Vapaa-ajan asuntojen kansainvälisen

kiinteistönvälityksen ajalliset muutokset Itä-Savossa

yhteiskunnallisessa kontekstissa

Linda Kananoja 242409

maantieteen pro gradu -tutkielma

Historia- ja maantieteiden laitos

Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta

Itä-Suomen yliopisto

toukokuu 2018

Ohjaajat: Olga Hannonen, Minna Tanskanen

2

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TUTKIMUSTIEDOTE

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan venäläisasiakkaisiin kohdistuvaa vapaa-ajan asuntojen

kiinteistönvälitystä Itä-Savossa 2000-luvulla. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia ajallisia

muutoksia venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa vapaa-ajan asuntojen kiinteistönvälityksessä on

tapahtunut Itä-Savossa, ja miten yhteiskunnalliset tekijät ovat vaikuttaneet kansainväliseen

kiinteistönvälitykseen 2000-luvulla. Tutkielman tavoitteena on tuottaa kronologinen kertomus

yhteiskunnallisen kontekstin avulla venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen

muutoksista Itä-Savossa. Tutkimusaineisto perustuu kiinteistönvälittäjien haastatteluihin ja

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n julkaisemiin raportteihin. Aineistoa tarkastellaan

kvalitatiivisesti narratiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustuloksissa selvisi, että venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityksessä Itä-

Savossa oli tapahtunut paljon ajallisia muutoksia. 2000-luvun alussa venäläisasiakkaisiin kohdistuva

kiinteistönvälitys oli kasvussa Itä-Savossa, ja parhaimmat myyntivuodet olivat vuosina 2006–2008.

Vuoden 2008 jälkeen kiinteistökaupat venäläisasiakkaiden kanssa alkoivat vähetä, ja vuoden 2014

jälkeen toiminnassa tapahtui paljon muutoksia. Vuonna 2017 venäläisasiakkaisiin kohdistuvan

kiinteistönvälityksen tilanne Itä-Savossa oli lähes olematon, koska uusia venäläisasiakkaita oli

todella vähän. Kiinteistönvälityksen muutoksiin vaikuttaneet sekä positiiviset että negatiiviset

yhteiskunnalliset tekijät olivat pääosin taloudellisia ja poliittis-hallinnollisia tekijöitä. Suurin

venäläisasiakkaisiin kohdistuvaan kiinteistönvälitykseen vaikuttanut yhteiskunnallinen muutos-

tekijä oli yleinen taloustilanne ja sen vaihtelut erityisesti Venäjällä.

Tekijä: Linda Kananoja

Opiskelijanumero: 242409

Tutkielman nimi: Vapaa-ajan asuntojen kansainvälisen kiinteistönvälityksen ajalliset muutokset Itä-

Savossa yhteiskunnallisessa kontekstissa

Tiedekunta/oppiaine: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta/maantiede

Sivumäärä: 93 + 2 liitettä

Aika ja paikka: toukokuu 2018, Joensuu

Työn laatu: pro gradu -tutkielma

Avainsanat: aika, kansainvälisyys, kesämökit, kiinteistönvälitys, matkailumaantiede, vapaa-ajan

asunnot, venäläiset

3

SISÄLLYS

1. JOHDANTO ..................................................................................................................................................... 5

1.1 Vapaa-ajan asuminen matkailun muotona ja tutkimuskohteena ............................................................... 5

1.2 Tutkimusongelma ........................................................................................................................................ 7

2. TUTKIMUSKOHDE ........................................................................................................................................ 10

2.1 Vapaa-ajan asuminen ................................................................................................................................ 10

2.1.1 Vapaa-ajan asuminen käsitteenä ................................................................................................... 10

2.1.2 Vapaa-ajan asuminen Suomessa .................................................................................................... 11

2.2 Kansainvälisyys ja yhteiskunnallinen konteksti ......................................................................................... 15

2.2.1 Venäläiset matkailijoina Suomessa ................................................................................................ 15

2.2.2 Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa .................................................................................. 16

2.2.3 Kansainväliset suhteet ja muuttuva yhteiskunnallinen tilanne ...................................................... 17

2.3 Kiinteistönvälitys ....................................................................................................................................... 21

2.4 Itä-Savo tutkimusalueena .......................................................................................................................... 22

2.4.1 Itä-Savo ........................................................................................................................................... 22

2.4.2 Vapaa-ajan asuminen Itä-Savossa ................................................................................................. 23

3. MAANTIETEELLINEN VIITEKEHYS ................................................................................................................. 26

3.1 Tutkielma osana maantieteitä ................................................................................................................... 26

3.2 Ajallisuus .................................................................................................................................................... 27

3.3 Aika-tila ...................................................................................................................................................... 29

4. METODOLOGIA JA AINEISTOT ..................................................................................................................... 31

4.1 Tutkimuksen luonne .................................................................................................................................. 31

4.1.1 Laadullinen tutkimus ...................................................................................................................... 31

4.1.2 Tutkimusperinteiden vaikutus ........................................................................................................ 32

4.1.3 Päättelyn muodot ........................................................................................................................... 36

4.2 Haastattelu tutkimusmenetelmänä .......................................................................................................... 37

4.3 Aineistot..................................................................................................................................................... 38

4.3.1 Haastatteluaineisto ........................................................................................................................ 38

4.3.2 TEM-raportit ................................................................................................................................... 39

4.4 Analyysimenetelmät .................................................................................................................................. 40

4.4.1 Narratiivinen sisällönanalyysi ......................................................................................................... 40

4

4.4.2 Analyysin kulku ............................................................................................................................... 42

5. TULOKSET .................................................................................................................................................... 44

5.1 Venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen keskeiset piirteet tyyppikertomuksena .............. 44

5.1.1 Kiinteistönvälitysyritysten toiminta ................................................................................................ 44

5.1.2 Itä-Savo venäläisasiakkaiden kiinnostuksen kohteena ................................................................... 45

5.1.3 Venäläisasiakkaat ........................................................................................................................... 46

5.1.4 Venäläisasiakkaita kiinnostavat kiinteistöt .................................................................................... 48

5.2 Venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen ajalliset muutokset tyyppikertomuksena

yhteiskunnallisessa kontekstissa ..................................................................................................................... 50

5.2.1 2000-luvun alun nousukiito ............................................................................................................ 50

5.2.2 "Buumivuodet” 2006–2008 ............................................................................................................ 51

5.2.3 Kiinnostuksen tasaantuminen vuoden 2008 jälkeen ...................................................................... 54

5.2.4 Vuodet 2013–2014 ja monenlaiset muutokset ............................................................................... 58

5.2.5 Vuoden 2017 hiljainen tilanne ........................................................................................................ 68

6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................................................................ 76

LÄHTEET ........................................................................................................................................................... 85

LIITTEET ............................................................................................................................................................ 94

5

1. JOHDANTO

1.1 Vapaa-ajan asuminen matkailun muotona ja tutkimuskohteena

Matkailun eri muodot ovat kasvattaneet suuresti suosiotaan viime vuosikymmeninä, ja matkailu on

nykyisin yksi suurimmista elinkeinoista maailmassa (Kostiainen ym. 2004, 10–11). Matkailun kasvun

taustalla on useita tekijöitä, joista kolme oleellista ovat vaurauden kasvu, teknologiset edistysaske-

leet (esimerkiksi lentokone ja digitalisaatio) ja lisääntynyt vapaa-ajan määrä (Haarni ym. [toim.]

1997, 117–118; Kostiainen ym. 2004, 10–14).

Matkailun suosion kasvu, matkailun monipuolisuus ja matkailun erilaiset vaikutukset ovat tuoneet

matkailun myös eri tieteenalojen tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi ja kehittänyt matkailuun liit-

tyvää tutkimusta (Kostiainen ym. 2004, 10–11). Matkailun tyypilliset piirteet, kuten liikkuvuus paik-

kojen välillä, ovat pohjimmiltaan maantieteellisiä ilmiöitä, joita myös maantiede tieteenalana tutkii

(esim. Oulun yliopisto 2017).

Matkailun muodot ovat ajan myötä muuttuneet (Kostiainen ym. 2004, 10–12). Esimerkiksi keskiajan

pyhiinvaellusmatkojen sijaan suosiossa ovat viime vuosikymmeninä olleet lomamatkat etelään au-

rinkoa palvomaan. Rikkaan 1700-luvun ylhäisönuorison grand tour -opintomatkailu on puolestaan

muuttunut nykyajan halpaan interrail-reissaamiseen, kielimatkoihin ja vaihto-opiskelumatkailuun.

1500-luvun löytöretkien hengessä tehdään nykyisin risteilymatkoja ja seikkailullisia omatoimimat-

koja eksoottisissa kohteissa, jolloin nimenomaan matkan omatoimisuus ja yksilöllisyys ovat tärkeitä

asioita. (Kostiainen ym. 2004, esim. 28, 39, 42, 49–50, 60–61, 236, 296)

Vapaa-ajan asuminen on yksi matkailun erilaisista nykyajan muodoista (esim. Haldrup 2009, 50).

Matkailun yleisen suosion kasvaessa myös vapaa-ajan asuminen ja mökkikulttuuri ovat tulleet yhä

suositummiksi matkailumuodoiksi viettää vapaa-aikaa ja erityisesti loma-aikoja. Kun rahaa, vapaa-

aikaa ja liikenneyhteyksiä on aikaisempaa enemmän, ihmisillä on paremmat mahdollisuudet omis-

taa toinen tai useampi asunto vakituisen asunnon lisäksi.

