�

u n i v e

r s

sisällysluettelo

Näkökulma: Luottamus on kaiken perusta 1

Monitieteisesti kulttuurien monimuotoisuudesta 2

Kansainvälinen ilmapiiri tuo uusia näkökulmia 3

Kolumni: Loma 5

Yläluokkien opetus alkaa Savonlinnan normaalikoulussa 6

Ennätysmäärä maistereita ja tohtoreita valmistui 7

Hyvinvoinnin tutkimusta uusista lähtökohdista 8

Kesto-Juha siirtyi vesistöstä toiseen 10

Leikitäänkö ilmastonmuutosleikkiä? 12

Kielikolumni: Muotokuvista 13

Fulbright-stipendiaattina Kalifornian yliopistossa 14

Opintopolkujen seuranta toiminnan kehittämisen pohjana oikeustieteissä 16

Tomi Karttusen väitöskirjalle kansainvälinen palkinto 19

Vähäinen virkamies: Marraskuun mietteitä 20

24.1.2008

Lehden julkaisijaJOENSUUN YLIOPISTOYliopistokatu 2, 80100 JoensuuPL 111, 80101 Joensuupuh. (013) 251 2077s-posti: tiedotuslehti@joensuu.fiInternet www.joensuu.fi

Päätoimittaja Kari HippiToimitussihteeri Sari EskelinenTiedottaja Nina VenheJulkaisusihteeri Leena KonttinenValokuvaajat Varpu Heiskanen, Ilkka KonttinenPainopaikka Joensuun yliopistopainoLevikki 3 000 kplISSN 1796-0983univers ilmestyy yhdeksän kertaa lukuvuodessa.

Ilmoitushinnattakakansi 400 e (neliväri)1/1 sivu 250 e (mv)1/2 sivua 150 e (mv)1/4 sivua 90 e (mv)1/8 sivua 65 e (mv)Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

® Seuraava univers ilmestyy 21.2.08. Aineiston on oltava toimituksessa7 vrk ennen lehden ilmestymistä.

Norppien liikkumisesta uutta tietoa s. 10–11

TIEDOTUSLEHTI u n i v e r s Joensuun yliopisto

�

Matti Tolvanen

Luottamus on kaiken perustanä

köku

lma

Kauppa- ja oikeustieteidentiedekunnan

dekaani

Luottamus on kaiken inhimillisen toiminnan peruspilari. Ostaessamme kaupasta ruokaa voimme luottaa siihen, ettei ruoka ole pilaantunutta. Ajaessamme autoa luotamme siihen, että myös muut tienkäyttäjät noudattavat ainakin keskeisiä lii-kennesääntöjä. Tuttu hokema väittää kaupan perustuvan petokseen. Asia on kui-tenkin päinvastoin. Kaupan ja muunkin talouselämän toimivuus perustuu luotta-mukseen.

Myös yliopistossa luotetaan ja pitää voida luottaa toisiin ihmisiin. Opiskelijoilla on oikeus luottaa siihen, että heille annettava opetus perustuu opettajan tutkimustyö-hön ja ajan tasalla olevaan tietämykseen. Opettajien on voitava puolestaan luottaa opiskelijoiden rehellisyyteen. Lähtökohtainen olettama on, että opiskelijat eivät pyri opintosuorituksiin vilpin avulla. Voimme luottaa siihen, että kotona suoritet-tavan verkkotentin tekee se opiskelija, joka on tenttiin ilmoittautunut, ja että op-pimistehtävän on tehnyt se henkilö, jonka nimi on tehtäväpaperin kannessa. Tämä pätee myös opinnäytetöihin. Ohjaaja ja työn arvostelija voivat luottaa siihen, että opinnäytetyön esittäjä on kirjoittanut työn itse ja käyttänyt lähteitä asianmukaises-ti. Luottamuksen pitäisi olla perustana myös työnantajan ja työntekijän suhteessa. Yliopiston johdon pitää voida olettaa, että opettajat tekevät sen, mikä on heidän tehtäväkseen työsuunnitelmaan merkitty. Työsuunnitelman toteutumisen kontrolli pikkutarkalla työajan käytön seurannalla ei tähän asetelmaan sovi.

Vilppiä pyritään ehkäisemään myös kontrollilla. Yliopistossa hyvää vilpin ehkäisyä on valistus, opinnäytteiden intensiivinen ohjaus ja lähteiden käytön riittävä kont-rollointi. Ilman erityistä aihetta opinnäytteen tarkastajalla ei ole kuitenkaan velvol-lisuutta ryhtyä laajamittaisiin tutkimuksiin sen varmistamiseksi, ettei opiskelijan teksti olekin peräisin jostain sähköisestä lähteestä. Vierastan ajatusta, että tarkasta-jan pitäisi jokaista opinnäytettä tarkastaessaan turvautua ”googlettamiseen”.

Emme voi ummistaa silmiämme siltä tosiasialta, että jotkut käyttävät luottamusta väärin. Vakuutusyhtiöitä huijataan, puolisoa petetään ja liikennesääntöjä rikotaan. Vilppiä on ilmennyt myös yliopistossa. Yhteisölle kuuluvia varoja on käytetty omiin tarkoituksiin ja opinnäytetöissä on hyödynnetty toisten tekstejä lähdettä ilmoit-tamatta. Kun luottamus pettää, tarvitaan pakkotoimia. Äärimmäinen kontrollin muoto on rikosoikeus, jota tarvitaan sitä vähemmän, mitä enemmän ihmiset luot-tavat toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin. Siellä missä on paljon luottamusta, on vähän rikollisia vankilassa ja päinvastoin. Yliopistossa vilppi johtaa opinnäytteen hylkäämiseen ja sen pitäisi ilman muuta merkitä yliopistouran päättymistä siihen paikkaan.

�

u n i v e

r s

Imperialismin ajan ylistyslauluja tuot-tanut brittikirjailija Rudyard Kipling kiteytti kaukaisten kulttuurien koh-taamisen tiiviisti säkeeseen: Itä on itä ja länsi on länsi. Ei kohtaa ne toisiaan, kunnes edessä Jumalan tuomion on tai-vas kohtaava maan. Globalisoituvassa monikulttuurisessa maailmassa Kiplin-

gin teesi on kuitenkin kestämätön, sillä kohtaamiset vieraiden kulttuurien kans-sa ovat arkipäivää. Samalla kulttuurien väliset konfliktit ovat lisääntyneet, mikä tekee siedätyshoidon erilaisten kulttuu-rien hyväksymiseksi välttämättömäksi.

Joensuun yliopiston sosiologian pro-

fessori M’hammed Sabour on omassa tutkimustyössään paneutunut kulttuu-risosiologiaan, ja hän vetää myös yli-opiston koordinoimaa Cultural Diver-sity -maisteriohjelmaa. Kansainvälisessä maisterikoulutusohjelmassa kulttuurien monimuotoisuutta lähestytään monitie-teisestä näkökulmasta.

teksti Sari Eskelinen kuvat Ilkka Konttinen

Monitieteisesti kulttuurien monimuotoisuudesta

Kansainvälisessä maisterikoulutusohjelmassa vastataan globalisoituvan maailman tuomiin haasteisiin.

M’hammed Sabourin mukaan myös media voi vaikuttaa kulttuuristen konfliktien syntyyn monella tapaa. Media esittää harvoin asioita syvällisesti, eikä ihmisillä useinkaan ole aikaa syventää sen tarjoamia näkökulmia.

�

Kun keitokseen yhdistetään moni-puoliseksi suunniteltu opetusohjelma ja kansainvälinen opiskelijajoukko, lähestymiskulma kulttuuriseen moni-muotoisuuteen on hedelmällinen. Näin vakuuttaa marokkolainen Kamal Sbiri, joka opiskelee ensimmäistä vuottaan Cultural Diversity -maisteriohjelmassa.– Koko opinto-ohjelma on erinomai-nen erilaisten näkökulmien sekoitus. Kulttuurista monimuotoisuutta lähes-tytään muun muassa uskontojen sekä kulttuurisen syrjinnän ja ennakkoluulo-jen kautta. Mutta myös opiskelijalle jä-tetään tilaa näkökulmien syventämiseen ja täydentämiseen, mikä mielestäni on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvä ominaisuus, Sbiri kiittää.

Marokkolaisessa Ibn Zohrin yliopistos-sa kanditutkielmansa suorittanut Sbiri on kiinnostunut kulttuurien välisiin yh-teentörmäyksiin liittyvistä kysymyksis-tä. Marokossa hän syventyi aihepiiriin orientalismin näkökulmasta, mutta ha-lusi löytää myös uusia lähestymistapoja teemaan.– Siksi hakeuduin opiskelemaan Joen-suuhun. Täällä olen löytänyt kaipaa-miani uusia näkökulmia ja saanut mah-dollisuuden vertailla niitä. Olisi rajoite tarkastella idän ja lännen kulttuurien törmäystä vain yhdestä näkökulmasta.

Puolalainen Marta Choroszewicz on samoilla linjoilla. Syrjinnästä, ennak-

koluuloista ja kulttuurienvälisestä vies-tinnästä kiinnostunut Choroszewicz valmistui maisteriksi Cultural Diversity -ohjelmasta syksyllä 2007 ja tekee nyt jatkotutkintoaan Joensuun yliopistos-sa. Kiinnostus maisteriohjelmaan herä-si vaihto-opiskeluvuoden aikana ja sen päätteeksi Choroszewicz halusikin suo-rittaa maisteriopintonsa Joensuussa.– Opinnot maisteriohjelmassa ovat auttaneet kehittämään ja syventämään kiinnostukseni kohteena olevaa aihe-piiriä. Kun opiskelijat tulevat eri maista ja kulttuureista, saamme todella paljon uusia avauksia ja näkökulmia opiske-luun.

Sbiri ja Choroszewicz toivoisivatkin, että vastaavankaltaisia ohjelmia löytyisi myös muista Euroopan maista ja muista maanosista. He kaipaavat myös Erasmus Mundus -ohjelmien kaltaisia verkosto-ja, joissa opiskelijat siirtyisivät maasta toiseen ja pystyisivät näin syventämään osaamistaan lisää.– Kulttuurinen monimuotoisuus ja eri kulttuurien välinen rakentava vuorovai-kutus ovat globalisoituvassa maailmas-sa keskeinen kysymys. Jos meillä olisi enemmän aihepiiriin liittyviä akatee-misia koulutusohjelmia, ehkä ihmiset tulisivat aiempaa herkemmiksi etnisille kysymyksille ja olisivat valmiimpia koh-taamaan muista kulttuureista tulevia ih-misiä, Choroszewicz arvioi.

Kansainvälinen ilmapiiri tuo uusia näkökulmia

Kamal Sbiri ja Marta Choroszewicz toivoisivat yliopistolta enemmän suomen kielen kursseja. Eri-tyisesti kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille riittävä suomen kielen taito madaltaisi kynnystä sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.

