Embed Size (px)
DESCRIPTION
Musiikin aikakauslehti
Citation preview
Musiikin opetustilojen suunnitteluopas on valmis
Folk DC -hanke
Musiikkia Sambiasta
Koulujen Musiikinopettajat ry Skolornas Musiklärare rf 10 €
3/2012
MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI
21st EAS ConferenceISME European Regional Conference
“The Reflective Music Teacher”February 13-16, 2013
Lemmensinstituut, Leuven, Belgiumwww.eas-music.org/eas2013
UNISONOmusiikkikasvatuksen
Numero: 3/2012
Julkaisija:Koulujen Musiikinopettajat ry
www.koulujenmusiikinopettajat.fi
Päätoimittaja:Frida Ylönenpuh. 044 353 [email protected]
Tässä numerossa avustivat:Tuula KotilainenTimo KovanenKati Turtiainen
Kannen kuva:Frida Ylönen
Ilmoitusmyynti:050 5611393
Taitto:Frida Ylönen
Toimitus:Koulujen Musiikinopettajat ryNahkahousuntie 5, 00210 [email protected]
Tilaushinnat:Suomi 36 €, Pohjoismaat 40 €,muut 40 €. KMO:n jäsenilleUnisono sisältyy jäsenmaksuun.
Osoitteenmuutokset:[email protected]
ISSN 1458-7645
Ilmestymisaikataulu 2012:numero 1 ilmestyy viikolla 9Aineisto jätettävä 27.1.numero 2 ilmestyy viikolla 21Aineisto jätettävä 20.4.numero 3 ilmestyy viikolla 38Aineisto jätettävä 17.8.numero 4 ilmestyy viikolla 50Aineisto jätettävä 16.11.
sIsÄLTÖ - uNIsONO 3/2012
Pääkirjoitus 4
Opettajat suomenPISA-menestyksen tekijöinä 5
Eurooppalaisen äänimaisema-tutkimuksen näyttely 6
KMO:laisen muistitaulu 6
Tuula Kotilaisen kolumni 7
Musiikin opetustilojen suunnitteluopas on valmistunut 9
Tulossa:Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyspäivät 13
Folk DC -hanke 16
KMO:n uusi toiminnanjohtaja esittäytyy 19
Puheenjohtajalta 20
Toiminnanjohtajalta 21
Musiikkia Sambiasta 22
FourChords saa luokan musisoimaan yhdessä 24
Psst...Kaikki tämän lehden mainokset ja linkit ovat toimivia linkkejä sivustoille. Kun haluat lisätietoja lehden artik-keleista ja mainoksista, klikkaa ja ota kaikki hyöty irti sähköisestä lehdestä.
Klikkaa artikkelia, jonka haluat lukea ja pääset suoraan oikealle sivulle!
VÄrejÄ, VÄrejÄ, VÄrejÄ
Pääkirjoitus
Se olisi sitten syksy nyt. Joka toinen päivä sataa. Aurinkoisina päivinä valokin on jo kylmempää ja au-rinko paistaa paljon matalammalta. Koko ajan on kiire. Juuri tällaiseen aikaan vuodesta kaipaa vähän enemmän väriä elämään ja sitähän tässä nyt tarjoillaan ihan Unisononkin muodossa.
Katselet edessäsi (meinasin vanhasta tottumuksesta kirjoittaa pitelet kädessäsi) uuden aikakauden Unisonona. Kehitys on al-kanut ja tämä lehti on kokonaan digitaalinen. Vielä emme ole tehneet suuria tai radikaaleja muutoksia lehden visuaaliseen il-meeseen. Se on kokoa ja asettelua myöden sama. Ainoastaan fonttikokoa ja fontin muotoa on muutettu, jotta lehti olisi ruu-dulta miellyttävämpi lukea.
Ja sitten tietysti ne värit. Tämä Unisono on kokonaan väreissä. Ihan yli en ole toki värienkään kanssa ampunut, vaikka mopo taisikin vähän karata käsistä. Kummallista, miten värikuvissa kaikki ihmisetkin näyttävät niin kovin paljon iloisemmilta. Jut-tujen yhteyteen on digilehden myötä saatu mahtumaan myös isompaa ja runsaampaa kuvitusta sekä ilmavampaa taittoa. Enää ei tarvitse täyttää jokaista tyhjää nurkkaa.
Vaikka lehti on muuttunut ainakin loppuvuodeksi painetusta sähköiseksi, pyrimme jatkossakin tarjoamaan kaikille lukijoille monipuolista ja kiinnostavaa sisältöä musiikkikasvatuksen saralta.
Toivottavasti tykkäätte. Toivottavasti Unisono tuo arkeenne vähän piristystä ja iloa myös niinä sateisen harmaina päivinä. Ja toivottavasti muistatte huolehtia itsestänne myös kaikkien syyskiireiden keskellä.
Värikästä syksyäFrida
Anna palautetta uudesta digitaalisesta Unisonosta!
Kerro meille millainen lukukokemuksesi oli. Mikä oli hyvää? Mitä voisimme vielä parantaa?
Mielipiteesi on meille tärkeä. Odotamme palautetta osoitteessa
5
OPeTTAjAT suOMeN PIsA-MeNesTYKseN TeKIjÖINÄ
TALIS 2013 - suuri kansainväli-nen opetuksen ja oppimisen tutki-mus keväällä 2013 Noin 800 koulua ja 16 000 opettajaa ja rehtoria pääsee Suomesta mukaan yli 30 maan TALIS-tutkimukseen. Hanke antaa muun muassa tietoa siitä, mitkä opettajiin ja kouluun liittyvät tekijät selittävät Suomen hyvää PISA-menestystä. Samalla se kertoo laajemmin opettajien työ-oloista sekä peruskouluista, luki-oista ja ammatillisista oppilaitok-sista oppimisympäristöinä.
– Tutkimus antaa ensimmäistä kertaa näin laajasti kansain-välistä vertailutietoa koulusta toi-mintaympäristönä ja mahdollisuu-den kehittää omaa opetustyötään, kertoo projektipäällikkö Matti Taajamo tutkimuksen Suomessa toteuttavalta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Samalla opettajat ja rehtorit ovat ke-hittämässä koulutuksen arviointia ja vaikuttamassa suomalaiseen koulu-tuspolitiikkaan. Tutkimukseen osal-listuvat alakoulujen, yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilai-tosten sekä PISA 2012 -tutkimuk-seen osallistuneiden koulujen opet-tajat ja rehtorit. Tutkimusaineisto kerätään kyselyillä. Kyselyt on laadittu yhteistyössä kansainvälis-ten opettajajärjestöjen kanssa ja ne toteutetaan verkko- ja paperikyse-lynä keväällä 2013.
– Tutkimukseen vastaajat vali-taan satunnaisotannalla. Jokaisesta maasta valitaan kultakin koulutusas-teelta noin 200 koulua, ja kustakin koulusta enintään 20 - 30 opettajaa. PISA 2012 -tutkimukseen osal-listuneista kouluista TALIS 2013 -tutkimukseen osallistuvat 15-vuo-tiaiden oppilaiden kaikki matematii-kan opettajat, kertoo apulaisprojek-tipäällikkö Eija Puhakka.
Tutkimukseen mukaan pääsevien koulujen rehtoreihin otetaan yhteyt-tä syksyllä ja opettajiin alkuvuo-desta 2013. Koulun keskuudestaan valitsema TALIS-vastuuhenkilöhuolehtii opettajien informoinnista.
