Julkaisija: Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y Kesäkuu nro2 � 2010

2/20102

Nro 2/2010

Kansikuva: Taru Naapuri Keravalta on valmis avoseuraamusten valvontaan. Viestitysvälineetkin ovat nyt kannettavia.

Kuinka asiat etenivät, ketkä hyötyivät, joshyötyivät

"Puheenjohtajana laitan tähän oman arvioni tapahtumienkulusta, vaikka koko totuutta emme varmaan koskaan saatietää. Kuten monesti on todettu: kun ei ole parempaa tietoa,juuri senhetkistä pidetään varmana. Huonolla johtamisella jaorganisoinnilla kuralle saatu vankeinhoito tarvitsi pikaisestisyntipukin. Sijainniltaan syrjäinen (lue: osa henkilökuntaa eijatka alalla) Konnunsuon vankila sopi tähän erinomaisesti.Peruskorjaukset olivat siirtyneet ja vielä vähän kun siirrettäisiin,saataisiin siten jo yksi peruste. Jos tämä ei riittäisi, perustel-laan toimia vankimäärän laskulla tulevaisuudessa tai tuotta-vuusohjelman aiheuttamalla paineella. Pääministeri MattiVanhasen alueellistamispolitiikastaan ei tarvitse välittää.Konnunsuon vankila ei pysty Ideaparkin tapaan maksamaankorruptiorahoja.

Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston ylijohtajanJarmo Littusen johdolla valmistellaan ministerille perustelut.Selvittäjäksi valitaan urallaan ylöspäin pyrkivä, työnantajallelojaali ja tarpeeksi kylmä aluejohtaja. Vielä kun luvataan tä-män säästävän muita laitoksia säästötoimilta - oikeastaanpäinvastoin, eli tilalle ehkä jotain hyvääkin - ovat kaikki klassisetneuvotteluvaltit kuten lupaus, kiristys ja uhkailu käytetty.

Tämän, valmiiksi pureskellun sopan, ministeri Brax sittenvie hallituksen iltakouluun. Littunen, aluejohtaja ja pääjohtajaEsa Vsterbacka saavat esitykselleen tuen. Kaiken kaikkiaan

VVL:n Konnunsuon vankilan osaston 86. toimintavuosi"Vuosi vaihtuu ja huhut ja uhat Konnunsuon vankilan lakkauttamisesta vellovat. Tammikuun 7. päi-

vänä 2009 oikeusministeri Tuija Brax saapuu vihdoin vierailulle Konnunsuon vankilaan. Ministeritutustuu, on kiinnostunut, kehuu laitoksen johtoa ja henkilökuntaa. “Mitään ei ole vielä päätetty jahallitus kokoontuu iltakoulussa pohtimaan vankeinhoidon tilaa tammikuun lopulla.”

Uutinen 21.1.2009: - Konnunsuon vankila lopetetaan ja Pelson vankilan toiminaa supistetaan...Koko maakunta järkyttyy. Irtisanomisille ja työpaikkojen lakkauttamisille on tähän mennessä ol-

lut järkevä syy."

: hirvittävää teatteria, jossa inhimillisyys ja terve järki kato-sivat totaalisti.

Konnunsuon vankilan lakkauttaminen ei kuitenkaan pelastatällaisessa johdossa olevaa vankeinhoitoa, tai rikosseuraamus-ta, tai mikä tämä kohta onkaan? Kaikella on hirveä kiire muut-tua, ei edes ehditä katsoa, onko suunta oikea.

Kiitokset kuuluvat Konnunsuon vankilan johdon, Matti JKurosen ja vankilapastori Ari Riuttaskorven sekä työtoverei-den tuelle: näiden avulla olemme selvinneet ilman henkilöva-hinkoja.

Lähes kolme kuukautta myöhemmin, 11.4.2009, oikeusmi-nisteri Brax päätti virallisesti Konnunnsuon lakkauttamises-ta. Näin saatiin sopivasti työnantajan tukitoimet soviteltuaennen “virallista” päätöstä. Ne tuntuivat olleen hyvin vähä-pätöisiä asioita pääjohtajan mielestä sen julkisen tyytyväisyy-den rinnalla, minkä historiallisen laitoksen lakkauttaminennäytti aiheuttaneen.

Väkeä on siirtynyt ja siirtyy koko ajan muihin laitoksiin jatoisten työnatajien kirjoille. Kenelle se lähteminen on helpom-paa, kenelle vaikeampaa: elämäntilanteet, perhesuhteet ja muutsidokset ovat niin erilaisia.

VVL:n Konnunsuon osaston puheenjohtajaJarmo Mäkelä

Vas. Jari Tuomela kiittiJHL:n puheenjohtajaa Tui-re Santamäki-Vuorta ti-loista ja terveisistä liitonpj/lm -koulutuspäivillä luo-vuttamalla "Sörkän sulat-tamo" -historiikin. Muitaaiheita päiviltä sivuilla 4-7.

Oik. Pyhäselän vankilatäyttää 20 vuotta. JormaLehden artikkeli Pyv:sta si-vuilla 32-35.

Vas. Kerava on saanut nytvuoden ajan harjoitella avo-laitossopeutumista. Lai-toksen kuulumisista tar-kemmin sivuilla 10-13.

Lisäksi: Keravan sekämuidenkin VVL:n osasto-jen vuosikokouksista lu-ettavaa sivuilla 2 ja 14-21.

NFU:n jäsenliittojen vuo-siraportteja ja muuta uu-tista on sivuilla 26-31.

JHL järjesti turva-alojen yhteisseminaarin,JHL:n Mikko Siljander viittoo, Tulliliiton pj.Markku Kosonen miettii. Sivut 8-9 ja 24-25.

2/2010

Lappeenrannan Kirjapaino Oy - Lappeenranta 2010

Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y:näänenkannattajaPerustettu vuonna 1899Ilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 20 euroa/vskPäätoimittaja Ahti Granate-mail: ahti.granat@kolumbus.fi

Painopaikka:Lappeenrannan Kirjapaino Oy

Kirjoituksia ja kuvia ei palauteta,ellei niistä ole erikseen sovittu.Henkilöuutiset, merkkipäivät jakiitosilmoitukset ovat maksuttomia

Toimisto:Viherniemenkatu 5, 00530 Helsinkipuh. 09 - 25 223 400faxi 09 - 25 223 411Puheenjohtaja Jari TuomelaVarapuheenj. Ilpo NummelaSihteeri Olli-Pekka OlkkonenEdustajiston pj Kari VirtanenJärjestösihteeri Ahti GranatToimistonhoitaja Eila Niska

Lomakohteet:Muonion majaAvaimet huoltoasema Muonion SEO,ma-pe 7-21, la 8-20 ja su 10-20Muina aikoina SEO 016-532 462Huoltovastaava Lauri Rauhalapuh, 0400 296 400

Pyhärannan lomakotiVaraukset kesäaikanapuh. 02 - 867 3652Lomaisäntä Jorma Lehtonen

3

Linnatonttu (Tonttutie 1a)Avaimet: Tahkopalvelu OyLaitisenmäentie 11,puh. 017-481 400, klo 09.00-16.30

Himoslinna (Isokoskelontie 8 A)Avaimet: ST1 huoltoasema

Helsinki 26.5.2010

Valvomaton koevapausvai rangaistus valvonnatta?

Valvottu koevapaus on ollut vankeuslaissa 1.10.2006 alkaen. Samaan ai-kaan otettiin käyttöön myös ”valvomaton koevapaus". Eduskunta käsitteleenyt lakiesitystä valvontarangaistuksesta. Voikin aiheellisesti kysyä, ollaankotässä ottamassa käyttöön vankilarangaistuksen sijaan jälleen uusi avoseu-raamus ilman valvontaa. Siis: mistä todella päätetään?

Periaatteessa koevapauksien valvontaan on kaikkialla käytössä saman-laiset keinot. Käytännössä valvonta on kuitenkin vaihtelevaa. Parhaimmil-laan se on toimivaa, mutta heikoimmillaan olematonta. Kyse on yksinkertai-sesti henkilöstön riittämättömyydestä. Samaan aikaan tulostavoitteet valvot-tuun koevapauteen sijoitetuista laahaavat jatkuvasti jäljessä. Kysymys kuu-luukin: kuinka paljon yleinen valvonnan taso kärsisi lisää, jos tavoitteet to-teutuisivat?

Valvonnan riittämättömyys on luonut epäluottamusta myös Rikosseuraa-musviraston ja kentällä työskentelevien välille. Virastolle asetetut tulosta-voitteet - määrällisinä lukuina ja prosentteina - näyttävät toteutuvat sitäparemmin, mitä huonommin valvonta toimii. Ainakin teoriassa viraston etunäyttäisikin olevan siis valvonnan toimimattomuus. Tällaista ajattelutapaa eitietenkään voi olla vastuullisilla virkamiehillä. Kovin toisenlaisen kuvan siltivalvonnan toimivuudesta suhteessa kentän kokemuksiin virasto antaa esim.tiedotusvälineissä.

Keväällä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos julkaisi varsin perusteellisen,valvottuja koevapauksia koskevan tutkimuksensa. Siinä todettiin myös edelläkuvatut kentän havaintoja valvonnan puutteista, tosin ei ehkä aivan yhtä jyr-kästi. Tutkimuksesta kävi ilmi kuitenkin sama valvonnan tason vaihtelevuus.Samoin havaittiin päihdevalvonnan sekä valvontakäyntien toteutuvan heikoim-min. Intensiivisemmän valvonnan todettiin lisäävän valvotun koevapauden kes-keyttämisriskiä. Tämä OPTULAn tutkimustulos on hyvin tunnettu fakta val-vontaa tekevissä yksiköissä. Varsinkin niissä, jotka ovat pystyneet tehosta-maan em. valvontaa vaikkapa vain väliaikaisesti. Pohjois-Suomen mallissa,jossa valvontaa suorittaa muista tehtävistä irrotettu tiimi, todettiin toimin-nan olevan tarkoituksenmukaisempaa ja laadukkaampaa kuin aiemmin.

Jos ja kun lisätään valvotussa koevapaudessa olevien vankien määrää,kasvaa samalla tarve valvontaan, päihdekontrolliin ja muihin tukitoimiin.Tarpeiden kasvu on huomattavasti jyrkempää kuin avoseuraamuksiin sijoi-tettavien vankien määrä. Varsinainen pullonkaula muodostuu vuonna 2011,jolloin alkaa valvontarangaistusten suunniteltu toteutus. Samaan aikaan tuot-tavuusohjelman viimeinen vuosi imee edelleen henkilöstöä vankiloista. Val-vontarangaistuksen aloittaminen, koulutus ja valvonnan lisääminen vaativatpuolestaan uusia voimavaroja. Käytännössä nämä resurssit otetaan olemas-sa olevista viroista. Tässä tilanteessa valvontarangaistuksen käyttöönottoatai tuottavuusohjelman toteutumista tulisikin lykätä vuodella.

Vihdoin myös Risessä ja aluevankilatasolla on herätty siihen, että valvontaon saatava jäntevämmäksi. Erilaisia valvontamalleja selvitetäänkin parhail-laan. Toimivin malli olisi Pohjois-Suomen kaltainen. Joka tapauksessa me-netelmän olisi oltava sellainen, että valvontaa suorittavien työaika olisi koh-dennettavissa ko. tehtävään, tapahtui se sitten yhdestä tai useammasta yksi-köstä. Valvontarangaistuksen myötä itse työtehtävästä tulee myös entistä mo-nipuolisempi.

Viimeistään valvontarangaistuksen myötä Rikosseuraamuslaitoksen ontodellakin aika saattaa myös koevapauden valvonta uskottavammaksi, sekäteknisesti että valvontakäyntien osalta.

Jari Tuomela

2/2010

Yli neljäkymmentä liiton ja sen ammattiosastojen luottamushenkilöä osallistui juuri ennen vappuaVVL:n järjestämään koulutustilaisuuteen. Kutsut olivat lähteneet osastojen puheenjohtajille sekä luot-tamusmiehille, mutta myös “sijaistamiset” eli varahenkilöt eri osastoista oli otettu huomioon.

Liiton edustajisto uusine valittuine osastoedustajineen kokoontuu loppuvuodesta. Heille järjes-tetään luentopäivä kokouksen yhteyteen. Niinpä yhteiset koulutuspäivät osastojen nykyisille luot-tamushenkilöille puolsivat paikkaansa juuri nyt. Mukana oli muutama kolmen vuoden pestinsä 1.4.2010aloittanut osaston luottamusmies, joilla oli jo selviä koulutustarpeita jatkoakin ajatellen.

Alustajakaarti oli jälleen mittava: aloittajana JHL.n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, joka puhuilaajemmin julkisten alojen edunvalvonnan tilanteesta. Rikosseuraamuslaitoksen erästä toimintasektoriaedusti Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluelääkäri Jorma Aarnio Hämeenlinnasta. Hän kertoipersoonallisesti näkemyksiään vankien terveydenhuollosta sekä yleisestä terveydentilasta.

Valtiosektorin neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch JHL:sta oli nyt toistamiseen liiton kutsu-mana kouluttajana kertomassa jo muutaman kuukauden voimassa olleesta ves-ratkaisusta ja valtionpalkkalaisten tilanteesta muutoinkin. Myös JHL:n lakimies/nainen/henkilö Tuuli Vänskä oli jo tois-tamiseen ja hyvin tottuneella otteella kertomassa VVL:n luottamushenkilöille luottamusmiessopimuk-sesta ja -koulutuksesta.

Toisena koulutuspäivänä pääalustajana toimi JHL:n edunvalvontaosaston valtiosektorin sopimus-toimitsija Mikko Siljander. Hänen viestinään oli jo jonkin aikaa käynnissä ollut julkisten turvallisuus-alojen ammattiliittojen keskusjärjestörajat ylittävä yhteistyö sekä JHL:n uudistuva luottamushen-kilökoulutus.

Muuten päivän aiheista vastasi liiton puheenjohtaja Jari Tuomela. Mielenkiintoiseksi kehiytyneestäpäivien päätösaiheesta ja siitä seuranneesta värikkäästä keskustelusta vastasivat liiton varapuheen-johtaja Ilpo Nummela ja muutamat päivien osallistujat.

JHL ja Silja tarjosivat puitteet osastojen luottamushenkilöilleAiheina edunvalvonta, vankien

terveydenhuolto ja turvallisuusalojen yhteistyö

JHL:n suuri luentosali oli tarpeeseen osastojen puheenjohtajien ja luottamushenkilöiden joukolle.

4

2/2010

Palkka-ankkurista laaha-ankkuri?

Teknologiateollisuushan avasioman kierroksensa 0,5%:n “palkka-ankkuriksi” nimetyllä korotuslinjal-la. Sekin koski alalla vain syksyn2009 korotuksia, joten tällaisenankkurin merkitys myöhempiin so-pimuksiin oli ja on kyseenalainen.

Pitkästä aikaa myös työtaistelu-uhkia leijui ilmassa kosolti ja niillätähdättiin aivan oikein työnantajansuuntaan. Lakot olivat hyvin suun-niteltuja, kohdennettuja ja vaiheit-tain toteutettuja. Työnantajalla olimyös uusi ääni kellossa, kun siel-tä vannottiin, että “lakossa eivätsuinkaan ole työt, vaan työntekijät/liittojen jäsenet”. Niinpä lakkojenmurtamisen renessanssi nähtiinmm. ahtaajien työtaistelun aikana.

Tuire Santamäki-Vuori viittasihuolestuneena myös työmarkkinoi-den rakennemuutokseen. Eri aloillatyöskentelee yhä enemmän tila-päistä vuokra- ja kausityövoimaa,miten “laillinen” lakko kohta enäävoidaan toteuttaakaan? Viimeisim-piä työnantajan vastatoimia onollut mm. elintarviketeollisuudentyösulku. Työnantaja tosin unoh-ti, että palkanmaksun lopettamises-ta eli työsulusta on sovittava lainmukaan yhteisesti osapuolten kes-ken eikä sitä saa rajata yksipuoli-sesti. Vain liittoon kuulumattomien kut-su työhön on lakon alaisen työn murta-

Sopimuskausien epätahtisuus haittaa jatkossayhteisten linjojen koordinaatiota

JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori tuntee julkisen sek-torin pitkältä kaudeltaan varsin perusteellisesti. Hän oli monen muunliittojohtajan ohella pettynyt työnantajaleirin ehdottomaan vetäytymi-seen laajemmasta tulosopimuksesta viime kierroksella. Palkansaa-jien keskusjärjestöillä sekä muutamilla liitoillakin oli yhteisiä tavoit-teita, joita oli jo kaavailtu linjaksi tuloratkaisuun. Niistä jäi vainmuutama lopulliseen haaviin, kuten isyysloma, luottamusmiestenaseman parantaminen sekä muutostilanteiden turvan kehittäminen.

Huonompi asia jatkon kannalta on, että sopimuskaudet “hajosivat”entisestään liittokierroksen vuoksi, vaikka tavoite oli juuri päinvas-tainen. Toisaalta: palkkasopimuksia ei juuri tehty vuotta pidemmäksijaksoksi millään sopimusalalla. Sen sijaan neuvoteltavaa palkoista jäija jää koko sopimuskauden ajaksi. JHL:n puheenjohtajan mukaantyönantajalla oli em. hajaannuttamisessa oma intressinsä. Silti liitto-kierros sisälsi - ei palkansaajajärjestöjen yhteisiä - vaan myös ammat-tiliittojen omia tavoitteita, joita nyt on nähty useilla neuvottelupöy-dillä ja sovittelijankin residenssissä.

mista. Työnantajan hallussa oleva tietovain jäsenmaksua maksavien työntekijöi-den palkanmaksun lopettamisesta onpuolestaan sopimatonta ja tietosuojaaloukkaavaa.

Työnantaja on esittänyt uusia avauk-sia myös verotusasioissa, joilla se pyrkiivaikuttamaan sekä poliittiseen hallituk-seen että ay-liikkeeseen. – Sopijan roo-lia osapuolena ei tunnu löytyvän, sensijaan mukana oleminen kyllä kelpaisi,ironisoi JHL:n puheenjohtaja työnanta-jan käyttäytymistä.

Veroilla palvelut tuotetaanJHL:n ja yhteisöliittojenkin varma int-

ressi on saada riittävä veropohja rahoit-tamaan julkisia palveluja. Ostovoimankasvattaminen pelkästään veronalennuk-sin tulee tiensä päähän, mikäli samalla

aiotaan turvata julkisten palvelu-jen taso, saatavuus ja kattavuus.

Työnantajatahon halu hajaut-taa sopimustoimintaa työpaikkata-solle aiheuttaa ongelmia työrauhanja sen ylläpidon tulkinnan suh-teen. Missä työrauhaa hajautetus-ti käytyjen neuvottelujen aikanavalvottaisiin ja miten? Olisiko jä-senjärjestön aina erottava emolii-tostaan ja liityttävä jälleen takai-sin voidakseen olla tasavertainenneuvottelija ja oikeutettu myöstyötaisteluun tavoitteidensa lail-liseksi saavuttamiseksi…? Myösvaltakunnallisten sopimusten “pe-rälaudat” kuuluvat ensisijaisestikeskitettyihin ratkaisuihin ja sopi-vat, jos kullakin alalla on vain yksisopijaliitto. – Muuten kyllä kate-us vie kalat vedestä, arvioi JHL:npuheenjohtaja.

Tuottavuusohjelma ei lisäätuloksellisuutta

Tuire Santamäki-Vuori arvostelilopuksi tapaa, jolla nykyistä poliit-tista tuottavuusohjelmaa toteute-taan. Se ei palvele tuloksellisuut-ta mitenkään eikä missään. Se vainjohtaa henkilöstön saneeraukseenja palvelujen yksityistämiseen.(AG)

JHL:n puheenhohtaja Tuire Santamäki-Vuori

5

2/2010

Terveydenhuollon tunnuslukujaPoliklinikoista muotoutuu jatkossa

yksi hallinnollinen yksikkö, johon sijoit-tuu n. puolet koko alan henkilöstöstä,mutta vain vähän johtoa. Lääkäreitä onparhaillaan 14 päätoimisina, 30 osa-ai-kaista ja 16 ostolääkäriä.

Vuotuiset kulut vankien terveyden- jasairaanhoidosta liikkuvat 15 miljoonaneuron luokassa, laskentapohjana on kes-kivankiluku. Ulkopuolisen sairaanhoidonkustannuksiin menee arviolta miljoonaeuroa vuodessa eli n. 500 euroa/vankikeskimäärin. Lääkkeisiin kuluu parisenmiljoonaa vuodessa.

Vankien nykyinen keski-ikäliikkuu 37 vuoden kieppeissä,mikä äkkiseltään se tuntuu mel-ko korkealta. Naisia on tuostakoko joukosta n. 7%.Toisaaltaiästä riippumatta 60-80% van-geista käyttää lääkkeitä. Vankienhoitopäivät ovat erittäin edulli-sia (n. 200 euroa/päivä) ulko-puoliseen laitoshoitoon verrat-tuna. Vankisairaalassa Hämeen-linnassa hoitopäivän hinta on170 euroa. Vuotuisia hoitopäi-viä kertyy kuitenkin tuhansit-tain sekä tavanomaisessa ettäpsykiatrisessa sairaanhoidossa.

Suurimmat terveyden riskite-kijät vangeilla ovat edelleen al-koholi ja tupakka. Tupakkiakäryttää n. 80-90 prosenttiavageista. Masennukseen altis-tuneita on miehissä kymmenker-taisesti muuhun väestöön (mie-het 3,5% naiset 6,7%) verrattu-na. Naisilla vastaava luku on yh-deksänkertainen.

Korvaushoitoja saa n. 50vankia/vuosi. Niitä ei pääsään-töisesti aloiteta vankiloissa,vaan ne ovat jatkohoitoja sivii-listä. Mikäli selvää väärinkäyt-töä korvaushoitolääkkeellä ilme-nee, hoito voidaan myös lopet-taa. “Bentsot” eli bentsodiatse-piinit eivät kuulu korvauslääke-hoitoon. Niistä vieroittamiseenkuluu tapauksesta riippuen ai-kaa yhdestä viikosta kuukauteen.

Vankien terveydenhuoltovankeinhoitohallinnon organisaatiosopassa

Etelä-Suomen rikosseuraa-musalueen ylilääkäri JormaAarnio esitteli vankeinhoidonterveydenhuoltoa omalta alu-eeltaan. Yleisemmin ottaenhänellä ei ollut mitään hyvääsanottavaa 2000-luvun van-keinhoidon hämmentävistä or-ganisaatiokiemuroista tai edeskeskushallinnon riittävästäkiinnostuksesta THY:n suun-taan.

Korvaushoidoissa ja testeissätulossa uutta

Jorma Aarnion mukaan ESRA:ella ryh-dytään kokeilemaan vankien korvaushoi-doissa uutta annostelun rytmitystä. Sehelpottaa viikonloppuisin tehtyä korva-ushoidon valvontaa, koska ao. bubrenor-fiiniannos annettaisiin jatkossa arkipäi-vinä ja terveydenhuoltohenkilöstön val-vomana.

Myös uusia huumetestejä on luvassa.Niiden osalta paikalla olleet luottamushen-kilöt esittivät useitakin varauksia. Koke-mukset osoittanevat lopulta, miten uu-

dessa testaamisessa onnistu-taan ja säästääkö se toivotus-ti työvoimaa sekä aikaa.

Lopuksi Jorma Aarnio esit-teli osallistumistaan työryh-mään, jonka tehtävänä oli nope-asti valmistella vankeuslainmukainen eristämistilanteidenjälkeinen vangin terveyden ti-lan “välitön” toteaminen. Ylilää-käri Aarnio itse kiitteli liiton pu-heenjohtajan osuutta ja hyötylienee ollutkin molemminpuoli-nen.

Seuraavaksi työryhmänesittämä ratkaisu Turun psy-kiatrisen yksikön vastuustatässä asiassa joutunee EOA:npuntariin. Sen jälkeen voidaankenties lainata tunnettua urhei-lukliseetä: “Näillä mennään jakatsotaan, mihin se riittää...”(AG)

Ylilääkäri Jorma Aarnio.

6

Luottamusmiesten koulutus JHL:ssa uusiin puihinJHL:n sopimustoimitsijan, Mikko Siljanderin ruoteliin kuuluu myös JHL:n ja sen yhteisliittojen ay-

aktiivien koulutuksen kehittäminen. VVL:n luottamusmiehet saivatkin nyt tuoretta tietoa koulutus-rakenteesta, johon tulevan luottamustiedon hankinta pohjaa. Alueellinen lm-koulutus antaa perustietojaedunvalvonnasta ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Muuten opiskelu koostuu lyhyistä jaksoista, pää-osin kuitenkin n. kolmen päivän mittaisista aihekokonaisuuksista mm. JHL:n Raseborg -opistolla.

Luottamusmiesten porrastetut koulutuspolut etenevät siis järjestelmällisesti tehtävissä tarvittavaatietoa tarjoten ja sitä syventäen. Pidempään jo lm-tehtävissä olleille on puolestaan omia täydennyskou-lutusjaksoja. JHL:n koulutuksesta tiedotetaan perinteisesti mutta yhä enemmän netissäkin, JHL:n omillasivuilla. Myös hakeutuminen kursseille on siirtynyt sinne. (AG)

2/2010

Tavoitetasot rutkasti jaettavanyläpuolella

Virastokohtainen, alle puolen prosen-tin järjestelyvara sisältää Karraschinmukaan kolmekin varsin kunnianhimoistapäälinjaa: “tuloksellisuus”, “palkkakilpai-lukyky” ja “palkkatasa-arvo”. Jotta noi-hin tavoitteisiin olisi vähänkään järkeväs-ti ollut mahdollista neuvottelemalla edetä,järjestelyvaran olisi pitänyt olla vähintäänkolminkertainen. Kaikeksi onneksi nytsovittu yleinen perälautamalli antaa osa-puolille mahdollisuuden jakaa tuokinhippunen palkkasummasta yleiskorotuk-sena. VVL:n, muiden alan ay-järjestöjenja keskusviraston ensimmäinen neuvot-telu järjestelyvaran suuntaamisesta -tuloksellisesti, palkkakilpailukykyä turva-ten ja tasa-arvoa kunnioittaen - käynnis-tettiin jo toukokuun lopulla. Ensimmäinentakaraja on lokakuun puolivälissä 2010.

