TUTKIMUKSELLISIA NÄKÖKULMIA …...MAAHANMUUTTAJAT JA TURVAPAIKANHAKIJAT OPISKELIJOINA: ESIMERKKI VISUAALISESTA KUVASTOSTA ’Happy moments’ Toiminnan kuvaaminen Svenska social-

Svenska social- och kommunalhögskolan

Anna-Leena RiitaojaTutkijatohtori

CEREN, Centre for Research on Ethnic Relations and NationalismSvenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto

TUTKIMUKSELLISIA NÄKÖKULMIA KORKEAKOULUJEN

KANSAINVÄLISTYMISEEN JA GLOBAALIIN VASTUUSEEN

1


Käsitteiden ja diskurssien sekamelska

• Kenestä puhutaan?

• Kansainväliset osaajat, maahanmuuttajat, pakolaiset, turvapaikanhakijat, kansainväliset opiskelijat…

Erilaiset ryhmät, erilaiset haasteet ja tarpeet

• Mitä tavoitellaan?

• Kansainvälisyys, globaali ulottuvuus, globaali vastuu, avoimuus, Suomen / suomalaisten / ihmisten hyvinvointi…

• Millaiseen ihmis- ja yhteiskuntakäsitykseen, maailmankuvaan ja eettiseen perustaan nojataan, mitä varten koulutetaan?

2

KATSAUS KOULUTUSPOLIITTISIIN DOKUMENTTEIHIN: ONGELMIA


Näennäisesti neutraali puhetapa, Suomi-imagon ja korkeakoulutuksen brändäys

• Avoimuus, hyvinvointi ja osaaminen tulevaisuuden visioina

• Globaaleja ongelmia ja rakenteellisen eriarvoisuuden kysymyksiä ei nosteta esiin

“… the educational equality approach in contemporary policy and curricular trends has become secondary to goals such as competition and employability (…) Whether it is still relevant to speak of a Nordic model based on social egalitarianism has thus been called into question” (Nylund et al. 2018, Educational Inquiry)

• Kansainvälisyys, maahanmuutto ja maahanmuuttajien koulutus nähdään opetussuunnitelmallisina eikä poliittisina kysymyksinä

3

KATSAUS KOULUTUSPOLIITTISIIN DOKUMENTTEIHIN…


• Esimerkkinä Suomen (2009) ja Kanadan (2014) kansainvälistymisstrategiat

“… both documents [contemporary internationalisation strategies in Finland and Canada] largely naturalise the role of higher education and internationalisation in the service of a knowledge economy, and uncritically reproduce global power inequities and Western supremacy in ways that narrow possibilities for ethical engagement. (…)

We suggest that these spaces of discursive ambiguity point to distinct models of internationalisation, and argue for the importance of scholarly spaces that support open and critical inquiry about the implications and ethical commitments of these different models. (Haapakoski & Stein 2018, abstract*)

*Internationalisation and Transnationalisation in Higher Education (Toim. V. Korhonen & P. Alenius)

4


• Kohderyhmän epämääräisyys vaikeuttaa ihmisten erilaisten juridisten oikeuksien, koulutusmahdollisuuksien ja -oikeuksien, esteiden ja palvelutarpeiden tunnistamista

• Tavoitteiden epämääräisyys ja näennäinen kaiken kattavuus vaikeuttaa toiminnan taustalla olevien periaatteiden ja oikeutusten tunnistamista sekä toiminnan suuntaamista

• Rakenteellisen eriarvoisuuden sivuuttaminen lisää opettajien ja ohjaajien ammattieettistä kuormitusta sekä vaikeuttaa ohjattavien/opiskelijoiden kuulluksi tulemisen ja osallisuuden kokemusta

5

SEURAUKSET


MAAHANMUUTTAJAT JA TURVAPAIKANHAKIJAT OPISKELIJOINA: ESIMERKKI VISUAALISESTA KUVASTOSTA

Toiminnan kuvaaminen’Happy moments’


• Viestintä potentiaalisille asiakkaille: asiakas vai instituutio ensin?

