Embed Size (px)
DESCRIPTION
Vuoden 2012 ensimmäinen Tutkain-lehti. Olkaa hyvät!
Citation preview
TUTKAIN
speksin
synnystä
RepoRtaasi
»10
Valtiotieteellinen ylioppilaslehti
Totuus Israelin
armeijasta »16
Klixi Pariisissa
»24
Jaana Pelkosen ohjeet
elämänhallintaan »28
1/2012
Tutkain 1/2012 3
oukokuun 19. oli viime kesänä satei-nen päivä. Muistan sen, koska silloin törmäsin tutkaimeen täysin yllätetty-nä ja odottamatta. En ole varma, sa-toiko juuri sillä nimenomaisella het-kellä, mutta koko päivän sade vuorot-teli ja ajankohtaan nähden ulkona oli varsin kylmä.
Olin metsässä noin kymmenen kilometriä Hami-nan keskustasta kaakkoon, kun kuulin sen ohimen-nen mainittavan. Minuun iske pakottava tarve ky-syä siitä tarkemmin, että mikä se on, mitä sillä tekee. Olin nimittäin kohtuullisen varma, ettei kyse tällä kertaa ollut mistään lehdestä.
Se on sellainen pitkä tikku, jolla etsitään miinoja maasta, sain vastaukseksi. Tutkai-mella ei kuulemma ollut mitään tarkkaa muotoa, se oli lähinnä termi kuvaamaan erilaisia tikkuja, joilla pystyy kätevästi tökkimään hiekkaa ja maata ja näin tunnus-telemaan, tuleeko vastaan esimer-kiksi jalkaväkimiinoja.
Tutkain on siis jonkinlainen asia, jota on helppo kuljettaa mu-kana, jolla voi löytää potentiaa-lisia ongelmapesäkkeitä ja joka viestii niistä käyttäjälleen. Tutkai-
men nimikin kertoo, että sillä tutkitaan. Miten en ol-lut aiemmin asiaa ajatellut. Mitä kaikkea sillä voikaan tehdä! Jos olisin tuonut innostuneet ajatukseni tuo-na sateisena päivänä esiin, olisi minua todennäköi-sesti luultu järkensä terävimmän kärjen hukanneek-si pioneeriksi.
Valtiotieteellinen ylioppilaslehtiKäsissäsi olevaa Tutkainta ei ole tarkoitettu jalkavä-kimiinojen etsintään. Se ei ole myöskään härkien ja muiden vetoeläinten ohjaamiseen tarkoitettu maata-loustyökalu. En usko, että sillä edes voisi tehdä kum-paakaan edellä mainittua, ainakaan kovin hyvin.
Sen sijaan Tutkain on valtiotieteellinen ylioppi-laslehti. Se on edelleen kaikkien valtsikalaisten lehti, mutta halusimme nostaa sen vieläkin korkeammalle.
Vuodenvaihteessa teimme lukijatutkimuksen, jossa kysyimme, mitä te valtsikalaiset haluatte Tutkaimesta tänä vuonna lukea. Tulokset ovat nähtävissä sivulla 8.
Teim-me myös val-miiksi Tutkai-men verkkosi-vut osoitteessa www.kannun-valajat.fi/tut-kain, jotta voi-simme jul-kaista lehden artikkelit prin-tin ja näköislehden lisäksi myös helpommin luettavas-sa blogimuodossa.
Samalla saimme ajatuksen, että Tutkaimen verkko-sivuilla voisi olla erillisiä lyhyitä juttuja valtsikalaises-ta elämästä, joita ei olisi edes tarkoitus julkaista varsi-naisessa printtilehdessä. Esimerkiksi raportit valtsikan opiskelijatapahtumista ovat sisältöä, jota lukijatutki-muksessa on toivottu, mutta jotka printtilehdessä jul-kaistaessa olisivat auttamattomasti vanhentuneita.
Sukellamme tässä numerossa myös tutustumaan speksin teon ihmeelliseen maailmaan (sivulta 10) ja Israelin armeijan karuun todellisuuteen (sivulta 16). Lukijatutkimuksessa toivottuja kolumneja on peräti kolme kappaletta, joista kahden kirjoittajat vaihtuvat numeroittain. Keskiaukeamalla voit testata, onko si-nusta maisteriksi ja loppupuolella saat selville, miten Klixin miesten- ja naistenvessojen seinäkirjoittelu ero-aa (sivu 33).
yksilökeskeisyyden aikaLyhyesti vilkaistaan myös Akateemisen Karjala-seu-ran historiaan (sivu 26). Vastikään tuli kuluneeksi 90 vuotta tuon aikansa merkittävimmän ylioppilasjärjes-tön perustamisesta. Kesällä julkaistussa AKS:n tie -kir-jassa Kaarle Sulamaa kirjoittaa seuran alun olleen kangerteleva, koska ajan henki 20-luvulla korosti yk-silön merkitystä. AKS sen sijaan korosti yhteisöllisyyt-tä ja alisti yksilön suuremman kokonaisuuden palve-lijaksi.
Yksilökeskeisyys on myös meidän aikamme uskon-to ja ideologia. Nähtäväksi jää, nouseeko tänä aikana enää uutta ”AKS:sää”, joka yhdistäisi sukupolvemme akateemisen nuorison yhteisön ja aatteen taakse.
Mikko VirtaPäätoimittaja
Pääkirjoitus
Sellainen pitkä tikku
T”Käsissäsi
olevaa Tutkainta ei ole tarkoitettu jalkaväki miinojen
etsintään.”
TUTKAIN1/2012
49. vuosikerta
Tekijät
Teemu Perhiö, 22-vuotias poliittisen historian opiskelija mm. piirtää Tutkai-meen sarjakuvaa.
”Yleensä kun teen sarjakuvia, en suunnit-tele niitä kauhean pitkälle – on mukavaa vain antaa ajatuksen virrata. Tällä kertaa halusin tehdä viikoittaista sarjakuvaa, jo-ten jouduin miettimään jo etukäteen teemo-ja, hahmoja ja tarinoita.”
Kiia Etelävuori, 19-vuotias viestinnän opiskelija kirjoitti tähän numeroon valtsikan speksin synnystä.
”Viimeisen puolen vuoden sisällä kokemuk-seni kirjoittamisesta ovat perustuneet lä-hinnä tenttivastausten raapustelemiseen, joten alussa jutun tekeminen hieman kan-gerteli. Toisaalta pitkä tauko innosti: oli ihanaa päästä taas kirjoittamaan.”
’’Rykäisin vauhdilla neljä twiittiä, joissa ennustin presidentinvaalien tulosta.”
Professori Leif Åberg pärisee Tutkaimen kolumnistina sivulla 27.
Arda Yildirim, 19-vuotias viestinnän opiskelija haastatteli tähän numeroon kansanedustaja Jaana Pelkosta.
”Juttua tehdessä kamppailin aikahaastei-den ja stressin kanssa. Näin päädyinkin kirjoittamaan juuri kyseisestä aiheesta! Nyt haastiksen valmistuttua voin katsella työni hedelmiä ja todeta olevani astetta viisaam-pi projekteja haaliessani.”
JulkaisijaKannunvalajat ry
PäätoimittajaMikko Virta
ToimituspäällikköTeemu Perhiö
ToimitussihteeritEevi Heikkinen
Hanna-Kaisa HämäläinenLaura Luoto
GraafikkoVera Khryashcheva
Ulkoasu ja taittoMikko Virta
KirjoittajatKiia Etelävuori, Hanna-Kaisa Hämäläinen, Liisa Ketolainen,
Simo Ortamo, Jussi Pakkasvirta, Teemu Perhiö, Rosa Salmivuori, Mikko Virta, Sandra Väärikkälä,
Arda Yildirim ja Leif Åberg
Kannen kuvaMikko Virta
IlmoitusmyyntiElina Uutela
PainoWhyprint Oy, Helsinki
Painos350 kpl
ISSN0787-0035
www.kannunvalajat.fi/tutkain
Tutkain saa HYY:n järjestölehtitukea
Tutkain 1/2012 5
SuurI luKIJaKySelySelvitimme, mitä valtsikalaiset haluavat Tutkaimesta lukea.
PIlvIlInnaa raKenTamaSSaNäin tehtiin valtsikan speksi 2012.
HIlJaISuuS länSIrannallaMillainen on todellisuus israelilaisten sotilaiden miehittämillä palestiinalaisalueilla.
KIlPaJuoKSu maISTerIKSIOpiskelijalla ei ole nykyään helppoa. Selvitä, onko sinusta maisteriksi!
Kannun HallITuS 2012Katso, ketkä muodostavat tiedekuntajärjestösi hallituksen tänä vuonna.
ParIISIn KlIxIMyös Sciences Po -yliopistolla Pariisiissa on tutun-oloinen sosiaalisen elämän keskus.
aKaTeemInen KarJala-SeuraSuomalaista ylioppilasmaailmaa suvereenisti 20- ja 30-luvuilla hallinneen seuran synnystä 90 vuotta.
HyvInvoInTI KorTIllaJaana Pelkonen kertoo, kuinka selättää stressi ja aikapaineet.
8
10
16
20
Sisällys
24
kanSi
22
24
26
28
kanSi
kanSi
kanSi
VakiotPääkirjoitusAjankohtaistaInspehtorin pärinätOlipa kerran uraEdarista kajahtaaVessan seinältäGallup
3
6
27
31
32
33
34
28
Laulukirjan helmiäLukijakilpailuEetu ja Ilpo
Arviot
Kannusta kaikuu
Tapahtumakalenteri
Kannukka
35
35
35
36
37
38
39
1610
kuvat: Mikko virta, israel defence forces, siMo ortaMo ja jussi välipirtti
6 Tutkain 1/2012
ajankohtaista
Laajemmat kandiohjelmat tulossa valtsikaan• Yliopiston uudessa strategiassa painotetaan laaja-alaisia kandidaattiohjelmia.• Asiantuntija arvioi kandidaattiohjelmien vähenevän valtsikassa noin puoleen.
elsingin yliopiston strategias-sa vuosille 2013–2016 painote-taan monitieteellisten ja laaja-alaisten kandidaattiohjelmien rakentamista. Valtiotieteelli-
sen tiedekunnan omassa strategiassa tul-laan myös ottamaan asiaan kantaan.
Poliittisen historian professori Seppo Hentilän arvion mukaan valtsikassa ol-laan siirtymässä hieman Tampereen mal-lin mukaiseen järjestelmään, jossa kan-diohjelmat muodostuvat 3–4 oppiaineen yhteisistä tutkinto-ohjelmista.
- Olen jokseenkin varma, että laajat kandiohjelmat tulevat ennemmin tai myöhemmin. On vaikea kuvitella, että yksikään tämän alan tiedekunta jäisi eril-leen [opetus- ja kulttuuri-]ministeriön ajamasta linjasta, Hentilä pohtii.
Valmistelu keskenTiedekunnassa strategian ja mahdollis-ten kandiohjelmien valmistelu on vasta kesken, eikä opintoasiain päällikkö Tuu-la Hakkola halua spekuloida asialla.
- On selvää, että tullaan tekemään muutoksia, mutta on toinen kysymys, kuinka radikaaleja ne ovat.
Hakkolan mukaan pääaineet tulevat kuitenkin tavalla tai toisella säilymään.
Seppo Hentiläkään ei usko pääainei-den tai itse tiedekunnan lakkauttami-seen.
- Jos noudatetaan Tampereen mallia, tulee noin 5–6 tutkinto-ohjelmaa. Tämä tarkoittaa oppiainerajojen ylittymistä. Tampereella tiedekunnatkin on lopetet-tu, mutta sitä tuskin täällä tehdään.
Opintoasioista vastaavan varadekaa-nin, yliopistonlehtori Ari Haukkalan mu-kaan tiedekuntien romuttaminen vaatisi sellaisia muutoksia, joihin nykyisellä ai-kataululla ei olisi edes mahdollisuuksia.