Vapaa-ajan asumista ja kesämökkeilyä on tutkittu Suomessa viime vuosina melko paljon, sillä mök-

keilyn on katsottu olevan suosittu ja perinteinen suomalainen ilmiö (esim. Pitkänen 2011 ja Hirvo-

nen & Puustinen 2008, 7). Myös maantieteissä kesämökit ja kakkosasunnot ovat olleet jokseenkin

6

tutkittu aihe. Maantieteellistä tutkimusta liittyen vapaa-ajan asumiseen on tehnyt Suomessa esi-

merkiksi Kati Pitkänen. Pitkänen on tarkastellut väitöskirjatutkimuksessaan Mökkimaisema muutok-

sessa: Kulttuurimaantieteellinen näkökulma mökkeilyyn (2011) suomalaisen kesämökkeilyn muu-

tosta ja nykytilaa muun muassa alueellisesta, kulttuurisesta ja kokemuksellisesta näkökulmasta. Pit-

käsen mökkimaisema-käsitteen ympärille tehty tutkimus sisältää erilaisten näkökulmien lisäksi

myös erilaisia tutkimusaineistoja ja -menetelmiä.

Mökkeilyyn ja vapaa-ajan asumiseen liittyvä tutkimus on usein poikkitieteellistä. Esimerkiksi Mia

Vepsäläinen ja Mervi J. Hiltunen (toim.) ovat tutkimusraportissaan Kylämökkeily Suomessa (2015)

tarkastelleet suomalaista kylämökkeilyä yhdistellen matkailututkimuksen ja maantieteen traditi-

oita. Kyseistä matkailua ja maantiedettä yhdistävää tutkimusalaa kutsutaan matkailumaantieteeksi

(esim. Oulun yliopisto 2017). Vepsäläisen ja Hiltusen raportissa matkailututkimuksen traditioon viit-

taa esimerkiksi kylämökkeilyalueiden vetovoimaisuuden tarkastelu (Vepsäläinen & Hiltunen [toim.]

2015, esim. 116–117; Kostiainen ym. 2004, 14). Puolestaan maantieteen tutkimustraditioon viittaa

tutkimusraportissa esimerkiksi paikkatietoaineistojen runsas käyttö sekä kylämökkeilyn tarkastelu

ilmiönä ja osana maaseudun kehittämistä (Vepsäläinen & Hiltunen [toim.] 2015, esim. 16–27 ja 120–

122; Oulun yliopisto 2017).

Globalisaatio ja yleinen kansainvälistyminen on heijastunut monen muun asian ohella myös matkai-

luun ja vapaa-ajan asumiseen (esim. Massey 2008; 13, 17). Vapaa-ajan asumista harrastetaan paitsi

omassa kotimaassa myös yhä useammin ulkomailla (Haldrup 2009, 54). Esimerkiksi Ulrika Åkerlund

(2013) on tarkastellut väitöskirjassaan The Best of Both Worlds: Aspirations, Drivers and Practices of

Swedish Lifestyle Movers in Malta kansainvälistä vapaa-ajan asumista elämäntapaliikkumisena kah-

den maan välillä. Åkerlund on tutkinut haastattelumenetelmällä ruotsalaisia eläkeläispariskuntia,

jotka omistavat kakkosasunnon Maltalla. Tutkimuksen keskiössä ovat elämäntapaliikkumisen lisäksi

haastateltujen omat identiteetit ja paikkatunteet liittyen kahden maan välillä tapahtuvaan liikkumi-

seen ja asumiseen (Åkerlund 2013).

Suomessa ilmiöksi on tullut ulkomaalaisten vapaa-ajan asukkaiden määrän suuri kasvu parin viime

vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi virolaiset ja venäläiset omistavat paljon vapaa-ajan asuntoja ja

muita kiinteistöjä Suomesta (Oittinen 2016). Kansainvälistä vapaa-ajan asumista Suomessa on tut-

kinut esimerkiksi Olga Hannonen (2016) väitöskirjassan Peace And Quiet Beyond The Border: The

Trans-Border Mobility Of Russian Second Home Owners In Finland. Tutkimuksen keskiössä on kan-

sainvälinen vapaa-ajan asuminen ylirajaisena ”idästä länteen” -liikkuvuutena (Hannonen 2016, 6).

7

Lisäksi Hannonen on tutkinut ilmiön paikallis- ja aluevaikutuksia sekä venäläismökkeilijöiden motii-

veja ylirajaiseen liikkumiseen ja vapaa-ajan asumiseen Suomessa. Hannosen (2016, 6) tutkimus tuo

venäläisten vapaa-ajan asumisesta Suomessa esille yhteiskunnallista keskustelua syvällisempää ja

laaja-alaisempaa tietoa.

Oma pro gradu -tutkielmani kulkee Åkerlundin (2013) ja Hannosen (2016) jalanjäljissä. Tarkastelen

heidän tavoin kansainvälistä vapaa-ajan asumista maantieteen näkökulmasta. Åkerlundin tavoin

käytän narratiivisia lähestymistapoja aineiston analysointiin. Hannosen tavoin tarkastelen venä-

läismökkeilyä Suomessa, mutta hieman erilaisin näkökulmin. Ajallisuus ja vapaa-ajan asuntojen kiin-

teistönvälitys ovat tutkielmani näkökulmia venäläismökkeilyyn Suomessa.

1.2 Tutkimusongelma

Maantieteen pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan venäläisasiakkaisiin kohdistuvaa vapaa-ajan

asuntojen kiinteistönvälitystä Itä-Savossa 2000-luvulla. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia

ajallisia muutoksia venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa vapaa-ajan asuntojen kiinteistönvälityksessä

on tapahtunut Itä-Savossa, ja miten yhteiskunnalliset tekijät ovat vaikuttaneet kansainväliseen kiin-

teistönvälitykseen 2000-luvulla. Tutkielma yhdistelee muun muassa matkailumaantieteen, kulttuu-

rimaantieteen ja yhteiskuntamaantieteen tutkimustraditioita. Tutkielman keskeisin maantieteelli-

nen käsite on vapaa-ajan asumisen lisäksi esimerkiksi Doreen Masseyn (2008) tarkastelema yhte-

näinen aika-tila.

Tutkielman tavoitteena on tuottaa kronologinen narratiivi eli kertomus venäläisasiakkaisiin kohdis-

tuvan kiinteistönvälityksen muutoksista Itä-Savossa yhteiskunnallisen kontekstin avulla. Tarkoituk-

sena on toisin sanoen muodostaa selkeä aikajana venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönväli-

tyksen ominaispiirteistä ja niiden muutoksista sekä erityisesti kiinteistönvälitykseen vaikuttaneista

eri vuosien yhteiskunnallisista muutostekijöistä. Pelkän ilmiön kuvailun sijaan tutkielmassa on siis

oleellista kysyä, miksi ilmiön tapahtumakulku on ollut sellainen kuin se on ollut.

Varsinaisina tutkimuskysymyksinä pro gradu -tutkielmassa ovat seuraavat:

1. Millaisia ajallisia muutoksia venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa vapaa-ajan asuntojen kiinteis-

tönvälityksessä on tapahtunut Itä-Savossa, ja mikä on ilmiön tilanne vuonna 2017?

8

2. Miten yhteiskunnalliset tekijät ovat vaikuttaneet venäläisasiakkaisiin kohdistuvaan vapaa-

ajan asuntojen kiinteistönvälitykseen 2000-luvulla?

Ensimmäistä tutkimuskysymystä tarkastellaan ajallisuuden näkökulman avulla. Ensimmäisen tutki-

muskysymyksen avulla pyritään myös tuomaan esille ajankohtaista tietoa tutkimusaiheesta tarkas-

telemalla ilmiön tilannetta vuonna 2017. Toisen tutkimuskysymyksen on puolestaan tarkoitus liittää

tutkittava ilmiö laajempaan kontekstiin ja osaksi yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Kvalitatiivisen eli laadullisen pienoistutkimuksen pääaineistona ovat Savonlinnan seudun kiinteis-

tönvälittäjien haastattelut eri vuosilta. Toisena aineistona tarkastellaan Tutkimus- ja Analysointikes-

kus TAK Oy:n julkaisemia Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) raportteja vuodelta 2013. Monipuolisen

aineiston tarkoitus on lisätä erilaisia näkökulmia tutkittavaan aiheeseen ja lisätä tutkimustulosten

yleistä luotettavuutta. Tutkimusmenetelmistä ja aineistoista kerrotaan tarkemmin luvussa 4.

Aineistoa analysoidaan narratiivisen sisällönanalyysin keinoin tuottamalla aineistosta tutkimusil-

miötä kuvaavia tyyppikertomuksia. Lopuksi koottuja tyyppikertomuksia verrataan yhteiskunnalli-

seen kontekstiin. Narratiivisten lähestymistapojen avulla voidaan esimerkiksi tutkia kertomusmuo-

dossa olevia aineistoja tai laatia tutkittavasta ilmiöstä kertomus tutkimustulokseksi (Heikkinen 2001,

116). Tämä tutkielma hyödyntää narratiivisuutta molempien edellä kuvattujen lähestymistapojen

avulla. Analyysitavoista ja analyysivaiheesta kerrotaan lisää luvussa 4.4.

Valitsin tutkimusaiheekseni venäläisasiakkaisiin kohdistuvan vapaa-ajan asuntojen kiinteistönväli-

tyksen monesta eri syystä. Ensinnäkin olen opinnoissani suuntautunut matkailumaantieteeseen, ja

tutkimusaihe liittyen venäläismökkeilijöihin Suomessa sopii tähän matkailumaantieteen kenttään.

Toiseksi minulle tarjottiin tätä tutkimusaihetta pro gradu -tutkielmaa varten, kun Karjalan tutkimus-

laitoksen tutkijatohtori Olga Hannosella oli jäänyt analysoimatonta haastatteluaineistoa venä-

läismökkeilijöitä koskevasta väitöskirjatutkimuksestaan Peace And Quiet Beyond The Border: The

Trans-Border Mobility Of Russian Second Home Owners In Finland (Hannonen 2016), ja sain aineis-

toa häneltä käytettäväksi tutkielmaa varten. Koin myös saavani asiantuntevaa ohjausta tähän tutki-

musaiheeseen, kun Hannonen tarjoutui tutkielmani toiseksi ohjaajaksi.