⇨

– Tähän Joensuun yliopisto tarjoaa hy-vät mahdollisuudet, koska monikult-tuurisuuteen liittyvää tutkimusta teh-dään useilla tieteenaloilla. Tarvittaessa pystymme käyttämään myös vierailu-luennoitsijoita.

Syksyllä 2001 toimintansa aloittaneen maisterikoulutusohjelman lähtökohdat ovat tapaamisessa, jonka Saksan entinen liittopresidentti Roman Herzog järjesti vuonna 1999. Kokouksen tarkoitukse-na oli keskustella läntisen ja islamilaisen maailman valtionpäämiesten kesken uu-sista avauksista kulttuurien välisen vuo-ropuhelun edistämiseksi. Yksi tapaami-sen synnyttämistä iduista oli Islam and West -ohjelman perustaminen. Joensuun yliopisto sai koulutusohjelman siksi, että yliopiston teologisen tiedekunnan emeritusprofessori Reijo E. Heinonen osallistui aloitteen suunnitteluun.– Kuuden toimintavuoden aikana kou-lutusohjelman sisältöjä on kehitetty runsaasti. Koulutusohjelman sisältöä on laajennettu ja uskontoihin liittyvän tematiikan rinnalle ovat tulleet muun muassa koulutukseen, kasvatustieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin liittyvät kysy-myksenasettelut, jotka liittyvät keskei-sesti monikulttuurisuuden käsitteeseen, Sabour sanoo.

Koulutus edistää vuoropuhelua

Kansainvälinen yliopistollinen koulu-tusohjelma on yksi keino kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen. Yhdistyneiden kansakuntien Kasvatus-,

Meidän onmyös oltava

realistisia jamuistettava,

ettei koulukaanvoi tehdä

ihmeitä, jos muutyhteiskunnassa

vaikuttavat voimat eivät tue

monikulttuurisuuteenliittyviä arvoja.

”

�

u n i v e

r s

⇨

tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon kult-tuurista monimuotoisuutta koskevassa yleisjulistuksessa korostetaan, että kult-tuuriseen monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä on opetettava kouluissa ja laajemminkin koko yhteiskunnassa.– Yliopistollisessa koulutuksessa olem-me eräänlaisia uranuurtajia tässä suh-teessa, koska meillä on jo olemassa ai-hepiiriin liittyvä koulutusohjelma, josta monet muut yliopistot ovat ottamassa mallia, Sabour toteaa.

Sabour muistuttaa, että koulutus ylipää-täänkin on tärkeä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäjä. Tosin senkään merkitystä ei pidä korostaa liikaa.– Meidän on myös oltava realistisia ja muistettava, ettei koulukaan voi tehdä ihmeitä, jos muut yhteiskunnassa vai-kuttavat voimat eivät tue monikulttuu-risuuteen liittyviä arvoja. Ja koulutuskin heijastaa osaltaan yhteiskunnan domi-noivaa ideologiaa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa monikult-tuurisuuden haasteisiin herättiin erityi-sesti 1990-luvulla, kun ulkomaalaisten määrä maassa lisääntyi. Kansainvälisty-vässä ilmapiirissä vahvuudeksi koettu suhteellisen homogeeninen kulttuuri alkoi muuttuvassa maailmassa muodos-tua ongelmaksi.– Siinä vaiheessa monikulttuurisuuteen liittyvässä koulutuksessa tehtiin Suo-messa erittäin merkittäviä edistyksiä. Kokonaan toinen tarina on, onko tämä todellisuudessa vaikuttanut ihmisten ar-voihin ja asenteisiin.

Konfliktien kulttuuriset ulottuvuudet ovat korostuneet

Kulttuurien kohtaaminen ja erilaiset kulttuurien väliset konfliktit eivät ole vain nykyisen maailman ilmiö. Viime vuosina erilaisten konfliktien kulttuuri-set ulottuvuudet ovat kuitenkin nousseet aiempaa korostetummin esille. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet kolonialismi sekä siirtomaavallan purkaantuminen. Viimeisimpinä vuosikymmeninä taas globalisaatio sekä vanhojen ideologisten vastakkainasettelujen murentuminen ovat nostaneet kulttuurien välisiä vas-takkainasetteluja pinnalle.– Berliinin muurin kaatumisen jälkeen ideologiset erot eivät olleet enää niin merkittäviä. Kulttuureihin liittyvät ky-

symyksenasettelut alkoivat 1990-luvulla nousta esille yhä korostetummin, mihin osaltaan vaikutti Samuel P. Huntingto-nin vuonna 1993 ilmestynyt artikkeli Iskevätkö sivilisaatiot yhteen.

Kulttuuristen konfliktien taustalta löy-tyy kuitenkin useimmiten paljon laa-jempia talouteen ja politiikkaan liittyviä kysymyksiä. Lähi-idän konflikteja ei voi ymmärtää yksinomaan islamilaisen ja läntisen kulttuurin yhteentörmäyksenä, sillä kysymys on myös muun muassa öl-jystä, vallanjaosta ja vaikutusvallasta.– Kulttuuristen kysymysten esiin nosta-misella on helpompi mobilisoida laajat massat liikkeelle. Ihmisten uskonto tai arvomaailma, heidän identiteettinsä ovat asioita, jotka koskettavat jokaista yksilöä. Kun ne ovat uhattuina, ihmisiä on helpompi herätellä.

Monikulttuurisuuden suurlähettiläät

Joensuun yliopiston Cultural Diversity -maisterikoulutusohjelma on seitsemän toimintavuotensa aikana yhdistänyt kymmenistä eri maista tulleita opiske-lijoita. Sabourin mukaan heitä voidaan perustellusti nimittää monikulttuuri-suuden suurlähettiläiksi. Esimerkiksi samassa opiskelija-asunnossa asuneet turkkilainen ja Kreikan Kyprokselta tul-lut opiskelija ystävystyivät, vaikka Kyp-roksen kreikkalaisten ja turkkilaisten konfliktilla on pitkä historia takanaan.– Molemmat jo valmistuneet, ja nyt jatko-opintojaan suorittavat opiskeli-jat yrittävät välittää täällä oppimaansa

omassa työssään.

Opiskelijat vievät samalla myös Suomi-kuvaa maailmalle.– Opiskelijat viettävät Suomessa noin kolme vuotta, ja lähtiessään he ottavat pienen palan Suomea mukaansa. Eräs indonesialainen, nyt diplomaattina työskentelevä opiskelija totesi, että Suo-mi on hänelle toinen kotimaa, jonka hän tulee esittämään erittäin myöntei-sessä valossa. Mikrotasolla koulutusoh-jelma palvelee siis myös Suomi-kuvaa, Sabour toteaa.

Tulevaisuudessa Cultural Diversity -maisterikoulutusohjelmaa ollaan ver-kottamassa maailmalle aiempaa voimak-kaammin. Ohjelman koordinaattorin, amanuenssi Jarmo Romppasen mu-kaan ohjelmaa haetaan parhaillaan osaksi Erasmus Mundus -ohjelmaa.– Olemme kartoittaneet yhteistyö-kumppaneita. Mahdolliset kumppa-nuusyliopistot sijaitsevat Espanjassa, Italiassa, Ranskassa sekä Slovakiassa. Erasmus Mundus -ohjelman pohjana olisi nykyinen koulutusohjelma, jolle saadaan näin laajempi globaali ulottu-vuus, Romppanen kertoo.

Viime kesänä Sabour oli Ulkoasiainmi-nisteriön kutsumana esittelemässä kan-sainvälistä maisterikoulutusohjelmaa Nanjingissa, Kiinassa pidetyssä The First ASEM Interfaith Dialogue -kon-ferenssissa. Siellä osanottajat Aasiasta kuin myös Euroopasta kiinnostuivat ohjelman sisällöstä.– Singaporessa sijaitsevan Asia-Europe Foundationin eteläkorealainen johtaja Wonil Cho totesi, että Cultural Diversi-ty -ohjelma voi olla koulutusyhteistyön eräänä mallina, Sabour sanoo.

Jarmo Romppanen on ohjelman koordinaattori.

Ihmisten uskontotai arvomaailma,

heidän identiteettinsä

ovat asioita,jotka koskettavatjokaista yksilöä.

Kun ne ovatuhattuina, ihmisiä

on helpompiherätellä.

”

�

lomakolumniKalle Määttä

Tuottavuusohjelmien, jatkuvien muutosprosessien ja stressin puristuksessa on kerrassaan mahtavaa päästä lomalle. Koko perhe voi irrottautua arjen rutiineista ja löytää toinen toi-sensa. Jo pelkästään loman suunnittelu on ollut kokemus. Mitä sitten voikaan olla itse loma auringon paahteessa kaukana, kaukana koleasta ja tuulisesta kotimaasta?

Lentokoneen on pitänyt lähteä jo puoli vuorokautta sitten, mutta eipä ole lähtenyt, eikä ku-kaan näytä tietävän vieläkään, milloin kone lähtee. Mutta suomalainen ei valita: onhan näitä

viivästymisiä ollut muillakin. Ja ollaanhan sitä joka tapauksessa jo lentokentällä saakka.

Vihdoin lentokoneessa ja lähtö vain 18 tuntia myöhässä: tästä kannatti joka tapauksessa maksaa kaksinkertainen hinta tavanomaiseen matkaan verrattuna. Jalkatila lentokonees-sa lienee tarkoitettu alle 10-vuotiaille, ja tässä pitäisi nyt istua puoli vuorokautta; ja toivottavasti ilman veritulppaa. Joku yskii vieressä hillittömästi. Pari penkkiriviä edem-pänä kaksi heimoveljeä on lentoemäntien rauhoiteltavana: alkoholi ei näytä sopivan kaikille.

Vihdoin perillä – rättiväsyneenä, mutta kuitenkin. Illalla ehtii vielä syömään, joten sin-ne saman tien hotelliin kirjoittautumisen jälkeen. Perheen nuoret haluavat ostaa kaikista kalleimmat ateriat jälkiruokineen ikään kuin vanhemmat olisivat investointipankkiireita. Tosiasiassa he eivät ole investointipankkiireita nähneetkään. Ja kalaruokiin perheen nuoret eivät koske ikään kuin heillä olisi pelko voimakkaista allergisista reaktioista.

Retket ovat lomamatkojen suola. Perheen vanhin lapsi ei tosin suostu lähtemään mille-kään retkelle, koska hän on lomalla. Kaksi nuorimmaista kyllä lähtisi retkelle, mutta aivan

toiselle retkelle, mikä kotimaassa on ehditty varaamaan. Ja äiti kyynelehtii tunnin kiistelyn jälkeen, minkä jälkeen perheenisä päätyy paikalliseen juottolaan. Retkissä näyttää olevan sitä jotakin.

Neljäs päivä meneillään ja kaksi perheenjäsentä yskii ja valittaa päänsärkyä. Lääkkeetkin oli-vat unohtuneet kotiin, eikä matkavakuutuskaan tainnut olla voimassa. Influenssarokotus oli taas kerran unohtunut. Ja lomaa oli jäljellä vielä kymmenen päivää.

