Vantaan kaupungin osallisuusmalli – Osallistu ja vaikuta

Kaupunginhallitus 20.5.2013Kaupunginvaltuusto 26.8.2013

2

Vantaan kaupungin osallisuusmalli

Osallisuutta toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon

Vantaan kaupunki on strategiassaan sitoutunut osallisuuden vahvistamiseen ja määrittelee toi-mintansa lähtökohdaksi kuntalaisen osallisuuden ja avoimen viestinnän. Edistääkseen kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia ja kehittääkseen avoin-ta toimintakulttuuria sekä päätöksentekoa Vantaa kirjasi kaupungin strategiassa vuoden 2011 sitovak-si tavoitteeksi Vantaan kaupungin osallisuusmallin laatimisen ja vuoden 2012 tavoitteeksi osallisuus-mallin toteutuksen aloituksen. Vuoden 2013 malli on talous- ja toimintasuunnitelman mukaan käytössä.

Vantaan kaupungin osallisuusmalli on tarkoitettu kuntalaisille oppaaksi vaikuttamiseen ja päätöksen-teon seuraamiseen. Yhtä lailla se on tarkoitettu val-misteleville viranhaltijoille avuksi avoimempaan ja osallistavampaan suunnitteluun ja asukkaiden huo-mioimiseen prosessien eri vaiheissa.

Osallisuusmallin tavoitteena on kehittää kuntalais-ten, kansalaisjärjestöjen, elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikuttei-sella toiminnalla tavoitellaan kansalaisaktiivisuuden lisäämistä, hallintoon liittyvien prosessien avaamista osallistumisen mahdollistamiseksi, demokratiame-nettelytapojen nykyistä laajempaa käyttöä proses-sien eri vaiheissa ja päätöksien seurannassa sekä informaation jäsentynyttä tarjontaa valmistelussa olevista, jo päätetyistä ja toimeenpanossa olevista asioista.

Kansanvalta – demokratia – on olennainen osa Suomen poliittista järjestelmää. Edustuksellisessa demokratiassa äänestäminen on yksi tärkeimmistä osallistumisen muodoista. Viimeisen kahden vuo-sikymmenen aikana äänestysaktiivisuus on kuiten-kin laskenut lähes kaikissa läntisissä demokratioissa - Suomessa jopa keskimääräistä jyrkemmin. Hiipu-va äänestysaktiivisuus muistuttaa siitä, ettei pelkkä edustuksellinen demokratia riitä välittämään kunta-laisten näkemyksiä päätöksentekoon. Osallistuva de-mokratia tuo lisäarvoa ja vaihtoehtoisia toimintamal-leja edustuksellisen demokratian käytäntöihin,

jolloin kuntalaiset tulevat paremmin kuulluksi ja kun-taorganisaatio tietoisemmaksi kuntalaisten tarpeista. Tämä edistää osallisuutta – vastuunottoa ja sitoutu-mista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon – sekä yhteiskunnallista vakautta.

Osallisuus on laaja-alainen käsite, jonka eri määritel-mät tukevat toisiaan ja esiintyvät usein jopa samas-sa keskustelussa. Osallisuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi kuulumista ympäröivään yhteiskuntaan ja lähialueeseen tai asukkaiden mahdollisuutta vai-kuttaa kunnan toimintaan. Osallisuuden eri määritel-miä yhdistää se, että kyse on aina tavalla tai toisella kuulumisen ja mukanaolon tunteesta. Ihmisellä on tunne siitä, että hän on osa jotakin – jotakin yhteisöä tai ympäröivää yhteiskuntaa – jolloin hän haluaa si-toutua, ottaa omalta osaltaan vastuun toiminnasta ja usein myös vaikuttaa.

Vantaan kaupungin osallisuusmallissa osallisuus tarkoittaa kunnan toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon vaikut-tavaa osallisuutta.

Rajaus on tehty osallisuusmallia valmistelleen työryhmään tehtävänannon perusteella. Tehtä-vänannossa korostettiin, että osallisuusmalli vastaa osaltaan demokratian edistämistä koskevaan valtio-neuvoston periaatepäätökseen, jonka toimenpide 24 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

“Vahvistetaan kansalaisten osallisuutta ja vaikutus-mahdollisuuksia suomalaisessa päätöksenteossa kehittämällä hallinnon menettelytapoja siten, että vuorovaikutus kansalaisten, päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden kesken on mahdollista. ”

Vantaan kaupungin osallisuusmalli – Osallistu ja vaikuta!

3

Vantaan kaupungin osallisuusmalli

Osallisuuden nähdään usein liittyvän omaehtoiseen kansalaistoimintaan, kuten kansalaisaktivismiin tai järjestötoimintaan. Osallisuuden tunne on kuitenkin oleellista myös edustukselliselle demokratialle. Jos kuntalaiset eivät tunne olevansa osa kunnan toimin-taa ja edustuksellista päätöksentekoa, heidän mie-lenkiintonsa loppuu.

