V A I H T O E H T OEU

:LLE2/2006

-sivu 3

Kansalaisliikekaatoi työlaki-uudistuksenRanskassa

SuomalaisetEU:nperustuslakiavastaan

-sivu 4 -sivu 6 -sivu 8

EU:nmilitarisointija Suomi

Älkää pelailkodemokratialla!

EU:n perustuslakion hylättävä!

Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen Matti Vanhasen ja Eero Heinäluomanhallituksen esityksen EU:n perustuslain ratifioimiseksi. Tavoitteena on senhyväksyminen eduskunnassa ilman perustuslain säätämisjärjestystä jailman kansanäänestystä.

Tässä lehdessä kerrotaan gallup-tutkimuksesta, jonka mukaan vain 22prosenttia suomalaista halua EU:n perustuslain ratifiointia ja 48 prosent-tia on sitä vastaan.

Tässä lehdessä kerrotaan myös kuinka Kansanäänestystoimikunta jamuut kansalaisjärjestöt keräsivät 50 000 allekirjoitusta adressiin, jolla

vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä EU:n perustuslaista ja luovut-tivat sen eduskuntaryhmille ennen EU:n perustuslakia koskevaa selonteko-keskustelua eduskunnassa.

Kansalaisjärjestöt tulevat järjestämään heinäkuun alussa alkavan Suo-men EU-puheenjohtajakauden aikana lukuisia tapahtumia, joissa käsitel-lään EU-politiikkaa. Suuri mielenositus järjestetään syyskuun 9. päivänäHelsingissä. Vaihtoehto EU:lle liike on mukana näiden tapahtumien järjes-tämisessä.

VE

IKK

O K

OIV

US

ALO

2 Vaihtoehto EU:lle 2/2006

Kulttuuripolitiikan ollakseenyhtään merkittävää tämän päi-vän Suomessa, Euroopassa jakoko maailmassa, täytyy aset-taa päätavoitteekseen yhteis-kunta, joka edistää inhimillis-tä tyydytystä. Yksi inhimilli-sen kehityksen päätavoitteitaon yksilön sosiaalisten ja kult-tuuristen tarpeiden täyttämi-nen. Työtä ja toimeentuloa onperusteltua vaatia, mutta kult-tuuripolitiikan vaatiminen sa-manarvoiseen pöytään talous-ja puolustuspolitiikan kanssa,on myös oikeutettua.

Kulttuuri itsessään tuleenähdä laajimmassa merkityk-sessään hengellisten, aineel-listen, älyllisten ja tunnepoh-jaisten ominaispiirteiden mo-nimutkaisena kokonaisuute-na, jotka ovat tunnusomaisiayhteiskunnalle tai yhteiskun-taryhmälle. Kulttuuri ei ole vaintaidetta, humanismia tai tie-teen saavutuksia. Kulttuurinsyvempään merkitykseen kuu-luvat myös erilaiset ”alakult-tuurit”, elämänmuodot, ihmi-sen perusoikeudet, arvojärjes-telmät, perinteet ja uskomuk-set. Inhimillinen tyydytys ei oleeliitin luksusoikeus, jota voi-daan ostaa rahalla, vaan senon jokaisen ihmisen perusoi-keus, johon liitty paljon sellai-sia tekijöitä joita rahalla ei voiostaa. Ajatus yhteisistä asiois-ta ja niistä yhdessä päättämi-sestä voi toteutua demokraat-tisesti vain, jos kansalaisetkokevat olevansa merkittäviätekijöitä ensin omassa elämäs-sään ja sitä kautta ympäris-tössään ja yhteiskunnassa.Panostamalla kulttuuripolitiik-kaan voimme edesauttaa to-dellisen kansalaisyhteiskun-nan syntymistä.

Kun Suomi liittyi EuroopanUnioniin vietiin iso osa kansal-lisesta päätöksenteosta koti-kaupungeista Brysseliin. Kunpäätöksenteko viedään poiskotinurkilta alkaa se tuntuakaukaiselta ja vieraalta. Tie-donhalun- ja toiminnan teat-terin isä Bertolt Brecht onkirjoittanut vapaudesta toimiaoman elämänsä muuttamisek-si ja parantamiseksi. Brechtinmielestä vapaus elämäntilan-teensa parantamiseen on al-keellisin kaikista ihmisen va-pauksista. Kulttuurin kehitty-minen riippuu Brechtin mie-lestä vapaudesta oman elämäntilanteen parantamiseen (1950–An den Kongress für Kultu-relle Freiheit). Jos me emmepysty yhteiskunnassa vaikut-tamaan epädemokraattisiinrakenneuudistuksiin, jotkavievät kansalaisten kuulemi-sen ja osallistumisen oman elä-mä muuttamiseen aina vaankauemmaksi ja hankalam-maksi, niin vaihtoehtoinen ir-tautuminen vallitsevasta sys-teemistä tuntuu viisaalta.

Suomen eduskunta ja Van-hasen hallitus on suhtautu-nut EU:n perustuslakiasiassavaadittuun kansanäänestyk-seen käsittämättömän lyhyt-

Kulttuuripolitiikka hakeeuudistusta todellisesta

kansalaisyhteiskunnastaTuleva kesä ja syksy ovat toimintamme kannalta tärkei-tä, kun Suomen EU:n puheenjohtajakaudella järjeste-tään monia kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia,

niistä tietoa toisaalla tässä lehdessä.Koko EU:n alueella kansalaisten kritiikki EU:ta vastaan on

kasvanut. Tänään 55,5 % ranskalaisista vastustavat EU:nperustuslakia 54,5 %, vuosi sitten pidetyssä kansanäänes-tyksessä ja peräti 65 % hollantilaisista sanoisivat nyt EI (vuosisitten 61,5 %).

Hollannin hallitus on toimittanut (19.5.) kirjeen parlamen-tille, koskien EU:n tulevaisuutta pohjautuen kansan mielipi-teille ja asiantuntijoiden lausumille. Suoritetun mielipidemit-tauksen mukaan 65 % hollantilaisista on sitä mieltä, ettäEU:n perustuslakiluonnos vaatii uudistusta, ja vaikka sopi-mukseen tehtäisiin korjauksia vastustaisi sitä kuitenkin yli50 %. Kirjeessä todetaan, ettei nykyinen hallitus tuo EU:nperustuslakiluonnosta ratifioitavaksi toista kertaa.

Hollanti suhtautuu myös hyvin kielteisesti EU:n laajentu-miseen.

Viime vuosina EU on vähintään kaksi kertaa vuodessakriisissä. Aina kun puheenjohtajakausi päättyy pulpahtaaongelmallisia asioita esille. Toukokuun viimeisenä viikonlop-puna Itävallassa EU:n ulkoministereiden kokous kamppailiEU:n laajentumisen ja EU:n perustuslakiluonnoksen kanssa.

Nyt ollaan kansalaisille myymässä EU:n perustuslakiauudella nimellä. Pystyykö EU:n eliitti taas kerran hämäämäänkansalaisiaan? Se nähdään aikaisintaan Saksan puheenjoh-tajakauden päätyttyä ensi vuoden kesäkuussa, jolloin Rans-kalla ja Hollannilla onollut vaalit. Nyt kunEU:n jäsenmaat ovateripuraisia perustus-lain tulevaisuudestavoisi Suomi näyttää ole-vansa ”hyvä oppilas”eikä ratifioisi sopimus-ta. Ovathan ulkominis-teritkin jo sopineet, ettämuutokset uudistet-tuun EU-sopimukseensovittaisiin ennen vuot-ta 2009.

Lopuksi kiitän VEU:nhallitusta antamastaluottamuksesta valitse-malla minut uudeksipuheenjohtajaksi. Tar-vitsemme teidän kaik-kien työpanosta, jottasaamme onnistuneentoimintavuoden.

