V A I H T O E H T OEU

:LLE

3/2007

-sivu 2 -sivu 4 -sivu 6 -sivu 8

141 artiklanmediasirkusjatkuu

Ratifiointi-menetettymahdollisuus

EU neuvotteleeköyhyyttälisääviäkauppa-sopimuksia

PalautetaankopakkotyöSuomentyömarkkinoille

Terveydenhoitoalan ammattijärjestön TEHY:n määrätie-toisella kamppailulla hoitohenkilökunnan palkkojen jäl-keenjääneisyyden poistamiseksi, on valtavan suuri mer-kitys koko julkisen sektorin kannalta. Saavutettu tulosparantaa oleellisesi naisvaltaisen hoitoalan palkkoja jasiten edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Setarkoittaa myös myönteistä käännettä tulonjakokehi-tyksessä.

Hoitajien palkkataistelu nosti päiväjärjestykseen koko

julkisen sektorin ja pohjoismaisen hyvinvointijärjestel-män merkityksen. Saavutettu tulos pakottaa valtionlisäämään tulonsiirtoja kunnille ja palkkojen yleinenaikaisempaa myönteisempi kehitys tuo verotulojen kas-vuna lisää resursseja julkiselle sektorille.

Hoitajien toiminnan tuloksena myös EU:n talouspoli-tiikka, jonka keskeinen tavoite on julkisen taloudenroolin heikentäminen, koki nyt merkittävän takaiskun.

Onnittelut TEHY:lle.

Hoitoala kamppaili kokojulkisen sektorin puolesta

2 Vaihtoehto EU:lle 3/2007

Viiden vuoden välein toistu-va mediasirkus maataloudenartikla 141 maataloustuki-neuvotteluista on taas käyn-nissä. Suomen poliittineneliitti, kenraalinaan maata-lousministeri Sirkka-LiisaAnttila ja tukenaan EU-asi-oihin erikoistuneet virkamie-het, käyvät urheaa puolus-tustaistelua Suomen maata-louden puolesta 141 artiklanoikeasta, meille edullisestatulkinnasta. Asiasta vallitseeliikuttava yksimielisyys kai-kissa puolueissa, mediassaja kansalaisten keskuudes-sa. Tämä sinänsä oikea jamyönteinen suhtautumista-pa on hyvä asia, mutta asioi-ta pitkään ja läheltäkin seu-ranneena kansalaisena jou-dun pakosta ihmettelemään,miten on mahdollista, ettäme suomalaiset olemme luo-vuttaneet itsemääräämisoi-keutemme rajojen ulkopuo-lelle ja vielä näinkin tärkeäs-sä asiassa, kuin omavarai-nen ruokahuolto.

Liittyessämme 1995EU:hun, käytiin luonnollisestikovat neuvottelut liittymisenehdoista. Neuvottelut keskit-tyivät maatalousasioihin,koska muun elinkeinoelä-män ehdot oli jo sovittu vuon-na 1994 ETA:an liittymisenyhteydessä. Teollisuus jakauppa olivat jo tässä vai-heessa nauttimassa pääomi-

141 artiklanmediasirkuksenneljäs näytös

en, tavaroiden, palveluidenja ihmisten vapaasta liikku-misesta yli rajojen ETA–alu-

eella. Hyvä kysymys onkin,miksi ETA ei riittänyt Suo-melle. Maa- ja metsätalousolisi jäänyt omaan päätäntä-valtaamme ja olisimme säi-lyttäneet poliittisen itsenäi-syyden.

� � �

Vuonna 1994 talvella käydytliittymisehtoneuvottelut käy-tiin kovassa paineessa. Neu-vottelijoille oli annettu ym-märtää Suomen poliittisenjohdon taholta, että neuvot-teluja ei saanut kaataa maa-talousasioihin. EU–kiimaSuomen poliittisen eliitin, jär-jestöjen ja median taholla oliniin kova, että maataloudenuhraamista ”isompien asioi-den” hyväksi pidettiin välttä-mättömänä. Lisäksi aika oliloppumassa kesken, neuvot-telijat väsyneitä ja Suomessapresidenttiys vaihtumassa.Siksi mm. tämä 141 artiklatuli epäselvästi kirjattua jasiksi tästä mediasirkuksestatuli viiden vuoden välein uu-siutuva näytelmä.

Juridisesti asia on minus-ta selvä. EU:n komissio voiyksinään päättää, maksaa-ko se 141 tukea ja kuinkapaljon. Suomi voi valittaapäätöksestä EU –tuomiois-tuimeen, jonka on ratkaista-va asia lopullisesti. Tätä ris-kiä Suomi ei voi ottaa. To-dennäköinen ratkaisu onkin,että komissio vielä seuraa-vaksi kaudeksi myöntää tuet,mutta pudottaa niiden mää-rää. Näinhän on tapahtunutjo kolme kertaa aikaisemmin.Toisin sanoen löyhässä hir-ressä riippuminen jatkuu,mutta vain hieman silmuk-kaa kiristäen.

� � �

Mikä on 141 tukien taloudel-linen merkitys? Tuen suu-ruus on nyt n. 94 milj. euroa

Olen Elina Haapala ja jokolmatta kertaa VEU:ssatöissä, ensimmäisen ker-ran vuonna 1996. Se olijuuri vuosi jolloin VEU:nporukka teki suunnatto-man työn ympäri Suomeaensin keräten kannattaja-nimiä kymmenelle ehdok-kaallemme jotta saimmeheidät mukaan EU parla-menttivaaleihin. Sen jäl-keen sama porukka kävirankan mutta mieleenpai-nuvan vaalikampanjan.

Siitä lähtien olen olluttavalla tai toisella kiinniVEUn toiminnassa.

Järjestötoiminta on mi-nulle tuttua jo 70-luvunalusta. Matkan varrellaolen toiminut mm. varhais-nuoriso-, rauhan-, nais- jaympäristöjärjestöissä.

Olen kulttuurin suur-kuluttaja. Teatteri, kirjal-lisuus, kuvataiteet sekämusiikki on tärkeä osa elä-määni.

Elina Haapala

VEU:n uusitomistotyöntekijä

PÄÄKIRJOITUS

Pääministeri Matti Vanhanen totesi syksyllä järjestetyssäkansalaisjärjestöfoorumissa kansalaisten ottaneen kantaaedellisen eduskunnan harjoittamaan EU-politiikkaan maa-liskuun eduskuntavaaleissa. Suomi ratifioi viime vuodenjoulukuussa Hollannin ja Ranskan kansanäänestyksissäkaatuneen Euroopan Unionin perustuslaillisen sopimuksenja siten kansalaisilla on ollut mahdollisuus myös kommen-toida Suomen harjoittamaa EU-politiikkaa kansallistenparlamenttivaalien välityksellä. Tämä oli pääministerin vas-taus kysymykseen, tarvitaanko nyt uudestaan ratifioitavak-si tulevasta sopimuksesta erillinen kansanäänestys.

