Itä-Suomen ylioppilaslehti

2015

1

Opiskelijanhistoria

Opiskelijaliike kokoaa voimiaan vaalikevään lobbausrumbaa varten >> 4-5UEF:n rehtori pohtii, onko yliopiston tehtävä tarjota lainkaan opintopsykologipalvelua >>6-7

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Emil Blick

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

Marko Nyyssönen050 463 7535

marko.nyyssonen@isyy.fi

KansikuvaPasi Huttunen

Alku ”Googlaamalla voi löytyä joku termi, jota kirja ei avaa kunnolla.

Ensimmäinen, paras

Pääkirjoitus | Uljas linja

Vuoden 2016 alusta alkaen kaikki UEF:n opinnäytetyöt ajetaan sähköisen plagiaatintunnistus-järjestelmän läpi. Laitosjohtajat epäilevät sen tarpeellisuutta.

Kapitalismin lopun ennustamisesta on tullut tätä nykyä salonkikelpoista puuhaa. Luimme kasan pohdintoja siitä, milloin ja miten umpikuja saavutetaan.

Opintopisteet eivät välttämättä ole hyvä kriteeri yliopiston rahoituksesta päätettä-essä. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon oppi-mista yksi opintopiste edellyttää. Uhkana on tutkintojen tason lasku.

Leipäjonot paikkaavat suomalaisen sosiaa-liturvan aukkoja. Tutkija ja poliitikko Maria Ohisalo (vihr.) sanoo, että päättäjiltä puuttuu ymmärrystä elämän nurjasta puolesta.

Gradu on opiskelu-uran työläin puserrus, ja mieleen tuleekin, että onko tosiaan pakko. Ei ole. Kokonaan gradua ei tarvitse tehdä itse. Kysyimme kuinka paljon gradusta on suotavaa ulkoistaa.

Iina Kuustonen kokeilee tuoreessa komediassa uskottavuuttaan lestadiolaisena äitinä. Sa-maan aikaan hän sekoilee tosi-tv -parodiassa ja nauttii työnsä ristiriitaisuudesta.

4-5

26-27

20-21

10-11

18-19

16-17Sisällys | ennuste

Lobaten ja rollaten

Kevään eduskuntavaalit lämmit-tävät hiljalleen myös opiskeli-japolitiikkaa. Intressiryhmät tahoillaan valmistelevat

lobbausarsenaaliaan tuleville ehdokkail-le. Niin tekee myös Itä-Suomen ylipiston ylioppilaskunta.

Tätä lehteä painoon viimeisteltäessä ISYY:n edustajisto päättää eduskuntavaa-liteemoistaan. ISYY toimii Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirien alueella, joissa se edustaa yhteensä 12 000 opiske-lijaa. Kyse ei ole mitättömästä toimijasta.

Viime vuoden puolella ylioppilaskunta keräsi jäsenistöltä mielipiteitä kampanja-aiheiksi. Sähköinen kysely ei aiheuttanut yleisöryntäystä sillä kyselyyn vastasi ainoastaan 144 opiskelijaa. Tärkeimmäksi teemaksi nousi Ylioppilaiden terveyden-hoitosäätiö. Hallitus linjasi edustajistolle YTHS:stä, että ”kustannustehokas ja toi-miva järjestelmä on pidettävä ennallaan.”

YTHS nousee keskeiseksi vaaliai-heeksi myös Suomen ylioppilaskuntien liitossa ja sen jäsenkunnissa. Opiskeli-joilla ei ole varaa luopua terveydenhoi-tojärjestelmästään. Siihen kohdistuneet leikkaukset aiheuttivat jo syksyn aikana jäsenmaksujen korotuksia. Valtiolla ei ole myöskään varaa enää kajota tulevai-suuden tekijöidensä hyvinvointiin, sillä muun muassa Kuopiossa opiskelijoi-den tarve mielenterveyspalveluihin on kasvanut 50 prosentilla pelkästään viime syksyn aikana.

Toiselle sijalle jäsenistön vaaliteema-kyselyssä nousi perustulo. Hallitus tarjoaa edustajistolle teemaa muodossa: ”Opintotuen heikennyksistä on siirryttä-vä askeleittain kohti perustuloa.” Kevät näyttää saadaanko perustulosta valta-kunnallista vaaliteemaa, vai pettävätkö puolueiden polvet perustulon kokoluo-kan linjausta tehtäessä.

Viiden joukkoon kyselyssä ylsivät opiskelija-asuminen ja työmahdollisuu-det. SYL ei ole vielä ehtinyt linjaamaan vaalitavoitteitaan. Toivottavasti tuore SYL:n hallitus tuo tuoreita näkökulmia pöytään. Kuuleman mukaan suunni-telmana on odotella ensin puolueiden linjaukset, joihin liittohallitus sitten reagoi. SYL:n eduskuntavaalikampanjan toteuttaa projektisihteeri Mari Kröger joka aloittaa työnsä helmikuun alussa.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa huhtikuun toisella viikolla.

Jarkko Kumpulainen

” ISYY toimii Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipii-rien alueella, joissa se edustaa yhteensä 12 000 opiskelijaa.

Humoro nigra | Pulkka on ahkiota muistuttava kulkuväline sekä ISYY:n hallituksen puheenjohtaja. Vaalilobbauksen lähestyessä halli-tus päässee vetämään muutakin pulkkaa.

2 3Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Suomen ylioppilaskuntien liiton tuo-reen puheenjohtajan Jari Järvenpään mielestä korkeakoulujen on kehitettävä koulutusta ja opetusta yhtä aikaa, vaikka opiskelun tehokkuutta korostavia käy-täntöjä lisätään.

Opiskelijat eivät olleet mukana opetus- ja kulttuuriministeriön työryh-mässä, joka laati ehdotuksen yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodeksi 2015. Järvenpään mukaan tämä johtuu siitä, että rahoitustyöryhmässä vaalitaan perinteisesti yliopiston virallista edus-tusta, josta vastaavat rehtorit.

Lisäksi mukana on OKM:n virkamie-hiä.

”Työryhmä on tarkoituksella halut-

tu pitää pienenä. Opiskelijat ovat silti aktiivisesti vaikuttamassa taustalla siitä huolimatta, että heitä ei ole mukana var-sinaisessa rahoitustyöryhmässä. Ei siellä ole muitakaan intressiryhmien edusta-jia”, Järvenpää selventää.

Aktiivisuus näkyy muun muassa siinä, että taloudesta kiinnostuneet opiskelijat ja koulutuspoliittiset sihteerit keskuste-levat ´varjotyöryhmässä´ niistä rahoitus-asioista, joiden päättämisessä he eivät ole mukana.

”Kyse on epävirallisesta sparraami-sesta asiasta kiinnostuneiden yksilöiden kesken. Eniten osallistujia kiinnostaa, mitkä voisivat olla opiskelijan edun mukaisia mittareita yliopistomaailmassa.

Esimerkiksi rahoituskysymyksissä on tärkeää kuunnella palautetta kentältä, sellaisilta ihmisiltä, jotka oikeasti näkevät mihin talouspäätökset vaikuttavat.”

SYL:n liittokokouspäätöksessä koros-tetaan opiskelun laadullisten kriteerien merkitystä, ja tätä myös Järvenpää pitää tärkeänä erityisesti epävarmoina aikoina.

”Jos keskitytään pelkästään opiskelun tehokkuuskriteereihin, kuten suoritet-tuihin opintopisteisiin joista yliopistot saavat korvauksen, ei se vielä takaa opetuksen tai tutkimuksen laatua. On olemassa viitteitä siitä, että pisterajoi-hin tuijottaminen johtaa epäterveeseen kilpailuun eri yliopistojen ja tiedekuntien välillä”, Järvenpää pohtii.

Kandipalautteen kerääminen on hänen mielestään yksi opiskelijoilta lähtöisin olevia hienoja saavutuksia, sillä se on mukana uudessa rahoitusmallissa. Käytännössä kandivaiheen opiskelija vastaa yliopiston lähettämään kyselyyn, jossa kartoitetaan opetusta, oppimis-ympäristöä, ohjausta ja opiskelijan

hyvinvointia. Lisäksi mallissa on mukana opiskelijan opiskelukyvyn huomioon ot-taminen, joka on myös SYL:n toiminnan lähtökohtia.

”Tulevan kevään eduskuntavaale-ja seurataan isolla porukalla suurella mielenkiinnolla. Vaalit näyttävät meille tietyssä mielessä kaapin paikan seuraa-vaksi neljäksi vuodeksi. Hallitus ratkaisee aikanaan koulutuspoliittiset linjaukset, joihin me liitossa panostamme pitkin kevättä”, Järvenpää summaa.

Gallup

Mikä jäi mieleen vuodesta 2014 ?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Turkka Tuovinen, Anna-Maria Tenhu & Heidi Hänninen

Matti MustonenLuokanopettaja, 2.vsk.

- Viime vuodesta päällimmäisenä jäi mieleen ainakin Savonlinnan liian kalliit liikuntamahdollisuudet opiskelijoille.

Sanna Rillakotitaloudenopettaja, 2.vsk.

- Tällä hetkellä kaikkein huomattavin asia, joka liittyy myös kouluun, on Savon-linnan Amica ravintolan huonontunut ruoka.

Kuopio

Markus RissanenFarmasia, 2.vsk.

- En muistana viime vuonna lukujär-jestystä kertaakaan ja uuden vuoden lupauksena on parantaa tämä.

Niko NykänenLääketiede, 2.vsk.

- Viime vuodesta kohokohta oli kyllä eh-dottomasti interrail-matka Eurooppaan elokuussa. Käytiin Saksassa Belgiassa Ranskassa Espanjassa ja Sveitsissä. Sieltä sain paljon hienoja uusia kokemuksia.

Tilinpäätös

UEF urut | Plagioijan epäluulo

”Järjestelmä rakentuu epäilykselle, kun perinteisesti olemme tottuneet toimimaan luottamuksen kautta.

Jennika JäppinenKulttuuri antropologia, 3.vsk.

- Sain paljon uusia ideoita mitä haluan tehdä tulevaisuudessa ja mihin suuntaan edetä opinnoissa. Arvosana 7.

Veera NylanderOikeustiede, 2.vsk.

- Oli intensiivinen vuosi fuksina Legion ai-nejärjestössä. Kokonaisarvosana täys 10.

1Uutinen #

Opiskelijat eivät ole saaneet edustustaan kolmen vuoden välein yliopistojen rahoitusmallin tarkistavaan työryhmään. Suomen ylioppilaskuntien liiton tuoreen puheenjohtajan Jari Jär-venpään mukaan opiskelijat ovat silti onnistuneet vaikuttamaan lopputulokseen muun muassa tuomalla yhteyden kandipalautteen ja rahoituksen välille.

SYL: Opiskelun tehokkuuskriteerit eivät takaa laatua

Ylioppilaskuntien liitto varautuu aktiiviseen kevääseen, sillä lähestyvien eduskuntavaalien tulos vaikuttaa väistämättä opis-kelijapolitiikkaan ja korkeakoulujen tulevaisuuden suuntaan.-Jus-si Turunen, teksti & Riitta Käppi, kuva

Sähköinen järjestelmä nuuhkii kaikki alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyöt plagioinnin varalta Itä-Suomen yliopistossa ensi vuoden alusta alkaen. Aihe jakaa tekemämme ky-selyn perusteella mielipiteitä laitosjohtajien kes-kuudessa. Systeemin hyötyjä kyseenalaistetaan, mutta koska kyseessä on kansainvälinen trendi, sen käyttöä pidetään yliopiston uskottavuuden vuoksi varsin yksimielisesti tarpeellisena.

”Plagiaatintunnistusjärjestelmä on tarpeelli-nen UEF:n maineen vuoksi, koska tällainen pitää olla kaikilla vakavilla yliopistoilla. Tieteen kannal-ta järjestelmän tarpeellisuus on hyvin vaihteleva”, historia- ja maantieteen laitoksen johtaja Jukka Korpela toteaa.

Varauksetta ei innostu myöskään yhteiskunta-tieteiden laitoksen johtaja Juha Hämäläinen.

”Ongelmana pidän sitä, että järjestelmä rakentuu epäilykselle, kun perinteisesti olemme tottuneet toimimaan luottamuksen kautta.”

Etenkin alkuvaiheessa järjestelmän käyttöön-oton arvioidaan lisäävän henkilökunnan työtaak-kaa, mutta osa laitosjohtajista uskoo, että työlään alkuvaiheen jälkeen se keventää työntekijöiden taakkaa nykyisestä.

Kasvatustieteiden ja psykologian osaston joh-taja Teija Koskela painottaa, että opiskelijoiden opiskelumotivaatio on kova.

”Juuri siksi harhautusmielessä tehty plagiointi tuntuu niin turhalta – lähinnä itsensä huijaamisel-ta”, hän toteaa.

Ei ole luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon plagiointia Itä-Suomen yliopistossa tapahtuu.

Teknologian kehitys vaikuttaa huijausyrityksiin kahdella tavalla. Toisaalta epärehellinen keino-valikoima kasvaa kun koneet kehittyvät, mutta samalla kehittyy myös huijausten tunnistaminen. Johtajien mielipiteet hajoavat voimakkaasti kysyt-täessä, onko plagiointi heidän mielestään kasvava ongelma.

”Riippuu aikamittakaavasta. Järjestelmän käyttöönoton myötä plagiointi varmasti vähenee, kun yleinen tieto järjestelmästä on opiskelijoilla. Tällä on ennalta ehkäisevä vaikutus”, biologian laitoksen johtaja Raine Kortet arvioi.

Plagioinnin tunnistusohjelmistoja myyvien firmojen mukaan niistä on apua tieteellisen kir-joittamisen opettelemisessa. Laitosjohtajia väite ei vakuuta. Opetuksessa siitä uskotaan olevan hyötyä korkeintaan aivan alkuvaiheessa oleville opiskelijoille, ja osa epäilee sitäkin.

Järjestelmän avulla on tarkoitus tarkastaa jatkossa kaikki opinnäytetyöt, mutta sen lisäksi sitä voidaan käyttää myös muiden suoritusten testaamiseen. Rehtorin päätöksen mukaan tiedekunta linjaa sen käytöstä muiden kirjallisten töiden tarkastamisessa. Opiskelija voi halutessaan myös itse tarkistaa tuotoksensa. Vuosi 2015 on siirtymäaikaa, jolloin järjestelmää voi käyttää ha-lutessaan. UEF ottaa käyttöön Turnitin-nimisen ohjelmiston.

Uljaan kysymyksiin vastasi kymmenen johta-jaa, eli noin puolet Itä-Suomen yliopiston laitos-ten ja osastojen johtajista.

Pasi Huttunen

Laitosjohtajat epäluuloisia sähköistä plagiaatintunnistusta kohtaan

Itä-Suomen yliopisto hakee yli kolmea sataa tuutoria ensi syksylle. Tuutoreja haetaan erik-seen ensimmäisen vuoden perusopiskelijoille, vaihto-opiskelijoille sekä nyt ensimmäistä kertaa toteutettavaan kansainvälisten maisteriohjelmien tuutorointiin.

”Kansainvälisiin maisteriohjelmien tuutoroin-tiin haetaan Suomen ja alan opiskelun tuntevia ihmisiä, jotka osaavat myös englanninkielen, tai mahdollisesti lisäksi jonkin muun kielen”, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan tuutorointi-sihteeri Jarno Pitko kertoo.

Koska vertaisohjattavat maisteriopiskelijat ovat jo vähintään kandin suorittaneita, haetaan heidän tuutoreikseen Pitkon mukaan jo opinnois-saan pidemmällä olevia.

Yleisesti tuutorien tehtävä on opastaa uusia opiskelijoita käytännön asioissa ja yliopistomaa-ilmaan tutustumisessa. He järjestävät yhteisiä tapaamisia ja toimivat tukihenkilöinä. Tehtävänä

on helpottaa uuden opiskelijan orientoitumista yliopistoyhteisöön ja sopeutumista kampuskau-punkiin. Kansainvälisten opiskelijoiden ohjaami-sessa on lisäksi omat alueensa.

”Tuutori on apuna myös suomalaiseen järjes-telmään sisääntulossa, eli jos joku tarvitsee apua esimerkiksi pankissa tai Kelassa. Lisäksi kv-mais-teri- ja vaihtarituutoreille teettä aika paljon se, että he käyvät yksitellen hakemassa opiskelijoita lentokentältä”, Pitko kertoo.

Tuutorina toimimisesta saa opintopisteitä. Suomalaisopiskelijoiden ja vaihtareiden tuutorit saavat yhteensä kolme opintopistettä ja kv-maisteriohjelmien tuutorit neljä. Kaikki tuutoriksi tahtovat suorittavat tuutorikoulutuksen.

Haku kaikkiin tuutoritehtäviin päättyy 17. helmikuuta. Tuutoreille ilmoitetaan valinnois-ta viimeistään viikolla 12. Hakuohjeet löytyvät ISYY:n nettisivuilta.

Jarkko Kumpulainen

Yli kolmesataa tuutoria haussa

”Vaalit näyttävät meille tietyssä mielessä kaapin paikan seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

4 5Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Itä-Suomen yliopiston hallinnossa toisen psykologin palkkaaminen tulevaisuudessa jakaa mielipiteitä. Yliopiston strategiaan on merkitty tavoite tehostaa opiskelua kehittämäl-lä opintojenohjausta ja parantamalla opiskelijoiden hyvinvointia. Kyseessä on kokonaisuus, jossa yksilökohtainen psykologinen ohjaus ja neuvonta on vain yksi osa.

Rehtori Jukka Mönkkösen mukaan toisen opintopsykologin palk-kaaminen ei ole välttämättömyys, sillä muulla henkilöstöllä on valmiuksia tukea opiskelun vaikeuksissa.

”Keskustelu kulkee sillä tasolla, että onko enemmän tarvetta yksilö-kohtaiselle ohjaukselle vai kouluttaa henkilöstöä entistä enemmän opiske-lun tukemiseen”, Mönkkönen kertoo.

Opintopsykologi Katri Ruth on samoilla linjoilla, mutta muistuttaa, että vaikka laitoksilla annettu laadu-kas ohjaus on ensiarvoisen tärkeää opiskelijalle, on opiskelun esteiden purkamisessa psykologin koulutuk-sesta kuitenkin usein hyötyä.

”Stressin hallinta, välttämiskäyt-täytyminen, motivaatio-ongelmat ja oppimisvaikeudet ovat tyypillisiä opiskelua hidastavia asioita, joiden käsittelyyn psykologin koulutus antaa hyvät edellytykset”, Ruth toteaa.

”Opiskelijat voivat kokea vaikeaksi puhua ongelmista henkilöille, jotka myös arvioivat opiskelusuorituksia. Lisäksi opettajat ovat kokeneet rooli-ristiriitaa auttajan ja opettajan rooleis-sa”, hän jatkaa.

Opetus- ja ohjaushenkilöstön tuke-mien on opintopsykologin yksi tärkeä tehtävä.

”Jos meillä olisi kaksi opintopsyko-logia, pystyisi paneutumaan laitosten arkeen ja tekemään enemmän yhteys-työtä opetuksen ja ohjauksen kehittä-miseksi. Nykyisin on aikaa yksittäisiin

koulutus- ja kehittämisprojekteihin”, Ruth harmittelee.

Toinen hallintoa askarruttava kysymys on, kuuluuko psykologisen ohjauksen tarjoaminen yliopiston tehtäviin.