Sopimuskauden toinen vuosiavoin useimmilla sopimusaloilla

Toisen sopimusvuoden palkoistaonkin sitten totinen vääntö tulossa. Val-tiontaloudessa heikot näkymät jatkuvathamaan tulevaisuuteen eikä hallituksenverolöysäily tunnu paljoa korjautuvannäin edsukuntavaalien alla. Niinpä vero-kertymien lisäyksestä valtion palkkalais-ten neuvottelupohjaksi ei ole jatkossa-kaan paljoa toiveita. Sopimukseen liitty-vä irtisanoutumispykälä joutuukin mah-dollisesti koetteelle.Valtiosektorin aiempitavoitelista päivitettäneen kyllä ajoissajo toista sopimusvuotta silmällä pitäen.

Palkkakuria valtiolla toteutettiinpilkuntarkasti

Valtiosektorin neuvottelupääl-likkö Kristian Karrasch JHL:stakertasi luottamushenkilöille val-tion sopimuksen syntyvaiheita jalopputulosta. Valtion työmarkki-nalaitos, työnantajaleirin uskolli-sena edustajana ja miksei taktik-konakin, lähti miinusmerkkisestäsopimuksesta liikkeelle. Sen esit-tämä sopimuskaava oli lyhyt jatyly. JHL:n tavoitelista sen sijaanoli pitkä ja monivaiheinen.

Näiden kahden toisistaan erit-täin kaukana olleiden tavoitteidenvaivalloisesta yhteensovittami-sesta tehtiin laiha sopu yhdeksivuodeksi palkkojen osalta. Pro-senttia ei saanut ylittää, ainakaannimellisesti. Teksteihin piilotet-tua kulujen lisäystä toki sallittiinjonkin verran.

Kokonaisuudessaan yksityinen ja jul-kinen sektori eivät tällä kierroksella pääs-seet irtiottoihin, mitä tulee palkkatasojensuhteisiin. Sopimusrakenteet muistutta-vat paljon toisiaan ja jonkinasteinen“yleinen” sekä varsin maltilinen korotus-linja toteutuu. Vain sopimuskausien epä-tahtisuus, kuten aiemmin tuli todettua,saattaa olla jonkin verran hankalaa tule-via sopimiskoordinaatioita ajatellen.

Työryhmille töitä riittääMuutamia tärkeitä työryhmiä on myös

sopimuskaudelle asetettu. Niissä käsitel-lään jatkossa mm. valtion omaa muutos-turvaa, koska monissa virasto-organisaa-tioissa on ollut 2000-luvulla käynnissämelkoista turbulenssia. Työaika-asioitaja varsinkin jaksotyötä puurretaan uusiin,joustavampiin ja harmonisoidumpiin,muotteihin. Jaksotyöntekijöiden määrä eivaltiolla ole kovin suuri väen kokonaisuu-teen verraten. Silti siihen liityvät työajankäytön tulkinnat ovat sitäkin monimuo-toisempia. Valtion nykyisiä palkkausjär-jestelmiä aiotaan tarkastella niinikäänomassa työryhmässään, samoin nykyistäyhteistoimintamenettelyä valtiolla. VVL:nsitkeästä vaatimuksesta lähtee liikkeellemyös vanhentunutta virkapukuasetustamuokkaava valtion työryhmä.

Tuuli Vänskä jaluottamusmiesten oikeudellinenasema

JHL:n lakinainen Tuuli Vänskä on myösvähitellen myös koulutuksen ammattilai-nen. Hänen esityksensä luottamusmies-ten oikeuksista valtiolla oli selkeä ja vii-teen pääaiheeseen tiivistettynäkoulutus-päivien osallistujille jaetussa luentomo-nisteessa. Moniste pitää sisällään luot-tamusmiesjärjestelmän perusteet, oikeu-dellisen ja sopimusvaraisen aseman, tie-donsaantioikeuden, siirtosuojan ja palve-lussuhdeturvan sekä muutkin luottamus-miestä koskevat suojakeinot mm. irtisa-nomistapauksissa.

Uusille luottamusmiehille Tuuli Väns-kän alustus kävi johdatukseksi tulevilleJHL:n kursseille. Niilläkin tämä JHL:ntuore ja energinen lakinainen tullee käy-mään läpi samoja aiheita. Kurssilla vainedetään perusteellisemmin ja yksityis-kohtaisemmin kuin mihin nyt kertaluenn-nolla oli mahdollista.

Kaiken kaikkiaan kaikilla aloilla ontapahtumassa uuden sukupolven asteet-tainen siirtyminen luottamustoimiin. Näintapahtuu VVL:nkin osastoissa, jotenkoulutusvajetta riittää pitkälle tulevaisuu-teen. Sopimuspohjaisesti luottamusmie-hen neuvottelu- sekä tiedonsaantioikeuk-sia työpaikoilla on lisätty 2000-luvunsopimuskierroksilla. Vastaavasti on lisättytyönantajan velvoitteita luottamusmiehil-le tiedottamisen muodoissa ja määrissä.(AG)

JHL:n neuvottelupäällikkö KristianKarrasch.

JHL:n lakinainen Tuuli Vänskä.

7

2/20108

Mikko Siljander selvitti aivan aluksiturva-alojen verkostoitumisen taustaa jamerkitystä sekä tavoitteita. JHL:n sisäl-le on muodostunut selkeä valtion sektorin“klusteri”, jolla on sekä sopimusteknisiäettä ammatillisia yhtymäkohtia mm. jakso-työajan tarkastelun sekä virkavaatetus-asetuksen uusimisen suhteen.

Yhteinen uhka, johon on myös aihet-ta varautua verkostoitumalla, on jatkuvamuutosprosessi julkista valtaa harjoitta-villa turva-aloilla. Se kohdistuu valtion-palvelusten “tuottavuuden” ja “tuloksel-lisuuden” nimissä tapahtuviin henkilös-tösäästöihin, työpaikkojen vähentämi-seen tai muuhun uudelleen järjestelyyn,kuten yksityistämiseen.

Pipsa Härkönen Työväen sivistysliitonTampereen yksiköstä oli ensimmäisenpäivän varsinainen primus motor. Hänentutustuttamismetodinsa eivät suosineetperinteistä paikallaan istumista. Seisaal-taan tehty pariesittely pani hieman vai-

JHL:n turva-alojen aktiiveja Aulangolla 22.-23.5.2010Turva-alojen yhteistyö, maahanmuuttaja-käsite, hankalat kohtaamiset vuorotyö...

Poliisitointa, maanpuolustusta, merivartiointia, tullausta, hätäkes-kuspäivystystä ja vanginvartiointia... Yllättävän monialaista, verovaroinyhä kustannettavaa ja samalla kansalaisten perusturvaa tarjoavaaammattialaa löytyy alle kolmestakymmenestäkin viikonloppukurssi-laisesta. JHL:n sopimustoimitsijan Mikko Siljanderin organisoimaensimmäinen yhteistapaaminen oli toivottavasti hyvä alku turva-alojenverkoston laajemmallekin koulutusyhteistyölle. Alojen liittopuheen-johtajien keskenhän verkostoitumista on jo harjoitettu vuoden verransäännöllisesti. (Raportti opintopäivien aiheista jatkuu sivuilla 24-25)

Aamukahvilla oltiin vielä odottavalla mielellä. Hyviksi tutuiksi tultiin kohta.

Pipsa Härkönen TSL.

Hankalia kohtaamisia arjessaPipsa Härkönen veti hankalien

kohtaamisten harjoituksen jaka-malla porukan seitsemään pien-ryhmään. Jokaisella ryhmällä olitehtävänä luoda ensin oma sisäi-nen keskustelupohja, teema jamyöhemmin purkuesitys jostainhankalasta kohtaamistilanteesta.

Purkutilanteet hoidettiin lähei-sellä Aulangon venelaiturilla.Ideana oli saada eri turva-alojenammattilaiset esittämään hanka-lan kohtaamisen tapaus ensinmyönteisessä, hyvään ratkaisuunpäättyneessä valossa. Ja hetiperään esittämään samasta “keis-sistä”, miten se on voinut kehit-tyä nimenomaan hankalaksi.

Hätäkeskus vastaa kaikilleNäitä tapauksia valtion palvelutilan-

teissa on lähes päivittäin. Eniten, kutenolettaakin sopi, hankalia henkisiä kohtaa-

vaamaan aivosoluja jo heti aamusta jaantoi samalla hyvän kokonaiskuvan osal-listujajoukosta.

Nopeat ryhmätyöistunnot loivat tee-moja ja toiveita koulutuspäivien tavoit-teiksi. Niinpä iltapäivällä Pipsan vetämä“Hankalia kohtaamisia by the laituri” -tapahtumaauringon hikisesti kilottaessaoli erinomainen jatkumo sekä päätösensimmäiselle päivälle. (AG)

misia esiintyy hätäkeskuksissa. Vaikkakyse on puhelinyhteydestä, varsinainenpuhejudo joutuu melkoiselle koetuksel-le. Totti Karpela jr:n oppi tuosta budola-jista on teoriassa mainio, se myönnettiin.Mutta pelkän mekaanisen viestintälait-teen varassa tehtävässä työssä puheju-donkin soveltaminen on rajallista.

Hätäkeskuksen palvelurooli vaatii erit-täin ammatillista otetta - paitsi välineenasettamien rajoitusten vuoksi, myös siksi,että asiakkaita ei voi koskaan valita. Niin-pä vastaamaan joutuu esim. avaimensahukanneelle keski-ikäiselle, humalassasoittavalle naiselle. Tämä ei suostu ym-märtämään esim. että poliisipartiot teke-vät pääasiassa muuta työtä kuin ovienavaamista aamuyöllä. Ja heti perään lin-jalle saattaa pyrkiä omaisensa sydänkoh-tausta vieressä seuraamaan joutuva ih-minen, jota on rauhoiteltava ja samallaotettava selvää oikeasta osoitteesta avunperille toimittamiseksi. Tässäkin oli vainpari tyyppiesimerkkiä tuhansista ja taastuhansista hätäkeskuspuheluista.

2/2010 9

Vartiointi ei ole tutunkauppaaPuolustuslaitoksen vartiointi tiukkoi-

ne identifiointivaateineen voi olla ymmär-tämättömälle outo asia. Joskus vaikuttaa,että henkilökohtaista ymmärryshaluakinpuuttuu. Mukamas tuttu henkilö käyuseammin kulunvalvonnan luukulla jayrittää “yleisellä tunnettavuudellaan”kuitata vaadittavan turvaproseduurin.

Ongelma ei silti ole henkilökunnan,koska ohjeet ovat selvät ja poikkeuksiaei jälkiseurauksitta tehdä. Vankiloidenkulunvalvonnassa - kuten esim. Saran-mäessa tuonnoin - on oltu vastaavissa ti-lanteissa ja “varahan on aina parempi kuinvahinko”.

Kohtaamiset kohta kortillatyöpaikoillakin

Työpaikkakin voi olla ahdistava paik-

ka. Työtovereiden kohtaamisista sitä voisyntyä lisää, jos nykyinen ihmisiä eristä-vä kehitys työpaikoilla jatkuu. Kasvok-kain ei ehditä olla ja tavata läheskään en-tiseen malliin, ei ehkä haluta tai enääuskalleta. Avoin keskustelu kuihtuu.Kontaktit muuttuvat sähköpostien ja kän-nyköiden varaan.

Vieraantuminen työyhteisöstä ei ainaole edes oma valinta vaan tehokkuudenedellytys. Henkilökohtaiset kohtaamiset,joilla olisi yhteisöä kiinteyttävää, vuoro-vaikutustietoa välittävää ja huhuja vähen-tävää merkitystä, muuttuvat yhä harvinai-semmiksi.

Merimies voi olla eri mies,luottamusmies vainluottamusmies

Vielä eräs kohtaamisen dilemma luot-

Valtion turva-alojen verkostostauusi yhteistyömuoto

Tämäkin verkostoituminen liittyy yh-deltä osaltaan koulutuskentän kehittämi-seen. Verkostoon kuuluvat hätäkeskuk-set, poliisi, puolustusvoimat, rajavartio-laitos tulli, vankilat ja oikeuslaitos. Toi-minta on vielä varsin tuoretta. Ensimmäi-nen vuosi on kokoonnuttu em. turva-alo-jen liittojen edustamina hieman vaihtele-vin puheenjohtaja- ja toimitsijakokoon-panoin. Yhdyshenkilöt ovat pitäneet 2-3 kokousta vuodessa, koolla on ollutkerrallaan 6-10 henkilöä. Yksi näistä ko-kouksista pidettiin mm. VVL:n toimistossamuutama kuukausi sitten.

Kokoontumisten eräs keskeinen tarkoi-tus on - muun turva-alojen yhteisiä näke-myksiä kokoavan keskustelun ohessa -koota ja levittää ammattityössä tarvitta-via ns. “hyviä käytäntöjä”. Muita yhtei-siä pohdittavia ovat esimerkiksi valtiontuottavuusohjelman vaikutukset, muutuudistukset organisaatioissa, valtionvirkaehtoasiat, kuten em. jaksotyön ke-hittäminen, virkapukuasiat, sekä yhteis-toiminta- ja työsuojelukysymykset. Ta-voitteina ovat tiedonkulun parantaminenverkostoon kuuluvien kesken sekä edelläjo mainittu ajankohtaistiedon vaihto.

Turva-alojen verkoston liittojen yhteis-työn tiivistäminen oli perusteena Hä-meenlinnan Aulangolla 22.-23.5. JHL:nisännöimille ammatillisille koulutuspäivil-le.

Turva-alojen verkosto piti juuri kou-lutusviikonloppua ennen yhden em.vuotuisista kokouksistaan. Syksyllä 2010verkoston jäsenjärjestöillä on tarkoitusolla mukana valtakunnallisessa turvalli-suusmessutapahtumassa. (AG)

Mikko Siljander ja valtion turva-alojen verkostoSopimustoimitsija Mikko Siljander on itse aloittanut Helsingin

Sompasaaressa Tullin palveluksessa. Aktiivi persoona huomattiinaikanaan myös jäsenistön etujen ajajaksi. Tulliliiton piiriluottamus-miespestin kautta Mikko Siljander siirtyikin vähitellen kokoaikaisiinay-töihin. JHL:n leivissä Mikko Siljanderin työmaana ovat oikeus-sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalat.

Yksi nykyisen toimitsijalinjan tehtävistä liittyy ay-koulutuksenkehittämiseen, josta toisaalla tarkemmin. Sopimuksen mukaista jak-sotyön muokkaamista tulee puolestaan vastaan ao. työryhmässä. Tar-koituksena olisi, Mikko Siljanderin mukaan, saada valtion sekä tes-että ves -määräyksiin yhteiset, selkeämmät ja oikeudenmukaiset mää-ritteet tulkintoineen esim. keskeytyneen jakson työtunneista, sairas-loma- ja ylityökäytännöistä sekä koulutukseen osallistuvien työtuntientakaisinteetosta.

Sopimustoimitsija Mikko Siljander JHL:sta manageeraa myös valtion verkostoiuvaaturva-alojen yhteistyötä.

tamustoimessa nousi esiin: sopimuksentekeminen työnantajan edellyttää ainakompromisseja. Kompromissi on harvoinketään tyydyttävä.

Jäsenistöllä on oma näkemyksensäsiitä, mihin on pyrittävä ja päästävä.Luottamushenkilön on osattava löytääoikea tapa ja rehelliset perustelut, jollasaavutettu tulos ikään kuin “myydään”liiton jäsenille. Siinä harvoin saa kokeaonnistuneen kertojan riemua. Silti itse onneuvoteltuun sopimukseen uskottava jahyväksyttävä, että kaikkia ei koskaan voisaada ymmärtämään lopputulosta.

Luottamusmiehen ja neuvottelijankinrooli on kuuntelija ja ymmärtäjä, ei suin-kaan kaiken paras tietäjä ja yliselittäjä.Liiton kertomat faktat ovat lopulta ainoita,joita se voi jäsenistölle tarjota, ei kokoprosessia ja sen kaikkia vaiheita. (AG)

2/2010

Horisontaalisesta vertikaaliin“Rikosseuraamusvartija” (anteeksi

vaan herrat tämä keksitty uusnimike!) AriHäkkinen avolaitoksen respatiskin taka-na on jo vanha avolaitosveteraani. Kata-janokan kiireisistä kuljetuspäivistä onkulunut miehen osalta melkoinen toviaikaa. Kaplaraittia ja vanhoja parakkejahän ei ehtinyt nähdä, mutta Helsinki-Vantaan maisemissa Naaran yhdenkinrekonstruoidun Mondeon erinomaisuusehti kiusata automiestä aivan tarpeeksi.

Nyt Ari istuu Keravan nykyisen avo-laitoksen sillä kerroksella, jossa henkilö-kuntaa ja vankeja liikkuu mainittuna per-jantai-iltapäivänä melko vilkkaasti. Van-geilla tuntuu olevan asiaa tiskin eteenmilloin henkilökohtaisesta postista, mil-loin joistain vapaa-ajan käyttövälineistä.Näkyy ja kuuluu, että avolaitoksessaviimeinen sana on edelleen valvontateh-täviä tekevällä henkilökunnalla - kutenolla kuuluukin.

Harjoittelijaneitonen AMK:sta ottaaviikon työrupeamastaan pitkät ja poistuuomalle viikonlopulleen taakseen paljoakatsomatta. Työstään luopuvat muutkinvähitellen, niin vangit kuin osa henkilö-kuntaa ja siirtymisriitti viikonlopun toimiintässä saumakohdassa on kaikilla ilmeinen.

Keravan vankilalla avolaitostoimintaa jo toista vuottaPoikaosastojen ehostus avovankilaksi japäälaitoksen tilanahtaus sekä turvallisuusmietityttävät kävijää

Maaliskuun lisääntyvä valoantaa paljon anteeksi Keravanvankilan 1960-luvun kiinteistöko-konaisuudelle, ainakin vieraansilmin katsottuna. Viime vuonnaSeutulan maisemista siirretty avo-vankilayksikkö on vallannut van-hat POSsit.

Reilusti yli viisikymppisiäänviettävän huolettoman vankilara-kentamisen muutamat pahimmatrappeutumat on sisätiloissa saatuarmeliaasti pintaremonttien allepeittoon.

Tilaa ja rauhaa tuntuu olevan -joskin vanki lienee perjantai-ilta-päivisin aina yhtä innokas kysele-mään omista asioistaan, talosta,linnasta tai seinien kunnosta riip-pumatta.

Keravan entiset poikaosastot eivät päälllisin puolin ole muuttuneet sitten 2004.

...Mutta eipä ole päälaitoskaan, vaikka ahdasta välillä tuppaa olemaan.

10

2/2010

Mika Seikun kanssa istutaan tovi hen-kilökunnan tauko- ja kahvihuoneessa,missä sielläkin ollaan taittamassa jo viik-kotyön ja jaksotyön väkeä kahteen. Mikaon huolissaan Keravan vankeihin kohdis-tuneen päihdetyön perinteen lakkaami-sesta. Se ketjun osanen, jolla Kisko-kun-toutusta on voitu kohtalaisen menestyk-sekkäästi tähän saakka hoitaa Keravan ao.osastolla, on vähitellen katkeamassa.Syynä ensisijaisesti luonnollisesti (?) onrahapula kunnilla sekä valtiolla.

Pientä pintaremonttia, jooKerroksilla kiertäessä näkee, että ei

valmis ruumis meikkaamisesta sen elä-vämmäksi juuri tule. Osastojen yleisettilat ja sellitkin näyttävät kyllä siistimmiltäkuin vielä ennen avolaitoksen muuttoaPOSsille. Tosiasia on, että tämän vanki-lakiinteistön rakenteet eivät edelleenkääntäytä kunnon asuttamiseen tarkoitettujaedellytyksiä. Ilmastointi ei toimi, lämpö ei

aina riitä, viemärit eivät vedä kunnolla jakattorakenteiden kestävyys tulevia kesä-sateita ajatellen arveluttaa muitakin kuinNiemisen Ristoa, VVL:n osaston luotta-musmiestä

Vangit eivät valittane suuremmin olo-suhteista. Huonompiakin lusimispaikkojaSuomesta vielä löytyy. Avolaitoksessasentään - ja onhan Keravakin kaupunki-na lähempänä taannoisesta Seutulastakuin Vantaa tai Helsinki.

Toiminnallisia muutoksiatapahtunut

Keravan johtajan Koivuniemen mu-kaan avolaitos on sopeutunut kyllä koh-talaisesti muuhun laitostoimintaan. Pää-laitoksen vankeja on kuitenkin nyt siirrel-tävä alueella aina saatettuna, mikä sitooenemmän henkilökunnan aikaa aiempaanverrattuna. – Olemme nyt samaa vankilaa,vakuuttaa Koivuniemi.

Hän on saanut todeta muiden mukana,että avolaitoksen tulo on lisännyt vanki-la-alueen liikennettä. Sitä lisää mm. van-kilomat, n. 1500 vuodessa, sekä siviilit-yössä ja opiskelemassa käynti. Tällä erääavolta oli myös valvotussa koevapaudes-sa seitsemän vankia, osa näistä Suomen-linnasta.

Henkilöstön yhteinen käyttö on Kera-van johtajan mukaan ainakin teoriassaparemmin mahdollista, mutta siten, ettävain suljettu laitos voidaan panna entistäsuljetummaksi. Avolaitos sen sijaan ava-taan joka aamu toimimaan. Päälaitoksensuljetut vankipaikat ovat koko ajan mel-ko täynnä, kun taas avolaitoksessa ei ollaaivan niinkään ahtaalla. Paikkoja onPOSsin entisissä majoitustiloissa nyt 80avolaitosvangille.

Vankiloiden kaikkia toimitiloja ja tar-peita selvitettiin keväällä 2010 valtakun-nallisesti. Voi sanoa viisaasti, että olihanjo korkea aikakin. Etelä-Suomen rikosseu-raamusalueen, siten myös Keravan, osal-ta kaikki oli käyntihetkellä vielä auki.

Ainoa fakta on, että POSsia korvaavaalaitoskantaa ei ole aivan lähitulevaisuu-dessa odotettavissa. Nämä vanhat kerros-neliöt on jossain suunnittelutoimistossakerran kelvollisiksi havaittu ja siihen ontoistaiseksi kaikkien tyytyminen. Lisäti-laa ei ole nousemassa vielä edes Keravanmuuten avarille tanhuville. Vaikka: hyviäsuunnitelmia toki on.

Vangeista on n. 80 % päihdeongelmai-sia, mutta “kaikki eivät muureja tarvitse”,vakuuttaa johtaja Koivuniemi. Toisaaltatyökykyisten vankien väheneminen avo-laitoksissa asettaa uusia haasteita muidenkuin työkykyisten tai -haluisten avopol-lottajien ajankäytölle. Päihdekuntoutussekä “muu siviiliin valmentava toiminta”(?) voisivat olla työsiirtolamaisen toimin-nan osaksi jo koettuja sekä uusiakin lisä-aktiviteetteja. Mutta tuskin sekään ilmanammatti-ihmisiä ja palkkarahoja onnis-tuu? (AG)

Ari Häkkinen virkapaikallaan avolla ja johtaja Koivuniemi virkahuoneessaan.

Mika Seikku saa Kiskoa viimeisillään.

Muutosta parempaan päin näkyy sentään jopa siivouskomeroissa: vasemmalla POS-mallia vuodelta 2004, oikealla avoa 2010. Siisteys tuottaa siisteyttä, se on fakta.

11

2/2010

Joitain parannuksia päälaitoksella onsiis avolaitoksen tultua pyritty tekemään.Sille ei voida mitään, että paine Etelä-Suo-men suljetuille vankipaikoille ei tunnuhellittävän oikeusministeriön vankienasuttamiseen liittyvistä idealistisista si-joitus- ja asuttamiskaavailuista huolimat-ta. Myös alueen rahasampo käy tyhjää,koska sille ei ole tulevissa budjeteissaluvassa sen enempää syötäviä tai myö-täviäkään kuin tähänkään saakka.

Vankilan avoin sijainti, piirivalvonta-tekniikan ikuisuuspuutteet, rahanpuut-teen ohella, ja vankien vahvat päihdeta-usta tuottavat vaikeita valvontayhtälö-itä. Nykyisellä asuttamispaineella ja toi-saalta valvonnan ohenevalla ketjulla eisaada yllättävien tapausten riskitasoaalennettua kovinkaan helposti.

Päälaitoksen latriinihajutEräällä kerroksella on siivousurakka

saatu juuri päätökseen. Rehellisen ruskeapaskavesivana sairaanhoitajan vastaan-ottotiloissa kertoo kuitenkin että jotainerikoisempaa on päässyt tapahtumaan.Kiinteät kalusteet huoneessa on irrotet-tu tai purettu ja ilmassa leijuu vahvojensiivouskemikaalien sekä desinfiointiai-neiden sekamelskainen tuoksutus - senaiemman “itsensä” sijaan.

Suursiivouksen taustalla on ikävä,laitoksen ulkopuolelta maastoa pitkintapahtunut, huumaavien aineiden sala-kuljetusyritys; ei ensimmäinen suinkaantai tuskin viimeinenkään edes Keravalla.Hivakka oli saatu vippaskonsteilla ennal-ta sovitusti laitoksen sisälle kerroksille.Osia tekovälineistä ja mahdollisesti itsehivakastakin matkaa parhaillaan kukatiesItämereen saakka. Siis niitä osia, jotkaeivät ehtineet tukkia täydellisesti osaapäätalon viemäriverkostosta. Viitteitäepäillyistä vippaskonstivermeistä löytyisyntyneen paskatulvan jäljiltä putkiarassatessa.

“Paska homma”, sanoisi tapauksestakuka tahansa asianosainen. Vangit, koskaheiltä menivät hyvät massit sivu suontenja sierainten. Vartijat ja muukin henkilö-kunta, koska he ajattelevat luonnollisestimyös omaa työhygieniaansa ja vastais-ta turvallisuutta.