Yksi tärkeimmistä asioista lomalla on, että saa levätä. Viereisessä huoneistossa tosin heimovel-jet palaavat joka yö kello kahden aikaan ravintolakierrokseltaan ja ”öykkä ja möykkä” on sen mukainen. Vihdoin kuudelta valot ja heimoveljet sammuvat. On taas levon aika.

Paluumatkalla taas samat kommervenkit kuin mennessä: lennon myöhästyminen ja laski-moveritulpan vaara ovat jo tuttuja juttuja. Väsymys painaa päälle, perheenjäsenet eivät puhu toisilleen: isä nyt on toki todennut, ettei lähtisi enää koskaan saman lössin kanssa minkään-laisille lomamatkoille.

Kuinka ihanaa onkaan palata takaisin töihin!

�

u n i v e

r s

Savonlinnan normaalikoulun toimin-ta laajenee peruskoulun yläluokille syk-syllä 2008. Tämä merkitsee yhtenäisen peruskoulun toiminnan aloittamista. Joensuun yliopiston päätös vahvistaa Savonlinnan opettajankoulutusta. Se on myös valtakunnallisesti merkittävä, kos-ka vastaavia ratkaisuja ei ole toistaiseksi tehty muualla Suomessa.– Olemme huojentuneita, että ratkaisu asiassa on vihdoin tehty. Prosessi käyn-nistettiin vuonna 2002 ja tulossopimus-neuvotteluissa asia oli mukana 2005. Yhteistyö kaupungin ja yliopiston joh-don ja Etelä-Savon alueen edunvalvoji-en kanssa on ollut koko prosessin ajan rakentavaa. Itä-Savossa opettajankoulu-tuksen kehittäminen on nähty erittäin tärkeäksi ja siihen liitetään paljon odo-tuksia, Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti kuvaa tunnelmia.

Ripatti pitää yliopiston päätöstä ylä-luokkien perustamisesta erittäin mer-kittävänä panostuksena paitsi harjoit-telukoulun toimintaan, myös koko opettajankoulutuksen ja Savonlinnan kampuksen yliopistotoimintojen vah-vistamiseen.– Erikoistumalla ja profiloitumalla vah-vistamme mahdollisuuksiamme myös tulevaisuudessa. Ratkaisu vuosiluokkien 7–9 perustamisesta helpottaa myös Sa-vonlinnan kouluverkon perustamista.

Yliopisto haluaa päätöksellään vahvis-taa Savonlinnan opettajankoulutuslai-toksen profilaatiota paitsi yhtenäisen perusopetuksen opettajankoulutuksessa myös taito- ja taideaineiden opetuksessa sekä profiilialoja tukevassa tutkimukses-sa. Savonlinnan opettajankoulutuslai-toksella voi opiskella sekä lastentarhan-,

luokan- että aineenopettajaksi. Jatkossa vuosiluokkien 7–9 opettajankelpoisuu-den voi hankkia teknisessä työssä ja tekstiilityössä, kotitaloudessa, matema-tiikassa sekä musiikissa.

Uuden kohtaamista

Ripatti luonnehtii tulevaa muutosta uuden kohtaamiseksi ja rakentamiseksi. Normaalikoululla yhtenäistä peruskou-lua lähdetään rakentamaan olemassa olevan päälle.– Tässä ei ole kyse olemassa olevien rakenteiden ja vakiintuneiden toimin-tamallien yhteenliittämisestä, vaan olemme luomassa uudenlaista mallia. Voimme lähteä miettimään opetuksen ja koulun organisointiin liittyviä kysy-myksiä uudelta pohjalta.

Yksi esimerkki uusista mahdollisista

toimintamalleista on virkarakenteen uudistaminen. Sekä Savonlinnan nor-maalikoululta että opettajankoulutus-laitokselta on lähivuosina jäämässä eläk-keelle paljon väkeä.– Normaalikoulun ja opettajankou-lutuslaitoksen virkoja voitaisiin tässä tilanteessa liittää lähemmäs toisiaan ja kytkeä näin teorian opetusta sekä tutki-musta suoraan opettajan työhön. Opet-tajankoulutuksen kehittämisraportissa heitettiin harjoittelukouluille haaste oman tutkimustoiminnan lisäämisestä, ja näin voisimme liittää normaalikou-lun opettajien työhön raportissa perään-kuulutettua tutkimustoimintaa, Ripatti havainnollistaa.

Suunnittelutyö on jo käynnistynyt

Normaalikoululla päätös vuosiluokki-en 7–9 perustamisesta on käynnistä-

Mikko Ripatin mukaan Savonlinnan normaalikoululla katsotaan nyt rohkeasti kohti uutta.

teksti Sari Eskelinen kuva Pekka Ranta

Yläluokkien opetus alkaa Savonlinnan normaalikoulussa

�

Joensuun yliopistossa suoritettiin en-nätysmäärä maisterin- ja tohtorintut-kintoja vuonna 2007. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna valmistui 761 maisteria, mikä on kymmenen pro-senttia enemmän kuin vuonna 2006. Aiempi ennätys maisterintutkinnoissa on vuodelta 2005, jolloin valmistui 700 maisteria. Uusia tohtoreita puolestaan valmistui 65, mikä ylittää aiemman en-nätyksen neljällä tohtorintutkinnolla.

Joensuun yliopiston rehtori Perttu Var-tiainen on tulokseen erittäin tyytyväi-nen. Vuosituhannen alussa laajennetut koulutusohjelmat, kuten teologian sekä kauppa- ja oikeustieteiden alat, ovat Vartiaisen mukaan päässeet hyvään vauhtiin, mikä näkyy maisterin tutkin-tojen määrän lisääntymisenä. Valtakun-nallisesti Joensuun yliopisto on erittäin tehokas perustutkintojen tuottaja ja tiedekunnissa on kiinnitetty erityistä huomiota opintojen kulkuun. Myös jatkotutkintojen osalta kehitys on ollut erinomainen, mikä perustuu yliopiston omaan aktiiviseen tutkimustoimintaan.

Vartiainen uskoo, että yliopistolla on mahdollisuus saavuttaa tulossopimus-kauden 2007–2009 kuluessa tulosta-voitteensa, vaikka opetusministeriö on asettanut ne etenkin luonnontieteelli-

sellä alalla poikkeuksellisen korkeiksi.

Kokonaisuudessaan erinomainen tut-kintotilanne antaa vuonna 2010 toimin-tansa aloittavalle Itä-Suomen yliopistol-le hyvät lähtöasetelmat. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että korkea-tasoisen tutkimuksen ohella yliopistossa on myös korkeatasoista opetusta.

Eniten maistereita, 259, valmistui kas-vatustieteelliseltä koulutusalalta. Huma-nistiselta koulutusalalta valmistui 140 maisteria, kauppatieteelliseltä 36, luon-nontieteelliseltä 89, maatalous- ja met-sätieteelliseltä 60, yhteiskuntatieteelli-seltä 110, teologian 51 sekä psykologian koulutusalalta 16. Kauppatieteissä tut-kinnot tilastoidaan valtakunnallisesti Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle, mutta tosiasiallisesti opiskelijat suoritta-vat opintonsa Joensuussa, ja ne resursoi-daan Joensuun yliopistossa.

Tohtoreita valmistui eniten luonnontie-teissä, kaikkiaan 30. Sekä humanistiselta että yhteiskuntatieteelliseltä koulutus-alalta valmistui 8 tohtoria, maatalous- ja metsätieteelliseltä sekä kasvatustieteelli-seltä koulutusalalta 7 kummastakin, teologiasta 3 sekä kauppatieteelliseltä koulutusalalta 2.

Ennätysmäärä maistereita ja tohtoreita valmistui

nyt mittavan suunnittelutyön. Ripatin mukaan muutos tuo mukanaan uusia rakenteellisia ja pedagogisia käytäntöjä, joten nykyisiä toimintatapoja joudutaan miettimään uudesta näkökulmasta.– Saman soisi myös muille kouluille, sillä aika-ajoin on hyvä käydä läpi peda-gogisia peruskysymyksiä.

Yhtenäiseen peruskouluun siirtymisen myötä Savonlinnan normaalikoululla joudutaan miettimään opetussuunni-telmaa, jossa käydään läpi muun muas-sa opetettavat aineet ja niiden laajuus, tuntikehyksiin liittyvät kysymykset sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt.– Toiseksi meidän on tarkasteltava, mi-ten itse opetus organisoidaan ja järjes-tetään.

Haasteita tuo myös normaalikoulu-jen perustehtävä eli opetusharjoittelun ohjaaminen. Sen rakenteita joudutaan Ripatin mukaan miettimään uudelleen, erityisesti pitkien sivuaineiden näkökul-masta.– Meidän on pohdittava aineenopetta-jakoulutuksen laajenemiseen liittyviä kysymyksiä sekä koulutuksen liittämistä monialaisten opintojen harjoitteluun. Meidän on luotava harjoittelumalleja, jotka tukevat tätä, Ripatti toteaa.

Ratkaistavana ovat myös tiloihin sekä opetusmateriaaleihin ja -välineistöön liittyvät kysymykset. Ripatin mukaan tässä voidaan osittain hyödyntää Savon-linnan opettajankoulutuslaitoksen tiloja ja välineistöä.– Viides iso asiakokonaisuus, jota jou-dumme vakavasti pohtimaan, on kou-lun toimintakulttuuri. Iso kysymys on, mitä muutoksia koulun arkikäytänteissä joudutaan tekemään, kun kouluun tu-lee yläkoulun oppilaita. Tästä olemme jo käyneet mielenkiintoista pedagogista keskustelua. Tästä valmiudesta uuden kohtaamiseen täytyy antaa kiitosta koko henkilökunnallemme.

Nykyisen kuudennen vuosiluokan op-pilailta tiedustellaan kevään aikana, haluavatko he jatkaa normaalikoulun oppilaina ensi syksynä vai siirtyvätkö he läheiselle Talvisalon koululle. Pää-töstä pohjustetaan tammikuun lopussa järjestettävässä tilaisuudessa, jossa esi-tellään vaihtoehtoisten koulujen tiloja ja opetustarjontaa oppilaille ja heidän vanhemmilleen.

�

u n i v e

r s

Pedagogisen hyvinvoinnin tutkimus on yksi Joensuun yliopiston kasvatuksen, kehityksen ja koulutuksen painoalan osaamiskeskittymistä. Osaamiskeskit-tymään sitoutuneet tutkijat muodosta-vat monitieteisen tutkijaryhmän, jon-ka tavoitteena on edistää opetuksen, oppimisen ja koulutusorganisaatioiden tutkimusta ja kehittää erilaisia pedago-gisia ratkaisuja ja toimintamalleja sekä yksilön että kouluorganisaation hyvin-voinnin edistämiseksi. Tutkimusryh-män juuret ovat ennen kaikkea erityis-pedagogisessa, kasvatustieteellisessä ja psykologisessa tutkimuksessa.