� � �

Suomalaiset ovat kaikista jäsenvaltioiden kansalaisistakaikkein kriittisimpiä unionia kohtaan. On huolestuttavaakuinka kuilu poliittisen päätöksenteon ja kansalaisten vä-lillä jatkuvasti syvenee, eikä todelliseen vuoropuheluunnäytä löytyvän työkaluja. Jos kysyy, kuka pelkää kansan-äänestystä, voisi samalla kysyä, kuka pelkää demokratiaa?Viime eduskuntavaaleja leimasi EU-politiikan käsittelynvähäisyys. Nyt ratifioitavaksi tuleva uusi perussopimus eiole sisällöllisesti entistä erilaisempi. Koska sopimus onkoko unionin toimintaa ratkaisevasti muuttava poliittinenasiakirja, siitä tulisi pakostakin käydä omaa itsenäistäkansalaiskeskustelua. Aineksia keskusteluun ainakin olisi,sillä monet kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat osoitta-neet huomattavaa poliittista aktiivisuutta kahlatessaanvaikeaselkoista sopimusta läpi etsien vaihtoehtoisia mallejasosiaalisesti kestävänEuroopan rakentamisek-si. Mikäli kuilua kansa-laisten ja poliittisen pää-töksenteon välillä todellahaluttaisiin kuroa um-peen, meillä olisi käsilläselkeäkielinen sopimus jakansanäänestysjärjeste-lyt käynnissä. Demo-kraattisessa järjestelmäs-sä valta kuuluu kansalleja suora demokratia ei oleuhka, vaan koko yhteis-kuntaa eheyttävä mah-dollisuus.

Mirva TossavainenVEU:n puheenjohtaja

vuodessa. EU:n kokonaistu-et Suomelle ovat n. 1900 milj.euroa, joten kokonaistuista141 on vain n. 2 %. Mitennäin pieni tuki voi sitten ollanäin tärkeä? Siksi, että eten-kin eteläisen suomen (linjanPori-Lappeenranta eteläpuo-li) kotieläintiloille 141 tukimuodostaa käteen jäävästäosasta lähes 2/3. Heille se onkohtalonkysymys. On myösmuistettava, että maatalou-den rahavirroista n. 3/4 muo-dostuu kotieläintilojen tulois-ta. Tämä tekee ymmärrettä-väksi sen, että Etelä-Suomenmaaseudulle ja sen elinvoi-maisuudelle asialla on mitäsuurin merkitys.

� � �

EU on Euroopassa uuslibe-raalin talouspolitiikan inno-kas toteuttaja. Vapaa rajoit-tamaton ja kilpailutettukauppa tavaroissa ja palve-luissa on sille pyhä arvo. Täl-le arvolle ovat alisteisia ”peh-meät” ja ihmiskeskeisemmätarvot. Vahvin ja osaavin yri-tys tai yksilö tekevät kaup-paa ja menestyvät.

Aika, jolloin kansallisval-tiot pitivät ohjia käsissään jatalouselämä palveli valtioitaja kansalaisia, on ohi. Nytkilpailukenttänä on kokomaailma ja saalistaa saa siel-lä, missä tulee parhaiten ka-laa. Tämä on syrjäiselle Suo-melle kova haaste. EU-aikaosoittaa, että teollisuus onkaiken aikaa siirtynyt poisSuomesta. Teollisuusinves-toinnit Suomeen ovat viimevuosina olleet pienemmätkuin maatalouden uusinves-toinnit. Suomen syrjäinensijainti, pienet kotimarkki-nat, harva asutus ja kylmäilmasto merkitsevät käytän-nössä sitä, että mm. yritys-ten logistiset kustannukset

ovat meillä nelinkertaiset ver-rattuna Euroopan keskus-alueisiin. Suhteellinen kilpai-luetu ei ole Suomelle edulli-nen jatkossakaan. Siksi huo-lestuttava kehitys tulee jat-kumaan.

Puheet globalisaation jaEU-ajan suomalaisesta me-nestystarinasta ovat suures-sa määrin kupla.

Urho Kittilä

Vaihtoehto EU:lle 3/2007 3

Euroopan unionin perustus-laillisen sopimuksen kaadut-tua Ranskan ja Hollanninkansanäänestyksissä unio-nille tuli kiire pelastaa kas-vonsa. Todellista ongelmaaperustuslaillisen sopimuksensisällöllisistä kysymyksistäpäätettiin lähestyä pelkäs-tään teknisenä ongelmana.Ainoana tavoitteena oli vainja ainoastaan välttää sopi-muksen alistaminen kansan-äänestyksille, missä näyte-tään osin onnistuvankin. Ir-lantilaiset saanee äänestäämitä lystäävät, kunnes ää-nestävät oikein. Mutta Iso-Britannia näyttää mahdolli-sesti jäävän ainoaksi esteek-si suunnitelman täydelliselletoteutumiselle.

Itse asiassa uudistussopi-muksen sisältö on vain aiem-min laadittu perustuslailli-nen sopimus vielä monimut-kaisemmassa muodossa.Open Europe nimisen britti-läisen think tank’in siteeraa-ma alkuperäisen perustus-laillisen sopimuksen kätilö,Ranskan entinen presidenttiGiscard Estang onkin sano-nut: “Kaikki aiemmat ehdo-tukset tulevat sisältymäänuuteen tekstiin, mutta ne ovatpiilotettuina ja naamioitui-na.” Brittiläisiä teollisuuspii-rejä edustavan Open Euro-

Uudistussopimus pakottaa aseistautumaanpen (www.openeurope.org)nettisivuilta löytyy ’kätevä’,näiden kahden sopimuksenvertailu.

� � �

Rauhanliikkeen kannalta uu-distussopimus on samallatavoin problemaattinen kuinalkuperäinen perustuslaki-esityskin (jonka siis eduskun-ta on jo huvikseen ratifioi-nutkin – osoittaaksemmeuskollisuutta? ja pyllistääk-semme alunperin sovituillepelisäännöille sekä ranska-laisille ja hollantilaisille).Ongelmallisia kohtia on mo-niakin, mutta rauhanliikkeenkannalta oudointa on sitou-tuminen asevarusteluun.

Amerikan Yhdysvaltojenperustuslain toinen lisäysturvaa jokaisen oikeudenkanta omaa asetta, johon onvedottu myös suomalaisessaaseenkantokeskustelussa.Vapaan maan kansalaisetovat vapaita aseistautumaan-kin, ja mittatappioita tokisyntyy, mutta mitäpä ei va-pauden edestä kannattaisiuhrata.

Euroopan unionin aiempiperustuslaillinen sopimus-esitys ja nykyinen uudistus-sopimus eivät sentään sisäl-lä perustuslaillista aseenkan-to-oikeutta. Mutta niihin si-sältyy jäsenvaltioille (sic) vel-

voitteen aseistautua aina vainparemmin. Nykyisin (tai siiseilen) käsittelyssä olleen ver-sion mukaan: “Jäsenvaltiotsitoutuvat asteittain paran-tamaan sotilaallisia voima-varojaan. Puolustusvoimava-rojen kehittämisestä, tutki-muksesta ja hankinnastasekä puolustusmateriaaleis-ta vastaava virasto (Euroo-pan puolustusvirasto) mää-rittää operatiiviset tarpeet,edistää niiden täyttämiseen

tähtääviä toimia, myötävai-kuttaa puolustusalan teolli-sen ja teknologisen perustanvahvistamiseksi tarpeellistentoimenpiteiden määrittämi-seen ja tarvittaessa toteutta-miseen, osallistuu voimava-roja ja puolustusmateriaaliakoskevan eurooppalaisenpolitiikan määrittelyyn sekäavustaa neuvostoa sotilaal-listen voimavarojen parantu-misen arvioinnissa.”

