1

2

Uskon rohkeutta

72 pientä kirjoitelmaa rohkaisuksi ja uskon vahvistukseksi

Simo Papunen

3

Uskon rohkeutta

72 pientä kirjoitelmaa rohkaisuksi ja uskon vahvistukseksi

Copyright © 2013 Simo Papunen

Kaikki oikeudet pidätetään.

Raamatunpaikoissa on käytetty vuoden 1992 raamatun-

käännöstä, jonka tekijänoikeudet omistaa Kirkon

keskusrahasto. Joskus on lainattu vanhaa kirkkoraamattua ja

merkitty se KR33 tai KR38.

Tämä kirja on omakustanne. Monet luvuista on aiemmin

julkaistu erillisinä kirjoitelmina netissä.

4

Sisällys

Murheesta iloon............................................................... 7

Uupuneelle ...................................................................... 8

Pelkojen ja huolien vallassa .......................................... 10 Oletko pettynyt? ............................................................ 12

Röyhkeitä puheita vastaan ............................................ 14

Maassa makaavalle ....................................................... 16

Syyttäjää vastaan ........................................................... 18

Hengelliseen työhön kutsutulle ..................................... 20

Huoli toimeentulosta ..................................................... 22

Synnin tunnustamisesta ................................................. 24

Sijaiskärsimys ............................................................... 26

Rehovot: avara maa ....................................................... 28

Vähävaraiselle ............................................................... 31

Huono itsetunto? ........................................................... 33

Käytä heikkouttani ........................................................ 35

Uskon luonne ................................................................ 37

Kiusatulle ...................................................................... 39

Perhekunnan pelastuminen ........................................... 41

Sairaalle ......................................................................... 43

Turvallisuudesta matkalla ............................................. 45

Syytetylle isälle tai äidille ............................................. 47

Koettelemisesta ............................................................. 49

Luota itseesi, luota Jumalaan ........................................ 51

Jotka minusta luopuvat.................................................. 53

Onko sinulla taipumusta vihata itseäsi? ........................ 57

Eikö hän koskaan tule uskoon? ..................................... 60

Jäänkö ilman puolisoa? ................................................. 62

Vastoinkäymisten keskellä ............................................ 64

Pelastusvarmuudesta ..................................................... 66

Työttömälle ................................................................... 68

Todistamisesta ............................................................... 70

Heikkouskoiselle ........................................................... 72

Menetystä vai menestystä? ............................................ 74

Milloin saan oikeutta? ................................................... 76

Lohduksi........................................................................ 78

5

Mikä on elämän tarkoitus? ............................................ 79

Väheksytäänkö sinua? ................................................... 83

Tyhjä sivu ..................................................................... 85

Teroita korvasi .............................................................. 87

Hedelmän tuottamisesta ................................................ 89

Hylätylle ........................................................................ 92

Syyttä syytetylle ............................................................ 95

Ahdistusten keskellä ..................................................... 99

Pelkäätkö eksytyksiä? ................................................. 101

Unohdetulle ................................................................. 103

Kelvottomalle .............................................................. 105

Kovaa se on ................................................................. 107

Minkä hengen omat? ................................................... 109

Koetuksessa olevalle ................................................... 113

Vaikeus antaa anteeksi ................................................ 117

Pettynyt ihmisiin? ....................................................... 119

Ruma ja rujo? .............................................................. 121

Kuollut Jeesus ............................................................. 123

Syntiin langenneelle .................................................... 126

Löydänkö sen oikean? ................................................ 128

Meillä on ylivertainen Luoja ....................................... 130

Elämän resepti ............................................................. 132

Pyristele ulos ............................................................... 134

Koston kohteena syyttömästi? .................................... 137

Nosta katseesi ............................................................. 139

Parantumattomasti sairas? ........................................... 141

Murehditko Herrassa? ................................................. 143

Pahoinvoivat hyväosaiset ............................................ 145

Kiitollinen mieli .......................................................... 147

Pyhän Hengen kaste .................................................... 149

Turvakaupungit ........................................................... 151

Mikä on totuus? .......................................................... 154

Hengen vapaus ............................................................ 157

Tulevaisuutesi historia ................................................ 159

Ärsyttävä Jeremia ....................................................... 162

Sitä kutsutaan ristiksi .................................................. 164

Korvaan kuiskattua ..................................................... 166

6

7

Luku 1

Murheesta iloon

aatat olla murheiden kuormittama tänään. Jokapäiväisen

elämän huolet painavat. Mutta Herra sanoo:

...tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme.

Ja älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on

teidän väkevyytenne. Neh.8:10 (KR33).

Ilo on yksi niistä Jumalan lahjoista, joka on helppo kadottaa.

Se hukkuu niin kuin avain tai Vihollinen ryöstää sen. Etsi siis

ilosi. Katso, se on jossakin sinua lähellä.

Mieti, miten paljon hän sinua rakastaa. Hän on kuollut

puolestasi. Hän vie sinut kirkkauden maahan ja hyvittää

sinulle kaiken, lohduttaa sinua niin, että sinun ilosi palaa - se

ilo, joka on sinulle tuttua. Sen lisäksi hän voi antaa iloa, jonka

kaltaista et tiennyt olevankaan.

Jo tänään saat maistaa tulevan maailman iloa, sillä sinulla on

Jumalan sana ja Pyhä Henki, joka tekee sen eläväksi. Pyhä

Henki tekee sinusta tänään lapsen, joka nauttii elämästä.

S

8

Luku 2

Uupuneelle

äsymys ja uupumus voivat tuntua tosi ikäviltä asioilta.

Useimmiten väsymys on ihan normaalia, kun työtä tai

henkistä rasitusta on ollut paljon. Ruumis väsyy, sielu väsyy.

Yksitoikkoisuus voi väsyttää ja kyllästyttää, masennus voi

saada ruumiinkin tuntumaan väsyneeltä. Työn kuorma voi

olla liian suuri.

Kuitenkin: jos väsymys on normaalia, siitä pääsee levolla.

Joskus kun viikon tai kahden lepäämiset ovat jääneet väliin -

silloin on levättäväkin pidempään.

Paha uupumus on sellaista, josta ei tahdo päästä lepäämällä.

On kuin lepo vain niittaisi ihmisen entistä lujemmin sängyn

pohjalle.

Eräs mies, jolla oli lyhyet jalat, sanoi: "Ovat ne aina maahan

ylettyneet!" Hänellä oli positiivinen asenne. Väsymys on

vähän kuin lyhyet jalat: on helpompi pysytellä maan pinnalla,

kun ei jaksa mitään. Ei jaksa nousta lentoon. Maan pinnalla

on turvallista olla ja kun ei jaksa touhuta, voi huomata, että

vähempikin riittää. Väsynyt ihminen oppii keskittymään

siihen, mikä elämässä on olennaisinta.

Kun olin aikani hakenut apua lääkäreiltä, sain oman

väsymykseni pohjalla todeta: ihmiset eivät voi minua auttaa,

vain Jumala voi auttaa. Se oli käännekohta. Sainkin huomata,

ettei Jumala ole oljenkorsi - hän on kallio. Herra opetti

minulle uskon asennetta, jossa mieli on uupumuksen

paastossa nostettu näkemään voiman salaisuus: Jumalan

V

9

läsnäolo ja hänen uskollinen rakkautensa minun elämässäni.

Paina mieleesi: uupumus on Jumalan mahdollisuus,

paastoa turhan touhuamisesta.

Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja

kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.

Matt.11.28.

Hän, joka on sinunkin Hyvä ja Täydellinen Paimenesi, sanoo

sinulle hellästi: Katso, lapseni:

Väsynyttä minä juotan, nääntyneen minä

ravitsen. Jer.31:25.

Uskon luottamus, jonka Herra haluaa antaa uupuneelle, ei ole

vain tätä päivää varten. Se on hengellistä kasvua, jonka on

tarkoitus kantaa elämässä eteenpäin vielä pitkään, olla pysyvä

opetus, joka auttaa väsymyksen iskiessä. Se on syvä sydämen

tietoisuus siitä, että:

Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle

voimaa yltäkyllin. Jes.40:29 (KR33)

10

Luku 3

Pelkojen ja huolien vallassa

Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa

Jumalaan ja uskokaa minuun. Joh.14:1.

nko levottomuus vallannut mielesi? Painavatko tämän

elämän huolet sinua? Onko elämässäsi pelkoa tai

ahdistusta?

Meillä itse kullakin on näitä hyvin usein. Ihmisenä oleminen

on huolia täynnä, pelkäämistä ja joskus hädissään olemista. Se

on normaalia.

Näissä kaikissa meitä koulutetaan luottamaan Jumalaan.

Opimme sitä asennetta, että käännymme kaikissa

huolissamme ja peloissamme Herran puoleen. Rukous on

annettu meille uskon, luottamuksen ja toivon oveksi.

Joskus Jumala tekee ihmeitä, kun rukoillaan. Joskus apu tulee

niin huomaamatta, että meistä tuntuu, ettei Jumala vastannut

ollenkaan. Syvä uskon luottamus Jumalaan ei synny hetkessä.

Muutamat elämän murheet tai edes pari syvempää

hätäännystä ei vielä synnytä suurta uskoa. Usko on

kasvamista. Uskon taimi kasvaa hitaasti kuin puu, mutta se

kasvaa sittenkin. Myrskyt vain lujittavat puuta, jonka lujaksi

ja elinvoimaiseksi kehittymiseen liittyy koko puun historia:

myrskyt ja tyvenet, kuivat ja vetiset jaksot, kylmät pakkaset ja

lumen paino, helle ja madot - mitä kaikkea siihen liittyykään.

O

11

Jumala ei tarkoittanut elämää helpoksi. Hänen suunnitelmansa

ei ole hemmotella sinua, antaa elämää, joka on "kuin silkkiä

vaan". Hän ei aina toimi niin, että joku apostoli rukoilee

puolestasi ja sitten Pyhän Hengen voiman kosketus tekee

sinusta kerralla uuden ihmisen. Kipeä ja hidas kasvu on

terveintä kasvua. Kun sinun sisäinen ihmisesi

kasvukivuissaan lujittuu ja oppii kääntymään aina uskon

luottamuksessa Jumalan puoleen, sinulle kehittyy sisäinen

turvapaikka. Sinä opit nojaamaan kaikissa vaikeuksissasi aina

Kristukseen. Uusi luomus sinussa on kuin lapsi äidin

helmassa, joka säikähdyksissään tarrautuu äitiinsä. Se on

myös luomus, joka voi kasvaa aikuiseksi, täysi-ikäiseksi

Kristuksen tuntemisessa, niin ettei pienet - eikä suuretkaan -

asiat pahemmin hetkauta. Jumalan kouluissa ollut ihminen voi

sanoa pahassakin paikassa: "Ei hätä ole tämän näköinen!"

Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi

olla meitä vastaan? Kun hän ei säästänyt omaa

Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan

kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei

lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea

muutakin? Room.8:31-32.

12

Luku 4

Oletko pettynyt?

lämään kuuluu se, että vastaan tulee pettymyksiä. Lapsen

itkuista alkaen vanhuuteen asti meitä totutetaan

selviytymään erilaisista vastoinkäymisistä. Voimme pettyä

toisiin ihmisiin, pettyä Jumalan palvelijoihin, pettyä

Jumalaan.

On olennainen osa elämäntaitoa selvitä näistä pettymyksistä

toivoaan menettämättä. Monet masentuvat ja menettävät

elämänhalunsa tai heidän mielenterveytensä kärsii. Joidenkin

kohdalla voi olla kysymys siitä, että elämän pettymyksiä ei

olla opittu käsittelemään.

Miten sinä käsittelet vastoinkäymisiä ja pettymyksiä? Käytkö

läpi itsesäälin? Selviätkö eteenpäin hartioita kohauttamalla?

Mikä on se ihmelääke, joka hoitaa sinua?

Minä olen huomannut, että asioiden vieminen Jumalan eteen

helpottaa. Olen myös huomannut, että Jumala hoitaa

pettymyksiäni, kun luen sanaa. Oikeastaan olen voinut ottaa

raamatun sanasta lääkettä etukäteen jo tuleviakin pettymyksiä

varten.

Raamatusta löydän samoja elämäntilanteita, joissa itse joudun

rämpimään. Daavid joutui ongelmiin Saulin kanssa – miten

tuttua. Jeesus joutui vastatusten aikansa itsekeskeisten ja

omahyväisten ihmisten kanssa – tuttua sekin. Huomaan

puskevani vastakkain jotakin ajattelutapaa vastaan, joka

selvästikin on raamatun vastainen tai nousee

E

13

uskonnollisuudesta – mikä selviö, että joudun näihin

puskemistalkoisiin. Tai joudun kamppailuun oman itseni

kanssa, joka vastustaa Jumalaa. En mitenkään löydä selvyyttä

tällaiseen, ellen lue sanaa ja mietiskele sitä. En mitenkään

pääse voitolle joistakin sisäisistä taisteluistani, ellen rukoile ja

huuda avuksi Jumalaa.

Raamattu kädessäni – toivon sana keskellä elämän

pettymyksiä. Lääke, joka hoitaa haavojani. Raamatun

kirjoitukset ja Jumalan antamat unet ja sanomat luovat uskoa

tulevaisuuteen, kun elämä uhkaa lannistaa.

Ei ole tarkoitus, että jäämme itsesäälin asteelle. Ei ole

tarkoitus, että masennumme. Ei ole Jumalan tarkoitus, että

menetämme toivomme. Ei ole tarkoitus, että alamme

lohduttaa itseämme huvituksilla ja huumata itseämme

maailman tarjoamilla korvikkeilla. Ei ole tarkoitus nukahtaa

itsepetoksen syliin. Mikään maailmasta peräisin oleva ei

tyydytä sisäistä nälkäämme ja lohduta meitä, kun olemme

pettyneitä.

Käydään siis hänen luokseen, joka tyydyttää ihmisen sielun

kaipuun. Menkäämme hänen luokseen, joka on Isämme ja

tietää, miten lapset lohdutetaan. Ottakaamme uskon asenne.

Hän on tiukasti kehottanut meitä: Pitäkää usko Jumalaan

(Mark.11:22 KR38).

Vain uskossaan kestävä sydän näkee voiton ja saa

lopullisen lohdutuksen kaikista pettymyksistään.

14

Luku 5

Röyhkeitä puheita vastaan

Jättäkää suuret sananne, luopukaa röyhkeistä

puheistanne, sillä Herra on Jumala, hän tietää

kaiken, hän punnitsee teot. Soturien jouset ovat

poikki, mutta maassa makaaviin palaa voima.

1.Sam.2:3-4.

ämä sanan paikka on Hannan kiitosvirrestä, jonka hän

lauloi Herralle sen jälkeen, kun oli saanut rukoilemansa

pojan, Samuelin. Hannaa oli kiusattu lapsettomuuden tähden

ja nyt hän sai Jumalan vastauksen ja täyden lohdutuksen.

Sinäkin saat uskoa, että Herra kuulee sinun rukouksesi, hän

näkee sinun sydämesi kivun. Hän voi tässä kivussa ja

kärsimyksessä tehdä sinut hedelmälliseksi. Odota Herraa. Älä

välitä ihmisistä, jotka ymmärtävät sinua väärin. Muista tämä

sana:

Kuulkaa minua, te jotka tunnette oikeuden, te

joilla on minun lakini sydämessänne: - Älkää

pelätkö ihmisten pilkkaa, älkää säikkykö heidän

herjauksiaan! Heidän käy kuin vaatteen, jonka

toukka kalvaa rikki, kuin villakankaan, jonka koi

syö. Mutta minun vanhurskauteni pysyy iäti,

minun pelastava armoni polvesta polveen.

Jes.51:7-8.

Ihmisten julkeista puheista ja röyhkeistä sanoista ei kannata

välittää. Käännä katseesi Herraan ja ajattele häntä:

T

15

...joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta

ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi.

Hepr.12:3.

Ihmiset voivat lyödä maahan, mutta Jumala voi antaa maassa

makaavalle uuden voiman - sinullekin. Nouse siis ja loista

Herran kirkkautta, sillä kirkkauden ja Jumalan henki on

ylläsi.

Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te

olette autuaat, sillä teidän yllänne on

kirkkauden Henki, Jumalan Henki. 1.Piet.4:14.

16

Luku 6

Maassa makaavalle

ämä on sinulle, joka olet maahan lyöty. Ehkä sinun

puolisosi on sinulle ilkeä ja kova. Ehkä sinut on

kokonaan hylätty. Ehkä sinua kiusataan ja sinä et jaksaisi

millään kestää sitä.

Ole turvallisella mielellä, minulla on sinulle sana Herralta:

Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme

umpikujassa, neuvottomia mutta emme

toivottomia, vainottuja mutta emme hylättyjä,

maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja. Me

kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen

kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi

meidän ruumiissamme näkyviin. 2.Kor.4:8-10.

Tämä risti, joka painaa hartioitasi, on Jumalan armoa. Sen

kautta sinun sisäinen ihmisesi saa kasvaa ja sinä pääset lähelle

Jumalaa, lähelle hänen Poikaansa, niin lähelle, että sinusta

tulee hänen kaltaisensa. Sinun kauttasi Kristuksen kirkkaus

valaisee sinun ympäristöäsi. Ihmiset voivat olla sokeita sille

valolle, mutta Pimeyden henkivallat pakenevat sitä. Ne

piiloutuvat tämän valon edessä, sillä ne kammoavat kaikkea

valoa.

Sinä onneton, myrskyn piiskaama, sinä jota

kukaan ei lohduta! Malakiitilla minä peitän

sinun seinäsi, minä lasken sinun perustuksesi

safiireista, rubiineilla minä päällystän sinun

T

17

muuriesi harjat, sinun porttisi minä rakennan

vuorikristallista ja jalokivistä koko sinun

ympärysmuurisi. Jes.54:11-12.

18

Luku 7

Syyttäjää vastaan

untuuko sinusta, että ei Jumala rakasta sinua niin paljon,

että voisi antaa sinulle kaiken anteeksi ja viedä taivaan

kotiin? Onko pelastuksen ilo kadonnut elämästäsi? Onko

syyttäjä astunut elämääsi ja kiusaako hän sinua, että sinä

menet helvettiin?

...me voimme hänen edessään rauhoittaa

sydämemme, jos se meitä jostakin syyttää.

Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja

tietää kaiken. 1.Joh.3:19-20.

Syyttäjä ei yleensä vaivaudu niiden vuoksi, jotka oikeasti ovat

menossa helvettiin. Jos hän niitä vaivaisi, silloinhan he

pakenisivat Jeesuksen veren suojiin ja tulisivat uskoon. Sitä

riskiä ei Sielunvihollinen ota. Mutta se kadehtii uskovan iloa

ja haluaa horjuttaa tämän uskoa ja luottamusta Jumalaan. Se

haluaa ottaa sinulta pois pelastusvarmuuden. Se tietää, että jos

hän tässä onnistuu, sinun rakkautesi Jeesukseen voi kylmetä

ja sinä voit oikeasti luisua pois Kristuksen luota.

Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka

uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme

Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan

kanssa. Kristus on avannut meille pääsyn tähän

armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me

riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme

Jumalan kirkkauteen. Me riemuitsemme jopa

ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa

T

19

aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa

selviytymään koetuksesta ja koetuksesta

selviytyminen antaa toivoa. Eikä toivo ole turha,

sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän

sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.

Room.5:1-5.

Olen itse joutunut taisteluihin näissä asioissa ja tiedän

muitakin, joilla on ollut epäilyksiä. Meillä on kokemuksen

antama varmuus, että voimme tulla läpi epäuskon tulesta

puhdistuneina, täynnä ihmetystä siitä, miten vankka on se

pelastuksen kallio, jonka päällä me seisomme. Niinpä Pyhä

Henki tahtoo koskettaa sinua syvältä ja painaa sydämeesi

syvän rauhan ja levollisen luottamuksen Kristukseen ja hänen

pelastavaan armoonsa. Anna hänen kantaa sinut kirkkauden

maahan, ylistä vain häntä ja lepää hänen sylissään. Hän antaa

sinulle rauhansa tänään ja lohduttaa sinua, tyynnyttelee

kuin äiti säikkyvää lastaan.

20

Luku 8

Hengelliseen työhön kutsutulle

nko Jumala puhunut sinulle menneinä vuosina

Valtakuntansa työstä ja kutsunut sinut hengelliseen

tehtävään? Onko näky vuosien myötä hiipunut ja jäänyt taka-

alalle elämässäsi? Kaipaatko sitä samaa hengen paloa ja

innoitusta, joka sydämessäsi oli silloin, kun Jumalan Henki

puhui lähetystyöstä? Jätitkö itsesi hengellisessä kokouksessa

kerran lähetysalttarille? Muistatko kuinka antautunut

Jumalalle olit silloin? Miksi kaikki on mennyt niin laimeaksi

verrattuna entiseen?

Ehkä kyselet näitä. Minäpä kerron sinulle yhden asian, josta

olen varma: Jumalalla on omat koulunsa. Hän ei lähetä

työhönsä ketään, jota hän ei ole kouluttanut. Jos hän tarvitsee

erityisen jalon astian käyttöönsä, niin koulutuskin on pitempi.

Mooses ja Daavid kävivät Jumalan korkeakoulua erämaassa.

Kyllä seurakuntayhteys on hyvä. Kyllä raamattukoulu on

hyvä. Mutta Jumalan korkeakoulussa et voi olla seura-

kunnassa, et kristillisessä järjestössä, et raamattukoulussa, et

missään, minne itse haluaisit mennä.

Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse

vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet

vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää

toinen, joka vie sinut minne et tahdo. Joh.21:18.

Kyllä voit antautua ihmisten johdettavaksi, ihmisten

koulutettavaksi. Voit ottaa ihmisen tai järjestön tai

O

21

seurakunnan työantajaksesi. Mutta jos Jumala on sinut

kutsunut taivaallisella kutsumuksella, niin varaudu siihen, että

sinun inhimilliset suunnitelmasi ja kuviosi sekoitetaan perin

pohjin. Varaudu siihen, että saat koulutusta "leirin

ulkopuolella" ja erämaassa. Älä eksy siihen luuloon, että

Jumala on unohtanut sinut.

Miksi valitat, Jaakob, Israel, miksi puhut näin: -

Ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta, minun

asiastani ei Jumala välitä. Jes.40:27.

Tämä ei ehkä kuulosta rohkaisulta, mutta sanon silti: Jumala

on uskollinen, mutta myös ehdoton. Hän ottaa luulot pois. Sitten, kun sinulla ja minulla on se varmuus, joka Niilo Yli-

Vainiolla oli, että minä en pysty mihinkään, en yhtään

mihinkään omin voimin - silloin voi olla lähellä se aika,

jolloin hän tarttuu sinuun ja "hän vie ja sinä vikiset".

22

Luku 9

Huoli toimeentulosta

ainaako huoli tulevaisuudesta? Onko sydämessäsi

epävarmuutta siitä, miten tulet toimeen? Herra sanoo

sinulle tänään:

Älkää juosko rahan perässä, vaan tyytykää

siihen, mitä teillä on. Jumala on itse sanonut: -

Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää.

Hepr.13.5.

Katso elämääsi taaksepäin. Muistatko, kuinka huolehdit ja

hätäilit elatuksesi takia 10 vuotta sitten? Entä 20 vuotta sitten?

- Huomaatko, että kannat sydämessäsi samaa murhetta

vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen? Huomaatko, että

Jumala on myös samanlainen kuin silloinkin: hän pitää huolen

omistaan. Päivästä toiseen, vuodesta toiseen hän on antanut

elatuksen ja jokapäiväisen leivän. Ei ehkä mitään rikkautta,

mutta sen verran, ettei mitään todella tarpeellista ole

puuttunut. Tänään et enää muista niitä huolia, jotka sinulla oli

menneinä päivinä - et edes muista, että sinulla huolia olikaan.

Kuinka hyvä Jumala onkaan! Jeesus neuvoikin omiaan:

Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää

kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät

sen omat murheet. Matt.6:34.

Muista siis sitä vanhaa virttä, jonka sanoma on antanut

voimaa ja lohdutusta ja rohkeutta mennä eteenpäin jo monien

sukupolvien ajan: "Päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä

P

23

lohdutuksen aina saan. Mitä päivä tuokin tullessansa, Isä

hoitaa lasta armollaan. Kädessään hän joka päivä kantaa,

tietää kaiken, mitä tarvitsen..." (Virsi 338, HL 423)

Herra sanoo siis sinulle tänään: älä huolehdi, lapseni. Minä

olen sinun apunasi. Minä pidän sinusta ja perheestäsi huolen.

Minä nostan, minä kannan, minä en hylkää sinua ikinä. Luota

minuun.

24

Luku 10

Synnin tunnustamisesta

erve synnintunto on jotakin, jonka soisi olevan mukana

meidän kaikkien elämässä. Monta kertaa me pakenemme

synnin tunnustamista. Heti, kun jokin meitä painava asia

nousee tietoisuuteen, me torjumme sen pois mielestämme. Jos

emme onnistu siinä, saatamme hyvin nopeasti keksiä syitä,

miksi sorruimme tekemään väärin. Vieritämme salaman-

nopeasti syyn isän tai äidin niskaan tai senjasen lähimmäisen

niskaan.

Kuinka tervetullut ominaisuus onkaan nöyryys. Nöyrä

ihminen sanoo itselleen ja Jumalalle: Minä tein väärin. Anna,

Herra, anteeksi. Niin tämän yksinkertaisen pyynnön, joskus

sanattoman sydämen liikahduksen, Jumala ottaa vastaan ja

sanoo:

Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala,

joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille

synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta

vääryydestä. 1.Joh.1:9.

Hän on Golgatalla kantanut meidän syntimme ja sairautemme

ristin puulle. Hän on vienyt sinne meidän häpeämmekin.

Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi

rauha... Jes.53:5.

T

25

Hän on avannut meille avoimen lähteen, sanoo raamattu.

Lähde ei ole astia, jossa on määrätty määrä vettä. Lähde on

paikka, jossa vesi virtaa. Aina uutta vettä kumpuaa esiin.

Sinä päivänä Daavidin suvulle ja Jerusalemin

asukkaille puhkeaa lähde, joka puhdistaa

synnistä ja saastaisuudesta. Sak.13:1.

Meidät on kutsuttu uuden Jerusalemin asukkaiksi ja Jeesuksen

veri, joka kumpuaa esiin Golgatan lähteestä, puhdistaa meitä

koko ajan, kun me vaellamme valkeudessa.

Astukaamme sen tähden rohkeasti armon

valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja

laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä

tarvitsemme. Hepr.4:16.

Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi, Jeesuksen nimessä

ja veressä.

26

Luku 11

Sijaiskärsimys

hmisen oikeuskäsitys ei oikein tue sijaiskärsimyksen

periaatetta. Missään ei ole oikeusjärjestelmää, joka

mahdollistaisi sen, että joku toinen kärsisi rangaistuksen –

esimerkiksi vankeuden – syyllisen puolesta.

Sen sijaan raamattu on täynnä sijaiskärsimystä. Jumala on

halunnut omassa oikeusjärjestelmässään käyttää sitä yhtenä

keinona olla armollinen. Hän on halunnut päästää ja vapauttaa

sen, joka katuu, ja purkaa vihansa syyllisen ohi.

Onko tulkintani oikea? Ainakin Vanhan testamentin eläinuhrit

viittaavat siihen, että anteeksianto perustui

sijaiskärsimykseen: eläimen piti kuolla ja ottaa vastaan

Jumalan viha, jotta syntiä tehnyt ihminen saisi vapauttavan

tuomion.

Kristuksessa tämä sijaiskärsimys huipentuu. Hän otti päälleen

ihmisten synnin ja tuli kirotuksi meidän puolestamme.

Jeesus myös jätti meille todellisen opetuslapseuden

mittapuun. Meidän kuuliaisuutemme punnitaan siinä

kärsimyksessä, mitä hänen seuraamisensa tuottaa. Meidän

tulee olla suostuvia tähän kärsimykseen. Meidän

ymmärryksemme vastustaa sitä ja meidän

mukavuudenhalumme vastustaa sitä. Vähän kaikki, mitä

I

27

vanhasta luonnosta löytyy, vastustaa sitä. Mutta raamatun

todistus on lahjomaton:

Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan

teuraslampaina. Room.8:36.

Jos seuraamme Kristusta todella - sydämen elävän uskon

perusteella eikä jonkin uskonnollisen ihmisjärjestelyn mukaan

– silloin joudumme kohtaamaan kaikenlaista vihaa, joka

nousee pimeyden voimien taholta. Pahan voimat vievät meiltä

ilon ja rauhan – ainakin yrittävät sitä – ja tuovat erilaista

ahdistusta elämäämme. Pahan voimat voivat tuoda sairauksia

ja epäonnistumista elämäämme tai riitoja ihmissuhteisiin.

Pahan voimat voivat ottaa ihmiseltä hänen maineensa ja tehdä

elämästä tosi hankalaa. Näemme kaikkialla erilaista

kiusaamista. On varmaa, että kiusaaminen ei ole Jumalasta

lähtöisin (Jaak.1:13). Mutta hän on varannut meille kristillisen

uskon, jonka avulla kestämme kaiken.

Kaikkeen ei voi varautua. Kaikkea pahan voimien

aikaansaamaa vahinkoa ei voi estää. Se päinvastoin kuuluu

uskovan elämään. Kaikenlainen vaino ja vastoinkäymiset,

joita kohtaamme, ovat todisteita siitä, että olemme

Kristuksen omia.

Haluan rohkaista siis sinua, joka koet erilaisia

vastoinkäymisiä elämässäsi ja mietit, miksi Jumala sallii

tällaista. Hän sallii, koska olet osa Kristuksen ruumista. Älä

luovuta. Älä ajattele, että osallisuus Kristuksen kärsimyksiin

kuuluu vain joillekin superpyhille – ehkä vain apostoleille.

Lausu tämä sana ääneen omasta puolestasi:

Nyt iloitsen saadessani kärsiä teidän hyväksenne. Sen, mitä

Kristuksen ahdistuksista vielä puuttuu, minä täytän omassa

ruumiissani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta.

Kol.1:24.

28

Luku 12

Rehovot: avara maa

onilla meillä on tarvetta avartua. Mielen avartuminen

voi olla pelottava prosessi, mutta rohkaisen sinua

luopumaan ahtaista uskon näkemyksistä, sillä Jumala on

moninaisuuden Jumala, joka rakastaa kaikkea vaihtelu-

rikkautta.

Iisakin palvelijat alkoivat sitten kaivaa kaivoa

joenuomaan ja löysivät vesisuonen. Mutta

Gerarin paimenet rupesivat riitelemään Iisakin

paimenien kanssa ja sanoivat: "Vesi kuuluu

meille." Niin kaivo sai nimen Esek, koska siitä

oli tullut kiistaa. Iisakin palvelijat kaivoivat

vielä toisen kaivon ja joutuivat riitaan siitäkin,

ja sille hän antoi nimen Sitna. Sitten hän siirtyi

sieltä pois ja kaivatti vielä uuden kaivon, eikä

siitä enää syntynyt riitaa. Sen nimeksi tuli

Rehobot, sillä Iisak sanoi: "Nyt Herra on

antanut meille väljästi tilaa, niin että voimme

levitä laajalle tässä maassa." 1.Moos.26:19-22.