Käsiteparia ’pedagoginen hyvinvoin-ti’ tarkastellaan osaamiskeskittymässä metaforisesti. Käsitteiden pedagogiikka ja hyvinvointi elementit yhdistyvät uu-deksi merkitysrakenteeksi, jota ei alku-peräisistä käsitteistä voi löytää. Aiempi hyvinvointia ja työhyvinvointia tarkas-televa tutkimus on tukeutunut vahvasti psykologisiin sekä hoito- ja lääketieteel-lisiin lähtökohtiin, jolloin keskiössä ovat olleet yksilön hyvinvointi ja terveys. Sosiologisesti hyvinvoinnin tarkastelun kohteena ovat puolestaan olleet yksilön sosiaalinen toiminta ja yhteisön jäse-nyys sekä hyvinvointi yhteiskunnallises-ti tarkasteltuna. Sen sijaan pedagogiikan ja hyvinvoinnin suhdetta on toistaiseksi tutkittu vähän, sillä kasvatustieteellisissä tutkimuksissakin on useimmiten ero-

tettu yksilö- ja organisaationäkökulma toisistaan. Tällöin hyvilläkin tutkimus-asetelmilla saadut tulokset ovat olleet pirstaleisia ja niitä on ollut vaikea hyö-dyntää.

Suomalaisen koulutuksen tavoitteena on lähtökohtaisesti tuottaa hyvinvointia ja ehkäistä oppijoiden syrjäytymistä kou-lutuksesta ja yhteiskunnasta. Ratkaisut, joilla tähän pyritään, ovat useimmiten pedagogisia, ensisijaisesti oppimista tu-kevia ja tuottavia. Käänteisesti voidaan kuitenkin kysyä, ovatko nämä tehdyt tai suunnitellut pedagogiset toimet riittäviä tai jopa pahoinvointia ja syrjäytymistä tuottavia. Pedagogisen hyvinvoinnin osaamiskeskittymässä hyvinvointi ja

sen luomiseksi tehtävät toimet ymmär-retään laajemmaksi kokonaisuudeksi, jolloin myös perheen, yksilön ja kou-lutusorganisaatioiden vuorovaikutus-kulttuurit ja niiden toimivuus nähdään merkityksellisiksi.

Osaamiskeskittymässä tehtävä tutkimus tarkastelee pedagogista hyvinvointia ulottuvuuksinaan muun muassa yksilöi-den sisäiset prosessit, yksilöiden välinen vuorovaikutus sekä kouluorganisaatio, sen rakenteet ja toimintakulttuurit. Tut-kimuksen kohteina ovat esiopetuksen, perusopetuksen, toisen asteen ja kor-kea-asteen koulutusten opettajat, op-pijat ja muut yhteisön toimijat. Lisäksi tutkimuskohteina ovat myös siirtymät koulutustasolta ja koulutusorganisaati-osta toiseen. Tutkimusryhmäkohtaisesti näkökulmat vaihtelevat yksilöstä yhtei-söön.

Toiminnan ensimmäisessä vaiheessa jo tutkimusryhmissä aloitetun tutki-mustyön ohella kartoitetaan osaamis-keskittymän tutkijoiden erilaisia tut-kimuksellisia näkökulmia pedagogisen hyvinvoinnin käsitteeseen ja luodaan yhteinen näkemys, joka on lähtökohta-na osaamiskeskittymän jatkolle. Tutki-muksellisesti pedagogisen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä tuottaa uuden kes-kustelun avauksen hyvinvoinnin käsit-teeseen ja tematiikkaan sekä kartoittaa

Hyvinvoinnin tutkimusta uusista lähtökohdistaPedagogisen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä tekee opetuksen ja oppimisen tutkimusta oppijan, opettajan ja koulutusorganisaation hyvinvoinnin edistämiseksi.

teksti Sari Havu-Nuutinen, Minna Mäkihonko, Minna Haring, Pirkko Niiranen, Anu Haapala kuva Ilkka Konttinen

Osaamiskeskittymän suunnittelu- ja koordi-naatioryhmään kuuluvat professori Leena Ho-lopainen, erikoistutkija Janne Pietarinen sekä yliassistentti Kristiina Lappalainen.

�

siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Pit-källä tähtäimellä osaamiskeskittymässä tehtävä tutkimus voi tarjota Joensuun yliopiston kasvatustieteen ja lähialojen tutkimukselle sen omaleimaisuuden, jonka turvin tieteenala voi menestyä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä-kin kilpailussa.

Vuoden 2007 alusta toimintansa aloit-taneen tutkimusryhmän työ on vielä alkuvaiheessa, mutta jo nyt on havait-tavissa osaamiskeskittymään kuuluvi-en tutkimushankkeiden ja tutkijoiden vuoropuhelun, yhteisten intressien etsi-misen ja yhteistoiminnan lisääntymistä. Useiden eri tieteenalojen tutkijoiden ai-kaisempaa tiiviimpi yhteistyö toimii jo sellaisenaan tutkijoiden jatkokoulutuk-sena, mutta tutkijakoulutusta voidaan myös järjestää joustavasti tarpeiden mu-kaan ja tarjota sitä muillekin yksiköille. Onkin lupa odottaa, että tutkijoiden ja tutkimushankkeiden yhteistyön tiivisty-minen näkyy ennen pitkää myönteisesti tutkimuksen laadussa ja tämän alan tut-kimustoiminnan kasvussa.

Osaamiskeskittymän tutkimushankkeis-sa on sekä kansallisia että kansainvälisiä kumppaneita, ja useita näistä hankkeis-ta on rahoitettu merkittävällä yliopiston ulkopuolisella rahoituksella. Pedagogi-sen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän tutkijat ja heidän yhteistyökumppanin-sa muodostavat perustan pedagogisen tutkimuksen kansainväliselle yhteistyö-verkostolle.

Osaamiskeskittymällä on merkitystä myös pedagogisen hyvinvoinnin tut-kimusteemoihin sitoutuneiden jatko-opiskelijoiden rekrytoinnille. Osaa-miskeskittymän tavoitteena on tarjota jatko-opiskelijoille monitieteinen työs-kentely-ympäristö, ohjaus sekä vertais-ryhmän tuki. Osaamiskeskittymää voi-taneen ajatella yliopistopedagogiikan kehittämisen yhtenä kenttänä, jonka erityisalueena on opinnäytetutkimusten ohjauksen ja mentoroinnin kehittämi-nen.

Yhteiskunnan muutos kohti oppimis-yhteiskuntaa vaatii tehokkaiden pe-dagogisten ratkaisujen kehittämistä oppimisen edistämiseksi koko ihmisen elämänkaaren ajan. Tämän kehityksen tulisi tapahtua kuitenkin hyvinvoinnin ehdoilla eikä sen kustannuksella.

Pientä rajaa sentään...

Vuosi taas vaihtui, mutta mikään ei takaa kielikömmähdysten vähenemis-tä vuonna 2008. Tuskin kukaan lupasi – tai ei ainakaan tunnusta luvanneensa: “Tänä vuonna en tee yhtään pilkku-virhettä.” Siten kyttäys jatkuu entiseen tapaan. Jotkin huonot muotoilut aihe-

uttavat vain kevyttä paheksuntaa, mutta seuraavan kaltainen toiminta on ehdot-toman tuomittavaa:

Naisilla työssäkäynti on edelleen Saksas-sa harvinaisempaa kuin monissa muissa maissa.

Jos sanan naisilla asemesta käytetään vaikkapa sanaa polkupyörillä, koko vä-lineellistämisen kauheus paljastuu lu-kijalle heti. Vaikkei svetisismejä enää metsästetäkään purismin kiilto silmissä, tällaiset hos-rakenteen heijastumat olisi syytä kitkeä armottomasti. Naisten työs-säkäynnistä ei sen sijaan ole mitään pa-haa sanottavaa.

Kevään aikana kirjasto järjestää puo-len tunnin mittaisia tietoiskuja uusista elektronisista aineistoista. Maksuttomat tietoiskut järjestetään kirjastossa eikä ennakkoilmoittautumisia vaadita. Tilai-suudet ovat avoimia kaikille yliopisto-laisille, ja erityisesti yliopiston henkilö-kunta toivotetaan tervetulleeksi.

Esittelyssä on muun muassa hakuteoksia ja monitieteisiä e-lehtipalveluita. Tar-

kemmat tiedot esiteltävistä aineistoista ja tilaisuuksien ajankohdista löytyvät sekä kirjaston kotisivuilta että yliopis-ton intranetin uutisista. Ensimmäisenä esitellään elektroniseen MOT-sanakir-jastoon hankittu viron kielen sanakirja sekä käännöstyötä helpottava englannin kielen tarkistusohjelma MOT Kielen-tarkistin. Tietoisku pidetään 1.2.2008 kello 10.00–10.30 kirjaston opetus-luokassa (C OPE).

Kirjasto esittelee uusia e-aineistoja

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissää-tiö on päättänyt tukea Joensuun yliopis-ton toimintaa myöntämällä vuosittaisen tutkija-apurahan. Vuosittainen apuraha on suuruudeltaan 14 500 euroa.

Joensuun yliopisto julistaa haettavaksi tutkija-apurahan vuoden ajaksi Poh-jois-Karjalan kehittämiseen liittyvään tutkimukseen. Kysymykseen tulevat Jo-ensuun yliopiston kaikki tieteenalat, yli-opistoon sisältyvä koulutus sekä taiteen ja kulttuurin kautta Pohjois-Karjalan kehittämistä edistävät asiat. Apurahaa voivat hakea Joensuun yliopiston palve-luksessa oleva henkilökunta ja Joensuun yliopistossa jatko-opintoja suorittavat. Apurahan saajan edellytetään ainakin osittain tekevän tutkimusta päätoimi-

Tutkija-apuraha haettavana

sesti.

Vapaamuotoiset hakemukset työ- ja tutkimussuunnitelmineen sekä mahdol-lisine lausuntoineen pyydetään osoitta-maan 14.2.2008 mennessä Joensuun yliopiston kirjaamoon. Apurahan saajan päättää yliopiston rehtori ja saaja julkis-tetaan 29.3.2008 Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön vuosikokouksessa.

Mahdollisiin tiedusteluihin vastaa hal-lintojohtaja Petri Lintunen, puh. (013) 251 2011, petri.lintunen@joensuu.fi.

Joensuun yliopisto,Hallintovirasto, PL 111, 80101 JoensuuKäyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora

10

u n i v e

r s

Koko suomalaisen luonnonsuojelun symboliksi nousseen saimaannorpan elinpiiristä ja liikkumisesta on viimei-simmissä tutkimuksissa saatu paljon uutta tietoa. Joensuun yliopiston norp-patutkimusryhmän havaintojen mu-kaan saimaannorpan elinpiirin käyttö on odotettua laajempaa. Tästä osoi-tuksena on norpan siirtyminen toiselle vesistöalueelle, joka todennettiin tut-kimuksessa nyt ensimmäistä kertaa. GPS/GSM-lähetintä selässään kantanut nuori norppauros Kesto-Juha siirtyi vii-me syksynä talvehtimaan Saimaan Hau-kivedeltä Joutenvedelle.