Tutkimuksessa selvitetään oppilai-tosten johtajuutta, opettajankoulu-tuksen ja opettajien ammatillisen osaamisen kehittämistä ja opet-tajankoulutuksen kehittämisen odotuksia. Myös opettajien työn arviointi ja oppilaitosten työilma-piiri on tutkimuksen kohteena. Lisäksi kartoitetaan opettajien peda-gogisia opetuskäytänteitä ja niiden vaikuttavuutta.
Tutkimuksen lopullisena tarkoituk-sena on tukea oppilaita oppimaan paremmin ja tunnistaa toimintatapo-ja, joilla oppimista voidaan edistää.
TALIS 2013 -tutkimus on OECD:n johtama hanke, jota koordinoi kansainvälinen oppimistulosten arviointijärjestö IEA (Interna-
tional Association for the Evalua-tion of Educational Achievement). Suomessa tutkimuksen toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuk-sen tutkimuslaitos. Tutkimusta tukevat: Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö OKM, Opetushallitus OPH (ml. Svenskspråkig utbildning), Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen kuntaliitto, Opetus- ja sivis-tystoimen asiantuntijat Opsia, Am-mattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja Suomen Rehtorit ry.
Syksyllä 2014 julkaistaan tutkimuk-sen ensimmäiset tulokset, joista tie-dotetaan myös tutkimukseen osal-listuneille kouluille.
Lisätietoa tutkimuksesta saa hankkeen kotisivuilta http://ktl.jyu.fi/ktl/talis
Lisätietoja Koulutuksen tutkimuslaitoksella antavat:
Projektipäällikkö Matti Taajamo,puh. 040 805 4281, s-posti: [email protected]
Apulaisprojektipäällikkö Eija Puhakka, puh. 0400 545 105, s-posti: [email protected]
Uutiset
eurOOPPALAIseN ÄÄNIMAIseMATuTKIMuKseN NÄYTTeLY TAMPereeLLA 19.-27.9.2012
Tampereella avautuu 19.9.2012 kiertävä eurooppalainen ääni-maisemanäyttely Discovering the soundscapes of Europe Galleria Nottbeckissa, Finlaysonin alueella. Näyttely on osa European Acous-tic Heritage -projektia, joka tutkii äänimaisemaa osana eurooppalaista kulttuuriperintöä.
Näyttelyssä voi etsiä ja kuunnella äänityksiä Euroopasta vuorovaikut-teisen äänimaisemakartan avulla, kuulla eurooppalaisten näkemyksiä mieluisista äänimaisemista, tutus-
tua sataan suomalaiseen äänimaise-maan sekä mm. VirtuaaliViipuriin, kaupungin historialliseen media-mallinnukseen.
Näyttelyssä on kuultavissa myös European Acoustic Heritage -pro-jektin “Äänimaisemana Vesi” -kil-pailun voittajatyöt.
Kilpailuun on osallistunut 52 työtä ympäri maailmaa. Tuomariston puheenjohtajana toimii Andra Mc-Cartney, äänitaiteilija ja tutkija Con-cordian yliopistosta, Kanadasta.
Näyttely on avoinna arkisin klo 10-18 ja viikonloppuisin klo 12-16.
Galleria NottbeckSatakunnankatu 18, Siperian liikekeskus
Työväen keskusmuseo WerstasVäinö Linnan aukio 8
Lisätietoja:Projektipäällikkö Susanna [email protected]
KMO:laisen muistitaulu
3/2012
PRO MUSICA –MITALIEN JA NUOTTIAVAINMERKKIEN TILAAMINEN 2012
Täytä sähköinen hakemus lokakuun loppuun mennessä osoitteessa www.koulujenmusiikinopettajat.fi
Tarkista hakuajat ja hinnat nettisivuiltamme.
KOKOUSKUTSUKoulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokous järjestetään Aleksis Kiven koululla lauantaina 27.10. 2012 kello 16.00.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Hallitus
7
Kolumni
MusIIKKIKesÄN hYVÄ sATO
KUVA: Pekka Elomaa
Kesä on takana, - hyvillä mie-lin olen nauttinut monista ja erilai-sista musiikkitapahtumista. Olen päiväseltään pistäytynyt yhden/kahden konsertin verran Porvoossa, Iitissä, Tuusulassa ja Tammisaares-sa. Savonlinnassa kuulin Kimmo Hakolan uuden oopperan La Feni-cen. Kuhmossa olin viikon ja kuun-telin 22 konserttia. Tätä kirjoittaessa Helsingin Juhlaviikkojen tarjonta on juuri alkanut.
Jo pikkumatkoillakin mutta eten-kin Kuhmossa oli taas hauskaa. Suomi on edukseen kesällä, vaikka sataisikin. Valoisa kesäviritys lei-maa ilmapiiriä ja ihmisten yhteen tulemista. Muusikot, järjestäjät ja kuulijat osallistuvat kukin omal-la tavallaan kokonaisuuteen ja yhteishenki aistitaan voimakkaasti. Joukossa on monenikäisiä, monen alan ja kansallisuudenkin edusta-jia. Mainiota on todeta kuulijoiden asiantuntemus, esityksistä ja tulkin-noista keskustellaan innokkaas-ti. Musiikin antamien elämysten lisäksi nautitaan luonnosta kaikkine mausteineen, joihin kuuluvat mui-kut, mansikat, itikat ja auringonlas-kut.
Tärkeintä on musiikin taso ja anti. Olen herkistynyt tai tullut ravistelluk-si konserteissa. On ollut yllätyksiä, positiivisia järkytyksiä, sisäisty-neitä tulkintoja, irrottelua, ja uusia musiikki- ja muusikkonäkökulmia. Toki myös hetkiä, jotka eivät ole puhutelleet. Olen päivittänyt tieto-
jani ja suhdettani musiikkiin, kiitos haastavan ohjelmistosuunnitte-lun. Monen festivaalin ohjelmistoa leimaa pyrkimys monipuolisuu-teen ja -alaisuuteen. Esimerkiksi Kuhmossa kamarimusiikin peruste-osten rinnalla on ollut ihastuttavia ja hämmästyttäviäkin löytöjä tut-
tujen ja tuntemattomiksi jääneiden säveltäjien tuotannosta. Muusikko-jen ilmeinen innostus ja heittäyty-minen kertoo, että heillekin uudet jutut ovat tervetulleita haasteita. Tätä on festari parhaimmillaan: sananmukaisesti juhlaa kaikille mu-kana oleville.
Jälkeenpäin, kaikkea sulatellessani, olen ajatellut kiitollisena niitä, jotka ovat tällaista saaneet aikaiseksi, ja varsinkin tapahtumien ennakkoluu-lottomia aloittajia, kuten vaikkapa Aino Acktéta, joka oivalsi Olavin-linnan mahdollisuudet sata vuotta sitten, tai Seppo Kimasta, joka oivalsi Suomen suven, Kainuun korpien ja musiikin yhdistämisen mahdollisuudet. Hyvä, että panivat toimeksi!
