Vaihtoehto EU:lle 1/2008

V A I H T O E H T OEU

:LLE

1/2008

APUA KANSALAISIA

!

“EU suosiilääketeollisuuttakansanterveydenkustannuksella”

-sivu 3

SuomensosiaalifoorumivaltaaTampereen

-sivu 4

141-tuesta eipidetty kiinni

-sivu 5

SuomenarmeijayhteensovitetaanNaton kanssa

-sivu 6

2 Vaihtoehto EU:lle 1/2008

PÄÄKIRJOITUS

Vaihtoehto EU:lle-lehtiJulkaisija: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ryPäätoimittaja: Mirva TossavainenOsoite: Mäkelänkatu 15, 00550 HelsinkiPuh. (09) 682 3422,Sähköposti: [email protected],www-sivut: www.veu.fiPankki: Sampo 800015-926663Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino OY

Kun Suomi ja Ruotsi liittyi-vät EU:hun 1990-luvun puo-livälissä, niin valtaeliitit -mukaan lukien jäsenistänsäetääntyneet ay-pohatat - va-kuuttivat meille että EU-jä-senyyden myötä kaikki vainparanee. Niitä jotka varoitti-vat mm. ay-oikeuksien ka-ventumisesta kohdeltiin val-tajulkisuudessa kun he oli-sivat olleet jonkinlaisia kylä-hulluja tai ainakin pahan-suopaisia valehtelevia bolse-vikkejä. Mutta tästä huoli-matta enemmistö niin SAK:nkun sen ruotsalaisen vasti-neen LO:n rivijäsenistä ää-nestivät EU-jäsenyyttä vas-taan.

Tätä taustaa vasten onkiinnostavaa tutustua ns.Vaxholmin tapaukseen. Ke-väällä 2004 Vaxholmin kun-ta solmi sopimuksen Balticnimisen rakennusyhtiönkanssa koulun rakentami-sesta. Sopimuksessa edelly-tettiin, että Baltic solmisi työ-ehtosopimuksen ruotsalai-sen ay-järjestön kanssa, elikäytännössä Ruotsin raken-nusliiton kanssa. Todetta-koon että pian tämän jälkeenBaltic antoi urakan käytän-nön toteuttamisen latvialai-selle tytäryhtiölleen Lavalil-le. Ja Laval vuorostaan ka-rautti tietoisesti neuvottelutkarille, ja kieltäytyi solmimas-ta ruotsalaista työehtosopi-musta. Näin jopa vaikka

EU edistää palkkojen jatyöehtojen polkumyyntiä

Ruotsin rakennusliitto olivalmis sopimaan työehtoso-pimuksen, joka ei olisi sisäl-tänyt mitään lukkoon lyötyäpalkkatasoa. Eli käytännös-sä tämä olisi merkinnyt sitä,että Laval ei olisi tarvinnutmaksaa silloista Tukholmanalueen rakennusmiehen kes-kituntipalkkaa (145 kruu-nua), vaan olisi voinut mak-saa Ruotsin rakennusliitonkansallisen työehtosopimuk-sen mukaista minimipalk-kaa(109 kruunua). MuttaLaval piti koko tämän pro-sessin läpi härkäpäisesti kiin-ni syksyllä 2004 solmimas-tansa latvialaisesta työehto-sopimuksesta. Josta vain to-dettakoon että se antoi Ruot-sissa työskenteleville latvia-laisille rakennustyömiehilleruhtinaallisen 35 kruununtuntipalkan! Eli Suomenmarkoissa noin 22,75!

Ja tätä asiain tilaa vas-taan Ruotsin rakennusliitoja monet muut ammattiliitotreagoivat asettamalla Vaxhol-min koulutyömaan saartoon.Minkä jälkeen siis niin Lavalkun Latvian hallitus haastoi-vat Ruotsin EU:n tuomiois-tuimen eteen. Ja vain muu-tama päivä sen jälkeen, kunEU:n perustuslain “uusi” ver-sio oli syntynyt, EU:n tuomi-oistuin löi lukkoon ettei kou-lutyömaata olisi saanut aset-taa saartoon. Tämä tuomiotuli 17.12.2007.

Tuomiossaan EU:n tuomi-oistuin sinänsä sanoo ettätietyissä oloissa työtaistelu-toimet ovat sallittuja. Muttavain jos käytetyt keinot ovatkohtuullisia suhteutettunasiihen tilanteeseen jota niilläpyritään korjaamaan. Se ettäLaval maksoi latvialaisille työ-läisilleen noin 24% paikalli-sesta keskipalkkatasosta eisiis EU:n tuomioistuimenmielestä ollut ainakaan tar-peeksi kohtuutonta, jotta seolisi oikeuttanut ruotsalaisiaammattiliittoja ryhtymääntyötaistelutoimenpiteisiin!

Että tämä tuomio avaakaikki portit kohti palkkojenja työehtojen polkumyyntiäon täysin selvää. Tämän joh-dosta mm. Ruotsin entinensosialidemokraattinen ter-veysministeri Morgan Jo-hansson on asettunut vaati-maan Vaxholmin tuomionpurkamista ehdoksi sille ettäRuotsi hyväksyy EU:n uu-den perustuslain. Rohkenee-kohan yksi ainoakaan SDP:npuheenjohtajaehdokkaistayhtymään tähän vaatimuk-seen? Eri asia sitten on, ettäkosolti muita syitä hylätäEU:n perustuslaki, kutenmm. siihen sisältyvä velvoitelisätä sotilaallista varustau-tumista.

STIG LÅNG

Hienoa, että Suomessa keskustellaan. Nimittäin poli-tiikasta. Tai pikemminkin ainakin poliitikkojen yksi-tyiselämästä. Mikäpä siinä toisaalta – ihmisiähäntässä ollaan, inhimillisine piirteinemme.

Ja näin pienessä maassa päättäjien yksityiselä-män koukeroiden voi katsoa olevan osa taitoa hoitaamyös valtiollisia asioita, joten ehkä julkisuus ja mediatässä asiassa toiminevat vallan vahtikoirana tehtä-vänsä mukaisesti.

