Vaihtoehto EU:lle 4/2007

V A I H T O E H T OEU

:LLE

4/2007

Lissabonin sopimus antaa EU:lle oikeuden ratkaista enemmistöpäätöksellä, mitkä palvelut ovat julkisia palveluja ja mitä niistä on pakko kilpailuttaa.

Venäjä EU:npolitiikassa

-sivu 3

Eliitin EU-sopimus syytähylätä

-sivu 4

SuomiydinvoimanvasallivaltionaEU:ssa

-sivu 6

Julkistenpalveluidenalennusmyynnit

-sivu 8

EU-maiden johtajat allekirjoittivat Lissabonissa joulukuun13. päivänä EU:n uudistussopimuksen, joka on yhtä kuinRanskan ja Hollannin kansanäänestyksissä hylätty perus-tuslaillinen sopimus, eli EU:n perustuslaki.

Suomessa käytiin vuosi sitten makaaberi näytelmä, kuneduskunta hyväksyi jo hylätyn perustuslakiesityksen. Maanhallitus halusi osoittaa alamaisuuttaan EU:lle Suomenollessa puheenjohtajamaana.

Nyt uudelleen paketoitu perustuslaki on tarkoitus viedäEU:n jäsenmaissa läpi mahdollisimman laajasti ilman kan-sanäänestyksiä. Ranskalaiset ja hollantilaiset saavat nielläkaiken sen minkä aikaisemmin ovat kansanäänestyksissähylänneet. Jos joku ihmettelee miksi eurooppalaiset ovatlaajasti sitä mieltä, että eliitti ei kuuntele kansoja, niintämän jälkeen ei kenenkään enää pitäisi sitäkään ihmetel-lä.

EU:n uudistussopimuson vanha perustuslaki

2 Vaihtoehto EU:lle 4/2007

PÄÄKIRJOITUS

Vaihtoehto EU:lle-lehtiJulkaisija: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ryPäätoimittaja: Mirva TossavainenOsoite: Mäkelänkatu 15, 00550 HelsinkiPuh. (09) 682 3422,Sähköposti: [email protected],www-sivut: www.veu.fiPankki: Sampo 800015-926663Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino OY

Kävin taannoin katsomassa suurta kohua herättäneenuustulkinnan Tuntemattomasta sotilaasta Kansallisteat-terissa. Hieman pitkin hampain astuin teatterisaliin, silläjuuri näytelmän aiheuttaman kohun seurauksena ajatte-lin esityksen herättämien tunteiden ja ajatusten tulleen jomankeloiduksi ja poispyyhityksi iltapäivälehdistön pesu-koneessa. Esityksen loputtua istuin kuitenkin jähmetty-neenä tuolillani, enkä ensimmäistä kertaa teatterissa istu-essani tiennyt pitäisikö esityksen päätteeksi antaa aploditvai ei. Ei tiennyt moni muukaan salissa istuva. Ei siksi,ettei näyttelijätyö olisi ollut korkeatasoista ja ansaitsisikiitoksensa. Kysymys oli siitä, miten taputtaa sellaisellemaailmankuvalle jonka Smeds aika nerokkaasti jokaisellesalissa istuvalle tarjoili. Vaikka Smedsiä on syytetty väki-valtaisuudesta ja kansallisten ikonien halventamisesta,koin kuitenkin viestin olevan juuri päinvastainen: Väkival-ta ei ole, eikä tule koskaan olemaan ratkaisu mihinkään.

Liekö omat tunteeni vahvoja siksi, että koen Smedsinoman sukupolveni tulkiksi ja samalla pystyin näkemäänsodan raadollisuuden yli sukupolvien kantavat seuraa-mukset.

EU-perussopimus etenee vakaasti kansallisten parla-menttien ratifioitavaksi ilman minkäänlaista poliittisestitunnustettua ja aidosti vuorovaikutteista kansalaiskes-kustelua sen sisällöstä. Kaikessa kansainvälisyydessäm-me olemme hyväksymässä sopimuksen, joka vahvistaanationalistista otetta ja omaa paremmuutta suhteessa”muihin” tai ”toisiin”, nyt tosin vain valtioiden rajoja laa-jemmalla alueella. Perussopimus sisältää vahvan milita-ristisen ulottuvuuden. Tulevaisuudessa suomenpoika eitaistele itsenäisyydestään Karjalan kunnailla vaan vartioisuurpääoman etuja Välimeren aluevesillä.

Presidentti Tarja Halonen totesi Smedsin Tuntematto-man nähtyään haluavansa uskoa valoisampaan tulevai-suuteen. Siihen on pakko uskoa, mutta sitä ennen onotettava tosissaan kaikki ne merkit, jotka näyttävät vievänmeitä yhä epätasa-arvoisempaan ja raaistuvampaan yh-teiskuntaan Jokelan koulusurmista alkaen. EU-perusso-pimus olisi yksi mahdollisuus muuttaa tätä kehitystä. Senavulla voisimme luoda uuden sosiaalisesti ja ekologisestikestävän ja välittävän hyvinvointiyhteiskunnan niin Suo-mesta kuin Euroopastakin. Sen avulla olisimme voineetluoda Euroopan unionista toimijan, joka toimisi vastuul-lisesti myös suhteessa ympäröivään maailmaan. Valitetta-vasti sopimuksen uudistettukaan sisällöllinen perusta einäytä tukevan tämänkaltaista kehitystä. ToisenlainenEurooppa olisi mahdollinen mikäli sopimuksen perusläh-tökohdat olisivat toiset.

Näin itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa on hyvä py-sähtyä kysymään itseltään mitä tarkoittaa itsenäisyys,kirjoitettu historia ja millaisin käsityksin ja odotuksin sitäjäsennämme tai uusinamme. Samalla kun juhlimme nä-ennäistä itsenäisyyttämme, olemme luovuttaneet kansan-valtamme kodittomalle ja valtioiden rajoista piittaamatto-malle suurpääomalle jo aikoja sitten. Tästä käy esimerkki-nä se, että voittoa tuottavat yritykset heittävät vuosikym-meniä tunnollisesti palvelleet työntekijänsä pellolle tuo-tannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten ilman oman-tunnon tuskia. Vähän niin kuin täällä kaakonkulmalla -jossa tätä kirjoitan - on käynyt. Tätä on siis sosiaalinenmarkkinatalous, jostakaikki hyötyvät? Missä onpoliittisten päättäjien vas-tuu ja vastustus? Missäon se kyky nähdä pidem-mälle millaisia yhteiskun-nallisia voimavaroja pelk-kään kilpailuun perustu-va järjestelmä tuhlaa-kaan. Yhteiskuntaa ei voirakentaa ilman sen jäse-niä, ihmisiä. Mitä useam-pi yhteiskunnan jäsentippuu kyydistä tahto-mattaan pois, sitä syn-kempi on tulevaisuus.Jokaiselle.

Mirva TossavainenVEU:n puheenjohtaja

HYVÄÄ JOULUA

JA UUTTA VUOTTA!-toivottavat VEU-lehden tekijät

EU:ta on syytetty uusko-lonialismista. Termin otti ai-kanaan käyttöön afrikkalai-nen itsenäisyysjohtaja Kwa-me Nkrumah, joka kuvasisillä toisen maailmansodanjälkeen tapahtunutta siirty-mistä suorasta vallankäytös-tä epäsuoraan vallankäyt-töön. Entisille siirtomailleannettiin muodollinen itse-näisyys, mutta niiden johta-jien ja eliittien kautta Eu-rooppa käytti niissä edelleenpoliittista ja taloudellista val-taa. Euroopan maat kontrol-loivat kehitysmaita omaa ta-loudellista hyötyään ajatel-len.

