Itä-Suomen ylioppilaslehti

2016

4

Kovapäätös

UEF vakuuttaa, ettei sitä löydetä veronkiertolistoilta, mutta kieltäytyy julkistamasta sijoituksiaan >>8-8Rehtori Jukka Mönkkösen mukaan sivistysyliopistoa ei olla romuttamassa >>12-13

Tällä lipukkeella VAPAA SISÄÄNPÄÄSY RAVEIHIN!

06.05. Toto4-ravit klo 1807.06. Toto5-ravit & Kuopio Stakes 2016 klo 1828.06. Toto5-ravit & Cartivet Meeting-karsinta15.08. Toto4-ravit klo 1818.09. Toto4: PeeÄssä- ja Ratsastuskouluravit29.09. Toto4-ravit Suomalainen Ilta16.10. Toto4-ravit 17.3027.10. Toto4-ravit klo 1807.11. Toto4-ravit klo 1829.11. Toto5: P-S Hevosjalostusliiton Kasvattaja-ajot12.12. Toto4-ravit klo 1831.12. Toto76 Uuden Vuoden Ravit

Toto4-ravit klo 18Toto5: P-S Hevosjalostusliiton Kasvattaja-ajotToto4-ravit klo 18Toto76 Uuden Vuoden Ravit

Toto4-ravit klo 18Toto5: P-S Hevosjalostusliiton Kasvattaja-ajotToto4-ravit klo 18Toto76 Uuden Vuoden Ravit

KAREN BIT VEJLESakset siveltimenä

Scissors for a Brush 12.5. – 28.8.2016

www.joensuuntaidemuseo.fi

JOEN

SUU

N T

AID

EMU

SEO

ON

NI

Kirk

koka

tu 2

3 | t

i, to

– su

10

–16,

ke

10 –

20, m

a su

lj.

Pääs

ylip

ut 3

– 7

€, p

erhe

lippu

11

€

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759

joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

ONNI ON

uusi koti!

Katso vapaana olevat

vuokra-asunnot: www.ovv.com

Muuttoja ja pienkuljetuksia ympäri Suomen

Kuljetus Heimoveljet OyPuh. 0500 479 474kuljetusheimoveljet@gmail.com

FAF Finland – aito ja alkuperäinen jo vuodesta 1997

Haluaisitko ammatin liikunnasta?Kouluttaudu FAF Personal Traineriksi Kuopiossa 10.9.2016 – 12.3.2017

Foundation-osio 10. – 11.9.2016 Gym Instructor -osio 16.8. – 6.11.2016Personal Trainer -osio 18.11.2016 – 12.3.2017

Lue lisää koulutuksista ja ilmoittaudu osoitteessa www.faf.fiLisätiedot: info@faf.fi

2 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Jarkko Kumpulainen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

KansikuvaJarkko Kumpulainen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Alku ”Kun kone korvaa ihmisen meidän talousjärjestelmäs-sämme, ei tämä vapaudu.” s.30

Vappu jee!

Osa opiskelijoista hoitaa virkamies-ruotsin aiempaa helpommin, mutta toisille se on todella vaikeaa. Erot taitotasossa ovat aiempaa jyrkemmät.

Yhden vähävaraisen opiskelijan tarina osoittaa, kuinka irvokasta on puhua ”kannustamisesta” lainanottoon. Voi olla, että vaihtoehtoja ei vain ole.

Rautatieaseman seutua kaavoitetaan Joensuussa uusiksi ja uhattuna on yksi tärkeimmistä joensuulaisen kaupun-kikulttuurin hautomoista: Kahvila Laituri.

Nyt kun sivistyksen vaalimisesta on taas tullut radikaali teko, kannattaisi ryhtyä taas muistelemaan Snellmannin ajatuk-sia vapaudesta ja sivistyksestä.

Joensuun kaupunki on selkein voit-taja jos opettajankoulutus siirretään kokonaan Joensuuhun. Savonlinnalle menetys olisi musertava, mutta siellä ei vielä olla luovutettu taistelua.

Ruokaa voi sekä kasvattaa omalla parvekkeella että hakea metsästä. Kerromme olennaiset vinkit.

6-7

16-1720-21

14-15

19-20

4-5Sisällys | Kasvun aika

Savonlinnan opettajaseminaari perustet-tiin 1952, ja nyt 64 vuotta myöhemmin, se päätetään lopettaa. Suunnitelman

mukaan viimeiset opettajaksi opiskelijat pois-tuvat kaupungista syksyllä 2018. Savonlinna jää näin ollen toiseksi viimeiseksi emoyliopis-tojen satelliitteina toimineeksi opettajankou-lutuslaitokseksi Suomessa.

Savonlinnan kaupungille lakkauttamis-päätös on kova isku. Se tarkoittaa rahan ja nuoren väestön lipumista pois kaupungista. Savonlinna ei kuitenkaan ole vielä luopunut toivosta säilyttää koulutus tavalla tai toisella. Itä-Suomen yliopiston alaisuudessa jatkami-nen kuitenkin näyttää epätodennäköiseltä, sillä rehtori Jukka Mönkkönen on yksiselit-teisesti ilmaissut, että lopettamispäätöksessä ei ollut kyse rahasta. Kyse oli kilpailukyvyn ehostamisesta.

Joensuusta ei lakkauttamispäätöstä vastustavia ääniä ole juurikaan kuulunut. Joensuulle riittää nyt rakennettavaa sekä opiskelija-asunnoissa että kampuksen kaipaa-missa lisätiloissa. Vajaa tuhat opiskelijaa lisää vuosittain, ei tee pahaa.

Nyt ollaan maailmantilanteessa, jossa kilpailukyky on argumenttina ja aatteena jyrännyt muut. Kaupungit ja alueet kilpailevat keskenään, sivistyslaitokset myös. Suomessa on neljätoista toisen ajan ihanteissa raken-nettua yliopistoa hoitamassa myös alueellisia tehtäviään, mutta rajuimmissa linjauksissa niitä ollaan vähentämässä viiteen. Turun Sanomat haastatteli maaliskuussa yliopisto-jen rehtorit, ja seitsemän oli sitä mieltä, että yliopistoja tulisi vähentää, kannat määrästä vaihtelivat viidestä ylöspäin. Yliopistojen vähentämistä kannattavien joukossa oli myös Itä-Suomen yliopiston rehtori Mönkkönen. Kuopion tai Joensuun periferia yliopistojen rehtorit olisivat ehkä olleet vielä toista mieltä.

Seitsemän vuotta sitten haastattelin eläk-keelle jäävää Lapin yliopiston rehtoria. Osas-sa, jota Esko Riepula kielsi julkaisemasta, hän pudotteli vanhan miehen kokemusperäisiä sa-noja vajaan 70 vuoden kokemuksellaan. Viesti oli, ettei pidä luulla, että korupuheet tasa-arvon toteutumisesta olisivat yleisesti totta. Hänen mielestään Suomessa on ryhmiä, jotka eivät tavoittele tasa-arvoa tähän maahan.

Snellmania tykätään usein lainata juh-lapuheissa ja korulauseissa. Lehdessämme pureudutaan Snellmanin sivistysajatteluun ja Kuopion vuosiin. Tohtori Esko Ojanen kuvailee hänen tavoitteensa olleen kaventaa keskustan ja periferian, eli eliitin ja muun väestön välistä kuilua. ”Sivistyksen tehtävä on opettaa ihmisiä toimimaan aktiivisesti yhtei-sönsä hyväksi”, Snellman ajatteli.

Hiljentykäämme Vapun kunniaksi Suomen merkittävimmän nykyrunoilijan Dxxxa D:n dystopiaan: ”Ihmiskunta on peruttava kan-nattamattomana ja liian hintavana projekti-na.”

Hyvää toukokuun ensimmäistä, työväen ja opiskelijoiden juhlaa. Ja hyvää kesää!

Jarkko Kumpulainen

Aikansa ääniä

Humoro nigra | Koska kestävyysvaje, Uljas kannustaa yhdistämään Itä-Suomen ainejärjestöt yhdeksi, suureksi ja kauniiksi! Uljas-aine-järjestöolisi mielestämme paras nimi. Eikö?

3Uljas 4 | 29. 4. 2016

Gallup Lopullinen totuus

Koulutuspalloa | Ottaa ja antaa

”Tämä oli yliopiston oma päätös. Me vastasimme kun kysyttiin.

Mikä on elämän tarkoitus?

Joensuu

Savonlinna

Saara Kultamaa, Niina Turunen & Raisa Savolainen

Joel Kenakkalaluokanopettaja, 4. vsk.

- Elämän tarkoitus on viettää tyydyttävä elämä.

Joonas Rinkinenkäsityötiede, 5. vsk

-Elää hyvä elämä, ja jättää maailma paremmaksi paikaksi jälkipolville.

KuopioIra Timonensosiaalitieteet, 2. vsk

- Elämän tarkoitus on kestää menneisyy-den ja tulevan ristipaine ilman suurempaa damagea, sekä pyrkiä olemaan paras mahdollinen versio itsestään suhteessa elämäntilanteeseen.

Linnea Raimasproviisori, 4. vsk.

- Ehkä tämä on kliseinen vastaus, mutta elämän tarkoitus on olla onnellinen. Sekä oma että muiden onnellisuus on tärkeää.

Sami Tanskanenantropologia, 1. vsk.

- Elämän tarkoitus on oppia sanomaan ei. Jos ei osaa, syntyy hankaluuksia.

Mar Ramosmetsätiede, 4. vsk.

- Elämän tarkoitus on nauttia ja oppia. Siten tutustuu eri ihmisiin ja eri asioihin.

Savonlinnan tappio on lottovoitto Joensuulle Savonlinnalle päätös on musertava. Kansanta-louden mittakaavassa ja Itä-Suomen yliopiston osalta on vielä mahdotonta sanoa, mutta Joensuu on selkeä voittaja UEF:n opettajankoulutuksen keskittämisessä yhdelle kampukselle. Joensuun kaupunki ei menetä mitään, mutta saatavaa sillä on paljon. Yliopisto rakentanee Joensuuhun kan-sainvälisesti merkittävän opettajankoulutuksen keskittymän.

Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen vakuuttaa silti, että kaupunki ei lobannut yliopistoa millään tavalla.

”Tämä oli yliopiston oma päätös. Me vastasim-me kun kysyttiin”, hän sanoo. Kansanedustajien Kaj Turusen (ps.) ja Hanna Kososen (kesk.) vaatimus siitä, että valtio ei nyt saisi rahoittaa opettajakoulutuksen siirtoa tukemalla opiskelija-asuntojen rakentamista kuulostaa Karjalaisen mukaan epäoikeudenmukaiselta ja huonosti harkitulta.

Yhteensä Joensuuhun ollaan nyt rakenta-massa 740 opiskelija-asuntoa, joten opiskelija-asuntotilanne paranee. Lisäksi Joensuu saa toisen harjoittelukoulun. Liikunta- ja kulttuuritiloihin sekä joukkoliikenteeseen on kaupunginjohtajan mukaan paremmat mahdollisuudet investoida, kun kaupunkiin tulee lisää elinvoimaa: opiskelijoi-ta ja työntekijöitä.

Karjalainen lisää, että kaupunki on ollut opettajankoulutuksen suhteen sokea, mutta nyt

sen mahdollisuudet on havaittu. Kaupungissa on opetusta kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutukseen ja nyt koulutusjärjestelmä aiotaan avata tutkimuksen ja elinkeinoelämän käyttöön.

”Meillä on tätä opetusosaamista ja ICT-osaa-mista sekä yrityshautomo. Kun nämä yhdistetään, niin tässä on hyvin laaja osaamisalue, jolla on maailmalla isot markkinat”, hän toteaa.

Joensuussa ei Karjalaisen mukaan tarvitse olla huolissaan siitä, lähteekö kampus seuraavaksi siel-tä. Pelkoja UEF:n keskittämisestä vain Kuopioon on kuultu valtuustosalissa saakka.

”Se pelko on täysin tuulesta temmattu”, hän napauttaa.

”Tietysti olisi tärkeää saada säilytettyä kaikki täällä opetettavat oppiaineet.”

Kaupunginjohtajan mukaan opettajankoulu-tuksen siirtyminen ei aiheuta kaupungille juuri mitään lisäkustannuksia. Asunto-, koulu- ja liikun-ta- sekä kulttuuritilainvestointeja olisi jouduttu tekemään joka tapauksessa ja velkarahalla tehtävät asuntoinvestoinnitkin asukkaat maksavat lopulta vuokrina takaisin.

Rehtori Jukka Mönkkösen mukaan tavoittee-na on, että opettajankoulutus on kokonaisuudes-saan Joensuussa syksyllä 2018.

Pasi Huttunen

Rahoitusleikkaukset ovat ohjanneet yliopistokes-kustelua liikaa, toteavat Professoriliiton puheen-johtaja Kaarle Hämeri ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Liitot julkaisi-vat Oy Suomen yliopisto Ab -kevätseminaarissaan Yliopisto Suomen parhaaksi –vision.

Perusajatuksena on, että hyvinvoivat opis-kelijat ja tutkijat tekevät parempaa jälkeä. Siksi tarvitaan liittojen mukaan ennustettavampaa rahoitusta, yliopistojen itsehallinnon parempaa

huomioimista sekä parempaa henkilöstöpolitiik-kaa.

”Professorit ja Tieteentekijät tuovat keskus-teluun näkemyksen, millainen on täysin mah-dollisuuksien rajoissa oleva, mutta silti nykyistä selvästi parempi suomalainen yliopisto”, Hämeri ja Koikkalainen totesivat seminaarissa.

Yliopisto Suomen parhaaksi –visio on luettavis-sa liittojen verkkosivuilta.

Pasi Huttunen

24 prosenttia korkeakouluopiskelijoista arvelee ottavansa opintolainaa seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Yliopisto-opiskelijoista 31 pro-senttia arvioi saavansa vanhemmiltaan avustusta toimeentulon turvaamiseksi.

Joka kymmenes opiskelija on huolissaan opintotukikuukausien riittävyydestä opintojen aikaan, käy ilmi Opiskelun ja koulutuksen tutki-

mussäätiön Opiskelijabarometrista. 14 prosentilla yliopisto-opiskelijoista opintotukikuukaudet ovat loppuneet jossain vaiheessa opintoja.

Opiskelijabarometriin vastasi 5969 korkeakou-luopiskelijaa loppuvuodesta 2014 ja alkuvuodesta 2015.

Pasi Huttunen

Leikkaukset ohjanneet liikaa yliopistokeskustelua

Opintolaina ei houkuttele

4 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Itä-Suomen yliopisto ei ole Savonlinnan osalta onnistunut yhteiskunnallisessa tehtävässään päättäessään kampuksen lakkauttamisesta, myöntää rehtori Jukka Mönkkönen.

”Tästä näkökulmasta ei henkseleillä paukutella. Ratkaisulla ei ole onnistuttu Savonlinnan alueen turvaamisessa. En kiistä haittaa, mitä ratkaisu aiheuttaa Savonlinnan kaupungille”, hän sanoo.

”Uskon kuitenkin, että aluetaloudel-lisesti tästä on hyötyä myös Savonlinnan seudulle, kun ajatellaan kilpailua laajem-min Itä-Suomen ja koko Suomen välillä”, lisää Mönkkönen.

”Yliopistojen on pärjättävä omilla aloillaan kansainvälisesti laajemman viitekehyksen ympärillä, eikä Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutus ja kasvatus-tieteellinen tutkimus ole kilpailukykyi-nen yliopistojen vertailuissa.”

”Tavoiteaikataulu on, että 2018 syyslu-kukauden alkaessa kaikki opettajankou-lutus on Joensuussa”, sanoo Mönkkönen.

”Siirron tarkasta ajankohdasta ilmoi-tetaan lähiviikkoina,” lupaa Mönkkönen.

Päätöstä ei tulla rehtorin mukaan pyörtämään.

Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunnan pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen kertoo, että taistelu Savonlinnan kampuksen säilyttämisen puolesta kuitenkin jatkuu vielä.

”Jatkamme edunvalvontaa. Ensi viikolla meillä on tapaamisia neljän mi-nisterin, mukaan lukien opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.), kanssa,” kertoo Mikkonen, ”Myös kansalaisjär-jestöt ovat organisoimassa mielenilma-usta.”

Kaupunki luovuttaa maan hallituk-selle Savonlinnan kampuksen säilyttä-mistä puoltavan kannanoton. Mikkosen mukaan hallitus voi vielä vaikuttaa yliopiston päätökseen siirtää kampus Joensuuhun.

”16. toukokuuta on tulossopimuspäi-vä, jolloin ministeriö päättää koulutusalat ja tutkintopaikat. Viime kädessä ylintä valtaa käyttää eduskunta ja hallitus,” kertoo Mikkonen.

Mikkonen näkee Itä-Suomen yli-

opiston päätöksen ristiriitaisena. ”Hallitusohjelma odottaa rakenteellista kehittämistä, mutta toisaalta ohjelmassa puhutaan myös siitä, että opettajankou-lutus on kärkialoja, joita on kehitettävä.”

Savonlinnasta siirrettiin kansainväli-sen viestinnän laitos Joensuuhun vuonna 2006. Mikkelin ammattikorkeakoulu on siirtänyt matkailu-, tradenomi ja muotoilulinjat Savonlinnasta Mikkeliin.

”Hallitusohjelma odottaa rakenteellista kehittämistä, mutta toisaalta ohjelmassa puhutaan myös siitä, että opettajan-koulutus on kärkialoja, joita on kehitettävä.

Savonlinna ei ole antanut periksi

Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen ei ole vielä luovuttanut taistelua kampuksen puolesta. Yliopiston rehtorin mukaan lakkautuspäätöstä ei pyörretä. – Raisa Savolainen, teksti & Juk-ka Paakkinen, kuva

1Uutinen #

Rehtori Jukka Mönkkönen ja filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula olivat 25. huhtikuuta Savonlinnan kampuksella pitämässä info- ja keskustelutilaisuutta opiskelijoille. Tilai-suudessa käsiteltiin Savonlinnan kampuksen siirtoa Joensuuhun.

5Uljas 4 | 29. 4. 2016

Kampus ” Erot opiskelijoiden keskinäisessä taitotasossa ovat kasvaneet. Osa on todella huippuja, toisille ruotsi on hyvin vaikeaa.

Virkamiesruotsi, tuo monen opiskelijan murheenkryyni ja tutkinnon kompastuskivi. Vai onko sittenkään? Ruotsin kielen lehtori Timo Neuvonen myöntää, että korkea-kouluopiskelijoiden ruotsin kielen taito on laskenut, mutta radikaalista romahduksesta ei voi puhua.

”Enemmän on kyse siitä, että erot opis-kelijoiden keskinäisessä taitotasossa ovat kasvaneet. Osa on todella huippuja, toisille ruotsi on hyvin vaikeaa.”

Neuvonen korostaa, että valtaosa opiske-lijoista selviää ruotsin kurssista ongelmitta. Vuosittain koko Itä-Suomen yliopistossa on kuitenkin noin 40–60 opiskelijaa, joille ruot-sin kurssi tarkoittaa uusintatenttiä toisen perään.