”Keskustelua käydään myös siitä, onko yksilöpsykologisen ohjauksen antaminen YTHS:n vai yliopiston vastuulla,” Mönkkönen avaa käytyä keskustelua.

Ylioppilaiden terveydenhoitosää-tiön psykiatri Päivi Pölönen sanoo, ettei YTHS:n mielenterveyssektori ky-kene sellaiseen opiskelun tukemiseen ja ennaltaehkäisevään työhön, mihin opintopsykologin palvelu vastaa.

”YTHS hoitaa terveydenhuolto-laissa sille kirjatun tehtävän. YTHS:n mielenterveyssektorilla ei ole resurs-seja eikä riittävää tietotaitoa hoitaa opintopsykologin tehtäväalueeseen kuuluvia asioita”, Pölönen sanoo.

Opiskelujen hidastumiseen ja keskeyttämiseen voi liittyä psyykki-sen toimintakykyyn ongelmia, jotka eivät ole sairauksia, mutta joiden ratkomiseen tarvitaan ammattitaitoa. Oppimisen tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy vaatii erilaista ammat-titaitoa, kuin terapiatyö.

”Lisäksi, ennaltaehkäisy on tehok-kainta, kun tuntee toimintaympäris-tön”, Ruth kuvailee.

Kampus

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Heid

i Hän

nin

en teksti &

kuva

Jarkko K

um

pu

lainen

, teksti & ku

va

Valoa pimeyteen

SAVONLINNA Pimeässä loistavat valot, viuhuvat tossut ja pyörivät painavat pallot. Savonlinnassa järjestetiin tammikuun puolessa välis-sä opiskelijoiden keilausturnaus Castle Inn:ssä. Opiskelijat siirtyivät pubin tutun ja turvallisen tiskin luota alakertaan ottamaan mittaa toisistaan. Suoritukset tehtiin kieli keskellä suuta, kaikki tavoittelivat huipputulosta. 300 oli luku, jota oltiin tultu metsästämään.

Jenn

i Lintu

nen

teksti & ku

va

JOENSUU Pakkahuoneen seinät saivat vuoden vaihteessa uuden kuosin, kun innokkaat festivaalin kävijät pääsivät kokeilemaan valomaalausta. Toista kertaa järjestetty Aurora Carelias -valofes-tivaali alkoi uuden vuoden aattona ja päättyi 4. tammikuuta. Tänä aikana festivaalilla kävijät pääsivät ihastelemaan Pielisjoen varrella valotaideteoksia, jotka toivat valoa pimeisiin talvi-iltoihin.

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Lukijalta

2Uutinen #

Yksi opintopsykologi ei riitä Yliopiston hallintoa mietityttää kenen vastuulla opiskelijoi-den psykologinen tukeminen on. YTHS:n mielenterveyssek-tori ei voi ottaa asiakkaaksi opiskelijaa ilman mielenterveys-ongelmaa ja opintopsykologi toteaa, ettei muun henkilöstön tuki ole opiskelijalle tarpeeksi. – Meri Parkkinen, teksti & kuva

Rännin väistöä

Opintopsykologi Katri Ruth sanoo palautteen kertovan opintopsykologin tarpeesta. Vastaanotolle on yli kahden kuukauden jonotusaika, ja ruuhkissa ajanvaraus on ajoittain jouduttu sulkemaan.

Sweet scenting madonna lilyGlittering as the sky rolls her eyesWinking in glory like a priceless opalFlourishing at the songs of morning dewHer steps on dance floorSet enthralled the empress of lilacIn a thunderous applause of honourVirgin maidens rise so highTo mouth the beauteous mark on their soilGoodly lads arrayed in rainbowsKnock at her door for a bowThe globe rumbles with aweFor an indelible sign on our earth

Like a pauper caught for vagrancyI appear with limericksFor inscription on the heartOf a maidenHeart drowned in forlorn and doubtsStill the magical words are enunciatedHeavens thunder!Earth rumbles!Like a log dead in the heartShe falls irresistibly glued in the heart of a pauper

Adekunle Oluseyi Afolabi

Brighter Horizon

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

KUOPIO Faarao Pirttikangas paukutti jalkaansa, murisi virsiään ja soitti romukitaroitaan Henry’s pubissa tammikuun puolessa välissä. Henkan tammikuun teemakuukauden Support Your Local Live Music aikana lavalla nähdään yhteensä 36 savolaista bändiä, joista valtaosa kuopiolaisia. Samana iltana Faaraon kanssa soitti myös kuopiolainen blues-jyrä Dave Forestfield. Keikka oli osa Forestfiel-din levynjulkaisukiertuetta. Alkukuusta Henkassa soittivat myös vahvalla kampuskytköksellä olevat Rautalintu ja Anna Sipilän lapsi.

Paikalliskuun Faarao

Satuin näkemään suden Joensuun torilla suolanostoreis-sullani. Myöntäisiköhän riistakeskus suden kaatoluvan kerrankin vanhaan kunnon Joensuuhun eikä minnekään Pielisensuuhun. t. Pienviljelijä Polvijärveltä

Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.

Tutustu asuntotarjontaammewww.avara.

Tutustuu asasasasasasaasasassssasasasasasasaasasasasasasaaassaasasaaasaaaaasaaaaaaaaaaaaasasaaaaaaaa uununununununununnnnnunununununnnnnnnnnnnnnnunuunuuuunnnnnnnnnnnununuuuuunnnnnuuunnnunununnnunununnunnunnnnnnnnnnnnnnnnnnnnntttttttotttotototototottooooooottttttottototttttototototottototootttttototototototttttottotoottottttttotototottttttttttooootttotttttoottttttttttttttttttotootttttttttttttttottotttttttttttttttotttottttttttttottttttotootottttoottttooottttttoottottoooottooootooottttoootatatatattatattattattatatttatttttataatatatatatatattatataatattatattaaatatatatttaaaatattatataatatatatattaaaaaatatttataataaaaaaaaaattttaaaaaaaaaaaaaatttaataaaaaaaataaaaaaaattaaaaaaaaaataaaaaaaaaaaaaaaaaaaataaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaattaaaaaaaaataaaaaataaaaaaaatataaaaaaaaaaaaaaaaaaaaataaaaaaaaaaatarjrjrjrjrjrjrjjjrjrjjjrjrjjjjrjrjrjjrjrjrjrjrjjrjrjjjjjjjjrjjrjjrjrjrjjrjrjrjjjrjrjrjjjrjrjjrjrjrjjrjjrjrjjjjjjjjrjrjrjjrjjjrjjrjjjjjrrjrjrrrjjrrrrjrjrjrjjrrrrrjrrrrrrrjrjrjrrrrrrjrjrjrrrrrrrrrrjrjrjrrrjrrjrjrjrrrrjrjrjrjrjrjrjrjrjrrjrjjrrrrjrjrjrrrjrrjrrjrjrjjjrrrrrrjrjrrjrrjrjjjrjrrrrjjrjrjrrrrjrjrrrjrrrrrjrjjjjjjjjjjjjjjjjooooooonoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo taaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaammmmmmaaamaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaamaaaaaaaa mmmmmemememmemememememmmemmmmememememmemmeemme www.w avara.

Tutustu asuntotarjontaaaaaaaaaamamamamamamamamamammmmmmmmmmmmmmamamamamamamaamamammmmmmmmmmamaammmmmmammmmmmaammmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmemmmmmmmmmmmmmmmmmmmememeemememeemememmmmmmmeeeemmmmmmemmeememmmmmemmmmemeeeemememmmmmmmememmmemmemmeemeemmmmmmemmmmmemeemmmmmmmmmeememmmmmemmmmeeemememmmmemmmmmeememmmmmmemmmmmmmemmmemememmmmmmmmmmememmmmmmmmmmmmmmmemmmmmeemmmmmmmmmmmmmmmwww.avara.

Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.

KOTEJA ELÄMÄN ERI TILANTEISIIN

ASU NIIN KUIN ELÄT.Asuntojen vuokraus:Ovenia Joensuu puh. 020 177 4315Ovenia Kuopio puh. 020 177 4221

Yliopiston yhdenvertaisuustoimikunnan opiskelijajäseninä kaudella 2015-2016 toimivat ISYY:n edunvalvontasihteerit Mikko Aaltonen ja Satu Koikkalainen. Heidän varajäseninään toimivat ISYY:n

hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka sekä edellisessä hallituksessa istunut Emmi Alho.

”Toimikuntaan tuli enemmän ilmoit-tautuneita, mitä jäsenpaikkoja oli tarjolla.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat kiin-nostavat yliopistolaisia”, toimikunnan sihteeri Minna Väisänen toteaa.

Yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävä on huolehtia tasa-arvon toteu-

tumisesta yliopistossa. Tuore rehtori Jukka Mönkkönen nimitti toimikunnan 7. tammikuuta.

Raskaan sarjan opiskelijaedustus yhdenvertaisuustoimikuntaan

”Keskustelua käydään myös siitä, onko yksilöpsykologisen ohjauksen antaminen YTHS:n vai yliopiston vastuulla.

6 7Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Soveltavan kasvatustieteen ja opet-tajakoulutuksen soveltuvuuskokeet suunnitellaan ja arvioidaan talon sisällä. Ulkopuolelta ostetun kokeen sijasta yliopiston henkilökunta ja normaalikou-lujen opettajat hakevat haastatteluin ja toimintatuokioin opiskelijoita, jotka ovat mahdollisimman hyviä alalle koulutet-tavia.

Soveltuvuuskoe on nimensä mukaan soveltuvuutta alalle mittaava. Opiske-lijavalintatyöryhmässä työskentelevä luokanopettajakoulutuksen yliopisto-opettaja Kirsi Heikkinen-Jokilahden mukaan kokeella mitataan muun muassa

hakijan motivoituneisuutta, sitoutunei-suutta opettajan ammattiin, keskustelun ja ongelmanratkaisun osaamista sekä yhteistyötaitoja. Koe ei ole psykologien laatima eikä pidä sisällään psykologisia analyyseja.

Luokanopettajan koulutusohjelman ja kasvatustieteen oppiaineen vastuuhen-kilö professori Ritva Kantelinen kertoo että kokeen toteutuksen pääpaino täytyy ehdottomasti olla itsellä.

”Kun mietitään että missä on paras näkemys siihen mitä opettajan ammatis-sa vaaditaan, niin meillä ajatellaan että paras asiantuntemus siihen on sitten

opettajan koulutuksessa.”Psykologian professori Aarno Laitila

on eri mieltä. Hänen mielestään ulkois-tettu soveltuvuuskoe olisi tärkeä.

”Valitsijoiden tulisi olla ulkopuolisia, heillä ei olisi omaa intressiä suhteessa siihen, että ketä hakijoita sieltä tulee, vaan että olisi jollain tavalla neuvoteltu mihin asioihin toivotaan kiinnitettä-vän huomiota. Ostamalla työn siihen erikoistuneilta ammattilaisilta saisi myös erikoistuneempaa, käytännössä koke-neempaa palvelua.”

Joskus on ajateltu että on välttä-mätöntä soveltuvuuskokeissa saada jokaiseen haastattelijaryhmään psykolo-gista osaamista ja silloin sitä on ostettu muualta, mutta tällä hetkellä käytäntö on toinen.

”Jonkun asian asiantuntija voi olla hyvä oman alansa asiantuntijatehtävissä, mutta ei opettajan”, Kantelinen sanoo.

Kirsi Heikkinen-Jokilahti kertoo, että

kokeiden ostamisesta on joskus puhuttu. Yksi jarruttavista tekijöistä on kuitenkin raha, toinen on muutostöiden monimut-kaistuminen kokeiden ollessa muiden käsissä.

”Eiväthän ne maksuttomia ole, mutta tämähän on arvoratkaisu, että mitä pide-tään tärkeänä,” kommentoi Laitila ulkoa ostettujen soveltuvuuskokeiden hintaa.

Emmi RajavuoriTaiteen sosiologia” Minä ja Mika ei kumpikaan olla ka-malan romanttisia persoonia ja kun en-simmäinen ystävänpäivä sitten tuli 2013, niin tehtiin siitä kilpailu eli tehdään siitä mahdollisimman hunajainen, ja voittaja sai siitä palkinnon. Sovittiin opiskelija-budjetti ja kiellettiin mm. espanjalaiset viulunsoittajat koulun ruokalassa.

Päivän tullen painatin Mikalle paidan yhdestä sen lempiartistista, ja hankin kauhean äänikortin johon äänitin viestin. Mika veti kuitenkin pidemmän korren viemällä meidät Holiday Club Saimaan hotelliin yöksi, oli ostanut ison rasian

suklaata ja käytiin ravintolassa syömässä. Myönsin tappioni.

Emme kuitenkaan ottaneet koko iltaa vakavasti. Kun oli kun oli syöty, niin pai-nuttiin hotellin sporttibaariin katsomaan biljardia ja juomaan olutta.

Mira HeiskanenMediakulttuuri & viestintä

” Ollaan kaikki Liisan ja Piian kanssa vähän erilaisia, mutta silti meillä on myös yhdistäviä tekijöitä. Meillä on tapana avautua toisillemme opiskelun tuotta-masta tuskasta, ihmetellä vastaantulevia kaksoisidentiteetti-Paseja ja ommella merkkejä kiinni haalareihin sormet verillä minun kämppäni lattialla istuen. Huma-nistipiiri, jolla nimellä itseämme kut-summe, toimii nauruterapiana monessa mielessä arjen keskellä. Kaksoisidentiteet-

ti-Pasi tuli ensimmäistä kertaa vastaan Kerubissa vuosi sitten syksyllä, kun men-tiin sinne jatkoille minun tupareista, sen jälkeen sitten vähän kaikkialla. Merkkejä ommeltiin viimeksi vapun alla.

Heta KakkolaLastentarhanopettaja

” Tähän porukkaan kuuluu Joel, Ville, Maisa, Erika ja Joni, meitä yhdistää huu-mori ja musiikki. Kaikki meistä soittavat/laulavat ja usein soitammekin yhdessä. Ei kuitenkaan tarvita mitään erikoisempaa tekemistä, yleensä vain vietämme aikaa rennosti yhdessä.

Yksi meistä täytti 30 vuotta ja päätimme järjestää hänelle yllätyksenä syntymäpäiväjuhlat mökillä. Hänen silmänsä sidottiin koko menomatkaksi, joten hän istui autossa tietämättömä-nä 2,5 tuntia. Samaan aikaan me muut olimme valmistelemassa juhlia mökillä, kunnes vahingossa lukitsimme itsemme

mökin ulkopuolelle pakkaseen. Onnis-tuimme murtautumaan takaisin mökin sisälle juuri ennen syntymäpäiväsankarin saapumista, joten juhlia ei tarvinnutkaan onneksi peruuttaa jo ennen niiden alkua.

Satu KuosmanenKotitaloudenopettaja

” Muistan Nooran jo heti ensimmäises-tä esittelykierroksesta syksyllä 2013, kun aloitin opinnot Savonlinnassa. Huomioni kiinnitti erityisesti Nooran vaihtovuosi Jenkeissä, joka kuulosti todella mielen-kiintoiselta. Kaikkein suurin meitä yhdis-tävä tekijä on ehkä samanlainen tyyli ja ulkoinen olemus, ihan pukeutumisesta lähtien. Olemme molemmat luonteel-tamme päättäväisiä ja räväköitä, ja meillä vähän niin kuin synkkasi heti. Yhteisenä harrastuksena meillä on kuntosalilla käy-minen. Pidän Noorassa eniten siitä, että hän tuntuu ymmärtävän minua todella hyvin. Meillä on myös hyvin samanlainen

huumorintaju. Meillä on jo yhteisiä ko-kemuksia muun muassa Turkin reissulta muutaman kuukauden takaa, ja siellä ystävyyssuhde syveni entisestään: opin Nooran lisäksi myös itsestäni todella paljon uusia asioita. Ja eikös juuri se ole ystävyydessä yksi kaikkein tärkeimmistä asioista?

Minun ystäväni

Joensuu

Savonlinna

– Ira Luoto, teksti & kuvat

– Heidi Hänninen, teksti & kuvat

3Uutinen #

Hanna HirvonenYmpäristötiede

” Tässä on ystävänäni Essi Haapasalo. Essin kanssa oltiin samassa tuutor-ryhmässä ja pyöritty sieltä asti yhdessä. Essiltä olen oppinut paljon hyödyllistä, kaikenlaisia partiojuttuja, solmuja ja sellaisia. Opintojen lisäksi meitä yhdistää populäärikulttuuri: hobitit ja sellaiset. Eilen uutena asiana selvisi Supernatural -sarja. Kumpi on seksikkäämpi Dean vai Sam? Dean! Siitä olemme yhtä mieltä.

KuopioSofia RegisSosiaalipsykologia

”Tässä on ystäväni Ossi Hella. Tavattiin Ossin kanssa kolme vuotta sitten Vanhalla Pappilalla seurakunnan piireissä. Ossissa on hyvää se, että hän on symppis ja reilu kaveri, jonka voi aina pyytää apuun kaikenlaisiin projekteihin. Ossi on myös järkyttävän hyvä pingikses-sä ja tulee kyllä varmasti kaikkien kanssa juttuun.

– Turkka Tuovinen, teksti & kuvat

Opettajat seulotaan toisten opettajien toimesta

Kasvatustieteellisen ja opettajakoulutuksen opiskelijan so-veltuvuuden alalle arvioi normaalikoulun opettaja, ei psyko-logi. Kasvatustieteiden osastolla koetaan, että alakohtainen ymmärrys ja opettajan työhön soveltuvuus voidaan arvioida paremmin omasta takaa. – Ira Luoto, teksti & kuva

Professori Ritva Kantelisen mukaan haastattelijaryhmän suuria näkemyseroja hakijan pisteytyksestä pyritään selvittämään talon sisällä.

”Jonkun asian asiantuntija voi olla hyvä oman alansa asiantuntijatehtävissä, mutta ei opettajanKampus

8 9Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Ajassa

Homoliiton ristiaallot

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ihailee kirkon henkilökunnan tyyneyttä eroaallon keskellä.

Monet lain vastustajat pohjasivat näke-myksensä Raamattuun ja perinteiseen kristilliseen avioliittokäsitykseen. Itse laki tulee kuitenkin olemaan lähinnä tasa-arvoisuuden symboli ja vähentä-mään byrokratiaa. Lain astuessa voimaan 2017 poistuu muun muassa valtion viras-tojen lomakkeista kohta rekisteröidystä parisuhteesta, jolloin myös seksuaali-vähemmistöihin kuuluvien ei tarvitse ilmoittaa seksuaalista suuntautumistaan aina lomakkeita täyttäessään.

Laki tuo myös muilla tavoin samaa sukupuolta olevien liitot samalle viivalle heteroparien kanssa. Se muun muassa antaa heille oikeuden hakea adoptiota yhdessä, nykyisen yksittäin suoritettavan hakuprosessin sijaan. He myös saavat

mahdollisuuden ottaa puolisonsa suku-nimen maistraatilta anomisen sijaan.

Mikään lainkohta ei tule velvoitta-maan kirkkoa millään lailla, mutta silti jo ensimmäisenä iltana äänestyksen jälkeen luterilaisesta kirkosta erosi eroakirkosta.fi -palvelun kautta hyvästinsä kirkolle heitti yli 2600 ihmistä. Viikonlopun aika-na heitä oli kertynyt yli 13000.

