaan, 2008.

Tunnista oma suhtautumistapasiOmat asenteet ja suhtautumistavat vai-kuttavat siihen, miltä asiat näyttävät. Esimerkiksi omat vaikutusmahdollisuu-det voidaan kokea eri tavoin: toinen ko-kee pystyvänsä vaikuttamaan ympäril-lään tapahtuviin asioihin, kun taas toiset mieltävät, ettei tapahtumiin voi itse vai-kuttaa. Asioihin voi suhtautua optimis-tisesti tai pessimistisesti:Optimismi• korkea tavoitetaso ja onnistumisen odotus• vahva usko omiin kykyihin ja hyvä itseluottamus• oma-aloitteisuus• lannistumattomuus• keskimääräistä parempi terveysPessimismi• matala tavoitetaso ja epäonnistumisen odotus• heikko itsetunto• passiivisuus ja vetäytyminen (opittu avuttomuus)• periksi antaminen ja luovuttaminen• keskimääräistä heikompi terveys ja luovuttaminen

Työn imu työhyvinvoinnin lähteenäJohdon ja esimiesten osaamiseen kohdistuu asiantuntijaorga-

nisaatioissa kovia haasteita. Työ tehdään omassa päässä, joten

toiminnan tehokkuutta ei voi ulkopuolelta ohjata.

Kuvitus: Ulriikka Lipasti

3Turun pualest

Asukkaan tyytyväisyys on tärkein tavoiteToimintamalliuudistuksessa on kyse pa-remmasta johtamisesta, asiakas- ja asu-kaslähtöisyydestä sekä tuottavuuden pa-rantamisesta. Mikä näistä tavoitteista on mielestäsi erityisen tärkeä ja miksi?

– Jos tavoitellaan parempaa tuottavuut-ta, niin meidän näkökulmasta tuottavuus on hyvä siellä, missä jotain tehdään. Työt ovat budjettipäätöksistä kiinni, ja toimin-taa suunnitellaan sen mu-kaan, millaisia rahoja on käytössä seuraa-va l le kaudel le . Kun päätöksiä ei tehdä riittä-vän aikaisin, n i in emme s a a hy v i ä tarjouksia, ja kun tehdään kiireellä, niin tulee helpom-min virheitä. Ra-kenteellisia ongel-mia on työläs korjata hyvälläkään esimiestyöl-lä, Boenisch toteaa.

– Asukkaat ovat aina tärkeintä, heille-hän tätä työtä tehdään.

Samoilla linjoilla on tontti-insinööri Timo Nurmi.

– Kunnan palveluksessa olevan henkilö-kunnan tärkein tehtävä on palvella kunnan asukkaita ja yrityksiä ja siten edistää kun-nan hyvinvointia. Pyrkimys tuottavuuden parantamiseen pitäisi olla kunnan tavoit-teena ilman toimintamalliuudistuksiakin.

Käynnissä oleva kiinteistötoimialan pe-rustaminen on osa laajempaa tekni-sen sektorin muutosta. Se alkoi Kiin-

teistöliikelaitoksessa ja Tilaliikelaitoksessa jo vuonna 1999. Tuolloin kaupunki erotti toisistaan tuottaja-, tilaaja- ja viranomaistoi-minnot. Osana laajempaa muutoskokonai-suutta olivat myös viime vuodenvaihteessa tehdyt tuottajatoimintojen yhtiöittämiset.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tek-ninen sektori on myllerretty kokonaan uu-siksi. Nyt tehtävä uudistus ei siis ole poikke-us vaan perustilanne varsinkin heille, jotka ovat työskennelleet pidempään kaupungin palveluksessa.

– Kyllähän tässä on tullut kokemusta muu-toksista vuosien varrella. Talorakennusosasto muuttui talotoimeksi 90-luvulla, sen jälkeen 2000-luvun alussa rakennuttajat siirtyivät ti-lalaitokselle ja kiinteistönhoito eriytettiin. Sil-loin muodostettiin tekniset palvelut, joihin talotoimi kuului. Sitten meistä tuli talotoi-miliikelaitos. Vuoden 2011 alusta suunnitte-lu siirrettiin tilaliikelaitokseen, ja pian ollaan yhtä suurta kiinteistötoimialaa, suunnittelu-päällikkö Maiju Boenisch kertoo.

Kiinteistötoimialan perustaminen

koetaan yhtenä lenkkinä muutosketjussa

Uudistushanke loppusuorallaKiinteistötoimialan perustamistyö aloitet-tiin keväällä. Ensimmäisessä vaiheessa esi-miestasoinen työryhmä määritteli tulevan toimialan strategiaperustan. Tältä pohjalta ohjausryhmä työsti konsultin tuella orga-nisaatiolle rakenneluonnoksen, jonka jäl-keen käynnistettiin alatyöryhmätyösken-tely käytännön toimintojen suunnitteluun. Alatyöryhmissä työskentelee laaja joukko Kiinteistöliikelaitoksen ja Tilaliikelaitoksen

henkilökuntaa.Tavoitteena on rakentaa uu-den organisaation toimin-

tamalleja, löytää syner-giaetua ja ratkaista eteen tulevia käytännön on-gelmia.

– Aikataulu on haasteellinen ja teh-tävää on paljon. Uu-della toimintamallilla

haetaan ja määritetään uudenlainen turkulainen

tekeminen. Aiempi toi-mintamalli lähti enemmän

ajatuksesta ”mitä minun pitää tehdä tavoitteideni saavuttamiseksi”.

Uusi toimintamalli lähtee ajatuksesta ”mitä meidän tulee tehdä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi”, tulevan kiinteistötoimi-alan johtaja Jouko Turto kertoo.

Henkilökunta on mukana tekemässä muutostaTyöryhmien lisäksi henkilökunnalle on jär-jestetty yhteisiä informaatiotilaisuuksia ja työpajoja. Lisäksi työntekijöiltä on kerätty kysymyksiä, joihin ohjausryhmä on vastan-

Toimintamallin muutoksessa yksinkertaistetaan kaupungin hallinnollista rakennetta. Erityisen

suuria muutoksia tulee kiinteistötoimialan ja vapaa-ajan toimialan perustamisessa. Kiinteistö-

toimiala muodostetaan nykyisten Kiinteistöliikelaitoksen ja Tilaliikelaitoksen pohjalta. Samalla

sovitaan toimialojen ja konsernihallinnon työnjaosta.

Teksti: Risto Lahtinen ja Riikka Kauppila | Kuvat: Bo Stranden ja Riikka Kauppila

4 Turun pualest

nut. Kaikille on haluttu antaa mahdollisuus osallistua ja saada tietoa. Silti kaikkiin ky-symyksiin ei ole osattu aina vastata, koska muutosprosessissa on väistämättä paljon avoimia asioita.

Muutoksen tuomasta epävarmuudes-ta huolimatta tulevan kiinteistötoimi-alan eli nykyisten Kiinteistöliikelaitok-sen ja Tilaliikelaitoksen henkilökunnat ovat osallistuneet järjestettyihin työpa-joihin kiitettävästi. Osallistumisprosent-ti on ollut erittäin korkea.

– Henkilökunta saadaan mukaan uudis-tukseen ottamalla heidät mukaan prosessiin ja miettimään yhdessä, miten asiat voidaan tehdä paremmin ja tehokkaammin. Tehokas viestintä on tärkeätä sekä avoin valmistelu-prosessi. Tätä ei tehdä missään kammioissa, Turto toteaa.

Sosiaali- ja terveystoimen kuluvan vuo-den tyhy-toimintaohjelman teemana on ollut ”innostava työyhteisö”. Vuoden in-nostajien etsimisellä nostatetaan positii-vista henkeä työyhteisöissä, rohkaistaan hyvään käytökseen ja muistutetaan yh-teistoiminnan tärkeydestä. Työyhteisön innostavuus syntyy vain ja ainoastaan yhteisön jäsenten toiminnalla.

Vuoden 2012 innostaja -tunnustuksen saa henkilö, jonka työpaikan henkilöstö yhdessä valitsee keskuudestaan voitta-jaksi. Tarkoitus on siis löytää yksi innos-taja jokaiselta soten työpaikalta.

Innostaja on henkilö, jonka toiminta on ollut esimerkillistä yhteistoiminnan, yh-teishengen ja myönteisen ilmapiirin edis-tämiseksi työpaikalla. Myös työpaikan työkäytäntöjen kehittäminen, yhteisen soten rakentaminen, työkavereiden kan-nustaminen sekä rohkaiseminen ovat in-nostajan ominaisuuksia.

Tavan, miten etsintä käytännössä jokai-sella työpaikalla toteutetaan, päättää esimies.

Aikaa innostajan löytämiseksi on 31.12.2012 saakka. Ensi vuoden alussa innostajat tulevat saamaan tunnustuk-sen tekemästään työstä. Tunnustukset jaetaan juhlallisesti ensi vuoden tyhy-toiminnan käynnistämistilaisuudessa.

