Uniuutiset

3 / 2014

Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

KansisivuSisältö - Yhteystiedot - Unishop - VertaistukiPäätoimittajalta - YhdistyksetUnilääketieteen koulutuspäivät“Väärään” aikaan nukkuville uusi yhdistysUusi esite unettomuudestaSyljen melatoniinimäärityksetVireydestä voimaa!

Uusi esite uniapneastaPhilips: innovaatiot inspiraationa sinulle - verkkokauppaUni ja taideUusi esite UniliitoltaLab-Tech jäsenedutTempur jäsenedut

SISÄLTÖ

............................................................................2 ......................................................................................................3

...................................................................................................4........................................................................5 - 6

......................................................................................................7 - 8.....................................................................................................9

................................................................................................................10 -11..........................................11 - 12

..........................................................................................................13 - 14...................................................15

....................................................................................................................................16.............................................................................................................17 - 18.....................................................................................................................19

........................................................................................................................20

JULKAISIJA:Uniliitto ry (Y-tunnus: 1559876-2)Sitratori 3 - 00420 HelsinkiPuh.: 010 292 8080sähköposti: uniliitto@uniliitto.fi

LEVIKKI: 5000 kpl Paino: KTMPISSN 1457-6406

JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat, työterveysasemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohen-kilöt ja muita asiasta kiinnostuneita.

LEHDEN TOIMITUS:Päätoimittaja: Pentti FriToimitussihteeri: Anne TeisseireTaitto: Milja Saresvaara TEKNISET TIEDOT:Väri: 4/4 Lehden koko: A4 Lehden laajuus: 12 - 18 sivua

LEHDEN ILMESTYMISAJAT:Seuraava jäsenlehti ilmestyy joulukuussa.

MAINOKSET JA MATERIAALI:Mainoskoot:1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm)1/2 sivua vaaka 184x133 / pysty 90x2721/4 sivua vaaka 184x641/4 sivua pysty 90x13Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina paperioriginaaleina sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen. Toimitusajat:18.11.2014 mennessäPANKKIYHTEYS: FI55 6601 0001 0316 32MAKSUEHTO: 8 vrk

YHTEYSTIEDOT

Epätyypillinen unirytmi ryLevottomat Jalat – Restless Legs rySuomen Unettomat rySuomen Uniapneayhdistys ryHelsingin Uniyhdistys ry ja Vantaan Uniyhdistys rySitratori 3, 4. krs - 00420 HelsinkiPuh: 010 292 8080

Suomen Narkolepsiayhdistys ryPL 93, 15101 LahtiPuh: 040 058 5005 / 040 589 2965 (Mervi Leskinen) 044 029 0563 / 044 469 1253 (Hanna Nikupaavo) sähköposti: narkolepsia.yhdistys@kolumbus.fi

Kuopion Uniyhdistys ryKuopion uniyhdistys perustettiin toukokuussa. Yhdistys on tarkoitettu kaikkille unihäiriöistä kärsiville.Tervetuloa osallistumaan uuden yhdistyksen toimintaan. Irmeli Korkeakoski 044-5663701

Pirkanmaan Uniyhdistys ryc/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ryMustanlahdenkatu 19, 33210 TamperePuh: 040 062 2144 (Matti Mustajärvi)

Päijät-Hämeen Uniyhdistys ryPuh: 045 234 2778 (Jorma Heinonen)

Satakunnan Uniyhdistys c/o Satakunnan Yhteisökeskus Isolinnankatu 16, 28100 PoriPuh: 040 131 4166.

Turun Uniyhdistys ry Pintelikatu 1, 20660 LittoinenPuh: 02 275 5555 / gsm: 040 534 5555

UNISHOPPalvelemme jäsenistöään välittämällä uneen liittyviä tuotteita:-Tempur tuotteista jäsenalennuksesi on 10 %-Philips Respironics, ResMed ja Weinmann maskeja-Torkkupeitto - CD, Terve Uni ja Unen Taidot kirjat- LabTex uni- ja terveystuotteetToimitus tapahtuu suoraan toimittajalta, joka perii toimituskulut.Lisätietoja: www.uniliitto.fi/fi/UNISHOP/Hinnasto.htmlKyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta

VERTAISTUKIUniliitto on saanut RAY:n toiminta-avustusta unihäiriöistä kärsivien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vertaistukiryhmässä yhteisöllisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa sana. Vertais-tukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös tapaamisten välillä. Helsingin Unitupa25.9.2014 klo 17 Uniliiton toimistolla. Niklas Eklund (Philips Home Healthcare Solutions) kertoo uniapnean hoidosta, laitteista ja maskeista.

Vantaan UnitupaVapaa-ajankeskus Viola - Orvokkirinne 4 - 01300 VantaaSeuraavat tapaamiset klo 14–16: ke 1.10, 29.10. ja 26.11.2014Levottomat Jalat vertaistukiryhmä HelsingissäKerran kuukaudessa Uniliiton toimistollaSeuraavat tapaamiset: 20.10. ja 24.11.2014 klo 17Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat TampereellaJokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa - Mustanlahdenkatu 19

Somnomed - hammaskojeet uniapnean hoidossa ja tiedote

2

PÄÄKIRJOITUS

Hyvän unen puolesta

Jokaiselle tulisi olla oikeus hyvään ja laadukkaaseen uneen. Hyvän unen edellytykset eivät aina toteudu ja silloin on py-sähdyttävä ajattelemaan – kuinka arvostan untani?

Kaikille uni on tarpeellinen, mutta joskus senkin onnistuu pilaamaan. Nuorilla yöunet jäävät usein lyhyiksi – tieto/pe-likoneet, älypuhelimet niihin käytettävä aika on usein pois nukkumisajasta. Sosiaalinen media (lyh. SOME) auttaa pitämään yhteyksiä, mutta onko siitä estämään sosiaalista syrjäytymistä?Kiire, työpaineet, elämän tilanteen muutokset pilaavat usein yöuneen. Sairauksien ja kipujen vaikutus yöuneen on kiistämätön. Aina kaikkea ei voida parantaa ja hoitaa, kos-ka osa on perimässä saatua.

Keinoja hyvään uneen on moninaisia lääkitystä, terapiaa, iltarutiineja, tyynyjä, patjoja, aromaattisia tuotteita jne…Itse omaa unta voi arvioida erilaisilla älypuhelimiin hankit-tavilla sovellutuksilla ja itsenäisillä kojeilla. Näiden anta-mat tiedot ovat kuitenkin suunta antavia. Mielestäni ainoaa täysin luotettavaa tietoa saadaan sairaaloiden erityisistä uniyksiköiden, uniklinikoiden ja unilaboratorioiden teke-misistä tutkimuksista.

Unihäiriöiden syyn selvittäminen ja asianmukainen hoito on yksi tie parempaan uneen.