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ihmetteleekin tätä.

”Eropiikkiä on aika vaikea ymmärtää. Kysehän oli eduskunnan päätöksestä, ei kirkon. Lakimuutoksella ei ole suoria vaikutuksia kirkkoon. Tosin jotkut erosi-vat kirkosta myös silloin, kun eduskunta päätti Yle-verosta.”

Eroakirkosta.fi mukaan yksi suurim-

mista syistä eroamiseen oli arkkipiispa Kari Mäkisen myönteinen kanta homoa-violiittoihin. Äänestystuloksen ratkettua Mäkinen onnitteli sateenkaariväkeä Fa-cebookissa ja kertoi olevansa onnellinen heidän puolestaan. Enempää eroajista ei juuri voi sanoa.

”Valistunut arvaukseni on, että aika paljon erosi sellaista hirviporukkaa: kunnioitetaan perinteitä, mutta ei ehkä kuluteta kirkon penkkiä aivan joka sun-nuntai”, Jolkkonen veikkaa.

Hän ei myöskään pidä kirkon vihkioi-keudesta luopumista ratkaisuna ongel-miin.

”Jos kirkko luopuisi vihkioikeudesta, se olisi pois kaikilta. Silloin vihkioike-us menisi varmasti myös 40 muulta kirkkokunnalta. Kirkot vihkivät noin 15 000 paria vuodessa. Paikatakseen tämän aukon valtio joutuisi perustamaan kymmeniä uusia virkoja. Ja kirkon jäsenet pitäisi vihkiä perjantaina maistraatissa ja lauantaina kirkossa. Nykymallissa tämä hoituu yhdellä kertaa.”

”Kirkko on johdonmukaisesti puolus-

tanut omissa päätöksissään sekä jokaisen ihmisarvoa ja kaikkien yhdenvertaisuutta että avioliittoa miehen ja naisen välisenä. Molemmat periaatteet nousevat kirkon omasta uskonkäsityksestä. Ne ovat sopusoinnussa myös perustavimpien ihmisoikeussopimusten kanssa. Kirkossa on myös haluttu välttää liian yksityis-kohtaista ohjeistamista ja haluttu antaa tilaa ihmisten väliselle kohtaamiselle ja sopimiselle”, Jolkkonen tiivistää kirkon kannan.

Myös ortodoksinen kirkko on samalla kannalla. Sukupuolineutraali avioliit-tolaki on myös heidän keskuudessaan aiheuttanut keskustelua, joskin pienem-mässä mitassa.

”Avioliitto ortodoksisena sakrament-tina on miehen ja naisen välinen liitto. Kirkon avioliittokäsitys on syntynyt raamatulliselta pohjalta ja on ollut myös vastauksena olemassa oleviin yhteiskun-nallisiin realiteetteihin,” toteaa arkkipiis-pa Leo.

Joulukuussa eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Tämä nostatti kirkossa suurim-man erobuumin sitten Ylen ’Homoillan’. Mitä uusi avioliit-tolaki sitten käytännössä muuttaa? – Anna Utriainen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön julkaise-man tutkimuksen mukaan

opintopisteeseen sisältyvä työmäärä vaikuttaa olevan selvästi matalampi, kuin sille valtioneuvoston asetuk-sella säädetty 26 tunnin 40 minuutin tavoitearvo. Opintopisteen sisäl-tämä työtaakka oli tutkimuksessa tarkasteltujen opintopisteiden osalta vain noin 22 tuntia.

”Opintopisteen sisältämällä työ-taakalla on tutkimuksessa tarkas-teltujen tiedekuntien välillä jo nyt suuria eroja. Näitä eroja on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta kuroa umpeen opintoja joustavoittamalla, lukuvuotta pidentämällä tai opiske-lijoita motivoimalla. Työhypoteesini on, että opintopistemitoituskäytän-töjen erot ovat merkittävissä määrin vastuussa korkeakoulujen välisistä opintopisteperusteisten tulosrahoi-tuksen eroista”, tutkija Leo Aarnio kertoo.

Tutkija on huolissaan siitä, että opintopistemitoituksen oikeelli-suutta ei juuri valvota eikä luotet-tavaa monitorointitietoa löydy myöskään korkeakouluilta itseltään.

Opintojen vaatimustason vaih-telu eri opintojaksoilla tuskin tulee opiskelijoille yllätyksenä. Opiskeli-joiden tulisi kuitenkin valvoa omaa oikeusturvaansa, koska päätoimisen opiskelijan status osana opintotuki-järjestelmää määräytyy saavutettu-jen opintopisteiden mukaan.

”Jos opiskelijalla on vaikeuksia opinnoissaan, tulisi hänelle tarjota lakiin kirjattu lähtökohtainen oikeus tarkistaa opintotukipäätöstään esit-tämällä esimerkiksi opintopsykolo-gin todistuksen siitä, että opiskelee kyllä täysipäiväisesti, vaikka opinnot eivät opintopistetuloksen perusteel-la riittävästi etenisikään”, ehdottaa Aarnio.

Tutkija toivoo laajempaa kriit-tistä keskustelua opintopisteen käytöstä osana rahoitusmallia.

”Tulisi miettiä millaisia mittarei-ta koulutuksen tuloksen mittoina oikein pidetään. Tällaisenaan kor-

keakouluja kannustetaan tuotta-maan yhä enemmän opintopisteitä huomioimatta, kuinka paljon oppi-mista opintopisteet todella pitävät sisällään.”

Opintopisteen sisältämän osaa-misen määrä on siis vaarassa. Aarnio kyseenalaistaa myös koulutuksen laadun mittaamisen opiskelijan opintoihin käyttämän ajan perus-

teella. ”Tulisi pohtia, mihin osuu-

teen opiskelijoidensa opintoihin käyttämän ajan eroista yliopistot kykenevät realistisesti vaikutta-maan. Tutkintojen tai opintopistei-den määrän kasvu ei myöskään ole itsetarkoitus, jos tätä tavoiteltaessa yksittäisen tutkinnon taso laskee”, tutkimus muistuttaa.

Otus kritisoi opintopisteitä rahoituksen mittarinaOpiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkija Leo Aarnio toivoo kriittisen keskustelun viriämistä opintopisteen käytöstä osana yliopistojen rahoitusmal-lia. Tutkijan mielestä yliopistokoulutuksen tavoite on aikaan saada mahdolli-simman paljon korkeatasoista osaamista, ei mahdollisimman paljon tutkintoja. – Saila Rönkkö, teksti

Opintopistettä käytetään osana yliopiston rahoitusta, mutta Opiskelun ja koulutuksen tutkija Leo Aarnion mukaan se on kelvoton mittari. Kukaan ei valvo kunnolla, kuinka paljon oppimista opintopisteet pitävät sisällään.

10 11Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Tutkijat ympäri maailmaa ovat kehitel-leet miesten e-pillereitä jo 80-luvulta lähtien, laihoin tuloksin. Miehille suun-nattua ehkäisyä on lähestytty laajalla kirjolla eri menetelmiä hormonaalisista invasiivisiin eli leikkausta vaativiin, mutta toistaiseksi yksikään tuote ei ole yltänyt kondomin rinnalle. Syitä tähän ovat yleensä olleet varsin epäluotettava ehkäisyteho, sivuvaikutukset sekä lääke-yhtiöissä vallinnut näkemys siitä, etteivät miehet olisi kiinnostuneita käyttämään ehkäisyä.

Nyt indonesialaiset tutkijat ovat kehittäneet lupaavan miehille suunnatun e-pillerin. Perimätieto johdatti tutkijat Papuan viidakkoon, jossa alkuperäisvä-estön miehet olivat pitkään turvautuneet ehkäisyssään Jaakonkukkien sukuun kuuluvasta kasvista keitettyyn teehen. Kasvin ja siitä kehitetyn pillerin teho perustuu siittiöiden tiettyjen entsyymi-en toiminnan lamauttamiseen, jolloin siittiö ei enää pysty läpäisemään naisen munasolun seinämää. Andrologi Antti Perheentuvan mielestä luotettava mies-ten ehkäisymenetelmä olisi tervetullut lisä ehkäisyrepertuaariin.

Uuden pillerin sivuvaikutuksina koehenkilöt ovat maininneet esimerkiksi naisten e-pillereiden mahdollisia sivu-vaikutuksia huomattavasti lievemmät ruokahalun ja seksuaalisen halun kasvun. Indonesian markkinoille pilleriä, jonka ehkäisytehoksi mainostetaan jopa 99

prosenttia lupaillaan jo ensi vuodeksi. Perheentuvan mukaan perinteiset

siittiötuotannon lamauttamiseen perus-tuvat miesten hormonaaliset e-pillerit on aiemmissa tutkimuksissa kuitenkin havaittu ehkäisyteholtaan luotettavam-miksi aasialaisten kuin eurooppalaisten miesten keskuudessa. Näin ollen uuden e-pillerin tie Indonesian markkinoilta eurooppalaisten apteekkien hyllyille on kaikkea muuta kuin mutkaton.

”Vaikka Indonesiassa kehitetty pilleri perustuukin entsymaaliseen tehoon, on tuotetta testattava eri etnisillä ryhmillä ja pitkäaikaistutkimuksin ennen maailman markkinoille julkistamista”, Perheentupa toteaa.

Miesten e-pillerit voi nähdä myös parisuhteen tasa-arvoa lisäävänä tekijänä, kun ehkäisy ei enää automaattisesti olisikaan naisen vastuulla. Viime aikoina julkisuudessa ovat avautuneet miehet, jotka ovat kokeneet tulleensa isäksi vasten tahtoaan. Tässä mielessä miesten e-pilleri jakaisi valtaa suvunjatkamisesta myös isälle. Vaikka kondomi on tähän asti voinut ajaa tuota asiaa, pitkäaikaisessa parisuhteessa ehkäisy on yleensä naisen vastuulla. Miesten e-pilleri nähdäänkin nimenomaan parisuhteessa elävien ehkäisymenetelmänä.

”Etupäässä pilleriä todennäköisesti kokeilisivat parit, joilla naisen hormonaa-linen ehkäisy on osoittautunut ongelmal-liseksi”, Perheentupa lisää.

Yllättävän yleinen miesten e-pillereitä kohtaan osoitettu ennakkoluulo on, ettei nainen voisi luottaa mieheen, joka sanoo käyttävänsä e-pilleriä. Mies nähdään tässä suhteessa enemmän ‘himojensa orjana’. Perheentupa kuitenkin koros-

taa, että ehkäisyn pitäisi aina olla parin yhteinen asia ja muistuttaa vielä lopuksi, että satunnaisissa suhteissa sukupuoli-tautien leviämistä ehkäisee edelleen vain kondomi.

Miesten e-pilleri

Jyrki Kalaja, Kauppatieteet

- Joo. Riippuu pilleristä. Lukisin ensin tutkimus-tuloksia ja odottaisin käyttökokemuksia. Tilanne ei ole vakuuttava tällä hetkellä.

Joonas MikkiläHistoria

- Joo. Miksi ehkäisyn käyttöä pitäisi sen kum-memmin perustella?

Femi Obawale, Kemia

- Yes, if there would be no negative side effects.

Rescue-eläinten hankkiminen Suomeen on kasvattanut tasaisesti suosiotaan viiden viime vuoden aikana.

Vuonna 2010 rescueyhdistykset toivat Suomeen 194 koiraa, kun taas vuoden 2014 loppupuolella vastaava luku oli 1042 koiraa. Koiria tuotiin kaksi vuotta sitten ennätys-määrä, 1251 kappaletta. Määrissä ei-vät ole mukana yksityishenkilöiden kaupallisiin tarkoituksiin kuljetta-mat koirat. Eniten koiria tuodaan Virosta ja Espanjasta. Tiedot käyvät ilmi elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tilastoista.

Joensuulainen Henna Mid-deke on hankkinut perheeseensä sekarotuisen Lunjan Ranskassa ja Suomessa toimivan järjestön kaut-ta. Lunja on kotoisin Serbiasta ja se on rescue-koira. Lunja hylättiin pentuna eikä se viettänyt aikaa sisätiloissa ensimmäisen elinvuo-tensa aikana, vaan ulkona tarhassa. Silti se oppi sisäsiistiksi ennen Suomeen tuloaan.

Middekellä oli syynsä olla hank-kimatta koiranpentua suomalaisel-ta kasvattajalta.

”Koiranpennun ostaminen ei so-pinut arvomaailmaani, koska niitä on jo paljon ja niitä myös lopete-taan, jos ne eivät saa kotia. Minulle on lähes sama minkä rotuinen koira on, sillä se tuli meille ensisijaisesti seuralaiseksi ja perheenjäseneksi”, Middeke valottaa.

Vaikka rescuekoirien hankkimi-

nen on yleistynyt, niiden saaminen kotiin ei onnistu aivan sormia nap-sauttamalla. Middeke haki koiraa hakemuksella, jossa täytyi kuvata itseään, tapojaan ja elinympäris-töään. Lisäksi rescuejärjestön edus-taja kävi katsomassa hänen kotiaan ennen koiran ottamista.

”Haimme puolisoni ja lapseni kanssa Lunjan lopulta Helsingis-tä, jonne se tuotiin rahtilennolla Serbiasta viiden muun koiran kanssa. Lunja on oppivainen, kiltti ja kiinnittyy herkästi ihmiseen.”

Järjestöjen sivuilla eläimistä on kuvia ja luonnekuvauksia. Kun koirat tuodaan EU:n ulkopuolises-ta maasta, ne tarkistetaan ennen maahantuontia tarkkaan tullissa. Middeken lemmikki on käynyt yh-teensä kolmella eri eläinlääkärillä.

Eläimen luovutusta harkitaan aina tapauskohtaisesti. Mikäli koira ei esimerkiksi sovellu lapsiperhee-seen tai vaatii kokeneen omista-jan, asiasta kerrotaan etukäteen. Rescueyhdistykset eivät voi taata koirille minkäänlaista ´koeaikaa´ jonka jälkeen lemmikin voisi pa-lauttaa, mikäli ilmenee vaikeuksia. Useat yhdistykset korostavatkin nettisivuillaan julkaistuissa ohjeis-sa, että halu auttaa on tärkeää, mut-ta vielä tärkeämpää on tiedostaa riittävätkö omat resurssit koirasta huolehtimiseen monien vuosien ajaksi.

Rescuejärjestöjen kautta hankit-

tuihin koiriin liittyy eräs erikoi-suus: ne ovat kaikki kastroituja tai ne tullaan kastroimaan. Koiraa ei saa myöskään myydä, luovuttaa toiselle omistajalle tai lopettaa ilman, että asiassa konsultoidaan järjestöä.

Middeken mukaan Suomessa ei juuri ole koiria vailla kotia, vaikka niin saatetaan olettaa.

”Usein saa kuulla ihmisten kom-mentteja, joissa he kyseenalaistavat rescuekoiran ottamisen juuri vedo-ten siihen, että täällä Suomessakin niitä riittää.”

Eviran ylitarkastajan ja eläin-lääkärin Virva Vallen mukaan ulkomailta tuotu eläin on aina riski, vaikka kaikkia ohjeita noudatettai-siin mahdollisimman tarkasti.

”Eläinsuojelumielessä on pa-rempi auttaa koiria niiden omassa kotimaassaan. Moni rescueyhdistys tekee tässä asiassa hyvää työtä, ja niihin voi olla yhteydessä, mikäli haluaa tehdä jotain konkreettista koirien hyväksi”, Valle toteaa.

Hänestä suomalaisten eläinten hankintaa puoltaa se, että lemmik-kien alkuperän pystyy tarkistamaan helposti ja myös niiden tautitilanne on hallinnassa.

”Rescuekoira sopii kokeneelle harrastajalle, joka tietää ja tuntee koiran käytöstä syvällisesti. Eläi-men hankinnassa täytyy aina laittaa oma kunnian tavoittelu syrjään ja pohtia, mikä on aidosti eläimen etu”, Valle tiivistää.

Vieraan maan kullannuppuYhä useampi lemmikinomistaja hankkii järjestön kautta ulkomailta pelastetun koiran kotimaisen eläimen sijasta eettisistä syistä. Valinta ei kuitenkaan ole vail-la riskejä. -Jussi Turunen, teksti & Milla Bouquerel, kuva

”Minulle on lähes sama minkä rotuinen koira on, sillä se tuli meille ensisijaisesti seuralaiseksi ja perheenjäseneksi.

Gallup | Käyttäisitkö miesten ehkäisypilleriä?

Vuosikymmenten epäonnistuneiden yritysten jälkeen tutki-jat ovat viimein kehittäneet lupaavan miesten ehkäisypillerin. Vastaus löytyi Papuan syrjäisistä metsistä löytyvästä kasvis-ta, jota alkuperäisväestön miesten tiedetään käyttäneet ehkäi-syyn jo pitkään. – Reetta Väätäinen, teksti & kuvat

Miesten ehkäisypillerin vaikuttava aine on eristetty Justicia gendarussa -kasvista

– Tasa-arvoa ehkäisyyn suoraan viidakosta

Nika asuu emäntänsä Milla Bouquerelin kanssa tällä hetkellä Vieremällä. Nika on syntynyt koiratarhalla Petroskoissa ja puolitoistavuotiaalla koiralla oli jo lokakuussa 2013 tullessaan Suomeen takanaan neljä sijoituspaikkaa. Tullessaan koiralla oli pelkoja ja erikoisia käyttäytymismalleja, mutta reilussa vuodessa Nika ja nykyinen emäntä ovat löytäneet toisistaan oppaan ja ystävän.

12 13Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Joensuun Normaali-koulun psykologian, uskonnon ja mate-matiikan lehtorina toiminut Juhani Sai-nio, 68, jäi vastikään eläkkeelle. Sainion aloittaessa opinnot Joensuussa vuonna 1974 opiskelijaelämää leimasi poliittisuus.

Poliittisesti aktiiviset opiskelijat ottivat kantaa luennoilla ja jopa lukitsivat pro-fessoreja ulos luentosaleista pariisilaisen mallin mukaan.

”Opiskelijat luokittelivat toisiaan poliittisen kannan mukaan. Ulkopuolelle jääneet luokiteltiin puolueettomiksi porvareiksi. Vasemmistolaiset ajatukset saivat vastakaikua taiteilijapiireissä ja jopa eduskuntavaaleissa”, Sainio kertoo.

Sainio muistaa yhteisön poliittista herkistymistä kuvaavan tapauksen vuo-delta 1975.

”Toimin puheenjohtajana opetushar-joittelijoiden järjestäytymiskokouksessa. Aloitin puheen tervehdyksellä ’hyvät opiskelutoverit’. Leimauduin heti vasem-mistoradikaaliksi, vaikka olen poliittises-ti sitoutumaton.”

Sainion tavoitteena oli nopea valmis-tuminen.

”Rahaa ei riittänyt monen vuoden opiskeluun. Opintolainaa oli vaikeaa saada ja stipendejä oli tarjolla vain huip-puoppilaille. Valtiovalta alkoi myöntää pientä opintotukea 1970-luvulla. Se oli noin kolmannes siitä opintotuesta, mitä sai vuoden 1991 opintotukiuudistuksen jälkeen. Opintotuella ei elänyt, mutta se oli enemmän kuin lämmintä kättä. Työssäkäyvänä opiskelijana en saanut sitä itse. ”

1970-luvulla akateeminen tutkinto melkein takasi työpaikan.