Lea LaunokariVEU:n puheenjohtaja

Suomen EU-puheenjohtajuus haastemyös kansalaisliikkeille

Me Taiteilijat rauhan puoles-ta PAND emme voi hyväksyämenettelytapaa, jolla Suomeneduskunta on ratifioimassakaikissa EU:n jäsenmaissakäsittelyssä olevan uuden Eu-roopan perustuslaillisen so-pimuksen. Olemme sitä miel-tä, että äänestettäessä Suo-men liittymisestä EuroopanUnioniin emme hyväksyneetEU-jäsenyyden lisäksi Suo-melle uutta perustuslakia. Mevaadimme kansanäänestys-tä EU:n perustuslaista.

On huolestuttavaa, ettäkansalaisten mielipiteidenkuuleminen nähdään polee-misena ja tarpeettomana. Ha-luamme edistää kansalaisten

Suomen hallituksenpääministeri Matti Vanhaselle

näköisellä tavalla. Kansanää-nestyksen vaatimus on am-muttu alas vedoten kansantyhmyyteen – ”eivät ranskalai-setkaan äänestännet perustu-laista, vaan popularisoivat senhetken poltiikkaa”. Aikovatkokansanedustajat uudistaamandaattinsa perustamallapäätöksentekokulttuurinsakansan halveksuntaan sen si-jaan, että kannustaisivat kan-salaisyhteikuntaa ottamaanvastuuta?

Pand Taiteilijat rauhan puo-lesta ry:n vuosikokous Helsin-gissä 23.5. päätyi ottamaanvoimakkasti kantaa ihmisenyhteiskunnallisen osallistumi-sen puolesta. PAND järjestääitse kansanäänestyksen EU:nperustuslaista jos Suomen val-tio ei sitä järjestä. Kansanää-nestys tapahtuu järjestön yl-läpitämässä tilassa Ideologisentaiteen näyttämöllä, Pursimie-henkatu 21:ssä. Asia eteneeVanhasen hallituksen liikkei-tä seuraten. Lisäksi vuosiko-kous on vedonnut maan halli-tukseen, että se luopuisi suun-nitellusta hallituksen esityk-sestä koskien EU:n perustus-lakia ja järjestäisi kansanää-nestyksen asiasta.

osallistumisen kulttuuria. Us-komme, että kansalaisten hy-vinvointiin suorasti liittyy tun-ne yksilön mahdollisuuksistavaikuttaa omaan elämäänsä,lähipiiriinsä ja yhteiskuntaan.

Vaadimme, että Suomeneduskunta ja hallitus muut-taa päätöksenteon kulttuuri-ansa lähemmäksi demokraat-tisen kansalaisyhteiskunnanvaatimuksia. Kansalaistenosallistumisen tulee lävistääkaikki päätöksenteko.

Vetoamme pääministeriMatti Vanhaseen, että Suomeneduskunta ja hallitus ei ää-nestä EU:n perustuslaillisestasopimuksesta, vaan että asiajätetään käsittelemättä siksi,

että tullakseen voimaan uusiperustuslaki tulee olla yksi-mielisesti hyväksytty kaikis-sa sen jäsenmaissa. Kutentiedämme Ranska ja Hollantieivät ole ratifioineet esitettyäperustuslakia, joten esitettyperustuslaki ei voi nykyisenmuotoisena tulla voimaan.Jos perustuslaista halutaanäänestää, niin koko suoma-laisen kansalaisyhteiskun-nan tulee voida osallistuaoman perustuslakinsa voi-maantuloa koskevaan äänes-tykseen.

PAND Taiteilijat rauhanpuolesta ry: vuosikokous23.5.2006

Kirjoittaja on Juha-Pekka Väisänen PAND-rauhanaktivisti, kuvataiteilija.

PÄÄKIRJOITUS

TOIVO KOIVISTO

Vaihtoehto EU:lle 2/2006 3

Viime tammikuussa Ranskanhallitus aloitti hyökkäyksennuorisoa vastaan aikoen ajaaläpi työllisyyteen liittyvän lain,CPE:n. Tämän lainkohdanmukaan alle 26-vuotiaat nuo-ret olisi voitu milloin hyvänsäirtisanoa ilman erityistä syytäkahden vuoden koeajan aika-na. Julkilausuttu tavoite olialentaa työttömyysastetta, jokanuorison kohdalla Ranskassaon yli 20 prosentin.

Lainkohta kaatui valtavatmittasuhteet saaneen joukko-liikkeen tuloksena. Kyse eikuitenkaan ollut vain Rans-kan politiikan omituisuuksis-ta, vaan taustalla häämöttävätEU:n vuonna 2000 päättämänLissabonin strategian äärivii-vat.

EU:sta maailmankilpailukykyisin

talousalueLissabonin strategiassa esite-tään, että vallitsevat maailman-talouden kehityssuunnat vaa-tivat ”Euroopan talouden jayhteiskunnan perinpohjaistamuutosta.” Kun strategian ta-voite on tehdä EU:sta maail-man kilpailukykyisin talous-alue vuoteen 2010 mennessä,tarvitsee vain yhdistää pisteetnähdäkseen, että tavoitteeseenpyrittiin – ja pyritään jatkossa-kin - CPE:n kaltaisella työeh-tojen huonontamisella. Eikävain Ranskassa.

Ammattiliittojakosiskellaan mukaan

On selvää, että eurooppalai-nen suurpääoma ei kykeneomin voimin kampeamaannäitä muutoksia lävitse. Siksise tarvitsee hankkeelleen ta-kuumiehen.

Niinpä puheella ”välttämät-tömyydestä” ja ”maailmanmuuttumisesta” pyritäänkinvakuuttelemaan ay-liikeelle,että sen on parempi tulla mu-kaan yhteiseen projektiin, kos-

Ranskan työlaki-mielenosoituksetja Lissabonin strategia

ka muutoin loputkin työpai-kat karkaavat. Tämän vuoksistrategiassa puhutaan ”sosi-aalisista kumppaneista”, joi-den panos on tärkeä ”ei aino-astaan työelämän radikaalinmuuttumisen vuoksi, vaanmyös siksi, että varmistettai-siin yhteisymmärrys niistä te-kijöistä, joita dynaaminen ta-lous vaatii toimiakseen.”

Ay-liike ei kuitenkaan oleainoa tällainen ”sosiaalinenkumppani”. Paljon merkittä-vämpi tekijä EU-politiikansuuntaviivojen piirtämisessäon Euroopan työnantajien yh-teistyöjärjestö UNICE, joka is-

kulauseensa mukaan on ”lii-ke-elämän ääni Euroopassa”.Tämä ääni kuuluu virallisessaEuroopassa paljon voimak-kaampana kuin ay-liikkeen jakansalaisjärjestöjen, sillä EUon eurooppalaisen pääomanikioma projekti.

Lissabonin strategiavastatuulessa

Mutta EU-herrojen juna ei ete-ne toivotussa aikataulussa.Loppuvuodesta 2004 julkais-tiin strategiaa koskeva väliar-viointi, ja komissio joutuimyöntämään, että itse asiassavain harvat strategiassa asete-

Suomen puoli vuotta kestäväEU-puheenjohtajuuskausialkaa heinäkuun alussa, jonaaikana järjestetään useitasuuria tapahtumia, joihinosallistuu EU-maiden ja myösmuiden maiden johtajia. 6.-7. heinäkuuta kokoontuvatEU:n työ-, terveys-, ja sosiaa-liministerit Helsingissä ja 10.-11.7. EU:n kilpailuministeritJyväskylässä, jonne on suun-nitteilla VEU:n ja muiden jär-jestöjen aktiivien toimestavastatapahtumia. Myös Tu-russa 15.-16.7 kokoontuvienEU:n ympäristöministerientapaamisen yhteyteen onsuunnitteilla vastatapahtu-mia.

EU:n valtiovarainministe-

Suomen EU:npuheenjohtajakaudella tapahtuu

rien kokous on 8.-9.9. Helsin-gissä kuten myös 10.-11.9. pi-dettävä ASEM- huippukoko-us.

Kansalaisjärjestötapahtu-mat Helsingissä keskittyvät 4.-13.9 väliselle ajalle, jolloin jär-jestään useita tapahtumia erijärjestöjen toimesta.