Nyt ollaan sitoutumassa

perussopimuksen tasolla sii-hen, että kunkin jäsenval-tion pitää parantaa sotilaal-lisia voimavarojaan? Eikä rii-tä, että kukin itse arvioisitarpeensa, vaan Euroopanpuolustusviraston tehtävänäon “osallistua jäsenvaltioidensotilaallisia voimavaroja kos-kevien tavoitteiden määrittä-miseen ja sen arvioimiseen,miten jäsenvaltiot täyttävätvoimavaroja koskevat si-toumuksensa”.

Entisaikaan kansalaisillaoli velvollisuus puolustaaisänmaataan. Nyt valtioidenvelvollisuus on puolustaaEuroopan unionin yhteisiäetuja ja arvoja (kuten halpaöljy tai köyhempien sorto) jasitoutua asevarusteluun ja –teollisuuden kehittämiseen.

Pitäisikö perustuslaissaolla pikemminkin kirjattunaoikeus kieltäytyä aseista? Taisitoumus aseidenriisuntaan.Aseidenriisuntaan uudistus-sopimuksessa toki viitataan,ja siihen tehtävään ollaanvalmiita käyttämään sekä si-viili- ja sotilasvoimavaroja,mutta tämä koskee tietystivain muiden aseita.

Teemu MatinpuroToiminnanjohtaja

Suomen Rauhanpuolustajat

Vaihtoehto EU:lle Tiedotus-keskuksen toimisto Helsin-gissä on muuttanut piirunverran keskustaan päin.Uusi toimisto sijaitsee Loh-jantien ja Mäkelänkadunkulmassa osoitteessa Mäke-länkatu 15. Toimistoommekulku on Lohjantien puolel-ta ja se sijaitsee katutasos-sa.

Vanha toimistomme Mä-kelänkatu 62:ssa ei enää vas-tannut kansalaisjärjestönvaatimaa tarkoitusta. Aivanfyysisesti kulku talon viiden-teen kerrokseen oli ajan saa-tossa tullut lähes mahdotto-maksi. Hissit eivät toimineetkuin erillisellä kulkuavai-mella, eivätkä ne edes si-jainneet porraskäytävässä.Ulko-ovesta ei päässyt kuinkäyttämällä ovipuhelinta –mikäli se toimi. Käytännönhankaluudet alkoivat jo ollaylivoimaisia! Muuttopäätösosui sikälikin hyvään aikaan,että vain muutama päiväpäätöksemme jälkeen silloi-nen vuokraisäntämme va-kuutusyhtiö Tapiola myikoko kiinteistön ulkomaisel-le rahoitusyhtiölle.

VEU:n toimisto parempiin tiloihinKulku uuteen toimistoom-

me on nyt siis paljon helpom-paa kuin aiemmin. Meillepääsee kaikilla Hämeenka-tua ja Mäkelänkatua liiken-nöivillä busseilla ja raitiovau-nuilla eikä Sörnäisten met-roasemaltakaan kävely kes-tä muutamaa minuuttiaenempää. Yksityisautoilla tu-lijoidenkaan ei ole mahdo-tonta löytää parkkipaikkaa.

Meillä on kaksi suurta ik-kunaa, jotka tulevat toimi-maan järjestömme näyteik-kunoina. Tulevaisuudessaohikulkijat voivatkin lukea ik-kunastamme VaihtoehtoEU:lle lehden sekä muutamahdollista ajankohtaistamateriaalia. Pienen toimisto-huoneen lisäksi on myösisompi kokoushuone sekäpieni keittiö ja varasto.

Myönteistä on myös se ettävuokramenomme jopa laski-vat jonkin verran.

Olemme huomanneetosoitteistossamme puutteitaja saattaa olla että kaikki jä-senemme eivät saa edes Vaih-toehto-lehteä. Pyytäisimme-kin kaikkia niitä jäseniä jot-ka epäilevät yhteystiedois-

saan olevan korjattavaa ot-tavan toimistoon yhteyttä jot-ta saadaan osoiterekisteriajan tasalle.

Toivomme että uudesta toi-

mistostamme muodostuisitoimiva kansalaisjärjestöntukikohta, jonne jokaisen oli-si helppo tulla.

Toivotammekin tervetul-

leeksi kaikki VEU:n jäsenetja ystävät uuteen toimis-toomme.

Elina Haapala

VEU:n tomistotyöntekijä Elina Haapala toivotaa tervetulleeksi kaikki VEU:n jäsenet ja ystävät uuteen toimistoon.

4 Vaihtoehto EU:lle 3/2007

27 vasemmistolaista puo-luetta EU-maista vastustaauutta EU-sopimusta ja vaa-tii kansanäänestysten jär-jestämistä sopimuksesta.

Puolueiden kannanotos-sa todetaan, että uuden EU-sopimuksen tavoitteena onelvyttää aiemmin hylätynEU:n perustuslakiesityksenolennainen sisältö ja samal-la välttää avointa demo-kraattista keskustelua jakansanäänestyksiä.

Jos uusi EU-sopimus hy-

Vasemmalla ollaan EU-sopimusta vastaanväksytään, se merkitsee uut-ta laadullista askelta EU:nkehityksessä työväen etujenvastaisena taloudellisena, po-liittisena ja sotilaallisena liit-tona. Se olisi uusi askel uus-liberalismin institutionalisoi-misessa, militarismin voimis-tamisessa ja suurten maidenhallitsevan aseman vahvis-tamisessa EU:ssa jatkonaMaastrichtin, Amsterdaminja Nizzan sopimuksille sekäLissabonin strategialle.

Uusliberalistisen politiikan

kyllästämä sopimus vaaran-taa työtätekevien ihmistensaavuttamat oikeudet mark-kinoita vapauttamalla, aset-tamalla etusijalle kilpailun jasivuuttamalla työllisyysta-voitteet monetaristisella po-litiikalla sekä heikentämälläja yksityistämällä julkisiapalveluja ajaessaan suurtenyhtiöiden ja pääomapiirienetuja.

Tämä sopimus edistääEuroopan unionin militari-soimista Naton puitteissa ja

yhteistyössä USA:n kanssa,asemäärärahojen lisäämistä,kilpavarustelua ja kansain-välisten suhteiden militari-soimista.

Uusi EU-sopimus on Eu-roopan työläisten ja kanso-jen etujen ja toiveiden vastai-nen. Sanomme EI sekä uu-delle sopimukselle että silleepädemokraattiselle proses-sille, jolla se pyritään aja-maan läpi.

Jokaiselle kansalle tuleetaata oikeus ratkaista laajan

ja demokraattisen keskuste-lun ja kansan tahdon mukai-sesti se, hyväksytäänkö tämäsopimus, jolla vaikuttaa pe-rustavaa laatua olevalla ta-valla heidän maidensa ny-kyiseen ja tulevaan kehityk-seen.