Taitotason laskua selitetään usein sillä, ettei ruotsi ole enää pakollinen ylioppilaskir-joituksissa. Kymmenessä vuodessa ruotsin keskipitkän oppimäärän kirjoittavien määrä on laskenut noin kymmenellä tuhannella.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ruotsin opiskelu kiinnostaisi lukiolaisia.

”On todella paljon myös niitä nuoria, jotka valitsevat kaikki ruotsin kurssit oppiakseen mahdollisimman paljon. Kirjoittavien määrä toki on pienentynyt vuosi vuodelta. Osasyy-nä on varmaankin ainereaali. Monet suo-rittavat useita reaaliaineita, eivätkä voimat riitä enää opiskella kieliä”, ruotsin opettaja Tiina Vainikainen Kuopion Lyseon lukiosta harmittelee.

Vainikainen sanoo, että yhdellekään lukiolaiselle ei pitäisi tulla yllätyksenä se, että ruotsi on uudestaan edessä korkeakoulussa. Timo Neuvonen ja kielikeskuksen johtaja Raija Elsinen kuitenkin näkevät, että jostain syystä silta lukion ja jatko-opintojen välillä on ruotsin kohdalla usein poikki.

Jos ja kun lukiossa on opiskeltu ruotsia vain pakollinen minimimäärä ja sekin rimaa hipoen, yliopistossa kadutaan. Lisäksi monet jättävät ruotsin suorittamisen aivan viimei-seksi, jolloin kurssin läpäiseminen voi olla jo todella haastavaa.

”On inhimillistä, että vaikeaa asiaa lykä-tään, mutta se ei kannata. Meille opettajille voi aina tulla juttelemaan ja voimme yhdessä

pohtia, miten ruotsia olisi paras ryhtyä suorittamaan. On myös positiivista, että opiskelijat ovat löytäneet kertauskurssit”, Neuvonen sanoo.

Opetuksessa on ryhdytty painottamaan yhä enemmän alakohtaisuuteen ja viestintä-tilanteisiin, mikä on lisännyt opiskelijoiden motivaatiota.

”Jopa 60 prosenttia kontaktiajasta käyte-tään suulliseen työskentelyyn”, Neuvonen kertoo.

Mutta miksi opiskella ruotsia, kun englan-nillakin pärjää, moni opiskelija kysyy.

”Varmasti on olemassa aloja, joilla pärjää myös ilman ruotsia, mutta ei tarvitse mennä Tamperetta kauemmaksi, kun ruotsille on jo tarvetta. Ehkä asiaa pitäisi ajatella enemmän asiakaskulmasta itseen, ei toisinpäin. Voiko oikeasti vaatia, että henkilö puhuu äidinkie-lensä ruotsin sijaan englantia esimerkiksi sairaalassa, kun tilanne on jo valmiiksi stres-saava?” Raija Elsinen kysyy.

Suomi on oikeasti kaksikielinen maa, vaikka Itä-Suomessa sitä on vaikea uskoa. Vuosien pakkoruotsikeskustelu on myös johtanut siihen, että ruotsin osaajista alkaa olla pulaa.

”Me itäsuomalaiset olemme niin kau-kana ruotsinkielisistä alueista, että moni yllättyy siitä, kuinka ruotsi on oikeasti elävä kieli myös Suomessa. Moni fiksu ymmärtää motivoitua opiskelemaan ruotsia, kun tajuaa, että sen osaaminen voi olla valtti monessa yllättävässä paikassa”, Vainikainen toteaa.

Ruotsin osaajista on jo pulaaKorkeakouluopiskelijoiden ruotsin taitotaso on laskenut. Radikaalis-ta romahduksesta ei kuitenkaan voi puhua, vaan valtaosa opiskeli-joista selviää kurssista ongelmitta. -Anna-Reetta Suhonen, teksti & ku-vat

2Uutinen #

Talar du svenska?

Iines Lampila, sosiaalityö - Itse en koskaan ole ajatellut ruotsia pakkopullana, vaan pidän siitä. Ruotsi ei ole mikään vaikea kieli. Jos minulle puhutaan ruotsia, vastaan samalla kielellä takaisin, vaikka tietäisin, että keskustelun toinen osapuoli osaa myös suomea. Olen niin sanotun pakkoruotsin kannalla. Ruotsi on kuitenkin Suomen toinen virallinen kieli, joten esimerkiksi asiakaspalvelussa on tärkeää, että palvelua saa myös ruotsiksi.

Juho Pulkka, terveystaloustiede - Eihän se ruotsin kurssi mitään herkkua ollut, mutta kovalla työllä sain siitä tyydyttävät tiedot opintorekisteriin. Aina sanotaan, että ei Itä-Suomessa ruotsia tarvita. Onhan se totta, että Kuopion torilla kuulee enemmän venäjää kuin ruotsia. Henkilökohtaisesti minulla ei ole vahvaa mielipi-dettä asian suhteen. Kielitaito on rikkaus, puhuttiinpa mitä kieltä tahansa.

Essi Haapasalo, ympäristötiede - Olen vuoden ajan yrittänyt saada ruotsin kurssia läpi. Se varmaan osittain johtuu siitä, että minulla on lukihäiriö, joka vaikeuttaa sanojen muistamista. Ensi vuonna luultavasti menen kertauskurssille. Ruotsin opiskelu on ihan turhaa, eihän sitä käytetä yhtään missään. Englannilla pärjää ihan hyvin. Jos jotain kieltä täälläpäin Suomea tarvittaisiin, niin venäjää.

6 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Surukulkue Savonlinnassa

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Raisa Savo

lainen

, teksti & Ju

kka Paakkin

en,ku

va

SAVONLINNA. Savonlinnan torilta lähti yliopistokampukselle 25. huhtikuu-ta kaikille avoin surumielenosoituskulkue. Ylioppilasteatterin järjestämään kulkueeseen osallistui noin 70 kaupunkilaista. Opiskelijat kantoivat muka-naan symbolista hauta-arkkua ja kaupunkilaisilla oli banderolleja. Kulkueella osoitettiin mieltä siirtämispäätöstä vastaan. Kulkue päättyi kampuksen pääoville, jossa pidettiin muistopuheita. Puheissa oli toivoa kampuksen säi-lymisestä. ”Vielä ei ole aika lopettaa toimia, toivoa on”, sanoi kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) puheessaan.

T.H. Korstén vs. muu maailma

Päivystävä sosiologi

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Mikä on paras juhlajuoma vappuun?- Stuyvesant

”Hei Stuyvesant ja kiitos kysymyksestäsi! Vapun hulinointiin suosittelen juomaksi ehdottomas-ti Fernet-Brancaa, tuota mainiota italialaista mahakatkeroa. Mikäli mustan putelin antimet osoittautuvat sinulle liian jyrkäksi, sopii itäsuo-malaiseen makumaisemaan oivallisesti myös perinteinen lieksalainen haukikilju.”

Minkä takia perhokalastuksen pittää olla niin saata-nan vaikeeta? -TL

”Erinomainen kysymys. Olen itse miettinyt usein samaa. Vastaus kysymykseesi kirkastuu, kun vertaamme kalastusta filosofiaan. Virvelöin-ti, mato-onginta tai pilkkiminen edustavat ana-lyyttistä suuntaa, joka on enemmänkin tiedettä. Tavoitteena on ratkaista yhtälöitä, päätyä loogi-seen lopputulokseen ja saada tyydyttävä vastaus, eli esimerkiksi kahden kilon siika. Perhokalastus sen sijaan on eksistentialistista filosofiaa, joka on enemmänkin taidetta. Tavoitteena ei niinkään

ole ratkaista suuria mysteereitä, vaan osoittaa niiden olemassaolo ja pohtia erilaisia lähesty-mistapoja niihin. Siinä missä eksistentialistinen filosofia esittää kysymyksensä kaunokirjallisina teoksina, on perhokalastus taiteenlaji itsessään. Saaliiksi voi jäädä vain jokunen sintti, mutta itse perhon askartelu ja sen taidokas liidättäminen veden pinnalla ovat kalastusta jo itsessään.”

Tuleeko Donald Trumpista Yhdysvaltojen seuraava presidentti? - xGettysburgx

”Tähän on olemassa pitkä ja lyhyt vastaus. Lyhyt vastaus on, ettei tule. Pitkä vastaus on, ettei todellakaan tule.”

Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimeä Korstén ei ole Suomessa yhdelläkään ihmisellä. - Totuus julki”Esivanhempani saapuivat Suomeen Preussista, mutta silloin heidän sukunimensä oli von Kors-tein. Kokeile, löytyykö sillä.”

Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan, ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen.

Reetta V

äätäinen

, teksti & ku

va

Esteetön vaihtokokemus

JOENSUU ESN Joensuu järjesti 21. maaliskuuta ExchangeAbility-nimisen vaihdon esteettömyys -tempauksen osana Erasmuksen valtakunnallista teemapäivää. Eri kampusrakennuksissa esiteltiin käytännönläheisesti mm. kuinka kirjoitetaan pistekirjoitusaakkosin ja kuinka näkövammainen kävelee valkoisen kepin kanssa. Projektin päätavoitteita on kannustaa fyysisesti vammaisia ihmisiä lähtemään vaihtoon sekä tunnistaa ja poistaa vaihtoonlähdön esteitä. Päivän aikana kerätty ”mitä esteettömyys tarkoittaa minulle” -kuvagalleria on julkaistu ESN:n sosiaalisessa mediassa.

Savonlinnan kampusta unohde-taan jo aktiivisesti. Missä kolman-nen kampuksen pyöränhuoltoteli-ne? Kiitos UEF!

Taas amicalla oli vain apeita kalapaloja (rapeita kalapaloja si-nappirelishkastikkeella). ISYY:n on käynnistettävä sinappirelishkastik-keen vastainen ”rapeat kalapalat tartar-kastikkeella tai kuivina” -kampanja, jolla osoitetaan, ettei sinappirelishkastikkeelle ole tilaa kampuksillamme. Muuten vaadin jäsenten eroa.

Kannatan Teemu Launiota Kokoomuksen puheenjohtajaksi. t. Pienviljelijä Polvijärveltä

Opiskelijat: ”Näpit irti opintotues-ta!” Isyy: ”Näpit irti kalapaloista!”

Ostetaan Jumppa-Temen käytettyjä jumppa-trikoita. Jätä tarjouspyyntö Naturan invavessan pöntön vesisäiliöön.

T.H. Korsten on nimettävä Pohjois-Karjalan sotealueen läänintaiteilijaksi (vaikka hän on Kouvolasta).

kysynpä vaan mitä hyötyä oli tästäkin tutkinnosta kun nuoret naiset eivät enää edes osaa niiata kun kohtaavat maisterin. kylläpä vituttaa.

Kuljetetaanko edustajisto koko-ustamaan ja päättämään oikeasti vapun bajamajoista? Voisi käyttää jäsenmaksurahat muuhunkin. Alas kepun hirmuvalta!

Miksi ylioppilaskunnan hen-

kilökunnalle ilmestyy jatkuvasti eri värisiä huppareita ”hauskoilla” teksteillä? Tähänkö jäsenmaksura-hani menevät?

Savon linnan kampus pj nähtiin edarin jälkeisenä aamuna nenä punaisena. Onko tämä sopivaa käytöstä etuvalvojalta!? Mitä tekee hallitus? Ikonen ja Sipilä herätkää!!!

Onko UEF puhtaat jauhot pussis-sa kun ei kerrota mihin sijoitetaan. Panamahattu Meriläisen päässä?

Voi saatana666, miksi ei mene lusmuperseille jakeluun ETTEI KUOPION KAMPUKSEN OPPARIN SEISOMAKONEILLA ISTUTA?!

Harjoittaako ISYY apartheid-politiikkaa, kun vaaleat ja tummat leivät ovat eri laatikoissa?

Taltioi vappusi ja voita Provinssi-lippuVoita kahden päivän lippu Pro-vinssirokkiin! Osallistu Uljaan vappukilpailuun lähettämällä lyhyt vappuaiheinen videosi osoitteeseen uljas.media@gmail.com, tarkastetut videot julkaistaan Uljaan kanavilla! Kilpailun aika 27.4-2.5.Lähetä videotiedosto tai linkki, josta saamme sen ladattua.

Jarkko K

um

pu

lainen

, teksti & ku

va

Kosteat sitsit torilla

KUOPIO Puolentuhatta osallistujaa uhmasi urheasti luonnonvoi-mia Kuopion Torisitseillä vapun alla. Vettä tuli pitkin päivää. Torisit-sit olivat Itä-Suomessa lajinsa ensimmäiset ja ne järjesti opiskelija-järjestö Kives. Toastmasterin Paavo Kyyrösen mukaan ainoastaan viisi ennakkolipun lunastaneista oli jättänyt tulematta, joten kaikki 62 torille aseteltua pöytää olivat täynnä. ”Torisitsit on tarkoitus järjestää ensi vuonna uusiksi, jos vain luvat säilyvät ja ensi vuodelle löydetään aktiiviset järjestäjät”, Kyyrönen toteaa.

7Uljas 4 | 29. 4. 2016

Panaman tietovuoto herätti myös Itä-Suomen yliopiston tarkistamaan sijoi-tustoimintaansa, hallintojohtaja Tuomo Meriläinen sanoo.

“Näen tapauksen nostattaman etiikkakeskustelun tervetulleena. Sitä pitää käydä myös täällä. On hyvä ajoittain tarkistaa, että oma toiminta on kaikilta osin asianmukaista.”

UEF ei ole julkaissut tietoja sijoi-tuksistaan, vaikka sitä on jo aiemmin vaadittu. Viimeksi julkistamista vaati

UEF Go Fossil Free –kampanjan, jota ajaa opiskelijalähtöinen kansanliike 350 Suomi. Liikkeen pyrkimyksenä on edistää tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen pe-rustuvia ratkaisuja ilmastonmuutokseen.

“Emme julkaise tietoja, emmekä niitä missään vaiheessa tule julkaisemaan-kaan. Kohteet ovat liikesalaisuus, ja se linja pitää”, Meriläinen toteaa.

Meriläinen vakuuttaa, että yliopis-ton sijoitukset on tehty YK:n eettisten periaatteiden mukaan. Lisäksi hallitus on

Meriläisen mukaan linjannut, että alko-holiin, tupakkaan ja muihin haitallisiin tuotteisiin kohdistuvat sijoitukset ovat poissuljettuja.

Meriläinen painottaa, että julkisena toimijana yliopistolla on iso vastuu ja vel-vollisuus huolehtia, että sijoitustoiminta on eettisesti kestävää.

“Nämä asiat ovat meille merkityk-sellisiä. Salkunhoitajat raportoivat meille säännöllisesti, ja samalla olemme keskustelleet myös sijoitusten eettisestä puolesta. Asian pitäisi siis olla kaikilla osapuolilla tiedossa.”

Kysymyksen siitä, voiko UEF:in nimi löytyä vuodetuilta veronkiertolistoilta, Meriläinen tyrmää.

“Laitan vaikka pääni pantiksi ettei löydy!”

Vuonna 2015 UEF:in sijoitus- ja rahoi-tustuotot olivat 6,3 miljoonaa euroa. Tar-kempia tietoja sijoitusten kohdistumises-ta ei ole saatavilla. Yliopiston ylijäämästä sijoitus ja rahoitustuotot muodostavat suuren osan, sillä ylijäämä oli yhteensä 9,3 miljoonaa euroa.

Sijoitusten laillisuus ja eettisyys mietityttävät myös UEF:issa, mutta sijoituskohteita ei silti kerrota julkisuuteen. “Politiik-kamme ei tule muuttumaan”, kertoo hallintojohtaja Meriläi-nen.” – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Kampus ” Salkunhoitajat raportoivat meille säännöllisesti, ja samalla olem-me keskustelleet myös sijoitusten eettisestä puolesta.

Yliopisto aikoo jatkossakin salata sijoituksensa

UEF:n hallintojohtaja Tuomo Meriläisen (oikealla) mukaan myös yliopisto joutuu ajoittain varmistamaan, että oma sijoitustoiminta on varmasti eettisellä pohjalla. Yliopiston sijoituksia on vaadittu julkisiksi muun muassa UEF Go Fossil Free -kampanjan tiimoilta, mutta sijoitukset kuitenkin Meriläisen mukaan edelleen salaisina liikesalaisuuteen vedoten.

3Uutinen #

8 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Emmi Alhoyhteiskuntamaantiede, 6. vsk.

” Äitini on independent woman, itse-näinen ja vahva. Vanhemmiten ymmär-tää, että äidistä on muodostunut esikuva itselle. Äiti on suorasukainen ja ollut aina oikeamielinen ja puuttunut vääryyksiin hanakasti, mikä saattoi teininä olla jos-kus jopa kiusallista. Keskusteluja voidaan käydä mistä tahansa aiheesta ja jos itsellä on joku paska juttu, voi äidille soittaa itkupotkuraivaripuheluita vaikka kes-kellä yötä. Äiti on kuin henkilökohtainen Google, jonka puoleen voi aina kääntyä minkä tahansa ongelman kanssa.

Matias Kangas soveltava kasvatustiede, N. vsk.

”Mutsi on oikean elämän supersan-kari. Yli 50 vuoden ikään mennessä hän on kasvattanut seitsemän poikaa, toiminut kielten opettajana, opiskellut vielä nelikymmenillään sairaan- ja ter-veydenhoitajaksi ja on nykyään vieläpä työpaikkansa luottamushenkilö. Äiti on tartuttanut kielitaidon jo lapsesta asti: Jos äidiltä kysyi jonkun kysymyk-sen, vastaukseksi saattoi yhtä hyvin saada ”I don’t know”, ”Jag vet inte” kuin ”Ich weiss es nicht”.

Roosa Hänninensosiaalitieteet, 2. vsk.

” Äitini on oikea eläinkuiskaaja. Meillä on kotona paljon eläimiä, joita äiti rakastaa. Äiti nukkuu päiväunia kis-sojemme kanssa, koska kissat tykkäävät siitä niin kovasti. Kuvassa olevat possut palvovat äitiä ja ne jopa juttelevat äidille ihan eri äänellä kuin esimerkiksi minul-le! Äiti pitää sekä eläimistä että meistä lapsista hyvää huolta ja varmistaa, että meillä on kaikkea mitä tarvitsemme.

Martta Nurminenkotitalousopettaja, 2. vsk.

” Äiti on minulle tosi läheinen. Hän on vähän kuin esikuvani, koska hän on myös ammatiltaan opettaja. Ollaan juuri lähdössä Lontooseen äidin ja isän kanssa. Meillä on tiivis perhe. Äiti on ollut aina se, joka on tukenut meitä kaikkia. Sellainen äiti haluaisin itsekin tulevaisuudessa olla. Äidille lähettäisin terveisiä, että muista huolehtia myös itsestäsi, ja rakastan sinua.

Konsta Kauppinenluokanopettaja, 2. vsk.

” Äitini on todella läheinen minulle. Teemme paljon juttuja yhdessä meidän perheessä. Sukupuolen puolesta isä on läheisempi, mutta yhtälailla äiti on ollut minulle huoltaja ja tuki. Harrastan paljon liikuntaa, ja äitini on tukena. Ammatiltaan hän on sairaanhoitaja, joten hän kuuluu huoltojoukkoon. Äitiäni haluan kiittää kaikesta, mitä hän on opettanut ja hoitanut. Aion muistaa äitiäni äitienpäivänä, ja mennä tietenkin tapaamaan häntä.