Lieköhän yhtään tapahtumaa tai fes-taria, joka ei olisi alkanut ideasta, visiosta ja talkootyöstä? Kasvusta, tarttumapinnasta, kannattajista, ystävistä, tukijoista. Se juurtui, sen vastaanottajat, kävijät ja kokijat ihastuivat ja muuttuivat yleisöksi. Haluttiin jatkoa, luotiin uusia toi-mintamuotoja. Tuli budjetti, tuli yhdistys, toimihenkilöitä, vuokria, palkkoja, veroja. Moneen hankkee-seen yhdistyi koulutustoimintaa. In-novaatiosta tuli organisaatio. Tämä on tehokas, ajan kanssa kehittynyt suomalainen malli, jonka tulokset täplittävät valtakunnan karttaa lai-dasta laitaan.
Ilmiöllä on ollut suuri merkitys suomalaisen musiikkielämän ke-hitykselle. Tapahtumat ovat monin
tavoin kasvattaneet kaikkia niihin osallistuneita: taiteilija-tekijöitä yhteistyöhön, yrittäjyyteen ja or-ganisointiin, kuulijoita ja paikallisia toimijoita musiikin ja muusikoiden tuntemiseen, koulutustoiminta sekä uudenlaiseen opettamiseen että op-pimiseen. Kesä on antanut erilaiset, retkimäiset puitteet perinteisten muotojen rinnalle opiskelussa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Verkostoituminen sekä kansalli-sesti että kansainvälisesti on ollut äärettömän tärkeä lisä.
Mutta nyt tuulee ja ravistellaan. Lyhytjänteinen kvartaalinen ajat-telu ja toiminta valtaavat alaa, ja organisoitunutta toimintaa ja ins-tituutioita katsotaan kriittisesti. Nii-den olemassaolon sanotaan estävän uusien ideoiden toteutumista. Fak-tapohjaisen keskustelun asemasta heitellään kiviä: media ja nettiväki kertovat, että minun kaltaiseni konserteissa käyvät, harmaantuvat eläkeläisnaiset ovat vääriä ihmisiä väärässä paikassa. Puhumattakaan siitä, että konserteissa käyminen on pönöttämistä!
En oikein tiedä, missä meidän tänä vuonna Kuhmossa käyneen, noin 37 000 kuulijan olisi pitänyt olla, jot-
temme tulisi syyllistetyiksi. Mikä maaginen raja määrittää sen, että jazz- ja rockfestarien, Madonnan tai urheilutapahtumien katsojat ja kuu-lijat ovat harrastajia, ihailijoita ja faneja, mutta esimerkiksi Kuhmoon menijät eivät ole?
Ja se pönöttäminen? – Olisiko se sukua tai vastakohta rönöttämiselle, joka aikoinaan Kuopiossa päin tarkoitti velttoa, retkottavaa is-tumista. Oli miten oli, istumiseen se taitaa liittyä. – Tässä maassa järjestetään mielenosoitusmarsseja suvaitsevaisuuden puolesta. Toivon, että suvaittaisiin sekin, että vah-voja kokemuksia ja fiiliksiä voi ja pitää saada ilmaista eri tavoin. On lupa hyppiä, tanssia ja kiljua estra-din edessä yhtä hyvin kuin istua hämärän salin tuolissa, lyöden jalal-la tahtia, hymyillen tai kyynelehtien musiikin satuttamina. Tai vain, niin kuin suomalainen yleisö usein rea-goi, - kuunnellen liikkumattomana, keskittynein, paljain kasvoin.
Tuula KotilainenMO,
Sibelius-Akatemian vararehtori emerita
9
PAreMPIeN OPeTusTILOjeN jÄLjILLÄ
Musiikin opetustilojen suunnitteluopas on valmistunut
Musiikin opetustilojen suunnitte-luun ei ole tähän asti ollut koottua ohjeistusta. Rakennushankkeissa koulujen musiikinopettajat ovat ol-leet usein kohtuuttoman tehtävän eteen joutuessaan määrittelemään opetustilojen vaatimuksia ilman kokemusta siitä, miten kouluraken-tamisen prosessit toimivat. Yksit-täinen musiikinopettaja ei ole saanut koulutusta myöskään musiikkitilo-jen suunnitteluun, joten jo yhteisen
kielen löytyminen opetuksen ja suunnittelun asiantuntijoiden välille on haastavaa.
Musiikinopetuksen teknologisten ratkaisujen suunnitteleminen vaatii myös laajaa tuntemusta alueesta sekä teknologian opetuskäytön näkemystä ja kokemusta. Jo pe-rusvarustuksen määrää ja laatua on yksin vaikea perustella ilman kirjat-tuja perusvarustuksen määrittelyjä.
Ohjeistuksen puute on merkinnyt myös sitä, että koulujen rakennut-tajien, suunnittelijoiden ja koulu-toimen järjestäjien on ollut vaikea saada tietoa siitä, mitä musiikin ope-tustiloilta ja varustukselta nykyisin vaaditaan. Peruskorjattavat vanhat, kenties aikanaan laululuokiksi suun-nitellut opetustilat eivät enää vastaa nykyaikaisen musiikkikasvatuksen tavoitteita ja työtapoja. Myöskään
uusien tilojen rakentamisen suun-nittelua tukemaan ei ole tähän saak-ka helposti löytynyt nykyaikaisen musiikinopetuksen tavoitteita ja käytäntöjä kuvaavaa materiaalia.
Viimeisten kolmenkymmenen vuo-den aikana koulujen musiikinopetus on myös muuttunut huomattavasti. Selkein muutos on ollut siirtyminen laulunopetuksen painottamisesta soittamisen, etenkin yhtyesoiton painotukseen. Sähköinen äänen-toisto ja monipuolinen soitin-
valikoima ovat tulleet jäädäkseen, ja musiikin taltioiminen on tätä opasta kirjoitettaessa lyömässä läpi koulun musiikinopetuksen merkittävänä uutena työtapana.
Bändisoittimet ovat olleet jo pitkään itsestään selviä musisoinnin väli-neitä koulussa ja nyt tarvitaan tilaa tietokonepohjaisille musiikkityöa-semille. Opetuksen järjestämiseen tämä vaikuttaa siten, että tarvitaan enemmän tiloja erilaisille työta-voille. Opetusryhmien kokoa, ja
sitä kautta tilojen mitoitusta pitää tarkastella opetuksen tavoitteiden ja työtapojen näkökulmasta.
Musiikin opetustilojen suunnit-teluopas on viimein valmis. Se on Suomessa ensimmäinen lajissaan. Hanke oppaan aikaansaamiseksi lähti liikkeelle Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskuksessa oppimisympäristön kehittämishank-keena syksyllä 2008 liittyen jo me-neillään olleeseen kaupungin omaan musiikinopetuksen kehittämishank-keeseen.
Aluksi sen tarkoituksena oli tuottaa materiaalia oppaan pohjaksi ja tukea kaupungin oman kehityshankkeen tavoitteita. Hyvin pian syntyi Ope-tushallituksen kanssa päätös tuottaa samalla itse opas. Kun samaan ai-kaan oli käynnistynyt oman kouluni opetustilojen peruskorjaus, jossa myös musiikin opetustilat raken-nettiin uusiksi, muuttui tämä raken-nushanke myös prototyypiksi op-paan tarpeita ajatellen.
Opetustilojen suunnittelun pe-rusteiden rakentumista peilattiin ky-seisessä rakennushankkeessa esilletuleviin kysymyksiin. Oppaan suun-nittelun alkuvaiheessa oli pääpe-riaatteiden työstämisessä vahvasti mukana myös Diplomi-insinööri Heikki T. Tuominen, joka toimi akustikkona koulumme peruskor-jaushankkeessa.