Suunnittelu

Tietojärjestelmät ja paikkatieto

Kiinteistön muodostus

Sisäiset tukitoiminnot

Asiakkuuden hallinta

Isännöinti

kiinteistötoimiala

Toimialajohtaja

Kiinteistötoimialan johtoryhmä

Kiinteän omaisuuden kehittäminen

Infrapalvelut Tilapalvelut

TilahallintaKiinteän omaisuuden

kehittäminen ja luovuttaminen

Kadun ja yleisten

alueiden pito

Sotessa etsitään vUOden 2012 innOsTAJiA

Kaupunginhallituksen hallintojaosto hy-väksyi kesäkuussa työkyvyn hallintamallin käyttöönotettavaksi menettelytapaohjeeksi työkykyjohtamisessa. Toimintatavan jal-kauttaminen kaikkiin kaupungin viras-toihin ja toimipaikkoihin on käynnistynyt vaiheittain tämän syksyn aikana.

Yhtenä toimintatavan käyttöönottoa tuke-

Turun työkyvyn hallintamalli – kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia

vana toimenpiteenä järjestetään loppuvuoden aikana esimies- ja henkilöstökoulutustilai-suuksia, joiden tavoitteena on tukea hallin-tamallin käyttöönottoa työpaikoilla. Opas saadaan painosta koulutuksiin mennessä.

Koulutuksiin ilmoittaudutaan henkilös-tökeskuksen kurssipostin koulutusyhdyshen-kilöiden kautta.

Lisätietoa koulutuksista löytyy NeTkun kohdasta ”Henkilöstökoulutus”. Tervetu-loa mukaan!

Työhyvinvointiterveisin

työkykykoordinaattorit Vuokko Puljujärvi-Seila ja Eva Antero-Jalava

– Henkilökunnan mielipiteiden huomi-oon ottaminen lisää uudistuksien sisäistä-mistä ja motivaatiota, Nurmi lisää.

Kiinteistötoimiala muodostuu kolmesta tulosalueesta: kiinteistökehitys, infrapalvelut ja tilapal-velut. Toimialalle on suunniteltu kuutta matriisimaista toimintoa: suunnittelu, tietojärjestelmät ja paikkatieto, kiinteistön muodostus, sisäiset tukitoiminnot, asiakkuuden hallinta sekä isännöinti.

5Turun pualest

K aupunginjohtaja Randellin käyn-nistämä ja asiakaspalvelun kehit-tämishankkeen järjestämä kilpai-

lu jakautui kahteen osioon: parhaaseen palvelu-uudistukseen ja parhaaseen pal-velusuoritukseen. Tavoitteena oli nostaa kuntalaisten ja kaupungin henkilöstön tie-toisuuteen mielenkiintoisia ja uusia kau-pungin palveluita. Samalla kannustettiin kaupungin työntekijöitä jatkuvasti pa-rempaan palveluun ja toiminnan tehos-tamiseen ideoimalla palvelu-uudistuksia. Kuntalaiset äänestivät kilpailussa suosik-kejaan 4.–18.6.2012.

Voittajat julkistettiin mediatilaisuudessa 14.9. Brinkkalan talossa, Vanhalla Suurtoril-la. Tilaisuudessa kaupunginjohtaja Randell esitteli asiakaspalvelun kehittämishanketta ja palkitsi voittajat kukin ja diplomein. Mo-lemmat voittajat saivat myös tyky-palkinnot.

Parityömallilla parempaa hoitoaPalvelu-uudistuskilpailussa annettiin ää-niä 452, joista voittaja sai 69 prosenttia. Voittaneessa uudistuksessa terveysaseman lääkärien ja hoitajien työtapa oli kehitetty Runosmäki–Mullin alueella parityömalli-seksi ja hoitoprosessit näin uudistettu.

Uudessa hoitomallissa potilas tulee vuo-sikontrolliin ensin hoitajalle, joka tarkastaa tietyt hoitoon liittyvät seurannat ja lääkelis-tan, tekee sovitut mittaukset sekä antaa tar-vittavan laboratoriolähetteen ja ajan lääkäril-le. Hoitaja myös ohjaa potilasta omahoidossa ja antaa elintapaneuvontaa potilaan omis-ta tarpeista lähtien. Lääkärin vastaanotol-

Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kilpailussa kau-punkilaiset äänestivät palvelu-uudistusten voit-tajaksi terveysaseman parityömallin ja hoitopro-sessien uudistamisen Runosmäki–Mullin alueella. Palvelusuoritusehdotuksista kaupunginjohtaja Aleksi Randell valitsi voittajaksi palvelun, jota tarjoavat Käsityöläiskadun terveyskeskuksen dia-betesvastaanotossa työskentelevät diabeteshoita-ja Leena Lehtinen ja lääkäri Anne Artukka.

la on silloin helpompi tehdä hoitopäätöksiä ja tehdä jo aloitettu hoitosuunnitelma lop-puun. Hoitomallia on mahdollista laajen-taa käytettäväksi muillakin terveysasemil-la, ja yhdellä asemalla näin on jo tehtykin.

Muut kilpailussa mukana olleet palvelu-uudistukset olivat teknisen sektorin Paikal-la-palautejärjestelmä, Impivaaran uimahalli, Yhteispalvelupiste Monitori ja Opetustoimen sähköinen asiointikanava Wilma.

diabeteshoitoa suurella sydämelläMyös paras palvelusuoritus -sarjan voitti perusterveydenhuollon ehdokas: Käsityö-läiskadun terveyskeskuksessa diabetesvas-taanotossa työskentelevät diabeteshoitaja Leena Lehtinen ja lääkäri Anne Artukka.

Ehdottajan mukaan Leena Lehtinen ja Anne Artukka ansaitsevat suuren kiitok-sen pyyteettömästä palvelustaan ja avus-taan. Tämä palvelu nousi esille hyvin ih-misläheisenä ja konkreettisena esimerkkinä hyvästä palvelusuorituksesta, joka on myös henkilöitävissä.

Parhaita palvelusuorituksia ehdotti 41 vastaajaa, ja kaupungin eri palvelut saivat ehdotuksissa laajasti kiitosta.

seuraava Palveleva Turku -kilpailu järjestetään ensi vuonnaKaupunginjohtajan toivomuksesta Palveleva Turku -kilpailu järjestetään jatkossa joka vuosi. Seuraavia palvelu-uudistusehdokkai-ta etsitään heti alkuvuodesta. Haun käyn-nistymisestä kerrotaan NeTkussa ja vuoden ensimmäisessä Turun pualest -lehdessä.

Huhtikuun aikana asiakaspalveluhankkeen kehittämisverkosto valitsee ehdokkaista lopulliseen kilpailuun osallistuvat palvelu-uudistukset. Kaupunkilaiset äänestävät suo-sikkiaan elokuussa ja voittajat julkistetaan Turun päivää edeltävällä viikolla.

Vuoden 2012 voittajista voi lukea tar-kemmin Turkupostin numerosta 5/2012.

Diabeteslääkäri Anne Artukka (vas.) ja dia-beteshoitaja Leena Lehtinen tekevät työtään suurella sydämellä. Kuva: Sini Silvàn.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin (vas.) luo-vuttaman parhaan palvelu-uudistuksen pal-kinnon ottivat vastaan vastaava lääkäri Mar-kus Partanen, osastonhoitaja Satu Ylijoki, sairaanhoitaja Katja Niekka, terveyskeskus-lääkäri Mari Linden ja terveydenhoitaja Annina Raula. Kuva: Emmi Välke.

Palveleva Turku -kilpailun voitto

terveydenhuollon ammattilaisille

Teksti: Emmi Välke

Kuvitus: Ulriikka Lipasti

6 Turun pualest

Henkilöstötyön toimintaprosessien ke-hittämisprojekti eli Aurora-projekti koskettaa koko kaupungin henkilös-

töä. Projektin tehtävänä on parantaa henki-löstötyön perusrakenteita (prosessit, tiedot, järjestelmät) sekä sisällyttää henkilöstötyö näkyväksi osaksi kaupungin toiminnan ja talouden vuosijohtamista. Projektin avulla halutaan edistää henkilöstön tasavertaista kohtelua ja osaamisen hallintaa, jotka osal-taan myös tukevat työssä jaksamista.

sAP HR Kuntaratkaisu Henkilöstötyön kehittämisprojektin yhte-ydessä Turussa otetaan käyttöön kuntien tarpeisiin räätälöity SAP HR -henkilös-töhallinnon järjestelmä. Turun kaupunki on mukana kehittämässä SAP HR Kunta-ratkaisun nimellä kulkevaa järjestelmää ja ottaa sen myös ensimmäisenä käyttöön Suo-messa. Järjestelmän käyttöönotto aloitetaan vaiheittain syksyllä 2013.

SAP HR -käyttöönotto koskee seuraavia palvelukokonaisuuksia:• Osaamisen hallinta ja kehityskeskus-

telujen hallinta (mm. osaamisluettelo, osaamis- ja vaatimusprofiilit, henkilön kehityskeskusteluprosessit)

• Koulutus- ja kurssihallinta (mm. kurs-siesitteet, ilmoittautumiset, kurssi- arviot ja -palautteet)

Teksti: Mari Siimar

Toimintamalliuudistuksen Osallisuuden edistäminen -osahanke järjestää toimialo-jen johtoryhmien jäsenille sekä henkilöille, jotka työtehtävissään tarvitsevat tai ovat kiinnostuneet osallisuuden edistämisestä, ”Osallistavat työtavat Turussa” -koulutus-tilaisuuden tiistaina 4.12.2012 klo 12–15 Logomossa, sali MOVE 1, Köydenpuno-jankatu 14.

