Upload
ona
View
34
Download
3
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Uusia näkökulmia johtamiseen ja strategiatyöhön – Haamujohtamisesta tarinaindeksiin. Tommi Auvinen (KTT, MTI), yliopistonopettaja & Pasi Sajasalo (KTT), dosentti, yliassistentti Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE). Esityksen rakenne ja sisältö. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Uusia näkökulmia johtamiseen ja strategiatyöhön –
Haamujohtamisesta tarinaindeksiin
Tommi Auvinen (KTT, MTI), yliopistonopettaja&
Pasi Sajasalo (KTT), dosentti, yliassistenttiJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)
Esityksen rakenne ja sisältö
Nostamme esiin uusia näkökulmia johtajuuteen ja strategia-ajatteluun– Kielellinen (narratiivinen) näkökulma: miksi? Milloin? Kenelle?
Miten?Orientaatio– Esittäytymiset– Keskustelua johtajuudesta
Lyhyt katsaus johtamisteorioihin– historia, nykyisyys ja tulevaisuus– Johtajuus suhteissa– haamujohtajuus
Lyhyt katsaus strategia-ajatteluun– Rationaalinen ja formaali top-down prosessi narratiivisuuden haastamana– Tieteellisen ja käytännön näkökulman yhdistäminen: tarinaindeksi
Loppuyhteenveto / keskustelua
EsittäytyminenTommi Pekka Auvinen (s. 1976 Jyväskylässä)– KTT; MTI, yliopistonopettaja– Työhistoriasta: UPM, yrittäjä, konsultointia– Opetuksen painopistealueet: HRM, organisoituminen ja
johtajuus, kandiseminaarit ja tutkimusmetodologia– Tutkimus: Diskursiivinen johtajuus ja valta, narratiivisuus ja
poikkitieteellisyys, sense making (johtajuus, organisaatiot, johdon laskentatoimi), rationaalisuus
EsittäytyminenPasi Sajasalo (s. 1969 Jyväskylässä)– KTT, dosentti, yliassistentti– Työhistoriasta: myyntityötä, opetusta, oma yritys,
konsultointia– Opetuksen painopiste-alueet: kansainvälinen liiketoiminta,
strategia, konsultointi– Tutkimuksen painopiste-alueet: kansainvälistyminen ja
strategiatutkimus (metsäteollisuus, media-ala), verkostotutkimus (koneenrakennus), managerial cognition, business intelligence
Johtajuutta on ollut yhtä kauan kuin inhimillistä toimintaa
Varhaisimmat johtajan symbolit kaksoisvirran maastaN. 300 ekr Hippokrates ja 50 jkr: Galenus: morfologiat (piirreteoria)Teollinen vallankumous 1700-l lopulta: organisaatiot kasvoivat, yhteiskunta muuttui, tarve ammattimaiselle johtajuudella (aluksi sosiaalisia kokeiluja yms.)– Johtajuus kuitenkin vanhempi ilmiö (esim. sepän paja)
1920-luvulla: hiekkalaatikkoleikit; nokkimisjärjestysPitkään (usein yhä?) piirreteoriat vahvassa asemassaTyyliteoriat 1960-70Tilanneteoriat 1970-80Kulttuuri 1980 – – Johtajuuden symboliikka– Diskursiiviset näkökulmat
Mistä ollaan tultu – ja mihin?
A) Autoritaarisuudesta ja käskyttämisestä (yksilökeskeinen; valta johtajan omaisuutena) B) vuorovaikutteiseen vaikuttamiseen (johtajuus suhteissa; verkostot)
A) Klassinen/moderni ajattelu (yksilökeskeinen)• Piirreteoriat• Tyyliteoriat• Tilanneteoriat
B) Johtajuus suhteena/sosiaalisesti rakentuneena• Kulttuurinäkökulma• Johtajuus suhteissa
• Diskursiivinen / narratiivinen
Management
Leadership
Viimeaikaisia näkökulmia johtajuuteen: diskursiivisuus ja
narratiivisuusMitä tarkoittaa diskursiivisuus?– Diskurssi (discourse; discours; discursus) puhuttu ja kirjoitettu
kommunikaatio– Sosiaaliseen toimintaan liittyvä yhtenäinen kielenkäyttö (esim.