Viimeistään 1990-luvunlopulla Euroopassakin ha-vahduttiin puhumaan hyvänhallinnon ja demokratian tär-keydestä kehitysmaissa. Ke-hitysavun epäämisestä ih-misoikeusrikkomusten taidemokratian pelisääntöjenrikkomisen seurauksena tulitärkeä osa EU:n kehitysmaa-suhteita. Käänteen taustallaoli monia ilmiöitä: ns. öljy-dollareiden ja hölläkätisenlainanannon loppuminen,taloudellisesta ehdollistami-sesta saadut kokemukset,apuväsymys, yleistä mielipi-dettä järkyttäneet uutiset IdiAminin kaltaisten diktaatto-reiden hirmuvallasta ja kyl-män sodan päättyminen.

Poliittinen ehdollistaminenon tapa vastata korruptoitu-neiden hallitusten vallan-käyttöön, eli ongelmaan, jon-ka syntyyn Nkrumahin ku-vaama uuskolonialismi vai-kutti. William Pfaffin kirjoittijo vuonna 1995 Foreign Af-fairs –lehdessä, että Euroo-palla on moraalinen velvolli-suus pakottaa Afrikka ”uu-den” pyyteettömän uusko-lonialismin alle. Koska Afrik-ka ei omin voimin kyennythallitsemaan itseään, ja kos-ka Eurooppa oli aikanaanpakottanut Afrikkaa moder-nisoitumaan, Euroopan tulimyös katsoa, että moderni-saatio Afrikassa saatiin asi-

alliseen päätökseen.Ehdollistamispolitiikassa

käytetään valtaa ja kontrol-lia, mutta suorat ja epäsuo-rat tavoitteet eivät ole talou-dellisia vaan perustuvat ke-hitysuskoon. Se ei myöskäänonnistuessaan synnytä riip-puvuutta, vaan pyrkii vah-vistamaan kehitysmaidenpoliittisia järjestelmiä ja itse-näisyyttä. Tähän liitetään yhäuseammin myös turvalli-suuspoliittisia tavoitteita.Vuoden 2001 syyskuun 11.päivän iskujen jälkeen poliit-tinen epäjärjestys ja hallitse-mattomuus on yhdistettymm. terrorismin uhkaan, jo-hon pyritään vastaamaan le-gitiimin valtion ja hallittavuu-den rakentamisen avulla.EU:n tärkeimpiä välineitätässä ovat poliittinen dialogisekä taloudellinen apu japainostus.

Laillinen perusta ehdollis-tamiselle on EU:n ja 77 Afri-kan, Karibian ja Tyynenme-ren maan välisen ns. Coto-noun sopimuksen 96. artik-la. Sen mukaan EU voi kut-sua toisen osapuolen neu-votteluihin, jos sillä on syytäepäillä tämän loukanneendemokratian tai hyvän hal-linnon periaatteita tai ihmis-oikeuksia. Elleivät konsultaa-tiot tuota tulosta, EU voi ryh-tyä toimenpiteisiin kyseistämaata vastaan. Käytännös-sä neuvottelut, joihin on tur-vauduttu Cotonoun sopi-muksen voimaan tulon, vuo-den 2000, jälkeen toistakym-mentä kertaa, ovat aina joh-taneet toimenpiteisiin. Toi-menpiteiden laatu on kuiten-kin vaihdellut ja muuttunutnegatiivisista ja rankaisevis-ta toimenpiteistä positiivi-sempiin ja maiden suhteidennormalisoimista tukeviin -esimerkkinä vaalien järjes-täminen vallankaappauksenjälkeen.

Muutoksen taustalla onennen muuta kokemus siitä,että negatiiviset pakotteetharvoin johtavat toivottuun

lopputulokseen. Kaikkeinkarvaimmin EU on havain-nut tämän Zimbabwe-politii-kassaan. Vuonna 2002 käyt-töön otetut täsmäsanktiot,joihin kuuluu mm. ministe-reiden matkustuskiellot jakehitysavun jäädyttäminen,eivät ole horjuttaneet presi-dentti Mugaben yksinvaltais-ta hallintoa eivätkä paranta-neet tavallisten Zimbabwe-laisten asemaa. Normaalinkehitysavun kuihtuessa EUon joutunut antamaan maal-le humanitaarista apua, jotahallitus taas häikäilemättö-mästi käyttää oman aseman-sa vahvistamiseen. Ei ihme,että EU on syvästi jakautu-nut Zimbabwe-politiikas-saan, kuten äskettäin Lissa-bonissa pidetty EU:n ja Afri-kan maiden välinen huippu-kokouskin osoitti. Eivätkäjaot ole vain EU-maiden väli-siä vaan myös niiden sisäi-siä. Zimbabween lähetettylähettiläät voivat olla aivantoista meiltä pakotteiden mie-lekkyydestä kuin EU-maidenpääkaupunkien edustajatBrysselissä. EU siis ole ko-vinkaan yhtenäinen sellaisenpolitiikan takana, joka ei näy-tä onnistuvan.

Onko EU siis ehdollista-mispolitiikassaan heikko?Vai onko virheiden myöntä-minen, vaikka sen tekisikinvain osa EU:n toimijoista,merkki vahvuudesta? Muut-tamalla ehdollistamispolitiik-kaansa myönteisempäänsuuntaan, EU joutuu turvau-tumaan pehmeään, suostut-televaan ulkopolitiikkaan,joka on varsin kaukana uus-kolonialismista. Voi hyvinolla, että tämä ei ainoastaanestä EU:n hajanaisuutta vaantuottaa lopulta parhaan lop-putuloksen demokratian jaihmisoikeuksien vahvistumi-sen muodossa.

Liisa LaaksoUNESCO-professori,

kansainvälinen yhteistyö,Jyväskylän yliopisto

EU:n ulkopolitiikkakehitysmaiden näkökulmasta

Vaihtoehto EU:lle 4/2007 3

Euroopan Unionille tuntuuolevan lähes ylitsepääsemä-tön ongelma sen kanssa mitäse tekisi Venäjän suhteen?EU:lle rakennettaan ulkopo-liittista linjaa ja identiteettiä,joka vaatii jonkun jota vas-ten sitä peilata. Siihen Venä-jä on sikäli hyvä kohde, ettätoisin kuin Turkki, kukaan eihavittele Venäjää enää edesjuhlapuheissa EU:n jäsenek-si. Toisaalta Venäjä yhdistääEU:n ja Yhdysvallat samallepuolen rintamaa kuin muis-tumana kylmän sodan ”tu-tun selkeästä” asetelmasta.

Silti EU:n Venäjän politiik-ka on ongelmissa. Ensinnä-kään Unionilla ei ole kovinkehittynyttä ja tehokastaVenäjän politiikkaa, ja toi-seksi siitä mitä sen Venäjänpolitiikan pitäisi olla, on Uni-onin jäsenmailla melkoisenerilaisia näkemyksiä. Onmyös kysytty, miksi EU:llapitäisi olla yhtenäinen Venä-jän politiikka kun sillä ei oleyhtenäistä USA:n, Kiinan tai

Venäjä EU:n politiikassaIntian politiikkaa.

Silti, suurin syy yrityksel-le luoda yhtenäinen EU:nVenäjän politiikka on epäile-mättä se, että Venäjä on EU:ntärkein yksittäinen energiantoimittaja ja myös Euroopanmantereen suurin Unioninulkopuolelle jäävä valtio. Ve-näjä on noussut jaloilleenNeuvostoliiton romahduksenaiheuttamasta alennustilas-ta, josta on seurannut se,että se on alkanut toimianormaalin itsekkään suur-vallan tavoin; niin hyvässäkuin pahassa. Tämä on haas-te kansainväliseksi toimijak-si yhä vahvemmin pyrkivälleEU:lle.

EU:n yhteisen Venäjänpolitiikan synnyttämisessätullaan kuitenkin saman on-gelman eteen kuin koko ul-kopolitiikan luomisen kans-sa: jäsenvaltioiden näkemyk-set eroavat niin Venäjän suh-teen kuin useissa muissakinkeskeisissä kansainvälisenpolitiikan kysymyksissä Ira-

kin miehityksestä Iraninydinohjelmaan. EU-maidensuhtautumisessa Venäjäänon viime aikoina erotettu kol-menlaista linjaa.