”En muista kuulleeni kenenkään akateemisesti koulutetun jääneen ilman työpaikkaa. Maassa oli vähän opiskeli-joita. Omasta ikäluokastani ylioppilaita oli 12 %, ja heistä vain pieni osa meni yliopistoon. ”

Sainio on huolissaan opiskelijoiden kielitaidon yksipuolistumisesta.

”Lukioaikoinani jopa matematiikka-linjalla opiskeltiin kolmea pakollista kiel-

tä. Tänä päivänä muut kuin englannin-kieliset kirjat jäävät usein opiskelijoilta lukematta. Nykyään on harvinaista osata englannin lisäksi jotain kieltä hyvin. Asi-aa voivotellaan juhlapuheissa, mutta sen eteen ei tehdä mitään. Suomeen tulevat vaihto-oppilaat ovat pulassa, jos he eivät osaa englantia tai suomea. Pidän kielten osaamista rikkautena. Olen opiskellut yli 20 kieltä”, Sainio kommentoi.

Maatalousyrittäjä Susanna Kinnunen, 43, aloitti opinnot Joensuussa vuonna 1992. Ajanjaksoon liittyi Suomen laman aihe-uttama taloudellinen ahdinko, joka jatkui koko Kinnusen opiskeluajan. Toisaalta teknologian kehitys helpotti opiskelijoi-den ja opettajien työtä.

”Opiskelin biologia pääaineenani. 1990-luku oli turvallista aikaa opiskel-la, sillä opiskellessa ei tarvinnut pelätä irtisanomisia. Opintotukijärjestelmä oli tehnyt opiskelusta kaikille mahdol-lista. Kun töitä ei ollut, ihmiset saivat tutkintonsa suoritettua. Itä-Suomen nuorisotyöttömyys oli 25 prosentin paik-keilla. Kouluttamattomilla ei ollut juuri mahdollisuuksia.”

Opintotuki uudistui 1992, samana vuonna kuin Kinnunen aloitti opinnot.

”Opintorahaa suurennettiin ja opinto-lainasta tuli markkinakorkoinen. Aiem-min opintoraha oli ollut niin pieni, että opiskelijat ottivat mieluummin halvan lainan. Opintotuen osuus on sen jälkeen pysynyt käytännöllisesti katsoen samana. Samaan aikaan rahan arvo ja palkkataso

ovat muuttuneet.”Oppilaanohjaus on Kinnusen mukaan

kehittynyt hänen opiskeluajoistaan.”Apua opintoihin kyllä sai, mutta sitä

piti itse mennä kysymään. Opintojen oh-jaus ja suuntautumisvaihtoehdot jäivät kahvipöytäkeskustelujen tasolle. Ajat-telin, että vapaus ja itsenäisyys kuuluvat yliopisto-opiskeluun. En esimerkiksi tiennyt, että olisin voinut lukea sivuai-neena kieliä.”

Teknologian kehitys oli 1990-luvun suuria ilmiöitä, erityisesti yliopistoväen keskuudessa.

”Sain oman sähköpostin vuonna 1994. Kaikki opiskelijat eivät tienneet, mikä sähköposti oli. Tutustuin internetin käyttöön opetusharjoittelussa vuonna 1996. Kehitykseen suhtauduttiin yliopis-topiireissä innokkaasti, sillä se helpotti henkilökunnan ja opiskelijoiden työtä.”

Kinnunen on huolissaan jatkuvista säästöpyrkimyksistä.

”Koulutuksen leikkauksilla sahataan omaa oksaa. Kaipaan opetuksen arvos-tamista, hyviä opettajia, jotka tietävät paljon alastaan. Opettajien oppilailtaan saama palaute ei näy henkilökohtaisen suoriutumisen arvioissa”, Kinnunen kritisoi.

Severi Ollikainen, 20, opiskelee ensim-mäistä vuotta tietojenkäsittelytiedettä. Ollikainen on pysynyt positiivisena työt-tömyyden kasvaessa ja uskoo tutkinnon auttavan itseään työelämässä.

”Tulin yliopistoon lukion ja armeijan jälkeen. Valitsin tietojenkäsittelytieteen, sillä ala kiinnosti minua, ja sitä pidetään työllistävänä alana. Olen yllättynyt siitä, miten vapaata opiskelu on. Asioihin voi syventyä rauhassa, eikä kukaan painos-ta pänttäämään. Koen henkilökunnan helposti lähestyttäväksi. Vanhempien

opiskelijoiden ja opettajien välillä luen-not ovat vuoropuhelua ja väittelyä, ja se on mielestäni hyvä piirre.”

Ollikaisella kävi hyvä tuuri asunnon etsimisen suhteen.

”Hain kesällä asuntoa parin viikon ajan. Päivitin asuntosivustoa viiden mi-nuutin välein parin päivän ajan ja soitin melkein kaikille vuokranantajille. Minul-la oli jopa ilmoitus lehdessä. Lopulta sain edullisen asunnon.”

Myös Ollikaisen työnsaanti on suju-nut tähän mennessä kivuttomasti.

”Pääsin viime kesänä varasijalta lähi-avustajan töihin. Uskon, että työnsaan-nin suhteen heikommat ajat ovat edessä, varsinkin näin talvella. Suhtaudun positiivisesti valmistumisen jälkeiseen työnsaantiin. Kyllä jotain löytyy. Paljon on kiinni työnhakijan omasta aktiivisuu-desta.”

Ollikaisen pääasiallinen tulonlähde on opintotuki ja kesätöistä jääneet säästöt.

”Haen opiskelujen ohelle ilta- tai viikonlopputöitä. Opintotuella ei pärjää, varsinkaan jos omistaa auton. En ole vielä ottanut opintolainaa. Yritän pärjätä mahdollisimman pitkään ilman. Laina on aina maksettava takaisin. Toisaalta korot ovat pienet.”

Ollikainen on ollut aktiivisesti muka-na yliopiston tarjoamissa aktiviteeteissä.

”Kuulun ainejärjestö Epsilonin hallitukseen ja olen mukana ylioppilas-teatterissa. Lisäksi olen kiinnostunut sulkapallovuorosta, mutta en ole vielä hyödyntänyt sitä. Yliopiston tapahtumis-sa on helppo tutustua ihmisiin.”

Viime vuosina yleistynyttä sosiaalisen median ja teknologian hyödyntämistä opinnoissa Ollikainen pitää loogisena siirtona.

”Suurin osa opiskelijoista on sosiaa-lisessa mediassa mukana, joten siellä on helppo levittää informaatiota. Toisaalta kaikki eivät käytä sosiaalista mediaa, ja jotain voi mennä ohi. Ehdotan rinnalle toista tiedotuskanavaa, esimerkiksi sähköpostia.”

”Korkeakoulututkinto on kokenut pientä inflaatiota suuren ylioppilasmää-rän takia. En usko, että arvostus on kui-tenkaan laskenut ’massatuotteistumisen’ myötä”, Ollikainen pohtii.

Tutkintojen inflaatio on edennyt, opintoetuudet parantuneet ja opintojenohjaus harpponut eteenpäin suomalaisissa yliopis-toissa. Hurmainen poliittisuus on väistynyt tutkintotehtailun tieltä. Eläkkeelle jäänyt lehtori, maatalousyrittäjä ja fuksi kerto-vat ikäpolviensa kokemuksista opiskelijaelämässä. – Niina Turunen, teksti & Niina Turunen ja Pasi Huttunen, kuvat

Aikansa opinnot

14 15Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Mies nyökkää terveh-dykseksi ja antaa numerolapun 69. Erään nuorella naisella on melkein sama numero 96.

Mietimme yhdessä, missä pitäisi seisoa. Joensuun Helluntaiseurakunnan ruoka-apuun järjestäytyminen on molemmille ensimmäinen kerta. Aluksi lauletaan hartaus, sitten käydään jonoon.

”Monet ovat sanoneet, että ilman leipäjonoa olisi nälkä. Meillä käy kes-kimäärin 120 ihmistä joka perjantai”, kertoo Joensuun Helluntaiseurakunnan ruoka-apuvastaava Aila Tiilikka.

Leipäjonot ovat kiemurrelleet pitkin katuja jo 90-luvulta lähtien, mutta vasta

joulukuun alussa ilmiöstä valmistui ensimmäinen laaja tutkimus. Itä-Suomen yliopiston tutkija ja Vihreiden eduskun-tavaaliehdokas Maria Ohisalo ja profes-sori Juho Saari kartoittivat 3500 ihmisen kyselytutkimuksella, ketä ruoka-avussa käy ja miten heillä menee.

Ruoka-apuun turvautuvista kaksi viidesosaa on lomautettuja tai työttömiä. Saman verran on eläkeläisiä. Ruoka-apuun turvautuvia yhdistää heikko koulu-tus. Noin 40 prosenttia on perus- tai kan-sakoulun käyneitä. Opisto- tai yliopiston käyneitä on noin 20 prosenttia. Opiskeli-joita on noin seitsemän prosenttia. Lähes puolet leipäjonojen kävijöistä elää 0-100 eurolla kuukaudessa.

”Leipäjonoissa käy myös töissä olevia.

Heidän tulot eivät silti riitä ruokaan. 90 prosenttia vastaajista kertoi, että ruoka-jono on välttämätöntä heidän pärjäämi-selleen”, sanoo Ohisalo.

Hyvinvointivaltion vuotaessa vas-tuuta on valunut kolmannelle sektorille. Kirkkojen ja järjestöjen organisoimia leipäjonoja on tällä hetkellä yli 400. Yli puolet on aloittanut toimintansa 2000-luvulla.

Erot ihmisten toimeentulon välillä ovat Ohisalon mukaan hälyttävän suuret. Tutkimuksen mukaan suomalaisista yli 83 prosenttia kokee olevansa tyytyväinen elintasoonsa, mutta leipäjonoon turvau-tuvista vain vajaa 32 prosenttia kokee tyytyväisyyttä elintasoonsa.

”Ihmiset eivät tunnista enää erilaisia elämän todellisuuksia. Siitä ei itsessään voi syyttää ihmisiä, ettei heillä ole köy-hyyskokemuksia. Pitää haastaa poliitik-koja, heidän tästä tilanteesta pitäisi ottaa koppi.”

Tutkija haluaa ravistella päättäjien

pumpulista tuntumaa todellisuudesta.”On ongelma, että yleensä akateemis-

ten perheiden lapset päättävät eduskun-nassa kaikkien asioista. Heidän pitää ymmärtää myös elämän nurjia puolia”, jatkaa Ohisalo.

Suomi on ainut Pohjoismaa, joka ottaa vastaan EU:n ruoka-apua. Unionin ruoka-apu alkoi vuonna 1995 ja sen tarkoitus oli purkaa ylijäämä tuotantoa vähävaraisille.

”Kirkko sanoi jo 90-luvulla, että he paikkaavat sellaista aukkoa, joka ei kuulu heidän vastuulleen. Kun kymmenet ja sa-dat tuhannet ovat vuosien aikana siihen turvautuneet, niin poliittisesti on ollut vaikea sitä lopettaakaan”, pohtii Ohisalo.

Joensuun Helluntaiseurakunnan jaka-ma ruoka tulee kaupoista ja parista leipo-mosta. Jono kiertää ensin takaseinustalle, mistä saa maito- ja lihatuotteita ja vähän vihanneksia, jos niitä on. Lopuksi jono kääntyy leipäpöydälle, jossa saa toivoa mieleistään.

”Onko jotain pehmeetä, niinku leivän-paahtimeen?” ”Ei ole enää, ota tämä.”

Samaan aikaan kun toiset rakentavat erikoisruokavalion avulla identiteettiään, 20 000 suomalaista suuntaa leipäjo-noon saadakseen edes jotain. – Mari Karjalainen, teksti & kuva

Joensuun Helluntaiseurakunnan ruoka-avussa käy joka perjantai noin 120 ihmistä.

Leipäjonot pysyvätLeipäjonot pysyvätLeipäjonot pysyvät

Kasvatustieteen maisteri Katinka Käyhkö on oppinut, ettei nyrkki-sääntöä tehokkaaseen opiskeluun ole.

”Olen nähnyt hyvinkin luovia ratkaisuja. Joku tekee muistipelin, toinen osallistuu opintopiiriin. Yksin lukeminen ei ole ainoa tapa opis-kella. Haluan kehottaa opiskelijoita olemaan luovia ja etsimään itselle sopivan tavan”, Käyhkö rohkaisee.

Ajankäytön suunnittelu ja sosiaa-listen verkostojen hyödyntäminen ovat tenttijän valttikortteja.

”Varsinkin kirjatentteihin kannat-taa varata aikaa. On tärkeää opetella tuntemaan itsensä ja kuinka pitkään tietyn sivumäärän lukemiseen menee. Tenttikirjojen puuttuessa kannattaa pyytää muissa yliopistoissa opiskele-vilta kavereilta apua.”

Yliopisto tarjoaa apua, kun tentit tuottavat hankaluuksia.

”Orientaatiokurssien lisäksi hyödyllisiä lukutekniikkavinkkejä on tullut vastaan kielikursseilla. Erikois-tapauksessa voi saada luvan suorittaa tentti tietokoneella. Tuutoreilta ja opiskelukavereilta kuulee hyödyllisiä neuvoja. Kirjallinen tentti ei ole ainoa suoritustapa. Joitain kursseja voi suorittaa esimerkiksi oppimispäivä-kirjana.”

Käyhkö muistuttaa pitämään tau-koja opiskelun yhteydessä.

”Hyvin syöminen, ulkoilu ja kavereiden seura tasapainottavat opiskelua.”

Jos lukeminen on jäänyt vähiin, Käyhköllä on joitain viime hetken ohjeita.

”Sisällysluettelon, otsikoiden, joh-dantoluvun ja tiivistelmien lukemi-nen antaa käsityksen kokonaisuudes-ta. WebOodissa on yleensä mainittu kurssien vaatimukset. Tärpeistä on hyvällä tuurilla apua, mutta aika har-voin. Jotkut käyvät tenteissä ainoas-taan katsomassa kysymykset, mitä en suosittele. Se aiheuttaa hankaluuksia opettajalle. Lisäksi todennäköisyys, että seuraavassa tentissä on samat kysymykset, on pieni.”

Käyhkö kannustaa kehittämään oman opiskelutekniikan.

”Tapoja on monia erilaisia. Hyödyntäkää omia vahvuuksianne”, Käyhkö kiteyttää.

Neljännen vuoden englanninopiskeli-ja Urho Heinonen pyrkii varaamaan lukuaikaa kahdesta neljään viikkoa.

”Luen aineiston yleensä kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla luen putkeen ja opettelen uudet termit, toisella kerralla yritän jäsentää sisäl-töä. Pidän enemmän luentotenteistä. Jotkut kaverini pitävät kirjatenteistä, koska ne voi suorittaa nopeasti, mutta mielestäni ne ovat varsinaisia riippa-kiviä ja pitäisi poistaa koko yliopisto-järjestelmästä”, Heinonen kritisoi.

Heinonen lukee sekä kotona että koulussa.

”Koululla lukeminen herättää te-hokkaita mielleyhtymiä, jotka ovat it-selleni tärkeitä oppimisessa. Toisaalta siellä saattaa jäädä suustaan kiinni. Kotona on enemmän häiriötekijöitä. Valmistautuessani tenttiin varaan ihanteellisessa tilanteessa lukemiseen noin neljä tuntia päivää kohden. Pa-rasta olisi pitää tauko kerran tunnissa, mutta useimmiten lepuutan lyhyesti silmiäni kahden tunnin välein. Joskus tenttimateriaali on niin mielenkiin-toista, että jämähdän lukemaan sitä pidemmäksikin aikaa. Luku-urakan alkuun pääsemistä helpottaa ajoissa herääminen sekä rauhallinen ympä-ristö.”, Heinonen sanoo.

Heinonen ei tunne tarvitsevansa tehostuskeinoja tenttiin lukiessa.

”Jos olen tehnyt luennoilla muis-tiinpanoja, niistä on tietenkin hyötyä, mutta muuten luotan pelkkään kirjojen lukemiseen. Tuntematonta aihetta lähestyessä saatan tehdä muistiinpanoja enemmän.”

Heinonen painottaa ajoissa aloit-tamisen ja sosiaalisten verkostojen tärkeyttä.

”Materiaaliin kannattaa tutustua jo kurssin alussa. Sosiaalisten ver-kostojen käyttäminen on hyödyllistä varsinkin opintojen alkupuolella. Jos kaveri on suorittanut saman tentin, mutta itse ei ole ymmärtänyt

ydinasioita, kannattaa kysyä asiasta. Myös tiedonhausta voi olla hyötyä. Googlaamalla voi löytyä joku termi, jota kirja ei avaa kunnolla. ”

Jenna Kontinen, kolmannen vuoden luokanopettajaopiskelija, aloittaa valmistautumisen noin viikkoa ennen tenttiä.

”Se miten pitkään valmistaudun, riippuu paljon tilanteesta, kuten sa-manaikaisista kursseista. Luen kirjat kerran alusta loppuun. Yleensä se riittää. Minulla on hyvä muisti, ja siitä on paljon hyötyä. Tärkeimmät asiat jäävät kerralla mieleen.”

Kontinen näkee hyviä ja huonoja puolia eri tenttityypeissä.

”Luentotentti sitoo paljon enem-män kuin kirjatentti. Jos poissaoloja kertyy liikaa, alkaa helposti pelätä, ettei pääse kurssia läpi. Luennoilla kuuntelemalla tosin oppii automaat-tisesti jotain. Luennoitsijat selittävät haastavimmat asiat auki. Kirjatenteis-sä tätä mahdollisuutta ei ole.”

Kontisella on ollut hyvä keskitty-miskyky lapsesta asti.

”Kun ryhdyn lukemaan, pystyn keskittymään tosissani, vaikka ympärillä olisikin häiriöitä. Mää-rään itselleni tietyn sivumäärän ja pysyttelen siinä. Olen yrittänyt tehdä

Tunne itsesi ja tenttikin sujuuTenttiin valmistautuminen on kaikkia opiskelijoita koskettava vitsaus, mutta senkin voi opetella. Kehitä tapa, joka sopii itsellesi parhaiten äläkä anna tenttien syödä koko elämää. – Niina Turunen, teksti & kuvat

Löydä oma opiskelutyylisi.

Hyödynnä vahvuuksiasi.

Käytä sosiaalisia verkostoja.

Aloita valmistautuminen ajoissa.

Keskity kokonaisuuteen knoppitiedon sijasta.

Vinkit valmistautumiseen

”Saanko vielä tuon?” ”Ei, on vielä pitkä jono.”

Mieltymysten mahdollisuus jakaa ihmisiä.”Leipäjonossa ei paljon allergioita katsota”,

miettii Ohisalo.Helluntaiseurakunnassa ruoka-apu

aloitettiin seitsemän vuotta sitten ja tarve on kasvanut.

”Aluksi kynnys tuntui olevan korkeampi, kun ihmisiä hävetti, mutta nyt arastus on häl-ventynyt. Tämä on ihan arkipäiväistä”, kertoo Tiilikka.

Ohisalon mukaan yksi epäkohta ylläpitää toista epäkohtaa, jolloin ruokajonot säilyvät. Tutkija haluaa haastaa ratkaisuihin eikä vain ongelmien toteamiseen.

”Ruokakassi ei poista köyhyyttä, se poistaa vain nälän hetkellisesti.”