Oppaan tietojen kokoamisek-si tarvittiin suuri joukko asian-tuntijoita musiikkikasvatuksen, musiikkiteknologian, akustiikan ja koulurakentamisen aloilta. Työryh-
11
miin koottiin asiantuntemusta myös musiikinopettajia kouluttavista yliopistoista. Koulujen musiikin-opettajat ry:n avustuksella kerättiin tietoa hyvistä käytännöistä ympäri Suomea. Kirjoittajien asiantunteva joukko nousi pääsääntöisesti työry-hmien jäsenistä. Kaikki mukana olleet asiantuntijat, kuka suunnit-telupöydän ääressä, kuka musiik-kiluokassa opetustehtävissä, eivät esiinny oppaan kirjoittajina, mutta kiitos oppaan syntymisestä kuuluu myös kaikille heille.
Erityisesti on mainittava Helsingin kaupungin opetusviraston arkkiteh-dit Marketta Savelainen, Kaisa Nuikkinen, ja hankintapäällikkö Päivi Koskinen, jotka ovat sekä jakaneet asiantuntemustaan että ennakkoluulottomasti lähteneet to-teuttamaan oppaaseen päätyneitäsuunnittelun periaatteita. Ilman Ope-tushallituksen oppimisympäristöjen kehittämisyksikön Heli Anttalaista ja hänen työpanostaan sekä asian-tuntemustaan koulujen tilaoppaiden tekijänä, tämä opas ei olisi syntynyt.
Omalla kohdallani ajatus koulujen musiikinopetustilojen ja -varustuk-sen yhteisestä määrittämisestä oli lähtenyt kehittymään jo 1990-luvun alussa. Silloin nuorena musiikin-opettajana hain tukea koulun musiikinopetusympäristön, tilojen ja välineiden kehittämiseen muun muassa Studio Kiven toimintaa käynnistettäessä.
Valtakunnallisen ohjeistuksen puu-te vaikeutti jo tuolloin musiikki-kasvatuksen muutosten eteenpäin-viemistä koulun ja varsinkin tilojen suunnittelun tasolla. Tämä vaikutel-ma vahvistui Koulujen Musiikin-opettajat ry:ssä toimiessani. Syntyi käsitys siitä, että tarvitaan konkreet-tisia työkaluja näyttämään nykyai-kaisen musiikkikasvatuksen kuva.
Kuva tavoitteiden, sisältöjen ja työtapojen monimuotoisuudesta siten, että sen perusteella voidaan rakentaa opetuksen tasoa vastaavat tilat ja varustaa ne asianmukaisesti. Musiikin opetustilojen suunnit-teluopas on tarkoitettu välineeksi tähän työhön. Luomaan musiikin oppimisympäristö, joka vastaa opetuksen tavoitteita.
Musiikinopetus kouluissa on toi-mintaa, tiedostamista, elämyksiä ja parhaimmillaan merkityksellisiä kokemuksia. Se on vuorovaiku-tusta itsen ja ympäristön välillä. Se antaa ihmiselle välineitä tarkastella sekä rakentaa persoonallisuuttaan. Musiikinopetuksen keskeinen tekijä on oppimisen jatkuva prosessi.
Oppimisympäristön tulee voida muuntautua koulu- ja luokka-asteen myötä siten, että se tukee jo opittuja taitoja ja tarjoaa uutta omaksuttavaa. Tällainen musiikin oppimisympäristö tulee olla osa kaikkia Suomen kouluja. Koulujen musiikinopetus on kaikkien oikeus.
Suunnitteluoppaan yksi suurim-mista haasteista onkin ollut musiikinopetuksen monimuo-toisuuden ja oppimisen polun ku-vaaminen. Tavoitteena on avata oppimisympäristön osatekijöitä pe-ruskoulun alkuopetuksesta aina am-mattiopintojen kynnykselle. Niiden hahmottaminen on avain musiikin opetustilojen suunnitteluun.
Musiikinopetuksen työtavat ovat monipuolisia ja vaihtelevat läpi kouluajan. Myös opettajien persoo-nallisille valinnoille on jätettävä tilaa, onhan kyseessä taideaineen opetus. Ei ole yhtä, ainoaa oikeaa ratkaisua tilojen ja varusteiden suunnittelussa vaan niitä on useita. Kenties yhtä useita kuin rakennus-kohteita.
Musiikin opetustilojen suunnit-teluopas on laadittu siten, että sen avulla voidaan luoda kuhunkin rakennuskohteeseen sopivaksi mi-toitettu suunnitteluprosessi. Lähtö-kohtana on musiikinopetuksen ta-voitteiden, sisältöjen ja työtapojen kuvaaminen, varustuksen ja tilan-tarpeen määrittäminen sekä suunnit-telun eri alueiden kuvaaminen.
Hankesuunnitteluun tarvitaan myös esimerkkejä ja malleja hyvistä käytännöistä. Tässä oppaassa ole-vat esimerkit ovat korkealla profii-lilla toteutettuja koulurakentamisen kohteita. Niissä on onnistuttu to-teuttamaan oppaassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti kaikki eri suunnittelualueiden kohdat. Tämän oppaan suunnitteluperiaatteiden toteutumiseksi tulevissa rakennus-
hankkeissa tarvitsemme käytännön kokemuksia ja esimerkkejä monen-laisista, pienemmistä ja suurem-mista hyvin toteutetuista kohteis-ta. Niiden kokoaminen ja hyvien käytäntöjen luominen alkaa nyt.
Juha UnkariMusiikinopettaja,
Musiikin opetustilojen suunnitteluoppaan toimittaja
KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY:N SYYSPÄIVÄT 2012
Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyspäivät vietetään tänä vuonna 27.-28.10. Helsingissä.
Paikkana on Aleksis Kiven koulu.
Lauantai 27.10. on koulutuspäivä, jolloin osallistujat ilmoittautuvat haluamiinsa työpajoihin. Lauantaina järjestetään myös ajankohtainen keskustelutilaisuus ja KMO:n sääntömääräinen syyskokous.
Sunnuntaina 28.10. osallistujat viettävät päivänsä musiikkimessuilla Pasilassa Helsingin messukeskuksessa. Samaan aikaan järjestettävät kirjamessut tarjoavat mahdollisuuden tutustua uusimpaan musiikkialan materiaalitarjon-taan.
Koulutus täyttää veso-koulutuksen vaatimukset.
Perjantaina päiville saapuvat voivat osallistua Stella Polaris -teatteriryhmän improvisaatioryhmän esitykseen Kaapelitehtaalla kello 19.00. Lipun hinta on 18 euroa ja ilmoittautuminen teatteriesitykseen on sitova.
HinnatSyyspäivien hinnat ovat: jäsenille 95 euroa, opiskelijoille ja eläkeläisille 50 euroa ja muille 140 euroa. Hinta sisältää koulutuksen sekä lauantain lounaan ja kahvin.
Tänä syksynä KMO ry toteuttaa jäsenhankintakampanjan! Jos saat tuotua mukanasi uuden, jäseneksi ilmoittautuvan musiikinopettajan, oma osallistumismaksusi on 50 euroa. Uusi jäsen saa osallistua syyspäiville jäsenhintaan 95 euroa. Uuden jäsenen osallistumismaksuun sisältyy myös jäsenmaksu vuodelle 2012.
MajoitusSyyspäiville osallistujat hoitavat majoituksensa itse. Huom! Viimeinen varauspäivä on 12.10.
