Elämää Espanjassa

Kirjaudu sisään: Liity jäseneksi!

ROCsport.com Artikkelit Elämää Espanjassa, viimeinen luku

Elämää Espanjassa, viimeinen lukuROCtiimi

Teksti ja kuvat: Timo Martikainen

9.4.2003

Ay caramba,

tässä sitä nyt ollaan; projekti Iberian niemimaalla alkaa olla lopuillaan kun paluulento Suomeen on varattu

perjantaille. Homma on ollut muy bien pienistä alkuvaikeuksista huolimatta, ja tässä yhteydessä oleelliselta

mäkirintamalta voi todeta sen verran, että kaikki Suomen keskukset loppujen lopuksi kalpenevat Pyreneiden

tarjonnan rinnalla. Mutta jokaisella on paikkansa, ja kaikki Lapin keskukset voivat ottaa yhteyttä reportteriin

korjatakseen edellä mainitun repliikin vielä tämän kauden aikana.

Port-Aine

Kuvia Port-Ainesta

Aivan tyystin ilman suksimissessiota ei tämä loppuaikakaan ole mennyt.

Viime viikolla piipahdus Port-Ainen (www.port-aine.com) rinteillä kirvoitti

flunssan jälkeen mieleen lumisen luisuttelun hauskuuden. Tosin

hiihtopotenssin ollessa huipussaan säänhaltijat tekivät tehtävänsä ja

tuulisen kelin takia suurin osa hisseistä pistettiin kiinni. Kaikki rinteet

olivat laskukunnossa, ja kun niitä höyläsi vain kourallinen ihmisiä, eivät

rinteet päivän mittaan juuri ehtineet edes kulua. Seuraavana päivänä

seurannut lumisade tuskin pahensi Port-Ainen ja muiden lähiseudun

keskusten tilannetta; lunta tuli myös niin alhaalla kuin 600 metrin

korkeudessa (laskettelukeskukset sijaitsevat kuitenkin n. 1500 metristä

ylöspäin). Tyypilliseen kunnon vuoriston tapaan laaksoissa vallitseva

kesäkeli ei vastaa tilannetta ylempänä vuorilla, ja kutakuinkin kaikki

keskukset lupailevat hiihtokelien jatkuvan täälläkin pääsiäiseen ja jopa

toukokuun alkuun asti.

Kannattiko lähteä?

Mutta kannattiko tänne asti sitten lähteä? Kyllä ja lievästi ei. Totta on,

että Suomesta katsottuna lähempääkin löytyy parempia paikkoja

lasketteluharrastuksen toteuttamiseen. Espanjan (ja Andorran)

keskuksissa on oma viehätyksensä, epämääräistä amatöörimäisyyttä

mutta myös yritteliästä alamäkiasennetta. Hissiliput eivät ole erityisen

edullisia, mutta ruoka ja juoma on suhteellisen halpaa ainakin Suomen

mittapuun mukaan. Mäet ovat ihan laskukelpoisia, mutta viimeisen päälle

killeririnteitä ei vastaan ole tullut; niitä kannattaa hakea jostain muualta.

Runsaat offarit on kuitenkin pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Innokasta

laskijaa eivät jonotkaan juuri haittaa, varsinkin arkisin hissiin

jonottaminen on suhteellisen harvinaista läpi talven. Viikonloppuisin

kansaa on luonnollisesti enemmän liikenteessä, mutta yleensä paikallisten tapa on jäädä pyörimään ravintolaa ja

parkkipaikkaa lähinnä oleviin rinteisiin. Eli pois sieltä niin elintilaa löytyy.

Ranska jäi ensi kertaan

Muistutetaan myös, että Pyreneillä Ranskan puoleisella alueella on useita hiihtokeskuksia, mutta ne jäivät minulta

tällä kertaa täysin kokematta. Yleissilmäyksellä esitteisiin ja kuulopuheiden mukaan Ranskan keskukset ovat

pienempiä ja ruuhkaisempia kuin Espanjan ja Andorran paikat. Oli miten oli, palataan asiaan kun tarkempaa

faktaa löytyy. Hyvä Internet-sivusto taustatiedon hankintaan Ranskan Pyreneistä on www.lespyrenees.net.

Lopuksi vielä klassinen ja erittäin subjektiivinen ”Top5 Pyrennees skiresort” –listaus:

Pyreneiden parhaat á la Timo Martikainen

1) Baqueira Beret, Es

2) Pas de la Casa/Grau Roig, Ad

3) Pal-Arinsal, Ad

4) Soldeu El Tarter, Ad

5) Candanchu, Es

» Vinkkaa kaveria

» Tulosta artikkeli

Katso myös:

- Elämää Espanjassa #6


- Kuka Timo Martikainen?






Arvosanojen keskiarvo:

4.50

Äänien lkm: 4

Julkaistu: 11.4.2003

Muutettu: 24.6.2003

MAINOKSIA:

http://fi.rocsport.com/

http://www.droppi.com/

http://www.dekki.net/

http://www.fillari.com/

http://www.retki.net/

http://www.runnersworld.fi/

http://fi.rocsport.com/page/tv/

http://fi.rocsport.com/search/

http://fi.rocsport.com/reviews/

http://fi.rocsport.com/page/community.htm

http://fi.rocsport.com/page/news_others/

http://fi.rocsport.com/page/lajit/


http://fi.rocsport.com/membership/step1.htm


http://fi.rocsport.com/docview.htm?ID=13

http://fi.rocsport.com/member/view.htm?ID=1021

http://www.port-aine.com/

http://www.lespyrenees.net/

http://fi.rocsport.com/tools/sendtofriend.htm?url=%2Fdoc.htm%2F621

http://fi.rocsport.com/doc.htm/622

http://fi.rocsport.com/phpadsnew/adclick.php?bannerid=84&zoneid=26&source=&dest=http%3A%2F%2Fdroppi.rocsport.com%2Fpage%2Fdroppi_order

http://fi.rocsport.com/phpadsnew/adclick.php?bannerid=37&zoneid=27&source=&dest=http%3A%2F%2Ffillari.rocsport.com%2Fpage%2Ffillari_order

http://fi.rocsport.com/phpadsnew/adclick.php?bannerid=83&zoneid=63&source=&dest=http%3A%2F%2Frunners.rocsport.com%2Fpage%2Frunners_order%2F

Homma hoidossa. Ya es hora de salir, adios!