Mutta sitten on se asioiden vakavampikin puoli,joka tuntuu jäävän mediaseksikkään julkkispoliti-koinnin varjoon. Samaan aikaan kun lööpit kirkuvatsiitä kuka soitti kenelle ja missä tarkoituksessa,kulissien takana käsitellään poliittisesti kauaskan-toisia päätöksiä, sopimuksia ja linjauksia. Kun poli-tiikasta viimeksi keskusteltiin siten, että se mahdol-listi myös tavallisen tallaajan osallistumisen politi-kointiin, eli yhteisten asioiden hoitoon, oli lopputulosilmeisen väärä, koska sittemmin julkinen keskusteluon vaiennettu jokseenkin olemattomiin. Ranskan jaHollannin kansanäänestyksissä kaatunut Euroopanunionin perustuslaillinen sopimus osoitti Suomeneduskunnalle sen, että parempi hoitaa nämä hommatpois alta ilman sen suurempaa kansalaiskeskusteluaniin päästään helpommalla. Niin näyttäisi tapahtu-van tälläkin hetkellä, sillä EU:n perustuslaillisen so-pimuksen ratifiointi etenee kaikessa hiljaisuudessavallan salamyhkäisissä kabineteissa. Neuvoa-antavakansanäänestys suurissa poliittisissa kysymyksissäkyllä sähköistäisi poliittista ilmapiiriä ilman yhtä-kään kännykkälaturia.

Surullista myös lienee se, että monen kansalaisjär-jestön ja ahkeran kansanedustajankin työ jää pat-riarkaalisen pallottelun varjoon.

� � �

Suomen tämän hetkisinä uhkamalleina voidaan näh-dä väestön ikääntymisestä syntyvä hoivavastuun kas-vaminen sekä globaalien maailmanmarkkinoiden ai-lahtelevuus, joka ravisuttaa työelämää järeämminkuin koskaan aikaisemmin. Myös yhteiskunnassakasvava eriarvoisuus lisää erilaisia uhkamalleja jarepii hajalle pohjoismaisen hyvinvointimallin ansiois-ta saavutettua eheyttä ja yhteiskunnallista turvalli-suutta, jonka yhtenä kulmakivenä on ollut nimen-omaan kansalaisten osallistumismahdollisuus itse-ään koskevaan päätöksentekoon. Siksipä lienee tuokansanäänestyksenkin järjestämisen mahdollisuuson lainsäädäntöömme rukattu.

� � �

Elämme jatkuvassa muutoksessa, mutta muutok-seen sopeutumista eisaavuteta hiljaisuu-della. Muutokseen so-peutumista ei saavu-teta myöskään eristäy-tymällä, mutta mitenrakentaa yhteistä, so-siaalisesti kestävääunionia, jos painoar-voltaan raskauttavatpuheenvuorot salli-taan vain harvoille javalituille?

Mirva TossavainenVEU:n puheenjohtaja

Suomessakeskustellaan?

Suomessa palkkojen osuusbruttokansantulosta on las-kenut koko EU-jäsenyydenajan erittäin voimakkaasti.Vaikka kehitys on Suomes-sa palkansaajien kannaltaollut epäsuotuisaa, niin seon ollut sitä myös koko EU-alueella.

Palkat ovat jääneet jälkeentuottavuudesta EU:ssa

EU:n nykyisissä jäsen-maissa palkkojen osuus brut-tokansantulosta laski vuosi-na 1995-2007. Jakson alus-sa se oli 59,6 prosenttia, lo-pussa 57,1 prosenttia. Euro-alueella palkkojen osuus su-pistui vielä jyrkemmin, 59,4prosentista 55,8 prosenttiin.

Monet ay-liikkeen jäsenetihmettelevätkin, että mikätolkku ammattiyhdistysliik-keen johdolla on ollut ajaaEU-jäsenyyttä ja selitelläparhain päin työntekijöidenkannalta vahingollista ke-hitystä.

Ympäri Eurooppa on ollut mielenosoituksia EU:n epäoikeudenmukaista politiikkaa vastaan.

Vaihtoehto EU:lle 1/2008 3

Helsingin Sanomissa oli per-jantaina 14.3.08 Vieraskynä-palstalla Suomen Kuluttaja-liiton kehittämispäällikkö jaterveyspalvelujen asiantun-tija Hanna Toiviaisen kirjoi-tus EU suosii lääketeollisuut-ta kansanterveyden kustan-nuksella. Artikkeli kertoo Eu-rooppalaisen lääketeollisuu-den lobbaammasta uudestalakiehdotuksesta.

Seuraavassa tiivistelmäkirjoituksesta.

“Eurooppalainen lääkete-ollisuus haluaa tarjota aiem-paa vapaammin tietoa resep-tilääkkeistä kuluttajille. Toi-vetta tukee EU:n komissionlakiehdotus, joka valmistuutänä vuonna.

Uudistuksen taustalla onlääketeollisuuden ja koimi-sission käsitys, jonka mu-kaan lääkkeitä koskevan tie-don lähteellä ei ole merkitys-tä. Näin vähennetäisiin byro-kratiaa ja kasvatettaisiin teol-lisuuden voittoja.

...”Komissio ja sen perus-tama lääkefoorumi eivätpuhu lääkkeiden markki-noinnista kuluttajille vaanpotilasinformaatiosta, jossakeskitytään “yritysten jaka-maan laadultaan korkeata-soiseen lääketietoon”. Tällai-sessa tiedon tuottamisessaeri roolit ja vastuut menevätsekaisin.

EU:n lääkefoorumissa ovatedustettuina muuan muas-sa EU:n jäsenmaat sekä erit-täin laajasti lääketeollisuus.Potilaiden näkökulman edus-tajaksi komissio on valinnutEuroopan potilasinformaati-on. Lääketeollisuuden rahoit-tama potilasfoorumi on jul-kaissut lääketeollisuuden jakomission hanketta tukevanraportin.

Hanketta ovat vastusta-

Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla:

“EU suosii lääketeollisuutta kansanterveyden kustannuksella”neet lääketeollisuudesta riip-pumattomat kuluttajajärjes-töt ja lääkärijärjestöt.