Hän pitää kuitenkin jonkinlaisiin laajem-piin kandeihin siirtymistä todennäköise-nä.
- Tietyt oppiaineet voivat lähentyä ja tehdä syvempää yhteistyötä, Haukkala muotoilee.
tampeReen tieJos uudistettaisiin Tampereen mallin mu-kaan, sisäänotto tapahtuisi tutkinto-oh-jelmiin ja pääaine valittaisiin vasta kandi-seminaariin mentäessä.
- Meille todennäköisempää on, että opiskelijat valitsevat oman maisterisuun-tauksensa hyvin varhaisessa vaiheessa, Haukkala kommentoi.
Tuula Hakkola korostaa, että tiede-
kunnan strategiassa ei tulla vielä kirjaa-maan mitään yksityiskohtaista laajoihin kandeihin liittyen, koska asia on monel-la tavalla auki.
- Konkretia on keskustelun alla, stra-tegiassa käsitellään vain keskeisimpiä asi-oita. Aikaisintaan syksyllä 2014 voi tapah-tua mitään, hän täsmentää.
Ari Haukkalan mukaan uudistusta tehtäessä yritetään päästä konsensuk-seen.
- Ja toivotaan opiskelijoidenkin olevan mukana siinä, hän lisää.
Keskustelutilaisuus kandidaatin tut-kielmien uudistamisesta järjestetään 12.4.2012 klo 14 alkaen.
Varadekaani, yliopistonlehtori Ari Haukkala kertoi laajemmista kandiohjelmista tiedekunnan uuden stra-tegian keskustelutilaisuudessa yliopistomuseo Arppeanumin auditoriossa 19.1.2012.
ku
va:
Mik
ko
vir
ta
HTeksTi Mikko Virta
Tutkain 1/2012 7
Poliittista syrjintää valtsikassa
• Viestinnän tutkimuskeskus ja Eurooppatutkimuksen verkosto leikkauslistalla
uosina 2010–2011 tehdystä valtiotieteellisen tiedekunnan tasa-arvoselvityksestä käy ilmi, että opiskelijat ovat kokeneet opetustilanteissa itseensä tai
muihin kohdistuvaa syrjintää poliittisen vakaumuksen takia.
Kysyttäessä opiskelijoilta syitä joutua omassa pääaineessaan syrjinnän koh-teeksi, nousi poliittinen vakaumus perä-ti kaikkein yleisimmäksi syyksi.
Vaikka yleisesti syrjintää oli havait-tu suhteellisen vähän opetustilanteissa, nousi poliittisen vakaumuksen perus-teella syrjintä avoimissa vastauksissa eri-tyisesti esille.
Syrjintää koskevissa avoimissa vastauksis-sa ”Muista henkilöön liittyvistä syistä” avo-vastauksissa useimmiten mainittu tekijä oli poliittinen mielipide tai ideologia, jonka toi esille 11 vastaajaa. Poliittiseen mielipiteeseen perustuva syrjintä, asenteellisuus tai toive mielipiteiden yhdenvertaisuudesta nostettiin esiin myös muiden osioiden avokommenteis-sa, kirjoitetaan joulukuun 2011 lopussa
Tutkijayhteisöt leikkauslistalla
• Tasa-arvoselvityksen mukaan opiskelijat valtsikassa kokevat syrjintää poliittisten näkemysten perusteella.
Uuden yliopistostrategian seurauksena valtiotieteellisen tiedekunnan leikkaus-listalle ovat joutuneet sekä Viestinnän tutkimuskeskus CRC että Eurooppatut-kimuksen verkosto, jotka molemmat ovat noin kymmenen vuotta vanhoja tutkijayhteisöjä.
- Ne ovat yhteiskunnallista vuorovaiku-tusta parhaimmillaan, koska ne fokusoi-vat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tee-moihin, vievät alansa tutkimustietä käy-täntöön ja toimivat käytäntölähtöisesti,
varadekaani, professori Leif Åberg sum-maa.
Tämänhetkiseen strategiakierrokseen liittyy rehtorin viime lokakuussa asetta-ma reformiryhmä, jonka työnä on esit-tää muun muassa miten yliopiston talous rakennettaisiin kestävämmälle pohjalle.
Vuoden lopulla tiedekunnilta pyydet-tiin esityksiä kustannusten leikkaamisek-si, ja nämä tutkijayhteisöt joutuivat leik-kauslistalle. Uusi strategia kuitenkin oh-jaa yliopistoa myös kantamaan vastuunsa
yhteiskunnallisena vaikuttajana. Åberg ihmetteleekin tiedekunnan leikkauseh-dotuksia.
- Jos yliopiston mottona on ”huipul-le ja yhteiskuntaan”, voisi valtiotieteelli-nen tiedekunta juuri nyt profiloitua yli-opiston yhteiskunnallisena vuorovaikut-tajana (yvv) – jokainen meistähän tekee yvv:tä joka päivä!
Åberg kiteyttää loppuun kaipaavansa vahvoja strategisia avauksia.
TeksTi Mikko Virta
V
’’ poliittinen vakaumus nousi
yleisimmäksi syyksi joutua
omassa oppiaineessa
syrjityksi.
julkaistussa selvityksessä.
VakaVa asiaRaportin teossa mukana ollut opiskelijoi-den tasa-arvotyöryhmän varapuheenjoh-
taja Laika Nevalainen ei ole itse kuullut konkreettisista tapauksista, mutta pitää tuloksia vakavina.
- Yhtä vakavaa kuin syrjittäisiin millä tahansa perusteella, pitäisi olla nollato-leranssi kaikelle syrjinnälle.
Nevalaisen mukaan tiedekunnan pi-täisi reagoida asiaan järjestämällä henki-lökunnalle koulutusta asiasta.
Esimerkiksi piilosyrjintään liittyviä asi-oita eivät ihmiset tule itse ajatelleeksi, jo-ten tietoutta asiasta pitää kasvattaa.
Tiedekunnan dekaani Liisa Laakso ei ollut kuullut asiasta ennen tasa-arvosel-vitystä.
- Ei ole tullut aikaisemmin valituksia tai ilmoituksia niin, että asiaan olisi voitu puuttua. Voi olla kyse niin henkilökohtai-sista tapauksista, ettei ole haluttu omalla nimellä tehdä valituksia, hän pohtii.
Laakso ei osaa arvioida, mistä poliitti-sena koettu syrjintä on voinut johtua. Hä-nen mukaansa tiedekunnassa on tarkoi-tus raportin pohjalta miettiä, miten tapa-uksiin voitaisiin jatkossa puuttua.
TeksTi teeMu Perhiö
8 Tutkain 1/2012
Tutkaimen suuri
lukijakyselyGrafiikka ja kuviTus teeMu Perhiö
Vuodenvaihteessa tiedustelimme valtsikalaisilta, mitä he haluaisivat mieluiten lukea Tutkaimesta vuonna 2012.
Tutkain 1/2012 9
Grafiikka ja kuviTus teeMu Perhiö
tutkaimella voisi olla suomen suurin ulkomaan kirjeenvaihtajien verkko.”’’ - Tuntematon lukija
arvonTa
Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin yksi lip-pu Kannun vuosijuhlille ja viisi juomalippua Kan-nun tapahtumiin.
Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Tämän sivun kuvaajien palkit kertovat prosentuaalisesti, kuinka moni vastaa-jista piti juttu- tai haastattelutyyppiä yhtenä mieluisimmista juttu- tai haas-tattelutyypeistään.
10 Tutkain 1/2012
Moni näki Valtsikan vuoden 2012 speksistä, Pilvilinnasta, vain huikean lopputuloksen. Tekijät sen sijaan valmisteli-vat esitystä lähes puoli vuotta ja uhrasivat lukemattomia tunteja tarjotakseen katsojille jotain ainutlaatuista.
Pilvilinnan
RakeNNusTeksTi kiia eteläVuori kuvaT Mikko Virta
Tutkain 1/2012 11
uulin ensimmäisen kerran Valtsikan speksistä, kun säh-köpostiini ilmestyi kutsu speksin suunnittelukokouk-seen. En tiennyt koko spek-sistä oikeastaan mitään, mut-ta pikkuhiljaa kuva projektin luonteesta selveni: näytel-mää, musikaalia ja improvi-
saatiota yhdessä ja samassa produktiossa. Totta kai halusin olla mukana!
Suunnittelukokouksessa Uuden ylioppilastalon kokoushuone oli täynnä sekä uusia ja innokkaita
tulokkaita että monivuotisia konkareita. Enää piti selvittää, kuka halusi tehdä mitäkin. Kuinka mon-ta tanssijaa tänä vuonna saataisiin? Entä oliko jou-kossa edes yhtä puvustajaa? Riittäisikö kaikille ha-lukkaille näyttelijöille rooli?
Valtsikan speksissä jokainen halukas saa osallis-tua, eikä koe-esiintymisiä järjestetä. Kirjava jouk-ko tekijöitä pääsi siis mukaan projektiin. Koska koe-esiintymisiä ei ollut, uusien tulokkaiden kyvyt jäivät yllätykseksi harjoitusten alkamiseen saakka.
Pian selvisi, että kaikki olivat kuin syntyneet la-valle – sellaista luovaa hulluutta tämän vuoden speksiporukassa tuntui olevan. Omat taiteelli-
k
12 Tutkain 1/2012
Kari-Eerik Koivis-to ja Hannu Lahti-nen eläytyvät lää-kehuuruisen aja-tusmaailmaan.
set lahjani ovat aina rajoittuneet juuri ennen pilk-kua hoilattuihin karaokekipaleisiin ja hyväntahtoista naureskelua herättäneisiin tanssiaskeliin. Siispä, yh-teisen edun nimissä, hakeuduin tuottajatiimiin.
ain laulain työtäs teeAnkaraa treeniä: lyhyessä yksinkertaisuudessaan se on olennaisin ainesosa hyvään speksiin. Kohtauksia, tansseja ja biisejä hiotaan kohti täydellisyyttä monien harjoituksissa vietettyjen tuntien ja päivien aikana. Onneksi treeneissä myös viihtyy.
Tanssivastaava Laura Juvonen tunnustaa, ettei hän edes huomaa, kuinka paljon speksi vie aikaa. Treeneissä kun on aina niin hauskaa ja hyvä poruk-ka.
- Kaikki muu vaan jotenkin jää, Laura lisää. Speksaajien hulluttelevan luonteen takia, ja osak-
si varmasti myös pitkien päivien johdosta, treenit ovat usein hillittömän hauskoja.
Ida Vehnämäki ja Maria Tuomela keskustelivat käsi-kirjoituksesta en-nen läpiviennin al-kua.
Tutkain 1/2012 13
kuvittelin jo paniikissa, kuinka joutuisimme järjestä-mään ulkoilmaspeksin helmikuun hyisissä pakkasissa kuppalan pihalla, puvustuksena karvalakit ja pilkkihaa-larit.
- Aika härskejä harjoituksia on aina silloin tällöin ollut, etenkin kun me ollaan improvisoitu, näyttelijä ja puvustusvastaava Ida Vehnämäki naurahtaa.
Kaikille oli alusta asti selvää, että speksi vie valta-vasti aikaa. Opiskelua, työntekoa ja muuta vapaa-ai-kaa täytyy olla valmis karsimaan reippaalla kädellä.
- Speksi on se prioriteetti numero ykkönen, Ida kiteyttää.
Ongelmiltakaan ei voi välttyä esimerkiksi silloin, kun lähes 20 näyttelijän pitäisi saada työnsä, opiske-lunsa ja muut menonsa sovitettua niin, että jokaisel-le roolihahmolle löytyy harjoituksissa esittäjänsä.