Kolmanneksi valitsin tämän aiheen, koska Suomessa on tutkittu kansainvälistä vapaa-ajan asumista

vähän varsinkin maantieteen näkökulmasta. Aikaisemmin tehty tutkimus (kuten Hannosen väitös-

9

kirjatutkimus, ks. Hannonen 2016) on toteutettu lähinnä kansainvälisen kiinteistönvälityksen asiak-

kaiden (esimerkiksi venäläismökkeilijöiden) näkökulmasta, joten tavoitteenani olisikin omassa tut-

kimuksessani lähestyä aihetta vielä vähemmän tutkitusta kiinteistönvälittäjien näkökulmasta.

Neljänneksi valitsemani aihe on myös ajankohtainen. Vuonna 2014 puhjennut Ukrainan kriisi koski

myös Venäjää ja kriisin seuraukset ulottuivat Suomeen asti esimerkiksi niin kutsuttujen ”Venäjä-

pakotteiden” muodossa. Euroopan unioni (EU) nostatti erilaisia talouspakotteita ja muita ”rajoitta-

via toimenpiteitä” Venäjää vastaan kriisin hillitsemiseksi (Hellenberg & Leinonen 2016, Euroopan

unionin neuvosto ja Eurooppa-neuvosto 2017a). Venäjän taloustilanne heikkeni suuresti paitsi EU:n

talouspakotteiden, myös esimerkiksi raakaöljyn hinnan laskun seurauksena vuonna 2014 (Venäjän

ruplan kurssi 2018). Ukrainan kriisiin ei ole vuoden 2017 loppuun mennessä löydetty edelleenkään

selvää ratkaisua, joten EU on jatkanut rajoittavia toimenpiteitään (esim. talouspakotteita) Venäjää

vastaan ainakin heinäkuun 2018 loppuun asti (Euroopan unionin neuvosto ja Eurooppa-neuvosto

2017b). Venäjän talous on hieman noussut kriisivuosista 2014–2016, mutta edelleenkään ruplan

arvo ei ole palautunut Ukrainan kriisiä ja talouspakotteita edeltäneiden vuosien tasolle (Venäjän

ruplan kurssi 2018). Kansainvälisistä suhteista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta kerrotaan lisää lu-

vussa 2.2.3.

Ukrainan kriisin puhkeamisen jälkeen monia venäläisiin vapaa-ajan asukkaisiin liittyviä uutisia on

ollut suomalaisessa mediassa esillä (esim. Honkamaa 2014, Salovaara 2016). Julkista keskustelua on

käyty esimerkiksi venäläisten oikeuksista omistaa kiinteistöjä Suomesta (Salovaara 2016). Tavoit-

teena olisi siis myös tutkielmassa huomioida ajankohtaisen yhteiskunnallisen tilanteen muutos ja

sen mahdollinen vaikutus kiinteistönvälitykseen.

10

2. TUTKIMUSKOHDE

2.1 Vapaa-ajan asuminen

2.1.1 Vapaa-ajan asuminen käsitteenä

Vapaa-aikana käytettävää asuntoa, jota ei yleensä kutsuta kodiksi tai vakituiseksi asunnoksi, voidaan

kutsua hyvin monella eri nimellä: vapaa-ajan asunto, kakkosasunto, loma-asunto, kesämökki tai hu-

vila. Myös akateemisessa maailmassa vapaa-ajan asunto ja vapaa-ajan asuminen ovat problemaat-

tisia käsitteitä eri variaatioineen (esim. Hirvonen & Puustinen 2008, 5–8; Adamiak ym. 2015, 8–9;

McIntyre, Williams & McHugh 2006, 9).

Loma-asunto ja vapaa-ajan asunto ovat käsitteinä keskenään hyvin samankaltaisia, koska molem-

mat sisältävät ajallisen määritteen asunnon käytölle. Loma-ajan tai vapaa-ajan asuntoa käytetään

nimensä perusteella siis työajan ulkopuolella eli loma-aikana tai muuna vapaa-aikana. Vapaa-ajan

asunto on kuitenkin suomalaisessa tutkimuksessa loma-ajan asuntoa käytetympi käsite (esim. Ada-

miak ym. 2015 ja Hirvonen & Puustinen 2008).

Terminä kakkosasunto puolestaan kuvaa nimensä mukaisesti asunnon toissijaisuutta eli toisin sa-

noen kakkosasunto ei ole vakituinen asunto. Englannin kielen käytetyin termi vapaa-ajan asunnolle

on tutkimusmaailmassa second home, joka kääntyy suomen kieleen suoraan sanoiksi toinen koti eli

tutummin kakkosasunto. (McIntyre, Williams & McHugh 2006, 9; Haldrup 2009)

Suomenkieliset käsitteet kesämökki ja huvila puolestaan kytkeytyvät yhteen niiden historiallisen

käytön vuoksi. Aikana ennen ”vapaa-ajan asuntoja” varakkaat suomalaiset vierailivat kesäisin huvi-

loilla maaseudulla. Tällainen huvilakulttuuri alkoi Suomessa jo 1800-luvun alussa. Myöhemmin

1900-luvun kuluessa rakennettiin pienempiä huviloita eli kesämökkejä, ja sanasta kesämökki tuli

käytetty termi. (Hirvonen & Puustinen 2008, 9)

Tutkielmassa käytetään pääosin käsitettä vapaa-ajan asunto/asuminen kuvaamaan yleisesti kesä-

mökkeilyä ja kakkosasumista Suomessa. Päädyin käyttämään kyseistä käsitettä monesta eri syystä.

Ensinnäkin vapaa-ajan asunto kuvaa kyseistä asumismuotoa esimerkiksi kesämökki-käsitettä laa-

jemmin. Kesämökiksi on vaikeaa kutsua esimerkiksi kerrostaloasuntoa, vaikka se olisi käytössä ke-

sämökin tapaan vapaa-ajan asuntona. Toiseksi vapaa-ajan asuminen on käsitteenä yleisesti käytössä

11

muussa suomalaisessa tutkimuksessa (esim. Adamiak ym. 2015, Hirvonen & Puustinen 2008). Vaikka

Tilastokeskuksen virallisissa raporteissa käytössä onkin pääosin määrite kesämökki, Tilastokeskus on

määritellyt kesämökki-käsitteen tarkoittavan rakennettua vapaa-ajan asuntoa tai loma-asuntoa

(SVT 2016). Vapaa-ajan asunto on siis Tilastokeskuksen mukaan kesämökin laajempi yläkäsite. Ke-

sämökit ovat siis vapaa-ajan asuntoja, mutta kaikki vapaa-ajan asunnot eivät ole kesämökkejä (SVT

2016).

2.1.2 Vapaa-ajan asuminen Suomessa

Vapaa-ajan asuminen on suosittu kulttuurinen ilmiö Suomessa (esim. Hirvonen & Puustinen 2008,

7). Kesämökkeilyä harrastaa Suomen väestöstä yli puolet ja matkailun näkökulmasta vapaa-ajan

asunnot ovat Suomessa suosituin majoitusmuoto (Adamiak ym. 2015, 50). Kesämökkeilyyn Suo-

messa kuuluu olennaisella tavalla usein järvimaisema, luonnossa oleminen, erilaiset harrastukset,

rentoutuminen ja sukujuuret (Hirvonen & Puustinen 2008; 7, 11).

Vapaa-ajan asuminen on myös hyvin perinteinen suomalainen ilmiö. Kesäinen huvilakulttuuri alkoi

Suomessa jo 1800-luvun alussa varakkaiden keskuudessa (ks. Kuvat 1 ja 2). Myöhemmin 1900-lu-

vulla rakennettiin paljon pieniä kesämökkejä. 1960-luvun alussa mökkejä oli noin 100 000, ja kesä-

mökkeilyn suosio kasvoi entisestään muun muassa yleisen varallisuuden nousun myötä. Varallisuu-

den noustessa pienten hirsimökkien sijaan rakennettiin isompia loma-asuntoja. (Hirvonen & Puus-

tinen 2008, 9–10)

Kuva 1. Helsinkiläisnaisia muuttamassa kesähuviloilleen saaristoon 1910-luvulla. Ku-vaaja: Ivan Timiriasew Lähde: Helsingin kaupunginmuseo

Kuva 2. Kesähuvila Jorvaksessa Kirk-konummella vuonna 1918. Kuvaaja: tuntematon Lähde: Helsingin kau-

punginmuseo

12

Kesämökkeilyn suosio on kasvanut entisestään 1970-luvulta nykypäivään saakka (ks. Kaavio 1).