Osa jäsenmaista ajaa tiuk-kaa ja vastakkainasetteluakarttamatonta Venäjän poli-tiikkaa. Monet niistä kuulu-vat entisiin Itä-Euroopanmaihin, jotka hakevat avoi-mesti tukea ja sotilaallistaturvaa Yhdysvalloista ja Na-tosta. EU:ssa pelataan Yh-dysvaltojen ”kortilla” vähin-täänkin samaan tapaan kuinaikanaan Suomessa ”neuk-kukortilla”. Puolan ja Tsekinpäätös ottaa vastaan Yhdys-valtojen ohjuspuolustusjär-jestelmään kuuluva tutka-asema edustaa tätä vastak-kainasettelua karttamatonta”euroatlanttista” linjaa.

Toiseen pragmaattisten jaVenäjän politiikassaan kan-sallisia etujaan avoimesti aja-vien maiden ryhmään kuu-luvat useimmat vanhat EU:njäsenmaat. Niille EU:n yhtei-

nen Venäjän politiikka ei vii-mekädessä ole mikään itseis-arvo. Saksa yhteisine kaasu-putkihankkeineen Venäjänkanssa on tästä kuvaava esi-merkki. Kolmanteen ryh-mään voidaan lukea maat,jotka näkisivät mielelläänVenäjän laajasti osana eu-rooppalaista yhteistyötä. Nii-den keskuudessa Venäjänähdään sekä kumppaninaettä normaalina kilpailijana.

Yhteisten intressien poh-jalta syntyvään kumppanuu-teen voidaan laskea sellaisethankkeet kuin vaikkapa Pie-tarin jätevedenpuhdistamonrakentaminen. Kilpailija jayhteistyökumppani Venäjäon monissa kaupallisissahankkeissa, joista toisaaltaenergiayhteistyö ja samaanaikaan kilpailu sen lähteistäja kuljetusreittien hallinnas-ta on hyvä esimerkki.

Kyse ei tietenkään ole yh-densuuntaisesta suhteesta.Venäjälle EU:n markkinatovat elintärkeät. Sen ulko-

maankaupan tuloista vähin-täänkin puolet tulee EU-alu-eelta. Euroopan markkinoil-le johdetut kaasuputket ovatVenäjälle myös niin suuriainvestointeja, että Saksaanvedettävän Nord Dream kaa-suputken merkitystä voidaansaksalaisten sanoin todella-kin kuvata EU:n ja Venäjänstrategisen kumppanuudenluomisen ensiaskeliksi. Kunkaasutoimitukset Barentsin-mereltäSaksaanalkavat,energias i t o ov a n h a tvihollisettoisiinsav u o s i -kymme-niksi.

Markku KangaspuroTutkimuspäällikkö,dosentti

Aleksanteri-Instituutti

Lauantai 12.1.09.00 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit10.15 Päivien avaus SAK:n Hämeenlinnan paikallisjärjestön puheenjoh-taja Veijo VirtanenKulttuuriohjelmaa Ari-Pekka SarjantoHämeenlinnan kaupungin tervehdys Kaupunginjohtaja Tapani Hellsten11.00 Aseisiin perustuva turvallisuusajattelu nykyaikaisen kansainväli-sen yhteiskunnan kulmakivenä?Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Markku Kangaspuro, kansanedusta-ja Tarja Filatov ja Sirpa Pietäkäinen13.00 Ruokailu14 - 17 Teemaseminaarit1. Yksi totuus? Median rooli ja kasvava varustelu ja aseteollisuus.Puheenjohtajana Kirsti Suorantaalustava puheenvuoro toimittaja Hannu Reime2. Lapsiperheiden asema hyvinvoivassa Suomessa.Puheenjohtajana Eila Pelttarialustava puheenvuoro valt.tri Minna Salmi3. Rauhanomainen ydinteknologia – mitä se on?Puheenjohtajana Veijo Virtanenalustava puheenvuoro Ulla Klötzer4. Lähi-idän tilanne

Ay-väen rauhanpäivät 12. – 13.1.2008 Raatihuone Hämeenlinna

Yleisteema: Aseet ja väkivaltako kasvattavat rauhaan?Vuodesta 1974 toimineenTyöpaikkojen rauhantoimi-kunnan tärkeimpiä tapah-tumia on jokavuotinen Am-mattiyhdistysväen rauhan-päivät. Kaksipäiväinen se-minaari, joka kokoaa koti-maisten ja ulkomaistenalustajien esitysten pohjal-ta kaikkien ammatillistenkeskusjärjestöjen ammatti-yhdistysaktiiveja ja muitarauhanasiasta kiinnostu-neita pohtimaan ajankoh-

taisia rauhan ja sodan kysy-myksiä. Rauha ei tarkoitavain sodan vastakohtaa. De-mokraattinen hyvinvointiyh-teiskunta, jossa solidaari-suus, oikeudenmukaisuus,tasa-arvo ja ympäristönsuo-jelu toteutuvat voi parhaitentaata oikeuden turvalliseenhuomiseen kaikkialla maail-massa.

Rauhanpäivät järjestetäänvuonna 2008 Hämeenlinnas-sa. Käytännön järjestelyistä

vastaa paikallinen valmiste-lutoimikunta, jonka avoimiinkokouksiin on kutsuttu kaik-kien ammatillisten keskus-järjestöjen - Akavan, SAK:nja STTK:n - alueellisten pai-kallisjärjestöjen edustajat.

Rauhanpäivillä on yleistee-mana: ”Aseet ja väkivaltakokasvattavat rauhaan?” Tee-maa käsitellään asiatuntijoi-den voimin kahdessa panee-lissa. Lauantaina on aiheenaaseisiin perustuva turvalli-

suuspolitiikka ja kysytäänonko se nykyaikaisen kan-sainvälisen yhteiskunnanperusta. Sunnuntaina puhu-taan paneelissa teemalla”Lasten leikeistä aikuistenmaailmaan – lelut, videope-lit”. Kaikkiaan viidessä työ-ryhmässä puidaan erilaisiaajankohtaisia teemoja medi-an roolista, lapsiperheidenasemasta, kysytään mitä onrauhanomainen ydinteknolo-gia ja paneudutaan niin Lati-

nalaisen Amerikan kuinLähi-idänkin tilanteisiin.

Kaikille avoimet Rauhan-päivät alkavat Hämeenlin-nan Raatihuoneella lauan-taina 12.1. kello 9.00 japäättyvät sunnuntaina13.1. noin kello 15.30.

Lisätietoja:www.rauhanpuolustajat.fi

Puheenjohtajana Ari Leskinenalustava puheenvuoro tutkija Pertti Multanen5. Murtaako Latinalainen Amerikka uusliberalismin kahleet?Puheenjohtajana Marjaliisa Siiraalustava puheenvuoro KTT Kent Wilska19.00 Solidaarisuusillanvietto Sokos hotelli Vaakuna- illallinen- ohjelmaa: Pentti ”Pikku-Pena” Nyholm- tanssiorkesteri Amor

Sunnuntai 13.1.09.00 Tutustuminen kaupunkiin. Käynti Vankilamuseossa (á 5 e)11.00 Työryhmien raportit (viisi työryhmää)12.00 Ruokailu13.00 Lasten leikeistä aikuisten maailmaan -paneeliPuheenjohtajana lastentarhan johtaja Seppo Bruun15.00 Rauhanpalkinnon saajan julkistaminen15.30 Päätöspuheenvuoro, Työpaikkojen rauhantoimikunnan pj. JuhaniLilja

Majoitus: Sokos hotelli Vaakuna 79 e / huone.Varaukset p.0201234636 ”Ay-väen rauhanpäivät”


Ranskan ja Hollannin kan-sanäänestyksissä kaatunut-ta EU:n perustuslakia aje-taan nyt läpi toisella nimelläja välttäen kansanäänestyk-siä.