Harjoitteluaikojen sopimista vaikeutti entises-tään se, ettei vapaita tiloja tuntunut löytyvän mis-tään. Vain vähän ennen esitysviikkoa osa harjoitusti-loista meni kokonaan alta.
Esiintyjiä ärsytti epätietoisuus ja tuottajat raastoi-vat turhautuneina hiuksiaan. Onneksi tilavastaava Sanna Väyrynen sai järjestettyä lisää harjoitustiloja
– muuten esitykset olisivat saattaneet sisältää enem-män improvisaatiota kuin mikään speksi koskaan ai-kaisemmin.
muRphyn lakiJos olen Pilvilinnaa tuottaessani jotain oppinut niin sen, että kaikki mikä voi mennä pieleen, tosiaan me-nee pieleen. Eikä tarkoitukseni ole nyt kuulostaa ne-gatiiviselta, vaan realistiselta. Projektin alussa kau-hua aiheutti se, ettei teatteria saatu varattua mistään. Jo siihen, että teattereilta sai nyhdettyä vastauksen, saattoi mennä viikkoja.
Kuvittelin jo paniikissa, että joutuisimme järjes-tämään ulkoilmaspeksin helmikuun hyisissä pakka-sissa Kuppalan pihalla, puvustuksena karvalakit ja pilkkihaalarit. Onneksi lopulta viikkojen jännityk-sen jälkeen saimme varattua Pop & Jazz Konserva-torion Arabiasalin.
Tanssijat harjoit-televat vanhusten esittämistä.
’’
14 Tutkain 1/2012
Tanssiryhmä mie-lenterveyspotilaina kenraaliharjoituk-sen aikana taka-huoneessa. Ku-vassa vasemmal-ta Rosa Lampela, Laura Sillanpää, Katri Nousiainen, Ella Virtanen, Eevi Heikkinen ja Veera Parisianos.
Epäonni jatkui, kun kiertue peruuntui – minkäs muunkaan kuin teatteriongelmien takia. Eräskin teatteri ilmoitti, ettei se enää vuokraa tilojaan spek-seille huonojen kokemusten vuoksi.
Hiukseni eivät varmasti olisi näin harmaat vielä muutamaan kymmeneen vuoteen, jos tuottajatiimil-lä olisi ollut enemmän kokemusta speksin järjestä-misestä tai edes spekseistä ylipäätään. Vain yksi kuu-desosa tuottajatiimistämme on ollut aikaisemmin-kin speksissä mukana, kenelläkään ei ole kokemusta tuottamisesta ja yli puolet ovat fukseja.
- Jouduttiin keksimään aika monta kertaa pyörä uudestaan, tuottajatiimin Jenni Simola kuvaa osu-vasti.
koukuttaVa speksiJos speksi vaatiikin paljon, se antaa vielä enemmän. Parasta on ehkä yhteisöllisyys. Olisinko ikinä tutus-tunut jo fuksivuotenani yhtä moniin ihaniin ja erilai-siin tyyppeihin ilman Pilvilinnaa?
Speksiläiset viettävät vielä treeniaikojen ulkopuo-lellakin monia tunteja yhdessä. Varsinkin alussa tu-tustumista vauhdittivat yhteiset bileet, joissa kaikki tekijät pääsivät tutustumaan toisiinsa. Karaokebaari Kuparikulma herättää monissa varmasti nostalgisia
Äidillinen siivooja Ansa Honkia (Hei-di Björkman) ja ne-likymppinen puu-manainen Cecilia Hotti (Ida Vehnä-mäki) kilpailevat nuoren harjoitte-lijan Pasi Liskon (Teemu Antikainen) huomiosta.
Tutkain 1/2012 15
muistoja vielä vuosien päästä; sen verran monta ker-taa speksiläiset antoivat pohjois-haagalaisten nauttia karaokeperformansseistaan.
Saattaakin olla, että produktion loppupuolel-la perheenjäsenet ja seurustelukumppanit näyttävät enää vain etäisesti tutuilta. Sen sijaan mieleen muis-tuvat muiden speksiläisten kultakalojen nimet, lap-suuden lempilelut ja ne kolme asiaa, jotka jokainen ottaisi mukaan autiolle saarelle.
Vaikka speksin tekeminen on rankkaa, samat ih-
miset lähtevät projektiin mukaan vuosi toisensa jäl-keen. Mikä tekee speksistä niin koukuttavan? Usein kuulee puhuttavan speksihengestä. Projektin vii-me metreillä väsyttää, mutta päällimmäisenä mie-leen jää ainutlaatuinen kokemus ja voitonriemuinen tunnelma. Speksifiiliksen saa vain speksistä – ja kun sen on kerran kokenut, haluaa lähteä mukaan uu-destaan.
Laura Juvonen, Rosa Lampe-la, Ella Virtanen ja Maarit Olkkola harjoittelivat tans-sin koreografioita.
Tanssijoillakaan ei harjoituksissa aina pokka pitänyt.
T
16 Tutkain 1/2012
Breaking the Silence -järjestön julkaisemissa tunnustuksissa Israelilaiset asevelvolliset kertovat
totuuden toiminnasta Länsirannalla.
TeksTi Sandra Väärikkälä
HiljaisuusLänsirannalla
itä kuuluu israelilaisten soti-laiden arkipäivään miehitetyl-lä alueella Länsirannalla? Brea-king the Silence –järjestön julkaisemissa tunnustuksissa so-
tilaat kertovat elämästään armeijassa. Jotkut pu-huvat teiden sulkemisesta palestiinalaisilta, nii-den vartioinnista ja sulkemista rikkovien rankai-semisesta viemällä autonavaimien, auton osien tai henkilöllisyyspapereiden viemisellä.
Palestiinalaisten liikkumista kontrolloivilla tarkastuspisteillä toimineet sotilaat kertovat taas väkivaltaisuuksista, aiheettomista läpikulun hi-dastamisista jopa useilla tunneilla ja nöyryyttämi-sestä. Toiset sotilaat kertovat palestiinalaisten las-ten hakkaamisesta, pidättämisestä tai jopa ampu-misesta näiden heitettyä sotilaita polttopulloilla tai kivillä.
Tämä saattavat olla arkipäivää sotilaille, mut-ta edes heidän perheensä muusta yhteiskunnasta puhumattakaan eivät tiedä, millaista elämä pal-veluksen aikana todellisuudessa on. Väkivalta,
häirintä, omaisuuden tuhoaminen ja muut pa-lestiinalaisia halventavat teot ovat olleet enem-män sääntö kuin poikkeus Israelin armeijan käy-tännöissä.
Hebron on yksi Länsirannan konfliktiher-kimmistä kaupungeista, koska palestiina-laiset ja juutalaiset siirtokunnat sijaitsevat
kaupungin sisällä vieretysten. Toisen intifadan aikana kaupungissa palvelleet sotilaat halusivat tuoda julki, millaista heidän jokapäiväinen elä-mänsä asepalveluksen aikana todellisuudessa oli.
Heidän palvelusaikanaan ottamista valokuvis-ta järjestettiin näyttely ja nimettömät tunnustuk-set koostettiin kirjaksi. Näin sai alkunsa Breaking the Silence -järjestö.
Järjestön tavoitteena on yksinkertaisesti tuo-da julkisuuteen, mitä miehitetyillä alueilla tapah-tuu ja mitä kaikkea Israelin turvallisuuden nimis-sä tehdään. Nimensä mukaisesti Breaking the Silence haluaa lopettaa israelilaisessa yhteiskun-nassa vallitsevan hiljaisuuden armeijan toimista.
M
Tutkain 1/2012 17
HiljaisuusLänsirannalla Se antaa äänen entisille sotilaille, jotka kertovat
omin sanoin Länsirannan todellisuudesta.Breaking the Silence avasi tärkeän julkisen
keskustelun, sillä Israelin armeijalla (Israel De-fense Forces, IDF) on aivan erityinen paikka is-raelilaisessa yhteiskunnassa. Asepalvelus on pa-kollinen niin miehille kuin naisillekin täysi-ikäi-syyden kynnyksellä. Miehillä pakollinen palvelus kestää kolme vuotta ja naisilla kaksi vuotta.
asepalvelusta ei kuitenkaan nähdä pa-kollisena pahana, vaan se on tärkeä osa israelilaisten identiteettiä. Useat nuoret
odottavat innoissaan armeijaan pääsyä, vaikka tietävätkin sen olevan rankkaa aikaa. Armeijan käytyään he taas ovat ylpeitä siitä, että ovat saa-neet palvella maataan.
Israel onkin yhteiskunta, joka kunnioittaa ve-teraanejaan ja jossa asepalvelus antaa tietyn sta-tuksen. Entinen taisteluyksikössä toiminut sotilas ja nykyisin Breaking the Silence -järjestön edus-taja Avihai Stollar ilmaisee asian hyvin:
- Täällä on sanonta: ”Kansa rakentaa armei-jan, armeija rakentaa kansan”.
Juuri armeija rakentaa Israelin kansan yhte-näisyyttä enemmän kuin mikään muu. Asepalve-luksesta vapautetut ryhmät eli kristityt, osa mus-limeista ja ääriuskonnolliset haredi-juutalaiset kuuluvat yhteiskunnan reunoilla eläviin.
Jopa Israelin seksuaalivähemmistöjen oikeuk-
ku
va:
isr
ae
l d
efe
nc
e f
or
ce
s
ISraelIn PuoluSTuSvomaT
• Israel Defence Forces (IDF)
• Aktiivihenkilökunnan koko: 187 000
• Reservin koko: 565 000
• Asevelvollisuusikä: 18 vuotta
ToInen InTIFaDa
• Palestiinalaisten vuonna 2000 alka-nut kansannousu Israelin miehitys-tä vastaan. Sen aikana on kuollut yhteenotoissa yli 1100 israelilaista ja yli 4000 palestiinalaista.
Lähde: Wikipedia
Valtio on syyttänyt järjestöön kuuluvia
israelilaisia maan-
pettureiksi.
Israelilaisia Graniittipataljoo-nan taistelijoita sotaharjoi-tuksessa 17. marraskuus-sa 2010.
sia ajava järjestö Israeli Gay, Lesbian, Bisexual and Transgender Association (GLBT) Tel Avivis-sa sanoo yhden tärkeimmän saavutuksensa ole-van homoseksuaaleille saatu oikeus palvella ar-meijassa. Asepalveluksen suorittaminen kun tarkoittaa hyväksyttäväksi osaksi yhteiskuntaa tu-lemista.
Israelin armeijaa käymättömät maahanmuut-tajat, kuten erityisesti muualta tulevat juutalaiset, tuntevat helposti helposti jäävänsä ulkopuolisiksi israelilaisesta yhteiskunnasta. He kokevat israeli-laiseksi tulemisensa jääneen puolitiehen.
avihai stollar sanoo odottaneensa ase-palvelusta ja tienneensä heti alusta asti hakeutuvansa taistelujoukkoihin. Olivat-
han hänen isoisänsä ja isänsä olleet myös taiste-lusotilaita ja hän itse oli varttunut kuunnellen isoveljen tarinoita Libanonin sodasta. Muistel-lessaan koulutustaan hän ei muista henkistä val-mentamista taisteluyksikössä toimimiseen, mut-ta olihan sitä.
- Kun komentaja sanoo, ettei ole olemassa pa-rempaa tunnetta kuin tappaa terroristi, niin sii-hen uskoo ja pyrkii. Komentajat ovat nuoril-le 18-vuotiaille pojille kuin puolijumalia, Stollar kertoo.
Todellisuus oli kuitenkin Avihai Stollarille toi-nen. Edes taistelujoukot eivät päässeet ”toimin-taan”, vaan päivät koostuivat turhasta oleskelus-ta esimerkiksi tarkastuspisteillä. Tekemättömyys taas turhauttaa sotilaita ja saa heidät sekoamaan, jolloin aletaan sabotoida tavallisten palestiina-laisten elämää, jotta yksitoikkoiseen tehtävään saataisiin jotain mielenkiintoista.