Vuonna 1970 kesämökkejä oli Suomessa noin 175 000, vuonna 1980 yli 250 000 ja vuonna 1990 noin

360 000. 2000-luvulle tultaessa kesämökkien määrä ylitti jo 450 000 rajan, ja vuonna 2016 mökkejä

oli jo yli 500 000. Vaikka mökkirakentamisen kasvu on viime vuosina hidastunut 1970- ja 1980-luku-

jen rakentamisesta, kesämökkejä on silti nykyisin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. (SVT 2017b;

Hirvonen & Puustinen 2008, 30)

Myös monenlainen muu vapaa-ajan asuminen on perinteisen mökkielämän lisäksi kasvattanut suo-

siotaan Suomessa 1990-luvulta lähtien. Jos perinteinen kesämökkeily viittaa omaan tai tuttavan

omistamaan mökkiin järven tai meren rannalla (ks. Kuvat 3 ja 4, s. 13), parin kolmen viime vuosi-

kymmenen aikana esimerkiksi pienten maatilojen käyttö vapaa-ajan asuntoina on lisääntynyt. Li-

säksi matkailukeskusten, kuten laskettelurinteiden ja golfkenttien, läheisyyteen rakennetut mökki-

kylät ovat kasvattaneet suosiotaan 1990-luvulta lähtien. Myös veneily voi olla yksi vapaa-ajan asu-

misen muoto. (Hirvonen & Puustinen 2008; 5, 8) Muita erilaisia vapaa-ajan asumisen muotoja Suo-

messa ovat esimerkiksi siirtolapuutarhamökit, pitkäaikaispaikoilla olevat asuntovaunut, lomaosak-

keet ja kerros- tai rivitaloasunnot, jotka ovat nimenomaan vapaa-ajan käytössä. Vapaa-ajan asu-

mista voi siis olla hyvin monenlaista ja siksi sitä on kokonaisuudessaan haastavaa määritellä, tutkia

ja tilastoida. (Adamiak ym. 2015; 8–9, 14, 25)

176104

251744

367686

416236450569

474277 489232 502903

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

1970 1980 1990 1995 2000 2005 2010 2016

Kesämökkien määrä Suomessa

Kaavio 1. Kesämökkien määrä koko Suomessa vuosina 1970–2016. Lähde: SVT 2017b.

13

Vapaa-ajan asuntoina käytettävät mökit sijaitsevat Suomessa useimmiten haja-asutusalueella.

Yleensä mökkien ympäristö koostuu metsistä ja/tai vesistöistä (ks. Kuvat 3 ja 4). Joillakin vapaa-ajan

asunto saattaa sijaita saaressa tai pienessä kylässä, mutta vain harvoilla esimerkiksi kaupungissa tai

Lapin matkailukeskuksessa. Vakituiselta asunnolta vapaa-ajan asunnolle on suomalaisilla yleensä

melko kohtuullinen välimatka: alle 100 kilometriä. (Adamiak ym. 2015, 25) Suomalaiset viettävät

aikaa kesämökeillään keskimäärin noin kuukauden verran vuoden aikana yhteensä (Hirvonen &

Puustinen 2008, 50).

Vapaa-ajan asunnot ovat Suomessa kooltaan useimmiten 25–75 neliötä ja ne on varusteltu verk-

kosähköllä. Suomalaisilla on myös joitakin pienempiä mökkejä ja suuria yli 100 neliön huviloita,

mutta niitä on kuitenkin suhteellisesti vähän. Vapaa-ajan asuntojen varustukseen kuuluu sähkön

lisäksi useimmiten myös televisio, ja yli puolet mökeistä on talviasuttavia. (Adamiak ym. 2015, 26–

27) Viime vuosikymmenten kuluessa vapaa-ajan asuntojen koko ja varustetaso ovat nousseet Suo-

messa. Siitä kertoo esimerkiksi astianpesukoneen, vesivessan ja internetin yleistyminen mökeissä.

(Adamiak ym. 2015, 26–27; Hirvonen & Puustinen 2008, 27–28) Silti edelleen vain noin 32 prosen-

tilla vapaa-ajan asunnoista on vesivessa, noin 26 prosentilla internetyhteys ja vain noin 20 prosen-

tilla astianpesukone (Adamiak ym. 2015, 26–27).

Kuva 3. Kesämökki Ylöjärvellä Pirkanmaalla 1960-luvun alussa. Kuvaaja: Pekka Kyytinen Lähde: Museovirasto – Mus-

ketti / Kansatieteen kuvakokoelma / Pekka Kyytisen koko-elma

Kuva 4. Kesämökki Piikkiössä Turun lähellä 1970-luvulla. Ku-vaaja: Teuvo Kanerva Lähde: Museovirasto – Musketti / Histo-

rian kuvakokoelma

14

Tilastokeskuksen mukaan perinteisiä kesämökkejä on Suomessa alueellisesti eniten Varsinais-Suo-

messa (49 364 mökkiä). Lähes yhtä paljon mökkejä on Etelä-Savossa (49 156) ja kolmanneksi eniten

niitä on Pirkanmaalla (46 984). Kaaviossa 2 on esitelty tarkemmin kesämökkien määrää maakunnit-

tain Suomessa vuonna 2016. (SVT 2017b)

Vapaa-ajan asuntojen omistajia on Suomessa vähemmän kuin niiden todellisia käyttäjiä (Hirvonen

& Puustinen 2008, 30). Vapaa-ajan asuntoja omistavat Suomessa usein keski-iän ylittäneet paris-

kunnat, mutta asuntoja käyttävät paljon myös nuoret ja lapsiperheet. Yleistä Suomessa onkin vie-

railla esimerkiksi ystävien tai vanhempien omistamilla mökeillä eikä välttämättä itse omistaa vapaa-

ajan asuntoa. (Adamiak ym. 2015; 18–19, 50)

6357

20573

13558

49156

12529

21307

3935

35863

18553

31736

46984

2115024200

3188131518

2222320180

41836

49364

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

Kesämökkien määrä maakunnittain (v. 2016)

Kaavio 2. Kesämökkien määrä Suomessa maakunnittain vuonna 2016. Lähde: SVT 2017b.

15

2.2 Kansainvälisyys ja yhteiskunnallinen konteksti

2.2.1 Venäläiset matkailijoina Suomessa

Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisiä rekisteröitiin yli 5,77 miljoonaa Suomessa vuonna 2016.

Eniten ulkomaalaisia matkailijoita tuli Venäjältä (noin 697 600 yöpymistä), toiseksi eniten Ruotsista

(noin 549 300 yöpymistä) ja kolmanneksi eniten Saksasta (noin 540 300 yöpymistä). Kymmenen suu-

rimman lähtömaan joukkoon kuuluvat lisäksi Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Kiina, Japani, Viro ja

Norja. (SVT 2017c)

Suomessa matkailevista ulkomaalaisista valtaosa on siis venäläisiä (SVT 2017c; Adamiak ym. 2015,

24). Ulkomaanmatkailu tuli venäläisille helpommaksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna

1991, jonka jälkeen matkailu Suomeen myös selvästi yleistyi (Hannonen 2016, 12). Erityisesti 2000-

luvun puolen välin jälkeen venäläismatkailijoiden määrä Suomessa lähti suureen kasvuun ja yöpy-

misten määrät ylittivät 600 000 joka vuosi kymmenen vuoden ajan (ks. Kaavio 3). Vuosi 2013 oli

venäläismatkailijoiden osalta Suomessa huippuvuosi; Suomessa vieraili tuolloin peräti yli 1,6 miljoo-

naa venäläismatkailijaa (SVT 2017c).

-1000000

-500000

0

500000

1000000

1500000

2000000

Venäläismatkailijoiden yöpymiset Suomessa

Yöpymiset, lkm Yöpymisten muutos, lkm

Kaavio 3. Venäläismatkailijoiden vuosittaiset yöpymiset koko Suomessa vuosina 1995-2017. Vuoden 2017 määrät ovat arvioita. Lähde: SVT 2017c.

16

Vuonna 2015 venäläismatkailijoiden määrä romahti selvästi. Venäläismatkailijoiden määrä on vä-

hentynyt siitä lähtien joka vuosi. Samaan aikaan sen sijaan esimerkiksi aasialaisten matkailijoiden

yöpymismäärät ovat olleet selvässä kasvussa. (SVT 2017c; Falk & Vieru 2016, 4, 9)

2.2.2 Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa

1990-luvun puolen välin jälkeen venäläiset ovat olleet kiinnostuneita Suomesta paitsi yleisesti mat-

kailumaana myös vapaa-ajan asumisympäristönä. Ulkomaalaiset omistavat noin yhden prosentin

kaikista kiinteistöistä Suomessa. Ulkomaalaisten ostamista kiinteistöistä venäläiset ostivat noin 70

prosenttia (yli 4290 kiinteistöä) Suomesta yhteensä vuosina 2000–2014. (Adamiak ym. 2015, 24; ks.

myös Hannonen 2016)

Venäläisten jälkeen virolaiset ovat toiseksi suurin ulkomaalaisryhmä, joka on ostanut kiinteistöjä

Suomesta viime vuosina. Heidän ostohalukkuus suomalaisia kiinteistöjä kohtaan on ollut kasvussa

erityisesti 2010-luvulla, kun samaan aikaan venäläisten kiinteistöostot ovat olleet laskussa. Esimer-

kiksi vuonna 2015 venäläiset ostivat noin 127 kiinteistöä Suomesta ja virolaiset noin 92 kiinteistöä.

Viisi vuotta aikaisemmin vuonna 2010 vastaavat luvut olivat venäläisten kohdalla 413 kiinteistö-

ostoa ja virolaisten kohdalla 21 kiinteistöä. (Oittinen 2016)

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n (2013a, 24) tekemän raportin mukaan venäläiset ovat os-

taneet kiinteistöjen lisäksi myös paljon asuntoja ja viikko-osakkeita Suomesta. TAK Oy:n (2013a, 24)

arvioiden mukaan vuosina 2000–2012 venäläiset ostivat Suomesta viikko-/lomaosakkeita ja asun-

toja noin 1700–1900 kappaletta.

Mielestäni on hyvä kuitenkin huomioida, että kaikki ulkomaalaisten (kuten venäläisten) ostamista

kiinteistöistä ja asunnoista eivät ole vapaa-ajan asuntoja. Lisäksi osa ulkomaalaisten ostamista va-

paa-ajan asunnoista voivat olla muussa kuin vapaa-ajan asumiskäytössä. Kiinteistöostojen määrä

antaa kuitenkin suuntaviivaa sille kuinka paljon venäläiset ovat vapaa-ajan asuntoja ostaneet.