VEU järjestää 10. Euroopantulevaisuuskonferenssin Hel-singissä Hakaniemessä Raken-nusliiton kokoustiloissa 8.-9.9. Konferenssiin on kutsuttupohjoismaisia europarlamen-taarikkoja ja EU-kriittisten liik-keiden edustajia. Tulonsa ovatvarmistaneet Esko Seppänenja Norjan Nei til EU:sta kan-sanedustaja Ågot Walle. Lisä-tietoja VEU:n kotisivuilta

www.veu.fi .TEAM järjestää myös kan-

sainvälisen tapaamisen Hel-singissä.

Helsinki 2006-verkosto jär-jestää 9.9. suuren mielenosoi-tustapahtuman, josta saa li-sätietoja internetsivultawww.helsinki2006.net .

EU:n epävirallinen huippu-kokous pidetään 20.10. Lah-dessa, jonne on eri kansalais-järjestöjen toimesta suunnit-teilla myös vastatapahtumia.

27.-28.11 EU:n Barcelonanseurantakokous, johon osal-listuvat EU:n ulkoministeritkokoontuu Tampereella, jon-ne niin ikään valmistellaankansalaisjärjestöjen toimestatoimintaa.

Vaihtoehto EU:lle-lehtiJulkaisija: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ryPäätoimittaja: Lea LaunokariOsoite: Mäkelänkatu 62 C (kulku A-portaan kautta),00520 HelsinkiPuh. (09) 682 3422, fax. (09) 682 3544Sähköposti: veu@co.inet.fi, internet: www.veu.fiPankki: Sampo 800015-926663Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino OY

Nuoret ja ay-liike kaatoivat yhdessä huonon työlakiesityksen Ranskassa.

tut tavoitteet toteutunevat vuo-teen 2010 mennessä, niin kuinalkuperäinen tavoite oli. Halli-tukset ovat arkailleet kansanreaktioita liian jyrkkiin huo-nonnuksiin.

Väliarvion johdosta kullekinjäsenmaalle määrättiin tehtä-väksi oma kansallinen uudis-tusohjelma. Ranskan kohdal-la komission vuosiraportti2005 suositti, että maan halli-tus lisäisi ”taloudellisia kan-nustimia työhön palaamisek-si”, ”aktiivista työmarkkinapo-litiikkaa tulonsiirtojen suh-teen” ja ”työnhakijoiden suu-rempaa tukemista ja heidänhenkilökohtaisen vastuunsapainottamista.”

Näiden suositusten tulok-sia saatiin sitten maistella al-kuvuodesta 2006. Mielenosoi-tusliikkeestä huolimatta halli-tus sai monia uudistuksia läpi,sillä paljon huomiota herättä-nyt CPE oli vain osa lakikoko-naisuudesta, jolla työehtojahuononnettiin.

Suomenuudistusohjelma

Komissio arvioi Suomen teke-män kansallisen uudistusoh-jelman viime tammikuun lo-pussa. Suomen ohjelmassa onkolme keskipitkän aikavälinhaastetta: julkisen talouden

kestävyys, kilpailukyvyn jatuottavuuden parantaminensekä työmarkkinoiden toimin-nan parantaminen.

Suomeksi sanottuna tämätarkoittaa työehtojen huonon-tamista ja työmarkkinoiden”joustavuuden” lisäämistä.

Tämä ei kuitenkaan riitäkomissiolle, joka lisäksi kan-nustaa Suomea ”panostamaanentistä enemmän kilpailun li-säämiseen palvelumarkkinoil-la ja tekemään uusia aloitteitaiäkkäämpien työntekijöidentyöllisyyden parantamiseksi.”

CPE-mielenosoitukset sai-vat paljon julkisuutta myösSuomessa, mutta havaitsemat-ta jäi, että samat prosessit ovatkäynnissä meilläkin. Täälläniille vain ei haluta tehdä mi-tään. SAK:n Lauri Ihalainenkommentoikin, että Suomes-sa ei tarvita Ranskan mallinmukaista ”katudemokratiaa”,kun meillä on niin vahva neu-vottelukulttuuri.

Tämä neuvottelukulttuurinäkyisikin olevan juuri sitä”sosiaalista kumppanuutta”,mitä Lissabonin strategia ay-liikkeestä hakee: ”että varmis-tettaisiin yhteisymmärrys niis-tä tekijöistä, joita dynaaminentalous vaatii toimiakseen.”

Joonas Laine

4 Vaihtoehto EU:lle 2/2006

Europarlamentaarikko EskoSeppänen on teettänyt gallup-tutkimuksen suomalaistensuhtautumisesta parhaillaaneduskunnan käsittelyssä ole-vaan EU:n perustuslain ratifi-ointiin sekä suhteutumistaEU:n perustuslakiin yleensä.

Mielipiteitä selvitettiin kah-della kysymyksenasettelulla.Ensimmäinen kysymys kuu-lui: ”Ranskassa ja Hollannissajärjestettiin viime vuonna kan-sanäänestykset EU:n perus-tuslaista. Molemmissa maissaenemmistö äänestäjistä torjuiEU:n perustuslakisopimuk-sen, minkä takia sen hyväksy-misprosessi keskeytyi. MitenSuomen eduskunnan pitäisimenetellä; pitäisikö eduskun-nan siitä huolimatta ratifioidaeli hyväksyä mainittu perus-tuslaki vai ei?”

Tähän kysymykseen 48 pro-senttia vastaajista oli sitä miel-tä, että eduskunnan ei pidäratifioida EU:n perustuslakia.Vain 22 prosenttia haluasi, ettäperustuslaki hyväksytään.Noin 30 prosenttia vastaajistaei osannut sanoa kantaansa.

Keskimäärää useammin pe-rustuslakia vastaan asettuvatkeski-ikäiset suomalaiset (35-49-vuotiaat). Eläkeikäiset aset-tuvat muita jonkin verran use-ammin perustuslain hyväksy-misen kannalle. Eläkeikäistenkeskuudessa on tosin runsaas-ti sellaisia, joilla ei ole mielipi-dettä asiasta.

Ammatin mukaan muitauseammin vastustavalle kan-nalle asettuvat työntekijät,ylemmät toimihenkilöt ja työt-tömät.

Puoluekannan mukaan sel-vä enemmistö Vasemmistolii-ton (78 %) ja vihreiden (65 %)kannattajista suhtautuu aja-tukseen perustuslain hyväk-symisestä kielteisesti. SDP:nja Keskustan kannattajistanoin puolet vastustaa perus-

Suomalaiset eivät kannata EU:n perustuslakia

tuslain hyväksymistä ja vainneljännes kannattaa. Kokoo-muksen kannattajien näke-mykset jakaantuvat kahtia.Enemmän kuin kaksi viidestä(45 %) kannattaa EU:n perus-

VEU osallistui huhtikuun alus-sa Helsingissä järjestettyynSuomen sosiaalifoorumiin jär-jestämällä keskustelutilaisuu-den EU:n palveludirektiivistäja sen vaikutuksista. Seminaa-riin kokoontui väkeä tuvan täy-deltä kuuntelemaan europar-lamentaarikko Esko Seppäs-tä ja ay-lakimies Arjo Suonpe-rää sekä osallistumaan aktii-viseen keskusteluun.

Seppänen luonnehti Kiina-ilmiön olevan sitä, että työ-paikkoja viedään maasta uloshalpatyövoiman ja sosiaalisenalennusmyynnin maihin. Pal-veluiden täysvapaakaupan sal-liminen on päinvastainen il-miö: laillista halpatyövoimaatuodaan maahan sisään. Siitäon kysymys EU:n palvelukaup-padirektiivissä.

Vasemmisto EU:npalveludirektiiviä vastaanSeppänen kertoi, että europar-lamentissa taistelu keskittyi al-kuperämaalauseen muuttami-seen sekä mahdollisimmanmonen palvelualan jättämiseendirektiivin ulkopuolelle.