Myös EPHA, Euroopankansanterveysjärjestöjen yh-teisö, johon kuuluu myös lää-käri- ja kuluttajajärjestöjä,tiedeyhteisöjä ja viranomais-tahoja, pitää lääkefoorumintyötä kiistanalaisena, puolu-eellisena ja epäluotettavana.

Lääkefoorumi on perustet-tu ilman EPHA:n kaltaistenlaajempaa terveysyhteisöäedustavien tahojen konsul-taatiota. Komissio on valin-nut Lääkefoorumiin uusiaedustajia sellaisten tilalle,jotka ovat kieltäytyneet yh-teistyöstä lääketeollisuudenkanssa. Hanketta on arvops-teltu myös huonosta valmis-telusta ja prosessin läpinä-kymättömyydestä.

Reseptilääkkeiden kulut-tajamainontaa on tutkittupaljon. Sen on todettu olevantuotteiden tarjoajien ja sijoit-tajien kannalta tuottoisam-paa kuin perinteinen lääkä-reille suunnattu mainonta.

Kuluttajamainonta keskit-tyy kalliisiin ja pitkäaikaiseenkäyttöön tarkoitettuihin lääk-keisiin, joita käytetään epä-selvissä tiloissa sairauden jaterveyden välimaastossa,sekä uusiin lääkkeisiin, jois-ta ei tiedetä, onko niiden pit-käaikainen käyttö turvallis-ta.

Potilaille tarjotaan tietoavalikoidusti ja epätarkasti.Harvoin kerrotaan esimerkik-si muista hoitovaihtoehdois-ta, hoidon kestosta ja hin-nasta, sivuvaikutuksista,turvallisuudesta, riskeistä jatodellisesta hyödystä. Tärkei-tä asioita vähätellään ja lääk-keiden vaikuttavuutta liioi-tellaan.”

…”Lääketeollisuuden aja-

ma uudistus lisää turhia lää-kekuluja ja turhia lääkäris-säkäyntejä. Kysymys on myöspotilaan ja lääkärien painos-tamisesta ja vastaanotollakäytettävän ajan pitkittymi-sestä.

Lääkkeiden kulutuksen li-sääntyessä myös haitat li-sääntyvät. Tarvitaan uusiaresursseja, ja terveydenhuol-toon liittyviä asioita joudu-taan rajaamaan.”

…”Nämä haittavaikutuk-set eivät teollisuutta kiinnos-ta. Mainonnalla luodaan tar-peita ja vaateita sekä viesti-tetään reseptilääkkeiden ole-van kulutustuotteita, mikäpalvelee lääkemarkkinointiasen sijaan että se palvelisisairauksien ehkäisyä ja ter-veyden ylläpitämistä.”

…”EU:ssa käydyssä kes-kustelussa on vaadittu, ettäterveyssektorin kaupan jakulutuksen tulisi kasvaa sa-maan tapaan kuin Yhdysval-loissa, jossa terveydenhuoltoperustuu pääosin yksityiseenvakuutusjärjestelmään ja

jossa väestöryhmien terveys-erot ovat suuret. Yhdysvallaton teollistuneiden maidenterveysvertailussa häntä-päässä, vaikka se kuluttaaeniten rahaa terveydenhuol-toon.”

…”EU:n tulisi siirtää lääk-keisiin liittyvät asiat teolli-suus- ja yritystoiminnanosastolta terveys- ja kulutta-jansuoja-asioiden pääosas-tolle (SANCO).

Komission lakiehdotus eiparanna väestön terveyttä –se ei tee kansalaisista valis-tuneita eikä informoituja.

Potilailla täytyy olla oike-us saada tarpeitaan vasta-vaa informaatiota. Tähän tu-lee pyrkiä nykyisen lainsää-dännön rajoissa.

EU:ssa ja myös Suomessaon puolueettomia ja riippu-mattomia tiedonlähteitä, joi-den rahoitus tulee turvata jajotka tulisi saattaa parem-min väestön tietoisuuteen.”

Toiviaisen kirjoitus ei ai-noastaan kerro valmistelus-sa olevasta kansanterveyttä

vaarantavasta laista, vaanmyös antaa hyvän ja tarkankuvauksen kuinka kansain-välinen lääketeollisuus toi-mii. Valitettavasti lääketeol-lisuus ei ole ainoa, joka käyt-tää yhtä härkejä keinoja.Muutkin elinkeinoelämäntoimialat menettelevät samal-la tavalla. Eräs kysmys kui-tenkin herää. Lobbaavatkoylikansalliset yritykset EU:tavai onko itseasiassa EU hei-dän työvälineensä, jolla pys-tytään ajamaan väkisin kan-salaisten enemmistölle epä-edullisia lakeja? Lääkeyhti-öiden ja –teollisuuden toimeteivät olisi yhtä tehokkaita,jos ne olisi joutunut teke-mään kaikissa kahdessa-kymmenessäseitsemässäEU:n jäsenvaltiossa. Myösniin laaja lobbausoperaatioolisi viennyt huomattavastipidemmän ajan. Mihin suur-yritykset joutuisivatkaan il-man EU:ta ja mihin kansa-laiset joutuvatkaan EU:ssa?

Ari Sardar

M e d i a p a l s t a

Joukko kansalaisjärjestöjäja –liikkeitä ovat tehneetkannanoton, jossa tuomi-taan nykyinen linja. Erityi-sesti hampaisiin ovat jou-tuneet kannanoton mukaanEU:n epäoikeuden mukai-nen kauppapolitiikka niinEU:n sisällä kuin ulkopuo-lella.

EU:n kauppapolitiikankatsotaan vähentävän työ-paikkoja, supistavan ihmis-ten oikeuksia sekä tuhoavanympäristöä. Myös Lissabo-nin sopimusta pidetään epä-

Kansalaisjärjestöt ja -liikkeet:EU:n nykyinen linjatuomittiin laajasti

demokraattisena ja sosiaa-lisesti epäoikeudenmukai-sena.