Venäläisomisteiset vapaa-ajan asunnot Suomessa ovat useimmiten talviasuttavia. Myös vesistön ja

metsän sijainti vapaa-ajan asunnon läheisyydessä on venäläisille tärkeää aivan kuten suomalaisille

vapaa-ajan asukkaille. (TAK 2013a, 49; Adamiak ym. 2015, 24–25) Venäläiset käyttävät vapaa-ajan

17

asuntojaan keskimäärin 119 päivää per vuosi, mikä on selvästi enemmän kuin mitä suomalaiset viet-

tävät keskimäärin aikaa mökeillään (noin 30 päivää) (TAK 2013a, 3; Hirvonen & Puustinen 2008, 50).

Venäläiset vapaa-ajan asukkaat myös käyttävät suomalaisia mökkeilijöitä enemmän rahaa vapaa-

ajan asumisessaan Suomessa (TAK 2013a, 3, 31–33).

Venäläiset ostavat vapaa-ajan asuntoja Suomesta lähinnä turvallisuuden, rauhallisuuden ja viih-

tyisän lomaympäristön takia (TAK 2013a, 48; Adamiak ym. 2015, 24). Myös sijainti lähellä ja maan

tuttuus venäläisten keskuudessa ovat avaintekijöitä venäläisten valitessa Suomen vapaa-ajan asu-

misympäristöksi (TAK 2013a, 48). Joitakin venäläisiä kiehtoo myös rantatontin omistaminen Suo-

mesta, sillä Venäjällä rantatonttien omistaminen on kielletty (Adamiak ym. 2015, 24).

Lisäksi kesämökin hankinta Venäjällä on haastavaa. Venäjällä valtio omistaa suurimman osan

maasta. Lisäksi myytävät mökit ovat kalliita Venäjällä, ja ostojärjestelmä on täynnä byrokratiaa, jo-

ten venäläisiä houkuttelee myös siksi kiinteistöjen osto Suomesta. (Niiranen 2014)

2.2.3 Kansainväliset suhteet ja muuttuva yhteiskunnallinen tilanne

Yhteiskunnalliset tilanteet ja kansainväliset suhteet Suomessa ja muualla Euroopassa ovat vaihdel-

leet suuresti historian aikana, mutta myös aivan viime vuosina (ks. esim. Haukkala 2012, Luukkanen

2010, Euroopan unionin neuvosto ja Eurooppa-neuvosto 2017a). Euroopan taloudellinen tilanne on

2000-luvulla vaihdellut noususuhdanteista lamaan (esim. Haukkala 2012, 40). Poliittisia jännitteitä

on Euroopassa luonut esimerkiksi Ukrainan kriisi (2014–), jolla puolestaan on ollut monenlaisia vai-

kutuksia esimerkiksi Venäjän talouteen (Euroopan unionin neuvosto ja Eurooppa-neuvosto 2017a,

Venäjän ruplan kurssi 2018).

Suomen ja Venäjän yhteiskunnalliset tilanteet ja maiden väliset kansainväliset suhteet ovat vaihdel-

leet paljon historian aikana (Haukkala 2012, 16). Pitkän Ruotsin vallan jälkeen Venäjän keisari Alek-

santeri I määräsi Suomen liitettävän osaksi Venäjää vuonna 1809 (Haukkala 2012, 16, 31). Suomi

itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917, kun samoihin aikoihin Venäjä oli vallankumouksen kourissa ja

Euroopassa riehui ensimmäinen maailmansota (Haukkala 2012, 18–20, 29). Suomi ja Venäjä olivat

vastakkain toisessa maailmansodassa (1939–1945), jossa oli taustalla hyvin monenlaisia syitä ja aja-

tusmaailmoja (esim. Haukkala 2012, 19–21). Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa ja muu maa-

ilma olivat toisenlaisessa poliittisessa jännitystilassa, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto (ent. Venäjä)

18

olivat vastakkain ”kylmässä sodassa” lähinnä ideologisessa ja taloudellisessa mielessä (Haukkala

2012, 37).

Kylmän sodan päättyessä 1990-luvun alussa Neuvostoliitto hajosi (Haukkala 2012, 22, 38). Idän-

kauppa hävisi olemattomiin Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena, ja Suomessa koitti syvä talou-

dellinen lama 1990-luvun alkupuolella (Haukkala 2012, 29–30). Ulkomaanmatkailu tuli venäläisille

helpommaksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja venäläisten matkailu Suomeen myös yleistyi

(Hannonen 2016, 12). Venäjän (ent. Neuvostoliitto) ollessa ”heikko” valtio Suomi nousi hiljalleen

lamasta 1990-luvun kuluessa ja vaurastui uudella teknologiateollisuudellaan (Haukkala 2012, 27,

29–30). Suomen ulkopolitiikka oli tuolloin länteen suuntautunutta; Suomi liittyi Euroopan unioniin

ja solmi Naton kanssa rauhankumppanuussopimuksen 1990-luvulla (esim. Haukkala 2012, 24–27).

2000-luvulla Venäjä vahvistui ja rikastui muun muassa energiatuotannollaan (Luukkanen 2010, 33).

Suomen ja Venäjän kahdenkeskiset suhteet olivat hyvät 1990- ja 2000-lukujen taitteessa (Luukka-

nen 2010, 30–31). Toisaalta Suomen asema idän (Venäjän) ja lännen välikappaleena menetti merki-

tystään, kun Venäjä pystyi solmimaan itse kansainvälisiä suhteitaan länteen, kuten Yhdysvaltoihin,

toisin kuin esimerkiksi kylmän sodan aikana (Luukkanen 2010, 33–34; Haukkala 2012, 144).

Suomen ja Venäjän poliittiset suhteet vuosina 2000–2010 olivat jokseenkin hyvät, mutta maiden

välisiä suhteita ja keskinäistä ymmärrystä koettelivat aika ajoin monenlaiset taloudelliset ja muut

ilmiöt (Luukkanen 2010, 112; Haukkala 2012, 143). Esimerkiksi maailmanlaajuisella talouslamalla

vuonna 2008 oli monenlaisia vaikutuksia (esim. Luukkanen 2010, 114–116). Vuoden 2008 talous-

kriisi heijastui esimerkiksi ruplan kurssiin, sillä vaihtaessa ruplia euroiksi vuonna 2009 ruplia tarvittiin

yhtä euroa varten selvästi enemmän (44,1376 ruplaa) kuin esimerkiksi vuonna 2007 (35,0183 rup-

laa) (ks. Kaavio 4, s. 19; Euroopan keskuspankki 2018). Talouskriisin lisäksi Suomen ja Venäjän väliset

elintarvikekiistat, puutullit, rekkaruuhkat, energia-asiat (esim. kaasuputkihanke Itämerellä), lapsi-

kiistat ja maakaupat herättivät paljon keskustelua 2000-luvun kuluessa (Luukkanen 2010, 112–153).

2010-luvulla Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat olleet hyvät, mutta tilanne on ollut jatkuvassa

muutoksessa. 2010-luvun alussa liikkuvuus Suomen ja Venäjän välillä oli kasvussa, ja maiden välinen

kauppa kukoisti. Esimerkiksi viisumeja myönnettiin venäläisille yli miljoona Suomessa vuonna 2010.

(Haukkala 2012, 143, 146)

Taloudellisen tilanteen paranemisesta vuoden 2008 laman jälkeen sekä Suomen ja Venäjän välisen

kaupan kasvusta huolimatta 2010-luvulla on ollut myös kriisejä. Venäjän osallisuus Ukrainan kriisiin

19

vuonna 2014 sai aikaan talouskriisin Venäjällä, kun Euroopan unioni (EU) nostatti erilaisia talouspa-

kotteita ja muita ”rajoittavia toimenpiteitä” Venäjää vastaan kriisin hillitsemiseksi (Hellenberg & Lei-

nonen 2016, Euroopan unionin neuvosto ja Eurooppa-neuvosto 2017a, Venäjän ruplan kurssi 2018).

Venäjän rahayksikön ruplan arvo heikkeni vuonna 2014 suuresti paitsi EU:n talouspakotteiden, myös

esimerkiksi raakaöljyn hinnan laskun seurauksena (Venäjän ruplan kurssi 2018).

Ukrainan kriisiin ei ole vuoden 2017 loppuun mennessä löydetty edelleenkään selvää ratkaisua, jo-

ten EU on jatkanut rajoittavia toimenpiteitään (esim. talouspakotteita) Venäjää vastaan ainakin hei-

näkuun 2018 loppuun asti (Euroopan unionin neuvosto ja Eurooppa-neuvosto 2017b). Venäjän ta-

lous on sen sijaan hieman noussut kriisivuosista 2014–2016, mutta edelleen ruplan arvo ei ole pa-

lautunut Ukrainan kriisiä ja talouspakotteita edeltäneiden vuosien tasolle (ks. Kaavio 4). Ruplan arvo

on hyvin riippuvainen myös öljyn hinnan vaihtelusta. (Venäjän ruplan kurssi 2018)

Menneisyyden kansainväliset suhteet ja yhteiskunnalliset tilanteet heijastavat nykypäivän tilannetta

(esim. Haukkala 2012, 13). Maiden välisen monimutkaisen historian takia suomalaisten mielissä on

ollut koko 2000-luvun ajan edelleen pientä Venäjä-pelkoa (esim. Haukkala 2012, 143–144, 146,

150). Haukkalan (2012, 143) sanoin kuitenkin: ”Eittämättä Suomen ja Venäjän suhteet ovat monella

tapaa nykyään paremmat kuin koskaan.” Haukkala (2012, 150–151) painottaa Venäjän olevan sekä

uhka että mahdollisuus Suomelle, mutta varsinaiseen Venäjä-pelkoon hän ei näe aihetta lainkaan.