Yksi kaupungin toimintamalliuudistuk-sen osahankkeista on osallisuustoiminnan kehittäminen. Hankkeen tehtävänä on luo-da alueellisen osallistamisen mallin lisäksi nuorten ja muiden erityisryhmien osallista-

osallistavat työtavat turussa -koulutustilaisuus henkilöstöllemisen mallit ja prosessit sekä esitykset käy-tettävästä teknologiasta. Lisäksi hankkeen ohjausryhmän tulee laatia malli asiakaspa-lautteen keräämisestä ja hyödyntämisestä johtamisessa. Osallisuutta lähestytään kol-mesta näkökulmasta: päätöksenteko-, suun-nittelu- ja toimintaosallisuus.

Joulukuun koulutustilaisuuden tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen tulevat NeT-kuun marraskuun puolivälissä. Lisätieto-ja tilaisuudesta antaa Juha Rantasaari, p. 040 5140894, ja tietoa osahankkeesta löy-tyy myös NeTkusta toimintamalliuudis-tuksen sivuilta.Kuva: Jaana Solasvuo

henkilöstötyötä kehitetään – tueksi Sap hrOsaava henkilöstö on yksi kaupungin toiminnan peruspilareista. Henki-löstötyön prosesseja kehittämään on kaupungissa perustettu projekti, jonka yhteydessä otetaan käyttöön uusi henkilöstöhallinnon järjestelmä.

• Matkahallinta • Palvelussuhteen elinkaaren hallinta

(mm. henkilön perustiedot, muutok-set palvelussuhteessa, poissaolot, työso-pimukset)

• HR-palveluja tukevat itsepalvelutoi-minnot

Personec ess, Personec HR ja Populus poistuvatSAP HR -järjestelmän myötä käytöstä poistuvat Personec ESS (henkilön perustiedot ja poissaolot), Personec HR (koulutus- ja kurssi-hallinta, raportointi ym.) sekä Popu-lus (matkahallinta). Uuden järjestelmän käyttöönotto ei koske työaikahallinnan ja rekrytoinnin järjestelmiä.

Nykyiset kaupungin henkilöstön itsenäis-käytön palvelut laajenevat koskemaan myös kehityskeskusteluja ja henkilöstön osaamisen hallintaa. Jokainen työntekijä voi tarkistaa kehityskeskusteluihin ja osaamisprofiiliin liittyvät tietonsa omasta käyttöliittymäs-tään, ja esimies voi suunnitella yksikön yh-teisiä kehittämistoimenpiteitä.

Uusi käyttöliittymä on käyttäjäystävälli-nen ja avustaa tietojen syöttöä muun muas-sa tarjoamalla tekstin syötön vaihtoehtoja ja opastamalla valintojen tekemisessä. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan korvaa esimiesten

ja alaisten välistä säännöllistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, joka on edelleen tavoit-teellisen ja tuloksellisen työnteon perusta.

Aurora-projektin etenemisestä tullaan tiedottamaan Turun pualest -henkilöstö-lehdessä ja NeTkussa.

Lisätietoja Aurora-projektista antavat projektipäällikkö Mari siimar, p. 050 594 7174 tai mari.siimar@turku.fi, ja henkilöstön kehittämispäällikkö eija Kavanti, p. 050 559 0303 tai eija.kavanti@turku.fi

7Turun pualest

I ntendentin virka on viisivuotinen, ja ai-kaisemmin Turun musiikkijuhlien toi-minnanjohtajana toiminut Emilie va-

littiin virkaan keväällä. Apulaisintendentin tehtäviä hoitaa nyt seitsemän kuukauden ajan viimeksi Turku 2011 -säätiössä työsken-nellyt Niina Helander. Tiedottaja-markki-noijan pitkään täyttämättä olleeseen virkaan valittiin alkukesästä Turun musiikkijuhli-en tiedottajana aikaisemmin toiminut In-ka-Maria Pulkkinen.

Yllätyksiä täynnä oleva syksySyksy on alkanut vauhdikkaasti, ja töitä on riittänyt kaiken aikaa. Innostus on kuiten-kin ilmeistä, kun Emilie ja Niina kertovat uusista töistään: on selvää, että kumpikin on päätynyt oikeaan paikkaan.

Emilielle läheinen yhteys yleisöön ja mui-hin toimijoihin on tärkeää.

– Vapaa-ajan toimialan yhdistyessä on ihanaa, että yhteistyö eri alojen välillä sy-venee, hän kertoo. Toimialan yhdistyminen tarkoittaa uusia kollegoita ja uusia yhteis-työmuotoja, jotka puolestaan voivat johtaa uusiin ulkoisiin asiakkaisiin ja muuhun uu-denlaiseen toimintaan. Esimerkiksi musii-kin ja urheilun yllättäviä kohtaamisia on suunnitelmissa.

Niina on iloissaan saadessaan työsken-nellä orkesterissa.

– Tämä on todella hauska aika aloittaa, kun kaupungissakin on tapahtumassa pal-jon muutoksia. Toki on haasteellista, kun näin suuri osuus kansliasta vaihtuu ker-ralla, mutta se avaa myös ihan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Kansliassa onkin ollut vilskettä. Toimis-ton tukirankoja ovat olleet kanslisti Auli

Turun filharmonisen orkesterin kanslia on intoa täynnä. Käytävillä näkyvät

ihan uudet kasvot, kun orkesterin kulisseissa sattui monta henkilöstövaih-

dosta samaan aikaan. Elokuussa kanslian viidestä henkilöstä vaihtui kolme,

kun uutena intendenttinä aloitti Emilie Gardberg, apulaisintendentin viransi-

jaisena Niina Helander ja tiedottaja-markkinoijana Inka-Maria Pulkkinen.

Kvarnberg ja tuottaja Heidi Pulkkinen, jotka ovat saaneet vastata kysymyksiin kos-kien niin kirjekuorien säilytyspaikkoja kuin palkanmaksuperiaatteitakin. Emilie muis-tuttaa, että myös orkesterin ylikapellimes-tari Leif Segerstam on toimessaan nyt en-simmäistä vuotta.

– Täällä on tehty paljon kovatasoisia tai-teellisia projekteja, ja Leifin kanssa eletään nyt tavallaan hurmosaikaa – tästä on iha-na ammentaa!

Syksyyn on tuonut oman lisänsä Leif Se-gerstamin ja Matti Salmisen alulle panema adressi uuden musiikki- ja kongressitalon ra-kentamisen puolesta Aurajoen rantaan niin kutsutulle Hämähäkkitontille.

– Konserttitalo on akustiikaltaan hyvä mutta tilana yksinkertaisesti pieni tämän-kokoiselle sinfoniaorkesterille, Emilie selit-tää Leifin ja Matin ideaa.

– Uusi talo mahdollistaisi esimerkik-si akustisten oopperoiden ja suurten sin-foniateosten esittämisen ja lisäisi samalla kaupungin vetovoimaa. Turun sijainti on maantieteellisesti otollinen: monet suuret tähdet menevät kiertueillaan tästä ohi. Lei-fillä ja Matilla on hieno ajatus siitä, että uusi ja akustiikaltaan erinomainen talo helpot-taisi näiden taiteilijoiden saamista Turkuun, Niina kertoo adressin perusteista.

Yhteistyötä Turun kulttuurin parissa jo aiemminEmilie, Niina ja Inka-Maria työskenteli-vät yhdessä jo vuodentakaisessa Eerik XIV -oopperassa, jossa Emilie oli tuotantopääl-likkö, Inka-Maria tiedottaja ja musiikkijär-jestäjä ja Niina Turku 2011 -säätiön han-kekoordinaattori. Kolmikon tiet ovat toki

ristenneet lukuisissa yhteistyöhankkeissa aikaisemminkin, sillä kaikki ovat jo use-amman vuoden olleet töissä Turun kulttuu-rin parissa. Esimerkkinä Niina mainitsee sellokilpailut.

– Emilie on Turun Soitannollisen Seu-ran puheenjohtaja ja järjestää sitä kautta joka neljäs vuosi pidettävää Turun valtakunnal-lista sellokilpailua. Minä taas olen ollut ai-emmin järjestämässä Paulon sellokilpailua.

Emilie on aikaisemmin ollut töissä Turun musiikkikoulutuksen saralla Turun ammat-tikorkeakoulun Taideakatemiassa ja Turun konservatoriossa. Oppilaitosten merkitys or-kesterille on suuri, ja Emiliestä on hauskaa nähdä nyt yhteistyön toinen puoli.

– On hienoa saada olla nyt tässä päässä ottamassa vastaan upeita työharjoittelijoita. Musiikkikasvatuksen rooli on erittäin tär-keä orkesterin ja koko kaupungin musiik-kielämän tulevaisuudessa.

Katse kohti kevättäSyksyn suurimpia projekteja on ollut ke-vään ohjelman loppuunsaattaminen ja jul-kaiseminen. Ennen kuin konsertit tulevat

Kuva: Seilo Ristimäki

orkesterin uudet tuulet

Inka-Maria Pulkkinen (vas.), Emilie Gardberg ja Niina Helander. Kuva: Auli Kvarnberg

8 Turun pualest

myyntiin, pitää kaikkien sopimusten olla kunnossa, kokoonpanojen selvillä ja ohjel-mien tiedossa. Kevään taiteilijoista lähes kaikki oli jo sovittu ennen elokuuta, mutta selvittämistä on riittänyt opusnumeroista kellopeleihin. Orkesterilla on onneksi riit-tänyt ymmärrystä, jos ihan kaikki ei ole sujunutkaan rutiinilla alusta saakka.