Osallisuus ei ole itsestään selvää, vaan vaatii onnistu-akseen järjestelmällistä ja pitkäjaksoista tukea sekä erilaisia vuorovaikutuskeinoja. Osallisuuden vahvis-tamisessa on kyse ennen kaikkea luottamuksen rakentamisesta. Jotta kuntaorganisaation ja kun-talaisten välille voi syntyä luottamuksellinen suhde, on vuorovaikutuksen oltava tiivistä ja tasapuolista. Näin kuntalaiset voivat varmistua, että heidän mie-lipiteensä ja hyvinvointinsa otetaan huomioon pää-töksenteossa ja palveluiden tuottamisessa. Kunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa hyvän hallinnon pe-riaatteiden noudattamista eli avointa valmistelu- ja päätöksentekotyötä, riittävän ja ajantasaisen tiedon tuottamista sekä kuntalaisten kuulemista erilaisia osallistumistapoja hyödyntäen.

Kuntalaisten osallisuus ja osallistuminen on Suomes-sa turvattu melko kattavasti lainsäädännöllä. Esi-merkiksi kuntalaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki asettavat kunnan viranomaisille ja valtuutetuille eri-laisia velvoitteita. Lainsäädännöllä voidaan kuitenkin vain luoda osallisuuden ja osallistumisen edellytyk-siä. Todellisia tuloksia saada aikaan vain, jos osalli-suuden tukemiselle löytyy aitoa halua.

Osallisuutta kehitettäessä on tarpeellista pohtia, halutaanko kuntalaisille antaa mahdollisuus vaikuttaa, vai onko kyse lähinnä oikeudesta sanoa oma mielipi-teensä. Vaikuttamisessa on nimittäin aina kyse myös vallasta ja vallan uudelleen-jaosta.

Osallisuus on tapahtumaketju, joka ei voi koskaan olla ainoastaan yksisuuntainen. Osallisuus edellyttää välineitä ja keinoja kuntalaisille tuoda erilaisia näke-myksiään esiin sekä mahdollisuuksia viranomaisille ja päättäjille hyödyntää tätä tietoa. Kaikilta vaaditaan kykyä ja tahtoa vastaanottaa muiden ajatuksia.

Ennen kuin näkyviä tuloksia voidaan saada, vaatii osallisuus aikaa, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Uuden opettelua edellytetään sekä kuntaorganisaa-tiolta ja kuntalaisilta itseltään että järjestökentältä ja muilta toimijoilta.

Käsillä oleva Vantaan kaupungin osallisuusmalli si-sältää kuvauksen osallistumisen mahdollistavista tavoista, jotka on jaoteltu neljään kokonaisuuteen: edustuksellinen osallisuus, suora osallisuus, toi-mintaosallisuus ja tieto-osallisuus.

Osallisuusmallin jälkimmäinen osa sisältää toimen-pide-ehdotuksia, joille esitetään tehtäväksi erillinen toimeenpanosuunnitelma. Toimenpide-ehdotusten toimeenpano vahvistaa kuntalaisten mahdollisuutta tulla kuulluksi ja osallistua kaupungin päätöksente-koon sekä varmistaa, että vastuu osallisuudesta kuu-luu koko kaupungille, niin poliittisille päättäjille kuin kaikille toimialoille.

Osallisuusmallin valmistelevan työryhmän jäseninä toimivat Katja Syvärinen, pj (Vapas), Marjo Nurminen, vpj (Vapas), Petra Turtiainen, sihteeri (Vapas), Anne Aaltio (Soster), Katariina Ervasti (Sito), Tiina Hörkkö (Vapas), Kai Ketelimäki (Keskushallinto), Reijo Korho-nen (Mato) Leena Pääkkönen-Tarvainen (Soster), Taina Saarenpää (Vapas), Pia Tasanko (Vapas) sekä Meija Tuominen (Vapas). Jatkotyöstämisestä on vastannut konserni- ja asukaspalvelut/aluetoiminta.

Osallisuusmallin taskuversio ”Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla” on tuotettu aluetoiminnan ja markkinointi-yksikön yhteistyönä.

4

Vantaan kaupungin osallisuusmalli

Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikutta-vat asukkaiden arkeen: esimerkiksi kouluista, kirjas-toista, terveyspalveluista, ikäihmisten palveluista, liikuntapaikoista ja kaavoituksesta.

Osallistumalla asukas voi vaikuttaa kotikaupunkinsa ja elinympäristönsä suunnitteluun, päätöksentekoon

ja toimintaan. Ne ovat merkittävä osa jokapäiväistä elämää.

Huomioimalla asukkaiden osallisuuden asioiden val-mistelutyössä ja muussa toiminnassa kaupunkiorga-nisaatio tekee Vantaasta viihtyisämmän ja houkutte-levamman.

Vantaan kaupungin osallisuusmalli – Osallistu ja vaikuta!