Hotellien hinnat ovat: Hotelli Helka 125 euroa/ yö (2hh) .Varaukset mieluiten sähköpostiin osoitteella [email protected] Kiintiötunnus on KMO.
Sokos Hotel President 97 euroa/yö (1hh) tai 117 euroa/yö (2hh) . Varaukset Sokos Hotels Myyntipalvelu 020 1234600. Kiintiötunnus on KMO.
Scandic Hotel Simonkenttä 149 euroa/ yö (2hh). Varaukset 010 808 002. Kiintiötunnus on KOU261012
Tarkemman ohjelman löydät seuraavalta sivulta.
KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY:N SYYSPÄIVÄT 2012
OHJELMA
LAUANTAI 27.10Aleksis Kiven koulu, Porvoonkatu 2, 00510 Helsinki
8.45-9.30 Ilmoittautuminen
9.30-10.30 Musiikin opetustilojen suunnitteluohje/ Juha Unkari
10.30-12.00 Aamupäivän työpajat 1. Improvisaatiotyöpaja / Miska Kajanus 2. Voice Pilates / Katri-Liis Vainio 3. Bändi-improvisaatio/ Tuula Jukola-Nuorteva
12.00-13.00 Lounas
13.00-14.00 Kuule, minä sävellän! Riitta Tikkasen ja Ville Kyttälän kaikille yhteinen luento.
14.00-15.30 Iltapäivän työpajat 1. Improvisaatiotyöpaja / Miska Kajanus 2. Voice Pilates / Katri-Liis Vainio 3. Bändi-improvisaatio/ Tuula Jukola-Nuorteva
15.30-16.00 Kahvi
16.00-17.30 KMO:n sääntömääräinen syyskokous ja keskustelutilaisuus.
Vapaamuotoista illanviettoa yhdessä.
SUNNUNTAI 28.10 Musiikki- ja kirjamessuille osallistuminen.Helsingin Messkukeskus Pasilassa. Messut ovat avoinna 10-18. Sisäänpääsy sisältyy syyspäivien osallistumismaksuun.
Ohjelmaan voi tulla muutoksia.
IlmoittautuminenTäytä ilmoittautumiskaavake osoitteessa www.koulujenmusiikinopettajat.fi.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.10. Syyspäivien hinta laskutetaan ilmoittamastasi laskutusosoitteesta jälkikäteen.
TERVETULOA!
Syyspäivien 2012 työpajat ja kouluttajat
ImprovisaatiotyöpajaNäytteleminen ja improvisaatio on hetkessä olemista, kuuntelua ja reagointia. Työpajassa tutustutaan improvisaation eri muotoihin. työvälineinä on oma mieli, liike ja ääni. Työpajassa tutustutaan oman kehon ja luovuuden käyttöön. Samalla kehitetään rohkeutta, rentoutta ja mielikuvitusta. Tähän työpajaan tarvitset mukaasi vaatteet, joissa on helppo liikkua. Ohjaajana Miska Kajanus.
Voice Pilates Voice Pilates on kehitetty työssään paljon ääntä käyttäville ihmisille, kuten opettajat, mutta siitä hyötyvät kaikki, jotka haluavat kehittää ääntä ja esiintymistään. Työpaja painottuu osallistujien ääni- ja kehoergonomiaan, keskittyen toiminnallisten harjoitusten kautta osallistujien äänen kunnon, selkärangan tilanteen ja hengitystottumusten kehittämiseen. Tarvitset joustavan vaatetuksen ja oman maton. Harjoitukset tehdään sukissa tai paljain jaloin ryhtivirheiden välttämiseksi. Ohjaajana Katri-Liis Vainio.
Bändi-improvisaatioKuinka improvisoidaan luokassa bändin kanssa? Tuula Jukola-Nuorteva kertoo miten.
Kuule, minä sävellän!Kuule, minä sävellän! –hankkeessa suomalaiset lapset ja nuoret säveltävät ammattisäveltäjien johdolla ammattiorkesterien soittajista kootulle orkesterille. Lapsia ja nuoria ohjaavat säveltäjät Jon Deak ja Ilari Kaila New Yorkin filharmonisesta orkesterista sekä Olli Kortekangas, Jukka Linkola ja Jovanka Trbojevic Suomesta. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen, sävellyksen ja orkesterisoitinten opiskelijat toimivat säveltäjien ja lasten assistentteina. Hankkeesta luennoimassa syyspäivillä Riitta Tikkanen ja Ville Kyttälä.
Painotuoreesta musiikin opetustilojen suunnitteluoppaasta ja sen käytännön sovelluksista kertoo Aleksis Kiven koulun musiikinopettaja Juha Unkari.
LAuLu YLITTÄÄ rAjATKansanlaulut kutsuvat alakoulu-laisia ja heidän opettajiaan tutus-tumaan Euroopan kieliin ja kulttu-ureihin.
Iso-Britannia, Espanja, Romania, Turkki ja Suomi ovat Folk DC -hankkeen partnereina koonneet 20 lasten kansanlaulua kymmenellä kielellä. Näihin lauluihin laadittiin kulttuureihin ja kieliin suuntaavia toiminnallisia tehtäviä sekä hengi-tystekniikkaa, äänenmuodostusta
ja musiikin osa-alueita vahvistavia harjoitteita. Jokainen maa on ym-märtänyt hieman omalla tavallaan, mitä tarkoittaa kansanlaulu ja siksi mukana onkin monenlaista musiik-kia.
– Ideana on ollut se, että kansanlau-lussa olisi jotakin vanhaa, joka on omalle kulttuurille ominaista. Se kantaa mukanaan jotain sellaista, joka on säilynyt siinä kulttuurissa. On se sitten ihmisiä koskettavaa
tunnesisältöä tai jotakin tarinassa, mikä on saanut laulun säilymään ja kulkemaan suusta suuhun, Taru Tähti toteaa.
Tähti toimii Sastamalan opistossa musiikin pedagogisena asiantunti-jana. Hänen lisäkseen hankkeessa ovat mukana Sastamalan opiston ICT-alan pedagoginen asiantuntija Heidi Kaartokallio sekä kulttuu-rien ja kielten pedagoginen asian-tuntija Kaarina Karjula.
Kuvat: Sastamalan Opiston kuva-arkisto
17
Suomesta mukana ovat kappaleet Lempon koira sekä Pikkupoika posteljooni. Lempon koira on Kale-valamittainen, Sastamalan alueelta kerätty kansanlaulu. Pikkupoika posteljooni taas on klassikko, joka saattaa vieläkin löytyä koulujen lau-lukirjoista.
– Ei ole aina yksinkertaista tulkita, mikä on kansanlaulu. Se voi olla esimerkiksi sellainen laulu, joka on soinut vuosikymmeniä, eikä kukaan edes tiedä kuka sen on tehnyt. Sil-loin se tavallaan on ansainnut paik-kansa kansanlauluna, Tähti sanoo.
Monet mieltänevät kansanlaulut edelleen aikuisille tarkoitetuiksi hen-gennostattajaksi. Ehkä Pikkupoika posteljoonikin edustaa omalta osal-taan aikansa henkeä. Se on sivistys-mielessä sävelletty kansanomainen koululaulu, joka luo kuvaa hyvästä ja reippaasta työntekijästä. Toisaalta
kyse on myös eräänlaisesta kansan-viisaudesta, joka muistuttaa ole-maan ystävällinen ja hymyilevä.