– Innon ja energian määrä orkesterissa on valtava, Emilie hymyilee.

– Sitä ongelmaa ei ole, että tarvitsisi syn-nyttää ideoita väkisin, vaan ehdotuksia pulp-puaa kaikissa kahvihuoneissa ja toimikun-nissa. Syksyn alku on ollut mahtava, kun olemme huomanneet, että talon sisällä on niin paljon ideoita. On upeaa saada tehdä töitä yhdessä näin hienojen taiteilijoiden kanssa, Niina yhtyy Emilien mielipiteeseen.

Intoa on luvassa myös keväällä. Kevät-kausi alkaa Leif Segerstamin johtamalla konsertilla 10.1., ja kevään aikana päästään kokemaan muun muassa maestron syntymä-päiväjuhlat 28.2. ja 1.3. sekä Straussin Alp-pisinfonia 16.5.

Emilie kertoo, että ohjelmiston valinnas-sa on omat tavoitteensa.

– On hienoa olla suunnittelemassa oh-jelmistoa kaikille kaupunkilaisille. Sinfo-niakonsertit tarjoavat arkeen sitä jotakin, ja on upea tunne saada olla mukana tarjo-amassa kaupunkilaisille tällaisia arjen hem-motteluhetkiä.

K aupunginlaajuisten tietojärjes-telmäprojektien aikana järjeste-tään uusiin sovelluksiin liitty-

vää käyttäjäkoulutusta, mutta projektin päätyttyä voi tulla esille lisäkoulutustarpeita. Näin on käynyt esimerkiksi Microsoft Lyn-cin osalta, joka otettiin kaupungissa käyt-töön syksyllä 2011. Lync on helppokäyttöi-nen pikaviesti- ja videoneuvottelusovellus, ja sitä voitaisiin käyttää kaupungissa nykyis-tä tehokkaammin.

IT-toiminta on saanut hallintokunnil-ta viestejä muun muassa Lynciin liittyvis-tä koulutustarpeista ja vastaa nyt näihin tarpeisiin. IT-toiminta alkaa organisoida IT-koulutuksia, joiden tavoitteena on tukea kaupunkia uusien sovellusten käyttöönotossa ja ohjata niiden tehokkaampaan käyttöön.

Kaupunginlaajuisten sovellusten koulutusta IT-toiminta tarjoaa koulutusta pääasiassa kaupunginlaajuisesti käytössä olevien toi-mistosovellusten hallinnassa. Tavoitteena on kouluttaa hallintokuntien työtekijöitä, jotka tarvitsevat kyseisiä sovelluksia työs-sään ja voivat toimia omassa hallintokun-nassaan sovelluksen vertaistukena.

Koulutusten suunnittelussa ja toteu-tuksessa otetaan huomioon hallintokunti-en tarpeet. Liikkeelle lähdetään Microsoft Lyncistä, ja koulutustarjontaa laajennetaan hallintokuntien toiveiden ja käytettävissä olevien resurssien pohjalta.

Koulutusmuotoja on useita IT-toiminnan organisoimaa koulutusta voidaan järjestää perinteisenä luokkakou-

lutuksena, auditoriokoulutuksena tai verk-kokoulutuksena. Luokkakoulutus soveltuu pienten henkilöryhmien koulutukseen ja mahdollistaa sovelluksen omakohtaisen harjoittelun. Auditoriokoulutus on vaihto-ehto suurten henkilöryhmien kouluttami-seen, ja siinä voidaan luoda yleissilmäys uu-teen asiaan. Myös verkkokoulutus soveltuu suurten henkilöryhmien kouluttamiseen. Verkkokoulutukseen osallistuva voi opis-kella silloin, kun se hänelle parhaiten sopii.

YhteydenototIT-toiminnan koulutusyhteyshenkilönä toi-mii Satu Viikeri-Mäkelä (satu.viikeri-make-la@turku.fi). Hallintokunnat voivat ilmoittaa Lynciin liittyvät koulutustarpeensa Satulle, joka hoitaa koulutusten koordinoinnin.

Teksti: Satu Viikeri-Mäkelä ja Lilly Østrup

Uusia iT-taitoja oppimaan

Lync on virtuaalinen yhteys sinun ja työ-tovereidesi välillä. Lyncin avulla:• näet ovatko työtoverisi tavoitettavis-

sa yhteydenottoa varten• voit ottaa yhteyttä työtovereihisi

kirjoittamalla tai soittamalla • voit järjestää tai osallistua virtuaali-

kokouksiin, joissa voidaan jakaa ja työstää yhteisiä dokumentteja.

Microsoft Lync – tiedä, tavoita, jaa

Kaiken tämän voit tehdä reaaliaikaisesti omasta työpisteestäsi käsin. Sovelluk-sena Lync on niin yksinkertainen, että sen käyttäminen ei vaadi erityisosaa-mista. Perus IT-taidot riittävät sovel-luksen käyttöön kaikilta osin.

Turun filharmonisen orkesterin ohjelmas-sa on sinfoniakonsertteja lähes joka viikko. 15.11. on luvassa Wagner-herkkua sekä sel-losolisti Jan-erik Gustafsson, joka taituroi Saint-Saënsin kauniissa sellokonsertossa.

Seuraavalla viikolla, 22.11., konserttitalon lavalle nousee kolme kiinnostavaa japani-laista ja ohjelmassa on muun muassa Ber-liozin vaikuttava Fantastinen sinfonia, joka on uhkaava ja samalla riipaisevan koskettava.

Adventtiajan kruunaa Tibor Bogányin vierai-lu Turussa. Konserteissa 29. ja 30.11. unkari-laishurmuri pääsee tulkitsemaan Brahmsia ja Bartókia unkarilaisen viulusolistin kans-sa – luvassa on oikea unkarilainen ilotulitus!

Sibelius-juhlakonsertteja 6. ja 7.12. seuraa perinteinen ekumeeninen jumalanpalvelus 13.12. sekä joulukonsertti Martan ja Rudol-fin joulu 14.12. Varsinaisen joulutunnelman orkesterille tuovat vasta joulunalusviikon vanhainkotikonsertit, joita on jo vuosikym-meniä johtanut Pertti Pekkanen.

Poimintoja syksyn ohjelmasta

9Turun pualest

O li toukokuinen sunnuntaipäivä, kun kotihoidon palveluesimies Anne Ojanto otti matkalaukkunsa, nou-

si lentokoneeseen ja aloitti kuukauden päi-vät kestävän matkansa kohti tuntematon-ta. Tavoite oli kuitenkin selkeänä mielessä: selvittää, miten Sveitsissä terveydenhuolto-palvelut on organisoitu ja kuinka väestön ja työntekijöiden ikääntymiseen on siellä va-rauduttu. Mikä sai Annen heittäytymään tähän seikkailuun?

– Joskus on hyvä ottaa hiukan etäisyyttä, jotta näkee asiat selvemmin. Olen aina pitä-nyt tärkeänä sitä, että asiat nähtäisiin hie-man laajemmin kuin oman yksikön, kau-pungin tai vaikka maankin laajuisesti. On tärkeää päästä jakamaan tietoa omasta toi-minnasta ja hankkia sekä vertailla uutta tietoa esimerkiksi toisen maan terveyden-huollosta. Toimintatapojen vertailulla ja ja-kamalla tietoa laajemmin voidaan varmasti kehittää omaa toimintaa parempaan suun-taan, Anne pohtii.

Palataan kuitenkin vielä lähtöruutuun – kuka olet ja mitä teet työksesi?– Olen koulutukseltani terveydenhoita-ja (YAMK) ja toimin Turun kaupungilla kotihoidon palveluesimiehenä Linnan lä-hipalvelualueella. Tehtäviini kuuluu koti-hoidon palveluiden järjestäminen alueen kotihoidon asiakkaille. Olen 25:n lähi-palvelualueella työskentelevän kotihoidon ammattilaisen esimies, ja lisäksi vastuullani

on kotihoidon varahenkilöstöä. Turun kau-pungilla olen ollut työssä parisen vuotta. Siviilissä olen kahden kouluikäisen pojan äiti, joiden harrastuksien välillä jää aikaa myös itselle harrastaa monipuolista liikun-taa ja partiotoimintaa. Luonnehtisin itseäni peruspositiiviseksi ja aktiiviseksi sekä työssä että vapaa-ajalla.

Miten ratkaisit yhtälön, jossa piti sovi-tella yhteen työ, kotiasiat ja kuukauden ul-komaanmatka?

– Sain tietää HOPE-vaihdosta NeTkun uutisesta vuosi sitten syksyllä. Tiedustelin esimieheni mielipidettä vaihtoon lähdöstä, kun aloin harkita osallistumista. Siitä alkaen sain vain ja ainoastaan kannustusta johdol-ta. Kaikki vaihtoon liittyvät järjestelyt työ-paikalla sujuivat ilman ongelmia.

– Ennen vaihtoon lähtöä tosiaan tuntui siltä, että kuukausi on ikuisuus. Aika kului kuitenkin vaihdossa ollessa todella nopeasti. Monesti minulta kysyttiin ennen lähtöä, mi-ten ihmeessä voin olla kotoa pois niin kau-an. Mies ja lapset pärjäsivät kotona todella hyvin koko tuon ajan, toki ikävää oli puolin ja toisin, mutta siitäkin selvittiin.