Toimittamillani sivuilla internetissä on joskus ollut omassa

henkilökuvassani tällainen lause: ”Haluan puolustaa ja

ymmärtää erityisesti lahjakkaiden ihmisten oikeutta nousta

keskivertoisen uskovaisen roolin yläpuolelle.” – Joku voi

miettiä, että mitä tuo tyyppi nyt luulee jotenkin olevansa

toisten yläpuolella. Eihän siinä kuitenkaan ihan niin sanota,

vaan ”keskivertoisen uskovaisen roolin yläpuolelle". - Sitä

paitsi puhuin lahjakkaista ihmisistä enkä itsestäni...

M

29

Muistan erään veljen, joka oli toisen polven helluntailainen ja

mukana myös erilaisissa pastorin tehtävissä. Hänellä oli sisar,

joka oli jotenkin kasvanut ulos helluntailaisuudesta ja eli

enemmänkin luterilaisen kirkon yhteydessä. Hänkin teki

hengellistä työtä. Eräässä yhteydessä, mikä koski minua, tämä

sisar hyökkäsi veljeään vastaan ja nuhteli tätä siitä, että hän

yritti pitää minua helluntaiherätyksen piirissä. Hän ilmaisi

jotensakin suorasukaisesti, että helluntailaiset haluavat tehdä

jäsenistään jonkinlaisia "tuotteita". Hänen mielestään

helluntailaiset eivät saaneet rauhassa kasvaa ja kehittyä

sellaisiksi ihmisiksi ja persooniksi, joita he olivat, vaan kaikki

pakotettiin samaan muottiin.

Minä olin vähän sivullinen tässä yhteenotossa, enkä ole ihan

samaa mieltä tämän sisaren kanssa. Kyllä helluntai-

herätyksessäkin on erilaisia persoonia ja jos kritisoida pitää,

niin saman kritiikin voi kohdistaa mihin uskonsuuntaan

tahansa. Yhdenmukaistamisen paine on suuri joka suunnalla

tämän päivän seurakunnissa ja herätysliikkeissä ja

kirkkokunnissa. Niitä tuotteita valitettavasti tehtaillaan vähän

siellä ja täällä. Toisaalta tämä sisar oli oikeassa siinä, että

jokaisen tulisi löytää oma tiensä, oma persoonansa, oma

kutsunsa Jumalan valtakunnassa.

Ymmärrämme tämän tarpeen, kun tarkastelemme luonnollista

kasvua. Lapsi on ensin äidin kohdussa. Jos se ei ala sieltä tulla

ulos, kun on aika, niin jotain on vialla. Tästä äidin kohdusta

lapsi tulee vähän suurempaan kohtuun, jota kutsutaan kodiksi

tai perheeksi. Jos lapsi tulee murrosikään jo 10-vuotiaana, hän

on liian aikaisin pyrkimässä tästä perhe-kohdusta ulos. Mutta

terve kehitys vie ulos nuoren kodista ja perheestä, kun hän

aikuistuu. Näin on hengellisestikin: ihminen voi kasvaa ulos

omasta seurakunnastaan ja omasta kirkkokunnastaan ja

harvoinpa se äiti-seurakunta siunaa näitä pesästä ulos-

kasvaneita, pikemminkin ”siunailee”… Joku voi kokea tämän

kasvun läpi iän jatkuvana prosessina, niin että pitää vielä

eläkkeellä ajatella, että ”mikähän minusta tulee isona?”…

Mutta jos jostakusta ihmisestä on onnistuttu tekemään tuote,

30

sellainen ihminen pysyy samanlaisena koko ikänsä eikä ehkä

koskaan mieti, mikä minusta tulisi isona – ei sekään ole

mikään ihannetila, ei todellakaan.

Kun minä ajattelen omaa tietäni toisen polven

helluntailaisena, en halua vain kritisoida omaa hengellistä

kohtuani, vaan haluan myös olla kiitollinen. Nyt koen olevani

sydämeltäni avarampi, niin että sinne mahtuu muitakin kuin

helluntailaisia, mutta en halua sulkea helluntailaisia pois.

Haluan vain sanoa heille ja vapaakirkollisille ja vähän

kaikille: Avartukaa tekin.

Avartukaa tekin!

Kun Iisak etsi tietään, hän joutui filistealaisten keskellä

hankaluuksiin. Hän lähti etsimään vapaampia maisemia ja

löysi myös niitä. Uskon että jokaiselle Jumala on varannut

oman paikan ja alueen nimeltä Rehovot: avara maa.

31

Luku 13

Vähävaraiselle

uulutko niihin, jotka ovat joutuneet kokemaan

omaisuutensa ryöstön? Tai oletko muuten vaan,

olosuhteiden pakosta, joutunut tulemaan toimeen vähillä

varoilla?

Sinä olet itse pyrkinyt siihen, että omaisuus ja varallisuus

eivät tulisi elämässäsi keskeisiksi asioiksi. Olet ollut

tyytyväinen, kun olet saanut kaiken, mitä elämään tarvitaan.

Tämä on siunattu tila, sillä raamattu sanoo:

Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä

tyytyväisyyden kanssa. 1.Tim.6:6. (KR38)

Sinä olet aina saanut iloa antamisesta. Olet pyrkinyt antamaan

kymmenykset ja olet antanut joskus suurempiakin uhreja. Olet

itse tyytynyt elämään vaatimatonta elämää, olet käyttänyt

omia varojasi säästäväisesti ja pidättyvästi. Olet kysellyt,

miksi Herra ei ole siunannut antamistasi enemmän? Miksi

joudut aina vaan elämään pienessä puutteessa, tulemaan

toimeen vähillä varoilla? - Kuule nyt, Herran palvelijat ovat

kautta aikojen kipuilleet näitä asioita:

Minä kadehdin jumalattomia, kun näin heidän

menestyvän. Heillä ei ole ikinä vaivoja, he ovat

terveitä ja lihavia. He eivät joudu raatamaan

niin kuin muut ihmiset, eikä heitä toisten tavoin

kuriteta. Ps.73:3-5.

Herran sana kuuluu sinulle tänään näin:

K

32

Minun Jumalani on Kristuksen Jeesuksen

tähden antava teille taivaallisen kunniansa

rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette. Fil.4:19.

Mitä enemmän tarvitaan kuin "kaiken, mitä tarvitsette"?

Siihen ei voi lisätä mitään, siitä ei puutu mitään. Sinä voit

sanoa:

Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa

turvani maan päällä. Ps.73:25.

Ja vielä:

...minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä

turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista

hänen teoistaan. Ps.73:28.

33

Luku 14

Huono itsetunto?

onilla ihmisillä on huono itsetunto. Tuskin kukaan

kerskaa sillä, että minulla on hyvä itsetunto, vaikka

niitäkin on. On sellaisiakin, joilla on liian hyvä itsetunto.

Mutta hyvin usein näemme ja kuulemme erilaisia merkkejä

siitä, että lähimmäiseni itsetunto on kovin haavoittunut ja

huono. Joku aivan kuin huutaa apua ilman sanoja saadakseen

sielunhoitoa, koska tuntee itsensä niin huonoksi, mitään

osaamattomaksi.

Onko sinulla huono itsetunto? Tunnetko itsesi alamittaiseksi,

epäonnistuneeksi ihmiseksi? Onko omanarvontuntosi

kadoksissa?

On hyvä peilata itseään Jumalan sanan peilissä. On hyvä tulla

syntiseksi, sillä terve synnintunto vie parannukseen ja

Jumalan armon kokemiseen. Mutta jatkuva huonommuuden

tunne ei ole Jumalan tahto. Katso, millainen arvokas,

ainutlaatuinen olento olet:

Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini

kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme,

suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat

sinun tekosi, minä tiedän sen. Ps.139:13-14.

Ajattele, millainen käsittämätön salaisuus on elämä. Jos

ihminen osaisi luoda vaikka yhden pienen muurahaisen, joka

eläisi edes yhden päivän, sitä hurrattaisiin tieteen suurena

M

34

saavutuksena. Mutta ihminen ei kykene siihen, ei koskaan -

luulen niin. Oikeastaan olen siitä ihan varma.

Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunni-

telmasi, Jumala... Ps.139:17.

Ihmisessä kulminoituu huippuunsa moni Jumalan luomistyön

täydellisyys. Sinäkin edustat tätä täydellisyyttä. Jokainen

vakavasti vammainenkin ihminen edustaa Jumalan

luomistyön ylivertaisuutta. Mutta hän haluaa silti tehdä sinut

uudeksi, joksikin sellaiseksi kirkkauden olennoksi, jollaisesta

voi korkeintaan nähdä unta, jos edes sitäkään. Mutta nyt jo

voimme ihailla sitäkin uutta ihmistä sanan valossa:

Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan

lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä

meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy

ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me

saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.

1.Joh.3:2.

Sanasta voimme lukea, millaisena Kristus ilmestyi

ylösnousemuksensa jälkeen opetuslapsilleen. Hän oli olento,

joka saattoi olla aineellisessa olotilassa ja aineettomassa

olotilassa. Hän saattoi kulkea seinien läpi, ilmestyä missä

paikassa halusi. Siinä on jo annettu meille hämärä aavistus

siitä, millainen uusi ihminen on, millainen valtavan

ihmeellinen luomus, jotakin järjellä käsittämätöntä.

Taivaallinen ja maallinen yhtä aikaa!

Hän on valinnut sinut - huonon ja alamittaisen, mitään

osaamattoman - hän on valinnut sinut olemaan uusi luomus

Kristuksessa - täydellinen taivaallinen olento!

Jumalan valinta sinun kohdallasi, Isän Jumalan rakkaus,

joka lähetti armonsa sinulle Kristuksessa, on se, mikä

tekee sinusta jotakin. Sinä olet äärettömän arvokas, koska

olet hänen luomansa ja kuulut hänelle.

35

Luku 15

Käytä heikkouttani

eillä on myötäsyntyinen tarve tyrkyttää Jumalan

käyttöön omia vahvoja puoliamme. Musikaaliset

ihmiset haluavat tehdä Jumalalle musiikkia ja hyvät

puhujat ryhtyä sananjulistajiksi. Raamattukin kyllä suosittaa

talenttien antamista Jumalan käyttöön.

On syytä käyttää lahjansa, mutta antaa myös

lahjattomuutensa, puutteensa, heikkoutensa ja köyhyytensä

Jumalan käyttöön. Jostain kumman syystä Jumala tuntuu

saavan niistä enemmän irti kuin kaikkein näkyvimmistä

lahjoistamme. Ajattele vaikka henkilöä, joka ei ole onnistunut

löytämään puolisoa. Hän voi suunnata kaiken tarmonsa

hengellisten lasten hoivaamiseen. Hän voi vaikka lähteä

lähetyskentälle ja huolehtia siellä orvoista lapsista. Näin

toteutuu Jumalan sana: Nyt sinulla, hylätyllä, on enemmän

lapsia kuin konsanaan aviovaimolla, sanoo Herra. Jes.54:1.

Sigmund Freud tuli aikoinaan siihen tulokseen, että ihmisen

henkinen puoli on vain seksuaalisen energian jalostamista. En

tiedä, oliko hän täsmälleen oikeassa, mutta erilaista

luonnollisen ihmisen kokemaa tunne-energiaa on mahdollista

jalostaa Jumalan käyttöön. Minäkin opin nuorena miehenä

rukoilemaan, kun en saanut rakastamaltani naiselta

vastarakkautta. Rukouksesta tuli kanava, jonka kautta sain

rakastaa häntä kuitenkin. Corrie ten Boom joutui samalla

tavoin luovuttamaan rakastettunsa pois ja opettelemaan

hengessä ja rukouksessa rakastamista. Kun joutuu

luovuttamaan pois jotakin itselle arvokasta ja vie kipunsa

M

36

Jumalalle, saa takaisin jotakin, mikä on moninkertaisen

arvokasta.

Jeesus kuvaa tätä Jumalan valtakunnan periaatetta näin: Sillä

se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka

elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Matt.16:25.

Kannattaa siis viedä elämänsä kipu ja heikkous Jumalalle ja

hän voi tehdä siitä sinun elämäsi vahvuuden. Kun kärsit

jonkin asian vuoksi, voit olla vertaistukena toisille. Kun jokin

asia ei luonnistu luonnollisella tavalla, se voi luonnistua

Jumalan tavalla. Ei tarvitse jäädä umpikujaan, hän voi näyttää

sinulle tien eteenpäin.

Tässä olen, Herra. Lähetä minut. Käytä minua missä haluat,

millä tavalla haluat, milloin haluat. Elämäni kuuluu sinulle

kokonaan, sen vahvuudet, sen heikkoudet – olen sinun

käytettävissäsi.

37

Luku 16

Uskon luonne

oskus on sielussa pimeää. Ei oikein näe eteenpäin. Ei

ymmärrä. Kyselee “miksi?”…

Tai vaikeudet ovat ylivoimaisia. Ei ymmärrä, miksi tämä

kaikki paha vyöryy juuri minun päälleni. Miksi ihmiset

uskovat kaikkia valheita? Eiväthän he haluaisi itsestäänkään

mitään satuja uskottavan…

Jokaista uskovaa koetellaan erilaisilla vaikeuksilla.

Vastoinkäymisillä, joilla ei ole mitään tekemistä

oikeudenmukaisuuden kanssa. Koetukset ovat erilaisia eri

ihmisillä.

Yksi yhteinen nimittäjä näyttää olevan niillä uskovilla, joiden

kimppuun vihollinen erityisesti hyökkää. He ovat jokainen

erityisellä tavalla valittuja Jumalan käyttöön.

Sielunvihollinen ei useinkaan kiusaa keskivertoihmisiä, niitä

tavallisia harmaita ja massaan hukkuvia ihmisiä. He ovat niin

vaarattomia. Mutta erilaiset ovat vaarallisia. Oman

yksilöllisyytensä löytäneet ovat vihollisen silmissä hankalia

tapauksia, sillä he ovat kiinni Jumalan suunnitelmassa.

Vihollinen vihaa jokaista, jonka kautta Jumala voi ilmaista

itseään.

Jos olet vaarallinen tapaus, olet hyökkäysten kohteena. Mutta

samalla voit vahvistaa uskoasi jokaisen hyökkäyksen vuoksi.

J

38

Saat kestää niin paljon, koska Jumala on päättänyt siunata

sinua niin paljon.

Olet tasan sen suuruinen sankari kuin on sinua vastustava

vihollinen. Daavidista tuli sankari, kun hän kaatoi Goljatin.

Goljat oli se, joka eniten vauhditti hänen sotilasuraansa…

Kuka tai mikä on se vastus, joka vauhdittaa sinun

kutsumuksesi esiinmurtautumista?

Usko siis siellä pimeässä. Luota Jumalaan, kun on

vaikeaa. Odota Herraa.

Jumala ei hylkää viatonta eikä anna

väärintekijälle tukeaan. Vielä hän täyttää sinun

suusi naurulla ja avaa sinun huulesi riemun

huutoon! Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän

viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.

Job.8:20-22.

39

Luku 17

Kiusatulle

iusataanko sinua? Oletko valittanut siitä esimiehellesi,

tai työterveyslääkärille vai oletko tyytynyt keventämään

sydäntäsi vain ystävien kesken? Jos sinua kiusataan koulussa,

ovatko opettajat tai parhaat ystäväsi tietoisia siitä, mitä

tapahtuu?

Onko tilanteesi lohduton? Sinä olet yrittänyt saada apua,

mutta et ole saanut. Tai sinä olet muuten täysin neuvoton ja

itket joka ilta ja mietit, mitä voisit tehdä, että kiusaaminen

loppuisi.

Käänny Herran puoleen, sillä:

Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja

kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita

koetellaan. Hepr.2:18.

Hän itse oli kiusattu ja ihmiset vastustivat häntä joka

käänteessä. Hän teki vain hyvää, mutta silti ihmiset

haukkuivat ja nimittelivät häntä.

Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran

vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne

ja antaisi periksi. Hepr.12:3.

Kannattaa kiinnittää sydämensä Herraan Jeesukseen.

Kiusatulle ei ole parempaa vaihtoehtoa. Kannattaa vuodattaa

sydämensä kaikki painot hänen eteensä, tuoda itkunsa hänen

K

40

alttarilleen. Kannattaa astua rohkeasti armon valtaistuimen

eteen ja puhua hänelle kaikki, mikä painaa.

Kannattaa myös kuunnella, mitä hän sanoo. Jos hän ei tunnu

sanovan mitään, kannattaa lukea sanaa. On hyvä aloittaa

psalmeista. Monet varsinkin alkupään psalmit ovat

rohkaisevaa luettavaa niille, joita kiusataan, joita

ymmärretään väärin, joita panetellaan, joita vainotaan. Siellä

voi kohdata ahdistuneen ihmisen, joka on kaikessa samalla

tavalla koettelemuksien keskellä ja hän antaa meidän

tuskallemme sanat, hän sanoittaa meidän ahdistuksemme

ja muuttaa sen rukoukseksi. Mikä helpotus: joku muukin on

kokenut, mitä minä koen! Myös Jesaja (mm. luku 54) ja

Jeremia voivat johdattaa meidät lohdutuksen kokemiseen.

Myös Uuden Testamentin kirjoituksista löytyy paljon

rohkaisua kiusatuille ja ahdistuneille ihmisille. Paavalin

kirjeissä on sitä, myös Pietarin 1.kirje on rohkaisevaa

luettavaa.

On Jumalan tahto, että me opimme löytämään Jumalan

sanasta lohdutusta ja rohkaisua. Tämä voi vaatia vaivannäköä,

mutta siinä vaivannäössä voi löytää jotakin sellaista, jota ei

mistään muualta löydä. Et voi saada niitä siunauksia, joita

saat kahden kesken Herran kanssa, missään muualla. Et voi

saada sitä siunausta sielunhoitajan luota. Kukaan ihminen ei

voi näin syviä asioita kaataa sinuun ulkopuolelta. Mikään ei

tee sinua uskossa niin vahvaksi kuin se, että Herra antaa

sinulle toivottomalle toivon. Eikä mikään lujita uskoasi

niin kuin se, että Herra antaa sinulle lohduttomalle

lohdutuksen. Ei mikään tee sinun uskoasi niin vahvaksi

kuin se, että Herra itse antaa sinulle surun murtamalle ja

masentuneelle kirkastuneen ilon.

Tavoittele siis sitä äläkä pyri liian kiireesti pois sen ristin alta,

joka on kaikesta huolimatta - tuntui miltä tuntui - sittenkin

Jumalan armoa.

41

Luku 18

Perhekunnan pelastuminen

onet joutuvat elämään kääntymättömän puolison kanssa

tai suremaan sitä, että lapset kulkevat maailman tietä.

Hellittämätön rukouskin tuntuu välillä voimattomalta. Mitään

ei tapahdu.

Emme kuitenkaan tiedä Jumalan tapoja tehdä työtä. Emme

näe sitä, mitä Jumala salassa tekee ja vaikuttaa. Monta kertaa

meidän rakkauttamme koetellaan vain, jotta koettelijamme

saisivat nähdä, että olemme uskollisia. He saavat parhaan

vakuutuksen Jumalan rakkaudesta, jos me kestämme silloin,

kun meitä koetellaan. Lapsikin kokeilee äidin rakkautta

kiukuttelemalla. Kaikki kiukuttelut kestänyt äiti luo lapsensa

elämälle vankan pohjan, sillä tällainen lapsi uskoo läpi

elämänsä, että hänestä välitetään, vaikka hän on paha.

Salatulla tavalla Jumala tekee työtään silloinkin, kun meistä

näyttää, että kaikki menee vain pahempaan suuntaan.

Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy tai

miten luut rakentuvat raskaana olevan

kohdussa, yhtä vähän tiedät Jumalan teoista,

hänen, joka kaiken luo. Saarn.11:5.

Kaikki todellinen usko on koeteltua uskoa. Jokainen todella

pysyvä Jumalan työ syntyy hellittämättömän rukouksen

tuloksena. Rukous on tehokkainta silloin, kun se pohjaa

Jumalan sanaan. Jumala haluaa puolustaa omaa kunniaansa ja

toteuttaa sanansa - kannattaa siis ottaa hänet kiinni sanastaan.

M

42

Hän puhuu sinulle, ja niiden sanojen voimasta sinä pelastut,

sinä ja koko perhekuntasi. Ap.t.11:14.

He vastasivat: "Usko Herraan Jeesukseen,

niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi."

Ap.t.16:31.

Kuule siis nyt, sinä joka olet turhautunut siihen, että Jumala ei

vastaa. Kyllä hän on ottanut vastaan sinun rukouksesi. Hän

puhuu sinulle tänään:

Väitätkö todella, ettei hän näe sinun asiaasi?

Odota, Job. Sinun asiasi on kyllä vireillä. Job

35:14.

Luota Herraan, odota häntä. Hän on uskollinen ja hyvä.

Jumalan myllyt jauhavat joskus hitaasti, mutta ne jauhavat

kuitenkin. Hänellä on aikaa. Hänen kutsunsa on ikuinen ja

kestävä ja hänen armonsa on suurempi kuin sinä tiedät.

43

Luku 19

Sairaalle

irjoitan tämän sinulle, joka olet tänä päivänä sairaana.

Sairastaminen kuuluu elämän normaaliin kulkuun.

Muistan kuinka itse sairastin jo pienestä pitäen ja lapsuuteni

varhaisimpia muistoja on se, kun söin erästä hyvänmakuista

lääkettä anemiaani.

Jeesuksestakin sanotaan, että:

Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen

mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät

katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme

häntä minään pitäneet. Ja kuitenkin: hän kantoi

meidän kipumme, otti taakakseen meidän

sairautemme. Jes.53:3-4.

Uskovan ihmisen sairastaminen ei ole merkki siitä, että

kyseisen henkilön uskon elämässä olisi jotakin vikaa. Sairaus

ei ole rangaistus. Joissakin hengellisissä piireissä, mm. uskon

sanan liikkeessä, saatetaan edellyttää, että Jumala parantaa

kaikki sairaat. Sitten jos niin ei tapahdu, vika on tietenkin

sairaassa itsessään. Häneltä kun puuttuu uskoa.

Tällainen opetus on vastuutonta ja väärää. Eräässä kohdassa

kerrotaan, että Jeesuskin sairasti julkisen palvelutyönsä aikana

(Luuk.4:23). Paavali, jonka kautta moni parantui, joutui

jättämään Trofimoksen sairaana Miletokseen (2.Tim.4.20).

K

44

Ymmärrämme siis, että sairaus kuuluu elämään ja

ymmärrämme myös, että Jumala voi parantaa sairaan. Sairaus

voi vetää ihmisen lähemmäksi Jumalaa. Näin Jumala voi

kääntää pahan hyväksi. Hän voi myös sairauden kautta

kasvattaa ihmisen uskoa:

Sen tähden me emme lannistu. Vaikka

ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen

ihmisemme uudistuu päivä päivältä. 2.Kor.4:16.

Moni sairaus, joka on tullut osakseni tai perheeni jäsenen

osaksi, on ollut uskon koetus - vaikea sellainen - mutta myös

sairaudesta selviytyminen on ollut uskon vahvistumiseksi.

Luottamusta Jumalaan on taottu kuumien ahjojen kautta

Jumalan sanan vasaran alla, Kristus-alasimella, mutta

jälkeenpäin se on aina tuntunut arvokkaalta

kokemukselta.

Vaikka kuritus ei sitä vastaan otettaessa

koskaan tunnu iloiselta vaan ikävältä asialta, se

lopulta antaa näin valmennetuille hedelmänsä:

rauhan ja vanhurskauden. Hepr.12:11.

Ole turvallisella mielellä, Herra parantaa sinut. Hän huolehtii,

että sinä tulet terveeksi jälleen.

45

Luku 20

Turvallisuudesta matkalla

änä päivänä ihmiset matkustelevat paljon. Kansainvälisen

terrorismin uhka ei ole juuri vähentänyt lentomatkustusta.

Mutta pelko voi iskeä kehen tahansa, kun on suunnittelemassa

matkaa ulkomaille. Miten suojautua terrorismilta? Mistä

löydän sen turvallisuuden tunteen, että Herra on kanssani eikä

minun tarvitse pelätä?

Tässä me jokainen olemme samalla viivalla. Elämme armon

varassa ja meidän täytyy uskaltaa heittäytyä uskossa armon

varaan ja luottaa Herraan, joka on luvannut suojella meitä:

Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää

nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et

tautia, joka riehuu keskellä päivää.

Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä ja

ympäriltäsi kymmenentuhatta, sinä säästyt.

Ps.91:5-7.

On hyvä, jos voimme valmistella kaikkia matkojamme

rukoillen. Ei ole hyvä rynnätä ja tehdä hätiköityjä päätöksiä,

sillä Ei into auta, jos tietoa puuttuu, hätikkö eksyy ja

kompastuu (Sananl.19:2). Kannattaa varata aikaa riittävästi ja

edetä aina johdatusta etsien, sillä:

...minä johdatan heitä, kun he kulkevat

rukoillen. Jer.31:9 (KR33).

Ja sitten, jos matkamme valmistelu sujuu niin, että meillä on

aina sydämen rauha sisimmässämme, voimme olla varmoja,

T

46

että Herra on siunannut suunnitelmamme. Voimme jättää

kaiken murehtimisen ja huolissaan olemisen ja kuunnella

Herran ääntä, kun hän puhuu:

Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa

aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja

kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha,

joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän

sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte

Kristuksessa Jeesuksessa. Fil.4:6-7.

Mitä Herra armossaan haluaa sanoa niille, jotka etsivät

johdatusta ja Jumalan tahtoa kaikissa asioissa - myös

matkojen tekemisessä? Hän haluaa sanoa näin:

Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun

lähtösi ja tulosi nyt ja aina. Ps.121:8.

47

Luku 21

Syytetylle isälle tai äidille

letko tyytyväinen vanhempiisi kasvattajina? Jos sinulla

itselläsi on lapsia, mitä luulet, ovatko he tyytyväisiä

sinuun kasvattajana?

Näyttää vähän siltä, että tyytymättömyys omiin vanhempiinsa

on alati uusiutuva luonnonvara. Tämä tyytymättömyys ei

näytä ollenkaan tyhjentyvän murrosiän kiukutteluun, vaan

vielä vanhuudessa saattaa joku pyörittää samaa levyä: eivät

minun vanhempani osanneet rakastaa minua ja sen tähden

minä olen tällainen huono ihminen.

Raamattu kehottaa:

Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra,

sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että saisit

elää kauan ja menestyisit siinä maassa, jonka

Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

5.Moos.5.16.

Siihen ei kuulu lisäystä "jos he ansaitsevat sen" tai "jos he

olivat hyviä kasvattajia".

Jotkut luulevat läpi elämänsä, että vanhempien tehtävä on

hemmotella lapsiaan. Tämä on kyllä niin pieleen luultu kuin

olla ja voi - sekä kasvattajalta että lapselta. Ehkä iso-

vanhemmille voi suoda hemmottelun oikeuden. Joku onkin

kääntänyt asian päälaelleen ja sanonut, että vanhempien

tehtävä on tuottaa lapsilleen pettymyksiä - jotta nämä

O

48

oppisivat kestämään elämän kovaa todellisuutta ja

masentumatta selviytymään vastoinkäymisistä kodin

turvallisessa ympäristössä.

Jos olet saanut vuosien myötä huonon omantunnon siitä, että

et osannut kasvattaa lapsiasi oikein - vaikka kuinka parhaasi

yritit - minä haluan rohkaista sinua. Kuule, mitä sana sanoo

kasvattamisesta:

Isämme kurittivat meitä vain lyhyttä aikaa

varten ja niin kuin heistä näytti hyvältä...

Hepr.12:10.

Isä voi tehdä yhtä ja toista väärin, kuten äitikin, mutta

Jumalan sana toteaa sen kuin jonkin itsestäänselvyyden.

Siihen sisältyy ajatus: täydellistä isää tai äitiä ei olekaan.

Täydellinen Isä on vain taivaassa.

Ole siis turvallisella mielellä, sillä:

...me voimme hänen edessään rauhoittaa

sydämemme, jos se meitä jostakin syyttää.

Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja

tietää kaiken. 1.Joh.3:19-20.

49

Luku 22

Koettelemisesta

lämä on täynnä koettelemuksia ja joskus koetuksia

aiheutetaan toiselle jopa aivan tahallaan ja harkiten -

suunnitelmallisesti. Tällaiseen voi johtaa Jumalan sanan

väärin tulkinta. Seuraavaa sanan kohtaa on mielestäni tulkittu

usein väärin:

Mutta heitäkin koeteltakoon ensin, sitten

palvelkoot, jos ovat nuhteettomat. 1.Tim.3:10

(KR38).

Uusi käännös puhuu "tutkimisesta". Mitä on se koetteleminen,

jota seurakunnassa tulee tehdä niille, jotka ovat uusina

tulokkaina astumassa johonkin vastuulliseen tehtävään?

Minusta koetteleminen on yksinkertaisesti sitä, että annetaan

henkilön tehdä jotakin työtä - koeajan. Jos hän tekee

hommansa hyvin, hän saa vakituisen pestin. Näin

yksinkertaista se on.

Kamalaa nähdä, kuinka ihmisiä kiusataan eri tavoin ja tämän

täysin turhan ja pahaa mieltä aiheuttavan kiusaamisen ja

kompastusten asettelun tarkoitus, on sitten mukamas

"koetella". Tämä väärä koetteleminen on itse asiassa oikean

koettelemisen vastakohta. Siinä annetaan hyvin

vastahakoisesti mitään tehtäviä - ehkä vasta syvän

nöyryyttämisen jälkeen jotakin aputyötä - kun taas oikea

koetteleminen on tehtävien jakamista halukkaille auliisti.

Tällainen koetteleminen on hyödyllistä silloinkin, kun se

E

50

johtaa kielteiseen tulokseen. Kyseinen kokelas voi itsekin

todeta: no, ei tästä nyt oikein mitään tule, kyllä tämä homma

kuuluu jollekin toiselle. Joskus kokelas voi huomata, että työ

onkin raskasta ja vastuullista - ei sitä jaksa pitkän päälle

tehdä. Näin säästytään sellaiselta turhautumiselta, joka

synnyttää katkeruutta ja sellaista mielipahaa, että "kyllä minä

olisin tuon homman hoitanut hyvin, jos olisin saanut

tilaisuuden - nyt taidankin käydä enemmän naapuri-

seurakunnassa". Tai "antaa nyt niiden tumpeloiden yrittää!"

Haluan rohkaista sinua, jos sinulle ei ole annettu sitä

palvelustehtävää, jonka koet saaneesi sydämellesi. Et tarvitse

ihmisten lupaa, jos Herra on sinulle jostakin työstä puhunut.

Jos joku ihminen sinua estää, kulje hänen ohitsensa, ethän ole

saanut kutsuasi ihmisiltä. Olkoon vaikka seurakuntasi johtaja,

et sinä hänelle ole vastuussa, vaan Kristukselle. Pyhä Henki

neuvoo kyllä sinua, miten työtä tehdään, jos kerran hän on

siihen kehottanut. Tänä päivänä seurakuntien tila on yleisesti

ottaen niin penseä, ettet paljon hyödy seurakuntien tai

kristillisten järjestöjen tuesta. Nosta katseesi ylemmäksi, katso

Häneen, joka antoi henkensä sinun edestäsi - hän antaa sinulle

kaiken muunkin, mitä tarvitset. Hän on kutsujasi, hän on

työantajasi ja hän sanoo sinulle tänään näin:

Minä tiedän sinun tekosi. Edessäsi on nyt avoin

ovi, minä olen sen avannut, eikä kukaan voi

sitä sulkea. Sinun voimasi ovat vähäiset, mutta

sinä olet ottanut sanani varteen etkä ole

kieltänyt nimeäni. Ilm.3:8.