Minun äitini

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Essi Rovamososiaalityö, 3. vsk

” Äiti oli opettajani, kun olin ylä-asteella. Silloin se kyllä nolotti, mutta nykyään tykkään äidistä tosi paljon. Äidillä on jo paljon elettyä elämää takana ja siksi hän onkin hyvä tarinan-kertoja ja oikea tietäjänainen. Äiti oli nuorena tosi kaunis. Äiti on kertonut, että Michael Monroe on kehunut hänen hiuksiaan ja itse ruotsin kuningas, silloinen kruununprinssi, on yrittänyt iskeä hänet 70-luvulla Ahvenanmaalla!

– Reetta Väätäinen, teksti & kuvat

– Hyvää äitienpäivää 8. toukokuuta 2016.

– Saara Kultamaa, teksti & kuvat

– Raisa Savolainen, teksti & kuvat

9Uljas 4 | 29. 4. 2016

Ajassa

“Perinteinen opetus on tullut tiensä päähän”, kertoo Itä-Suomen yliopiston oppimisym-päristön kehittämispäällikkö Markku Saarelainen.

“Jo vuosikausia sekä opettajilta että opiskelijoilta on tullut palautetta että perinteinen menetelmä ei toimi. Tiettynä päivänä, aikana ja tietyssä paikassa olevat luennot eivät sovi kaikkien kalenteriin, ja vaikka sopisivatkin, tilanne ei välttämättä ole optimaalinen tietyn yksilön oppimi-selle.”

Tämä voi näkyä esimerkiksi vähäisenä opiskelijamääränä luennoilla tai keskey-tyneinä kursseina.

Tärkeä kysymys on, mitä pitää oppia ja miten se on tehokkainta. Saarelainen puhuu opetuskulttuurin paradigman murroksesta, siirtymisestä opettajakes-keisestä opiskelija- eli yksilökeskeisem-pään suuntaan. Siitä yksi esimerkki on flipped classroom -menetelmä. Kyseisen mallin idea on lopettaa perinteiset luen-not kokonaan ja siirtää perusopetus verk-koon, jossa se tapahtuu videomateriaalin, ennakkotehtävien ja verkkokeskustelun avulla. Tällöin opiskelija voi määritellä itse parhaan opiskeluajan ja -rytmin. Luento-opetuksen sijasta opettaja tapaa opiskelijoita pienissä ryhmissä, jolloin kasvokkaiseen tapaamiseen jää aikaa perehtyä opiskelijoiden kysymyksiin ja oppiminen on mahdollinen viedä perus-tasoa syvemmälle. ”Kontaktiopetuksessa opettaja voi vastata kaikkein haastavim-piin kysymyksiin, jolloin hyödynnetään se, miksi opettajina ovat tohtoritasoiset tyypit. Tällä tavoin opiskelijasta kaive-taan asiantuntijuus esiin ja koulutetaan tulevaisuuden huippuosaajia”, Saarelai-

nen innostuu.Menetelmä on kehitetty Yhdysval-

loissa 2000-luvun alkupuolella. Hieman myöhemmin Saarelainen kokeili yhdessä Lasse Heikkisen kanssa menetelmää soveltavan fysiikan laitoksella, ja muita-kin pienimuotoisia sovelluksia siitä on

Itä-Suomen yliopistossa tehty. Palaute on ollut kannustavaa: kurssien läpäisypro-sentit ovat parhaimmillaan nousseet 20 prosentista 90 prosenttiin. Tulevaisuu-dessa menetelmää on tarkoitus hyödyn-tää laajemmin. Tämän ja ensi vuoden ai-kana toteutettavassa mittavassa pilotissa on mukana 43 eri alojen opettajaa ja noin 4 000 opiskelijaa, tuloksia tästä saadaan vuoden päästä. Myös opiskelijat otetaan mukaan suunnitteluun ja päätöksente-koon.

Opetuskulttuurin uudistaminen sopii hyvin Itä-Suomen yliopiston strategiaan, jossa yksi tavoite on olla johtava yliopis-tollinen oppimisympäristö vuonna 2020. Saarelaisen mukaan menetelmä soveltuu erityisen hyvin aloille, joissa perusoppi-materiaali pysyy vuodesta toiseen sama-na. Hän myöntää, ettei flipped classroom -ratkaisukaan sovi kaikille opiskelijoille ja muistuttaa samalla, että se on vain yksi esimerkki oppijakeskeisyyttä korostavis-ta menetelmistä.

”Pieni joukko pysyisi mieluummin luento-opetuksessa, mutta lähes 90 prosenttia hyötyy uudesta menetelmästä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa opettaa tai oppia. Mitä enemmän annetaan mahdollisuuk-sia valita oma tapansa, sitä enemmän opiskelija sitoutuu ja oppii.”

Opetuksen uudet vaatteetOpetuskulttuuri on hiljalleen murtumassa. Tulevaisuuden luokassa keskiössä ovat opis-kelijat, kun opettaja astuu pu-hujanpöntöstä alas heidän keskuuteensa. Monimuotoi-set ja joustavat oppimisme-netelmät ovat saatavilla jo Itä-Suomen yliopistossakin. – Anni Ylönen, teksti & kuva

Flipped classroom tarkoittaa muutoksia myös rakenteellisella tasolla: tarvitaan paljon pieniä, viihtyisiä, ajanmukaisella teknologialla varustettuja ryhmätyöskentelytiloja, joissa opiskelijat voivat opiskella keskenään tai opettajan avustuksella.

”Kurssien läpäisy-prosentit ovat par-

haimmillaan nousseet 20 prosentista 90 prosenttiin

Yksilöllinen oppija

UEF:n tutkijatohtori Erkko Soinnun mukaan tutkimukses-ta nousee esiin uusia, potenti-

aalisesti hyvinkin toimivia tapoja oppia, mutta tärkeä on muistaa, että oppiminen riippuu yksilöistä. Flipped classroom -mallista on jo jonkin verran tutkimustu-loksia: malli toimii eri aloilla perinteisiä luentoja paremmin, mikäli opetus on hyvin suunniteltua. Sointu koordinoi flipped classroom -malliin liittyviä tutkimuksia, joissa huomioidaan sekä opiskelijoiden että opettajien näkökul-ma. Tutkimuksilla pyritään muun muassa selvittämään, tehostaako malli oppimista ja miten se valmistaa työelämään.

Kainalo | Tutkimuskulma

10 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Carelian ruokalista-suunnittelijat Juha-Pekka Pirhonen ja Marko Ratilainen kuvaavat keittiössä työskentelyä hekti-seksi.

”Jokaiselle annetaan aamulla tehtävät, mutta teemme kuitenkin työtä yhdessä. Pelilukutaitoa täytyy olla, että pystyy pyy-tämään ja antamaan apua. Täytyy pystyä puhumaan”, Ratilainen kertoo.

”Operatiivinen johtaminen on koko ajan työssä mukana. Jos tilanne muuttuu, täytyy olla joku joka tietää mitä tehdään. Tilanteita ei voi kuitenkaan ennustaa. Joskus asiakasvirta muuttuu ja keittiössä täytyy olla valppaana”, Amica Joensuun kampuksen ryhmäpäällikkö Merja Jeska-nen lisää.

”Yliopiston ruoka tulee suoraan keit-tiöstämme, sillä kyseessä on omavalmis-tuskeittiö. Tilaamme raaka-aineet pää-asiassa kolmelta toimittajalta. Talon leipä valmistetaan paikan päällä, mutta käy-tämme myös Fazerin leipävalikoimaa”, Ratilainen kertoo. ”Osittain käytämme puolivalmisteita, mutta pääsääntöisesti teemme kokonaan omavalmisteita.”

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että palkitsevinta työssä ovat asiakkaat.

”Sieltähän se kiitos tulee, ja se koskettaa syvästi jokaista työntekijää. Esimiehen roolissa myös työntekijöiden palautteesta saa rohkeutta tehdä seuraa-via ratkaisuja”, Pirhonen sanoo. ”Haas-teellista on hektisyys. Pitää vain ennakoi-da mahdollisimman paljon. Koko ajanhan tässä eletään viikkoa tai kahta eteenpäin”, Ratilainen ja Jeskanen lisäävät.

Ruoat ja teemapäivät valitaan ensi-sijaisesti Amican valikoimaohjauksen suosituksen mukaan.

”Siellä on vaihtoehtoja, joista ravinto-la saa itse valita. Joskus tietty teema, ku-ten lempiruokaviikko, on ympäri Suomea kaikissa ravintoloissamme”, Ratilainen kertoo. ”Otamme ilman muuta vastaan toiveita, niitä saisi tulla enemmänkin. Listaa pystyy kyllä viilaamaan asiakkai-den toiveiden mukaan”, Pirhonen kertoo. ”Myös teemat, kuten juhlapyhät, vaikut-

tavat ruokalistaan”, Jeskanen lisää.Suurimenekkisten ruokien kärjessä

ovat rapeat kalapalat, mikä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä.

”Lisäksi lihapyörykät, lohikeitto, eri-laiset kasvispihvit ja lasagne ovat suosit-tuja. Ruokalista täytyy pitää vaihtelevana, joka viikko ei voi tarjota lihapyöryköitä eri kastikkeella tai lohikeittoa eri ker-malla”, Pirhonen ja Ratilainen kertovat. ”Jos ruokalistalla on jotain erikoista, yritämme valita sen rinnalle jotain mikä varmasti maistuu. Kannatttaa maistella ja kokeilla uusia ruokia. Kolja on luultavasti erikoisin ruoka mitä olemme tarjonneet”, Ratilainen kertoo.

Palautekirja on tärkeä kanava henkilö-kunnan ja asiakkaiden välillä.

”Käymme vieraskirjan sisällön jokai-sessa aamupalaverissa läpi, ja esimiehet vastaavat palautteeseen mahdollisimman nopeasti, Jeskanen kertoo

”Vieraskirjaan on kirjoitettu jopa ru-noja. Huonoa palautetta ei olekaan, paitsi silloin kun mennään henkilökohtaisuuk-siin eikä enää edes kritisoida ravinto-lan toimintaa”, Jeskanen ja Pirhonen kertovat. ”Myös nettisivuilla voi antaa

palautetta. Siellä on helpompi vastata henkilökohtaisesti”, Ratilainen kertoo.

”Meillä on tosi ihanat asiakkaat yliopistolla. Heitä on monipuolisesti opiskelijoista henkilökuntaan”, Jeskanen kiittää.

Ravintola Carelia aukeaa arkipäivisin klo 8.30, mutta aikaisimmat työntekijät saapuvat paikalle jo viideltä.

”Leipurit tulevat ensimmäisinä, kokit noin tuntia myöhemmin. Aamun aikana leivotaan leivät ja leivonnaiset, valmis-tetaan salaatit ja nostetaan ruoat esille. Kymmenen aikaan järjestetään palaveri, jonka jälkeen yleensä henkilökunta ruo-kailee. Sitten valmistetaan lisää ruokaa ja palvellaan asiakkaita iltaan asti”, työnte-

kijät kuvailevat.Kalapalojen tartar-kastikkeen vaihta-

minen sinappirelissiin on kuohuttanut opiskelijoita.

”Kalapalojen kastike on vaihdettu sinappirelissiin yhteistyössä valikoima-ohjauksen kanssa. Yritämme kehittää ja ideoida ruokiin vaihtelua, kalapaloja on tarjoiltu aiemmin myös lämpimällä mu-nakastikkeella. Nyt olemme vaihtaneet takaisin tartar-kastikkeeseen”, Ratilainen vakuuttaa.

Amica on Kuopion ja Joensuun kampuksilla myös

Facebookissa sekä Joensuun osalta Instagramissa

löytyy #amicajoensuunkampus.

Opiskelijaruokalan kulissien takaa Mitä tapahtuu opiskelijaruokalan kulissien takana? Amican ravintolan työntekijät pyrkivät monipuoliseen ruokalistaan, kiittävät ihania asiakkaita ja tarjoavat iloisia uutisia kalapalo-jen ystäville. - Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuvat

Opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan vastaanottoa on valmistelemassa Joensuun kampuksen ravintola Careliassa arkipäivisin ensimmäiset työntekijät jo aamuviideltä.

Aamu kymmenen aikaan salaatit ja ruaat ovat jo valiina odottamassa lounastajia.

Suurimenekkisten ruokien kärjessä ovat rapeat kalapalat.

Ruokalistasuunnittelija Juha-Pekka Pir-honen löytyy myös kassan takaa.

”Vieraskirjaan on kirjoitettu jopa runoja. Huonoa palautetta ei olekaan, paitsi silloin kun mennään henkilökohtaisuuksiin.

11Uljas 4 | 29. 4. 2016

12 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönk-kösen reilun vuoden mittaisella rehtorikau-dellaan yliopistoa on profiloitu ja brändätty isolla kädellä. Viime vuoden alussa julkaistu uusi ilme vuodelle 2020 oli mainostoimisto Nit-ro ID:n käsialaa ja se jul-

kaistiin rinnan vahvan brändi-kampanjan kanssa. Ytimekkäät mainoslauseet State of the Smart, University of Smart Science ja muun muassa UEF – In the Middle of Knowhere ovat löytäneet sekä ihailijansa että inhoajansa.

Vaikka yliopiston profiloiminen on yk-sinkertaisia brändäys-lauseita monimut-kaisempaa, on profiloituminen rehtorin mielestä myös brändäämistä.

”Sitä se on parhaimillaan”, Mönkkö-nen toteaa.

“Profiloituessa yliopisto keskittyy tutkimuksessaan tietyille alueille ja löy-tää vahvuutensa myös kansainvälisessä kilpailussa. Brändäämisen avulla voimme puolestaan kertoa missä Itä-Suomen yliopisto on hyvä. Kun meille tulee nuori opiskelemaan, hän tietää yliopistomme vahvuudet ja mitä erityisosaamista tai valmiuksia koulutuksella on tarjota”, Mönkkönen tarkentaa.

Mönkköstä harmittaa, että profiloitumi-nen käsitetään usein väärin.

“Ilmeisesti käsitteen hahmottaminen on vaikeaa. Ajatellaan usein vanhatapai-sesti, että profiloituminen on resurssien panostamista yksittäiselle alalle, vaikka-pa lääketieteeseen, mutta sitä se ei ole.”

Mönkkösen mukaan monitieteisyys on tutkimuksessa avainasemassa.

“Nykypäivänä ongelmat ovat entistä monimutkaisempia ja kompleksisempia.

Ratkaisu ei silloin voi olla yksinker-taistettu. Ajatellaan vaikka ilmastonmuu-tosta. Se on iso, monimutkainen ongelma ja sitä ei yhdellä teknisellä ratkaisulla tai uudella energiamuodolla hoideta. Ihmis-ten käytöksen muutos on avainasemassa, ja siksi vahva ihmis- ja yhteiskuntatietei-den osaaminen on osa ratkaisua”

Toisaalta Mönkkönen myöntää, että resurssit ovat rajallisia.

“Tottakai on ymmärrettävä, että näinkään iso yliopisto kuin Itä-Suomen yliopisto ei voi olla paras jokaisella tut-kimusalueella. On keskityttävä aloihin, joilla tehdään huippututkimusta ja jotka ovat kilpailukykyisiä myös kansainväli-sesti.”

Tarkoittaako tämä sitä, että sivistysy-liopisto saa väistyä ydinaloihin panosta-misen tieltä?

“Sivistysyliopisto ja profiloituminen eivät lyö toisiaan korville millään tavoin.

Tutkimuksen laadukkuus heijastuu myös koulutukseen. Voimme esimerkiksi tarjota maisteriopintoja, jotka perustuvat ydinosaamiseen. Samalla se lisää monien alojen houkuttelevuutta.”

Mönkkönen pitää myös vastakkain-asettelua soveltavan ja perustutkimuksen välillä turhana.

“Moni niin kutsuttu perustutkimus on tuottanut myös sovellutuksia. Tarkkaa rajaa perus- ja soveltavan tutkimuksen välille on turha yrittää vetää. Oleellista on vain se, että tutkimus on korkealaa-tuista.”

Hallituksen leikkausten takia rahoitus yliopistoille on pienentynyt. Profiloitu-mista ja erottautumista tehdään nyt siis entistä pienemmällä rahalla.

“Lähtökohtaisesti rahan väheneminen haittaa kaikkea kehittymistä. Toisaalta ei se meidän profiloitumista suoraan hait-taa. Oleellisempaa ovat yliopiston omat päätökset siitä, miten rahaa käytetään. Eli käytännössä jatkossa rahaa pitää ohjata

strategian mukaisille tutkimusprofiileil-le“, vastaa Mönkkönen.

Perusrahoituksen leikkaamista ja toisaalta rahan ohjaamista kärkihankkei-siin, ei Mönkkönen pidä puuttumisena yliopiston autonomiaan.

“En näe siinä suoranaista uhkaa auto-nomialle. Yliopistot saavat tällä hetkellä itse päättää profiloitumisalueensa ja niin sen pitää ollakin. Rahoitusta ei kuiten-kaan pitäisi muuttaa enää enempää tähän suuntaan.”

Yliopiston hallitus päätti ajaa Savon-linnan kampuksen alas ja keskittää opet-tajankoulutuksen Joensuuhun. Päätöstä ei kuitenkaan Mönkkösen mukaan tehty säästäminen edellä.

“Tähtäämme tutkimuksen ja kou-lutuksen laadun parantamiseen. Tällä päätöksellä pyrimme säilyttämään kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Olemme vakuuttuneita siitä, että opetuk-sen keskittäminen yhdelle kampukselle, osaksi suurempaa tiedeyhteisöä, on paras ratkaisu. Toki tähän liittyy myös talou-dellisia näkökulmia, mutta ne eivät olleet ykkössyy.“

Monitieteellisyys on profiloitumisesta ja kärkihankkeista huolimatta Mönkkösen mielestä kuitenkin Itä-Suomen yliopis-ton kilpailuvaltti.

“Se on ilman muuta kilpailuvaltti. Mo-nitieteisyyttä noudattaen näitä tutkimus-profiileja rakennetaan.”

Neljä globaalia haastetta, johon Itä-Suomen yliopisto pyrkii etsimään rat-kaisua ovat käytännössä UEF:in profiloi-tumisalueet. Mönkkönen painottaa, että näihin tutkimusalueisiin tullaan jatkossa keskittymään ja myös niissä kehittymään.

“Tämä strategia meillä on ainakin vuoteen 2020 asti ja sitä ei vaihdeta ihan viiden vuoden välein muutoinkaan.”

Rehtori: Usein profiloituminen ymmärretään väärin

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen harmit-telee, että yliopiston profiloituminen käsitetään usein vää-rin. Se ei tarkoita yhteen alaan, vaan monitieteisiin kokonai-suuksiin panostamista. Päätös Savonlinnan kampuksesta piti rehtorin mukaan tehdä, jotta yliopiston kilpailukyky tur-vataan myös tulevaisuudessa. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

UEF: 4 globaalia haastetta

1. Ikääntyminen, elintavat ja terveys.

2. Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskun-nassa.

3. Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat.

4. Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys.

”Sivistysyliopisto ja profiloituminen eivät lyö toisiaan korville millään tavoin. Tutkimuksen laadukkuus heijastuu myös koulutukseen.

13Uljas 4 | 29. 4. 2016

Toukokuus-sa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Kult-tuurikah-vila Laituri aloitti toi-mintansa Joensuun rautatie-

asemalla. Entisen asemaravintolan histo-riallisessa puurakennuksessa sijaitsevaa kahvilaa pyörittää vapaaehtoisperiaat-teella toimiva osuuskunta.

"Tämä rakennus on olennainen osa Laituria", kertoo osuuskunnan perustaja-jäseniin kuuluva Heikki Piirainen. Viime vuosien vuokralaisista Laiturin toiminta on lähimpänä rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta, eli asemaravinto-laa. Junamatkustajat ovatkin Piiraisen mukaan kiitelleet sitä, että paikalla on nyt viihtyisä kahvila. Osuuskunta haluaa vaalia rakennuksen historiaa, ja talven aikana kahvilassa on kerätty ihmisten muistoja talosta.

"Vanhimmat muistot ovat 50-luvulta", Piirainen kertoo.

"Eräs muistelija palautti tänne aikoi-naan asemaravintolasta varastamansa kolpakon."

Laiturissa on kulttuuritapahtumia vii-koittain, Piirainen kertoo. Tilava puutalo mahdollistaa monenlaisten tapahtumien järjestämisen. Halpa vuokra ja se, että Laituria saa vuokrata myös työtä vastaan, on poikinut runsaasti erilaisia tilaisuuk-sia elokuvailloista koko viikonlopun festareihin. Paikka onkin ainutlaatuinen juuri monipuolisuudessaan.

"Laiturilla järjestettyjä tapahtumia on hyvin vaikea kuvitella minnekään muu-alle. Ei täällä ole kauheasti yhtä hienoja paikkoja. Modernin liikekeskuksen sisälle toimintamme ei oikein soveltuisi”, Piirai-nen sanoo, ”Lisäksi tämä on kaupungin

ainoa vegaanikahvila. Se on ollut monelle asiakkaalle tärkeää eikä tunnu tavan juna-matkustajiakaan haittaavan."

Parhaillaan nähtävillä olevassa aseman-seudun kaavaluonnoksessa Laiturin rakennukselle uhkaa käydä kuten monille muillekin vanhoille taloille Joensuussa. Kaupungin kaavoitusarkkitehti Antti Rissasen mukaan kaavan taustalla on tavoite keskustan laajentamisesta joen toiselle rannalle. Kahdessa kolmesta ehdotuksesta Laiturin tilalla on uusia, jopa 12 kerrokseen kohoavia toimistora-kennuksia. Kolmannessa vaihtoehdossa, matkailuun ja vapaa-ajanpalveluihin panostavassa ”Tivolissa” Laituri sekä aseman eteläpuolella sijaitseva makasiini säilytetään.

”Tivoli sai varsin hyvää palautetta yleisötilaisuudessa”, Rissanen kertoo,

"Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä, että kerroksellisuus kuuluu keskustaan. Symmetrisen keskustan ajatus toteutuisi siinä vaihtoehdossa myös siltä osin, että vanhoja rakennuk-sia löytyisi molemmilta puolilta jokea. Alueen vanhoissa rakennuksissa on jo

valmiiksi toimintaa, kuten kahvila Laituri ja entisessä asemapäällikön rakennukses-sa toimiva Jukan Antiikki."

Osuuskunnan toiminnan jatkumista asemalla rakennuksen säilyttäminen ei välttämättä kuitenkaan takaa. Heikki Piiraista mietityttää, mitä tapahtuu, jos talon omistaja vaihtuu.

"Ymmärtääkseni VR ei halua pitää

kiinteistöjä, jotka eivät kuulu sen toimin-taan. Riskinä voi omistajavaihdoksessa olla vuokrannousu."

Piiraista surettaa myös Laiturin vierei-sen talon kohtalo, sillä sitä on ehdotettu purettavaksi kaikissa kaavaehdotuksissa. Piiraisen mukaan talo kuuluu aseman vanhimpiin.

Asemanseudun suunnittelu jatkuu, kun vaihtoehdot ovat olleet nähtävillä.

"Varsinainen kaavaluonnos tullee nähtäville loppukesästä 2016 ja kaavan ehdotusvaihe on vuodenvaihteessa", Rissanen kertoo. Rakentaminen on mahdollista sitten, kun kaava on saanut lainvoiman, mutta sitä saattaa viivyt-tää Liikenneviraston suunnittelema ratapihan peruskorjaus, jolle ei ole vielä myönnetty rahoitusta.

Poistetaanko kulttuurikahvila laajenevan keskustan tieltä?

Joensuun kaupungin ehdotukset asemanseudun kaavasta ovat parhaillaan joensuulaisten kommentoitavissa. Suunnitel-mat uhkaavat jättää aseman vanhat puurakennukset raken-tamisen alle. Historiallisten talojen ohessa katoaisi asemalta myös entisessä asemaravintolarakennuksessa vuoden päivät toiminut Kulttuurikahvila Laituri. - Tähti Oksanen, teksti & kuva

Heikki Piirainen kuuluu Kulttuurikahvila Laiturin perustajiin.

Info

Aseman seudun kaavaa voi käydä kommentoimassa 29. huhtikuuta saakka osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/S/A7466767A2CD078D.par

Laiturin syntymäpäiviä vietetään keikko-jen ja kahvien merkeissä maanantaina 2. toukokuuta sekä synttäribileissä keskiviik-kona 4. toukokuuta. Keskiviikon esiintyjä-kaartiin kuuluvat mm. improvisaatioryhmä Improstaatit, stand-up-koomikko Albert Kajava, DJ Hazy Days sekä yhtyeet BEARS, Matias Kangas & Lepositeet ja Luontokerho.

”Laiturilla järjestettyjä ta-pahtumia on hyvin vaikea kuvitella minnekään muu-alle. Ei täällä ole kauheasti yhtä hienoja paikkoja.

14 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Ruokahävikki on eilistä, tämän päivän juttu on Lunchie. Lunchie on suomalainen sovellus, joka tar-joaa mahdollisuu-den ylimääräisen ruuan edulliselle

ulosmyynnille. Kuopiolainen Ravintola Ehta rekisteröityi Lunchieen huhtikuun alussa. Kokemusta ei siis vielä ole juuri kertynyt, mutta vuoropäällikkö Henriet-ta Pippola on ideasta innoissaan.

”Lunchie on hyvä, toimiva ja helppo-käyttöinen. Vaikka tämä on ollut vasta

vähän aikaa käytössä, ihmiset ovat löytä-neet meidät tätä kautta yllättävän hyvin. Baby stepsit ovat näyttäneet todella lupaavilta”, Pippola kehuu.

Sovelluksen käyttöönotto oli Pippolan mukaan vaivatonta. Rekisteröitymisen jälkeen seuraava askel on syöttää verk-koon tarjottavat ateriat noutoaikoineen ja hintoineen. Tilauksen ja sovelluksen-sisäisen maksun tultua perille jäljellä on vain aterian pakkaaminen ja sen luo-vuttaminen asiakkaalle. Käytön aloit-taminen on ilmaista, ja Lunchie ottaa kunkin myydyn annoksen hinnasta tietyn osuuden.

Asiakkaalle aterian tilaaminen on

tätäkin yksinkertaisempaa. Androidille ja iOS:lle löytyvä sovellus näyttää oman si-jainnin perusteella lähimmän ravintolan ja päivän tarjolla olevat ruuat. Pankki- tai luottokorttitiedot syötettyään asiakas saa parilla klikkauksella tilattua haluamansa määrän annoksia noudettavaksi hetken päästä. Paikan päällä ei tarvitse empiä menujen kanssa tai pyöritellä seteleitä, vain noutaa eväänsä omalla nimellään pois.

”Lunchie on loistava sovellus siinä, että molemmat osapuolet voittavat. Asiakas saa edullisen tuotteen, ja ravinto-lalle ei koidu lisäkustannuksia. Raaka-aineet tulevat käyttöön, ja ylimääräistä työpanosta ei tarvita paljoa”, hehkuttaa Pippola.

Ruokahävikin määrä on ajankohtai-nen huolenaihe, ja Lunchie tulee tähän saumaan kuin tilauksesta. Normaalisti biojätteisiin maatumaan menevät ruuat

saadaan täten hyödynnetyksi. Henrietta Pippola kertoo myös tämän tiedostami-sen olevan Lunchieen liittymisen takana.

”Lunchien käyttäjät ja tarjoajat ovat tekemisissä suuremman asian kanssa. Palvelu on hieno keksintö myös hävikkiä ajatellessa. Tietenkin pyrimme tekemään sopivan määrä ruokaa päivittäin, mutta Lunchie antaa inhimillisten virheiden varalta mukavasti joustovaraa.”

Hävikkitavaran myyminen voi herät-tää kysymyksiä. Kyse ei kuitenkaan ole jämistä tai jätteistä, vaan aivan kunnon ruuasta.

”Lunchie-ruuat tarjotaan tuoreina ja lämpiminä, ja hinta on suurin piirtein puolet alkuperäisestä.”, Pippola selvittää.

On olemassa myös toinen vastaava so-vellus, ResQ. Toistaiseksi sen saa ladattua vain Applen laitteisiin. Kuopiosta ResQ:n on ottanut käyttöön kaksi ravintolaa.

Alennusaterioita lounaan jäljiltä

Uusilla mobiilisovelluksilla laitetaan ruokahävikki hyötykäyt-töön. Kuopiossa Lunchien on ottanut käyttöön jo viisi ravinto-laa ja ResQ:n, joka on toinen vastaava sovellus, kaksi. – Santtu Paananen, teksti & kuva

Ravintola Ehdan vuoropäällikkö Henrietta Pippola uskoo Lunchien osoittautuvan menestykseksi.

”Molemmat osapuolet voittavat. Asiakas saa edullisen tuotteen, ja ravintolalle ei koidu lisäkustannuksia.

15Uljas 4 | 29. 4. 2016

Tiede

Uljas 3 | 6. 4. 201616

”Sivistys, joka ei ole kansallis-ta, ei siten voi olla todellista yleisinhimillistä sivistystä. Se on silloin vain ulkoista tottumusta, jota voi verrata apinan tai koiran koulut-

tamiseen. Kansakunta ei voi kiinnos-tua sellaisesta sivistyksestä, se ei ole itsenäistä eikä sillä ole voimaa kehittyä. Ja kansan, joka ei milloinkaan saavuta muunlaista sivistystä, on itse rappeu-duttava ja hävittävä kansakuntana.”

Ote on Saima-lehden ensimmäi-sestä numerosta, tammikuulta 1844. Johan Vilhelm Snellman (1806–1881) oli edellisen vuoden puolella muutta-nut Kuopioon saatuaan sieltä yläalkeis-koulun rehtorin viran, ja samalla hän alkoi myös julkaista omaa lehteä. Saima tuli aikanaan tunnetuksi kovista yhteis-kunnallisista kannanotoistaan, eivätkä läheskään kaikki pitäneet Snellmanin kirjoituksista.

Ennen Kuopioon muuttoaan 1843 Snellman oli ollut Ruotsissa ja Saksas-sa, ja hän oli kaupunkiin saapuessaan tunnettu maailmanmies ja filosofi-älykkö. Mitä hän kuvitteli saavansa irti Kuopion kaltaisesta peräkylästä?

Saiman toimittajana Snellman tarkasteli Kuopion elämää ja kirjoitti ajankohtaisista asioista käytännön-läheisesti ja pohdiskellen. Erityisen paljon hän kirjoitti säästä.

”Kuopion kausi opetti Snellma-nille tosielämän tajua. Etenkin säitä kuvaamalla Snellman siirtyi käsite-järjestelmillä maailmaa hallitsevasta filosofista pikemminkin ympäristönsä tarkkailijaksi ja paikallisen hengen opiskelijaksi”, esittää Eero Ojanen, joka on Snellmanin Saima-kirjoituksis-ta ja niissä esiintyvästä paikallisuudesta huhtikuussa väitellyt yhteiskuntatietei-den tohtori.

Snellmanin kirjoitukset Saimassa ovat poleemisia, ja hän painottaa teks-teissään oman harkinnan ja ajattelun merkitystä. Hän vastustaa voimakkaas-ti sellaista rajattua sivistystä, joka on tarjolla vain yläluokalle ja keskuksissa

asuville. ”Sivistys kuuluu kaikille!” ja ”Sivistys on ihmiseksi tulemista!” raikuvat snellmanilaiset sanonnat.

”Sivistyksen tehtävä on opettaa ih-misiä toimimaan aktiivisesti yhteisönsä hyväksi. Yhden ihmisen koulutus tar-koittaa sivistystä koko yhteisölle. Sivis-tys on inhimillisyyden valoa”, Ojanen kertoo snellmanilaisista ajatuksista.

Saiman toimittajana Snellman tarkasteli laajojen yhteiskunnallis-ten teemojen lisäksi myös Kuopion elämää, ja hän näki miten paikallisten oma aktiivisuus voi saattaa jopa koko kansakunnan kukoistukseen. Snellman uskoi ihmisyyteen, yhteisön voimaan ja kykyyn kehittyä.

”Snellmanilaisen sivistysajattelun mukaan ainoa keino Suomelle pärjätä oli kaventaa keskustan ja periferian, eliitin ja muun väestön kuilua. Eliitin ja kansan oli lähennyttävä molemmin puolin”, Ojanen toteaa.

Tätä ajoi Snellman aikanaan, ja samaa asiaa pohditaan nytkin Suomes-sa. Sivistys ja tiede eivät kuulu vain osalle kansaa, eikä tieteen tarkoitus ole rakentaa toisille ylivertaisia mahdolli-suuksia alistaa muita ihmisiä. Ihmisen vastuu yhteisön hyvinvoinnista kasvaa oppimisen myötä.

Ojasen mukaan Snellman vastusti omaksi hyödyksi opiskelua. Ihmisen tulee käyttää opittuja tietoja yhteisönsä hyväksi. Sivistys on vastuun ymmär-tämistä. Kaiken kaikkiaan, sivistys on omaa ajattelua ja oivaltamista koko yhteisön hyväksi.

Aikansa radikaalista ajattelijasta Snellman siirtyi myöhemmin ajamaan valtiomiehenä Suomessa läpi merkit-täviä uudistuksia – hän muun muassa kohensi suomen kielen asemaa ja sai ai-kaan rahauudistuksen. Ojanen väittää,

että nimenomaan Kuopiossa vietetyt vuodet muovasivat filosofi Snellma-nista menestyksekkään poliitikon, joka osasi nähdä, milloin on oikea aika toimia ja muuttaa asioita.

”Snellmanilla oli hämmästyttävän hyvä politiikan taito. Hänellä oli hyvin määrätietoinen ote politiikkaan, ja

samalla vankka tosiasioiden taju”, Ojanen sanoo.

Sivistys on nykypäivänä jälleen radikaa-li asia. Se on hautautunut vuosien saa-tossa jonnekin markkinayhteiskunnan, tehokkuustavoittelun ja tuottavuuden jalkoihin. Nyky-yliopiston tehtävä tun-tuu olevan tuottaa tehokkaita ihmisko-neita markkinoiden tarpeisiin. Kilpailu on kovaa! Miten tieteestä onkaan tullut niin kylmä asia?

”Snellmanin ajatusten mukaan tie-teen merkityksen ymmärtää ylipäätään vasta sivistyksen käsitteen kautta”, Ojanen pohtii ja jatkaa: ”tieteen tehtävä on auttaa kaikkia ihmisiä.”

Tästä voisi päätellä, että yliopistojen tämän hetkinen suunta on nurinkuri-nen.

”Nykyinen koulujen keskinäisen kilpailun korostaminen on erityisen huono suuntaus. Se sotii koko snell-manilaista sivistysajatusta vastaan. Jos katsotaan vain, kuka pääsee 200 joukkoon huippuyliopistojen rankin-geissa, siinä ei ole järjen hiventäkään!” tuhahtaa Ojanen huolestuneena.

Snellman kritisoi aikansa hege-liläistä filosofiaa ”hedelmättömistä abstraktioista”, ja loi itse Suomessa kansalle sivistyksen pohjaa. Hän pu-reutui filosofian juurille ja löysi sieltä yhteyden muihin ihmisiin.

Räntäisenä iltana huhtikuun lopulla voi helposti samaistua Snellmanin säätä koskevaan tarkkailuun. Pieni on ihminen luonnonvoimien rinnalla, kun kylmä ja märkä ajaa ihmiset sisätiloi-hin. On kuitenkin tunnistettava, mitä asioita voidaan muuttaa ja mitä ei. Kansan jakautuminen yhä eriarvoi-semmaksi on kiinni ihmisen teoista ja valinnoista, ei säästä.

Snellmanille sivistys oli ennen kaik-kea tasa-arvoa ja vastuullisen toimijuu-den ja oman ajattelun löytämistä. Sivis-tysyliopiston ja sen kaikkien kasvattien tehtäväksi voidaan täten katsoa yhä uusien tasa-arvoisten ja vastuullisten kansalaisten kasvattaminen.

Kuopiolaisen hengen oppipoikaSivistyksestä on tullut jälleen radikaali ajatus. Nyt on hyvä hetki muistaa Snellmannin ajatus, että todellinen kansalli-nen sivistys on eliitin ja kansan välisen kuilun kaventamista. – Reeta Kankaanpää, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Eero Ojanen tutustui Snellmanin

ajatuksiin jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla, kun silloisia yli-opistouudistuksia ajettiin läpi.

Ojanen on kääntänyt Snellmanin kirjoi-tuksia, luennoinut Snellmanin ajatuksista ja kirjoittanut filosofisia teoksia sivistyk-sestä. Hän on myös soveltanut Snellmanin ajatuksia sivistysvaltiosta nykypäivään, ja hänen mielestään sivistysvaltio voisi olla hyvinvointivaltiota seuraava suuri visio. Hyvinvointivaltio on ollut menestys, mutta siinä voi myös nähdä ongelmaa subjekti-objekti –suhteessa.

”Hyvinvointivaltioon saattaa liittyä ajatus ihmisestä vain passiivisena kohteena. Ihmisen oma sivistys ja kasvu jäävät tällöin vähemmälle.”

Ojanen kieltää sortuvansa kumpaankaan äärilaitaan, individualismiin tai kollektivis-miin, ja huokuu rauhaa ja uskoa tasapainoi-seen tulevaisuuteen.

”Snellmanilainen sivistysvaltio on mah-dollisuus ja näköala.”

Filosofi ja tietokirjailija Ojanen väitteli Itä-Suomen yliopistossa sosiaalipedagogii-kan oppiaineessa paikallisuuden näkökul-masta J. V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844–1866 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa. Vastaväittäjänä toimi Raimo Savolainen.

Snellman-tietäjä

” Sivistyksen tehtävä on opettaa ihmisiä toimimaan aktiivisesti yhteisönsä hy-väksi.