Työpajan pyörteissä
Alakoulujen luokanopettajat, musii-kinopettajat ja kieltenopettajat pääsivät kokeilemaan hankkeen harjoituksia käytännössä. Maistiais-työpaja pidettiin Muistolan koululla 12.9. Vaikka työpajalle olisi mah-tunut enemmänkin osallistujia, jäi järjestäjille hyvä mieli päivästä.
– Hankkeeseen tutustumisen lisäksi, kävimme läpi yksittäisiä harjoituk-sia. Opettajatkin oppivat parhaiten, kun tekevät itse, Tähti sanoo.
Tutustumisharjoitusten jälkeen työ-pajalla keksittiin romanialaiselle kansansadulle uusia loppuja roma-nialaisen musiikin ja valokuvien
innoittamina. Kulttuurierojen vai-kutus tarinoiden kulkuun oli kiin-nostava havaita. Satujen jälkeen ar-vailtiin vieraskielisten kappaleiden alkuperää ja yhdisteltiin kappalei-den sanoja liikkeisiin. Romanikielisen kappaleen pohjalta luotiin mielikuvituskieltä. Jokainen kuuntelija poimi kappaleesta kuu-lemiaan sanoja. Sanojen avulla syn-tyneellä kielellä sanoitettiin kappale uudestaan ja sitä laulettiin yhdessä.
– Lapset yleensä ottavat harjoituk-sen leikkisästi. He alkavat vään-nellä kuulemastaan jotakin omaa ja saattavat löytää suomenkielisiäkin sanoja. Aikuiset taas yrittivät kuun-nella tosissaan ja saada ylös mah-dollisimman tarkasti, mitä laulussa sanotaan. Se oli minulle yllätys, Taru Tähti kertoo.
Digitaalinen konsertti
Hankkeen nimessä olevat kirjaimet DC tulevat sanoista Digital Concert.Valmisteilla on yhteinen online-konsertti, jossa lapset laulavat lauluja toisilleen toistensa kielillä.
Konsertti toteutetaan tiistaina 23.4.2013.
Sastamalaa edustavat Muistolan koulun ja Sastamalan Musiikkiopiston kuorot.
Sastamalaan toivotaan koululuokkia yleisöksi, mutta konserttia voi seurata myös verkosta.
Lisätietoja saat: www.sastamalanopisto.fi/hankkeettai [email protected].
Lopuksi tehtiin vielä rytmihar-joituksia ja musiikkimaalauksia Lempon koiran tahdissa. Kaikki työpajassa tehdyt harjoitukset löyty-vät hankkeen verkkosivuilta ja niitä voi käyttää vapaasti opetuksessaan sellaisenaan tai varioida tilanteeseen sopivaksi. Onkin kiinnostava nähdä, millaisiksi harjoituksen käytössä muuttuvat.
– Jokainen opettaja varmasti te-kee harjoitukset omalla tavallaan. Harjoituksista voi hakea erilaisia
painotuksia riippuen siitä käyttääkö niitä esimerkiksi musiikin tai kielten opetuksessa vai luokanopettajan tunnilla. Harjoitukset ovat hyvä ins-piraation lähde.
Hankkeen sivut: www.folkdc.eu
Katso myös:http://www.kieliverkosto.fi/article/tarinoin-ja-kansanlauluin-pot-kua-kulttuurintuntemukseen-ja-kieltenopiskeluun/
Opetuspaketti on vapaasti saatavilla hankkeen sivuilla
http://folkdc.eu/resources/
Tällä hetkellä verkkosivujen ma-teriaali on vielä englanniksi, mutta suomenkieliset käännökset julkais-taan lähiaikoina.
19
Olen Kati Turtiainen ja aloitin toiminnanjohtajan sijaisena 1.8.
Toimiston rutiinit ovat tul-leet tutuksi aikaisemmalta sijaisuusjaksolta vuosina 2006-2007.
KMO:n väkeen tutustuin toimies-sani Vamo ry:n hallituksessa kym-menisen vuotta sitten. Sitä kautta päädyin pariksi vuodeksi Unisonon päätoimittajaksi ja kun toiminnan-johtajaksi tarvittiin pikaisesti si-jaista, hyppäsin parin päivän varoi-tusajalla puikkoihin. Nyt ollaan taas täällä ja mukavalta tuntuu.
Vaikutusmahdollisuuksia on paljon. Toiminta verkostoissa tarjoaa mah-dollisuuden osallistua suunnitte-luun ja pysyä kiinni ajankohtaisissa asioissa. Yhdistyksissä tärkein resurssi ei ole kuitenkaan raha vaan aika. Asiat etenevät, jos aktiivisilla yhdistystoimijoilla on aikaa niiden edistämiseen ja toisaalta tyssäävät, jos sitä ei ole. Onneksi yhdistys-ympyröissä ongelmat ovat vielä ”ihmisen kokoisia”, ja useimmiten ratkaistavissa työtä jakamalla. Toiminnanjohtaja edistää omalla työllään yhteisten päätösten to-teuttamista.
KMO:n tulevaisuutta voisi tarkas-tella yhdistystoiminnan yleisen ke-hityksen näkökulmasta. Jo pitkään
KMO:N uusI TOIMINNANjOhTAjA esITTÄYTYY
Yhdistysasiaa
on ollut trendinä se, että yhdistykset ammatillistuvat, eli jäsenistölle tar-jotaan erilaisia palveluja. Toinen ke-hityssuunta on ollut pitkäjänteisen sitoutumisen vähentyminen.
Kolmantena on vapaa-ajan käyt-täminen johonkin muuhun kuin osallistuvaan toimintaan. KMO:n kohdalla se voisi tarkoittaa sitä, että koulutuksen tarjoaminen muodos-tuisi yhä tärkeämmäksi osaksi toi-mintaa. Lyhytaikaista osallistumista tulisi mahdollistaa. Voi kirjoittaa vaikkapa yhdistyslehteen – tärkeää osallistumista sekin! Tietotekniikka ja sosiaalinen media taas mahdol-listavat sen, että voi osallistua myös siirtymättä kotisohvalta. Osallis-tumiselle on löydettävä väylä, ja tämän kysymyksen kanssa kaikki yhdistykset joutuvat painimaan.
Unisonon verkkoversio on kään-teentekevä uudistus. Paperileh-den painaminen on pienelle yh-
distykselle taloudellisesti raskasta. Mainostaminen printtilehdissä on vähentynyt joka taholla, ei aino-astaan meidän jäsenlehdessämme. Verkkolehti tulisi mieltää painoar-voltaan yhtä tärkeäksi kuin paperi-nen vastineensa. Verkkoversiota tu-lisi kehittää yhteistyössä jäsenistön kanssa siten, että se koetaan omaksi ja sen ääreen halutaan palata uudel-leen.
Musiikkisuhde on muuttunut vuo-sien varrella. Tällä hetkellä musiik-ki tarjoaa mahdollisuuden yh-dessäoloon lasten ja ystävien kanssa konserteissa. Soittamista ja lau-lamista on ikävä, mutta sen vuoro tulee taas myöhemmin.