Kompromissina käsittelyyn

Sosiaalifoorumissa pohdittiin EU:n palveludirektiiviätuodussa esityksessä alkupe-rämaalause korjattiin muo-toon, jossa kohdemaille annet-tiin oikeuksia rajoittaa palve-lujen vapaata maahantuloa,joka hyväksyttiin ja sen lisäksihyväksyttiin joukko ehtoja, joi-ta jäsenmaat saavat tai eivätsaa asettaa tuontipalveluille.

- Kohdemaa ongelman osal-ta vasemmistoryhmällä (GUE/NGL) oli selvä kanta: pitää nou-dattaa työntekomaan työehto-ja, kertoi Seppänen.

- Vasemmisto ei voinut tu-kea eurokapitalistien pyrki-mystä tuottaa halpatyövoimaavanhoihin EU-maihin syömääntyöpaikkoja, työehtoja ja työn-tekijöiden etuisuuksia.

Vaikka koko vasemmistoäänesti tältä osin oikeiston jademareiden kompromissinpuolesta, koettiin, että parla-mentin hyväksymä muutos olivain kosmeettinen. Poistettiinkyllä komission tekstin alku-perämaa-periaate, mutta sentilalle ei kirjattu kohdemaa-periaatetta eli sitä, että on nou-datettava työntekomaan työ-ehtoja. Sillä tavalla tulkinta-valta siirrettiin viime kädessä

EY-tuomioistuimelle.Vaikka alkuperämaa-peri-

aate poistettiin, mutta koskatyöntekomaa-periaatetta ei kir-jattu sen tilalle, vasemmisto-ryhmä (GUE/NGL) äänesti ra-porttia vastaan, samoin vihre-ät. Suomalaisista Esko Seppä-nen ja Satu Hassi halusivathylätä koko esityksen.

Monia syitääänestää vastaan

- Niin sanotuista yleishyödylli-sistä palveluista päätettiin, ettäne eivät kuulu direktiivin pii-riin ja ne suojataan laadunsäi-lyttämismielessä halpatyövoi-malta. Toisaalta taloudellisetyleishyödylliset palvelut kuu-luvat, eikä niitä suojata, totesiSeppänen.

Myös ay-lakimies Suonperänäki EU:n palveludirektiivissäpaljon sellaista, joka uhkaaheikentää suomalaisten työeh-tosopimusten yleissitovuutta jaettä sen avulla pyritään työvoi-man dumppaamiseen.

Ongelmaksi nousee tulkin-ta: mitä merkitsee tässä yhte-ydessä sana ”taloudellinen”?

- Kun EU-parlamentissa eipäätetty, mitkä palvelut ovatyleishyödyllisiä, mutta eivättaloudellisesti yleishyödyllisiä,uhattuina voivat olla jotkutpohjoismaiset hyvinvointipal-velut, arvioi Seppänen.

Toinen suuri asiakokonai-suus sen ohella, että jätettiinauki se kenen työehtoja nou-datetaan, olivat poikkeuksetsääntöihin: mitkä ulkomaalais-ten tekemät tilapäiset palveluteivät kuulu direktiivin määrit-tämään toimialaan.

Opetus, tutkimus ja koulu-tus jäivät direktiivin sisään.Myös postipalvelut tulivat di-rektiivin piiriin.

Seppänen kertoi, että direk-tiivissä ei oteta kantaa siihen,kenen on vastuu niissä tilan-teissa, joissa tilapäisen työntekijät käyvät maassa tekemäs-sä työn, poistuvat maasta jajättävät jälkeensä vahingon-korvaus-, takuu- yms. ongel-mia. Maksamatta voivat jäädämyös kohdemaa-periaatteenmukaiset verot ja sosiaalitur-vamaksut. Tilapäisten palve-lujen tarjoajan ei tarvitse jät-tää työntekomaahan minkään-

Europarlamentikko Esko Seppänen eihyväksy EU:n palveludirektiiviä.

laisia vastuuhenkilöitä.Direktiivi jättää myös epä-

selväksi sen, kuka valvoo työ-ehtojen noudattamista. Val-vontavastuu jaetaan alkupe-rämaan ja työntekomaan vi-ranomaisten kesken ja se pe-rustuu yhteistoimintaan. Käy-tännössä vastuu ei ole kenel-läkään ja on luotu tila har-maan työvoiman markkinoidenlaajenemiselle.

tuslain ratifioimista ja melkeinsama määrää (41 %) suhtau-tuu varauksellisesti.

Kysymykseen ”pitäisiköSuomen hyväksyä EU:lle pe-rustuslaki, joka on ensisijai-

nen Suomen omaan perustus-lakiin nähden” selvä enemmis-tö - 63 prosenttia - suhtautuikielteisesti. Vain 17 prosenttiasuhtautui asiaan myönteises-ti.

Tulos on sikäli selkeä, ettäkaikissa väestöryhmissä enem-mistö suhtautuu kielteisestisellaiseen sopimukseen, jokaon ensisijainen Suomen omaanperustuslakiin nähden.

VE

IKK

O K

OIV

US

ALO

Vaihtoehto EU:lle 2/2006 5

Eduskunnan portailla jätettiineduskuntaryhmille 9.5.kansa-laisadressi, jolla vaadittiin kan-sanäänestyksen järjestämistäEU:n perustuslaista. Nimienkeräystä olivat suorittaneetjoulukuussa 2003 sitä vartenperustettu Kansanäänestystoi-mikunta, joka koostui kansa-laisjärjestöistä, poliittisistanuorisojärjestöistä ja yksityi-sistä henkilöistä. Nimiä kerä-sivät myös eräät järjestöt, jot-ka eivät kuuluneet toimikun-taan.

Adressin tarkoituksena olivedota poliittisiin päättäjiinniin, ettei EU:n uutta perus-tuslakia ratifioitaisi ilman po-liittisesti sitovaa kansanäänes-tystä.

Luovutustilaisuudessa pu-hunut Vaihtoehto EU:lle-liik-keen silloinen puheenjohtajaUrho Kittilä totesi, että perus-telemme kansanäänestystäasian suurella merkityksellä,sillä EU:n peruslaki tulisi Suo-men peruslain yläpuolelle.Tämä merkitsisi sinettiä sillekehitykselle, jolla luovutammepäätösvaltaamme ylikansalli-selle tasolle. Samalla mahdol-

50 000 vaatii kansanäänestystälisuus päättää omista asiois-tamme vähenisi. Tämä on ris-tiriidassa itsenäisen kansallis-valtion periaatteen kanssa.

- Toinen tärkeä perusteluon se, että kansanäänestysantaisi oivan mahdollisuudenkäydä laaja kansalaiskeskus-telu EU:n perustuslain sisäl-löstä ja sen suuresta vaiku-tuksesta kansalaisten jokapäi-väiseen elämään ja tulevaisuu-teen.

- Nämä pääperustelut kan-sanäänestyksen puolesta ovattänään yhtä ajankohtaisia kuintoimikuntaa perustettaessakaksi ja puoli vuotta sitten,totesi Kittilä.

Hänen mielestään on ajan-hukkaa tuhlata aikaa perus-tuslakiin, jota ei ole olemassa.Globalisaation paineessa edus-kunnalla ja hallituksella onpaljon tärkeämpiäkin asioitapohdittavana. Tavallisille kan-salaisille tällainen ”show” an-taa huonon kuvan vallasväenasioiden tärkeysjärjestyksestä.Se osoittaa vain turhaa nöy-ryyttä ja kunnioittavaa alamai-suutta Brysselin valtakoneis-toa kohtaan.

- Kun tätä näytelmää peilaaSuomen tasavallan itsenäisyy-den kunniakkaaseen histori-aan, niin saamme hävetä. Eisiis ole ihme, miksi gallupitnäyttävät, että suomalaistenenemmistö kokee EU:n nega-tiivisena, sanoi Kittilä.

EU:n perustuslakiesityson hylättävä

Vaihtoehto EU:lle tiedotuskes-kus toteaa vuosikokouskan-nanotossaan, että suomalais-ten valtaapitävien piittaamat-tomuutta kansalaisten mieli-piteitä kohtaan kuvaa aikomusratifioida Ranskan ja Hollan-nin kansanäänestyksissä hy-lätty EU:n perustuslakiesitys.Se on tarkoitus hyväksyä pel-kästään eduskunnan päätök-sellä ja ilman perustuslainsää-tämisjärjestystä. Kansalaistenmielipide ei kiinnosta päättä-jiä.