Kainalo | Filosofinen jatkumo

Saima - radikaali paikallislehti

Saima oli J. V. Snellmanin kirjoittama ja julkaise-ma ruotsinkielinen lehti.Ilmestyi Kuopiossa 4.1.1844–31.12.1846.Lehti oli yhteiskuntakriittinen ja poleeminen.

Snellman vaati lehdessä suomen kielen ase-man kohottamista.

Tärkeimpiä aiheita olivat talouskysymykset, kasvatus ja kansallinen aktivointi.Snellman kirjoitti paljon myös sosiaalipoliittisis-ta aiheista.

Kuopio-palstallaan hän tarkkaili säitä ja kau-pungin erilaisia kuulumisia.

Lehden levikki oli tuon ajan oloissa laaja.Lehti joutui usein tuohon aikakauteen kuu-luneen sensuroinnin kohteeksi, ja lopulta se lakkautettiin radikaaliutensa vuoksi.

17Uljas 4 | 29. 4. 2016

18 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Jos luento ei olisi ollut niin tylsä ja pitkästyttävä, Eino Solje tuskin olisi ryhtynyt kirjoittamaan väitöskirjaan-sa jo opintojensa aikana.

”Ajattelin, että täytyy olla jotakin mielenkiintoi-sempaa”, Solje muistelee.

Tuon kohtalokkaan luennon jälkeen jo aiemmin neurologian laitoksella työskennellyt Solje päätti kysyä, olisiko laitoksella jotain kliinistä projektia, johon hän pääsisi mukaan. Professori Anne Remeksen tutkimusryhmässä oli tilaa. Pian Solje huomasi kirjoittavansa väitös-kirjaa. Lääketieteessä sen tekeminen on mahdollista jo ennen valmistumista.

Soljen väitös käsittelee otsalohko-dementiaa, joka usein diagnosoidaan virheellisesti psykiatriseksi sairaudeksi. Väitöskirja tuo myös esiin, että aivojen magneetti- ja isotooppitutkimukset

eivät ole riittävän herkkiä erottelemaan psykiatrista ja neurologista sairautta toisistaan.

Aivot ovat monimutkainen ja kieh-tova elin, josta tiedetään vielä varsin vähän. Solje ihmettelee, miten kaksi toisiinsa liittyvää erikoisalaa, psykiatria ja neurologia, ovat nykyään niin kaukana toisistaan.

”Vaikka ne tutkivat tavallaan samaa asiaa. Ei psyyke ole irrallaan aivoista tai päinvastoin.”

Jopa 60 prosenttia otsalohkodementiaa sairastavista potilaista on ollut psykiatri-sessa hoidossa ennen oikean diagnoosin saamista. Sairaus ei ilmene alkuvaiheessa ollenkaan muistioireina, vaan apatia, käy-töstapojen muutos, ritualistinen käytös, tunteiden ja sosiaalisten käytöstapojen häviäminen sekä päihteiden käytön lisääntyminen viittaavat enemmän mie-

lenterveyshäiriöön tai psykoosiin. Oireilu heijastuu myös lähiympäris-

töön, Solje muistuttaa. Ihmissuhteet ja perhe-elämä ovat kovilla.

”Omaisille diagnoosi on usein suuri helpotus. Ei olekaan kyse esimerkiksi parisuhdeongelmista, vaan outo käytös johtuu aivosairaudesta.”

Otsalohkodementian syynä on kat-sottu olevan C9ORF72 -geenin toisto-jaksomutaatio. Sama mutaatio aiheuttaa varmuudella myös lihaksiston toimintaa rappeuttavaa ALS-tautia.

Suomi on ihanteellinen tutkimus-ympäristö, koska täällä kyseisen geenin mutaatiota on havaittu eniten.

”Vielä ei edes tiedetä, mitä kaikkea se mahdollisesti aiheuttaa”, Solje sanoo.

Soljella väitöskirjan tekemiseen meni noin kolme vuotta. Samaan aikaan hän on suorittanut lääketieteen opintoja ja valmistunee lääketieteen lisensiaatiksi tavoiteajassa noin vuoden päästä. Haus-kana yksityiskohtana mainittakoon, että väitöskirjasta huolimatta Soljen korkein tutkinto on vielä tällä hetkellä ylioppilas-tutkinto. Lääketieteessä kun ei erikseen tehdä kandidaatin tutkintoa, vaan lääketieteen kandidaatti on arvonimi. Tohtorin paperit Solje saa vasta lääkäriksi

valmistumisen jälkeen.Mutta miten on mahdollista yhdistää

opinnot ja väitöskirjan kirjoittaminen? Eino Soljen mielestä se ei edes ollut vaikeaa.

”Merkittävä osa tutkimuksen teke-misestä on sähköpostikirjeenvaihtoa kollegoiden kanssa, ja sitähän voi tehdä missä vain kun on hetki aikaa.”

Toki onneakin on ollut matkassa. Ra-hoitus tutkimukselle varmistui nopeasti. Opinnoissakin oli sen verran väljyyttä, että työhuoneelle ehti aina hyppytun-neilla.

Väitöskirjan kirjoittaminen kesken opintojen on vielä melko harvinaista, mutta Eino Solje uskoo sen lisääntyvän. Soljen kanssa samalla vuosikurssilla on poikkeuksellisen paljon väitöskirjan tekijöitä. Kyse on paitsi tiedonjanosta, myös työllistymismahdollisuuksien parantamisesta.

”Jos haluaa erikoistua suositulle alalle tai saada viran, on tarpeellista väitellä. Koulutusmääriä myös lisätään koko ajan, joten pian ollaan todennäköisesti tilanteessa, ettei lääkärikään enää voi valita työpaikkaansa, vaan töistä joutuu kilpailemaan”, Solje uskoo.

” Solje ihmettelee, miten kaksi toisiinsa liittyvää erikoisalaa, psykiatria ja neurologia, ovat nykyään niin kaukana toisistaan.

Suoraan ylioppilaasta tohtoriksi

Tutkijat ovat omiin kammioihinsa eristäytyneitä erakkoja, jotka työskentelevät yöt läpeensä. Ei pidä paikkaansa, sanoo Eino Solje. ”Tutkimus on oikeasti ryhmätyötä ja verkostoitumista ympäri maailmaa. Sekin on yllättänyt, kuinka sosiaalista tämä työ on.”

Pitkästyttävä luento voi johtaa väitöskirjan kirjoittamiseen. Näin kävi lääketieteen kandidaatti Eino Soljelle, jonka huh-tikuun alussa tarkastettu väitöskirja käsittelee otsalohkode-mentiaa. Poikkeuksellisen väitöksestä tekee se, että Solje kir-joitti sen jo ennen valmistumistaan lääkäriksi. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

Kolumni | Kampuksen lahtaamisesta

UEF:n hallitus päätti hetki sitten, että Savonlinnan kampus lakkaa olemasta. On selvää, sivistyksestä huolestuneet sekä savonlinnalaiset nostavat äläkän päätöksen myötä.

Savonlinnan kaupungin sitoutumi-nen kampuksen tulevaisuuteen on ollut

ihailtavaa: professuurien lahjoittaminen oli jo avokätistä. Jo näihin peilaten ei päätös ollut yksioikoinen. Julkisuudessa on spekuloitu sitä, kuinka UEF:n hallitukselle ei lisärahoitus kelvannut. Ilmaista rahaa ei tänä päivänä ole. Palaan tähän myöhemmin.

Savonlinnasta vetäytyminen on monen tekijän summa. Tilakysymykset, vähentynyt rahoitus, koulutusleikkaukset ja paine takoa ”tulosta” ovat yksinkertaistuksia niistä syistä, jotka ovat johtaneet tähän. Korkeakoulutuksen rahoituksen vähentämiseen ovat osallistuneet kaikki eduskuntapuolueet viime vuosina. Syytöntä on turha hakea ja yhtälailla esittää.

On myönnettävä, että päätöksessä on myös uskoa siihen, että täten saadaan karsittua monia päällekkäisyyksiä sekä vahvistettua UEF:n profiilia ja selvimmin se näkyy Joensuus-sa. Se, että korkeakoulut saavat nykyisin kilpailla keskenään, on jo yksi revohka, mutta kansainvälistymiskehityksessä tämän kentän haltuun ottamisessa on kova työ itse kullakin.

Joensuun ja Savonlinnan vas-takkainasettelu on turhaa. Päätös tuo Joensuuhun paljon, ( ja vaikka kateus kuuluu suomalaiseen

perusmentaliteettiin) ei tätä vastakkainasettelua tule luoda yhtään. Alueet ovat jo nyt joutuneet kilpailemaan keskenään kohtuuttomasti, kun yhteistyö olisi se, millä tätä maata rakennettaisiin ja on rakennettu kautta aikain.

”Yhdessä olemme menestyneet, erillään ja erimielisinä on tullut takkiin”, kirjoitti eräs kansanedustaja toissa viikolla Savon Sanomissa.

En olisi ollut hyväksymässä siirtoa, jos en uskoisi kantoky-vyn Joensuussa riittävän.

Palataan aiempaan huomioon siitä, ettei raha kelvannut. Sanottakoon, että Savonlinnan kampuksen säilyttämis-päätös, joka olisi taannut arvioidusti kahdeksan miljoonan euron seuraavalle sopimuskaudelle, olisi näkynyt uskoakseni OKM:n rahavirrassa. UEF:lle olisi tullut takkiin neuvotteluis-sa OKM:n kanssa, koska rakenteellista kehittämistä ei olisi tehty.

Toisaalta, jos tämä olisi vain rahasta kiinni, niin aina muu-tama miljoona jostain löytyisi Savonlinnaan. Korkeakoulujen rahoituksesta on leikattu reippaalla kädellä viime vuosina, eikä vanhaan malliin voida jatkaa. Vuositasolla kaksi kam-pusta maksavat noin miljoonan vähemmän, mitä kolme yksin tilojen puolesta. Tähän kun lisätään muut päällekkäisyydet, niin summa kasvaa. Ylioppilaskunnallekin syntyy säästöjä tahtomattaan. Tämä on kuitenkin vain pieni valonpilkahdus kurjuuden keskellä.

Sen tulevaisuudenkuvan pohjalta, mitä olen maalaillut, on ratkaisu UEF:n toimintakyvyn kannalta paras. Ja pitkässä juoksussa se on myös opiskelijalle paras. Savonlinnan osalta päätös oli surkea, tätä ei kukaan kiistä. Vaikka yliopistolla on roolinsa yhteiskunnassa, tulee sen kuitenkin viime kädessä tarkastella toimintaedellytyksiään keskittyen tieteeseen, tutkimukseen ja opetukseen huomioiden yhteiskunnan – lue valtiovallan – luomat realiteetit opiskelijaa unohtamatta.

Juho PulkkaKirjoittaja on UEF:n hallituksen opiskelijajäsen,

terveystaloustieteen opiskelija ja keskusta-aktiivi.

Kun kaikki pettivät koulutuslupauksen

”Jos tämä olisi vain rahasta kiinni, niin aina muutama miljoona jostain löytyisi Savonlinnaan.

19Uljas 4 | 29. 4. 2016

Ajatus opintolainan nostamisesta ei ollut käynyt Leenan (nimi muutettu) mielessä, ennen

kuin muutto omaan yksiöön ja sopeutuminen opiskelijaelämään koittivat syksyllä 2014. Loppu-vuoden Leena eli opintotuilla, mutta vajaan puolen vuoden jälkeen kukkaron senttien venyt-täminen sai riittää.

”Lainan nostaminen tuli tarpeen, kun tarvitsin rahaa ko-dinkoneisiin ja muihin välttämät-tömiin kodin tarvikkeisiin. Se oli ensisijainen syy lainan nostolle. Lainan nostettua ei tarvinnut elää enää kädestä suuhun. Myös pää kestää paremmin, kun ei tarvitse jatkuvasti miettiä, riittä-vätkö rahat edes ruokaan”, Leena kertoo.

Opintolaina oli Leenan mu-kaan ainoa ratkaisu, kun vaihto-

ehtoina olivat joko työnteko ja opiskelu yhdistettynä loppuun-palamiseen, tai vaihtoehtoi-sesti vapaa-ajan harrastuksista luopuminen. Opiskelijan mukaan jostain on pakko karsia, jos halu-aa saada rahaa elääkseen.

”Jos haluaa aktiivisesti harras-taa jotakin, niin ei ole aikaa töille. Ja jos tekee töitä, niin ei ole aikaa harrastaa. Näin ollen pitää valita töiden, opintojen ja harrastusten väliltä”.

Leenan mukaan on kuitenkin yksilöllistä, onko lainan nosto paras ratkaisu.

”Riippuu ihmisestä, pystyykö opintojen ohessa tekemään töitä ilman burnoutia. Mielenterveys-hän siinä saattaa kärsiä. Aktiivi-nen vapaa-ajan harrastaminen menee itselläni työnteon edelle, joten laina tuntui luontevalta ratkaisulta kohdallani”, Leena sanoo.

Ennen opintolainaa säästä-

minen oli Leenan tapauksessa täysin mahdotonta, kun vuokran maksun jälkeen rahaa elämiseen oli noin seitsemänkymmentä euroa.

”Suurin osa rahasta meni, ja menee edelleen ruokaan”, Leena toteaa.

Toisinaan myös Leenan van-hemmat ostavat hänelle ruokaa.

”Tiukassa tilanteessa on iso etu, kun vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla. Ennen opintolainan nostoa saatoin lainata myös rahaa vanhemmil-tani”.

Tulevaisuudessa opiskelijat saavat pärjätä entistä pienem-mällä tuella, kun hallitus päätti leikata opintotuesta noin neljän-neksen.

”Ensimmäinen reaktioni oli, että ette voi olla tosissanne. Alun perin luvattiin, ettei koulutukses-ta leikattaisi. Tässä on kuitenkin lopputulos”, Leena toteaa tuoh-tuneena.

Koulutusleikkauksien myötä myös lainan nosto voi tulevaisuu-dessa lisääntyä. Leena suosittelee lainaa erityisesti henkilöille, joille tuottaa hankaluuksia käydä töissä opintojen ohessa.

”Jos ei ole aikaa ja jaksamista töissä käymiselle, laina on paras vaihtoehto”.

Lainan takaisinmaksu voi kuitenkin mietityttää useampaa opiskelijaa. Leenan mukaan opintolainan takaisinmaksu ei ainakaan tässä vaiheessa tunnu liian haastavalta.

”Summan saa kyllä maksettua takaisin, jos on töitä opintojen jälkeen. Jos kuitenkin päätän jatko-opiskella, asiasta tulee vaikeampaa”, Leena pohtii.

Hyvä-paha opintolaina

Vuokranmaksun jälkeen tuet riittävät hädin tus-kin ruokaan ja vapaa-ajan matkustelusta voi vain haaveilla. Pidemmän päälle pää ei kestä jatkuvaa arvailua siitä, riittävätkö rahat kaupan kassalla vai eivät. - Mira Heiskanen, teksti & kuva

Jos laina ei houkuta..Käteinen. Osta ainoastaan kätei-sellä. Ja nosta käteinen ainoastaan pankista.

Pidä kirjaa tekemistäsi ostoksista.

Kerää pulloja Ilosaarirockissa.

Hae ruokavalioon monipuolisuut-ta yliopiston kampusravintoloista. Muista syödä koko rahan edestä.

Älä osta vaatteita.

Älä panosta vuokra-asuntoon, vaan valitse halvin mahdollinen solukämppä.

20 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Kesä tulee!

Parveke-viljelystä kiinnos-tuneen kannattaa ensim-mäisenä kiinnittää huomiota parvek-keen

olosuhteisiin ja hankkia muutamia perus-tuotteita.

”Kasvilajeja kannattaa valita sen mu-kaan, millaiset valo-olosuhteet parvek-keella on. Tomaatti, kurpitsa ja kurkku vaativat auringonvaloa. Osaa yrteistä voi kasvattaa puolivarjoissa, ne eivät tarvitse kokopäiväistä auringonpaistetta. Myös sopivia astioita ja multaa tulee hankkia. Mitä isompi multatila on, sen helpompaa hoito on. Multa voi olla esimerkiksi kesä-kukkamultaa jossa on kosteutta sitovia ja kastelua helpottavia kastelukiteitä. Se ei poista kastelun tarvetta, mutta antaa sille väljyyttä”, Marttojen kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija Maarit Sallinen-Uusoksa neuvoo.

Aloittelijan kannattaa valita kasvit oman kiinnostuksensa mukaan.

”Koristeelliset ja maukkaat yrtit voi-sivat olla kokemattomalle hyvä valinta. Osan voi istuttaa suoraan taimista, jotta aloitus on mahdollisimman helppoa. Jos valoa on riittävästi, amppelitomaatti tai tomaatti voisi olla hyvä valinta. Lehtikaa-lista ja kesäkukista saa kivan yhdistelmän isoon ruukkuun, jolloin lehtikaalista voi

hyödyntää lehdet”, Sallinen-Uusoksa kertoo.

Aloittelija voi lähteä liikkeelle taimilla, vaikka edullisempaa onkin kasvattaa kasvit itse.

”Taimia kasvattaessa täytyy huomi-oida, että lämpöä vaativia kasveja, kuten tomaattia ja kurkkua voi istuttaa ulos vasta kesäkuun alkupuolella. Taimikasva-tuksessa on hyvä huomioida, että taimet tulee karaista eli totuttaa ulkoilmaan en-nen ulos istuttamista eli käyttää päivällä ulkona ja ottaa yöksi sisään noin viikon ajan. Näin huhtikuussa voi vielä kylvää yrttejä kasvamaan, mutta joitain lajeja voi kasvattaa parin viikon taimikasvatus-ajalla”, Sallinen-Uusoksa kertoo.

Varsinaista välineistöä viljelyyn ei tarvita, mutta astioita, multaa ja lannoit-teita kylläkin.

”Ruukkuviljelyssä kasvualusta on

rajallinen, joten lisälannoituksesta täytyy huolehtia kesän mittaan. Jos hetkellinen tuoksu ei häiritse, ravinteena voi hyvin käyttää kanankakkaa. Yrtit kaipaavat lannoitetta niukasti, tomaatti ja kurkku taas enemmän. Yleislannoitteilla pärjää. Lannoituksen voi tehdä monella tavalla, joko lisäämällä sitä multaan tai kastelu-veteen”, Sallinen-Uusoksa kertoo.

Ravinnon lisäksi parvekeviljely tarjoaa esteettistä mielihyvää.

”Kun on itse kasvattanut, tietää mitä aineita kasvatukseen on käytetty. Samalla näkee myös itse kasvun ja lisäksi hyö-tykasvit ovat koristeellisia. Ne lisäävät omaa viihtyisyyttä, mutta siitä saa myös vihreää lautaselle. Parvekkeella voi kas-vattaa lajeja pienelläkin alalla”, Sallinen-Uusoksa kertoo.

Lannoittamisen unohtaminen, liialli-nen kasteleminen ja ruukkumateriaalin väärä valinta ovat aloittelijalle tyypillisiä virheitä.

”Jos juuret kelluvat vedessä, ne eivät saa tarpeeksi happea. Runsaan kastelijan kannattaa valita huokoinen saviruukku. Lämmin toukokuu saa kasvit innostu-maan, mutta viileä kesäkuu voi häiritä kasvua. Parvekekasvit on onneksi helppo nostaa yöksi sisään.”