Foucault: aikakauden kielellinen ymmärrys todellisuudesta)Rationaalisen ja objektiivisen tiedon, tieteen ja johtajuuden kritiikki; nykymaailmassa huomattu mahdottomaksi– Taustalla 1960-luvulla filosofian alalla käynnistynyt kielellinen
käänne– Keskeinen filosofia: (Berger & Luckman 1967) sosiaalinen
konstruktionismi – ”Kulttuuriparadigman” nousu 1980-luvulla liiketaloustieteissä
Kielellisen käänteen vaikutus johtamistutkimukselle
Narratiivisuus yritysten taloustieteen yhteydessä tarkoittaa johtamisen ja organisaatioiden tarkastelua kielenkäytön (erityisesti kertomusten näkökulmasta) ja vuorovaikutuksen ilmiöinäNarratiivisuuden ontologian näkökulma:– ”me kaikki – johtajat mukaan lukien – elämme,
monimutkaisessa tarinoiden verkostossa, johon olemme kietoutuneet niin ajattelussamme kuin toiminnassamme” (Boje 1991; 1995; 2008)
Narratiivisen johtajuuden käytännön näkökulma:– ”what really counts is that I’m Irish and I knows how to tell
stories” Jack Welch, CEO, GE
Homo economicus homo narrans
HaamujohtajuusVäitöskirjan eräs ”löydös”Johtajuus > johtajahenkilöAineisto:– Kohdeorganisaatio suuri suomalainen huipputeknologiaorg.– Pitkittäisaineisto; (uusi) johtaja ja 4 alaista haastateltu (2-4 krt)
Haamujohtajan muodot ja vaiheet:1. Ennen johtajan virallista saapumista disk. hahmona2. Johtajan ensimmäinen vuorovaikutus alaistensa kanssa;
johtajan viesti jo värittyy aiemman disk. hahmon kautta3. Johtaja muuttaa mieltään; alaiset mieltävät johtajan sellaisena
kuin tämä oli aiemmin ei reaaliaikaista ”minää”4. Epävirallinen johtaja nousee (organisatorinen vastustus)5. Johtaja lähtenyt pois organisaatiosta, hänen haamunsa pysyy
organisaatiossaLöydökset avaavat johtajuuden rakentumisen prosesseja ja ilmenemistä diskursiivisessa organisaatiotodellisuudessa
Strategia-ajattelun kehitys
Strategia tieteenalanaPitkä historia – 500 eKr...– Johdannainen sotatieteistä– Soveltava tieteenala– Poiminut ”rusinoita lukuisista pullista”– Lukuisia koulukuntia erilaisin näkökulmin ja
painotuksin
Strategia-ajattelun kehitys: perinteiden painolasti
Normatiivinen Deskriptiivinen
Strategiakonsepti Asema, suunnitelma, juoni
Toimintamalli, perspektiivi
Strategiaideaali Toteutuu aiottuna EsiinnousevaStrategiaprosessi Analyyttinen Intuitiivinen
Strategi Johtaja: top-down Toimijat: bottom-up
Käyttäytymis-oletus Rationaalisuus Rajallinen rationaalisuus, epärationaalisuus
Tarkasteluote Opastava ProblematisointiMaailmankuva Kapea Holistinen
Strategia käytäntönä
Strategia käytäntönä (strategy as practice) lähestyy strategiaa ihmisten toimintana/ luomuksena– Pyrkii karistamaan gloorian ja mystiikan strategian
ympäriltä– Strategia ei ole organisaation omaisuutta – syntyy
ja on olemassa vain ihmisten toiminnan tuloksena– Käytäntö, käytänteet, käytännön toimijat keskeisinä
vaikuttajina strategian luomisessaMuutoksen ja pysyvyyden suhteen tarkastelu
Strategia tarinana
Keskeiset ajatukset– Strategian luomisessa keskeistä tulevaisuuteen
suuntautuvan kehitystarinan luominen kielellä keskeinen rooli
– Tarina näyttelee merkittävä osaa niin itse strategian luonnissa kuin sen toteutuksessakin• Merkityksenanto (sense-giving) ja luominen
(sense-making) toiminnalle ja sen tavoitteille• Vaikuttaminen ja vakuuttaminen tarinan keinoin
– Abstraktin konkretisoiminen
Tarinaindeksi – miksi ja milloin?
Tarinaindeksi on organisaation johdon resurssi ja työkalu strategisten muutoshankkeiden johtamiseen– Fysiikassa läpinäkyvä aine (kuten ilma ja vesi) tehdään näkyväksi
värjäämällä– Organisaatioissa valta (ja toiminta) on näkymätöntä kunnes se
toteutuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tehdään näkyväksi puheessa.
– Tarinaindeksi tekee organisaatioiden liikkeen, tavoitteet ja vastustuksen (rationaliteetit) näkyväksi ja havainnoitavaksi.
– Tämä mahdollistaa ymmärryksen siitä, mikä on ihmisille todellista ja tärkeää; ja edelleen havainnoitavaksi ja siten hallittavaksi sen, mikä on organisaation toimijoiden dynamiikan takana.
Tarinaindeksin käytettävyys ja hyödyt
Tarinaindeksi antaa tietoa strategian implementoinnin ja organisaatiokulttuurin sen hetkisestä tilastaErityisesti painotus on strategian ymmärryksessä ja tulkinnassa henkilöstön keskuudessaTiedon avulla voidaan strategian eteenpäinvientiä ohjata, sopeuttaa ja muovata tilanteen mukaiseksi, sekä parantaa organisaatiokulttuuria
Pohdittavaksi...
Strategian rakentaminen yliopistossa:– Top down vai bottom up?– Opiskelija asiakkaana:
• Yhdessä menestyminen• Millaista strategisesti merkityksellistä
informaatiota rakentuu opiskelijan ja työelämän rajapinnassa
• Miten välittyy (vai välittyykö?) yliopiston opetusstrategiaan?
Kiitos mielenkiinnosta!