Edustuksellinen osallisuus

• Kaupunginvaltuusto

• Lautakunnat

• Aluetoimikunnat ja Svenska kommittén

• Nuorisovaltuusto

• Vanhusneuvosto

• Vammaisneuvosto

• Paikallisromanityöryhmä

• Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Suora osallisuus

• Kuntalaisaloite

• Neuvoa antava kunnallinen kansanäänestys

• Palaute

• Oikaisuvaatimus

Toimintaosallisuus

• Alueneuvonpidot

• Kyläkeskustelut

• Asukasfoorumit

• Asukastilaisuudet

• Vaikuttajapäivä ja Mini-vaikuttajapäivä

• Oppilaskunnat

• Lasten asiantuntijaryhmä

• Osallistuminen kaupunki- suunnitteluun

• Asiakasosallisuus palveluissa

• Kohtaamispaikat

• Yhteistyöverkostot

• Osallistuminen verkossa

• Nuorten aloitekanava

• Viksun vastauskortit

• Kyselyt ja tutkimus

• Hankkeet ja projektit

Tieto-osallisuus • esityslistat ja pöytäkirjat• julkaisut ja tiedotteet• uutiskirje

• Yhteispalvelu• tehokas verkkoviestintä

• seuranta

• arviointi

• mittarit

• ohjeistus

• koulutus

• osallisuus talouden ja toiminnan suunnittelussa

• ennakoiva vaikutusten arviointi

5

Vantaan kaupungin osallisuusmalli

1. Edustuksellinen osallisuus

Vantaalla on useita edustuksellisia toimie-limiä, joiden kautta kuntalaisen ääni välit-tyy päätöksentekoon. Vantaalainen voi äänestä itseään parhaiten edustavaa ehdo-kasta tai asettua itse ehdolle. Kaupungin ja luottamushenkilöiden tehtävä on huoleh-tia siitä, että asukkaiden ääni kuuluu vaa-lien välilläkin.

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto valitaan neljän vuoden välein toimitettavilla kunnallisvaaleilla. Kunnallisvaaleis-sa saa äänestää 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on asunut kyseisessä kunnassa 51 päivää ennen vaaleja. Tämä koskee myös muita kuin Suomen kansalaisia. Kaupunginvaltuusto edustaa kuntalaisia kaupungin päätöksenteossa ja käyttää kunnassa ylintä päätös-valtaa. Valtuusto kokoontuu pääasiassa kerran kuu-kaudessa. Valtuuston kokoukset ja niitä edeltävät selostustilaisuudet ovat yleisölle avoimia. Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen.

Lisätietoa äänioikeudesta ja ehdokkaaksi asettumi-sesta: www.vaalit.fi

Lautakunnat

Lautakunnat ja niiden alaiset jaostot käyttävät mer-kittävää päätöksentekovaltaa kunnan asioista. Lau-takunnan jäsenet ovat kaupungin luottamushenki-löitä, mutta eivät välttämättä kunnanvaltuutettuja. Lautakuntien kokoukset eivät ole yleisölle avoimia. Kokousten esityslistat ja pöytäkirjat ovat kuitenkin kaikkien luettavissa.

Kaikkien Vantaan kaupungin luottamuselinten esi-tyslistat ja pöytäkirjat: www.vantaa.fi/paatoksenteko

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittén

Vantaalla toimii seitsemän aluetoimikuntaa (Avia-polis, Hakunila, Kivistö, Koivukylä, Korso, Myyrmä-

ki ja Tikkurila) sekä koko kaupungin ruotsinkielistä väestöä edustava Svenska kommittén. joiden jäsenet kaupunginvaltuusto nimeää. Aluetoimikunnan jäse-nistä osa on kaupunginvaltuutettuja tai varavaltuu-tettuja.

Aluetoimikunnat edistävät asukkaiden osallisuutta, seuraavat alueen ja sen asukkaiden hyvinvointia. Ne toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden ja kaupunkiorganisaation kanssa. Aluetoimikunnilla on vuosittain käytössään aluerahaa, jota ne sekä käyttä-vät itse että myöntävät erilaisten alueellisten hank-keiden ja tapahtumien toteuttamiseen. Kohden-taakseen omaa toimintaansa ja resurssejaan alueen tarpeitten mukaisesti aluetoimikunnat ja Svenska kommittén tekevät kehittämissuunnitelmat hyödyn-täen alueneuvonpidoissa käytyjä keskusteluja.

Nuorisovaltuusto

Nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti sitoutuma-ton, edustuksellinen toimielin, joka toimii nuorten äänitorvena. Nuorisovaltuustoon voivat asettua ehdolle kaikki vaalivuonna 13–18-vuotta täyttävät vantaalaiset nuoret. Nuorisovaltuusto ajaa nuorten asioita esimerkiksi seuraamalla nuoriin vaikuttavaa päätöksentekoa, tekemällä aloitteita, järjestämällä tapahtumia sekä antamalla lausuntoja ja kannanot-toja. Nuorisovaltuustolla on edustaja lähes kaikissa kaupungin lautakunnissa, kaupunginvaltuustossa sekä kaikissa aluetoimikunnissa.