• Tiedon saatavuus, monikanavaisuus ja monipuolisuus

• Korkeakoulun mm/kv-palveluiden ja asiakkaan oman opiskelu-/urapolun hahmottaminen

• Yhteydenoton helppous ja nopeus, kiinnekohdat kasvottomuuden sijaan

• Miten keskustellaan rakenteellista ongelmista ja vastataan syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin?

• Empatia, vakavasti ottaminen, mahdollisiin tulevaisuuden ongelmiin preppaaminen

• Viestintä päättäjille ja muille korkeakouluille, julkisuuteen

• Kuka puhuu ja kenelle? Yli- ja ohipuhumista vai vertaisdialogia?

7

MEDIA JA SOSIAALINEN MEDIA: VIESTINTÄ, SAAVUTETTAVUUS JA PUHETAVAT


Kaikille sama kohtelu, ei rakenteiden muutosta

(> ekskluusio)

Yksilöiden muuttaminen ja integrointi olemassa olevaan rakenteeseen

(> assimilaatio)

Eriarvoistavien rakenteiden muuttaminen

(> inkluusio)

EKSKLUUSIO, ASSIMILAATIO JA INKLUUSIO

Samanlaista kohtelua

vai yhdenvertaisuutta?


• Stein & Andreotti (2016): Cash, competition, or charity: international students and the global imaginary

• Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen ja samanaikaisesti lisääntyvä rasismi kv-opiskelijoita kohtaan > miten tätä voi ymmärtää?

“We suggest that the desire and ability for Western countries and institutions of higher education to recruit international students is framed within the same dominant global imaginary as the racism those students often experience once they arrive: both are rooted in Western supremacy.“

• Kolme näkökulmaa, jotka perustuvat samaan logiikkaan: charity, cash, competition

If we wish to enact more ethical approaches to internationalization in higher education, then it remains a pressing challenge for scholars and practitioners alike to go beyond a mere change in vocabulary, and instead to develop analyses that enable us to study and perhaps scramble the persistent and ubiquitous grammar of the dominant global imaginary.

Eettinen kansainvälisyys: Logiikan muuttaminen näkökulman muuttamisen sijaan

9

MILLÄ TAVOIN KANSAINVÄLISISTÄ OPISKELIJOISTA PUHUTAAN?


• Kohderyhmänä turvapaikanhakijat, pakolaiset vai maahanmuuttajat?

Kenelle palvelut on suunniteltu ja ketkä voivat todellisuudessa käyttää niitä?

• Kohderyhmän ja asiakaskunnan muutos:

• Turvapaikanhakijat ja pakolaiset

Suomalaisten kanssa avioituneet ulkomaalaiset

Kansainväliset osaajat (international talents)

Kansainvälisten osaajien perheenjäsenet

10

SIMHE: KOHDERYHMÄ(T) & MUUTOS


• Miten suomalainen yhteiskunta ja korkeakoulutus ottavat huomioon maassa jo olevat korkeakoulutetut henkilöt, joita puhe kansainvälisistä huippuosaajista ei tunnista?

• Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten alempi koulutustaso, vaikeudet korkeakoulutukseen ja työmarkkinoille pääsyssä, syrjintä > vastuu heistä?

(…) Finland wants people to come work here, but all the people or all the immigrants already here, no matter what the status, they seem to be kind of excess [redundant] people (…) no matter what the status is. I mean, we have a lot of clients from let’s say Russia. Which is right next to us, they usually speak good Finnish by now, they’ve lived here for years, they have good education from their home country, but they cannot get a job at least in the field that they have worked in. And they are the international professionals that Finland now wants so badly. But they are already here. (…) if a person has entered the country for some other reason than work, they have a huge difficulty in getting anywhere. (…) If they are recruited from abroad, then they kind of have things until they get unemployed, when they again fall like, into the no-exit place. (interview, SIMHE)

11

KAIKKI MUKANA? KAIKKI NÄKYVIKSI? KAIKKI OSALLISIKSI? YHTEISKUNTAVASTUU?