51

Luku 23

Luota itseesi, luota Jumalaan

tseluottamuksen puute voi joskus iskeä myös hengellisissä

asioissa. Saatan tuntea, etten osaa tehdä sitä työtä, jota

minulta odotetaan.

Terve itsetunto ei ole terveen hengellisen elämän este. Mutta

liian vahva itsetunto voi kyllä olla. Jos joku kokee olevansa

aina muita pätevämpi, hän tuskin on Jumalan valitsema

henkilö. On hyvä muistaa se sana, joka sanoo:

Luotettava ei ole se, joka itse suosittelee itseään,

vaan se, jota Herra suosittelee. 2.Kor.10:18.

On kuitenkin kummallista sekin, jos joku henkilö, jolla on

jotakuinkin terve usko, osoittautuisi seurakunnassa sellaiseksi,

ettei häntä voisi suositella mihinkään tehtävään.

Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella on jotakin

annettavaa: laulu, opetus tai ilmestys, puhe

kielillä tai sen tulkinta. 1.Kor.14:26.

On hyvä oppia kunnioittamaan niitä armoituksia, joita Jumala

antaa. On varmaa, että sinullekin Jumalan henki on

antanut hengellistä armoitusta, joka voi tulla

seurakunnan hyödyksi. Mutta Jumalan työ tarvitsee ihmisiä,

joilla ei ole paljon luuloja itsestään. Harjoittele sitä asennetta,

että olet valmis sanomaan aina Pyhälle Hengelle: minä en

osaa mitään, auta sinä minua. Tämä koskee myös

rukoilemista:

I

52

Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme

heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi

rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse

kuitenkin puhuu meidän puolestamme

sanattomin huokauksin. Room.8:26.

On rohkaisevaa, että Pyhä Henki tekee niin paljon asioita

meidän puolestamme, hän innoittaa meitä, hän antaa meille

puuttuvaa taitoa, hän tekee joskus kaikkia näitä

huomaamattamme. Siunattu Pyhä Henki! Tule, Pyhä Henki,

tule köyhään sydämeeni tänään.

53

Luku 24

Jotka minusta luopuvat

un etsimme Herraa, heräämme hengellisestä kuoleman

tilasta ja alamme opetella tuntemaan Jumalaa, me

joudumme ennen pitkää tienhaaraan, jossa meidän tulee

valita, palvelemmeko Herraa Hengen uudessa tilassa vai

kirjaimen orjina. Raamattu sanoo:

Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä

piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi

laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla,

Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla,

lain kirjaimen orjina. Room.7:6.

Näin Jumalan sana suosittaa meille Hengen tietä, mutta silti

monet mieluummin valitsevat lain kirjaimen orjuuden. Nämä,

jotka valitsevat lain tien, ehkä luulevat, että lain kirjaimen

orjuus koskee vain niitä, jotka noudattavat Mooseksen lakia.

Ei tietenkään - nykyajan lainopettajat tekevät uuden liiton

kirjoituksistakin lain! Tai he tekevät ihan uusia lakeja omaa

kirkkokuntaansa varten. Se tuomio, jonka he lausuvat, voi olla

esimerkiksi tällainen: "Et saa olla lapsen kummi, jos et ole

käynyt rippikoulua" tai "et voi osallistua ehtoolliseen, jos et

ole kastettu uskovien kasteella" tai "ei sinua voida hyväksyä

tässä seurakunnassa hengelliseen työhön, sillä olet naimisissa

eronneen kanssa" - näitä riittää. Välillä tuntuu, että Kristuksen

seurakunta, hänen morsiamensa niin kuin raamattu sitä

kutsuu, on samassa asemassa kuin se syntinen nainen, joka oli

"saatu kiinni itse teossa" ja tuotu Jeesuksen eteen ja

K

54

fariseukset ja ylipapit seisoivat siinä ja vaativat naisen

kivittämistä. Luemme tämän Johanneksen evankeliumista:

Varhain aamulla hän tuli taas temppeliin.

Hänen luokseen kerääntyi ihmisiä suurin

joukoin, ja hän istuutui ja opetti heitä. Kesken

kaiken toivat lainopettajat ja fariseukset paikalle

naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta.

He asettivat hänet Jeesuksen eteen ja sanoivat:

"Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet

tavattiin itse teossa. Mooses on laissa antanut

meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä.

Mitä sinä sanot?" He puhuivat näin pannakseen

Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten

aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja

kirjoitti sormellaan maahan. Joh.8:2-6.

Mitä Jeesus kirjoitti maahan ja miksi? - Kuvittelisin, että

syytettävänä oleva nainen oli polvillaan maassa ja häpeänsä

vuoksi ei voinut edes katsettaan nostaa. Jeesus kumartui

likimain samanlaiseen asentoon, sillä oli pakko tehdä niin, jos

aikoi sormella kirjoittaa maahan. Minua liikuttaa katsella

minun Herraani ja Mestariani hengen silmin ja nähdä, kuinka

hän tulee meidän syntisten elämään, kumartuu samalle tasolle,

alentaa itsensä ja tulee rinnalle. Vieressä seisovat kaikki

ylipapit, fariseukset ja lainopettajat sormi ojossa, syyttäen ja

tuomiten. Tässä tilanteessa Jeesus kumartui niin lähelle

naista, että kiven heittäjällä olisi ollut suuri riski osua

Jeesukseen. Näin Jeesus asettui kilveksi suojelemaan naista.

Jeesus myös käytti ja käyttää sormeaan tänäkin päivänä eri

tarkoitukseen kuin lainopettajat. Luulen, että Jeesus kirjoitti

sormellaan maahan jakeita Jeremian kirjasta. Mielen-

kiintoisella tavalla tässä tilanteessa Jeesus "kirjoittaa tomuun",

jossa samalla näkyy hänen Tuomarin kutsumuksensa: hän on

ainoa, jolla tässä kaikkeudessa on oikeus tuomita

kadotukseen. Jeesus kirjoitti todennäköisesti sanat vieläpä

niin päin, että nainen, jonka katse ei maata ylemmäksi

noussut, saattoi ne lukea:

55

Israelin toivo, sinä Herra! Kaikki, jotka sinut

hylkäävät, joutuvat häpeään. Jer.17:13a(KR33).

En tiedä, kirjoittiko Jeesus ne arameaksi vai hepreaksi, mutta

kummallakin kielellä kirjainmerkkejä on paljon vähemmän

kuin suomeksi.

Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän

suoristautui ja sanoi: "Se teistä, joka ei ole

tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven."

Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan. Joh.8:7-

8.

Jeremian kirjan lainaus oli vielä kesken, Jeesus jatkoi, niin

kuin uskon, samasta jakeesta:

Jotka minusta luopuvat, ne kirjoitetaan tomuun,

sillä he ovat hyljänneet elävän veden lähteen,

Herran. Jer.17:13b.(KR33)

Näin raamattu selkeästi asettaa pelastuksen perustaksi uskon,

lain kirjaimen noudattamisen sijasta. Päättelemme siis:

asettakoot ihmiset mitä ehtoja vaan, korottakoot minkälaisia

kynnyksiä tahansa seurakuntiensa oville, ehtoollispöytänsä

ympärille ja niin edelleen - Jeesus kuitenkin asettaa selkeästi

pelastuksen perustaksi sen, millainen suhde ihmisellä on

häneen, Jumalan Poikaan, elävään Vapahtajaan, elävän veden

lähteeseen. Tämän lähteen vesi juoksee aina kaikkien

kynnysten ali. Joko hylkäämme hänet tai otamme vastaan. Jos

uskonto on meille vain kiivailua oikean opin puolesta,

vaatimusta ja syyttelyä, ei meillä ole yhteyttä Häneen, elävän

veden lähteeseen, Jeesukseen, vaan olemme hakanneet

itsellemme särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä. (Jer.2:13)

Lainalainen usko on tällainen särkyvä säiliö. Uskonto, josta

on tehty vain sääntöjen noudattamista, ei ketään pelasta,

Jeesus pelastaa. Ristin ja veren evankeliumi on julistettu

pelastukseksi kaikille, henkilöön katsomatta – myös

56

sinulle. Niinpä Herran sana, jonka hän haluaa puhua omalle

seurakunnalleen, tänäkin päivänä kuuluu näin:

Jos hävität sorron ikeen keskuudestasi ja lopetat

sormella osoittelun ja pahat puheet, jos annat

nälkäiselle omastasi, ja ravitset sen, joka kärsii

puutetta, niin sinun pimeyteesi koittaa valo ja

yön varjo muuttuu keskipäivän kirkkaudeksi. Ja

Herra on alati ohjaava sinua. Aavikon

paahteessakin hän elvyttää voimasi ja vahvistaa

jäsenesi. Sinä olet kuin vehmas puutarha, kuin

lähde, jonka vesi ei ehdy. Jes.58:9-11.

57

Luku 25

Onko sinulla taipumusta vihata itseäsi?

erve itsetunto on jotakin, johon kuuluu myös kyky nähdä

omat virheet ja pimeät puolet ja tunnustaa ne. Terve

itsetunto antaa rohkeuden tunnustaa omat heikkoudet ja nähdä

omat viat. On ihmisiä, joilla heikko itsetunto estää heitä

näkemästä omia vikojaan. He torjuvat kaiken arvostelun.

Heidän itsetuntonsa aivan kuin romahtaa, jos he löytävät

itsestään jotakin vikaa. Myös ylivahva itsetunto voi saada

aikaan saman. Fariseus ei näe omia vikojaan, koska hänellä

on niin suuret luulot itsestään. Samoin narsistinen luonne,

joka elää itseihailunsa huumepilvessä. Terve ihminen voi

kyllä hetkellisesti vihata itseään sen vuoksi, että on tehnyt

jotakin, mikä ei sovi hänen arvoihinsa.

Haluan siis sanoa, että kaikki ei ole sairasta, mikä on kipeää.

Mutta toki on ihmisiä, joilla itseviha on tuhoisaa ja muuttuu

joko masennukseksi tai itsetuhoiseksi käyttäytymiseksi.

Uskova ihminen voi tässä tilanteessa lähteä parantamaan

minä-kuvaansa raamatun sanan avulla. Jumalan sana antaa

meille oikean kuvan itsestämme. Se ei ainoastaan tee meistä

syntisiä, vaan se tekee meistä Jumalan luomia olentoja, joita

Kristus rakastaa. Kristus on kuollut sinun puolestasi. Hän

näkee sinun oikean arvosi ja hän on valmis antamaan

henkensä sinun puolestasi. Hän on sen jo tehnyt, mutta ehkä

se tuntuu todellisemmalta, jos ajattelet, että hän tekee sen

sinun puolestasi tänään - milloin tahansa - uudestaan.

Johannes ei ollut itserakkain opetuslapsi, kun hän koki, että

hän on se, jota Jeesus rakastaa. Ei, vaan hän oli ymmärtänyt

asian oikein. Jokaisen pitäisi ymmärtää se juuri niin, kuin

T

58

Johannes, ja todeta: Hei, minäkin olen opetuslapsi, jota Jeesus

rakastaa! (Joh.13:23)

Tämä Jumalan rakkaus tulee esiin raamatusta. On siis tarpeen

lukea sitä. Emme opettele sanan kautta vain tuntemaan

Jumalaa, vaan opimme samalla tuntemaan itsemme ja oman

arvomme. "Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille

antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me

olemmekin" (1.Joh.3:1 KR38) Ei ole parempaa lääkettä

sisäisiin haavoihin, kuin sana. Kannattaa lukea psalmeja,

erityisesti niitä alkupään psalmeja, jotka on merkitty Daavidin

nimiin. Sieltä pelokas, itsensä huonoksi tunteva, ahdistunut

ihminen, voi löytää turvapaikan ja lohdutuksen. Sieltä voi

alkaa uuden minäkuvan hahmottuminen. Ehkä monesta

muustakin raamatun kirjasta. Esimerkiksi Laulujen laulu on

ihmeellistä luettavaa heikkoitsetuntoiselle, sisäisesti

rikkinäiselle ihmiselle.

Sielunvihollinen on valehtelija ja hänen yksi pahimmista

silmänkääntö-tempuistaan on tehdä ihmisestä arvoton,

epäonnistunut, tuhoon tuomittu, itseään vihaava ihminen. Kun

hän saa ihmisen näkemään itsensä toivottomana tapauksena,

hän on päässyt jo pitkälle. Hänen lopullinen päämääränsä on

tuhota ihminen ja viedä tämä sellaiseen epätoivoon, että hän

tappaa itsensä. Hän on onnistunut monien kohdalla. Hän on

vieläkin halukas riistämään sinulta ja minulta vaikka kaiken

omanarvontunnon, jos annamme hänelle siihen tilaisuuden.

Monta kertaa työpaikka- ja koulukiusaamisen takana on

Saatana, koska se haluaa riistää ihmiseltä ihmisarvon ja

elämänhalun. Sinun kohdallasi syyt voivat olla muitakin kuin

kiusaaminen, mutta älä anna Vihollisen ottaa sinulta mitään

lahjaa, jonka Jumala on sinulle antanut. Älä suostu siihen. Älä

anna edes iloasi pois. Sanon tämän, koska ilon se vie

ensimmäiseksi. Älä usko sen valheita. Lue aina sanaa niin

uutterasti, että sinulla on tuoreessa muistissa, mitä sana kertoo

sinusta. Sana puhuu totta. Sana kuvaa sinut arvokkaana

olentona, joka on Kristuksen verellä ostettu vapaaksi synnin

ja Perkeleen vallasta. Tämä rakkaus on sinua varten ja mikään

59

ei voi sinua siitä erottaa. (Room.8:39) Tämä rakkaus on ja

pysyy, vaikka meidän tunteemme eivät sitä aina heijastaisi.

Tunteisiin ei voi luottaa, ne pitää vaan alistaa kuuliaisiksi

Kristukselle (2.Kor.10:5).

Mutta paraneminen voi viedä aikaa. Vahvan ja hyvän

itsetunnon kehittyminen voi viedä aikaa. Itsevihasta

vapautuminen voi viedä aikaa. Terveeksi tuleminen on ehkä

pitkä prosessi, mutta jos se perustuu sanaan ja Kristuksen

sisäiseen tuntemiseen, se tuottaa aikanaan (ja koko ajan)

hyvää hedelmää. On siis tärkeää viettää aikaa Herran

kanssa sanan ja rukouksen merkeissä, sillä hänestä

huokuu meihin lämpöä ja elämisen rohkeutta, vaikka

emme sitä tuntisi ja voisi mitata.

Saatat kokea, että sinulla on sisälläsi ikään kuin pieni jumala,

joka vaatii. Tätä Freud (psykoanalyysin isä) kutsui yliminäksi.

Hengellisellä alueella puhutaan lainalaisesta uskosta.

Jokaiselle uskovalle tulee uskon elämässään vaihe, jolloin

hänen on löydettävä tasapaino Jumalan lain vaatimusten ja

oman yliminän vaatimusten kanssa ja opittava luottamaan

Jumalan armoon. Tämä uskon luottamus Kristukseen kehittyy

ja kasvaa sinun sisälläsi, kun elät Kristuksen kanssa ja vaellat

uskossa ja etsit Herraa. Yksi tärkeä opittava asia on oppia

etsimään Herran kasvoja ja saada usein kokea, että Herra

vastaa etsimiseeni - toisin sanoen "etsivä löytää". Ei sinulla

ole kiire. Sinusta voi tuntua, että on kiire ja kaiken pitää

kirkastua äkkiä. Anna itsellesi aikaa parantua ja kypsyä.

60

Luku 26

Eikö hän koskaan tule uskoon?

ämä on sinulle, joka olet tullut toivottomaksi omaisesi

pelastumisen suhteen.

Minäkin olin kerran luopio. Olin kapinallinen nuori mies, joka

olin keskeyttänyt opintoni ja elelin vain kotona läheisteni

kustannuksella. Olin aina äreä tai ilkeäkin enkä halunnut

kuulla uskosta mitään. Halveksin läheisteni uskoa ja ilmaisin

sen usein pilkalliseen sävyyn. Kuuntelin maailman musiikkia

ja soitin sitä itsekin häiriöksi kotiväelleni ja naapureillekin.

Käytin alkoholia aina, kun minulla oli siihen varaa. Koska

minulla ei ollut tuloja, varastin aina kotona taskuista rahaa.

Poltin tupakkaa, niin että koko koti haisi aina.

Uskossa olevat omaiseni eivät kuitenkaan lakanneet

rukoilemasta puolestani. Äitini jopa hankki minua varten

Kathryn Kuhlmanin siunaaman rukousliinan ja piilotti sen

patjani sisään.

Meni ainakin kymmenen vuotta ennen kuin mitään elämän

merkkiä tuli näkyviin. Oletko sinä ollut uskollinen sillä

paikalla, mihin Pyhä Henki on pannut sinut rukoilemaan

läheistesi pelastumista? Oletko antanut toivottomuuden

hiipiä sydämeesi, vaikka hyvin tiedät, ettei Jumalalle ole

toivottomia tapauksia?

Jeesus esitti opetuslapsille vertauksen

opettaakseen, että aina tulee rukoilla, koskaan

lannistumatta... Luuk.18:1.

T

61

Jatka rukoilemista. Jumalan Henki tekee työtä, vaikka sinä et

sitä näe. Sinä saatat nähdä vain Vihollisen voittoja, mutta

Vihollisen voittojen ei tarvitse olla pysyviä. Jos Jeesus kykeni

pelastamaan minut, hän kykenee pelastamaan sinun omaisesi

tai ystäväsi. Hän voi tehdä sen pian, mutta jos sinä lakkaat

rukoilemasta, hänen ilmestymisensä voi viivästyä.

Nyt on aika tehdä työtä.

Tulee yö, eikä silloin kukaan kykene tekemään

työtä. Joh.9:4.

62

Luku 27

Jäänkö ilman puolisoa?

inulle, joka et ole vielä löytänyt puolisoa, haluan sanoa

muutaman sanan. Elämässä ei kaikki tapahdu aina

itsestään. Vaikka luonto tikanpojan puuhun vetääkin - ja

siinäpä sitä elämän nostetta monille ihan tarpeeksi onkin - ei

oman rakkaan puolison löytäminen ole kaikille helppoa.

Jotkut eivät osaa rakastua, toiset taas rakastuvat niin usein,

että eivät tiedä, kuka on se oikea. Monet ovat ujoja eivätkä

uskalla tunnustaa tunteitaan.

Uskovien keskellä on vielä se epätasapaino, että uskovia

nuoria miehiä on vähemmän kuin uskovia nuoria naisia. Yksi

resepti nuorelle naiselle, joka toivoo puolisoa: ota kiikariisi

pari-kolme poikamiestä ja ala rukoilla, että he tulevat uskoon.

Se, joka tulee ensiksi uskoon, on sinun miehesi!

Tee, kuten eräs sisar: hän kirjoitteli vuosia erään miehen

kanssa, joka oli jonkinlaisessa herätyksessä ja kyseli uskon

asioista. Hän piti tiukan välimatkan tähän ja teki selväksi,

ettei etsi puolisoa. Hän teki selväksi, että on valmis

keskusteluihin hengellisistä asioista ja rukoilemaan tämän

puolesta.

Mies tuli uskoon parissa vuodessa ja Jumalalla oli yllätys

molemmille: he menivät naimisiin!

Olet pitkällä, jos tiedät aloittaa päiväsi haaveilun ja

päiväunien sijasta rukoilemalla.

S

63

...minä johdatan heitä, kun he kulkevat

rukoillen. Jer.31:9 (KR33)

64

Luku 28

Vastoinkäymisten keskellä

inulle, jolla on paljon ollut elämässäsi vastoinkäymisiä ja

kyselet, onko Jumala jotenkin hylännyt sinut, kun hän

tuntuu olevan niin kaukana, jossain etäällä ja tavoittamat-

tomissa, hartaan rukouksenkin ulottumattomissa.

Ei Jumala hylkää ketään, ei sinuakaan. Mutta hän koettelee

kyllä. "Koettelee vaan ei hylkää Herra" on vanha sanonta ja

tämä pitää paikkansa. Jumala ei välttämättä itse ketään

koettele, mutta hän sallii Vihollisen koetella meitä. Hän

haluaa antaa jokaiselle koetuksen kestävän uskon. Sitä

yksinkertaisesti ei voi saada ilman koetuksia.

Jokainen koetus, jonka läpi olet mennyt uskossa Jeesukseen,

on kuin koru sinun ylläsi Jumalan edessä. Sinusta tehdään

tällä tavoin morsian, joka on koruillansa kaunistettu.

Osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin

tulet rikkaaksi... Ilm.3:18.

Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi?

Hepr.12:7.

Vaikka kuritus ei sitä vastaan otettaessa

koskaan tunnu iloiselta vaan ikävältä asialta, se

lopulta antaa näin valmennetuille hedelmänsä:

rauhan ja vanhurskauden. Hepr.12:11.

S

65

Valitusvirret antavat meille elävän ja syvälle luotaavan

kuvauksen niistä koetuksista, joihin Jumalan ihminen voi

joutua. Mutta niissä myös luvataan, että Jumala armahtaa.

Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen

laupeutensa ei lopu koskaan. Joka aamu

Herran armo on uusi, suuri on hänen

uskollisuutensa. Sieluni sanoo: "Herra on

kaikkeni, häneen minä turvaan." Valit.3:22-24.

66

Luku 29

Pelastusvarmuudesta

uuttuuko sinulta pelastusvarmuus? Kipuiletko sinä

jatkuvasti tämän kysymyksen kanssa: pääsenkö todella

taivaaseen? Olenko Jumalan oma, kun en tunne mitään?

Et ole kummallisuus Jumalan kansan keskellä. Olet tavallinen

tapaus. Jokaiselle meistä tulee epäilyksen hetkiä. Jumala vie

meidät jokaisen sille paikalle, missä meillä ei ole tukea

tunteistamme. Miksi hän tekee niin? No siksi, että sinun

uskosi ei lepäisi tunteiden varassa, vaan se luottamus, joka

sinulla on sydämessäsi Jumalaa kohtaan, olisi syvempää ja

perustuisi sanaan, joka on uskossa sulautunut sinuun.

Niilo Yli-Vainiollakin oli uskoon tulonsa jälkeen epäilyksen

hetkensä, jolloin hän epäili jopa Jumalan olemassaoloa.

Tunsin kerran erään todella hurskaan veljen, joka oli jo

ehtinyt kypsään ikään. Hänen kasvoistaan loisti Kristuksen

tuntemisen antamaa valoa. Hän säteili sitä. Hän kertoi,

että hänellä oli uskonelämänsä alkuaikoina jatkuva kalvava

epäilys, että hän ei pelastukaan. Mutta hän vaelsi silti Herran

kanssa ja sai kokea, arjen keskellä, kaiken oman

riittämättömyytensä keskellä: Jumala on ja hän on minun

Herrani ja Pelastajani! Kun hän näin vuosia ja vuosia

sitkeästi palveli Herraa ja turvautui aina häneen, hän alkoi

uudella tavalla luottaa ja uskoa, että hänkin on "opetuslapsi,

jota Jeesus rakastaa".

Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja avaa

sinun huulesi riemun huutoon! Job 8:21.

P

67

Kaikkien kipuiluittesi jälkeen hän luo sinun sydämesi

kaikkein pyhimpään sellaisen luottamuksen ja uskon

Herraan Jeesukseen, että sinä et horju etkä hötkyile

elämän myrskyissä ja koetuksissa, vaan sinä luotat häneen

kuin vuoreen. Sinä opit tietämään, että Hän rakastaa

sinua ja Hän oppii tietämään, että sinä rakastat häntä.

"Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet

minulle rakas." Joh.21:17.

68

Luku 30

Työttömälle

oskus joudumme mahdottomiin tilanteisiin, joissa tuntuu,

että mikään inhimillinen keino ei riitä, vaan tarvitaan

Jumalan ihmettä. Joskus sellainen asia voi olla työttömyys.

Henkilön koulutus ja ammattitaito on vanhentunut työtä

etsiessä. Toisiin töihin taas ei pääse, koska on ylikoulutettu.

Oma yrityskään ei tuo leipää, koska ei ole voimia

markkinoida ja myydä itseään. Syrjäytymisen kierre syventää

elämän epätoivoa.

Näissä toivottomissa tilanteissa voimme mennä Herran eteen

ja pyytää: Herra, ratkaise tämä yhtälö. Tämä on minulle

ratkaisematon, mutta sinä olet mahdottomien tehtävien

ratkaisemisessa ammattilainen. Sinulle ei ole mahdottomia

asioita. Voimme sanoa itseksemme - kuten eräs työtoverini

aina tapasi sanoa - "ihmeitä teemme hetkessä, mahdottomat

vievät vähän enemmän aikaa!" Voimme sanoa: emme me

pysty, mutta sinä, taivaan ja maan Herra, sinä pystyt!

Mitä maallisiin tarpeisiimme tulee, muistutan aina itseäni ja

nyt myös sinua: Jumala on antanut meidän elämäämme varten

pettämättömän reseptin, menetelmän, joka toimii aina. Se

menetelmä on yksinkertainen:

Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja

hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille

annetaan kaikki tämäkin. Matt.6:33.

J

69

Saatat sanoa: mutta minähän olen jo uskossa! Niin, olet jo

sisällä Jumalan Valtakunnassa, mutta ei hänen hengellisten

aarteidensa etsiminen koskaan lopu. Hänellä on antaa

mittaamattomia aarteita. Jokainen voi päästä uskossaan

eteenpäin, jokaisella on varaa kasvaa Kristuksen tuntemisessa.

Nosta katseesi ylemmäksi, ala elää taivaallisissa, etsiä sitä,

mikä Kristuksen on, hengellisiä aarteita. Se on lohikalan

elämää: uimista vastavirtaan, mutta se palkitsee. Sen

palkintona voi olla hengellinen uudistus ja hedelmän

kantaminen.

Sovella elämän avainta, jonka Jumala sinulle ojentaa, avainta,

jonka koodi on "etsikää ensin hengellisiä". Tulet

huomaamaan, että se toimii. Älä suostu pyörittämään mitään

levyä 'haluan sitä ja haluan tätä maallista'. Älä suostu. Sano

Herralle joka päivä: "Jeesus, haluan palvella sinua -

sydämestäni haluan sitä eniten maailmassa!" Tee Jeesuksesta

elämäsi suurin intohimo. Uskallan sanoa: jos hän ei vastaa

sydämesi intohimoon, häntä ei ole olemassa...

Anna aikaa rukoukseen ja raamatun lukemiseen ja muutenkin

hengellisille asioille. Elä antaen. Unohda maalliset tarpeesi tai

pidä ne ainakin sivuasiana ja huomaat: hyvänen aika,

minultahan ei puutu mitään tosi tärkeätä - ei mitään.

Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään

puutu. Ps.23:1.

Syvä kiitollisuus täyttää niiden sydämet, jotka etsivät

häntä. Syvä rauha täyttää niiden sydämet, jotka elävät

lähellä häntä. Hän on onnellisten ihmisten sisäinen

rikkaus ja tyydytys - ja se ulkonainen - mistä kummasta

sitä siunaantuu aina?

70

Luku 31

Todistamisesta

untuuko sinusta, että sinulla on velvollisuus todistaa

uskostasi kääntymättömille ihmisille? Oletko vähän

huonolla omallatunnolla siitä, että et ole uskaltanut tai

osannut todistaa uskostasi toisille?

Älä huoli, ei tämä Kristuksen todistajana oleminen mitään

puheiden pitämistä ole. Sinä et ole huono todistaja, jos et osaa

puhua ihmisiä ympäri. Jotkut luulevat, että pitää aina väitellä

uskon asioista maailman ihmisten kanssa ja sillä tavalla

"todistaa". Nykyään internetin keskustelupalstat ovat täynnä

tätä "todistamista" eli yritystä ympäripuhua ihmisiä uskomaan

Jeesukseen. Yleensä nämä ympäripuhujat ovat niin ala-

ikäisessä uskossa itse, että koko touhusta ei ole paljon hyötyä,

vaikka toimisikin.

Sinä olet automaattisesti Kristuksen todistaja, jos vaellat

hänen yhteydessään. On varmasti tärkeä asia antaa suun

tunnustus, silloin kun sitä tarvitaan, sanoohan raamattu, että

"suun tunnustuksella pelastutaan" (Room.10:10). Mutta

Kristuksen todistajana oleminen ei tarkoita, että tuputetaan ja

toitotetaan uskon asiaa aina toisille, vieläpä ihmisille, jotka

eivät halua kuulla.

Mutta jos sinua kiusataan, ole hiljaa ja osoittaudu

luotettavaksi, niin että et anna samalla mitalla takaisin. Jos

sinua pilkataan, älä kärsiessäsi uhkaile - silloin olet hyvä

todistaja. Vaella hengessä - ei lihan mukaan - silloin sinun

todistustasi arvostetaan. Sinä et tiedäkään, kuinka paljon

pilkkaajasi arvostavat sinua, kun osoitat tyyneyttä ja

T

71

rauhallisuutta heidän edessään ja jaksat olla aina ystävällinen

ja anteeksiantavainen. Jos he eivät arvosta sinua vielä, niin

heille on tulossa päivä, jolloin he alkavat arvostaa. Voi silti

olla, että joskus sinun on annettava todistuksesi myös nuhteen

muodossa.

Kristuksen todistajana oleminen ei ole mitään pinnallista plaa-

plaata. Raamattu sanoo, että jotkut valitaan koettelijoiksi:

Minä, Herra, panin sinut tutkimaan kansaani

niin kuin jaloa metallia tutkitaan. Sinun piti

koetella sitä, ottaa selville, miten minun kansani

elää. Jer.6:27.

Sinut on kutsuttu olemaan hänen todistajanaan myös siinä

Kristuksen tuomioistuimessa, jonka hän on perustanut. Sinulta kysytään kerran, kuinka tämä ihminen vaelsi elämänsä

aikana. Valmistaudu siihen, että todistat oikein. Et voi

kertoilla huhuja ja kuulopuheita, et tuoda esiin luuloja. Siksi

joudut todennäköisesti todistamaan ihmisistä, joiden kanssa

olet elänyt pitempään, siis henkilöistä, jotka tunnet perin

pohjin. Varmasti haluat, että kun itse olet tutkittavana, myös

lähimmäisesi antavat sinusta oikean todistuksen.

Joka tapauksessa muista: sinun todistuksesi, sinun arviosi

ja lausuntosi ovat arvokkaita hänelle silloin, kun ne ovat

oikeita. Valheelliset todistukset hän kyllä osaa suodattaa pois.

72

Luku 32

Heikkouskoiselle

hmisellä on kaksi perusongelmaa jumalasuhteessaan: 1)

tulla syntiseksi 2) uskoa syntinsä anteeksi.

Yleensä ihmisiä vaivaa se ongelma, että he eivät oikein tule

syntisiksi. Terve synnintunto ei herää. On ihmisiä, joiden

omatunto on kyllä hereillä, mutta he eivät koskaan joudu

kunnolla kasvotusten Jumalan kanssa. He eivät tajua, kuinka

syvä ongelma synti on: että se kadottaa.