Syysterveisin,Pentti Fri,Uniliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

..........................................11 - 12

Yhdistyksen nettisivuja päivitellään ja sinne voi jokainen jäsen kirjautua omalla sähköpostiosoitteella. Jos kirjautuminen jäsensi-vulle ei onnistu, silloin pitää tarkistaa onko meillä oikea sähkö-posti osoite rekistereissä tai onko sitä lainkaan. Siellä voisi jokai-nen kirjoitella omia kokemuksia ja ajatuksia, sinne pääsee vain jäsen kirjautumaan ja lukemaan. Kevätkokouksessa sovittiin että kokemuksia ja selviytymistarinoita kirjoitettaisiin ja jaettaisiin meidän nettisivuilla mutta ei ole vielä tullut yhtään tarinaa sinne laitettavaksi. Joten nyt niitä voisi laittaa sinne suoraan ja sieltä voi ylläpitäjä sopimuksen mukaan jotain siirtää myös julkisille sivuil-le. Niitä tarvitaan myös sitten sitä Narkolepsia opasta varten, jos ja kun rahoitus siihen saadaan ja asia etenee.

SUOMEN UNETTOMAT RYSuomen Unettomat ry uusi esite katso sivut 6 - 7.

SUOMEN UNIAPNEAYHDISTYS RYIlmainen ryhmäterapia uniapneasta kärsiville jatkaa syk-syllä! Uniapnearyhmäterapian tavoitteina on opastaa ja auttaa uniapneasta kärsiviä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan kor-jaamalla elämäntapoja ja lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Käynti-kertoja on 6 (noin 2 viikon välein) ja osallistujien lukumäärä on 4-6 henkilöä/ryhmä. Huom. Ilmoittautuminen on sitova!Jos olette kiinnostuneita osallistumaan terapiaryhmään, voit-te ottaa yhteyttä Uniliittoon puhelimitse (arkisin klo 10 – 16) 010 292 8080 tai sähköpostilla: uniliitto@gmail.com. Suomen Uniapneayhdistys ry uusi esite katso sivut 13 - 14.

LEVOTTOMAT JALAT – RESTLESS LEGS RYLevottomat jalat-oireyhtymää sairastaa Suomessa 5-10 % väestöstä.Oireyhtymä on lähes yhtä yleinen kuin migreeni, mutta se tunne-taan toistaiseksi aika huonosti sekä yleisön että lääkärien keskuu-dessa. Vaikka tiede ja koulutus ovat kahden viime vuosikymmenen aikana edistyneet, ihmiset, joilla on levottomat jalat, eivät saa ta-sokasta hoitoa. Levottomat Jalat – Restless Legs ry osallistui 23.9. kansainväliseen tiedotuspäivään järjestämällä yleiset tiedotustilaisuudet ja jakamal-la flyereita. SYYSKOKOUSVIIKONLOPPUSuomen Narkolepsiayhdistyksen syyskokousviikonloppua viete-tään Lahdessa, hotelli Cumuluksessa 25.- 26.10.2014. Lauantaina on vertaistukea, keskustelua ja yhteistä ohjelmaa. Sääntömääräinen syyskokous pidetään su. 26.10.2014 kello 11.00 alkaen.Kokouk-sessa käsitellään sääntömääräiset ja muut hallituksen esittämät asiat. Tervetuloa.Ilmoittautumiset viikonloppuun 6.10.2014 mennessä yhdistyksen sähköpostiin.

KUULUMISIA YHDISTYKSESTÄYhdistyksen järjestämä Sopeutumisvalmennuskurssi pidettiin ke-säkuussa Loma- ja kurssikeskus Lepolassa. Kurssille osallistui 15 henkilöä. Ohjelmassa oli Neurologi Markku Partisen alustukset kahtena päivänä, Psykoterapeutti Kirsi Uutela, Ravintoterapeutti, kädentaitoja, sekä vertaistukea, keskustelua ja ryhmätöitä Sairaan-hoitaja Marjaana Saunion vetämänä. Seuraava kurssi on sitten ke-sällä 2015, aika ja paikka selviää myöhemmin talven aikana.Kokousviikonloppujen lisäksi on kuntoviikonloppu, tänä vuon-na 26.-28.9. Kuopion Rauhalahdessa.Uusia jäseniä yhdistykseen on tullut hiljalleen lisää ja jäsenmäärä on tällä hetkellä n. 200 jäsentä. Toimintaa pyritään kehittämään ja laajentamaan kysynnän ja tarpeiden sekä resurssien mukaan. Alueellisia tapaamisia yhdistys auttaa järjestämään ja laittamaan alulle, mikäli alueilta yhteydenottoja tulee ja löytyy yhteyshenki-löitä. Helsingin alueella on ollut puhetta tapaamisten järjestämi-sestä Uniliiton tiloissa mikäli osallistujia ja yhteyshenkilöt löytyy, joten olkaa yhteyksissä!

Tatu ry:n kanssa on viritelty yhteistyötä lähinnä lasten ja heidän perheidensä vertaistuen merkeissä.

YHDISTYKSILTÄ

PÄIJÄT - HÄMEEN UNIYHDISTYS RYPäijät-Hämeen uniyhdistyksen toiminta jatkuu taas täydellä te-holla.10.9. pidettiin yhdistyksen syyskokous ja 16.9. puheenjohtaja Jorma Heinonen piti yleisöluennon unesta ja unihäiriöistä Taka-tasku monitoimikeskuksessa.Vertaistukiryhmätoiminta kokoontuu joka kuukauden toisena keskiviikkona klo 17.00 Lahden Seudun Diabeetikot ry:n toimitiloissaSeuraava tapaaminen 8.10.2014 klo 17.00 osoitteessa Karjalan-katu 16 A 2 (sisäpiha).Tervetuloa kaikille unihäiriöistä kärsiville!

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RYNäillä ajatuksilla hyvää syksyä kaikilleHanna NikupaavoSuomen Narkolepsiayhdistyksen varapuheenjohtaja

3

Maanantai 27.10.2014

8.30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen 9.30 Koulutuspäivien avaus - Uniliiton puheenjohtaja Pentti Fri

Sessio I – Unettomuus09.35 Muuttuneet diagnostiset kriteerit - Prof. Markku Partinen 09.55 Uudet kriteerit psykiatrin näkökulmasta - EL Juha Markkula 10.15 Vuorokausirytmin häiriöt ja melatoniinin määritys Tutkimusprofessori Timo Partonen 10.35 Aktigrafian ja unipolygrafian rooli unettomuuden diagnosoinnissa EL Anna-Maria Lapinlampi 10.55 Keskustelua

Sessio II - Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnostiset kriteerit 12.00 Obstruktiivisen uniapnean kriteerit - EL Adel Bachour12.20 Sentraalinen uniapnea oireyhtymä – Luennoitsija avoin 12.40 Uneen liittyvä hypoventilaatio - LT Hanna-Riikka Kreivi 13.00 Lasten unenaikaiset hengityshäiriöt - EL T. Kirjavainen13.20 Keskustelua

Sessio III - Väsymys oireena, mikä syynä?14.00 Tavallisimmat syyt – EL Tomi Sarkanen14.20 Sisätautilääkärin näkökulma – Dos Ilkka Kantola15.00 Psykiatrin näkökulma – EL Juha Markkula15.20 Yhteenveto: Unihäiriöpotilas avoterveydenhuollossa: milloin lähetän sairaalaan tutkimuksiin? - prof. Markku Partinen15.40 Keskustelua ja koulutuspäivän päätös.