Sotilaat pelottelevat, pitävät turhia kuulus-teluja, vaativat älyttömiä ja rankaisevat mielen-
sä mukaan, jos palestiinalainen ei pysty täyttä-mään heidän vaatimuksiaan. Palestiinalaisten nöyryyttäminen mitä kekseliäimmillä tavoilla te-kee sotilaiden päivistä edes hitusen verran mie-lenkiintoisempia. He eivät murehdi tekojensa moraalisuutta, sillä palveluksen aikana kaikki on mustavalkoista. Tehdään, mitä käsketään. On ai-van selvää, ketkä ovat suojeltavia ja ketkä vihol-lisia.
- Monet asiat, joita tehdään, ovat jopa sotilas-lain mukaan laittomia, Stollar kertoo.
Armeija ratkaisee ongelman kuitenkin sillä, ettei läheskään kaikkea kirjoiteta ylös, jolloin voi-daan väittää, ettei väärinkäytöksiä ole olemassa-kaan.
naiset eivät yleensä ole taisteluyksiköis-sä, mutta toimivat muuten ”hot spoteissa” sihteereinä, rajapoliiseina ja muissa taiste-
lua tukevissa tehtävissä. Breaking the Silence on julkaissut kirjan myös entisten miehitetyllä alu-eella toimineiden naissotilaiden tunnustuksista. Stollar kertoo naisten olevan aivan samanlaisia kuin miesten.
Vaikka armeija on pakollinen sukupuolesta riippumatta, niin se on kuitenkin miesvaltainen. Stollar muistaa palvelusajaltaan vain yhden ken-raalina toimineen naisen.
Asepalveluksen aikana tai edes sen jälkeen so-tilaat eivät usein jaa kokemuksiaan läheistensä kanssa, sillä elämä palveluksen aikana Länsiran-nalla ja jokapäiväinen huoleton elämä Israelin puolella eivät kohtaa millään tavalla. Väyliä tera-pian saamiseen on olemassa, mutta harva sotilas käyttää niitä. Stollar kertookin yleisimmän kuo-linsyyn armeijassa olevan sotilaiden itsemurhat, eivät taistelutilanteet. IDF pyrkii luonnollisesti
ku
va:
isr
ae
l d
efe
nc
e f
or
ce
s
’’18 Tutkain 1/2012
massa. Stollar arvioi vain noin 50 prosentin nai-sista ja 70 prosentin miehistä käyvän tätä nykyä asepalveluksen. Syy jättää palvelus käymättä ei usein ole ideologinen vaan ennemmin fyysiseen terveyteen liittyvä.
Nämä ovat teknisiä syitä, mutta Stollar koros-taa todellisen syyn olevan syvemmällä. Sotilaat näkevät palveluksensa aikana vain niin pienen osan todellisuudesta, etteivät käsitä kokonais-kuvaa. Länsirannalla toimiessaan he ovat myös-kin koko ajan sotilaan roolissa ja tottelevat käsky-jä. He eivät täysin ymmärrä, mitä oikeastaan te-kevät. He näkevät tilanteet sotilaan, eivät siviilin näkökulmasta.
Breaking the Silence ei yritä tarjota poliittista ratkaisuehdotusta vaikeaan tilanteeseen. Sen ai-nut päämäärä on lisätä israelilaisten tietoisuutta miehitetyllä alueella vallitsevasta todellisuudesta. Avihai Stollar ei näe armeijan olevan ratkaisu ti-lanteelle. Hänen mielestään armeija ei koskaan tule muuttamaan tilannetta, joka Länsirannalla vallitsee, sillä ei olemassa mitään kivaa tapaa pi-tää miehitystä yllä.
Breaking the Silence ei tähtääkään armeijan järjestelmän muutaman mädän omenan pois-tamiseen, sillä Stollarin sanojen mukaan ”me olemme kaikki mätiä omenia”. Järjestö suun-taa viestinsä suuremmalle yleisölle, koko yhteis-kunnalle. Stollar uskoo vain yleisen mielipiteen muutoksen voivan muuttaa sitä poliittista tilan-netta, joka mahdollistaa nykyisen miehityksen Länsirannalla.
sotilaat halusivat
tuoda julki
totuuden elämästä asepalve-
luksen aikana.
T
’’peittämään tämän. Breaking the Silence -järjestön saatua julki-
suutta mediassa ovat Israelin viranomaiset yrittä-neet kovasti viedä pohjaa järjestön työltä.
Valtio on esimerkiksi syyttänyt järjestöön kuu-luvia israelilaisia maanpettureiksi. Viranomai-set ovat myös väittäneet sotilaiden tunnustuksien olevan keksittyjä valheita, joita petturit tehtaile-vat Saudi-Arabian ja EU:n taloudellisella tuella.
Järjestö saakin rahoituksensa Israelin ulko-puolelta, muun muassa Euroopan Unionilta sekä Alankomaiden ja Espanjan suurlähetystöil-tä. Israelin ulkoministeri on kuitenkin pyrkinyt sulkemaan rahoitushanat vaatimalla muita mai-ta olemaan sekaantumatta Israelin sisäiseen po-litiikkaan.
Herää kysymys, miten ihmiset eivät ole tietoisia armeijan toiminnasta miehite-tyillä alueilla, vaikka asevelvollisuus on
pakollinen melkein kaikille israelilaisille. Avi-hai Stollar kertoo syyn löytyvän toisaalta tekni-sistä asioista, toisaalta syvemmälle menevistä on-gelmista.
Ensinnäkin vain yksi seitsemästä asepalvelus-taan suorittavasta miehestä lähetetään taisteluyk-sikköön. Tämä tarkoittaa, että suurin osa ei pal-veluksensa aikana välttämättä näe yhtäkään pa-lestiinalaista. Myöskään naiset eivät usein päädy taisteluyksikköihin. Nämä asepalvelustaan suo-rittavat eivät siis tiedä, mitä sotilaiden toiminta miehitetyllä alueella on.
Lisäksi armeijan suorittavien määrä on laske-
ku
vat:
br
ea
kin
g t
he
sil
en
ce
Tutkain 1/2012 19
20 Tutkain 1/2012
kilpajuoksu maisteRiksi
LähTö
Osallistuit fuksisyk-syn kaikkiin rientoihin. Odota darrassa yksi vuoro.
Sinut valittiin ainejärjestön halli-tukseen. Odota yksi vuoro kaljaa kantaen ja Kuppalaa siivoten.
Et saanut harjoitteluapurahaa ja vietät jälleen kesän Kes-kon varastolla. Älyllisen taan-tuman seurauksena mene kolme askelta taaksepäin.
Sait kesätöitä Keskon varastolta. Aivosi taan-tuivat kesän aikana, mene kolme askelta taaksepäin.
Et saanut vieläkään harjoitteluapurahaa etkä siksi oman alan töitä. Päätit ryhtyä rek-kakuskiksi. Hävisit pe-lin.
Sait opintomat-kalla Mosko-vassa luteita ja sukupuolitau-din. Mene kuu-si askelta taak-sepäin.
Opintosuoritukse-si katosivat weboodis-ta, selvitä asiaa yhden vuoron ajan opinto-neuvojan kanssa.
Et muistanut kirjautua läsnäolevaksi, odota kaksi vuoroa.
Lähdit vaihtoon ja unohdit kaiken. Mene alkuun.
SääNNöT
Vanhin pelaaja aloittaa. Jokainen heittää kerran vuorossa kuusi-sivuista noppaa ja etenee nopan osoittaman luvun. Matkan varrel-la toimitaan erillisten ohjeiden mu-kaan. Voittaja on ensimmäise-nä maisteriksi valmistunut. Peli loppuu, kun kaikki pelaajat ovat maistereita.
Tutkain 1/2012 21
maaLI
Sait kesätöitä Keskon varastolta. Aivosi taan-tuivat kesän aikana, mene kolme askelta taaksepäin.
Ryhdyit tuutorik-si. Ryyppää fuksi-en kanssa yhden vuoron yli. Lisäk-si aivosi taantuivat toistuvien alkoho-limyrkytysten seu-rauksena. Mene kolme askelta taaksepäin.
Aloitit osa-aikaiset työt Ale-pan kassalla, etkä pääse enää kunnolla tentteihin tai kursseille. Odota opintojen lykkääntymisen takia vuoro.
Koet olevasi väärällä alalla ja vaihdat pääai-netta, mene alkuun.
Tajusit, ettet haluakaan valmistua. Opiskelija-elämä on niin huole-tonta, että päätit aloit-taa uuden pääaineen. Mene alkuun.
Virkamiesruotsi on vielä käymättä. Odota yksi vuoro.
Juoksit alasaunalta Eduskuntatalolle ja ta-kaisin alasti, häpeät itseäsi.
Teit HOPSin heti fuksisyksynä, heitä uudestaan noppaa.
Onneksi olkoon! Valmistuit valtiotieteiden maisteriksi! Jatkat töitä Keskon varastolla, koska et saanut tarpeeksi oman alan työ-kokemusta opiskeluaikana.
JUomaPeLISääNNöT:
Tätä voi myös pelata juomapelinä ja hörppiä samalla esimerkiksi teetä.
• Juo ylimääräisen kerran jokais-ta vuoroa kohden, jonka joudut odottamaan.
• Juo kerran jokaista askelta koh-den, jonka sinut määrätään me-nemään taakse.
• Juo kolmesti aina kun joudut ta-kaisin alkuun.
• Kaikki muut juovat kerran aina kun heität noppaa.
• Kaikki muut juovat kerran, jos val-mistut maisteriksi.
Hukkasit muistitikun, jossa oli gradusi ainoa käsikirjoitus. Mene kolme askelta taaksepäin.
Säästösyistä oppiaineesi lakkautetaan ja joudut aloit-tamaan uudessa pääai-neessa. Mene alkuun.
TeksTi Mikko Virta
kuviTus teeMu Perhiö
22 Tutkain 1/2012
kuvaT Mikko Virta
puHeenjoHtajaRosa Salmivuori
sosiaali- ja kulttuuriantropologia
vaRapuHeenjoHtajaMatti-Petteri Pöntiökäytännöllinen filosofia
taloudenHoitajaAino Kalmbach
taloustiede
opintosiHteeRi(pol-tal-laitos)
Julia Harjulavaltio-oppi
opintosiHteeRi(sos-laitos)Pirre Seppänenyhteiskuntapolitiikka
yRitys- ja aluMni-suHdevastaava
Elina Uutelaviestintä
Kannunvalajien hallitus
Tutkain 1/2012 23
tiedottaja, web- ja tilavastaava
Jaakko Kalskevaltio-oppi
kansainvälisyys- ja tasa-aRvovastaava
Laura Luototaloustiede
suHdevastaavaViivi Kuvaja
talous- ja sosiaalihistoria
fuksi- jauRHeiluvastaava
Ella Virtanenpoliittinen historia
viRkistys- ja kulttuuRi vastaava
Tuuli Tähtinentaloustiede
siHteeRi ja yMpäRistö vastaava
Jaakko Hammarstensosiaalityö
2012
24 Tutkain 1/2012
Pariisin KlixiPariisilaisen Sciences Po -yliopiston sosiaalisen elämän keskus, ajanviettopaikka ja eri-laisten järjestöjen näyttäytymispiste on sen päärakennuksen keskusaula, La Péniche (Laituri). Se on saanut nimensä pitkästä puupenkistä, jonka lakkapintaa ovat kulutta-neet muun muassa Marcel Proust, Jacques Chirac ja Nicolas Sarkozy (tosin vain fuksivuoden ajan, sillä hän ei läpäissyt englanninkielisiä kursseja).