2003-04-21 22:15:15 heikkil

Arvosana: 4

ehdottoman kiva kirjoitustyyli ! siitä 5+

itsekin useimmissa paikoissa käyneenä

mukavasti selostettu, joskin käytännön faktaa olisi voinut olla enemmän - saitithan

kyllä löytyvät kaikista paikoista esim.

http://www.skiwebs.com/welt/index.htm

2003-05-13 09:08:35 DudeB

Arvosana: 5

Luin kaikki "Elämää Espanjassa" -osiot ja pidin tuottamastasi textistä.

Myös tollanen reissailu kuulostaa todella hyvältä ja on riittävän kaukana arkipäivästä -siispä omakin fiilis

koheni huomattavasti (tuli oma Hupellus/Åre reissu mieleen), harmi, että täällä meillä Suomessa laskukausi on

jo ohi.

2003-06-24 15:06:44 Macbeth68

Arvosana: 5

Martinez, laittelepa seuraavastakin kohteesta juttua.

Mitä pidit?

Kirjaudu sisään, niin voit arvostella / kommentoida

Kirjaudu sisään

ROCsport.com © 1999-2003




http://fi.rocsport.com/login.htm?_referer=%2Fdoc.htm%2F621


ROCsport.com Artikkelit Elämää Espanjassa #7

Elämää Espanjassa #7ROCtiimi

Teksti: Timo Martikainen

23.3.2003

Talviurheilun aurinkoisen julkisivun raaka varjo kampitti reportterin viikoksi sängynpohjalle painimaan

vuoristobasilleja vastaan, ja vihdoin painiottelussa alkaa ihmisruumis päästä selkeästi voiton puolelle. Ruoto on

pari kiloa riutuneempi ja kunto kuin rusinapullalla rakennettu, mutta suunta on jyrkästi eteenpäin. Ennen

basillien ottamaa ylivaltaa ehdin viettää viikon mainioissa rinteissä mitä parhaimmissa olosuhteissa, joten niitä

tapahtumia kyllä kärsii muistella.

Baqueira

Baqueira

Beret

Beret

Baqueira Beret (www.baqueira.es)

Vall d’Aran-laakson päässä sijaitseva Pyreneiden suurin hiihtokeskus

Baqueira Beret muodostuu itse asiassa kolmessa osasta: Baqueira

(keskuspaikka, 1500 m – 2500 m), Beret (koillinen siipi, 1850 m – 2516 m)

ja Bonaigua (kaakkoinen osa, 2072 m – 2500 m). Kaikkiaan merkittyjä

rinteitä on 54 kpl (yht. 88 km) ja hissejä 28 kpl, jotka ovat enimmäkseen

uudehkoja ja nopeita tuolihissejä, mutta joukossa myös ensimmäinen

ankkurihissi johon olen Pyreneillä törmännyt. Hiihtoalueen laajuus on 1535

ha, mikä tarkoittaa, että merkittyjen rinteiden välissä ja ympärillä on

valtavasti offaria. Keskus laajenee ensi talveksi vielä muutamalla rinteellä ja

jokusella sadalla hehtaarilla Bonaiguan suunnalla, joka on käsittääkseni

Pyreneiden lumisinta aluetta. Tämän talven noteeraus siellä lumen suhteen

on n. 5 metriä.

Viikko mäessä kului aivan huomaamatta aurinkoisesta säästä, ilmavista

rinteistä ja ravintoloiden tarjonnasta nautiskellessa. Varsinaisesti

jonottamaan ei tarvinnut ryhtyä missään muualla kuin rinneravintolan

tiskillä, mutta kun huomasin joissakin juoma-automaateissa olevan tarjolla

myös mallasjuomaa sisältäviä tölkkejä, tarkastin jatkossa automaattien

tarjonnan ensimmäiseksi. Rinteet olivat kaikin puolin hyvin laskettavia ja

Pyreneiden mittakaavassa huomattavan pitkiä, ja jyrkkiä paikkoja tuli

yllättäen vastaan siniseksi merkityillä pätkilläkin. Runsas lumi ja lämmin sää

aiheuttivat alueella pienempiä ja suurempia lumivyöryjä päivittäin, mutta

hissittömille huipuille riitti innokkaita haikkaajia mahdollisesta lumipesusta

huolimatta. Laskut huipuilta olivatkin varmasti mahtavia, mutta itse en

puuhaan ominpäin uskaltautunut.

Baqueira Beret on uskomattoman mainio paikka, ja olin jo suunnittelemassa

uutta matkaa ennen kuin alkueläimien atakki kehossani pääsi valloilleen.

Hissilippu on sieltä hintavimmasta päästä (päivä 33 euroa), mutta kun ostaa

paketin, johon kuluu majoitus ja hissilippu, hinta tulee mielestäni ihan

kohtuulliseksi. Itselläni oli juuri tämmöinen internetin kautta ostettu setti.

Majapaikkani oli hiihtokeskuksesta n. 14 km:n päässä olevassa Vielhan

kylässä, josta pääsee nopeasti päivittäin liikennöivillä busseilla rinteisiin.