Joensuun yliopistossa on tutkittu sai-maannorpan biologiaa jo yli neljännes-vuosisadan ajan. Viimeisimpien vuosien aikana ekologisessa kenttätutkimuksessa on pystytty seuraamaan norpan elämää entistä tehokkaammin ja tarkemmin uusien teknologisten laitteiden myötä. Viime kesänä kenttätutkimuksissa käy-tettiin ensimmäistä kertaa uutta GPS/GSM-tekniikkaa. Sen avulla on saatu entistä tarkempaa tietoa norpan liikku-misesta.– Päivittäin saamme lähettimellä va-rustettujen norppien liikkeistä 5–30 havaintoa. Perinteisellä telemetrisellä lä-hettimellä varustettuja norppia olemme kuunnelleet yleensä kahdesti viikossa. Perinteinen menetelmä on sitonut myös tutkijoiden voimavaroja uutta tekniik-kaa enemmän, tutkija Marja Niemi toteaa.

Niemi on tutkijana hankkeessa, jossa selvitetään saimaannorpan talviaikaista

käyttäytymistä uuden tekniikan avulla. GPS/GSM-tekniikkaa ei ole aiemmin käytetty makean veden altaassa elävien eläinten tutkimiseen, joten sikälikin tutkimus on haastavaa.– Laitteiden valmistajalla ei ollut ai-kaisempaa tietoa siitä, kuinka laitteet toimivat makean veden altaissa. Viime keväänä laitteet kiinnitettiin kahteen Saimaalla kiinniotettuun aikuisikäiseen tutkimusnorppaan.

Paikannustietoa satelliiteista

Kesto-Juhan ja Helgan liikkeitä on seurattu kevään karvanlähdön jälkeen tiiviisti. Tammikuun 2008 alkuun mennessä norpista oli tehty lähes 9 000 yksittäistä paikannusta ja eläinten su-

kelluksista havaintoja oli kertynyt lähes 100 000. Pitkiäkin matkoja liikkuneet norpat yllättivät tutkijat.– Kesto-Juha on ensimmäinen yksilöi-ty norppa, jonka on havaittu siirtyneen vesistöstä toiseen. Kesän aikana Kesto-Juha siirtyi kapeaa väylää pitkin Hau-kivedeltä Joutenvedelle, missä se nyt talvehtii.

Uudella tekniikalla saadaan aiempaa tarkempia seurantatietoja sukelluspi-tuuksista, sukellussyvyyksistä ja veden lämpötilasta. Paikannustietoa saadaan 24:stä maapalloa kiertävästä GPS-satel-liitista, joiden välittämä tieto tallentuu norppien selkään kiinnitettyihin lähet-timiin. Kun norppa viettää aikaansa kuivalla maalla, lähettimeen tallentunut

teksti Sari Eskelinen kuvat Marja Niemi

Marja Niemi seuraa juuri lähettimen selkäänsä saaneen Toukon matkaa kohti sukellusvesiä.

Kesto-Juha siirtyi vesistöstä toiseenJoensuun yliopiston saimaannorppatutkimuksessa on saatu paljon tietoa norppien liikkumisesta uuden tekniikan avulla. Tänä vuonna GPS/GSM-tekniikalla seurattavien tutkimusnorppien määrää lisätään.

11

tieto puretaan Skotlannissa sijaitsevalle palvelimelle ja sieltä edelleen suoraan Joensuun yliopiston tutkijoiden tieto-koneille.– Saamme tekniikan avulla valtavasti tietoa. Sen tarkka analysoiminen vie ai-kaa ja olemme vasta työn alussa.

Urpo mukana jo kolmannen kerran

Uuden GPS/GSM-tekniikan rinnal-la on käytetty myös perinteistä radio-telemetristä menetelmää, jossa tutki-musnorppien liikkeitä voidaan seurata lähettimen avulla. Havaintoja kertyy huomattavasti vähemmän kuin uudessa tekniikassa, sillä eläinten liikkeitä seura-taan kaksi kertaa viikossa. Perinteisillä lähettimillä seurattiin viime vuonna viittä aikuista norppaa.

Yksi seurannassa olleista norpista oli Urpo, jonka liikkeitä havainnoitiin jo kolmatta kertaa. Ensimmäistä ker-taa Urpon liikkeitä seurattiin vuosina 1999–2000. Silloin norppa oli nuori yksilö. Aikuisikään ehtinyttä Urpoa on lisäksi päästy seuraamaan tutkimuskau-

Urpon liikkeitä on päästy seuraamaan perinteisen lähettimen avulla jo kolmen tutkimuskauden aikana.

sina 2006–2007 ja 2007–2008. Niemen mukaan on hyvä, että tutkimuksissa pystytään tekemään myös pitkäaikais-seurantaa.– Meillä on ollut seurannoissa mukana muutamia sellaisia yksilöitä, joita ha-luaisimme tarkkailla uudelleenkin. On kuitenkin yllättävän vähän sellaisia yksi-löitä, jotka saadaan kiinni toistamiseen.

Uutta tietoa kuuttien liikkumisesta

Viime kesänä lähettimet kiinnitettiin myös kahteen kuuttiin. Tutkimuksel-lisesti kuuttien saaminen mukaan seu-rantatutkimuksiin oli Niemen mukaan tärkeää.– Valitettavasti toinen tutkimuskuuteis-ta tarttui kiinni pyydyksiin ja meneh-tyi. Toisen kuutin liikkeitä seurasimme marraskuun puoliväliin saakka.

Kuuttien liikkumisesta saatiin tutki-muksissa paljon uutta tietoa. Havainto-jen perusteella norppa liikkuu jo poika-sena yllättävän paljon. Kalanpyydyksiin menehtynyt kuutti liikkui pisimmillään noin kolmen kilometrin säteellä synty-

mäluodostaan, ja marraskuulle seuran-nassa ollut kuutti teki jopa 5–10 kilo-metrin matkoja syntymäseudultaan.– Saamaamme tutkimustietoa voidaan jatkossa käyttää saimaannorpan suojelu-toimien perustana. Koska kalanpyydyk-set tappavat edelleenkin eniten norppia, voidaan uuden tiedon avulla verkkoka-lastuksen rajoitukset määrittää entistä tarkemmin, Niemi muistuttaa.

Satelliittipaikannusta laajennetaan

Tälle vuodelle on saatu lupa kolmen kuutin seuraamiseen lähettimien avul-la. Lisäksi tutkimuslupa on seitsemälle aikuiselle kuutille. Niistä 4–5:lle asen-netaan GPS/GSM-lähetin. Tämä on mahdollista, koska WWF myönsi Joen-suun yliopistolle vuoden 2007 Panda-palkinnon.– Panda-palkinto on arvokas tunnustus Joensuun yliopiston koko norppatutki-mukselle ja käytännössäkin nyt todella hyödyllinen, koska pystymme hankki-maan tarvittavia lähettimiä useampia, Niemi kiittää.

1�

u n i v e

r s

Leikin nimi on ilmastonmuutos. Leik-kiessä jokainen saa esittää oman en-nusteensa ilmastonmuutoksesta eikä kukaan tunnu kaipaavan tieteeseen perustuvia arvioita. Tiedotusvälineiden edustajat osallistuvat myös leikkiin. He vetävät asiantuntijalausunnoista omia johtopäätöksiään ja jopa keksivät leikistä innostuessaan täysin omia jut-tuja. Näitä juttuja ruokkivat osaltaan myös talouden ja politiikan edustajat, jotka tuntuvat taitavan leikin säännöt parhaiten kertomalla muille leikkijöille vääristeltyjä ja valikoituja tietoja ilmas-tonmuutoksesta. Pian melkein koko ih-miskunta on leikissä mukana.

Ikävä kyllä, leikki on aina leikkiä eikä se perustu tieteelliseen tietoon, jota il-mastonmuutoksen torjuminen oikeasti tarvitsee. Näin kuvaili Ilmatieteen lai-toksen emeritusprofessori Juhani Rin-ne tämänhetkistä hallitsematonta ilmas-tonmuutoskeskustelua ja siihen liittyvää ilmapiiriä Joensuussa 9. tammikuuta pidetyssä Ilmasto muuttuu – muuttuuko Suomi? -Tieteen päivässä.

Monet ilmastonmuutosta ennustavat tutkimukset perustuvat entisaikojen sekä tämän päivän lämpötiloihin. Me-teorologien näkökulmasta tutkimukset perustuvat silloin vääriin tietoihin, kos-ka tulevat lämpötilat eivät ole ennus-tettavissa entisaikojen tai nykypäivän-kään ilmasto-oloilla. Jopa huomattavat poliittiset ja tieteelliset tahot käyttävät lausunnoissaan näitä väärän tiedon tut-kimuksia. Tällaisissa tutkimuksissa me-teorologien lausunnot jäävät usein vain sivuhuomautuksiksi, vaikka ne ovat ai-noita tietoja, jotka voi perustaa faktatie-toon ja laskettaviin kaavoihin. Rinteen mukaan tutkijat tuntuvat ole-

van sitä mieltä, että jos meteorologit pääsevät kertomaan laskennoistaan jo-honkin tutkimukseen, juttu lässähtää. Näin ollen meille esitetään jatkuvasti ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa, jossa on aina joku osa väärin. Ammatti-lainen pystyy erottamaan tutkimuksista oikean tiedon, mutta maallikko ei sii-hen pysty. – Edessänne on humpuukia ilman että te tiedätte siitä, julistaa Rinne.

Meteorologien mukaan ilmasto kyllä lämpenee ja muutoksen voi laskea niin sanotulla Stefan-Boltzmannin kaavalla. Kaavan mukaan laskettu lämpökäyrä kertoo meille muun muassa että vuonna 2003 ollut poikkeuksellisen kuuma kesä tulee olemaan vuosisadan puolivälis-sä lämpötilaltaan täysin tavanomainen kesä. Vuosisadan lopulla sellaiset kesät ovat jo harvinaisen kylmiä, jos niitä edes esiintyy.

Ilmasto siis lämpenee, mutta siitä tie-dottaminen on Rinteen mukaan tällä hetkellä harhaanjohtavaa, jopa viihteel-listä. Tiedotus on erittäin kirjavaa, ja se pohjautuu osin myös ”humpuukiasian-tuntijoiden” lausuntoihin. Rinne vertaa ilmastonmuutoksesta tiedottamista tu-pakkateollisuuden tiedotustyyliin: Ku-kaan ei sano, että ilmastonmuutoksen ennuste on väärä - ei vaan ole näyttöä, että se on oikeakaan. Näin ilmaston-muutosleikki voi jatkua kenenkään sitä estämättä.

Rinteen mukaan ilmastonmuutosleikin jälkeen on seurannut myös ilmaston-muutoksen torjuntaleikki ja seuraavaksi alkaa ilmastoon sopeutumisleikki. Se leikki tulee Rinteen mukaan jäämään näillä eväillä lyhyeksi.

– En osaa edes esittämieni faktojen poh-jalta kertoa, kuinka tähän ongelmaan tulisi puuttua. Mutta sen tiedän, että kaikki harhaanjohtava tieto asiasta on rikos ihmiskuntaa vastaan. Se on eten-kin rikos tulevia sukupolvia vastaan.