Xie (Kiina), Go Eun (Etelä-Korea) ja Yi (Kiina) tekevät kes-tävän kehityksen ja kansainvälisten suhteiden maisteri-tutkintoaan puoliksi Shanghaissa ja puoliksi Pariisissa. Yi nauttii Pariisin arkkitehtuurista ja Go Eun matkustelus-ta Ranskassa.
Fuksipari Clémence (Tours) ja Guillaume (Versailles) tapa-sivat syksyn kursseilla. Clémence kerää aulassa nimiä Am-nesty Internationalin vetoomukseen, ja on aktiivinen jär-jestön yliopistossa toimivassa osastossa. Syksyn parhaat opiskelijabileet olivat Halloween-naamiaset.
TeksTi & kuvaT SiMo ortaMo
Tutkain 1/2012 25
Meg (Kanada), Stacy (USA) ja Sam (USA) ovat tulleet Pariisiin vaihtoon ke-vätlukukaudeksi, mutta he eivät ole päässeet vielä puhumaan paljoakaan ranskaa englanninkielisen kaveripiirinsä ulkopuolella. Sam nauttii Pariisissa kaduilla ja pikkukujilla kiertelystä sekä yllättävästi löytyvistä kirjakaupoista.
Toisen vuoden opiskelijoiden Firminin (Réunion) ja Thi-bantin (Réunion) järjestö Binouze Bikers järjestää ker-ran kuukaudessa Pariisin baareihin kohdistuvia pyörä-suunnistuksia. Heidän mukaansa trooppisen Réunionin ja Pariisin isoin ero on, ettei jälkimmäisessä hymyillä tar-peeksi.
mIKä?
Sciences Po eli Institut d'Études Politiques de Paris on vuonna 1872 perustettu yhteis-kuntatieteisiin erikoistunut yliopisto, joka si-joittuu Ranskan korkeakoulujärjestelmän kärkipäähän.
Yleisen valtio-opin laitoksella on Erasmus-vaihtosopimus sekä kandi- että maisterita-solla.
Vaihtarit tulevat joka puolelta maailmaa ja noin 40 prosenttia yliopiston 9000 opiskeli-jasta onkin ulkomaalaisia.
Seitsemässä ranskalaisessa kaupungis-sa toimivan Sciences Po:n pääkampus si-jaitsee Pariisissa Seinen vasemmalla ran-nalla kivenheiton päässä Louvresta, Musée d’Orsaysta ja Luxembourgin puistosta, mut-ta ikävän kaukana kohtuuhintaisista lounas-paikoista.
Sciences Po on kouluttanut suuren osan Ranskan huippupoliitikoista ja -virkamiehis-tä sekä yritysjohtajista, joten sillä on rans-kalaisten keskuudessa ymmärrettävästi si-säänpäinlämpiävä ja elitistinen maine. Vii-me vuosina yliopisto on perustanut erillisen kiintiön vaikeammista lähtökohdista tulevil-le, mutta enemmistö opiskelijoista on edel-leen taustaltaan hyvien lukioiden hyväosai-sia alkuperäisranskalaisia.
Lähde: http://www.sciencespo.fr
26 Tutkain 1/2012
Akateemisen Karjala-seu-ran perustamisesta tuli 22.2.2012 kuluneeksi 90 vuotta. Jatkosodan jälkei-sessä Moskovan välirau-
hansopimuksessa lakkautettu seura oli aikoinaan Helsingin yliopiston ylioppi-laskunnassa niin suvereeni valtias, ettei nykyopiskelija sitä helposti edes osaa ku-vitella.
Akateeminen Karjala-seura ylläpi-ti historiansa aikana niin heimoaatetta, suomalaisuustaistelua kuin maanpuolus-tustahtoakin. Sen piirissä puhuttiin avoi-mesta Suur-Suomesta ja pidettiin Venä-jää Suomen kansan tuhatvuotisena vi-hollisena. Seuran jäsenistä tunnetuin lienee Urho Kekkonen.
Helmikuussa 22. päivänä 1922 viralli-sen syntytarinan mukaan kolme heimo-sotaretkiltä palannutta ylioppilasta – Eli-as Simelius, Erkki Räikkönen ja Reino
Vähäkallio – tapasivat Karjalaisessa osa-kunnassa ja päättivät perustaa seuran ensisijaisesti auttamaan Suomeen paen-neita itäkarjalaisia aseveljiään ja muita heimopakolaisia.
tie ValtaanEnnen Akateemista Karjala-seuraa hei-mo- ja maanpuolustusaatetta oli akatee-misissa piireissä harjoitettu esimerkiksi ylioppilassuojeluskunnassa. Hyvin nope-asti seuran perustamisen jälkeen sen jä-senet ja aatemaailman kannattajat otti-vat vankan jalansijan ylioppilaskunnassa.
Keväällä 1922 AKS-mielinen Yrjö Ruutu tuli ylioppilaskunnan puheenjoh-tajaksi. Ylioppilaslehden päätoimittajak-si nimitettiin vuoden 1923 alussa Niilo Kärki ja hänen jälkeensä saman vuoden syksyllä Martti Haavio. Ylioppilasleh-ti pysyi AKS:n käsissä aina vuoteen 1944 saakka eli yhteensä yli 20 vuotta.
Ylioppilaskunnan hallituksessa en-simmäiset AKS:läiset olivat vuonna 1923. Tuolloin heitä oli vain kaksi kahdesta-kymmenestä. Vuonna 1924 paikkamäärä nousi kuuteen ja pian seitsemään. Syk-syn 1925 vaaleissa AKS sai kaikki ehdok-kaansa läpi ja 10 paikkaa hallitukseen.
Tuosta hetkestä lähtien valta HYY:ssä pysyi Akateemisen Karjala-seuran käsis-sä aina seuran lakkauttamiseen vuon-na 1944 saakka. Ehkä merkittävimmän voimannäytön ylioppilaskunnan vaalien historiassa AKS antoi vuonna 1931, jol-loin seura organisoi vaaliteknisellä ”ku-raattorien tempulla” jäsentensä äänet mahdollisimman tasaisesti 19 eri vaalilis-talle. Jokaisessa listassa oli samat nimet, mutta eri järjestyksessä. Lopputuloksena kaikki 19 ehdokasta menivät läpi ja halli-tuksen 20 paikasta 19 tuli AKS:läisille.
akateeminen kaRjala-seuRa 90vYlioppilaskuntaa 20- ja 30-luvuilla hallinneen Akateemisen Karjala-seuran perustamisesta on kulunut 90 vuotta.
a
Akateeminen Karjala-seura järjesti 1934 lentokonekeräyksen puolustusvoimia varten. Lentokone Pilven Veikko luovutettiin puolustusvoimille Senaatintorilla 1936.
kuva: suoMen kuvapalvelu oy
T
TeksTi Mikko Virta
Tutkain 1/2012 27
inspehtorin pärinät
Ei jytky eikä leimahdusari tuntia ennen vaalihuoneistojen ovi-en sulkeutumista minulle tuli kiire. Ry-käisin vauhdilla neljä twiittiä, joissa en-nustin presidentinvaalien tulosta. Kiire johtui siitä, että minusta olisi hyvä, jos tutkija voisi ennustaakin asioita. Jälki-viisaus kun on niin helppoa.
Twiitit olivat:Leimahdusteoria ja presvaalit 1/4. Ennustan: Niinis-
tö voittaa, muttei niin isolla erolla kuin viime gallupit ennustivat. Ydinkysymykset: (klo 17:50)
2/4: Tunne ja järki. Pystyykö PH häivyttämään it-seensä kohdistuvat voimakkaat tunteet ja vahvistamaan toisia? (klo 17:54)
3/4: Mitä tunteita PH on koettanut nostaa? Isän-maallisuus (Finlandia Flash mobissa) ja pienen ihmi-sen arvo. (klo 17:56)
4/4: Kuinka tykkääjät sosiaalisessa mediassa lähtevät itse liikkeelle ja saavatko muut mukaansa? (klo 17:58)
Noh. Niinistö voitti, ja ero oli pienempi kuin gallupeissa (to-sin vain muutaman prosenttiyksi-kön kymmenyksen, joten ei tässä itseään oikein hyvänä ennustaja-na voi pitää).
Onneksi leimahdusteoria, jota olen viime aikoina kehitel-lyt, tutkii ilmiötä, joka voi tapah-tua – tai sitten ei. Taolaisuudes-
sa ilmiö on wu-wei, "tekemistä ilman toimintaa" tai "vai-vatonta tekemistä". Toimikaamme näin. Tai olkaamme toimimatta. Jotkut ilmiöt siis leimahtavat, toiset taas ei-vät vaikka kuinka jotkut koettaisivat leimahduttaa.
Pekka Haavisto teki huikean kampanjan. Hän nos-ti esiin tärkeitä teemoja ja omalla esimerkillään lisäsi suvaitsevaisuutta Suomessa rakkien räksytyksestä huo-limatta.
Seurasin vaalien alla kummankin ehdokkaan ympä-rille syntynyttä verkkoviestintää. Haaviston leirissä ha-vaitsin vahvasti lisääntyvää aktiivisuutta ja optimismia siitä, että verkon kautta voisi syntyä jytkyn vertainen il-miö.
Ei tullut jytkyä, eikä mikään oikein leimahtanut-kaan. Mitä tapahtui?
Se, että virtuaalitykkääjiä löytyy, ei vielä kerro että vaaliuurnilla olisi kuhinaa. Sosiaalisen median tutki-mukset osoittavat, että siellä ei juurikaan synny aitoa
keskuste-lua, väittelyä tai argumen-tointia eri mieltä olevi-en osapuol-ten kesken. Pikemmin-kin saman-mieliset löy-tävät ja psyykkaavat toisiaan. Ne, jotka innostuivat Haa-vistosta kyberavaruudessa olisivat muutenkin häntä äänestäneet.
Poliittisen viestinnän näkökulmasta vaikuttivat siis muut tekijät. Mitä varhemmin ehdokkaat olivat liik-keellä, sitä enemmän heillä oli aikaa vaikuttaa ja sen paremmin he menestyivät.
Lähtötilanteen vahvuus vaikutti, mutta eri tavoin eri ehdokkailla. Lipposen olisi luullut menestyvän parem-min ja Väyrysen heikommin.
Mielipideympäristö oli vastajytkylle suosiollinen, ja se näkyi sekä Haaviston suosiossa että Soinin mahalas-kussa.
Viestinnän areenoista edelleen olivat perinteiset voi-missaan: tupaillat ja television vaalitentit. Sosiaalinen media, joka USA:ssa Obaman kampanjassa toimi erin-omaisesti, etsii vielä suomalaista sovellustaan.
Teemoja ja diskursseja oli runsaasti kuten NATO, Venäjä, talous, kansainvälinen kokemus, puolustusvoi-mat, syrjäytyminen tai puolisot. Mikään näistä ei enää loppumetreillä luonut nostetta tai syössyt turmioon.
Odotan mielenkiinnolla Jussi Lähteen, MTV3:n ’puolueettoman’ vaaliblogistin, kirjaa Haaviston kam-panjasta. Arvelen, että hän ja muut Haaviston kam-panjan asiantuntijat jo varhain oivalsivat, että vaalit rat-kaistaan enemmän sydämellä kuin järkisyin. Silloin haasteeksi varmasti nousivat Haavistoon kohdistuneet voimakkaat aversiot, jotka toin esiin toisessa twiitissä-ni. Poliittisen viestinnän eräs prinsiippi on, että kieltei-set tunteet voidaan kääntää vain vahvistamalla huomat-tavasti voimakkaampia myönteisiä kytkentöjä. Siihen ei äkkiryhmän Finlandia riittänyt. Vaikka lauloivatkin kauniisti.