Se on saanut nimekseen”Lissabonin sopimus Euroo-pan unionista tehdyn sopi-muksen ja Euroopan yhtei-sön perustamissopimuksestamuuttamisesta”. Sopimus-tekstissä puhutaan lakiensijasta asetuksista ja direk-tiiveistä. Maininnat unioninlipusta ja muista symboleis-ta on jätetty pois.

Sopimuksessa on sivuja287 ja kaikkine liitteineennoin 3 000 sivua. Valmiste-lun epädemokraattisuuttakuvaa se, että sopimustenmuutoksista yhteen koottu(konsolidoitu) versio julkais-taan suomeksi vasta joskuskeväällä.

Vahvistaamarkkinoiden ylivaltaa

Uudella EU-sopimuksella ontarkoitus tehdä markkinoi-den vapauteen perustuvastauusliberalistisesta politiikas-ta sääntö, jolle kaikki muuon alistettu.

Kun ”kilpailun vääristy-mättömän vapauden” kirjaa-minen perustuslain 3.artik-laan herätti vastustusta, onse jätetty pois kyseisestä koh-dasta, mutta kirjattu moneenkertaan muualle sopimuk-seen. Samalla sopimukseenliitettiin pöytäkirja 6, jossatodetaan, että ”3.artiklanmukaisiin sisämarkkinoihinkuuluu järjestelmä, jolla taa-taan, ettei kilpailu vääristy”.Lisäksi ”kielletään rajoituk-set, jotka koskevat pääoma-liikkeitä”.

Sopimus vahvistaa Euroo-pan keskuspankin pysymi-sen demokraattisen ohjauk-sen ulkopuolella ja Emu-kri-teerit, joissa rahamarkkinoi-den vapaus ja hintavakaussivuuttavat sosiaaliset tavoit-teet.

Laajentaa yksityistämistäLissabonin sopimus antaaEU:lle oikeuden ratkaistaenemmistöpäätöksellä, mit-kä palvelut ovat julkisia pal-veluja ja mitä niistä on pakkokilpailuttaa. EU saa yksin-omaisen toimivallan tehdäpalveluista vapaakauppaso-pimuksia WTO:ssa. EU:lleannetaan myös valta ”var-mistaa” jäsenvaltioiden ta-lous- ja sosiaalipolitiikan ”yh-teensovittaminen”.

Julkisista palveluista huol-ta kantavia rauhoitellaanpöytäkirjalla 9, jonka mu-kaan sopimus ei rajoita jä-senvaltioiden valtaa järjestää”yleistä etua koskevia, muitakuin taloudellisia palveluja”.

Eliitin EU-sopimus syytä hylätä

Se, mitä tämä käytännössämerkitsee, ratkennee vastaunionin tuomioistuimessa.

Lisää EU:n valtaaulkopolitiikassa

Sopimukseen sisältyy edel-leen perustuslakiesityksenlähtökohta, jonka mukaan”unionin toimivalta yhteisenulko- ja turvallisuuspolitiikanalalla käsittää kaikki ulko-politiikan osa-alueet ja kaik-ki unionin turvallisuuteenliittyvät kysymykset, muunmuassa asteittain määritel-tävän puolustuspolitiikan,joka voi johtaa yhteiseen puo-lustukseen”. Lisäksi sopimusvelvoittaa jäsenvaltiot ”tuke-maan aktiivisesti ja varauk-set unionin yhteistä ulko- jaturvallisuuspolitiikkaa”.

Näin sopimus vie Suomel-ta itsenäisen ulkopolitiikanja rajoittaa esimerkiksi meil-le tärkeiden idänsuhteiden

hoitamista.

Kytkee NatoonUusi sopimus merkitsee ta-loudelliseksi ja poliittiseksiliitoksi perustetun EU:nmuuttumista selvästi myössotilasliitoksi ja sen kytke-

EU-jäsenyys ei ole muutta-nut suomalaisten suhtau-tumista Euroopan unioniin.Jäsenyydestä suoritetunkansanäänestyksen jakau-tuma kannattajiin ja vas-tustajiin on säilynyt lähesennallaan, ilmenee Väli-Suomen sanomalehtienSunnuntaisuomalaisen

mistä Natoon.Jäsenvaltiot sitoutuvat

keskinäisiin turvatakuisiin,muodostamaan monikansal-liset taistelujoukot, lisää-mään asevarustelua sekäkehittämään pysyvää raken-teellista sotilaallista ja ase-

teollista yhteistyötä. Sopi-muksen mukaan tämä tapah-tuu sopusoinnussa Natonvelvoitteiden ja Natossa pää-tetyn linjan kanssa.

USA:n ja Naton mallia seu-raten EU on valmis ryhty-mään ”varhaisiin, nopeisiinja tarvittaessa vahvoihin so-tilaallisiin interventioihin”myös ilman YK:n valtuutus-ta.

Suurten maidenhallitusten valta kasvaa

Enemmistöpäätöksentekolaajennetaan EU:ssa pää-säännöksi. Suurin osa Suo-menkin lainsäädännöstä voisiten ratketa jopa vastoinSuomen eduskunnan kan-taa.

Käytännössä enemmistö-päätöksenteko tarkoittaasuurten jäsenmaiden vallankasvua pienten jäsenvaltioi-den kustannuksella. Tulevai-

Kahtiajako suhteessa EU-jäsenyyteen ennallaanteettämästä kyselystä.

43 prosenttia suomalaisis-ta äänestäisi jäsenyyttä vas-taan. Tulos olisi lähes samakuin kolmetoista vuotta sit-ten.

Keski-ikäiset 35 - 49-vuo-tiaat on ikäryhmä, joka ää-nestäisi nyt jäsenyyttä vas-taan. Kannattajia keski-ikäi-

sistä on kyselyn mukaan 43ja vastustajia 53 prosenttia.Muuten suomalaisten suh-tautuminen EU:hun on py-synyt suurin piirtein ennal-laan jäsenyyden aikana.

Puolueiden kannattajistaEU-myönteisimpiä ovat ko-koomuksen ja vihreiden kan-nattajat. Keskustan ja vasem-

mistoliiton kannattajienenemmistö äänestäisi jäse-nyyttä vastaan.

TNS-Gallup kysyi puhe-limitse tuhannen suomalai-sen mielipiteitä Suomen EU-jäsenyydestä marraskuunalussa.

EU-eliitillä oli hauskaa, kun Lissabonin sopimus vahvistettiin ilman kansanäänestyksiä.


Niin kuin tiedetään, Euroo-pan unioni asetti tavoitteek-seen vuodelle 2010 sen, ettäns. biopolttoaineen osuusautojen käyttämästä polt-toaineesta olisi 5,75%. Jul-kilausuttuna tavoitteena onettä näin kehityksen paino-pisteessä olisi hiilidioksidinvähentäminen vuoteen2030 mennessä siten, ettäbiopolttoaineen osuus ko-konaismäärästä on 20 –50%.

Samaan aikaan esimer-kiksi Saksa ottaa käyttöönja käyttää entistä enemmänhiiltä energiatuotannos-saan. Sen mahdollistaakuulemma ”uusi tekniikka”.Huomattava osuus kehityk-seen on tietysti myös Sak-san suurilla hiiliesiintymil-lä.

Liikenteen osuus kokohiilidioksidimäärästä onnoin 20%. Suomalaistenoma polttoaineyhtiö NesteOil on ryhtynyt toteutta-

Suomen verotusratkaisut ja EUmaan omalta osaltaan han-ketta rakentamalla Porvoo-seen biodieseliä valmistavantehtaan ja jonka toiminta onjo käynnistynyt.

Maan hallitus Vanhasenja Kataisen johdolla on tähänpäätökseen liittyen hyväksyt-tänyt eduskunnalla uudetautojen verolait. Sen sano-taan olevan edistyksellisen jaosoituksena hallituksen ha-lusta suhtautua vakavasti il-mastomuutokseen. Samaanaikaan hallitus käy vääntöäEU:n komission kanssa tur-peen päästöjen haittaveronmäärästä, jonka se haluaisipuolittaa. Hallituksen linja-uksen mukaan ydinenergianvoimakas kasvu hoitaa Suo-men päästösitoumukset kun-toon muiltakin osin.