Rakennemuutosuhreja vaiuhrautumista

Kuvattu ongelman oire sisältyy juurituohon aiemmin kerrottuun laajempaankehitykseen vankeinhoitopolitiikassa.Sitä kun ollaan tällä erää niin avolaitos-painotteisia: leikataan samaa kulunuttapeittoa jalkopäästä yläpään jatkeeksi kuinHölmölässä ikään.

Vankimäärää vähennetään “rakenne-muutosperusteisesti” ja säästösyistäsuljetuista vankiloista - kiitos oikeusmi-

nisteriön ja keskushallinnon yhteistuu-maisuudelle “tuottavuuden” nimissä.Siinä vain vähenee automaattisesti myösvankiloiden valvonta- ja muukin henkilö-kunta, kuten Pelson esimerkki osoittaa.Ongelmat ja niiden aiheuttajat alkavatkasautua yhä enemmän jäljellä oleviinsuljettuihin vankiloihin tai niiden jäljellejääviin osiin – joissa siis taas kerran onentistä vähemmän ammattitaitoista hen-kilökuntaa.

Helpommalla tuskin silti pääsevätavolaitoksetkaan. Niillehän uusi paineniukasti miehitettyinä (lue: valtiolle edul-lisina) ja kasvavaa monialaosaamistavaativina seuraamusyksikköinä siirtyy.Tuleva riemullinen kauhuvisio olisikin,että avolaitoksesta ja/tai muista laajene-vista avoseuraamuksista ei juuri milläänperusteella olisi mahdollista palauttaavankia enää takaisin suljettuun vanki-laan…? (AG)

Keravan päälaitoksella (Vos) valvonnanongelmasiemeniä

Maarit Turunen ja päätalon vankilanttiini, tuo "laillinen" virkistysainekeidas.

Keravan narikkakurjuudesta yli viiden vuoden takaa ollaan päästy hieman parempiinsekä toimivampiin olosuhteisiin. Narikkaa tässä päivystävät vuorossa olleet var-tijat; heidän nimensä jäivät pikapiipahduksen vuoksi kirjaamatta. Sorry lads!

12

2/2010

Otteita Keravan osaston vuosikertomuksesta 2009Avovangilla lyhyt muuttomatka suljetulle törppöilyn jälkeenVankeinhoidosta

“Hallituksen vankeinhoidolliset linja-ukset selvisivät tammikuussa 2009 suru-uutisten myötä: Konnunsuon vankila sailakkautuspäätöksen ja Pelson vankilantoimintaa supistetaan. Vankeinhoitovä-en luottamus esimiesvirastoon oli pohja-lukemissa ja linjaukset sekä asioista tie-dottaminen koettiin ala-arvoisina. Risepalkkasi toukokuussa esimiesvirastoonalan hyvinvointiin keskittyvän virkamie-hen, vaikka ei tästä panostuksesta lieneenää apua ollut jo tappotuomion saaneillelaitoksille tai niiden henkilöstölle.

Lakkauttamispäätöksistä huolimattavaltion tuottavuusohjelman mukaisethenkilöstövähennykset supistivat edel-len resursseja eikä uuden organisaationtulovuonna 2010 ainakaan luottamustaole kentällä herättänyt. Lisää väkeä kent-tätyöhön ei edelleenkään saatu. Vuosi2009 oli taas taloudellisesti tiukka eikäparempia aikoja ole luvassa.

Rise-alan kehittämishankkeessa myösvankiluvun alentaminen ja avoseuraamus-ten lisääminen on keskeinen tavoite. Käy-tännössähän tämä tarkoittaa valvotussakoevapaudessa olevien vankien määränlisäämistä sekä uuden valvontarangais-tuksen käyttöön ottamista. Sakkorangais-tuksen muuttaminen ei suuria muutoksia,ainakaan toistaiseksi, ole saanut vanki-luvun pienentämisessä. Avolaitospaik-kojen lisäämiseksi on huhujen mukaankaavailtu Keravan vankilan yhteyteenrakennettavaksi n. 80 avolaitospaikkaalisää. Tulevaisuus kertonee, miten hank-keessa lopulta käy.”

Keravan vankilasta“Suurin mullistus Keravan osalta oli

poika/nuoriso-osaston lakkauttaminen jamuuttaminen avovankilaksi 1.4.2009.Samalla Seutulan työsiirtola (Hva/Vaos)lakkautettiin ja sieltä sekä henkilökuntaettä vangit siirtyivät Keravan entisenPoikaosaston tiloihin. Poikaosaston van-git siirrettin suurimmaksi osaksi Vos:lle( = Keravan päälaitokselle). Kymmenkun-ta työluottona ollutta vankia sai sijoitte-lupäätöksen turvin jäädä aloittavaanavolaitokseen. Lähes kaikki avovankilanhuoneet (entiset sellit) ja tuvat saatiinremontoitua ennen muuttoa. Henkilökun-nan työtiloille ei kuitenkaan tehty käytän-nössä mitään ja ongelmana oli myös so-pivien lepotilojen saaminen vartijoille.

Kahden erilaisen vankilakulttuurinkohtaaminen tapahtui rytinällä. Seutulas-ta siirtyi Keravan avolle 11 vartijaa, van-keinhoitoesimies, apulaisjohtaja, kaksivirastosihteeriä, sosiaalityöntekijä, kaksierityisohjaajaa ja ohjaaja. Keravalta avonvahvuuteen liittyi kaksi vankeinhoitoesi-miestä, kolme vartijaa ja sosiaalityönte-kijä. Poikaosaston henkilökunta siirtyisiis pääosin Vos:lle ja samalla kaikki sul-jetun puolen numeropaikat sekä avonkolme paikkaa pantiin auki kaikkien var-tijoiden haettaviksi. Tuolloin myös var-tijoiden työvuoroja rukattiin taas hieman,kun edellisestä muutoksesta oli kulunutvain muutamia kuukausia. Loppuvuodes-ta myös Kisko-osaston työntekijöidentyövuorot muutettiin. Näin Keravankinvankeinhoitoväki, vartijat ensisijaisesti,osallistuivat valtion säästötalkoisiin -pienentämällä palkkapussiaan.

Karkaamisiltakaan ei valitettavastivältytty. Kurssikeskukselta karkasi kol-me vankia, joista kahden karkumatkaopettajan autolla päätyi uutisotsikoihin.Avolaitosrikkomukset työllistivät myössuljettua puolta, erityisesti vastaanottoa.Avolaitosvankeja jouduttiin siirtämäänsuljetulle puolelle mm. lomarikkomustenja päihtymysten vuoksi, joko tutkintaa taiuudelleen sijoittelua varten. Huhtikuunalusta vuoden loppuun mennessä avol-ta oli siirretty suljetulle 48 vankia.

Vankilan käyttöaste oli vuoden mittaannouseva niin suljetulla kuin avonkinpuolella. Tilastojen mukaan vankivah-vuus 1.2.2009 oli 144 vankia ja vankipaik-kojen laskennallinen määrä oli 172 paik-kaa. Tammikuun alussa 2010 kirjoilla ole-via vankeja oli 156 (päälaitos Vos 85,avolaitos 71), vankipaikkojen laskennal-linen määrä oli 169 (Vos 95, avo 74. Ulko-maalaisten vankien osuuus oli edellisvuo-desta kasvanut viitisen prosenttia, eli n.17 %:än vankivahvuudesta.”

Kysynevätkö Keravan luomupellot jatkossa, kenen pääomalla niitä hyödynnetään, kas siinäpä pulma. Ottajia olisi?

13

2/2010

Henkilövalinnat tilanteenmukaan

Koska kaikkien osaston jäsenten ase-ma lakkautuvassa laitoksessa on ajalli-nen, on kerrattava vain ne tosiasiallisetpäätökset henkilövalinnoissa, joita voi-tiin tehdä 10.3.2010 vuosikokouksessa.Edustajistoon on tulossa Pekka Kortet-järvi ja hänen estyneenä ollessaan tilal-le tulee Irene Purtonen. Osaston luotta-musmiehenä jatkaa Antti Sievola, jollejäänee sekä laitoksen valojen sammutta-jan virka että luottamustoimen viimeisenpisteen kirjoittaminen osaston 86-vuoti-sessa historiassa. Osaston puheenjohta-jaksi valittiin kokouksessa Kai Karhukor-pi. Pian jälkeenpäin myös hän sai työtämuualta, joten puheenjohtajuus vaihtuiosastossa jälleen.

Kunniapuheenjohtaja SeppoSuokas

Seppo oli itse aktiivi osastossa ja lii-tossa parisenkymmentä vuotta sitten.Nyt jo jonkin aikaa eläkkeellä ollessaanhän seuraa silti mielellään vankeinhoidontapahtumia. Hän kantoi omassa puhees-saan huolta, miten halutaan menneitäyleensä muistaa. Tämä oli tullut mieleen,kun osasto oli saanut haltuunsa joskus80-luvun puolivälissä Lappeenrannassatoimineen työvankilan arkistokirjan. –

Vuosikokousten jälkikaikuja pohjoisesta, idästä ja vähänetelästäkin

Henkilövalinnat sujuvia, ankeita aikojaennakoitiin laitostalouteen ja henkilöresursseihin

Lehden ilmestymiskertojen harventuminen vaikuttaa ja näkyyykin. Koska osastojen vuosikokouksettahdittuvat entiseen malliin, yhdenkin numeron pois jääminen keväältä siirtää myös maaliskuistenvuosikokousten raportteja.

Tämän vuotisissa kokouksissa oli ainakin henkilövalintoja, jotka ovat olleet usein mielenkiintoi-sia. Myös luottamusmiehiä nimettiin, vaikka itse valinta ei vuosikokouslistalle välttämättä kuulukaan.Osastojen uusien tai jatkavien luottamusmiesten sekä varaluottamusmiesten kausi alkoi taas 1.4.2010ja kestää seuraavat kolme vuotta.

Yleisesti ottaen osallistumisinnokkuudessa vuosikokouksiin oli jo merkkejä taas aktiivisuuden el-pymisestä, varsinkin suurissa osastoissa. Ja olihan joissain osastoissa kokouspaikan valinnallakin väliä...

Sekö oli ainoa, mitä Lappeen työvankilas-ta, suuresta laitoksesta, jäi jäljelle, poh-ti Seppo. Hän viittasi muutamiin arkisiinasioihin, joita tuosta dokumentista oli

Konnulla oltiin viimeisen täydentoimintavuoden kynnyksellä

Konnunsuon vankilan osaston jäsenkunta vajuu kohti sitä vaihetta,jolloin laitoksen toiminnan lakkauttamisen ohessa itse kunniakkaalleammattiosastollekin luetaan loppusanat. Viimeisen täyden toiminta-vuoden kokouksessa oltiin silti optimistisia, koska luottamusmies-valinta tehtiin vuodelle 2013 saakka.

Osaston puheenjohtaja Jarmo Mäkelä oli saanut uuden pestinvankeinhoitoalan ulkopuolelta ja jätti jäähyväisensä tässä vuosiko-kouksessa. Vielä kerran hän kuitenkin kävi läpi edellisen toiminta-vuoden traumaattisimpia muistoja laatimassaan osaston vuosikerto-muksessa 2009. (Vuosikertomus on kokonaisuudessaan julkaistu tässälehden numerossa toisaalla. Toimitus)

edelleen ollut poimittavissa.Konnunsuon osaston paperit tietyil-

tä toimintavuosilta olivat olleet Seponaikana aivan eri järjestyksessä kuin mitä

Kuva ajalta, jolloin rattimieskin raitakuosissaan raitistui kuin raitistuikin Kon-nunsuota kuokkiessaan. Onnellista perhettä ei tässä tiilitalossa kohta tapauteta.

Puheenjohtajana toimi Julku ja sihtee-rinä Henna Surakka.

14

2/2010

hänen viittaamansa Lappeenrannan työ-vankilan asiakirjat. Hän halusi hoitaanämä osaston dokumentit kuntoon jayksi omista tyttäristä suostui ilta-avuk-si järjestelyyn. Sepon mielestä työ olivarsin erikoista, mm. kahlata läpi osastonpöytäkirjoja 1940-50-luvuilta. Paperitkinolivat jo huonossa kunnossa, koska nii-den materiaali oli sotavuosien vuoksi joitsessään heikkolaatuista. Lauri Vilkonjäljiltä 60-luvulta lähtien osaston paperit-kin olivat taas järjestyksessä paremmin.– Arkisto jää, vaikka ympäristö katoaa,vakuutti Seppo ja toivoi, että dokumen-tit saavat aikanaan arvoisensa sijoituspai-kan ja antavat jonkinlaisen kuvan men-neen ajan toiminnoista. Hän jättikin osas-ton viimeiselle johtokunnalle kunniateh-täväksi hoitaa osaston arkistot asianmu-kaisella tavalla talteen.

Sellitalo kiinni kesäkuussa,maatalous lakkaa

Laitoksen johtaja Lea Lehtonen pidät-teli liikutustaan muistellessaan mennyt-tä “kovaa ja helvetillistä” vuotta. Hän kiittipaikalla olleita, että hekin olivat jaksaneettätä arkea pyörittää. Työmoraali ja moti-vaatio ovat säilyneet, hanskoja ei oleheitetty tiskiin missään vaiheessa.. LeaLehtonen kysyikin retorisesti, olisikovastaavaa “Konnun henkeä” löytynytmuualta.

- Jatkuva alasajo ja hyvästely on rank-kaa, erityisesti pari viimeistä viikkoa,tunnusti Konnunsuon vankilan johtajaLea Lehtonen avoimesti. Maaliskuunpuoliväliin mennessä henkilöstöstä olilähtenyt n. 50 ihmistä ja toukokuussa olilähtemässä lisää. Lea Lehtonen kiitti tilai-suudessa erikseen osaston lähtevääpuheenjohtajaa, Jarmo Mäkelää, jonkakanssa hänen oli ollut helppoa tehdäyhteistyötä tänä aikana.

Muina tiedotusluotoisina asioina joh-taja kertoi mm., että sellitalon sulkeminenon edessä kesäkuun alussa suunnitelmienmukaan, koska myös henkilöstöraamiaajetaan alas. Konnun maatalouden lak-kautus osuu niin ikään toukokuulle. Sijais-ten osa on epävarma. - Työpaikkoja on“putkahdellut” tilanteeseen nähden kui-tenkin, arveli Lea Lehtonen. Vaikka tilan-teet ovat vaihtelevia, pitää Lea Lehtosenmukaan vain uskoa, että asiat järjestyvät;myös niiden 25 osalta, joilla ei ollut vie-lä tuossa ajankohdassa jatkosta tietoa.

Muistolahjaksi “Konnun sydän”Osasto halusi muistaa erittäin pidettyä

johtajaansa Lea Lehtosta henkilökohtai-sella lahjalla. Hänelle luovutettiin Lap-peenrannan Patriassa järjestetyssä tilai-suudessa Karelia korusarjasta “Konnunsydämeksi” lahjottajien nimeämä riipus.

Samassa tilaisuudessa Kov:n luotta-musmies ja Etelä-Karjalasta Hämeeseenmahdollisesti siirtyvä Antti Sievola saiosastolta jo tässä vaiheessa henkilökoh-taisen läksiäislahjan. Se on Sisu-puukko,jonka symboliarvoa ei juuri tarvitse seli-tellä. (AG)

Osaston kunniapuheenjohtaja Seppo Suokas (vas.) korosti vuosikokouksessa osas-ton kokouspaperien historiallista arvoa ja niiden säilyttämistä jälkipolville.

Lea Lehtonen suri lähtijöitä, myös Jarmo Mäkelää. Lm. Antti Sievola jää vielä.

Jukka Suomen jälkikasvun selässä lukee: "Aikuisten kokouksissa on tyhmää...!"

15

2/2010

Mikkelissä uudisrakennus vaiheessaan,Sulkavalla rauhallista

Sen sijaan keskustelua viriteltiin Mik-kelin vankilan uudisrakennuksen etene-misestä. Matkalla oli projektiin tullutuusia mutkia, joista rahanpuute ja raken-tamisen paikallinen kalleus olivat vahvim-pia. Mm. kerrospinta-alasta oli jo joudut-tu tinkimään. Sillä on suora vaikutuspuolestaan suunniteltuun vankipaikka-määrään.

Maaliskuun ensimmäisellä kolmannek-sella oli kyllä huhuja liikkeellä enemmänkuin todistettuja faktoja, joten syystäkinvähintään kahta vankilaa, Mikkeliä sekäKonnunsuota, koskeva rakennushankehuoletti. Tiedottamisen puutetta koettiin,jotta huhujen sijaan olisi saatu jotainkonkreettisempaa molempiin laitoksiin.

Edustajiston seuraavalle kaudelleMikkelin osastosta valittiin Harri Aute-re ja hänen varalleen Ari Hasanen. Aute-reen Harrille oli tulossa myös luottamus-miespestin jatko kaudelle 2010-2013.

Sulkavalla pyöreän pöydänääressä

Sulkavallakaan ei, Mikkeli tapaan,ahdasta ollut vuosikokoustilassa. Kaik-ki vuosikokoukseen osallistujat mahtui-vat kahvittelemaan samaan pyöreäänpöytään, Sulkavan vankilan uutta johta-jaa, Mikko Sarvelaa myöten.

Mitään maata mullistavaa tai päällekaatuvaa ei ollut juuri meneillään Sulka-van järvimaisemassa. Luottamusmieheksioli valittu Jouni Vanninen. Hän on myösSeppo Ripatin varamies edustajistossa,ellei Seppo varsinaisena edustajistonjäsenenä jostain syystä pääsisikään osal-listumaan.

Mikkelin osastosta ei paljoajoutanut vuosikokoukseen väkeä,mutta silti asiat tulivat hoidettua.Entisen aluevankilarakennuksensuunnitteluhuoneessa pidetty ko-kous sujui rutiinilla.

Aivan Mikkelin keskustassa Maaher-rankadulla sijaitsevan vankilan lisäraken-nuksen peruskivi muurattiin keskiviikko-na. Pääosin kolmikerroksisen lisäraken-nuksen bruttopinta-ala on 7 760 m2 javankilan kokonaisala 11 390 m2.

Mikkelin vankilan paikkaluku yli kak-sinkertaistuu 135:een nykyisestä 56:sta,kun vankilan lisärakennus ja nykyistentilojen peruskorjaus valmistuvat vuoden2012 alkuun mennessä. Hankkeen koko-naiskustannusarvio on noin 26 miljoonaaeuroa.

Uudessa rakennuksessa on otettuhuomioon kaikki nykyaikaisen vankilara-kentamisen uusimmat turva- ja talotekni-set erityisvaatimukset niin asuttamisen,valvonnan, toiminnan kuin vankien työ-toiminnan ja kuntoutuksenkin suhteen.Henkilökuntaa Mikkelin vankilassa tuleeolemaan noin 95-100.

Vanhin toimiva ehostetaan myösUuden vankilahankkeen rakennuttaja-

na toimii Senaatti-kiinteistöt. Pääsuunnit-telija on arkkitehti Heikki Hoppania Ark-kitehtitoimisto Arcadia Oy Joensuusta.Rakennustyöt aloitettiin viime vuodenmarraskuun lopussa.

Lisärakennuksen valmistuttua aloite-taan nykyisen vankilarakennuksen tilo-

Mikkelin vankilan tilat kaksinkertaistuvatPeruskivi muurattiin keskiviikkona 7.4.2010

jen peruskorjaus. Yli 150 vuotta vanhaCarl-Ludvig Engelin suunnittelema Mik-kelin vankila on vanhin Suomessa tällähetkellä vielä toimiva vankila.

Suomen vankilarakentamisessa ontällä hetkellä poikkeuksellinen tilanne,kun Kuopion vankilan uuden toimintara-

kennuksen on määrä valmistua vielä tänäkeväänä, minkä jälkeen myös Kuopiossatehdään vanhan vankilan laajamittainenperuskorjaus.

Lisätietoja:Vankilan johtaja Hannu Haapasaari p. 050-383 2600

Vaikka kaikki oheisen arkkitehtitoimiston tietokonekuvan visiot eivät toteutui-sikaan rahanpuutteen vuoksi, on peruskivi nyt ainakin muurattu, toteaa Risentiedotus.Uutta tehdään ensin ja sitten on vanhan vuoro, jos ja kun rahaa riittää.

16

2/2010

Pelsolaiset olivat menneet alunpuolitietä vastaan Oulua ja pitivätkokouksensa Muhoksella. Ta-vanomainen kokoontumispaikkavankilalla oli nyt vaihdettu maati-lamatkailua järjestävän yksityisentoimijan tiloihin. Vanha navetta olipantu uuteen uskoon ja onnistu-neesti sittenkin.

Toista vankilapaikkakuntaa pohjoises-sa mainittiin johonkin otteeseen kokouk-sessa syistä, joilla ei ollut mitään tekemis-tä itse vuosikokouksen kanssa. Ikävääilmapiiriä laitoksessa sekä kahden pohjoi-sen vankilan välillä aiheuttanut nettisol-vaaminen oli muuttunut sen verran vaka-vaksi ja laajaksi, että tutkintapyyntöön olisyntynyt aihetta.

Henkilövalinnat sujuvia jayksimielisiä

Kokouksen tottuneena vetäjänä toimipuheenjohtaja Raimo Kärkkäinen. Raimohalusi jo nyt ilmoittaa, että uusi osastonpuheenjohtaja on seuraavaan pestiin ensivuonna löydyttävä. Sen sijaan Osmo

Pelson osaston kokous MuhoksellaMustonen jatkaa Pelson osaston luotta-musmiehenä. Samoin jatkaa Ari Turpei-nen hänen varamiehenään Kestilässä -vaikka Kestilä sinänsä nyt onkin itsenäi-nen laitos. Edustajistoon valittiin varsi-naisiksi ja varaosallistujiksi Raimo Kärk-käinen (Osmo Mustonen) ja Ari Turpei-nen (Jouko Ojala).

Hallituksen jäsenehdokkaaksi edusta-jiston valittavaksi nimettiin yksimielisestiOsmo Mustonen.

Luottamushenkilöiden työskentelyheidän omien luonnehdintojensa mukaanei ollut vuonna 2009 helppoa. Jatkoa einähty, toiminnaltaan sekä henkilöstöltäänsupistuvassa laitoksessa, yhtään helpom-malta. Raimo viittasi supistamispäätöksenjälkeisen ilmapiirin huononemiseen jasairaslomien kasvuun. Luottamusmiesyh-teistyö on sen sijaan sujunut hyvin. Vainoman riittämättömyyden tunne on ollutomantunnon vaivana.

Osmo oli paljossa Raimon kanssa sa-maa mieltä. Hänen mielestään kulunutvuosi oli raskain viiteen vuoteen. Osmoepäili, että nykyinen kolmen vankeinhoi-toalueen jako muuttuu vieläkin. Mihin,

sitä Osmo ei arvioinut, mutta yhden alu-een malli lienee ollut mielessä.

Ilmapiirin huononemisesta oli Osmo-kin huolissaan. Sen kohottaminen työpai-kalla on kova haaste ja koviakin keskus-teluja on jo käyty. Hän toivoi, että osas-ton toimintaan ja kokouksiin saataisiinenemmän jäseniä mukaan. Näin tietokorvaisi luuloja ja huhupuheita. Liitonmerkitystä on Osmon mielestä myös ko-rostettava entisestään ja Rikosseuraa-muslaitokseen vaikuttamiseen saatavalisää vauhtia.

Ari Turpeisella oli myös vain hyvääsanottavaa kuluneen vuoden luottamus-miesten yhteistyöstä Kestilän ja Pelsonvälillä. Kestilä itsenäistymisen hän näkiolevan yksi suurimmista haasteista. Sii-hen liittyy osaksi Kiskon päihdehuolto-toiminnan lakkauttaminen ja näin vapa-utuvien virkojen tulevaisuus.

Pelson osasto muisti hopeisin ja kul-taisin ansiomerkein osaston aktiivejajäseniä sekä valitsi perinteisen Pelsonvuoden 2009 vankeinhoitajan. Yksi esityshenkilöstä oli jätetty ja Jouko Brotkin tulinäin myös nimetyksi. (AG)

“Vuonna 2009 kamppailtiin valtakun-nan tasolla raskaista päätöksistä ja so-peuttamisista lakkauttaa Konnunsuonvankila ja supistaa Pelson vankilaa. Pel-solla vieraillut pääjohtaja sai helmikuusatiedotustilaisuudessaan tuntea konkreet-tisesti henkilökunnan tunteet tehdystäpäätöksestä ja vastata epätietoisuudenvaltaamiin kysymyksiin. Kaikkiin hän eipystynyt edes tyydyttäviä vastauksiaantamaan ja epätietoisuuden tunne jäihenkilökunnassa vallitsevana elämään.On vääjäämättä selvää, että se on vaikut-tanut heikentävästi työssä jaksamiseen,työhyvinvointiin ja esimerkiksi työilma-piiriin, joka vuoden 2009 aikana on hälyt-tävästi muuttunut heikompaan suuntaan.

Jatkuva resurssien puute javaltion tuottavuusohjelmapuhuttivat läpi vuoden

Vaikkakin Pelson säilyminen koettiinosastotasolla taisteluna ja saavutettunatorjuntavoittona, eivät vuoden 2009 tun-nelmat ja asemat olleet helpottuneita.Vähenevän henkilöstömäärän edellyttä-miin pakollisiin sopeuttamistoimiin oliryhdyttävä ja sisäinen kartoitus aloitet-tiin eri työryhmissä. Perustettiin Pelsonvankilan ohjaustyöryhmä sekä visioryh-mä, joiden tarkoituksena oli suunnitellaPelson vankilan toiminta- ja henkilöstö-rakennetta sekä niiden suhdetta toimivak-si kokonaisuudeksi jo päätetyn, 120 -paikkaisen vankilan tarpeisiin. Ryhmiinsaatiin laaja edustus eri sektoreilta ja

Pelson terveiset Rikosseuraamuslaitokselle vuodelta 2009:

henkilöstöryhmistä. Ryhmät tekivät työ-tään laaja-alaisesti ja päätyivät kompro-misseihin. Niiden seurauksena muutamiaosastomme jäseniä joutui sopeuttamistoi-mien kohteeksi, koska ko. virat olivatlakkautuslistalla. Monet hakeutuivatvapaaehtoisesti muissa vankiloissa va-paina oleviin virkoihin tai poliisihallin-toon. Loppujen lopuksi vain muutamanvirkamiehen tulevaisuus jäi vielä epävar-maksi vuoden 2012 alkuun. Tulevat muu-tosvuodet voivat vielä tilannetta helpot-taa.