Leif ÅbergKirjoittaja on organisaatioviestinnän professori ja Kannunvalajien inspehtori
Palstalla Kannunvalajien inspehtori, professori Leif Åberg analysoi ajankohtaisia teemoja kulttimaineessa olevan energiajuoman voimalla.
P ku
va:
valt
ioti
ete
ell
ine
n t
dk
, k
uva
Ma
nip
ulo
itu
”Se, että virtuaali-tykkääjiä löytyy, ei
vielä kerro että vaaliuurnilla olisi
kuhinaa.”
28 Tutkain 1/2012
uento klo 9–12, lounas 12, jumppa 13, töitä 14–20, kirjasto 20–23. Kuulostaako tutulta? Yliopisto-opiskelijan elämä tuntuu useimmi-ten nojaavan toimivan
kalenterin varaan. Erinäisiltä tahoilta kuulee, kuinka opinnot olisi suoritetta-va viidessä vuodessa ilman viiveitä. Kui-tenkin vaihtovuosi houkuttelisi ja töitä-kin haluaisi tehdä. Kuinka aikapaineet selätetään ilman jatkuvaa stressiä ja yli-buukattua kalenteria?
Kansanedustaja Jaana Pelkonen muistelee vuosiaan valtsikassa kiireisinä ja työntäyteisinä.
- Olin tunnollinen ja samalla hyvin kiireinen opiskelija. Tein koko opinto-aikani runsaasti erilaisia töitä ja keikko-ja ympäri Suomea ja välillä maailmal-lakin eli vapaa-aikaa ei kamalasti noina vuosina ollut.
Monille vapaa-ajan, itsestään huoleh-timisen, töiden ja opiskelujen yhdistä-minen tuottaakin päänvaivaa jatkuvasti. Tähän ei ole kuitenkaan yhtä maagista ratkaisua; on vain priorisoitava.
- Työn ja opiskelun yhdistäminen ei aina ollut helppoa ja esimerkiksi kave-reiden kanssa ei juurikaan ehtinyt viet-tää aikaa. Heitä tapasin lähinnä vain luen noilla.
Valtsika Vei VoitonValtsika ei ollut Pelkoselle unelma aivan pienestä pitäen, mukana oli myös muita vaihtoehtoja.
- Lukiossa minua kiinnosti moni eri
ala. Ainoa selvä asia oli, että hakisin yli-opistoon, mutta mitä lukemaan, se oli vaikeampi valita. Pohdin muun muas-sa lääketieteelliseen ja oikeustieteelli-seen pyrkimistä. Myös ura politiikassa kiinnosti.
Kuitenkin työkokemus media-alalla sai Pelkosen valitsemaan valtsikan ja eri-tyisesti viestinnän.
- Se oli luonnollisimman tuntuinen pääainevalinta ja tiesin, että sen lisäk-si saisin lukea kaikkea mahdollista muu-takin.
Pelkosen siirtymä me-diamaailmasta politiikan pariin ei ole sekään mi-kään sattuma.
- Näin jälkikäteen aja-teltuna myös valtio-op-pi olisi ollut luonnollinen pääaine, mutta siitä tein-kin pitkän sivuaineen.
Valtsika-ajoista Jaana kertoo kaipaavansa erityi-sesti opiskelijan vapautta ja sitä, miten on tilivelvol-linen vain itselleen.
- Vaikka omat opiskelijavuoteni oli-vatkin hektisiä ja kahvilla kavereiden kanssa istumisaikaa ei ollut juuri lain-kaan, oli minulla silti tietty vapaus vali-ta mitä luin, opiskelin, tentin ja milloin sen tein.
työelämän pauloissaPelkonen on jo lukioikäisestä lähtien ol-lut mukana aktiivisesti työelämässä. Hän päätyi Lahden paikallisradioon työhar-
joittelun kautta. - Siitä asiat sitten etenivät pikkuhil-
jaa: yksi työ johti toiseen. Työskentely opintojen ohella oli Jaa-
nalle selkeää alusta pitäen, sillä niillä hän käytännössä rahoitti yliopisto-opin-tonsa.
- Hyväksi valinnaksi tämä osoittautui-kin, sillä minun ei tarvinnut nostaa opis-keluaikoinani lainkaan opintotukea saa-ti lainaa, Pelkonen huomauttaa.
Myös taustajoukot kotona kehotti-vat Jaana Pelkosta hank-kimaan kunnon ammatin ja koulutuksen. Valtsikan Pelkonen kokee loistava-na peruseväät elämään antavana paikkana. Hän oppi työskentelemään projektiluonteisissa töis-sä ja hyväksyi faktan, et-tei tule valmistumaan tiet-tyyn ammattiin, vaan että hänellä olisi valmiudet moniin tehtäviin.
- Valtsikassa oppii hy-vin tarkastelemaan maailmaa kriittisin lasein ja asettamaan asiat oikeisiin mit-tasuhteisiin, Pelkonen lisää.
peRhe ennen kaikkeaPelkonen on syntyperältään karjalaissu-vusta, jossa perhe on aina etusijalla. Vii-konloppuisin hän matkustikin Lahteen isovanhempiensa luo auttamaan arjen askareissa opiskelijajuhlien sijaan. Opis-kelijatoiminta ei oikein ottanut tuulta siipiensä alle:
Hyvinvointi kortillaJaana Pelkonen kertoo,
kuinka suorittaa opinnot aikaa vievän työn ohessa.
TeksTi arda YildiriM kuvaT JuSSi VäliPirtti
L Kavereita tapasin lähinnä
vain luennoilla.
Tutkain 1/2012 29
30 Tutkain 1/2012
- Opiskelijatoimintaan ei valitettavasti jäänyt aikaa, sillä kaiken opinnoilta jää-neen ajan tein töitä erilaisissa tv-ohjel-missa sekä kiersin Suomea erilaisten yri-tysten tilaisuuksia vetämässä.
Karjalaistausta tulee esiin myös Pelko-sen työmoraalista kysyttäessä.
- Työläisperheen tyttönä minulle on opetettu jo lapsena, että aina on yritettä-vä ja tehtävä töitä. Ahkeruus palkitaan, Pelkonen toteaa.
Työn määrä ei saa kuitenkaan vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin:
- Kaiken suorittami-sen ja kiireen keskel-lä on muistettava kunni-oittaa itseään ja annetta-va itselleen lepohetkiä. Muuten ei jaksa ja työn-laatu kärsii.
Pelkonen kuitenkin lisää vielä:
- Nykyisin tavoitellaan kuuta taivaal-ta ilman, että ollaan oikeasti valmiita te-kemään täysillä työtä unelmien saavut-tamiseksi.
elän unelmaaNyt Pelkosen seisoessa eduskunnan ri-veissä herää kysymys, onko hänen unel-mansa toteutunut ja miten elämä jatkuu
tästä eteenpäin. Ulkopuolisin silmin näyttää, että hänen elämänsä olisi kaikin puolin täydellistä. Pelkonen ei kuiten-kaan näe asiaa niin mustavalkoisena.
- Asiassa kuin asiassa on opittavaa ja petrattavaa. Eihän ihminen ole koskaan valmis. Jos alkaa pitää itseään valmiina, kannattaa huolestua ja katsoa kunnolla peiliin. Elämä on jatkuvaa oppimista.
Unelmista ja toiveista puhuessa Pel-konen on sen verran tai-kauskoinen, ettei niitä uskalla äänen kertoa. Yh-den konkreettisen toi-veen Pelkonen osaa kui-tenkin nimetä:
- Haluan tulla hyväksi poliitikoksi.
Haastattelun lähesty-essä loppuaan mieleni painuu kevään Eurovii-suihin ja kotikatsomoita juhlatuulelle virittävään
pirteään tehopakkaukseen. Euroviisufa-nina koen velvollisuudekseni esittää vii-meisen kysymykseni liittyen Pelkosen tu-levaisuuden juontotöihin, erityisesti ke-vään Euroviisuja koskien.
- Aikaa ei keikkailuun juurikaan ole, mutta mielenkiintoisia seminaareja ve-dän edelleen mielelläni, jos vain aikaa riittää.
Kai se on ihan hyväksyttävää. Ura po-litiikassa on niin aikaa vievää, että on syytä nipistää sieltä, mistä se on mahdol-lista. Töiden teossakin on siis syytä muis-taa vanha kansansanonta: kaikkea koh-tuudella.
Valtsikalaisille Pelkonen haluaa vie-lä sanoa:
- Kannattaa olla ylpeä omasta koulu-tuksesta ja pyrkiä rohkeasti eteenpäin uralla! T
Haluan tulla
hyväksi poliitikoksi.
KuKa?
• Jaana Pelkonen, VTM
• Syntyi 27. tammikuuta 1977.
• Valmistui valtiotieteiden maisteriksi 2008.
• Valittiin Helsingin kaupungin-valtuustoon Kokoomuksen ehdokkaana 2008.
• Valittiin eduskuntaan Kokoo-muksen ehdokkaana 2011.
• Nousi kansalliseen julkisuu-teen televisiossa Tilt-pelioh-jelman juontajana.
Tutkain 1/2012 31
hteiskuntatieteiden opiskeleminen on monella tavalla perinteistä si-vistysyliopiston generalisti-koulu-tusta. Kouluaikojen Kuusankosken tehdaspatruuna opasti 1970-luvun lopussa minua, Tampereen yliopis-toon sosiologiaa opiskelemaan läh-tenyttä: ”Mitä tuollaisia lukea ja
opiskella? Asiat ovat paljon yksinkertaisempia: osta markalla ja myy kahdella.”
Generalistikoulutus ei ehkä anna näinä aikoina peräänkuulutettuja suoria työelämävalmiuksia. Toi-saalta se takaa taitoja monenlaiseen tehtävään.
Toinen tehdaspatruuna toivoi yliopistokoulutuk-selta vuonna 1990 seuraavaa: ”Että sanoisivat aamui-sin hyvää huomenta, katsoisivat silmiin, olisivat lu-
ku-, kirjoitus-, puhe- ja neuvotte-lutaitoisia. Näillä ominaisuuksilla varustetusta minkä tahansa lop-pututkinnon suorittaneesta ihmi-sestä voimme yrityksissä pitää itse huolen.”
Tulin valtiotieteellisen tiede-kuntaan siis Tampereelta aivan 1980-luvun alussa. Pispalasta pää-kaupunkiin vetivät poliittinen historia, espanjan kielen opiske-lumahdollisuus – ja silloinen tyt-töystävä. Opiskeluni tohtorik-si asti kestivät pitkään, välivuosia
tuli vietettyä. Vajaan kymmenen vuoden ”maisteri-vaiheessa” kiertelin Intiassa ja Latinalaisessa Ameri-kassa. Rahoitin matkoja ja opintoja lainan lisäksi sa-tama-ahtaajana, katusoittajana, rakennussiivojana, sairaala-apulaisena, Yleisradion hallintoneuvoston ravintolan kokin ”assistenttina” sekä lähikasvattajana nuorisokodeissa.
Akateemisen työurani aloitin valtiotieteellisen tie-dekunnan Franzenian kirjastossa helmikuussa 1986. Franzenian kirjasto oli kuin toistettu sosiologian pit-kä oppimäärä. Kirjaston takahuoneessa, Eeva Pelto-sen salongissa, kävimme jatkuvaa älyllistä keskuste-lua suomalaisen yhteiskunnan ja maailman tilasta. Tutustuin Risto Alapuroon, Elina Haavio-Mannilaan, Jukka Gronowiin, Riitta Jallinojaan, Arto Noroon, JP Roosiin ja suureen määrään muita suomalaisia yh-teiskuntatieteilijöitä. Vähintään pari kertaa viikossa keskustelut jatkuivat ravintola Cellassa Fleminginka-
dulla.Kirjas-
toapulais-kollega-ni Mark-ku Lonkila opetti mi-nulle Wor-dPerfect nelosen ja viimeistelin graduni tietokoneella − ih-metellen kuinka hienoa oli, kun vikkelän kaksisor-mijärjestelmän oppineen ei tarvinnut enää käyt-tää korjauslakkaa. Markun kanssa hoidimme kirjas-ton päivystystä ja lainausta – ja siinä samalla luimme kaikki kirjastoon tulevat akateemiset lehdet (tai aina-kin otimme niistä opettajille ja tutkijoille sisällysluet-telokopiot).