Kannanoton ovat allekir-joittaneet useita kymmeniäkansalaisjärjestöjä ja –liik-keitä muaan muassa usei-den maiden Attac-järjestöt,European Farmers Coordi-nation, Forum Syd Ruotsis-ta, Greenpeace Internatio-nal, Third World Networksekä Women’s InternationalLeague for Peace and Free-dom.


Toukokuussa Tampereellekokoontuu lähes 100 kansa-laisjärjestöä ja muita oikeu-denmukaisemman maailmanrakentamisesta kiinnostu-neita toimijoita. Sosiaalifoo-rumin tarkoituksena on toi-mia avoimena keskustelua-reenana ja koota ihmisiä yh-teen miettimään vaihtoehto-ja uusliberalismille ja rahanvallalle. Suomen sosiaalifoo-rumi-tapahtuma järjestetäännyt seitsemättä kertaa ja en-simmäistä kertaa valtakun-nallinen foorumi liikahtaapääkaupunkiseudun ulko-puolelle. Sosiaalifoorumin ta-pahtumapaikkoina toimivatTyöväenmuseo Werstas (Väi-nö Linnan aukio 8), joka si-jaitsee Tampereen keskustas-sa idyllisessä Finlaysonin teh-dasmiljöössä sekä Vanha kir-jastotalo puistoineen (Kes-kustori 4).

Toisenlainen maailmaon mahdollinen!

Tänä vuonna Suomen sosi-aalifoorumissa, SSF, on lu-vassa yhteensä noin 70 kes-kustelutilaisuutta ja työpa-jaa. Tämän vuoden sosiaali-foorumin teemat keskittyvätajankohtaisiin kysymyksiinSuomessa ja maailmalla. So-siaalifoorumissa pohditaanmm. suomalaisen yhteiskun-nan hyvin- ja pahoinvointia,työelämää, muslimien ja kris-tittyjen vuoropuhelua, ilmas-tonmuutosta arjen näkökul-masta sekä eettistä kulutta-mista. Suomeen kiinnittyvi-en aiheiden lisäksi tarkastel-laan mm. Palestiinan ja So-malian nykytilannetta, Kii-nan ja Iranin kurdien ihmis-oikeustilannetta sekä Brasi-lian maattomien maatyöläis-ten liikettä. Tilaisuuksiin ontulossa puhumaan myöskansainvälisiä asiantuntija-vieraita.

Keskustelutilaisuuksien li-säksi luvassa on kulttuuri-ja musiikkielämyksiä mo-neen makuun. Lauantai-il-lalla on bileet KulttuuritaloTelakalla, missä foorumivä-

Kaksi päivää maailmanparannusta ja musiikkia

Suomen sosiaalifoorumi valtaa Tampereen 17.-18.5.

keä tanssittaa Hiskias Möttöja Mojakka sekä tansanialai-nen reggaemuusikko JhikoMan. Myös Vanhan kirjasto-talon puistolava täyttyy sosi-aalifoorumin musiikillisestaoheisohjelmasta. Oman lisä-värinsä viikonlopun ohjel-maan tuo myös lauantainaVäinö Linnan aukiolla järjes-tettävä Tampereen Mahdolli-

Suomessa ei aina täysin ym-märretä, että Suomen sosi-aalifoorumi on osa samaakokonaisuutta Maailman so-siaalifoorumin ja eri maan-osien sosiaalifoorumeidenkanssa. Nyt yhteys tulee kui-tenkin käsin kosketeltavak-si.

Euroopan sosiaalifoorumi(ESF) on Suomessa toimivilleliikkeille, järjestöille ja akti-visteille tänä vuonna suuritapaus ainakin kahdestasyystä.

ESF järjestetään 17.–21.9.Ruotsin Malmössä. Se onensimmäistä kertaa niin lä-hellä, että sinne on Suomes-

suuksien tori.

Mikä sosiaalifoorumi?Suomen sosiaalifoorumi onosa kansainvälistä sosiaali-foorumeiden verkostoa, jokasai alkunsa Maailman sosi-aalifoorumissa Brasilian Por-to Alegressa vuonna 2001.Sosiaalifoorumi on erilaistenkansalaisliikkeiden yhteis-

Euroopan sosiaalifoorumi Malmössä on ennennäkemätön tilaisuusta erittäin helppo mennä.Malmöön tavoitellaankin jopa1000 suomalaista.

Toiseksi tämän ESF:n po-liittinen painotus on pohjois-mainen ja tuo siten Euroo-pan liikkeiden yhteiseen kes-kusteluun meille keskeisiäteemoja. Hyvinvointivaltio javahva ammattiyhdistysliikeovat Malmön agendan keski-össä. Muita teemoja ovat mm.ympäristö- ja siirtolaiskysy-mykset, vaihtoehtoiset ta-lousmallit, tieto ja kulttuuri,rauha ja demokratia.

Keski- ja eteläeurooppalai-sille liikkeille pohjoismainentasa-arvokeskustelu on hyö-

dyksi niiden rakentaessa so-siaalisia vaihtoehtoja uusli-beralismille omissa poliitti-sissa ympäristöissään. Sa-malla täällä saadaan näkö-kulmaa omaan toimintaanliikkeiltä, jotka ovat tottuneetahdasmielisen konsensus-kulttuurin sijasta reippaa-seen ja avoimeen demokraat-tiseen väittelyyn. Malmössäavataan silmiä myös järjes-telmiemme heikkouksille, jot-ka täällä hukkuvat usein it-setyytyväiseen hyrinään.ESF:stä keskustelu kulkeu-tuu myös Maailman sosiaali-foorumiin Brasilian Belemiinensi tammikuussa.

ESF:n valmisteluissa onpantu painoa ay-liikkeen lä-hentämiselle muuhun kan-salaisyhteiskuntaan. Voimi-en yhdistäminen suurpää-oman kasvavaa valtaa vas-taan on tärkeää molemmille.Kansainvälinen ay-liike (ITUCja ETUC) on kehottanut mai-den liittoja osallistumaansosiaalifoorumeihin, ja Ruot-sin LO tulee olemaan vah-vasti mukana ESF:ssa.

Tärkeää Suomen valmis-teluissa on myös yhteistyöVenäjän ja Baltian maidenliikkeiden kanssa. Se on kes-keistä mm. Itämeren ympä-ristöongelmien suhteen.