Energiaverotus ja muut-kaan toimenpiteet eivät ole-kaan osoitus hallituksenympäristöystävällisyydestä,vaan vanhakantaisesta talo-udellisen kasvun tukemises-

ta keinoja kaihtamatta. Mer-killepantavaa on, että muutvihreinä itseään pitävät puo-lueet ovat alistuneet tähän.

Kun nyt siis Autoalan kes-kusliitto, AKL, riemuitseehallituksen linjauksista onsiihen olemassa vankat pe-

rusteet. Sen laskelmien mu-kaan henkilöautojen myyntikasvaa ensi vuonna noin155 000 autoon. Hallituksenlogiikan mukaan autojenmyynnin kasvun kiihdyttä-minen vähentää päästöjä.Autoverouudistus olisi voitu

toteuttaa myös siten, etteitämän kaltaista ”piristys-ruisketta” olisi syntynyt. Sa-maan aikaan joukkoliiken-teen tuki vähenee ja esi-merkiksi Helsingin kaupun-ginjohtaja vaatii henkilöau-toliikenteen lisäämistä kes-kustassa, jotta liiketoimin-ta kukoistaisi!

Hyvällä syyllä voidaan sa-noa, että hallituksella ei oleolemassa energiapolitiik-kaa. Suomen hallituksentoimia ohjaa entistäkin sel-vemmin samat tavoitteetkuin EU:n ”uudistus-sopi-mukseen” ja muihin asia-kirjoihin on kirjattu kilpai-lusta, taloudellisesta kas-vusta, tavaroiden vapaastaliikkumisesta ja muidenkaupan esteiden poistami-sesta.

Jussi LiljaVEU:n pääsihteeri

Muutaman vuosi sitten käy-tiin kovaa ”taistelua” EU:nsisällä siitä mikä maa saaminkäkinlaisen EU-virastonmaaperälleen. SuomenkinEU-eliitti perusteli virasto-hankkeitaan muun muassasillä, että niiden myötä tuleetyötä ja lisää veronmaksajia.Nyt onkin paljastunut, ettäHelsinkiin sijoittuvan EU:nkemikaaliviraston virkamie-het tulevatkin tavalliselle ve-

ronmaksajille todella kalliik-si.

Eduskunta päätti kemi-kaaliviraston virkamiestentyöehdoista, jotka hakevatvertaistaan. Tehyn kalliinapidetty työehtosopimusrat-kaisu kalpenee pahanpäiväi-sesti sen rinnalla. Elintarvi-keviraston virkamiehet eivätmaksa Suomeen veroja senenempää valtiolle kuin kun-nillekaan. EU perii heiltä pal-

kasta ainoastaan 10 prosen-tin veron. Ulkomaisilla virka-miehillä on oikeus hankkiauusi auto verottomasti jokakolmas vuosi ja oikeus hank-kia yli 170 euron hintaisiatavaroita ilman arvonlisäve-roa. Niin ikään heillä on oike-us suomalaisilla verovaroillakustannettuun päivähoitoonja koulutukseen. Viraston450 työntekijöistä 2/3 tuleeolemaa ulkomaalaisia.

EU:n kemikaalivirasto käy kalliiksi

EY-tuomioistuin antoi 11.12.päätöksen Suomen Meri-mies-Unionin ja Viking-Linenvälisestä kiistasta, jonka va-rustamo vei EY-tuomioistui-meen Englannin tuomioistui-men kautta. Kyse oli Meri-mies-Unionin työtaistelusta,jolla se pyrki estämään mat-kustajalautan ulosliputuk-sen Viroon ja laivan henkilö-kunnan työehtosopimuksenmuuttamisen virolaiseksi, elihuomattavasti aikaisempaaheikommiksi.

EY-tuomioistuin päätti,että EY 43 artiklaa, joka mää-rittelee yrityksen vapaan si-joittumisen mihin tahansamaahan on tulkittava siten,että sen soveltamisalaan voiperiaatteessa kuulua työtais-

telutoimi, johon ammattiliit-to tai ammattiliittojen yhteen-liittymä on ryhtynyt yksityis-tä yritystä vastaan, jotta tämätekisi työehtosopimuksen,joka sisällöltään on omiaansaamaan tämän yrityksenluopumaan sijoittautumisva-pauden käyttämisestä.

EY 43 artiklassa myönne-tään yksityiselle yritykselleoikeuksia, joihin voidaan ve-dota ammattiliittoa tai am-mattiliittojen yhteenliittymäävastaan.

Merimiesunionin toimeen-panemat työtaistelutoimetolivat siis EY-tuomioistuimentulkinnan mukaan kyseises-sä artiklassa tarkoitettujayksityisen yrityksen sijoittu-misvapauden rajoittamista.

Eräänlaisena lievennykse-nä EY-tuomioistuin toteaa,että nämä rajoitukset (työ-taistelutoimet) voidaan peri-aatteessa oikeuttaa työnte-kijöiden suojelun kaltaisenyleistä etua koskevan pakot-tavan syyn suojelulla edellyt-täen, että osoitetaan, ettäniillä voidaan taata oikeute-tun päämäärän saavuttami-nen ja että niillä ei ylitetäsitä, mikä on tarpeen tämänpäämäärän saavuttamiseksi.

Merimies-Unionin työtais-telua koskien on Englannintuomioistuimen selvitettäväse olivatko ne ylimitoitettujaja olisiko niillä voitu taatatyöpaikat ja työehtojen taso.Siinäpä thathcerilaisella työ-oikeudella onkin pulma.

EY-tuomioistuimeltapäätös lakko-oikeudesta

suudessa kaikki jäsenmaateivät enää saa edes paikkaalainsäädännön valmistelus-ta vastaavaan komissioon.

EU-parlamentin rooli vah-vistuu hieman, kun sen hy-väksyminen tarvitaan aiem-paa useammassa asiassa.Komission esitysten muutta-minen edellyttää kuitenkinneuvoston ja parlamentinyhteisen kannan.

Suomen julkisten palvelu-jen, maatalouden, vaikutus-mahdollisuuksien tai liittou-tumattomuuden kannaltaEU-parlamentin aseman vah-vistuminen ei tuo mitäänparannusta, koska meppieniso enemmistö on uuslibera-lismin, liittovaltion ja Natonkannalla.

Kansalaiset saavat aloite-oikeuden (vähintään miljoo-na EU-kansalaista), muttaLissabonin sopimuksen jy-rääminen läpi kansalaisiakuulematta kertoo siitä, mi-ten euroeliitti suhtautuu tä-hän oikeuteen. Aloite-oikeusei myöskään sido komissio-ta.

Keinottelua pöytäkirjoillaPerustuslakiesityksessä ollutperusoikeusasiakirja ei sisäl-ly enää sellaisenaan sopi-mukseen. Sen todetaan kylläolevan lainvoimainen (paitsiBritanniassa ja Puolassa),mutta sopimukseen liitetynjulistuksen 29 mukaan se ”eimuuta unionin toimivaltaa tai

tehtäviä”.Sopimuksesta on jätetty

pois maininta EU-lainsää-dännön ensisijaisuudesta jä-senvaltioiden lakeihin näh-den. Sama asia on kuitenkinkirjattu julistukseen 27, jon-ka mukaan ”se seikka, ettäensisijaisuuden periaatetta eisisällytetä tulevaan sopimuk-seen, ei millään tavalla muu-ta sitä, että periaate on ole-massa” unionin ”vakiintunee-na oikeuskäytäntönä”.

Kansanäänestyksenvaatimus

Hallitus on ilmoittanut tuo-vansa Lissabonin sopimuk-sen eduskuntaan helmikuus-sa. Kansanäänestystä valta-puolueet eivät suostu järjes-tämään, koska eivät uskosaavansa sopimukselle kan-salaisten enemmistön tukea.