Tämän yhteisen vetoo-muksen allekirjoittaneetkommunistiset puolueet, työ-väenpuolueet, edistyksellisetja vasemmistolaiset puolueet,jotka luottavat toisenlaisenEuroopan mahdollisuuteen,

Suomen eduskunta päätti it-senäisyyspäivän aattona, tiis-taina 5.12.2006, suurellaenemmistöllä Euroopan uni-onin perustuslaillisen sopi-muksen ratifioinnista. Rans-kan ja Hollannin kielteistenkansanäänestystulosten jäl-keen on jokseenkin varmaa,ettei perustuslaki ainakaansellaisenaan tule koskaanastumaan voimaan. Edus-kunnan päätöksen tarkoituson siksi jokin muu kuin sopi-muksen voimaansaattami-sen edistäminen. Mikä?

Idealistisesti voisimme aja-tella, että päätöksellä halut-tiin antaa sisällöllinen viestisiitä miten Suomi pyrkii osal-listumaan Euroopan unioninkehittämiseen. Ikävä kyllä onhelppoa osoittaa, ettei tällai-nen idealistinen tulkinta olemahdollinen. Maamme halli-tus ja eduskunta katsovatvirallisissa arvioissaan, ettäsopimus Euroopan perustus-laista on perusluonteeltaan“kodifioiva”. Suomeksi sanot-tuna maamme poliittisen joh-don kanta on, ettei sopimusolennaisesti muuta Euroo-pan unionia. Tästä johtuenhallitus ja eduskunnanenemmistö katsovat, että so-pimus on myös helppo hy-väksyä.

Virallisen kannan valheel-lisuus paljastuu kun huomi-oimme kuinka tarkasti Suo-men poliittinen eliitti on vas-tustanut kansanäänestystäasiasta. Kansanäänestystäon vastustettu, koska on pe-lätty kielteistä tulosta. Pelkoon kuitenkin aiheeton jos vi-rallinen kanta, jonka mukaansopimus perustuslaista eijuurikaan muuta Euroopanunionia on tosi. Jos taas pel-ko on aiheellinen ratifioinninolennaisimmat perustelutovat muita kuin virallisestion kerrottu.

Nähdäkseni ratifioinnillaon kaksi päätarkoitusta. Sil-lä halutaan ensinnäkin an-taa mahdollisimman selväviesti EU-politiikan suunnan-näyttäjille Brysselissä jamuissa jäsenmaissa. Kun il-moitamme, että meille kel-

paa tämä sopimus, joka eikelvannut ranskalaisille jahollantilaisille ja joka ei tuleastumaan voimaan, ilmoi-tamme samalla, ja olennai-semmin, valmiudestammehyväksyä jokin muu myö-hempi sopimus, sen sisällös-tä riippumatta. Suomi aikoopysyä ruodussa, tämä onviestimme.

Psykohistoriallisesti pää-tös on Suomelle looginen, jos-kaan ei ainoa mahdollinen.Päätöksellään Suomi ikäänkuin palaa suomettumisenaikakauteen. Tehtävämmepienenä maana kovassa maa-ilmassa ei ole oma aloitteelli-suus ja ihanteellisuus vaansopeutuminen.

Myös sisäpoliittisesti rati-fiointipäätöksen ydintarkoi-tus on kurin ylläpitäminen.Eduskunnan äänestyksessäpunnittiin yksittäisten kan-sanedustajien, ja ennen kaik-kea eduskuntapuolueiden,valmiutta osallistua myöntei-seen ja rakentavaan Euroop-pa-politiikkaan. Tällöinmyönteisyydellä tarkoitetaanjuuri äsken todettua myötä-mielisyyttä olennaisesti muu-alla tehtäviin integraatiorat-kaisuihin niiden sisältöönkatsomatta.

Eduskunnan suuren va-liokunnan puheenjohtajaJari Vilén onkin viime syksy-nä julkisesti esittänyt mie-lenkiintoisen arvion lähivuo-sien tapahtumista. Viléninmukaan Ranskan presiden-tinvaalien jälkeen voidaanisojen EU-maiden keskenpäästä sopuun perustuslail-lisen sopimuksen kevenne-tystä versiosta. Tämä “ke-vytversio” voidaan sitten5.12.2006 tehdyn määrä-enemmistöpäätöksen nojal-la hyväksyttää Suomen edus-kunnassa kenties jopa yk-sinkertaisella enemmistöllä.Kansanäänestystä tällöin eitietenkään tarvita, tuskinedes laajempaa julkista kes-kustelua tai asiantuntija-ar-vioita.

Suomen hallituksen jaeduskunnan linja on ymmär-rettävä. Me olemme pieni

maa, eikä maailma kovin hel-posti taivu ihanteidemmemukaiseksi. Silti juuri tässätapauksessa, tänään, Suo-mella olisi kaksi hyvää syytävalita alistumisen sijaan toi-nen, korkeamman profiilinstrategia Eurooppa-politiik-kansa lähtökohdaksi.

Euroopan unioni on tun-netusti kriisissä niin demo-kratiansa kuin visionsa puo-lesta. Demokratia-kriisiinEuroopan unioni vai reagoi-da kahdella tavalla. Se voilähteä siitä, että nykyisessäglobalisaation maailmassaylin julkinen valta, jota EUjäsenmaissa edustaa, on yhävähemmän riippuvainen kan-sanvaltaisesta oikeutukses-ta. Oikeutusta haetaan kan-sanvaltaisten menetelmiensijaan tuloksilla, ennen kaik-kea turvallisuuspoliittisten jataloudellisten saavutustenkautta. Toisena mahdollisuu-tena on yrittää ankkuroidaEuroopan unionin ylikansal-linen julkinen valta selkeästikansalaisten tahtoon.

Sopimuksessa Euroopanunionin perustuslaista sano-taan että perustuslaki “ilmen-

tää Euroopan kansalaistenja valtioiden tahtoa rakentaatulevaisuuttaan yhdessä”.(Art. I-1.1.) Pykälä velvoittaahakemaan EU:n vallalle kan-salaisten suostumus. Jos jakun näin ei tehdä ratkaisuvaikuttaa itsessään siihenminkälaista Euroopan unio-nin valta on. Se ei ole valtaa,jonka kansalaiset tietoisestiovat antaneet unionille vaanse on valtaa, jolle unioni jokoonnistuu tai epäonnistuusaamaan jälkikäteen kansa-laisten tuen. Epäonnistumi-sen lasku voi historian saa-tossa muodostua kovaksi

Suomi osallistuisi ennal-taehkäisevästi EU-projektinkriisiytymisen ehkäisemiseensillä, että se hakisi ainakinomalta osaltaan unionin suu-rille ratkaisuille mahdollisim-man laajan oikeutuksen etu-käteen. Juuri tälle tarkoituk-selle eduskunnan ratkaisutekee karhunpalveluksen.