Tiistai 28.10.2014

8.15 - 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Sessio I - Hypersomniat ja parasomniat 9.00 Keskushermostoperäisten hypersomnioiden muuttuneet diagnostiset kriteerit - prof. Markku Partinen9.45 Non-REM ja REM – unenaikaiset parasomniat - EL Mika Koskinen 10.05 Nocturnal eating syndroma - luennoitsija avoin 10.25 Parasomnia vaiko epilepsia? - prof. Sari-Leena Himanen 10.45 Keskustelua

Sessio II - Kipu ja uni12.00 Fibromyalgia ja uni - EL Jukka-Pekka Kouri 12.20 Kipulääkitys ja uni - prof. Markku Partinen12.40 Selittääkö kipu unettomuuden vaikutusta työ-kyvyttömyyteen PsT, Erikoistutkija Paula Salo13.00 Keskustelua

Sessio III - Unihäiriöiden lääkkeellinen hoito13.40 Unettomuus - prof. Markku Partinen 14.00 Vuorokausirytmin häiriö - EL Gabriele Sved 14.20 Levottomat jalat - LT Salla Lamusuo 14.40 ADHD ja uni - prof. Jyrki Korkeila 15.00 Narkolepsia ja hypersomniat - LL Tomi Sarkanen

11.05 - 12.00 Lounas

13.30 - 14.00 Kahvi

11.05 - 12.00 Lounas

13.30 - 14.00 Kahvi

27. ja 28.10.2014 klo 8.30 - 16.00Helsingissä Etelä-Suomen Aluehallintoviraston auditoriossa • Ratapihantie 9 - 00520 Helsinki

Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit, erikoistuvat lääkärit, unihoitajat, sairaanhoitajat, muut terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja farmasian ammattilaiset ja neuropsykologit.

16. VALTAKUNNALLISET UNILÄÄKETIETEEN KOULUTUSPÄIVÄT

Ohessa koulutuspäivien ohjelma.

4

Epätyypillinen unirytmi ry on uusi, tänä keväänä pe-rustettu yhdistys. Tarkoituksenamme on toimia jäsen-temme äänitorvena ja ajaa vuorokausirytmihäiriöistä kärsivien asiaa sekä järjestää jäsenille vertaistukea ja erilaisia tapahtumia.

Uni-valverytmin poikkeamia ovat viivästynyt unijak-so, aikaistunut unijakso, muu kuin 24-tuntinen vuo-rokausirytmi ja epäsäännöllinen vuorokausirytmi. Viivästyneessä unijaksossa unirytmi on merkittävästi viivästynyt ja aikaistuneessa aikaistunut normaalivä-estöön verrattuna. Muussa kuin 24-tuntisessa vuoro-kausirytmissä henkilön vuorokauden pituus poikkeaa normaaliväestöstä ja epäsäännöllisessä unirytmissä henkilö nukkuu satunnaisina aikoina vuorokautta. Taustalla on useimmiten neurologinen syy; joko si-säisen kellon toiminnassa ja/tai univalverytmiä tah-distavassa järjestelmässä. Myös muut vuorokausiryt-mejä noudattavat tapahtumat kuten ruumiinlämpö, ruokahalu, vierasaineaineenvaihdunta, solusykli, sekä tiettyjen hormonien, kuten kortisolin- ja melato-niinin eritys poikkeavat normaalista.

Epätyypillinen unirytmi voi aiheuttaa erittäin pahaa päiväväsymystä, kognitiivisten toimintojen huonone-mista, muistiongelmia, sosiaalisia ongelmia, työky-vyn menetystä univajeen vuoksi sekä väärinymmär-rystä kanssaihmisissä. Vaikeus herätä sosiaalisesti hyväksyttyyn aikaan ei johdu laiskuudesta, itsekurin tai älykkyyden puutteesta, vaan edellä mainituista syistä. Se, että henkilön tehokkain työskentely- ja nukkumisaika ovat toiseen aikaan kuin muilla ihmi-sillä, on usein erittäin hankala käsittää, ellei tilantees-ta ole omakohtaista kokemusta.

Perinteisesti vuorokausirytmin häiriöitä on yritetty hoitaa kirkasvalolla, oikein ajoitetulla melatoniinin annolla ja pakottautumalla heräämään “sopivaan” aikaan. Jotkut reagoivat tähän hoitoon, jotkut eivät. Vaikka rytmi saataisiin muuttumaan kovalla työllä, ei elämänlaatu tässä pakotetussa rytmissä ole välttä-mättä hyvälaatuista vaan vointi saattaa olla edelleen väsynyt ja huono. Aivan kuin jatkuvassa jet-lagissa. Rytmi myös palautuu helposti ennalleen. Pahimmil-laan esimerkiksi kronoterapia voi johtaa ainakin vii-västyneen unijakson kohdalla muuhun kuin 24-tun-tiseen vuorokausirytmiin. Joskus tehokkainta onkin hyväksyä oma unirytmi ja pyrkiä järjestämään elä-mänsä se ympärille niin pitkälle kuin se nykyisessä yhteiskunnassa on mahdollista. Jatkuvassa unive-lassa elämisellä on haittansa, joista edellisessä kap-paleessa jo kerrottiinkin. Se saattaa myös altistaa

samantyyppisille sairauksille, joita vuorotyötä teke-villä ilmenee.Hoitoon pääsy ja diagnoosin saaminen on yleensä ai-kaa vievää ja vaatii paljon omatoimista aktiivisuutta.Perusterveydenhuollossa ongelmaa ei yleensä tun-nisteta. Ja vaikka tunnistettaisiinkin, saatetaan ku-vitella, että tila ei ole pysyvä tai että rytmi kyllä korjaantuu parissa viikossa. Näinhän ei yleensä ole, koska kyse ei ole jet-lagista tai muusta tilapäisestä väärärytmisyydestä.

Yhdistys pyrkii jatkossa vaikuttamaan näihin vää-rinkäsityksiin. Suurin osa tapauksista jää edelleen-kin diagnosoimatta. Hyvässä asemassa ovat ne jotka pystyvät kustantamaan käynnin yksityiselle unis-pesialistille, jolloin tutkimuksien jälkeen diagnoosi yleensä saadaan. Tämä asettaa potilaat tietenkin hy-vin eriarvoiseen asemaan.

Tulevista tapahtumista ensimmäisenä lienee osal-listuminen unituvan toimintaan ja suunnitelmissa on myös talviaikabileet, jolloin ainakin viivästyneet saavat nauttia tunnin pidemmistä unista. Tervetuloa mukaan toimintaan ja suunnittelemaan tulevia tapah-tumia!