• Vain 1 % aikuisista pakolaisista on korkeakoulutettuja (http://www.unhcr.org/57d9d01d0)

• Pakolaisten kohtaamat haasteet korkeakoulutukseen ja työmarkkinoille pääsyssä sekä aiemmin opitun tietojen ja taitojen tunnustamisessa

• Suurin osa pakolaisten pakolaisleiri-, vastaanottokeskus- ja kotouttamiskoulutuksesta keskittyy peruskoulutukseen (myös Education for all). (Dryden-Peterson 2016)

• Panostus ammatilliseen (uudelleen)koulutukseen akateemisen koulutuksen sijaan

“Universal education and lifelong learning are a basic human right for all people, including displaced people. Lack of access to education is especially problematic for refugees due to their lack of a homeland, their citizenship ambiguity, as well as language and other barriers.” (Blessinger and Sengupta, 2015)

Refugees are “caught between the global promise of universal human rights, the definition of citizenship rights within nation-states, and the realization of these sets of rights in everyday practices.” (Dryden-Peterson 2016, 473)

Miten Suomi ja suomalainen korkeakoulutus on varautunut tulevaisuuden pakolaisuuteen?

12

GLOBAALIN VASTUUN SIVUUTTAMINEN

http://www.unhcr.org/57d9d01d0


SIMHE-related services and other ways of supporting immigrant inclusion

Recognition of CompetencesCompleted degree

Residence permit in Finland

Guidance and CounsellingEligibility for HE, studies or degree in HE

Mapping of CompetencesFraming of competences for

the Finnish working life

Personal

guidance

Group

guidance

Lectures

and events

Self-

evaluation

(online)

In-depth

professional

discussion

Reference

and match-

making

Preparatory education for HE (30 ECTS, 6 months)

Mobile App

Recognition of

qualifications(National Agency of

Education)

Qualifying education (e.g. health care, early childhood ed.)

Admission Quota for HE

Immersion courses

HE degree courses

Open university

courses

Complementary

studies for qualification


MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMAT HAASTEET KORKEAKOULUTUKSESSA JA TYÖSSÄ

Suomen/ruotsin/englannin kielen riittämätön taito

Muuta kielitaitoa ei tunnisteta

Kielitaito tekosyynä rasismille työnhaussa

Aiempien tutkintojen ja osaamisen tunnistamisen

haasteet

Korkeakoulututkinnon puuttuminen

Tieto korkeakoulutusmahdollisuuksista ja väylistä

puuttuu

Korkeakoulutukseen pääsyn haastavuus

Aktiivinen ohjaus ammatilliseen koulutukseen ja

työvoimapula-ammatteihin yksilöllisyyden sijaan

Tieto verkostoista ja referenssit puuttuvat

Tehokkaiden ja edistyneen tason kielikurssien puute

Odotus “natiiviaksentista”

Englanninkielisistä maisteriohjelmista ei työllisty

Rakenteellinen syrjintä työnhaussa ja koulutuksessa

Oleskelulupaprosessin hankaluus ja epävarmuus

Aiempien tutkintojen ja osaamisen tunnistamisen hitaus

Korkeakouluopintojen sisällyttäminen

kotoutumissuunnitelmaan vaikeaa

Sopivien korkeakoulukurssien saatavuus & tarjonta

Valmentavan koulutuksen saatavuus

Suomenkielisten ohjelmien korkeat kielitaitovaatimukset

hakuvaiheessa

Ammatillinen (uudelleen)koulutus akateemisen

koulutuksen sijaan

Selkeä koulutuspolku ja quota-periaate puuttuvat

Ohjauksen, tiedon ja läpinäkyvien periaatteiden puute

Yksilön kohtaamat haasteet Rakenteelliset esteet


PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN KOHTAAMAT LISÄHAASTEET

Lyhyt maassaoloaika > vähäinen kielitaito,

maatuntemus

Kielitaitotodistus (englanti) puuttuu

Turvapaikkaprosessin epävarmuus (limbo, ruletti)

Taloudellinen turvattomuus

Koulutuspolun katkeaminen (”broken pipeline”)