Euroopan sosiaalifooru-miin järjestetään bussikulje-tuksia Suomesta. ESF:n se-minaarit ja tapahtumat onilmoitettava Malmöön 1.5.mennessä, joten nyt ehtii vie-lä varmistaa osallistumisentähän valtavaan jopa 30 000kansalaisaktiivin voimienkeskitykseen.

Sampo Villanenpääsihteeri

Vasemmistonuoret

Lisätietoa ja yhteystiedotSuomen ESF-työryhmäänwww.sosiaalifoorumi.fiwww.fse-esf.org

työn tulos ja prosessissa onmukana laaja kirjo erilaisiaryhmiä ja mielipiteitä. Sosi-aalifoorumiprosessi huipen-tuu vuosittain järjestettäviintapahtumiin, mutta keskus-telut ja yhteistyö jatkuvatmyös tapahtumien ulkopuo-lella. Osallistu sinäkin, näh-dään siis toukokuussa Tam-pereella!

Suomen sosiaalifoorumistarttaa tänä vuonna 17.-18.5. Tampereella lukusineri teemoin.

Eri kansalaisliikkeidenyhteistyön tuloksena luvas-sa on tapahtumarikas vii-konloppu tasa-arvoisen ja

Mari TakaloSSF:n tiedottaja

Lisätietoja:Sosiaalifoorumin nettisivuil-ta www.sosiaalifoorumi.fija Voima-lehden välissä 6.5.ilmestyvästä Sosiaalifoorumi-lehdestä.

demokraattisen yhteiskun-nan luomiseksi. VaihtoehtoEU:lle tiedotuskeskus ry. onniin ikään mukana tapahtu-massa keskustelutilaisuu-della EU:n perustuslaillises-ta sopimuksesta. Keskuste-lua käydään sopimuksen si-

sällöstä ja sen vaikutuksestaglobaalisti aina paikallista-solle asti. Mitä voimme kan-salaisina tehdä rakentaak-semme parempaa unionia,onko sopimuksesta hyötyä jakenelle, miten voimme sensisältöön vaikuttaa? Millai-

sia ovat kansalaiskamppai-lun tulokset muualla Eu-roopassa sopimuksen suh-teen. Tervetuloa toukokuus-sa Tampereelle!

Mirva TossavainenVEU:n puheenjohtaja

VEU mukana Sosiaalifoorumissa

VEU on perinteisestiosallistunut Suomensosiaalifoorumiin.Kuva viime vuodensosiaalifoorumista.Kuvassa edessävasemmalle VEU:npuheenjohtaja MirvaTossavainen.


Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puolustiurhoollisesti eduskunnan kyselytunnilla 29.11.2007 Ete-lä-Suomen maataloudelle ja kotimaisen elintarviketuo-tannon jatkumisen kannalta elintärkeän 141-tuen leik-kaamiseen ja lakkauttamiseen johtavaa neuvottelutulos-ta.

Vasemmiston edustaja Valpas kysyikin aivan aiheelli-sesti, että kuinka monta tällaista torjuntavoittoa suoma-lainen elintarviketuotanto ja -jalostus enää kestävät?

Vanhasen hallitus ja Suomen neuvottelijat eivät roh-jenneet punnita Euroopan unionin itse linjaamiaan peri-aatteita. Samalla romahti pitkällinen vedätys, jonka kes-kusta rakensi EU-jäsenyyssopimuksen ”tulkinnan” va-raan. Sen avulla selitettiin vuosia tuen olevan pysyvä. Nythallitus ja neuvottelijat tunnustivat, että tuki oli siirtymä-kauden tuki. Tätä pidemmälle vedätystä ei enää voitujatkaa. Suomen EU-komissaari Olli Rehn vahvisti samantosiasian Turun Sanomien haastattelusta, kun hän tote-si, että tiukka kansallinen neuvottelulinja olisi johtanuthuonompaan lopputulokseen. Laihasta ja huonosta lop-putuloksesta huolimatta Rehn piti tärkeänä ”neuvottelu-pääoman keräämistä”.

Olen ammattiyhdistysmiehenä oppinut jotakin neuvot-teluista, tuloksista tai tuloksettomuudesta, mutta kos-kaan en ole puolustanut tappioita sillä, että sentäänneuvottelupääomaa karttui. Puhumme kyllä taisteluko-kemuksesta, kun olemme ajaneet tavoitteitamme yhdes-sä ja saaneet voittoja tai kärsineet tappioita. Mutta josTurun metallityöpaikoilla olisin puhunut tappion hetkellä”neuvottelupääoman” karttumisesta, olisi minun pitänytjo ajat sitten pyytää poliittista turvapaikkaa Salosta taiKirkkonummelta.

Ministeri Anttila rakensi kaikki vastauksensa kysely-tunnilla luonnonhaitta- eli LFA-tuen varaan. Kun 141-tuki loppuu, LFA tulee tilalle. Tästä on jotakin jopakirjattu neuvottelupöytäkirjaan.

Uskon kuitenkin, että keskusta pelaa nyt yhdellä aino-alla kortilla, ajalla. Aiemmin maataloustuottajille ja elin-tarviketyöläisille ei kerrota totuutta, kansainväliset elin-tarvikekonsernit tiesivät sen jo muutenkin, koska EU ontuotannon ja pääomien keskittämisen instrumentti. Maa-taloustuotantomme ja elintarviketeollisuutemme rajunalasajon vuodet meille uskoteltiin, että 141-tuki jatkuu.Nyt kun tuki leikkautuu ja poistuu, uusi tarina on raken-nettu LFA-tuen varaan.

En ole maatalouden asiantuntija, vaikka pientilan poi-ka olenkin, mutta luotan paljolti EU:n maatalousvalio-kunnan jäsenenä toimivaan keskustan Kyösti Virran-koskeen, joka tyrmäsi Verkkolehti Apilassa ministeriAnttilan johtoajatuksen, että osa 141-tuen menetyksistävoitaisiin korvata LFA-tuella. Meppi Virrankoski toteaa,että Etelä-Suomessa maksetaan jo nyt korkeinta lainsallimaa tukea, eikä uutta EU-rahaa siihen ole saatavis-sa.