Tällainen sopimuksen läpijyrääminen on vielä yksi pe-ruste lisää vastustaa Euroo-pan unionia ja vaatia toisen-laista Eurooppaa, jossa ih-misten perusoikeuksia ei alis-teta markkinoille.

YRJÖ HAKANEN

Kirjoittaja osallistui SKP:nedustajana Prahassa pidet-tyyn Euroopan vasemmistonkokoukseen. 29 kommunisti-sen ja vasemmistopuolueenkokous vastusti EU-sopimus-ta ja vaati siitä kansanää-nestystä.

AKL:n laskelmien mukaan henkilöautojen myynti kasvaa ensi vuonna noin155 000 autoon.


Vaihtoehto EU:lle vuodelle 2007 valittu hallitus:

Mirva Tossavainen,puheenjohtajapuh.050-596 6930, [email protected]

Thomas Wallgren,varapuheenjohtaja,puh. k. (09) 241 3236,[email protected]

Leena Brunberg,puh. 050-539 5087, [email protected]

Päivi Eskola,puh. 040-7077 977,email. [email protected]

Stig Lång,puh. 044-312 2470, [email protected]

Mauri Nygård,puh.0400-540 678,email. [email protected]

Tanja Pelttari,puh. 040-716 1982, [email protected]

Arto Viitaniemi,puh. 041-460 6916, [email protected]

Jyrki Yrttiaho,puh. 050-553 6349, [email protected]

Varajäsenet:Gerd Söderholm,puh. 050-567 0279, [email protected]

Teijo Virolainen,puh. 040-728 0465, email.

[email protected]

Risto Hohenthal,puh. 040-542 5768, [email protected]

Jarmo Mukkala,[email protected]

Elina Haapala,puh. 040-700 0715, [email protected]

Toimisto,puh. (09) 682 3422email. [email protected]

Jussi Lilja, pääsihteeri,puh 0400-722 706,email. [email protected]

Jos joku olisi kertonut kym-menen vuotta sitten, ettäSuomi rakentaa viidennenydinvoimalan ja suunnitte-lee vielä kolmea muuta, ettäSuomi ottaa käyttöön ensim-mäisenä maana maailmassakäytetyn korkea-aktiivisenydinpolttoaineen loppusijoi-tuspaikan ja että Suomessaetsitään uraania, olisin nau-ranut tälle ihmiselle.

Mutta nauru on juuttunutkurkkuun. Kaikki tämä onnyt tapahtumassa Suomes-sa. Ja se, mitä nyt tapahtuu,on pohjoismaisen demokra-tian pilkkaamista. Uusistavoimaloista ei ole järjestettykansanäänestyksiä. Min-käänlaista yhteiskunnallistakeskustelua ei käydä loppu-sijoituspaikasta, jota raken-netaan Olkiluotoon, jonnemyös ranskalais-saksalainenyritys Areva rakentaa Suo-men viidettä reaktoria. Uraa-niyhtiöille saatetaan salliakaivostoiminta mm. luonnon-suojelualueilla ja alueilla, jot-ka ovat olleet saman perheenomistuksessa yli 300 vuotta.

Miksi uusia reaktoreita?Toukokuussa 2001 Suomeneduskunta teki periaatepää-töksen äänin 159 – 3 käyte-tyn ydinpolttoaineen loppu-sijoituksesta kallioperään.Tämä päätös oli strategisestierittäin merkittävä, sillä ydin-voiman kannattajat saattoi-vat nyt sanoa, että ydinjäte-ongelma oli ratkaistu.

Toukokuussa 2002 Suo-men eduskunta teki periaa-tepäätöksen äänin 107 – 92uuden voimalan rakentami-sesta. Helmikuussa 2005Suomen hallitus hyväksyimaailman suurimman eli1600 megawatin reaktorinrakentamisen. Reaktorin jokakaiken lisäksi on prototyyppi– ranskalaisten mukaan pro-totyypin prototyyppi. Käyttö-iäksi ilmoitettiin 60 vuotta.Silloisista 18 ministeristä 11– mukaan lukien pääminis-teri Matti Vanhanen ja ener-gia-asioista vastaava kaup-pa- ja teollisuusministeriMauri Pekkarinen – olivat

VEU:n entinen puheenjohtaja Ulla Klötzer:

Suomi ydinvoiman vasallivaltiona EU:ssa

äänestäneet toukokuussa2002 ydinvoiman lisäraken-tamista vastaan.

Kun eduskunnassa kes-kusteltiin mahdollisesta uu-desta voimalasta, ei missäänvaiheessa keskusteltu reak-torityypistä. Puhuttiin 2,3miljardin euron hinnasta.Ostohinnaksi tuli tosi asias-sa 3 miljardia euroa. 75 %voimalasta rakennetaan lai-narahoilla. 1,95 miljardiatulee pankkiryhmästä, jossaovat mukana Bayerische Lan-desbank, PNB Paribas, JPMorgan ja Nordea sekä Han-delsbanken. Ruotsalainenluottolaitos Svensk Exportk-redit rahoittaa voimalaa mil-jardilla kruunulla ja ranska-lainen luottolaitos COFACE610 miljoonalla eurolla.

Nyt voimalan hinta on

noussut useiden virhearvioi-den vuoksi ei vain 3 miljar-diin euroon vaan vähintäännoin 4 miljardiin, ja raken-nustyömaa on ainakin 18kuukautta myöhässä.

Ongelmat ovat kasautu-neet. On ollut haurasta se-menttiä, huonoa hitsausjäl-keä jne. Heinäkuussa 2006(12.7.2006) Säteilyturvakes-kus julkaisi selvityksen Olki-luoto 3:n ongelmista. Hiuk-set nousevat pystyyn sitä lu-kiessa. Säteilyturvakeskusmoittii mm. sitä, että ura-koitsija on valinnut aliura-koitsijoita, joilla ei ole aiem-paa kokemusta ydinvoima-lan rakentamisesta. Säteily-turvakeskus vaati myös, ettäprojektin johto pitäisi vaih-taa.

Tästä huolimatta – ja huo-

limatta siitä, että useat gal-lupit (2002, 2003, 2005,maaliskuu 2007; 61 % EU-maiden kansalaisista haluaavähentää ydinvoiman käyt-töä) osoittavat, että EU-mai-den kansalaisten enemmistövastustaa ydinvoiman lisä-rakentamista – Suomen val-taeliitti suunnittelee vieläkolmen uuden reaktorin ra-kentamista. Ympäristövaiku-tusten arvioinnit on aloitettukahden voimalan osalta. Yksiuusi voimala Olkiluotoon jatoinen Loviisaan. Kolmattavoimalaa suunnitellaan Poh-jois-Suomeen. (TVO, Fortum,Fennovoima)

UraanikaivostoimintaSuomessa

Kuten kaikki tiedämme, ydin-voimalan reaktorit käyttävät

uraania, jota tarvitaan myösraaka-aineeksi sekä ydinasei-siin että kauhistuttaviin DU-aseisiin, toisin sanoen uraa-niaseisiin, joita on käytettyAfganistanissa, Irakissa, Li-banonissa ja Balkanilla.

Ydinvoima ja ydinaseetovat siamilaisia kaksosia.Koska kaikki ydinvallat par-haillaan suunnittelevat ydin-asearsenaalinsa uudistamis-ta, ne tarvitsevat uraania, janaamioidakseen uuden va-rustautumisensa ne tarvit-sevat maita, jotka rakenta-vat lisää ydinvoimaa.