Eduskunnan hätiköintiratifioinnin kanssa on mene-tetty mahdollisuus myös sensuhteen mitä annettavaaSuomella voisi olla keskuste-lulle Euroopan tulevaisuu-

desta. Eurooppalainen yh-dentyminen voi menestyävain jos kansalaiset saadaaninnolla mukaan. On aivanselvää, ettei nykyinen mark-kinaliberaali ja turvallisuus-hakuinen integraatio ole täs-sä mielessä mikään tie me-nestykseen. Eurooppa tarvit-see uusia innostavia visioita.Poliittisen eliitin kyky tuot-taa näitä visioita itse, ilmanlaajaa julkista keskustelua,mitattiin perutuslaillisen so-pimuksen valmistelussa. Tu-los ei ole mairitteleva.

Paljon parempaan tulok-seen voidaan päästä jos kan-salaisilta haetaan osallistu-misen kautta ideoita ja neu-voa. Tehokkaan keinon tar-joaisi neuvoa-antava kansan-äänestys useasta yhdentymi-sen vaihtoehdoista. Oletetaanettä kansalaiset saavat ensinesittää erilaisia visioita siitä,minkälaisen Euroopan unio-nin he haluavat ja myöhem-min äänestää eri vaihtoehto-jen paremmuudesta. Tällai-sen menettelyn haittapuole-na on esitetty, ettei sen kaut-ta helposti päästä kovin yh-tenäiseen visioon. Eri maissa

Ratifiointi - menetetty mahdollisuus

Vaihtoehto EU:lle 3/2007 5

erilaiset mallit voisivat me-nestyä. Asian voisi kuitenkinkääntää myös toisin päin.

Eikö juuri unelma yhdestäja yhtenäisestä valtiovallastaole aikansa elänyt? JottaEuroopan unioni voisi todel-la kasvaa uudeksi jälkikan-salliseksi poliittiseksi projek-tiksi sen täytyy edetä tällai-sesta “suvereniteetti-haikai-lusta” johonkin luovempaanvisioon siitä mitä julkinenvalta voi tällä vuosisadallaaikakaudella olla. Monikes-kinen Eurooppa, jossa erimaaryhmät, kansallisvaltiotja alueet muodostavat moni-muotoisen ja monen renkaanja keskiön yhteistyön siker-män voisi vihdoin tarjota eu-rooppalaisille, myös suoma-laisille, yhteistyöprojektin,johon voisimme innostunees-ti osallistua.

Tällaiselle luovalle, epäyh-tenäisen integraation projek-tille on kaksi estettä. Yhtenäesteenä on 1800-luvulta pe-ritty poliittinen ennakkoluu-lo, jonka mukaan Euroopanunioni voi olla vahva turvalli-suuspoliittinen ja talouspo-liittinen toimija maailmassavain jos sille luodaan yhte-näinen komentokeskus. Toi-sen esteen muodostaa poliit-tisen mielikuvituksen puute.Olemme niin kauan eläneetvaltiollisen suvereniteetinmielikuvan vankeina, ettämeidän voi olla vaikea käsit-tää minkälaista poliittinentoimijuus voisi olla, joka eienää perustu kuvitelmaanyhdestä vallan keskuksesta,jonka hallinta on kaiken po-liittisen kamppailun ydin.

Todellisuus on kuitenkinmuuttumassa silmiemmeedessä. Pyrkimys keskitetyn,yhtenäisen Euroopan unio-nin rakentamiseen saattaaolla tulossa tiensä päähän.Mitä nopeammin me näem-me myös Suomessa uuden,sikermämäisen integraationhyvänä mahdollisuutena,jonka vaihtoehdoista kannat-taa keskustella, sitä nope-ammin meilläkin voidaanosallistua luovasti eurooppa-laisen politiikan visioidenkehittämiseen.

Thomas WallgrenFilosofian yliopistonlehtori ja

dosenttiHelsinki

EU:lle valmistellaan – sa-lassa – uutta perustuslakia.Se on niin kuin muutkinEU:n lait omaa lainsäädän-töämme ylempi ja ensisijai-nen Suomen lakeihin näh-den. Suomalaiset haluavatsiitä kansanäänestyksen.

Mielipidetiedustelu

Europarlamentin GUE/NGL-ryhmän toimeksian-nosta TNS Gallup Oy (Suo-men Gallup) tutki suoma-laisten kannan asiaan. Tut-kimus tehtiin 22–31.8.2007välisenä aikana ja otos oli 1000 yli 15-vuotiasta suoma-laista.

Kysymys kuului: “EU:llevalmistellaan uutta perus-tuslakia, joka on omaammeylempi. EU:n perustuslakion tarkoitus säätää voimaanvuonna 2009. Mitä mieltäolette; pitäisikö siitä järjes-tää maassamme kansanää-nestys?”

Selkeä vastaus

Vastaus oli yksiselitteinen:kaksi kolmannesta (65 %)suomalaisista haluaa kan-sanäänestyksen ja vain va-jaa kolmannes (30 %) ei ha-lua. Myönteisimpiä ajatuk-selle ovat nuoret alle 35-vuotiaat (75 %) ja kieltei-simpiä yli 64-vuotiaat (42%).

Puoluekannaltaan va-semmistoliittolaiset olivatmyönteisimpiä (85 %) ja ko-koomuslaiset kielteisimpiä(43 %); kuitenkin kokoo-muslaistenkin enemmistö(56 %) oli kansanäänestyk-sen kannalla.

Ajattelemisen aihetta

Jos perustuslaista päättäävain eduskunta, tällainenmielipidetiedustelu pakot-taa poliittisen eliitin mietti-mään päätöksensä yleistähyväksyttävyyttä. Kyllä la-kien pitää olla yleisesti hy-väksyttäviä!

Muistissahan on myös ke-säkuinen TaloustutkimusOy:ltä tilatun tutkimuksentulos. Sen mukaan 38 %suomalaisista piti EU:n pe-rustuslain voimaantuloaepäsuotavana ja vain 23 %suotavana. Suomessa kan-sanäänestyksen kannatuson muuten suurempi kuinRuotsissa. GUE/NGL -ryh-mään kuuluvan Ruotsin va-

semmistopuolueen tilaamas-sa tutkimuksessa 56 % kan-natti kansanäänestystä ja 35% vastusti.

Yleisemminkin halutaansiis äänestää, maaliskuisenyleiseurooppalaisen tutki-

muksen mukaan(www.openeurope.org.uk) 75% EU-kansalaisista haluaakansanäänestyksen!

Artikkeli ja gallup-taulukkoovat julkaistu Uusi vasem-

misto -lehdessä 4/2007. Lehti on kokonaan luetta-vissa osoitteessa:www.eskoseppanen.net

Oheisessa taulukossa ky-selyn täydelliset tulokset:

Suomalaiset haluavatkansanäänestyksen!

Muut mediat

taloudelliseen ja sosiaali-seen edistykseen sekä rau-haan, tulevat toimimaanniin omissa maissaan kuinmonenkeskisesti EU-sopi-muksen hylkäämiseksi. Sa-malla puolueet vaativat laa-jaa ja demokraattista kes-kustelua ja kansanäänes-tysten järjestämistä sopi-muksesta EU-maissa.