Juhani Rinteen lisäksi tieteen päiväs-sä puhui tutkija Ari Lampinen. Hän kertoi uusiutuvista energiamuodoista ja energiatehokkuudesta tämän päivän Suomessa. Tieteen päivä päättyi päivän otsikon mukaiseen paneelikeskusteluun. Keskusteluun osallistuivat Rinteen ja Lampisen lisäksi työministeri Tarja Cronberg ja professori Seppo Kello-mäki. Keskustelun puheenjohtajana toimi erikoistutkija Heikki Simola.

Leikitäänköilmastonmuutosleikkiä?

Emeritusprofessori Juhani Rinne kaipaa viih-teellisyyden sijaan faktoihin perustuvaa tiedo-tusta ilmastonmuutoksesta.

teksti ja kuva Nina Venhe

1�

muotokuvista

AK I E L I K O L U M N I

Pirkko Muikku-Werner

Suomen kansainvälistyminen jatkuu yhtä vääjäämättömästi kuin ilmaston lämpe-neminen. Paitsi että itse etsiydymme kaukaisiin maihin erilaista löytääksemme, maa-hamme hakeutuu muualta tulevia, joille suomalaisen kohtaaminen voi olla eksoottista. Kulttuurien välisiä eroja korostetaan usein liikaa, onhan ihmisillä paljon yhteisiäkin piirteitä, mutta silti suomalaisilla on ominaisuuksia, joista voi olla hyvä tietää etukä-teen. Toki on muistettava, ettei todellisuudessa ole mitään yhtenäistä suomalaisuutta, vaan alakulttuurien erot maan sisällä saattavat olla suurempia kuin kulttuurierot kahden valtion välillä. Mutta jos ajatellaan kulttuurienvälisen viestinnän helpottuvan siitä, että tulijat tunnistavat jotain omasta olemisen laadustamme, mitä keskivertosuomalaisuu-desta olisi tarpeen nostaa esille?

Peiliin katsoessa näytämme ihan kelvollisilta. Entä jos potretin ottaa maahamme mat-kannut? Brechtin luoma muotokuva kahdella kielellä vaikenevasta suomalaisesta ei enää oikein ole mallin näköinen, sillä kännyköiden myötä puheensorina on läsnä aina ja kaikkialla. Jos siis puhutaan paljon, onko puhetavassamme jotain ainutlaatuista? Nyky-suomalaisten väitetään olevan kansa, joka aiemmasta poiketen valittaa kahdella kielellä. Keväällä 2006 kerätyt murheet ovat jalostuneet taiteeksi, Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen teokseksi Valituskuoro. Suomalaisten surut koskivat muun muassa sukkahousujen valumista rullalle nilkkoihin, viherkasvien kasvuhaluttomuutta, aurin-koisuuden taattua osumista krapulapäiviin, mutta kolmanneksi eniten valitettiin – ih-misten käytöstavoista!

Jos suomalaiset itse ovat huolissaan käyttäytymisestään, miten siihen reagoivat kieltäm-me taitamattomat. Kiinnittyykö heidän huomionsa puuttuviin puhutteluihin (kuule, hei eikä kuule, hei Liisa) tai vaiteliaisuuteen ahtaissa paikoissa, kuten hisseissä? Näen-näinen kännykkäpuhumisen paljous ei siis sinänsä riitä muuttamaan viestijäkuvaamme. Eroista voidaan kertoa ennalta, jotta tilanteittaiseen lyhytsanaisuuteen voi varautua.

Vierailijat saattavat ällistyä myös oman tilan tarpeestamme. Kahvioissa pidämme ker-naasti hallussamme kokonaista pöytää. Ruuhkabusseissa kassit varaavat itselleen ikku-napaikan, jolloin käytäväpaikalle sijoittuva omistaja saa itselleen mieluisan seuralaisen. Lukuisten suomalaisten unelmaksi hahmottuvat edelleen omakotitalo ja riittävä väli-matka lähimpään naapuriin. Vallitsevaa todellisuutta, usein ahdasta kerrostaloasumista, paetaan kesäisin mökille, jossa mielellään ollaan rauhassa. On jopa olemassa melko vakavasti tehtyjä ohjeita siitä, miten satunnainen vierailija karkotetaan nopeasti!

Poskisuudelmiin tottuneista voivat suomalaiset vaikuttaa kosketuskammoisilta: varau-tuneisuutemme saatetaan tulkita jopa epäystävällisyydeksi. Meistä lähikontaktin välttely mahdollistaa suhteen pitämisen sopivan etäisenä. Aivan ilman koskettelua emme toki elä. Taputammehan leppoisasti toisiamme olalle, ja halasimme jo ennen kuin Teleta-pit kouluttivat ryhmähaliin! Nuoret ovat sitä paitsi selvästi senioreja seurallisempia. He eivät myöskään kaihda hipaisua, tosin käsi etsii kättä vanhemmankin pariskunnan eh-toolenkillä.

Paljon meistä kertoo olemuksemme. Joissain maissa korkokenkäinen nainen ja tuok-suva mies ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Heidän mielestään suomalaisten käytännönläheinen vaatetus ei välttämättä edusta tyylikkyyden huippua. Halutessamme osaamme pynttäytyä parhaimpiimme. Enää eivät maanmiehemme erotu kovinkaan il-meisesti muista kansainvälisillä lentokentillä. Armanit ja Guccit taipuvat suissamme su-juvasti. Ja vähänkin kauemmin maassamme viipyvä oivaltaa nopeasti, että ensisijaisesti kelit määräävät kehomme suojausta: kun pakkasta on yli kaksikymmentä astetta, eivät pikkukengät ole järkevä valinta.

Tällaiselta voi supisuomalainen näyttää, jos kameraa käyttää kaukaa tullut. Ei ollenkaan hullummalta: kuva on selvästi sympaattisempi kuin viiden euron automaatilla otettu!

1�

u n i v e

r s

Vuosi ulkomailla oli suunnitelmissani jo opetusteknologian jatko-opintojeni alkuvaiheessa. Olen nyt toteuttamassa tavoitettani Fulbright-stipendiaattina, Joensuun yliopiston cost-share-stipen-dillä Kalifornian yliopistossa San Die-gossa.

Jatko-opiskeluvuosi on puolivälissä ja erityisopetuksen robotiikkaa tarkastele-van väitöskirjani valmistelu on saanut uutta puhtia ja uusia näkökulmia yli-opiston Machine Perception -tutkimus-

laboratoriossa.

Robotin ja ihmisen kohtaaminen

Koneen opettaminen on yksi Machine Perception -tutkimuslaboratorion haas-teista. Kasvon ilmeiden ja hymyn tun-nistaminen ovat sovelluksia, joita hyö-dynnetään muun muassa leikki-ikäisten lasten kanssa käytettävässä ihmismäises-sä ASOBO-robotissa.

Lähtökohtana on ajatus, että robotin ja

siinä olevien pelien avulla lapset oppi-vat esimerkiksi englannin kieltä. Samal-la tutkijat selvittävät robotin ja lasten välistä vuorovaikutusta sekä opettavat konetta ymmärtämään sosiaalista vuo-rovaikutusta. Kasvon ilmeiden, hymyn sekä liikkeen tunnistusta voidaan käyt-tää peleissä ohjaimina, jolloin pelissä eteneminen tapahtuu ilmein ja liikkein.

Lasten ja robotin välisen vuorovaiku-tuksen arviointi sekä aikuisten lapsille antaman ohjauksen mallintaminen ja

Fulbright-stipendiaattina Kalifornian yliopistossa

Marjo Virneksen jatko-opintoja Yhdysvalloissa ovat tukeneet ASLA-Fulbright, Suomen Kulttuurirahasto / Pohjois-Karjalan maakuntarahasto ja Ame-rican-Scandinavian Foundation.

1�

siirtäminen vastaavanlaisena koneelle ovat omat tutkimusaiheeni laborato-riossa. Koska robotti on työpisteeni vieressä, se tuo tutkimukseen toisinaan hauskojakin piirteitä. Työskentelyä seu-raava robottikatse ja robotin kääntyvä pää kohti liikkuvaa ihmishahmoa saa-vat joskus aikaan huvittuneen hymyn, johon robotti vastaa muiskauttamalla mojovan robosuukon.

Uusia näkökulmia ja erilaisia menetelmiä

Machine Perception -tutkimuslaborato-rion lähtökohdat edustavat vastakkaista tutkimussuuntausta kuin omassa tä-hänastisessa tutkimustyössäni. Omassa tutkimuksessani olen hypännyt usein selvittämään tuntematonta kvalitatiivi-sen tutkimuksen menetelmin, kun taas täällä tutkimuksen lähtökohtana ovat tarkoin suunnitellut kokeet sekä tiedon perustaminen numeerisesti mitattavissa olevaan dataan – siihen, mitä konekin ymmärtää.

Saman tutkimuskohteen, ihmisen ja teknologian, erilaiset tutkimuksen lähtökohdat ovat tuoneet uutta näkö-kulmaa omaan tutkimukseeni. Jatko-opinnot tutkimusryhmässä ovat myös opettaneet, tai ehkä jopa pakottaneet opiskelemaan, minulle uutta osa-aluet-ta tietojenkäsittelytieteestä – tekoälyä ja koneen oppimista. Samalla tutki-musryhmään kuuluminen on auttanut kehittämään ja uusimaan tiedon hank-

kimisen ja esittämisen tapoja.

Viikoittaiset laboratoriotapaamiset, tutkimuskirjallisuuden lukupiirit, eri-laiset tutkimustehtävät päiväkodissa ja laboratoriossa, seminaareihin osallis-tuminen, kurssien auditointi sekä tut-kimuskirjallisuuden ja kielen opiskelu ovat olleet jatko-opiskelun tavallisinta arkea. Suomen touhukkaat projektit ovat vaihtuneet kokopäiväiseen opis-keluun ja tutkimukseen, mikä on ollut tärkeää jatko-opintojen etenemiselle. Tutkimusartikkelien työstäminen väi-töskirjaa varten on ollut yksi tärkeim-mistä tutkimustehtävistä, johon opis-keluvuosi ulkomailla on antanut lisää potkua ja aikaa.

Kunnianhimoa, kilpailua ja kannustusta

Tutkimuslaboratoriossa asialleen omis-tautuneita tutkijoita vievät eteenpäin asiantuntemus, kunnianhimo ja kilpailu teknologian alan kehittämiseksi ensim-mäisenä. Kun johonkin ryhdytään, se hoidetaan tehokkaasti ja määrätietoises-ti. Hyviin suorituksiin kannustetaan ja yhden menestyminen on kaikkien etu.

Opiskelussa opiskelijoiden opettajille antamat arvioinnit kursseista pakottavat opettajia panostamaan opetuksen laa-tuun, mutta toisaalta kärkkäiden opis-kelijoiden vaatimukset parempiin arvo-sanoihin, ansioittakin, nostavat painetta kaikkien kannalta mukaviin tuloksiin.