Mitä odotit vaihtokuukaudeltasi?– Odotukseni HOPE-vaihtoa kohtaan oli-vat mielestäni realistiset. Odotin pääseväni tutustumaan Sveitsin terveydenhuoltojär-jestelmään, sairaaloiden toimintaan ja tie-tysti Sveitsin tapaan järjestää kotihoidon palveluita. Lisäksi toivoin, että minulla olisi

mahdollisuus vaihdon aikana päästä näke-mään Sveitsin upeaa luontoa. Odotukseni toteutuivat kaikilta osin vaihdon aikana.

– Sveitsin terveydenhuoltojärjestelmä on suomalaisesta näkökulmasta katsottuna erit-täin monimutkainen. Vaikka Sveitsi on pie-ni maa maantieteellisesti, on se vielä jakau-tunut 26 kantoniin, joilla on hyvin vahva oma hallinto. Tavat hoitaa esimerkiksi ter-veydenhuoltoon liittyviä asioita poikkeavat kantonista toiseen. Laajojen, koko Sveitsiä koskevien kehittämishankkeiden eteenpäin saaminen on hankalaa ja hidasta juuri pää-töksenteon hajanaisuuden vuoksi. Sveitsis-sä myös terveydenhuollon rahoitus on hy-vin erilainen kuin Suomessa. Siellä jokaisella kansalaisella tulee olla sairauskuluvakuu-tus, jollaisia Sveitsissä tarjoaa 83 vakuu-tusyhtiötä.

– Asiakkaat ja hoitotyö ovat hyvin sa-manlaisia kuin Suomessa. Potilastietojär-jestelmien käyttö sairaalassa on vielä hyvin alkuvaiheessa, ja sairaalan osastoilla potilas-ta koskevat tiedot kirjataan paperille, kuten myös kotihoidossa. Suomessa taas toivomi-sen varaa Sveitsiin nähden olisi työaikojen joustavuudessa. Sveitsissä on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti missä elämän-vaiheessa tahansa, ja kuten arvata saattaa, myös palkkatasossa Sveitsi on edelläkävijä. Asiakkaan kannalta isona erona Suomen ja Sveitsin terveydenhuoltojärjestelmien välil-lä on se, että Sveitsissä ei ole lainkaan hoi-to- tai leikkausjonoja.

Sveitsissä ei jonoteta leikkauksiinTeksti: Arto Salo | Kuva: Anne Ojanto

Anne Ojanto, taustalla Luzern, Mountain Pilatus

10 Turun pualest

ammattILaISteN VINKKI

Turun ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutalossa

syntyy selvää jälkeä. Koulutalon graafinen osasto tuottaa paitsi

alan koulutusta myös monia graafisen alan palveluita.

Tilauksia ottaa vastaan Kai Merisaari, puh. 040 7585 194, kai.merisaari@turku.fi• aineistotoimitukset joko Merja Kokkalalle, merja.kokkala@turku.fi, tai Kai Merisaarelle sähköpostilla, muistitikulla tai cd:llä. Myös paperiset aineistot, kuten valokuvat, käyvät• sähköisenä toimitettava aineisto painokelpoisena pdf-tiedostona, jossa on huomioitu mahdolliset leikkausvarat ja värimääritykset CMYK-muodossa

Mikäli työ myös suunnitellaan ja taitetaan painoviestinnässä • kuvat joko paperisina tai sähköisinä, resoluutio 300 dpi, jpg-, tiff- tai eps- tiedostoina ja vähintään sen kokoisina, kuin ne on tarkoitus taittoon sisällyt- tää (cm, sähköiset kuvat)• logot vektorigrafiikkana (ai, freehand) tai kuvatiedostoina, resoluutio 300 dpi, jpg-, tiff- tai eps-muodossa• tekstit word-tiedostoina ilman muo-toiluja, exelillä tehdyt taulukot ja kaa-viot omina tiedostoinaan• paperille hahmoteltu taittomalli aut-taa taittajaa mutta ei ole välttämätön

Työsalissa käy kuhina, kun graafisen osaston opiskelijatytöt ja -pojat käyt-tävät painokoneita ja tuotannon mui-

ta laitteita. Työtä ohjaavat opettajien lisäksi graafinen kuvanvalmistaja Merja Kokka-la ja tuotantovastaava Kai Merisaari, jot-ka alan ammattilaisina ovat osaltansa var-mistamassa laatua.

Instituutin oman tuotannon lisäksi mer-kittävä osa työstä koostuu erilaisista asiakas-töistä. Tyypillisiä asiakkaita ovat esimerkik-si seurat, yritykset ja yhteisöt sekä tietysti yksityiset ihmiset, jotka haluavat painattaa vaikkapa käynti-, kutsu- tai kiitoskortteja. Painotuotteet eivät kuitenkaan rajoitu eri-laisiin kortteihin, vaan instituutissa voidaan painattaa kaikkea monisivuisista esitteistä julisteisiin. Perinteisen offsetpainomene-telmän lisäksi voidaan tuotteet painaa di-gitaalisesti.

Nuorista valmistuu kolmen vuoden opis-kelun tuloksena ulkoasun toteuttajia sekä painajia. Osana opintojaan nuoret suunnit-televat hyvin erityyppisiä painotuotteita aina hajuvesipakkauksesta värityskirjaan ja kaik-kea siltä väliltä. Vain mielikuvitus on rajana nuorten tuoreelle ja raikkaalle otteelle suun-niteltaessa sisäisen tai ulkoisen asiakkaan käynnistämää toimeksiantoa. Asiakastyöt tulee kuitenkin sovittaa opetussuunnitel-maan sopivaksi päivärytmiksi, jolloin laa-dun merkitys toimitusnopeuteen nähden kasvaa. Osana asiakaslähtöisyyttä toteute-taan räätälöity sarja painotuotteita, tilaajan tarkan ohjeistuksen mukaisesti tai nuorten luovuuden tuloksena.

Vaikka työ- ja teorialuokkien harjoituk-set ovat sisällöltään ja määrältään mittavia, eivät ne korvaa ”oikeita” asiakastöitä. Voi vain kuvitella alalla opiskelevan tai jo val-mistuneen nuoren ammattiylpeyttä, kun kaupan hyllyllä onkin tuote, jonka desig-niin hän on ollut osaltansa vaikuttamassa ja jossa toistuvat kaikki maailman muodot ja värit, ei vain mustaa valkoisella.

Teksti ja kuva: Tomi Suoja

enemmän kuin mustaa valkoisella

Tilaus, toimitus ja aineisto

– Paljon Suomen ja Sveitsin välillä on myös yhtäläisyyksiä. Kummassakin maas-sa ikääntyvän väestön osuus koko västöstä kasvaa kovaa vauhtia. Samalla myös hoito-henkilökuntaa eläköityy ja uuden henkilö-kunnan rekrytointi on haasteellista. Maissa pohditaan kovasti keinoja vastata ikääntyvän väestön tarpeisiin vähentyvällä hoitohen-kilökunnalla. Potilaiden ja henkilökunnan ikääntyminen olikin vaihtovuoteni teema.

Kyseessä oli ammatillinen vaihto-ohjelma, jolla oli tiukat tavoitteet. Mitä matkalta jäi käteen?– Vaihto-ohjelma oli suunniteltu tarkasti, ja minulla oli lähes minuuttiohjelma luotuna jokaiselle arkipäivälle. Ohjelmani sisälsi tu-tustumiskäyntejä ja tapaamisia niin sairaa-loissa kuin kotihoidossakin. Kantonspital Munsterlingenissä minulla oli mahdollisuus tutustua potilashallintaan ja laskutukseen, kirurgiseen vuodeosastoon, palliatiiviseen vuodeosastoon, psykiatriseen sairaalaan, la-boratoriopalveluihin, sairaalan kehittämis-yksikköön, leikkausaikojen suunnitteluun sekä sairaalan johtoon. Vuodeosastoilla toi-min hoitajan mukana hoitotyössä päivän ajan. Kotihoidossa pääsin tutustumaan kah-teen kotihoidon yksikköön. Kummassakin yksikössä tutustuin johtamisjärjestelmään, toisessa pääsin hoitajien mukana kotikäyn-neillekin.

– Vaihdon aikana vertailin väistämättä omaa työtäni siihen, mitä näin. Sain toki ke-hittämisideoita omaan työhön, mutta mat-kan aikana sain myös todeta, että Suomessa ja Turussa on hyvä terveydenhuolto.

Turku on mukana Euroopan unionin HOPE-asiantuntijavaihto-ohjelmas-sa. Ohjelma on tarkoitettu vähintään kolme vuotta terveydenhuollon hal-linnossa toimineille esimiehille ja asiantuntijoille. Vaihtoon osallistu-ja tutustuu kuukauden ajan jonkin Euroopan maan terveydenhuoltoon yleisesti ja erityisesti vuoden tee-masta nouseviin kysymyksiin. Vuo-den 2013 teemaksi on valittu poti-lasturvallisuus.Vuosittain noin 150 eurooppalaista terveydenhuollon hallinnon ammatti-laista osallistuu HOPE-vaihtoon. Suo-mesta lähtijöitä on vuosittain 5–10, ja Suomeen tulee ulkomaalaisia tois-takymmentä. Vaihto ajoittuu vuosit-tain touko–kesäkuulle. Turku koor-dinoi vaihto-ohjelmaa Kuntaliiton lukuun. Lisätietoja HOPEsta ja vaih-dosta www.hope.be.