VEU vastustaa perustuslainhyväksymistä. Koska tämä esi-tys EU:n perustuslaiksi ei kos-kaan tule voimaan – ei aina-kaan sellaisenaan – on sen ra-tifiointi tästäkin syystä aivantarpeetonta. Mahdollinen uu-

sikin esitys on VaihtoehtoEU:lle-liikkeen mielestä alis-tettava kansalaisten päätettä-väksi.

EU:ssa politiikan suunnanmääräävät Brysselin byrokraa-tit ja suuri raha, joiden edessäSuomen hallitus nöyristelee.

Entistä useampi kansalai-nen tunteekin olevansa vailla

Ateena toukokuun alussa. Poh-joismyrsky, + 11 astetta ja sa-teita. Vanhan lentokentän lai-dassa on pari valtavaa, tyhjäälentokonehallia. Sen betonilat-tioille on majoittunut noin tu-hat ihmistä kaikista Euroopanmaista. Olot ovat kovat, muttatunnelma rauhallinen, ystäväl-linen, juhlallinen. Aamulla kä-vellessämme hylättyjen kiito-ratojen ylitse näemme edes-sämme Egeijan meren. Viis-tosti oikealla on lentokentänjättiläismäinen päärakennus.Sinne me menemme, Euroo-pan sosiaalifoorumiin eliESF:ään.

ESF järjestettiin tänä vuon-na neljättä kertaa avoimeksikohtaamispaikaksi kaikillekansanliikkeille ja kansalais-järjestöille joita yhdistää kriit-tinen asenne nykyistä globali-saatiota kohtaan ja sitoutumi-nen rauhaan, demokratiaan,ja maailmanlaajuiseen solidaa-risuuteen. Tapahtumaan kuu-lui yhteensä 800 seminaaria jatyöpajaa eri aiheista. Mukanaoli epävarman arvioni mukaannoin 30 000 ihmistä, joistavaltaosa Kreikasta ja Välime-ren alueen maista. Merkittä-västi paikalle oli tullut myösranskalaisia, venäläisiä, eng-lantilaisia, saksalaisia ja turk-kilaisia. Tanskasta ja ruotsis-ta osallistui kymmeniä, Suo-mesta noin 15 ihmistä.

Kaksi ulottuvuuttaEuroopan sosiaalifoorumilla ontavallaan kaksi ulottuvuutta.Sen järjestelyjä leimaa jossain

EU-kriittisyys vahvoillaAteenan sosiaalifoorumissa

määrin toisaalta joidenkin jär-jestöjen halu näkyä ja kuuluaja toisaalta erilaisten etenkinEtelä-Euroopan vasemmisto-laisten puolueiden ja liikkei-den kilpailu siitä kenelle ESF-kunnia kuuluu. Tätä järjestö-poliittista tasoa paljon tär-keämpi on foorumin salliva jamonimuotoinen todellisuus.Foorumin ohjelmaa syntyykiinnostuneiden liikkeiden va-paasti tekemistä tarjouksista.

Juuri siksi ohjelma antaa erit-täin kiinnostavan ajankohtais-kuvan eurooppalaisen kansa-laistoiminnantilasta ja uusis-ta virtauksista.

Ateenan sosiaalifooruminohjelmassa oli kaksi vanhas-taan tuttua ja yksi uusi nouse-va johtolanka. Vanhoja pääai-heita, eli aiheita joista oli pal-jon rinnakkaisia ja päällekkäi-siä eri porukoiden tapahtumia,olivat rauha ja sodanvastai-

VEU luovuttamassa kansanäänestysvaatimusta.

mahdollisuuksia vaikuttaaomiin asioihinsa. On selvästinäkyvissä tavallisten ihmistenluottamuspula vallassaolijoitaja poliittista eliittiä kohtaan.Entistä enemmän kansalais-ten keskuudessa kyseenalais-tetaan myös harjoitettu vaih-toehdoton politiikka.

Ateenan Sosiaalifoorumi keräsi kymmeniätuhansia ihmisiä ympäri Eurooppaa.

suus, erityisesti huoli Irakin jaLähi-Idän tilanteesta ja toisek-si prekariaattiin, maahan-muuttoon ja sosiaalisen syr-jinnän vastaiseen taisteluunliittyvät aiheet.

Eurooppa-aiheetkeskeisiä

Uusina nousevina aiheina so-siaalifoorumissa näkyivät eko-logiset kysymykset, feminismi

sekä, hyvin vahvasti EU-kriit-tisyys. Eurooppa-aiheisten ta-pahtumien ja seminaarien nou-sun takana on valtaisa innos-tuminen Hollannin ja Rans-kan kansanäänestyksistä, jois-sa kansalaisten enemmistöhylkäsi esitetyn sopimuksenEuroopan unionin perustus-laista. Ateenassa oli lukuisajoukko tapahtumia joissa et-sittiin lähtökohtia uudelle,kansanvaltaiselle ja sosiaali-sesti oikeudenmukaiselle Eu-rooppa-politiikalle.

Näkyviä Eurooppa-aiheistentapahtumien järjestäjiä olivatMehr Demokratie-järjestö, jokatoimii lähinnä Saksassa, erimaiden Attac-järjestöt sekäRanskasta ja Italiasta lähtenytaloite: “Charter for AnotherEurope” (Toisen Euroopan pe-ruskirja). Päälinja etelä-eu-rooppalaisten EU-politiikassaAteenassa näytti olevan jon-kinlainen idealistinen federa-lismi. Tämä tuntui minustajoskus hieman romanttiselta.Ennen kaikkea Toisen Euroo-pan Peruskirja -aloite tuntuikuitenkin minusta VEU:llekiinnostavalta peruslähtökoh-diltaan. Aloitteessa koroste-taan vahvasti oikeudenmukai-suuden ja kansanvallan mer-kitystä ja sitä, että täytyy luo-da eurooppalainen politiikkauudelta pohjalta kansalaistenosallistumisen ja tahdon va-raan.

Kirjoittaja on Thomas Wallgren,joka osallistui Euroopansosiaalifoorumiin VEU:n

edustajana

VE

IKK

O K

OIV

US

ALO

6 Vaihtoehto EU:lle 2/2006

Kun Euroopan unionin perus-tuslakiesitys runnottiin aika-naan konventin päätteeksi pi-detyssä hallitusten välisessäkonferenssissa, HVK:ssa, lä-vitse siihen liitettiin Naton asia-kirjoja muistuttava pykälä kes-kinäisistä turvatakuista. Meil-lä käynnistyi sen jälkeen vil-kas väittely merkitseekö sesotilaallista liittoutumista vaiei. Hallitus pyrki kiivaasti puo-lustamaan sen kaltaista tul-kintaa, että perustuslaki eimuuta Suomen sotilaallista liit-toutumattomuutta.

Kun perustuslaki on käy-tännössä kaatunut, ovatkomyös siihen kirjatut velvoit-teet mitätöityneet? Toisin onkäynyt! Hallitus on toteutta-massa askel askeleelta soti-laallisia ratkaisuja, jotka käy-tännössä merkitsevät sopeu-tumista Naton ja EU:n milita-risointia vaativien tahtoon.

Sotiin ilman YK:nmandaattia

Suomi on korvannut rauhan-turvalain uudella kriisinhallin-talailla. Se ei Naton ja kaatu-neen EU:n perustuslakiesityk-sen mallin mukaisesti enääsisällä vaatimusta YK:n man-daatista. On muka myös vält-tämätöntä, että rajoituksetaseellisen voiman käytöstäpoistetaan. Maat ovat myös joaloittaneet pysyvän rakenne-

Euroopan Unioninmilitarisointi etenee

yhteistyön ja perustaneet sitävalvomaan perustuslakiesityk-sen mukaisen Euroopan puo-lustusviraston, jonka jäsenSuomikin on.