Lapset oppivat kommunikoidessaan robotin kanssa.

Osallistumisen tärkeyttä täällä koros-tetaan ja luennoilla syntyy vilkkaitakin vuoropuheluja käsiteltävästä aiheesta. Kommunikoinnissa ei arkailla, joten opiskelutilanteet ovat mutkattomia ja ilmapiiriltään kannustavia.

Rikastuttava kansainvälinen kokemus

Samanlainen mutkattomuus näkyy opiskelukaupungissani San Diegos-sa, jota kuvataan paikaksi, jossa moni amerikkalainen haluaisi asua. Ilmasto on miellyttävä, vaikkakin talven viileys alentaa huonelämpötilan vain hieman yli kymmeneen celcius-asteeseen. Ihmi-set ovat ystävällisiä ja vieraaseen suhtau-dutaan kuin vuosien takaiseen hyvään naapuriin.

Kotiutuminen San Diegoon tapahtui-kin vaivatta, vaikkakaan autotonta ei täällä ymmärretä, ja kunnon kotiruoka on enää pilkahdus menneestä. Kuten osaksi ulkomaan vaihto-ohjelmia kuu-luukin, on suomalaisen ja amerikkalai-sen mentaliteetin peilaaminen toisiinsa rikastuttavaa perehtymistä erilaisiin kulttuureihin ja elintapoihin, niin työs-sä laboratoriossa kuin vapaa-ajalla.

Fulbright-ohjelma on mahdollistanut minulle kansainvälisen jatkokoulutuk-sen. Oman aktiivisuuden sekä paikal-liseen Fullbright-alumnien toimintaan osallistumisen kautta olen tavannut muita kansainvälisiä Fulbright-stipendi-aatteja sekä yhdysvaltalaisia opiskelijoi-ta. Äärimmäisyyksien ja mahdollisuuk-sien Amerikka antaa paljon. Samalla etäisyys on korostanut kotiyliopiston opetusteknologian, EdTech-tutkimus-ryhmän ainutlaatuisuutta muun mu-assa aidosti monitieteellisenä ja uusia tutkimuskohteita avaavana ryhmänä, joka on antanut hyvät valmiudet lähteä maailmalle.

Kansainväliset kokemukset rikastutta-vat ja Yhdysvalloista saaduista opeista on hyvä ammentaa parhaita paloja tu-levaisuudessa.

Marjo Virnes (FM) on Tietojenkäsitte-lytieteen ja tilastotieteen laitoksen jatko-opiskelija opetusteknologian IMPDET-tohtoriohjelmassa.

teksti Marjo Virnes kuvat Marjo Virnes ja Machine Perception Laboratory

1�

u n i v e

r s

Kun koulutuksen kilpailuvalttina ei ole vuosisataisia perinteitä ja vanhoja meriittejä, onnistuneeseen opiskelija-rekrytointiin on vain yksi keino: laadu-kas koulutus ja tasokas tutkimus.

Joensuun yliopiston oikeustieteiden koulutuksessa laatuun panostaminen ja

tiedonkeruu päätöksenteon tueksi ovat olleet tärkeitä asioita yksikön koko toi-minnan ajan. Ilman innovatiivisuutta ja palautteesta oppimista pieni yksikkö ei olisi ikinä kasvanut nykyisiin mittoi-hinsa, lähes kuudensadan perustutkin-to-opiskelijan ja yli viidenkymmenen tutkijan yhteisöksi.

Opetuksen laatua ja vaikuttavuutta seurataan

Osana oikeustieteiden laatujärjestelmän kehittämistä on rakennettu opetuksen laadun ja vaikuttavuuden seurantajär-jestelmää. Lähtökohtana opintojen seu-rannoille on ollut tarve selvittää, miksi

Opintopolkujen seuranta toiminnan kehittämisen pohjana oikeustieteissä

teksti Tuomo Lukkarinen kuva Ilkka Konttinen

Professori Matti Myrsky luennoi oikeustieteiden opiskelijoille.

1�

oikeustieteiden opiskelijoiden läpivirta-usprosentti on alhainen.

Laatujärjestelmän perustan muodos-tavat oikeustieteiden opiskelijoiden opintopolkujen seurannat. Vuosittain tarkastellaan ainakin kahden eri vai-heessa olevan vuosikurssin opintojen etenemistä muutamilla eri kriteereillä. Erityisesti seurannoissa kiinnitetään huomiota opiskelijavalinnan eri väyli-en välisiin mahdollisiin eroihin, kuten avoimen väylän kautta tulleiden opiske-lijoiden opintomenestykseen.

Vuonna 2007 opintopolkujen seuranta tehtiin vuonna 2006 aloittaneista en-simmäisen vuoden opiskelijoista sekä viisi vuotta aiemmin, vuonna 2002, aloittaneista. Seurannat toistetaan jat-kossa vuosittain samoilla kriteereillä. Näin saadaan vertailukelpoisia tuloksia oikeustieteiden toiminnan kehittämisen perustaksi.

Opintopolkujen seurannoissa selvite-tään ensin opintosuoritusrekisteristä, mitä opintoja kukin opiskelija on suo-rittanut. Ensimmäisen vuoden opiske-lijoiden kohdalla tarkastellaan lähinnä, toteutuuko annettu suositus pakollisten 50 opintopisteen yleisten oikeusjärjes-tysopintojen suorittamisesta sekä sitä, minkä verran opiskelijat saavat ensim-mäisenä vuonna opintoja kokonai-suutena tehtyä. Näin voidaan toisaalta tarkastella sitä, millaista opiskelija-ai-nesta saadaan ja toisaalta sitä, onko en-simmäisen vuoden opinto-ohjelmassa akuutteja kehittämistarpeita.

Hallintotieteiden maisterin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on viisi vuotta. Toiminnan kehittämisen perus-taksi on tärkeää tietää, miten suuri osa opiskelijoista saa tutkintonsa valmiiksi tavoiteajassa. Samalla saadaan myös ar-vokasta tietoa siitä, kuinka moni opis-kelija on keskeyttänyt opintonsa koko-naan.

Vain 20 prosenttia valmistui tavoiteajassa

Kun verrataan vuonna 2002 ja 2006 aloittaneiden oikeustieteiden opiskeli-joiden opintopolkuja, voidaan todeta, että systemaattisella kehittämistyöllä on todella ollut merkitystä sekä opintojen loppuun saattamisen että vähäisemmän opintojen keskeyttämisen kannalta. Vuonna 2002 aloittaneiden opiskelijoi-den opintopolkujen seurannassa ilmeni vakavia ongelmia opintojen edistymi-sessä.

Vuonna 2002 aloittaneista oikeustie-teiden opiskelijoista valmistui viidessä vuodessa maisteriksi vain 20 prosenttia. Ennuste lopulliseksi läpivirtausprosen-tiksi on 44 prosenttia. Vuonna 2002 aloittaneista valmistunee maisteriksi va-jaa 30 opiskelijaa, kun oikeustieteiden maisteritavoite on 50 maisteria vuodes-sa. Toisaalta esimerkiksi vuoden 2007 tutkintomäärät osoittavat, että oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Sitä vastoin vuonna 2006 aloittaneis-ta oikeustieteiden opiskelijoista 72

prosenttia sai ensimmäisenä opiskelu-vuonna opintosuorituksia vähintään tyydyttävän määrän eli vähintään 30 opintopistettä. Opintonsa käynnistä-neistä 101 opiskelijasta siis ainakin 70 opiskelijaa näyttäisi etenevän opinnois-saan hyvin.

Opiskelijavalintoja monipuolistettu

Jo useampana vuonna tehtyjen opin-topolkujen seurantojen perusteella oi-keustieteissä on systemaattisesti muun muassa kehitetty opiskelijavalintoja ja monipuolistettu pääainevalikoimaa. Pää- ja erillisvalintoja on eriytetty useik-si erillisiksi valinnan väyliksi. Vuonna 2008 opiskelijoita otetaan 11 oikeustie-teiden pääaineeseen yli kymmenessä eri valintakiintiössä. Tavoitteena on saada taustaltaan erilaisia, mutta samalla lah-jakkaita, motivoituneita ja opiskeluun sitoutuneita opiskelijoita.

Oikeustieteissä on panostettu erityisesti avoimen väylän kehittämiseen. Opinto-polkujen seurantojen mukaan avoimen väylällä tulleet opiskelijat ovat menesty-neet opinnoissaan hyvin. Vuonna 2008 avoimen väylillä otettaneen oikeustie-teiden eri pääaineisiin lähes 60 opiske-lijaa.

Oikeustieteiden laatujärjestelmän osana tehtävät opintopolkujen seurannat on julkaistu oikeustieteiden nettisivuilla, www.joensuu.fi/oikeustieteet => Tutki-mus ja julkaisut => Tilastoja.

alle 10 op / % 11-30 op / % 31-50 op / % yli 51 op / % opiskelijoitaValintakoe 2 / 5 % 12 / 28 % 10 / 24 % 18 / 43 % 42Aiemmat suoritukset, HTK ja HTM 2 / 40 % 1 / 20 % 1 / 20 % 1 / 20 % 5Aiemmat suoritukset, vain HTM 2 / 50 % 0 / 0 % 1 / 25 % 1 / 25 % 4Avoimen yliopiston väylä, 50 op 4 / 14 % 3 / 11 % 8 / 28 % 13 / 46 % 28Avoimen yliopiston väylä , 110 op 0 / 0 % 1 / 25 % 2 / 50 % 1 / 25 % 4Pääaineen vaihtajat 0 / 0 % 1 / 10 % 4 / 40 % 5 / 50 % 10Ympäristöpolitiikka ja -oikeus 0 / 0 % 0 / 0 % 2 / 25 % 6 / 75 % 8yhteensä 10 18 28 45 101% 10 % 18 % 28 % 44 %

Oikeustieteiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opinnot lukuvuonna 2006-2007

1�

u n i v e

r s

kamp

ukse

n

kuulumisia

KEVäTLUKUKAUdEKSI YLI SATA ULKOMAALAISTA OPISKELIJAA

Joensuun yliopistossa aloitti kevätlu-kukaudella 2008 noin sata uutta ulko-maalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa yhteensä 26 maasta. Eniten opiskelijoi-ta tulee edellisvuosien tapaan Puolasta,

SAVONLINNAN NORSSI PääSI ARTE-KANAVALLE

Suomalaiskoululaisten erinomainen menestys Pisa-tutkimuksessa toi saksa-laistoimittajan Savonlinnan normaali-koululle tekemään reportaasia suoma-laisen koulutusjärjestelmän eduista ja haitoista. Toimittaja Mathias Schaefer ryhmineen kuvasi normaalikoululla 20. joulukuuta ohjelmaa saksalais-ranska-laiselle laatukanava Artelle.

Reportaasissa haluttiin kiinnittää huo-miota muun muassa opettajan ja op-pilaiden vuorovaikutukseen, kodin ja koulun yhteistyöhön sekä opettajaan työnsä äärellä. Kuuden minuutin pitui-nen reportaasi tuli ulos Arte-kanavalta tammikuun alussa 2008.