Vanhusneuvosto

Vanhusneuvosto koostuu eri eläkeläisjärjestöjen, kaupungin toimialojen ja seurakunnan edustajis-ta. Sen tehtäviin kuuluu mm. seurata vantaalaisen vanhusväestön tarpeita ja niitä vastaavaa palvelun-tarjontaa, edistää vanhusten tasa-arvoisen osallistu-misen mahdollisuutta sekä vanhusten selviytymistä yhteiskunnan eri toiminnoissa. Vanhusneuvosto an-taa lausuntoja, tekee kannanottoja ja edustaa van-husväestöä erilaisissa työryhmissä. Vanhusneuvosto on ollut mukana esimerkiksi Vantaan ikääntymis-poliittisen ohjelman ja toimeenpanosuunnitelman suunnittelussa.

6

Vantaan kaupungin osallisuusmalli

Vammaisneuvosto

Vantaan vammaisneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisten henkilöiden, hei-dän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tavoitteena on esteetön Vantaa – niin liikkumisen, asenteiden kuin kommunikaation suhteen. Tehtäviin kuuluu mm. seurata vammaisten henkilöiden tarpeiden kehitystä, vaikuttaa vam-maisten henkilöiden mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon, edistää vammaisille tarkoitettujen palvelujen kehittämistä sekä antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita vammaisia henkilöitä koskevissa asioissa.

Vantaan paikallisromanityöryhmä

Vantaan paikallisromanityöryhmän tehtävänä on to-teuttaa kansallista romanipoliittista ohjelmaa, toimia romanien syrjimisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja romanikulttuurin tukemiseksi. Työryhmän jäseninä on romaniaktivisteja, kaupungin edustajia, viran-omaisia sekä evankelisluterilainen seurakunta.

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Vantaan monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan tehtävänä on seurata etnisten vähemmistöjen elin-oloja, Vantaan monikulttuurisuusohjelman toteutu-mista sekä yleisesti ottaen kunnallista ja valtakunnal-lista monikulttuurisuuspolitiikkaa. Neuvottelukunta pitää yhteyttä vastaaviin elimiin pääkaupunkiseudul-la sekä erilaisiin etnisten vähemmistöjen järjestöihin ja organisaatioihin. Monikulttuurisuusasiain neuvot-telukunnan jäseninä on poliittisia luottamushenkilöi-tä, asiantuntijoita sekä kaupungin viranhaltijoita.

2. Suora osallisuus

Suoran vaikuttamisen keinot ovat sellai-sia, jotka on kirjattu lakiin kuntalaisen oikeudeksi. Kuntalaisella on esimerkiksi oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Kunnalla on velvolli-suus ilmoittaa aloitteen tekijälle aloitteen etenemisestä ja sen johdosta tehdyistä toi-menpiteistä.

Kuntalaisaloite

Kirjallisen kuntalaisaloitteen voi Vantaalla tehdä säh-köisen aloitelaatikon kautta, toimittamalla aloitteen kaupungin kirjaamoon tai Yhteispalvelupisteeseen. Kaikki viralliset aloitteet kirjataan diaariin, jonka jäl-keen ne lähetetään valmisteltavaksi toimialoille. Kun-talaki velvoittaa kuntaa ilmoittamaan aloitteen teki-jälle toimenpiteet, joita aloitteen johdosta on tehty. Kerran vuodessa valtuuston päätösvaltaan kuuluvat, suurimmat aloitteet sekä niiden johdosta tehdyt toi-menpiteet esitetään valtuustolle. Kuntalaisaloitetta ei voi tehdä nimettömänä.

Sähköinen aloitelaatikko: www.vantaa.fi/kuntalais-aloite

Valtiovarainministeriön koordinoima SADe-ohjelma on kevään 2013 aikana avannut kansalliset verkko-palvelut kuntalaisaloitteille ja kansalaisaloitteille. Palveluissa voi tehdä kuntalaisaloitteita tai kansalais-aloitteita sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita sähköisesti.

Lisätietoa:www.kuntalaisaloite.fi (aukeaa keväällä 2013)www.kansalaisaloite.fi

Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys

Vähintään viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista voivat tehdä aloitteen neuvoa-antavasta kunnallisesta kansanäänestyksestä. Kunnallista neu-

7

Vantaan kaupungin osallisuusmalli

voa-antavaa kansanäänestystä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan elokuussa 1990, mutta sitä on hyödyn-netty Suomessa varsin vähän. Vantaalla kunnallista kansanäänestystä ei toistaiseksi ole järjestetty.

Palaute

Kuntalaiset voivat jättää palautetta esimerkiksi ver-kossa, toimipaikoissa, Yhteispalvelun toimipisteissä tai ottamalla suoraan yhteyttä kunnan päättäjiin tai viranhaltijoihin.