”Entä sitten, kun kaupat keksivät tuottaa jätteestään energiaa eikä antaa sitä hyvänteke-väisyyteen? Leivästä voidaan tehdä jo pellettiä. Järjestelmä, joka antaa ruokaa kymmenille tuhansille romahtaa. Se ei voi olla kestävä tilan-ne”, Ohisalo jatkaa.

Tutkijan mukaan leipäjono-organisaatiota kan-nattaisi vahvistaa yhteistyöllä, jotta järjestöjen voimavarat saataisiin oikeaa käyttöön ja ruo-kahävikki tehokkaammin vähävaraisille. Mallia voisi ottaa eurooppalaisista ruokapankeista.

”Nyt jokainen järjestö hoitaa logistiikan ja hankkii omat kontaktinsa kauppoihin. Työttö-mien yhdistyksen tehtävä ei ole antaa ruokaa työttömille, vaan tukea heidän pääsyä takaisin työelämään.”

Samalla pitää laittaa paukkuja sosiaaliturva-järjestelmän uudistamiseen, jota Ohisalo pitää liian monimutkaisena. Opiskellessa hän heräsi itsekin paperiviidakkoon.

”Mietin, että hitto vie, minulla on kandi sosiaalipolitiikasta enkä vieläkään osaa toimia Kelan kassa. Entä sitten, kun ihmisillä on päih-de- ja mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä, masentuneisuutta, sairauksia ja varat totaali-sen lopussa. Silloin pitäisi löytää tästä järjestel-mästä oikeanlainen apu.”

Ohisalon kehottaa jonojen arvostelijoita las-keutumaan kultareunus pilviltä todellisuuteen.

”Joidenkin mukaan jonottajien pitäisi käydä töissä sen sijaan, että kuppaavat järjestelmää. Näille jokaiselle arvostelijalle suosittelen lämpimästi, että menevät itse jonottamaan. Se on rankkaa ja nöyryyttävää. Ei siellä huvikseen käydä.”

Ennen Joensuun Helluntaiseurakunnan ruoka-apuun ensimmäiset tulivat jonottamaan jo yhdeksältä aamulla. Ensimmäisistä jonopai-koista saattoi tulla kiistaa. Sitten vapaaehtoiset alkoivat jakaa numerolappuja sekaisin. Homma toimii taas.

”Järjestys pitää olla, mutta kaikki saa tulla ja kaikille halutaan antaa”, sanoo Tiilikka jonon hiljetessä.

Leipävuoresta jää jäljelle pari pussia. ”Loput viedään ihmisille maaseudulle. Aina

löytyy ottajia”, Tiilikka tuumaa.

”Kirkko sanoi jo 90-luvulla, että he paikkaavat sellaista aukkoa, joka ei kuulu heidän vastuulleen.

” Se on rankkaa ja nöyryyttävää. Ei siellä huvikseen käydä.

16 17Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

19Uljas 1 | 23. 1. 201518 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Markkinoin-nin profes-sori Raija Komppula suhtautuu gradun osi-en ulkois-tamiseen

myönteisesti. Rahaa liikkuu niin paljon kuin sitä on käytettävissä.

”Tiedän, että jotkut kiireiset ja varak-kaat opiskelijat teettävät haastattelujen litteroinnin jollain toisella, eikä siinä mitään”, sanoo matkailuliiketoimintaan erikoistunut professori.

”Graduntekijät esimerkiksi oikolue-tuttavat perheenjäsenillä, jos opiske-lijalla on heikko kielellinen ilmaisu. Se on hyvinkin yleistä. Kaikkea tällaista mekaanista työtä”, lisää Komppula.

Kirjallisuuden professori Risto Turu-nen sanoo, että oikolukeminen on reilua peliä, jos asiasisältöön ei puututa.

”Aikoinaan kirjallisuuden opiskelijat laittoivat ilmoitustaululle lappuja, että oikolukevat graduja tiettyyn aikaan”, muistelee Turunen.

Komppulan mukaan tärkeintä on pohtia, millaista oppineisuutta gradun on tarkoitus osoittaa. Sen jälkeen voi miettiä, onko ulkoistus sopivaa.

”Arvioinnin kriteerinä olevia osa-alueita ei saa teetättää toisella. Aineiston ja kirjallisuuden analyysi on jokaisen tehtävä itse”, professori selventää.

Luonnontieteiden graduissa käytetään monesti jonkin tutkimusryhmän tuotta-maa aineistoa, joten vesiekologian pro-fessori Raine Kortetin mukaan ulkoista-minen on teoriassa mahdollista.

”Mittausten ulkoistamisen mahdolli-suus on tapauskohtaista ja riippuu tutki-muskysymyksestä”, painottaa Kortet.

”Mittaukset ovat kalliita, joten jos ne teetetään ulkopuolisella, niin totta kai siitä maksetaan. Varat pitää olla tutki-mushankkeen vetäjällä. Pääsääntöisesti mittauksia pyritään tekemään oman

laitoksen labrassa”, sanoo Kortet.Hoitotyön johtamisen professori Arja

Häggman-Laitila Kuopion kampukselta vierastaa ensi kuulemalta ulkoistusta.

”Suhtaudun kielteisesti, koska opiske-lun kannalta on tärkeää hallita tutkimus-prosessi kokonaisuutena. Ymmärrän ulkoistamisen, jos on kyse kielentarkis-tuksesta tai tilastotieteen vaativampi osuus, johon voisi konsultaatiotukea ostaa. Ehkä myös käännökset.”

Hetken mietittyään Häggman-Laitila hyväksyy myös litteroinnin ulkoista-misen, mutta teetetyn työn jälki tulee punnita.

”Kannattaa itse kuunnella nauhat ja tarkistaa litterointi. Ja pitäähän analyysi-vaiheessa nauhoja kuunnella useampaan kertaa, joten mekaaninen työ sinänsä ei vie haastattelun autenttisuutta.”

Häggman-Laitila kertoo, että hoi-totieteissä suositaan entistä enemmän rekisteripohjaisia tutkimuksia.

”Rekisteristä poimintaan liittyvän työn voisi teettää toisella tai sopia yh-teistyöstä esimerkiksi sen organisaation kanssa, jolle tutkimus tehdään. Mutta tutkijaksi opiskelevan vastuu täytyy säilyä.”

Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettisen toimikunnan puheenjohtajana Risto

Turunen yhtyy professoreiden ajatuk-siin. Hän kuitenkin huomauttaa, että litteroinnin ulkoistamisen mahdollisuus riippuu tutkimuksen luonteesta.

”Kun kielestä huomioidaan erityisiä piirteitä, esimerkiksi äänenpainot ja muuta, se on tutkimuksen tekoa ja sen tekeminen on graduntekijän tehtävä. Joissakin tapauksissa litterointi voi olla arvioinnin kohde”, kirjallisuuden profes-sori Turunen sanoo.

Oli ulkoistettu osa mikä tahansa, se tulee mainita gradussa ja antaa kunnia sen tekijälle.

”Mutta vastuu säilyy aina gradunteki-jällä, ei Matti Meikäläisellä, joka kirjoitti litteroinnit”, muistuttaa Turunen.

Ulkopuolista apua käytetään myös, kun kerätään laajaa ja pitkälle strukturoi-tua haastatteluaineistoa. Silloin haasta-teltaville esitetään samat yksinkertaiset kysymykset.

Turunen opastaa, että jos gradun te-kemiseen otetaan ulkopuolista apua, siitä on tehtävä kirjallinen sopimus. Muuten petollinen avustaja saattaa napata aineis-ton itselleen.

”Sopimus kuuluu hyviin käytäntöihin, ja on opiskelijan etu, ettei tule riitaa, että kenen aineisto on.”

Turusen mukaan ulkoistaminen ei ole lisääntynyt.

”Joskus enemmän, joskus vähemmän. Jos joku keksii, niin muut voivat ottaa mallia. Puhuisin ulkoistamisen sijaan avun pyytämisestä ja avustamisesta.”

”Ehkä olemme päässeet yli vaihees-ta, jossa korostetaan työläyttä”, pohtii Komppula.

”Kun itse kirjoitin gradua, ei ollut mi-tään internetiä eikä tietokoneita. Joitakin artikkeleita joutui hakemaan Helsingistä junalla, jos kotikirjastosta ei löytynyt”, Komppula muistelee.

Ulkoista gradu?Työelämässä projekteja pilkotaan, tehdään yhteistyötä ja de-legoidaan tehtäviä. Osa projektista ulkoistetaan muille. Voi-siko opiskelijakin ulkoistaa graduprojektistaan osia jollekin toiselle? Voisiko joku oikolukea kirjoitusvirheitä tai tilata ai-neiston keruuseen liittyviä perusmittauksia myöhemmin aloittaneilta opiskelijoilta. – Mari Karjalainen, teksti & Mira Asi-kainen, kuvitus

Mitäpä jos ulkoistaisit nämä?

Kyselylomakkeiden jakaminen haastatel-taville.

Haastatteluaineiston litterointi nauhalta.

Valmiin aineiston haku tietokannoista.

Perusmittausten valmistelu ja suorittami-nen.

Abstraktin kääntäminen vieraalle kielelle.

Oikoluku.

Kainalo | Vinkit ja tipsit

Markkinoinnin professori Raija Komp-pula vastaa puhelimeen oman tutki-mustyön keskeltä, joten häneltä irtoaa tuoreita tipsejä.

”Itse yritän juuri muistella, mitä olen kaksi kuukautta sitten lukenut. Joutuu sa-man työn tekemään kahteen kertaan, jos tutkimukselle ei varaa yhtäjaksoista aikaa. Varaa tietty aika ja tee työtä päätoimisesti.

Gradu on iso työ, mutta sen tekemisestä ei pidä tehdä liian isoa asiaa itselleen. Keep it simple!”, vinkkaa markkinoinnin professori Komppula.

”Älä jätä aineistoa pöytälaatikkoon pyörimään. Aloita kirjoitusprosessi hyvissä ajoin. Mitä nopeammin homman saa pyörimään, sen tehokkaammin gradu valmistuu”, kannustaa vesiekologian

professori Raine Kortet. ”Itseä innostava aihe tuo lisäenergiaa.

Gradussa harjoitellaan tutkimustyön lisäksi kriittisen palautteen ottamista ja tiimityötaitoja. Se on turvallinen oppi-misprojekti, jossa on tilaa ja mahdollisuus myös erehtyä, koska pätevät ohjaajat ovat koko tukena”, rohkaisee hoitotyön professori Arja Häggman-Laitila.

Professoreiden viime hetken vinkit graduntekijälle

Maailmaa kurit-tavat talou-delliset ja eko-logiset kriisit ovat

viemässä kapitalismia umpikujaan. Maailman tai ihmisen loppua se ei silti tarkoita. Yhdessä toimimalla tuhoisa ro-mahdus voidaan välttää. Näin ennustavat samat akateemikot, Immanuel Wallers-tein ja Randall Collins, jotka aikoinaan ennustivat onnistuneesti Neuvostoliiton romahtamisen. Näkemyksensä he tuovat esiin tuoreessa, kolmen muun sosiologin kanssa kirjoittamassaan hiljattain suo-mennetussa teoksessa Onko kapitalis-milla tulevaisuutta?

Toimittaja-kirjailija Naomi Klein on päätynyt tuoreessa kirjassaan This Changes Everything samaan johtopää-tökseen: kapitalismista on päästävä, jotta ilmastonmuutos voidaan ratkaista. Aiem-min Klein on ruotinut tuhon ja kriisien aiheuttamiseen perustuvaa kapitalismin toimintalogiikkaa teoksessaan Tuho-kapitalismin nousu. Nyt hän kääntää talouseliitin parissa suositun luovan tuhon ajatuksen koko kapitalistista jär-jestelmää vastaan ja liputtaa eräänlaisen antikapitalistisen luovan tuhon puolesta. Teoksessaan hän keskittyy erityisesti öljyyn ja muihin uusiutumattomiin energianlähteisiin nojaavan fossilikapita-lismin piiskaamiseen.

Kleinin mukaan kapitalismin logiikka pakottaa ihmiset uhrauksiin, joissa sosi-aaliturvasta on tingittävä talouskasvun lisäämiseksi. Kansainvälisten yritysten toimintaa tuetaan ja helpotetaan pää-omaa houkuttelevilla laeilla ja sopimuk-silla. Puhutaan pakosta tehdä kipeitä päätöksiä, kestävyysvajeista ja kilpailu-kyvystä. Erityisen suurena uhkana Klein pitää USA:n ja EU:n välille parhaillaan neuvoteltavaa vapaakauppasopimusta.

Aseiden tuotanto kiihtyy huonompia aikoja odotellessa. Nato-keskustelu kiih-tyy meilläkin ja puolustusvoimille vaadi-

taan enemmän rahaa. Turvattomuuden kasvu lisää geopoliittisia jännitteitä ja sodan uhkaa, josta Ukrainan kriisi on konkreettinen esimerkki. Kaiken päällä roikkuu synkkänä ilmastonmuutos. Onko tästä enää ulospääsyä? On, väittää Klein, jos toimitaan nopeasti.

Kleinin pääteesi on, että fossiilikapita-lismin torjuminen ei ole vain ilmastotoi-mintaa, vaan myös hyvinvoivien ja uutta luovien yhdyskuntien rakentamista, jossa työ on arvokasta ja joissa ihmiset voivat vaikuttaa oikeasti. Klein lataa odotuksia uudenlaiseen aktivismiin, jossa esimer-kiksi monet kylät ja yhteisöt rakentavat blokkeja estääkseen kaasuputken tai kaivoksen rakentamisen, ja parantavat samanaikaisesti energia- ja ruokaomava-raisuuttaan voidakseen sanoa ei teolli-suushankkeille. Liikkeet ovat saaneet aikaan esimerkiksi kansallisia kieltoja liuskekaasulle.

”Poliittisten johtajiemme kyvyttö-myys edes yrittää tarjota meille tur-vatumpaa tulevaisuutta kertoo käsit-tämättömät mittasuhteet saaneesta legitimiteettikriisistä.”

Kleinin mukaan kriisit ovat mahdollisuus, sillä ihmisten usko kapitalismiin horjuu voimakkaasti. Klein ehdottaa korkeita ilmastoveroja yrityksille, veroparatiisei-hin puuttumista, työajan lyhentämistä, energiantuotannon demokratisointia sekä fossiiliyhtiöiden julkisen mandaatin alasajoa. Itse asiassa hän hahmottelee globaalia ja ekologisempaa variaatiota pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Silloin valtiot voisivat hänen mukaansa toimia yhdessä sen sijaan, että kilpailisi-vat resursseista.

Kleinin mukaan kapitalismi hidastaa puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa vaikka yritykset panostavatkin viher-puheeseen. Jatkuva kasvupakko vaatii enemmän ja enemmän energiaa. Öljy-yhtiöt tunkeutuvat lähemmäs asutusta ja haavoittuvammille seuduille, kuten Pohjoisille jäisille merialueille. Ne kehit-tävät teknologioita, joilla viimeisetkin öljynrippeet voidaan pusertaa ilmake-hään. Öljyhiekkaan sijoittavat yhtiöt

ovat luvanneet viisinkertaiset päästöt verrattuna siihen, mitä ilmakehä kestää. Klein toteaa, että vihreä teknologia ei pe-lasta, jos hiilen ja öljyn ylös kaivamista ja pumppaamista ei lopeteta. Pian jokaisen takapihalta öljyvuoto ja puhtaalle vedelle voidaan heittää hyvästit.

Niin sosiologiviisikon kuin Kleininkin mielestä kapitalismi kohtaa vääjäämättö-män loppunsa joko hallitussa siirtymässä tai yhdessä tuhoisassa rysäyksessä.

”Jos kapitalismin ongelmiin ja krii-seihin vastataan kapitalismin logiikalla, seuraa brutaali sosiaalinen romahdus”, Klein sanoo.

Historian syklejä tarkastelevan Wallersteinin mukaan parinkymmenen vuoden päästä on edessä perusteellinen muutos. Collins tulee samaan johtopää-tökseen eri reittiä. Työn loppuminen teknologisen kehityksen vuoksi tuhoaa taloudelta kyvyn kasvaa ja yhteiskunnan vakaus alkaa horjua.

Kapitalismin romahdus itsessään ei tekisi maailmasta parempaa paikkaa. Kysymys on siitä, millainen korvaava järjestelmä nousee. Kuinka demokraatti-nen, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia kunnioittava ja ympäristöongelmiin tehokkaasti puuttuva se on?

Nouseviksi mahdeiksi ajatellaan usein Brasilia, Venäjä, Kiina, Intia ja Etelä-Af-rikka, mutta millään näistä ei ole tarjota kovin houkuttelevan tuntuista vaihtoeh-toa. Useimmat näistä ovat tiukan kurin ja rajatun demokratian maita siinä, missä länsimaissa sentään vielä jaksetaan pitää yllä performanssia kansanvallasta. Wal-lersteinin mukaan globaali eliitti heiluu tällä hetkellä kahden vaiheilla kovempien otteiden, kuten valvonnan lisääminen ja viranomaisten valtuuksien lisääminen tai ”pehmeän kapitalismin” välillä. Peh-meämmällä kapitalismilla hän tarkoittaa lisääntyvää sääntelyä, tulonjakoa ja ympäristöongelmiin puuttumista.

”Kapitalismin poliittisen talouden umpikuja vie meidät historialliseen risteyskohtaan, jossa se, mitä on kauan pidetty utopistisena, voi sittenkin saada teknisesti toteuttamiskelpoiset

perustukset uudenlaisessa poliittisessa taloudessa. Se voi vielä auttaa meitä selviytymään paremmin planeettamme biosfääriin kohdistuvasta uhkasta”, sosiologiviisikko toteaa.

Kapitalismin loppu ei ole välttämät-tä kenenkään voitto tai tappio. Se on muutos, jonka seuraukset riippuvat nyt tehtävistä valinnoista.

LÄHTEET: Immanuel Wallerstein, Randall Collins,

Michael Mann, Georgi Derluguian & Craig Calhoun:

Onko kapitalismilla tulevaisuutta? Gaudeamus &

Vastapaino 2014

Naomi Klein: This Changes Everything: Capitalism

vs. The Climate. Simon & Schuster 2014

Kapitalismin luova tuhoLuova tuho on ajateltu kapitalismia uudistavaksi asiaksi, mutta nyt sen uhriksi näyt-tää joutuvan itse kapitalismi. Kilpailemisesta on siirryttävä yhdessä tekemiseen. – Tähti Oksanen ja Pasi Huttunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

”Valtiot voisivat toimia yhdessä sen sijaan, että kilpailisivat resursseista.

Näkökulma

Vai joko se kapitalismi kuoli?Kapitalismin arkun naulaajia on syven-tyvän kriisin myötä putkahdellut esiin paljon. Kreikkalainen taloustieteilijä Yanis Varoufakis toteaa, että itse asiassa elämme jo nyt kapitalismin jälkeisessä maailmanjärjestyksessä. Hän kutsuu sitä nimellä pankrotia.

Rajusti yksinkertaistaen: sosialismin romahdettua 90-luvun alussa kapitalis-tinen järjestelmä sai koettaa onneaan ja romahti 2008. Siirryttiin konkurssi-sanan mukaan nimettyyn malliin; pankrotiaan, jossa järjettömän suuriksi paisuneet ja monimutkaisesti verkostoi-tuneet parikymmentä maailmantaloutta hallitsevaa rahoituslaitosta voivat ottaa juuri niin suuria ja järjettömiä riskejä kuin tahtovat, koska valtioilla ei ole varaa päästää niitä kaatumaan.