Brysselissä 22.11.2004 sil-loiset jäsenmaat (19) sitoutui-vat varustamaan EU:lle taiste-lujoukot ensi vuoteen mennes-sä. Suomikin on aloittanut tätävarten palkkasotilaiden kou-luttamisen. Nyt onkin puolus-tusvoimien komentajalla tarvevakuuttaa, ettei kysymys olemaanpuolustuksesta. Se hä-nen mukaansa perustuu edel-leen varusmiesjärjestelmään.Totta onkin, että Suomi on täy-sillä mukana luomassa EU:lletaistelujoukkoja, joita käyte-tään maan rajojen ulkopuolel-la ja jotka ovat luonteeltaansiis hyökkäyksiin tarkoitettu-ja. Tarpeen mukaan ilman lail-lista oikeutusta eli YK:n man-daattia.

Esitellessään perustuslaki-esitykseen sisältyvät peruslin-jaukset turvallisuuspoliittisel-le doktriinille EU:n ulko- jaturvallisuuspoliittinen johtajaJavier Solana sanoi muun mu-assa: ”Tulevaisuudessa tuleelähteä siitä, että puolustuksenetulinja ei enää ole eurooppa-laisella maaperällä. Hätätilan-teessa tulisi voida käydä en-naltaehkäiseviä sotia terroris-mia, roistovaltioita sekä jouk-kotuhoaseiden leviämistä vas-taan myös voimakkaiden vä-

liintulojen avulla.” Perustelutkuulostavat varsin tutuilta.Onhan Solana entinen Natonpääsihteeri!

Kaiken takana NatoKaiken taustalla onkin entistäselvemmin Nato. Lähes kaikkiEU:n jäsenmaat ovat myös tä-män USA vetoisen sotilasliitonjäseniä. Näyttääkin toteutuvanEU:n entisen sotilaskomiteanpuheenjohtajan kenraali Gus-tav Hägglundin ennustus vuo-delta 2003: ”Jos Suomi ei oletehnyt päätöstä Nato-jäsenyy-den puolesta tämän vuosikym-menen loppuun mennessä, eisillä todellakaan ole merkitys-tä, sillä siihen mennessä EU:nturvallisuus- ja puolustuspo-litiikka ja Naton eurooppalai-nen pilari ovat yhtä ja samaa.”

Tavallisten ihmisten yhävoimistuva vaatimus kuiten-kin on, että konfliktien ennal-taehkäisyyn käytettäisiin edesmurto-osa niistä varoista, jot-ka menevät nyt varusteluun.Se tarkoittaa sosiaalista oikeu-denmukaisuutta, koulutusta,ruokaa, yhteiskunnallistatasa-arvoa, kunnollista toi-meentuloa ja köyhyyden pois-tamista.

Tuntuu, ettei sellaista ”di-rektiiviä” Euroopan unioniltaole luvassa.

Kirjoittaja on VEU:n pääsihteeriJussi Lilja

Kaiken parhainpäin-selittäjät ovat olleet aktiivisia. Olemmekuulleet MTK:n taholta, että EU on ollut hyvä asia Suomenmaataloudelle, ja toimittajien välittämänä, että hyvä EU suo-rastaan suoltaa EU-rahaa maahan.

Puppua tietenkin ja monessakin mielessä.Ensinnäkin toivoisi, että toimittajilla olisi selkärankaa lo-

pettaa otsikoinnit EU-rahasta. Ei EU:lla ole mitään rahaaSuomelle tai suomalaisille. Se on meidän omaa rahaa, jokakäy mutkan Brysselissä ja josta vain osa tulee byrokratiankuluttamana ja laihduttamana takaisin. Tämä yksinkertai-nen tosiasia on ollut selviö jo alusta pitäen ennen liittymistä-kin. Suomen valtion omassa kirjanpidossa olemme olleetensimmäisen jäsenvuoden lisäksi vain yhtenä vuonna hiemansaamamiehinä ja tämäkin paljolti vain kirjausteknisistä syis-tä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Teu-vo Junka on osoittanut useaan kertaan, että jos laskettaisiinkuten EU itse tekee, niin nettomaksumme EU:lle olisi ollutsuurempi. Valtiomme on siis halunnut kaunistella. Lisäksieräissä muissa kaunistelluissa laskelmissa ja median uutisis-sa maksuihimme ei lasketa lainkaan tullimaksuja, jotka nytmenevätkin Suomen valtion suun ohi EU:lle. Saamme vainpienen palkkion tullimaksujen keräämisestä Brysselille.

Ovatko maksumme suuria tai pieniä, on sitten asenneky-symys. Turhia ne joka tapauksessa ovat ja nousussa kokoajan. Miljardeilla vanhoja markkoja tekisi kyllä täällä melkomoista alue- ja yrityspolitiikkaa ja voisi siitä avustaa kotimai-sen ruoan syöjiäkin, eli tukea maataloutta. Tai vaikka kohdel-la eläkeläisiä tasaveroisesti muiden kansalaisten kanssa taisäilyttää kyläkouluilla korvamerkitty valtiontuki.

Keskittymisen nopeus osoittaa, että aluepolitiikkamme onaikaisempaa tehottomampaa. Tavallisten teollisuusyritystenaluepoliittiselle tukemiselle EU on antanutkin sellaiset rajat,että investointiavustusten määriä on pitänyt laskea, kuljetus-tuesta on pitänyt luopua kokonaan ja ennen merkittävästäkäynnistysavustuksesta on vain pieniä rippeitä jäljellä. Kokomaassa jaettava kehittämisavustus on jäljellä.

Oikeastaan koko aluepolitiikan käsite on muuttunut. En-nen se koski yrityksiä, nyt paljolti myös julkisen vallanhankkeita. Esimerkiksi satamat ovat saaneet huomattavaaaluepoliittista EU-tukea. Ennen sellainen raha tuli valtionbudjetista suoraan.

Osa ns. projekteista on hyviä ja kannatettavia, osa maaseu-dun ja työttömien saattohoitoa. Turhiinkin hankkeisiin nor-maalisti vähintään toinen puoli rahoituksesta tulee Suomestasuoraan.

Projekteja on kyllä ollut ennen EU:takin, mm. ns. lääninra-han tai maaseudun kehittämisrahan tukemina. Henkilökoh-taisestikin allekirjoittaneella on kokemuksia useista itsenäi-syyden ajan projekteista, onpa kyllä byrokratian likimaintuhoamasta EU-kauden projektistakin.Esimerkiksi kantojen energiakäyttöpro-jektia rahoittivat Sotkamon kunta, Kai-nuun Osuusmeijeri ja kauppa- ja teol-lisuusministeriö 70-luvun lopulla. Eisiihen EU:ta eikä suurta byrokratiaaeikä mahtipontisia ohjelmabumaskoi-ta tarvittu.

Aikoinaan toimittajat ymmärtämät-tömyyttään vitsailivat koko projekti-sanaakin, nyt EU-kaudella kaikki pro-jektit pakkaavat olemaan hyviä.

Mauri NygårdFil.lis., VEU:n varapuheenjohtaja

Kokkola

Ei ole olemassamitään EU-rahaa

Maailma- kylässä 2006 festi-vaalit järjestettiin toukokuunlopulla 27.5.-28.5 Helsingis-sä Rautatientorilla ja Kaisa-niemen puistossa. Arvioidenmukaan viikonlopun aikanakävijöitä tapahtumassa olinoin 60.000.

Myös Vaihtoehto EU:lleTiedotuskeskus osallistui fes-tivaaleille ja sieltä käynnistyiadressikeräys, jolla vaaditaanEU:n perustuslain hylkää-mistä.

Näiden kahden päivän ai-kana nimiä adressiin kertyijo satoja. Adressin voi tulos-taa VEU:n kotisivultawww.veu.fi.

VEU käynnisti nimenkeräyksen EU:nperustuslakia vastaanMaailmakylässä tapahtumassa.