Sitten on niitä rakkaita veljiä ja sisaria, jotka jatkuvasti

kipuilevat lain alla. Terve synnintunto on kyllä, mutta usko

anteeksiantamukseen puuttuu. Pää ehkä uskoo, mutta sydän

ei.

Seksuaalisuus on yksi sellainen alue, jota vihollinen käyttää

syyttääkseen meitä. Me huomaamme, että synti riippuu

meissä kiinni ja syytämme itseämme, kun meidän tulisi

mennä Herran eteen ja tunnustaa syntimme. Sitten uskoa

yksinkertaisesti Jumalan sanaan, kun hän sanoo:

Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala,

joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille

synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta

vääryydestä. 1.Joh.1:9.

Jeesus neuvoi antamaan lähimmäisellemme anteeksi vaikka

seitsemän kertaa päivässä ja Jeesus puhui myös siitä, että

pitää olla valmis antamaan anteeksi 70 X 7 kertaa - aika

monesti siis. Kuinka hän itse ei antaisi anteeksi meille, jos me

I

73

käännymme hänen puoleensa ja vilpittömästi kadumme?

Mieti sitä. Tapasin kerran erään veljen, joka oli kovin

syyllinen eräästä asiasta. Yritin valottaa hänelle vanhan liiton

lakia, joka sekin antoi synninpäästön ihmiselle samassa

ongelmassa määrätyin ehdoin. Nämä ehdot eivät olleet

mitenkään vaikeita täyttää. Sitten yritin selittää, että kai nyt

uuden liiton ihminen saa anteeksi, jos vanhan liitonkin

ihminen sai. Mutta minulle jäi vähän sellainen kuva, että

kyseinen veli halusi mieluummin pitää lainalaisen uskonsa

kuin uskoa armoon.

Nyt on pelastus tullut, meidän Jumalallamme on

kuninkuus ja mahti ja hänen Voidellullaan valta.

Nyt on Syyttäjä syösty alas, tuo, joka meidän

Jumalamme edessä syytti veljiämme päivin ja

öin. Ilm.12:10.

Jeesus kantoi meidän syntimme. Hän hoiti ongelmamme.

Nyt turvaamme syntikysymyksessä häneen. Hän iloitsee

siitä, että sinä lapsen tavalla uskot syntisi anteeksi ja

menet eteenpäin iloisena ja elämänhalua säteilevänä

ihmisenä. Näin levität Kristuksen tuoksua ympärillesi.

74

Luku 33

Menetystä vai menestystä?

oni kaipaa elämäänsä menestystä - mitä se sitten itse

kullekin tarkoittaakin. Eri ihmisille se voi tarkoittaa

hyvin eri asioita.

Job oli yksi raamatun menestyksekkäimpiä miehiä. Hänen

elämässään oli kolme menestyksen jaksoa, ne kaksi, joista

raamattu kertoo ja kolmantena se hänen elämänsä jakso, jonka

hän viettää taivaassa ikuisessa kirkkaudessa.

Jokaisen, joka kaipaa samanlaista menestystä elämäänsä,

täytyy maksaa hinta. Job maksoi hinnan ja siihen hinnan

maksamiseen tuntuu Jobin kirja enemmän keskittyvänkin.

Jeesus on jo maksanut hinnan meistä, mutta hän on myös

sanonut: minä olen tie. Tämän tien kulkeminen maksaa

meillekin jotakin. Tätä hintaa raamattu kutsuu ristiksi.

Oletko sinä menossa oikotietä onneen, menestykseen ilman

menetyksiä, taivaaseen ilman ristiä?

Jos elämässäsi on nyt jakso, jolloin menetyksiä on paljon ja

risti painaa, älä menetä toivoasi, sillä niitä jaksoja tarvitaan.

Sellainen oli Jobilla ja sellainen oli Jeesuksella. Sellainen oli

apostoleilla. Kiitä Herraa siitä, että hän on hyväksynyt sinut

olemaan osallinen Kristuksen kärsimyksistä, sillä se on

armoa. Nosta katseesi pois menetyksistäsi ja ala katsella

Kristusta. Sinun elämäsi saldoa ei voida arvioida nyt - vasta

taivaassa.

M

75

Älkää siis tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin

Herra tulee. Hän valaisee pimeyden kätköt ja

tuo esiin sydänten ajatukset, ja silloin itse kukin

saa kiitoksen Jumalalta. 1.Kor.4:5.

Uskon silmin voit kuitenkin jo nyt alkaa katsella omaa

tulevaisuuttasi hänen omanaan. Hän antaa sinulle

silmävoidetta, että näet, kuinka menestyksen täyteinen on

elämäsi oleva hänen ansiostaan hänen yhteydessään, hänen

voimastaan ja elämästään osallisena.

Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme

tuottaa meille määrättömän suuren, ikuisen

kirkkauden. 2.Kor.4:17.

Kristus ei jätä huomiotta sinua. Hän ei hylkää. Hän on

luvannut kuivata sinun kyyneleesi. Hän parantaa sinun

haavasi. Hän ottaa sinut syliisi, kun saavut perille

kirkkauden maahan. Hän puhuu jo tänään, mitä sitten

tapahtuu:

Sinä onneton, myrskyn piiskaama, sinä jota

kukaan ei lohduta! Malakiitilla minä peitän

sinun seinäsi, minä lasken sinun perustuksesi

safiireista, rubiineilla minä päällystän sinun

muuriesi harjat, sinun porttisi minä rakennan

vuorikristallista ja jalokivistä koko sinun

ympärysmuurisi. Jes.54:11-12.

76

Luku 34

Milloin saan oikeutta?

eillä ihmisillä on usein hyvin voimakas taju oikeuden-

mukaisuudesta. Vääryyttä kärsineen tulisi saada

oikeutta. Kuolemaan tuomittujen rikollisten yhteydessä usein

korostetaan, että rikoksen uhrit eivät etsi kostoa, he etsivät

oikeutta. He tuntevat saavansa sitä, kun rikollinen teloitetaan.

Monella tavalla oikeuslaitos on toteuttamassa tätä

oikeudenmukaisuuden ja laillisuuden periaatetta. Myös

kansanmurhissa ja rikoksissa ihmisyyttä vastaan halutaan, että

oikeus voittaa. Pidämme hiljaisia hetkiä uhrien muistolle ja

kunnioitamme yhdessä vaikkapa holokaustin uhreja. Tämä

auttaa meitä, kun etsimme tietä oikeudenmukaisuuteen ja

haluamme lujittaa omaa moraaliamme yksilöinä ja

kansakuntina. Vakuutamme itsellemme, että emme koskaan

unohda, sen vuoksi, ettei sama toistuisi milloinkaan.

Löydän itseni usein miettimässä menneitä ja toteamassa, että

tuossakin asiassa minulle tehtiin raskasta vääryyttä. Mietin,

pitäisikö minun vielä ottaa asia esille ja käydä nuhtelemassa

veljeä tai sisarta, joka uskovaisena ihmisenä on tehnyt tosi

väärin, toiminut julmasti ja rakkaudettomasti minua kohtaan.

Mitä siitä, jos maailman ihmiset ovat kavalia ja petollisia,

mutta asia tuntuu kaksin verroin vaikeammalta, kun uskovat

ihmiset ovat kavalia ja petollisia ja häikäilemättömiä. Vaikka

en kostoa haluaisikaan, haluaisin, että joku tolkku olisi

elämässä. Jos näen jossakin mädännäisyyttä ja sen yllä

mainoslauseita: toinen toisensa kunnioittaminen, keskinäinen

luottamus, rehellisyys ja avoimuus jne. - silloin pistää vihaksi.

M

77

Silloin tekisi mieli huutaa ja tuoda ilmi, missä tilassa asiat

oikeasti ovat.

Näin sanoo Herra: 'Älkää lähtekö sotimaan

veljiänne vastaan. Palatkaa kaikki kotiin, sillä

se, mikä on tapahtunut, on tapahtunut minun

tahdostani.' 2.Aik.11:4.

Pyhä Henki sanoi minulle ja uskon, että hän välitti minulle

eläviä sanoja Kristuksen sydämeltä: Simo-hyvä, on minun

tahtoni, että sinä koet vääryyttä. On minun tahtoni, että

oikeudenmukaisuus ei toteudu sinun mielesi mukaan. Minä

toteutan oikeuden, minä saatan sen voimaan. Katso minua

ristillä: siinä se on kaikki. Jos minä hyväksyin, että minut

syyttömänä tuomittiin, sinunkin tulee hyväksyä, että sinut

tuomitaan väärin ja sinun tulee rukoilla pahantekijöittesi

puolesta. Tässä minä opetan sinua ja tahdon, että sinä muutut

minun kaltaisekseni. Lapseni, minä haluan, että sinä annat

anteeksi ja rukoilet noiden ihmisten puolesta. Heissä on

puutteita, joita haluaisin korjata. Minä korjaankin ne sen

rakkauden kautta, joka ilmestyy heille sinussa. Se rakkaus ei

ole aina ajallista ja tule ihmisten mukaisena näkyviin. Se tulee

näkyviin sitten, kun aika on. Rakkaus on jotakin, joka hiljaa ja

nöyrällä sydämellä kätkee oman kipunsa, häpeänsä ja

loukkauksensa ja peittää ne toisten katseilta. Rakkaus tuo

sydämen rukouksessa kaikki koetut vääryydet minun

kasvojeni eteen.

Luovuta siis haavasi minulle ja minä teen niistä

siunauksen lähteitä. Anna vihasi pois. Lakkaa huutamasta

oikeuden perään. Minä olen sinun oikeutesi. Minun ristini

on sinun oikeutesi ja se on paljon enemmän kuin vain

oikeus - se on armoa.

78

Luku 35

Lohduksi

atso, lapseni, minä olen kuullut sinun rukouksesi.

Minä tiedän sinun kipusi ja valituksesi. Nyt minä teen

työtä, jotta sinun tulevaisuutesi voisi olla siunattu ja

onnellinen.

Katso, minä otan sinun päältäsi pois surun viitan ja annan

sinulle ylistyksen vaipan. Minä käännän pahan hyväksi ja

hyvitän sinulle sinun kärsimäsi vääryyden.

Katso, minun lähteeni pulppuavat iloa ja sinä saat kumartua

juomaan niistä kirkasta vettä. Sinä saat hengessä nauraa ja

iloita, kun minä täytän sinun suusi riemulla ja sydämesi ilolla.

Katso, et sinä jää minulta pimentoon. Minä olen varannut

sinulle uusia vaatteita ja kalliita koruja – sinä saat

kaunistautua niillä kuin morsian. Ja sinun sydämesi avartuu ja

sinä saat hengittää syvään taivaallista happea.

Minä vien sinua eteenpäin – jätä kaikki murheesi minulle.

Katso, minä olen käden mitan päässä sinusta joka hetki – et

sinä ole yksin. Minä ohjaan sinua, johdatan ja autan.

Näin minä teen, koska sinä olet minun rakas lapseni ja minä

olen ylpeä kätteni luomuksesta. Sinä saat kutsua minua Isäksi

ja olla ylpeä siitä, että olet minun näköiseni.

K

79

Luku 36

Mikä on elämän tarkoitus?

ari mormoonia kävi joskus ovellani ja kysyivät minulta,

mikä minun mielestäni on elämän tarkoitus. Vastasin, että

elämän tarkoitus on oppia palvelemaan Kristusta koko

sydämestään. He innostuivat vastauksestani niin, että minun

oli vaikea vakuuttaa heidät siitä, että en välittänyt ryhtyä

pitkiin keskusteluihin heidän kanssaan.

Olen yhä samaa mieltä elämän tarkoituksesta, mutta jos

opettelemme palvelemaan Kristusta, mikä on tämän opinto-

ohjelman tärkein oppiaine? Onko se kristillinen teologia, oppi

Jumalasta vai jokin muu. Joillekin tärkein asia on

oppikysymykset, joillekin johtajuus. Jotkut keskittyvät

opettelemaan johtajuutta ja vieläpä ottavat opettajikseen niitä,

jotka ovat saaneet oppinsa maallisissa ympyröissä.

Minusta yksi tärkeimmistä oppiaineista Jumalan koulussa on

nimeltään Vallankäyttö. Kristushan tarvitsee seuraajia, jotka

toteuttavat hänen tahtoaan ja käyttävät valtaa maan päällä

hänen lähettiläinään. Tämä vallankäytön tehtävä odottaa

meitä tulevaisuudessa, mutta me opettelemme sitä jo nyt.

Jokainen Kristuksen oma saa käyttää jonkin verran valtaa,

mutta hänen kypsyytensä uskovana määrittelee sen, kuinka

paljon hän kerran ylösnousemuksessa saa valtaa Kristukselta

hänen ruumiinsa jäsenenä. Jokainen saa oikeudenmukaisesti

ja kykyjensä mukaan. Joku hallitsee yhtä kaupunkia, toinen

viittä, joku ehkä kokonaista maakuntaa.

P

80

Näemme ihmisten pohjattoman vallanhalun, kun tutustumme

menneiden aikojen diktaattoreihin ja onpa noita nykyäänkin:

poliitikkoja, jotka eivät saa vallanhuumasta tarpeekseen.

Näemme myös, kuinka noituus ja taikojen teko kiinnostaa

ihmisiä. Noidat ja velhothan saavat käyttää valtaa

yliluonnollisien kykyjensä ansiosta. Niinpä Harry Potter ja

Siskoni on noita ja muut tällaiset median tarjoamat mallit

taikuudesta ja noituudesta ovat hyvin suosittuja. Uskovienkin

keskuudessa on paljon kiinnostusta armolahjoihin, koska

Jumala voi antaa joskus myös voiman lahjoja ja kykyä tehdä

ihmeitä. Jokainen meistä on jollain tavalla heikko tällaista

yliluonnollista vallankäyttöä kohtaan. Pikkupoika, joka

hiekkalaatikolla tallaa naapurin tytön hiekkakakun mäsäksi,

käyttää hänkin valtaa.

Koko ikänsä ihminen joutuu opettelemaan vallankäyttöä ja

uskovina me tietenkin pyrimme oppimaan sellaista

vallankäyttöä, joka ei revi vaan rakentaa. Usein meillä on

hyvin voimakas sisäinen avuttomuuden tunne. Vaikka emme

aina tiedosta sitä, niin alitajuisesti voimme kokea, että emme

pysty hallitsemaan edes omaa elämäämme, kuinka sitten

voisimme hallita toisia. Tämän sisäisen avuttomuuden monet

korvaavat sillä itsepetoksella, että alkavat luulotella, että

heillä on paljonkin valtaa. Jos ei sitä muuten ole, niin paljon

pahaa tekemällä, voidaan jotenkin näyttää, että täältä pesee.

Kuinka usein suomalaisen miehen uho onkaan tätä tyhjän

tynnyrin kolinaa. Säälin suomalaista miestä, sillä hän uhoaa,

koska on niin raukka ja pelkää niin paljon. Väkivaltaisuus ja

viha nousevat pelosta ja avuttomuudesta ja halusta luoda

itselleen ja muille illuusio, että on tässä sentään kova jätkä.

Jos joku pelottelee ja uhkailee muita, hän kertoo, että hän itse

sisimmässään pelkää ja vapisee. Paholaisenkin uho, hänen

kaikki raivonsa nousee pelosta ja siitä tietoisuudesta, että on

hävinnyt pelin eikä hallitse enää tilannetta.

Mutta mikä on siis Kristuksen päämäärä, kun hän kasvattaa

tahtonsa mukaisia vallankäyttäjiä? Hän haluaa, että käytämme

sitä valtaa, jota häneltä saamme, oikein. Vanhurskaasti ja

81

oikeamielisesti. Siihen tarvitaan nöyryyttä. Nyt meillä on

koko elämä aikaa opetella. On kumma, miten paljon

vastaamme tulee tilanteita, joissa olemme avuttomia ja

joudumme turvaamaan hänen viisauteensa rukouksessa. Tämä

riippuvuus Pyhästä Hengestä on yksi Kristuksen päämäärä.

Meidän opintomme edistyvät, kun tajuamme, että emme pysty

johonkin, emme osaa jotakin ilman hänen apuaan. Olemme

pitkällä, kun tunnemme epätoivoisen suurta tarvetta saada

Jumalan apua, kun emme itse pärjää, emme itse hallitse

asioita, emme itse ymmärrä, emme itse ole riittävän viisaita,

emme itse kykene ja osaa. Tähän nöyryyteen Herra meitä vie

päivittäin.

Me itse usein haluamme jotakin päinvastaista, me haluamme

voimaa, me haluamme, että se voima virtaa meistä ja meidän

rukoustemme kautta tapahtuu ihmeitä, me haluamme, että

meillä olisi vaikutusvaltaa, jolla voisimme ohjailla ihmisiä. Ja

meillä on yksi suuri heikkous tässä voiman ja vallan

käyttämisessä: olemme niin valmiita käyttämään sitä

tuhoamiseen. Olemme niin valmiita kostamaan. Luulen, että

niin minun kuin sinunkin kohdalla on tämä valmius liian suuri

ja siksi niin vähän mitään voimallista tapahtuu meidän

kauttamme.

Tunsin aikoinaan erään nuorehkon ihmisen, jolla oli illuusio

siitä, että hän on erittäin hyvä ihmistuntija. Jonkin verran

hänellä olikin psykologista silmää, mutta enimmäkseen hän

petti itseään eikä oikein ymmärtänyt, että selvänäkijäksi

ryhtyminen on synti eikä ylpeyden aihe. Kun olen seurannut

Jumalan työtä hänessä, olen huomannut, että hän on joutunut

nöyrtymään tavallisten ihmisten tasolle. Kuinka hyvä ja ihana

asia, kun olemme kirkkaasti selvillä omasta heikkou-

destamme, kun olemme riittävän nöyriä, että Jumalan henki

voi ohjata meitä. Mooseksesta sanottiin, että hän oli nöyrin

ihminen maan päällä. Siksi Jumala myös käytti häntä.

Hänenkin nöyryydessään oli kuitenkin puutteensa, sillä hän

rikkoi Herran tahtoa vastaan ja joutui siitä vastuuseen.

Mooseksen olisi pitänyt puhua kalliolle, että se olisi antanut

82

vettä, sen sijaan hän löi sitä ja sadatteli israelilaisten

epäuskoa. Mutta Jumala sanoi:

Kun kansa Sinin autiomaassa kapinoi minua

vastaan, te ette tarkoin täyttäneet minun

käskyäni. Te ette pitäneet minua pyhänä kansan

edessä silloin, kun annoitte veden virrata

kalliosta. (4.Moos.27:14)

Mikä armo olla Jumalan nöyryys-koulussa. Haluaisimme

tuloksia äkkiä, haluaisimme nopeaa pääsyä vallankahvaan,

mutta voi olla, että vasta ylösnousemuksessa meille uskotaan

valtaa – eikä silloinkaan kauhean paljon. Kuitenkin: se hyvä

tulevaisuus odottaa meitä, missä nöyryyden ja nöyryy-

tyksienkin koulussa saatu oppi koituu meille suureksi avuksi.

Ei kannata hätäillä ja odottaa suuria ihmeitä heti. Kannattaa

olla kärsivällinen ja käyttää jäljellä oleva elämän aika

nöyryyden oppimiseen. Kannattaa tulla tietoiseksi omasta

heikkoudesta, omasta tyhmyydestä, omasta kyvyttömyydestä

arvioida lähimmäisiäni oikein ja oppia suurta varovaisuutta

tuomioiden antamisessa. Oppia siunaamaan, oppia

kärsivälliseksi ja sävyisäksi, oppia olemaan pieni ihminen ja

sellaisena kaikkien palvelija.

Kiitos, Herra, että sinä autat meitä tähän. Kiitos, Pyhä

Jumala, kaikista oppitunneista, jolloin opetat meille

nöyryyttä. Kiitos, että saamme opetella palvelemaan täällä

maallisen vaelluksemme aikana Kristusta ja oppia hänen

luonteenlaatuaan. Kiitos, että annat meille valtaa, jota noidat

ja velhot eivät saa, mutta kiitos, että myös koulutat meistä

oikeanlaisia vallankäyttäjiä, niin että emme käytä sinun

lahjaasi mihinkään vääryyteen. Ylistämme sinua, sinä

Korkein! Aamen.

83

Luku 37

Väheksytäänkö sinua?

ristuksen ruumiissa on esiintynyt kautta aikojen kilpailua

eri jäsenten välillä ja tämä kilpailu on äitynyt joskus jopa

toisten hyljeksimiseksi. Paavali puuttui tähän jyrkin sanoin:

Ei silmä voi sanoa kädelle: "Minä en tarvitse

sinua", eikä liioin pää jaloille: "Minä en tarvitse

teitä." Päinvastoin, juuri ne ruumiinjäsenet,

jotka meidän mielestämme ovat muita

heikompia, ovat välttämättömiä. 1.Kor.12:21-

22.

Tämä seurakunnan vertaaminen ruumiiseen on osuva. Jos

ajattelemme ihmisruumista, näemme siitä vain ihon ja joitakin

elimiä, jotka ovat ruumiin pintaosissa, kuten silmät, suu,

korvat ja hiukset. Sen sijaan emme näe keuhkoja ja sydäntä -

kaikkein tärkeimpiä elimiä.

Näin on myös Kristuksen ruumiissa. Joillakin on näkyvä

tehtävä, julkinen palvelustyö seurakunnassa, toisilla taas se

tehtävä on näkymätön. Esirukoilijat, varsinkin ne, joiden

esirukoustyö tapahtuu pääasiassa omassa rukouskammiossa,

ovat näkymätön osa Kristuksen ruumiista. Tämä osa on

kuitenkin yksi tärkeimmistä. On muitakin, joiden

palvelutehtävä on enemmän näkymätön kuin näkyvä. Jos nyt

tulisi joku sananjulistaja sanomaan, että rukoilijoita ei tarvita,

hän tekisi aika törkeästi. Jos nyt joku, jonka palvelustyö ja sen

hedelmä on näkyvää, alkaisi pitää itseään jonakin suurena ja

K

84

toisia väheksyä, kun nämä eivät ole saaneet mitään näkyvää

aikaan, silloinhan hän loukkaisi Kristuksen ruumista ja sen

yhtenäisyyttä. Paavali puhui korinttilaisille siitä, että meidän

tulisi keskittää huomiomme näkymättömiin asioihin ja oppia

oikein arvostamaan sitä, mikä ei näy:

Haluamme vain antaa teille aihetta olla ylpeitä

meistä, niin että pystytte vastaamaan niille,

jotka kerskuvat sillä, mikä näkyy ulospäin,

eivätkä piittaa siitä, mitä on sydämessä.

2.Kor.5:12.

Jos sinua väheksytään, koska palvelustyösi on näkymätöntä,

sinun tulee lujittaa itseäsi Jumalan sanalla ja kestää tämä

väheksyntä arvokkaasti. Voit kestää sen, kun Jumalan sanan

valossa näet oman palvelustyösi arvon. Sinä voit olla

päättäväinen ja sanoa itsellesi: minä arvostan sitä, mikä on

sydämessä. Minä en pyri pinnalle, minä pyrin pinnan alle.

Minä arvostan Jumalan seurakunnan sydämen työtä. Minä

arvostan Jumalan seurakunnan keuhkoja. Minä arvostan

Jumalan seurakunnan sisäelimiä, jotka sulattavat Jumalan

sanan vahvaa ruokaa ja muuntavat sen Kristuksen ruumiin

elinvoimaksi. Minä haluan olla Kristuksen sanalle kuuliainen,

kun hän sanoo:

Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä

vähäisistä. Matt.18:10.

Minä päätän olla omalla paikallani ja toimia kokonaisuuden

eduksi. Minä jätän asiani aina Herran ratkaistavaksi, sillä hän

on oikeudenmukainen tuomari. Minä tiedän oman palvelus-

työni arvon, koska tiedän saaneeni sen Jumalalta. Vaikka

kukaan ihminen ei arvostaisi minua, minä tiedän, että

Herra Jeesus arvostaa minua ja se riittää.

85

Luku 38

Tyhjä sivu

Eteenpäin, sieluni, voimallisesti! (Tuom.5:21)

inun tiesi on ollut vaikea ja kivikkoinen – enkö tietäisi

sitä? Mutta minä annan sinun elämääsi tulla uuden

vaiheen. Minä teen uutta. Sinun elämäsi kirjassa on nyt

edessäsi tyhjä sivu. Mutta minulla on kädessäni kynä ja

minulla on sydämelläni sanoja, joiden kautta minä kirjoitan

sinun elämäsi kirjaan uutta tekstiä. Sinä saat mennä eteenpäin

edeltä valmistetuissa teoissa.

Sinun taipaleellasi on ollut erämaata, jotta sinusta tulisi sitkeä,

sisukas ja kärsivällinen. Mutta minä voin muuttaa sinun

erämaasi lähteitten maaksi ja kutsua sinne monia janoisia

juomaan niistä lähteistä. Sinä saat olla minun kanavani –

virvoituksen kanavana monille.

Sinä saat paimentaa minun lampaitani. Katso, sinun edessäsi

on avoin ovi, se on veräjä, joka vie sinut suurempaan

lammastarhaan. Sinä saat nousta uudelle tasolle, saat uuden

voiman ja voitelun ja minä käytän sinua. Katso, minun

lampaani ovat heitteillä ja paimenta vailla. Katso, sinulla on

paljon työtä tehtävänä.

Minä näytän sinulle vihreää valoa. Sinä saat panna uuden

vaihteen silmään ja kaasuttaa eteenpäin. Sinä et enää polje

S

86

paikallaan. Sinä et enää epäröi. Nyt sinä etenet ja sinä saat

iloita kaikesta edistyksestä, mitä elämässäsi tapahtuu.

Minä hoidan sinua terveeksi niistä haavoistasi, joita matkan

varrella on tullut. Minä sivelen niihin sellaista balsamia, että

kipusi väistyy ja sinä saat elää täysillä. Katso, ilo palaa sinun

elämääsi. Katso, taakat väistyvät, suru ja pettymys

lievittyvät – sinä saat päästä rauhaan ja kokea elämäsi

jälleen onnellisena ja rikkaana.

Mutta muista: minulta tulevat kaikki hyvät lahjat. Siunaan

sinua ja iloitsen, kun olet kiitollinen!

87

Luku 39

Teroita korvasi

uule, lapseni:

Minä näen sinun kipusi ja tiedän tuskasi

Sinä olet minulle rakas

Minä lohdutan sinua ja hoivaan sinua

Minä parannan sinut sinun haavoistasi

Sinun ei pidä pelätä

Minä kuljen sinun kanssasi tätä tietä

Minä valaisen sen sinulle

Minä tuon sinun luoksesi toisia haavoittuneita

Minä hoidan heitä sinun kauttasi

Sinun ei pidä epäröidä

Minä annan sinulle voimaa huomiseen

Minä kuljen sinun vierelläsi joka päivä

Minä en päästä sinua silmistäni hetkeksikään

Minä vartioitsen sinun askeliasi

Sinun ei pidä murehtia

Minä lohdutan sinua kuin äiti lastaan

Minä pidän sinua sylissäni kuin morsiantani

Minä sivelen sinun haavoihisi balsamia

Minä huolehdin, että sinä paranet

Sinun ei pidä masentua

K

88

Minä pyyhin jokaisen kyyneleen sinun silmistäsi

Minä karkotan jokaisen vihollisen sinun kimpustasi

Minä lannistan jokaisen, joka sinua lannistaa

Minä nostan ja kannan ja pelastan

Sinun ei pidä itkeä

Sinä saat nähdä, että minä olen Herra

Sinun Jumalasi

Sinä saat huomata, että minä olen Elämä

Ja minä olen Ylösnousemus

Sinun ei pidä epäillä

89

Luku 40

Hedelmän tuottamisesta

Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri.

Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei

tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää

tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista,

jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän.

Joh.15:1-2.

un olin lapsi, minut käskettiin toisinaan menemään

töihin kasvihuoneeseen. Tehtävä oli yksinkertainen:

tomaattien oksanhankaan ilmestyneet versot piti nipistellä

pois. Niitä ilmestyi joka päivä ja ne olivat liikaa – veivät vain

kasvista voiman. Tomaatin koko kasvuvoima piti suunnata

tomaattien tuottamiseen.

Kun olin aikuinen, muistan kuinka yritin hoitaa puutarhamme

omenapuita. Ne kannatti leikata aikaisin joka kevät, jotta ne

jaksaisivat paremmin tuottaa omenoita. Muistan, kuinka yritin

oppia tekemään tuota työtä oikein vähän yrityksen ja

erehdyksen menetelmällä. Parhaan taitoni mukaan yritin

löytää ne oksat, joissa ei ollut merkkejä hedelmän

kantamisesta. Tiedäthän: omenapuussa kaikkein pienimmät

oksantyngät ovat hedelmää tuottavia – vain ne kukkivat.

Joskus leikkasin latvaa, joka kasvoi liian korkeaksi.

Omenapuun ihannemuotohan on leveä ja matala. Kiipesin

puuhun saha kädessä ja yritin sahata latvuksen poikki –

onnistuinkin.

K

90

Sain huomata, että leikkaaminen oli hyödyllistä. Joskus

omenia tuli todella hyvin. Tosin niitä oli yleensä sinä vuonna

muillakin paljon. Joskus taas leikkaaminen meni sillä tavalla

pieleen, että puu kasvatti paljon ns. vesiversoja. Vesiverso on

sellainen oksan huipelo, joka kasvaa vaan vartta ja lehtiä. Se

tuntuu kasvavan kasvamisen ilosta eikä sillä näytä olevan

pienintäkään aikomusta tuottaa omenia. Omenat kasvavat

pienissä oksissa, jotka ovat kiinni puun vanhemmissa

haaroissa.

Näin sain jokamiehen tuntumaa hedelmäpuiden

leikkaamisesta ja tomaattien tuottamisesta. Ymmärrän siis

jotakin siitä, mistä tämän kirjoituksen teema puhuu. Sitä

kutsutaan koulimiseksi, vaikka tuo sana on jäänyt vähän

oudoksi ja pois raamatun kielestä.

Elämässä ja hengellisessä työssä on erilaisia vaiheita ja

asioiden ajoituksella on suuri merkitys. Joskus koemme, että

Jumala avaa ovia ja menemme innolla eteenpäin. Joskus

koemme, että on aika lopettaa jotakin ja kokea, kuinka Jumala

sulkee ovia. Jumalan koulussa kouliminen voi tuntua todella

kipeältä. Tuntuu kuin elämään lyötäisiin haava haavan perään.

Tuntuu kuin mikään ei onnistuisi, kaikki työ valuu hukkaan.

Mutta jos minä aikoinaan osasin käydä kaupassa ostamassa

puiden haavoihin sopivaa maalia ja osasin tuolla ruskealla

mönjällä käsitellä oksantyngät ja leikkausjäljet ja myös ne

vioittumat, joita aina syntyi ruohonleikkurin takia puun

tyveen, niin tottahan Jumala osaa hoitaa meitä, kun hän

typistää meitä pyhillä saksillaan. Totta kai hän osaa sivellä

balsamia meidän sydämemme kipeisiin kohtiin ja hoitaa

meitä, että mikään hengellinen lahosieni ei pääse

haavoissamme tekemään tuhoa.

Rohkaisen näin itseäni, kun koen, että on typistämisen aika.