Franzenian keidasyliopistosta siirryin yliopistom-me temppeliosastolle, eli humanistiseen tiedekun-taan syksyllä 1989. Sieltä löysin tutkijana uuden aka-teemisen yhteisön, jota toteutimme 1990-luvulla. Ro-maanisten kielten laitoksen yhteydessä toimivassa Iberoamerikkalaisessa keskuksessa me muutamat La-tinalaisesta Amerikasta kiinnostuneet saimme rau-hassa ajatella, keskustella ja kehitellä uutta oppialaa, vapaassa ja innovatiivisessa Universitatis-hengessä. Franzenian lailla keskuksemme ei ollut mikään yh-teiskunnasta eristynyt akateeminen norsunluutorni. Teimme ja saimme tehdä asioita, jotka koimme mer-kityksellisiksi ja hyödyllisiksi. Samanlaiseen toimin-taan osallistuin myös kahdessa muussa kotipesässäni, Kehitysmaainstituutissa ja poliittisessa historiassa. Ul-kokenttä oli sitten Keski-Amerikan yliopistossa.
Sitten tuli tutkimushankkeita, akateemisia ni-mityksiä ja monenlaisia opettajan tehtäviä – useas-sa oppiaineessa ja kahdessa tiedekunnassa. Myös yli-opistouudistusten jälkeisen suurlaitoksen johtajan tehtävään tuleminen oli enemmän sattumaa kuin harkittua toimintaa.
Työurani lienee melko valtsikalainen. Osittaisia sattumia, osittain aktiivisuutta. Kiinnostusta erilai-sista asioista. Yhteiskunnallista toimintaa. Ei mikään uraputki, mutta sinne päin. Etukäteen suunnittele-malla tuskin olisi tullut parempaa, ainakaan minulle.
Jussi PakkasvirtaPolitiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen johtaja
Olipa kerran ura
”Vajaan kymmenen vuoden
’maisterivaiheessa’ kiertelin Intiassa ja Latinalaisessa
Amerikassa.”
Palstalla valtsikasta valmistuneet kertovat, mitä reittejä ovat päätyneet nykyisiin työpaikkoihinsa.
YTyö, elämä vai valmiuksia?
ku
va:
Mik
ko
vir
ta
32 Tutkain 1/2012
nyKyInen KoKoon-Pano ryHmITTäIn:
Hyal (Helsingin yliopis-ton ainejärjestöläiset): 21 paikkaa
HelP (lääke- ja oikeus-tieteiden sekä kansainvä-liset opiskelijat eli Tsemp-pi): 10 paikkaa
osakunnat: 10 paikkaa
Sitvas (Sitoutumaton va-semmisto): 6 paikkaa
Hyy:n vihreät: 5 paikkaa
oikea edustajistoryhmä (kokoomus-, keskusta- ja kristillisdemokraattiset opiskelijat): 5 paikkaa
Snäf, Svenska nationer och ämnesföreningar: 2 paikkaa
opiskelijademarit: 1 paikka
HYAL, HELP ja osakun-nat muodostavat vuo-den 2012 hallituksen. Sitä kutsutaan sittarihallituk-seksi, koska se koostuu puoluepoliittisesti sitoutu-mattomien ryhmien edus-tajista.
Edarista kajahtaa
ku
vit
us
: v
er
a k
hr
yas
hc
he
va
TeksTi liiSa ketolainen
Palstalla pureudutaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston toimintaan.
mIKä eDarI?
Edustajisto eli edari on ylioppilaskunnan korkein päättävä elin, joka päättää mm. ylioppilaskunnan budjetista ja säännöistä sekä valitsee mm. ylioppilaskunnan hallituksen, puheenjohtajiston ja Ylioppilaslehden päätoimittajan. Lisäksi edusta-jisto päättää joistakin HYY Yhtymään (HYY:n yrityspuoli) liittyvistä asioista, mm. hyväksymällä sen omistajastrategian.
Edustajistossa on 60 paikkaa. Edustajiston kokoukset ovat avoimia kaikille yli-oppilaskunnan jäsenille. Puheoikeus on kuitenkin vain edustajiston varsinaisilla jäsenillä ellei etukäteen ole muuta sovittu. Suurin osa keskustelusta ja asioiden puimisesta tapahtuu edariryhmien sisäisissä (ja osittain myös välisissä) kokouk-sissa. Edarissa esiin tuotavat mielipiteet on siis useimmiten päätetty oman ryh-män kesken ja usein tiedotettu myös muille ryhmille jo etukäteen.
Talousasioita, kuten toiminta-avustusten jakoa, käsittelee talousjohtokunta, jon-ka puheenjohtajana toimii HYY:n hallituksen talousasioista vastaava jäsen.
Viimeisimmästä kokouksesta alkaen edustajiston kokouksia voi seurata myös live -streamauksena. Linkki löytyy HYY:n nettisivulta.
iime syksynä valittu ja joulukuun alussa kautensa aloittanut edus-tajisto on jo ehtinyt päättää mo-nista asioista. Puheenjohtajisto on valittu ja muun muassa halli-
tusohjelma, kaupunkiohjelma, budjetti ja hallituksen tavoiteohjelma käsitelty.
Hallitusohjelmassa näkyvät koulutuspo-liittiset asiat, mutta monipuolisesti myös muunlaiset teemat, kuten esimerkiksi kun-nallisvaalivaikuttaminen, World Student Capital -hanke, työelämävalmiuksien kehit-täminen, perheelliset opiskelijat ja kansain-välistyminen.
Tammikuun lopulla käsitelty kaupun-kiohjelma on uljas manifesti HYY:n ta-voitteista erityisesti syksyn kunnallisvaale-ja silmällä pitäen. Ohjelmaa käsiteltäessä keskusteltiin opiskelijoille tärkeiden jouk-koliikenteen ja asumisen lisäksi laajasti myös muista kaupunki-ilmiöistä. Valmis oh-jelma löytyy HYY:n nettisivuilta.
Edustajistokauden toistaiseksi suurin draama käytiin ennen joulua, kun edusta-jisto päätti olla palkkaamatta seuraajaa uu-
den työpaikan saaneelle kansainvälisten asi-oiden sihteerille. Henkilöstön vähennyk-sestä oli linjattu jo aiemmin ja päätöksellä haetaan kustannussäästöjä. Vaikea taloudel-linen tilanne ja aiemmin tehdyt investoin-nit (erityisesti Pohjanhovin rakentaminen) ovat vaikeuttaneet HYY:n taloudenpitoa. Taloudellisen tilanteen pakottavuudesta on kuitenkin erilaisia tulkintoja ja päätös hei-kentää opiskelijoiden edunvalvontaa oli monille vastenmielinen.
Menolisäyksenä budjettiin päätettiin jär-jestöjen toiminta-avustusten nosto takaisin vuoden 2010 tasolle. Muita, pienempiä uu-sia menoeriä on esimerkiksi edustajiston kokousten live-streamaus, jolla pyritään te-kemään edustajiston toiminnasta helpom-min seurattavaa. HYY:n jäsenmaksu nousee eurolla. Kehitysyhteistyöhön kajoaminen sai kannatusta vain pienessä vähemmistös-sä.
Kirjoittaja on edustajistossa Tsempin vara-jäsenenä.
VLinjapapereita ja euroja
Vessan seinältä
nemmän lukijakuntaa tällä on, kuin monilla viereisen kirjaston pikkulehdillä.” Niin totta, mutta valitettavasti lukijakunta koostuu pelkistä miehistä. Kirjoitus nimit-
täin löytyy valtsikan kirjaston miestenves-san seinästä.
Vertailemalla miesten ja naisten vessanseinäkirjoituksia herää mo-nia ajatuksia. Miksi naistenvessoissa on paljon vähemmän kirjoituksia, kuin miesten puolella? Miksi mies-tenvessaan ei koskaan ole jonoa, mutta silti miehet viettävät siellä sel-västi naisia enemmän aikaa kirjoi-
tuspuuhissa? Miksi joitakin kirjoituk-sia sensuroidaan, ja miksi se tapahtuu
naisten puolella tekstejä putsaamal-la, kun taas miehet kursailematta tuhri-
vat itseään häiritsevät tekstit lukukelvot-tomiksi? Eräs vessakirjoittaja ihmettelee, miksi naistenvessoissa on niin paljon tarro-ja ja kuka niitä aina repii.
Mikäli vessakirjoituksista voisi jotain päätellä, näyttää kumpikin sukupuoli yhä jäsentävän poliittista ajatteluaan oikeisto-vasemmisto-akselilla. Myös pakkoruotsi pu-huttaa kirjoittelijoita sukupuolesta riippu-matta, miehiä tosin enemmän. He olisivat poistamassa ruotsin ohella muut pakko-kielet ja pakkomielteet. Kirjaimellinen ves-sahuumorikin näyttää olevan enemmän miesten suosiossa. Toisaalta miesten ves-sasta löytyy myös filosofista pohdintaa yh-teisen vessan jakamisesta.
sosiaalinen mediaYleistäen naistenvessojen kirjoituksia voisi luonnehtia provosoivina keskustelunaloi-tuksina ja epätoivon purkauksina elämän kolhiessa. Miestenvessoissa runsaamman kirjoittelun vuoksi myös provosointia on enemmän ja huumori siellä on mustem-paa, välillä jopa aggressiivista.
Muutamat vessavierailijat ilmaisevat it-seään seinillä myös kuvataiteen keinoin. Naisten vessoista löytyy etenkin eläinmaa-ilman edustajia: söpö siili, valas sekä suu-ri lintu keskellä vessan takaseinää. Miesten puolella piirroksissa esiintyy enemmän ih-mishahmoja sekä yksi ytimekäs näkemys Vantaasta: tie, metsää, Jumbo ja Flamingo. Myös piirrosaiheissa on miesten puolel-la enemmän väkivaltaa ja vessoihin liittyviä teemoja kuin naistenvessoissa.
Onkin vaikea uskoa, että juuri valtsikas-ta löytyy näin sukupuolistereotypioita vah-vistavaa aineistoa. Sen myötä en voi olla miettimättä, miltä mahtaisi näyttää Klixin unisex-vessa? Kesyyntyisikö miesten roi-si äijähuumori ja kehtaisivatko naiset enää pohtia naistenvaivojaan? Syntyisikö enem-män asiakeskustelua vai säilyisikö provo-sointi ennallaan?
Vaikka anonyymia kommentointia voi kukin vessakirjoittelija harrastaa nykyään netissä, seiniin kirjoittelu tuskin loppuu. Yleinen vessa lienee niitä vanhimpia sosi-aalisia medioita, jotka nyttemmin saavat vaikutteita uudemmista SoMe-ilmiöistä. Siitä kertovat erilaiset seinään raapustetut netti- ja blogiosoit-teet sekä facebookista tutut peukkupiirrokset.
Onpa miesten vessassa vie-raillut erään viestin perus-teella jopa Hikipedian, tuon Wikipedian alter egon, yl-läpitäjä.
ku
vit
us
: v
er
a k
hr
yas
hc
he
va
TeksTi hanna-kaiSa häMäläinen
Palstalla tutkitaan yliopiston saniteettitiloihin tehtyjä kirjoituksia. Osa 1: Klixin vessa.
”EPakkoruotsia ja politiikkaa
34 Tutkain 1/2012
Kysyimme haalarisitsien jatkoilla kolmelta fuksilta ja yhdeltä vaihtarilta, mitä haalarit merkitsevät heille.