- LFA-tuki on myös peltoalakohtainen tuki, joka eisovellu nykyaikaisille kotieläintiloille. Toive tuen kehittä-miseksi kotieläintuki ei ole realistinen, koska unionipyrkii tuen irrottamiseen tuotannosta, sanoo EU-parla-mentin maatalousvaliokunnan jäsen.

Neuvottelijoilla on kiire päästä pälkähästä. Saada tu-los. Edellisen vedätyksenkokemusten perusteella vil-jelijät ja elintarvikeväki ei-vät tyydy enää neuvottelujajohtaneen ministerin sa-naan eikä edes ”kirjauk-siin”. Tämä on täysin ym-märrettävää, sillä juuri vil-jelijä eikä ministeri ottaamodernin tehomaataloudensuuret taloudelliset riskit jahaluaa tietää tulevat työeh-tonsa.

Jyrki YrttiahoKansanedustaja (vas)

Keskustan EU-vedätys jatkuu

141-tuesta ei pidetty kiinni- LFA-tukeen toiveet

Vuonna 2006 Suomen välit-tömät EU-menot olivat yh-teensä 1 560 miljoonaa eu-roa (EU:n tilintarkastajienvuosikertomus varainhoito-vuodesta 2006. Euroopanunionin virallinen lehti C 273,15.marraskuuta 2007). KunEU:lta saatiin tuloja 1 238miljoonaa euroa, nettomak-su EU:lle oli 322 miljoonaaeuroa. Jos otetaan huomi-oon Suomen valtion talous-arviosta maksetut maksutEuroopan Kehitysrahastolle,europarlamentin jäsentenpalkat, EU:n kansallistenasiantuntijoiden palkkauksetja EU-puheenjohtajuusku-lut, nettomaksu oli 415 mil-joonaa euroa. Se on SuomenEU-jäsenyyshistorian suurinvuosittainen nettomaksu jakuvastaa uusista jäsenmais-ta vanhoille jäsenmaille ai-heutuneita lisämenoja. EU-puheenjohtajuus aiheuttiSuomen valtiolle 52 miljoo-nan euron menot vuonna2006.

Tulli- ja muita nk. perin-

Erikoistutkija Teuvo Junka:

Suomen nettomaksuEU:lle vuonna 2006

teisiä omia varoja Suomimaksoi EU:lle vuonna 2006noin 130 miljoonaa euroa(netto). Arvonlisäveropohjaanperustuvaa maksettiin 247miljoonaa euroa ja brutto-kansantuloon perustuvaamaksua 1 183 miljoonaa eu-roa.

EU:lta Suomeen saatumaataloustuki oli 818 mil-joonaa euroa. Rakennerahas-totuet olivat 317 miljoonaa jatuet tutkimus- ja kehittämis-toimintaan ja EU:n muihinsisäpolitiikan alaan kuulu-viin toimiin noin 103 miljoo-naa euroa.

MaataloustukiEU:n jäsenmailleen jakamis-sa tuissa maatalous on edel-leen hallitsevassa asemassa.Maatalouden osuus EU:ntukirahoista vuonna 2006 oli54 prosenttia. Rakennera-hastotukien osuus 35 pro-senttia EU:n tukirahoista.Sisäiseen politiikkaan (tutki-mukseen, ammattikoulutuk-seen, kuluttajansuojaan ym.)

liittyvien tukien osuus oli 10prosenttia.

Maataloustuen jakautu-maa jäsenmaiden keskenonkin syytä katsoa vähän tar-kemmin. Eniten maatalous-tukea (yli 10 500 miljoonaaeuroa) EU maksoi vuonna2006 Ranskaan. Määrä oli yliviidesosa EU:n koko maata-loustuesta. Seuraavaksi eni-ten maataloustukea saivatEspanja, Saksa ja Italia; niis-tä kunkin osuus maatalous-tuesta oli yli 10 prosenttia.Englannin osuus oli 9 pro-senttia.

Asukasta kohti laskettumaataloustuki oli ylivoimai-sesti suurin Irlannissa, 413euroa/asukas Seuraavinaolivat Kreikka, Tanska, Rans-ka ja Suomi. Ranskan maa-taloustuki asukasta kohti oli160 euroa ja samalla tasollaSuomen, Itävallan ja Espan-jan kanssa. Englannin saa-ma maataloustuki asukastakohti oli vanhojen jäsenmai-den pienin, noin 70 euroa.

Suomen nettomaksu EU:lle vuonna 2006, milj. euroa

Maksut EU:lle

Tullit, maatalous- ja sokerimaksut, netto* 130

Arvonlisäveropohjaan perustuva maksu 247

Bruttokansantuloon perustuva maksu 1 138

Maksut yhteensä 1 560

Tulot EU:lta

Maataloustuet 818

Rakennerahastotuet 317

EU:n sisäisen politiikan tuet 103

Tulot yhteensä 1 238

Nettomaksu (maksut – tulot) - 322

Suomen valtion talousarviosta maksetut maksut

Euroopan kehitysrahastolle, europarlamentin jäsenten palkat,

EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset

ja EU-puheenjohtajuuskulut 93

Nettomaksu edellisen jälkeen - 415

* Netto tarkoittaa, että näistä kuluista on vähennetty EU:n Suomelle tilittämät keräyspalkkiot.


Suomen asevoimien yhteen-sovittaminen EU:n ja ennenmuuta Naton asejärjestelmi-en kanssa alkoi samoihin ai-koihin 1990 luvun alkupuo-lella kuin EU-jäsenyydenkinvalmistelut. Merkittävin tuol-loin tehty ratkaisu oli ame-rikkalaisten F-18 Hornet hä-vittäjien hankinta. Asejärjes-telmien muuttaminen tapah-tuu askel askeleelta kutenhivuttautuminen Nato-yhte-yteen muutenkin.