11Turun pualest

150-vuotista olemassaoloaan juhlivan kau-punginkirjaston vanhat kokoelmat, joissa on teoksia aina 1600-luvulta ja sitäkin var-haisemmalta ajalta.

– Vanhat kirjat ovat kiinnostavia jo it-sessään mutta myös koska ne kertovat meil-le aikakautensa Turusta. Kirjat heijastelevat kaupunkiimme maailmalta tulleita vaikut-teita, Kaisa Hypén sanoo.

Tästä esimerkkinä hän mainitsee kir-jaston valikoimiin kuuluvan C. Quenselin teoksen Utkast till elefantens naturalhisto-ria. Kirja on painettu Tukholmassa vuonna 1804. Tutkijat arvelevat, että teoksen hank-kimista Turkuun on motivoinut samoihin aikoihin Tukholman eläintarhaan hankit-tu ensimmäinen norsu. Kirjan ilmestymis-vuonna myös Suomessa vieraili ensi kertaa sirkusnorsu.

Kirjakokoelmia kartutettaessa ihanne ei näytä muuttuneen vuosien saatossa. Kan-sainvälisiä ilmiöitä seurataan aina tiukas-ti ajan hermolla.

Valtakunnallinen Kirjasampo-palvelu sisältää tietoja noin 73 000 romaanis-ta, novellista ja runokokoelmasta ja

24 900 kirjailijasta. Lisäksi sivuilta www.kirjasampo.fi löytyy kirja-arvioita, luku-vinkkejä ja kirjallisuusuutisia.

Kirjasampo on Turun kaupunginkirjas-ton palvelupäällikön Kaisa Hypénin amma-tillinen lempilapsi. Kaisalla on ollut merkit-tävä rooli syksyllä 2011 julkistetun palvelun luomisessa ja rakentamisessa. Kirjasammon vetovastuu on Turun kaupunginkirjastossa, mutta siinä ovat mukana myös Vaasan kau-punginkirjasto, Kirjastot.fi, BTJ Finland Oy ja Aalto-yliopiston Semanttisen laskennan tutkimusyksikkö SeCo.

Kirjasampo on herättänyt paljon kiin-nostusta, myös kansainvälistä, sillä muu-alta ei löydy vastaavanlaista palvelua, jossa aineistoa voi etsiä vaikkapa kirjan kansiku-van perusteella.

– Kirjasampo on tosiaan noteerattu. Siitä muun muassa tehdään Tampereen yliopis-tossa parhaillaan väitöskirjaa. Parasta on tietysti, että suhteellisen uudella palvelul-la on jo noin 1000 käyttäjää päivässä, Kai-sa Hypén iloitsee.

siirtyykö kirjallisuus verkkoon?Kirjasampo on sähköinen palvelu, joka joh-dattaa käyttäjänsä painettujen kirjojen luo. Fyysisten kirjojen tulevaisuus kyseenalais-tetaan usein, mutta Kaisa Hypén luottaa kirjan pysyvyyteen.

– Vaikea uskoa, että kirja kokonaan syr-jäytyisi. Esimerkiksi sanomalehdissä sähköis-ten aineistojen vaikutus voi olla radikaalimpi.

Erilaiset sähköiset palvelut kuitenkin li-sääntyvät koko ajan. Myös Turussa niitä kehitetään aktiivisesti. Kirjaston käyttäji-en taholta olisi kysyntää erityisesti tuoreen kaunokirjallisuuden e-kirjoille. Niiden saa-minen kirjastojen valikoimiin on vaikeaa, sillä kustantajien näkökulmasta lainattavat e-kirjat ovat uhka kustantamoiden kannat-tavuudelle.

Erotiikka, kaipaus, runot ja poromiehet. Kiinnos-

taako jokin näistä? Aika monia kiinnostaa, sillä

muun muassa nämä sanat löytyivät kaunokirjalli-

suuden verkkopalvelun Kirjasammon hakutermi-

en kärkijoukosta syyskuussa.

Kaisa Hypén on saanut tänä vuonna kak-si tunnustusta työstään kaunokirjalli-suuden aseman ja palveluiden kehittä-jänä. Keväällä 2012 hänelle myönnettiin kansainvälisen Emerald-kustantamon palkinto tieteellisesti laadukkaasta ja vaikuttavasta artikkelista. Emeraldin Outstanding Paper Award myönnettiin Kirjasampoa käsitelleestä artikkelista, jonka Hypén kirjoitti yhdessä kirjastovir-kailija Antti impivaaran kanssa.

Kaisa Hypén vastaa kirjaston kokoelmapalveluista

– Tanskassa ja Italiassa uusien kaunokir-jallisten e-kirjojen lainaus on mahdollista. Tosin ainakin Tanskan palvelu on vaaras-sa kaatua juuri tähän kustantajien pelkoon, Kaisa kertoo.

Suomessa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot ovat juuri käynnistäneet vuoden 2012 loppuun jatkuvan kokeilun, jossa uut-ta kotimaista kirjallisuutta tarjotaan sähkö-kirjoina. Teoksen voi lukea joko suoraan se-laimessa tai sen voi ladata tietokoneelle tai mobiililaitteelle luettavaksi. Kokeilun ai-kana kirjastojen asiakkailta kerätään palau-tetta, jonka perusteella sähkökirjojen kir-jastokäyttöä kehitetään. Tulokset antavat osviittaa myös Turussa tehtäville päätöksille.

Kirjastojen kokoelmat ovat aikansa peiliSähköiset palvelut ovat vain osa kirjaston kokoelmapalveluista vastaavan Kaisan monipuolista työtä. Ne ovat kokoelmien muodostaman ajallisen kaaren tuorein pää. Kaaren alkupäähän sijoittuvat ensi vuonna

Kaisa Hypén (vas.) juon-si Kimmo Leijalan kans-sa keskustelua Turun kirjamessujen uudella Kuisti-lavalla lokakuus-sa, puhevuorossa kus-tantaja Maisa Laine.

Palkittu ammattilainen

Teksti ja kuva: Päivi Autere

Lokakuun lopulla Kaisa Hypén sai Suomen kirjastoseuran Hilkka M. Kauppi -palkinnon tunnustuksena pitkäaikaisesta ja ansiok-kaasta työstä maamme kirjastojen ja kir-jastoalan hyväksi. Palkintoperusteluissa hänen ansioikseen luettiin muun muassa kirjastoseuran Fiktioryhmän perustaminen vuonna 2004. Ryhmän puheenjohtajana toi-miessaan Hypén vaikutti myös kaunokirjal-lisuuden valtakunnallisten koulutuspäivien Fiktiopäivien käynnistymiseen.

Kirjallisuuden asialla

12 Turun pualest

Turku-pisteen uudet aukioloajat ovat 5.11. alkaen maanantaista torstaihin klo 9.00–15.30 ja perjantaisin klo 9.00–15.00. Turku-piste sijaitsee osoitteessa Puolalankatu 5.

Turku-piste tarjoaa useita eri palveluita kuntalaisille. Pisteestä saa muun muassa yleisneuvontaa kaupungin palveluista, ar-kistopalveluja ja kaavoihin, suunnitteluun

turku-pisteen aukioloajat muuttuvat

hommISSa

jota ei kyllä kenenkään muun ole helppo ymmärtää, naurahtaa Kosar.

Kieltenopiskelu oli helppoa Kosarille, ja Turun Lyseon opo suositteli opiskelua eng-lanniksi. Kosar opiskelikin AMK:n Inter-national Business -koulutusohjelmassa nel-jä vuotta. Opiskelukavereita tuli ympäri maailmaa. Turkuun tultiin opiskelemaan IB-tutkinto muun muassa Meksikosta, Kii-nasta ja Amerikasta.

– Oli mielenkiintoista havaita, kuinka erilailla ihmiset ajattelevat. Itse huomasin, että ajattelen vähän kuin suomalainen. No, olenhan kasvanut täällä ja oppinut molem-mista kulttuureista, virnistää Kosar.

Kerron mielelläni taustastaniKosar kertoo, ettei häntä ole koskaan kiu-sattu syntyperänsä takia. Nykyään Turussa asuu jo noin 3000 kurdia, mutta hänen per-heensä oli ensimmäisten pakolaisperheiden joukossa. Hän kävi suomenkielisen päivä-kodin ja koulun, eikä puheesta tosiaankaan huomaa, että kurdi on hänen äidinkielensä.

– Käytän hijab-huivia, joten erotun si-käli katukuvassa. Aloin omasta tahdostani käyttää huivia 17-vuotiaana. Moni lähiym-päristössäni oli yllättynyt siitä, mutta sain tukea päätökseeni. Käyn muslimien tapaan viikoittain moskeijassa, ja päivittäin rukous-hetkiä on viisi.

Kosar Mahmoodi sanoo, että hän kertoo mielellään taustastaan. Ennakkoluulot häl-venevät nopeammin tiedon lisääntyessä. Ny-kypäivän työelämässä Turussa on jo ihmisiä hyvin monesta eri kulttuurista. Hyvä niin!

kosarilla on hymy herkässäICT-talossa, Kupittaan asemaa vastapäätä, on Turun ammattikorkeakoulun

kehittämisen yksikkö eli keskushallinto. Siellä vieraat ottaa vastaan Kosar Mahmoodi, 22-vuotias turkulainen kurdi.

Kosar Mahmoodi pitää ammattikorkeakoulun kehittämisen yksikön vieraista hyvää huolta.