Epätyypillisen unirytmihallituksen kuka kukin on:

Ihan pienestä asti olen ol-lut ”huono nukkumaan”. Oikeastaan olen oikein hyvä nukkumaan mutta en yöllä. Se saattaa tietysti

vaikuttaa huonolta nukkumiselta koska aikaisista aa-muheräämisistä huolimatta illalla ei uni tule, univel-ka vain kerääntyy.

Vasta viime vuoden lopulla menin vihdoin yksityi-selle unineurologille yritettyäni saada hoitoa julki-selta puolelta yli 15 vuotta. Voimat alkoivat tosissaan loppua ja aloin olla melko työ- ja toimintakyvytön.

Diagnoosin saatuani aloin etsiä vertaistukea ja tietoa. Hämmästykseni oli suuri kun kumpaakaan ei löyty-nyt suomeksi. Hetken lueskeltuani englanninkielistä vertaistukipalstaa ja -tekstejä, näpyttelin Faceboo-kiin vuoden lopulla suomenkielisen ryhmän, johon

”Väärään” aikaan nukkuville uusi yhdistys

Minttu Lehtovaara, puheenjohtaja

Valokuvaaja, yrittäjä

5

onkin tullut yllättävän paljon porukkaa. Sieltä se aja-tus yhdistyksen perustamisesta sitten lähti!

Salla Mansikkamäki, varapuheenjohtaja, ex-tutkija/väitöskirjatyön-tekijä, lääkekehitystiede

Olen paininut viivästy-neen unijakson kanssa lapsuudesta saakka, mut-ta varsinaisen diagnoosin sain vasta 2007. Hoitoon pääsyn ja diagnoosin saa-misen vaikeus, terveydenhuollon henkilöstön saata-villa olevan tiedon vanhentuminen ja jopa väärä tieto sekä vertaistuen puuttuminen saivat minut pohtimaan potilasyhdistyksen perustamista. Kun myös Minttu ja Kirsi innostuivat asiasta, käärimme hihamme ja ryh-dyimme toimeen. Sen jälkeen kaikki onkin sujunut hyvin nopeasti. Meillä kaikilla on omat vahvuutem-me joita pääsemme käyttämään yhdistyksen nyt al-kaessa saada tuulta purjeisiinsa.

“Olen varmaan syntynyt vartin myöhässä” on minulla ollut ta-vallinen selitys joka paikassa.

Nyt olen oivaltanut, että oikeastaan olen vähän enemmänkin kuin vartin myöhässä, viihtyisin ni-mittäin parhaiten jos voisin mennä nukkumaan kello 01-03 ja heräisin aikaisintaan yhdeksän-kymmenen maissa. Töitä olen paiskinut toimittajana (kyllä vain, iltavuoro oli parasta!) ja nyttemmin järjestöpuolella (useinhan kokoukset ja tapahtumat ovat iltaisin).Uniliitosta ja Epätyypillinen unirytmi ry:n perusta-misesta kuitenkin kiinnostuin siksi, että olen viime aikoina yrittänyt järjestellä läheiseni asioita - hän kun on erittäin hankalasti ei-24 h rytmissä. Diag-noosin saaminen, kuntoutus, opiskelu, kaikki tuntuu olevan kiven takana. Paljon edunvalvontaahan tässä tarvitaan!

Joanna LaukamoTaiteilija

”Tyhmälaiskasaamaton” -diag-noosini tarkentui jo aikaa sitten ADHD:ksi. Epäsäännöllistä vuorokausirytmihäiriötä ei ole erikseen diagnosoitu, täydel-linen rytmittömyys on F90.0 kylkiäinen siis. Kolme neljästä lapsestani on myös rytmittömiä, se aiheuttaa lisä-haasteita arjessa. Asianmukaista hoitoa ei ole yrityk-sistä huolimatta löytynyt. Asiaa joko vähätellään tai tieto ei riitä. Näillä mennään! Yöllä on rauhallista maalata jos lapset sattuu nukkumaan.

Kirsi Äyräs, sihteeri Toiminnanjohtaja, jokapaikan huseeraaja, Viro-keskuksessa Turussa

© Jo

Lau

6

7

8

Elimistö tuottaa melatoniinia eli unen tuloon vaikuttavaa hormonia, periaatteessa säännöllisinä ajanjaksoina. Hetkestä jolloin melatoniinin tuotanto alkaa lisääntyä, on alettu käyt-tää ilmaisua Dim Light Melatonin Onset, (DLMO). Elimis-tön oman melatoniinituotannon alkamisajankohta pitää ottaa huomioon jos unihäiriötä hoidetaan melatoniinin lisällä, ja ajoittaa lisätty (eksogeeninen) melatoniini oikeaan aikapis-teeseen suhteessa henkilökohtaiseen melatoniinin tuotan-toon. Valitettavasti tämä Hollannissa jo 90-luvun puolivälistä käytössä ollut menetelmä ei ole rantautunut Pohjoismaihin, mutta hoitomuoto on pikkuhiljaa alkanut Keski-Euroopassa. Usein todetaankin, että 1-2 h ennen nukkumaanmenoa otet-tu melatoniini ei auta unihäiriön korjaamisessa. Tällöin vir-heellisesti luullaan että melatoniini ei voisi auttaa unihäiriön korjaamisessa [1].

Melatoniini pitää antaa oikea-aikaisesti jotta se tehoaa [1]. Mikäli melatoniinia käytetään väärään vuorokauden aikaan, sillä on jopa ei-haluttuja vaikutuksia unijaksoihin, esim. otet-tuna liian myöhään yöllä se päinvastoin herättää. Siksi olisi hyvä että melatoniinin käytössä on taukoa ainakin 1 viikko, mahdollisesti jopa 4 viikkoa, ennen kuin määritetään oma melatoniinin tuotanto syljestä. Oikean melatoniinin käyttö-ajankohdan arvioiminen henkilöillä, joilla on unihäiriöitä, on pelkän päiväkirjamerkintöjen ja polysognografiamittausten perusteella on paljon epävarmempaa kuin niillä joilla ei ole unihäiriöitä. Vuorokausirytmiin liittyvien unihäiriöiden hoidossa on tär-keää seuraavien kolmen seikan vahvistaminen: 1) aikaviittei-den vahvistus (tästä on saksankielinen ilmaisu zeitgebers) eli vuorokauden rytmitys kiintein ruokailu-, heräämis- ja nukku-maanmeno sekä liikunta-ajoin 2) oikein ajoitettu kirkasvalo 3) oikein ajoitetun melatoniinin säännöllinen käyttö. Myös ns. unihygieniaa on parannettava. Potilaan olisi hyvä pitää unipäiväkirjaa noin viikon ajan ennen testin suorittamista. Kun testi on tehty, ja hoito aloitetaan, määrätään melatonii-ni-annos otettavan noin 5 h ennen DLMO:n alkua ja tästä eteenpäin melatoniinin käyttö pitäisi olla päivittäistä täsmäl-listä. Potilas voi myöhemmin raportoida näistä seikoista kli-nikalle esim. internetsivujen kautta.