Osaston luottamusmiehet ja kiitettä-västi myös monet vapaaehtoiset tekivätrunsaasti monipuolista ja monialaistatyötä muutosprosesssin aikana. Jokainenkäytti omia henkilökohtaisia suhteitaantässä hyödyksi. Pelson tilanteesta tiedo-tettiin monelta taholta poliittisille päättä-jille sekä muille vaikuttaville virkamiehille.Tehtiin esityksiä, raportteja, ehdotuksiajne. - kansainvälistä CPT-komissiotamyöten.

Pääpaino oli siis luottamusmiestentoiminnassa em. asioissa, mutta myösosaston jäsenten hyvinvoinnista ja vir-kistystoiminnasta pyrittiin pitämäänhuolta mahdollisimman hyvin, edellis-vuosien tapaan. Siihen olisi voitu kentiespanostaa vielä lisääkin, mutta osastonmielestä myös vankilan johdon olisi pitä-nyt enemmän huolehtia henkilöstönsähyvinvoinnista.”

(Toimituksen editoima ote VVL:n Pel-son osaston vuosikertomuksesta 2009)

Hiihtokilpailuissa voivat sukset mennäpahasti ristiin. Symboliikka ei mene pa-hasti sivuun vankeinhoidossakaan.

17

2/2010

Matti Kauppinen, josta tuli melko äs-kettäin jälleen myös VVL:n hallituksenvarsinainen jäsen sen loppukaudeksi,veti kokouksen. Avauksessaan Mattiviittasi keskusteluihin “tiimien” käytönmahdollisuudesta myös Sukevalla. Kyseon väen paremmasta riittävyydestä erivuoroissa. Vartijoiden virkoja on myösavautumassa Sukevalla useampi keväänkuluessa.

Osaston talous on ollut oikeanlaista,jos sitä mitataan jäsenistölle käytettyinäeuroina. Toisaalta Kalamajan tulot ovatnyt jäämässä pois osastolta. Niinpä Mattikehottikin miettimään pian uusia lisätu-lomuotoja. Miinusmerkkisiä budjetteja eiosastonkaan talous pitkään kestä.

Lopuksi Matti antoi vielä kerran omatja osaston kiitokset Pekka Luukkoselletämän luottamusmiestoiminnasta ja toi-mimisesta osaston pitkäaikaisena sihtee-rinä. Hyvälle “tiimikumppanille” Pekallemarraskuussa luovutettu liiton kultainenansiomerkki lehvien kera oli mennyt oike-aan osoitteeseen.

"Katellaan, katellaan..."Kokous kävi rutiiniasioita läpi ja kes-

kittyi hetkeksi tuumimaan jo puheenjoh-tajan aiemmin esittämää ideointia osastonkassan kartuttamiseksi. Limuautomaattija pienten snacks -makupalojen myynti oliagendalla. Uusajattelua - tai hieman ehkäjo muualla toteutetun idean kopiointia -sisälsi sen sijaan t-paitaprojektin käyn-nistäminen. Sukevan omia nimikkopaitojaolisi suunniteltava myyntiin. Paras teks-tiehdotus selkäpuolelle tuli heti tuoreel-taan. Se on Sukevalla hyvin tunnettuvirkamiesvastaus jokaiselle vangille, jollaoma kärsivällisyysmittari tuomion pituu-desta riippumatta saattaa näyttää punais-ta: “No, katellaan, katellaan”…

Talkoot muiden virkamiesryhmienkuten poliisin kanssa yhdessä saattaisi-vat toimen miehille ja naisille olla myössopivaa järjestettävää. Talkootkin voivat“sivutuottaa”, vaikka ei harmaata talout-ta tuettaisikaan.

Juha Ålanderista uusiluottamusmies

Pekka Luukkosen osastonluottamus-miehen jälkiä astelemaan valittiin jo aiem-min vaaleissa äänienemmistön saavutta-nut Juha Ålander. Mikko Hurskaisestatuli hänen varamiehensä. Edustajistoonniin ikään nimettiin lähtemään Juha ja va-ralle Mikko.

Sukevan osasto pankin tiloissa SukevallaMatti Kauppinen esitettiin ehdolle

valittavaksi edustajistossa jo nyt vakinai-seksi muuttuneelle paikalleen liiton hal-lituksessa. Sukeva oli ensimmäisiä osas-toja myös nimeämään jo nyt liiton puheen-johtajaehdokkaankin: Jari Tuomela.

Helena Kämäräisestäavainhenkilö

Johtokunta oli käsitellyt kaki tulluttaesitystä Sukevan osaston avainhenkilök-si mallia 2009. Molemmissa oli nimettysama henkilö: rikosseuraamusesimiesHelena Kämäräinen. Hän sai vuosikoko-uksessa asiaankuuluvat onnittelut sekäavainhenkilölle luovutetut konkreettisetmuut vermeet. (AG)

Pankeilla on hyviä kokoustilojamaaseutupaikoissakin. Sukevan-kylällä sijaitseva toisen kerrok-sen huoneisto on osastonkäytös-sä ollut useamminkin. Tilaa oli,mutta melko paljon oli myös osal-listujia Sukevan osaston vuosiko-kouksessa.

Uusi luottamusmies lähikuvassaVankilavirkailijain liiton Sukevan osaston vuosikokouksessa vaihtui luottamus-

miesvaltikka toiseen käteen pitkäaikaisen luottamusmiehen, Pekka Luukkosen jää-dessä hyvin ansaituille eläkepäiville 1.4.2010.

Uudeksi luottamusmieheksi valittiin Juha Ålander ja hänen varamiehekseen tulivalituksi Mikko Hurskainen. Juha toimi aikaisemmin Is-Sprintillä kuvanvalmistajana22 vuotta. Hän oli siellä varaluottamusmiehenä, joten hänellä on tarvittavaa tuntu-ma järjestötehtävistä. Sukevan vankilan palvelukseen hän tuli vuonna 2005 suori-tettuaan sitä ennen vankeinhoidon perustutkinnon.

Juha pitää tärkeänä hankkia tehtävän hoitamisessa tarvittavaa luottamusmies- jaedunvalvonta koulutusta, josta saa avaimia “pestin” hoitamiseen. Lisäksi on tärke-ää pysyä ajan hermolla kaikenlaisissa organisaation muutospyörteissä. On asioita,joihin olisi saatava parannusta. Niistä mainittakoon pisteytys ja vaativuustasojenyhdenvertaisuus (samasta työstä sama palkka). Seikkoja jotka parantaisivat työtyy-tyväisyyttä huomattavasti.

Kysyessäni Juhalta mitä mieltä hän on liitosta, hän totesi liiton talouden olevanhyvällä “mallilla”, tiedotuksen toimivan - eli siis olevan avointa - sekä liiton johdonolevan osaavissa käsissä.

Toivotan Juhalle onnea ja pitkämielisyyttä sekä pitkäjänteisyyttä luottamusmies-tehtävien hoitamisessa. Totean vielä, että vaikka vaalit ovat ohi, luottamusmiestarvitsee jäsenistön tukea jatkossakin. On

ensiarvoisen tärkeää näiden rankkojen muutosten pyörteissä, että osaston jäsenetosallistuvat osaston toimintaan mm käymällä osaston kokouksissa, joissa saa ajantasalla olevaa tietoa tulevista muutoksista.

Sukevan vankilassaKuvat ja teksti: Jarmo Eronen

Avainhenkilö 2009 Helena Kämäräinentyöpaikallaan Sukevalla

Pekka Luukkonen roppasi kouraa Juha Ålanderille vahdinvaihdon kunniaksi.

18

2/2010

Kuopion vankila on muutosten kouris-sa. Ne merkitsevät eräänlaista uutta alkuaentisen lääninvankilan yli satavuotisessahistoriassa. Moderni laajennusosa luovu-tettiin käyttäjille jo toukokuussa ja pianpäästäneen (?) remontoimaan tiilimuuri-vankilaa.

Kuopion osaston pitkäaikainen pu-heenjohtaja Seppo Vainikainen ei kuiten-

Kuopijolaiset kaapunnilla"Ee se pijä paekkaasa, että mies

eiku pahenee vankilassa. TuostakiiMantelasta sukkeutu elinkaatisenaekana resjtentti."

kaan yltynyt liikakehulle avauksessaan.Se, avaus, kuultiin runsaan kivenheitonpäässä itse vankilalta ravintolamiljöössäja osaston tarjoamaa ruokapitoa odotel-lessa, kuten viime vuosien tapana Kuo-piossa on ollut.

Muutosta muutoksen, eimielekkyyden, vuoksi

Sepon mielestä muutosmyllerrys kokovankeinhoidossa on ollut aivan käsittä-mätöntä, eikä sen päättymisestä ole vie-

läkään selviä merkkejä. Hän epäili, ettävarsinainen vankien kanssa tehtävä pe-rustyö kärsii koko ajan näissä muutospai-neissa. Muutosten seurauksena synny-tettävät hallinnolliset “suojatyöpaikat”eivät tätä oloa yhtään huojenna. Tuotta-vuusohjelman henkilöstösäästöleikkuri-kin näyttää heilahtavan vain kenttätyö-tä tekevien kohdalla. Seppo arveli, kutenmuutamat muut kollegansa jo aiemmin,että nykyinen, supistunut alueorganisaa-tio poistuu ajan mittaan kokonaan ja lo-pulliseksi vankeinhoitoalueeksi muodos-tuu koko Suomi.

Kuopion vankilan laajennuksen, tuon“hienon kolossin”, Seppo otti mieluisa-na haasteena, vaikka se lisävaatimuksiaja sopeutumista edellyttääkin. Hän totesi:- Henkisiä resursseja se vaatii ja niitälöytyy. Onnistuu kyllä tältä porukalta.

Lopuksi Seppo kantoi huolta, ei niin-kään osaston taloudesta, vaan siitä, ettäedessä on käytännön hajautuminen kah-teen työpaikkaan, uuteen ja vanhaanvankilan osaan. Osastoa hän kiitti kulu-neen vuoden aktiivisuudesta ja luotta-musmieskumppaniaan Eero Tuppuraistahyvästä yhteistyöstä.

Henkilövalintoja immeistenmalliin

Eero Tuppuraiselle annettiin jatkopes-ti osaston luottamusmiehenä. Varallenimettiin Sami Lumiovaara, joka edusta-nee jo uutta ay-sukupolvea. Itä- ja Poh-jois-Suomen aluevankilan työsuojeluor-ganisaatioon valittiin Anna-Liisa Keinä-nen ja varalle Arja Holopainen. Kari Tau-riainen nimettiin työsuojelutoimikunnanjäseneksi.

Edustajistoon syksyllä 2010 matkaavarsinaisen jäsenen mandaatilla SeppoVainikainen ja luottamusmiespari EeroTuppurainen on varaedustaja. (AG)

Tämä Huutoiänestys"-kirjastalainattu Reiskan lausahdus ei liitymitenkään Kuopiolaisten vuosi-kokoukseen. Onpahan vain osoi-tus, että humaania suhtautumistamaailmankuuluhin vankeihin onSavossa aina ollut.

Kuopion vuosikokouksessa puhuttiin värikkäästi, kuten aina. Olikohan syy...

...siinä, että Kuopion vankilan laajennus sisältää jo valmiiksi voimakkaita valovärejä, lähes muistumia 40 vuoden takaa?

Kuopion vankilan laajenevan osan valotilojen värejä:ekologisen vihreää... ...vallankumouksen oranssia

19

2/2010

Jari Halonen veti osaston puheenjoh-tajana vilkasta kokousta, jossa pohjois-karjalainen temperamentti välillä tuntuikuohuvan vuolaana. Siitä huolimattahuumori oli päällimmäisenä, mikä auttoimonessa asiassa.

Pyhäselän toinen vuosikymmentäynnä

Pyhäselän vankila on ehtinyt tänävuonna toimia 20 vuottaan täyteen. Hen-kilöstön vanhimmasta päästä on paljonmuualta tullutta joukkoa siirtynyt jo an-saituille eläkkeilleen. Silti osaston toimin-taan löytyy ihmisiä kaikista ikäluokista jaPyhäselän kohdalla myös aktiivisia nais-jäseniä.

Henkilövalinnoissa osaston luotta-musmiesvalinnat ovat Pyhäselän osaltahieman saman oloisia kuin esimerkiksiPelson ja Kestilän kohdalla. Pyv:n osas-ton Kestilää vastaa Juuka, jolla on saman-kaltainen itsenäisen yksikön leima kuinKestilälläkin. Jännitettä ei kahden yksi-kön välillä saisi olla, koska osaston edun-valvonnan olisi sujuttava yhteen tällai-sesta organisaatiojaosta huolimatta.

Ehdokasasettelussa osaston tulevaksiluottamusmieheksi oli omia vaiheita,

Pyhäselän porukka Suhmuran Santran syntysijoillaPyhäselän osasto tempasi kunnolla ja siirsi kokouksensa korpimaisemiin, pois linnan kupeilta. Myös

läsnäolo oli hyvin taattu, lähes parikymmentä osaston jäsentä oli liikkeellä, vaikka matkaa enemmänkuin pyörällä olisi tullut entisen miehen Santran saattokeikalla ehkä tehtyä. Tiekin perille kapeni loppuakohden lumivalliränniksi. Paikka sinänsä oli mitä ihanteellisin maatilamatkailuyrityksen järvenran-tahuvila saunoineen ja riittävine kokoustiloineen.

mutta lopulta selvällä enemmistöllä luot-tamusmiespestiin äänestettiin Juha Miet-tinen. Varaluottamusmieheksi tuli Juuasta

Ääntenlaskijoita tarvittiin Pyhäselän vankilan osaston vuosikokouksessa. Ovas-kainen ja Pitkänen laskevat, puheenjohtaja Halonen seuraa katseella.

Timo Juola. Edustajistoon Pyhäselänosastosta lähetetään Tuija Paukku, varal-laan Juha Miettinen. .(AG)

Hallitus 25.5.2009

20

- merkittiin tiedoksi Timo Lambergineroilmoitus SAK:n valtuustosta; hänentilalleen siirtyy VVL r.y.:n SAK valtuus-ton II varaedustaja Matti Kauppinen

- käytiin läpi ja hyväksyttiin lakivalio-kunnan jäsenille osoitettu VVL:n kirjelmä-luonnos

- kirjelmässä perustellaan liiton kiel-teistä kantaa valvontarangaistuksen yh-teyteen esitettyyn valvonnan mahdolli-seen ulkoistamiseen

- samoin vastustetaan 8 kuukaudenmaksimiaikaa valvontarangaistuksen pi-tuutena, koska se poikkeaa selvästi esim.pohjoismaisesta käytännöstä (4-6 kk)

- VVL:n kantana lakivaliokunnalle esi-tetään lisäksi, että avoseuraamusten to-teutuksen tavoitemääriä suhteutettaisiinsiihen, miten niitä voidaan asiallisesti val-voa ja viitataan mm. nykyisten koevapa-uksien valvonnassa esiintyviin puuttei-siin

- hyväksyttiin liiton toimintakertomusvuodelta 2009 esiteltäväksi edustajistolle

- valtion palkkausjärjestelmän seuran-tatyöryhmään nimettiin kaudelle 2010-2012 varsinaisiksi edustajiksi Jari Tuome-la ja Ilpo Nummela sekä heidän henkilö-kohtaisiksi varajäsenikseen Risto Niemi-nen ja Kari Virtanen

- liiton hallitus kävi loput kohdat liitonsäännöistä ja niihin tehdyistä muutosesi-tyksistä, jotka hyväksyttiin yksimielisesti;samoin käytiin osastojen mallisäännötläpi ja hyväksyttiin keskustelun jälkeenniihin asianmukaiset korjausesitykset

- liiton uudistetut säännöt ja osasto-jen mallisäännöt hyväksytetään edusta-jistossa 2010, kun ne on ensin tarkastu-tettu yhdistysrekisterissä

- todettiin, että JHL:n turva-alojenopintopäiville 22.-23.5.2010 Hämeenlin-nan Aulangolla osallistuivat Vankilavir-kailijain Liitosta Marko Nurmesniemi

Häv, Jari Tuomela ja Ahti Granat VVL r.y.- hyväksyttiin alustavasti kaksi kunto-

remonttihakemusta vuodelle 2010- todettiin voimassa olevaan virkaeh-

tosopimukseen pohjautuvan virkapuku-työryhmän pitäneen jo kaksi kokousta jakolmannen olevan tulossa ennen juhan-nusta

- kuultiin Jari Tuomelan selontekoHämeenlinnassa JHL:n sopimustoimitsi-jan Mikko Siljanderin johdolla käydyis-tä valtion turva-alojen yhteisistä jakso-työajan pohdinnoista ja vaihtoehdoistatyöaikamuodon yhtenäisempään sovel-tamiseen valtion eri sektoreilla

- jaksotyön problematiikkaa pohditaanves-työryhmässä ja todettiin, että JHL:nMikko Siljander pyritään saamaan johon-kin tulevaan liiton hallituksen kokoukseenkertomaan työryhmän työn etenemises-tä

- seuraava hallituksen kokous on 21.6.

2/2010

Ansiot esiin ensinOsaston puheenjohtaja Taru Naapu-

ri aloitti kokouksen taktisesti aivan oikeinesittelemällä ansioituneita osaston jäse-niä ja heidän huomioimisiaan. Useampiosaston jäsen sai liiton hopeisen ansio-merkin. Jopa liiton puheenjohtajallekinluovutettiin osaston myöntämänä VVL:nkultainen rintaneula, jota hän ei ollut ai-emmin saanut.

Saman avauksen yhteyteen todettiinosastossa aiemmin tehdyt luottamus-miesvalinnat: Risto Nieminen jatkaa “jä-senistön palvelijana”, kuten hän itseasian ilmaisi. Anu Kantola toimii edelleenRiston varaluottamushenkilönä, jotennaiskiintiö osaston johdossa ja luotta-mustehtävissä on varsin vahva.

Hyvinvointiin panostetaanVuosikokousasiat olivat täälläkin

säännönmukaista rutiinia. Vuosikertomusansaitsee kuitenkin erityismaininnan: seon perinteellisen tarkka ja asiapitoinen jatarjoaa varsin hyvän retrospektiivisennäkökulman koko maailman, Suomen, van-keinhoidon sekä lopulta myös Keravan

Keravan osastolla vahvaa naisenergiaa

Keravan osasto oli räntäsateen tuhjuisena ja kylmänkoleanamaaliskuun kevättalvi-iltana koolla Järvenpäässä. Paikan nimiei olisi voinut olla kauempana kuvatusta kelistä, koska “Zapata”tuo mieleen eteläamerikkalaisen tuliset, kuumat ja kuivat mai-semat.

Sisällä oli toki kuivaa ja lämmintä. Erinomaista ruokaa ja juo-maa oli tarjolla riittävästi. Kokoustila oli lähes viimeistä sijaatäynnä, kolmisenkymmentä jäsentä, joten vuosikokouskutsu olitehnyt toivottavan vaikutuksen. Otsikossa kuvattua naisener-giaa edusti vajaa kolmannes osallistujista, mikä käynee erittäinhyvästä tasa-arvon ilmaisusta osaston päätöksiä porukalla teh-täessä.

vankilan tilanteeseen. Täten, laajastayksityiskohtaiseen etenevällä kertomuk-sella, voidaan kartoittaa koko toimintaym-päristöä eikä vain päivittäistä todelli-suutta. Mikä tietysti on se tärkein.

(Vuosikertomuksesta muutamia asia-lainauksia toisaalla Keravan jutun yhte-ydessä.)

Henkilökunnan hyvinvointiin oli vuo-sikokoukselle esitetty panostettavaksiosaston omasta pussista. Yhteistä kult-tuuripläjäystä Helsingin suuntaan olikinesillä valmisteltavaksi eteenpäin. Voihuomata, että verkostoituminen ja tut-tuus ihmisten kesken ei ole näissä järjes-telyissä haitaksi, päinvastoin.

Edustajiston edustuksistaäänestää rapsautettiin

Keravan osaston jäsenmäärä oli maa-liskuun 19. päivänä edelleen kiikun kaa-kun sadan nurkilla. Edustuksen lopullinenkoko, yksi tai kaksi henkilöä, ratkeaavasta keväällä tehdyn jäsenmäärälasken-nan perusteella. Niinpä vuosikokousvalitsi varmuudeksi myös kahden vaihto-ehdon mukaan edustajaehdokkaat.

Kuudesta ehdokkaasta varsinaisiksiedustajiksi tulivat Anu Kantola ja hänenvaralleen Seppo Mäntynen. Mikäli osas-ton jäsenmäärä on yli sadan edustusman-daattien määrää arvioitaessa, toisen var-sinaisen edustajan paikan saa Kari Huus-ko. Huuskon varamiehenä on tällöin SamiSpets.

Huusko ja Mäntynen olivat vastakkainmahdollisen edustajiston varsinaisenkakkospaikan uusintaäänestyksessä,koska ensimmäinen kierros antoi molem-mille saman äänimäärän.

Henkilöäänestykset ovat vuosikoko-usten suola ja pippuri. Samalla niissämitataan sekä puretaan tiettyjä osastonsisäisiä jännitteitä, joilla on hyvä ollademokraattinen paineventtiili - eli henki-lövaalit edustustehtäviin. (AG)

Taru Naapuri kiinnitti kultamerkinJari Tuomelan takinkäänteeseen.

Etualalla Anu Kantola, Maarit Turunen, Jore Tuomiranta ja Risto Nieminen.

Kristiina Karvinen ja Heli Seikku laskivatääniä henkilövaalissa.

21

2/201022

Muutama oli joukosta poissa 25.5. ...

... Mutta Tero Rönni ja Ilkka Kantola jaksoivat eduskunnassa olla kiinnostuneitaVVL:n Jari Tuomelan, Ilpo Nummelan, Kari Virtasen, Olli Pekka Olkkosen sekäJHL:n Tuire Santamäki-Vuoren näkemyksistä EK:n lakivaliokunnalle.

Alueorganisaatio jahenkilöstö

Rikosseuraamuslaitos on palaamassavähitellen arkeen organisaatiomuutoksenpyörteistä. Merkittävin henkilöstöä kos-keva muutos on virkojen täyttökiellonpurkaminen, joka mahdollistaa normaalinurakierron ja ylipäätään mahdollisuudentyöpaikan sekä työtehtävien vaihtami-seen. Paine virkojen avaamiseen kasvoi-kin jo melkoiseksi. Edelleen valtion tuot-tavuusohjelma kuitenkin asettaa yhdentulpan, koska Rise, tai oikeammin alueetjoutuvat huolehtimaan siitä, että riittävämäärä virkoja on takataskussa säästöjävarten.

Uuden alueorganisaation kunniaksi onsanottava yksi asia. Asia, johon edellinenei pystynyt: Rikosseuraamusalan pois-saolokäytäntöjen yhtenäistäminen. Tä-hän epäkohtaan otettiin VVL:sta kantaauseassa yhteydessä ja sitä käytettiin esi-merkkinä aina oikeusministerin tapaamis-ta myöten siitä, miten eri tavoin samallahallinnonalalla kohdellaan työntekijöitä.Hyvä, ettei tätä esimerkkiä enää tarvitsekäyttää!

Ohje antaa edelleen soveltamisvaraa,mutta pääsääntö tämän jälkeen on se, ettäomalla ilmoituksella voi olla poissa kol-me vuorokautta. Aiemmin aikaväli onvaihdellut 0-3 vrk. Kolmen poissaoloker-ran jälkeen voidaan vaatia kaikista pois-saoloista todistus. On syytä muistaa, ettätämä oikeus on työnantajalla muutoin-kin. Omalla ilmoituksella poissaolo onvain poikkeus tästä pääsäännöstä.

Ennen todistuksen laatimista esimieskäy virkamiehen kanssa kahdenkeskisenkeskustelun nk. varhaisen puuttumisenmallin mukaan. Tämä toimintamalli on val-tiolla yleisesti käytössä, joten myös tässäsuhteessa Rikosseuraamusalan käytän-tö lähenee koko valtionhallinnon käytän-töä.

Aiemmin alueorganisaatio linjasi jayhdenmukaisti AMK-koulutuksen opin-tososiaalisia etuja. Ainakin alkuvaihees-sa alueorganisaation toiminta henkilös-töä koskevassa päätöksenteossa näyttääterävöityneen positiivisesti. Tämä on var-sin myönteistä kehitystä, sillä tällaisilla

työnjohto-oikeuden piirissä olevilla asi-oilla on yllättävän paljon merkitystä työ-tyytyväisyyden kannalta.

Kesän alkaessa…..Lehden ilmestymisen aikoihin neuvot-

telu- ja valmistelutoiminta hiljenee kesä-lomakauteen. Henkilöstöä kiinnostavis-ta asioista kesken jäävät mm. vasta alka-neet neuvottelut 0,43% virastoerästä jakeskustason työryhmät koskien virkapu-ku- ja jaksotyöasioita.

Varsinkin jälkimmäinen asia vaatii tark-kaa tarkastelua, mikäli jaksotyön varsinvakiintuneita laskentakuvioita lähdetäänmuuttamaan. Nykyinen malli ei kuiten-kaan ole ainoa oikea, joskin tuttu, muttaei läheskään aina turvallinen. Tapahtuuylitöiden menetyksiä ym. tilanteita, joitaei pidetä oikeudenmukaisina, vaikka neperustuvat nykyiseen laskentamalliin.