Gallup
”Yhteishenkeä. Eikä tarvitse miettiä mitä laittaa päälle.”
”Ne on ainejärjestöjä yhdistä-vä juttu, osa valtiotieteellistä identiteettiä.”
”Yhtenäisyyttä. Opiskelin ai-emmin ulkomailla, eikä siel-lä ole mitään tällaista. Pystyy samaistumaan johonkuhun, vaikkei tuntisikaan.”
”It's finnish tradition. You feel more integrated. It's a part of Finland, you can't avoid it.”
Susanna, sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Saila, sosiaali- ja kulttuuri antropologia
mia, sosiologia Stéphane, medieval history
TeksTi teeMu Perhiö kuvaT Mikko Virta
Tutkain 1/2012 35
Palstalla julkaistaan satunnaisia, aamuyön pikkutunneilla raapustettuja kirjoituksia valtsikan punaisen laulukirjan sivuilta kuvitettuina. Lähetä omasi meille: [email protected]
Laulukirjan helmiä Lukijakilpailu
Eetu ja ilpo
TeksTi teeMu Perhiö kuvaT Mikko Virta
”Beibe, sulla on niin kauniit silmät, et jos olisin mies, nussisin sua niiden väliin.
- Rakkaudella, ei rivoudella: sihteerisi”
ku
vit
us
: v
er
a k
hr
yas
hc
he
va
sarjakuva teeMu Perhiö
Uusi sarjakuva Eetun ja Ilpon elämästä soluasunnossa julkaistaan joka perjantai osoitteessa www.kannunvalajat.fi/tutkain.
Mikä laulu puuttuu Kannunvalajien laulu-kirjasta? Eikö lisäsäkeistöjä ole tarpeeksi? Loppuuko lammaslaulu aina kesken?
Lähetä meille ehdotuksesi Kannun laulu-kirjaan lisättävästä uudesta laulusta tai sä-keistöstä. Parhaat ehdotukset pääsevät mukaan Kannun uuteen laulukirjaan ja jul-kaistaan Tutkaimen verkkosivuilla.
Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen [email protected] otsikolla ”Laulukilpailu” viimeistään 31.4.2012.
36 Tutkain 1/2012
Matias Riikosen esikoiskir-ja Nelisiipinen lokki on irvokas kertomus tapahtumista yhdes-sä koulussa yhden päivän ai-kana. Teos kuljettaa lukijaa päivän läpi erilaisten ihmis-hahmojen mukana heidän sie-lunmaisemiansa kuvaten.
Nelisiipisen lokin hahmoja yhdistää läheisyy-den kaipuu. Opettaja fantasioi oppilastaan, tyt-tö rakastelee jäistä lyhtypylvästä ja työmies yrit-tää kähmiä ihastustaan rämisevän kaivinkoneen kauhalla
Kirja tuo mieleen Kari Hotakaisen Ihmisen osan, eikä Riikonen sanan käytössä Hotakaisesta jälkeen jää. Teksti soljuu eteenpäin kuin vuoris-topuro, eikä lukemista haluaisi lopettaa. Nelisii-pinen lokki osoittaa hämmästyttävää taituruut-ta vasta 23-vuotiaalta kirjallisuuden opiskelijalta. Ei haittaa, vaikka hahmot alkavat loppua kohden hieman toistaa itseään.
Metalliyhtye Stam1nan kaksi vuotta sitten julkais-tu Viimeinen Atlantis oli teema-albumina täysosu-ma. Nocebo on paluu yh-
tyeen juurille: Antti Hyyrynen on hylännyt suu-remman tarinallisen kaaren ja tekstien pääosassa on ihmisen sairaus. Sanoitukset ovat kuitenkin tavallista köykäisempiä.
Stam1nalle ominaiseen tapaan melodiat ja metalli yhdistyvät levyllä omintakeiseksi kokonai-suudeksi. Soitanta on aikaisempaa eheämpää, mutta valitettavasti kokeellisuutta on karsittu. Amerikasta palkattu tuottaja Joe Barresi jää vain nimeksi levyn kanteen.
Levyn parhaat sävellykset tulevat jälleen soo-lokitaristi Pekka Olkkoselta: erityismaininnan saa Ei encorea, joka on sanoitukseltaan levyn ne-rokkain. Englanniksi laulettu Nomad on heikoin lenkki, sillä yhtyeen voimavara on juuri vimma-kas suomen kielellä leikittely.
nelisiipinen lokki nocebo
Esikoiskirjailija Matias Riikonen arvioi Tutkaimelle teostaan Nelisiipinen lokki.
Matias Riikonen,Gummerus 2012,kirja
Stam1na,Sakara records 2012, levy
’’jäätä ja hikeä se kirja on, ja lokinpaskaa.”
arviot
Tutkain 1/2012 37
änä vuonna yhteisvaltsikalaisuus kukoistaa ja toimikunnat lähte-vät jylinällä käyntiin Kannunva-lajissa. Vuoden teemoja suuntaa kaksivuotisstrategia, jonka toteu-tusta saan tuoreena puheenjoh-tajana olla ylpeänä aloittamassa. Strategia antaa haasteita ja toteu-
tus tuottaa päänvaivaa. Toisaalta se myös helpottaa vuoden suunnittelemista, kun on jotain konkreet-tista, mihin tähdätä.
Tänä vuonna nostamme tavoitteiksemme toimi-kunta- ja kerhotoiminnan aloittamisen sekä avoi-muuden lisäämisen. Lisäksi kehitämme tasa-arvoi-suutta kansainvälisten opiskelijoiden huomioimi-sessa ja kiusaamisen vähentämisessä.
Olemme myös käyneet pal-jon keskustelua siitä, että aine-järjestöjen pitäisi tuntea itsensä tasa-arvoisiksi keskenään. Kan-nun tapahtumissa kiinnitämme erityishuomiota siihen, ettei ai-nejärjestöistä luoda ikäviä mie-likuvia tai ihmisiä nosteta esiin negatiivisessa valossa.
Yksi strategian asettamista haasteista liittyy jäsenistön ma-talan osallistumiskynnyksen luomiseen. Mielestäni on aina ollut ikävää, että lähtökohtai-sesti voi olla ainejärjestöaktiivi vain jonkun ainejärjestön hal-lituksessa. Hallituspaikkoja on
rajoitetusti, eikä kaikilla ole mahdollisuuksia osal-listua täydellä panostuksella vuoden toimintaan. Esimerkiksi monet ystäväni ovat harmitelleet, ett-eivät voi olla toiminnassa mukana, koska ovat läh-dössä vaihtoon.
Kannunvalajat onkin perustamassa kerhotoi-mintaa, joka ei ole niin sitovaa. Kerhojen ja toimi-kuntien avulla voi olla mukana toiminnassa oman aikataulun ja innokkuuden mukaan. Maaliskuun alussa järjestetään kerhoinfo, jossa kerrotaan ker-hojen perustamisesta ja eduista.
Kerhoissa ja toimikun-nissa tapaa muita valtsi-kalaisia, ja ne ovat loistava areena yhteis-valtsikalaisuu-delle. Yhteis-valtsikalaisuus on teema, joka on ohjannut minua ensin fuksitoimikuntaan, sitten Kannun fuksivasta-avaksi ja lopulta puheenjohtajaksi. Mielestäni mei-dän pitäisi olla ylpeästi valtsikalaisia ja viedä valtsi-kalaisuus pää pystyssä myös työelämään. Keväällä järjestämme Yhteiskunta-alan korkeakoulutettu-jen liiton eli entisen SVAL:n kanssa työelämämes-sut, joilla valtsikalaisuus on keskiössä. Valtsikalai-suus on rikkaus, jonka toivoisin olevan kaikkien ulottuvilla.
Tiedekuntamme on täynnä hienoja, samanhen-kisiä ihmisiä, joiden kanssa käydyt keskustelut tuo-vat uutta potkua ja näkökulmia myös opiskeluun. Toivoisinkin, että voisimme kokea olevamme aine-järjestöläisiä ja samalla Kannunvalajia.
On ikävä huomata, että Kannunvalajat on pit-kään koettu hankalasti lähestyttävänä sisäpiirinä. Tänä vuonna hallitus on valmis tekemään kovasti töitä mielikuvan murtamiseksi.
Vuoden suurimpiin haasteisiin ja tavoitteisiin kuuluukin epäilemättä avoimuuden ja lähestyttä-vyyden lisääminen. Tiedotuksen parantaminen ja sen tuominen ajan tasalle on yksi keino, jolla sitä lähdetään kehittämään. Hallitus kokee asiakseen avoimen ilmapiirin luomisen.
Olen iloinen, että Kannunvalajilla on pätevä ja monipuolinen hallitus, joka on motivoitunut teke-mään töitä kaikkien valtsikalaisten eteen. Toivom-me, että olette meihin yhteydessä kaikissa mieltän-ne vaivaavissa asioissa ja tulette juttelemaan meille ihan muuten vaan.
Rosa SalmivuoriKannunvalajat ry:n puheenjohtaja
kannusta kaikuu
”Kerhojen ja toimi-kuntien avulla voi
olla mukana toiminnassa oman
aikataulun ja innokkuuden
mukaan.”
Palstalla Kannunvalajien hallitus kertoo ajankohtaisia kuulumisia jäsenistölle.
T ku
va:
Mik
ko
vir
ta
Tavoitteena kaikkien Kannu
38 Tutkain 1/2012
Tapahtumakalenteri
Tiesitkö,että nyt voit tilata Tutkaimen suoraan kotiisi?
Ohjeet tilaukseen ja paljon muuta Tutkaimen uusilla verkkosivuilla:
Hinta on vain 25 euroa vuodessa ja samalla tuet Kannunvalajien toimintaa!
? ?
?
www.kannunvalajat.fi/tutkainVieraile ja tutustu!
?k
uv
itu
s:
ve
ra
kh
rya
sh
ch
evahuhtikuu
2.4. Dilemman pääsiäisbakkanaalit6.4. Manan vuosijuhlat7.4. Tason vuosijuhlat12.4. Median ja KTTO:n sitsit22.4. Kannun brunssi Kuppalassa29.4. VOO:n Pre-vappu30.4. Vappu
toukokuu1.5. Vappu11.5. Yhiksen kevätsitsit12.5. Kannun vuosijuhlat13.5. Kannun sillis19.5. Neppisskabat
Palstalla paljastetaan seuraavan periodin mielenkiintoisimmat tapahtumat valtsikan järjestöjen piirissä.
maaliskuu9.3. Sitsit Kannu&StudOrg12.3. Kehon, Manan ja Kontaktin Tuttu sinä olet tähti -bileet14.3. KTTO:n sitsit19.3. Tasa-arvokyselyn keskustelutilaisuus20.3. Kehon sitsit24.3. Kontaktin vuosijuhlat25.3. Kontaktin sillis27.3. Statuksen sitsit29.3. VOO:n ja StudOrgin sitsit31.3. Stigman kevätsitsit
ToimiTus roSa SalMiVuori
Tutkain 1/2012 39
kannukka
Fuksitoimikunnan haalarisitsien jatkot 30.1.2012. Katso lisää kuvia verkosta: www.kannunvalajat.fi/tutkain
kuvaT Mikko Virta
Tutkain 1/2012 39
www.kannunvalajat.fi/tutkain
Tuorein lehti näköisversiona
Tykkää FacebookissaTutkaimesta
Seuraava toimituskokous
Kuukauden kysymys
Uusimmat artikkelit
Pääjutut
Anna palautetta
Sarjakuva
Eetu ja Ilpo
Tilaa Tutkain
Juttuarkisto
Toimituksen
tiedot
Ohjeet kirjoit-tajille ja kuvaa-
jille
Näköis-
lehdet
Mediatiedot