Aiheesta kiinnostuneille järjestetään kursseja, mutta tietoa löytää helposti myös itse.

”Kukkolan näytepuutarhassa järjeste-tään ilmaisia tilaisuuksia peruskasvimaa-viljelystä. Myös internetistä löytyy tietoa viljelystä, ja Marttojen sivuilta martat.fi voi etsiä vinkkejä.”

Parvekeviljely tarjoaa sekä ravintoa että mielihyvää

Hyötykasvien kasvattaminen omalla parvekkeella on edul-lista, viihdyttävää ja hyödyllistä. - Niina Turunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Kampusviljelijät

Kampusviljelijät on 2012 perustettu ISYY:n kerho, jonka tavoitteena on edistää kaupunkiviljelyä ja tietoa ruoan tuotan-nosta. Kerholla on viljelmiä ja istutuksia Joensuun kampuksella. Toiminta painottuu viljelykauteen eli kevät-kesä-syksyyn, mutta toisinaan ryh mä järjestää leffailtoja talviai-kaan. Mukaan voi tulla kuka vain, opiskelija tai ei. Seuraava tapaaminen on 28.4. klo 16 AU204-luokassa Auroralla.

Keräillen ravintoaMikäli parvekeviljely ei kiinnosta, tuo-retta ja puhdasta syötävää voi kerätä suoraan luonnosta. Keräilijä Maija Pursiainen antaa perusvinkit.

1. Maitohorsmaa voi kerätä touko-kuussa. Makua on verrattu tankopar-saan. Maukas ja helppo valmistaa esimerkiksi pannulla voin kanssa.

2. Nokkonen säilyy kuivattuna koko talven yli. Nokkossipsit syntyvät, kun nokkoslehtien päälle levitetään oliiviöljyä ja paistetaan 150-asteisessa uunissa 5-7 minuutin ajan. Lopuksi ripotellaan päälle yrttisuolaa. Nokkos-sipsit kärähtävät helposti, joten ne täytyy kuivata huolellisesti.

3. Vuohenputkea voi käyttää piira-koissa, muhennoksissa ja padoissa. Vuohenputki on arvokasvi, jonka kilohinta kaupassa on tuntuva. Vuo-henputkea ei pidä sekoittaa muihin putkikasveihin, jotka saattavat olla myrkyllisiä.

4. Kuusenkerkästä, eli kuusen nuoresta versosta voi tehdä siirappia, johon tarvitaan vain sokeria ja keit-tämistä. Kuusenkerkän keräämiseen täytyy olla omistajan lupa.

5. Ahomansikan lehdet, apila, pihara-tamo ja ketunleipä tuovat salaatteihin lisää makua.

21Uljas 4 | 29. 4. 2016

Aikanaan muodostet-tiin kolmen paikka-kunnan opinahjosta Itä-Suomen yliopisto. Miksi nyt ei voitaisi menetellä päinvastoin ja irrottaa Savonlinnan

kampus siitä? Eduskunnalla ja hallituk-sella riittää siihen lihaksia.

Valtio voi halutessaan pelastaa Savonlinnan kampuksen liittämällä sen esimerkiksi Jyväskylän yliopistoon ja ta-kaamalla sille laajan itsenäisyyden. Kaikki on mahdollista, jos halutaan.

Ties mihin Savonlinnan kampus yltäisi ilman Joensuun komentokeskusta. Oma-aloitteisuuden seurauksena täällä on voitu opiskella taito- ja taideaineita, matkailun opetuksesta puhumattakaan. Maahanmuuttajien koulutus on sekin uutta.

Uusia avauksia voitaisiin tehdä lisää-

kin, ja päävastuu kustannuksista olisi valtiolla. Halukkuutta kampuksen kehit-tämiseen kyllä riittää. Sitä ei epäile edes yliopiston hallitus tai Joensuun kaupun-ki. Savonlinnan kampus toimii monessa asiassa edelläkävijänä. Jo senkin vuoksi sillä pitää olla elämisen oikeus.

Vaihtoehto B on kampuksen muut-taminen omaksi yliopistokseen. Se olisi ehkä maan pienin, mutta kenties ponte-vin kasvatustieteisiin ja opettajankoulu-tukseen erikoistunut yliopisto. Samaan yhteyteen voitaisiin kytkeä ammatillisten oppilaitosten opettajien koulutus.

Valtiovalta joutuu vähentämään yliopistojen, korkeakoulujen ja am-mattikorkeakoulujen määrää, mutta siitä huolimatta tällaiselle pedagogiaan erikoistuneella yliopistolla pitäisi olla kehitysmahdollisuuksia. Lama loppuu aikanaan ja alkaa uusi nousukausi. Silloin on kiittäminen kaukonäköisten päätös-ten tekijöitä. Nyt heitä on vähänlaisesti.

Korkeakoulupolitiikan varjolla ei saa kampittaa aluepolitiikassa saavutettuja tuloksia. Niiden pitäisi tukea toisiaan, mutta näin ei ole nyt. Ne kulkevat liikaa eri suuntiin ja kaikki häviävät.

Maan hallitus voi rahavirtoja sääte-

lemällä halutessaan kääntää yliopiston hallituksen pään. Silloin sen olisi pakko perua tehty lakkautuspäätös ja sanoa, ettei tässä ole kyse vain rahasta, vaan on erehdytty politikoimaan asiassa, jonka hoitamiseen riittäisi vähempikin poliit-tinen koreografi a. Tällainen vallankäyttö panee kadunmiehen ajattelemaan, että vallankahvassa ovat ihan vääränlaiset ihmiset.

Ns. Talvivaaran toiminnan turvaa-miseen tarvitaan jo ensi kesänä ainakin 200–250 miljoonaa euroa ja myöhemmin lisää, mutta Savonlinnan kampuksen pe-lastamiseksi ei löydy muutamaa miljoo-naa. Ei vaikuta ihan reilulta. Kummassa olisi raha paremmin tallessa: Talvivaaran likaviemäreissä vai Savonlinnan kampuk-sella?

Ari Rajamoemeritustoimittaja

Savonlinna

Uusi isäntä tai oma yliopisto

DebattiOsallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

”Talvivaaran toiminnan turvaamiseen tarvitaan jo ensi kesänä ainakin 200–250 miljoonaa euroa ja myöhemmin lisää, mutta Savonlinnan kampuksen pe-lastamiseksi ei löydy muuta-maa miljoonaa.

Paperion uusi vinyylion uusi vinyyli

Uljas ilmestyy seuraavan kerran paperilla 2. syyskuuta 2016.

22 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Uljaan kylkeen ollaan raken-tamassa ääntä ja liikkuvaa kuvaa entistä enemmän hyödyntävää ja opiske-lijoita nettisisältöjen

tuottajiksi valjastavaa uutta mediakoko-naisuutta. Käytännössä mahdollisuuksia rajoittavat vain mielikuvitus ja Suomen laki.

”Jokainen moderni yliopisto-opis-kelija saa viikon aikana useita kutsuja Facebookissa ainejärjestöjen ja harras-teryhmien tapahtumiin, joten opiskeli-jabileissä ja erilaisissa verkostoitumis-tapahtumissa käyminen onkin monelle tärkeä osa opiskelijaelämää”, Uljasmedia-työryhmän perustajajäsen ja lingvistiikan opiskelija Aaro Lappalainen pohtii.

”Mutta muodostuuko yliopistomme kampuksien opiskelijoiden tapahtumista ja harrastuksista yhtenäinen monimuo-toinen tarina, vai huutelemmeko vain omissa lokeroissamme? Uljasmedia-työryhmä on selvittänyt tapoja luoda täl-laista tarinaa kehittämällä opiskelijoiden taitoja viestiä tehokkaasti ja näkyvästi verkossa”, Lappalainen jatkaa.

Samalla kun Uljaan paperi- ja verk-kolehtien teko jatkuu entiseen tapaan, tavoite on jatkossa kannustaa opiskeli-joita tuottamaan myös uudenlaisia ilmai-sumuotoja, kuten livestreameja sitseiltä, podcasteja, nettiradio-ohjelmia tai vaikka pienoisdokumentteja opiskelijaelämästä tai mistä vain kiinnostavasta. Toimintaa ajamaan ja aktivoimaan ollaan perusta-

massa myös ISYY:n Radiokerhoa. ”Uljas on aina ollut avoin foorumi

jokaiselle opiskelijalle näkemyksineen. Aktiivisia ja innokkaita avustajia on riittänyt hyvin. Ylpeitä saamme olla siitä, että viime vuosina olemme kehittäneet systemaattisesti ja menestyksekkäästi ohjausta ja koulutusta tiedotuksen sekä journalismin rakenteisiin lehden sisällä, mutta nyt näyttäisi olevan selkeästi lisäksi tarve myös vapaamuotoisemmalle opiskelijan äänen ilmaisulle”, Uljaan päätoimittaja Jarkko Kumpulainen taustoittaa.

”Hyvät tiedotustaidot ovat aktiivisen kansalaisen taito numero yksi. Luonnol-lisesti olemassa olevilla resursseilla tämä uusikin malli toimii edelleen opiskelijoi-den omatoimisuuden ehdoilla, joten ter-vetuloa mukaan”, Kumpulainen jatkaa.

Uljasmedian ensimmäinen konkreet-tinen askel otettiin järjestöpäivillä 12-13. huhtikuuta Joensuun ja Kuopion kam-puksilla, jolloin opiskelijoita haastettiin journalistihippaan. Potentiaalista jour-nalistia, eli sopivasti kohdalle sattunutta

pyydettiin kysymään itseä askarruttava asia joltakin toiselta ohikulkijalta. Kysy-myksiä löytyi laidasta laitaan maamme hallituksen huonouden syiden selvittä-misestä opinnäytetyön lähdeluettelon järjestelyyn. Moni halusi myös tiedustella opiskelijoiden vappusuunnitelmista. Leikkimielinen journalistihippa osoitti kuinka lyhyt matka sisällöntuottajaksi on. Uskaltaa vain ottaa tutkivan asenteen ja tallennusvälineen kouraan.

Uljaan kylkeen ääntä ja liikkuvaa kuvaa

Uljas rönsyilee entistä enemmän netin, äänen ja liikkuvan ku-van suuntaan. Perusteilla oleva Radiokerho ja Uljaan työryh-mä kehittelevät tulevaisuuden suuntia. - Pasi Huttunen, teksti & Aaro Lappalainen, kuvat

” Tavoite on jatkossa kan-nustaa opiskelijoita tuot-tamaan myös uudenlaisia ilmaisumuotoja, kuten li-vestreameja sitseiltä, pod-casteja, nettiradio-ohjelmia tai vaikka pienoisdokument-teja opiskelijaelämästä tai mistä vain kiinnostavasta.

Uljasmedian ensimmäinen konkreettinen askel otettiin järjestöpäivillä 12-13. huhtikuuta Joensuun ja Kuopion kampuksilla, jolloin opiskelijoita haastettiin journalistihippaan. Kooste löytyy osoitteesta uljas.net sekä Uljaan Facebook-sivulta.

23Uljas 4 | 29. 4. 2016

Kulttuuri

Musiikki

Laulaja-lauluntekijä Mirel Wagnerin kipinä musiikkiin syttyi jo pienenä. Es-poolainen muusikko aloitti kouluikäisenä soittamaan viulua ja kitaraa musiikki-opistossa. Pikkuhiljaa harrastus johti vakavampaan musiikintekoon ja lopulta ammattimuusikkouteen. Wagner ei muista, milloin ensimmäinen oman biisi syntyi, mutta kertoo lauleskelleensa pie-nestä pitäen ja ryhtyneensä miettimään keinoja kommunikoida musiikin kautta.

”Musiikintekeminen ja tarinanker-ronta on ollut sisäinen tarve ja luon-nollinen osa itseä. Sitä ei ajattele kovin tietoisesti, että nyt teen biisejä, vaan se on aina kulkenut mukana.”

Vuonna 2011 debyyttialbuminsa julkaisseen Wagnerin ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui eräässä Helsingin Open Mic -iltamassa.

”Kävin parin vuoden aikana kuuntele-

massa ja soittamassa omia biisejä sään-nöllisen epäsäännöllisesti, kunnes aloin saaman kontakteja. Kesti kauan ennen kuin sain ensimmäisen oman keikan.”

Musiikinteko on ollut nuorelle naisel-le melko yksinäistä puuhaa ja vasta viime aikoina muiden kanssa soittaminen on tullut tavaksi. Wagner on keikkaillut esi-merkiksi Joose Keskitalon kanssa. Tästä huolimatta hän tahtoo pysytellä erossa varsinaisista musiikkiskeneistä.

”Olen kokenut itseni yksinäiseksi muiden muusikoiden seurassa, minkä vuoksi en kaipaa ympärilleni musiik-kiskeneä. On helpompaa kun ei tarvitse verrata itseään muihin ja voi keskittyä siihen omaan juttuun.”

Kaksi levyä julkaissut Wagner kokee, että musiikinteon suhteen matka on vasta alussa. Painajaisista ja sarjamur-haajista kertovista selkäpiitä hyytävistä

lyriikoistaan tunnettu muusikko tahtoo hakea aina uusia sfäärejä, mutta liika miettiminen voi tehdä hallaa.

”Jos ryhtyy luomaan strategisesti juuri tietynlaisia biisejä, niin kokonaisuus kär-sii ja voi käydä niin, että kuunnellessa ei tunne mitään. Loppupeleissä on tietysti kysymys siitä, ketä ja mitä tarkoitusta varten musiikkia tekee.”

Muiden miellyttäminen ei tunnu sopi-

van Wagnerin pirtaan.Tulevaisuudessa Wagner tahtoo jatkaa

musiikintekoa ja keikkailua entiseen malliin, ja toivoo, että maailma ei lopu viitaten uutisvirran mukanaan tuomiin kauhukuviin. Hieman erityyppisiä kau-hukuvia uhkuvaa Wagnerin musiikkia pääsee kuuntelemaan Joensuun teatteri-ravintolassa ensi toukokuussa.

Mirel Wagner Teatteriravintolassa 20. toukokuuta.

Oman tiensä kulkijaMirel Wagner kokee, että musiikinteon suhteen matka on vas-ta alussa. Hän pyrkii kuitenkin olemaan miettimättä liikaa menosuuntaansa. - Sini-Maria Melanen, teksti & Aki Roukala, ku-va

Hannu Koutolalla on juhlavuosi. Tästä vapusta tulee 30. kerta kun hän pitää perinteikkään puheensa Alkukivillä Joensuun kampuksella. Erityisen perin-teikkään puheesta tekee se, että hän on pitänyt saman puheen joka kerta. Puhe kuuluu osaksi kirjallisuuden opiskeli-joiden ainejärjestön Täkyn tapahtumaa: Alkukivien lakittamista. Alkukivet ovat Kain Tapperin kiviteos keskellä kam-pusta.

”Aikoinaan me Riikosen Jyrkin kanssa tepasteltiin yliopiston pihalla, ja tuumittiin, että mitähän sitä tekis että mainittais. Keksimme, että pitää järjestää maailman ensimmäinen muun kuin nä-köispatsaan lakitus”, hän muistelee.

Joulurauhan julistaja, Turun kaupun-gin pitkäaikainen kaupunginkansleri jäi eläkkeelle jo viime vuosikymmenellä, joten Koutolalle näyttää lankeavan

pisimpään Suomessa samaa juhlapuhetta pitäneen titteli.

”Olen ollut asian tiimoilta yhteydessä Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkaseen. Hän pitää nyt joulu-rauhanjulistuksen. Hänen puheensa on tietenkin paljon vanhempi, kuin minun, mutta hän on pitänyt sen vasta kolmesti. Sanoin hänelle, että jos puheenpito jän-nittää, sulla on aina vanhemman kollegan tuki”, Koutola toteaa.

Lakki, johon Alkukivet vapuksi son-nustautuvat on aikanaan tehty Tapio Hokkasen, yliopistonlehtori tätä nykyä,

johdolla. Lakin kooksi Koutola arvioi ”noin 410”. Koutola muistelee hatun kokeneen kaikenlaista. Se on ainakin kertaalleen poimittu Pielisjoesta.

”Yhden kerran kannoimme sitä Moi-lasen Tarun kellarilokerosta yliopistoa

kohti. Poliisiauto ajoi ohi, jarrutti, sytytti vilkut, ja ajoi edellämme, tehden meistä oikein virallisen kulkueen”, Koutola ker-too ja mainitsee kiitokset sille tuntemat-tomaksi jääneelle yliopiston vahtimesta-rille, joka hatun joesta taannoin poimi.

Joensuulaisen vappuperinteen merkkivuosi

Tänä vuonna Hannu Koutola saapuu pitämään Alkukivien lakitustapahtumaan juhlapuheen 30. kertaa. Puhe on pysy-nyt samana kaikki nämä vuodet. – Pasi Huttunen, teksti & Han-nu Koutolan arkisto, kuvat

”Erityisen perinteikkään puheesta tekee se, että hän on pitänyt saman puheen joka kerta.

Joensuun kampuksen vapuissa 30 vuotta samaa puhetta pitäneelle Hannu Koutolalle on lankeamassa Suomessa pisimpään samaa puhetta pitäneen titteli.

24 Uljas 4 | 29. 4. 2016

25Uljas 1 | 24. 1. 2014

ArviotMikko Joensuun upea debyytti

Mikko Joensuun levyn kristillinen viesti saattaa karkottaa potentiaalisia kuulijoita. Se on sääli, sillä pian ilmestyvä Amen I -levy on todella hyvä. Amerikkalaisen folkin tunnel-missa pohditaan elämän perusasioita. Joensuun ote musii-kintekoon on syvällinen, huolellinen, hiottu ja hänellä on tunnistettava oma ääni. Tässäpä harvinaislaatuinen, hieno debyyttilevy.

Joensuu kulkee esimerkiksi Leonard Cohenin jäljillä ja luo Cohenin tavoin sinänsä yksinkertaisilla elementeillä kauniita, koskettavia ja vahvan tunnelmallisia kappaleita. Joensuun ääni on nuori, mutta sisällöt ja sovitukset paljon kypsempiä ja syntyy vaikutelma varhaiskypsyydestä, jonkin-laisesta elämän pakottamasta aikuistumisesta - juuri sellai-sesta, josta hienoa taidetta usein kumpuaa. Levy ei kenties ole iloinen, mutta se on mietteliään toiveikas.

Levyn kannessa ihminen on yksin valkeassa tyhjyydessä ja jonkinlainen eksistentiaalisen yksinäisyyden teema tuntuu kulkevan läpi koko levyn. Pelkistetty piano- ja kitaravetoi-nen itsetutkiskelu vaatii paneutumista, mutta palkitsee. Sinkkulohkaisu Closer my God toimii kuvaavana esimakuna levystä.

Amen 1 on ensimmäinen osa kolmen levyn trilogiasta. Amen 2 ja Amen 3 ilmestyvät syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Niitä huomaa todella odottavansa. Swallow the Sun julkaisi trilogiansa Songs From the North I, II & III kertaheitolla. Tämäkin olisi sen varmaan kestänyt.