Varoufakiskin peräänkuuluttaa glo-baalia taloudellista yhteistyötä nyt, kun Yhdysvaltain hegemonia on hänenkin mukaansa romahtamassa.

LÄHDE: Yanis Varoufakis: Maailmantalouden

Minotauros. Vastapaino 2014

Kainalo | Arkunnaulaajat

20 21Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Ajatus korkeakoululiigan perustamisesta lähti lajiesittelijä Leonid Yakovlevilta.

”Kaveriporukassa ollaan käyty pelaa-massa paikallista sarjaa ja koko sen ajan oli pientä toivoa myös yliopistosarjasta. Yliopisto-opiskelijana ja samalla myös Joensuun curlingin lajiesittelijänä päätin viedä tätä asiaa eteenpäin”, pohtii Yakov-lev liigan perustamisen syitä.

Matalankynnyksen liikuntaa tarjoava liiga toivoo osallistujiksi henkilöitä, joilla ei ole lainkaan aiempaa curlingkokemus-ta.

”Seura tulee järjestämään treenejä, joissa käydään läpi heitto- ja liukutekniik-kaa. Ketään ei heitetä jäälle kylmiltään”,

kertoo Yakovlev. ”Jokaiselle joukkueelle taataan vä-

hintään 4 peliä. Varusteet tulevat seuran puolesta”, lupaa Yakovlev.

Yakovlevin mukaan ainutkertaiseen tilaisuuteen kannattaa tarttua.

”Joensuu on siunattu sillä, että kaupungissa on hyvä halli keskeisellä paikalla. Täällä on ainutlaatuiset olosuh-teet, jotka kannattaa minun mielestäni hyödyntää”, rohkaisee Yakovlev.

Joukkueet voivat ilmoittautua liigaan tammikuun ajan. Lisätietoja ilmoittau-tumisesta ja säännöistä voi lukea Curling ry:n kotisivuilta osoitteesta www.joen-suuncurling.fi.

Curlingliiga kutsuu opiskelijat jäälleJoensuun Curling ry järjestää helmikuusta alkaen ensim-mäistä kertaa korkeakouluopiskelijoille ja henkilökunnal-le suunnatun Rock the Ice –korkeakoululiigan. Liigaan toivo-taan osallistujia, joille curling ei ole entuudestaan tuttu laji. –Mira Heiskanen, teksti & kuva

PoimintojaKulttuuri

Räppäreistä Mr. Jones (Joona Marja-maa) ja Rontti (Miikka Marjamaa) koostuva Kaks Marjaa on räpskeneen vih-kiytyneille tuttu jo Kuopion keikkalavoil-ta, mutta kaksikon ensimmäinen levy on nyt miksaamista vaille valmis. Kappaleet ja riimit ovat syntyneet omista kynistä ja eletystä elämästä.

”Biisit lähtee syntymään kun nakel-laan ideoita toisillemme. Tunnistetaan jokin aihe sieltä omasta elämästä, josta on sanottavaa. Eihän sitä muusta kuin omasta elämänkokemuksesta pysty räp-päämään”, Mr. Jones hehkuttaa.

Veljekset katsovatkin elämää varsin eri tilanteista. Mr. Jones vaikuttaa Kuopion kampuksella biolääketietees-sä ja Rontti ui Joensuun UG-piireissä. Erilaisuus näkyy vahvasti myös levyllä ja riimeissä.

”Kumpikin kirjoittaa sellaiset riimit, että pystyy ne allekirjoittamaan ja sitä kautta tulee ne omat kokemukset ja nä-kemykset ilmi. Sama totuus eri perspek-tiiveistä. Itse haluan herätellä tuota yliopistomaailmaa miettimään syntyjä syviä”, Mr. Jones innostuu.

Kysyttäessä inspiraatioita räp-uralle pojille tulee ensimmäisenä mieleen Avaimen Punainen tiili. Samankaltaista tiedostavaa räppiä he pyrkivät itsekin tekemään, vaikka saarnaamista ei ole haluttu nostaa itseisarvoksi.

”Meillä on tunnuslauseena ollut tie-toisuuden vallankumous. Kannustetaan

ajattelemaan asioita monipuolisemmin ja muistamaan ihmisen olevan kuitenkin tärkein. Todellinen hyvinvointi tulee yhteenkuuluvuudesta ja ihmisten kanssa tekemisestä, ei rahasta ”, Rontti muis-tuttaa.

”Emme kuitenkaan halua itseämme rajoittaa ja jos tulee kirjoitettua kevy-empi hauskanpitokappale, niin sitten tehdään sellainen”, Mr. Jones komppaa.

Veljeksistä huokuu usko omaan teke-miseen ja Mr. Jones ottikin välivuoden panostaakseen levyprojektiin.

”Kesällä huomasin, ettei tässä elämässä ole mihinkään niin kova kiire ja päätin ottaa omaa aikaa. Kuitenkin tämä musiikki on meille molemmille intohimo. Ja kyllä musiikin tekeminen ihan työstä käy. Nyt tällä levyllä on paljon tehty yhteistyötä toisaalta poikavuosien kavereiden kuten Haamun kanssa, mutta myös tutustuttu uusiin ihmisiin.”

Levyn julkaisun lisäksi olisi tarkoitus tehdä myös musiikkivideo tulevalle sing-lelle Riittämättömyys. Videoprojektin syntytarina on hyvää mainosta veljesten elämänasenteelle, että kaikki minkä pitää tapahtua, tapahtuu.

”Oltiin Puikkarissa lämppäämässä Ju-jua ja siellä puhuttiin jos jotain yhteistyö-hommia tehtäisiin. No se ei sitten lopulta tapahtunut, mutta sieltä saatiin kontakti ja ollaan tekemässä videota Jujun veljen kanssa”, Mr. Jones selventää.

Kaksi kaupunkia, Kaks Marjaa, yksi levyMarjamaan veljesten räpduo Kaks Marjaa julkaisee debyytti-levynsä Erilailla samanlaiset helmikuun aikana. Idean ja val-miin levyn väliin mahtuu useampi vuosi, kasoittain töitä ja onnekkaita sattumuksia. – Turkka Tuovinen, teksti & kuva

Post Mortem ensi-iltaan Savonlinnassa

Savonlinnan ylioppilasteatteri Kan-sankynttilä viimeistelee uutta Post Mortem -näytelmäänsä. Näytelmän ohjaaja Janne Grönstrand kuvai-lee teosta synkäksi ja salaperäisek-si. Näytelmä käsittelee haastavia aiheita, kuten väkivaltaa.

Fiktiivisen tarinan miljöö on Savonlinna, jonka kampuksen kohtaloa näytelmä pohtii. Kampuk-sen yllä leijuu lakkauttamisuhka. Vaikka esimerkki on kärjistetty, ohjaaja uskoo, että asia kannattaa nostaa pöydälle vaikenemisen sijaan. Näytelmä tarjoaa katsojalle tunneskaalan ilosta nauruun ja surusta vihaan.

Grönstrand aloitti viime keväänä vuonna 2010 perustetun

ylioppilasteatteri Kansankynttilän johdossa vetovastuun siirtyessä Matleena Mäki-Petäjältä. Teatteri on vienyt Grönstrandin pois omilta osaamisalueiltaan, mutta ympäröi-vät ihmiset ovat olleet kannustavia.

”Se on hieno tunne, kun voi

kokeilla itsensä toteuttamista näin turvallisessa ympäristössä ja lah-jakkaiden ihmisten ympäröimänä”, Grönstrand kuvailee.

Teatterissa Gröndstrand kokee voivansa olla joku aivan muu ja

irrottautua arjesta.”Ei ole juuri väliä, kuinka huono

päivä on alla kun teatteritreeneihin menee, joka kerta treenien jälkeen olo on hyvä. Se on kuin jonkinlaista terapiaa”, Grönstrand kertoo.

Grönstrandin mielestä hie-nointa ylioppilasteatterissa on voimakas yhteisöllisyyden tunne ja yhteinen tekeminen. Grönstrand toivottaa kaikenlaiset ihmiset tervetulleeksi mukaan ylioppilaste-atterin toimintaan.

”Aikaisempaa lavakokemusta ei tarvita, tärkeintä on kiinnostus. Mahdollisuuksien kirjo teatterissa on laaja. Osa tekee lavastusta, osa musiikkia ja osa näyttelee. Näytel-män käsikirjoituskin on teatterim-me kolmen jäsenen omaa käsialaa”, Grönstrand kertoo.

Post Mortemin ovat käsikirjoit-taneet Aapo Alitupa, Ilari Lem-piäinen ja Riikka Varonen. Lähes parikymmenpäisessä näyttelijä-katraassa nähdään muun muassa Inka Valima, Pekka Lammi, Tytti Hyyryläinen ja Raisa Savolainen.

Post Mortem -näytelmän ensi-ilta tiistaina

3. helmikuuta Savonlinnan kampuksen

Aino-salissa.

Lisätietoa: yoteatterikansankynttila.blogspot.

com/

Turinateatteri tekee tammikuun lopussa tarinastasi teatteria Satamankulmalla. Esityksessä yleisö antaa tarinan, josta ryhmä dramatisoi esityksen improvisaation ja liike-ilmaisun keinoin. Tarinatuokioon voi osallistua katsojana, tai tarinan tuojana.

”Ryhmä luo yleisön tarinoista ja tunnetiloista draa-mallisia kokonaisuuksia, joissa tärkeintä on saada tarinan kertojan oma ääni ja tunteet kuuluville”, ryhmä kertoo työtavasta.

Turinateatterin tarinatuokio on 31. tammikuuta kello 17.00 Satamankulmassa Kuopiossa. Pääsymaksu on vapaaehtoinen.

Janne Grönstrandille kokoillan näytelmäteoksen ohjaus Kansankynt-tilöille on mieluinen haaste.

Tarinasi teatteriksi

Tanssiteatteri Minimi aloittaa keväänsä sukeltamalla perusasioi-hin. Tanssiteos Mies ja Nainen saa Kuopion ensi-iltansa 30. tammikuu-ta. Esityksen tekijät, helsinkiläisen Tanssiteatteri Tsuumin tuoreet tai-teelliset johtajat tanssija-koreografi Reetta-Kaisa Iles ja tanssija-muu-sikko Tuomas Juntunen kuvaile-vat teosta äänellis-liikkeelliseksi ilmaisukuvaelmaksi kahdesta ihmi-sestä, yrityksistä ymmärtää toista ja tarpeesta rakentaa jotain yhteistä.

Alkusysäyksensä teos sai Ilesin isovanhempien sota-aikaisesta kirjeenvaihdosta.

”En muista isovanhempiani lainkaan. Kirjeet sykähdyttivät siis henkilökohtaisella tasolla syvästi, pääsin niiden kautta tutustumaan ja kurkistamaan heidän elämäänsä. Kirjeet ovat hyvin klassisia rakkaus-kirjeitä, mutta avaavat myös aikaa ja elämää ennen sotaa, sen aikana ja

jälkeen”, Iles kuvailee.Kantaesityksensä teos sai syksyllä

2014 Helsingissä, mutta ajatus siitä syntyi jo vuonna 2010.

”Meillä on pitkä yhteinen tausta esiintyjinä ja totesimme heti aluksi että haluamme tehdä teoksen äänen ja musiikin lavalta käsin livenä ilman ulkopuolisia muusikoita, taustanau-hoja tai enempiä instrumentteja”, Juntunen kertoo.

Teoksen nimi vaikuttaa provo-soivalta. Pöytään lyödään tiukka jako kahteen sukupuoleen. Juntunen ja Iles toteavat, että teos ei ota selkeää kantaa sukupuolten välisiin eroihin.

”Kiinnostavaa on, että katsoja kiinnittää niin voimakkaasti huomi-ota sukupuolisuuteen; yllätyimme itsekin kuinka otsikkomme Mies ja Nainen antoi niin monille odotuk-sen että meillä on sukupuoleen liittyvä väittämä. Väitteen sijaan ha-luamme tarjota katsojalle mahdol-

lisuuden peilata näyttämöllä olevaa miestä ja naista omien kokemusten-sa pohjalta.”

Mies ja Nainen –esitysten yhte-ydessä järjestetään teemaan liittyvä musiikkiesitys ja keskustelutilaisuus, joiden vetämisestä vastaa Uljaan päätoimittaja ja muusikko Jarkko Kumpulainen. Esitys ja yleisötilai-suus kestävät yhteensä noin tunnin.

Mies ja Nainen tanssivatTanssijan isovanhempien kirjeenvaihto antoi sysä-yksen sukupuolta tutkivalle tanssiteokselle. – Pasi Huttunen, teksti & Petra Tiihonen, kuva

”Onko niin, että katsoja ei näe kahta ihmistä vaan kaksi sukupuolta”, Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen pohtivat.

Humu-Klubi surffaa vuoteen 2015 afrikkalaisilla rytmeil-lä. Ystävänpäivänä 14.helmikuuta järjestettävällä klubilla Pannuhuoneen lavan valtaa afrobeat ja funk -yhtye Budd-ha Surfers.

Hurmoksellisista live-vedoista tunnetun tamperelai-sen Buddha Surfersin musiikki koostuu pääasiassa afro-beatista ja funkista, mutta musiikissa kuuluu myös jazz ja reggae. Muutamaa instrumentaalia lukuun ottamatta kappaleet esitetään wolofin, djoolan ja mandinkan kielel-lä. Kokeneista muusikoista koostuvan Buddha Surfersin keulakuva, senegalilaistaustainen laulaja-perkussionisti Ismaila Sane, tunnetaan esimerkiksi legendaarisesta Piirpauke-yhtyeestä.

Soitto alkaa kello 22. Liput 5 euroa.

Humu-vuosi alkaa afrobeatilla

Maamme nuorin ylioppi-lasteatteri Kansankyntti-lä viimeistelee Savonlin-nassa lyhyen historiansa toista näytelmää. Post Mortem –näytelmän kä-sikirjoitus on teatterin omasta kynästä, ja se saa ensi-iltansa helmikuun alussa. – Heidi Hänninen, teksti & Emma Auramo, kuva

TANSSI

TEATTERI

RAP

URHEILU

Ortodoksisen teologian opiskelija Leonid Yakovlev viritti yliopistoliigan curling-liigan.

Muusikkokonkareiden Toppo Koposen ja Jukka Hyrkkään duo koki tiistaina ensiesiintymisensä Lulu – klubilla Sointulassa. Koponen sai yleisön hymähtä-mään sanomalla Tekramütischin ensimmäisen keikan jännittävän. Tekramütisch tulkitsi muun muassa omien sanojensa mukaan tarkoituksella ärsyttäväksi tehdyn Hölynpölyä ja sekakäytöstä kertovat kappaleen Herkut ja myrkyt. Yleisö janosi Tekramütischiä niin, että illan aikana kuultiin kaikkien levytettyjen kappaleiden lisäksi myös useita ennen kuulumattomia.

Meri Parkkinen, teksti & kuva

Tekramütischin herkut

Joensuun hevikerho Susiraja Metal Club tykittää korvat täyteen raskasta musiikkia kolmen bändin voimin toteu-tettavassa live-illassa La Barressa 24. tammikuuta. La-valla paahtavat joensuulainen deathin, doomin ja punkin syövereistä ammentava Cult of Endtime, helsinkiläinen vanhan liiton thrash-pumppu Ceaseless Torment sekä pohjoiskarjalainen melodista death metallia soittava tulokas Lamentarium. Iltaan voi valmistautua lukemal-la Ceaseless Tormentin zine-perinteitä kunnioittavan haastattelun SMC:n blogista: susirajametalclub.blogspot.com.

Kuolemaa Barressa

23Uljas 1 | 23. 1. 2015

Kolumni | CAPS LOCK

Terveisiä perseestä

-luvulla tytöt näyttivät pojilta, ja naisten esittämät musiikkikappa-leet kertoivat vahvoista, itsenäi-sistä naisista jotka eivät antaneet miesten määritellä itseään. Oli

Meredith Brooksin Bitch-kappale, missä nainen oli narttu, äiti, pyhimys ja rakastaja; kaikkea yhtä aikaa eikä miehiltä kyselty että ”miltä mun peppu näyttää näissä farkuissa”. Kunnioitusta vaati itselleen myös Anouk Nobody’s wife-rallilla, missä hän ilmoitti että hänestä ei ole vaimomateriaaliksi. Eikä 90-luvun musiikista voida puhua ilman Spice Girlsiä. Nämä tasa-arvon seireenit ilmoittivat ykskantaan, että naiset itse määrittävät naiseutensa, ja että ystävät tulevat ennen miehiä. Seksuaalisuus oli jotain mistä nainen nautti itsensä takia. Ysärityttö ei piitannut, mitä miehet hänestä ajattelevat.

En olisi 90-luvun tyttönä kuvitellut, että nainen voi rakentaa kokonaisen uran takapuolensa varaan. Jen Selter tuli kuuluisaksi takapuolensa valokuvaa-misen ansiosta ja jätti jopa koulunsa kesken keskit-tyäkseen belfie-otoksiin. Selterin perseellä on yli 4,3 miljoonaa seuraajaa Instagramissa, mikä on enem-män kuin Barack Obamalla.

Missä kohtaa ajettiin ohi tasa-arvon risteyksestä? Tänä päivänä vahvat, itsenäiset naiset ovat muinai-nen jäänne. Naisetkin kuuntelevat artisteja, joiden koko ura perustuu perseen- tai siitä laulamisen va-raan. 2000-luvun suurin artisti on Jennifer Lopezin takapuoli. J Lon Booty-kappaleen sanoma menee suoraan suomennettuna näin: Perse, perse, perse, mitä? Sulla on iso perse. On miehen syntymäpäivä, anna hänelle mitä mies haluaa.

Please, Jennifer, persettäkö se mies muka lahjaksi haluaa? Osta mieluummin itsellesi viikon matka Cannesiin ja askartele lahjakortti miehellesi: Onneksi olkoon kulta, saat viikon omaa aikaa. Sitä se mies haluaa, eikä sitten arista kankkuakaan niin paljon.

Entä Robin Thicke feat T.I & Pharrel Blurred lines-kappaleessaan? Annan sinulle jotain tarpeeksi isoa millä sitten revin perseesi kahtia. Mites muuten exäs? Eihän ollenkaan samalla tavalla läiskinyt sinua perseelle ja vedellyt hiuksistasi miten minä, eihän? Suomalaisissa yökerhoissa huomaa masokistiselta vaikuttavan ilmiön. Kun dj pyöräyttää käyntiin Blur-red linesin, niin ravintolan naiset kirmaavat tanssi-lattialle samalla hihkuen että ”Apua tää on meidän tunnaribiisi, nyt on pakko mennä!”

Samaan hengenvetoon taivastellaan, että apua kun ei saa ikinä rauhassa tanssia, heti on joku peräkamma-rin poika kiinni lantiossa. Tverkkaatte siideripäissän-ne perseraiskauksesta kertovan kappaleen tahtiin ja samaan aikaan ahdistutte siitä, kun teitä ei kunnioite-ta tanssilattialla yksilöinä?