Sattumoisin käyttämässäni hotellissa oli asiakkaille ilmainen hiihtobussi;

paikka bussiin täytyi vain varata viimeistään edellisenä iltana.

Vielha (vielha.ddl.net)

Vielha on hyvä keskus myös vaelluksesta ja maastopyöräilystä

kiinnostuneille, sillä kylän läpi menee useita merkittyjä vaellus- ja pyöräilyreittejä. Huomasin

maastopyöräilyreittien olevan merkitty myös vaikeus-/rankkuusasteen mukaan, joten homma on kaikin puolin

hallussa.

Boi Taullwww.boitaullresort.com)

Matkalla Baqueira Beretiin kävin hiihtämässä myös keskuksessa nimeltä Boi Taull. Hiihtokeskus on hiukan

hankalassa paikassa Boin laakson ja syherön serpenttiinitien päässä, eikä kooltaan ole luonnollisesti kuin osa

Baqueira Beretistä. Keskuksen korkeusero on 730 metriä, rinteitä 43 km ja hissejä 15 kpl. Boi Taulissa on

» Vinkkaa kaveria


Katso myös:

- Elämää Espanjassa,

viimeinen luku



4.00

Äänien lkm: 1


Muutettu: 13.5.2003

MAINOKSIA:


















http://www.baqueira.es/

http://vielha.ddl.net/

http://www.boitaullresort.com/




http://fi.rocsport.com/phpadsnew/adclick.php?bannerid=39&zoneid=27&source=&dest=http%3A%2F%2Fretki.rocsport.com%2Fpage%2Fretki_order


Boi Taull

Pyreneiden korkeimmalle menevä hiihtohissi (2750 m), joka käyntini aikana oli –yllätys yllätys– pois käytöstä.

Rinteet ovat ihan hyvin laskettavia, mutta muutamia turhan pitkiä tasaisia

osuuksia mahtuu myös sekaan. Merkittyjen rinteiden väliset ja ulkopuoliset

alueet ovat täälläkin mainiota off-pistettä. Lumiset vuorenkyljet jatkuvat

varsinaisen keskuksen ulkopuolella, ja hiihtojälkiä näkyikin uskaliaan

kaukana hisseistä. Lumiset kumpareet ovat kuin jokaisen piltti-ikäisen

laskettelijan alun päiväunista. Huomasin jonkun laskeneen myös keskuksen

huippujen toiselle puolelle, josta ei kyllä ole paluuta takaisin hisseille ilman

moottorikelkkaa tai koko päivän kestävää haikkausta. Asiallista seikkailua!

Boi Taull-keskuksen yhteydessä ei ole majoitustiloja, ja lähimmät hotellit

sijaitsevat usean kilometrin päässä keskukseen johtavan tien varressa tai Boin ja Taullin kylissä. Ainoastaan

viikonloppuisin keskukseen pääsee julkisella hiihtobussilla, joten muulloin oma kulkuneuvo on tarpeen. Bussia

käytettäessä on syytä varautua kersalauman kehittämään massiiviseen möykkään. Boin laakso on myös upeata

vaellusseutua, jossa on paljon Rooman vallan aikaisia ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennelmia.

Tämän aamun vilkaisu hiihtokeskusten www-sivuille osoitti, että hiihtokausi jatkuu vielä täysillä, vaikka lämpötila

iltapäivisin on +20 asteen luokkaa. Omalla kohdalla tilanne on avoin; terveystilanteen mukaan pyrin käymään

kerran tai kaksi jossakin kohteessa, vaikka tärkeimmät paikat olen jo kertaalleen kiertänyt. Katsotaan, kuinka

homma kehittyy, Suomeen paluu on edessä huhtikuussa joka tapauksessa. Tarkoituksena on raportoida

Espanjasta vielä ainakin kerran.

Hyvää kevään jatkoa,

Martinez

2003-05-13 09:06:04 DudeB

Arvosana: 4

hyvähyvähyvä

Mitä pidit?


Kirjaudu sisään





ROCsport.com Lautailu-artikkelit Elämää Espanjassa #6

Elämää Espanjassa #6Aapo Virta

24.2.2003

Kaksi viikkoa matkustelua, lumileiritystä ja korkean paikan punnerrusta; nyt pitäisi hemoglobiiniarvot olla

kohdallaan. Tosin viime viikon kohteessa Jacassa muutama päivä meni hyväntekeväisyyteen, kun lumimyräkkä

pilasi laskusuunnitelmat. Mutta jotain sentään jäi kouraan siltäkin reissulta.

Ordino Arcalís (www.vallordino.ad)

Ensiksi kuitenkin palaan kahden viikon takaisiin tunnelmiin Andorrassa.

Kävin paremman tekemisen puutteessa uudelleen kahdessa Andorran

keskuksessa ja yhdessä (ja viimeisessä) ennestään kokemattomassa

paikassa eli Ordino Arcalísissa. Se on Andorran kohteista pienin,

rinnekilometrejä vain 26 km ja max. korkeusero 700 m (mitä ei tietenkään

taaskaan päässyt laskemaan). Käytännössä kolmella tuolihissillä ja parilla

sommalla hoitui koko hiihtoalue yhtä rinnettä lukuun ottamatta. Tarjolla

pientä sievää mäkeä, pari kunnon vääntöä mutta yleensä ottaen ei hirveän

pitkää rinnettä. Offaria on kaikkialla merkittyjen rinteiden välissä, ja

lautailijoille on pieni streetti. Ei ruuhkaa, vaikka kaikki kapasiteetti ei ollut

käytössä. Eikä oikeastaan mitään mieleenpainuvaa, yhden tehokkaan

päivän kohde.