Kati Turtiainen
Puheenjohtajalta
Timo Kovanenpuh. [email protected]
VIhdOIN KAIVATTu TOINeN TuNTI MusIIKKIA
Valtioneuvosto päätti ennen kesä-lomaa uudesta perusopetuksen tun-tijaosta, joka oli musiikin osalta ilahduttava. Pitkä ja sinnikäs argu-mentointi taideaineiden tasa-arvosta yläkoulussa sai vihdoin vastakaikua myös valtion hallinnossa ja musiik-ki sai toisen kaikille yhteisen tunnin peruskoulun yläkouluun. Tämä tavoite oli realistinen saavuttaa ja sen eteen töitä tehtiin. Kuuta ei ollut taivaalta tavoitetta-vana, mutta yksi lisätunti kuiten-kin. Omasta mielestäni tuntijakoa tulisi aina tarkastella kokonaisuu-tena, eikä vain yhden oppiaineen näkökulmasta. Musiikin asema on ollut hälyttävän huono ja nyt koko-naisuudenkin kannalta musiikin opetuksen vahvistaminen oli pe-rusteltua. Musiikin opetuksen kannal-ta edelleen kriittinen kysymys on pe-ruskoulun osalta ainakin valinnais-tuntien kohtalo, joka on yhä avoin. Nyt päätetty tuntijakohan kaventaa valinnaisten opintojen määrää radikaalisti, mikä on valinnaisuu-desta riippuvaisten taideaineiden kannalta erittäin hankala tilanne.
Sivistyspoliittisella ministeriryh-mällä on ollut kuitenkin tahtotila lisätä perusopetuksen kokonaistun-timäärään kolme vuosiviikkotuntia, jotka kohdennettaisiin valinnaisai-neisiin. Tähän päätökseen myös me KMO:na olemme julkilausumas-samme päätöksentekijöitä kannus-taneet. Opetussuunnitelman pe-rusteiden yleisen osan valmistelu on jo aloitettu Opetushallitukses-sa, ja viestit sieltä ovat olleet, että sisältöjä väljennetään ja raskasta normiohjausta kevennetään. Aine-kohtaisten sisältöjen valmistelu aloitetaan ensi keväänä ja KMO on siinä aktiivisesti mukana. Keskustelua uudesta tun-tijaosta ja opetussuunnitelman perusteiden valmistelusta on lu-vassa syyspäivillä ja tarkemmin kevätpäivillä, jolloin ainekohtaisiin osuuksiin on tarkoitus kerätä jäsenistön ajatuksia. Harmaat aivo-solut kannattaa laittaa töihin ja työn hedelmät jakaa kevätpäivillä. Syyspäivät järjestetään lo-kakuun lopulla Helsingissä Alek-sis Kiven koululla, johon kannat-
taa kutsua mukaan myös kollega. Jos tuot mukanasi uuden jäsenen syyspäiville, pääset itse puoleen hintaan! Houkuttele siis naapuri-koulun musamaikka tai luokan-opettajatuttusi mukaan syyspäivien koulutustarjonnan äärelle. Jäsen-hankintakampanjasta löytyy lisätie-toa KMO:n verkkosivuilta, Face-bookista ja toimistolta. Syyspäivien yhteydessä järjestäytyy myös sääntömääräinen syyskokous, jossa päätetään toi-mintasuunnitelmasta, talousarvios-ta ja uusista henkilövalinnoista erovuoroisten tilalle. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan hal-litustyöhön, joku musiikin opetusta koskeva asia jurppii ja haluaisit puuttua siihen tai haluat kehittää KMO:n toimintaa ja sen suuntaa, pa-ras keino on hakeutua itse pääkallon paikalle. Tuntijaossa saavutettu yksi lisätunti toimikoon hyvänä esimerk-kinä, että aktiivisella toiminnalla on mahdollista vaikuttaa ja asiallisella argumentaatiolla on vielä painoar-voa.
Syksyisin terveisin,Timo KovanenPuheenjohtaja
21
Toiminnanjohtajalta
Kati TurtiainenPuh. [email protected]
Viisi vuotta on ehtinyt vierähtää siitä, kun viimeksi hoidin KMO:n toiminnanjohtajan pestiä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. Yh-distystoiminnasta kiinnostuneena olen seurannut erityisesti kulttuu-riyhdistyksissä tapahtuneita muu-toksia. Vielä vuosikymmen sitten yhdistyksiä perustettiin yhteisen kiinnostuksen ympärille, tänä päivänä kootaan ryhmä Facebookiin. Kynnys osallistumiselle on tehty viime vuosina yhä matalam-maksi ja se on mielestäni hieno
kehityssuunta. Kentälle on samal-la ilmestynyt osallistuva toimija: peukku. Hallituksen ja toimiston syksyä hallitsee syyspäivien suun-nittelu. Ohjelma on jälleen kerran monipuolinen ja sisältää loistavia mahdollisuuksia opettamiseen liit-tyvien tunteiden jakamiseen, uuden oppimiseen, kulttuurin ja ystävien kohtaamiseen. Meitä askarruttava kysymys on kuitenkin ollut, kuinka saisimme mahdollisimman monen teistä paikalle? Peukuttelu on hyvä
tapa ilmaista jakavansa ryhmien arvoja ja tavoitteita, mutta yhteistä kasvokkain tapahtuvaa kokemusta ja elämysten jakamistakin tarvi-taan. KMO ry mahdollistaa syyspäi-villään tämän.
Tehdäänkö näin: tykkää meistä Facebookissa, tullaan tutuiksi sielläkin.
Ja tuo peukkusi syyspäiville 27.-28.10.
MusIIKKIA sAMbIAsTALuritus-kuoron johtajan Hanne Orrenmaan kesäiset vieraat toi-vat mukanaan kaunista musiikkia, positiivisuutta ja aimo annoksen su-vaitsevaisuutta.
Luritus-kuoron johtaja, musiikin-maisteri Hanne Orrenmaan tutus-tui afrikkalaiseen Zambian Vocal Collection -lauluyhtyeeseen Philo-mela-kuoron kautta.
– Philomela oli kuorovieraanani vuosi sitten ja kuulin, että sambia-laiset olisivat ehkä tulossa jouluna taas Suomeen. Varasin heidät heti loppiaisen kuoroleirini vieraileviksi tähdiksi. Siitä yhteistyömme alkoi, Orrenmaa kertoo.
Zambian Vocal Collection koostuu yhdeksästä nuoresta miehestä, jotka ovat kotoisin Sambian pääkaupun-gista Lusakasta, Kalingalingan asuinalueelta. A cappella -yhty-een laaja ohjelmisto koostuu muun muassa gospelista, viihdemusiikis-ta, suomalaisista kansanlauluista ja perinteisistä afrikkalaisista lau-luista. Sambialaisten kielten lisäksi Zambian Vocal Collection esiintyy myös englanniksi ja suomeksi.
Zambian Vocal Collectionin kaikki konserttituotto ulkomaankiertueilta
menee suoraan hyväntekeväisyys-kohteisiin Sambiassa. Kohteena ovat erityisesti slummialueiden lapset. ZVC on jo mm. perustanut koulun, nyt työn alla on orpokodin rakentaminen.
Yhtye on vieraillut jo useita kertoja Suomessa ja tehnyt pitkiä konsertti-matkoja myös yhdysvaltoihin. Jou-luisella suomen vierailullaan he ma-joittuivat Orrenmaan vierastaloon seuraavaksi viikoksi ja kiersivät laulamassa koulukeikkoja. Siitä alkoi uusi ystävyys.
Zambian Vocal Collection ja Luritus harjoituksissa
23
– He ovat täysin aseistariisuvan hur-maavia ja hyväkäytöksisiä. Vaikka he ovat korrekteja, he ovat koko ajan pilke silmäkulmassa, Orrenmaa ku-vailee. – On päivänselvä juttu, että haluamme olla jatkossakin tekemi-sissä heidän kanssaan.