Sähköinen palautelaatikko: www.vantaa.fi/fi/palaute

Oikaisuvaatimus

Kuntalaisella on käytössään erilaisia keinoja valit-taa kunnan viranomaisen tekemästä päätöksestä. Oikaisuvaatimus on ensimmäinen vaihe, jos kunta-lainen haluaa kunnan jäsenenä tai jokin päätöksen asianomaisena oikaista kunnan viranomaisen teke-män päätöksen. Kirjallinen oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle elimelle. Kunnanvaltuuston päätöksestä ei tehdä oikaisupyyntöä vaan suoraan kunnallisvalitus. Lisätietoa kuntalaisen oikaisuvaati-muksesta sekä kuntalaisen oikeudesta tehdä kunnal-lisvalitus, hallintovalitus tai hallintokantelu: www.suomi.fi

3. Toimintaosallisuus

Kuntalaisten omasta aloitteesta on perus-tettu alueellisia Facebook -ryhmiä ja järjes-tetty kaikille avoimia tilaisuuksia asuk-kaille tärkeistä ajankohtaisista asioista. Kaupunki järjestää monenlaisia asukas-tilaisuuksia, joissa asukkaat, päättäjät ja viranomaiset voivat kohdata.

Asukasfoorumit

Vantaalla järjestetään vuosittain kaikille avoimia, teemoitettuja asukasfoorumeita. Asukasfoorumeissa asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta ja kysyä suoraan kaupungin ylimmältä luottamus- ja virka-johdolta.

Alueneuvonpito

Alueneuvonpito on vähintään kerran vuodessa pi-dettävä suuralueen avoin alueellinen tapaaminen, joka kokoaa yhteen aluetoimikuntien jäsenet, alueen muut luottamushenkilöt ja asukkaat sekä alueella toimivien järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja polii-sin edustajat. Alueneuvonpidossa pohditaan alueen kehittämisen tarpeita ja painopisteitä. Aluetoimikun-nat ja Svenska kommittén hyödyntävät alueneuvon-pidoissa käytyjä keskusteluja kehittämissuunnitel-miensa tekemisessä.

Kyläruokailut muut ja alueelliset keskuste-lutilaisuudet

Kaupunginvaltuutettuja, kaupunginhallituksen, lau-takuntien jäseniä ja aluetoimikuntien jäseniä kan-nustetaan vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa organisoimalla säännöllisiä alueellisia keskusteluti-laisuuksia kaupungin, asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

Koivukylä – Meidän kylä – projektissa on kokeiltu eng-lannista tuodun mallin mukaisia kyläruokailu-tilai-suuksia (community lunch), jossa asukkaat ja päättäjät kokoontuvat tietyn teeman ja keittoaterian ympärille. Kustannus on ollut pieni ja osallistujat tyytyväisiä. Tätä tullaan jatkamaan edelleen.

8

Vantaan kaupungin osallisuusmalli

Asukastilaisuudet

Kaupunki ja sen eri toimialat järjestävät kaikille avoi-mia asukastilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Tilai-suuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi palveluiden järjestämistä tai uusia rakennusprojekteja. Asukas-tilaisuuksista tiedotetaan esimerkiksi kaupungin ta-pahtumakalenterissa.

Tapahtumakalenteri: www.vantaa.fi/tapahtumakalenteri

Vaikuttaja-päivä ja Mini Vaikuttajatapah-tumat

Vaikuttaja-päivä ja Mini Vaikuttajatapahtumat ovat vuosittain järjestettäviä tilaisuuksia, jotka koskevat kaikkia 5-17-vuotiaita lapsia ja nuoria. Vaikuttaja-päi-vässä ja Mini Vaikuttajatapahtumissa lapset ja nuoret tuovat päättäjien tietoon itselleen tärkeitä asioita ky-symysten, ehdotusten ja aloitteiden avulla.

Oppilaskuntatoiminta

Oppilaskuntatoiminta antaa oppilaille ja opiskeli-joille mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitte-luun. Oppilaskuntatoimintaa on Vantaalla kaikissa ala- ja yläkouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksis-sa. Perusopetuslain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulunsa tai muun toimin-tayksikkönsä toimintaan liittyvistä, oppilaita yhtei-sesti koskevista asioista, joko oppilaskuntatoiminnan kautta tai jollakin muulla tavalla. Oppilaskuntatoi-minta kirjataan koulujen lukuvuosisuunnitelmaan.

Vantaan lasten asiantuntijaryhmä

Vantaan lasten asiantuntijaryhmä on 9-14-vuotiaista lapsista koostuva ryhmä, joka auttaa Vantaan kau-pungin asettamia Suomen Lasten Parlamentin jäse-niä. Suomen Lasten Parlamentti (SLP) on valtakun-nallinen 9-14-vuotiaista koostuva edustajisto, jonne kunnat ovat asettaneet yhden edustajan sekä hänen varaedustajansa. SLP ajaa lasten ja nuorten asioita Suomessa ja on Euroopan ensimmäinen puoliviralli-nen demokraattinen järjestelmä lapsille.