Teksti: Anne Lehikoinen | Kuva: Jenni Leppänen

– Minut otettiin hienosti ja ystävällisesti täällä vastaan, kertaa Kosar vasta elokuus-sa alkanutta työhistoriaansa. Keväällä hän sai AMK-tutkinnon ja päätti hakea tuttuun taloon töihin. Nyt hän toimii toimistovirkailijana, aulaemäntänä, joka huolehtii vieraista ja monista käytännön toimistotehtävistä.

ne käytännön pienet ratkaisutICT-talo on iso ja sokkeloinen. Vieraan voi olla vaikea löytää esimerkiksi kokoushuo-ne Siiloon opasteiden perusteella. Kosar mietti asiaa, eikä ratkaisu ollut vaikea – ei vain ollut aikaisemmin tullut kenellekään mieleen. Niinpä ala-aulassa on nyt hissin vieressä kevyt roll-up, johon on merkitty AMK:n eri kerrosten tilat. Helppo ja kätevä opastetaulu, kustannukset minimaaliset.

Arjen sujuvuuden parantamiseksi pientä ja isompaakin kehitettävää löytyy, kun on silmät ja korvat auki. Kosarin mielestä asioi-hin kannattaa tarttua, siten ne saadaan par-haiten järjestykseen. Jokainen työpäivä on ollut erilainen, ja tekemistä riittää.

iB-tutkinto taskussaKosar Mahmoodi tuli Turkuun 4-vuotiaana vuonna 1994. Iranin kurdilainen perhe on kotiutunut hyvin. Sisarukset puhuvat nyky-ään keskenään suomen ja kurdin sekoitusta,

ja ympäristöön liittyviä palveluita, esimer-kiksi kalastuslupia.

Turku-pisteestä saa myös kirjaamon palve-luita, kassa- ja henkilöstökassapalveluita, korjausneuvontaa ja asumiseen ja rakenta-miseen liittyviä palveluita, kuten asukaspy-säköintilupia, kartta- ja paikkatietopalvelui-ta ja kiinteistörekisteripalveluita.

13Turun pualest

Teksti ja kuva: Marja Tommola

Koulutusta ja lähtötilannekartoitustaKasvatus- ja opetustoimen henkilöstölle on räätälöity oma kahden iltapäivän kestoinen täsmäekotukikoulutus, jossa keskitytään hy-vin tiiviisti kasvatus- ja opetustoimen aset-tamiin omiin päästövähennystavoitteisiin.

– Minä kävin täsmäkoulutuksen viime keväänä, ja toiseen osaan olen menossa nyt lokakuun alussa. Tällaiset iltapäivän kestä-vät koulutukset ovat hyvä ratkaisu. Kiinnos-tusta olisi käydä kyllä koko kahden päivän peruskoulutuskin, mutta kun Lautturinka-dun päiväkodissa on muutoinkin henkilö-kunnasta välillä pulaa, niin resurssit eivät yksinkertaisesti riitä, Maija selvittää.

Täsmäekotukikoulutuksen jälkeen osal-listujat saivat lähtötilannekartoituksen täy-tettäväkseen, aivan kuin peruskoulutuksis-sakin. Vaikka moneen kartoituksen kohtaan pystyttiin merkitsemään ”jo toteutettu”, oli myös paljon kehitettävää.

– Ollaan täällä ihan ekotietoisia oltu ai-kaisemminkin, mutta kyllähän lähtötilan-nekartoituksen täyttö herätti monessa asi-assa. Esimerkiksi otettiin selvää teollisen astianpesukoneen käytöstä. Laitteen huoltaja kertoi että koneen kansi tulee pitää kiinni, vaikka itse sen oli aikaisemmin aina avan-nut, kun ohjelma on valmis. Kone kuiten-kin joutuu lämmittämään vettä enemmän kannen ollessa välillä auki, ja energiaakin kuluu enemmän, Hille kertoo.

– Ja muistetaan pestä vain täysiä koneel-lisia niin astianpesukoneella kuin pyykissä-kin, Hille jatkaa.

sähköä säästyyTäsmäekotukikoulutuksen ensimmäisessä osassa keskityttiin veden ja energian sääs-töön, ja tähän on päiväkodissa nyt kiinni-tetty huomiota. Kasvatus- ja opetustoimen

ekotyötä ja säästöjä pienillä arjen muutoksilla

yksiköissä on seurattu ekotukitoiminnan kautta keskitetysti sähkönkulutuslukemia. Taulukoiden mukaan Lautturinkadun päi-väkoti on säästänyt käyttösähkössä yli 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

– Yritin kovasti miettiä, että mitä ollaan tehty. Toki kiinnitetään nykyään huomiota valojen sammuttamiseen. Terassilla ei pala valot aamusta iltaan, ja valot palavat vain niissä huoneissa, joissa ollaan. Mutta ei kai se niin paljoa tee, Maija miettii.

Valaistuksen osuus käyttösähköstä on koulurakennuksissa kuitenkin noin 40 pro-senttia, ja päiväkotirakennuksessa ollaan var-maan melko samoissa lukemissa. Tämä tie-to yllätti sekä Maijan että Hillen.

– No, voi se sitten olla osaksi valojen sammuttelusta aiheutunut se säästö, Mai-ja naurahtaa.

Koska kyseessä on vanha puutalo, on siel-lä myös sähkölämmitys. Maija pohti sähkö-lämmityksen vaikutuksia.

– Kyllähän me alettiin myös miettiä näitä pattereita. Tajusimme sitten sammuttaa tuuli-kaapissa olevan sähköpatterin aina ulosmenon ajaksi, ettei se huuda turhaan. Sen saa helpos-ti napsautettua pienestä napista päälle ja pois. Kun lapset menevät ulos, joudumme pitämään ovia pitkään auki, sillä eteinen ja tuulikaap-pi ovat pieniä. Se taitaa sähkölämmitteisessä rakennuksessa tehdä aika siivun sähkökulu-tukseen, kun ulos meno ja sisälle tulo toistu-vat neljä kertaa päivässä, Maija pohtii säästö-vaikutuksia.

Päiväkodista kotiin ja kodista päiväkotiinLautturinkadun päiväkodilla on erittäin aktiivinen, jo kymmenen vuotta toiminut vanhempainyhdistys. Työntekijätkin jak-savat silloin paremmin.

– Vanhemmat järjestävät varainkeruu-ta, kuten muutaman kerran vuodessa pi-dettävät kirpputorit sekä perinteeksi muo-toutunut Kesätempaus. Kesätempauksessa on buffetti, arpajaisia ja paikallisia esiinty-jiä, joita on saatu haalittua tutun tuttujen-kin kautta. Ilkka Nummistokin on vie-raillut vuosia sitten tempauksessa. Varoilla järjestetään yhteisiä retkiä, on käyty kesä-teatterissa ja järjestetty lasten olympialaisia. Lisäksi vanhemmat lahjoittavat esimerkik-si vanhoja leluja ja satukirjoja. Kompostin-kin he lahjoittivat, joten nyt ryhmät pääse-vät opettelemaan biojätteiden kierrätystä, hehkuttaa Maija.

Kierrätys on muutoinkin otettu vahvas-ti mukaan lasten päiviin. Roskat lajitellaan, ja jos ollaan eväsretkellä, muistetaan korja-ta omat roskat mukaan.

– Välillä metsässä kävelyllä kerätään myös muiden roskia. Otetaan kävelyretkelle pussi mukaan ja poimitaan jos ja kun tulee roskia vastaan. Metsään päästäänkin tekemään oi-kein opastettuja retkiä, kun meillä on pai-kallinen päiväkoti-pappa, entisen työnteki-jän aviomies Seppo Taata, joka tuntee nämä seudut hyvin, Maija jatkaa.

Toimintamallit kantautuvat päiväkodis-ta kotiin ja päinvastoin. Esimerkiksi kirp-putoritoiminnan jalkautuessa vanhemmilta päiväkotiin lapset oppivat, ettei kaiken aina tarvitse olla uutta. Lapset puolestaan muis-tuttelevat vanhempia, ettei vettä saa lotrata, roskat pitää kierrättää ja valot sammuttaa.

Maija Hauninen-Kallio toimii Lautturinkadun päiväkodin ekotukihenkilönä.

Lautturinkadun päiväkoti on

vanha puutalo kallioisella kuk-

kulalla, suuren pihan ympä-

röimä. Paikan ekotukihenkilö

Maija Hauninen-Kallio sekä

keittiö- ja laitosapulainen Hille Ylärakkola kertovat päiväkodin

ekoarjesta.

Paikka: Lautturinkadun päiväkotiekotukihenkilö: Maija Hauninen-KallioTyöntekijöitä: 10

14 Turun pualest

SVENSK reSumÉ

T ävlingen Åbo till din tjänst som stadsdirektör Aleksi Randell star-tade inom projektet för att utveckla

kundservicen var uppdelad i två kategorier: den bästa servicereformen och den bästa ser-viceprestationen.

Syftet med tävlingen var att väcka intres-se så, att stadens invånare och de anställda inom staden blir medvetna om vilka intres-santa och nya serviceformer staden kan er-bjuda. Samtidigt var avsikten att sporra sta-dens anställda att hela tiden utveckla nya idéer som resulterar i bättre service och ef-fektivare verksamhet.