Tosin esimerkiksi Ukrainan kriisi ja sen vaikutukset ovat tapahtuneet Haukkalan (2012) teoksen kir-

joitusajankohdan jälkeen, mikä mielestäni kertoo sekä yhteiskunnallisten tilanteiden jatkuvasta

muutoksesta että kansainvälisten suhteiden epävarmuudesta.

Kaavio 4. Ruplan kurssi suhteessa euroon keskimäärin eri vuosina 2000-luvulla. Lähde: Euroopan keskuspankki 2018.

0,0000

10,0000

20,0000

30,0000

40,0000

50,0000

60,0000

70,0000

80,0000

1995 2000 2005 2010 2015 2020

Ruplan kurssi 2000-luvulla

20

YHTEISKUNNALLINEN KONTEKSTI

Kaavio 5. Aikajana Suomen ja Venäjän yhteiskunnallisista tilanteista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ajatuskuplissa on otteita uutisartikkeleista. Lähteet: Haastatteluaineisto, Euroopan unionin neuvosto ja Eurooppa-neuvosto 2017a, Haukkala 2012, HE 171/1999, Hellenberg & Leinonen 2016, Luukkanen 2010, Pietarinen 2013, Rusgate 2013, SVT 2017c, Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a ja 2013b, Venäjän ruplan kurssi 2018. Uutisartikkelilähteet merkitty ajatuskupliin tapauskohtaisesti.

1990

1995

2000

2008

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

”Vuosina 1993–2003 venäläiset tekivät alle 50 kiinteistö-kauppaa Suomessa.” (Pietarinen 2013)

Kaleva 10.3.2008: ”Venäläiset ostavat Suomesta kiinteistöjä kiihtyvään

tahtiin.” ”Ulkomaalaiset ovat tehneet kiinteistökauppoja tasai-

sesti parin-kolmensadan vuosivauhtia, mutta viime vuonna määrä nousi ennätyksellisesti 850:een.” (Ka-

leva 2008)

Suomen Kuvalehti 9.11.2010: ”Venäläisille viisumivapaus?”

”Halonen sanoi toivovansa, että matka viisumivapau-teen on lyhyt.” (Niinivaara 2010)

Taloussanomat 13.4.2013: ”Venäläisostajat nostivat mökkihinnat taivaisiin”

”Venäläisten […] ostoryntäys on nostanut mökkien pyyntihinnat tasolle, jolla suomalaiset eivät enää halua

ostaa.” (Pietarinen 2013)

Rusgate 28.10.2013: ”[…] venäläisten kiinnostus suomalaiskiinteistöjä koh-taan on tasaantunut ja jopa hiipunut. Tämän vahvista-

vat myös kiinteistönvälittäjät.” ”Vaikka […] lakialoite ei mennytkään läpi, sai se venäläi-sissä tiedotusvälineissä kohtalaisen runsaasti huomiota

[…]” (Rusgate 2013)

Ilta-Sanomat 23.9.2014: ”Lukuisat rapistuneet ja hylätyt venäläisten talot ihme-tyttävät ja herättävät epäilyksiä Itä-Suomessa.” (Honka-

maa 2014)

MTV Uutiset 17.12.2014: ”Ruplan romahtaminen on saanut osan venäläisistä pe-rumaan uudenvuoden mökkivarauksiaan Suomessa.”

”[…] Ukrainan kriisi […] on vähentänyt venäläisten mök-kivuokraajien määrää.” (Pietiläinen 2014)

YLE Uutiset 24.2.2016: ”Venäläiset ovat alkaneet luopua Suomessa omistamis-

taan vapaa-ajan kiinteistöistä. Syynä on heikko rupla, [...]” (Tanskanen 2016)

Taloussanomat 25.11.2016: ”Venäläisasiakkaiden suomalaisia pankkitilejä irtisanottu

yllättäen” (Salovaara 2016)

YLE Uutiset 10.2.2017: ”Venäläisten kiinteistöostot kääntyivät viime vuonna

nousuun neljä vuotta kestäneen yhtäjaksoisen alamäen jälkeen.” (Pantsu 2017)

2018 • EU:n rajoittavat toimenpiteet Venäjää vastaan jatkuvat

Ukrainan kriisin johdosta • Presidentinvaalit sekä Suomessa että Venäjällä

2017 • Venäjän talous alkaa hieman nousta kriisivuosista

2014–2016, mutta ruplan arvo pysyy edelleen melko heikkona

2014 • Ukrainan kriisi syvenee • EU:n rajoittavat toimenpiteet (mm. talouspakotteet)

Venäjää vastaan • Venäjän talouskriisi EU:n pakotteiden ja öljyn hinnan

laskun seurauksena; ruplan arvo heikko • Venäläismatkailijoiden määrä vähenee

2013 • Ukrainan kriisi alkaa • Suomen eduskuntaan lakialoite EU:n ulkopuolelta tule-

vien kiinteistöostajien rajoittamiseksi (LA 77/2013)

2012 • Suomen itärajan liikkuvuuden huippuvuosi: ylityksiä

Suomen ja Venäjän välisellä rajalla 12 milj. henkilöä • Viisumivapauskeskustelu vilkasta Suomessa

2010-luvun alku • Venäjän talous kasvaa • Idänkauppa nousussa • Suomen ja Venäjän suhteet hyvät • Liikkuvuus kasvussa, esim. viisumeja myönnetään ve-

näläisille yli miljoona • Suomen eduskuntaan lakialoite EU:n ulkopuolelta tule-

vien kiinteistöostajien rajoittamiseksi (LA 47/2011) •

2008 • Yleinen talouskriisi • Kahdenvälisiä kiistoja mm. lapsikiistat 2007 • Viisumihelpotussopimus Venäjän ja EU:n välillä 2005 • Venäjän talous kovassa kasvussa ja inflaatio Venäjällä

voimakas

• 2000-luku • Venäjän talous kasvaa mm. energiatuotannolla ja hin-

toja nostaa samaan aikaan korkea inflaatio • Suomen asema idän ja lännen välikappaleena menet-

tää merkitystään • Suomen ja Venäjän välisiä kiistoja mm. puutullit ja rek-

karuuhkat • Suomen eduskunta helpottaa ulkomaalaisten vapaa-

ajan asuntojen hankintarajoituksia v. 2000

1990-luvun puoliväli • Venäjän asema heikko • Suomi liittyy Euroopan unioniin • Suomen talous nousussa

1990-luvun alku • Neuvostoliitto hajoaa • Idänkauppa olematonta • Suomen talouskriisi • Ulkomaalaisille annetaan oikeus kiinteistöostoihin Suo-

messa v. 1993 •

2009 • Suomen eduskuntaan lakialoite EU:n ulkopuolelta tule-

vien kiinteistöostajien rajoittamiseksi (LA 35/2009) •

21

Kaaviossa 5 (s. 20) on kuvattu aikajanalla yhteenveto Suomen ja Venäjän välisistä suhteista ja yh-

teiskunnallisista tilanteista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. 2000-luvun kuluessa mediassa on ol-

lut paljon esillä venäläisten kiinteistökauppoihin liittyviä aiheita, joihin myös yhteiskunnalliset teki-

jät ovat vaikuttaneet (esim. Rusgate 2013, Tanskanen 2016). Mediassa on ollut esillä esimerkiksi

venäläisten kiinteistöostojen määriin, venäläisomistajien rapistuneisiin kiinteistöihin, venäläisten

pankkitilien sulkemisiin, lakialoitteisiin EU:n ulkopuolelta tulevien kiinteistöostajien rajoittamiseksi

ja venäläisten viisumivapausmahdollisuuteen liittyviä aiheita (esim. Honkamaa 2014, Niinivaara

2010, Pantsu 2017, Rusgate 2013, Salovaara 2016).

Kulttuurituotteet, kuten median uutisartikkelit, ilmentävät yhteiskunnan arvoja ja tulkintoja sekä

eräänlaista tapahtumien kontekstuaalisuutta (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006b). Lisäksi

Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka (2006b) täsmentävät, että ”Kulttuurituotteet kertovat jotain so-

siaalisesta todellisuudesta, joten niitä tutkimalla voidaan tavoittaa […] erilaisia todellisuutemme

versioita.” Median uutisartikkelit siis ilmentävät erilaisia tapahtumakulkuja ja tuovat hyvin esille yh-

teiskunnallisia aiheita, joten siksi aikajanalle on lisätty median näkökulma osaksi muuta yhteiskun-

nallista kehystä.

2.3 Kiinteistönvälitys

Kiinteistönvälitys on asiantuntijapohjaista yritystoimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa kiinteistö-

jen, tonttien ja asunto-osakkeiden ostajia ja myyjiä kaupanteossa (KVKL 2017; KEHA-keskus 2017b).

Kiinteistönvälitys auttaa siis sekä myyjiä etsimään myyntikohteilleen ostajan että ostajia löytämään

sopivan myynnissä olevan kohteen ostettavaksi. Kiinteistökauppaa voivat myyjät ja ostajat tehdä

vain keskenäänkin, mutta yli 80-prosenttisesti kiinteistökaupoista Suomessa osapuolet haluavat kol-

mannen tahon eli kiinteistönvälitysyrityksen mukaan kaupantekoon (Kasso 2010, 1–2).

Kiinteistönvälityksen tavoitteena on kauppasopimuksen solmiminen ja sitä kautta taloudellisen hyö-

dyn, kuten välityspalkkion, saaminen kaupanteosta (Kasso 2010, 1–3). Myytävien kohteiden välittä-

misen lisäksi kiinteistönvälityksen toimintaan kuuluvat esimerkiksi kohteiden arviointi- ja neuvonta-

palvelut (KEHA-keskus 2017a). Alalla on myös mahdollista erikoistua esimerkiksi välittämään vain

yhden alueen kohteita tai tietynlaisia kohteita (KEHA-keskus 2017b).