Lisätietoa: www.vantaa.fi/nuorille/osallistu_ja_vai-kuta

Osallistuminen kaupunkisuunnitteluun

Jokaisen kaavan laatiminen aloitetaan tekemällä osallisuus- ja arviointisuunnitelma (OAS). Suunnitel-masta käy ilmi mm. mitä ja miksi kaavoitetaan, miten ja milloin voi osallistua ja kuka kaavaa valmistelee. Tällä tavalla pyritään takaamaan, että kuntalaiset ja muut osalliset saadaan mukaan heti kaavoituspro-sessin alusta lähtien. Osallistumis- ja arviointisuun-nitelmiin voi tutustua esimerkiksi Yhteispalvelun toi-mipisteissä tai kaupunkisuunnittelun verkkosivuilla. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerrotaan kaavasuunnittelijalle. Joidenkin kaavojen kohdalla järjestetään myös erillisiä asukastilaisuuksia.

Kaikki ajankohtainen kaavoituksesta ja maankäytöstä: www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto

Asiakasosallisuus palveluissa

Vantaa edistää toiminnallaan palveluiden käyttäjien asiakasosallisuutta. Kaupungin asukkaiden on help-po antaa palautetta palveluita käyttäessään. Asuk-kaiden mielipiteitä välittyy palveluihin myös erilais-ten toimielinten kautta.

Asukkaiden asiantuntemusta palvelusi-sältöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa on hyödynnetty mm. liikunta-, kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso-, vanhus- ja sosiaali-palveluita sekä Yhteispalvelun palveluita kehitettäessä.

Kohtaamispaikat

Vantaalla on neljä asukkaille tarkoitettua avointa kohtaamispaikkaa. Kohtaamispaikka Myyrinki, va-paaehtoistalo Viola, avoin asukastila Tuulikontti sekä nettikahvila Kafnetti ovat matalan kynnyksen tiloja, jotka edistävät kaupunkilaisten osallistumista ja toi-mintamahdollisuuksia. Tilojen vakituisia käyttövuo-roja annetaan ensisijaisesti vantaalaisille järjestöille ja muille yhteisöille, joiden toiminta tukee ja edistää alueen asukkaiden terveyttä, hyvinvointia, osallisuut-ta ja yhteisöllisyyttä. Tilat ovat myös vuokrattavissa.

9

Vantaan kaupungin osallisuusmalli

Asukastilojen lisäksi erilaiset kaupungin omistamat muut tilat kuten kirjastot, koulut ja nuorisotilat voivat toimia tilana asukkaiden omaehtoiselle toiminnalle tai esimerkiksi asukasilloille.

Lisätietoa: www.vantaa.fi/fi/osallistu_ja_vaikuta/vapaaehtoistoiminta/asukastilat

Yhteistyöverkostot

Vantaan käytäntöihin kuuluu tiivis yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa. Tutustu esimerkiksi Vannu ry:n, Vantaan järjestörinki ry:n tai MarjaVerkon toimintaan. Yhteistyö toteutuu myös erilaisten hankkeiden, pro-jektien ja tapahtumien puitteissa.

Vannu ry: www.vantaannuorisojarjestot.fiVantaan Järjestörinki ry: www.vantaalla.infoMarjaVerkko: www.marjaverkko.fi

Vanhainkotien taloneuvostot

Vantaan kaupungilla on kolme omaa vanhainkotia, joissa kaikissa kokoontuu taloneuvosto. Taloneuvosto on säännöllisesti kokoontuva ryhmä, joka käsittelee vanhainkodin yhteisiä asioita ja vie niitä eteenpäin talon sisällä. Taloneuvostot kokoontuvat vanhainko-din lähiesimiehen johdolla ja ne koostuvat vanhain-kodin asukaista, henkilökunnan edustajista, asukkai-den omaisista, vapaaehtoistoimijoista sekä muista yhteisön jäsenistä. Taloneuvosto-toiminta on lähellä asiakasosallisuutta.

Osallistuminen verkossa

Verkossa on mahdollista tavoittaa paljon ihmisiä samalla kertaa. Vantaan verkkosivuilla on keskus-telupalsta, jossa kuntalaiset voivat käydä keskuste-lua vapaasti valittavista ja ehdotettavista aiheista. Keskustelupalstan avulla kunta voi myös esimerkiksi kysyä kuntalaisten mielipidettä johonkin aiheeseen. Vantaan kaupunki löytyy myös sosiaalisesta mediasta.

Vantaan kaupungin keskustelupalsta: www.vantaa.fi/keskustelu

Vantaan kaupungin Facebook-sivut: www.facebook.com/vantaankaupunki

Oikeusministeriön luomassa valtakunnallisessa www.otakantaa.fi -palvelussa kuka tahansa voi luoda oman osallistumishankkeensa.

Lisätietoa: www.otakantaa.fi

Aloitekanava

Aloitekanava on nuorille tehty verkkopalvelu, jossa nuoret voivat osallistua nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden valmisteluun tekemällä kehitys-ehdotuksia. Aloitekanavan prosessi seuloo nuor-ten ideoista kehityskelpoisimmat, ja muokkaa niistä muiden käyttäjien kommentit huomioiden aloitteita. Aloitekanavan avulla kunta voi myös kuulla nuoria heitä koskevissa asioissa.