I tävlingen om den bästa servicereformen avgavs sammanlagt 452 röster, och vinna-ren fick 69 procent av rösterna. Stadens in-vånare röstade på en reform där läkarna och skötarna på hälsostationen i Runosbacken–

Inom ramen för delprojektet Främjan-de av delaktigheten som ingår i refor-men av verksamhetsmodellen kommer utbildning att ordnas för medlemmarna i ledningsgrupperna inom de olika sek-torerna samt för personer som i sina ar-betsuppgifter behöver eller är intresse-rade av att främja delaktigheten. Kursen ”Engagerande arbetssätt i Åbo” ordnas tisdag 4.12.2012 kl. 12–15 i Logomo, fö-reläsningsalen MOVE 1, Hampspinna-regatan 14.

Noggrannare program med anmäl-ningsblankett publiceras på NeTku i mit-ten av november. Ytterligare information om kursen ger Juha Rantasaari, tfn 040 514 08 94. Information om delprojektet finns på NeTku på webbsidorna om re-formen av verksamhetsmodellen.

R eformen av verksamhetsmodellen syftar till att förenkla stadens för-valtningsstruktur. Grundandet av

fastighetssektorn och fritidssektorn kom-mer att innebära synnerligen stora föränd-ringar. Fastighetssektorn kommer att utfor-mas på basis av Fastighetsaffärsverket och Lokalitetsaffärsverket. Samtidigt kommer man överens om arbetsfördelningen mel-lan sektorerna och koncernförvaltningen.

Under de senaste tio åren har den tek-niska sektorn genomgått en verklig omvälv-ning. Den reform som nu ska genomföras är alltså inget undantag, utan en normal si-tuation i synnerhet för dem som länge ar-betat inom staden.

Trots den osäkerhet som förändringen

I samband med utvecklingsprojektet för personalarbetet kommer staden att ta i bruk personalförvaltningssystemet SAP HR som skräddarsytts för kommunernas behov. Åbo stad deltar i utvecklandet av systemet SAP HR för den kommunala sektorn och tar som den första kommu-nen i landet i bruk systemet. Det införs stegvis och det första skedet introduce-ras hösten 2013.

Systemet SAP HR innebär att följande system faller bort: Personec ESS (basin-formation om de anställda och registre-ring av frånvaro), Personec HR (utbildning och kurser, rapportering m.m.) samt Po-pulus (resor). Det nya systemet kommer inte att påverka systemen för arbetstids-hantering och rekrytering.

Ytterligare information: projektchef Mari siimar, tfn 050 594 71 74, mari.sii-mar@turku.fi, och personalutvecklings-chef eija Kavanti, tfn 050 559 03 03, eija.kavanti@turku.fi

Mulli har utvecklat sitt arbetssätt till en mo-dell för pararbete och på detta sätt förnyat vårdprocesserna.

I kategorin om den bästa servicepresta-tionen inlämnades sammanlagt 41 förslag. Stadens olika serviceformer fick mycket be-röm i de förslag som inlämnades. Stadsdirek-tör Randell korade vinnaren som blev den diabetesvård som diabetesskötaren Leena Lehtinen och läkaren Anne Artukka ger vid mottagningen på hälsostationen vid Hant-verkaregatan.

Tävlingen Åbo till din tjänst kommer härefter att ordnas varje år. Nästa gång kom-mer tävlingen om servicereformerna att ut-lysas i början av året. Information om täv-lingen kommer att finnas på NeTku och i årets första nummer av tidningen För Åbo.

Första priset i tävlingen Åbo till din tjänst gick till hälsovården

Grundandet av fastighetssektorn är en länk i kedjan av förändringar

utbildning i engagerande arbetssätt i Åbo

fört med sig har de anställda inom fastig-hetssektorn dvs. vid det nuvarande Fastig-hetsaffärsverket och Lokalitetsaffärsverket deltagit aktivt i workshoparna. Deltagandet har varit mycket högt.

– De anställda kan motiveras att delta i en förändring så, att de tas med i själva pro-cessen och alla tillsammans diskuterar hur ärendena kan skötas bättre och effektivare. Det är viktigt med effektiv kommunikation och en öppen beredningsprocess. Denna för-ändring sker inte i några slutna rum, kon-staterar direktör Jouko Turto som ska leda fastighetssektorn.

– Att beakta personalens åsikter innebär att förändringarna accepteras och motivatio-nen ökar, tillägger tomtingenjör Timo Nurmi.

personalarbetet utvecklas – stöd av systemet Sap hr

Översättning: Marita Pettersson

15Turun pualest

M Itella Oyj

L innunlaulua parvekkeella, saappaan-heittoa pihalla, peikkojumppaa, ha-ravointia ja paljon eri-ikäisiä ihmisiä.

Tästä kaikesta syntyi Portsakodin lokakuun alun ”mennään metsään -päivä”, joka oli osa valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää ja vanhustenviikkoa. Mukana avustamassa oli-vat myös Lyseon lukion oppilaat ja asukkai-den omaiset. Eikä ohjelma jää yhteen päi-vään, tekemistä järjestetään ympäri vuoden.

Yli 30 lukiolaista avusti Portsakodin asukkaita tehtävärastien kiertämisessä. Tänä vuonna teemana oli ”metsä”, joka tuotiin vanhusten luo. Rasteilla asukkaat poimivat sieniä tai tekivät pihan syksyisiä puutarha-töitä, kuten lehtien haravointia ja omeni-en keräilyä. Sisätiloissa asukkaat tutustui-vat kuntosaliharjoitteluun fysioterapeuttien opastuksella.

Ulkoilupäivä muistutti ulkoilun tärkeäs-tä merkityksestä iäkkään henkilön liikku-miskyvylle, muistille, mielialalle ja unelle.

Yhdessä ideointia, suunnittelua ja toteutustaVanhusten viikon teema oli tänä vuonna ”yhdessä vahvempia”.

– Olemme halunneet lähentää sukupolvia toisiinsa, siitä ajatus pyytää lukiolaisia mu-kaan. Turun lyseon lukion rehtori Johanna

Levola-Lyytinen otti haasteen vastaan, ja näin saimme lukion 1.–2.-luokkalaisia tän-ne avustamaan, kertoo fysioterapeutti Anne Pura Portsakodista.

Ulkoilupäivä on hyvä esimerkki yhteistoi-minnasta, jossa mukana ovat monet eri tahot.

– Vuonna 2010 keräsin yhteen työ-ryhmän, johon kutsuin kaikilta osastoil-ta hoitajan ja virikeohjaajan. Osastot otta-vat vastuulleen aina yhden kokonaisuuden järjestelyistä, hän kertoo päivän taustasta.

Pura toteaa ohjelmapäivien järjestämisen olevan iso osa hänen työtään. Toteutus pitää sisällään kaikkea infokirjeiden ja opasteiden suunnittelusta sekä avustajien opastamises-ta aina tavaroiden siirtelyyn. Myös moniam- matillisuus on tärkeässä osassa.

– Meillä on kiva henki yhdessä. Tänä vuonna päivän suunnitteluun ja toteutuk-seen osallistui lähi- ja sairaanhoitajia, fy-sioterapeutteja, toimintaterapeutti, ak-tivointiterapian henkilöstö ja sihteerit, ja alkupalaverissa oli mukana myös keskuk-sen johtaja. Lisäksi talonmies ja kateringin väki osallistuvat, kertoo Pura.

Aidon metsä-teeman luominen vaati pal-jon ideointia.

– Yhteistyöllä halutaan ylläpitää ikään-tyneiden luontosuhdetta ja tehdä kaikil-le mahdolliseksi voimavarojensa mukaan

elää aktiivisesti. Ulkoilupäivässä olemme ol-leet mukana jo neljänä vuonna, toteaa Lei-la Koivisto, Vanhuskeskus 5:n vs. johtaja.

Lyseon lukion ensimmäisen vuoden oppi-laat Katja Laurila ja Minna Heininen ker-toivat, että heidän arjessaan vanhusten asiat eivät juuri näy. Siksi he odottivatkin päivää jännityksellä ja miettien, miten he osaavat toimia. Yhteisen tekemisen kautta päästiin kuitenkin nopeasti vauhtiin, ja lukiolaiset saivat positiivista palautetta niin asukkail-ta kuin henkilökunnaltakin.

vie vanhus ulos ulkoilemaan tai hoitamaan asioitaVie vanhus ulos -kampanja tavoittelee ikäihmisten säännöllisten ja turvallisten ulkoilumahdollisuuksien lisäämistä. Jokai-nen voi tarjota apua ulkoiluun tai asiointiin esimerkiksi naapuruston tai läheisen palve-lutalon asukkaalle. Talvikelien lähestyessä hyvät kengät ja turvalliset reitit pitää ottaa huomioon. Turussakin olisi tavoitteena laa-ja osallistuminen.

– Olen toivonut, että Turun kaikki ym-pärivuorokautisen hoidon yksiköt ottaisivat osaa kampanjaan, Pura kertoo.

Ikäihmiset, lukiolaiset, omaiset ja henkilökunta menivät metsään

Ulkoilusta eväät aktiiviseen arkeen ja hyvään uneen

Lehdet saivat kyytiä Portsakodin ulkoilupäivän aikana.

Teksti ja kuvat: Tiia Laakso

Sisällä pääsi kokeilemaan kuntosalilaitteita, mallia otettiin soudusta.

Kampanja on käynnissä vuoden 2013 alkuun asti. Lisätietoa: www.vievanhusulos.fi