Mikko Joensuun Amen 1 julkaistaan 6. toukokuuta.

Kouvolalaisen Lasten hautausmaan pian ilmestyvä toinen levy jatkaa bändin nimeä kantavan esikoisen viitoittamalla tiellä. Tyylinä on edelleen melankolinen, runolli-

nen ja laadukas iskelmällinen rock.Auton takapenkillä vietettiin aikaa jo esikoislevyllä

ja nytkin siellä juodaan kaljaa. Lisäksi tupakoidaan sa-laa (tietenkin hautausmaalla), rakastutaan ja kuolema ja sota ovat koko ajan läsnä. Nuoruuden katkeransu-loisesta ja rappioromanttisesta asusta löytää varmasti hyvin moni iltaöisten kaupunkien katuja teinivuosi-naan kuluttanut ja toriparkeissa seisoskellut nuori aikuinen samaistumispintaa.

Lyriikoissa hypätään kuitenkin keskisuuren kau-pungin arjesta myös maagisen realismin puolelle ja avataan ikkuna vielä oudompiin tunnelmiin: maalail-laan unenomaista kuulokuvaa kansakunnan kollektii-visesta muistista, jossa sota on koko ajan läsnä. Tässä

hetkessä se on kenties vielä vähän enemmän läsnä kuin vielä joitakin vuosia sitten.

Levyn maalaama ajankuva on tarkkanäköinen ja kiehtova. Kappaleiden kertoja tuntuu operoivan jossain toivon ja toivottomuuden dikotomian tuolla puolen. Vallankumousta ei ainakaan aukikirjoitetusti haudota.

Bändin tyyliin ei kuulu mitenkään brassailla virtu-ositeetilla, mutta taitoa ja musiikillista älyä löytyy sii-nä määrin, että periaatteessa yksinkertaiset, paikoin hyvinkin iskelmälliset biisit pysyvät kiinnostavina.

Merkittävästä uudistumisesta tai muutoksesta ei Lasten hautausmaan kakkoslevyn kohdalla voi puhua, mutta vielä hiukan laadukkaampaan suuntaan bändi on tuotantoaan esikoisestaan vienyt.Lasten Hautausmaan II julkaistaan 20. toukokuuta. Bändi keikkailee

Henry’s Pubissa Kuopiossa 29. huhtikuuta ja La Barressa Joensuus-

sa 7. toukokuuta.

Progeyliannostus 70-luvultaLiisankadun studioilla Helsingissä ramppasi 70-luvun alussa toinen toistaan kiinnostavampia artisteja soittamas-sa yleisön edessä äänitettyjä studiokonsertteja. Konseptin kehittäjä Erkki ”Unde” Lehtola ja häntä hommassa seu-rannut Jake Nyman kutsuivat esiintymään nipun progres-siivisen rockin ja jazzin kiinnostavimpia nimiä.

Nyt Svart Records julkaisee vuosien 2016 ja 2017 aikana lähes kaikki Liisankadulta säästyneet konserttinauhoituk-set. Ensimmäinen, maaliskuun alussa julkaistu satsi piti sisällään Wigwamia, Taivaanvuohta, Unisono Quartettia, Taivaantemppeliä, Tasavallan Presidenttiä, Jukka Hauru & Superkingsiä, Jukka Tolonen Ramblin’ Jazz Bandia ja KOM Quartettia. KOM Quartet äänitettiin vuonna 1975, mutta 1973.

Tässä kahdeksan vinyylin tai neljän cd:n nipussa riittää kuunneltavaa ja pureksittavaa pitkäksi hetkeksi. Wigwamil-ta on mukana esimerkiksi kiehtova tulkinta John Lennonin Imaginesta. Todellinen kulttuuriteko Svartilta.

Hämmentävää örinäprogeaYllätys oli melkoinen kun pisti Convulsen uuden levyn soimaan. Bändin edellinen levy Evil Prevails (2013) oli var-sin puhdasoppista vanhan liiton kuolemaheviä, mutta nyt tarjolla onkin levyllinen psykedeelistä progeilua, jossa kuo-lemahevistä muistuttaa enää lähinnä murinalaulu. Ratkaisu on rohkea, eikä välttämättä huono. Levy on kiinnostava ja kiistattomalla taidolla tehty.

Murinalaulun ja happohöyryisen progeilun ristiriita kasvaa silti välillä hyvin suureksi ja on pakko todeta, että vaikka suunta on kiinnostava, ei tämä pääse esimerkiksi Amorphiksen vastaavalaisten tuotosten tasolle. Palaset eivät kovasta yrityksestä huolimatta aivan loksahda.

Jos bändi jatkaa tällä linjalla, niin palaset todennäköi-sesti loksahtavat ja sitten ollaankin erittäin hyvän musiikin äärellä.

Arviot: Pasi Huttunen

Synkkä, hieno ajankuva

Lasten hautausmaan ei kakkoslevyllään voi väittää juuri uudistuneen, mutta yhteiskunnan kollektiivista tunnetilaa peilataan synkän kauniisti. Rappioro-manttisesta arjesta liikutaan maagiseen realismiin ja takaisin. – Pasi Huttunen, teksti & Antti Pitkäjärvi, kuva

Ilja Teppo Yhteisön, eli muun muassa Kaukola-sipartiosta tutun Ilja Tepon sooloprojektin 22. huhtikuuta julkaistu esikoislevy on ilahduttavaa kuultavaa. Hienovaraisesti folk-sävyjä mukaan

värittävä poplevy, jossa seikkaillaan ennakkoluulotto-masti vähän siellä sun täällä. Välillä päädytään loista-viin hetkiin ja välillä pakka menee aika sekaisin. Levyn nimikin on tähän harhailuun sopivasti Kokematon kulkuriksi.

Tietynlainen vaikeasti määriteltävä joensuulai-suus huokuu levystä. Samoja tyylejä ja sävyjä löytyy esimerkiksi Sebastian Leinolta, Ville Karttuselta ja esimerkiksi Ville Härkösen eri projekteilta.

Levyn aloitusbiisi Mene, koe, näe tuo tosin ensim-mäisenä mieleen Samuli Putron, mutta kyseessä ei onneksi ole mikään pastissi. Biisi nousee levyn parhaimmistoon aivan muista syistä kuin samuliput-

romaisuudestaan johtuen.Koko levyn skaala on hyvin laaja. Ehkä liiankin laa-

ja. Teppo tuntuu ahkerasti etsivän vähän joka suun-nasta ja löytääkin paljon. Vähän hiotumpi, ehjempi kokonaisuus olisi ollut vahvempi, mutta hyvä näinkin.

Pasi Huttunen

Etsivä löytää liikaakin

Artisti kampuskaupungissa!Demot sun muut: toimitus@uljas.net

25Uljas 4 | 29. 4. 2016

Kari Peit-samon levytysura käynnistyi vuonna 1977 kappaleella Kauppaopis-ton naiset. Sen jälkeen hän on

levyttänyt 852 biisiä ja tuleva, kesäkuussa ilmestyvä albumi on järjestyksessään Peitsamon 68. levy. Kaikki sanoitukset ja lähes kaikki sävellykset ovat Peitsamon omia. Keikoilla kuultava repertuaari on pienempi, noin 150 kappaleen laajui-nen, mikä sekin on mittava ohjelmisto. Joensuussa Peitsamo esiintyi viimeksi huhtikuun alussa Kerubin synttäreillä. Yksin esiintyvän Peitsamon keikat eivät ole perinteisiä rock-keikkoja, jossa bändi soittaa biisin kerrallaan ja yleisö taputtaa välissä, vaan parhaimmillaan musiikillis-verbaalisia ilotulituksia, joissa yleisön aktiivisuudella on tärkeä rooli.

On hyvin poikkeuksellista, että artisti kyselee yleisöltä biisitoiveita ja juttelee yleisölle mukavia pitkiäkin pätkiä keikan dynamiikan niin salliessa. Peitsamo saattaa tarinoida biisien taustoista esiin-tymisen lomassa ja kertoa muutaman vitsinkin sopivalle tuulelle sattuessaan. Sanon hänelle keikkojen lähestyvän välillä jopa stand-up –komiikkaa, minkä Peitsamo kiistää:

”En pidä itseäni hauskana. Kun on lavalla ollessaan läsnä, tulee usein huvit-tavia ja kutkuttavia tilanteita. Keikoilla on hauskoja, absurdejakin sattumuksia, jotka saattavat kerralla muuttaa esiin-tymisen saamaa suuntaa. Koomiset tilanteet syntyvät näin.”

Olen nähnyt toistakymmentä Peitsamon keikkaa ja huomannut, kuinka tietoinen hän on yleisöstään. Peitsamon mielestä on tärkeää, että artisti on keikan pomo ja hän saattaakin ajaa kesken keikan esimerkiksi äänekkäästi muista asiois-

ta juttelevat ihmiset yleisön joukosta sivummalle. Peitsamon mukaan tämä on yleisön kunnioittamista: kaikilla on oltava mahdollisuus keskittyä keikkaan. Vuorovaikutus yleisön kanssa ei ole help-po laji ja Peitsamonkin ammattitaito on kehittynyt vuosikymmenien keikkailun myötä.

Yleisön huomioon ottaminen on Peitsamolle tärkeää siksikin, ettei hän oikeastaan koskaan kieltäydy tarjotusta keikasta. Kun soittaa Helsingin rock-baareissa, syrjäkylien pubeissa, kirkoissa ja häätilaisuuksissa, eivät keikat voi olla veljiä keskenään. Peitsamon fanikunta tuntee hänen tuotantonsa ja tapansa esiintyä, mutta keikoilla on aina myös ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet kuin kor-keintaan Kauppaopiston naiset. Peitsamo kuitenkin nauttii tästäkin keikkailun elementistä:

”Erilaiset yleisöt luovat tietynlaisen riskin, joka on kiinnostava elementti. Pidän siitä, että keikalla voi tapahtua mitä tahansa. Yleisönkin on keskityttävä esiintymiseen intensiivisemmin kun tapahtumia ei voi etukäteen ennustaa. Moni pitkän linjan bändi on taantunut instituutioksi, jonka keikalla ei voi enää tapahtua mitä tahansa. Se ei ole rock ’n’ rollia.”

Peitsamo jakaa usein tuotantonsa kahtia: siniseen ja mustaan kauteen. Sininen kausi käsittää Love Recordsin vuodet 1977-1979, musta kausi kaiken muun. Peitsamon mukaan jaottelussa on kyse paitsi siitä, että Love Recordsilla Atte Blom antoi hänelle täysin vapaat kädet tehdä musiikkia, myös siitä, että sii-hen aikaan hän ei ollut vielä tietoinen itsestään artistina. Hänellä ei myöskään ollut vielä käsitystä, millaista on mu-siikin esittäminen elävälle yleisölle. Tällaisessa turvallisessa ympäristössä ja itsetiedottomuuden tilassa syntyi hyvin henkilökohtaisia biisejä, luotauksia oman psyyken syvyyksiin:

”Minulle kehittyi kummallisen

estoton tapa tehdä biisejä oikeastaan ilman minkäänlaista sosiaalista filtte-riä. Jälkeenpäin olen ihmetellyt, kuinka oikein pystyin niin henkilökohtaiseen ilmaisuun. Enää se ei onnistuisi. Mustalla kaudella biisien rakenteet ja teemat ovat ainakin hieman perinteisempää rock-ilmaisua.”

Peitsamon tyylin voisi määritellä

vaikkapa avantgardistiseksi folk-funk-country-gospel rockiksi, tai sitten yksinkertaisemmin vain rock ’n’ rolliksi. Joka tapauksessa musiikki on mahtavaa ja aivan jokaisen olisi syytä todistaa elämäs-sään ainakin yksi Kari Peitsamon esiinty-minen. Useita kertoja uransa lopettaneen Peitsamon uusi albumi ilmestyy kesä-kuussa. Jäämme odottamaan.

Rokkari &

taiteilijaSuomen kaikkien aikojen tuotteliain, ja toimittajan mielestä taiteellisesti korkeatasoisin, artisti Kari Peitsamo puhuu tuo-tantonsa lisäksi roolistaan esiintyjänä, viihdyttäjänä ja taitei-lijana. – Pietari Akujärvi, teksti

26 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Rugbyvalmentaja Steve Peaken ja Duncan Wolfin mukaan Englannista Suomeen rantautunut laji sopii suomalaiselle.

”Rugby on kuin jää-kiekkoa nurmikolla. Siinä on samanlaista rajuutta ja fyysisyyttä”, Peake ja Duncan kertovat.

Molemmat valmentajat aloittivat rugbyn kotimaissaan ennen kouluikää. Karjalan Rugby Joensuu- joukkue perus-tettiin 2011 ja siihen kuuluu sekä miehiä että naisia.

”Suomeen muutettuani etsin netistä rugbyn harrastajia. Ensimmäiset pari vuotta olivat hankalia: pelaajia ei ollut tarpeeksi, sillä laji oli liian uusi ja vieras. Viime vuosina lajista on tullut suositum-pi”, Peake kertoo. ”Viime vuoden World Cup on lisännyt suosiota ja näkyvyyttä”, Wolf lisää. ”Toivotaan, että saamme tulevaisuudessa muodostettua erillisen naistenjoukkueen”, Wolf kertoo.

Pohjimmiltaan rugby on fyysinen laji, jossa tavoite on viedä pallo kentän toiseen päähän.

”Se on kuin jalkapalloa, mutta palloa kuljetetaan käsin. Rugby on taktinen laji, jota voi pelata eri tavoilla. Meidän jouk-

kueelle taktisuus ei ole erityisen tärkeää, mutta ylemmillä tasoilla sen vaatimus lisääntyy”, valmentajat kertovat. ”Verrat-tuna muihin Suomessa pelaamiini urhei-lulajeihin rugbyssa joukkue tekee yhdessä enemmän asioita ja joukkuehenki on erilainen. Ehkä se johtuu siitä, että kun saa turpaan kentällä, toveruuden tunne vahvistuu”, Wolf sanoo. ”Yritämme viet-tää aikaa yhdessä treenien ulkopuolella-kin. Pidämme saunailtoja suomalaiseen tyyliin”, Peake kertoo.

Pelaajaltaan rugby vaatii fyysisyyttä, koordinaatiota ja kommunikaatiota.

”Vaikka useimmiten viestintä onkin huutamista ja kiroilemista”, Peake let-kauttaa.

Rugbyssa kentällä on viisitoista ja vaihtopenkillä enimmillään kahdeksan pelaajaa.

”Tällä hetkellä pelaamme pienemmäl-lä kokoonpanolla. Tänä vuonna tavoittee-namme on päästä divisioonan loppuot-teluun. Yritämme myös saada enemmän pelaajia joukkueeseen. Isommalla tiimillä pelaaminen on helpompaa, sillä aina joku on sairas tai lomalla”, Peake kertoo.

Moni kokee rugbyn väkivaltaisena lajina.

”Mutta eikö se ole rugbyssa parasta?”

Wolf letkauttaa. ”Tässä lajissa on harvi-nainen mahdollisuus laillisesti taklata toinen ihminen niin kovaa kuin pystyy. Kun päättää pelata, täytyy pelata täysillä, sillä muuten tulee ongelmia. Rugby on te-hokasta urheilua. Moni pelaajistamme ei käy salilla lainkaan. Nopeus ja voima kas-vavat itsestään harjoittelun myötä. Isosta koosta on pelaajalle hyötyä, mutta myös pienikokoinen voi olla hyvä pelaaja.”

Rugbya harjoittelemaan pääsee, kun ilmestyy harjoituksiin.

”Tarkkailemme uutta pelaajaa pari viikkoa ja sen jälkeen määräämme hänelle pelipaikan. Vaikka olemme kilpaile-va joukkue, kaikkien pelaajien ei ole pakko kilpailla. Jotkut ovat mukana vain harjoittelemassa. Kauden alkuvaihees-sa keskitymme tekniikkaan ja kunnon kohottamiseen, myöhemmin pelitaktiik-kaan”, valmentajat kertovat.

Myös joukkueen pelaajat kiittävät ryhmähenkeä.

”Rugby on joukkuelajina sikäli mukava, että siinä tarvitaan kaikenlaisia pelaajia. Olit iso tai pieni, nopea tai hidas, kaikille löytyy paikka. Lajissa on kontak-tia ja haastetta. Myös hyvä ryhmähenki imaisi mukaansa”, pelaajat Jani Kuokka-nen ja Olli Räsänen kertovat.

Rugbyssa yhdistyy rajuus ja toveruus

Miten mukaan?

Sekä Kuopiosta että Joensuusta löytyy omat rugby joukkueensa. Molemmat rekrytoivat uusia lajista kiinnostuneita.

Karjalan Rugby Joensuun harjoitukset maanantaisin klo 22–23 ja perjantaisin klo 20.30-21.30 Koillispuiston tekonurmel-la. Rugbyn peruskurssi alkaa toukokuun alussa, lisää tietoa Facebookissa hakusa-nalla ”get into rugby”. Kurssi on ilmainen ja avoin yli 16-vuotiaille miehille ja naisille. Aiempaa kokemusta ei tarvita.

Listätietoa Facebookista ja nettisivulta karjalanrugby.fi

Kuopion Rugby Clubilla ja joukku-eet niin miehille kuin naisille. Aikuisten joukkueisiin miesten ikäraja on 17 vuotta ja naisten 16 vuotta. Aiempaa kokemusta ei tarvita, sillä lajin perusteisiin tutustutaan treeneissä.

Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä ja saapumalla harjoituksiin. Kotikenttänä toimii kesäisin Puijon stadionin nurmikent-tä osoitteessa Suurmäentie 8. Lisätietoja osoitteessa kuopiorugby.fi

Taktinen rugby kasvattaa suosiotaan myös Suomessa. Joensuulaisen rugby-joukkueen valmentajat ja pelaajat pitävät lajista sen fyysisyyden ja sosiaalisen ilmapiirin vuoksi. Myös Kuopiossa on ollut joukkue jaloillaan jo vuodesta 2011. – Niina Turunen, teksti & Samuli Kuittinen, kuva

Kainalo | Tuumasta toimeen

27Uljas 4 | 29. 4. 2016

KenguruMEININki

nallekoplaMALTTI & VALTTI

LIPUT: pe 30 € /HLÖ (40 €) • la 40€ /HLÖ (50 €) su 7 € /HLÖ (9 €) • 2 päivän lippu (pe-la) 65 € /HLÖ (85 €) osuuskaupparock.fi

su 19.6. OKR for Kids

yöroope salminen & koirat

Jari sillanpää erin

popeda

ELASTINENneljänsuora teflon brothers

disco inferno joku paikallinen bändi

OKR for KidsOKR for KidsOKR for Kids

yöELASTINENELASTINEN

neljänsuora

OKROKRo s u u s k au p pa r o c k 2 0 1 6

OOOOO17.–19.6.2016 Sirkkalanpuisto, Joensuu

pe & la k-18

PeeÄssän opiskelijaedut

ISOMPI JUOMA & RANSKALAISET NORMAALIHINTAISEN ATERIAN OSTAJALLE

(Voimassa su-to)

BUFFAOPISKELIJOILLE

8,50 €(Voimassa ma-su)

LASKUN LOPPUSUMMASTA -10%

(Voimassa ma-su)

Näytä opiskelijakorttia ja herkuttele!