Provokatiivista tanssiliikettä selitetään naisen vapaudella tehdä mitä huvittaa. Te ette tiedä naisen vapaudesta mitään, mutta Meredith Brooks ja Anouk kyllä tiesivät. Silloin naiset lauloivat että mitäs sitten vaikka ollaan narttuja. Ei kaivattu mitään sliipat-tua swinghipsteriä nimittelemään lutkaksi tai hot mamaksi.

Mitä naisille on tapahtunut? Elämme kautta aikojen tasa-arvoisinta aikaa, mutta vapaaehtoisesti taannutamme itsemme aikaan, jolloin naisilla ei ollut muita oikeuksia kuin olla miesten seksiobjekti?

Anna-Maria Tenhu

Ruotsalaiset sarjakuvataiteilijat antavat kyytiä oletuksille antolo-giassa Suffragettien city. Sen ovat suomentaneet sujuvasti ja osuvasti Viljami Jauhiainen ja Minna Hjort. Teos osoittaa, että kyllä feministitkin nauraa osaavat, ja revitellä.

Tällaista sarjakuvaa pitäisi saada useammin. Kun queeraktivistit ja feministit tarttuvat kynään, harva normi jää kumoamatta. Vastais-kun saavat nenilleen mm. trans- ja homofoobikot, oikeistopopulistit, rasistit, kehopoliisit ja perus-heterot parisuhdeoletuksetkin. Näistä monet ovat yhteiskunnan rakenteisiin piilotettuja normeja ja väkivallan välineitä, joita tehdään näkyväksi vain harvoin. Sarjakuva toimii niiden esiinnostajana erin-omaisesti.

Liv Strömquist näyttää teoksen kenties nerokkaimmassa sarjaku-vassa, kuinka rakkausavioliitto on uskonnon kaltainen kultti ja sek-suaalinen yksinoikeus kahden ih-misen välillä historian(kin) valossa lähinnä outoa. Hän osuu tarkasti

länsimaisen nyky-yhteiskunnan ab-surdiin ytimeen ja pakottaa lukijan nauramaan ääneen.

Parisuhde ei ole ainoa eikä kaikille edes tavoiteltava tapa elää. Karolina Bång esittelee suhdekä-sityksiä, jotka poikkeavat parisuh-denormista: esimerkiksi avoimia suhteita, polysuhteita ja suhde-anarkiaa. Toisessa stripissään hän näyttää, mitä ovat kuukautiset ilman sitä mainosten sinistä nes-tettä.

Karin Casimir Lindholm tuulettaa kehonormeja ja nauraa räkäisesti ”kynätestille”, jolla on tarkoitus testata, ovatko rinnat ”oikeanlaiset”. Jos kynä putoaa rintojen alta, on liian pienet, jos ei näy, riipputissit. Hän päättää sarja-kuvansa toteamukseen: ”Meillä on kyniltä paljon opittavaa.”

Edellä mainittujen lisäksi teok-seen ovat piirtäneet Lisa Ewald, Sara Granér, Sara Hansson ja Nanna Johansson. Osa stripeistä jää kokonaisuudessa irrallisiksi ja ajatukset hieman keskeneräisiksi. Tekijöiden erilaiset tyylit täyden-

tävät kuitenkin enimmäkseen erinomaisesti toisiaan.

Teos on teeskentelemätön, rosoinen ja rohkea. Se puhuu huu-morin ja kuvan keinoin hankalista ja ehdottoman tärkeistä aiheista. Toivottavasti teoksen löytävät muutkin kuin ne, jotka googlaa-matta tietävät, mikä suffragetti on.

Hanna Savisaari

Riemukasta norminpurkua Ruotsista

90KOM-teatterin viimeinen Vallan-kumous nähtiin 17. tammikuuta 2015. Näytelmä kertoo vähemmän tunnetun tarinan, jossa tolstoilai-sen kristityn anarkistin ja juristin Jean Boldtin sekä helsinkiläisen muotiliikkeen pitäjän Josefina Huttusen johdolla joukko valtaa 18 tunniksi Helsingin tuomikirkon

Kun punikki avautui savoksi, helsinkiläinen kirjailija Juha Silta-nen teki kumouksen heti näytel-mänsä alussa. Eikä savolaisuus jäänyt Vallankumouksessa pelkäksi vitsiksi, vaan se oli oleellinen osa sitä surkeaa kohtaloa, joka punaisia odotti esimerkiksi Varkaudessa keväällä 1918.

Kumouksen kyytiin täydellä innolla heittäytyvää pieksämä-keläistä työläistä näytteli nuori helsinkiläinen lahjakkuus Juhani Holopainen. Savo ei taipunut kuin soverikkovitas Holopaisen suussa, mutta tulkinnan tuli poltti.

Jos Viiskulman nero Siltanen yllätti minut, niin ihmeissään oli osa yleisöstäkin. Mitä murretta

näytelmässä puhutaan, kyseli väliajalla suomalaisruotsalainen seurue. Yhtä ymmällään olivat ilmeisesti olleet myös eteläsuoma-laiset kriitikot, koska savo ei tullut vastaan lukemissani arvosteluissa.

Savolaisuus ei nimittäin jäänyt vain Holopaisen varaan, vaan näytelmän toisen päähenkilön Josefina Huttusen (1865‒1957) puhe sai mausteensa itämurteista; Korkeavuorenkadulla muotiliikettä pitänyt ”sisar” Josefina oli kotoisin Liperistä. Sitä paitsi mielleyhtymä iisalmelaiseen Miina Äkkijyrk-kään ei voinut olla tulematta mieleen Pirkko Hämäläisen näyttelemän ”sisaren” saarnan päästessä huippuunsa Helsingin suurkirkossa.

Niin Holopainen kuin Huttu-nen olivat näitä meidän herramme muurahaisia, jotka vuoden 1917 suurkirkon valtaukseen tielle johdatti älykköjuristi Jean Boldt (1865‒1920). Leo Tolstoin kristil-listä kommunismia nautittiin 18 tuntia kirkossa, ja teorian velkaa

maksettiin loppu elämä. Tosin se oli Boldinkin kohdalla lyhyt verrat-tuna vaikkapa Neuvostoliittoon.

Hyvän yrityksen vastavoimaksi tarvittiin paha poliisipäällikkö, ilmiantajaksi naapurin akka ja kuulustelijaksi psykologi, Jean Sibeliuksen juoppo veli. Vaikka vastavoimat olivat yhtä ankarat kuin kevään 1918 lopputulos oli selvä, Siltanen sekoitti hyvät ja huonot uutiset niin, että valmista vastausta ei annettu. Savolainen vallankumous oli valmis ”sisar” Äkkijyrkän laittaessa puolet ylei-söstä laulamaan Suvivirttä toisen puolen hoilatessa samanaikaisesti Kansainvälistä.

Jäljelle jäi ehkä unelma siitä, että jotain tarttis tehrä. Vilma Melasniemen aloittaessa Jäähy-väiset aseille venäjäksi en voinut kuin kyynel silmäkulmassa miettiä, miten äidit Venäjällä jälleen kiris-televät hampaitaan haudatessaan Ukrainassa tapettuja poikiaan.

KOM-teatterin savolainen vallankumousVallankumouksessa kerrotaan tarinaa tolstoilaisen kristillisen anarkismin ni-missä vuonna 1917 tehdystä nykyisen Helsingin tuomiokirkon valtauksesta. Ku-mouksen keskiöstä löytyi Savon murre. – Jouni Tossavainen, teksti

Arviot

Pannuhuone, Pekan pub ja Kaivuri pubElävä musiikki on aina löytävä väy-länsä. Kuopion menetettyä joku vuosi takaperin monimuotoisen musiikin K-Klubin, on tilanne tasaantunut hiljalleen. Keskustan Pannuhuone on muusikaalisen henkilökuntansa eli pannunpoikien vedossa luonut tilasta elävää musiikkia arvostavien ihmisten paikan. Kotiinsa Pannuhuo-neelle ovat löytäneet Grammofon- ja Humu-klubit. Inkilänmäen Pekan pub ja Kelloniemen Kaivuri pubi ovat niin ikään tarjonneet avarakatseisesti tilansa kaiken lajin musiikille.

Jarkko Kumpulainen

PARASTA 2014Dog Days Revolutionin keikka Amarillossa heinäkuussa Rautaisesti esitettyjä Ac/Dc-covereita muutamalla omalla iskusävelmällä ryy-ditettynä. Pääsin yhteiskuvaan legendaarisen rytmiryhmän, eli Teijojen Twist Twist Erkinharju ja Tsöötz Kettula kanssa. Ainoa miinus oli vähäinen yleisömää-rä, mutta saman samassa paikassa sai viime viikonloppuna kokea keikalla ollut Waltarin Kärtsy.

Pertti Pulkkanen

Lasten parturissa -teosANTI:ssa käynti on muodostunut opiskeluaikana jo tavaksi ja tänä vuonna fes-tivaali tuli todella iholle. Tukka lähti taiteen vuoksi ja kyllä niitä jäljelle jääneitä tupsuja pari päivää jaksoi katsella. Alakoululaisten parturissa oli jopa pelottavan paljon ”meikä hoitaa” -asennetta, eivätkä pojat jääneet miettimään mitä tehdään kun luvan sai tehdä mitä haluaa.

Turkka Tuovinen

ANTI-festivaaliParasta kulttuuria on vuosit-tainen ANTI-festivaali. Par-haan siitä tekee sen avoimuus, tavallisten ihmisten keskuuteen jalkautuminen sekä tietysti ilmaisuus. On uskomattoman hienoa, että Kuopio on saanut tällaisen tajuntaa räjäyttävän, silmiä avaavan ja ennakkoluu-loja musertavan tapahtuman omakseen.

Anni Ylönen

TinderParasta vuonna 2014 on ollut deittisovellus Tinder. Se yhdistää ihmiset nopeasti ja missä vain. Etsimäänsä seuraa on helppo löytää ja ystävien kanssa on hauskaa ”tindata”, eli leikkiä/pelata sovelluksella. Sovellus ei rajaa käyttäjäryhmäänsä vaan on sopiva kaikille.

Ira Luoto

Arch Enemy Kerubissa 17. syyskuutaEi death metal -ryhmä Arch Enemy (SWE) niin järisyt-tävän hyvä ole, mutta joskus osaset huikean elämyksen tuottamiseksi loksahtavat kohdalleen. Kerubin sali oli bändille juuri sopivan kokoi-nen. Uudella laulajalla Alissa White-Gluzilla oli hyvällä tavalla tarve näyttää. Ja hen-kisiä kahleita rikki huutava metalli koukuttaa helposti.

Pasi Huttunen

Joen YöKulttuurin ja taiteen täyteinen päivä tarjosi aamusta yöhön asti nähtävää, kuultavaa ja koettavaa kaikenikäisille kulttuurinystäville - ihan ilmaiseksi! Tapahtumia oli keskustan alueella jopa niin paljon, ettei tämä kulttuurin perässä juokseva opiskelija ehtinyt aivan kaikkialle, minne olisi halunnut. Onneksi ehdin näkemään tapahtuman huipentaneen, akrobatiaa ja tanssia sisältäneen, UNI-monitaideteoksen.

Mira Heiskanen

tuOKio-klubikiertueOK-opintokeskuksen kokoama tuOKio-klubikiertue toi yhteen lempeä-äänisen Ville Leinosen ja roisin jazzihmeen Mopon. Tätä mainiota kokoonpanoa saatiin ihailla Joensuun Taitokorttelissa syyskuussa. Varta vasten kiertueelle kirjoite-tut kappaleet sekoittivat menevää poppia, mopomaisen rouheita saksofoni- ja kontrabassoriffejä, sekoja rumpusooloja ja jopa ihan perinteistä valssia. Mitä sitä nyt muuta tarvitsee?

Tähti Oksanen

Joensuunkaupunginteatterin Working Class HeroHieno teatteriesitys on elämys, joka pitää varpaillaan, viihdyttää ja mietityttää vielä päiviä katsomisen jälkeen. Working Class Hero on tämän päivän teatteria. Hyvä esitys houkuttelee katsomoon uudelleen ja kestää tarkastelun useamminkin kuin kerran.

Meri Parkkinen

Uljaan toimituksen väki listasi kulttuurivuoden 2014 parhaat asiat kampuskaupungeissa ja vähän muuallakin.

Pannuhuoneen musiikkiystävällisyys juontaa työtekijöiden muusikkoudesta. Roope Hakkarainen kipparoi muun muassa Jonas and I orkesteria.

Anti-festivaali 2015 järjestetään yllättävässä yhteistyössä Kuopio Maratonin kanssa.

Ei Arch Enemyn keikalla Kerubissa malttanut juuri-kaan kuvata. Mutta jotain jäi kortillekin. Enemmän mieleen.

Kriitikon mukaan Joensuun kaupunginteatterin Working Class Hero heittää kiinnostavan haasteen perinteisemmälle tavalle tehdä teatteria. ”Working Class Hero on hieno kokemus”, kuuluu loppukaneetti.

Pekka Mäkin

en

An

tti Pah

kamäkiP

asi Hu

ttun

en

24 25Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

27Uljas 1 | 24. 1. 2014

Callisto kiertää jälleenTammikuun lopussa odotetun levynsä jul-kaissut post-metal –yhtye Callisto kiertää Suo-mea alkuvuodesta. Kuopiossa yhtye nähdään Henry’s pubissa ja Joensuussa bändi esintyy osana Garagefest-karavaania. - Ida Käkelä, teksti & Juha Metso, kuvaSuomen merkittävimpiin post-metal -yhtyeisiin lukeutuva Callisto on tullut jo teini-ikään. Bändi perustettiin vuonna 2001 Kokkolassa, tosin pian perustamisensa jälkeen se turkulaistui ja vaikuttaa sieltä käsin edelleen. 30. tammikuuta julkaistaan yhtyeen neljäs stu-dioalbumi, Secret Youth.

Uutta levyä on edeltänyt muutaman vuoden hiljaisuus niin studio- kuin keikkarinta-malla. Tammi-helmikuussa on kuitenkin luvassa parin viikon Suomen kiertue, joka ulottuu myös Kuopioon. Joensuussa ja Jyväskylässä Callisto on yksi suurimmista nimistä tammi-kuun lopussa järjestettävän vaihtoehtomusiikkia tarjoile-van Garagefestin esiintyjien joukossa.

Suomen-keikkojen jälkeen yhtye suuntaa muualle Eurooppaan, muun muassa Ruotsiin, Saksaan ja Itali-aan. Ulkomaat ovat tulleet Callistolle tutuksi jo aiemmin: bändi on keikkaillut lukuis-ten Euroopan maiden lisäksi Yhdysvalloissa asti.

Vaikka Calliston ensimmäi-sellä julkaisulla, Ordeal of the

Century -EP:llä, oli vielä kuul-tavissa selkeitä metalcore-vai-kutteita, täyspitkät levyt ovat tehneet vuosi vuodelta yhä sel-keämmäksi, että kyseessä on täysiverinen post-metal-yhtye. Muutosta tapahtui erityisesti vuoden 2009 Providence-levyllä, jolla laulajan saappai-siin astui nykyään pelkästään kitaraan keskittyvän Markus Myllykankaan tilalle uusi laula-ja, Jani Ala-Hukkala.

Calliston tunnelmallinen synkistely onkin saavuttanut paitsi Suomessa, myös maail-manlaajuisesti vankan aseman post-metal-yleisön keskuudes-sa. Kansainvälinen läpimurto tapahtui jo vuonna 2005, kun aluksi vain Suomessa julkaistu debyyttialbumi True Nature Unfolds lähti maailmanlaajui-seen levitykseen. Sen julkaisi brittiläinen levy-yhtiö Earache Records, jolla on ollut listoil-laan sellaisia metallisuuruuk-sia kuin Cult of Luna, Carcass ja Napalm Death.

Calliston uusi levy on kuu-lijakuntansa keskuudessa odo-tettu, ja bändillä epäilemättä riittää kiirettä kansainvälisillä keikkarintamilla jatkossakin.

Mikä Garagefest?Vaihtoehtomusiikin kaksipäiväis-tä juhlaa Garagefestiä vietetään yhtä aikaa Joensuun Kerubissa ja Jyväskylän Lutakossa 30.–31. tam-mikuuta. Vuosi sitten ensimmäistä kertaa järjestetyssä tapahtumassa kuullaan tänäkin vuonna kattava valikoima punkkia, indierockia, vaihtoehtometallia ja ennen kaik-kea bändejä, joita on vaikeaa edes yrittää laittaa mihinkään lokeroon.

Ensimmäistä Garagefestiä

vietettiin pelkästään Kerubissa, mutta tänä vuonna vaihtoehtomu-siikin ystävät saavat nauttia sekä Kerubissa että Lutakossa yhteensä 14 bändistä. Samat bändit siis soit-tavat molemmissa paikoissa, mutta eri päivinä.

Garagefestin esiintyjäkattauk-seen kuuluvat muun muassa piak-koin neljännen levynsä julkaiseva Callisto, suomipunkin klassik-kobändi Radiopuhelimet, tuoreem-

pi melurock-lupaus Hopeajärvi, Räjäyttäjät-bändistä tutun Jukka Nousiaisen sooloprojekti Jukka & Jytämimmit sekä syksyllä yleisön tietoisuuteen noussut Tiisu, jonka musiikki on kiintoisa yhdistelmä suomirockia, rautalankaa, folkia ja humppaa. Ulkomaista vahvistusta saadaan norjalaisen Honningbar-nan punkräimeestä.

Kainalo | Juhlaa

Ohjaaja Johanna Vuoksenmaan uusim-massa komediassa Viikossa aikuiseksi kymmenen itseään etsivää aikuista viet-tää elokuvassa viikon aikuistumisleirillä, jonka aikana opitaan jotain niin itsestä ja kuin toisistakin. Joukkoon kuuluu muun muassa neljän lapsen lestadiolaisäiti Kaisa-Leena, jonka roolista Iina Kuusto-nen vastaa.

”Elokuvan teosta jäi päällimmäisenä mieleen sellainen leirikoulumeininki. Asuimme kaikki kymmenen koko kesä-kuun Naantalissa. Se yhdisti ihmisiä ihan eri tavalla, kun ei ollut muuta arkea siinä pyörimässä ja kaikki keskittyivät vain yhteiseen asiaan”, Kuustonen kertoo.

Pitkiin kuvauspäiviin osallistuivat Kuustosen lisäksi päivittäin yhdeksän muuta näyttelijää, sillä kyseessä oli ensemble-elokuva, jossa henkilöhahmot kulkevat elokuvan matkassa tasapuoli-sesti.

”Tämä on harvinainen elokuva juuri siinä mielessä, että kaikki olivat koko ajan

kuvauksissa. Vaikka joku olisikin näytel-lyt vaikka selällään koko päivän, niin silti olimme kaikki läsnä”, Kuustonen kertoo.

Kuustonen on nähty vuosien mittaan niin Putous-sarjan Jani-Petterinä kuin Syke-televisio-ohjelman sairaanhoitajana. Moninaisiin roolihahmoihin valmistau-tuminen vaatii näyttelijältä monenlaista pohjatyötä.

Ennen Viikossa aikuiseksi-elokuvaa hän keskusteli roolihahmostaan yhdessä ohjaajan kanssa ja luki lestadiolaisuudes-ta ja haastatteli lestadiolaista naista.