Seuraavassa listaa 2000-luvulla tehdyistä eräistä han-kinnoista. Rahallisesti nämähankinnat ovat yhteensä lä-

Suomen armeijan aseistusyhteensovitetaan Naton kanssa

hes 2000 miljoona euroa. Josotetaan huomioon, että osanäistä kalustohankinnoistakorvaa käyttökelpoista ole-massa olevaa ja romutetta-vaksi päätettyä, mutta vää-rään viitekehyksen kuuluvaakalustoa, nousee hinta ehkäkaksinkertaiseksi.

Vuonna 2000 Suomenpuolustusvoimat tilasi 57kappaletta CV9030 rynnäk-köpanssarivaunuja hintaan210 miljoonaan euroa.

Vuonna 2001 tilattiin 20kappaletta eurooppalaiseenAESD yhtymään kuuluvanNH Indrusties:in kehittämää

ja valmistamaa kuljetuskop-teria, joiden hinnaksi muo-dostui 350 miljoonaa euroa.Tilaus myöhästyy vuosikau-sia ja siksi on kunnostettunoin 4 miljoonalla eurolla MI8 koneita, jotta edes jonkin-lainen pelastusvalmius edeskyetään säilyttämään.

Vuonna 2002 tehtiin sopi-mus 124 käytetyn Leopard2A4 vaunun tilauksesta Suo-men Puolustusvoimille Sak-sasta hintaan 100 miljoonaaeuroa

Vuonna 2004 tilattiin li-sää Ranger tiedustelulennok-keja 100 miljoonalla eurolla.

Vuonna.2004 puolustus-ministeriö teki päätöksenhankkia puolustusvoimillelisää 45 kappaletta CV9030rynnäkköpanssarivaunuja,jotka maksavat 120 miljoo-naa euroa.

Vuonna 2005 päätettiinhankkia CASA C-295M kul-jetuskoneita, joiden hinnak-si tuli 45 miljoonaa euroa.

Vuonna 2005 tilattiinM270 MLRS raskas raketin-heitinjärjestelmän 57,6 mil-joonalla eurolla.

Vuonna 2007 tehtiin18Hawk Mk.66 hankinta käy-tettynä Sveitsistä. Hinta on

41 miljoonaa euroa.Vuosina 2007-2009 päivi-

tetään F-18 Hornet hävittä-jiä 90 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2007 raha-asian-valiokunta puolsi F-18 Hor-net – kaluston toisen ylläpi-topäivityksen hankintaa, jo-hon menee 179 miljoona eu-roa.

Vuonna 2008 on esitettyBUK-M:n korvaavaan uuteenaluetorjuntaohjusjärjestel-mään 400-500 miljoonaaeuroa.

Vaihtoehto EU:lle hallitus

Mirva Tossavainen,puheenjohtajapuh.050-596 6930, [email protected]

Thomas Wallgren,varapuheenjohtaja,puh. k. (09) 241 3236,[email protected]

Leena Brunberg,puh. 050-539 5087, [email protected]

Päivi Eskola,puh. 040-7077 977,email. [email protected]

Stig Lång,puh. 044-312 2470, [email protected]

Mauri Nygård,puh.0400-540 678,email. [email protected]

Tanja Pelttari,puh. 040-716 1982, [email protected]

Arto Viitaniemi,puh. 041-460 6916, [email protected]

Jyrki Yrttiaho,puh. 050-553 6349, [email protected]

Varajäsenet:Gerd Söderholm,puh. 050-567 0279, [email protected]

Teijo Virolainen,puh. 040-728 0465, email.

[email protected]

Risto Hohenthal,puh. 040-542 5768, [email protected]

Jarmo Mukkala,[email protected]

Elina Haapala,puh. 040-700 0715, [email protected]

Toimisto,puh. (09) 682 3422email. [email protected]

Jussi Lilja, pääsihteeri,puh 0400-722 706,email. [email protected]

PUOLUSTUSVOIMAT

Marssiiko Suomen asevoimat kohti Natoa asejärjestelmienyhteensovittamisen kautta?


Mäkelänkatu 15,00550 Helsinki

Vantaan sosiaali- ja terveys-lautakunta teki joulukuussapäätöksen Peijaksen sairaa-lan yhteydessä toimivan pe-rusterveydenhuollon päivys-tyksen yksityistämisestä.Lautakunta teki päätökseen-sä yksimielisesti. Kokoomuk-sesta Vasemmistoliittoonkaikki puolueet kannattivattätä tähän mennessä suu-rimmaksi sanottua yksittäis-tä kunnallisen perustervey-denhuollon yksityistämisope-raatiota.

Päivystystoiminta päätet-tiin antaa MedOne Oy:lle, jokaon ylikansallinen terveyden-hoitoalalla toimiva pörssiyh-tiö. Se tunnetaan terveyden-hoitoalan vuokratyöntekijöi-tä - lääkäreitä ja sairaanhoi-tajia – välittävänä yhtiönä,jolla ei ole omia sairaaloitaeikä välineistöä. Se toimii lä-hes poikkeuksetta julkisissatiloissa, julkisten laitostenvälineistöllä ja hyödyntäentoiminnassaan myös julkisensektorin palkkalistoilla ole-vaa henkilökuntaa.

MedOnella on toimintaa jonoin 300 kunnassa ja se pyr-kii koko ajan laajentamaanreviiriään. Kyse on yksityis-ten terveyspalvelujen mark-kinoiden laajentamisesta,joka on myös EU:n niin sano-tun kilpailupolitiikan avain-kysymys.

Kuinka vuokralaisestatulee isäntä

Kuten tunnettua maassam-me sanotaan olevan lääkäri-pula. Erityisesti lääkäreistäon pula silloin kun puhutaanjulkisesta sektorista ja kun-tien terveyskeskuksista. Sensijaan vuokralääkäreistä eiole pulaa, vaan niitä löytyy

aina, kun kunta on valmismaksamaan puolitoista -kaksi kertaa suuremman hin-nan, kuin mitä oma lääkärimaksaisi.