Koen, että on aika katkoa vesiversoja ja aika potea Jumalan

käden kipeää koulimista. Mutta koen myös, että Jumala ei

hylkää. Hän ei hylkää sinuakaan, vaan vie työtään sinussakin

91

eteenpäin. Muista, että kun Jumalan koulu tuntuu kipeältä,

kun sinun astiasi tiskataan ja laitetaan kuivauskaappiin

valumaan ylösalaisin, että tulee myös aika, jolloin Jumala

ottaa sinut jälleen käyttöönsä. Jos sinua on typistetty ja tuntuu

kuin pää olisi leikattu irti, muista, että sinä saat vielä kukkia

kuin omenapuu täydessä kukassaan – ja kantaa hedelmää.

Kiitetty olkoon Herra, joka sen tekee!

92

Luku 41

Hylätylle

lämä on koulu, jossa opitaan kestämään hylkäämisiä.

Lapset voivat hylätä vanhempansa. Heidän täytyykin. Kun he

tulevat murrosikään, ei aikuistuminen edisty, elleivät lapset

irrottaudu isän ja äidin helmasta. Kun lapset kapinoivat,

voimme siis vanhempina rauhoittaa mielemme ja tiedostaa,

että tämä vaihe on tarpeellinen. Voimme antaa lapsille

pitempää liekaa ja antaa heille luvan laajentaa rajojaan ja

kokeilla omien siipiensä kantavuutta. Vaikka he hylkäävätkin

meidät – kaikkein parhaan turvansa ja ihmiset, jotka

rakastavat heitä eniten koko maailmassa – meidän ei tarvitse

hylätä heitä. Oikeastaan he tarvitsevatkin juuri sitä

kokemusta, että heitä ei hylätä, vaikka he raivoavat meille.

Seurustelukumppani voi hylätä. On kipeä kokemus, kun välit

rikkoutuvat. Varsinkin, jos toinen on uskoton ja löytää uuden

kumppanin. Ja kaikki tulee meille yllätyksenä. Annoimme

koko sydämemme toiselle valmiina jakamaan toisen kanssa

kaiken ja yhtäkkiä olemme yksin autiossa maailmassa.

Kyyneleet ovat loputtomat. Tuska sietämätön. Mustasukkaiset

tunteet eivät tottele järkeä.

Puoliso voi hylätä. Avioliitto voi kariutua. Parisuhde

väljähtyy, uutuuden viehätys menee ohi ja perhe-elämä

rutinoituu. Mies voi kokea jäävänsä yksin, kun vaimo

E

93

keskittyy lapsiin. Tai vaimo voi olla kaikessa hyvä puoliso,

mutta mies kaipaa uusia valloituksia. Ajaudutaan erilleen ja

jonain kauniina päivänä on molempien pakko myöntää, että

liitto ei toimi enää. Mietitään parisuhdeterapiaa ja

avioliittoneuvontaa. Miettimiseksi se usein jää. Kun jompi

kumpi lähtee asumaan uuden kumppanin kanssa, voi toinen

tuntea itsensä perusteellisen hylätyksi ja yksinäiseksi. Voi

kokea, että jotakin korvaamatonta on menetetty ja jäljellä on

sietämätön olo ja omanarvontunnon romahdus. Mihinkään

kelpaamaton tunne, häpeä ja arvottomuus – masennus. Kaiken

keskellä moni joutuu vielä yksin kantamaan vastuun lapsista.

Hylkäämisiä voimme kokea monenlaisia. Ainakin itse olen

kokenut hylkäämistä myös seurakunnassa. Olen voinut itse

olla myös hylkääjä eri tavoin.

Luulen, että Jumala sallii meille näitä hylkäämisen

kokemuksia, jotta meistä tulisi vahvempia. Ensimmäinen

läksy on: katso, mitä on jäljellä. Voit todeta, että sinulla on

vielä paljon jäljellä: ammatti ja työ, hyvä terveys, kivat lapset

– mitä muuta? Ystäviä? Ainakin sinulla on Jumala, joka ei

hylkää luotujansa. Jeesus ei hylkää ketään, jonka puolesta on

antanut henkensä. Hylkäämisen kivussa voit oppia inhoamaan

hylkäämistä niin, että opettelet itse olemaan hylkäämättä. Voit

ottaa elämässäsi määrätietoisen suunnan: tuli mitä tuli, minä

en halua hylätä puolisoani tai seurustelukumppaniani tai

ystäviäni mistään turhanaikaisesta syystä – enkä ainakaan

Jumalaa ja Vapahtajaani jätä milloinkaan mistään hinnasta.

Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra,

Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa

vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa

vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat.

Mal.2:16 KR33.

Jumala haluaa lohduttaa murheellisia ja olla lähellä niitä,

joilla on särkynyt sydän ja murheen valtaama mieli. Hän on

kaikkien hylättyjen toivo. Hänen sanansa lohduttaa –

94

kannattaa lukea sitä. Hän kuulee hylättyjen rukoukset –

kannattaa kääntyä hänen puoleensa. Hän ottaa vastaan hylätyt

ja yksinäiset ja lohduttaa heitä. Hän kantaa heitä vahvoilla

käsivarsillaan ja vie kerran taivaan iloon, missä kaikki murhe

ja huokaus pakenevat. Hän pyyhkii meidän silmistämme

kaikki kyyneleet. Jokainen hänen lupauksensa on voimassa

tänä päivänä, myös tämä:

Minä hoidan haavasi terveiksi, parannan sinun

vammasi, sanoo Herra, parannan sinut, Siion,

sinut, jota kutsutaan nimellä “Hylätty vaimo”,

sinut, josta kukaan ei välitä. Jer.30:17.

95

Luku 42

Syyttä syytetylle

inä et ole vain syytetty, sinä olet sorrettu. Suvun musta

lammas sinä olet. Sinä olet tehnyt kaiken väärin. Sinä olet

ihmiseksi pelkkä virhe.

Kun sinä olit nuorena syrjäytynyt, sinua syytettiin

leväperäiseksi ja vastuuttomaksi. Sinä olit masentunut, mutta

läheisesi eivät antaneet sinulle lupaa olla masentunut. Tai

ainakin sinun masennuksesi oli oma syysi. Sinun olisi pitänyt

voittaa se tahdonvoimalla.

Työpaikalla sinun sanottiin olevan kiusaaja, vaikka sinua

kiusattiin. Aina oli joku, joka tiesi asiat paremmin kuin sinä

itse. Aina joku osasi sanoa, miten asiat olivat huonosti ja

syykin oli selvä: sinun vikasi.

Seurakunnasta sinä etsit hyväksyntää. Sait kokea hengellisen

heräämisen ja sait uskoa voivasi aloittaa alusta – uskoitkin.

Jeesus antoi sinulle uuden toivon. Mutta seurakunnassakin olit

kummajainen. Olit tullut uskoon jotenkin väärin. Olisi pitänyt

tulla uskoon eri tavalla. Olisi pitänyt olla erilainen

menneisyys. Syntisen historiasi olit uskonut saaneesi anteeksi,

mutta et tiennyt vielä kaikkea – sille piti saada seurakunnan

silmäätekevien allekirjoitus. Sitä ei hellinnyt, ei sitten millään.

Olit lapsena hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Et osannut

nimittäin syntyäkään tähän maailmaan ihan oikein ja siksi

vanhempasi kohtelivat sinua huonosti alusta asti. Isommat

S

96

sisarukset nauroivat sinua aina ja vanhempasi vähät välittivät

tai lisäsivät löylyä. He kiusasivat sinua alituisesti. Sinusta tuli

syrjään vetäytyvä.

Nyt seurakunnan keskellä, kun tunnet että sinua jälleen

poljetaan, sinä vetäydyt pois. Sinä lähdet etäämmälle ja

lohdutat itseäsi olemalla yksin. Kaikki tuntuu niin tutulta.

Koko elämä tuntuu olevan yhtä ristiä, yhtä sortamista, yhtä

vääryyttä.

Eivätkö he olekin niin tärkeitä, kun he läksyttävät sinua: pitää

pysyä seurakuntayhteydessä! Katkeruutta se on! Olet paha!

Olet väärässä! Etkö nyt ala vähitellen uskoa, kun kaikki

hengelliset johtajat sanovat samaa: sinä et kelpaa! Olet täysi

hylkiö, toivoton tapaus. Ihmisarvo on hieno asia, mutta ei

sattumoisin kuulu sinulle!

Sama kierre jatkuu: he ovat oikeassa ja sinä väärässä. He ovat

tehneet raamatullisesti, sinä raamatun vastaisesti. Heillä on

oikea usko, sinulla väärä usko. Heillä on valta sanoa, mikä on

oikein, sinun ainoa oikeutesi on olla syyllinen kaikkeen

mahdolliseen ja mahdottomaan.

Myös sinun seksuaalisuutesi on jotenkin pieleen mennyttä.

Sinä et osaa valita itsellesi oikeata henkilöä puolisoksi. Ethän

sinä osaa lapsiakaan tehdä – nekin pitää haikaran tuoda. Ja

vanhemmuudesta – siitä nyt ei voi sinun kohdallasi

puhuakaan!

Sinun osasi on häpeä. Loputon häpeä. Sinun turvautumisesi

Jumalaankin on jotenkin hassun lapsellista, sairasta

takertumista, läheisriippuvuutta, pelkkää epätoivoa,

psyykkistä sairautta. Ei sinun uskosi pelasta, se on vain

hapuilua pimeässä. Se on vain epätoivoisen nyyhkytystä, joka

ei kuulu minnekään.

Näin he ajattelevat. Kyllä he ovatkin erinomaisia. Heillä on

niin oikea usko, että sinä et siihen yllä alkuunkaan. Heillä on

97

oikea seurakunta ja sinut on siitä katsottu ulos, koska et voi

kuulua kunnon ihmisten joukkoon. Täytyyhän jokin taso

säilyttää. He moittivat sinua, kun et kuulu joukkoon, mutta jos

pyrit joukkoon mukaan, he polkevat sinut lokaan,

pilkkanaurun kera lähettävät menemään: mokomakin!

Kaiken lisäksi olet ruma, olet sairas, olet vammainen, olet

ällö, olet ärsyttävä, olet kauhea, olet tyhmä, kamalan

kummallinen, aivan outo, olet kaikkea mahdollista

vastenmielistä.

Ja kuitenkin (Jes.53:4):

Kaiken tämän tähden ja kaikesta tästä huolimatta olet

Jeesukselle rakas. Hän näki sinun syntymäsi, sinun ankean

lapsuutesi, sinun kasvuolosuhteesi, koulukiusaamisen, sinun

vaikeutesi päästä mukaan yhteiskunnan menoon, sinun

masennuksesi, sinun työpaikkakiusaamisesi, sinun

yksinäisyytesi, sinun kaikenkattavan orpoutesi myös

seurakunnassa, sinun syrjään vetäytyvän luonteesi – kaiken.

Mutta sinun vuoksesi Jeesus antoi henkensä, sinun vuoksesi

meni ristille. Hän kirjoitti sinun nimesi elämän kirjaan ja on

varannut sinulle voiton seppeleen. Hän rakentaa sinulle

paraikaa palatsia taivaallisiin maisemiin. Hän on valmistanut

sinulle täydellisen lohdutuksen luonaan kirkkaudessa. Jo nyt

saat uskon kautta olla varma, että hän on kykenevä

parantamaan sinun sisimpäsi haavat, lohduttamaan sinua

kaikesta hylkäämisen tuskasta, tervehdyttämään kaikesta

sielun orpoudesta. Hän uudistaa sinut terveeksi ja vahvaksi ja

tekee sinusta onnellisen. Saat maistaa sitä iloa ja lohtua jo

täällä ajassa, mutta täydellisenä se odottaa sinua siellä, missä

sinun syyttäjiäsi ei enää näy. Siellä et heitä tapaa, siellä tapaat

vain ystäviä. Siellä sinua rakastetaan ja arvostetaan. Sinua

kutsutaan mukaan kaikkeen ja sinä saat loistaa ilosta. Sinä

saat kokea, että hän pitää lupauksensa, jonka antoi. Se lupaus

on tämä:

98

Vaikka olit syrjitty, vaikka sinua hyljeksittiin

eikä kukaan käynyt luonasi, minä olen

korottanut sinut pysyvään kunniaan, iloksi

tuleville sukupolville. Jes.60:15.

99

Luku 43

Ahdistusten keskellä

He sanoivat: "Jumalan valtakuntaan meidän on

mentävä monen ahdingon kautta." Ap.t.14:22.

lämässä voi tulla eteen monenlaista. Haluan laskea

siunaavan käteni Sinun päällesi, sisareni tai veljeni, joka

olet ahdingossa tänään - Jeesuksen nimessä.

Saatat kärsiä puolison uskottomuudesta ja miettiä kodin

särkymistä ja lastesi tulevaisuutta. Saatat olla perin juurin

kyllästynyt puolisosi alkoholin käyttöön ja hakea avioeroa.

Ehkä läheisesi on hoidettavana sairaalassa ja sinulla on huoli

hänestä. Kenties hän on mielisairaalassa etkä voi edes

ystäville kertoa, kuinka kuormitettu olet. Ehkä itse olet

sairaana, kipujen ja ongelmien keskellä, huolissasi. Tai onko

sinun taloudellinen tilanteesi ollut pitkään toivoton?

Näissä monissa elämän ahdingoissa huokaamme Jumalan

puoleen ja kyselemme, miksi tämä näin on, vaikka olen

palvellut Herraa. Olen vuosikausia rukoillut muutosta

asioihin, mutta ne menevät vain huonompaan suuntaan.

Toivottomuus on vallannut mielen.

Jeesus lupasi olla meidän kanssamme joka päivä. Hän pitää

lupauksensa. Nyt on se päivä, kun hän kantaa sinua. Hän ei

ota tuskaa ja ahdistusta välttämättä pois. Hän ei aina anna

helppoa ratkaisua. Hän on kuitenkin mukana ja kärsii

kanssasi. Hän jakaa sinun pahan olosi.

E

100

Minä haluan Jumalan palvelijana siunata sinua. Lasken

hengessä käteni sinun päällesi ja sanon: Herra siunatkoon

sinua ja varjelkoon sinua. Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle

ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa

sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Isän, Pojan ja

Pyhän Hengen nimeen.

Herra antakoon sinulle toivon rohkeutta mennä eteenpäin

kohti huomista rukouksen hengessä.

101

Luku 44

Pelkäätkö eksytyksiä?

letko joutunut hämmennyksiin sen vuoksi, että on

liikkeellä niin paljon eksytyksiä? Pelkäätkö harhaoppeja?

Askarruttaako sinua jokin opillinen asia?

Ensimmäiseksi haluaisin sanoa: ota rauhallisesti. Jeesuskin

sanoi aina, kun hän ilmestyi opetuslapsilleen: "älkää pelätkö".

Pelko ei voi johdattaa meitä oikealle tielle. On kyllä

oikeatakin pelkoa ja arkuutta, joka suojelee ihmistä vääriltä

valinnoilta. Mutta kaikenlainen kiire ja hätäily ovat pelon

kavereita ja yhdessä ne vievät helposti harhaan.

Raamattu antaa ymmärtää, että meidän tulee rukoillen etsiä

johdatusta ja antaa murheemme hänen kannettavakseen.

Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken

ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja

ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa

Jeesuksessa. Fil.4:7.

Pyhän Hengen johdattama ihminen saa kokea Jumalan rauhaa,

jonka hän antaa sydämeemme. Jos sydämemme on rauhaton

ja levoton, se voi johtua siitä, että olemme suuntaamassa

askeleitamme väärään suuntaan.

Elämme aikaa, jossa oppia korostetaan liikaa. Tämä maa on

väärällään uskovia, joiden aivokuori - älyllinen minä - on

pelastunut, mutta muu osa heistä elää maailmassa. Ei oikea

O

102

oppi pelasta ketään, Jeesus pelastaa. Jeesus taas tuntee sen,

joka rakastaa häntä. On siis kysymys rakkaudesta, ei tiedosta

tai opista. Jos rakastat Jeesusta todella, hän ei luovuta sinua

eksytyksen tai harhaopin vietäväksi - ei varmasti.

Kun luet sanaa ja rukoilet, sinä rakennat hengellistä

elämääsi Kristus-kalliolle tulenkestävistä aineista. Kun

sinun elämäsi lepää Kristus-kalliolla, sinä et horju.

103

Luku 45

Unohdetulle

oimme joskus kokea, että Jumala on unohtanut meidät.

Otimme lujan otteen raamatun sanasta ja uskoimme

Jumalan lupauksiin, mutta aikaa myöten usko on alkanut

hiipua ja tavoitteet tuntua mahdottomilta. Olemme pimeässä

ja uskomme on koetuksella. Tai saimme näyn ja

ihmettelemme, mitä hyötyä siitä on, kun se ei toteudu…

Ehkä sinullakin on nyt tällainen aika menossa? Olet etsinyt

Jumalan tahtoa, palvellut häntä, antanut rahoistasi ja tehnyt

kaiken, mitä osaat. Olet nähnyt vaivaa väsyksiin asti. Olet

odottanut, että Jumala siunaisi, mutta hän ei ole siunannut.

Olet odottanut, että edes joku ihminen tukisi sinua, mutta he

vain kääntävät selkänsä. Koet, että sinut on unohdettu.

Unohtaako Jumala?

Ei, hän ei unohda. Mutta hän haluaa nähdä, mihin asti sinä

uskot. Hän koettelee sinua ja testaa, minkälaisessa

pimeydessä sinä vielä sinnittelet ja pärjäät. Hän haluaa nähdä,

kuinka vähillä näkyvillä siunauksilla sinä jaksat uskoa hänen

hyvyyteensä. Hän haluaa nähdä, että sinä kuljet eteenpäin

siitä, missä muut ovat jo heittäneet pyyhkeen kehään. Hän

haluaa seurata, kuinka sinä säilytät kiitollisuutesi siinä, missä

joku toinen katkeroituu. Hän seuraa katseellaan sinua, kun

sinä jaksat vielä odottaa Jumalan ilmestymistä siinäkin

kohdassa, missä kaikki muut menettivät toivonsa.

V

104

Joosef odotti Jumalan siunauksia 13 vuotta, sinun pitää panna

paremmaksi. Sinun pitää jaksaa odottaa yli-inhimillisen

pitkän ajan ennen kuin Jumalan siunaukset alkavat vyöryä

elämääsi. Mutta tulematta ne eivät jää. Kun ne tulevat, ne

tulevat ryskyen. Kun sinulle annetaan, sinä et tiedä, mihin

laittaisit kaiken. Kun sinun kuivuuteesi tulevat sateet, se

muistuttaa Elian sadetta Karmelilla – se on kaatosadetta. Kun

sinun palvelutyösi laajenee, se laajenee Suomen rajojen yli.

Kun sinun kauttasi Jumala koskettaa, ihmiset kaatuvat. Kun

sinä julistat sanaa, ihmiset tekevät parannuksen ja tulevat

uskoon. Kun sinä teet työtä, sillä on ylenpalttinen siunaus.

Sinä leviät ja laajenet oikealle ja vasemmalle.

Kuule siis: ole luja ja luota Herraan. Vielä hän tekee sen, mitä

sielusi ikävöi. Hän ilmestyy ja sinä saat iloita. Sinä et ole

häneltä salassa. Sinun koettelemuksesi ovat hänen

muistissaan. Ja hänen hyvä kätensä sinua johdattaa. Hänen

rakastavat silmänsä seuraavat sinua kaikkialle.

105

Luku 46

Kelvottomalle

inun sielusi on orpo. Se on ollut sitä syntymästä asti. Sinä

olet kasvanut syyllisyyden hoivissa, se on sinun äitisi.

Ethän osannut edes syntyä kunnolla, et oikeaan aikaan, et

oikeaan perheeseen – vahinko olit. Varmaan kuoletkin väärin,

kun et osaa sitäkään tehdä oikein. Et osannut valita itsellesi

kunnollista ulkonäköäkään, ruma olet. Et sinä osaa

rakastaakaan etkä tehdä lapsia. Et sinä osaa valita itsellesi

puolisoa etkä kasvattaa lapsiasi oikein. Sinä et osaa mitään.

Sinä olet epäonnistunut alusta loppuun. Olet ihmisrodun

oikku, vahinko ja hylkiö, jonka ei olisi pitänyt syntyäkään.

He syyttävät sinua kaikesta. Sinun omat sukulaisesi

halveksivat ja vihaavat sinua. Sinua kiusataan työpaikalla.

Mutta tiedätkö: ei se merkitse mitään, ei sinun elämäsi riipu

toisista ihmisistä, heidän rakkaudestaan tai vihastaan – se

riippuu kokonaan minusta. Minä olen Herra, sinun Jumalasi,

ja minä kannan ja pelastan. Minä vien sinut kerran kunniaan.

Sinä saat lohdutuksen. Pane siis aina toivosi minuun -

Jumalaasi.

On monia, jotka ovat vielä huono-osaisempia kuin sinä.

Katsos, heidän vanhempansa ottivat katumuspillerin ja jos se

ei tehonnut, he teettivät abortin. Ehkä sinäkin olisit

onnellinen, jos ei olisi tarvinnut syntyäkään. Mutta minä

haluan näyttää sinulle, kuinka arvokas olet minun silmissäni.

Haluan näyttää sinulle kaiken taivaan ihanuuden ja ympäröidä

sinut lahjoillani. Minä annan sinulle rakkauteni ja sinä saat

S

106

tuntea olevasi kaunis, kauniimpi muita, ja sinä saat hyvityksen

kaikesta hylkäämisestä, jota olet joutunut kokemaan. Sinä saat

olla rakkaampi minulle kuin muut ja elää lähellä minua. Minä

kihlaan sinut itselleni ja otan sinut morsiamekseni. Minä

siunaan sinua ja jokaista, joka kohtelee sinua hyvin. Sinä tulet

tuntemaan minut ja ymmärtämään, että minä olen Herra,

sinun Jumalasi, ja että minä en hylkää ketään, joka minuun

turvaa.

107

Luku 47

Kovaa se on

jattelen nyt niitä ihmisiä, lähinnä uskovia, jotka joutuvat

kärsimään lähiomaisensa sairauden vuoksi. Joku joutuu

hoitamaan puolisoaan, joka sairastaa alzheimerin tautia ja

dementoituu. Hänen on kaiken arjen pyörittämisen,

hoitotoimenpiteiden suorittamisen ja muun väsyttävän

hoivatyön keskellä kestettävä vielä se, että rakas ihminen on

henkisesti häipynyt jonnekin ja on auttamattomasti poissa.

Läheinen ja rakas ihminen on jotenkin fyysisesti läsnä, mutta

ei enää henkisesti – hänen persoonallisuutensa on kuin

kuollut. Siinä tilanteessa lähiomaisen taakka voi olla hyvin

raskas.

Vastaava voi tapahtua silloin, kun läheinen sairastaa vakavasti

mielenterveyttään. Psykoosi sekoittaa ihmisen todellisuuden-

tajun ja psykoottisen henkilön persoonallisuus voi samalla

tavoin häipyä jonnekin varjoihin. Sairas voi olla

aggressiivinen ja ilkeä ja sanoa asioita, joita terveenä

kauhistuisi. Tällä tavoin sairastunut ihminen ei ole enää

vastuussa teoistaan ja sanoistaan. Lähiomainen voi ymmärtää

tämän kirkkaasti järjellään, mutta tunteita on silti vaikea

hallita ja sairaan ihmisen sanat voivat loukata syvästi.

Sinulle, joka joudut kokemaan näitä, haluan sanoa: ole urhea,

ole kestävä. Älä anna vihollisen häiritä sinun mielenrauhaasi,

vaan säilytä sydämesi puhtaana ja anna anteeksi. Pyydä

Jumalalta voimia kestää tämä elämäntilanne. Hän jos kukaan

tietää, mitä joudut kestämään ja sietämään. Hän haluaa auttaa

A

108

ja tukea sinua. Hän kulkee sinun rinnallasi. Hän on sallinut

nämä tapahtua, sillä hän luottaa sinuun. Hän on uskonut

sinulle tämän koettelemuksen, koska hän näkee sinussa

vahvuutta ja kestävyyttä ja kärsivällisyyttä ja kaikkia niitä

hyveitä, joita tarvitaan. Hän haluaa sinun tulevan entistäkin

vahvemmaksi kantamaan toisten vajavuuksia – kantamaan

kuormia. Eikä hän anna sitä kuormaa enempää kuin jaksat

kantaa. Hän kasvattaa sinua ja sinä saat olla Jumalan käytössä

juuri tässä. Hän on myös varannut sinulle palkan ja se palkka

on suuri. Pidä kiinni uskosta Jumalaan, sillä siinä on sinun

lohdutuksesi ja voimasi. Pidä kiinni rukouksen yhteydestä

Kristukseen, sillä hänestä virtaa sinuun elämisen rohkeutta

silloinkin, kun kaikki tuntuu epätoivoisen vaikealta.

Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun

sydämesi. Odota Herraa. Ps.27:14 KR33.

109

Luku 48

Minkä hengen omat?

aluan lukea sinulle lähtökohdaksi tämän kirjoitelman

aiheeseen Luukkaan evankeliumin 9:stä luvusta jakeesta

53 alkaen:

Kyläläiset kuitenkin kieltäytyivät ottamasta

Jeesusta vastaan, koska hän oli matkalla

Jerusalemiin. Kun hänen opetuslapsensa Jaakob

ja Johannes kuulivat tästä, he sanoivat: "Herra,

tahdotko, että käskemme tulen iskeä taivaasta ja

tuhota heidät niin kuin Eliakin teki?" Mutta

Jeesus kääntyi ja nuhteli opetuslapsia ja sanoi:

"Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette.

Ihmisen Poika ei tullut ihmisten sieluja

kadottamaan vaan pelastamaan.". Luuk.9:53-

56.

Jaakob ja Johannes olivat saaneet Jeesukselta lisänimen

Boanerges: Ukkosenjylinän pojat. Heillä olikin tällaista

taipumusta salamointiin, vähän niin kuin meissä monissa

tämän ajan kristityissäkin. Mutta usein tällainen vihan

purkaus, joka on lähtöisin meidän lihallisesta luonnostamme –

tai jopa jostain syvemmältä – saatetaan pukea hurskaaseen

valeasuun ja sitä voidaan perustella raamatun sanalla. Tätäkin

tuhoamisvimmaa haluttiin perustella Elian elämästä otetulla

esimerkillä. Raamatussa on asioita, kertomuksia ja

esimerkkejä, jotka eivät sellaisenaan kelpaa malliksi.

Heprealaiskirje toteaa 13:8: Jeesus Kristus on sama eilen,

tänään ja ikuisesti. Onko meillä siis ollenkaan lupaa tulkita

H

110

raamatun ilmoitusta vai pitääkö sitä lukea kirjaimellisesti?

Eikö meidän pitäisi ottaa sananmukaisesti Jumalan sana eikä

suhteellistaa tai tulkita sitä aikaan sidottuna? Siis, jos

vanhassa testamentissa sanotaan, että vammaiset ihmiset eivät

voi toimia pappeina, niin onko sitä sovellettava pappeuteen

tänä aikanakin? Jos Korahille kävi huonosti, kun hän ja hänen

kannattajansa vastustivat Moosesta, niin onko yhtä

hengenvaarallista kritisoida Jumalan sanan julistajia tänä

päivänä?

Olen kuullut varsin monissa saarnoissa viittauksia tähän

Korahin tapahtumaan ja olen ymmärtänyt, että sananjulistaja

on siinä sillä tavoin uhkaillut seurakuntaa, että jos ette pidä

seurakunnan johtajaa ehdottomana auktoriteettina, niin

hukutte. Akan otti itselleen vähän maallista mammonaa ja

joutui maksamaan sen hengellään – koko perhe tuhottiin ja

poltettiin Akorin laaksossa. Pitäisikö ahneudesta rangaista

tänäkin päivänä yhtä ankarasti?

Jaakob ja Johannes halusivat toteuttaa Jumalan sanaa, mutta

tiedätkö sinä, minkä hengen oma sinä olet?

Jumalan ilmoitus raamatussa on kokonaisuus: ensin näemme

alun, sitten näemme välivaiheita, ja kun asiat kehittyvät,

alamme entistä selvemmin erottaa mikä on keskeistä ja

huomaamme: keskeistä on Kristus. Jumalan sanan jakeita ei

pitäisi ottaa erilleen asiayhteydestään – sen läksyn olemme

varmaan oppineet, ainakin kuulleet niin opetettavan. Mutta

itse asiassa Jumalan sanasta ei saisi ottaa mitään erilleen, vaan

se tulisi ymmärtää kokonaisilmoituksena ja arvioida kaikkea

Kristuksen hengen mukaan. Alamme siis kasvaa itsekin

samalla, kun Jumalan ilmoituskin kehittyy ja menee

eteenpäin. Päämääränä on Kristuksen kaltainen elämä, jossa

meidän päämäärämme on olla saman hengen omat kuin hän:

sen pohjattoman rakkauden, armon ja laupeuden kyllästämiä

kuin hän. Totuutta noudattaen rakkaudessa. Ei pelkästään

totuutta, ei ainakaan osatotuutta, jolla on taipumusta olla

julmaa ja verenhimoista, ei pelkästään rakkauttakaan, vaan

111

sitä henkeä, joka on saanut alkunsa Kristukselta ja kehittynyt

sen elämän kautta, jonka opetuslapsi on päivittäin elänyt

Kristuksen kanssa.

Raamattu ei sano, että jokainen Jumalan sanan lausuma on

yksinään totuus ja sellaisenaan sama eilen, tänään ja ikuisesti,

vaan Jeesus Kristus – hän on se, joka on kaiken ydintä, eikä

muutu koskaan. Siksi ei puhuta totuudesta niinkään, vaan

puhutaan Kristuksesta ja siitä, missä hengessä hän elää.

Kaikenlainen uhkailu ja pelottelu ja väkivallan käyttö pitää

laittaa sivuun, jos haluamme edustaa häntä, joka on aikojen

alusta ollut samanlainen. Niinpä nyt ymmärrämme, että onpa

mahtavaa, että meitä ei mammonan palvonnasta rankaista

kuolemalla, onpa ihanaa, että minua ei ole maa niellyt, vaikka

olen joskus vähän kritisoinut sananjulistajia, onpa hienoa, että

seurakunnan apostoleina ja johtajina ei ole miehiä, joilla on

liekinheitin käsissään – olisin varmaankin tullut grillatuksi jo

monta kertaa!

Ja vaikka olisinkin jotenkin onnekas ja onnistunut välttämään

grillauksen, niin entä jos he löytäisivät minusta jonkin

vamman? En saisi mitään hengellistä työtä tehdä, jos joku

toteaisi, että olen vammainen… Kuinka ihanaa, että Kristus

on tullut ja hän on Pää – hänen henkensä hallitsee Kristuksen

ruumista ja seurakuntaa, niin että voin olla osallinen armosta.