Pas de la Casa/Grau Roig (www.pasgrau.com)

Nousin Encampin kylässä Funicamp-kabiiniin, joka oikoo vähän mutkia

Andorra la Vellan suunnasta tullessa ja vie hiihtoalueelle n. 15 minuutissa

(matkaa kabiinireissulle kertyy 6137 metriä). Ilma oli varsin epävakaa, ja

kun lipputiskin tyttö huomautti, että seuraavaksikin päiväksi on luvattu

harmaata joten kannattaa ottaa ennemmin vain päivän lippu kahden

sijasta, päätin noudattaa neuvoa. Kokemukset ensimmäisestä visiitistä

tammikuun alusta pitivät kutinsa. Enimmäkseen hyviä laskuja, ei juurikaan

jonoja, hitaita ja nopeita hissejä… Kärsii mennä vielä kolmannenkin kerran.

Jätin aamulla tullessani lenkkarit, jotka olivat jo kerran kadonneet La

Molinassa Espanjassa, Funicampin yläaseman ravintolan alakerran käytävään, josta ne sitten tällä kertaa

katosivat lopullisesti. Liekö joku ottanut tarkoituksella vai sitten epähuomiossa muiden lenkkareiden mukana. Ei

auttanut kuin päivän päätteeksi monot jalassa lompsia lähimpään urheiluliikkeeseen ja hommata uudet jalkineet.

Ne ovat pysyneet vielä omassa käytössä.

Pal-Arinsal (www.palarinsal.com)

Täälläkin edellisen käyntikerran toisinto. Pahimmat hissijonot ja ruuhkaiset

rinteet Arinsalissa, Palissa rauhallista ja rinteissä hyvin tilaa. Ja paljon hyviä

laskuja! Paluu iltapäivällä Arinsaliin pahimman härdellin jo laannuttua

tarjosi mainion laskun huipulta nousukabiinin yläasemalle; ihan alas

laskeminen ei ollut tietenkään mahdollista (ainakaan virallisesti). Tännekin

kärsii tulla vielä uudestaan.

Candanchu, Valle del Aragón, Espanja (www.candanchu.com)

Viime viikon vietin Jacassa ja hiihtokokemukset kertyivät Candanchun hiihtokeskuksesta. Se sijaitsee aivan

Ranskan rajan tuntumassa, n. 28 km Jacan kaupungista pohjoiseen. Keskuksen maksimi korkeusero on 840 m,

rinteitä on 58 km ja enimmäkseen ne ovat profiililtaan aika jyrkkiä. Rinteet levittäytyvät paljaille vuorenrinteille,

joten täältäkin löytyy paljon umpihankea siitä kiinnostuneille. Perjantai-iltapäivänä, lumituiskun lakattua

edellisenä iltana, hisseihin alkoi kertyä jonoja viikonloppumatkalaisten saapuessa paikalle. Rinteet olivat lopulta

myös varsinaista kukkakaalikumpareikkoa, kun kaikki löysä lumi oli kasaantunut erikokoisiksi töytäreiksi. Niiden

välissä puikkelehtiminen oli hyvää laskutekniikan treenausta. Candanchu on myös paikallisten

vuoristojääkäreiden keskus, ja varusmieslaskettelijoita pyyhältää rinteissä kelillä kuin kelillä. Havaintojeni

mukaan alkeellinen hiihtotaito riittää ainakin koulutuksen alkuvaiheessa. Onneksi varsinaisille hiihtokoululaisille

on varattu omat rinnealueensa, joten aivan aloittelijat eivät pyöri jaloissa itse rinteissä. Kilometri Candanchusta

tietä pitkin eteenpäin on Astun-niminen keskus (www.astun.com). Se on vähän pienempi kokonaisuus kuin

Candanchu, mutta jäi minulta sitten käymättä säätilan rajoittaessa vauhtia. Molempia keskuksia koluamalla saa

» Vinkkaa kaveria


Katso myös:


viimeinen luku



4.50

Äänien lkm: 2


Muutettu: 13.5.2003

MAINOKSIA:


















http://www.vallordino.ad/

http://www.pasgrau.com/

http://www.palarinsal.com/

http://www.candanchu.com/






hyvin kulumaan koko viikon. Hiihtobussi Jacasta vie kumpaankin paikkaan, ja kyydin hinta on n. 1,80 €/suunta.

Bussi on hyvä vaihtoehto myös pidemmille matkoille seudulla. Jacassa on toki rautatie ja asema, mutta

paluumatkaani edeltävänä iltana Huescan ja Jacan välisellä rataosuudella oli tapahtunut onnettomuus, joka oli jo

toinen ko. pätkällä lyhyen ajan sisällä. Ehkä jonkinasteiset kunnostustyöt olisivat paikallaan?

Seuraavaksi suunnitelmissa on käynti Pyreneiden suurimmassa, kauneimmassa, hienoimmassa, kalleimmassa

jne. keskuksessa nimeltään Baqueira-Beret. Keskuksen www-sivut ilmoittavat lumimääräksi 335-455 cm, joten

hiihtokelit jatkunevat taatusti vielä jonkun aikaa. Hyvä niin!

Tämä selvä. Kuulumisiin seuraavaan kertaan,

terv. Martinez.

2003-05-13 09:05:52 DudeB

Arvosana: 4

hyvähyvähyvä

Mitä pidit?


Kirjaudu sisään







9.2.2003


Aurinkoista alkuviikkoa,

nyt on päässyt pari viikkoa lipsahtamaan tyystin ilman hiihtohommia, mutta

asia korjaantuu kahden seuraavan viikon aikana. Helmikuu on täällä

korkeasesongin aikaa, ja lyhyellä varoitusajalla kohtuuhintaista majoitusta

hiihtokeskuksista tai niiden lähettyviltä on ollut hankala buukata. Huomenna

suuntaan taas vaihteeksi Andorra la Vellaan, sieltä kun majoitus järjestyi

ilman suurempia ponnistuksia ja viikon päästä Jacaan, josta käsittääkseni

sain puhelimessa elegantilla espanjan murteellani varattua huoneen viikoksi

8. Siksi kirjoitan tässä välissä pikaraportin; seuraavan kerran olen kämpillä

ja koneen ääressä vasta tämän kuun viimeisellä viikolla.