22

Suomessa kiinteistönvälitys on tarkoin säädeltyä ja valvottua elinkeinotoimintaa, jota koskee erinäi-

set lait ja muut määräykset (Kasso 2010, 1–3). Suomessa on noin 1 600 kiinteistönvälitysyritystä.

Toimipaikkoja on sitäkin enemmän noin 2 200, joissa työskentelee yhteensä noin 4 500 ammatti-

laista. Liikevaihto kiinteistönvälitysalalla Suomessa on yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

(KVKL 2017)

2.4 Itä-Savo tutkimusalueena

2.4.1 Itä-Savo

Itäisessä Suomessa Järvi-Suomen alueella sijaitseva Etelä-Savon maakunta on noin 19 000 neliökilo-

metrin laajuinen ja rantaviivaa on maakunnan alueella 30 000 kilometriä (Etelä-Savon maakunta-

liitto 2017b). Maisemaltaan Etelä-Savon maakunta on pääosin metsää, mutta vesialueita on myös

paljon: noin neljäsosa koko Etelä-Savon pinta-alasta (Etelä-Savon maakuntaliitto 2017a). Etelä-Sa-

von maakuntaan kuuluu 14 kuntaa (Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi,

Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava), joista

kolme ovat kaupunkeja (Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna). Suurin kaupunki Etelä-Savossa on Mik-

keli (noin 55 000 asukasta) ja toiseksi suurin on Savonlinna (noin 36 000 asukasta). Koko Etelä-Savon

asukasluku on yhteensä noin 153 000. (Etelä-Savon maakuntaliitto 2017b)

Tutkielman tarkastelualueena on Etelä-Savo ja tarkemmin rajattuna Itä-Savon alue. Itä-Savo on

Etelä-Savon maakunnan itäinen osa. Itä-Savoa on esimerkiksi Heinäveden, Enonkosken, Rantasal-

men, Savonlinnan ja Sulkavan kuntien alueet. (Etelä-Savon maakuntaliitto 2017b)

Tutkielmassa Itä-Savolla tarkoitetaan lähinnä Savonlinnan seutua, koska haastateltujen kiinteistön-

välitysyritysten toiminta painottuu Savonlinnan seudulle. Savonlinna on itäisen Etelä-Savon ainoa

kaupunki ja alueen selkeä keskuspaikka. Savonlinnan seutuun kuuluvat Savonlinnan kaupungin li-

säksi myös Etelä-Savon vanhat itsenäiset kunnat Punkaharju ja Kerimäki, jotka vuoden 2013 jälkeen

ovat kuuluneet Savonlinnaan. (Etelä-Savon maakuntaliitto 2017b)

23

2.4.2 Vapaa-ajan asuminen Itä-Savossa

Tilastojen mukaan Savonlinnan seutu ja koko Etelä-Savo ovat hyvin suosittuja vapaa-ajan asumisen

ympäristöjä (SVT 2017a & 2017b). Maakunnittain tarkasteltuna Etelä-Savossa on Suomen toiseksi

suurin mökkikanta (49 156 mökkiä) heti Varsinais-Suomen (49 364 mökkiä) jälkeen (ks. Kaavio 2, s.

14). Etelä-Savon alueella kesämökkejä on puolestaan selvästi eniten Mikkelissä ja toiseksi eniten

Savonlinnassa (ks. Kaavio 6). Tarkastellessa kesämökkien määrää kuntatasolla Suomessa Savonlinna

sijoittuu viidenneksi edellään Mikkelin lisäksi vain Kuopio, Parainen ja Lohja (SVT 2017a).

Vapaa-ajan asumisen suosio Savonlinnassa ja koko Etelä-Savon maakunnan alueella selittyy monella

eri tekijällä. Etelä-Savossa on erityisen paljon metsämaisemaa ja järviä, jotka molemmat ovat suosi-

tuimpia mökkiympäristöjä Suomessa (Etelä-Savon maakuntaliitto 2017c; Adamiak ym. 2015, 25–26).

Alueen saavutettavuus esimerkiksi pääkaupunkiseudulta on myös hyvä, koska ajomatka Helsingistä

Etelä-Savoon kestää vain noin kaksi tuntia (Etelä-Savon maakuntaliitto 2017b). Lisäksi Etelä-Savossa

on paljon suosittuja käyntikohteita ja kulttuuritapahtumia, kuten Savonlinnan Olavinlinna ja ooppe-

rajuhlat (Etelä-Savon maakuntaliitto 2017d).

Venäläismatkailijoita on kiinnostanut Etelä-Savo ja Savonlinnan seutu matkailualueena jo pitkään.

Venäläismatkailijoiden yöpymisiä rekisteröitiin Etelä-Savossa yli 16 700 ja Savonlinnassa yli 8 200

772

1810

3026

1270

2172

3745

10334

4816

1839

31603641

2067

8362

2142

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

Kesämökkien määrä Etelä-Savon kunnissa (v. 2016)

Kaavio 6. Kesämökkien määrä Etelä-Savon kunnissa vuonna 2016. Lähde: SVT 2017b.

24

kappaletta jo vuonna 1999. Venäläismatkailijoiden määrän huippuvuonna 2013 venäläisten yöpy-

misiä rekisteröitiin yli 148 600 kappaletta Etelä-Savossa ja pelkästään Savonlinnassa yli 63 900 kap-

paletta. Venäläismatkailijoiden yöpymisten määrät kuitenkin vähenivät vuoden 2013 jälkeen Etelä-

Savossa selvästi samaan tapaan kuin muuallakin Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2015 venäläisten

yöpymisiä rekisteröitiin Etelä-Savossa enää hieman yli 100 000 ja Savonlinnassa noin 43 600 kappa-

letta. (Falk & Vieru 2016, 4–7)

Savonlinnan seutu ja koko Etelä-Savon maakunta ovat olleet suosittuja paitsi venäläismatkailijoiden

myös venäläisten vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa (ks. Kaavio 7). Venäläisiä vapaa-ajan asuk-

kaita Savonlinnan seudulle ja muualle Etelä-Savoon on houkutellut paitsi alueen järviluonto ja

imago, myös erityisesti Venäjän rajan läheisyys. (Adamiak ym. 2015, 24; Hannonen 2016, 18, 64–65;

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2010, 33–34)

Tarkastelen tutkielmassani Etelä-Savoa ja erityisesti Itä-Savoa eli Savonlinnan seutua, koska osa tut-

kimusaineistosta (valmis haastatteluaineisto) oli alun perin kerätty juuri siltä alueelta. Tutkielmani

111

52

11 2

4656

102

183

31

222

19

422

148

102

66

26

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

Venäläisten ostamien kiinteistöjen määrä Etelä-Savon kunnissa vuoteen 2015 mennessä

Kaavio 7. Venäläisten ostamien kiinteistöjen lukumäärä Etelä-Savon kunnissa yhteensä vuoteen 2015 mennessä. Huom. Kerimäki ja Punkaharju ovat kuuluneet osaksi Savonlinnaa vuoden 2013 alusta lähtien ja Ristiina kuuluu nykyi-

sin Mikkeliin. Lähde: Maanmittauslaitos 2016.

25

kannalta oli siis hyvä jatkaa tutkimuksen tekoa siitä mihin edellinen tutkimus oli jäänyt (ks. Hanno-

nen 2016).

Toisekseen tutkielmani aluerajaus Savonlinnan seutuun on perusteltu valinta, koska Savonlinnan

seudulla vapaa-ajan asuminen on suosittu ilmiö suomalaisten lisäksi myös venäläisten keskuudessa

(Adamiak ym. 2015, 24; Hannonen 2016, 18; SVT 2017b; ks. myös Kaavio 7, 24). Vuosina 2000–2012

maakunnittain tarkasteltuna venäläiset ostivat eniten kiinteistöjä (1 261 kpl) juuri Etelä-Savon alu-

eelta (TAK 2013a, 25). Erityisesti Savonlinnasta ja sen seudulta (esim. Kerimäeltä ja Punkaharjulta)

venäläiset ovat ostaneet paljon kiinteistöjä (ks. Kaavio 7, s. 24).

26

3. MAANTIETEELLINEN VIITEKEHYS

3.1 Tutkielma osana maantieteitä

Nykymaantiede on hyvin monialainen ja moneen suuntaan erikoistunut tieteenala (esim. Kitchin &

Tate 2000, 5). Pyrin tietoisesti itse välttämään tutkielmani tarkkaa lokerointia maantieteen perintei-

siin kahtiajakoihin ja muihin osa-alueisiin, koska nykymaantiede pyrkii monitieteisyyteen ja monen-

laisiin tieteen rajanylityksiin (esim. Häkli 1999, 162–164). Tutkielman tarkan lokeroinnin sijaan tar-

kastelen sitä paremminkin eri maantieteen osa-alueista vaikutteita saaneena monipuolisena maan-

tieteellisenä tutkimuksena (ks. Kaavio 8). Tutkielma on saanut vaikutteita esimerkiksi kulttuuri-

maantieteestä, yhteiskuntamaantieteestä ja matkailumaantieteestä, joita tarkastellaan lyhyesti

tässä luvussa. Aikamaantieteen ja historiallisen maantieteen vaikutus tutkielmaan tarkastellaan seu-

raavassa luvussa 3.2.

Kulttuurimaantiede on laaja-alainen maantieteen suuntaus, joka tutkii monenlaisia ihmisyhteisöjen

ilmiöitä (Gibson & Waitt 2009). Kulttuurimaantieteen vaikutus tutkielmassa liittyy tutkimuskohtee-

seen. Tutkimuskohde vapaa-ajan asuminen ja siihen liittyvä kansainvälinen kiinteistönvälitys ovat

kulttuurisia ilmiöitä (ks. mökkeily kulttuurimaantieteellisenä ilmiönä esim. Pitkänen 2011).