Toisaalta nykyinen malli tuottaa jos-sain tilanteessa myös laskennallista yli-työtä. Kysymys kuuluu, voiko näitä asi-oita laskea uudella tavalla, joka yksinker-taistaisi laskentaa, toisi sen paremminennakoitavaksi ja oikeudenmukaisem-maksi? Tämä voi olla mahdollista, muttase voi aiheuttaa myös kustannuksia.

Tästä johtuen on hyvä, että työryhmänmääräaika on vuoden vaihteessa, jolloinkustannukset voidaan ottaa tulevissaneuvotteluissa huomioon.

... hyvää ja rentouttavaa lomaa jäsenis-tölle!

Jari Tuomela

2/2010

Hallitus 19.3.2010Merkittiin tiedoksi kolmen turkulaisen

vankivaunuvartijan aiempaan palkkauk-seen (VT5) tehty oikaisu vaativuustasonnostamisesta takautuvasti VT6:een kol-men vuoden ajalta (liite).

Kuultiin puheenjohtajan selontekovaltion sektorin ves -neuvottelujen pää-tymisestä Palkkojen osalta sopimus onyksivuotinen ja irtisanottavissa ensivuoden helmikuun loppuun mennessä.Kustannusvaikutus koostuu 0,55 %:nyleiskorotuksesta, joka maksetaan takau-tuvasti 1.3.2010 lähtien sekä virastokoh-taisesta erästä 0,43 %, jonka neuvottelu-ohjeet antavat laajan soveltamismahdol-lisuuden. Virastokohtaisen erän neuvot-telujen ehdoton takaraja on joulukuunpuoliväliin 2010. Mikäli sen suuntaami-sesta ei synny takarajaan mennessä yk-simielisyyttä, kyseinen erä maksetaanyleiskorotuksen tapaan kaikille.

Sopimuksen tekstiosien kustannusvai-kutus liikkunee n. 0,50 %:n tienoilla. Li-säksi asetetaan useampia työryhmiä,VVL:n jäsenten kannalta merkityksellisiäovat mm. virkapukutyöryhmä sekä työ-ryhmä, joka pohtii jaksotyön ongelmia.VVL:n puheenjohtaja osallistuu virkapu-kutyöryhmän työhön takarajana on31.12.2010.

Hallitus päätti hyväksyä saavutetunneuvottelutuloksen.

Puheenjohtaja selosti 15.2.2010 tapaa-mista oikeusministeri Tuija Braxin kans-sa. Esillä oli mm. muutamien apulaisjoh-tajien vaativuustasojen lasku viimeisim-män organisaatiomuutoksen seuraukse-na.

Hallitus päätti muutamista toimihenki-löiden tilinkäyttöoikeuksien muutoksista

Päätettiin lisätä VVL:n pilkkikilpailujensääntöihin seuraava täsmentävä maininta:“Kukin pilkkijä osallistuu kilpailuun omal-la vastuullaan." ja myöntää VVL:n Pyv:nosastolle kilpailujen järjestämiseen 350euron tuki.

Liiton hallitus päätti myöntää liitonviirin seuraaville liiton jäsenille: Olli Sor-vari Riv, Tapani Kemppainen Ouv, ErkkiRantala Hev, Hannu Virtanen Nav, VeijoKääriäinen Viv, Ilkka Reunamo Tuv jaOsmo Jauhiainen Kuv.

Kari Virtanen ihmetteli organisaatio-muutoksessa tapahtuneita Länsi-Suo-men vankeinhoitoalueen virka- ja henki-lösiirtoja. Vain Länsi-Suomen aluejohtajaoli hänen tietojensa mukaan siirtymässäTampereelle. Sen sijaan muut ao. hallin-non virkamiehet olivat siirtyneet enintäänKäyrän avovankilaan saakka.

Reijo Karjalainen huomautti uudenvuosilomalain ja jaksotyön välisistä las-kenta- ja soveltamispuutteista loma-aikaaja keskeytynyttä jaksoa arvioitaessa.

Pääluottamusmies pyrkii laatimaanesimerkkejä ns. “hyvistä käytännöistä”liiton nettisivuille em. problematiikasta.

Todettiin työaikasovellutusten ongel-mia myös AMK -opiskelijoiden kohdal-la. VVL:n tavoitteena olisi saada työnan-tajan työaikapäätökset johdonmukaiseenja yhtenäiseen linjaan.

Hallitus 20.4.2010Todettiin, että VVL:n hallituksen jäsen

Jarmo Mäkelä oli siirtynyt pois vankein-hoitolaitoksen palveluksesta 1.4.2010.Liiton sääntöjen mukaan ei edustusta lii-ton hallituksessa ole enää mahdollistajatkaa.

Merkittiin tiedoksi aiemman I varajäse-nen Matti Kauppisen siirtyminen varsi-naiseksi liiton hallituksen jäseneksi edus-tajiston seuraavaan kokoukseen 2010saakka.

Kuultiin RSKK:n johtokunnan jäsenenOlli Sorvarin ajankohtaiskatsaus vankein-hoitoalan perus- ja muustakin koulutuk-sesta. Sorvari viittasi 2000-luvun työryh-miin, joiden tehtävänä on ollut vartijoidenperuskoulutuksen vaihtoehtojen selvit-täminen. Koulutusviranomaiset tai oppi-laitokset eivät ole kyenneet esittämäänvartijoiden peruskoulutukseen sopivaavaihtoehtoa.

Sorvari ei silti nähnyt uhkien poistu-neen alan peruskoulutuksen osalta: van-keinhoitohallinnon johdossa on edelleenpyrkimyksiä muuttaa alan koulutuksenerityisluonnetta ja korvata mm. vartijoi-den perustutkintoa muulla “alalle sovel-tuvalla koulutuksella.”

Sorvari esitti arvionaan, että vartijantoimenkuvat ja tehtävät ovat 10 vuodenkulttua nykyisestään monipuolisempia.Vankiloissa hoidettuja erityisammattiteh-täviä on ulkoistettu ja valvontahenkilöstöhoitaa käytännössä vankien asioita laa-ja-alaisemmin. Urakehitysväyliä vankiloi-den perushenkilöstölle syntyy uusienseuraamusmuotojen sekä vankien vapau-tumisen jälkihuollon piiristä.

Tämä visio edellyttää kuitenkin samal-la alan oman peruskoulutuksen valmiuk-sien ylläpitämistä ja parantamista. Jatko-ja täydennyskoulutusta on kehitettävätulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi. Alanperuskoulutusta ei enää saisi kokea jar-runa, vaan plussana pätevöitymisessämuihinkin vankeinhoitoalan tehtäviin.

Sorvarin mielestä vankeinhoitoalanpakollinen ja ohjelmoitu perusperehdy-tysjakso olisi tarpeen kaikelle laitokseenrekrytoitavalle henkilökunnalle. Jaksototeutettaisiin koeaikana ja sen suoritta-minen olisi vakinaisen viran edellytykse-nä.

Viimeisimmälle alan perusjaksolle, jokaalkaa syksyllä 2010, oli ollut hakijoita 311.Keski-ikä liikkuu 32 vuoden korvilla, mikäSorvarin mielestä on hyvä asia.

Viimeisimmän työryhmän kokoonpa-noon ei Sorvari kaivannut OM:n taiKpo:nkaan edustusta. Sen sijaan työryh-

män puheenjohtajan lojaalisuus vankein-hoidon johdolle on huomattu.

Jos uusittuun koulutukseen liitettäisiinjatkossa verkko-opetusta, se ei poistai-si tarvetta lähioppijaksoihin, mutta vä-hentäisi koulutuksen kokonaiskuluja.

Hallitus keskusteli myös nykyisenesimiesten koulutusväylän vaikeuksista.Laurean AMK:un hakeutuminen ja oppi-jaksojen suoritus on kärsinyt jo työssäolevien rikosseuraamusesimiesten moti-vaation puutteesta. Tästä osaseuraukse-na on ollut muodollisesti pätevien, mut-ta ilman alan peruskoulutusta olevienhenkilöiden palkkaaminen esimiestehtä-viin. Alan urakierto uhkaa hidastua, mikäon vastoin AMK-tutkinnon perustamisenlähtökohtaa. Myös työn johtamiseen kou-luttamisen sisällössä AMK:ssa on havait-tu puutteita, vaikka kyse on esimiesase-maan tähtäävästä tutkinnosta.

Puheenjohtaja viittasi edelliseen kes-kusviraston yt-kokoukseen, jossa olikäsitelty mm. vapauttamisyksikkökokei-lun aloittamiseen Kuopiossa. Näitä yksi-köitä suunnitellaan perustettaviksi pilot-tivaiheen jälkeen suurimpiin kaupunkei-hin. Kpo odottaa raportointia asian edis-tymisestä 2010 lopussa.

Asian todettiin olevan hyvin avoin,kuten uuden yksikkömallin kehittäminennykyisten avovankiloiden oheen, niidenmiehitys, sijoittelu, kustannukset jne.

Olli Pekka Olkkonen, joka oli ollut jä-senenä ao. vapauttamisyksikkötoimintaavalmistelleessa työryhmässä, totesi kes-kusviraston yt-kokouksessa nyt esitetty-jen linjausten olevan kaukana valmiste-lutyöryhmän esittämistä ajatuksista.

Toinen mainittava aihe yt:ssä oli alantoimitilastrategiasta käyty keskustelu.Linjaukset avovankilaseuraamusten laa-jentamisesta on jo tehty, mutta toisaaltasuljettujen vankipaikkojen tarve on yhäavoin, kuten myös niiden suhde avolai-tospaikkoihin sekä muihin seuraamus-muotoihin sijoitettaviin vankeihin. Kes-kusviraston, Kpo:n ja OM:n linjaus pyr-kii pelkästään saamaan aikaan säästöjä janäyttää olevan johtava periaate myös toi-mitilastrategiaa luotaessa.

VVL:n lausuntoluonnos koskien val-vontarangaistuksen käyttöönottoa käy-tiin läpi kohdittain ja hyväksyttiin vii-meisteltäväksi siihen tehdyin tarkennuk-sin ja lisäyksin.

Käytiin läpi VVL:n omat säännöt janiihin tehdyt muutos- ja poistoesityksetkohtaan 23§ saakka. Päätettiin jatkaakäsittelyä seuraavassa hallituksessasääntöjen ao. kohdasta eteenpäin.

Päätettiin myöntää liiton tunnustussti-pendit seuraaville liiton jäsenille: AnuHolm: oman työn ohessa ja omalla ajallasuoritetusta hallintotieteiden maisterintutkinnosta, 300 euroa; Jani Ratilainen:SM-pronssi penkkipunnerruksessa sar-jassa 90 kg, 150 euroa; Johanna Kankus:SM-hopea voimanostossa ja hopea penk-kipunnerruksessa sarjassa 67,5 kg, 300euroa ja Pertti Karppinen: veteraanienMM-hopea 100 metrillä, 300 euroa.

Hyväksyttiin järjestösihteerin esityk-sen mukaisesti kolme liiton jäsentä 2010kuntoremonttituen saajiksi . (AG)

23

2/2010

Kanslianeuvos ja "Hyvän TahdonLähettiläs" Risto Laakkosella oli aihee-naan “Erilaisuuden voima – maahan-muuttajat joukossamme”. Risto Laakko-nen liikkuu jo korkean ikänsä vuoksi hie-man kankeahkosti. Mutta ajatuksen len-to on yhä vilkas ja hänen hiljaisen tiedonlähteensä pulppusivat Aulangollakin vir-kistävinä. Seuraavassa on muutamia hel-meilevimpiä puroja mainituista lähteistä.

Aluksi Risto Laakkonen kuitenkinasetteli diplomaatin ammattitaidolla omantaustansa ja paikallaolijoiden verkostoi-tumisen oikeisiin mittasuhteisiin. Hännäki verkostoitumisen mainiona tapanakehittää saman alan yhteistyötä sekä kei-nona saada yhteisiä mielipiteitä paremminesille. Risto Laakkosen - jolla itsellään onmetallityöläisen tausta - mielestä nytkoolla olevilla turva-aloilla työskennel-lään myös valtion ns. “oikeissa töissä”.

Vanhojen ammatillisten ja yhdistymis-rajojen sitova merkitys on yhä ilmeinen.Mutta mikäli ammattiliittoja ja yhdistyk-siä perustettaisiin nyt aivan puhtaaltapöydältä, rajanvedot ja yhdistymisperus-teet olisivat tänään varsin toisenlaisia,totesi Risto Laakkonen.

"Ensimmäinen suomalainen oliulkomaalainen”

Risto Laakkonen purki heti aluksi myösmyytin siitä, että vanhat koulutotuudetolisivat kertoneet lainkaan ensimmäistenmaahanmuuttajien kehystarinaa oikein,ennemminkin “päin helvettiä” - alustajanomin sanoin. Kuka sitten suomenniemelleensin jalkansa muinoin asettikaan, hänenmaahanmuuttotaustastaan ja päätulo-suunnistaan ei ole nyt epäilystä. Tieteenkehitys on antanut mahdollisuuden tut-kia suomalaisuuden juuria entistä tarkem-min. Ja kuinka ollakaan: me olemme vah-vasti germaaneja. Idästä tullut perimägeenistössämme on maksimissaan vainviidennes. Ja aivan alkuperäisiä serkku-jamme, tosin useammankin väärän koivuntakaa, löytyy Afrikasta saakka.

Täältä menty ja tänne aina tultuRisto Laakkonen pani kyseenalaisek-

si myös jonkin verran harrastetut äärina-tionalistiset mielikuvat siitä, että Suomija kaikki nykyiset yli viisi miljoonaa suo-malaista olisivat aina olleet täällä. Ja ettämitään suurempaa muuttoliikettä ei olisijuuri koskaan tapahtunutkaan. Suomenheimot ovat tosin jo varhain muodostu-neet vahvoiksi aluehallitsijoiksi ja käy-neet keskenään koviakin kamppailujaelintilasta. Mutta vaikka nuo entiset hei-moperinteet ovatkin yhä nähtävissä jamuutamat hyvissä voimissakin, niiden

merkitys on enää lähinnä historiallinen.Suomalaisia on lähtenyt miljoonittain

muutaman lähimmän parinsadan vuodenaikana muualle leveämmän leivän ja uu-den tulevaisuuden hakuun. Suurimpiamuuttokohdemaita ovat olleet Kanada,Yhdysvallat, Australia sekä luonnollisestiviimeisin ja suurin 1960-luvun muuttoRuotsiin. Suomi puolestaan on joutunutitse sisäisen pakolaisuuden eteen reilutkuusikymmentä vuotta sitten. Satojentu-hansien nykyisen itärajan takaisten asuk-kaiden sijoittaminen uudelleen ilmanmainittavaa apua ulkomailta (Ruotsialukuun ottamatta) on ollut melkoinenkansallinen ponnistus, josta voi ja saa ollaedelleen kansainvälisestikin ylpeä.

Pääomaa ja ammattitaitoa tuli jatuotiin myös muualta

Maahamme on siis aina muutettu, senensimmäisen “ulkomaalaisen” jälkeenkin.Venäjän vallankumouksen myötä 1900-lu-vun alussa Suomi “sai” jo yhden eränpakolaisia. Tänä päivänähän muuttoliike,tai ainakin asuttaminen, itänaapurista onhuomattavasti vapaaehtoisempaa.

Risto Laakkonen kertoi useita esimerk-kejä maahanmuutosta, varhaisemmat1200-luvun Pohjanmaalle siirtyneistä sil-loisen Ruotsin emämaan kansalaisista.Varsinaista ammatti- tai työperäistämuuttoa on ollut vahvasti jo 1700-luvulta.

Risto Laakkonen siteerasi Teuvo PakkalaaJHL:n turva-alojen opintopäivillä

“Hän (Samuel Oino) tietää hyvin, ettei tämä tilan pysyväisyys ole mitenkään taattua. Häntä saattaa minä päivänä tahansakohdata vaikkapa työttömyys tai sairaus, hän voi menettää kätensä tai jalkansa tai häneltä voidaan riistää se vähäi-nen paikka yhteiskunnan koneistossa, josta hän nykyisin saa elatuksensa.”

…“Hänen tehtävänsä on elää tässä maailmassa, ottaa osaa sen iloon ja suruun ja kasvaa suuremmaksi kuin hänen isänsä

oli ja nähdä pidemmälle kuin hänen isänsä näki.” (Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa)

Varhainen teollistuminen sekä kaupunki-en perustaminen helposti saatavien raa-ka-aineiden ja luonnollisten kuljetusyh-teyksien ääreen olivat osaksi niitä syitä,joiden vuoksi Suomeen tultiin muistamaista. Pääomia omistavien sahojen,ruukkien ja tehtaiden ymv. teollisuudenlajien perustajien ohella tärkeimpiä olivatammatti-ihmiset. Heillä oli halua ja sinnik-kyyttä asettua Euroopasta kaukaiseenpohjolaan harjoittamaan ammattiaan jaopettamaan sitä muillekin. Kaupunkeihinja kartanoiden maille alkoi nousta itse-näistä teollisuutta ja niiden vetäjiksi tuo-tettiin muualta, usein hyvää maksua vas-taan, myös kyseisen teollisuuden asian-tuntijoita.

Mikä onkaan isänmaallisuutta?Mielenkiintoista onkin seurata muuta-

mien sukujen nimissä yhä säilynyttäammattitaidon ja tuotannon tuontiliikettä.Osa on jo muuttanut sukunimiään histo-rian saatossa ja osa muuttunut luonnol-lista tietä. Risto Laakkosella oli esittääuseampia teollisuuden, kaupan ja kulttuu-rin henkilöitä, joilla oli ja on yhä suvuis-saan tällainen työperäinen maahanmuut-totaustaisuus.

Muuttivatko he menestyttyään takai-sin lähtömaihinsa? Veivätkö he kentieskerrytetyt ansionsa, pääomansa sekä tuo-tantolaitoksensa mukanaan? Eivät toki.Suurin osa työperäisistä maahanmuutta-jista jäi hyödyntämään sekä hyödyttä-mään laajenevine sukuineen kaikkia muitasuomalaisia, osana kotimaataan Suomeaja suomalaista yhteiskuntaa. Toisin onnyt

Suhtautuminen muihin kansoihin sekäkansallisuuksiin kertoo Risto Laakkosenmukaan paljon siitä, millaisia itse olemme.Muutaman vuoden takainen asennekyse-ly osoittaa, että mm. englantilaiset, nor-jalaiset ja valkoiset amerikkalaiset ovatolleet kovassa kurssissa. Sen sijaan esim.somalit, venäläiset ja yleensä ei-luterilais-ta uskontoa tunnustavat jäävät suosi-tuimmuuslistan heikoimmille sijoille.Asenneilmastoa säätelevien vanhojenperusennakkoluulojen ohella myös voi-makkaasti uutisoidut päiväkohtaiset ta-pahtumat saattavat heilauttaa paljonkinnäitä vertailuasetelmia, joten kyselynajankohdalla on merkitystä.

Kulttuureissa lainvastaisuuksiaKanslianeuvos Risto Laakkonen piti

kulttuurista integraatiota kohdemaahanjollain asteella välttämättömänä. Silloinkyse on lähtömaan tavoista, joilla ei enääole mitään välttämätöntä merkitystä esi-merkiksi toimeentulon kannalta. Samalla

Jotta aika ei unohtuisi. KanslianeuvosRisto Laakkonen katselee alustuksensaajankulua isänsä veturinkuljettajan 24tunnin kellosta - ja pysyy ajan tasalla.

24

2/2010

Käyttö:* käytetään pääsääntöisesti käräjäkuljetuksiin

Varustelu:* osastointi* virve kommunikointi ja paikannuslaitteet.

ne voivat olla täysin vastoin kohdemaanlainsäädäntöä ja niihin liittyy vahvaayksilön henkistä painostusta. Nämä oli-si käytävä aina maahanmuuton perustei-den yhteydessä läpi. Esimerkkeinä RistoLaakkonen luetteli mm. nuorten tyttöjenympärileikkauksen, kunniamurhan, pak-koavioliiton, verikoston ja myötäjäiskult-tuurin.

Eräänä keinona päästä näiden täysinvieraiden ja jopa rikollisten kulttuuripiir-teiden karsimisen alkuun Risto Laakko-nen mainitsi yhteistyön eri etnisten ryh-mien ei-fundamentalististen tahojen kans-

sa. Muukin fundamentalismi rajautuuhelpoimmin, jos sen suitsimiseen osallis-tutaan kunkin etnisen ryhmän oman kult-tuuripiirin sisältä.

Huoltosuhteen huonontuminennäkyvissä

Risto Laakkonen: - Omista työvoima-varannoista on huolehdittava. Näin hänpainotti puhuessaan tulevaisuuden työ-voimatarpeista. Laakkosella on omassatyöhistoriassaan ollut erittäin hyvä asi-antuntijan näköalapaikka juuri työvoimanliikkuvuuteen eri maiden kesken. - Tarvi-

taan työvoiman liikettä molempiin suun-tiin, hän lisäsi ja siirsi velvoitteen ay-liik-keen tulevaksi haasteeksi. – Tänään jotarvitaan ratkaisuja 10 vuoden päähän,nyt tilanne on hallitsematon ja koordinaa-tio puuttuu, latasi Risto Laakkonen edel-leen.

Lopuksi hän päätti useita anekdoottejaja kaskuja sisältäneen alustuksensamuinaisen Maya-kulttuurin aikakäsityk-seen: “Aika on jotain, joka on tulevaisuu-dessa ja josta otetaan käyttöön tänään.”(AG)

25

Vuorotyö on klo 8-17ulkopuolella tehtävää työtä

Tarja Hakola käyttää mielellään yleis-nimikettä vuorotyö myös jaksotyöstä,jonka hän katsoo olevan yksi vuorotyönmuoto. Suomessa 20-25% työntekijöis-tä tekee jonkinmuotoista vuorotyötä.Tutkimuksen mukaan vain 1/3 ihmisistäsopeutuu vuorotyöskentelyyn jotenkin,20% heikosti, 20% ei sopeudu lainkaan javielä osa ihmisistä sopeutuu siihen “vää-rinpäin”. Yötyö sopii 3%:lle ja vain alle20% sopeutuu siihen edes kohtalaisesti.Yllättävää on ehkä, että ihmisen sosiaa-linen kenttä on merkittävämpi tekijä so-putumisessa kuin pelkkä pimeän ja valoi-suuden vaihtelu.

Työturvallisuuslaki lähtee vaarojenminimoinnista vuorotyössä. Yksi vaarasisältyy ihmisen kronobiologiaan, jonkakoodisto on jo valmiina solurakenteessa.Se määrittää ihmisen päiväeläimeksi, jolleyövalvominen on poikkeuksellinen tila.Soluissa oleva koodisto pyrkii siten jat-kuvasti balanssiin, tasapainoon. Unen javalvetilan rytmi on herkkä häiriöille, vaik-ka yksilöllistä vaihtelua esiintyykin jonkinverran. Yökukkuminen ja päivänukkumi-nen eivät siis normaalisti kuulu tähänihmisen alkukantaiseen, fysiologiseenelämänrytmiin.

Selvimmin häiriövaikutukset näkyvätihmisen vireystilan muutoksina. Aivot jaihmisen sisäeritys pyrkivät tasaamaanautomaattisesti em. normaalia rytmiä,samoin kuin siihen sisältyvät kehon läm-pötilan muutokset unen ja valvetilan ai-kana. Valvominen selvästi latistaa nor-maalirytmissä esiintyvää, tervettä fysio-logista käyrää ja pidemmän päälle johtaa

Työterveyslaitos tutkii jaksotyön sovellutuksiaIhminen on ja pysyy päiväeläimenä

Erityisasiantuntija ja fysiologi Tarja Hakola TTL:lta on tuttu van-keinhoitoväelle. Vuoden 2006 lokakuun jälkeisen jaksotyöhön koh-distuneen työaikaseikkailun tuloksena Vankilavirkailijain Liitosta oltiinpaljonkin yhteydessä Työterveyslaitokseen.

Julkis- ja yksityisrahoitteinen laitos tekee paljon tutkimustyötä jasillä on koko ajan vireillä useitakin hankkeita. Aikajänne/tutkimuson yleensä 2-3 vuotta. Työaika sovellutuksineen on yksi merkittä-vä osa tutkittavaa, koska sillä jos millä on suora yhteys ihmisten hy-vinvointiin.

hormonaalisiin häiriöihin. Tarja Hakolakiteytti hyvän ja huonon rytmin erotseuraavasti: hyvä rytmi = tonaalinen sin-fonia, huono rytmi = kakofonia. - Sopeu-tumisvaikeudet rytmin muutoksiin ovathyvin yleisiä, totesi Tarja Hakola.

Univelka kasvaaRiittävä unentarve on keskimäärin 7-

8 tuntia vuorokaudessa. Elimistön omavireystila, joka liittyy normaaliin päiväryt-miin, saattaa estää ns.päivänukkumista,jolloin valvomisen jälkeen ei saa nukut-tua tuota minimimäärääkään. Ja niin uni-velkaa alkaa kertyä. Tärkeää olisikin aloit-

taa päivänukkuminen mahdollisimmanpimeässä tilassa, jotta esim. melatoniinineritys lähtisi normaalisti käyntiin

Väsynyt ihminen taas on kuin aika-pommi. Reaktionopeus kasvaa, ajattelu-kyky ja johtopäätösten teko kapenee.Samalla kuitenkin omien päätösten oikeel-lisuuden arviointi heikkenee ja riskinot-to kasvaa. Väsynyt ihminen on valinnais-tehtävissä hyvin varma myös vääristäpäätöksistään. Liikenteessä jo yhden yönvalvominen saattaa vastata keskimäärin0,5 promillen humalatilaa.

Sisäerityksessä kortisoli ja adrenaali-tasot kasvavat. Väsynyt ja huonostinukkunut ihminenhän on usein kuin “per-siiseen ammuttu karhu”. Kyse on kuiten-kin kehon omasta puolustusmekanismis-ta, koska immuunijärjestelmä on uhattu-na. Rasva- ja sokeriaineenvaihduntakasvaa, jolloin ihminen on valvoneenanälkäinen, vaikka energiantarvetta ei oli-sikaan. Kyse on näin kehon “virheellises-tä” tulkinnasta. Kehon melatoniinitasohäiriintyy, jolla on todettu suoraa vaiku-tusta mm. naisten rintasyövän yleisyy-teen.