Suurin osa unihäiriöpotilaista kärsii viivästyneen unijakson syndroomasta jossa melatoniinipitoisuudet nousevat hyvin myöhään illalla/yöllä, kun taas seuraavaksi yleisin ryhmä kär-sii liian varhaisesta unen tulosta. Kummankin potilasryhmän melatoniinipitoisuutta voidaan säätää ja unijaksoa ylläpitää melatoniinilisällä, joka parhaassa tapauksessa (säännöllises-ti ajoitetun käytön jälkeen) voidaan jopa osassa tapauksista pikkuhiljaa lopettaa. Kun potilas nukahtaa myöhään tai hä-nellä on vaikeuksia aamuheräämisessä, ja oma melatoniinin tuotanto nousee myöhään, melatoniinin lisä aikaistaa unijak-soa tehokkaimmin kun se otetaan 5 h ennen kuin oma mela-toniinin eritys syljessä alkaa nousta. Jos potilas nousee ylös hyvin aikaisin aamulla tai nukahtaa liian aikaisin illalla, me-latoniini hidastaa unijaksoa eniten kun sitä otetaan 10 h oman melatoniinipitoisuuden nousun jälkeen, siis aamulla. Tällöin valohoitoa annetaan 15-30 min ennen kuin oma melatoniini tuotanto nousee eli illalla.

Kaikkia unihäiriöpotilaita ei voida auttaa tällä menetelmällä tai hoito ei sovi kaikille koska unihäiriö ei ole välttämättä melatoniinista kiinni. Lisäksi on henkilöitä joilla on erittäin matala tai poikkeuksellisen korkea melatoniinitaso läpi koko vuorokauden. Emme vielä tiedä tarpeeksi henkilökohtaisista maksan entsyymien toiminnasta, joka voi vaikuttaa kapasi-teettiin metaboloida melatoniinia (CYP1A2:n geenien poik-keavuus eli polymorfismi). Osalla potilaista kyse on hidas-tuneesta metaboliasta ja heidän ongelmansa on se, että itse tuotettu tai pillerinä käytetty melatoniinin määrä puoliintuu 35-45 min sijasta yli 2 h ajan. Tästä on näyttöjä kehitysvam-maisten ja autistien kohdalla [2, 3]. Heillä normaaliannos melatoniinia aluksi auttaa, mutta muutaman viikon käytön jälkeen pahentaa unihäiriötä sekä lisää päiväaikaista levot-tomuutta. Tämä ei estä melatoniinihoitoa annostusta pitää vain laskea esimerkiksi 10-kertaisesti. Tämän ongelman sel-vittämisessä melatoniinin määritykset ovat vieläkin tärkeäm-piä. Hitaasti melatoniinia metaboloivat henkilöt (joille siis pitäisi määrätä vain pieniä annoksia melatoniinia) voidaan diagnostisoida mittaamalla syljen melatoniinia päivän aikana (klo 9, 11, 13, 15 ja 17) edellisen illan melatoniiniannoksen jälkeen. Kun melatoniinia metaboloidaan normaalisti, seu-raavan päivän syljen melatoniinipitoisuus pitäisi olla lähes perustasolla. Jos korkeita syljen melatoniinitasoja löydetään seuraavan päivän näytteistä, on annos ollut liian korkea ja annosta pitäisi laskea. Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:stä (YML) voi tilata syljen melatoniinimäärityksen (Sa-melat) unettomuuden diagnoosiin ja hoitoon. Potilaat keräävät näyt-teet kotona, annettujen ohjeiden mukaan, jonka jälkeen näyt-teet lähetetään laboratorioon postitse. Laboratorio analysoi näytteet kerran kuukaudessa. . Lisätietoa melatoniini–testistä saa YML:n kotisivuilta, osoitteesta yml.fi . Melatoniini- mää-ritys on saanut KELA-korvattavuuden. Mikäli tilaaja ei ole uniklinikka, määrityksiin voi tilata konsultaatiolausunnon (-MelatLa) YML:sta..

Kirsi Vaali, dosenttiLab-Tech AS, puh: 050-550 1331Sähköposti: kirsi@lab-tech.no

Kirjallisuus:Keijzer, H., et al., Why the dim light melatonin onset (DLMO) should be measured before treatment of patients with circadian rhythm sleep disorders. Sleep Med Rev, 2014. 18(4): p. 333-9.Braam, W., et al., Loss of response to melatonin treatment is as-sociated with slow melatonin metabolism. J Intellect Disabil Res, 2010. 54(6): p. 547-55.Braam, W., et al., CYP1A2 polymorphisms in slow melatonin me-tabolisers: a possible relationship with autism spectrum disorder? J Intellect Disabil Res, 2012.

SYLJEN MELATONIINIMÄÄRITYKSET UNETTOMUUDEN HOIDOSSA

1.

2.

3.

9

VIREYDESTÄ VOIMAA!Työni polarisoituu kahteen ääripään sanaan: väsymys ja vireys.Väsymysriskienhallintaan erikoistuneena tuntuu että pu-hun erityisen paljon väsymyksestä ja sen vaikutuksista. Toki näin onkin, mutta kuten elämässä yleensäkin asioilla on toisiaan täydentävät ja toistensa kanssa tasapainotte-levat puoliskot. Toista ei voi olla ilman toista. Ilman su-rua ei ilo tuntuisi yhtä iloiselta, ilman pimeyttä ei valosta nauttisi niin paljoa, ilman kylmyyttä ei lämpö tuntuisi niin hyvältä. Toisaalta tieto siitä että ilo on olemassa auttaa läpi surun, varmuus valosta vie läpi pimeän ja kuumasta haluaa mielellään siirtyä kohti kylmempää.

Väsymyksen vastapari vireys on sana, joka kattaa toisia sanoja ja tilanteita kuten esimerkiksi tarkkaavaisuus, läs-näolo, osallistuminen, valmius, liike, toiminta... Varmasti löytyy vielä paljon muitakin kuvaavia sanoja. Itse olen löytänyt vireydestä myös sanan huolettomuus ja voima. Kun olen hyvällä tavalla vireytynyt, tuntuu että kaikki su-juu ja kaiken jaksaa hyvillä mielin turhia murehtimatta. Voisi jopa käyttää nykyajan muotitermiä ja kuvata että olen ”flow-tilassa”.

Vireys ↔ väsymys ja uniVireys ei ole jatkuva, pysyvä tila, siihen päästyämme. Oma fysiologiamme vaatii akkujen lataamista, tiedosto-jen järjestelyä ja aikaa siivoukselle. Tämän järjestämisek-si kehomme tarvitsee unta. Aivomme antavat signaaleja ja käyttävät väsymystä merkkinä siitä, että vireys on nyt käytetty loppuun ja olisi aika siirtyä uneen. Tähän keho käyttää kahta eri metodia avukseen; homeostaattista sää-telyä ja vuorokausirytmiä. Niiden mukaan vireytemme säätyy vuorokauden mittaan eri tasoille ja voimme joskus joustaa oman rytmimme rajoissa niin, että väsymys pysyy vielä aisoissa. On hyvä kuitenkin ymmärtää, että määrät-tömästi ei väsymyksen kanssa voi neuvotella. Väsymys on melko tiukka ja selkeä tavoitteissaan. Uneen on pääs-tävä, ennekuin kehomme tila käy hengenvaaralliseksi.