Asenteet kohdallaan
Kun Zambian Vocal Collection palasi jo heti seuraavana kesänä Suomeen, Orrenmaa kutsui heidän myös Seinäjoelle ja järjesti yhtyeelle useita keikkoja. Kiertuematkoista onkin tullut lauluyhtyeelle elämän-tapa. Suomessa yhtye vietti kesällä kolmisen kuukautta. Parhaimmil-laan yhtyeellä oli jopa kolme kon-serttia päivässä.
– Vaikka väsymys alkoi näkyä po-jissa, he olivat aina positiivisia. Sen lisäksi, että he laulavat todella hyvin ja ammattimaisesti, heillä on asenne kohdallaan. Voi vain ihmetellä, mis-tä he saavat kaiken sen energian, Or-renmaa kehuu.
– Sain järjestettyä heille keikan Po-wer Parkiin, missä he pääsivät myös huvipuistoon. He nauttivat täysillä kaikenmaailman vempeleistä.
Hanne Orrenmaa seuranaan Kelvin Munchini,
Morris Simonde Chikwete, Martin Mbenga,
Kennedy Pupe ja Zacchaeus Zulu
Hanne Orrenmaalla on ollut vahva suhde Afrikkaan jo aikaisemminkin. Hän on muun muassa kirjoittanut gradunsa kenialaisesta musiikki-kasvatuksesta. Kaksi vuotta sitten hän kävi Ghanassa ORFF-kurssilla. Koska Orrenmaa tiesi, miten positii-vista afrikkalaisuus oli, hän halusi tarjota sen myös kuorolaisilleen ja omille lapsilleen, jotka ystävys-tyivät sambialaisten kanssa.
– Ensisijainen tavoite oli viimeisten-kin rasismin rippeiden poistaminen lähipiirini nuorista ja lapsista ja se on kyllä ihan varmasti onnistunut. Aikamoni pohjalaisnuori on muut-tanut käsityksensä Afrikasta, Orren-maa sanoo.
Vuoden vaihteessa Orrenmaa täyt-tää viisikymmentä vuotta. Sen kunniaksi hän haluaa antaa jo-takin läheisilleen. Orrenmaa on pyytänyt lähipiirinsä esiintyjäryh-miä ja ihmisiä, kuten Eija Ahvoa ja Philomelaa, esiintymään hyvänte-keväisyyslevylleen. Levyllä laulaa
tietysti myös levyn tuottaja eli Luri-tus-kuoro sekä entisistä Seinäjoen tyttökuoron laulajista koottu hy-väntekeväisyyskuoro Tuulivoima, joka perustettiin tänä syksynä ihan vain hyväntekeväisyyttä tekemään. Lisäksi levyllä kuullaan Zambian Vocal Collectionin kappaleita ja se julkistetaan 4.5. järjestettävässä konsertissa Seinäjoki-salissa.
Hyväntekeväisyyslevyn tuotto menee osittain Sambiaan ja osit-tain Suomen luonnolle. Molemmat ovat lähellä Orrenmaan sydäntä. Haaveena on, että Luritus-kuoro pääsisi itse viemään osan levyn tuo-tosta Sambiaan.
Zambian Vocal Collectionin netti-sivuilta löytyy lisää tietoa yhtyeen-esiintymis- ja hyväntekeväisyystoi-minnasta:
http://onesheet.com/zambianvocal-collection/
FOurChOrds sAA LuOKAN MusIsOIMAAN YhdessÄTietotekniikka valtaa luokkahuoneet ja opettajat pääsevät keksimään uu-sia tapoja oppilaidensa aktivoimis-een. Vaikka FourChords -nimistä kitarakaraokesovellusta ei kehitetty alun perin opetuskäyttöön, help-pokäyttöisestä ja hauskasta musiik-kiohjelmasta voi olla paljon hyötyä musiikinluokassa.
FourChords on suomalainen Mu-sopia Oy:n ensimmäinen musiik-kiapplikaatio. iPhonessa tai iPadilla toimiva sovellus soittaa kappaleita karaoke-tyylillä ja näyttää samanai-kaisesti soinnut kitaristille ja sanat laulajille. Musisoinnin tueksi saa halutessaan rytmin ja melodian.
– Musiikinluokassa riittää, kun on yksi iPad, johon sovellus on ladattu. Lisäksi tarvitaan videotykki, kertoo Musopia Oy:n markkinointipääl-likkö Paula Lehto.
Idea on yksinkertainen. Opetustilan-teeseen Lehto ehdottaa seuraavaa harjoitusta: Ensin valitaan kap-pale, sitten sovitaan ketkä laul-avat ja ketkä soittavat. Kitaristien kanssa käydään läpi soinnut ja ot-teet. Sitten laitetaan kappale soi-maan Four Chords -sovelluksesta ja heijastetaan se videotykin avulla kaikkien nähtäväksi. Sen jälkeen päästäänkin musisoimaan. Isossa luokassa mukaan voidaan liittää myös rytmi ja taputukset.
Oppilaitosympäristössä FourChords tarjoileekin uudenlaisen lähesty-mistavan yhdessä soittamiseen. Samalla se antaa opettajalle mah-dollisuuden valikoida soitettavaksi nuorille tuttuja kappaleita, vaikka ei itse niitä hyvin tuntisikaan.
Soittamisen lisäksi luokka voi nauhoittaa musiikkinumeronsa iPa-din avulla joko videotiedostoksi tai äänitiedostoksi, joita pystytään jakamaan sähköpostilla tai vaikka sosiaalisessa mediassa. Ohjelmassa on mukana myös kitaran viritin.
FoutChords sovelluksen värikäs, mutta simppeli grafiikka on pirteän näköinen ja käytössä selkeä.
Kappaleiden soinnut ja sanat rullaavat näytössä samalla kun melodia soi taustalla.
25
Sovellus houkuttelee musiikkiharrastuksen pariin
FourChords-sovelluksen avulla opetellaan soittamaan kappaleet käyttäen vain muutamaa helppoa sointua. Applikaatiota varten kap-paleet on sovitettu niin, että ne void-aan soittaa maksimissaan neljällä soinnulla. Soinnut esitetään uuden-laisilla “sointukuplilla” eli kitaristi voi soittaa kappaleet vaikka ei osaa vielä nuotteja tai tabulatuureja.
– Tavoitteenamme on ollut alentaa kynnystä tarttua kitaraan ja hou-kutella musiikkiharrastuksen pariin. FourChords tekee soittoharrastuk-sen aloittamisesta helppoa ja mu-kavaa, Lehto sanoo.
FourChords-ohjelman voi ladata ilmaiseksi. Applikaation mukana tulee pieni kappalevalikoima. Lisää kappaleita voi ladata joko yksittäin tai edullisina paketteina. Jokaisella paketilla on joku yhtenäinen teema – löytyy kitaraklassikoita, suomi-rokkia ja lastenlauluja.
– Parinkymmenen euron sijoituk-sella koulu pystyy hankkimaan jo melko laajan musiikkivalikoiman, Lehto lupaa.
FourChords-kitarakaraoke on saata-villa tällä hetkellä iPhoneen, iPadiin sekä iPod Touchiin ja sen voi ladata Applen iTunesista ilmaiseksi.
www.fourchords.com