Työaikaa rukattava terveydenmukaan

Tarja Hakolan mielestä työaikajärjes-telmien on joustettava mieluummin kuinihmisten. Riittävä vuorokausilepo onensisijainen. Lisäksi on otettava huomi-oon ihmisen ikä, työn “sopiva” rasitta-vuus ja mahdollisuuus itse vaikuttaanoudatettuun työaikajärjestelmään, tau-otukset ja muu riittävä palautuminen,sijaisuudet ja ylitöiden välttäminenkin.Säännöllisyys ja oikea kierto vuorotyös-sä, eli aamu-ilta-yö-vapaa, on todettuterveyden kannalta vähiten haitalliseksi,samoin kuin riittävä, yhdenjaksoinen javähintään 12 tunnin vuorokausilepo.Vuorojen yhdenjaksoisuuden pituussuo-situs olisi 8-10 tuntia, mutta vaihtelu ontyötehtävä- ja yksilökohtaista. Myösihmisen sosiaaliset tarpeet, eli normaaliyhdessäolo esim. viikonloppuisin, ontärkeää kokonaishyvinvoinnin kannalta.(AG)

Tarja Hakola TTL

2/2010

Vuonna 2009 otettiin kiinni kolme rikol-lisjengiä, minkä seurauksena jouduttiineristämisessä sekä pidätystiloissa vaikei-siin tilaongelmiin. Tällaisessa tilantees-sa ei tietenkään voida ruveta vähentämäänvankilukua. Vankeinhoito onkin joutunuttekemään väliaikaisia ratkaisuja mm.hankkimalla käyttöönsä erään täysihoi-tolan tilat läheltä Litla Hraunin keskusvan-kilaa. Sinne voidaan sijoittaa 20 vankia,joilla on lieviä ehdottomia tuomioita.Samaan aikaan on tarvetta perustaa lisääerityisturvallisia osastoja. Tähän ei vä-häisin syy ole uusintarikollisuuden voi-makas kasvu, mikä puolestaan johtuuitäeurooppalaisten rikollisjengien aktiivi-suudesta.

Paikallista valvontahenkilöstön palk-kaussopimusta ei ole tarkistettu sittenvuoden 2007, vaikka samaan aikaan Islan-nin kruunu on alamaissa ja inflaatio lauk-kaa. Lisäksi vartijoiden työaikaa on muu-tettu myös ylitöiden osalta ja tällä onvaikutusta palkkauksen alavireisyyteen.

Liiton aikaa on, palkkahuolien ohella,vienyt jäsentensä edunvalvonta, joka liit-tyy lakeihin ja muihin sännöksiin. Van-keinhoidon koulutusyksikkökin oli hetkenleikkauslistalla, vaikka neljännes vartijoi-na työskentelevistä on vailla alan perus-koulutusta. FVFI:n painostuksesta kou-lutus kuitenkin aloitettiin uudelleen tam-mikuussa 2010 ja siellä on nyt 9 opiske-lijaa.

Pohjoismaisten veljesliittojen viime vuodenvuosikertomuksista poimittua

Vankeinhoidossa on heijasteltu maailman taloustaantuman menoamyös Pohjoismaissa. Se ei ole ainakaan paljoa verovaroin kustannetullemarginaalihallinnolle ja sen työntekijöille luvannut saati antanut. Pahintilanne linee Islannissa, joka saakin aloittaa tämänkertaisen pohjois-maisten veljesliittojen vuosiraporttien sarjan.

Ruotsista ei raporttia saatu SEKOn kautta siellä vaihtuneiden toi-mitsijoiden vuoksi. Toisaalta kyseisen yhteisjärjestön teettämä tuorekyselytutkimus alalta kertoo kyllä puolestaan vankeinhoidon tilan-teesta länsinaapurissa, samoin Roal Nilssenin terveiset SEKOsta.

Käännökset ja niiden editointi: AG.

Islannin vaikeiden aikojen vaikein vuosi 2009

Vartijoiden eläkkeet olivat luupin alla2009. Eläkesäännös edellyttää vartijoideneläkeiäksi 65 vuotta, mutta eroamisiän ve-nyttäminen 67 vuoteen on silti mahdol-lista, koska eläkelaki ei anna erityistä suo-jaa.

Henkilö, joka haluaa lähteä erityiselä-keiässä (65), saa osan eläkkeestään erityi-sestä vankeinhoidon hallinnoimasta elä-kerahastosta. Rahastolla menee kehnostija osan eläkettään sieltä jo saavat sekä ne,joilla eläköityminen on lähellä, ovat syys-tä huolissaan. Syksyllä saatiin eläkera-haston maksukyky toistaiseksi turvattuavaltion budjetin kautta. FVFI aikoo täs-tä huolimatta taistella 65 vuoden sään-nöksen puolesta siten, että kyseineneroamisikä tulee kirjattua suoraan eläke-lakiin.

Liitolla on myös muita hommia. Sehaluaa mm., että alan koulutusyksikköaloittaa pitkään alalla työskennelleidenja peruskoulutettujen vartijoiden jatko-koulutuksen. Koulutusvaliokunta onollut asialle myönteinen. Tämän ohellaliitto on neuvotellut keskusjärjestönsäBSRB:n ay-koulutuksen jatkamisesta.Kyse on vankeinhoitoalan ay-koulutuk-sesta. Sen järjestäminen on myös ollut

jäissä, vaikka alan sopimus edellyttää sentoteutuvan säännöllisesti. FVFI aikooseurata tiiviisti, miten asia etenee ja ha-luaa tämän osan sopimuksesta tulevannoudatetuksi. Liiton jäsenille on taatta-va ay-kursseille sopimuksen mukainenosallistumisoikeus. Liiton sisällä on kes-kusteltu myös koulutuksen sisällöstä,koska FVFIhän on ensisijassa edunval-vontajärjestö.

Liitto aikoo myös tiivistää yhteistyö-tään muiden yhteiskunnan turvallisuus-alojen, kuten poliisin, tullin, rannikkovar-tioston, palolaitoksen ymv. ammattiyhdis-tysten kanssa. Tarkoituksena on kunkinalan keskinäisen edunvalvontataidon li-sääminen.

FVFI:n yhteistyö mm.Poliisin kanssasujunee joustavasti, koska liitto ja polii-sikoulu toimivat samassa rakennuksessa.On puhuttu pidemmällekin menevästäyhdistymisestä, mutta se prosessi onvielä avoin. Vaikka ajat ovatkin vaikeitaniin yhteiskunnassa kuin vankeinhoidos-sa, pitää FVFI haasteita vaativina ja jän-nittävinä. Liitto suhtautuu luottavaisestiay-toiminnan tulevaisuuteen.

Einar Andresson, formann FVFI

Parin viime vuoden ajan onkoko Islannin julkinen sektoriollut alasajon kohteena. Maa käyläpi talouskriisiään, jonka seu-rauksena rikollisuus sekä tuomi-oiden määrät ovat nousseet.

Ei riitä, että yliasutus oli ennentalouskriisiäkin ongelmana Islan-nin vankeinhoidossa. Nyt tilanneon erittäin vakava ja vaikuttaa joyleisturvallisuuteen sekä vanki-loiden ulko- että sisäpuolella. Li-säksi vankeinhoitoon kohdistuuentistäkin kovempia muita painei-ta.

26

2/2010

Oma organisaatioKuten huomaatte, liitto on muuttanut

nimeään. Muutos nähtiin tarpeelliseksi jauusi nimemme on Faengselsforbund iDanmark. Kotisivujen osoite on myösmuuttunut. Se on nyt: www. faengsels-forbundet. dk. Niiden muuttumisen toi-votaan tuovan lisäpotkua myös niidenkäyttämiseen jatkossa.

Kaikilla jäsenillä on nyt mahdollisuuustoimittaa uutisia liiton sivuille. Liitonkuukausijulkaisu “Faengselsfunktiona-eren” (Vankilavirkailija) on luettavissasähköisessä muodossa. Myös NFU:njäsenille.

Vuonna 2009 saatujen uusien virkojenvuoksi ja myös siksi, että Tanskalla onperinne koko virkapukuisen henkilöstönjärjestäytymisestä ammattilalansa liit-toon, jäsenmäärämme on kasvanut. Liitollaon nyt 3430 aktiivijäsentä sekä 185 eläke-läistä.

TalousLiiton talous on kutakuinkin terveel-

lä pohjalla. Viime vuonna oli tosin lisäku-luja asianajajien palkkioihin, joilla onmuutenkin suuri merkitys koko liiton ta-loudessa

Myös liiton toimistoon on palkattuyksi henkilö lisää, joten henkilöstökulutovat hieman nousseet.

Yhteistyö liiton ja vankeinhoidonkeskushallinnon välillä

Parina viime vuonna olemme kertoneetkiristyneistä neuvottelusuhteista liiton jakeskusviraston välillä. Luottamustoimiinliittyvä ajankäyttöopimus on ollut katkol-la ja mm liiton luottamushenkilöitä onsanottu irti lyhyen varoitusajan kulues-sa sekä heidän työolosuhteitaan on vai-keutettu. Liiton keskusviraston kauttasaama säännöllinen toimintatuki, 2 miljoo-naa kruunua, lakkautettiin ilman edeltä-viä neuvotteluja, joita muutenkin oli ol-lut hyvin harvoin mistään asioista näinävuosina. Aivan viime aikoina neuvotte-luilmapiirissä on tapahtunut kuitenkinlievää edistystä.

Edelleen silti on nähtävissä, että työn-antajan ylin johto noudattaa huonoimpiamahdollisia tulkintoja alaisiinsa nähden.Joustavien ja parempien sovellutustenajasta ollaan edelleen kaukana. Tästähuolimatta liitto pyrkii saamaan tilantees-ta irti tuloksia parhaansa mukaan.

PalkkausLiitto kamppailee edelleen sen puoles-

ta, että nykyinen palkkaluokkiin sidottupalkkausjärjestelmä muuttuisi enemmänyksilöllisempään suuntaan. Liiton näke-myksen mukaan valtiovarainministeriösekä oma keskusvirasto luistavat aiem-masta sopimuksesta, joka neuvoteltiinvuonna 2008. Tilanne on turhauttava ja

Tanskan DF:n vuosikertomus 2009-2010:Väkivaltauhat kasvavat, yhteistyössä liiton jakeskusviraston kesken toivomisen varaa

liiton keskusjärjestö OAO on ottanutmyös enemmän tai vähemmän asian esillesaadakseen osapuolet kunnioittamaanaiempaa sopimusta.

Vaikeaa on vielä ennustaa, mihin tämäsavotta päätyy. Näissä olosuhteissa voikäydä, että liiton jäsenistö joutuu edel-leen tyytymään voimassa olevaan, soli-daariseen palkkataulukkosysteemiin jat-kossakin.

Viime vuonna asetettiin erityinen sa-mapalkkaisuustyöryhmä 2008 sopimuk-sen pohjalta. Sen tehtävänä oli selvittääjulkisen sektorin eri alojen ammattiryhmi-en keskinäisiä palkkauseroja. Työryhmäntyö ei ole vielä valmis ja erimielisyyksiäon ilmennyt luonnollisesti mm siitä, mitäpalkkoja vertailun kohteeksi otetaan jamiten vertailua tehdään. Liitto toivookuitenkin yhä, että ko työryhmästä saa-taisiin jotain myönteistä tulosta.

Toisaalta ei ole epäilystäkään siitä,etteikö valtiovarainministeriö aikoisi ki-ristää virkaeläkkeisiin liittyviä ehtoja 2011sopimusneuvotteluissa. Meidän olisi siisjäätävä pidemmäksi aikaa työmarkkinoilleja sen jälkeen pienemmälle eläkkeelle.

VankeinhoitopolitiikkaLiitto kokee yhä jatkuvaa löysäilyä

työnantajan suhtautumisessa kurinpito-asioihin. Vankien joutuessa niiden koh-teiksi, keskusvirasto siirtää laitosten ran-gaistuskäytännöt aina tutkinnan johtoonmäärätyn alioikeuden tuomariedustajanarvioitaviksi. Mikäli objektiiviseksi mää-ritelty tutkinnan johtaja päätyykin lievem-pään kp-käytäntöön, tällainen leimaa alanomaa päätöksentekijää hänen tekemänsäkireämmän tulkinnan pohjalta. Käytäntöei ole aiemmin ollut tällainen. Vankeinhoi-tolaitos linjasi kp-näkemyksensä omienasiantuntijoidensa antamien neuvojenpohjalta.

TyöympäristöVankeinhoitoalan johdossa on useita

hyviä ideoita työympäristön kohentami-seksi. Työskentelyyn liittyy paljon stra-tegisia linjauksia. Siitä huolimatta ne ei-vät ole yhteneviä kentällä työskentelevi-en olosuhteiden kanssa. Liiton mielestäesitettyjen visioiden ja arkityön välillä onolemassa ilmiselvä ero. Työuupumuksenvuoksi rivistä poistuneiden määrä ontosin hieman alentunut viime vuoteenedellisestä, mutta se on vankeinhoidos-sa edelleen huomattavasti suurempaakuin muilla työelämän alueilla. Viimevuonna 35 vartijaa, s.o. 1,1% koko varti-jamäärästä, joutui jäämään työstä poisloppuunpalamisen vuoksi.

Tanskalainen vanginvartija on siisedelleen korkeaa riskiryhmää, mitä tuleevarhaiseläköitymiseen em syystä. Tämäsyy on yli kolme kertaa suurempi muihintyöaloihin verrattuna, joissa vastaavakeskimääräinen varhaiseläköitymisenvuosiprosentti on 0,3. Myös mainituistasyistä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä onhuomattavan alhainen; vuonna 2009 seoli 45 vuotta.

Vuonna 2008 työntekijäorganisaatioi-den aloitteesta tehty selvitys osoitti, ettävanginvartijan työ on yksi henkisesti jafyysisesti kuluttavimmista ammateistakoko maassa. Sen kuluttava vaikutusulottuu myös mitattuihin oheisseurauk-siin. Työyhteisöön sekä johtoon onkinpantu paljon huomiota ja esitetty kehi-tysvaatimuksia Tanskassa. Tarkoitus onkeskittyä yksilön huollon kehittämiseen,mutta myös johdon positiivisempaankykyyn vaikuttaa työyhteisössään.

Vankeinhoidossa tähdätään myösparannettuun alan perus- ja johtotasonkoulutukseen. Puhutaan käsitteestä “so-siaalisen pääoman kehittäminen”. Liittohaluaa olla mielellään rakentamassa kes-kusviraston puolelta odotettua luotta-musta ja yhteisöllisyyttä, jonka pitäisi ollakaiketi seurausta tällaisesta sosiaalisenpääoman keskittymisestä henkilöstönsekä johdon parempaan yhteistoimin-taan.

Väkivalta ja sen uhkaVankilan henkilöstöä vastaan tehty

väkivalta ja/tai sen uhka on kasvussa,vuonna 2009 tapauksia kirjattiin 441.Vastaavat luvut vuosilta 2007 ja 2008olivat 329 ja 382. Poliisille näistä tapauk-sista vuonna 2009 siirtyi 212. Vastaavatluvut : 2007/160 ja 2008/178.

Uusi vankilaVankeinhoitoon Falsteriin suunnitel-

tu uusi vankila ei ole vielä lähtenyt liik-keelle. Arkkitehtikilpailu järjestetään hei-näkuussa 2010 ja liiton puheenjohtaja onmukana arvostelukomiteassa. Oletammeyhä, että vankila on valmis vuonna 2015.

Kim Østerbye, forbundsformand DF

27

2/2010

Sopimus «sisällyksellisestätyöelämästä» (IA)

Alkuperäinen sopimus luotiin jo2005 ja sen uudistamisesta neuvotel-tiin vuoden 2009 aikana. Työmarkkina-osapuolten kesken sovittiin jo hetialusta, että neuvottelujen takaraja onmaaliskuu 2010. Sairauspoissaolojensuuri määrä on ollut keskeinen neuvot-teluteema.

Osapuolet pääsivät yksimielisyy-teen IA-sopimuksen jatkosta vuoteen2013. Aiemman sopimuksen kolmeapäälinjaa aiotaan kehittää, samoin kei-novalikoimaa. Sopimuksessa keskity-tään työssäolon lisäämiseen ja parem-paan työympäristöön sekä sairaus-poissaolojen ehkäisyyn ja vähentämiseen.Myös työstä vieraantumista ja syrjäyty-mistä pyritään estämään. Kolmas päälinjapanostaa työsuojeluun, jolla em. muitatavoitteita saavutettaisiin.

JäsenkehitysKertomusvuoden alussa aktiivityössä

olevien jäsenmäärä oli 2308 ja vuodenlopulla 2349, nousua vuoden 2009 aikanaoli 41 jäsentä. Liitto käy silti yhä kovaakamppailua pääjärjestäytymisestä YS:n(kilpailevan kahden muun alan järjestön,STL:n ja KLF:n yhteenliittymä) kanssa.Vaikka liiton jäsenmäärä onkin kasvanuthieman edellisvuoden aikana, vieläkintätä kasvua suurempi määrä jäseniä siir-tyi NFF:sta em. kahteen kilpailevan järjes-tön STL:n ja KLF:n muodostamaan YS:nkuin päinvastoin.

TalousLiiton talous on hyvässä kunnossa.

Vuoden 2009 budetissa on ylijäämäähuolimatta siitä, että liitto on panostanutaktiivisesti mm. luottamushenkilöidenkoulutukseen. Liitto järjesti 2009 aikanaerillisen keräyksen, johon osallistuivatliiton keskushallinto sekä ammattiosas-tojen johto. Myös vuodesta 2010 aiotaantehdä ammattiyhidstystoiminnan akti-vointivuosi.

Viranhoitoon liittyvät asiatEsillä oli useita viranhoitoasioita, mm.

vankien esittämät syytökset virkamiestävastaan, korvausasiat, erottamiset ja ir-tisanomiset. Näistä useimmat tapauksetovat vaikeusasteeltaan sellaisia, että liittokäyttää apunaan LO:n kokeneita työmark-kinajuristeja. Liitolla on myös edustuserityisessä riita-asioiden lautakunnassa,joka ratkoo valituksia ja vähemmistöasi-oita.

Vuonna 2008 liitto joutui selvittele-mään erään karkaamistapauksen yhtey-

dessä vuonna 2006 panttivangeiksi otet-tujen kahden liiton jäsenen asioita. Jäse-niä avusti LO:n juristi varsinaisen oike-usprosessin osalta. Jäsenille kyseinenoikeusapu on maksutonta. Koko juttu onerikoisen hankala ko. liiton jäsenille jasiitä on valitettu viime vuonna. Asiaakäsitellään siten uudelleen 2010 ja LO:noikeusavustus jäsenillemme jatkuu.

Valtion sopimuksenalakohtainen sovellutus

Valtiolle solmittiin vuonna 2009 uusipääsopimus, mikä aiheutti myös alakoh-taisen sopimuksen uudistamistarpeen. Seallekirjoitettiin 15. joulukuuta 2009. Sopi-muskausi Norjassa on kaksivuotinen.Julkisella puolella sopimus tuli voimaan1.5. ja yksityissektorilla 1.4. Sopimuskau-den ansimmäisenä vuonna käydään kokosopimuskautta koskevat neuvottelut.Vuonna 2009 käytiin tätä neuvottelukier-rosta. Keskeinen teema oli valtion eläke-järjestelmä. Hallitus toivoi eläkeuudistus-ta, mutta osapuolet suhtautuivat epäile-västi lailla säädellyn bruttoeläkejärjestel-män muuttamiseen. Eläkkeen ohella neu-votteluja on käyty muustakin rahasta.Kruunumääräinen korotus 2400 Nkr sijoit-tuu palkkaluokkiin 1-45, prosenttikoro-tuksia 0,68% palkkatasoille 46-80 ja jälleen4800 Nkr:n kruunuerä taulukkopalkkoihinnrot 81-95. Kaikki sovellutukset huomi-oon ottaen korotusten kustannusvaiku-tus on n. 4,4%.

Turvallisuustehtävienhenkilöstötilanne

Vuonna 2008 saatiin aikaan jo ehdotusalan henkilöstöstrategiaksi, mutta KSFeli Norjan vankeinhoitohallinnnon kes-kusjohto päättikin 2009, että se toivooasian käsittelyä siirrettävän, koska KSFei ollut saanut strategiaa kehitettyä jasiihen vaikuttavissa monissa olosuhteis-

Norjan vuosikertomuksesta vuodelta 2009:Henkilöstöstrategian viimeistely tökkii, laitostenmiehitysarviointi ei etene, budjettia vauhditettiin2 tunnin työseisauksella...

sa sekä keskeisissä tavoitteissakin olitapahtunut merkittäviä muutoksia.KSF:n kannassa viitattiin myös van-keinhoitopoliittiseen ohjelmaan, jossamm. alan korkeakoulutuskysymys olilopulta selvitetty. Niinpä johtoporukkakatsoi, että henkilöstöstrategiaa esite-tyssä muodossaan ei ole syytä julkais-ta. Työryhmän työtä ei haluttu siltihylätä, mtta sen sijaan useita sen esi-tyksiä olisi tarkennettava, kuten yhtei-sen tietokantajärjestelmän käyttöön-ottoa, varoitusrutiinien perustamista,vuosittaisia ennusteita koulutetuntyövoiman tarpeesta alalla sekä hen-kilöstö/palkkatilastojen laadun paran-tamista. KSF halusi myös arvioida, oli-

siko henkilöstöstrategian kautta toteutet-tavissa jotain muutakin kuin vain yksit-täisiä toimia.

KSF viittasi myös kriminaalipoliittisenohjelman mukaisiin velvoitteisiin, joillaon tarkoitus kehittää henkilöstö- ja kou-lutuspolitiikkaa jatkossa. Tässä työssäjohto halusi hyödyntää kenttätyössäolevien keskuudesta tehtyjä selvityksiäsekä ehdotuksia,kuten em. henkilöstö-strategiatyöryhmän esityksiä. Miten jamilloin tätä aletaan toteuttaa, jäi edelleenhämäräksi. Liiton hallitus esitti olevansasyvästi eri mieltä KSF:n johdon johto-päätöksistä. (...Johdon tietoista lusmui-lua...?!)

Vankeinhoidonhenkilöstöohjesääntö

Liitto on – niin ikään – useana vuon-na maininnut työstä, jonka tarkoitukse-na olisi ollut saada uusi henkilöstöoh-jesääntö vankeinhoitoon. Vankeinhoito-hallinnon resurssipulaan vedoten työtäei ole priorisoitu 2009. Vankeinhoidossamakaa edelleen myös esitys, joka koskeehenkilöstö- ja tutkintoohjesääntöä. Se-kään ei tullut valmiiksi 2009 aikana.

MiehitysLiitto kartoitti syksyllä 2009 koulutta-

mattomien ja sijaisvartijoiden lukumääriävankiloissa. Kartoituksen aikaväli oli 1.-31.5.2009. Selvityksen mukaan vankiloi-den kesken oli vaihtelua siinä, miten hen-kilöstömiehitystä sijaisilla ja kouluttamat-tomilla hoidettiin. Koko maata kattavas-ti voidaan sanoa, että 24% – siis yksineljästä vartijasta – vankiloissa työsken-telee ilman alan ammattikoulutusta.

Erään Hortenin vankilassa syksyllä2009 tapahtuneen vakavan ja liiton jäse-neen kohdistuneen päällekarkauksenjälkeen liitto järjesti suuren mielenilmai-sun Hortenin torille lauantaina 5. syys-kuuta. Lähes 200 ihmistä, liiton jäseniä ja

Geir Björkli ja Tita Bråten NFF

28

2/2010

hyviä työtovereita tuli paikalle ja antoitukensa päällekarkauksen ja väkivallanuhrille. Kaikki olivat virkapuvuissa jamuutamat olivat tulleet pitkänkin ajomat-kan päästä. Vetoomuspuheenvuorojaesittivät luottamushenkilöt, hoitohenki-löstö sekä aluejohtaja. Näissä puheissaoli esillä henkilöstön turvallisuustarpeettyössä sekä useamman sadan lisähenki-lön palkkaamistarve alalle. Eräänlaisenaetuottona tästä liitto esitti 15 uutta vir-kaa paikkaaman pienimpien vankiloidenpäiväkohtaista tilannetta. Tuloksena olivankeinhoitoon 12 lisävirkaa budjetoitu-na vuodelle 2010 ja nämä virat suunna-taan heikoimmin miehitettyihin vankiloi-hin.

Yksimielisyys jo vuonna 2007 vallit-si siitä, että olisi tehtävä erillinen henki-löstömääräanalyysi koko kentällä. Asi-alla oli silloin Norjan työsuojelun keskus-virasto (SAK). Tähtäimessä oli turvatakaikille alan työntekijöille turvallinentyöympäristö. SAK edellytti KSF:lta, ettäse perustaisi monialatyöryhmän valmis-telemaan analyysissa tarvittavia kritee-rejä. Järjestetyssä kokouksessa osapuo-let esittivät analyysin pohjaksi kolmea to-teutustapalinjaa:

- Pilottitutkimus, jossa kartoitetaantilanne 8 alan laitoksessa

- Koko vankeinhoitoalaa koskevakartoitus

- Analyysi tehtävien ja resurssienvastaavuudesta tehtyjen kartoitustenperusteella

Miehitysanalyysin oli tarkoitus val-mistua kesäkuussa 2009. Kuinka olla-kaan, KSF ei priorisoinut tätäkään han-ketta. SAK:ssa syksyllä 2009 pidetyssäkokouksessa KSF ehdotti että miehitys-analyysiä ei enää toteutettaisikaanSAK:ssa. Sen sijaan keskusvirasto perus-taisi itse työryhmän, joka noudattelisiStortingetin vankeinhoitopoliittista esi-tystä. Työryhmä sitten hoitaisi myös mm.analyysin jatkototeutuksen. SAK antaisisivustatukea, tekisi hankkeen seurantaaja jatkoesityksiä, käsittelisi vastuukysy-myksiä sekä työympäristövaikutuksia.KSF aloitti kartoitustyön syksyllä 2009,mutta se ei valmistunut vielä takarajaan2010 tammikuuhun mennessä.