Euroopan unionin jäsene-nä Suomi saa nyt omituisenaseman. Ulkomaalaiset yri-tykset osoittavat suurta kiin-nostusta uraaninlouhintaaneri puolilla Suomea. Tätä tu-kee kauppa- ja teollisuusmi-


Allekirjoita

adressi

internetissä

EU:n

perustuslakia

vastaan

osoitteessa:http://

www.adressit.com/eulait

nisteri Mauri Pekkarinen,joka useita kertoja on toden-nut, että jos Suomi tuottaaenergiaa ydinvoimalla, mei-dän moraalinen ja eettinenvelvollisuutemme on louhiauraania omassa maassam-me.

Ydinsulkusopimus vuodel-ta 1968 (NPT Treaty), jonka188 maata on allekirjoitta-nut, määrittelee, että viisitunnettua ydinasevaltaa pi-dättäytyvät levittämästäydinaseita muihin maihin jaettä allekirjoittaneet eivät le-vitä ydintietoutta tai –tekniik-kaa muussa kuin rauhan-omaisessa tarkoituksessa.On surullista, että Suomi,joka allekirjoitti ensimmäi-senä ydinsulkusopimuksen,kaikesta päättäen aikoo nytmurtaa kunniakkaan perin-teensä toimia ydinaseriisun-nan ja rauhan puolestapu-hujana.

Uraaniyhtiöille Suomenmaaseutu on suuri plussa;vastustajia todennäköisestivain vähän, ja epätoivoisiakunnallispoliitikkoja, jotkalähtevät mukaan kohtalok-kaaseen kaivostoimintaanuusien työpaikkojen toivos-sa.

Koska uraani on ehtyväluonnonvara, uraaniyhtiötetsivät hullun lailla uusiahoukuttelevia kohteita. Suo-messa on kauppa- ja teolli-suusministeriö ainoa uraa-nikaivostoiminnan luvanan-taja. Eri puolilla maata ovatkaivosyhtiöt tehneet luke-mattomia valtausvarauksia.Enossa ja Kontiolahdella Poh-jois-Karjalassa on myönnet-ty valtauslupa ranskalaiselleuraaniyhtiö Cogemalle, Are-van tytäryhtiölle, joka yhteis-työssä Siemensin kanssa ra-kentaa skandaalinkäryistäOlkiluoto 3 –voimalaa. Senlisäksi on kanadalainen yh-tiö Namura/Cooper Mineralssaanut valtausluvan Kuusa-moon aivan Kitka-järven vie-reen. Kyseisillä paikkakun-nilla on kauppa- ja teollisuus-ministeriön valtauslupa tyr-mistyttänyt asukkaat, jotkanäkevät elinympäristönsäolevan uhattuna.

Vuodelta 1965 peräisinoleva kaivoslaki on täysin

vanhentunut. Se syrjäyttääkokonaan perustuslain sekävesi-, luonto- ja ympäristön-suojelulait. Kaivoslaki edus-taa voimakkaasti kaivosyhti-öiden intressejä. Päinvastoinkuin Ruotsissa ei kunnillaole veto-oikeutta, eikä maan-omistajilla ja eduskunnalla-kaan ole asiassa sananval-taa. TV-ohjelma MOT:ssähelmikuussa 2006 totesiKrister Söderholm, jokatuolloin oli kaivosylitarkas-taja kauppa- ja teollisuusmi-nisteriössä, että ”maanomis-taja saa valtauksesta vuosit-taisena korvauksena 10 eu-roa hehtaarilta. Kaivosluvas-ta korvaus on 20 euroa pervuosi ja hehtaari.” Korvauson suomalaisen omistusoi-keuden pilkkaa.

Käytetynydinpolttoaineen

loppusijoitusEikä tämä surullinen tarinaole vielä lopussa. Suomenvaltaeliitin avulla ollaan Suo-mea muuttamassa Euroopanydinjätteiden kaatopaikaksi.

Missään päin maailmaa eiole vielä keksitty ratkaisuakäytetyn ydinpolttoaineenongelmaan. USA:n tiedeaka-temian mukaan käytettyydinpolttoaine on pidettäväeristettynä ihmisistä ja ym-päristöstä 300 000 –1 000 000 vuotta. Ruotsissaja Suomessa ovat loppusijoi-tushankkeet edenneet pisim-mälle. Upsala Nya Tidning –lehdessä kerrottiin12.3.2007, että ”Suomi lä-hestyy loppusijoitusta ennä-tysajassa” kun taas Ruotsis-sa keskustellaan vielä pai-kan valinnasta.

Sekä atomienergiajärjestöIAEA:ssa että EU:n tasollaon mainittu yhteisen loppu-sijoituksen olevan ratkaisunkaikkien maiden jäteongel-miin. EU:n energiakomissaa-ri Andris Piebalgs vaati yh-teistä hanketta (joint under-takings) geologisista ratkai-suista ja korosti, että hän eipuhu nyt uudesta teknologi-sesta tutkimuksesta vaantutkimuksesta, joka nimen-omaan koskee paikan sopi-vuutta, paikan, joka ”huo-

lehtii” (englanniksi hosts) lop-pusijoituksesta.

Suomen laki lähtee siitä,että vain suomalainen radio-aktiivinen jäte voidaan va-rastoida Suomessa. Euratom-sopimuksen mukaan jokai-sen jäsenmaan tulee huoleh-tia omasta jätteestään. Kan-sainvälisten sopimustenmukaan luokitellaan jäte re-surssiksi – ei jätteeksi – jaEU-lait puolestaan kieltävätjäsenmaita laatimasta lake-ja, jotka rajoittavat kauppaasisämarkkinoilla. Koska EG/EU-tuomioistuin ei ole kos-kaan käsitellyt yhtään tapa-usta, joka koskisi ydinjätteenvapaata liikkumista, ovatpoliitikot ja tutkijat ymmäl-lään siitä, onko jäsenvaltioil-la oikeutta kieltää kaupan-käyntiä jätteillä.

Per Cramér, EU- ja kan-sainvälisen oikeuden profes-sori Göteborgin kauppakor-kea-koulussa, katsoo, ettäRuotsi voidaan pakottaa ot-tamaan vastaan ydinjätettäEU:sta. Ruotsin EU-jäse-nyysneuvotteluissa vuonna1994 laadittiin pöytäkirjaju-listus, joka kieltää ulkomai-sen ydinjätteen välivarastoin-nin ja loppusijoituksen Ruot-sissa. Suomi esitti vastaa-vanlaisen julistuksen. Cra-mér korostaa kuitenkin, ettäon lievästi sanoen naiiviauskoa, että julistuksella olisijotain oikeudellista arvoa.Suomessa tästä asiasta eikeskustella.

Tämä surullinen tarinavoisi jatkua loputtomiin. Josemme onnistu saamaan ai-kaan voimakasta vastarintaatätä mielettömyyttä vastaanennen kaikkea Suomessamutta myös muualla Euroo-passa, niin voimme odottaasäteilevää tulevaisuutta Suo-melle, ydinvoiman vasallival-tiolle EU:ssa!

(lyhennetty Pohjoismaisillakansankäräjillä pidetystä

alustuksesta)

Helsingin Sanomat uutisoi13.12.2007 Lissabonin so-pimuksen allekirjoittami-sesta. Sopimus on käytän-nössä sama kuin hylättyEU:n perustuslaki.

Uutisoinnissa toimittajaAnnamari Sipilä myöntääettei prosessi ollut hirveändemokraattinen. Myös sekerrotaan, että sopimustaon muiden kuin asiantun-tijoiden hankala tulkita.Vajaan sivun uutisoinnis-sa jätettiin kuitenkin ker-tomatta syitä minkä takiamuuan muassa perustus-laki on kaatunut kansan-äänestyksissä eri maissa.Rivien välissä ainoastaanannetaan ymmärtää, ettäyhteinen lippu tai hymniolisi perustuslaki kritiikintärkeimmät syyt.

Ympäri Eurooppaa on isojoukko kansanliikkeitä, -järjestöjä ja poliittisia puo-lueita, jotka vastustivat jayhä edelleen vastustavatEU:n perustuslakia. Eikäheidän kritiikki perustu ai-noastaan lipuille tai hym-neille. Panoksena on pal-jon isommat asiat, kutenesimerkiksi liittovaltiokehi-tys ja demokratian vähene-minen entisestään EU:njäsenmaissa.