Lisätietoa: www.aloitekanava.fi

Viksun vastauskortit

Viksun (Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma ja toi-meenpanosuunnitelma) myötä Vantaalla on otettu käyttöön Viksun vastauskortit, joiden avulla kunta-laiset voivat antaa ja saada palautetta sekä osallis-tua yleiseen keskusteluun senioreille suunnatuista kunnan palveluista. Vastauskortteja saa Yhteispalve-lun toimipisteistä sekä vanhuspalveluiden ja Viksun yleisötilaisuuksista. Korteissa on valmiiksi maksettu postimaksu sekä Viksun koordinaattorin osoite. Koor-dinaattori vastaa korttien kautta lähetettyyn palaut-teeseen ja kysymyksiin tai toimittaa ne eteenpäin asiasta tietävälle taholle.

Kyselyt ja tutkimus

Kuntalaisten mielipiteitä kartoitetaan erilaisin kyse-lyin ja tutkimuksin. Kaupungin tuottamaa tilasto- ja tutkimustietoa tarvitaan päätöksenteon ja sen seu-raamisen tueksi.

Hankkeet ja projektit

Vantaa toteuttaa runsaasti erilaisia hankkeita, projek-teja ja tapahtumia, joiden puitteissa niin yksittäisten kuntalaisten kuin yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden osallisuutta voidaan vahvistaa. Lisätietoa löytyy esimerkiksi seuraamalla Vantaan kaupungin verkkosivuja: www.vantaa.fi.

10

Vantaan kaupungin osallisuusmalli

4. Tieto-osallisuus

Osallisuus kunnan toimintaan ja päätök-sentekoon edellyttää, että kuntalaisella on käytössään riittävästi ajantasaista ja ymmärrettävää tietoa ja että kaupungin toiminta ja päätöksenteko on mahdollisim-man avointa.

Esityslistat ja pöytäkirjat

Kaikkien kaupungin luottamuselinten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät kaupungin verkkosivuilta: www.vantaa.fi/paatoksenteko

Asukaslehti

Vantaan kaupungin asukaslehti jaetaan julkisena tiedotteena suoraan kuntalaisen postiluukkuun. Asu-kaslehti sisältää tietoa kaupungin palveluista ja ta-pahtumista. Laajuus vaihtelee kuukausittain tarpeen mukaan.

Tehokasta verkkoviestintää

Kaupungin tavoitteena on jatkuvasti vahvistaa ver-kon käyttöä kaupungin viestinnässä ja markkinoin-nissa. Viestinnän julkaisujen painopiste siirretään sähköisiin julkaisuihin sitä mukaa, kun kävijämäärät verkossa kasvavat. Tulevaisuudessa painotuotteita on tarjolla vain kohdennetusti.

Maksutonta opastusta netin käyttöön saa esimerkiksi kirjastoissa, nettikahvila Kafnetissa ja vanhustenkes-kuksissa. Aikuisopisto järjestää suosittua atk-koulu-tusta.

Uutiskirje

Uutiskirje – toiminnallisuuden avulla asiakas voi tu-levaisuudessa tilata haluamansa aihepiirin tiedotteet omaan sähköpostiinsa. Tavoitteena on saada toimin-nallisuus käyttöön samaan aikaan julkaisu-uudistuk-sen kanssa.

Vanda Nytt

Gratisbladet Vanda Nytt utkommer sex gånger per år och innehåller information om evenemang, hän-delser och aktiviteter i Vanda. Ansvarig utgivare är Svenska Kommittén.

www.vantaa.fi/delta_och_paverka/omradeskom-mitt_er/svenska_kommitt_n/vanda_nytt

Tiedotuskanavia

Etsi uusinta tietoa erilaisten tiedotuskanavien kautta: X Vantaan kaupungin verkkosivut www.vantaa.fi X Tietoa osallistumisesta www.vantaa.fi/fi/osal-listu_ja_vaikuta

X Yhteispalvelun toimipisteet ja seniori-info www.vantaa.fi/fi/yhteispalvelu

X Jeesi – nuorten tieto- ja neuvontapalvelu www.jeesi.info

X Tietoa senioreille www.vantaa.fi/fi/senioreille X Vantaan kaupungin kaavoituskatsaus sekä Vantaa

suunnittelee ja rakentaa -lehti www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto

X Vantaan kartta- ja paikkatietopalvelu kartta.vantaa.fi/

X Helsinki Region Infoshare - Avoin seudullinen tieto www.hri.fi/

Osallisuusmallin toimenpide-ehdotukset

1.Osallisuuden edistämiseen sitoudutaan

Osallisuusmallin toimeenpanoa varten tehdään eril-linen toimeenpanosuunnitelma, jossa määritellään toimenpiteiden vastuutahot.