Vireys ↔ ravintoKunnioittaessamme omaa vuorokautista rytmiämme olemme jo erittäin hyvin kartalla hakeutumassa kohti vireyttä. Kehon toiminnat ja virtalähteemme tarvitse-vat unen lisäksi kuitenkin myös ulkopuolista energiaa toimiakseen. Tätä me kutsumme yleisesti ravinnoksi. Ravinnonkin suhteen on tärkeää pysyä oman vuorokau-sirytmimme kanssa sovinnossa, samaten on tärkeä saada ravinnosta tarpeellisia aineita oikeassa suhteessa. Kun päivittäinen riittävä uniaika ja sopiva ravinto on sovitettu kehon tarpeisiin, voidaan alkaa tarkastelemaan muita vi-reystilan edellytyksiä ja puolia.

Vireys ↔ uni + ravinto + liike + työ + mieliIhmisenä emme ole pelkästään fysiikkaa ja kemiaa, vaan näiden pohjalta tai niiden tuloksena, mukana on myös

psyyke omine ulottuvuuksineen. Pelkistetysti voisi sanoa, että pelkällä unella ja ravinnolla kehomme pystyisi elä-mään jonkinlaisessa ”olotilassa”. Elämä ja eläminen on kuitenkin paljon muutakin ja vireyden myötä pystymme liikkumaan, tekemään töitä ja ajattelemaan. Jopa unemme vaatii vireyden aikaista toimintaa, muuten se lakkaa toi-mimasta oikein. Tarvitsemme siis vireyttä voidaksemme nukkua hyvin ja toisaalta unta voidaksemme olla vireitä. Näihin molem-piin vaikuttavat ravintovalintamme, liikkumisemme ja mielentilamme sekä jokapäiväinen työmme. Samaten nuo kaikki asiat taas puolestaan vaikuttavat sekä uneen että vireyteen. Melkoinen määrä asioita toisiinsa vaikuttaen ja tasapainoa hakien. Miten niiden kanssa tulisi elää? Yllät-tävää kyllä, vastaus on hyvin yksinkertainen, - kehoamme ja itseämme kuunnellen ja ymmärtäen. Vireys ↔ kehon toiminnatKehon ja mielemme toimintojen takana ovat fysiikka ja psyyke. Kehomme ja etenkin aivomme ovat käsittämättö-män tehokkaita ensinnäkin ylläpitämään elämää ja vielä erityisesti sellaista elämää, johon olemme mielessämme sitoutuneet. Mielemme voima onkin uskomaton siinä, miten ympäristömme ja itsemme koemme ja mitä itses-tämme ulospäin annamme. Samat asiat vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Takana on toki paljon fyysisiä omi-naisuuksia, mutta yhtähyvin myös mielen toiminnan vai-kutusta.Aistihavaintomme, mutta myös ajatuksemme saavat ke-homme tuottamaan erilaisia hormoneita ja välittäjäaineita. Niistä löytyy monesti joko kiihottavia tai estäviä aineso-sia tai sitten voidaan puhua paradoksaaleista hormoneista, jotka vaikuttavat eri tavoin eri määrissä tai olosuhteissa. Vuorokausirytmimme, vireyden ja väsymyksen, tärkeim-mät hormonit ovat kortisoli ja melatoniini. Näistä melato-niini on unen kannalta tärkein hormonimme ja sen eritty-mistä säätää eniten valon määrä. Se saa meidät uniseksi ja tuudittaa meidät lopulta uneen. Kortisoli taas on virey-tymisen hormoni, joka lopettaa melatoniinin erityksen ja saa meidät heräämään uuteen päivään. Se vaikuttaa mm verenpaineemme, immuunipuolustuksemme ja glukoo-siaineenvaihdunnantamme, sekä insuliinitason säätelyyn. Kasvuhormoni on eräs yön aikana erittyvä hormoni, jolla on nimensä mukaisesti tärkeä osuus kasvamisessa ja ke-homme uusiutumisessa ja aineenvaihdunnan säätelyssä. Monet ruuansulatustamme säätävät hormonit ovat myös vuorokausirytmiimme sidonnaisia.

10

Vireys ↔ kehon viestitKoska kehomme on tarkka pitämään yllä tasapainoaan ja tämän ylläpidon tarkoitus on pitää meidät terveinä ja hyvinvoivina, olisi syytä kuunnella kehon viestejä. Osa viesteistä on heikompia ja osa hyvin selkeitä, varsinkin jos epätasapainoa on alkanut syntyä. Väsymys on hyvin selkeä viesti, keho tarvitsee unta uudistaakseen tai kor-jatakseen toimintoja sekä ladatakseen energiaa. Nälkä on selkeä viesti siitä, että energia on vähissä. Jano on jo merkki nestehukasta: Aineenvaihdunnalle elintärkeä nestetasapaino on syytä pitää kunnossa jo ennen janoa! Ärsyyntyminen, huolimattomuus, muistamattomuus ja kipuherkkyys ovat eräs elimistön keinoista kertoa uni-vajeesta. Masennus, stressi ja erilaiset sairaudet kertovat aineenvaihduntamme olevan jo todella huonolla tolalla, ehkä jopa peruuttamattomasti muuttunut. Usein kuiten-kin asian huomioiminen ja tilanteen korjaaminen levon, ravinnon, liikunnan tai mielenhallinnan keinoin parantaa tilanteen kokonaan tai ainakin helpottaa oireita.

Kuuntele siis herkällä korvalla kehosi viestejä, hanki tie-toa sen toiminnoista, ole kriittinen saamasi informaation kanssa. Usko enemmän kehosi viestejä, kuin ympäröivää tietotulvaa, kehollasi ei ole markkinointitarvetta, ei hui-jaamistarvetta, eikä halua satuttaa sinua. Pyri antamaan kehollesi mahdollisuus suoriutua vaativista tehtävistään tasapainon ylläpidossa jo ennen kuin sen tarvitsee alkaa viestittämään hankalalla tavalla. Noudata vuorokausiryt-miäsi, nuku tarpeeksi, syö noin 3-5 kertaa päivässä ra-vinteikasta ruokaa, muista ennenkaikkea juoda tarpeeksi vettä (n.5 % kehosi painosta), liiku päivänmittaan, käytä aivojasi, huokaise välillä syvään ja hengitä muutenkin välillä tietoisen rauhallisesti, mieti perustuvatko tunteesi todellisuuteen vai ovatko ne omien käsitystesi ja kuvi-telmiesi tulosta. Vaikuta siihen mihin voi, älä luule että voit hallita kaikkea. Muutokset kuuluvat elämään, huo-maathan sen jo siitä miten oma kehosikin muuttuu ajan kuluessa. Hyväksy muutos, ole ja hengitä – se riittää jos-kus oikein hyvin! Luonnossa puiden, kukkien ja kasvien katselu tai hoito, linnunlaulun kuuntelu ja raitis ilma las-kevat stressiä ja jännitystä. Kokeile vaikka!