Jotkut viisaat henkilötovat aikoinaan sanoneet,

Helsingin Sanomattomatettä demokratiassa jokaistajota päätöksenteko koskeepitäisi tavalla tai toisellaosallistua siihen. EuroopanUnioni on tästä irvikuva.

Tasapuolinen tiedottami-nen on myös yksi demokra-tian elementeistä. Tässämielessä maamme johtavansanomalehden ja tiedotus-välineen valitsema linja onvähintäänkin kyseenalai-nen. Vaikka suomalaisistanoin puolet suhtautuuEU:hun vähintäkin erittäinkriittisesti niin heidän nä-kemyksiä EU kielteisyydes-tä ei esitellä.

Usein EU-kriittiset ääniinsuhtaudutaan muuan mu-assa Helsingin Sanomissatunneperäisinä hölmöinä,jotka eivät suostu tunnus-tamaan tosi asioita. Useinmyös unohdetaan se, ettäNorja, jolla ei varsinaisestimene hirveän huonosti, eiole EU:n jäsen eikä sitä tuletodennäköisesti olemaan lä-hiaikoina.

Se, että EU-kritiikissä onhyvinkin paljon järkeä ja tie-tämystä tuntuu olevan hy-vin hankala hyväksyä mo-nissa medioissa.

EU:lle on vaihtoehtoja jase olisi hyvä näkyä myösmaamme johtavissa medi-oissa.

Ari Sardar

Jatkuva kasvu, kestävä ta-loudellinen kehitys, tulosparani edellisvuoteen näh-den... kuulostaako tutulta?Lisää ja lisää haluaa globaalitalouseliitti voittoja, muttamistä sitä voi repiä vuosi vuo-delta lisää, kun tuntuu, ettäviimeinenkin korpimaa onvalloitettu?

Ei ole vielä syytä huoles-tua jatkuvaa taloudellistakasvua janoavien puolesta,sillä — hyvät naiset ja herrat— vielä on ainakin yksi alue,joka ei ole vielä täysin valloi-tettu: julkiset palvelut!

Ja halvalla menee, silläsama kaveriporukka, jokayksityistää eli myy tätä yh-teistä omaisuutta, myös os-taa sitä.

� � �

Terveydenhuolto, koulutus,julkinen liikenne, vesi, ener-gia – julkiset palvelut on teh-ty ylläpitämään välttämättö-miä tarpeitamme ja sivisty-neen yhteiskunnan perusinf-rastruktuuria eli kaikkea sitämitä ei juuri ollut 1800-lu-vun alussa.

Päivittäisestä uutisoinnis-ta voidaan päätellä, että il-miö nimeltä yksityistäminenetenee yhä kiihtyvällä vauh-dilla niin meillä Suomessakuin globaalisti. Yritykset,yleensä ylikansalliset sellai-

Tarjolla tänään: Julkistenpalveluiden alennusmyynnit

set, valtaavat pala palaltajulkisia palveluja itselleen.Yksityistämisoperaatio ete-nee määrätietoisesti ja ko-valla vauhdilla, eikä senvauhdissa tahdo pysyä MattiMeikäläinen.

Sitä mitä oikeasti tapah-tuu valottaa saksalainen do-kumentti The Big Sellout (DerGrosse Ausverkauf).

— Mikä todella huolestut-ti minua ennekuin aloitindokumentin teon oli, ettäkaikki sanoivat ettei voi teh-dä mitään laajalle levinneelleyksityistämiselle, vaikka sevaikuttaa niin radikaalistimonien ihmisten elämään,sanoi The Big Sellout –doku-mentin ohjaaja Florian Op-tiz Reutersin haastattelussa.

Opitz on freelance-doku-menttiohjaaja, joka on teh-nyt useille eurooppalaisilleTV-kanaville dokumenttejaglobalisaatiosta sekä henki-lökuvia muun muassa Char-les de Gaullesta ja NaomiKleinista.

— Kenellä on mahdolli-suus saada juomakelpoistavettä, energiaa, terveyden-huoltoa ja käyttää julkistaliikennettä? Vain heillä joillaon varaa maksaa siitä, ku-vailee Opitz elokuvan kotisi-vuilla yksityistämisen seura-uksia.

The Big Sellout -dokumen-

tissa kerrotaan yksityistämi-sen seurauksista niin yläta-solta kuin kadunmiehen nä-kökulmasta. Ääneen pääseemuun muassa talouden No-belin-palkinnon vuonna2001 voittanut Joseph Stig-litz, joka oli yksi Maailman-pankin johtoportaan jäsenis-tä ja nykyisin tullut tunne-tuksi voimakkaasta kritiikis-tään uusliberalismia koh-taan.

Kadunmiehen ääniä edus-tavat yksityistämisen seura-uksia konkreettisesti koke-vat henkilöt eripuolilta maa-ilmaa. Yksityistämisen seu-rauksia näytettään muunmuassa Isossa-Britanniassa,Filippiineillä, Etelä-Afrikassaja Boliviassa.

� � �

Lähinnä suomalaisia kosket-tava esimerkki yksityistämi-sen seurauksista liittyy Bri-tish Railwaysiin. Iso-Britan-nian kansallisen rautatieyh-tiön yksityistäminen vuonna1995 on sinällään erittäinkiinnostava esimerkkitapa-us, koska siihen liittyy voi-makkaasti myös julkistenpalveluiden syntyprosessivälttämättömästä tarpeesta.

Iso-Britanniassa oli 1840-luvulla valtaisa buumi, jokaliittyi kuin sieniä sateella syn-tyneiden rautatieyhtiöiden

Big Sell Out näytetään Hel-singissä DocPoint –doku-menttielokuvafestivaaleilla(23.-27.1.2008). Dokumentinohjaaja Florian Optiz tuleemyös Suomeen ja osallistuukeskustelutilaisuuteen Ta-lous ja oikeudenmukaisuus,jossa käsitellään mm. yksi-tyistämistä ja talouden mo-raalia. Keskustelu tilaisuuson Lasipalatsin studiolla tors-

Dokumentti ja ohjaajaSuomessa tammikuussa

taina 24.1. klo 16-18. Muinakeskustelijoina on mm. suo-malaisia eturivin dokument-tiohjaajia ja poliitikkoja. Fes-tivaaleilla on myös lukuisiamuita dokumentteja, jotkakäsittelevät taloutta mm. Te-hyn työtaistelusta kertovaSopimus.

Lisätietoja:www.docpoint.info

osakkeisiin (Railway Mania).Kupla puhkesi vuonna 1846.Sata vuotta myöhemminvuonna 1947 rautateistä olitullut elintärkeä osa maanperusinfrastruktuuria, jarautatieyhtiöt kansallistettiinetupäässä käytännön syistä.

Toisen maailmansodan jäl-keen British Railways tulitunnetuksi yhdestä laajim-mista ja tehokkaimmastarautatieverkostoista. Vuosi-na 1994-97 yhtiö yksityistet-tiin ja pilkottiin eri yrityksil-le. Seurauksena dokumen-tissakin kerrotut reilusti myö-hästelevät junat ja muu te-

hottomuus sekä onnetto-muuksien sarjat, joissa ontullut myös lukuisia kuolon-uhreja.

— Ihmiset uskoivat yksi-tyistämisen myyttiin. Ja hei-dän uskomuksensa on todis-tettu viime vuosina niin su-rullisesti vääräksi, sanoo do-kumentissa Simon Weller,37-vuotias junankuljettaja,joka näkee joka työpäivä yk-sityistämisen seuraukset.

ARI SARDARLisätietoja:www.thebigsellout.org

Yksityistäminen teki Iso-Britannian rautateistä tehottomia mutta tappavia. Muun muassa tästä kertoo saksalainen dokumentti The Big Sellout.

Documents

Vaihtoehto EU:lle 4/2007