Muutakin kuin hiihtoa

Jos ei rinteitä pääse koluamaan suksipelissä, niin patikoimalla ja pyöräilemällä homma hoituu tässä kotinurkilla.

Ja sukset olisivat lähinnä haitaksi, lunta kun on keskimäärin 0 cm. Eritasoisia polkuja, metsäteitä ja reittejä

risteilee vuorilla ihan riittävästi, ja jokamiehen oikeudella ja uskalluksella muuallakin maastossa voi liikkua.

Pidempiä reissuja varten on mahdollista varata yösija refugeista (en kyllä itse asiassa ole varma, ovatko ne

toiminnassa näin talvisaikaan). Muuten liikkuminen vuorilla on yleensä aika vaivatonta ja vaaratonta, mutta

kallioista irtoilevia kiviä ja kivivyöryjä on syytä tarkkailla: joissakin paikoin vuoret vaikuttavat pysyvän kasassa

lähinnä löysällä savella. Toistaiseksi olen selvinnyt vaelluksilta kotia kutakuinkin ehjin nahoin, ainoastaan

piikkipensaiden raapimat sääret vaivana.

Pyöräostoksilla

Polkupyöräostoksilla kävin Lleidassa, ja kun tiesin suunnilleen mitä halusin (etujousitettu MTB alumiinirungolla

ja –vanteilla sekä Deoren vaihteilla), oli kaupanteko loppujen lopuksi aika helppoa. Vertailin hintoja ja malleja

kaikissa kolmessa kaupungin varteenotettavassa pyöräliikkeessä, ja kun hinnoissa ei ollut juuri eroja, tein kaupat

liikkeessä, jossa oli miellyttävin palvelu. Pyöräksi valikoitui BH Jumper (espanjalainen merkki) kaikilla em.

ominaisuuksilla. Siltä osin toiveet täyttyivät, ja pyörä on ajanut asiansa.

Tässä tämä, ensi kerralla palaamme taas hiihtotunnelmiin. Adios!

2003-05-13 09:05:40 DudeB

Arvosana: 4

hyvähyvähyvä

Mitä pidit?


Kirjaudu sisään

» Vinkkaa kaveria


Katso myös:


viimeinen luku


4.00

Äänien lkm: 1


Muutettu: 13.5.2003


MAINOKSIA:






















http://fi.rocsport.com/phpadsnew/adclick.php?bannerid=38&zoneid=27&source=&dest=http%3A%2F%2Fdekki.rocsport.com%2Fpage%2Fdekki_order






Pal-Arinsal

Pal-Arinsal

Pal-Arinsal

29.1.2003 Tuulen viemää

Tervehdys,

jos pari viikkoa sitten lunta tunki ovista ja ikkunoista, nyt

ongelmana seudulla on kevyet lämpöaallot.

Toissapäiväinen virallinen lämpönoteeraus Pobla de

Segurissa oli +22 astetta, eilen ja tänään vähän

vähemmän. Lähimmät hiihtokeskukset kuten Boi Taull,

Espot Esqui ja Port-Aine ovat olleet kokonaan tai osittain

suljettuina, mutta tilanne saattaa muuttua yhdessä yössä

tai päivässä: toissapäivänä Vielhassa lunta oli tullut

kertatäräyksellä n. 40-60 cm.

Lumen puute ja kova tuuli leimasivat viimeviikkoista

ohjelmaani Andorrassa ja Pohjois-Espanjassa. Ensiksi tein

sen minkä lupasin, eli suuntasin Pal-Arinsal –keskukseen

Andorrassa. Houkuttimena ollut yli 1000 metrin

korkeuseron laskeminen karahti kiville, sillä alaosa

Arinsalin puoleisista rinteistä oli poissa käytöstä. Että se

siitä tällä kertaa. Mutta muuten homma toimi mainiosti,

hyviä laskuja tuli paljon eikä varsinkaan Palin rinteissä

ruuhkista ollut tietoakaan.

Pal-Arinsal

Pal-Arinsal muodostuu kahdesta alueesta, jotka ovat isolla

kabiinilla yhteydessä toisiinsa. Suurin korkeusero löytyy

siis Arinsalin puolelta, Palin valttina ovat alueen laajuus ja

nopeammat hissit. Arinsalin päärinteet ovat aloittelevan

hiihtokansan suosiossa (sopivan rinneprofiilinsa ansiosta),

ja sekaan oli melkein vaikea mahtua tavallisena

arkipäivänäkin. Alueelta löytyy myös lautailijoille

rakennettu Freeride-area, jonne katseensa suuntaamalla

sai nähdä toinen toistaan komeampia mätkähdyksiä ja

lippoja. Tanakampaa ja rauhallisempaa hiihtomaastoa

löytää lähinnä alueen aivan yläosasta, mutta ainakin

minun vierailuni aikana kannatti siirtyä Palin puolelle.

Palin korkeusero on vain vajaat 400 metriä eivätkä rinteet

ole kovin pitkiä, mutta useimmat riittävän tiukkoja ja

hyvin laskettavia. Plussaa alueelle myös Doppelmayr-

hisseistä, jotka eivät kiihdytä vauhtiaan kun niihin pitäisi

nousta kyytiin tai kyydistä pois. Ja kuten sanoin, ruuhkista

ja jonoista ei ollut tietoakaan ja rinteessä saattoi jossain

välissä olla ihan yksikseen. Offareista kiinnostuneille

löytyy temmellyskenttää mäntymetsien siimeksestä. Muy

bien!