6 Vaihtoehto EU:lle 3/2007

Kirjainlyhenne EPA ei välttä-mättä ole useimmille ihmisil-le tuttu, mutta ainakin kehi-tysmaa-aktiivit tietävät mis-tä puhutaan. Economic Part-nership Agreements –nimik-keen alla neuvotellaan uusiakauppasääntöjä EU:n ja AKT-maiden välille. AKT-maillatarkoitetaan Afrikkaa, Kari-biaa ja Tyynenmeren valtioi-ta. EU:n puolesta neuvotte-luja käy EU:n komissio. Ko-missio piti alun perin kulu-van vuoden loppua neuvotte-lujen takarajana, mutta onjoutunut äskettäin jousta-maan aikataulusta.

Sopimusten taustalla onkomission pyrkimys lopettaaköyhimpien maiden tuottei-den päästäminen Euroopanmarkkinoille ilman ehtoja. EUonkin vaatimassa unioninalueella toimivien yritystentuotteille helpompaa pääsyäAKT-maiden markkinoille.Samalla esimerkiksi palvelu-kaupan ja investointien sään-töjä pyritään viilaamaan.

Palveluiden tarjonnankaupallistaminen, yksityistä-minen ja avaaminen kansain-väliselle kilpailulle on neu-vottelujen kyseenalaisimpiaaiheita. Kilpailulle avattavi-en palvelujen listalla saatta-vat olla esimerkiksi koulu-tus- terveydenhuolto- ja ve-sipalvelut. Erityisesti rans-kalaiset vesialan suuryrityk-set ovat jo pitkään kärkky-neet kehitysmaiden vesihuol-tomarkkinoille, mikä luon-nollisesti herättää kysymyk-siä siitä, miten toimitaan ti-lanteissa joissa ihmisillä eiole varaa vesimaksuihin.

Investointien osalta EUtaas pyrkii kieltämään kehi-tysmaita asettamasta ulko-maisille investoijille ehtoja.Kuitenkin mikäli valtiot ha-luavat hyötyä investoinneis-ta, on niiden erilaisin sää-döksin pyrittävä varmista-maan niistä tulevat hyödytesimerkiksi työllisyyden javaltion verotulojen näkökul-masta. Myös paikallisen ym-päristölainsäädännön ja in-vestoijien oikeuksien suhdeon kiistanalainen kysymys.

EU on asettanut EPA -neu-vottelujen tavoitteeksi pois-taa 90 prosenttia EU:n jaAKT-maiden välisen kaupanesteistä. NykymuodossaanEPA:t lisäisivät köyhyyttäennestäänkin rutiköyhissäAKT-maissa. Neuvottelujentavoite on kaventunut vainkaupan vapauttamiseen, eikävapauttamisen vaikutuksiaköyhyyden poistamiseen ote-ta huomioon. Kehitysmaatovat neuvotteluissa selkä sei-nää vasten, koska näidenmaiden viennistä 41 prosent-tia kohdistuu Eurooppaan.Sen sijaan Euroopan kau-palle AKT-maat ovat lähesyhdentekeviä, kyse on enem-män periaatteesta sekä mah-dollisuudesta vallata Afrikan

paikallismarkkinoita. Mitta-kaavaeroa kuvaa, että Lon-toon Cityn firmat käyttävätenemmän rahaa johtajiensabonuksiin kuin koko Euroop-pa AKT-maiden tuotteidenostoon.

Sopimukset asettavat AKT-ja EU-maiden tuottajat kil-pailuasemaan AKT-maidensisämarkkinoilla. AKT-maattodennäköisesti velvoitetaanpoistamaan tullit lähes kai-kilta tuotteiltaan vuoteen2018 mennessä. Tämä vai-kuttaa AKT-maiden tuotan-tokapasiteetin kehitykseensekä lyhyellä että pitkällä ai-kavälillä. Jopa Euroopan ko-missio on todennut, että EPA-sopimukset saattavat johtaateollisuustuotannon romah-

tamiseen Länsi-Afrikassa.Ne Afrikan maat, jotka ovat

onnistuneet suojelemaanstrategisia tuotannonalojaan,ovat menestyneet maanosas-sa parhaiten. Yhtä lailla kaik-ki varakkaat maat Euroopas-sa ja itä-Aasiassa ovat käyt-täneet samaa tuotannon suo-jelun strategiaa. Tämän kei-non EU-komissio on nyt kiel-tämässä afrikkalaisilta. Onmyös huomattava, että joi-denkin AKT-maiden julkisensektorin tuloista jopa 20 pro-senttia koostuu tullituloista,joita sopimukset käytännös-sä leikkaisivat noin puoleenuseimmissa AKT-maissa.

Sopimusta arvostelevienkansalaisjärjestöjen ja poli-tiikkojen keskeisin ongelma

EU jyrää Afrikan markkinoilleKomissio neuvottelee kansalaisten nimissä köyhyyttä lisääviä kauppasopimuksia

on EU:n päätöksentekora-kenne. Koska komissio ei olekäytännössä vastuussa ke-nellekään, se pystyy neuvot-telemaan sopimuksia ohi jä-senmaiden parlamenttien.Myöskään Suomen kansan-edustajat eivät ole saaneetriittävästi tietoa sopimustenvalmistelusta ja neuvottelu-jen kulusta, saati sitten pys-tyneet vaikuttamaan niihin.EU näyttääkin muodostuvanvarsin vaaralliseksi toimijaksikansainvälisessä kaupassa,eikä unionin demokratiavajeainakaan paranna asiaa.

Teppo EskelinenKirjoittaja on Suomen Attacin

puheenjohtaja

Vaihtoehto EU:lle vuodelle 2007 valittu hallitus:

Mirva Tossavainen,puheenjohtajapuh.050-596 6930, email.mirva.tossavainen@uta.fi

Thomas Wallgren,varapuheenjohtaja,puh. k. (09) 241 3236,email.thomas.wallgren@helsinki.fi

Leena Brunberg,puh. 050-539 5087, email.leena.brunberg@pp.inet.fi

Päivi Eskola,puh. 040-7077 977,email. paivie@nic.fi

Stig Lång,puh. 044-312 2470, email.stiglang84@hotmail.com

Mauri Nygård,puh.0400-540 678,email. mnyg@pp.kpnet.fi

Tanja Pelttari,puh. 040-716 1982, email.tanjapelttari@suomi24.fi

Arto Viitaniemi,puh. 041-460 6916, email.arto.viitaniemi@kolumbus.fi

Jyrki Yrttiaho,puh. 050-553 6349, email.jyrki.yrttiaho@eduskunta.fi

Varajäsenet:Gerd Söderholm,puh. 050-567 0279, email.gerdsoderholm@yahoo.com

Teijo Virolainen,puh. 040-728 0465, email.

tvirolainen@yahoo.co.uk

Risto Hohenthal,puh. 040-542 5768, email.Risto.Hohenthal@vero.fi

Jarmo Mukkala,email.jarmo.mukkala@netti.fi

Elina Haapala,puh. 040-700 0715, email.elina.haapala@pp.inet.fi

Toimisto,puh. (09) 682 3422email. veu@co.inet.fi

Jussi Lilja, pääsihteeri,puh 0400-722 706,email. jussi.lilja@iki.fi

EPA-sopimukset saattavat johtaa teollisuustuotannon romahtamiseen Länsi-Afrikassa.