Päivi Saarijärvi, FRMS-ohjaaja, Vitalgo Oy

Somnomed Nordic ABHei, nimeni on Marko Järvinen ja toimin Suomessa SomnoMed Nordic:n myyntivastaavana.SomnoMed aloitti toimintansa Suomessa touko-kuussa 2014.

SomnoMed on Australialainen yritys, joka valmis-taa, myy ja markkinoi suu- hammaskojeita uniap-nean hoitoon. SomnoMed aloitti toimintansa vuonna 2006 ja siitä lähtien he ovat myyneet noin 200 000 kojetta maailmanlaajuisesti.

Suu- hammaskojeet toimivat kliinisesti tutkitus-ti lievään ja keskivaikeaan uniapneaan. Jokainen koje valmistetaan käyttäjän “mittojen mukaan”, eli kojeen saamiseksi on esimerkiksi keuhkolääkäriltä saatava lähete erikoishammaslääkärin vastaanotolle. Hammaslääkäri tekee lopullisen päätöksen kojeiden hankkimiseksi. Kun päätös on tehty, hammaslääkäri otattaa potilaan hammaskartasta vaha jäljennöksen, joka sitten toimitetaan tehtaallemme, jossa koje val-mistetaan. Noin kuukauden päästä tästä, valmis koje on hoitavalla hammaslääkärillä ensimmäistä asetus-ta varten.

Suu- hammaskojeemme ovat hyvin siedettyjä käy-tössä, koska kojeen sisäpinta, joka asettuu käyttäjän hampaita ja ikeniä vasten on pehmytpintainen. Suun pystyy avaamaan lähes normaalisti, eli puhuminen ja juominen onnistuu kojeen ollessa suussa. Kaik-ki kojeen kulmaosat ovat myös pyöristettyja, joten limakalvoille osuvia teräviä kohtia ei kojeessa ole. Koje tuo avun myös hampaiden narskutteluun/ pure-miseen, eli bruksismiin. SomnoMed toimii yhteistyössä Suomen erikoisham-maslääkäreiden ja hammasteknikoiden kanssa, toi-mitamme heille aina uusimmat tiedot tuotteistamme.Jatkossa jos kojeita joudutaan säätämään, tämä ta-pahtuu aina hammaslääkärin kautta.Jos kaipaatte lisätietoa asiasta, ottakaa yhteyttä alle-kirjoittaneeseen.Mukavaa alkanutta syksyä kaikille lukijoille

TerveisinMarko Järvinen0400-380187mjarvinen@somnomed.com

11

12

13

14

Philipsin RemStar 60-sarja asettaa mukavuudelle uudet ra-jat CPAP-hoitoon. RemStar Auto CPAP-laite sisältää A-flex toiminnon joka parantaa hoidon mukavuutta tasoittamalla sisäänhengityksen ja uloshengityksen siirtymävaihetta, sekä antamalla merkittävän paineenhelpotuksen uloshengityksen

Perustamisvuodestaan 1976 Respironics on ollut johtava unia-pneahoitoon tarkoitettujen hengityshoitotuotteiden valmistaja. Vuodesta 2008 Respironics on ollut osa Philips Healthcare yksikköä ja keskittynyt luomaan entistä asiakaslähtöisempiä ja ratkaisukeskeisempiä tuotteita uni- ja ventilaatiohoitoon. CPAP-laitteista ja maskeista on kehitetty mukavampia ja käy-tännöllisempiä; ominaisuuksia, jotka merkitsevät potilaille eniten. Uniapneaa sairastavien suomalaisten määrän kasvaes-sa on uniapnean hyvän hoidon takeena itsehoitotuotteiden laa-tu ja mukavuus. Uniapnean lisääntyneisyys on luonut tarvetta tuoda uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia uniapnean hoitoon.

Mitä Philips tarjoaa uniapnean hoitoon terveydenhoito-tuotteiden tuottajana tänään asiakkailleen?

RemStar -tuoteperhe tuo lisää mukavuutta CPAP-hoitoon

PHILIPS INNOVAATIOT INSPIRAATIONA SINULLE

Vuonna 2014 Philips on tuonut markkinoille kaksi uutta ja innovatiivista maskimallia: Nuance-sierainmaskin ja Amara Gel nenä-suumaskin. Nuance sierainmaskimalliston suunnittelun tuloksena sekä vuoden 2014 suunnittelu- ja design palkinnon voittajana Philips on luonut täysin uuden sukupolven sierainmaski-tuoteryhmän, jossa maskin käyttömukavuutta ja käytän-nöllisyyttä on korostettu.

Nuance-sierainmaskissa on hyödynnetty Philipsin geeliteknologiaa, johon mas-kin mukavuus perustuu. Maskin geeli-mäinen rakenne ja sieraintyynyn pyö-reä muoto takaa maskin ilmatiiviyden sekä parantaa CPAP-hoidon muka-vuutta myös korkeassa CPAP-hoitopai-neessa.

Amara nenä-suumaskiin on lisätty entis-tä enemmän mukavuutta tuomalla uusi geelivaihtoehto Amara nenä-suumaski rungolle. Geelimäinen maskityyny antaa pehmeän ja ilmatiiviin sekä helppo-käyttöisen ja kestävän ratkai-sun nenä-suumaskin käyttäjälle.

Niklas Eklund Philips-HHS

CPAP-maskien innovatiivisuus lisää käytännöllisyyttä ja mukavuutta uniapnean hoidon arjessa

RemStar Auto SystemOne 60-sarja

alussa.

15

Salon ja Kuopion taidemuseoiden jälkeen Mielen alkemiaa kiertää Suomessa kevääseen 2015 asti:

Näyttely tuottaa myös taidemuseon kävijöille 3D-maailman ja mahdollisuuden olla tietyssä teok-sessa mukana. Sensorit, jotka huomaavat näyttely-tilaan saapuvan ihmisen, kaappaavat hänet mukaan seinälle heijastuvaan fraktaalimaailmaan.

Anne Teisseire

UNI JA TAIDEKävin keväällä Salon taidemuseossa tutustumassa valo-kuvataiteilija Jaana Partasen Mielen alkemiaa –Matrix layer –näyttelyyn. Taiteilija oli itse paikalla kertomassa teostensa taustoista vieraille.Mielen alkemiaa – Matrix Layer on kolmiosaiseksi kaa-vailtu 3D-formaatissa toteutettava näyttelysarja, jonka teemana on ihmismielen ja tajunnan arvoituksellinen maailma.