Tuulta Masellassa ja La Molinassa

Pitkä viikonloppu La Molinan ja Masellan alueilla

Espanjassa ei ollut aivan yhtä onnistunut. Keskuksia riepoi

koko visiittini ajan totinen tuuli, ja vain osa hisseistä oli

toiminnassa. Masellan alue on hiukan suojaisempi

(metsäisempi) alaosaltaan kuin La Molina, joten siellä

hiihdettävää tannerta oli enemmän käytössä. Keskukset

ovat kaksi erillistä aluetta, mutta molempien alueiden

» Vinkkaa kaveria


Katso myös:


viimeinen luku


4.00

Äänien lkm: 1


Muutettu: 13.5.2003

MAINOKSIA:






















Pal-Arinsal

Masella

hisseihin kelpaava yhteinen lippu (Alp2500) on myös

saatavissa. Lisäksi alueelta toiselle on mahdollista laskea.

Señora Serradellin avustuksella (¡Muchas gracias, Ona!)

tutustuin tarkemmin Masellan rinteisiin, ja paljon

vaihtelevia laskuja löytyikin. Kovan tuulen takia

huippuhissit eivät siis pyörineet, mutta kun sinne huipulle

oli jotenkin päästävä, niin sukset kiinni reppuun ja monoa

toisen eteen. Yläosasta kaikki irtolumi oli tuulen mukana

pyyhkiytynyt varmaan jonnekin puoliväliin Barcelonaa, ja

kova ja jäinen rinnepohja irtokivineen tekivät suksille ja

hiihtäjälle tehtävänsä. Eli baarin kautta hotelliin.

La Molina ja Masella ovat viikonloppuisin ruuhkaisia

paikkoja. Barcelonasta ajaa kohteisiin vain n. 1,5 tunnissa,

ja hissijonot ovat mainittavat, käyntipäivänäni keskimäärin

½ tunnin luokkaa. Kuulemani mukaan jengi käy

Barcelonasta viikolla aamupäivän mäessä ja palaa

iltapäiväksi kaupunkiin töihin… Myöskään espanjalaisten

laskutaito ei ole sitä parasta A-luokkaa, joten rinteet

aurautuvat nopeasti kuralle ja rinteessä saa tarkkailla

muiden laskijoiden liikkeitä tavallista enemmän.

Suuntana La Bomba

Englannista järjestetään hiihtomatkoja myös La Molinaan.

Tämä ilmeni, kun hiihtopäivän jälkeen menin hotellini

suksi- ja varusvarastoon hakemaan kenkiäni. No, eihän

niitä löytynyt, ja varaston valvoja sanoi englantilaisen

ryhmän matkanjohtajan ottaneen kaikki ryhmänsä

henkilöiden kengät omaan jemmaansa, ja minunkin siinä

sivussa. Ei auttanut kuin monot jalassa lompsia läheiseen

La Bomba -pubiin, ja kuinka ollakaan, sieltähän syylliset

löytyivät ja lenkkaritkin pienen sovittelun jälkeen. Muista

vastaavassa tilanteessa: suuntana La Bomba.

Bussit käyttöön, compañeros!

Vielä kommentti Andorrasta: jos olet majoittunut

pääkaupunki Andorra la Vellaan eikä käytössäsi ole autoa

(kuten ei minullakaan), ota selvää hiihtobussien

aikatauluista ja reiteistä. Busseja menee ja tulee pitkin päivää kaikkiin Andorran keskuksiin, eivätkä bussit

maksa paljoa. Itse liikuin pari kertaa myös ilmaisella keskuksen ”sisäänheitto”-bussilla, kun semmoinen sattui

kohdalle. Hotellivalikoima Andorra la Vellassa on laajempi, ja hotellit ovat myös useimmiten halvempia kuin

rinteiden vieressä. Ja valinnanvara muun touhun suhteen päihittää yleensä hiihtokeskusten omat kähinät.

Tässä tämän kertaiset tärinät, palaan asiaan parin viikon sisällä. Toivottavasti lunta riittää vielä pari kuukautta.

Lisätietoja edellä mainituista kohteista löytyy seuraavista linkeistä:

www.palarinsal.com, www.lamolina.com, www.masella.com, www.snowboardmasella.com

2003-05-13 09:05:28 DudeB

Arvosana: 4

hyvähyvähyvä

Mitä pidit?


Kirjaudu sisään


http://www.palarinsal.com/

http://www.lamolina.com/

http://www.masella.com/

http://www.snowboardmasella.com/







12.1.2003

Buenos con todos,

huolimatta Pyreneitä ja lähialueita ravistelleista lumimyräköistä, on itse asiaan päästy käsiksi. Plakkarissa on 4 ja

½ aurinkoista hiihtopäivää, mikä kelpaa vaatimattomalle reportterille näin kauden avaukseksi.

Kohde numero uno (1): Espot Esquí, Espot (Lleida), Espanja

Espot Esquí –hiihtokeskus sijaitsee Espotin kylän takamaastossa. Ala-asema on 1500 metrin korkeudessa,

väliasema 2000 metrissä ja huippu 2500 metrissä. Muutaman aloittelijan rinteen lisäksi siniseksi, punaiseksi ja

mustaksi merkittyjä rinteitä on yht. 27 kpl (hiihtoalueen laajuus 28,5 km2) ja hissejä 7 kpl, joista muutama

hitaamman puoleinen tuolihissi ja nopeampia sompahissejä (osa vain experteille!).