”Tuntuu vähän siltä, että tekstin lukemisen jälkeen idea alkaa muhimaan ja alitajunta alkaa tekemään töitä. Se on oma osansa sitä valmistautumispro-sessia. Kun tiesin, että Syke oli tulossa, niin huomasin hakeutuneeni ensiapu- ja pelastussukelluskursseille. Aloin myös haalimaan mustia vaatteita, sillä koin hahmoni sellaisena, joka käyttää paljon tummia vaatteita”, Kuustonen kertoo.

Elokuvien ja televisiosarjojen lisäksi Kuustonen on työskennellyt myös teatterin ja lastenelokuvien dubbausten parissa.

”Vaikka rakastan elokuvia, niin tyk-kään tehdä monipuolista työtä. Pidän sii-tä ristiriidasta, jota tuli esimerkiksi viime syksynä, kun tein teatteria koko syksyn ja kyseessä oli todella rankka esitys. Itkin lavalla tyyliin koko illan ja olin esityksen jälkeen aivan poikki. Siitä vaan sitten tekohampaat suuhun ja Jäbä-hahmona keikalle. Tunnelmasta ja tilanteesta toiseen”, Kuustonen hymyilee.

Viikossa aikuiseksi-elokuvan rooli oli kir-joitettu suoraan Kuustoselle ja se avautui kunnolla kuvausten alkamisen jälkeen.

”Tosi usein tuntuu, että kun pääsee tekemään ensimmäisen kunnon kohtauk-sen, niin sitten on tavallaan lyöty lukkoon asioita ja tietää millainen hahmo on. Jotenkin näyttelijän työ on niin konk-reettista, että siinä tarvitsee tunteen, että

on tehnyt töitä. Täytyy päästä kohdista-maan energiaansa johonkin”, Kuustonen kertoo.

Usein haastavimmat roolisuoritukset ja -repliikit ovat muuttuneet lopulta näyttelijän suosikeiksi.

”Kun saa ratkaistua sellaiset repliikit, jotka eivät meinaa ensin istua suuhun, niin niitä rupeaa usein rakastamaan kaik-kein eniten”, Kuustonen kertoo.

Isoissa rooleissa Kuustonen nauttii työryhmästä, jonka kanssa ilmapiiri pääsee mahdollisimman luovaksi. Vuok-senmaan kanssa työskennellessä tämä on toteutunut.

”Johanna on taitava ohjaaja, sillä hän kiinnittää huomiota kuinka ihmisillä synkkaa ja että porukka on sellaista ryhmätyötä tukevaa. Ei se ihan mulkkuja mukaan ottaisikaan”, Kuustonen nauraa.

Viihteen sekatyöläinen

Iina Kuustonen tunnetaan maanlaajuisesti sketsihahmoistaan ja elokuvarooleistaan. Tammikuussa nähdään kuinka häneltä sujuu lestadiolaisäitinä olo. – Nina-Mari Jääskeläinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Lestadiolaisäidin rooli on kaukana Iina Kuustosen tähän saakka eniten näkyvyyttä saaneista töistä. Rooli avautuikin Kuustosen mukaan kunnolla vasta kuvausten alkamisen jälkeen.

Viikossa aikuiseksi ensi-illassa 23. tammikuuta.

MUSIIKKITAITEILIJA

26 27Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

RAFLAAMO.FIOMISTAJAN KÄYNTIKORTTI

OpiskelijaedutPeeÄssän ravintoloissa

Edut voimassa su–to 31.5.2015 saakka. Etu henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä.

Ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

À LA CARTE -ANNOS

–10 %À LA CARTE -ANNOS

–10 %

ERIKOISKAHVIT

–10 %

OPISKELIJABUFFA

750À LA CARTE -ANNOS

–10 %

PIZZAT, PASTAT JA WOKIT

–10 %

PANNUPIZZAT

10 € /KPL

LASKUN LOPPUSUMMASTA

–10 %

ISOMPI JUOMA JA ISOMMAT

RANSKALAISET ATERIAN YHTEYDESSÄ

VELOITUKSETTA

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nuku

TAPAHTUU Tapahtumat

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedotussihteeri Suvi Pesonen.

Teologiaa viidettä vuotta Joensuussa opis-keleva Satu aloitti työnsä ISYY:n edunval-vontasihteerinä tammikuun 2015 alussa. Suhde ylioppilaskuntaan ei kuitenkaan ole tuore, sillä Satu on toiminut jo vuosien ajan aktiivisesti mukana edunvalvonnassa muun muassa sosiaalipoliittisessa jaostos-sa sekä ISYY:n hallituksessa. Sadun tärkeimpiin työtehtäviin kuuluvat Joensuun ja Savonlinnan edunvalvonta-asiat sekä henkilökohtainen neuvonta. Sadun työpari vastaa puolestaan edun-valvonta-asioista Kuopion kampuksella. Keväältä uusi työntekijämme odottaa tavallista edunvalvojan arkea, mutta myös ISYY:n vuosijuhlia ja Flooran päivää.

”Jos opiskelijan arjessa joku asia häm-mästyttää, soittakaa ihmeessä tai tulkaa käymään Joensuun toimistolla.” Satu kannustaa.

ISYY:n henkilöstön ja uuden hallituksen yhteystiedot löytyvät ISYY:n verkkosivuilta.

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukau-sittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n uusi edunvalvontasihteeri Satu Koikkalainen.

Kuka: tä-Suomen yliopiston ylioppi-

laskunnan edunvalvontasihteeri Satu

Koikkalainen.

Mitä: Toimii seuraavat 1,5 vuotta opin-

tovapaan sijaisena edunvalvonnassa.

Missä: Työpiste sijaitsee joensuun

kampuksella.

Satu Koikkalainen

Kaikki kampukset19.1.- 17.2. Tuutorihaku10.- 11.2. Järjestökoulutukset17.2. klo 12.15 - 16.00 Liikuntailtapäivä19.2 -3.3. Tuutoreiden täydennyshaku

Joensuu:26.1. Sykettä kevään liikuntatarrat vaaditaan palvelun käyttäjiltä 29.1. Joensuun tuutoreiden kiitosbileet Kerubissa30.1. UEF Kv-vaihtoinfo klo 10–12, Educa E10014.2. Lunta Ilosaaressa -festivaali klo 16, Joensuu Areena15.2. ESN Joensuu laskiaistapahtuma kaikille ISYY:n jäsenille Kirkonmäessä klo 1217.2. Liikuntailtapäivä ja laskettelureissu Kolille (liput myynnissä 19.1. alkaen)20.2. ESN Joensuu Carnival-sitsit Kerubissa klo 17.45 (liput (20e) myynnissä ISYY:n toimistolla)

Kuopio: 26.1. Sykettä kevään 2016 liikuntatarrat vaaditaan palvelujen käyttäjiltä2.2. Winterfestin tapahtumapassit ja ennakkoliput tulevat myyntiin2.2. Hyvät Kuvat elokuvakerhon lipunmyynti alkaa Lukemalla5.2. Hyvät Kuvat elokuvakerho aloittaa kevään näytäntökauden11.2.. Kuopion tuutoreiden kiitosbileet Ilonassa24.2. Winterfest Savilahdella

Savonlinna:27.1. TP-appro30.1. UEF Kv-vaihtoinfo klo 10–12 B304, Savonlinna (videoyhteys)3.2. Savonlinnan tuutoreiden kiitosbileet Colossa10.2. Haalarituunaus19.2. Opiskelijoiden hyvinvointipäivä

Opintolaina on opintotukea täydentävä osa, jota voi nostaa ha-lutessaan. Opintolainaa on 1.8.2014 lähtien myönnetty hakijalle enintään 400 €/myönnetty opintotukikuukausi. Opintolainan voi nostaa, mikäli hakijalla on myönteinen opintotukipäätös.

Opintolainaa haetaan ja nostetaan omasta pankista. Pankki saa myönteisen opintotukipäätöksen Kansaneläkelaitokselta (KELA) automaattisesti, joten opintolainaa ei tarvitse erikseen hakea pankista. KELA ei kuitenkaan myönnä lainatakausta, mikäli hakijalla on aiempi vähäistä vakavampi maksuhäiriö-merkintä tai hän on laiminlyönyt edellisen lainan lyhennyksen. Koska opintolaina on osa opintotukea, myös sen myöntämisen ehtona opinnoissa edistyminen määrätyssä tahdissa.

Opintolainan takaisinmaksu alkaa opintojen päätyttyä, yleensä noin vuoden päästä valmistumisesta. Lainan takaisinmaksus-ta neuvotellaan oman pankin kanssa. Mikäli lainan takaisin-maksun kanssa on ongelmia, pankin kanssa voi neuvotella takaisinmaksun ehdoista ja joustoista. Mikäli tutkinto on suoritettu määräajassa, on 1.8.2014 lähtien opiskelijalla ollut mahdollista saada opin-tolainahyvitystä enintään 40 % lainamäärästä 2 500 € ylittävältä omavastuuosuudelta. Tätä aiemmin on lainaa nostanut opiskelija voinut vähentää verotuksessa lainojen korkoja. Opintolainahyvityksen voi saada, vaikka opinnot olisivat kestäneet yli niiden oletuskeston, mikäli opiskelija esittää hyväksyttäviä syitä opintojen viivästymiselle.

Lisätietoja opintolainasta saa KELA:n opintotukisivuilta tai omasta pankistasi.

Miten opintolainaa haetaan? Milloin se pitää maksaa takaisin? Ja miten se suhtautuu muihin opintoetuuksiin?

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen koso@isyy.fi.

ISYY vei nopeasti mennessään

Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan jo perinteeksi muodostunutta yhteistä liikuntail-tapäivä vietetään kaikilla kolmella kampuk-sella tiistaina 17.2.2015. Liikuntailtapäivä on Itä-Suomen yliopiston rehtorin päätöksellä vapautettu opetuksesta yliopistossa klo. 12.15 alkaen. Kuopion kampuksella iltapäivää vietetään yhdessä Savonia-ammattikor-keakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Joensuussa joukkoon liittyvät myös Karelia-ammattikorkeakoulun henkilökunta ja opiskelijat.

Liikuntailtapäivän tarkoituksena on saada opiskelijat ja henkilökunta ylös, liikkeelle ja ur-heilun pariin. Iltapäivän aikana kampuksilla on tarjolla monipuolisesti erilaisia liikuntamahdol-

lisuuksia ilmaiseksi tai erikoistarjoushinnoin. Osaan aktiviteeteista on erillinen ennakkoil-moittautuminen, joten suosittuihin lajeihin kannattaa ilmoittautua ajoissa!

”Tapahtumakokonaisuus on herättänyt paljon mielenkiintoa aikaisempina vuosina. Toivot-tavasti saamme myös tänä vuonna sankoin joukoin osallistujia mukaan viettämään haus-kaa iltapäivää liikunnan parissa. Päivä toimii hyvänä muistutuksena siitä, kuinka tärkeää liikunta on oman jaksamisen kannalta”, kertoo Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan vapaa-ajan sihteeri Juho Mutanen.

Liikuntailtapäivien ohjelmiin voi tutustua ISYY:n verkkosivuilla.

Liikunnan riemua liikuntailtapäivässä

28 29Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Kuka voitti kolme vesipallon Suomen mestaruutta Helsingfors Simsällskap-seurassa 1970-luvulla? Hän oli pelannut aiemmin jalkapalloa HJK:ssa kauden 1972. Hänen pallovarmuutensa ja tekniikkansa ei ollut samaa tasoa kuin muilla maalivahdeilla, mutta kimmoisuus

vaikuttavaa. Hän otti leiviskänsä vakavasti ja olisi voinut ke-hittyä kansallisen tason huippuveskariksi, jos olisi keskittynyt pelkästään futikseen. HJK palkitsi hänet seuran värikkäimpänä maalivahtina 2013. Simsällskapiin hänet hankittiin sen vuoksi, koska peleihin haluttiin houkutella lisää väkeä. Hänen pelatessaan seuran kotipelit olivatkin loppuunmyytyjä. Hän jatkoi uraansa käsipallomaalivahtina.

1) Vesa-Matti Loiri. X) Paavo Lipponen. 2) Simo Salminen.

Missä maalauksessa kuvataan murhattua, joka pitää vasemmassa kädessään kirjettä jossa lukee: Du 13. Juillet, 1793. Marie anne Charlotte Corday au citoyen _______ . Ill suffi t que je sois bien malhereuse pour avoir droit a votre bienveillance? Murhattu on valkoi-

sella ja vihreällä kankaalla verhotussa ammeessa. Uhrin rinnassa on haava josta vuotaa verta, ja päässä turbaanin tapainen. Oikeassa kädessä sulkakynä; oikealla puolella puinen kirjoitusalusta, jossa on keskeneräinen paperi, jossa hänet kuvataan jalomielisenä. Maalaus tilattiin päivä veriteon jälkeen, ja sitä pidetään erään ”val-lankumouksen pietana”. Se edustaa uusklassismia, romantiikkaa ja hieman realismia.

1) Caspar David: Robespierren kuolema. X) Antoine Watteau: Cordayn kuolema. 2) Jaques-Louis David: Marat´n kuolema.

Kenet löydettiin toukokuussa 1976 hirttäytyneenä eräästä Euroopan tarkimmin vartioidusta vankilas-ta? Viranomaiset ilmoittivat itsemurhasta, jonka kansainvälinen tutkintalautakunta kyseenalaisti: ”Tutkimustulosten perusteella on epäiltävissä, että

______ ______ oli jo kuollut, kun hänet ripustettiin roikkumaan, ja on huolestuttavia viitteitä, joiden mukaan joku ulkopuolinen on sekaantunut kuolemaan.” Vainaja oli tuomittu neljästä murhasta, 30 murhayrityksestä ja rikollisen ryhmittymän perustamisesta. Häneltä poistettiin aivot salaa ja ne jäivät eräälle neurologille. Vuodesta 1997 lähtien aivot olivat erään lääkärin hallussa, joka tutki niitä tarkoituksenaan selvittää syyn rikolliselle käyttäyty-miselle. Löytyi muutoksia – jotka olivat johtuneet aivokasvaimen poistamisesta – joita tulkittiin siten, että lupaavasta journalistista oli tullut yksi Euroopan pelätyimmistä terroristeista: ”Liukumista terrorismiin voidaan selittää aivosairaudella.”

1) Gudrun Enslin. X) Ulrike Meinhof. 2) Andreas Baader.

Missä kappaleessa annetaan lupa ”tehdä mitä tahansa” ja sitten hieman tarkennetaan?

- voit lyödä minut nurin ja astua kasvoilleni- pilkata minua kaikkialla - polttaa taloni ja varastaa autoni- juoda viinani vanhasta hedelmäpurkista.

Yksi asia kuitenkin kielletään!!!

1) Blue Suede Shoes. X) Tutti Fruti. 2) Hound Dog.

Mikä on ”vastaus elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen muuhun sellaiseen” Douglas Adamsin kirjassa Linnunradan käsikirja liftareille? Eli mikä on elämän tarkoitus?

1) 44. X) 24. 2) 42.

1

3

2

4

51 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 32

Sanna Hukkanen | Korpi

EPIKUROS JA ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISEN TAITO

Kerta-annos

Epikuros oli Kreikan hellenistisellä kaudella elänyt fi losofi , jonka mukaan ihmiselämän korkein päämäärä on

nautinto. Vaikka aikalaiset herjasivat Epiku-rosta siveettömyyden saarnamieheksi, hän ei viettänyt elämäänsä seksuaalisissa orgioissa, syömingeissä tai viininhuuruisissa juomajuh-lissa. Epikuros kannusti oppilaitaan välttä-mään ylellisyyttä ja etsimään onnellisuutta yksinkertaisista mielihyvän kokemuksista, jotka oli mahdollista saavuttaa vaivattomasti.

Koska Epikuros hyväksyi koulunsa oppi-laiksi myös orjia, naisia ja prostituoituja, hän herätti pahennusta aikalaisissa. Seuraajat uskoivat, että Epikuroksen ystävällisyys oli merkki hänen lempeästä elämänasenteesta. Epikuros kohteli kaikkia yhtäläisesti riippu-matta siitä, mikä oli heidän yhteiskunnallinen asemansa tai sukupuolensa. Nykynäkökul-masta tämä ei ehkä vaikuta niin radikaalilta kuin aikana, jolloin naisilla ja orjilla ei ollut kansalaisoikeuksia.

Epikuros saarnasi antiikin kilpailukeskei-sessä kulttuurissa kohtuullisen ja leppoisan elämäntavan puolesta. Kun poliitikot ja sotapäälliköt kilpailivat maineesta, Epikuros kehotti oppilaitaan vetäytymään maaseudun rauhaan ja elämään unohdettuna. Epikuro-laiset uskoivat, että enemmistö ihmisistä oli onnettomia, sillä he eivät tyytyneet luonnon yksinkertaisiin ilonaiheisiin, vaan juonittelivat

politiikassa, taistelivat vallasta, kunniasta ja rikkauksista.

Koska Epikuros korosti nautintojen olevan onnellisuuden kannalta välttämätöntä, monet pitivät häntä irstailijana. Tosiasiassa Epikuros arvosti kohtuutta ja eli oppilaidensa kanssa vaatimattomasti. Epikuroksen mukaan tär-keintä oli keskittyä pysyviin nautintoihin, sillä ne olivat tavoiteltavampia kuin ohimenevä hetken huuma. Esimerkiksi fi losofi nen kes-kustelu ystävien kanssa oli yksi suurimmista nautinnoista, joita epikurolaiset arvostivat.

Onnellisen elämän kannalta keskeistä oli kultivoida nautintoja ja minimoida tuska. Epikuroksen mukaan myös fi losofi a oli mer-kityksellistä vain, jos se auttoi saavuttamaan mielihyvää. Luonnon tutkimisella oli eettinen päämäärä, sillä sen tavoitteena oli vapauttaa ihminen epävarmuudesta ja taikauskoisista peloista. Suurin näistä peloista oli kuole-manpelko, josta saattoi vapautua, kun oivalsi kaiken päättyvän kuoleman jälkeen.

Epikuroksen opetukset ovat ajankohtaisia aikana, jota luonnehtivat yhä kovenevat tehok-kuusvaatimukset. Takakireiden virkamiesten, stressin ja työelämän kovenevien vaatimusten puristuksessa, Epikuros opettaa meidät naut-timaan elämästä viisaasti ja ilman syyllisyyttä.

Tomi Hämäläinen

30 31Uljas 1 | 23. 1. 2015 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 1 2 X 1 2

Opiskelija, tilaa Karjalainen!

Opiskelijatilaus!2 kk 35 E

Tarjous on voimassa 12.2.2015 saakka ja edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä.

Tilaa sähköpostitse: asiakaspalvelu@karjalainen.fi

Lue missä, milloin ja miten haluat!Kaikilla käyttöliittymillä:printti, verkko, tabletti ja mobiili, VAIN 35E/2 kk!

KIRPPUTORI & YRITYSTORIRaatekankaantie 4, JOENSUU | p. 040 8458 730MA-PE 10-19 • LA 10-16 • SU 12-16

www.mammuttitori.fi

Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä!

Varaa omakirppispaikkasi!

HYÖDYNNÄ SUPERETU:

varaa myyntipöytä väh. 4 viikoksi

hintaan 22 € / 7 päivääMeillä voit

seurata pöytäsi

myyntiä myös

netissä!

28 €7 päivää

Meillä voit

VARAA

PAIKKASI:

Nettivaraus

26€/7 pv

32 Uljas 1 | 23. 1. 2015