Rahoitustilanne/budjettiHallitus esitteli budjettinsa 13. loka-

kuuta 2009. Liitto ei ollut siihen tyytyväi-nen ja osoitti siihen mieltään 13. marras-kuuta järjestämällä 2 tunnin työnseisa-uksen. Liittoa kuultiin myös ST:n lakiva-liokunnassa, missä liitto vaati, että alanvuosibudjettia on korotettava ja lisättävämäärärahoja myös vankeinhoidon kou-lutuskeskukselle.

Liitto piti Oslossa 16. marraskuuta«suurkokouksen», johon osallistui n. 100vankeinhoidossa työskentelevää. Heolivat siellä tukeakseen liiton esittämiävaatimuksia vuoden 2010 budjettiin.Kokoukseen oli kutsuttu myös kaikki la-kivaliokunnan jäsenet (13), joista 6 nou-dattikin kutsua. He saivat viemisikseenStortingetiin n. 2000 allekirjoitusta sisäl-tävän adressin, jonka allekirjoittajat niin-ikään arvostelivat budjettiesitystä.

Väkivalta ja uhkailuRekisteröityjen tapausten määrä on

ollut hieman kasvussa vuodesta 2008,mutta on silti alempi kuin vuonna 2006.Työsuojelun keskustoimikunta pohti eri-laisia raportointimalleja. Esillä oli myöshuomion kiinittäminen väkivaltaa estä-vään ja ennakoivaan työhön. Työnanta-jalla oli ehdotus raportoinnin sähköises-tä yhdistämisestä.

Rakentaminen ja ylläpitotyötNorjan «Senaatti» Statsbyggd oli

vuonna 2009 päävastuullinen vankeinhoi-don rakennusmassasta, samoin sitenmyös sen ylläpidosta. Liitolla ei näin ol-len ollut kovinkaan paljoa huolehtimistatästä puolesta viime vuonna. Liitto tukikuitenkin erästä uudisrakennushankettaHaugesundissa paikallisosaston ja paikal-listen poliitikkojen ohella. Tarkoitus onsaada rakennettua uusi vankila «Hauga-landiin».

Syksyllä 2009 KSF perusti sisäisentyöryhmän tarkastelemaan vankeinhoidonyksikköjen rakennetta ja kehittämistävuoteen 2015. Tarkoitus on selvittää,vastaako tuleva kehitys poliittisesti arvi-oitua ja edellytettyä. Liitto sai vihiä työ-ryhmän työstä joulukuussa 2009. Siinä olitarkasteltu erilaisia visioita siitä, mitensuljettujen ja avointen vankipaikkojentarve ja vaihtoehtoiset seuraamukset kri-minaalihuollossa kehittyvät vuoteen 2014mennessä. Vankeinhoidon käytössä ole-vaa rakennusmassaa tarkastellaan myösja tehdään esitys siitä, miten se näyttäisikäyvän yksiin em. Stortingetissä olleenvankeinhoidon kehittämisohjelman kans-sa. (Lienee tuttua huttua Suomessakin?)

Vankeinhoidon olosuhteistaVuonna 2009 asetettiin erilaisia työryh-

miä valmistelemaan Stortingetille jätettä-vää vankeinhoidon ohjelmaa. Näissä työ-ryhmissä oli aiheina mm. tulkkipalvelut,saamelaiset vangit, kartoitusprojektit,lupamuutokset, säännöstöt, kuntoutusta-kuu, kapasiteettisuunitelma ja rakenteet,tuomion suorittamiseen kutsuminen jakokeilulaitoksen (vankilayhteiskunta?)perustaminen.

NFF:n pj Geir Björkli osallistuu erää-seen yhteistyötoimikuntaan. Se seuraavankeinhoitopoliittisen ohjelman toteu-tusta. Yheistyötomikunta ei voi korvataesim. pääsopimuksen pohjalta käytäviämuita neuvotteluja, mutta voi olla niidentukena.

Miehitystarpeen analyysi aiotaan pan-na toimeen ja samalla selvittää vastuuky-symyksiä. Samoin selvitellään eri tehtävienpätevyysvaatimuksia tulevaisuuden kan-nalta. Henkilöstöpolitiikan kehittämispro-sessien jatkuvuutta mietitään myös stra-tegisessa työssä, ohjesääntöjen valmis-telussa, hallinnossa jne. Aiheiden moni-alaisuuden vuoksi on tärkeää, että selvi-tystyövaiheessa muodostetaan tarvitta-vat työryhmät sekä työnantajan että liitonjohtohenkilöistä.

Yhteistyötoimikunnan työnä on koor-dinoida eri työryhmien työtä ja projektintutkimusaineistoa siten, että kaikki hen-kilöstöpolittiset vaikutukset tulevat riit-

tävästi otetuksi huomioon. Samoin seseuraa miehitysanalyysin etenemistäsekä pätevyysarvioinnin jatkovalmiste-lua. Yttk voi keskustella muutamista työ-ryhmäselvityksistä ja raporteista niideneri julkistamisvaiheessa ja esittää näke-myksiään tarvittavista uusistakin linjauk-sista valmistelun edetessä.

Yttk raportoi toimistaan vankeinhoi-don pääjohtajalle sekä oikeusministeriöl-le.

TäytäntöönpanojonotutkintavankeusNorjassa hoidettiin täytäntöönpanoon

jonottavien asia vuonna 2009 pois päivä-järjestyksestä. Saatiin poliittinen lupaussiitä, että vankiloiden asutusta alenne-taan asteittain 90%:in, jolloin paine van-kiloissa vähenee ja siten myös henkilö-kunnan työn laajuutta ja mielekkyyttävoidaan paremmin turvata. Syksyllä 2009ilmeni kuitenkin varsin suurta tarvetta tut-kintavankien asuttamiseen, joten vanki-paikkamäärää ei voitukaan alkaa alentaa.Budjettineuvotteluissa sovittiin, ettäkaikkien vankiloiden kapasiteettia käyte-tään 94% ja elokuusta alkaen 2010 sitäalennetaan 92%:in, jolloin Haldenin van-kila on täydessä käynnissä. Liitto protes-toi vahvasti tällaista suunnitelmaa vas-taan, koska paine henkilöstöä kohtaanvankiloissa täytäntöönpanojonoista joh-tuen oli ollut valtava.

Osapuolet olivat lopulta yksimielisiämuutamista hätätoimista, joilla tutkinta-vankien paikkamäärää voitiin lisätä. Lii-ton mielestä voitaisiin myös rajoittaamuutamien lievempien seuraamusten,kuten sakon sovittajien, sisäänottoa tut-kintavankien ruuhkan ajaksi.

Elektronisen valvonnan kokeilu– kotiaresti

Syksyllä 2008 aloitetun kokeilun vauhtikiihtyi 2009. Projekti päättyy syksyllä2010. Kaikissa kuudessa kokeilukunnassaon varaa sijoittaa yhteensä 20 tuomittuasuorittamaan omaa kakkuaan samaanaikaan. Puheenjohtaja G Björkli on muka-na ohjausryhmässä ja varapj Rita Bråtenitse projektiryhmässä. Osa-arviointi teh-tiin lokakuussa 2009 ja toimitettiin hallin-nolle. Tammikuussa 2010 on julkaistutoinen osaraportti, joka käsittelee valvon-taresursseja.

Poliisin mukaan syksyllä 2009 esiintyitutkintavankien jonoa, minkä seurauksiaOslon ja Rogalandin kohdalla jo selostet-tiin edellä. Tarvetta oli 20 valvotun sijastamolemmissa 30 valvottavaan. Taustallaoli, että em. kahdessa kunnassa oli muo-dostunut «jonoa» elektroniseen valvon-taan. Näin myös resursseja lisättiin 2010budjettiin.

Liitto on tiedustellut, onko resurssiariittävästi tehdä ao. valvontaa projektinaikana. Ainoastaan Vestfoldissa tehdääntyötä kolmessa vuorossa. Valvonnantyönjakoa on vaihtelevasti eri kunnissaja eri toimijoiden vastuulla.

Oslo, 15. mars 2010

Geir Bjørkli, puheenjohtajaRita Bråten, varapuheenjohtaja

29

2/2010

Vankeja, joita makuutetaan lattioilla jaylitäysissä tutkintavankilatiloissa - viimeaikoina SEKO on saanut useampia vies-tejä jäsenistöltään tilanteen muuttumises-ta yhä akuutimmaksi vankeinhoidossa.Tähän perustuen liitto teetti jokin aikasitten Novus Opinion -yrityksen avullakyselytutkimuksen vankeinhoidon ken-tällä.

Tutkimustulokset vahvistavat kuvaavankeinhoidosta, joka on lähes katkea-mispisteessä.Lähes joka toi-nen (46 %)vastanneistakertoi yliasu-tuksesta omal-la työpaikal-laan. Yli puolet(55 %) jäsenis-tä oli sitä miel-tä, että vanke-ja on liikaa van-kiloissa ja jokakolmas kertoivankimääräienkasvaneen vii-m e i s i m m ä nvuoden aika-na. Lisäksi kol-me neljästävastanneesta(73 %) uskoia su tus t i l an -teen vaikeutu-van entises-tään tulevanvuoden aika-na, ellei van-ke inho i toonosoiteta lisäät o i m i n t a r e -sursseja.

Voimakkaasti huonontunuttyöilmapiiri

Vankeinhoidon vakava tilanne haittaaselvästi koko alan työilmapiiriä. Edellis-vuonna jäsenistöltä kysyttiin erityises-ti tähän työskentelyilmapiiriin liittyviäkysymyksiä. Nyt ne toistettiin ja saatiinselvä kehityskuvio.

SEKOn tuorein tutkimus:Ruotsin vankiloissa yhä ahtaampaa

Maan vankiloissa on yhä ahtaammat olot. Useampi kuin joka toi-nen vankiloissa työskentelevä vartija pitää vankiasutuksen määrääomalla työpaikallaan liian korkeana. Joka kolmannen mielestä mää-rät ovat kasvaneet viime vuodesta. Tällaisia johtopäätöksiä käy ilmitutkimuksesta, jonka teetti (Ruotsin) ammattijärjestöjen yhteenliittymäSEKO, Palvelu- ja viestintäalojen ammattiliitto, vankeinhoidossatyöskentelevien jäsentensä keskuudessa.

SEKOn alan jäsenistä 41 % on sitämieltä, että työilmapiirissä on tapahtunuthuonontumista viime vuoden kuluessa.(Samaa vertailua tehtiin edelliseltä vuo-delta, jolloin luku oli 32 %.) Vastaajista86 %:n mielestä riski yksintyöskentelyssäon kasvanut (edellisen vuoden luku = 59%). Oman osaston alimiehityksestä aiheu-tuvasta turvallisuusuhasta oli huolissaannyt 66 %, kun edellisellä kyselykerrallaluku oli vain 49 %.

Vankien taholta tulevan väkivallan taisen uhan kohteeksi kertoi joutuneensa 42% vastanneista. (Edellisellä kerralla tätäkysymystä ei tehty, joten vertailuakaanei voitu suorittaa.)

Tämä viimeksi mainittu tutkimus suo-ritettiin netin avulla. Siihen vastasi 350liiton jäsentä. Edelliseen kyselyyn, jokatehtiin haastattelemalla ihmisiä puhelimit-se, vastasi 2000 henkilöä.

SEKO vaattii rahaa keväänlisäbudjettiin

Vankeinhoitoa vaivaavan vakavan ti-lanteen suurimpana syynä SEKOssa pi-detään sitä, että ehdottomiin vankeusran-

gaistuksiin tuo-mittujen määräkorreloi suoraanpoliisin ja syyt-t ä j ä l a i t oksensaamiin mitta-viin lisäresurs-seihin. Samaanaikaan vankein-hoitolaitokseninvestoinnit uu-siin vankitiloi-hin on pantu jäi-hin ja jopa pako-tettu ajamaanalas nykyisiätutkintavankiti-loja ja vankiloi-ta. SEKO vaatii-kin hallitukseltatakuita siitä,että jo suunni-tellut uusienvankitilojen ra-kentamiset ra-hoitetaan ja vie-dään päätök-seen.

Faktaa Vankeinhoidosta jaSEKOn jäsenkunnasta:

SEKOlla on vajaat 4000 jäsentä van-keinhoidon piirissä. Heitä on työssäuseammalla ko. alan sektorilla, muttasuurin osa työskentelee tutkinta- ja tuo-miovankiloissa, kuljetuksissa sekä kri-minaalihuollossa.

30

Liiton hallitus kävi vanhassa Haaparan-nan vankilassa jokin vuosi sitten. Jo sil-loin kuultiin myös pohjoisen Ruotsinvankipaikkojen huomattavasta lisäyk-sestä - joka ei näytäkään nyt riittävän?

2/2010

Vuodesta 1947 lähtien NFU:lla on ol-lut tunnetusti merkittävä rooli pohjois-maisessa ammatillisessa ja edunvalvon-nan yhteistyössä. Erityisesti siitä on olluthyötyä jäsenistöillemme sekä taito- jatietohyötyä jäsentemme valitsemille luot-tamushenkilöille. Toimintaympäristös-sämme tapahtuneista muutoksista huo-limatta NFU on jatkanut uusien haastei-den kanssa vuodesta toiseen.

Ruotsalaisen osapuolen suhde on nytmuuttunut ja NFU:n kanssa tehtävä työei ole yhtä priorisoitua kuin aiemmin. Ym-märrän, että tämä muutos aiheuttaa kokojoukon kysymyksiä ja ihmetystä alanmuissa pohjoismaisissa liitoissa.

Yritän parhaani mukaan selittää jaselventää yllä mainitun kehityksen suun-taa. Koska en itse enää toimi palkattunatoimihenkilönä ko. alan liitossa, on täs-sä kyse aivan epävirallisesta tiedosta, jokaperustuu puhtaasti omiin näkemyksiini.

Seko (aiemmin nimellä StatsanställdasFörbund) rakentuu yhdeksästä eri ammat-tialasektorista. Yksi näistä on Seko Vård,johon myös vankeinhoitoala kuuluu.Seko Vårdilla on aina ollut “vankeinhoi-tomies” päävastuullisena toimitsijana,sellaisia henkilöitä kuten Sven Selin,Ingemar Karlsson ja allekirjoittanut.

Kaikille meille on, muiden työtehtävienohella, ollut täysin luonnollista pitää ylläalan pohjoismaista yhteistyötä.

SEKOn työttömyyskassan johtaja Roal Nilssen NFU:n jäsenjärjestöilleHyvät pohjoismaiset ystävät: talvet ja kesät tulevatsekä menevät mutta NFU pysyköön!

Viime vuoden huhtikuussa sain kutsunsiirtyä työskentelemään Seko:n työttö-myyskassan johtajana. Seko:n vankein-hoitoalan vastuullisena toimitsijana jo 18vuotta työskennelleenä uusi työ tuntuituoreelta haasteelta. Olihan minulla tokisamalla toiveikas tunne siitä, että van-keinhoitoalalle olisi hyvä saada joku uusi,nuorempi ja “nälkäisempi” toimitsija, jokavoisi kehittää alan edunvalvontatyötäedelleen. Niinpä kumarsin ja kiitin uudestatyöstä, johon siirryin 1.4.2009.

Koska Ruotsissakin työttömyyskassatovat itsenäisiä ja erillään liittojen toimin-nasta, jouduin luonnollisesti irtisanoutu-maan aiemmasta toimestani ennenkuinvoi ottaa em. työttömyyskassan johtajantoimen vastaan. Siitä seurasi vuorostaan,että en voinut ottaa enää osaa liittopoh-jaiseen yhteistoimintaan, kuten esim.NFU:ssa.

Kun uusi porvarihallitus oli tullutvuoden 2006 syksyllä valtaan, sen aktii-visen hyökkäyksen yksi kärki suuntau-tui Ruotsin ammattiyhdistysliikkeeseen.Poliittisin päätöksin, joilla vaikutettiin mm.liittojen jäsenten maksamiin jäsenmaksui-hin niitä korottavasti, aiheutettiin maankoko ammattiyhdistysliikkeelle yli 500000 jäsenen kato! Seko:llekin tämä merkit-si arviolta 30 miljoonan kruunun tappio-ta/vuosi.

Tästä oli pakollisena seurauksena lii-

tolle mm. uusien toimitsijoiden palkkaa-miskielto. Niinpä minun lähtöni jälkeen eiollutkaan enää mahdollista palkata uut-ta päätoimista toimitsijaa tilalleni. Näinvapautuneet vastuualueet jaettiin sensijaan muille jäljelle jääville Seko:n toimit-sijoille, joilla oli ollut täysi tekeminen joomissaankin.

Niinpä myös Bengt-Erik Falck joutuienemmän tai vähemmän vastentahtoises-ti hyväksymään uuden työnjaon ja lisä-vastuut vankeinhoitoalalta. Bengt-Erikon toki hyvin toimelias ja taitava toimit-sija. Hänellä oli jo tehtäväaluellaan kaik-kien muiden valtion virastojen edunval-vonta-asoita ym. Juuri vankeinhoitoalankokemusta häneltä kuitenkin puuttui.Bengt-Erik otti tehtävät joka tapaukses-sa hoitaakseen ja itse autoin häntä neu-voin ja näkemyksin niin paljon kuin vainvoin ja ehdin.

Hänelle oli kyllä jo varattuna matkajär-jestelyt Suomeen, NFU:n sihteeristöön,mutta hän ilmoittikin äkillisesti irtisanou-tuvansa kokonaan työstään Seko:n toi-mistossa. Tällä asialla ei ollut mitään te-kemistä vankeinhoitoalan kanssa. Erääs-sä hänelle tärkeässä periaatekysymyk-sessä olivat vain menneet sukset lopul-lisesti ristiin liiton johdon kanssa. Niin-pä hän valitsi nopean lähdön.

Entäs nyt?Uusien toimitsijoiden palkkauskielto

liitossa on edelleen voimassa. Liitonmukaan voidaan ainakin toistaiseksi ot-taa joku sijainen Bengt-Erikin tilalle.Toivon mukaan kyseessä on henkilö, jollaon taustaa myös vankeinhoitoalalta.

Vastaisuudessa käykin niin, että Chis-ter Henriksson, jolla on paikallisen pu-heenjohtajan asema Seko Vårdissa, saalisää vastuuta lähiaikoina. (Olette tavan-neet hänet sihteeristössä jo aiemmin mm.Islannissa),

Kun kyse on NFU:sta ja edustajakoko-uksesta Kööpenhaminassa, oletan, ettämahdollisesti johdan ruotsalaisten dele-gaatiota siellä. Tulen joka tapauksessamukaan!

Olenhan yhä NFU:n varapuheenjohta-ja seuraavaan edustajakokoukseen 2010saakka, jolloin seuraajani valitaan.

Tämä oli minun yritykseni omalta puo-leltani valottaa Ruotsin tapahtumia. Olenoptimisti ja toivon, että pääsemme ongel-missamme täälläoikeisiin ratkaisuihin.

E-postini ja puhelimeni toimivat kutenaiemminkin, ja autan mielelläni jos voin.

Ystävällisin terveisin

Roal

VVL:n Jari Tuomela, Islannin FVFI:n Einar Andresson, Tanskan DF:n Hanne El-baum ja NFU:n puheenjohtaja Kim Österbye kokoontuivat Helsingissä vuotuiseenNFU:n sihteeristön kokoukseen. Osanotto oli tynkämäinen. Ohessa eräs syy, jostaentinen SEKO vårdin toimitsija Roal Nilssen kertoo tarkemmin.

31

NFU:n sihteeristö suunnitteli Suomessasyksyn edustajakokousta ja kurssia

2/2010

RakentaminenVankilan suunnittelusta järjestettiin

kilpailu ja tarjolla oli useita vaihtoehto-ja. Suunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoi-misto Pajamies. Pääurakoitsijana toimi YITja rakennuttajana tuolloinen Rakennus-hallitus. Rakentaminen aloitettiin vuon-na 1988. Tontti sijoittui Hammaslahdentaajaman laitaan teollisuusalueelle. Seosoittautui jo tällöin haasteelliseksi.Osalla tonttia pohjavesi oli hyvin lähel-lä maan pintaa, mistä on aiheutunutmyöhemmin harmia. Rakentaminen sujuiaikataulussa vastaavan mestarin OsmoNevalaisen luotsauksessa.

Pari paradoksiakin liittyi rakentami-seen. Kaksinkertainen kehäaita ei kuulu-nut pääurakkaan. Oli suunniteltu, ettäJuuan vankilaosaston vangit rakentavatsen kesällä 1990. Näin toimien vankilaolisi ollut ilman aitaa pitkät tovit. Ja van-

kila ilman aitaahan on kuin päivänpaisteilman aurinkoa. Lisäksi huomattiin, ettäturvaurakka olisi tehty ennen aitaurak-kaaa. Tämä olisi tarkoittanut sitä, ettäkamerat ja liikeilmaisimet olisi laitettumaastoon ilman aitaa. Lopputulos olikuitenkin, että aita tehtiin omana urakka-na syksyllä 1989, jolloin se maksoi vainkolmasosan arvioidusta.

Kalustamisessa pyydettiin apua van-keinhoito-osastosta. Sieltä tuli pitkänmaanittelun jälkeen arkkitehti lentämälläja poltti perillä päivän mittaan askillisenpunaista norttia. Anti oli se, että jotakinvaaleata. Konemestari Kurki ja talousmes-tari Törmälä ottivat kuvat käteensä jakalustivat sitten vankilan.

Harjannostajaiset olivat tammikuussa1989. Niitä vietettiin ravintola Santrassa.Tarjolla oli tyypillisesti hernesoppaa. Tai-teilija Jaakko Teppo huolehti lähtemättö-

Pyhäselän vankila 20 vuotta toiminnassaKuntoremontti odottaa ovella ,olo Itä-Suomessa on vakiintunut

Pyhäselän vankila aloitti toimintansa aprillipäivänä vuonna 1990. Vankilan nimi oli tuolloin Pohjois-Karjalan lääninvankila. Vankilarakennuskanta Suomessa oli vanhaa ja huonokuntoista eikä sataan vuoteenollut rakennettu uutta tutkintavankilaa. Uudesta vankilasta tuli tiloiltaan avara ja valoisa. Rakennuk-set sijoittuivat laajalle alueelle, mikä on osoittautunut sittemmin valvonnan kannalta hankalaksi. Van-kila edusti osin jo valmistuessaan ajattelultaan vanhentunutta vuosikymmenen takaista aikaa. Olihantontti hankittu jo vuonna 1979 ja esisuunnitelma tehty 80-luvun alussa. Puutteita oli jo heti kättelyssä.Perhetapaamistila puuttui ja sitä korvaavaksi otettiin poliklinikan potilashuone, joka oli osoittautunuttarpeettomaksi.

mällä tavalla tilaisuuden kulttuuriannis-ta. Ylitarkastaja Halinen oli pakahtua, kunTeppo revitteli työkokemuksenaan kah-ta tuntia Huberilla hajulukkona.

Henkilökunnan rekrytointiHenkilökunnan rekrytointi alkoi syk-

syllä 1988. Kunnan vuokraamassa teolli-suuskiinteistössä 1.2.1989 aloittivat: ta-louspäällikkö M. Vaittinen, konemestariA. Kurki, toimistovirkailija A. Lehti javartiopäällikkö J. Lehti.

Ensimmäisenä tehtävänä oli kalustei-den kasaaminen ja toimistotarvikkeidenhankkiminen. Varsinaisena tehtävänä olivankilan toiminnan suunnittelu ja toimiakäyttäjän edustajana rakentamisessa.Pyhäselän kunta avusti kiitettävällä taval-la asunnon hankkimisessa. Kesäkuussaaloitti talousmestari P.Törmälä ja alku-syksystä johtaja A. Pettinen ja apulais-

32

2/2010

johtaja H. Kämäräinen. Syksyn mittaan tulivielä muutama virkamies.

Tuona aikana virisi myös kalastushar-rastus. Parhaina päivinä käytiin ruokatun-nillakin verkoilla. Työnjohtaja Tuunanenhommasikin sitten myöhemmin TVL:ltavähän käytetyn “virkaveneen”.

Vankilarakennuksen luovuttaminentapahtui 1.2.1990. Valtaosa henkilökun-nasta nimitettiin virkoihinsa 1.3.1990 al-kaen. Henkilökunta tuli kuudestatoista erilaitoksesta. Lisäksi virkasiirtoina postistatuli kaksi ja VR:lta viisi henkilöä. Heillejärjestettiin erikseen ns. pätevöitymiskou-lutus. Eri toimintakulttuurien sovittami-nen olikin yksi haasteellisimmista tehtä-vistä. Tarkoitusta varten järjestettiinkoulutusta ja “psyykkaamista”. Koulu-tuksessa painotettiin kuntoutuksenmerkitystä.

Hakijoita oli runsaasti, joten valintaa-kin voitiin tehdä. Prosessi oli hyvin mo-niulotteinen, kun nimittäjänä toimi van-keinhoito-osasto. Valvontahenkilökun-nan kohdalla pyrkimyksenä oli mm. tasai-sen ikäjakauman aikaan saaminen. Tämäei aivan täysin toteutunut, koska nimit-täjä ei aivan noudattanut vankilan tahtoa.

Tilat ja vangitVankilan tilat jakaantuivat kolmeen

osaan: päärakennus, sellirakennus jatyötilat. Päärakennukseen sijoittuvat lii-kuntatilat olivat hulppeat ja tiloiltaanparasta vankilassa. Vankipaikkoja on 87,joista 17 naispaikkoja. Henkilökunnanasunnot tulivat välittömään läheisyyteen.Erikoista oli se, että sellirakennus sijait-see erikseen, jolloin päärakennukseenjouduttiin liikkumaan ulkokautta. Ajatuk-

sena oli, että ruokailuun mentäessä jou-tuu myös ulkoilemaan. Tämä on osoittau-tunut ongelmalliseksi esim. tarkastustenja vangin eristämisen suhteen. Eristyssel-lit sijaitsevat nimittäin vankilan toisessapäässä.