VEU mukana MaailmaKylässä-festivaaleilla

”Tulevaisuudessa tulee lähteä siitä, että puolustuksen etulinja ei enää ole eurooppalaisella maaperällä.Hätätilanteessa tulisi voida käydä ennaltaehkäiseviä sotia terrorismia, roistovaltioita sekä joukkotuhoaseidenleviämistä vastaan myös voimakkaiden väliintulojen avulla.” -Javier SolanaKuvassa sotilaita Irakissa taistelutehtävissä.

VEIKKO KOIVUSALO

Vaihtoehto EU:lle 2/2006 7

Eurooppalainen EU-kriittistenjärjestöjen yhteistyöjärjestöTEAM piti huhtikuussa vuosi-kokouksensa Wienissä ja senyhteydessä konferenssin, jos-sa lauantaina käsiteltiin mm.EU:n perustuslain ratifiointi-prosessia, työvoiman vapaataliikkumista EU:ssa, Euroopantuomioistuinta ja EU:n rikos-lain muuttumista sekä vaihto-ehtoja EU:lle. Sunnuntain tee-mana oli Yritysten ja kenraali-en Eurooppa. TEAMin työsken-telytavan mukaan sunnuntainkonferenssin olivat järjestäneeteri Itävaltalaiset kansalaisjär-jestöt yhdessä TEAMin kans-sa.

TEAMiin kuuluu yhteensä57 järjestöä ja puoluetta 23maasta.

Uusi johtoVuosikokouksessa TEAMinuudeksi puheenjohtajaksi va-littiin Jesper Morville Tanskas-ta ja hallituksen varsinaisiksijäseniksi valittiin Kevin Ellul-Bonici Maltalta, Marck Glen-denning Britanniasta, Maria K.Lyngstad Norjasta, Antti Peso-nen Suomesta, Lukas ReimanSveitsistä ja Magdalena Sula-nova Slovakiasta varajäsenik-si valittiin Hjòrtur Gudmuns-son Islannista ja Blaz BabicSloveniasta.

Uusi tuore puheenjohtajaJesper Morville piti Suomenpääministerin suurta intoa ra-tifioida perustuslakiluonnosmahdollisimman pikaisesti lä-hinnä ironisena eleenä, var-sinkin kun Suomi juhlii tänäkeväänä maan 100-vuotistayleistä ja yhtäläistä äänioike-uttaan. Morville lupasi TEA-Min tukevan kaikin mahdolli-sin tavoin suomalaisia kansa-laisliikkeitä perustuslain vas-taisessa toiminnoissa ja onvalmis pitämään kokouksenSuomessa EU:n puheenjohta-jakauden aikana.

Suomi, ehkä pohjoisen si-jaintinsa ansiosta on säilynytkaikkein räikeimmältä työvoi-man liikkuvuudelta EU:n alu-eella. Virosta lähtevät suuretmäärät sairaanhoitajia, turval-lisuustyöntekijöitä, palomiehiäBritanniaan ja Irlantiin. Tans-kaan tulee sankoin joukoinlatvialaisia ja liettualaisia ra-kennustyöntekijöitä ja Unka-rista lääkärit ja sairaanhoita-jat lähtevät muualle EU:huntöihin. Näin todettiin useassapuheenvuorossa.

TEAMin vuosikokousja seminaari Wienissä

TEAMperustuslakia vastaan

EU:n eliitti odottaa, että suu-rin osa jäsenmaista ratifioisiperustuslakiluonnoksen en-nen Saksan puheenjohtaja-kautta ja samalla odotetaanmyös Ranskan vuoden 2007vaaleja, jonka jälkeen arvel-laan Ranskan äänestävän pe-rustuslakiluonnoksen I ja IIvaiheesta, näin totesi AnthonyCoughlan, National Platformis-ta Irlannista.

Konferenssissa todettiinmyös suurena uhkana kansa-laisten mahdollinen rekisteröi-minen väärin perustein. Jo-kaisen kansalaisen pitäisi itseolla tietoinen miten ja mihinrekistereihin hänen tietonsa on

viety, jokaisella pitää olla mah-dollisuus käydä tarkistamas-sa tietonsa maansa poliisivi-ranomaiselta tai oikeusminis-teriöstä.

Lave Broch Tanskasta tote-si, että EU:n perustuslakia onlähdetty valmistelemaan vää-rälle pohjalle. Euroopan kan-salaiset haluavat yhteistyötä,joka toimii demokratian peri-aatteiden mukaan, jolla onmahdollisuus vaihteluun jajossa jokaisen maan ei tarvitsetehdä asioita aivan samankal-taisesti. Me haluamme Euroo-pan, joka on meidän ja sielläelävien kansalaisten.

Lea Launokari

Perjantai 15.5.2020Kevättuuli puhaltaa hiekkaa kuivilla kaduilla. Jo laskeva au-rinko yrittää vielä lämmittää kaupunkia, mutta ilta viileneevääjäämättä. Työt ovat tältä päivältä ohi ja kävelen hitaastikotia kohti. Jo pitkään on ihmisissä voinut aistia hiljaistavarovaisuutta. Kaikki tuntuvat kuiskaavan. Nyt tuntuu siltä,kuin kaikki elävä ja eloton olisi varattu suurjännitteellä, jokavoi purkautua pienimmästäkin kosketuksesta ja räjäyttäähajalle kaiken ympärillään olevan.

Tyhjät autotiet näyttävät liiankin autioilta. Tässä osassa maa-ta ei autoja ole nähty liikkeessä useaan kuukauteen. Ilmanbensiiniä ei mikään liiku. Ihmiset eivät puhu. Linnut eivät laula.Kuolema ei tosin ole vielä täällä, mutta se voi olla missä vaan.Se voi olla seuraavassa sadepisarassa tai seuraavassa huu-dossa, jonka lokki päästää nähdessään ruokaa. Ruoka pide-tään lukkojen takana. Siellä ovat myös ihmiset – perheidensäkanssa, mutta yksin. Odottamassa.

Kiinan kasvava talous on vaatinut veronsa ja voimanlähteen-sä. Yhdessä Venäjän kanssa se on ottanut oman osuutensaöljylähteistä. USA:lla liittolaisineen on hallussaan toinen puoli.Öljy on nyt elämää suurempaa, ja sen mukaisesti on viimeistenvuosien aikana eletty. Kiristyvä poliittinen tilanne on johtanutsiihen, että USA uhkaa aloittaa ydinsodan Kiinaa vastaan, elleisen vaatimuksiin suostuta. Iso-Britannia ja Israel antavattukensa. Kiina ja Venäjä eivät jää sanattomiksi vaan vastaavatsamalla mitalla.

Avaan asuntoni oven ja lukitsen sen perässäni. Kastelen ensinkukkaset ja laitan sitten itselleni ruokaa. Istun nojatuoliinsyömään ja katselen ympärilleni. Olen elämäni varrella kerän-nyt kotiini pehmeitä mattoja, pitkäkarvaisia seinävaatteita,kokopuisia huonekaluja ja samettisia sohvia. Tässä istuessaniolen kuin linnunpoika pesässään. Mieleeni tulee tahtomattani-kin kuinka mukavaa olisi jäädä tähän lämpimään syliin jaunohtaa koko maailma.

Avaan kuitenkin radion. Uutistenlukija kertoo värisevällä ää-nellä, että Etelä-Kiinassa on räjähtänyt ydinpommi. Suljenradion. Tunnen kuinka sähkö purkautuu ulkona.

Teijo Virolainen

TEAMin uusipuheenjohtajaJesper Morvilleja väistyväpuheenjohtajaJohn Boyd.

Muista jäsenmaksut!