Á LA CARTE ANNOKSISTA -10%

(Voimassa su-to)

Kuopio | Iisalmi | Varkaus

ERIKOISKAHVEISTA-10%

(Voimassa su-to)

Opiskelija edut ovat mainittuina aikoina voimassa 31.5.2016 saakka. Etu on henkilökohtainen ja sen saa opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja alennuksiin

Katso tarkemmin eduista:

RAFLAAMO.FI

28 Uljas 4 | 29. 4. 2016

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Kerhot kampuksilla ISYY:n lihalla

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14

Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNA

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Paula Mitchell

Olen Riitta Sahlstén ja toimin Joensuun kampuksen

kv-sihteerinä. Hoidan paljon myös asiakaspalvelua

ISYY:n toimistolla. Kv-sihteerin työssä ei koskaan tiedä mitä

tulee eteen - joka päivä odotettavissa on mielenkiintoisia

kohtaamisia opiskelijoiden kanssa. Kv-sihteerinä työnku-

vaani kuuluu kaikki, mikä liittyy kansainväliseen liikkuvuu-

teen, mutta ennen kaikkea saapuvien kv-opiskelijoiden

palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuva kehittäminen.

Tänä vuonna omalla sektorillani ajankohtaista

on maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen

koulutusjärjestelmään sekä kv-opiskelijoiden suomen

kielen opintoihin ja työllistymiseen panostaminen. Lisäksi

teen tiivistä yhteistyötä kv-kerhojen eli ESN Joensuun ja

Finnish Friend Clubin kanssa. Vuoden 2016 työhön liittyvä

suurin toiveeni oli, että lukukausimaksuja EU- ja ETA-

maiden ulkopuolisille opiskelijoille ei otettaisi käyttöön.

Valitettavasti toiveeni ei toteutunut. Parasta työssäni ovat

ihmiset. Kv-opiskelijat tekevät Joensuusta paremman

paikan elää. He tuovat mukanaan positiivista energiaa,

väriä, hyvää pöhinää ja uusia ideoita. Sen lisäksi minulla

on huippuihanat työkaverit.

Suomalaisille opiskelijoille haluan lähettää sellaisia

terveisiä, että lähde vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille!

Se on paras päätös ikinä! Jos ulkomaille lähtö ei ole mah-

dollista, suosittelen kotikansainvälistymistä esim. ESN:n

tai Finnish Friend-toiminnan kautta. Lisätietoja voi kysellä

minulta: riitta.sahlsten@isyy.fi Unity in diversity!

IISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa Riitta Sahlstén, ISYY:n kv-sihteerinä työskentelevä iloinen ikiliikkuja.

Kuka: Kv-sihteeri

Mitä: Kv-sihteeri huolehtii eng-

lanninkielisestä tiedottamisesta,

kv-opiskelijoiden edunvalvonnasta,

vapaa-ajan ohjelman järjestämi-

sestä sekä yhteydenpidosta Itä-

Suomen yliopiston kv-palveluihin

ja muiden ylioppilaskuntien

kv-sektoreihin.

Missä: Joensuun kampuksella

Riitta Sahlstén

Kuopion Intellektuelli Vapunedistämisseura,

tuttavallisemmin KIVES, näki päivänvalon vapun

alla maaliskuussa 2015. Matkalla ISYY:n 5-vuotis

vuosijuhlille, muutamat kuopiolaiset ainejärjes-

töaktiivit keksivät senhetkisessä luovassa mielentilassaan

konseptin poikkitieteellisestä vappupassista, josta sittemmin

kehitettiin Wabubasi. Wabubasia tuottamaan ja Wappusitse-

jä järjestämään perustettiin KIVES, jonka tarkoituksena on

edistää poikkitieteellisesti wappukulttuuria ja wapputoimin-

taa Kuopion kampuksella. Kerhoon tuli mukaan ainejärjestö-

aktiiveja lähes kaikista ainejärjestöistä. Wabubasista tuli

sinä vappuna hurja someilmiö ja se teki Kuopion Wapusta

poikkitieteellisemman ja tavoitteellisemman.

Tänä herran vuonna 2016 KIVES:n aktiivien määrä

kasvoi kaksinkertaiseksi. Näiden huippujen ihmisten voimin

KIVES järjesti tänä wappuna ainutlaatuiset ja ikimuistoiset

500 hengen Torisitsit ja tuotti jälleen kovasti odotetun

Wabubasin. Lisäksi KIVES huolehti wabumielen ylläpidosta

ainejärjestöjen ja ISYY:n vapputapahtumilla.

Oletkin kenties ihmetellyt, miten tähän mystiseen

seuraan pääsee mukaan? KIVES toivottaa vuoden ympäri

tervetulleeksi uusia, hauskanhakuisia ja nohevia tyyppejä.

KIVES ei ole tähän asti ollut aktiivinen wapun ulkopuolella,

mutta mikäli saamme paljon uusia tyyppejä syksyksi,

voidaan syksylläkin huolehtia siitä, että wabu ei lobu. Jos

haluat järjestää kaikenlaista kivaa ja siinä ohella pitää itsekin

hauskaa mahtavassa porukassa, niin laitahan meille viestiä

(esim. Wabubasi:n FB-pagessa) tai nykäise meitä KIVES-

läisiä hihasta (meidät tunnistaa tänä vappuna vihreistä

t-paidoista) ja tervetuloa joukkoon!

KIVES toivottaa kaikille oikein riemukasta ja tavoitteel-

lista vappua!

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Kansainvälisten asioiden sihteerin jokainen työpäivä on erilainen Kuopion Intellektuelli Vapunedistämisseura –

KIVES on poikkitieteellisen vapun pioneeri

Vappua juhlitaan jälleen railakkaasti ja raivoikkaasti kaikilla ISYY:n kampuksilla Joen-suussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Vapun tapahtumat ovat perinteisesti sijoittuneet useammalle päivälle ja niin tänäkin vuonna.

Vappuun kuuluvat olennaisesti sekä ylioppilaskunnan järjestämät vappuaaton tapahtu-mat että ainejärjestöjen omat tapahtumat.Hyppää mukaan juhlintaan, vedä haalarit niskaan, serpentiiniä kaulaan ja ylioppilashattu päähän, ja ota akateeminen vappu haltuusi!

Ohjelmat myös netissä www.isyy.fi ja Facebookissa!

TAPAHTUU

ISYY:n vappu tulee taas! Kaikki kampukset

Vappu

4.5. ISYY:n kampustoimistot palvelevat 10-13

5.- 6.5. ISYY:n kampustoimistot ovat suljet-

tuina

17.5. Flooran päivä (ISYY:n kampustoimistot

ovat suljettuina)

30.5. Savonlinnan kampustoimisto sulkeutuu

kesän ajaksi

16.6. ISYY:n Kuopion ja Joensuun kampustoi-

mistot sulkeutuvat kesän ajaksi

1.8. ISYY:n Kuopion ja Joensuun kampustoi-

mistot avautuvat

14.8. Savonlinnan kampustoimisto avautuu

Joensuu

29.4. Savo-Karjala Excursio

30.4. Vappuleijonan Metsästys

30.4. Vapun vastaanotto alkaa Carelialla

klo 15

7.5. Mahdollisuuksien tori Taitokorttelissa

7.5. Opintotukikoris

10.5. Unelmien liikuntailtapäivä

14.5. ESN Colour Festival

Kuopio

29.4. Savo-Karjala Excursio

30.4. Vapun vastaanotto alkaa torilla kello

17.45

5.- 6.5. ISYY:n toimistot kiinni

- 7.5. ESN KISA Day Trip: Koli

National Park

7.5. Kuopion pyöräkulkue 2016 Kuopion

torilla

10.5. Unelmien liikuntailtapäivä

12.5. Snellmaninpäivän tervehdys Snellmanin

puistossa

17.5. Floran päivä

Savonlinna

30.4. Vapun vastaanotto alkaa kello 16

kampuksella

1.5. Vappubrunssi

17.-18.5. Kampustoimisto suljettu

23.-24.5. Kampustoimisto suljettu

30.5.-14.8. Savonlinnan kampustoimisto

kesätauolla

Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta!

isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

Tapahtumat

29Uljas 4 | 29. 4. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paik-ka. Suluissa kirjainten määrä.A) Jeanne d´Arc oli varsinainen pa ______ ami kun hänet roviolla kerettiläisenä poltettiin.(6)B) Foie gras on ranskalainen p ______ utinto. (6)

Mikä romaani koostuu päähenkilön kirjoittamista kir-jeistä, joissa hän kuvaa elämäänsä Wahlheimin kylässä? Hän rakastaa Lottea, saa toimen valtion virkamiehenä mutta palaa takaisin kylään. Lotte onkin naimisissa Albertin kanssa, ja päähenkilömme tahtoo kuolla:

”Hyvästi! En näe tälle muuta vapautusta kuin haudan…. Kantani on…luja ja vahva: minä tahdon kuolla.”

Hän surmaa itsensä. Teos vaikutti Sturm und Drang-liikkeeseen sekä romantiikan kirjallisuuteen. Sen uskottiin aiheuttaneen itsemur-ha-aallon onnettomasti rakastuneiden nuorten keskuudessa. Ehkäpä hieman virheellisesti; todisteet eivät ole vakuuttavia. Kirjoittajasta tuli alansa wunderkind ja julkkis jo elinaikanaan. Nimeä tekijä ja teos.

1) Thomas Mann: Tristan. X) Klaus Mann: Mefisto. 2) Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset.

Mikä valtio syntyi vuonna 963 kreivi Sigfridin lunastaes-sa Trierin Pyhän Maximin luostarille kuuluneen linnan rauniot? Se jakautuu kahteen alueeseen: pohjoisessa on Oesling – maan keski- ja eteläosassa on Gutland eli ”Hyvä maa”. Korkein kohta on 558 m korkea Burgplatz.

Sen talous on keskittynyt terästeollisuuteen, joka vastasi 1960-lu-vulla 80 % maan viennistä. Pankkitoiminta on nykyisin merkittävä. Vuonna 2010 maassa oli sen saatanasti pankkeja, kaikkiaan 149. Muun muassa erään wanna be-aatelisen ännällä alkava, joka on neuvonut asiakkaitaan: Panamaan, niin että nuppi tutisee! Maa oli perustamas-sa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä. Vuonna 1957 perustajajäsenenä allekirjoittamassa Rooman sopimusta, jolla luotiin EEC.

1) Monaco. X) Luxemburg. 2) Andorra.

Kuka on ensimmäinen pääosa-Oscarin saanut afrikka-lainen? Näyttelijän isällä oli ranskalaisia hugenottijuuria ja äidillä saksalainen sukutausta. Hän puhuu äidinkie-lenään afrikaansia, toisena kielenä englantia. Hänellä on myös Yhdysvaltain kansalaisuus. Oscar-roolihahmo

oli puolestaan suomalaissukuinen sarjamurhaaja, joka teloitettiin vuonna 2002.

1) Charlize Theron. X) Sigorney Weaver. 2) Demi Moore.

Magalhães kuoli huhtikuussa 1521 Filippiineillä. Hänen alaisensa Juan Sebastián Elcano saattoi ensimmäi-sen maailmanympäripurjehduksen loppuun. Kuka oli järjestyksessä toinen eurooppalainen maapallon ympäripurjehtija? Itse asiassa ensimmäinen tällaista

retkikuntaa johtanut kapteeni, joka aloitti ja saattoi purjehduksen loppuun. Maansa suurimpia merisankareita; espanjalaisille emäkonna ja sotarosvo, jonka nimi yhdistettiin lohikäärmeeseen.

1) Walter Raleigh. X) Marco Polo. 2) Francis Drake.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 32.

Mitä yhteistä on kehruu-jennyllä, pesukoneella, junamaatilla ja Uberilla? Ne ovat kaikki – anteeksi ruma sana – innovaatioita. Ne

ovat keksintöjä, jotka ovat osaltaan auttaneet teknologista kehitystä eteenpäin, maksimoineet tuotantoa ja yleisesti ottaen tehneet ihmiselä-mästä mielekkäämpää. Innovaatioiden luontee-seen kuuluu olennaisesti myös se, että ihmisen aikaisemmin tekemä työ korvataan teknisellä prosessilla. Näin ollen ihmisillä kuluu vähem-män aikaa työntekoon ja vapaa-aika lisääntyy. Ihmisellä on enemmän aikaa vietettäväksi rakkaidensa kanssa ja enemmän aikaa kehittää itseään harrastusten parissa. Ainakin teoriassa.

Käytännössä homma ei kuitenkaan mene ihan noin, koska elämme – anteeksi toinen ruma sana – kapitalismissa. Kun kone korvaa ihmisen meidän talousjärjestelmässämme, ei tämä va-paudu työstään tekemään jotain mielekkäämpää, vaan menettää toimeentulonsa ja joutuu järjes-tämään itselleen muuta työtä henkensä pitimik-si. Ihmisen korvannut kone kuitenkin raksuttaa edelleen voittoa omistajalleen, jonka ei tarvitse enää maksaa työntekijälle palkkaa. Lisäksi kone tekee työnsä ihmistä tehokkaammin. Lopputu-loksena on puhdasoppinen marxilainen kuvio, jossa pääomat kasaantuvat tuotantovälineiden omistajille, ja muille on luvassa työttömyyttä ja köyhyyttä.

Paljon parjattu Sipilän hallitus on kesällä istunut virassaan vuoden päivät. Hallitus tavoit-telee ohjelmassaan sekä uusien innovaatioiden keksimistä että kokonaistyömäärän lisäämistä.

Päämäärät kuulostavat skitsofreenisilta, koska innovaatioiden perusolemukseen kuuluu, että ne nimenomaan vähentävät ihmisten teke-män työn määrää. On siis tehtävä valinta: Joko tehdään enemmän työtä, tai sitten keksitään keinoja korvata ihmisen tekemä työ. Molempia ei voi saada. Koska on vuosi 2016 eikä kelloja voi asettaa kulkemaan takaperin, on innovaati-oiden kehittäminen ainoa järkevä ratkaisu. Se tarkoittaa myös työmäärän vähenemistä ja yhä suurempaa työttömyyttä.

Nykypolitiikasta tekee erityisen järjetöntä se, että hallitus leikkaa sosiaalietuuksia ja julkisia palveluita, vaikka kehitys puskee yhä useampia ihmisiä niiden asiakkaiksi. Pakettiautomaatit, itsepalvelukassat ja verkkokaupat ovat tehneet elämästämme helpompaa, mutta ne ovat myös ajaneet ihmisiä työttömiksi ja markkinataloudel-le tarpeettomiksi. Koska paluuta menneeseen ei enää ole, on luovuttava työllisyyden maksimoin-nin tavoitteesta ja lopetettava hyvinvointiyhteis-kuntamme rapauttaminen. Kaikille on taattava riittävä toimeentulo perustulon muodossa, ja ihmiselle jäävää työtä on jaettava työikäisten kesken. Koulutusleikkaukset on peruttava, ja ih-misille on järjestettävä enemmän mahdollisuuk-sia sivistää itseään lisääntyneellä vapaa-ajallaan.

Näillä sanoilla tahdon toivottaa kaikille Uljaan lukijoille oikein hyvää vappua, työväen ja opiskelijoiden juhlaa.

Toivo HaimiPanee parastaan katsoessaan yhteiskuntaa

ja kulttuuria kieroon.

Turhaa työtä

Kolumni | Integrity

Sanna Hukkanen | Korpi

30 Uljas 4 | 29. 4. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastakset sivulla 32.

LA 30.4. YONA, 10€PE 6.5. VIIKATE, 15€LA 7.5. PETRI NYGÅRD, 12€PE 20.5. DON JOHNSON BIG BAND,

10€LA 21.5. RECKLESS LOVE, SHIRAZ

LANE, 15€PE 27.5. K O R V A B O O S T I 2 0 1 6 : EEVIL STÖÖ, SAIRAS T, 10€LA 28.5. K O R V A B O O S T I 2 0 1 6 : RAAPPANA, TOMMISHOCK

& KALIFORNIA KEKE, 10€

T U L O S S A L Ä H I A I K O I N A :

K A T S O K O K O O H J E L M A N E T I S T Ä !

AlbatrossiAlbatrossim a k a s i i n i r a v i n t o l am a k a s i i n i r a v i n t o l a

ke

sä

yö

n y k k ö n e n . a i n a s ata l

as

i ss

a.

Makasiininkatu 1, 70100 Kuopio | www.vararengasravintolat.fiwww.ravintolaalbatrossi.fi | RavintolaAlbatrossi

K20

PE 29.4. Alba Bailaa Sata LasissaLA 30.4. Alban vappubileetKE 4.5. Helatorstain Aaton Bileet LA 14.5. Live: Basic Element PE 3.6. Live: Pandora KE 8.6. KESKIVIIKKO AVAJAISET

Live: Spekti (K18)KE 15.6. KESKIVIIKKO Live: Lyömättömät (K18)TO 16.6. Iskelmä Torstai Live: Taikakuu KE 22.6. KESKIVIIKKO (K18)PE 24.6. Alban Perinteinen

Juhannus LA 25.6. Alban Perinteinen

Juhannus TO 30.6. Iskelmä Torstai Live: YölintuKa

tso ko

ko ke

sän o

hjelm

a neti

stä!

Tulossa lähiaikoina:

#VainAlbaJutut

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NETENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

31Uljas 4 | 29. 4. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: kanada ateena 2 X 1 2

Joensuu • 15.-17.7.2016 #kesänparasviikonloppu

Ismo Alanko \ Vesala \ Elastinen \ Stig \ Eevil Stöö \ Saimaa \ Maj Karma \ Timo Lassy Band \ AuroraAnna Puu \ Ruger Hauer feat. Regina \ Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana \ Scandinavian Music Group

Death Hawks \ Tryer \ Gasellit \ Tippa-T \ Tähtiportti \ Shiraz Lane \ Musta Risti \ View \ Tiisu \ Lopunajan miesIhana Leijona \ Juice Normaali \ Jeremy Folderol \ Lasten Hautausmaa \ Robert Pehrsson’s HumbuckerSWE

Teksti-TV 666 \ The Mutants \ Kumikameli \ Kesä \ Kohti Tuhoa \ Särkyneet \ Rusto + more!

Ellie GouldingUK \ VolbeatDK \ Cheek \ The 1975UK \ SkeptaUK \ PropagandhiCAN

Paradise LostUK \ TesseracTUK \ HakenUK \ Frank Carter & RattlesnakesUK

Wolf AliceUK \ SANNI \ Antti Tuisku \ Amorphis \ Stam1na \ MoonsorrowJVG \ Olavi Uusivirta \ J. Karjalainen \ Paperi T \ Chisu

Lippuvaihtoehdot: 2 pv 98 € \ 1 pv 69 €Premium 2 pv 151 € \ Sulo-klubi 32 €

Ennakko: Levy-Eskot \ CarelicumPrisma Joensuu \ Tiketti \ Lippupiste

ilosaarirock.fi@ilosaarirock

Liput myynnissä!

32 Uljas 4 | 29. 4. 2016