Matrix Layer on tämän näyttelysarjan toinen osa ja siinä syvennytään erityisesti tarkastelemaan unen mer-kitystä ihmiselle. Taiteilija on pyrkinyt käsittelemään aihetta tieteellistä tiedettä ja taidetta yhdistäen. Näyt-tely koostuu valokuvateoksista, joilla tavoitellaan kol-miulotteisuuden vaikutelmaa erilaisina installaatioina ja hologrammikuvina. Teoskokonaisuuden kuvissa on mm. hyödynnetty tieteen kuvantamismenetelmiä.

Näyttely koostuu pääasiassa valokuvateoksista, joilla tavoitellaan kolmiulotteisuuden vaikutelmaa erilaisina installaatioina ja hologrammikuvina. Eri tavoilla tuotet-tujen valokuvien lisäksi Jaana Partanen valmisteli näyt-telyä haastattelemalla useita aiheeseen erikoistuneita ihmisiä (mm. tutkijoita ja erikoislääkäreitä). Tiedemaa-ilman edustajien lisäksi Partanen on haastatellut myös oman kokemuksensa kautta ihmismielen toimintoihin perehtyneitä ihmisiä. Nämä haastattelut on liitetty osak-si näyttelykokonaisuutta ja näyttelytiloissa niitä saattoi

kuunnella tarkoitusta varten olleiden kuulokkeiden kautta. Minulle oli kiinnostavaa nähdä miten taiteli-ja oli käyttänyt tutkimusten materiaalia (esimerkiksi mikroskoopeilla otettuja kuvia soluista ja kudosraken-teista) tuottamaan taiteellisia kuvia.Unihäiriöiden esiintyvyys on lisääntynyt viime vuo-sikymmeninä ja teknologia on sopeutunut lääkäri-kunnan (sekä tutkijoiden että erikoislääkäreiden) tar-peisiin. Yhä useammat ihmiset käyvät neurologisissa tutkimuksissa (unitutkimus on yksi niistä). Aivotut-kimuksien maailma voi tuntua karulta mutta Jaana Partasen näyttelyssä aivotutkimus lähestyy fantastista unimaailmaa.

Voidaanko viestittää sekä tietoa että tunteita viit-taamalla menneisyyden taideteoksiin? Se on minun mielestä, mitä Jaana Partanen on yrittänyt tehdä esit-telemällä taidemuseon yleisölle tuloksia pitkästä do-kumentointityöstään (joka muistutti kuvajournalismis-ta) aivotutkimuksen maailmassa.

Alla olevat kuvat eivät kuulu sellaiseen psykedeeli-seen triptyykkiin mutta ovat kolme laukausta yhdes-tä ”hologrammi-taulusta”. Inspiraatio holografiseen teokseen on löytynyt keskiaikaisesta uskonnollisesta kuvastosta. Taiteilija antaa kuitenkin jokaiselle kävi-jälle vapauden tulkita teosta omalla tavallaan. Taitei-lija on käyttänyt holografia menetelmää, jossa laser-säteen avulla luodaan kolmiulotteinen (3-D) kuva, eli hologrammi.

Lisätietoa Partasen tuotannosta osoittesta: www.pa-la.fiKuuntele haastattelut osoitteissa http://harry-potter-layer.pa-la.fi/haastattelut ja http://matrix-layer.pa-la.fi/haastattelut

Voipaalan taidekeskuksessa, 6.9.–16.11.2014 Checkpoint LeonardoOulun taidemuseossa 24.1. – 15.3.2015

16

Anne Teisseire

17

18

On ollut viime vuosikymmeninä maailmanlaajuinen ylipainoepidemia. Eläinkokeissa on saatu vakuutta-vaa näyttöä siitä, että valolle altistuminen aiheuttaa painonnousua, vaikka kalorien saanti ja liikunta pide-tään vakiona. Unen ja vuorokausirytmin häiriö yöllä valolle altistumisen kautta voisi olla edistävä meka-nismi ylipainossa, mutta sitä ei ole täysin kattavasti tutkittu ihmisillä.Emily Mc Faddenin johtama tutkimusryhmä on tut-kinut öisin valon päällä pitämisen vaikutusta liha-vuuteen käyttämällä kyselyä (Breakthrough Genera-tions Study) johon yli 100 000 naista (yli 16 vuotta täyttäneet, Iso-Britanniassa aikavälillä 2003- 2012) vastasi. Löydettiin yöllä valolle altistumisen merkit-tävä yhteys lihavuuteen, joka ei vaikuta selittyvän mahdollisilla muilla tekijöillä, ruokailutottumusten muutoksilla, unen kestolla, alkoholilla, liikunnalla tai tupakoinnilla.American Journal of Epidemiology-lehti julkaisi keväällä tutkimusraportin ja monet artikkelit tutki-muksen tuloksista ilmestyivät englanninkielisessä lehdistössä. Lihavuuden todennäköisyys, joka mitat-tiin mittaamalla painoindeksiä, vyötärö:lantio ratiota, vyötärö:pituus ratiota ja vyötärönympärystä, vaikutti lisääntyvän yöllä valolle altistumisen mukaan.

Anne Teisseire

Lähde: aje.oxfordjournals.org/content/early/2014/05/29/aje.kwu117.short?rss=1www.medscape.com/viewarticle/828924

ÖISIN VALON PÄÄLLÄ PITÄMINEN YLIPAINON RISKITEKIJÄNÄ?

19

AGENDA - Tapaamiset ja tapahtumat

• 25.9. klo 17 Uniliiton toimistollaHelsingin erikoisunitupa uniapnean hoidon laitteista.

• 1.10. klo 14-16 Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa.

• 4.10. klo 10 – 16 Vantaan Hyvinvointimessut Energia areenassaLisätietoa osoitteesta: http://hyvinvointimessut.com/

• 8.10. klo 17 Päijät - Hämeen vertaistukitapaaminenLahden Seudun Diabeetikot ry:n toimitiloissa (Karjalankatu 16 A 2)

• 15.10. klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisilta Tampe-reen Seudun Vertaiskeskuksessa

• 20.10. klo 17 Levottomat Jalat vertaistukiryhmän tapaaminen Uniliiton toimistolla

• 25.-26.10. klo 11 lähtien Suomen Narkolepsiayhdistyksen syyskokousviikonloppu (vertaistukiryhmä ja syyskokous)Lahdessa, hotelli Cumuluksessa

• 29.10. klo 14-16 Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa

• 19.11. klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisilta Tampe-reen Seudun Vertaiskeskuksessa

• 24.11. klo 17 Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Uniliiton toimistolla

• 26.11. klo 14-16 Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskukses-sa. Lisätietoa Uniliton kotisivuilta ja puhelimesta 010 292 8080

• 26.-28.9. Narkolepsiayhdistyksen kuntoviikonloppu, Kuopion Rauhalahdessa.

Kts. tarkemmin tietoja yhdistysten järjestämistä tapahtumista s. 2 - 3

Turun Uniyhdistyksen pj. Timo Lehtiötä 70v. merkkipäivän johdosta

Uniliitto ry onnittelee