Vaihtoehto EU:lle 3/2007 7

Allekirjoita

adressi

internetissä

EU:n

perustuslakia

vastaan

osoitteessa:http://

www.adressit.com/eulait

Pohjoismaiset kansankäräjät2007 oli järjestyksessään 14.kansankäräjät. Se järjestet-tiin Helsingissä 2. – 5. elo-kuuta ja kokosi viitisenkym-mentä osanottajaa kaikistaviidestä pohjoismaasta. Tä-män vuoden järjestäjinä oli-vat Frit Norden Danmark, FrittNorden Norge, Fritt NordenSverige, Vaihtoehto EU:lleSuomesta ja Heimssyn Islan-nista.

Vaihtoehtoja onnykypolitiikalle

EU-jäsenyydelle on vaihtoeh-toja, sen ovat osoittaneetNorjan, Islannin sekä Sveit-sin suhde Euroopan unioniintodettiin Kansankäräjillä.Euroopan vapaakauppajär-jestö Efta ja kahdenkeskisetsopimukset EU:n kanssa ovatparempi yhteistyömalli Poh-joismaille kuin EU-jäsenyys.Erityisesti Sveitsin kahden-keskinen sopimus EU:nkanssa – joka takaa vapaankaupan ja ihmisten vapaanliikkumisen – on vaihtoehtosopimukselle Euroopan ta-lousalueesta (ETA). Tämämalli takaa maan itsemää-räämisoikeuden paljon pa-remmin kuin ETA-sopimus.ETA-sopimus ulottuu käy-tännössä yli valtion rajojensopimusalueella mutta an-taa itsemääräämisoikeudenniillä aloilla, joita se ei koske.Näitä ovat esimerkiksi talous-ja rahaunioni, maatalous- jakalastuspolitiikka, ulko-maankauppa ja ulkopolitiik-ka.

Pohjoismaiset kansankä-räjät pyrkii yhdistämään Poh-joismaat EU:n ulkopuolella.

Kansankäräjät vastustavattoimia, jotka liittävät yksit-täisen pohjoismaan lähem-mäksi EU:ta. Sen sijaan kan-sankäräjät haluavat kehittääpohjoismaista yhteistyötä javaltioiden välisen yhteistyönmuita muotoja muuan mu-assa pohjoismaisen yhteis-työn syventämistä ja laajen-tamista sekä EU-jäsenyydenvaihtoehtojen kehittämistäEftan ja kahdenkeskistensopimusten puitteissa.

Vaihtoehtoistaenergiapolitiikkaa

Ydinvoimaan ja öljyyn perus-tuvalle energiahuollolle onmyös vaihtoehtoja. Pohjois-maista voi tulla – toisin kuinehkä mistään muusta alu-eesta maailmassa – uusiutu-van energian ansiosta oma-varainen 25 vuoden kulues-sa. Sen osoittaa GreenpeaceNorden –järjestön selvitys Etnordisk energiscenario vuo-delta 2006. Tämän vuoksiPohjoismaiset kansankäräjätvaativat

- tuulivoiman, bioenergi-an, sähkön ja lämmön yh-teistuotannon, lämpöpump-pujen ja aurinkopaneelienkehittämistä

- kaikesta ydinvoimastaluopumista Ruotsissa ja Suo-messa vuoteen 2025 men-nessä

- kaikista fossiilisista polt-toaineista luopumista Poh-joismaissa vuoteen 2030mennessä

- uraanin etsinnän ja lou-hinnan lopettamista, radio-aktiivisen jätteen tuonnin javiennin lopettamista Pohjois-maissa sekä radioaktiivisten

merikuljetusten kieltä-mistä Itämerellä, maa-ilman radioaktiivisim-malla merellä.

Pohjoismaiset kan-sankäräjät vastustaasuunnitelmia rakentaauusia ydinvoimaloitaSuomeen ja erityisestiRuotsin ja Suomen eh-dotusta perustaa lop-pusijoituspaikkoja käy-tetylle ydinpolttoaineel-le Itämeren rannalle.

Ympäristö-kysymykset ovat

tärkeitä

Kansankäräjät avasiVEU:n puheenjohtajaMirva Tossavainen,joka tervetuliaissanois-sa muun muassa muis-tutti, että Poliittisilleratkaisuille on aina ole-massa vaihtoehtoja -muitakin kuin uuslibe-ralistisia.

Tossavainen painot-ti puheessaan ympäris-tökysymyksiä, kutenesimerkiksi Itämerenekologisen tasapainon järk-kymistä. Siksi hän pitikintärkeänä löytää yhdessä uu-sia kestäviä energiapoliitti-sia ratkaisuja, jotka eivätperustu ydinvoimaan taiuraanilouhintaan.

Pohjoismainen ministeri-neuvosto suhtautui valitet-tavasti kielteisesti NFR 2007–kokoukseen, sillä se eimyöntänyt avustusta tulkka-uksen järjestämiseen suo-men kielen ja skandinavis-kan välille. Sen sijaan suo-malainen Svenska kulturfon-den tuki laajaa kulttuurioh-

Pohjoismaiset kansankäräjät:

Itsenäisen ja omavaraisenPohjolan puolesta

jelmaa, mistä NFR esittääkiitoksensa. Eri järjestöt jayksityiset tahot tukivat myös

NFR-tapahtumaa.Lisätietoja:www.fritnorden.dk

Vaihtoehto EU:lle-lehtiJulkaisija: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ryPäätoimittaja: Mirva TossavainenOsoite: Mäkelänkatu 15, 00550 HelsinkiPuh. (09) 682 3422,Sähköposti: veu@co.inet.fi,www-sivut: www.veu.fiPankki: Sampo 800015-926663Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino OY

Suomi on ratifioinut ILO:nyleissopimuksen 149, jonka2 artiklan mukaan jäsenval-tion on ryhdyttävä välttämät-tömiin toimenpiteisiin järjes-tääkseen sairaanhoitohenki-löstölle muun muassa palve-lussuhteen ehdot ja työolot,mahdollisuus uralla etene-miseen ja palkka mukaanlukien, jotka saavat alalle ha-keutumaan ja alalla pysy-mään henkilöstöä.

Suomi ei ole täyttänyt vuo-siin tätä velvoitettaan. Nytpakkotyönlain säätäminenon entisestään omiaan kar-kottamaan alalta henkilös-töä ja heikentämään alallehakeutumista, riippumattasiitä, sovelletaanko uutta la-kia nyt vai ei.

Terveydenhuolto ei nor-maalioloissakaan ole Suo-messa kyennyt takaamaanpotilasturvallisuutta, koskasiihen ei ole kohdistettu riit-täviä resursseja ja toisaaltasairaanhoidon ongelmana onaina muutoinkin tulostenepävarmuus. Pakkolain tar-koituksen oli varmistaa, etteiTehy:n työtaistelu uhkaisivaarantaa potilaiden henkeätai aiheuttaa näille pysyväävakavaa vammautumista. Onvaikeasti arvioitavissa millointuo uhka johtuisi jostainmuusta kuin Tehy:n työtais-telusta.