Käyntipäivänä lumisateet eivät olleet ehtineet seudulle, ja ala-asemalle laskut olivat kaikki suljettu

rinnekunnostustöiden (ja huonokuntoisten rinteiden) vuoksi, joten käytössä oli vain yläarsenaali, joka kyllä

kattaa n. 80 % laskuista. Päivä oli lämmin, ylhäällä aurinko paistoi mutta rinteet pysyivät hyvässä kunnossa.

Tosin rinteiden kulutusaste ei ollut kummoinen; mäessä ihmisiä oli varsin vähän, hissiin pääsi käytännössä

laskemaan aina suoraan piikkipaikalle. Auringon paisteen puoleisilla rinteillä vetinen lumi luisti yllättävän hyvin,

eikä liisterituntemuksesta ollut tietoakaan.

Rinteiden luokitus oli pikemminkin hieman ala- kuin yläkanttiin, joten siltäkin osin mäet olivat käyttökelpoisia ja

hyvin laskettavia. Useimmat punaiset ja mustat rinteet olivat off-piste-tyyppisiä alueita, eli ylämerkiltä kun lähti

viitan suuntaan posottamaan niin alhaalla oli perillä. Lunta rinteissä oli hyvin, mutta offareissa kiviä riitti

kierreltäväksi asti.

Kaiken kaikkiaan laskettelu maistui, eikä hieman alkeellinen hissisysteemi juuri haitannut. Alas asti laskeminen

olisi lisännyt mielenkiintoa, olisihan korkeuseroksi tullut silloin 1000 metriä ja pituutta laskuille kertynyt 2500-

3500 metriä. Tänne uudestaan paremman lumen aikaan!

Kohde numero dos (2): Soldeu El Tarter, Andorra

Keskus muodostuu itse asiassa kolmen kylän kokonaisuudesta: Soldeu, (1800 m, suunnattu nuorille ja notkeille

kuten reportteri), Canillo (1500 m, perheille) ja El Tarter (1710 m, porukalle siltä ja väliltä). Eli paketti tarjoaa

palveluineen jokaiselle jotakin. Laskettavaa aluetta on n. 850 ha (eniten Andorrassa), hissit pääsääntöisesti

nopeahkoja tuolihissejä ja rinneväritys vaaleanpunainen. Max. korkeusero on 850 metriä.

El Tarter

Kohteeseen saapumispäiväni aikana lunta tömähti tantereeseen n. 30 cm, ja iltapäivällä sateen lakattua alkoivat

rinteiden kunnostustoimet. Koneet jyräsivätkin koko yön (hotellihuoneeni oli näkö- ja KUULOYHTEYDEN päässä

Soldeun eturinteestä), ja aamulla säntäsin innolla ensimmäisten joukossa mäkeen. Ja kaikki voi kuvitella loput!

» Vinkkaa kaveria


Katso myös:


viimeinen luku


4.50

Äänien lkm: 2


Muutettu: 24.6.2003

MAINOKSIA:




















http://fi.rocsport.com/phpadsnew/adclick.php?bannerid=38&zoneid=27&source=&dest=http%3A%2F%2Fdekki.rocsport.com%2Fpage%2Fdekki_order


Näin se homma eteni pari seuraavaakin päivää, yleensä auringon paistaessa suurimman osan päivästä. Toisena

iltapäivänä kesken parhaan laskumeiningin rymistelivät pilvet salakavalasti seudun ylle ja alkoivat luihuttaa lunta

kevyesti maisemaan. Mutta siitä ei ollut muuta kuin iloa seuraavana päivänä, kun kunnostamattomia rinteitä

peitti vajaan 10 cm:n paksuinen puuteri. Mukavaa, mutta kivutonta!

Suurin osa keskuksen turisteista tulee Espanjasta ja Portugalista, mutta tälläkin saralla britit ja venäläiset

näkyvät ja kuuluvat. Ihmettelen vain sitä (olivat ko. henkilöt sitten mitä kansallisuutta tahansa), kuinka n. 10

asteen pakkasessa ja kevyessä viimassa kärsii paljain päin kurvailla rinteessä. El locos!

Soldau

Kohde numero tres (3): Pas de la Casa/Grau Roig, Andorra

Soldeu El Tarterin naapurissa on hiihtokeskus nimeltä Pas de la Casa/Grau Roig. SET:llä ja PC/GR:llä ei ole

yhteistä hissilippua, vaan jos haluaa lasketella molemmilla alueilla, on ostettava lippu kummallekin alueelle

erikseen. Se on sinänsä harmi, kun alueet ovat kiinni toisissaan, ja toisen keskuksen alueelle on käytännössä

mahdollista laskea. Ja naapurikeskuksen rinteet ovat parin päivän jälkeen taatusti lumisemman ja

laskettavamman näköisiä kuin omassa keskuksessa.

Grauroig

Pas de la Casan/Grau Roigin alueella rinteet ovat vakavaa alamäkiaherrusta varten. Jos SET:n rinteissä on

sivullevetoja ja tasaisia osuuksia huomattava määrä, on PC/GR:n alueella mutkat enimmäkseen vedetty suoriksi.

Ehkä pienehköllä korkeuserolla (590 m) on osuutta asiaan. Rinteiden väritys on jostain punaisen ja mustan

väliltä. Molempiin alueisiin pätee se, että merkittyjen ja kunnostettujen rinteiden väliset ja ulkopuoliset alueet

ovat vapaata riistaa ja offareille hamuavien käytössä. Ja eipä montaa laskematonta lumista pätkää maisemassa

näy! Mutta vaara vaanii varomatonta: laskin jo jonkun koluamaa lumikenttää, kun karahdin kevyesti kiveen,

suksi syvyyksiin ja kärrynpyörää heittäen kierähdin kinokseen. Vaurio-osastolle jäi onneksi vain rannut suksen

pohjaan.