NANJINgIN YLIOPISTON dELEgAATIO VIERAILI YLIOPISTOLLA

Nanjingin yliopiston kansleri Hong Yinxing, vararehtori Zhang Rong sekä professori He Chengzou tutustuivat Joensuun yliopistoon ja sen kansainvä-liseen koulutustarjontaan 4. tammikuu-ta.

Vieraille esiteltiin myös Joensuun yli-opiston kemian laitosta sekä tietojen-käsittelytieteen ja tilastotieteen laitosta. Delegaatio tutustui lisäksi Joensuun tie-depuistoon.

KUNNIAMERKKEJä YLIOPISTOLAISILLE

Tasavallan presidentin yliopistolaisille itsenäisyyspäivänä myöntämiä kunnia-merkkejä luovutettiin 21. tammikuuta.

Professori Ari Antikaiselle luovutettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki, suunnittelupääl-likkö Harri Lukkariselle sekä lehtori Risto Patrikaiselle Suomen Leijonan

ANISzEwSKI KANSAINVäLISEEN ASIANTUNTIJARYHMääN

Dosentti, lehtori Tadeusz Aniszewski on kutsuttu kansainväliseen asiantunti-jaryhmään, jonka tehtävänä on arvioida puolalais-norjalaisen bilateraalisen tut-kimusrahaston projektien laatua.

ritarikunnan ritarimerkit ja virastomes-tari Erkki Matikaiselle Suomen Val-koisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein.

Tsekin tasavallasta, Venäjältä ja Sak-sasta. Opiskelijoille järjestettiin 7.–12. tammikuuta orientaatioviikko, jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskeli-joita uusiin olosuhteisiin ja auttaa opin-tojen alkuun.

Kaiken kaikkiaan tänä lukuvuonna on Joensuun yliopistoon tullut noin 300 kansainvälistä opiskelijaa, joista syys-kaudella aloitti noin 200 opiskelijaa. Vuosittain Joensuun yliopistossa opis-kelee yli 500 ulkomaalaista opiskelijaa.

SEMINAARI MAAKUNTIEN TULEVAISUUdESTA

Itä-Suomen tulevaisuuden näkymät ja tulevaisuuden tekeminen ovat teemana Joensuussa 25. tammikuuta järjestettä-vässä seminaarissa. Seminaarin järjestää Joensuun yliopiston täydennyskoulu-tuskeskus yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa.

Pääpuhujina seminaarissa ovat tietokir-jailija Osmo Soininvaara sekä johtaja Antti Hautamäki SITRAsta. Soinin-vaaran alustus tarkastelee maakuntien tulevaisuuden näkymiä ja Hautamäki alustaa teemasta innovaatiokeskitty-mät – aluekehityksen ehdot globaalita-loudessa. Soininvaaraa kommentoivat MTK-Pohjois-Karjalan järjestöagrono-mi Maija Kakriainen ja Maailmankylä Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hynynen.

1�

väitöksiä

FM Hannu Laa-masen fysiikan alaan kuuluva väi-töskirja Spectral color and spectral color image ana-lysis tarkastettiin 17.12.2007.

YTM Yrjö Myl-lylän maantieteen alaan kuuluva väitöskirja Mur-manskin alueen teollinen, logisti-nen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 tarkastettiin 28.12.2007.

FL Tuula Ran-nan suomen kie-len alaan kuuluva väitöskirja Kirjoit-tamisprosessi teks-teinä. Tekstilingvis-tinen näkökulma abiturienttien teks-tintuottamisme-

nettelyihin tarkastettiin 12.1.2008.

FL Yury Shika-lovin Suomen ja Karjalan histori-an alaan kuuluva väitöskirja “Ilona on käki metsässä, ilona on lapsi pe-rehessä”. Syntymä, imeväiskuolleisuus ja aviottomat lapset

Vienan Karjalassa ja Vienanmeren län-sirannikolla 1860-1910-luvuilla tarkas-tettiin 12.1.2008

FL Tuija Mono-sen yhteiskunta-maantieteen alaan kuuluva väitös-kirja Luomun verkostot - tutki-mus suomalaisen luomutuotannon toimijaverkostojen

muutoksesta tarkastettiin 18.1.2008.

Joensuun yliopiston läntisen teologian laitoksen määräaikainen systemaattisen teologian yliopistonlehtori, teologian tohtori Tomi Karttunen on saanut huomattavan kansainvälisen The John Templeton Award For Theological Promise -väitöskirjapalkinnon syste-maattisen teologian väitöskirjastaan. Karttunen on ainoa suomalainen kah-destatoista palkinnonsaajasta.

Suuruudeltaan 10 000 dollarin väi-töskirjapalkinnon jakavat yhteistyössä John Templeton -säätiö sekä Heidelber-gin yliopiston yhteydessä toimiva kan-sainvälinen, monitieteisesti suuntau-tunut teologinen tutkimuslaitos FIIT (Forschungszentrum Internationale In-terdisziplinäre Theologie). Palkintoon sisältyy myös 10 000 dollarin stipendi,

joka tulee käyttää vierailuluentoihin kahden seuraavan vuoden aikana.

Muut palkinnonsaajat ovat kotoisin Saksasta, Yhdysvalloista, Israelista, Ete-lä-Koreasta, Norjasta ja Japanista. Pal-kinto jaettiin tänä vuonna ensimmäis-tä kertaa, ja se luovutetaan voittajille Heidelbergissä Saksassa 23. toukokuuta 2008.

Palkitut työt sijoittuvat etiikan, filoso-fian, historian, Vanhan ja Uuden testa-mentin, systemaattisen teologian sekä pastoraali- ja käytännöllisen teologian tieteenalan piiriin. Kunkin työn tar-kasti neljä kansainvälistä tieteentekijää arvioimalla työn kansainvälistä merkit-tävyyttä.

Tomi Karttusen väitöskirjalle kansainvälinen palkinto

Karttusen väitöskirja die Polyphonie der wirklichkeit. Erkenntnistheorie und Ontologie in der Theologie dietrich Bonhoeffers tarkas-tettiin Joensuun yliopistossa lokakuussa 2004.

20

u n i v e

r s

vähä

inen v

irkam

ies

Uuden kynnyksellä

Joensuun yliopiston, Mikkelin am-mattikorkeakoulun, Savonlinnan Ta-pahtuma Tuki ry:n sekä Savonlinnan kaupungin yhteistyössä järjestämä Rockin’ 2gether -opiskelijamessut ja rock-konsertti pidetään Savonniemen kampuksella 7. maaliskuuta. Opiskeli-jamessuilla ovat esillä opiskeluun, opis-keluasumiseen, työelämään ja työhar-joittelupaikkoihin sekä vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät teemat.

Tapahtuman avaa Savonlinnan opet-tajankoulutuslaitokselta valmistunut Yleisradion viihteen ja populaarikult-tuurin ohjelmistoalueen johtaja Ville Vilén. Opiskelijamessujen yhteydessä järjestettävässä konsertissa esiintyvät Viilto, Mind Factory sekä Savonlinnan taidelukion rock-bändi.

Rekrytointia ja rockia Savonlinnassa

Tulevaisuuden timantit -koulutus on tarkoitettu Kuopion ja Joensuun yli-opistojen henkilöstölle. Koulutuksen tavoitteena on tukea yliopistojen hen-kilöstön työhyvinvointia Itä-Suomen yliopiston yhdistymisprosessissa.

Koulutukseen kuuluu avajaistilaisuus, joka järjestetään samansisältöisenä Joensuussa ja Kuopiossa. Lisäksi eri henkilöstöryhmille järjestetään päivän mittaiset koulutustilaisuudet huhti-tou-kokuussa 2008.

Tervetuloa kuuntelemaan kun Isä Mitro pohtii työelämän muutoksia ja yliopis-ton johdon edustajat kertovat Itä-Suo-men yliopiston haasteista ja mahdolli-suuksista.

Avajaistilaisuudet Kuopiossa torstaina 21.2.2008 klo 12.15–16.00, Mediteknian auditorioJoensuussa perjantaina 22.2.2008 klo 10.15–14.30, Aurora AU100

Tulevaisuuden timantit tukee työhyvinvointia

Vuosi on uusi ja uusi on myös vuonna 2010 aloittava Itä-Suomen yliopisto. Joulukuisessa strategiaseminaarissa aseteltiin yliopiston tulevia linjoja. Vallalla tuntuu olevan niin sanottu school-malli. Termi ”school” onkin mielenkiintoinen: mikä on sen suomenkie-linen vastine? Jos yksi school on Arts, joka sisältäisi humanistisen ja teologisen tiedekunnan, miten sitä suomen kielellä kutsutaan? Onko yksikkö ”Itä-Suomen yliopiston Joensuun humanistis-teolo-ginen korkeakoulu”? Nimi on kankea, mutta yhteiselon ei tarvitse olla ankea, saman katon alla kun ovat viihtyneet tähänkin asti. Entä mitä tekee tämän yksikön vararehtori, joka asettuisi organisaatios-sa yläpuolelle muiden? Kas siinäpä yksi pulma. Ainakin rehtoreita pukkaa: malli tuottaisi kuudesta kahdeksaan rehtoria.

Uutta on myös se, että vuoden alussa palkkausjärjestelmän siirty-mäkausi päättyi nopeutettuna. Tässä palkkausjärjestelmässä mak-setaan nyt järjestelmäpalkkaa, jota palkansaajat kuluttavat järjestel-mällisesti. Tilinauha – vaikka eihän se mikään nauha ole – tulee yksinkertaisemmaksi, kun enää ei ole siirtymäkauden vähennystä. Siirtymäkaudelle on luvattu entisten etujen säilymistä, kun väki aikanaan siirretään työsuhteisiin. Saa nähdä, miten pitkä se siirty-mäkausi on, vai nopeutetaanko senkin päättymistä että päästäisiin villiin tilanteeseen. Se näkee ken elää.

Alkanut uusi vuosi on työnantajan toivevuosi: loppiainen osui sun-nuntaille, itsenäisyyspäivä on lauantai ja kaiken kukkuraksi hela-torstai ja vappu sattuvat samalle päivälle. Kun vielä helmikuussa on 29 päivää, työpäiviä pukkaa rutosti ilman lisäpalkkaa. Ainoa lohtu tällaiselle ikääntyneelle vanhallepojalle on karkausvuosi; jospa sit-tenkin onnistaisi.

Kaikki varmaankin tietävät, että Tampereen kielellä bussi on nysse – nysse tulee – ja linja-autonkuljettaja myyrä – onks sulla lippua myyrä. Mutta tiedättekö, mitä pendolino on tampereeksi? No se-hän on josse – josse lähtee, josse tulee.

Ruotsalaispojat Sven ja Mats miettivät tässä yhtenä iltana, minne valo menee, kun se sammutetaan. Pojathan päättivät ottaa asiasta selvän ja sammuttivat lampun ja rupesivat etsimään. Pian kuuluikin Svenin ääni: ”Hei Mats, mä löysin sen, se on täällä jääkaapissa.”