MedOne Oy on havainnuttämän markkinaraon ja rek-rytoi aktiivisesti palveluk-seensa lääkäreitä myös jul-kiselta sektorilta. Näin syn-tyy pula lääkäreistä julkisel-le sektorille ja samanaikai-sesti vuokralääkäritarjontaajulkiselle sektorille. Tiedossaon myös se, että MedOnenkaltaiset yhtiöt tarjoavatmuun muassa päivystystoi-

mintaan vuokralle lääkärei-tä, jotka ovat työssä julkisel-la sektorilla.

Tämän mahdollistaa vainse, että kunnissa on toimijoi-ta, joko virkamiehiä tai päät-täjiä tai molempia, jotka ovatalttiita tällaiselle toiminnal-le. Toisin sanoen haluavatyksityistää kunnallisia pal-veluja. Vantaan tapaukses-sa, joka on kuvaavaa tässäsuhteessa, MedOne oli jo en-nen yksityistämispäätöstätunkeutunut lääkäripulanvarjolla Peijaksen terveyskes-kuspäivystyksen suvereenik-

EU:n kilpailupolitiikka johtaapalvelujen yksityistämiseen

si toimijaksi. Myös päivys-tyksen vastaavaa ylilääkärisiirtyi MedOnen palveluk-seen. Kaikkiaan 70 prosent-tia lääkäreistä oli MedOnenvuokralääkäreitä.

Epämääräisen kilpailutuk-sen tuloksena MedOne nap-pasi Peijaksen päivystystoi-minnan itselleen. Ja mikä olinapatessa, kun kaupunki eiosallistunut kilpailuun omal-la tuotannollaan ollenkaanja muilla toimijoilla ei MedO-nen ylivertaisesta kokemuk-sesta ja vuokralääkäritoimin-nan kautta sisään ajetusta

systeemissä johtuen ollutmitään mahdollisuutta pär-jätä kilpailussa. Hintavertai-lua tehtiin toimintaan aika-na, jolloin valtaosa lääkäreis-tä oli kalliita vuokralääkärei-tä. Kaupungin omaan toimin-taan vertailua ei tehty eikävoitukaan tehdä.

Yksityisen edullisuuson harhaa

Yksityisten palvelutuottajientoiminta ei ole kokonaista-loudellisesti edullisempaakuin julkinen toiminta. Me-dOne Oy perustaa toimintan-sa pitkälti veronkiertoon.Yhtiön osakkaina Suomessaon erittäin paljon lääkäreitäja lääkäreitten omistamiayhtiöitä. Yhtiö houkutteleelääkäreitä palveluksensa sil-lä, että he saavat nostaa tu-lonsa pääomatuloina. Helsin-gin kauppakorkeakoulunvero-oikeuden professoriHeikki Niskakangas kritisoitätä aiheellisesti taannoinHelsingin Sanomissa.

Pääomatuloja voi esimer-kiksi osinkoina nostaa jopa90 000 euroa verottomanavuosittain. Kunnat eivät saaminkäänlaisista pääomatu-loista veroja ollenkaan. Näinollen MedOnen ja muidenvastaavien yritysten toimin-ta tulee kokonaistaloudelli-sesti yhteiskunnalle ja erityi-sesti kunnille kalliiksi, kos-ka ne jäävät paitsi verotulo-ja, joita omilla palkkalistoillaolevilta lääkäreiltä saataisiin.

Tämä epäterve verokeinot-telu on luotu palvelemaanEU:n palvelukaupan vapaut-tamista ja yksityisten toimi-joiden auttamiseksi valtaa-maan julkiset terveyspalve-lut itselleen.

Julkiset terveyspalvelut ovat uhattuina Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Muista

maksaa

jäsenmaksusi

tälle

vuodelle.

Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry:nVuosikokous

lauantaina 24.5 klo 11.00

Helsingin Kirvesmiesten tiloissa Mäkelänkatu 8, Helsinki

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Ne jäsenet, jotka haluavat käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, onsääntöjen mukaan ilmoitettava osallistumisestaan VEU:n toimistoon

kaksi viikkoa ennen kokousta.

Tervetuloa!Hallitus

Elinkeinoelämän Valtuus-kunta EVA:n Vuoden 2008kansainvälisen arvo- jaasennetutkimus “Kenenjoukoissa seisot?” osoittaaEU-kriittisyyden lisäänty-neen suomalaisten keskuu-dessa. Kolmekymmentävii-si prosenttia suhtautui kiel-teisesti jäsenyyten ja mel-kein joka viides (19 %) kan-natti EU:sta eroamista.Myös EU:n säädöksiin eioltu tyytyväisiä. Yli kaksikolmasosaa eli 79 prosenttimielestä EU-jäsenyys pakot-taa suomalaiset noudatta-maan monia sellaisia nor-meja ja säädöksiä, joita ei

EU-kielteisyys lisääntymässähaluta eikä tarvita.

Kaikkiin kolmeen kysy-mykseen ja ylipäätänsäEU:hun suhtautuminen onmuuttunut kielteisemmäksivuosi vuodelta. Kielteisyys onlisääntynyt varsinkin EU-jä-senyyden alkuajoista.

Voidaankin ajatella, ettäkun EU:n jäsenyyden todelli-set seuraukset alkavat tullaesiin kielteisyys jäsenyyttäkohtaan kasvaa. EU:n poli-tiikka on myös koventunutvuosi vuodelta ja yhä läpinä-kyvimmin se ajaa vain pie-nen eurooppalaisen eliitinetuja muiden ihmisten kus-tannuksella.

On myös huomioitavaa,että kauniit puheet ja lupa-ukset ennen Suomen liitty-mistä EU:hun ovat osoittau-tuneet toinen toistensa jäl-keen peräättömiksi.

Miten käy siinä vaiheessa,kun enemmistö suomalaisis-ta haluaa ehdottomasti erotaEuroopan Unionista? Tilan-ne ei välttämättä ole kovinkaukana tulevaisuudessanykyisellä EU:n linjalla.Onko siinä vaiheessa vieläSuomen poliittinen eliitti hen-geen ja vereen EU:n puolel-la? Tämä jää nähtäväksi.

Ari Sardar

Allekirjoita

adressi

internetissä

EU:n

perustuslakia

vastaan

osoitteessa:

http://www.adressit.com/

eulait

Documents

Vaihtoehto EU:lle 1/2008