Sosiaalinen kuulumattomuus

Kielitaitotodistus maksaa

Rinnastus kv-opiskelijoihin, lukukausimaksut

Lukukausimaksustipendien puute

Tutkintoon johtamaton koulutus ei mahdollista

oleskelulupaa

Muuttuva turvapaikkapolitiikka > opintojen kesken

jääminen

Ei oikeutta opintotukeen

Taloudellinen haavoittuvuus

Koulutuksellisten mahdollisuuksien kapeutuminen ja

sulkeutuminen

Sosiaalinen haavoittuvuus

15

Yksilön kohtaamat haasteet Rakenteelliset esteet


Kaikille sama kohtelu, ei

rakenteiden muutosta

(ekskluusio)

Yksilöiden muuttaminen ja

integrointi olemassa

(assimilaatio)

Väliportaat


(inkluusio)

16

ENTÄ RATKAISUT?

Yksilön kohtaamat haasteet Rakenteelliset esteetSilloittavat

ratkaisut

• Laadukkaat kielikurssit

• Edistyneen tason kielikurssit

• Ammattispesifit kielikurssit

• Avoimen yliopiston ja

tutkintokoulutuksen kursseille pääsyn

helpottaminen ja nopeuttaminen

• Valmentavat koulutukset

• Pätevöittävät koulutukset

• Ohjaus ja neuvonta

• Tutkintojen ja kompetenssien tunnistamisen

kehittäminen

• Yhteistyön kehittäminen ja tiedonvaihto (esim. TE-

toimistot & korkeakoulut), jne.


Kaikille sama kohtelu, ei

rakenteiden muutosta

(ekskluusio)

Yksilöiden muuttaminen ja

integrointi olemassa

(assimilaatio)

Väliportaat


(inkluusio)

17

ENTÄ RATKAISUT? RAKENTEELLISTEN ESTEIDEN PURKAMINEN

• Vakaampi oleskelulupa- ja

turvapaikkapolitiikka

• Kiintiö suomenkielisiin ohjelmiin

• Vaihtoehtoja kalliille kielitutkinnolle

• Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten

vapauttaminen lukukausimaksuista tai toimiva

stipendijärjestelmä

• ”Natiivipuhujan” oletuksen purkaminen

• Kv-opiskelijoita, -tutkijoita ja -opettajia

koskevien ennakko-oletusten purkaminen

• Toimintakulttuurin eriarvoistavien ja ulkopuolelle jättävien

periaatteiden ja käytäntöjen tarkastelu ”toisin silmin”

• Kv-opiskelijoiden ja henkilökunnan esittämän kritiikin

kuuleminen

• Yli- tai ohipuhumisen tai vaikenemisen sijaan

vertaisdialogia

• Kv-opiskelijoiden ja -tutkijoiden mukaan ottaminen, aidosti

• Monikielisyys ja limittäiskielisyys toimintakulttuuriin

• Rahoitusmallien muuttaminen inkluusiota tukeviksi, myös

yliopistoissa

Yhdenvertaisuutta tavoittelevat ja rakenteellisia esteitä poistavat toimet kotoutumis- ja TE-

koulutuksessa, korkeakoulutuksessa ja työelämässä


YHTEENVETOA

Maahanmuuttajille suunnatut palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat

Silti pääpaino vielä integraatiossa ja silloittamisessa

Aito inkluusio vaatii eriarvoistavien rakenteiden purkamista ja näennäisestä neutraalisuudesta luopumista

viestinnässä ja kohtaamisissa

Vastuu korkeakouluilla mutta myös ministeriöllä (ohjaus, rahoitus)

Onko tähän tahtoa? Onko yhdenvertaisuus aidosti tavoitteena?

Yhteiskunnallisena eetoksena ehdollinen vastaanottaminen (refugee roulette)

Uusien mahdollisuuksien etsiminen

Parempi kokeilla uutta ja epäonnistua kuin toistaa samoja virheitä

Documents

TUTKIMUKSELLISIA NÄKÖKULMIA …...MAAHANMUUTTAJAT JA TURVAPAIKANHAKIJAT OPISKELIJOINA: ESIMERKKI VISUAALISESTA KUVASTOSTA ’Happy moments’ Toiminnan kuvaaminen Svenska social-