Mikä mahtava asia ja kuinka saan tajuta sen, kun luen

Akanista ja Korahista ja Eliasta ja muista. Suurenmoista, että

vanhassa testamentissa on esikuvia Kristuksesta, mutta myös

se on suurenmoista, että Kristus itse valaisee vanhaa

testamenttia. Kuinka hänen kirkkautensa tuleekaan esiin, kun

vanhan liiton armottomuus - pelkkä totuus ilman armoa -

asetetaan hänen kirkkautensa rinnalle. Heprealaiskirjeen

kirjoittaja oli myös innostunut tästä asiasta ja hän ilmaisi sen

näin:

Ette te ole tulleet käsin kosketettavan, tulta

suitsevan vuoren juurelle, sinne, missä oli

synkkä pilvi, pimeys ja myrskytuuli, ette sinne,

112

missä kuultiin torventoitotus ja ääni, joka puhui

niin, että kaikki pyysivät päästä kuulemasta

enempää. He eivät kestäneet määräystä:

"Jokainen, vaikkapa eläinkin, joka koskettaa

vuorta, on kivitettävä hengiltä." Se näky oli niin

pelottava, että Mooseskin sanoi: "Minä pelkään

ja vapisen." Ei, te olette tulleet Siionin vuoren

juurelle, elävän Jumalan kaupungin,

taivaallisen Jerusalemin luo. Teidän edessänne

on tuhansittain enkeleitä ja juhlaa viettävä

esikoisten seurakunta, ne, joiden nimet ovat

taivaan kirjassa. Siellä on Jumala, kaikkien

tuomari, siellä ovat perille päässeiden

vanhurskaiden henget, ja siellä on uuden liiton

välimies Jeesus ja vihmontaveri, joka huutaa,

mutta ei kostoa niin kuin Abelin veri.

Hepr.12:18-24.

Ylistys hänelle, joka elää! Joka on tie, totuus ja elämä –

kiittäkäämme häntä iäti ja ottakaamme vastaan hänet siinä

kirkkaassa tietoisuudessa, jossa ymmärrämme, minkä hengen

omat me itsekin olemme.

113

Luku 49

Koetuksessa olevalle

ämä on sinulle, joka olet kauan rukoillut, mutta et ole

saanut rukousvastausta.

Rukouksen esteitä voi olla. Raamattu sanoo esimerkiksi:

Samoin te, miehet, eläkää vaimonne kanssa

ymmärtäväisesti, muistaen, että hän on heikompi

osapuoli. Osoittakaa hänelle kunnioitusta, sillä

hän on yhtä lailla armon ja elämän perillinen.

Näin ei mikään tule esteeksi rukouksillenne.

1.Piet.3:7.

Joskus voi esteenä olla se, että pyydämme omien himojemme

mukaan.

Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte

väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken

mielihaluissanne. Jaak.4:3.

Emme välttämättä tiedosta itse, millainen kunnianhimo meillä

saattaa joskus olla pyyntömme takana. Haluamme kyllä

jotakin hyvää ja Jumalan tahdon mukaista, mutta samalla

kiitosta ihmisiltä tähän tapaan: "joo, se hoiti sen asian hyvin ja

sai aikaan hyvää jälkeä." Voipa jopa olla, että motiivimme on

kateus:

T

114

Minä näin kaikessa vaivannäössä, työssä ja

menestyksessä vain ihmisten keskinäistä

kateutta. Saarn.4:4.

Koska tämän lyhyen kirjoituksen on tarkoitus kuitenkin olla

rohkaisu eikä lannistus, on syytä todeta painokkaasti, että kun

rukousvastaus viipyy, on usein kysymyksessä vain uskon

koetus. Jumala haluaa tehdä meistä täysin hänestä

riippuvaisia, niin että emme luota mihinkään omaan

keinoomme, kun tavoittelemme jotakin. Jumala odottaa

meiltä, että tunnustamme hänelle heikkoutemme siinä asiassa,

missä pyydämme apua. Senkin jälkeen voi vastaus vielä

viipyä.

Joudumme jotakin asiaa pyytämään joka päivä. Näin kuluu

kuukausia, ehkä vuosia ja vastausta ei vaan kuulu. Sitten

saatamme väsyä ja ajatella: ei Jumala halua vastata minulle,

taitaa olla turha pyytää...

Useimmiten tämä on väärä johtopäätös. Näin voimme

epäonnistua Jumalan testissä, jossa hän koettelee meitä. Jos

sen sijaan kestämme koetuksen, näemme aikanaan Jumalan

tekevän suuria asioita. Niinpä Pyhä Henki puhuu meille

tänäkin päivänä, että:

...aina tulee rukoilla, koskaan lannistumatta...

Luuk.18:1.

Usko ei yksinkertaisesti kasva ilman koetuksia. Pietari sanoo,

että:

Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän

uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava

kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan

aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen

ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa.

1.Piet.1:7.

115

Kun pasuuna kerran soi ja me nousemme ylös, meillä

saattaa olla monia rukouksia, joihin emme ehtineet

elämämme aikana saada vastausta. Vastaus kuitenkin

odottaa taivaassa, sillä viimeistään siellä ymmärrämme,

mihin tavoitteeseen Jumalan työ meissä tähtäsi - silloinkin

ja varsinkin silloin, kun hän ei näyttänyt vastaavan meille

mitään.

116

117

Luku 50

Vaikeus antaa anteeksi

nko elämäsi tilanne sellainen, että mietit, missä Jumala

on? Kyselet ehkä, miksi hän sallii vihollisen hyökätä

sinua ja rakkaitasi vastaan?

En tiedä vastauksia, mutta tiedän, että Jumala sallii koetuksia

meidän elämäämme, jotta oppisimme luottamaan häneen. Hän

voi sallia senkin, että uskon sisaret ja veljet alkavat panetella

meitä ja puhua parjauksia meistä. Hän voi sallia, että he

hyökkäävät avoimesti meitä vastaan keskellä kirkasta päivää,

jopa seurakunnan kokoontumisissa.

Jos meille puhutaan Jumalan sanaa ja tuntuu kipeältä, kun

meitä ojennetaan, voi olla syytä ottaa vastaan nöyrästi, mitä

sanotaan. Aina se ei onnistu, vaikka ojentaminen voikin olla

lähtöisin Jumalasta. Sen sijasta petymme ihmisiin.

On meitä tukistettu syystä tai syyttä, voi mennä aikaa, että

pääsemme asioiden yli ja toivumme. Joskus saatamme

huomata, että emme millään kykene antamaan anteeksi.

Silloin voimme mennä Herran eteen ja rukoilla: Jeesus

Kristus, sinä joka kärsit ristinkuoleman ja rukoilit

pahantekijöillesi armoa, anna minulle sinun sydämesi. Haluan

luopua vihasta ja rakastaa niitä, jotka minua loukkaavat.

Haluan rakastaa heitä sinun antamallasi ehdottomalla

rakkaudella. Anna, Jeesus, minulle sinun sydämesi, sinun

rakkautesi, sinun voimasi anteeksiantoon!

O

118

Tässä parannuksessa sinä olet varmasti Jumalan huomion

kohteena. Et jää häneltä piiloon. Hän kuulee sinua ja auttaa.

Sinusta voi tulla siunauksen välikappale niille, jotka ovat

sinua huonosti kohdelleet ja samalla saat itse siunauksen.

Vihollinen on varmasti nähnyt sinussa jotakin vaarallista -

jotakin, jonka Jumala on tuova esiin tulevina päivinä. Siksi

hän on hyökännyt sinua vastaan. Niinpä voit jo nyt uskossa

kokea, kun sinua koetellaan, syvää sydämen varmuutta siitä,

että se jokin suurenmoinen asia myös tulee aikanaan esiin ja

sinä saat vielä iloita ja riemuita siitä, mitä Jumala tekee sinun

elämässäsi.

Se, minkä Jumala sinulle antaa, on enemmän kuin osasit

toivoakaan. Mitä Hän on sinulle varallesi suunnitellut,

menee yli sinun kaikkien odotustesi.

119

Luku 51

Pettynyt ihmisiin?

untuuko sinusta, että olet pettynyt ihmisiin? Olet etsinyt

ihmisten rakkautta ja suosiota, mutta he ovat olleet sinua

kohtaan kylmiä ja välinpitämättömiä, jopa kovia. Sinä olet

antanut huomiotasi ja rakkauttasi heille, mutta he ovat

kääntäneet sinulle selkänsä?

Jos etsimme rakkautta ihmisiltä, joudumme pettymään. Jos

käännämme katseemme toivorikkaasti seurakuntien puoleen,

sisarien ja veljien puoleen ja odotamme, että he alkaisivat

osoittaa hyväksyntää ja rakkautta meille, saatamme pettyä yhä

uudelleen.

Tässä pettymyksessä sinä voit kuitenkin kääntyä Herran

puoleen. Nosta katseesi Jeesukseen. Hän on sinun

Vapahtajasi, sinun Lunastajasi, sinun Herrasi. Hän on ostanut

sinut omakseen, hän rakastaa sinua kuolemaan asti. Hän on jo

antanut henkensä sinun puolestasi. Viivy hänen luonaan niin

kuin Laulujen laulun morsian ylkänsä luona. Hän kutsuu

sinua

luokseen näin:

Kyyhkyni, kallion kätkemä, vuoren seinässä

lymyävä, anna minun nähdä kasvosi, anna

minun kuulla äänesi, sillä sinun äänesi on

suloinen, ihanat ovat sinun kasvosi. Laul.l.2:14.

T

120

Hän rakastaa sinua todella eikä sinun tarvitse koskaan pettyä

häneen, sillä hän ei ikinä hylkää sinua.

Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat

horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky

eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra,

sinun armahtajasi. Jes.54:10.

Vain hän voi tyydyttää sinun rakkauden kaipuusi. Hän on

tullut, että sinulla olisi elämä ja olisi yltäkyllin.

121

Luku 52

Ruma ja rujo?

uulutko niihin ihmisiin, jotka tuntevat olevansa rumia?

Oletko jotenkin vammainen ja häpeätkö sitä?

Näkyvä vamma voi olla kipeä kantaa. Jos kauniista ja

rikkaista, hyvät lähtökohdat saaneista ihmisistä tulee joskus

narsisteja, jotka ovat kovin loukattuja mistä tahansa

pikkuasiasta, jos jotenkin vahingossa tulee astuneeksi heidän

suuren egonsa varpaille, niin jotkut rujot ja ujot saavat aivan

säälin tunteet nousemaan pintaan, kun näkee heidän ontuen

tekevän elämänsä matkaa pää painuksissa.

Oletko sinä kokenut saaneesi elämältä huonot lähtökohdat?

Monet ovat kokeneet ja kapinoivat tämän vuoksi myös

Jumalaa vastaan.

Haluan rohkaista sinua, jos kuulut näihin ontuviin, rujoihin tai

ujoihin, rumiin tai vammaisiin. Kuule nyt: olet Jumalan luoma

olento ja hänen silmissään kallisarvoinen. Hän katsoo sinun

sisimpääsi ja haluaa löytää sieltä kauneutta. Hän näkee sinut

ja ihailee sinua, sillä sinun sydämessäsi on elävä usko

Jeesukseen. Hänen sanansa on rakentanut sinun sisintäsi ja

hän näkee kättensä työn, joka on täydellistä. Hän on

hyväksynyt sinut lapsekseen ja antanut henkensä asumaan

tässä asunnossa, jota sinä itse pidät halpana. Hän on nähnyt

sinun todellisen arvosi, sillä hän on ostanut sinut itselleen.

Hinta, jonka hän on sinusta maksanut, kertoo sinun oikean

arvosi. Hän on se mies, joka löysi pellosta aarteen - sinut - ja

mitä hän teki? Luetaan raamattua:

K

122

...sitten hän iloissaan myi kaiken minkä omisti ja

osti sen pellon. Matt.13:44.

Älä ajattele ihmisten tavalla, ajattele Jumalan tavalla. Ihmiset

voivat halveksia ja pitää arvottomana asioita ja henkilöitä,

jotka ovat Jumalalle arvokkaita aarteita. Opettele ajattelemaan

itsestäsi Jumalan tavalla. Lue sanaa ja katsele itseäsi Jumalan

sanan peilistä. Huomaat sanan valossa itsessäsi vikoja, mutta

samalla muutut hänen kaltaisekseen, niin kuin muuttaa Herra,

joka on henki (2.Kor.3:18). Ojenna olemuksesi kohti valoa,

käännä kasvosi kohti aurinkoa ja ime itseesi energiaa niin

kuin kasvi ottaa energiaa valosta. Näin sinä kasvat ja sinusta

tulee kaunis kukka. Sinusta rumasta toukasta tulee ihana

perhonen, sillä Jumala on kutsunut sinut ylösnouse-

mukseen.

123

Luku 53

Kuollut Jeesus

aiteessa Jeesusta on kuvattu paljon ja ristiinnaulittu

Jeesus on meille kaikille tuttu alttaritauluista. Noissa

kuvissa Jeesus on yleensä vielä elossa ja kärsii

sanomattomasti. Monet keskiaikaiset krusifiksit kuvaavat aika

inhorealistiseen tapaan tuskaisesti irvistävää Jeesusta. Mutta

jotkut kuvat esittävät kuollutta Jeesusta, jonka pää on

riipuksissa ja kylki puhkaistuna.

Yleensä ristin symboli edustaa tyhjää ristiä. Jeesus siis ei riipu

ristillä enää, sillä hän on ylösnoussut.

Tiedämme, että Jeesus kuoli suunnilleen kolmen aikaan

iltapäivällä. Silloin tapahtui maanjäristys ja ukkonen jyrisi ja

salamat leimusivat. Voimme kuvitella (tätä ei kerrota

raamatussa), että valtava sadekuuro, joka kohta piiskasi

Golgataa, ajoi ihmiset pois paikalta. Kaikki juoksivat

kaupunkiin ja etsivät kattoa pään päälle. Paikalle jäi

luultavasti vain muutama sotilas – velvollisuudesta - ja

joitakin opetuslapsia.

Kun sade sitten taukosi ja aurinkokin vähitellen tuli esiin

pilvien takaa, oli Golgatalla hiljaista. Kuului vain vaimeaa

nyyhkettä. Siinä kun hiljainen tuulenvire heilutteli Jeesuksen

märkiä hiuksia, saattoi joku pikkulintu ilmestyä paikalle.

Akustinen äänimaailma oli hiljainen, mutta ei varmaankaan

kokonaan äänetön. Ja auringon paiste sai märän maiseman

kiiltämään ja säkenöimään. Ilma oli raikas kuin ukkossateen

jäljiltä aina on. Oli helppo hengittää sateen puhdistamaa

ilmaa. Painostava ja hiostava olo oli poissa.

T

124

Golgata oli Jerusalemin länsipuolella, joten laskeva aurinko

sai ristin varjon lankeamaan Jerusalemin muureihin. Varjo

ehkä pyyhkäisi yli Jerusalemin temppelinkin kuin Jumalan

aurinkokellon viisari. Nyt oli siirrytty uuteen aikaan – Uuden

liiton armotalouteen.

Noin kolme neljä tuntia Jeesus riippui ristillä kuolleena. Sinä

aikana Joosef Arimatialainen ja Nikodemos järjestelivät

asioita. Kun oli saatu lupa Jeesuksen ruumiin ottamiseksi alas

ristiltä ja hautaamiseksi, tulivat miehet kaupungin suunnalta

kantaen painavia kantamuksiaan. Piti tuoda käärinliinat ja

mirhan ja aloen seosta ämpärikaupalla. Voin kuvitella, että

aurinko paistoi heitä suoraan silmiin. Jos olisin

elokuvaohjaaja, laskeva aurinko paistaisi suoraan Golgatan

suunnalta niin että vain kaksi ulompana seisovaa ristiä

näkyisivät kunnolla – häikäisevä aurinko loistaisi juuri

keskimmäisen ristin kohdalta…

Mikä rauha siellä kummulla onkaan. Kuin suomalaisen

kesäillan kuulas rauha. Sielussa soi “Se on täytetty” –

ylistysvirsi. Tai voihan siellä soida myös “Oi, rakkain

Jeesukseni, piinattu verinen…” Pilkkaajat ovat poissa. Jeesus

on omiensa ympäröimä. Hänen kipunsa ja tuskansa on ohi.

Valtava rauha huokuu hänestä. Jotakin mahtavaa on saatettu

päätökseen. Ihmeellinen voitto on saavutettu. Laskevan

auringon lämpö kuivattaa nopeasti tienoon, enää ei tipu vesi

eikä verikään. Kaikki on niin hiljaista ja levollista.

Joosef ja Nikodemos ryhtyvät työhön. Aurinko painuu jo

horisonttiin, kohta tulee pimeä. Työ sujuu. Jeesuksen ruumis

otetaan alas. Risti jää seisomaan tyhjänä. Nyörit ja köyden

pätkät jäävät siihen katkaistuina roikkumaan. Tyhjät ja veren

tahraamat piikit jäävät paikoilleen kertomaan karua

tarinaansa.

Ruumis kannetaan lähistöllä olevaan hautaluolaan. Siellä se

kiireesti voidellaan tuoksuöljyillä ja kääritään pellavaiseen

liinaan – pienempi hikiliina asetetaan kasvoille erikseen. Työ

125

tehdään ripeästi, sillä aurinko painuu mailleen ja tulee jo

pimeä hyvää vauhtia.

Niin, mikä ihmeellinen kolmetuntinen. Kenties se kesti

pitempäänkin, mutta kuinka vähän ovatkaan elokuvantekijät

ja taiteilijat keskittyneet tähän jaksoon Jeesuksen

kärsimyshistoriassa.

Jostain syystä viivyn sisäisessä maailmassani tänään minun

rakkaan Vapahtajani ristin äärellä. En kuoleman ja tappion

tunnelmissa, vaan voiton tunnelmissa. Se on täytetty.

Totisesti, voitto on saatu. Täydellinen voitto. Ja minkälainen?

Niin ainutlaatuinen, niin rakkauden sanelema, niin

puhdassydäminen, niin jalo, niin kirkas ja mahtava ja

taivaallinen.

Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä

annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.

Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.

Joh.14:27.

126

Luku 54

Syntiin langenneelle

letko langennut syntiin? Oletko tehnyt jotakin, jota nyt

syvästi kadut? Onko vihollinen saanut sinusta voiton ja

johdattanut sinut huonoille teille? Etkö enää kehtaa näyttäytyä

seurakunnan keskellä, kun olet niin huono uskovainen?

Lankeaminen syntiin ja vihollisen ansaan on vakava asia.

Aviorikos tai juopottelu tai väkivaltaisuus tai muu vastaava -

ne ovat vakavia asioita, joista on tehtävä parannus. Mutta jos

sinun sydämessäsi on murhe siitä, miten huonosti pääsi

käymään, niin ole turvallisella mielellä: hän antaa sinulle

sinun syntisi anteeksi. Mene rohkeasti armon valtaistuimen

eteen ja tunnusta Herralle syntisi. Tunnusta hänelle kaikki

rehellisesti ja nöyrästi. Hän on nimittäin tämän ongelman

asiantuntija. Hänellä on ratkaisu. Hän ei jätä sinua pulaan.

Hän puhdistaa sinun sisimpäsi ja antaa myös sinulle voiman

tulevina päivinä kestää vastaavissa koetuksissa ja

kiusauksissa. Älä jää toivottomuuden valtaan vaan avaa

sydämesi Herralle ja kerro hänelle kaikki. Kuuntele häntä.

Hän puhuu sanassaan ja vakuuttaa sinulle nyt:

Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala,

joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille

synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta

vääryydestä. 1.Joh.1:9.

Daavidkin joutui tekemään parannusta eikä ihan pikkuasiasta:

hän teki parannusta murhasta ja aviorikoksesta. Ja hän sai

armon Jumalalta, hän sai uuden vahvan hengen. Luota

O

127

Jumalaan. Katso Kristukseen - hän antoi henkensä sinun

puolestasi. Hän ei hylkää sinua, jos sinä et hylkää häntä. Älä

usko vihollista, joka yrittää lamauttaa sinun uskosi. Hän

syyttää sinua ja saa sinut helposti tuntemaan itsesi niin

kelvottomaksi, ettet enää kelpaa Jumalan perheväkeen. Älä

usko sen valheita. Jumalan perheessä ei ole muita kuin

pelastettuja syntisiä. Omilla ansioilla ei kukaan tule Jumalan

tykö.

Nouse siis. Kulje valoa kohti. Ankkuroi itsesi Jumalan

sanaan. Opi tuntemaan hänen armonsa. Rukoile joka

päivä Herraa ja pura hänelle kaikki tunteesi ja ajatuksesi.

Kerro kelvottomuutesi hänelle ja hän tekee sinusta uuden

ihmisen. Hän antaa sinulle pelastuksen ilon ja riemun.

Hän palauttaa sinulle sinun lapsen oikeutesi ja pukee

sinut. Hän peittää sinun alastomuutesi ja nostaa sinut

jaloilleen.

128

Luku 55

Löydänkö sen oikean?

ämä on sinulle, joka etsit puolisoa. Minulla on sinulle

uutinen: sinut on kihlattu jo! Jeesus Kristus on kihlannut

sinut itselleen morsiameksi vakaana tarkoituksenaan viedä

sinut vihille. Oletko tietoinen tästä?

Minä en ollut silloin, kun olin nuori ja halusin seurustella.

Vaikka tulin uskoon, en vielä ehtinyt syventyä tähän

hengelliseen puoleen ennen kuin löysin itselleni kumppanin ja

menin naimisiin. En siis aio läksyttää sinua siitä, että olet

(ehkä) unohtanut tämän asian. Haluan vain puhua sinulle

tästä, koska tämä on tosi tärkeää - sen tärkeys ei riipu siitä,

onko sinulla pakkomielle löytää itsellesi puoliso ja perustaa

perhe tai ei.

Jeesus Kristus on samassa tilanteessa kuin sinä: hän haluaa

itselleen oman rakkaan, jonka kanssa viettää aikaa, jota helliä,

jolle puhua sydämensä syvimmät tunteet. Jeesus on yhtä

pohjattoman yksin kuin sinä. Hän kaipaa lähelleen jotakuta.

Hän on kutsunut sinua - vastaatko sinä hänelle?

Kun hän rakastaa, hän on uskollinen. Kun hän antaa, hän on

ylenpalttisen antelias. Kun hän ottaa lähelleen, se huimaa, se

panee veren virtaamaan. Kun hän vie naisensa sinne jonnekin,

jota voimme nimittää "kuninkaalliseksi sisäkammioksi",

hänen rakkaansa tulee varmasti ulos sieltä hedelmällisenä.

Kukaan ei tule sieltä hedelmättömänä ulos.

T

129

Haluatko olla synnyttävä äiti? Haluatko olla emolammas, joka

synnyttää seurakunnan keskelle karitsoita ja imettää niitä? -

Pyri hänen lähelleen. Et voi olla naisena rakastetumpi, et

vaimona arvokkaampi, et ikinä niin ylhäinen ruhtinatar kuin

hänen vaimonansa. Et koskaan voi saada yhtä kauniita, yhtä

fiksuja, yhtä jalosukuisia lapsia kuin hänen kanssaan.

Etsi siis itsellesi hengellisiä lapsia. Pyri siihen, että olet

emolammas, joka Jumalan kansan keskellä imettää karitsoita.

Pyri siihen, että sinulla on työ Jumalan lastentarhassa, jossa ei

ole vain omia lapsia, vaan toistenkin lapsia. Aloita tänään

rukoilemalla kanssani:

Jeesus, ota minut morsiameksesi. Haluan rakastaa sinua.

Tule lähelleni. Tee minusta hedelmällinen. Auta minua

saamaan lapsia ikuisen elämän voimasta - hengellisiä

lapsia. Auta minua olemaan onnellinen vaimo ja

onnellinen äiti. Kaiken maallisen jätän sinulle,

tapahtukoon sinun tahtosi.

Lue jonakin rauhallisena hetkenä Jesaja 54.

130

Luku 56

Meillä on ylivertainen Luoja

os elämän arki painaa ja elatuksen huolet ovat niskassa, jos

ihmissuhdeongelmat rasittavat mielialaasi tai muuten

mielialasi on raskas, ole huoleti: sinulle on tarjolla monia

hyviä lääkkeitä.

Älä päästä mielestäsi minun sanojani, pidä ne

visusti sydämessäsi, sillä ne ovat löytäjälleen

elämä, lääke koko hänen ruumiillensa.

Sananl.4:21-22.

On ongelmasi mikä tahansa, Jumalan sana on lääke koko

ruumiillesi. Lue sanaa, kuuntele ja mietiskele sitä. Huojenna

mielesi ja anna rukouksessa kaikki taakkasi Jumalalle.

On muitakin tapoja vapautua stressistä. Huumori on yksi

Jumalan lahjoista. Käytä sitä ja anna naurun vapauttaa

hermojen kireydestä. On myös mahdollista lähteä ulos

luontoon ja imeä itseensä metsän hiljaisuutta - ilmainen

retriitti on tarjolla sinulle, rakas ystävä, milloin tahansa. Jos

olet kaupunkilainen, Jumalan luomistyöt kävelevät sinua

vastaan sielläkin. Tai ne tulevat lentäen pihapuuhun.

Nuorena lukiolaisena kiinnostuin tähtitieteestä. Oli syksy ja

taivas ei näkynyt. Katselin siis tähtikarttoja ja luin alan

kirjoja. Imin itseeni tietoa, joka oli kuin satua. Olin

ihmetyksen vallassa kaiken sen tiedon vuoksi, jota sain. Mutta

kun sitten tuli ensimmäinen kirkas yö ja minä menin

J

131

pakkasilmassa ulos ja nostin silmäni taivaalle - silloin koin

jotakin, jota en koskaan unohda. Olinhan minä sen ennenkin

nähnyt, mutta nyt vasta oikeasti näin. Olin kuin puulla päähän

lyöty, ihmetyksestä tainnoksissa: voiko tämä olla totta?

Kuinka ihmeessä tämä kaikkeus on syntynyt? Linnunratakin!

Millainen valtava ihme! - En ollut uskossa, mutta Jumalan

luomistyöt huusivat minulle yötaivaalta. Sieluni korvat olivat

auki ja minä kuulin syvyyden huminan sisälläni ja se jäi sinne

soimaan.

Nyt, kun olen uskossa, osaan jo ihmetellä Jumalan

luomistöiden ihanuutta ja Luojan ylivertaisuutta. Kuuntelen

sitä jo hengen korvin ja kuulen taivaallisen ylistyksen

huminan, kun nostan katseeni yötaivaalle. Voi Jumala,

millainen suuruus sinä olet! Minun järkeni ja ymmärrykseni ei

yllä käsittämään oikein alkuakaan mistään, mutta hengessä

minä ylistän sinua sinun mahtavista luomistöistäsi! Kuinka

kohoakaan henkeni kiitokseen, kun katson sinun

luomistöittesi ihanuutta ja ihmeellisyyttä!

Nosta sinäkin, ystävä, katseesi vähän ylemmäksi näistä

elämän arjen kitinöistä ja huomaa Luojasi ylivertaisuus, joka

on aivan lähelläsi. Hänen suurenmoiset luomistyönsä ovat

sinun ympärilläsi, mihin vain katseesi käännät. Älä tyydy

tuijottamaan luonto-ohjelmia tv:stä. Jos niitä katsot, niin

muista, että nuo jumalattomat, jotka uskovat Sattuman

epäjumalaan, loukkaavat syvästi meidän Herraamme, joka on

kaiken tehnyt. Hän on huolellisesti kaiken suunnitellut ja

puntaroinut, kaiken viisaudella harkinnut, ja jotkut sitten

näkevät siinä vain sattuman oikkua ja "elämän kehittymistä

itsekseen". Voi heitä. - Nuo, jotka kunnioittavat luotua

enemmän kuin Luojaa, tekevät vakavan synnin. Tee sinä päin

vastoin: kunnioita Luojaasi ja ylistä hänen

ylivertaisuuttaan - silloin sinun henkesi virittyy uudelle

tasolle, sinun sielusi puhdistuu ja elämäsi roskat

pyyhkiytyvät pois hengen tuulissa ja huomaat, että

Jumalan luonto on yhtä puhdas sinussa kuin sinun

ympärilläsi.

132

Luku 57

Elämän resepti

onilla ihmisillä on elämässä tavoitteita, joiden

saavuttaminen näyttää mahdottomalta. Joillekin se on

terveys tai muuta, mikä toisille on itsestään selvää. Niinpä

työnsaannista voi tulla jollekin ylipääsemätön ongelma, kun

töitä ei vaan ilmaannu, vaikka kuinka etsisi. Yhdessä paikassa

olet alikoulutettu, toisessa ylikoulutettu, toisessa väärän

ikäinen, seuraavassa väärää sukupuolta. Tai ongelma voi olla

lapsettomuus. Sinä, jolla on mahdoton yhtälö tuotavana

Jumalalle - kuuntele nyt!

Jumala on antanut meille rukouksen ihanan lahjan, jotta

voimme tuoda kaikki asiamme hänelle. Mutta aina ei

rukoukseenkaan kuulu toivottua vastausta.

Kuuntele siis erityisen tarkasti: Jumala on antanut meille

"elämän reseptin", jota noudattamalla pääsemme eteenpäin.

Jos sitä noudattamalla et pääse eteenpäin, sinun ei

tarvitsekaan päästä minnekään. Se resepti kuuluu näin:

Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja

hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä

teille annetaan. Matt.6:33 (KR38).

"Etsikää ensin" - se kuulostaa niin tutulta ja loppuun kalutulta

asialta, mitä mullistavaa siinä nyt olisi!?

M

133

On siinä vaan mullistavaa elämän ohjetta riittämiin. Syvenny

siihen ja ala miettiä, oletko elämässäsi noudattanut tätä

neuvoa.

Jos sinä etsit ensin Jumalan valtakuntaa, sinä otat aikaa

rukoukseen ja raamatun lukemiseen joka päivä. Sinä et

kuuntele radiota 3 tuntia 22 minuuttia joka päivä, kuten

suomalaiset keskimäärin, vaan sinä huolehdit siitä, että

päivässä on aika, jolloin radio on kiinni ja tv ei pauhaa. Sinä

hiljennyt ja etsit Herran kasvoja. Sinä puhut hänelle. Sinä et

ainoastaan pyydä, vaan sinä kiität ensin. Sinä ilmaiset

rakkautesi Herralle Jeesukselle. Sitten sinä voit myös pyytää,

mutta koska sinun piti etsiä Hänen valtakuntaansa ja Hänen

tahtoansa ensin, sinun pitää siis pyrkiä hengessäsi sille tasolle,

että sinä tiedät, mikä on Jumalan tahto, ja alat sitten

rukouksessa pyytää niitä asioita, mitä Kristus tahtoo. Niinpä

sinä et vieläkään tuo elämäsi ratkaisematonta yhtälöä Herran

eteen, vaan sinä pyydät jotakin muuta.

Se muu voi olla seurakuntasi menestys, evankeliumin asian

voittokulku, ihmisten uskoon tuleminen, herätyksen aika

Suomelle - se voi olla lähetystyön monet tavoitteet. Kun

syvennymme näihin, niin aika hurahtaa ja kappas vaan: meni

tunti heti kättelyssä! Kuinka paljon aikaa menikään. Ja nythän

vasta päästiin alkuun, sillä vielä on moni sukulainen ja ystävä

tuotava Herran eteen ennen kuin oman päiväohjelman voi

aloittaa.

Ehkä huomaat omiin kuvioihin ehtiessäsi, että ne omat suuret

tarpeet jäivät käsittelemättä tänään, kun oli niin mieli

keskittynyt kaikkeen muuhun.

Jos Jumala ei sinua siunaa, kun sinä etsit ensin Hänen

asiansa menestystä ja panostat siihen, sitten raamattu

valehtelee. Mutta koska raamattu ei valehtele, on aivan

varmaa, että jos sinä ajat Herran asiaa, hän ajaa sinun

asiasi.