Pohjois-Karjalasta lähtöisin olevatvangit siirrettiin aluksi Kuopiosta jaSukevalta. Heille uusi vankila oli kulttuu-rishokki. Eikä sitä helpottanut edes joh-taja Pettisen tarjoamat kakkukahvit. Eräselinkautisvanki ei päässyt siitä yli kos-kaan, vaan päätyi kesken tuomion psy-kiatriselle suljetun osastolle ja on siellätiettävästi vieläkin.

Vankilassa oli alkuvuosina kaikenlai-sia järjestyshäiriöitä. Vei oman aikansa,kunnes niin henkilökunta kuin vangitkinsulautuivat uuteen toimintaympäristöönja –kulttuuriin.

Henkilökunnanvirkistystoiminta

Pyhäselän vankilan henkilökunta ontottunut vetämään yhtä köyttä. Siitä onhyvänä osoituksena henkilökunnan va-paa-aika- ja virkistysseura Vaparin omis-tama mökki Paalasmaalla. Sitä kutenmuutakin toimintaa on rahoitettu yhtei-sen kahvion tuloilla. Mökki hankittiinvuonna 2006. Vankilavirkailijain Liitto olitällöin luopumassa Saarivaaran virkistys-paikasta, jota henkilökunta oli käyttänytsiihen mennessä.

Työpaikkaliikunta on erityisen suosit-tua henkilökunnan keskuudessa. Senmahdollistaa vankilan erinomaiset liikun-tatilat ja –välineet. Myöskin erilaisiinurheilukilpailuihin osallistuminen on olluttiivistä. Lisäksi henkilökuntaa on ollutmukana monenlaisessa järjestötoimin-nassa ja kunnan luottamustoimissa.

Lukuisia hupaisiakin sattumuksia onliittynyt pelireissuihin ja yhteisiin ko-koontumisiin.

Matti Vaittisen Emppu-possu koki jär-kytyksen, kun bussilastillinen pikkujou-lujuhlijoita poikkesi aamu kolmelta navet-taan. Hetken arvioituaan porukkaa Emppukellistyi takaisin pahnoille todeten: “Mi-näkö se sika olen”?

Vankila tänäänPariin otteeseen on vankilassa tehty

vuosien mittaan muutostöitä. Perheta-paamistilat on rakennettu porttirakennuk-seen ja tapaamistilat on uusittu. Osastonvalvontatilat, pari vankiosastoa ja vas-taanotto on myös saatu ajan mukaisiksi.Valvonta- ja paloilmaisintekniikkaakin onnykyaikaistettu.

Vankilan toiminta on hyvin monimuo-toista aina perinteisestä metalli-puusepä-stä erilaisiin toimintaohjelmiin kuten vä-kivaltakurssi. Puusepän lasten kalusteetja metallin erilaiset pientuoteet ja alihan-kintatyö ovat olleet erinomainen käynti-kortti vankilan ulkopuolelle. Vankilalukioon osoittautunut menestykseksi. Opetuk-sesta vastaa Pyhäselän lukio. Lähesvuosittain on joku kirjoittanut ja mikäparasta, kaikki ovat päässeet jatko-opin-toihin.

Valvonnan ongelmia pohtimassa Paalasmaalla.

Sellitarkastuksen satoa: Vartijat Väyrynen, Joronen, Mecklin, Kinnunen jarikosseuraamusesimies Halonen.

(jatkuu seur. sivulla)

33

2/2010

Pitkäaikaisvangeilla on vankilassayliedustus. Elinkautisvankeja oli touko-kuun alussa 10.

Lukio-opiskelu soveltuukin hyvinheille. On riittävästi aikaa opiskella javalmistua.

Lisäksi naisvangit asettavat omathaasteensa. Toiminnan järjestäminennaisvangeille on ollut ongelmallista.Kuten valtakunnallisestikin naisvangitovat jääneet huonompaan asemaan. Tätänykyä tilanne on kuitenkin kohtuullinen.

Pyhäselän kunnan liittyessä Joensuu-hun käräjäoikeuteen kuljetukset ja val-vonta on lisännyt valvontapuolen työtä.Videoneuvottelulla on voitu vähentääturhia vangitsemiskäyttöjä. Valvonta-puolella ongelmana on edelleen ylityöt jans. piikkitunnit. Tämä tarkoittaa siis edel-leenkin henkilökunnan alimitoitusta.Rekrytointiongelmia ei ole ollut ja hen-kilökunnan vaihtuvuus on minimaalista.

Uhkakuviakin on. Vankila käväisi jopalakkautettavien listallakin, kuten läheskolmasosa vankiloista. Tuottavuusohjel-ma on vielä kesken. Säästämisaste onsaavuttanut jo aikaa sitten masokistisentason. Vankila onkin vuosien saatossasäästötoimina menettänyt toistakymmen-tä virkaa. Henkilökuntaa on nyt 59, kunsitä alkuvaiheessa oli yli 70. Lisäksi vii-me vuosina on kiiruhdettu organisaatio-uudistuksesta toiseen. Tämä on luonutepävarmuuden tunnetta eikä sillä ole ollutainakaan ilmapiiriä parantava vaikutus.Näinhän on tietysti muuallakin.

Vankilaturvallisuuteen liittyen yhteis-työ poliisin, rajan ja tullin kanssa on ol-lut tiivistä.

Piippolan käsi- ja taideteollinen oppi-laitos on järjestänyt vangeille vuodesta2007 lähtien atk-kursseja ja viriketoimin-taa. Yhteistyötä Venäjän Karjalan tasa-vallan vankiloiden kanssa on tehty vuo-desta 1993 alkaen. Se on jalostunut viimevuosina Joensuun yliopiston vetämänätyötoiminnan kehittämisprojektina sekävalvontahenkilökunnan vaihto-ohjelma-na.

Vankila on siinä iässä, että merkittävätkorjausremontit ovat edessä. Tekniikkaon vanhentunutta ja tilat kaipaavat pin-taremonttia. Lähitulevaisuudessa asun-to-osasto remontoidaan. Ovet ja lukituk-set menevät uusiksi. Tätä edellyttää jovasta vankilassa tehty turvallisuusselvi-tyskin.

Parikymppinen elää normaalisti nuo-ruuden hehkeydessä, mutta vankilan läpivirrannut kuluttava aines on jättänyt jäl-kensä. Elämä näkyy seinillä.

Vankilalla on ollut selkeä paikkansa jaroolinsa rikosseuraamusalalla huolimattaaprillipäivän aloituksesta. Lakkautuslis-talla viivähtäminenkin lienee ollut april-lia – vai oliko?

Hammaslahdessa 4.5.2010Jorma Lehti

Alla: Rse Tiina Juola käskyt-tämässä vartija Reino Ruoko-laista ja Tarja Pitkästä.

Oik.: Vankilan lippulaiva“Usko”-heppa. Keinuhevonenon palkittu vuoden 1992 joulu-lahjana Oulussa.

Yllä: Johtaja Laulumaa vetä-mässä aamupalaveria.

Vas.:Vankilan tuotteita

(Jatkoa ed. sivulta)

34

2/2010

“Jälleen kerran ollaan muutos-ten kourissa, eikä tässä tilantees-sa liiton ja osaston merkitys suin-kaan vähene. Vuosia ollaan ihme-telty muutosten määrää, muttatällä tiellä ei taida loppua näkyä javauhti vain kiihtyy. Aktiivistatyötä kentällä tekevät myös näke-vät muutosten vaikutukset nope-ammin ja selvemmin kuin päättä-vät henkilöt. Siksi kentän ääni

VVL:n Pyhäselän osasto ja 21.toimintavuosi

Vankeinhoitotyö ei tarvitse ylhäältänenänvartta pitkin alaspäin katsojia.

pitäisi saada kuuluville asioitasuunniteltaessa ja päätettäessä.

Vuosia sitten pienetkin muu-tokset tuntuivat suurilta, koskaoli totuttu, että vankeinhoitokulkee radallaan. Mutta “Rikos-seuraamusala” taitaa, nimen muu-toksen myötä, lähteä aivan uu-teen lentoon?

Vanhan toistoa, mutta olemmetaas uusien, suurten haasteidenedessä. Vaikutusmahdollisuudettuntuvat vain kutistuvan, kun alal-le tulee uusia “monialaosaajia”.Heillä on valtaa, mutta ei välttä-mättä kokemusta tai alan tunte-musta tarpeeksi. Valta tuntuusokaisevan monet ja siksi väärän-laiseen vallankäyttöön pitäisipystyä puuttumaan.

Näinpä voimavarat olisi yhdis-tettävä ja saatava kentän äänikuuluville. Tähän tarvitaan luot-tamusmiehiä, liittoa, osaston joh-tokuntaa sekä tietysti jokaisenrehellistä ja rakentavaa mielipi-dettä.

Tyhjän saa pyytämättäkin. Mi-tään ei saa, jollei älyä pyytää, kysyätai vaatia.”

(Toimituksen editoima ote Pyhäselänosaston toimintasuunnitelmasta 2010)

Oli kerran Puumanainenyössä idän ihmeinen.Tumma, miehenturma vainen...Miks, oi miks’, näin kyselen?

Tanssiin kutsui kummajainenmukavasti muristen.Kuului alta kielen naisenkiihkoisena kuristen:

“Sinnuuha mie sovin veikko,niiko hanskaa hukutaa.Ootha miul se pimmee peikko,vot, päiväsättein nukuttaa?”

Minkäs siinä miesi voipi,kun puuma kuuma sopottaaNousta alkaa joka koipija lässi ei, koht' ropottaa.---

Niin ol’ onni idän brihanpuumanainen tavata.Taasen uksi vieraan pihanaamusella avata.

(Idän panthereille)

Pyhäselän osastolla oli hyvät puitteet kokoukselleen luonnon lumihelmoissa.

Oli kerranPuumanainen

Kuvat ja teksti: AG

35

2/2010

58 v eläkevalinta 30.6.1999Mitä se valitsijalleen toi? Vanhemmat

pääsivät sen alta pois ja nuorempia se eikoskenut. Ns. väliryhmä, johon itsekinkuulun, joutui tämän uunotuksen kärsi-jäksi. Koska asia ei ole ollut erityisenajankohtainen itselle, eikä varmaan mo-nelle samassa tilanteessa olevalle virka-veljelle, on tieto asiasta vähäinen tai sitäei ole ollenkaan. Vuoden 2005 eläkeuudis-tus toi sellaisia muutoksia, joita ei ilmei-sesti tarkoituksella ole valinnan piirissäolleille tuotu julki tai ne on vähän kuinpidetty piilossa. Mielestäni valinnanvuonna 1999 tehneille olisi pitänyt infor-moida uudestaan ja suoda mahdollisuusuudelleenvalintaan. Miksikö ? Siksi, että.1999 allekirjoitetulla eläkesopimuksellasaa pyyhkiä… jääköön sanomatta.

Ne sopimusehdot, joilla nimenomaaneläkeikävalinta allekirjoitettiin ja jotkamonen osalta ratkaisivat asian, on pois-tettu. Tuomela kirjoituksessaan mainitsee(Elämää… ja eläkettä nro 1/2010), ettäsopimus on Valtionkonttorin taholta si-tova ja sitä ei voi yksipuolisesti purkaa.Näin tietysti on kun Suomessa ollaan,mutta Valtionkonttori, vai liekö hallitus,voi kyllä yksipuolisesti poistaa sopimuk-

Tiesitkö?

sesta ehdot ja vesittää koko asian. Minunmielestä tämä jos mikä on yksipuolisuutta,jolla on nyt kusetettu virkamiestä, eikäasiasta ole pahemmin edes huudeltu.Koko juttu tuli eteen kuin puun takaa.Liha on syöty ja luu on jäänyt jäljelle.Reilua peliä ??

Mitä käytännössä tapahtui 2005Vuoden 1999 eläkesopimuksessahan

oli erityisehtoja. Mm. piti olla valtionpalveluksessa vähintään kuukausi ennen1.7.89, palvelussuhde ei saanut katketa1.1.1999 jälkeen, karttumatakuu - 30 vuot-ta palvelusta takasi 60 % eläkkeen palkas-ta. Tuo ensimmäinen on vielä voimassa,muut on poistettu. Jäljelle jäi, että kyllä58-vuotiaana eläkkeelle pääsee, muttaeläkerahalla ei saa kuin leivälle voita. It-sekin aikanaan laskeskelin, että tuo kart-tumatakuu päästää eläkkeelle n. 59 ½-vuotiaana 60 % eläkkeellä. Pieleen meni.Jos nyt haluaa tuon eläkkeen, pitää ollatöissä liki 65-vuotiaaksi. 58-vuotiaanaminun kohdallani eläke olisi alle 50 %palkasta. Parempi vaihtoehto olisi ollut seuusi eläkevalinta.

Ai miksikö ?Jos joudut sairauden takia sairaseläk-

keelle, mitäs sitten? Sairastumiseen astieläkettä kertyy kelle mitenkin, mutta sii-tä eteenpäin lasketaan kertymä eläketa-pahtumaan asti, joka on nyt se 58 vuot-ta. Jos se olisikin 63 vuotta (uusi valin-ta), olisi kertymä sen viisi vuotta pidem-pi, joka taas rahassa merkitsee yli 200•/kk. (5v. x 1,5 % = 7,5% x kk ansio). Tämänverran saat vähemmän eläkettä. Jos tuonoivallat ja vaikka esim. Konnun tapauk-sessa sanot hetkeksi itsesi irti kun töitä- no joo - on luvattu toisesta talosta, niintyösuhteen katketessa vanhan valinnanmukaan siirtyi automaattisesti uuteeneläkejärjestelmään. Nyt ei siirrykään, kunse kohta on pois ja olet edelleen 58 vuo-

den valinnan alainen. Eläkettä et siis saakerrytettyä sitä viittä vuotta lisää, josmielessä on pelko sairastua. Eli sekinreikä on tukittu.

Näin meitä on petetty. Eniten se kirpai-see sellaista, joka sairastuu niin, ettäjoutuu sairaseläkkeelle ennen aikojaan.Sattumoisin jouduin asioita selvittämäänja uskon, että moni muukaan ei tätä tiedä.Kirjavuutta varmaan on paljon henkilö-tasolla, miten kenenkin kohdalla asiamenee, mutta periaate tuli esille.

Minulle oli ainakin täysi yllätys kokojuttu. Minun käsitykseni - yleensä mistähyvänsä sopimuksesta - on se, että kunallekirjoitetaan, niin sopimus pitää siinämuodossaan, kuin se on allekirjoitettaes-sa. Nyt allekirjoitettiin sopimus v.1999,jonka ehdot sitten poistettiin. Melkoisenoutoa toimintaa. Olikohan vuoden 2005eläkeuudistus jo silloin tiedossa jossainpöytälaatikossa? Tämä homma vähänhaiskahtaa. Sitten vielä tämän vuodenalussa voimaan tullut elinikäindeksi syöeläkettä lisää. “Kyllä meistä pidetäänhyvää huolta ja ollaan etenkin reiluja”. Jaeläkeikää pitäisi vielä nostaa? Enkä olekuullut, että kukaan olisi meitä puolusta-nut tai että allekirjoitushetkellä olleetehdot olisi pidetty voimassa 58 v eläke-valinnan tehneiden kohdalla, kun vuon-na 2005 eläkeuudistusta tehtiin.

Ja kun meitä kerran ei ole kuin pienivähemmistö.

Miettikääpäs “väliryhmässä” olevat 58v eläkevalinnan tehneet virkaveljet omaakohtaanne. Mietiskely voi tuottaa kylläpettymyksen, mutta meitä on monta.Toivon jaksamista ja etenkin terveyttä,että nämä valtion hölmöilyt jaksaisi pa-remmin kestää.

Valtion tasolla puhutaan eläkepommis-ta, mutta meillä näkyy olevan ihan omapommi.Hannu Vauhkonen

Minun mielestäni

Vankilavirkailija lehden no 1 palstalla“Minun mielestäni” kirjoitus "Toisinajat-telijan tuskaa" on osuva kannanotto/ kri-tiikki menneen vuosikymmenen kehityk-sestä vankeinhoitolaitoksessa.

Kun ja jos muutaman vuoden päästäälytään laskea mitä pussinpohjalle tämävouhkaaminen on säästänyt, on tämäkirjoitus hyvä muistaa ja se, että ei tääl-lä kentällä hölmöläisiä olla.

On hämmästyttävää, ettei tänäänkäänkeskusvirastoa uskalleta arvostella kuinnimettömänä. Se osoittaa , että paitsiovi-hellys on käytössä. Mutta se saattaaosoittaa senkin kuinka hauras keskusvi-rasto todellisuudessa on.

Nimimerkille “Ei enää mistään hämmäs-tynyt” rohkeutta kirjoittaa ja omalla nimel-lä.Kämäräinen

Kannustusta !

36

Riihimäellä on liiton halli-tusehdokkaiden keskenvaalit käyty. Vaalien tulok-sen perusteella me asetam-me ehdokkaaksemme Ant-ti Santamäen.

Äänioikeuttaan käytti 85henkilöä ja Santamäki sai43 ääntä. Vaaleissa oli eh-dolla kolme kandidaattiaVVL:n hallitukseen.

Riksussaäänestäärapsautettiin

Kuvassa Antero Keijälä,joka myös käytti mahdolli-suuttaan vaikuttaa.

Janne Tikka

2/2010 37

Teemme sen mahdolliseksi

No

rde

a P

an

kk

i Su

om

i OyjOletko varmistanut, että sinulle jää rahaa

asunnon oston jälkeen myös lomaan?Kartoitetaan yhdessä kokonaistilanteesi asuntolainan oton yhteydessä. Näin sinulle jää rahaa nauttia elämästä myös asunnon oston jälkeen.Meiltä saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat.

Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai tule käymään

konttorissamme.

Löydä sinulle sopiva asuntolaina osoitteesta nordea.fi /asuntolaina.

2/2010

-eli kesän muistoja makeimmillaan

Pyhäselän vankilan vartija Pekka Tepon viimeisten vuoro-jen kunniaksi järjestettiin perinteinen kahvitilaisuus. Eläkepäivätkoittivat 1.6.2010, jolloin tuli tasan 20 vuotta täyteen Pyhäse-lässä ja yli 36 vuotta kaiken kaikkiaan. Henkilökunta oli runsas-lukuisasti paikalla, mikä kertoi omalla tavallaan Tepon asemastatyöyhteisössä.

Työura alkoi Keravan nuorisovankilassa joulukuussa 1973.Ei Pekka poika arvannut varmasti junaan istuessaan, mikä tuliolemaan määrän pää. Taakse jäi Iisalmi ja kotipaikka Peltosal-mella. Keravalle vilkas savolaispoika sopeutui nopeasti ja oppivankeinhoidon perusteet. Poikamiehelle Keravalla kuului olen-naisesti Pajan päällä asuminen ja nopeat lähdöt ”kylille”. Työ-tehtävät olivat kovin moninaiset aina ulkoryhmistä kerroksil-le.

Vartijakurssin Pekka kävi vuonna 1975 Kakolassa. Kurssikesti siihen aikaan kolme kuukautta ja kurssille pääseminenedellytti laitoskokemusta. Muutoinhan ei ollut mahdollisuut-ta päästä koulutukseen.

Helsinkiin muutto ja ”Nokalle” töihin koitti vuonna 1976.Helsingin vuosia leimasi vakiintuminen nuorikkonsa Marjanhuomassa. Ahkerana ja eteenpäin katsovana Pekka hoitelivarsinaisen päätoimensa ohella myös talonmiehen tehtäviäSturen- kadulla. Valtaosan Nokan vuosista Pekka toimi vanki-vaunuvartijana Turun suuntaan.

Maalaispojan mieli tekevi maalle. Niinpä Pekka muutti per-heineen vuonna 1990 Joensuuhun ja töihin vasta valmistunee-seen Pyhäselän vankilaan. Pyhäselän aika menikin sitten ker-rosvartijana. Tämän lisäksi hän on toiminut päihderyhmienvetäjänä ja osallistunut monella tavalla työyhteisön kehittämi-seen. Ansioistaan Pekalle on myönnetty Valtion virka-ansio-merkki ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan merkki.

Valoisa ja huumorintajuinen luonne on valanut iloisuuttaniin työtovereihin kuin vankeihinkin. Naurun remakasta pys-tyi aina päättelemään, kuka oli taas asialla.

Liikunta on ollut lähinnä harrastuksista ja etenkin jalkapal-lo. Sen saivat kokea vastustajat raudan lujasta pakista. Erilai-set pallopelit, hiihtäminen ja pyöräily sujuvat vieläkin. Lisäk-si Pekka on ilmiömäinen sienestäjä ja etenkin Marjastaja. Paa-lasmaalla odotettaessa lossia hän keräsi jo yhden aterian edestäsieniä puhumattakaan Marjasta.

Arvatenkin eläkepäivät sujuvat näissä merkeissä lisättynämatkailulla.

J. Lehti

Teppovirkeänä

eläkkeelle

Teppoa halataan.

Kiitän Sukevan vankilan henkiökuntaa hyvästä yhteistyöstä.Kiitän, että sain olla työtoiminnassa mukana.

Kiitän, että sain toimia valvontatehtävissä.Kiitän, että sain olla edunvalvontatehtävissä mukana.

Kiitän kaikkia työmatkakumppaneita.Kiitän, että sain hyvää ruokaa keittiön henkilökunnalta.

Kiitän, että olen saanut olla tervennä!Kiitän VVL:n kaikkia työntekijöitä arvokkaasta yhteistyöstä.

Nyt olen jo vanhuuseläkkeellä ja yritän saada aikani kulu-maan verkkoaidan tällä puolella!

Toivotan Teille kaikille iloista mieltä ja työn riemua, sekäaurinkoista kesää?.

3.5.2010 PAJA-PEKKA

38

Menneen talven lumia

Sukevan vankilan entisen työliikkeen johtaja Jussi Pulkkaulkoisti itsensä ulkoilun valvontatilan katolle lumitöihin. Voi-siko sanoa, että Jussi muuttaa”työliikkeitä” rahaksi.

Kuva: J.Eronen

2/2010 39

1.4.2010 menehtyi vartija Timo Va-ris (s. 08.11.1970) Mikkelin vankilasta.

Vankilan henkilökunta jäi kaipaa-maan pidettyä ja avuliasta Timoa.

Timo jätti vankilalle “suuret saap-paat” täytettäväksi niin persoonansakuin myös työnsä puolesta.

Kiitän Kylmäkosken vankilaa ja hen-kilökuntaa muistamisesta jäädessäni eläk-keelle 1.4.2010

Jyrki Tervola

Kiitos!

Riihimäen vankilan johdolle, työtove-reille muistamisesta jäädessäni 1.4.2010eläkkeelle.

Eläkeläinen Auvo Partanen

Paavo Alanko Vanv 26.07.2010Harri Muntila Riv 27.07.2010Jarmo Luukkonen Suv 30.07.2010Timo Perälä Miv 30.07.2010Markku Larikka Vav 02.08.2010Ilkka Reunamo Tuv 11.08.2010Ossi Lång Miv 22.08.2010Osmo Jauhiainen Kuv 10.09.2010Timo Kankaanpää Vanv 19.09.2010Timo Juola Pyv 20.09.2010Harri Partanen Kov 21.09.2010

Sirkka Turunen Kuv 20.08.2010

Lämpimät kiitokset Oulun, Pelson jaLaukaan vankilan henkilökunnalle, kunmuistitte minua täyttäessäni 50 vuotta.

Tapani Kemppainen, Ouv

SuruviestejäVankeinhoitoveteraanien ensimmäinenkirkkopyhä - “Lukkosunnuntai” - Paa-valin kauniissa kirkossa onnistui hyvin.Paikalla oli VHV:n väkeä 30 henkilöä jatilaisuutta suosi myös kaunis, keväinensää. Päivän Raamatun tekstit lukivatkirkossa tyylikkäästi Viljo Jouppi jaEila Becker.Jumalanpalveluksen jälkeen pidetyssäkahvitilaisuudessa Risto Kettunen ker-toi kirkkoväelle lyhyesti Helsingin van-

VHV:n Lukkosunnuntaikilan vaiheista ja luovutti “Sörkän su-lattamo” -historiikin Paavalin seura-kunnalle. Viljo Jouppi kertoi puolestaanVankeinhoitoveteraanien toiminnasta jaluovutti seurakunnalle VHV:n viirin.Kirkkoherra Jorma Parviainen kiittiseurakunnan puolesta ja lupasi osaltaantilaisuuksille jatkoa.

Kuvat/teksti R Kettunen

VVL:n jäsenenä sinullakin on matkavakuutus Ifissä ja yhteis-työkumppania käyttäessäsi saat kulut suoralaskutukseen. Lisäksi sinulla on jo Ifistä mm. tapaturmavakuutus.

Täydennä vakuutusturvaasi ja vakuuta myös perheesi. VVL:n jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki-ja tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaanhintaan. Suojaudu kolhuilta – hyödynnä jäsenetusi.Lue lisää if.fi/vankilavirkailijat tai soita 010 19 19 19.

Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani KeskinäinenVakuutusyhtiö Kaleva.

Ulla oli lähtenyt työkavereiden kanssa Tallinnaan laivalla, kun julma hammassärky alkoi. Laivan infosta saadut särkylääkkeet eivät toimineet pitkään, joten Tallinnassa oli pakko turvautua ham-maslääkäriin. Onneksi työkaveri muisti, että heillä on liiton jäsenetuna matkavakuutus.

Hammaspeikko sai häädön Tallinnassa

JÄSENVAKUUTUKSET

If on Suomen johtava ammatti- ja palkansaaja-järjestöjen vakuuttaja.

Ole huoletta. Me autamme.

if.fi/vankilavirkailijatp. 010 19 19 19

JÄSENVAKUUTUKSET

20092010

Valittujen Palojen lukijat valitsivat Ifin v. 2010 luotetuimmaksi suomalaiseksi vakuutusyhtiöksi. Kiitos siitä!