Palkkavaatimuksetoikeutettuja

Sairaanhoitohenkilöstön oi-keus vaihtaa työpaikkaa jaosallistua ammattiliittonsatyötaisteluun on heidän pe-rusoikeuksiaan. Perusoi-keuksien rajoittaminen laillaon mahdollista vain suhteel-lisuusperiaatetta kunnioitta-en. Jos perusoikeuden rajoit-tamisen asemesta sama ta-voite voidaan saavuttaamuulla tavoin ilman perusoi-keusrajoitusta, on käytettä-vä näitä muita keinoja rajoit-tamisen asemesta. Nyt halli-tus eikä eduskunnan halli-tuspuolueet eivät halunneetsitä tehdä ja kunnioittaa pe-rustuslakimme yhtä perus-oikeuksien olennaista peri-aatetta.

EU:n jäsenyyden myötäSuomi on hyväksynyt Roo-man sopimuksesta peräisinolevan työvoiman vapaan liik-kumisen periaatteen EU:n si-sällä. Pakkolaki rajoittaa si-täkin ja on näin ollen Suo-men EU-jäsenvelvoitteidenvastainen. Samoin pakkola-ki on ristiriidassa EU:n pe-rusoikeuskirjan tunnusta-man työtaisteluoikeudenkanssa.

Pakkolaki on useiden Suo-

Palautetaanko pakkotyöSuomen työmarkkinoille?

men ratifioimien kansainvä-listen sopimusten vastainen.Se on ILO:n yleissopimusten( 29, 87 ja 98 ) ja myös Euroo-pan ihmisoikeussopimuksensekä kansalaisoikeuksia japoliittisia oikeuksia koskevankansainvälisen yleissopi-muksen pakkotyön kieltävienartiklojen vastainen.

Nyt Suomi näistä kansain-välisistä velvoitteistaan huo-limatta päätti ottaa pakko-työn uudelleen käyttöön.

Pakkotyölailla hallituspyrki murtamaan Tehy:n

työtaistelua

1. työvelvoite kohdistuiTehy:n aktiivisimpiin työtais-telussa oleviin jäseniinerityisosaajien valikoituessatyöhön määrättäviksi;2. työvelvoite kohdistetaanmäärällisesti huomattavansuureen osaan työtaistelus-sa olevista, varsinkin alueel-lisesti merkittävimmissä koh-teissa, kuten HUS:ssa velvoi-te kohdistettiin noin 30 pro-senttiin;3. rangaistuksenluontoisetseuraamukset uhkasakonnimellä kohdistettiin työtais-telussa mukana oleviin yksi-löihin, eikä työtaistelua käy-vään kollektiiviin, jolloin py-ritään luomaan jännitettätyötaistelussa olevan ammat-tiliiton jäsenen ja ammattilii-ton välille ja viime kädessäsaamaan jäsen eroamaanpaitsi ammattiliiton toimin-nasta, myös jäsenyydestä.

Tätä tehostetaan vielä puheil-la jäsenen henkilökohtaises-ta rikosoikeudellisesta ran-gaistus- ja vahingonkorvaus-vastuusta, jos potilaita kuo-lee tai vakavasti pysyvästivammautuu. Mikä voisi ollatehokkaampaa työtaistelunmurtamista, kuin tällainenyksilötahon pelottelu, paitsisuoranainen väkivalta tai ul-kopuolisten rikkureidenhankkiminen;4. pakkotyölaki poistaessaannormaalin työaikasuojelun jamuuta työlainsäädännönsuojelua pakkotyöhön mää-rätyltä, jättämällä määritte-lemättä koska korvaus pak-kotyöstä on suoritettava,määrittelemällä sen suuruustulkinnanvaraisesti ja jättä-mällä säätelemättä pakkotyö-ajalla ansaittavat etuudetvuosilomien tms. osalta niin,että niillä olisi työhön mää-rättävän kannalta todellistamerkitystä, avaa työnanta-jalle laajat mahdollisuudetkäyttää työnantajavaltaa vas-tatyötaistelutoimenpiteinätyötaistelussa olevia vastaan;5. pakkotyötä teettämällä vii-vytetään ja hidastetaanTehy:n oman työtaistelunvaikutusta ja tehoa ja näinpyritään murtamaan Tehy:ntyötaistelua;6.historialliset kokemuksetosoittavat valtiovallan ylläpi-tämällä pakkotyöllä olleenaiemminkin vastarintaa hil-litsevää vaikutusta, kutenSuomessakin vanha pitkäänvoimassa ollut palkollissään-

tö osoitti;7. pakkotyölaki on voimassayli 4 kuukautta, joten sentarkoituksenakaan ei ole suu-remmin ottaa huomioon, ettätyötaistelun pitkittyessä val-tiovallan tulisi muilla keinoinhuolehtia potilasturvallisuu-desta;8. kun pakkotyölaki on ra-kennettu uhan ja potilastur-vallisuuden vaarantamisentorjumiseksi, se samallamahdollistaa huomattavanylimitoituksen pakkotyönkäytössä, koska konkreetti-set potilasturvallisuuden vaa-rantumiset eivät ole tasaisestija suurilukuisesti jatkuvia,vaan suurelta osin pakko-työläiset ovat työnantajankäytettävissä muutoinkin japoissa työtaistelusta.Kun lain voimassaolon 4 kuu-kauden ajan osalta ei työ-taistelussa mukana olevienpakkotyövelvoitteen toistu-vuuskertoja ole mitenkäänrajoitettu, ts. jotkut voidaanmäärätä 4 kuukaudeksi pak-kotyöhön, se mahdollistaalain käytön vastatyötaistelu-toimenpiteenä;

Pakkotyölailla tulee ole-maan jatkoa ajatellen huo-mattava merkitys työnanta-jien jo pitkään vaatiman ylei-sen pakkosovintojärjestel-män kehittämisessä.

Pakkotyölain aikaansaa-minen on vastannut työnan-tajien pitkäaikaisia toiveitaja sillä on tämä sanottu mer-kitys tulevaisuuden kannal-ta, vaikka lakia ei nyt vielä

jouduttaisi konkreettisestikäyttämäänkään. Se jatkaataistelua ammattiyhdistyslii-kettä vastaan, joka aikanaanilmeni työreformin nimelläkulkeneena työlainsäädän-nön riisumispyrkimyksenä jajoka on jatkunut EU:n työ-oikeuden vihreän kirjan vas-taavien pyrkimysten hyväk-symisenä Suomen EU-poli-tiikassa.

Oma lukunsa pakkotyö-laissa on Suomen perustus-lain soveltaminen. Muuta-man professorin tarjoamanviikunanlehden suojassa voi-daan työtaisteluoikeus, hen-kilökohtainen vapaus, työ-suojelu ja muu työlainsää-däntö, oikeus työpaikan vaih-toon, työvoiman liikkuminenEU:n sisällä yms. työnteki-jöiden oi-keudet heit-tää romu-koppaan jakiertää his-torian pyö-rää taakse-päin aikaan,jolloin ay-lii-kettä ei vieläollut.

Kirjoitus on ote ay-lakimies ArjoSuonperän 17.11.07 pitämästä

alustuksesta Kriittisen ay-verkoston Tehy:n työtaistelua

käsitelleessä tilaisuudessa.