Vaurioista ja vaivoista vielä seuraavaa: itselläni paukkui että pamahti toisesta polvesta eturistiside vajaat kolme

vuotta sitten. Leikkauksen jälkeen polvi on ollut tukeva, mutta on ärtynyt ja turvonnut helposti esim. päivän

laskettelun jälkeen. Nyt hankin vähän tukevamman, kiristettävän ja metallivahvisteisen polvituen (espanjalaista

tekoa, päämateriaali neopreeni ja hinta n. 50 euroa), ja koko neljän päivän aikana ei ilmennyt mitään

jälkiseuraamuksia. Suosittelen vahvasti asianosaisille. Huomio: hankkimani tuen käyttöohjeessa luki, että ”do

not use while sleeping”…

Andorrassa on edellä mainittujen lisäksi kaksi muuta hiihtokeskusta: Pal-Arinsal ja Ordino-Arcalís. Ne jäivät

tällä kertaa kokematta, ja itse asiassa alueen suurin korkeusero löytyy Pal-Arinsalista (1010 m). Sinne suuntaan

sitten seuraavalla kerralla. Ja ehkä seuraavalla Andorran visiitillä hankin myös uudet sukset: päivän vertailun

tuloksena paras tarjous K2 Axisistä oli 355 euroa siteineen. Onko se paljon vai vähän?

Nyt on muutama päivä aika rentoutua ja miettiä tulevia siirtoja. Jos jotakuta kiinnostaa toiminta em. kohteissa

enemmän, laittakaa viestiä tai katsokaa seuraavat linkit:

www.espotesqui.es, www.soldeu.ad, www.pasgrau.com, www.skiandorra.ad

Hasta luego,

Martinez.

2003-05-13 09:05:16 DudeB

Arvosana: 4

hyvähyvähyvä

2003-06-24 15:05:44 Macbeth68

Arvosana: 5

Martinez säilyttää tyylinsä.

Mitä pidit?


Kirjaudu sisään


http://www.espotesqui.es/

http://www.soldeu.ad/

http://www.pasgrau.com/

http://www.skiandorra.ad/







Pobla de Segur, Espanja 30.12.2002


Buenos dias!

Vertikaalia on riittämiin.

Ja hyvää arkea kaikille. Kotiutuminen

Kataloniaan on osaltani sujunut

lennokkaasti. Alkuun oli hienoisia

ongelmia vesipumpun kanssa (joka itse

asiassa sanoi työsopimuksensa irti

ensimmäisenä yönä), mutta kun

pääsimme vihdoin Trempin Coronaan

(rautakauppa), saimme ansiokkaan

selvityksen avustuksella matkaamme

uuden Espan (pumppumerkki). Ja ei

muuta kuin kotia ja pumppu kaivoon ja

kas, vesi kerrassaan juoksi hanoista.

Lämpötilat joulusta tähän päivään ovat

pyörineet +3 ja +10 välillä, ja

auringossa on ollut lämpimämpääkin.

Aurinko on paistanut joka päivä yhtä

lukuunottamatta, jolloin vettä tuli

enemmän tai vähemmän maahan asti.

Eilisen päivän vietin tyypilliseen

joulukuun päivän tapaan pihatöissä

haravoimalla lehtiä. Nyt alkaa la casa

näyttää jo kovin asutulta.

Ohjelmassa on lähiaikoina ainakin reissu Andorraan laskettelemaan (ja suksiostoksille) ja kenties Ranskaan.

Mutta niistä tietoa myöhemmin.

Ei muuta kuin työiloa kaikille ja kuulumisiin!

2003-05-13 09:02:23 DudeB

Arvosana: 4

hyvähyvähyvä

2003-06-24 15:04:09 Macbeth68

Arvosana: 5

Helppoa luettavaa tämäkin!

Mitä pidit?


Kirjaudu sisään

» Vinkkaa kaveria


Katso myös:


viimeinen luku


4.50

Äänien lkm: 2


Muutettu: 24.6.2003


MAINOKSIA:




























Pobla de Segur, Espanja 22.12.2002


Näin talvipäivän seisauksen kunniaksi pääsin määränpäähäni aurinkoisiin vuoristomaisemiin. Lämpötila sekä

sisällä talossa että ulkona oli n. + 10 astetta, mutta pienten lämmitystoimien jälkeen sisälämpötila nousi

normaaleihin lukemiin ja ”ohitti” kevyesti ulkoasteet. Olosuhteet ovat kuin Suomessa myöhäiskeväällä. Tosin

majapaikan lumettomien lähinyppylöiden välistä pilkottaa vitivalkoinen vuorenhuippu, jonka suuntaan täytyy

rientää jossain vaiheessa.

Tulomatkalla Toulousessa ihmettelin aluksi lasketteluvarusteet päällä junaan saapastelevia ranskalaishemmoja.

Mutta noin kahden tunnin junamatkan jälkeen äijät sinkosivatkin ulos junasta Ax-les-Thermesin rinteisiin

Ranskassa tai Andorran keskuksiin. Sehän selvitti perjantaisen oloasun.

Tältä pohjalta homma jatkuu. Joulunaika kuluu huilimalla ja tutustumalla lähiympäristöön, ja ehkä jopa pääsen

tositoimiin johonkin lähellä sijaitsevista hiihtokeskuksista.

2003-05-13 09:02:04 DudeB

Arvosana: 4

hyvähyvähyvä

2003-06-24 15:03:41 Macbeth68

Arvosana: 5

Helppoa luettavaa! Hyvä tyyli

Mitä pidit?


Kirjaudu sisään

» Vinkkaa kaveria


Katso myös:


viimeinen luku


4.50

Äänien lkm: 2


Muutettu: 24.6.2003


MAINOKSIA:

























Documents

Elämää Espanjassa