Vantaalla tehdään koko kaupunkiorganisaatiota kos-keva ohjeistus osallisuuden edistämisestä. Ohjeistus sisältää ohjeet osallisuuden huomioimisesta asioi-den valmistelutyössä sekä ohjeet eri asukasryhmi-en erityistarpeiden huomioimisesta yhdenvertaisen osallisuuden varmistamiseksi.

11

Vantaan kaupungin osallisuusmalli

2.Osallisuus tehdään näkyväksi toiminnan ja talouden suunnittelussa

Toimialat kirjaavat toiminnan ja talouden suunnit-telun yhteydessä tavoitteisiinsa toimenpiteitä, joilla osallisuutta edistetään sekä tekevät toimiala-kohtai-set osallisuussuunnitelmat.

Vantaalla otetaan koko kaupungin laajuisesti käyt-töön ennakoiva vaikutusten arviointi (EVA) luotta-mushenkilöelinten päätöksenteon tueksi. Yhtenä arviointimuuttujana on kuntalaisten osallisuus ja osallistumismahdollisuudet arvioitavassa asiassa. Vantaalla voidaan kokeilla myös osallistuvaa budje-tointia.

3. Osaamista parannetaan

Kaupungin työntekijöille järjestetään osallisuus-koulutusta ja tuotetaan sitä varten tukimateriaalia. Osallisuus sisällytetään osaksi luottamushenkilöiden koulutusta.

4. Viestintää lisätään ja monipuolistetaan

Tiedon välittämisen ja visualisoinnin mahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisimman laaja-alaisesti kaikil-la toimialoilla. Sähköistä asiointia, palveluita ja kuule-mista lisätään, unohtamatta kasvokkain tapahtuvan viestinnän kehittämistä. Kuntalaisten kuulemista te-hostetaan ottamalla käyttöön demokratiaa edistäviä sähköisiä työkaluja. Kaupunki edistää avoimen tie-don tuottamista ja tiedon avaamista.

Kaupungin järjestämien asukastilaisuuksien koor-di-nointi keskitetään.

Vastataan asukkaiden toiveeseen alueellisen asu-kasviestinnän kehittämisestä.

5. Kunnallista demokratiaa parannetaan

Edistetään asukkaiden aktiivisuutta ja kiinnostusta kunnallisvaaleissa tekemällä kaupunkiorganisaation toimintaa näkyväksi. Valtuuston ja lautakunnan toi-mintaa sekä asioiden valmisteluprosesseja teh-dään tunnetuksi jatkuvan avoimen toiminnan kautta.

Erilaisten yhteistyöelinten, neuvostojen ja neuvot-te-lukuntien sekä aluetoimikuntien toimintaa ja vaikut-tavuutta kehitetään.

Avointa keskustelua lisätään järjestämällä suuralueil-la vähintään kerran vuodessa avoin alueneuvonpito, joka kokoaa yhteen asukkaat, aluetoimikuntien jä-senet, alueen muut luottamushenkilöt sekä alueella toimivien järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja polii-sin edustajat pohtimaan alueen kehittämisen tarpei-ta ja painopisteitä.

Kaupunginvaltuutettuja sekä kaupunginhallituk-sen, lautakuntien ja aluetoimikuntien jäseniä kan-nustetaan vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa organisoimalla säännöllisiä alueellisia keskusteluti-laisuuksia kaupungin, asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

6. Yhteistyötä kehitetään

Aktiivista ja vastavuoroista yhteistyötä kumppanei-den kanssa jatketaan.

Yhteistyömahdollisuuksia kaupungin, elinkeinoelä-män ja kolmannen sektorin välillä kartoitetaan jär-jestötilaisuuksien, verkostotapaamisten ja kyselyiden avulla.

Kumppaneita kutsutaan aktiivisesti yhteistyötahoiksi hankkeiden, toimintaohjelmien ja politiikkojen suun-nittelutyöhön.

7. Edistymistä seurataan

Osallisuuden toteutumista ja osaamista tukemaan perustetaan toimialojen edustajista koostuva kau-punkitasoinen osallisuusverkosto. Osallisuuden etenemistä seurataan ja osallisuuden mittaamista kehitetään.

Vantaan kaupunkiKonserni- ja asukaspalvelutAlue- ja yhteisöpalvelut

www.vantaa.fi

Kaupungin-johtajantoimiala

Konserni-ja

asukaspalvelut

Maankäyttö,rakentaminenja ympäristö

Sosiaali- jaterveystoimi

Sivistystoimi

Osallisuusverkosto

KV / KH

Lautakunnat

Kaupungin johtoryhmä

Osallisuusviestintä ja yhteiset käytännötAsukastilaisuudet ja foorumit, koulutus, arviointi ja raportointi

Alueellinen osallistuminen ja vaikuttaminen, aluetoimikunnat(mahd. uusi lähidemokratiamalli 2015)

Neuvottelukunnat, neuvostot, yhteistyöelimet, järjestöt, verkostot

Toimialojen oma osallisuustoiminta ja lakisääteinen menettely, tapahtumat, verkostot ja kumppanit

Rap

orto

inti

Osallisuustyö Vantaan kaupungin organisaatiossa