134

Luku 58

Pyristele ulos

aamatussa minua innoittavat sellaiset kertomukset, joissa

irrottaudutaan jostakin vanhasta ja pyristellään eroon

totutuista kuvioista ja luodaan nahkansa uudelleen. Ajattelen

siis Daavidia, joka olosuhteiden pakosta joutui etsimään

itselleen uuden elämän Saulin hovin ulkopuolelta. Tai

ajattelen Jaakobia, joka kyllästyi enonsa Labanin loputtomiin

juoniin eikä halunnut jäädä loppuelämäkseen toisen

petkutettavaksi. Tai ajattelen Iisakia, joka ei sietänyt

filistealaisten yliotetta elämässään, vaan etsi itselleen vapaata

tilaa elää ja hengittää. Tai ajattelen Vanhan testamentin

profeettoja, jotka kyllästyivät aikalaistensa keskinkertaiseen

elämänlaatuun ja heidän loputtoman uppiniskaiseen tapaansa

paeta Jumalan puhetta. Tai ajattelen Jeesusta ja ihailen häntä,

kuinka hän tarjosi hyvän vastuksen aikansa uskonnolliselle

eliitille eikä nöyristellyt yhtään.

Niinpä sanon sinulle, rakas ystävä, joka luet tätä:

Olisiko nyt aika sinunkin vihdoinkin ryhdistäytyä? Pökkää

vain kunnolla auki se munankuoresi. Olet jo tarpeeksi kauan

pyörinyt muiden mukana, kun on pyöritetty, mutta nyt on aika

murtautua ulos. Saatat tuntea itsesi maailman pahimmaksi

rääpäleeksi, mutta ei sitä kauan kestä. Ne untuvat kuivuvat

kyllä äkkiä ja parasta siinä on, että kohta piipität omalla

äänelläsi ja kävelet omilla jaloillasi. Mikään entinen ei vedä

sille vertoja. Sinun elämänhalusi moninkertaistuu ja sinulle

alkaa pian kasvaa sulkia – kotkansulkia!

R

135

Olisiko sinun aika lopettaa kaikki nöyristely? Miksi tanssit

toisten pillin mukaan? Kuuntele Jumalan pilliä – hänen

pasuunassaan on toinen sävel. Hän on sinun Herrasi ja

Mestarisi – miksi kuljet ajopuuna väkijoukon mukana?

Sinulla on oma kutsumuksesi ja nyt on korkea aika

omistautua sille. Murtaudu ulos totutuista kuvioista ja lähde

toteuttamaan omaa näkyäsi. Jumala on kanssasi ja kulkee

sinun rinnallasi. Älä vilkuile taaksesi. Katso eteenpäin, katso

kauas. Usko siihen, mihin Jumala sinussa uskoo. Hän on

voimallinen ja auttaa sinua.

Sinun pitää sulkea korvasi ihmisten puheilta ja alkaa

kuunnella, mitä Pyhä Henki puhuu. Jumalan henki kolkuttaa

sinun sydämesi ovella. Hänellä on sinulle viesti: sinä et kuulu

tänne, sinun ei ole määrä kulkea täällä ympyrää enää, sinun

on määrä lähteä liikkeelle ja rohkeasti nostaa esiin unelmasi.

Sinun on määrä uskoa siihen näkyyn, minkä olet Jumalalta

saanut ja tehdä siitä totta. Sinun on määrä riuhtaista itsesi irti

entisestä, määrä nousta uudelle tasolle, määrä mennä

eteenpäin ja kasvaa uskossa ja suuntautua uuteen. Sinun pitää

uskoa Jumalan unelmaan, kun hän kutsuu sinua pois

keskinkertaisuudesta elämään Jumalan ruhtinaana. Raivatkaa

itsellenne uudispelto! Nyt on aika etsiä minua, Herraa, minä

tulen varmasti ja annan teille siunauksen sateen. Hoos.10:12.

Sinua on vedetty nenästä, petetty, viety kaikki ja jätetty tyhjin

käsin. Sinä olet kärsinyt aineellista tappiota, mutta sinua on

riistetty etenkin henkisesti ja kolhittu hengellisesti. Mutta sinä

et jää tähän tilaan. Jumala korjaa sinut ja hyvittää sinulle

kaiken. Ole rohkea ja nouse ylös. Sinun ei ole määrä jäädä

masennukseen eikä itsesääliisi. Sinun pitää aloittaa puhtaalta

pöydältä muualla. Herra tukee sinua. Hän auttaa sinua ja sinä

pääset uuden elämän alkuun. Hän nostaa sinua ja sinä saat

ihmetellä, kuinka pian kaikki tulee kuntoon. Sinä saat uusia

ystäviä ja enkelit kulkevat sinun rinnallasi. Pyhä Henki

johdattaa sinua ja Jumalan siunaus seuraa askelissasi. Sinä

muistat Jumalan lupaukset ja ne alkavat toteutua. Sinä näet,

että unelmasi voivat muuttua todellisuudeksi. Sinä innostut ja

136

rohkaistut. Ja sinä saat uuden uskon hengen, joka kantaa sinua

eteenpäin. Sinun siipesi alkavat kantaa ja huomaat: kaikki

entinen on takana, kaikki vanha kauaksi jää. Uusi on alkanut

kehittyä ja se kasvaa ja laajenee. Kiitä Herraa, sillä hänen

avullaan sinä selviät ja hänen avullaan sinä luot nahkasi aivan

täysin – sinä uudistut kokonaan ja sinun jumalasuhteestasi

tulee elävä ja innostava ja sinä saat innostaa muitakin. Sinun

intosi sytyttää vielä toisiakin ja sinä loistat ilosta. Sinun

kutsumuksesi ja elämäntehtäväsi näkee päivänvalon.

Herää, Siion, herää, pukeudu voimaasi, pue

yllesi loistavat vaatteet… Nouse, ravista tomu

yltäsi, istuudu valtasi istuimelle… Jes.52:1-2.

...kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden

voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat.

Jes.40:31.

Aamen, aamen. Pyristele ulos munankuoresta, kasva, vahvistu

ja nouse lentoon.

137

Luku 59

Koston kohteena syyttömästi?

letko joutunut aiheettoman epäluulon takia koston

kohteeksi? - Ilkeitä epäluuloja voi syntyä helposti, mutta

joskus epäluuloille voi nauraa makeasti. Muistan, kuinka

naapurustossani asui aikoinaan mies, joka oli innokas

retkeilijä ja sellainen extreme -harrastaja. Niinpä hän sai

eräänä erittäin kylmänä talvi-iltana päähänsä kokeilla,

millaista on nukkua 30 asteen pakkasessa teltassa yönsä.

Tuumasta toimeen ja teltta pystyyn rivitalon takapihalle -

lumihankeen! Voitko uskoa: kaveri nukkui oikein hyvin ja

pysyi mukavasti lämpimänä. Vaimonsa naureskeli seuraavana

päivänä: "Nyt naapurit luulee, että on sillä kauhea akka, kun

hääti miehensä ulos 30 asteen pakkasella!"

Kaikkia ilkeitä epäluuloja ei voi kuitata huumorilla, mutta on

suorastaan pelottavaa ajatella, kuinka vankasti jotkut uskovat

valheisiin, ilkeisiin juoruihin, panetteluihin tai oman

mielikuvituksensa tuotteisiin. Olen nähnyt terveen kirjoissa

olevia ihmisiä, jotka elävät omassa mielikuvitus-

maailmassaan ja eläytyvät siihen kuin johonkin tv-sarjaan.

Joskus koulu- tai työpaikkakiusaaminen on tällaista: se paisuu

jostakin mitättömästä kuin pullataikina ja alkaa tehdä

arvaamatonta tuhoa. Syyllinen ei ole vain syyllinen, vaan

aivan kauhea hirviö, jonka tavoille opettaminen on

sivistyneen ihmisen velvollisuus. Sitten nämä syyttäjät

ryhtyvät ilkeisiin tekoihin ja jopa kostavat toiselle omien

luulojensa perusteella jotakin, mitä ei ole koskaan tapahtunut.

O

138

Kristityn ei tule kostaa mitään, vielä vähemmän mitään

olemattomia asioita. Kuinka viisasta olisi noudattaa Jumalan

sanaa, joka neuvoo:

Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi

kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet

voittanut hänet takaisin. (Matt.18:15)

Säästyttäisiin monilta väärinkäsityksiltä. Saattaisi moni

samalla huomata, ettei lähimmäiseni tehnytkään mitään

syntiä, mutta minä tein epäluulon synnin häntä vastaan.

Joskus veljiä tuomitaan julkisesti ja jopa erotetaan

kirkoistaan. Jotenkin tulee surku, kun sitten 'syyllisten'

kuoleman jälkeen jotkut ylipapit alkavat kirjoitella jopa

kirjoja siitä, miten oikeita tuomareita he olivat. Sellaisten

todistelujen ydinsanoman voisi kiteyttää näin: "Niin, me kyllä

ristiinnaulitsimme hänet, mutta tällä kertaa me olimme

oikeassa! Se mies oli syyllinen!" - Todella vakuuttavaa.

Jos sinulle on kostettu jotakin, mitä et ole edes tehnyt, ole

urhea. Älä lannistu. Katso Jeesusta. Hän sai ottaa vastaan

ihmisten pohjattoman kostonhimon koko kuorman. Hän

rukoili pahantekijöidensä puolesta. Tee sinäkin niin. Anna

anteeksi. Sinä toimit heille terapeuttina, kun he saavat purkaa

patoutumiaan sinuun. Ajattele: joku saa olla rauhassa, kun

sinua lyödään. Kuinka valtavan todistuksen sinä annatkaan,

kun heidän aikansa on tulla parannukseen. He näkevät silloin

sinussa Kristuksen kirkkauden.

139

Luku 60

Nosta katseesi

Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran

vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne

ja antaisi periksi. Hepr.12:3.

aiken elämän keskipiste on Jumala. Kaiken pelastuksen

keskipiste on Jeesus. Tulemme osallisiksi pelastuksesta

uskon kautta. Usko on pitkälle sitä, että keskitämme

katseemme Jeesukseen.

Jeesus toimitti sovituksen ristillä. Hän kärsi ristinkuoleman,

että me saisimme elämän. Hän otti päällensä meidän

sairautemmekin.

Israelilaiset joutuivat erämaassa käärmeiden keskelle. Tähän

Jumalan lähettämään rangaistukseen ja koettelemukseen

Jumala itse antoi myös avun, kerrotaan:

Herra sanoi Moosekselle: “Tee käärmeen kuva

ja pane se tangon päähän. Jokainen pureman

saanut, joka katsoo siihen, jää eloon.” Mooses

teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon

päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet,

katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon.

4.Moos.21:8-9.

Pronssikäärmeestä tuli myöhemmin epäjumala, kun sitä

alettiin palvoa esineenä. Siksi tämä Nehustaniksi nimetty

epäjumala piti tuhota. Mutta tangon päähän nostettu käärme

K

140

säilyi kauniina esikuvana Kristuksesta. Itse idea ei

turmeltunut. Jumalan pelastussuunnitelma ei turmeltunut

tämän vuoksi.

Kaikki muistamme pienoisevankeliumin Joh.3:16. Mutta

muistammeko sitä edeltävän tekstin? Tässäpä muistin

virkistystä:

Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen

korkealle, niin on myös Ihmisen Poika

korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen,

saisi iankaikkisen elämän. Joh.3:14-15.

Nostakaamme siis katseemme häneen, joka ristillä antoi

henkensä meidän puolestamme. Viipykäämme ristin juurella.

Siinä on hyvä olla.

141

Luku 61

Parantumattomasti sairas?

airastatko parantumatonta tautia? Onko sinulla syöpä,

joka etenee? Ovatko lääkärit voimattomia?

Haluan vahvistaa sinun uskoasi ihmeitä tekevään Jumalaan ja

olla kanssasi samaa mieltä ja olla Jumalan sanan kanssa

samaa mieltä siitä, että Jumala on voimallinen parantamaan.

Hän on Jeesuksen kautta näyttänyt meille, millainen voima

Hänessä vaikuttaa, sanotaan:

...hänen tuli heitä sääli ja hän paransi kaikki

sairaat (Matt.14:14).

Toisaalta me näemme kokemuksen kautta, että nykyään

kaikki eivät parane seurakunnan rukouksen kautta. Emme voi

syyttää sairaita uskon puutteesta. Ehkä meillä rukoilijoilla ei

ole sitä uskoa kuin pitäisi. Ongelma on moniselitteinen.

Raamatun sanan valossa voimme ainakin ymmärtää, että

sairauden vuoksi ei tarvitse lannistua:

Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka

ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin

sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.

2.Kor.4:16 (KR38).

Uskon sanan liikkeessä ajatellaan ehkä toisin, mutta näyttää

siltä, että ulkonaisen ihmisen menehtyminen, siis sairaus tai

tapaturma, vammautuminen tai muu vastaava, voi olla

S

142

ihmisen hengelliseksi hyödyksi. Se voi olla voimakkaana

tekijänä, joka saa ihmisen kääntymään Jumalan puoleen ja

etsimään Herran kasvoja. Ihmisen henki nousee uudelle

tasolle, kun sitä puserretaan ulkonaisten vaikeuksien

puristimessa.

Ajattelen syöpäsairasta, joka kokee voimiensa heikkenemisen,

kipujen ja vaivojen lisääntymisen ja tietää menevänsä kohti

kuolemaa. En väitä ymmärtäväni tai tietäväni, miltä hänestä

tuntuu, mutta mietin, mitä ihmiselle jää, kun kaikki riisutaan?

Mitä muuta kuin usko? Elävä ja todellinen uskon luottamus

Kristukseen, tietoisuus, että hän on hyvä, hän rakastaa, hän

pelastaa, hän kantaa käsivarsillaan ja vie kotiin kirkkauden

maahan. Mitä muuta ihminen tarvitsee kuoleman porteilla

kuin Kristuksen Jeesuksen ja syvän, pettämättömän yhteyden

häneen uskon kautta? Kuka voi antaa ihmiselle uskon

rohkeuden ja pelastuksen toivon ja sisäisen rauhan, sydämen

rohkeuden ja varmuuden, kun ulkonainen ihminen menehtyy?

Vain Jeesus.

Hän vie perille, hän vie kotiin, hän kantaa ja pitää kiinni,

kun minun otteeni ei enää pidä. Hän on uskollinen ja hänen

taivaalliseen turvaverkkoonsa putoaa sekin, jonka

Alzheimerin tauti on kuluttanut niin, ettei hän ymmärrä enää

tiedollisesti mitään eikä hänellä ole enää henkisiä kykyjä

uskon kautta tietoisesti tarttua Jumalan sanaan. Jos hän

terveinä päivinään oli uskossa, hänellä ei ole hätää. Joidenkin

kohdalla näyttää siltä, että henki siirtyy Jumalan tykö jo ennen

kuin ruumis kuolee.

Kallis on Herran silmissä hänen uskollistensa

henki. Ps.116:15.

Hiljene, sieluni, Jumalan edessä! Hän antaa

minulle toivon. Hän on kallio, hän on minun

pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.

Ps.62:6-7.

143

Luku 62

Murehditko Herrassa?

letko murheiden kuormittama? Jos voimme iloita

Herrassa, saatamme myös murehtia Herrassa. Raamattu

sanoo:

Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan

parannuksen, jota ei tarvitse katua, sillä se

johtaa pelastukseen. Maallinen murhe sen

sijaan tuottaa kuoleman. 2.Kor.7:10.

Voimme siis aina kysyä, kun murhemieli valtaa sydämen:

onko tämä murhe Jumalan mielen mukainen vai maailmasta?

Jos elät lähellä Herraa, jos palvelet Herraa Kristusta koko

sydämestäsi, on varmaa, että Hän jakaa murheitaan sinun

kanssasi. Saatat siis hyvinkin kantaa murhetta, joka on

Jumalan mielen mukainen murhe. On armoa, että Hän jakaa

sydäntään kanssasi. Me useimmat haluaisimme jakaa vain

hänen ilonsa, mutta ystävät jakavat keskenään myös

murheensa. Onko sinulla samanlaisia kokemuksia kuin

Lootilla oli?

Päivästä päivään tuo hurskas mies sydämessään

kärsi, kun hän joutui elämään heidän keskellään

ja katselemaan ja kuuntelemaan heidän

jumalattomuuttaan. 2.Piet.2:8.

Onko mielesi murheellinen siitä, mitä näet kotonasi,

työpaikallasi, tiedotusvälineissä? Käännä murheesi rukouk-

O

144

seksi. Älä peitä hänen alttariaan kyynelillä, vaan pyydä, että

hän hillitsee vihansa ja puuttuu asioihin. Rohkaise Herraa

Jeesusta - hän kaipaa sinun rohkaisuasi.

Hänen silmistänsä valuu kyyneleitä, mutta lohduta sinä häntä

rakkaudellasi. Anna hänen olla iloinen sinusta. Ole kiitollinen

häntä kohtaan - se tekee hänet iloiseksi. Anna vastarakkautta

hänelle, onhan hän antanut henkensä puolestasi. Hän kaipaa

morsiamensa hellyyttä ja huomiota, sillä hän ei jaksaisi koko

ajan katsella ja kuunnella jumalattomien melskaamista. Anna

hänen nähdä morsiamensa kauniisti puettuna, ihanasti

tuoksuvana, koruillansa kaunistettuna. Vain sinä saat hänet

unohtamaan murheensa. Vain sinun rakkautesi tekee hänet

iloiseksi. Älä sano, että en nyt ehdi, on muuta tekemistä.

Puhu hänelle, hän rakastaa kuunnella sinun ääntäsi. Palvo

Herraa, hän ansaitsee sen. Ylistä häntä, hän on kuningas.

Kerro hänelle, kuinka ylivertainen hän on sinun silmissäsi.

Eikö hän olekin kirkas, eikö hän olekin mahtava! Eikö hän

olekin suuri! Eikö hän olekin uskollinen, kun kaikki muut

ovat uskottomia! Eikö hän olekin luotettava, viisas,

kaukonäköinen, myötätuntoinen, armahtavainen - kaikkea,

mitä ihminen tarvitsee! Eikö hän olekin suurenmoinen

sulhanen, hurmaava mies, jonka lähellä morsianta pyörryttää!

Aamulla lähdemme viinitarhoihin katsomaan,

joko viiniköynnös versoo ja nuput aukenevat,

joko kukkii granaattiomenapuu. Siellä annan

sinulle rakkauteni. Lemmenmarjat levittävät

tuoksuaan, kaikki herkut ovat tarjolla

ovellamme, uudet ja vanhat. Rakkaani, sinulle

ne olen säästänyt! Laul.l.7:13-14.

Ja niin huomaat: hän jakoi sinun kanssasi murheensa ja

sinä jaoit hänen kanssaan ilosi! Ehkä jonain toisena

päivänä hän antaa sinulle ilonsa, kun sinulla on itkun

päivä.

145

Luku 63

Pahoinvoivat hyväosaiset

inä olet kulkenut ihmisten luona ja etsinyt

avuntarvitsijoita. Avuntarvitsijoita on paljon: yksi on

köyhä, toinen sairas, kolmas muuten vaan reppana. Sinä olet

tuntenut myötätuntoa heitä kohtaan ja sinun todistuksesi on

koskettanut heitä. Olet toiminut oikein. Sanon sinulle: Hyvä

on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija.

Silti. Minä tulin kaikkia varten – en vain reppanoita.

Myötätuntoni kuuluu myös hyvinvoiville, pärjääville,

menestyneille.

Katso: monet heistä ovat sisältä reppanoita. He pukeutuvat

hyvin, esiintyvät rikkaina ja hyvin toimeentulevina ihmisinä

kiiltävine autoineen, komeine veneineen, upeine loma-

asuntoineen. He näyttelevät hyvin roolinsa ja ovat olevinaan

kansan kermaa, pystyviä ja lahjakkaita, hyvin pärjääviä – älä

anna sen hämätä.

Monien sielussa on syviä haavoja. Monet ovat yksinäisiä.

Heidän komeat talonsa ovat täynnä tuskaa ja ahdistusta.

Kuluttamisen nautinto ei anna tarkoitusta elämään.

Etelänmatka ei tuo helpotusta sisäiseen tyhjyyteen. Hienot

vaatteet ja korut eivät hoida hylkäämisiä. Missään ei ole

balsamia uskottomuuden haavoittamille rikkaille ihmisille

eikä puolison vaihtamisestakaan ole pysyvää apua. Heidän

sisäinen maailmansa on raunioina. He elävät kuin katulapset

S

146

kylmässä ja kovassa maailmassa, jossa ei armoa tunneta eikä

anneta.

Katso heidän sisäiseen maailmaansa ja näe koko kurjuus.

Kuuntele, kuinka haavoitetut sielut huutavat. He kaipaavat

turvallisuutta ja tarkoitusta elämäänsä. He kaipaavat sitä, mitä

vain minä, Jeesus Kristus, voisin heille antaa.

Mutta he eivät tunne minua, Elämän Herraa. Minä olen heille

vain jokin uskonnollinen kuvatus, jokin tympäisevä klisee –

he eivät tiedä, että minä olen elävä. He eivät tiedä, että

minulla on myötätuntoinen ja lämmin sydän heitä kohtaan. He

eivät tiedä, että minulla on ratkaisu.

Sinun tulisi näyttää heille minun sydämeni. Sinun tulisi

kuunnella heitä. Sinun tulisi viipyä vierellä, antaa heille

ihmisen ikävään läheisyyttäsi ja läsnäolosi lämpöä. Sinun ei

pidä vain kertoa heille minusta – sinun pitää puhua heille

minun suullani. Sinun pitää ottaa minun paikkani, sinun pitää

koskettaa heitä minun kädelläni. Sinun pitää kuunnella heitä

minun korvillani. Sinun pitää elää heidän lähellään

hylkäämättä heitä. Sinun tulee olla uskollinen palvelijani

heidän hyväkseen. Minä olen Jeesus isolla kirjaimella, sinun

tulee olla jeesus pienellä kirjaimella. Heijasta minun

luonnettani teeskentelemättä. Älä tekeydy minuksi, vaan

opettele olemaan oikeasti ja aidosti minun kaltaiseni, niin

heijastat minun valoani olemalla oma itsesi.

Vietä aikaasi kanssani rukouksessa ja minä kuuntelen sinua,

kun sinä puhut minulle heistä. Ohjaa heidät minun tyköni.

Minä vedän ihmisiä puoleeni, vedä sinäkin heitä minun

tyköni. Minä tuon ratkaisut ongelmiin, johda heitä minun

luokseni. Minä olen valmiina antamaan heille elämän,

antamaan yltäkyllin – kaiken mitä heiltä tämän

tavaramaailman keskellä puuttuu.

Kun sinä tapaat hyväosaisia, jotka voivat huonosti, silloin

tiedät: minä olen lähettänyt sinut.

147

Luku 64

Kiitollinen mieli

eillä on paljon aihetta kiitokseen. Joskus elämän

murheet ja arjen raskaus peittävät alleen monia hyviä

asioita ja emme enää huomaa niitä Jumalan lahjoja, joilla

meidät on ympäröity.

Eräänä päivänä näin ohimennen televisiosta kuvia nuorista

miehistä, melkein pojista, jotka oli puettu sotilaiksi. Heille oli

annettu kivääri käteen ja muutaman äkseerauksen jälkeen

viety rintamalle ja siellä he kaatuivat ensimmäisessä

taistelussa. Nuoret pojat eivät koskaan saaneet maistaa

aikuisen ihmisen normaalia elämää, kokea naisen rakkautta,

lasten saamista ja isänä olemista… Kaikki se riistettiin heiltä

vain, koska joku ääliö oli saanut päähänsä aloittaa sodan.

Mieti niitä miljoonia, jotka kuolivat ensimmäisessä ja toisessa

maailmansodassa…

Entä sitten abortoidut sikiöt? He eivät saaneet edes syntyä,

eivät nähdä aurinkoa, eivät imeä rintaa, eivät hymyillä äidille,

eivät jokeltaa… Koko elämä jäi elämättä vain koska joku koki

heidän tunkeutuvan tänne maailmaan luvatta ja ei-toivottuina

ja häiritsevän heidän elämäänsä…

Voin siis kiittää monista asioista: että olen saanut syntyä, että

olen saanut kasvaa ja elää suhteellisen onnellisen lapsuuden,

olen saanut kasvaa aikuiseksi, käydä koulua, harrastaa

mukavia asioita, ystävystyä, mennä naimisiin, olla isä ja

M

148

isoisä, tulla uskoon ja palvella Herraa täällä auringon alla,

missä tänäänkin on niin kaunista, kun vastasatanut lumi on

peittänyt tienoot puhtaanvalkoiseen vaippaansa…

Voin siis hengittää syvään ja olla kiitollinen kaikesta. Voin

kiittää elämän lahjasta, läheisistäni, toimeentulosta,

terveydestä… Voin kiittää kaikesta Jumalaa ja Jeesusta, joka

on Vapahtajani ja rakastaa minua enemmän kuin kukaan

ihminen.

Etkö sinäkin yhtyisi tähän kiitokseen ja toisi tänään Jumalalle

kiitollisen sydämen ilon? Voit tuoda Jumalan alttarille tänään

yhden sanan: “kiitos!” Voit tuoda yhden lauseen: “Kiitos

sulle Jumalani armostasi kaikesta…”

149

Luku 65

Pyhän Hengen kaste

os et ole saanut vielä Pyhän Hengen kastetta, haluan

rohkaista sinua pyytämään sitä. Ota asiaksesi tuoda tämä

pyyntösi ja sydämesi kaipaus Jumalan eteen joka päivä.

On tärkeää, että sydämemme kaikkeinpyhin on “sinetöity”

Jumalan käyttöön. Sehän tarkoittaa sitä, että se on hänen

asuntonsa. Jos se on hänen asuntonsa, hän tuo sinne myös

kalustuksen. Ensin hän heittää pois sieltä Tobian

(vastustajansa) huonekalut ja tuo sinne omansa (Neh.13:8).

Hän tekee suursiivouksen ja kalustaa sitten huoneensa

uudestaan. Hän tuo sinne kaikenlaisia taivaan rikkauksia

(Neh.13:5) ja sitten hän käyttää sitä asuntonaan. Hän ei

välttämättä asu siellä joka ikinen sekunti, mutta hänen on

helpompi tulla sinne, kun se on hänen omistamansa huone ja

hänellä on sinne avain. Siellä on myös puhelin ja netti, siellä

taivaan televisio ja radio, siellä on keittiötarpeet ja muut. Jos

hän ei hallitse sinun sydämesi asuntoa, kuka hallitsee?

Pyhän Hengen kaste on tärkeä, mutta me itse kannamme

vastuun omasta vaelluksestamme ja siitä, mitä puhumme.

Jouduin pari päivää sitten Hengen puhutteluun, kun puhuin

väärin – väärässä hengessä. Pyhän Hengen kaste ei ole

automaatti rikkaaseen ja vanhurskaaseen elämään, mutta vielä

vähemmän se, että “Tobian henki” asuu meissä. Nehemian

vihastuminen kuvaa hyvin Jumalan tunteita, kun hän suuttui

Tobialle. Tämäkin kirja on tarkoitettu Pyhän Hengen

lähettämille viesteille ja on siis tärkeätä pyhittää sydämensä

J

150

huone ja pyhittää huulensa, jotta voisimme puhua oikein ja

tuoda esiin jaloa eikä arvotonta.

Vielä kerran: pyydä Pyhän Hengen kastetta. Tee siitä

uskonelämäsi toistaiseksi tärkein tavoite. Jos olet sen jo

kokenut, kuten minä, pyydä että hän asuu sinussa eikä ole

aina matkoilla…

151

Luku 66

Turvakaupungit

un 4.Mooseksen kirjan luku 35 tuli lukuohjelmassani

vuoroon, jonka otsikkona on: ”Leeviläisten kaupungit ”

sekä ”Turvakaupungit”, harkitsin hypätä yli - oli niin tuttua

asiaa. Onneksi en hypännyt yli. Joskus Jumalan henki voi

avata vanhoja, tuttuja asioita uudestaan. Kun luin sitä,

huomasin, että siellähän on evankeliumi täydessä

kirkkaudessaan. Itse asiassa löysin sieltä sen periaatteen,

jonka luulisi tulevan esiin vasta Uudessa Liitossa, nimittäin

Hengen vapauden periaatteen.

Turvakaupunkiin sai paeta tappoon syyllistynyt henkilö ja hän

sai olla siellä turvassa verikostajalta, kunnes hänen asiansa

käsiteltäisiin. Jos hän sai vapauttavan tuomion, hänen piti silti

jäädä turvakaupunkiin ylipapin kuolemaan asti. Luetaan

raamattua:

Jos surmaaja poistuu siitä turvakaupungista,

johon hän on paennut, ja jos verikostoon

velvoitettu vainajan sukulainen tällöin tavoittaa

hänet turvakaupungin rajojen ulkopuolella ja

tappaa hänet, kostaja ei joudu vastuuseen

verenvuodatuksesta. 4.Moos.35: 26-27.

Kuka on tämä verikostaja? Hän on Saatana, Sielunvihollinen.

Turvakaupunki on lain antama suoja. Sen muurit edustavat

sitä suojaa, minkä ihminen saa syyllisyydessään tuomiota

vastaan, jos noudattaa lakia. Turvakaupunki oli ikään kuin

kuva Israelista tai sen yksittäisestä paikallisyhteisöstä, siis

K

152

seurakunnasta, joka elää Mooseksen lakia noudattaen. Lain

määräyksistähän on sanottu ja Paavalikin muistuttaa tästä

(Gal.3:12):

Jokaiselle, joka niitä noudattaa, ne antavat

elämän. (3.Moos.18:5, Neh.9:29)

Turvakaupunkiin paennut halusi varmasti palata

kotiseudulleen ja saattoi yrittää lahjoa ihmisiä, että saisi

liikkua vapaasti. Mutta mitä Vanhan Liiton laki sanoo siitä:

Älkää hyvitysmaksua vastaankaan salliko

turvakaupunkiin paenneen surmaajan palata

kotiseudulleen, ennen kuin ylipappi on kuollut.

4.Moos.35:32.

Tässä on Martti Lutherin löytö jo esillä: ihminen ei voi

pelastustaan ansaita mitenkään, ei voi ostaa millään aneella

itseään vapaaksi. Pelastus on täysin lahjaa, Jumalan armoa.

Vielä mielenkiintoisempi on seuraava 4.Mooseksen kirjan 35

luvun jae:

Surmaajan on pysyttävä turvakaupungissa

ylipapin kuolemaan saakka, mutta ylipapin

kuoltua hän saa palata kotiinsa. 4.Moos.35:28.

Kuka on tämä ylipappi, jonka kuolema on näin merkittävä

asia kaikille turvakaupunkiin paenneille syntisyyden raskasta

taakkaa kantaville ihmisille? Hän on tietysti Jeesus. Hänen

kuolemansa vapauttaa ihmiset verikostajan – Sielunvihollisen

– kädestä. Ihmisen ei tarvitse enää pysyä turvakaupungissa

siinä mielessä, että hänen tarvitsisi noudattaa lakia. Hän on

vapaa. Hän elää nyt ylipapin kuoltua syyllisyydestä

vapaana ja palvelee tätä hengen vapaudessa, ei enää lain

orjuudessa!