Lea Launokari,puheenjohtajapuh.k. (09) 298 1588e-mail:lea.launokari@nettilinja.fiMauri Nygård,varapuheenjohtajapuh.k. (06) 8340500gsm. 0400 540 678e-mail: mnyg@pp.kpnet.fiArto Viitaniemipuh.t. (09) 7743 8152gsm. 041 460 6916

e-mail:arto.viitaniemi@kolumbus.fiLeena Brunberggsm. 050 539 5087e-mail:leena.brunberg@pp.inet.fiThomas Wallgrene-mail:thomas.wallgren@helsinki.fiJoonas LainePäivi Eskolapuh. (02) 253 9313e-mail:

paivi.eskola@pokabaana.netAntti MiekkavaaraVarajäsenet:Mirva Tossavainengsm. 050 596 6930e-mail:mirva.tossavainen@yahoo.co.ukTanja Pelttarie-mail:tanjapelttari@hotmail.comLeena Nylundpuh. (02) 244 6311Stig Lång

Teijo Virolainenpuh. 040 728 0465PääsihteeriJussi Liljagsm. 0400 722 706sähköposti: jussi.lilja@iki.fitoimistonhoitajaLeena Brunbergpuh. (09) 682 3422fax (09) 6823544sähköposti veu@co.inet.fi

Vaihtoehto EU:lle vuodelle 2006 valittu hallitus:

Touko- kesäkuun vaihteessaHelsingissä vieraili Plan D –bussikiertue. Kiertue on osaPlan D-kampanjaa. EuroopanUnionin Komissio aloitti PlanD for Democracy, Dialogue andDebate-kampanjan sen jäl-keen, kun Ranska ja Alanko-maat olivat kansanäänestyk-sessä hylänneet EuroopanUnionin perustuslain viimevuonna. Kampanjan tarkoitusoli käydä keskustelua demo-kratiasta EU:ssa ja mille poh-jalle se luodaan hylätyn perus-tuslain jälkeen.

Kampanjaa vetää Komissaa-ri Margot Wallström. Hän onvieraillut useissa EU:n jäsen-maissa.

Perustuslakiin kriittisesti

Älkää pelatko pelejä demokratialla

suhtautuva Euroopan parla-mentin ryhmä Independence/Democracy Group (ID) kritisoiWallströmin ja EU:n Komissi-on tapaa toteuttaa kampan-jaa. Kritiikin lisäksi he päätti-vät järjestää oman bussikier-tuun osana kampanjaa osoit-taen, että he kannattavat ka-mapanjan alkuperäistä ideaa,mutta vastustavat tapaa jollaEU:n komissio sitä käytännös-sä tekee.

25 miljoonan euronlobbaus perustuslain

puolesta– Komissaari Margot Wallströ-milla on 25 miljoonaa euroakäytettävissä. Hän tapaa sul-

jettujen ovien takana EU mai-den johtajia. Vaikka olemmeosa EU:n Plan-D kampanjaasaamme ilmoituksen mihinmaahan hän menee vain muu-tamaa päivää aikaisemmin,kertoo Plan D-bussikiertueenkampanjapäällikkö SharonBonici.

– Tapaamme kiertueella niinvirallisia tahoja kuin kansa-laisjärjestöjä. Keskustelemmemyös tavallisten ihmistenkanssa miten he haluaisivatEU:ta kehitettävän, hän jat-kaa.

Bonici ja muut ID-ryhmänPlan-D kampanjoitsijat pelkää-vät Wallströmin yrittävän he-rättää henkiin jo kerran kuo-pattua EU:n perustuslakia. He

EU:n perustuslain omituistaratifiointiprosessia kommen-toi Anneli Jäätteenmäki 12.4.v e r k k o s i v u i l l a a nwww.annelijaatteenmaki.net.Seuraavassa kaksi katkelmaatekstistä.

Suomen eduskunta aikoo ra-tifioida eli vahvistaa EU:n pe-rustuslaillisen sopimuksen.Luvassa on erikoinen ratifi-ointinäytelmä, sillä on selvää,että sopimus nykyisessä muo-dossaan ei tule koskaan voi-maan sen jälkeen kun Rans-ka ja Hollanti hylkäsivät senkansanäänestyksissään.

Jäätteenmäen pohdintoja ratifiointiprosessista

pelkäävät, että kampanjan al-kuperäinen teema avoimestakeskustelusta on vain ollutpelkkää silmälumetta, jokakätkee perustuslakia tukevanlobbauskampanjan. Ihmetys-tä on myös herättänyt 25 mil-joonaa euroa ja mihin ne käy-tetään, jotka on annettu Ko-missaari Wallströmin kampan-jointiin.

Veronmaksajien rahoja– Ne ovat veronmaksajien ra-hoja, joita Margot Wallströmkäyttää, Bonici muistuttaa.

– Jos EU:n perustuslaki onniin hyvä asia kuin komissioväittää, minkä takia he tarvit-sevat niin paljon lobbausta?,ihmettelee Bonici.

Viime vuoden kesäkuussaEU-johtajat päättivät yksimie-lisesti laittaa perustuslain vä-hintään vuoden tuumaustauol-le. Sen aikana jäsenmaidenpäättäjien ja kansalaisten tulipohtia Euroopan tulevaisuutta,EU:n tehtäviä ja haasteita.Suurta pohdintaa ei ole jäsen-maissa näkynyt. Suomessakeskustelu on keskittynyt yh-teen kysymykseen: pitääkömeidän ratifioida perustuslaki-sopimus vai ei.

… Miksi Suomi haluaa esittäätämän ratifiointinäytelmän jakenelle? Jotain hyötyähän täs-

sä tietysti tavoitellaan, muttapelkään pahoin, että käy päin-vastoin. Kansalaisten silmissäratifiointinäytelmä ei lisää Eu-roopan unionin suosiota eikäuskottavuutta. “Harmitontaherrojen puuhastelua”, kuteneräs kansalainen minulle luon-nehti.

Suomi yliarvioi merkityksen-sä, jos kuvitellaan, että meidänesimerkillämme olisi suuri vai-kutus muihin EU:n jäsenmai-hin. Ratifiointipäätös saattaakyllä miellyttää EU-eliittiä eripuolilla Eurooppaa.

Entä jos Suomen kansa olisisanonut kansanäänestyksessä

“ei”? Syyttelyn ja painostuk-sen sijaan toivoisimme varmas-ti, että muut ottaisivat selvää,miksi tulos oli kielteinen. Senjälkeen yritettäisiin tehdä tar-vittavat muutokset perustusla-kitekstiin.

Tuntuu siltä, että tärkein syyratifioinnille on sisäpoliittineneikä niinkään kansalaisten tun-toihin vastaaminen tai euroop-palaisen yhteisen hyvän hake-minen. Kansanedustajat joutu-vat – tai saavat – ilmaista kan-tansa. Tästä voidaan sitten las-kea, kuka on muka eurooppa-myönteinen ja kuka suhtautuukielteisesti sekä miten yhtenäi-

siä puolueet ovat. Eduskunta-vaalien edellä on selvä jakovuohiin ja lampaisiin.

Toisena vaikuttimena ovathyvin kansalliset syyt. Arvel-laan, että puheenjohtajuus al-kaisi paremmin, jos eduskun-ta ratifioi sopimuksen. Mitäkaikkea vielä ehdimmekäännähdä EU-puheenjohtajuudennimissä?

Tähän asti Suomen edus-kunnassa on säädetty vainsellaisia lakeja ja vahvistettuvain sellaisia sopimuksia, jot-ka on tarkoitus panna täytän-töön. Nyt aiotaan vahvistaa jokuolleeksi tiedetty sopimus.

– Jos EU:n perustuslaki on niin hyvä asia kuin komissio väittää, minkä takia he tarvitsevat niin paljon lobbausta?, ihmettelee Sharon Bonici.

Bonici on muutenkin när-kästynyt kuinka EU:n perus-tuslakia on ajettu eri jäsen-maissa. Hänen mukaansa sitäyritetään saada monilla eri ta-voilla hyväksytetyksi.

– Perustuslaista otetaan ar-tikla yksi kerrallaan ja EU:nkautta ujutetaan kansalliseen-lainsäädäntöön, Bonici väittää.

– Älkää pelatko pelejä de-mokratialla, muistuttaa Bonicikampanjansa iskulauseesta.

Plan D –bussikiertue on käy-nyt jo useassa EU maassa jakiertue jatkuu ensivuoden puo-lelle.

Ari Sardar

Toiv

o Ko

ivis

to