Kuinka ihana ylipappi meillä onkaan! Kuinka merkittävä

hänen kuolemansa onkaan! Heprealaiskirje sanoo:

153

Meillä on suuri ylipappi, jonka haltuun on

uskottu Jumalan koko huone. Astukaamme sen

tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja

varmoina uskossamme, sydän vihmottuna

puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis

puhtaalla vedellä pestynä. Pysykäämme

horjumatta tunnustuksessa ja toivossa, sillä hän,

joka on antanut meille lupauksensa, on

luotettava. (Hepr.10:21-23)

154

Luku 67

Mikä on totuus?

Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten

tullut tähän maailmaan, että todistaisin totuuden

puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee

minua. "Mitä on totuus?" kysyi Pilatus.

Joh.18:37.

usi käännös siis kysyy ”mitä on totuus?”, mutta vanha

”mikä on totuus?” En tiedä, onko niissä suurtakaan eroa,

mutta tämä kysymys on tärkeä.

Totuus seisoi kärsivän Kristuksen hahmossa Pilatuksen

edessä. Me ymmärrämme, että totuus on jotakin syvempää

kuin jokin ajatus tai sanoiksi puettu lause. Me ymmärrämme,

että uskontunnustuksen tulisi olla jotakin syvempää kuin vain

ulkoa opittu litania. Minä haparoin aina sanoissa, kun kirkossa

luetaan uskontunnustus ja siinä kohtaa, jossa sanotaan ”ja on

sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita”, minä aina

pidän tauon ja sanon vain: ”on sieltä tuleva”. Jeesus tulee

minun ja monien muidenkin uskovien käsityksen mukaan

toisen kerran, kun hän tulee noutamaan seurakuntansa

ylösottoon. Hän ei tule silloin maan päälle asti, vaan vasta

Karitsan häiden jälkeen yhdessä seurakuntansa kanssa hän

tulee maan päälle ja perustaa tänne tuhatvuotisen valtakunnan.

Viimeinen tuomio taas toimeenpannaan jossakin muualla kuin

maan päällä, joten tuo uskontunnustuksen sanamuoto on

minusta vähän huono. Eihän tämä ole kovin tärkeä opillinen

seikka, mutta korostakoon sitä, että totuus ei ole jokin litania

sanoja. Apostoli Jaakob tuo minusta hyvällä tavalla

U

155

tasapainoa raamatun ilmoitukseen uskosta, kun hän tuo esille

tämän:

Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo

uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai

usko silloin voi pelastaa häntä? Jaak.2:14

Jaakob perää meiltä tässä terveen uskon mukaisia tekoja.

Uskon totuus Kristuksesta, joka on syntynyt maailmaan ja

tullut pelastamaan meidät, luomaan meidät uudeksi, tulee siis

esiin oikeissa teoissa ja elämän vaelluksessa – ei vain

sanoissa. Kyllä sanat ovat tärkeitä ja on tarkoitus, että totuus

tulee esiin sanoinakin. Siitähän Jumalakin aloitti: Alussa oli

Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. (Joh.1:1).

Ymmärrämme, että on olemassa maallisia ja taivaallisia kieliä

ja totuutta voidaan ilmaista näillä kielillä, puhuen

ymmärryksellä tai kielillä rukoillen, mutta totuus ei vielä sitä

kautta ole kokonainen ja täydellinen. Sanan tulee tulla lihaksi

– Kristukseksi. Meidän elämämme koko vaellus hänen

yhteydessään edustaa sitä totuutta Jumalasta ja Elämästä, jota

Kristukseksi kutsutaan. Kristus on Kaikkivaltias Luojamme,

Taivaallinen kuningas, mutta hän myös seisoi kärsimys-

hahmossa Pilatuksen edessä. Meidän tulisi eri tavoin ja

yksilöllisesti ilmentää kaikkea tätä, mikä kuuluu siihen

suureen kokonaisuuteen, jota totuudeksi kutsutaan ja jonka

synonyymiksi voimme ymmärtää sanan ”Kristus”.

Meidän elämämme elokuva on suuren Leikkaajan käsissä ja

hän luo lopullisen version. Hänellä on kyky ja valta leikata

pois siitä se, mikä ei kelpaa ja tuoda meidät eteensä puhtaina

ja tahrattomina, vailla mitään virhettä.

Herra, anna meille armo ymmärtää totuus kokonaisemmin ja

eheämmin eikä vain opillisena litaniana. Auta, että meistä

tulee totuuden pyhittämiä, niin että Kristus-totuus ilmestyy

meissä. Tee sinä meistä vajaista täydellisiä hänessä. Hän on

meidän suuri totuutemme, suuri päämäärämme ja hänelle

tahdomme olla kuuliaisia. Tule, Pyhä Henki, tuo Kristuksen

156

täydellinen siunaus meihin siinä ylösnousemuselämässä, jota

hän edustaa, ja auta, että voisimme sanoa Paavalin tavoin: Nyt

en enää elä minä, vaan Kristus elää minussa (Gal.2:20).

Aamen.

157

Luku 68

Hengen vapaus

sken puhuimme turvakaupungeista ja löysimme sieltä

vanhan liiton kirjoitusten pohjalta hengen vapauden

periaatteen. Haluan puhua vielä tästä hengen vapaudesta,

johon Kristus meitä haluaa johdattaa. Raamatusta

ymmärrämme, että Jumalan laki on hyvä, vanhurskas ja oikea

ja se edustaa sitä ihannetta, jota meidän tulisi toteuttaa. Jos

minä haluan painottaa hengen vapaudessa elämistä, niin se ei

merkitse sitä, että purkaisin Jumalan lain käskyjä – ei missään

tapauksessa. Jeesuskin vahvisti lain ja vieläpä veti sen niin

kireälle, ettei kukaan voisi sitä täyttää omassa voimassaan.

Laki oli kyllä hyvä, mutta ei kyennyt pelastamaan ihmistä,

vaan itse asiassa laista tuli kadottava laki, koska siitä tuli

”synnin voima”. Luetaan roomalaiskirjettä:

Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se

oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi

voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti

tänne oman Poikansa… Room.8:3.

Kun lukee Mooseksen kirjoja ja erilaisia sääntöjä ja

määräyksiä, jotka koskevat elämän eri tilanteita ja asioita,

tulee miettineeksi, riittävätkö ne elämän erilaisissa tilanteissa

välittämään meille Jumalan tahtoa. Onhan elämä usein niin

monimutkaista ja erilaiset elämäntilanteiden variaatiot niin

moninaisia, että kirjoitettu laki ei koskaan riittäisi

vastaukseksi kaikkiin ongelmiin. Niinpä jo Mooseksen aikana

oli tuomareita, jotka tulkitsivat lakia. Mutta Kristus toi meille

sanansa ja Pyhän Hengen oppaaksi elämän tielle. Meidän on

nyt tarkoitus soveltaa Jumalan sanaa elämäämme, mutta ei

enää kirjaimen orjuudessa vaan hengen vapaudessa. Oletko

Ä

158

huomannut, että raamattu on asettanut lain kirjaimen tilalle

Kristuksen kautta Jumalan tahdon? Nyt emme toteuta lain

määräyksiä, vaan pyrimme toteuttamaan Jumalan tahtoa.

Tämä Uuden Liiton kumouksellinen periaate tuodaan esiin

heprealaiskirjeessä:

Mutta sitten hän sanoo: "Tässä olen. Olen tullut

täyttämään sinun tahtosi." Hän siis kumoaa nuo

määräykset asettaakseen niiden tilalle Jumalan

tahdon. Hepr.10:9.

Niinpä Jumalan tahdon etsimisestä on tullut meille uskoville

jokapäiväinen tehtävä ja elämäntapa, kun vaellamme

rukoillen, lukien ja tutkistellen mielessämme Jumalan sanaa ja

pyrkien tulkitsemaan sitä oikein, etsien koko ajan Jumalan

tahdon tekemistä. Siis sitä, että tulemme tietoisiksi elämän eri

tilanteissa, mikä on Jumalan tahto, ja pyytäen sen

toteuttamiseen Pyhän Hengen voimaa. On ikävä, jos jäämme

vielä etsimään vanhurskautta lain kautta, kuten juutalaiset,

joista Paavali sanoi:

He eivät tiedä, mitä Jumalan vanhurskaus on, ja

yrittäessään pystyttää omaa vanhurskauttaan he

eivät ole alistuneet siihen vanhurskauteen, joka

tulee Jumalalta. Room.10:3.

Galatalaiskirjeessä myös sanotaan hyvin suoraan, että emme

enää saa elää lain alla. Paavali hyvin kiivaasti taisteli väärää

opetusta vastaan, mm. näin:

Tosin joukkoomme oli tullut eräitä valeveljiä

urkkimaan, millaista on se vapaus, jonka me

olemme Kristukselta Jeesukselta saaneet.

Heidän tarkoituksenaan oli saattaa meidät lain

orjuuteen. Mutta me emme hetkeksikään

antaneet heille periksi, jotta evankeliumin totuus

säilyisi teille puhtaana. Gal.2:4-5.

159

Luku 69

Tulevaisuutesi historia

aluan puhua muutaman sanan kirkkohistoriasta ja siitä,

kuinka menneisyyteen kääntymisestä voi tulla

eräänlainen elämän kivikehä. Luetaan Joosuan kirjaa:

Herran, koko maan valtiaan, liitonarkku kulkee

Jordanin yli teidän edellänne. Valitkaa nyt

Israelin heimoista kaksitoista miestä, yksi

kustakin heimosta. Niin pian kuin papit, jotka

kantavat Herran, koko maan valtiaan,

liitonarkkua, ovat astuneet Jordanin veteen, joki

lakkaa virtaamasta ja sen yläjuoksulta tulevat

vedet pysähtyvät paikoilleen kuin muuriksi.

Joos.3:11-13.

Tästä voi helposti saada sen käsityksen, että ne 12 miestä

Israelin kansan eri heimoista kantoivat liitonarkkua. Mutta

eivät he kantaneet arkkua, vaan sitä kantoivat leeviläiset papit,

ne jotka oli siihen tehtävään määrätty, eikä heidän

lukumääränsä kerrota – mutta todennäköisesti heitäkin oli 12.

Nämä toiset 12 miestä eri heimoista tulivat mukaan sitä

varten, että he ottaisivat sitten joen uomasta kiviä ja

kantaisivat ne joen länsirannalle muistomerkiksi. Näistä

kivistä sanotaan seuraavassa luvussa:

Kivet ovat merkkinä teidän keskuudessanne.

Kun lapsenne aikanaan kysyvät, mitä nuo kivet

merkitsevät, niin vastatkaa heille: 'Ne ovat

muistuttamassa siitä, että Jordanin vedet

H

160

väistyivät Herran liitonarkun tieltä. Kun arkku

meni Jordanin yli, jakautuivat Jordanin vedet.'

Näiden kivien tulee olla ikuisesti muisto-

merkkinä israelilaisille. Joos.4:6-7.

Nämä kivet pystytettiin paikalle, joka sai niiden mukaan

nimekseen Gilgal eli kivikehä. Joskus tällaisista muisto-

merkeistä voi tulla hengelliseen elämäämme kivikehiä. "Oi,

niitä Viipurin aikoja, millainen herätys silloin olikaan!" Tai

"Oi, niitä Yli-Vainion aikoja – kuinka ihanasti Jumalan henki

toimikaan silloin!" On varmaan hyvä ja oikein, että kerromme

lapsillemme niistä ajoista ja kokemuksistamme, mitä meillä

on ollut elämämme taipaleella. Mitä hyvää Jumala on tehnyt

meille ja minkälaisia mahtavia kokemuksia meillä on ollut.

Siitä voi olla hyötyä lapsillemme, kun he alkavat etsiä

Jumalaa ja kaivata sydämeen käyviä kokemuksia Herran

kanssa. Jokainen tarvitsee sellaisia Jumalan ilmestyksiä

elämäänsä, jolloin tietää, että sain kohdata Jumalani

yliluonnollisella tavalla. Ne lujittavat uskoa. Aikanaan niistä

tulee meille vain muisto, mutta se muisto voi rohkaista

menemään eteenpäin, kun ei tunnu miltään.

Toivottavasti ei uskon elämästämme kuitenkaan tule sellainen

arkeologinen kaivausprojekti, jonka keskeinen sisältö on

askartelu menneiden asioiden kanssa. Meidän tulisi löytää

tämän päivän elävä Jumala, joka kuljettaa kansaansa

eteenpäin. Tulisi kyetä nostamaan se liitonarkku rukouksen

olkapäälle ja kokemaan, että hänen läsnäolonsa on tässä

meidän keskellämme. Hänen voimansa on toimivana läsnä

nyt. Nyt me nostamme Jumalan valtaistuimen ja lähdemme

liikkeelle, menemme kohti Jordania. Se on: kohti tuota synnin

ja jumalattomuuden mutajokea, joka tänä päivänä tulvii yli

kaikkien äyräidensä. Onko meillä uskoa tähän? Onko meillä

uskallusta luotaa siihen, että Herra on kanssamme? Väistyykö

vesi? Kuivuuko tämä joki?

Moni on pettynyt ja kääntynyt takaisin ja lähtenyt

arkeologisille kaivauksille. On niin paljon helpompaa tutkia

161

jotakin kivikehää: "Tässä oli Efeson amfiteatteri, se on vielä

aika hyvässä kunnossa, tässä luolassa kerrotaan Jeesuksen

syntyneen, kumartakaa vähän, ettette lyö päätänne, täällä on

muutamia pylväitä vielä pystyssä Kapernaumin

synagogasta…"

Niin, matkailu avartaa. Vai avartaako? Voihan se avartaakin,

mutta myös ennen kaikkea hämärtää…- Entäs nämä teologiset

kaivaukset: "Luther ajatteli aikoinaan näin, helluntai-

herätyksen isät kokivat aikoinaan tällaisia asioita Azuza-

kadulla, sejase rovasti oli minun kummini…" - Se on kaikki

inhimillistä ja kuuluu elämään, siitä voi olla suurta hyötyäkin,

mutta onko sydämeesi tänä päivänä kirjoitettuna Jumalan

elävä sana, palaako sisimmässäsi se palava pensas, joka ei

sammu ikinä, Ilmestyksen Jumalan polttava kaipaus, joka ei

haikaile menneitä, vaan Jumalan todellisuus on sinulle: tässä

ja nyt!

Niin, Jumalan sana voi olla meille kertomusta historiallisista

tapahtumista ja seurakunnan vaiheet kirkkohistoriaa. Mutta

minä haluan lukea Jumalan sanaa niin kuin lukisin kuvausta

omasta tulevaisuudestani. Haluatko sinä kuulla omasta

tulevaisuudestasi? Jumalan sana julistaa sinusta näin – tämä

on Jesajan kirjan luvun 43 alusta:

Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä

olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.

Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun

kanssasi, kun virtojen poikki, ne eivät tempaa

sinua mukaansa, kun astut tulen lävitse, sinä et

pala eikä liekki sinua polta. Minä, Herra, olen

sinun Jumalasi. Minä, Israelin Pyhä, olen

sinun pelastajasi. Jes 43:1-3.

162

Luku 70

Ärsyttävä Jeremia

len huomannut, että Suomen kristillisessä kentässä

vaikuttaa kollektiivinen tajunta, joka torjuu epä-

miellyttäviä asioita pois silmistä. Papit eivät juuri saarnaa

Jesajasta tai Jeremiasta. Minua vastaan sen sijaan kävelee

lähes päivittäin tämä ärsyttävä tyyppi, jonka nimi on Jeremia.

Hän sanoo, että älä rukoile tämän kansan puolesta (Jer.7:16,

11:14, 14:11). Hän oikein tolkuttaa sitä.

Muutama päivä sitten luokseni käveli tämä toinen ärsyttävä

tyyppi, nimittäin Jesaja, joka rukoili "tässä olen, lähetä

minut" ja jolle Herra alkoi paukuttaa:

Mene ja sano tälle kansalle: kuulemalla kuulkaa

älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä

ymmärtäkö. Paaduta tämän kansan sydän...

(Jes.6:9-12)

Mutta vielä paremmaksi laittoi toisen Kuninkaiden kirjan

kirjoittaja, kun hän kertoi ensin pitkään siitä, miten Josia

uudisti jumalanpalveluksen, miten pääsiäistäkin vietettiin

pitkästä aikaa, miten kuningas palveli Herraa ehyellä

sydämellä, oli kaiken kaikkiaan herätyksen aika Israelissa,

mutta - Herra ei silti leppynyt! (2.Kun.23:26). Kansan

syntivelka oli niin suuri, että ei riittänyt, vaikka seurakunta eli

uudistuksessa. Koko kansaa koskeva tuomio oli

peruuttamaton.

O

163

Suomen kansa haluaisi torjua tämän tajunnastaan, kristitytkin.

On hyvä odottaa herätystä ja rukoilla sitä, mutta ei voida

kaikessa optimismissa torjua totuutta. On katsottava asiantilaa

silmiin. En sano, että on luovuttava toivosta ja vetäydyttävä

Elian lailla luolaan. On mentävä muurinaukkoon, kuten

Mooses. On lepytettävä Herraa, on tunnustettava tämän

kansan synnit, on rukoiltava. Se, joka näkee totuuden ja koko

totuuden kaikessa karmeudessaan, voi myös rukoilla hengessä

ja totuudessa. Jos rukoilija näkee todellisuuden ympärillään

oikeassa valossa, hän ei latele pinnallisia sanoja, voi olla että

hän purskahtaa itkuun. Silloin hän voi itkeä yhdessä Herran

kanssa tätä alennustilaa, missä Suomen kansa tänä päivänä

elää.

Voi olla, että saamme kokea sitä, mistä Jaakob kirjoitti:

Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää!

Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne

masennukseksi. Nöyrtykää Herran edessä, niin

hän on teidät korottava. Jaak.4:9-10.

Odotamme kuitenkin sitä parempaa aikaa, jolloin Herra

meidät korottaa ja tuo meille kauan kaivatun herätyksen ajan.

Vaikka Herran mielisuosio ei välttämättä olekaan tämän

kansan yllä, hänen voimallinen sovituksensa, hänen armonsa

ja rakkautensa, ikuinen huolenpitonsa ja mielisuosionsa on

vankkumattomasti sen osana, joka Herraa palvelee ja elää

häntä lähellä. Haluan rohkaista sinua kaiken tämän pahan

maailman keskellä odottamaan Herran hyvyyttä ja armoa.

Sinä voit olla vetämässä hänen huomiotaan ja hänen

rakkautensa lämpöä puoleesi, ja se tulee sinun kauttasi

myös sinun perheesi, työyhteisösi, sukusi ja seurakuntasi

osaksi.

164

Luku 71

Sitä kutsutaan ristiksi

aimoni valitti jokin aika sitten elämänsä ankeutta. Hän

on ollut viime aikoina sairas ja hänellä on ollut muitakin

murheita. Hän on ollut pettynyt Jumalaankin, kun tämä ei ole

vastannut rukouksiin odotetulla tavalla. Siinä hänen

valitustaan kuunnellessa Pyhä Henki toi mieleeni sanat:

"Raamattu kutsuu sitä ristiksi". Muutamaa päivää

myöhemmin hän sanoi minulle: "Valitin sille ja sille ystävälle

ja hän yritti parhaansa mukaan lohduttaa minua, mutta ei siitä

ollut apua. Mutta kun sinä sanoit, että 'raamattu kutsuu sitä

ristiksi', niin siitä oli apua - todellista apua siinä hetkessä."

Niin, risti - mikä Jumalan syvä salaisuus. Kunpa ymmär-

täisimme sen ja rakastaisimme ristiä, niin kuin eräässä

laulussa sanotaan: "Tahdon rakastaa ristiä vaan ja sen

voimasta voittaa mä saan". Niin usein pakenemme ristiä.

Haluaisimme, että se on vain Jeesuksen risti, sovituksen

paikka. Jumalan hieno rakastava ajatus ja sankariteko meidän

puolestamme. Haluamme täyden hyödyn siitä, ei osallistua

siihen.

Emme me ristiä kantamalla sovita maailman syntejä, kuten

Jeesus teki. Mutta Jeesus haluaa meidän kantavan hänen

ristiänsä, jotta tuntisimme hänet läheisesti. Hän meissä. Emme

me hänessä niinkään, vaan toistan: hän meissä.

Monet haluavat paeta ristiänsä. Jos he vähän kokevat

vastoinkäymisiä, niin valitusta ja ruikutusta riittää: että minun

täytyy tämä kestää, kyllä minulla on vaikeaa. Olen ollut

huomaavinani, että uskovissa on alkanut esiintyä itsesäälissä

V

165

rypemisen tautia. Voi minua, kuinka ankea lapsuus minulla

oli. Kuinka maailma on minua murjonut. Nyt minun täytyy

löytää parantaja ja parantua sisäisesti kaikesta. Jotkut sitten

tarjoavat tarjoamasta päästyäänkin ihmisille sisäistä ja

ulkoista parantumista, niin että kohta ihan terveetkin alkavat

tuntea itsensä sairaiksi ja hakeutua parannettaviksi.

Kokouksista ilmoitetaan, että ne ovat parantumiskokouksia.

Laupiaan samarialaisen majataloa tarvitaan kyllä. Mutta on

väärin ruveta liikaa hoivaamaan ihmisiä, jotka eivät tarvitse

mitään hoivaa. On väärin tehdä uskovista potilaita silloin, kun

heistä pitäisi tehdä sotilaita.

Jumalan oma tarvitsee urheutta, sitä suomalaista sisua, joka

auttaa häntä kestämään elämän koetuksissa ja antaa voimaa

kantaa oma ristinsä. Jos Kristuksen kärsimysten osallisuus

todella tulee meidän osaksemme, meidän tulisi olla kiitollisia,

sillä ei mikään tässä maailmassa edusta niin puhtaasti Jumalan

armoa. Mikään ei anna meille enemmän sitä rikkautta, jota

kutsutaan ”Kristuksen tuntemisen rikkaudeksi”.

166

Luku 72

Korvaan kuiskattua

aamatussa kerrotaan eräästä henkilöstä, joka sai sanan

Herralta. Hän oli silloin, kun sai tuon henkilökohtaisen

viestin, viettämässä ystävien ja sukulaisten kanssa surujuhlaa,

muistotilaisuutta hänelle läheisen vainajan muistoksi. Hän oli

pannut toivonsa ja luottamuksensa Jeesukseen, että tämä

parantaisi hänen veljensä ennen kuin tämän sairaus johtaisi

kuolemaan. Mutta hän oli joutunut syvästi pettymään

Jumalaan. Jeesukselle oli viety sana, mutta hän ei ollut tullut

ja nyt oli veljen kuolemasta jo monta päivää ja hän makasi

elottomana haudassaan.

Oletko sinä ollut samanlaisessa tilanteessa? Onko sinun

sydämessäsi katkeruutta Jumalalle? Pettymystä, joka

kohdistuu Jeesukseen? Kysymyksiä, miksi ja miksi? Ovatko

sinun toiveesi ja unelmasi kuopatut? Onko kaikki toivo

mennyttä ja elämä masentavaa laahustamista? Oletko

jatkuvasti sairas ja mitään parantumista ei ole tapahtunut,

vaikka on niin paljon rukoiltu?

Kun toivo jo alkoi hiipua tämän raamatun henkilön elämästä

kokonaan, ilmestyi hänen sisarensa paikalle. Hän näytti

jotenkin muuttuneelta, hänen kasvoiltaan loisti aivan

käsittämätöntä intoa. Hänenkin silmistään oli sammunut

elämän ilo veljen poismenon vuoksi, mutta nyt siskonkin

täytyi ihmetellä, kuinka kummassa hänen sisarensa nyt oli

niin tohkeissaan? Tulija kumartui sisarensa puoleen ja

kuiskasi tämän korvaan, niin että kukaan muu ei voinut

R

167

kuulla, mitä hän sanoi. Hänen sanansa on kirjoitettu

raamattuun ja ne kuuluvat näin:

Opettaja on täällä ja kutsuu sinua. Joh.11:28.

Oletko sinä tullut joskus yllätetyksi näin? Jumala on

yllätysten Jumala, hän on ilmestyksen Jumala. Kun hän tulee

sinun luoksesi ja kuiskaa sinun sydämesi korvaan jotakin,

mitä muut eivät kuule, hän taatusti tekee sinuun

lähtemättömän vaikutuksen. Elämä virkoaa. Sinun sisäinen

maailmasi herää eloon. Pyhä Henki sanoo nuo ihmeelliset

sanat: "Jeesus on täällä ja kutsuu sinua!"

Tämä kutsu tulee sinulle ensi kertaa silloin, kun sinua

kutsutaan sisälle elävään uskoon ja Jeesuksen Kristuksen

henkilökohtaiseen tuntemiseen. Betanian Maria oli kuitenkin

jo uskossa ja kokenut paljon Kristuksen kanssa. Hänen

sydämensä oli tälle kokonaan antautunut. Martta oli saanut

vähän pyyhkeitä aiemmin, mutta tällä kertaa hän oli se, joka

kohtasi Jeesuksen ensin ja vei sitten sanan Marialle. Nyt oli

Martan vuoro loistaa. Nyt oli hänen vuoronsa välittää

sisarelleen Jumalan tahtoa ja näyttää, ettei hänen ensi-

rakkautensa ollut yhtään laimeampaa laatua. Ei hän ollut

uskossaan jälkeen jäänyt, vaan eli lähellä Herraa.

Mikä mahtava viesti! Jokaisen ihmisen toiveuni: Jeesus on

täällä! Hän kutsuu sinua! Ja tätä kutsua ei kerrota kenelle

tahansa. Vaikka seurakunta on koolla, sitä ei kerrota koko

seurakunnalle. Se kerrotaan vain sinulle, kuiskaten ja

henkilökohtaisesti. Seurakuntalaiset ja uskon ystävät olivat

nähneet Marian, kuinka masentunut hän oli ja lamaantunut.

Kuinka surun ja murheen vallassa hän olikaan.

Mitä oikein tapahtui nyt? Maria nousi äkkiä? Mikä sille tuli?

Näin he kaikki ihmettelivät ja ajattelivat: mennään perässä ja

otetaan selvää, mihin hän noin juoksee - haudalleko hän

haluaa mennä? Miksi noin kiire, eihän Lasaruksen ruumis

168

sieltä minnekään karkaa? Mitä Martta oikein hänelle sanoi ja

miksei hän kertonut sitä meille kaikille?

Kun Jeesus tulee sinun elämääsi, hän tuo sinun sisimpääsi

uutta elämää, uutta intoa, taivaan tulta, hengellistä näkökykyä,

uskon vahvistusta - kaikenlaista vipinää. Enää ei kuljetakaan

pää riipuksissa, nyt juostaan. Jeesus on täällä, kylän laidalla

tai jossain lähistöllä ja minä juoksen tapaamaan häntä,

juoksen niin paljon kuin kintuista lähtee enkä hidasta, vaikka

hengästyn kuoliaaksi. Jeesus, Jeesus! Onko se totta, hän on

tullut! Ihanaa, ihanaa, nyt minä kysyn häneltä kaikki

kysymykseni, nyt minä saan selville kaiken, nyt minä saan

avun. Ensimmäiseksi kysyn, miksi hän ei tullut ajoissa...

Ensimmäiseksi, kun tapaan hänet, minä puran kaikki

sydämeni pettymykset hänelle ja purnaan. Minä en ymmärrä

hänen tapojaan toimia ja siksi minä vaadin selityksen. Mitä

varten kaikki tämä kärsimys, miksi kaikki tämä sairaus, miksi

kaikki tämä kuoleman sato? Miksi hän ei vastannut

rukoukseeni ja tullut ajoissa, kun vielä oli jotakin tehtävissä.

Nyt kaikki on liian myöhäistä... Miksi minun on pitänyt

kantaa tätä elämäni kuormaa, tätä taakkaa, tätä ristiä? En

käsitä, miten hän on voinut sallia niin paljon pahaa minun

elämääni...

Mutta hän on nyt täällä, hyvä niin, sillä kaikki selviää

varmasti. Nyt minä tiukkaan häneltä vastaukset kaikkiin

kysymyksiini, nyt minä en päästä häntä ennen kuin hän on

vastannut minulle.

Ehdittyään sinne, missä Jeesus oli, ja nähtyään

hänet Maria vaipui hänen jalkoihinsa ja sanoi:

"Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi

kuollut." Joh.11:32.

Kyllä hän sen kestää. Kyllä Jeesus kestää sinun purnaamisesi,

sinun tyytymättömyytesi, sinun epäuskosi. Sinun ei tarvitse

näytellä kilttiä kristittyä, joka vain hokee "rauhaa, kiitoskiitos,

169

hyvää kuuluu" - sinä voit olla elävä ihminen ja kysyä suoraan

kiperiä kysymyksiä. Sinun Herrasi ja Vapahtajasi Jeesus

Kristus, Elämän ja Kuoleman Herra, kyllä hän vastaa sinulle.

"Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan

kirkkauden?" (Joh.11:40) Ei hän lannistu sinun epäuskostasi,

ei hän lähde pois, hän kulkee suorin askelin sinun sydämesi

haudalle ja pyytää ottamaan kiven pois. Hän haluaa sinun

toimivan yhteistyössä. Hän haluaa, että sinä teet, mitä hän

pyytää, ja että itsekin pyrit ratkaisuihin ja toimit. Että sinä teet

Jumalan tahdon mukaisia tekoja ja raivaat pois niitä esteitä,

jotka estävät Jumalaa tekemästä ihmeitä. Hän odottaa sinulta

parannuksen mielenlaatua ja aitoa sydämen rukousta.

Katso, hän on tullut. Hän on tullut juuri sinua varten. Hän on

valinnut sinut ja sinä saat välittää hänen sanansa ja tekonsa

toisille. Hän haluaa käyttää sinua, että hänen kirkkautensa

voisi tulla julki maailmassa. Katso, Jeesus on täällä ja kutsuu

sinua!

Mikä ilon päivä, mikä onnen ilmestys! Jeesus on täällä!

Totisesti, hän asuu sydämessäni, hänen Pyhä Henkensä asuu

minun sisimmässäni ja hän puhuu minulle. Hän avaa korvani

kuulemaan ja antaa minulle sanoja puhuttavaksi. Nyt minä

iloitsen, nyt minä palvon Herraa. Nyt en enää purnaa, minun

sieluni on löytänyt rauhan. Minä jään hänen seuraansa ja hän

vastaa minun kaikkiin kysymyksiini. Koko elämäni ajan minä

palvelen Herraa, sillä hän tuli luokseni ja näytti, että hän on

Ylösnousemus ja Elämä. Hän herättää eloon, ei vain minun

veljeni, vaan ennen kaikkea minut itseni. Hän vahvistaa

minun uskoni ja minä saan luottaa häneen horjumatta. Hän on

minun sydämeni kallio, nyt ja aina, elämässä ja kuolemassa,

sairaudessa ja surussa, menestyksessä ja tappiossa, hän on

minun sydämeni kallio, minun pelastukseni. Minä kuulun

hänelle kokonaan ja hän antaa minulle ihanan osan luonansa

kirkkaudessa.

Koko ajan sielussani soi: "Jeesus on täällä". Hän kutsuu

minua nimeltä. Hän on ottanut minut omakseen. Hän on

170

kaikkeni. Kaikki minun lähteeni ovat hänessä. Hänen äänensä

soi minun sydämessäni ja minä "tartun häneen kiinni, en

päästä..." (Laul.l:3:4) Minun elämäni kuuluu Hänelle, vain

Hänelle ja kokonaan Hänelle.

Aamen.