MAANTIEDE luonnon-

maantiede ihmismaantiede

- kulttuurimaantiede

- yhteiskuntamaantiede

- historiallinen maantiede

- vapaa-ajan ja virkistyk-

sen maantieteet

matkailutiede

matkailumaantiede

OMA TUT-

KIELMA

aikamaantiede

Kaavio 8. Pro gradu -tutkielmani osana maantieteitä.

27

Yhteiskuntamaantieteeseen kuuluvat esimerkiksi talous- ja sosiaalimaantieteet (esim. Kitchin &

Tate 2000, 5). Yhteiskuntamaantieteen vaikutus tutkielmassa erottuu tutkimuskohteen tarkasteluna

alueellisena ilmiönä, johon muut yhteiskunnalliset ilmiöt ovat kytkeytyneet. Kansainvälinen vapaa-

ajan asuminen ja siihen liittyvä kiinteistönvälitys ovat tutkielmassa siis Itä-Savossa olevia alueellisia

ilmiöitä, joihin yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat.

Matkailumaantiede on osa vapaa-ajan ja virkistyksen maantieteitä, jotka puolestaan ovat osa ihmis-

maantiedettä kuten kulttuuri- ja yhteiskuntamaantieteet (Kitchin & Tate 2000, 5). Matkailutiedettä

ja maantiedettä yhdistelevä matkailumaantiede tarkastelee matkailua ja sen alueellisia vaikutuksia,

muutoksia ja muita tekijöitä. Muun muassa alueellisuus, mittakaavat ja ajallisuus ovat matkailu-

maantieteen näkökulmia. (Oulun yliopisto 2017; 2016)

Matkailumaantieteen vaikutus tutkielmaan on eri maantieteen sektoreista selkein, koska tutkimus-

aihe on matkailumaantieteellinen. Tutkielmassa tarkastellaan matkailumaantieteen tieteenalaan

sopivaa kansainvälistä vapaa-ajan asumista. Lisäksi tutkielman keskeisinä näkökulmina ovat matkai-

lumaantieteelle tyypilliset alueellisuus (Itä-Savo) ja ajallisuus (eri vuosien muutokset kansainväli-

sessä kiinteistönvälityksessä) (Oulun yliopisto 2016).

3.2 Ajallisuus

”People assume that time is a strict progression of cause to effect, but actually from a non-linear,

non-subjective viewpoint, it’s more like a big ball of wibbly wobbly timey wimey stuff.”

(Moffat 2007)

Palkittu brittiläinen käsikirjoittaja ja tuottaja Steven Moffat (2007) kirjoittaa ajan olevan epämääräi-

nen pallo täynnä timey-wimeya. Aika on monimutkainen käsite. Onko aika esimerkiksi yhteiskuntaa

ja yksilöiden arkipäivää raamittavan rytmin ja aikataulutuksen luoja? Vai onko aika jonkinlainen yh-

densuuntainen tapahtumien taustatekijä? Onko aika universaali? Carlstein, Parkes ja Thrift (1978,

2) toteavat ajan universaaliuden näyttäytyvän kaikille kellojen ja kalentereiden avulla kesäaikoineen

ja aikavyöhykkeineen. Arvostettu nykymaantieteilijä Doreen Massey (2008, 14) on puolestaan to-

dennut ajan olevan ”muutoksen ulottuvuus” siinä missä ”tila on […] moninaisuuden ulottuvuus”.

28

Aikaa määritellään monin tavoin eri tieteenaloilla (esim. Rubin 2004). Tutkimusmaailmassa aika ja

sen erilaiset määritteet ovat oleellisia esimerkiksi filosofian, fysiikan, historian ja yhteiskuntatietei-

den tutkimusaloilla (Laine ym. [toim.] 2011; Massey 2008, 50; Rubin 2004). Filosofisesti aikaa tar-

kastellaan esimerkiksi dynaamisena ja staattisena (Seddon 1987, 3–8). Ajalla ajatellaan olevan vain

yksi suunta: eteenpäin kohti tulevaisuutta (esim. Massey 2008, 39). On mielenkiintoista ajatella, mi-

ten tulevaisuuden päivistä tulee aina lopulta uusia nykypäiviä ja miten nykypäivistä muotoutuu his-

toria. Filosofiassa tällaista aikakäsitystä kutsutaan dynaamiseksi ajaksi (Seddon 1987, 3–6). Sen si-

jaan staattisen aikakäsityksen mukaan aika ei liiku tai muutu, eikä esimerkiksi tulevaisuus muutu

nykypäiväksi (Seddon 1987, 7–8). Staattinen aikakäsitys suhteuttaa tapahtumia toisiinsa kielen

avulla esimerkiksi käyttäen ilmaisuja ”aikaisempi kuin” tai ”myöhempi kuin” (Seddon 1987, 7). Dy-

naamisen ja staattisen aikakäsityksen lisäksi aikaa tarkastellaan usein käsitteillä lineaarinen ja sykli-

nen aika. Lineaarinen aika on jostakin tuleva ja jonnekin päin menevä pysäyttämätön suunta. Sykli-

sen ajan mukaan vuodenaikojen vaihtuminen ja muut toistuvat kiertokulut ovat aikakäsityksen pe-

rusta. (esim. Rubin 2004)

Maantieteellisissä tutkimuksissa ajallisuus on myös tärkeässä roolissa, vaikka aikaa ei maantieteissä

yleensä käsitteellistetä teoreettisesti (esim. Massey 2008, 10). Maantieteissä aikaa tarkastellaan esi-

merkiksi muutoksen ulottuvuutena ja erilaisina aikaskaaloina (esim. Carlstein, Parkes & Thrift (toim.)

1978; Driver & Chapman 1996). Esimerkiksi menneisyyden maisemia tarkastelevan historiallisen

maantieteen tutkimusperinteessä ajallisuus on tärkeä tarkastelun kohde, ja aika käsitteellistetään

muutoksen ulottuvuutena (Prince 1978, 17–37). Maantieteen alalla on lisäksi erikoistuttu tarkaste-

lemaan ajallisuutta erityisen aika-tila–käsitteen avulla (esim. Ridanpää 2017, Massey 2008, May &

Thrift [toim.] 2001). Esimerkiksi aikamaantieteen tutkimusperinne hyödyntää keskeisesti aika-tilan

käsitettä (Julkunen 1985, 295). Aika-tila–käsitettä tarkastellaan lisää seuraavassa luvussa 3.3.

Tutkielmassani ajallisuus on tärkeä tarkastelun kohde. Koko tutkimusasetelma pohjautuu tutkitta-

van ilmiön eli venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen ominaispiirteisiin ja erityisesti

niissä tapahtuneisiin muutoksiin eri vuosina. Ajallisuus ilmenee myös tutkimusilmiön muutosten

taustalla olevissa syissä eli esimerkiksi yhteiskunnallisen tilanteen muuttumisessa eri vuosien ai-

kana. Tarkastelen esimerkiksi Masseyn (2008, 14) tapaan aikaa siis muutoksen ulottuvuutena. Li-

säksi ajallisuus ilmenee tutkielman narratiivisessa lähestymistavassa aineiston tarkasteluun; aineis-

ton pohjalta kootaan tyyppikertomuksia, jotka kuvaavat tutkimusilmiön piirteitä ja muutoksia kro-

nologisessa järjestyksessä aikajanalla. Esimerkiksi historiallisen maantieteen tutkimusperinteelle

29

ovat sekä kronologisuus että ajan tarkastelu muutoksen ulottuvuutena myös tyypillisiä (Carlstein,

Parkes & Thrift (toim.) 1978, 3; Prince 1978, 17–37).

Filosofisesti tarkasteltuna tutkielman aikakäsitys on sekä dynaaminen että lineaarinen, koska tutki-

musilmiötä tarkastellaan ajallisesti jostakin vuodesta alkaneena ja eteenpäin tulevaisuuteen mene-

vänä (ks. Seddon 1987, 3–8 ja Rubin 2004). Lisäksi tutkielman tavoitteena oleva aikajanojen kokoa-

minen tutkimusaineiston pohjalta on sekä dynaamisen että lineaarisen aikakäsityksen mukaista,

koska aikajanat esitetään vuosilukujen avulla vain yhteen suuntaan kulkevina (ks. esim. Kaavio 5, s.

20).

Muihin tutkimuksiin ja tutkimustapoihin verrattuna tutkielman teon ajallinen ulottuvuus on pitkit-

täinen. Pitkittäistutkimuksissa on tyypillistä seurata kohderyhmää pidemmän ajan kuluessa, ja sa-

moja informantteja esimerkiksi haastatellaan useamman kerran (Tuomi 2007, 122–125). Pitkittäis-

tutkimuksen piirteitä tutkielmassa edustaa tutkittavan ilmiön seuranta ajallisesti ja samojen infor-

manttien haastattelu kahdesti. Tutkielma on osittain menneisyyteen suuntautunut eli retrospektii-

vinen, sillä tutkielmassa tarkastellaan sekä sitä millaisena tutkittava ilmiö, venäläisasiakkaisiin koh-

distuva kiinteistönvälitys, näyttäytyy tällä hetkellä, että millaisena se näyttäytyi aikaisempina vuo-

sina eli menneisyydessä (Tuomi 2007, 124).

Tutkielma ei kuitenkaan virallisesti ole seurantatutkimus, koska pro gradu -tutkielmani tutkimuson-

gelmineen ei liittynyt haastateltujen kiinteistönvälittäjien ensimmäisiin haastattelukertoihin miten-

kään. Tuolloin tehdyissä haastatteluissa oli taustalla muut intressit ja toiset tutkimukset. Lisäksi tut-

kielmassa käytetään haastattelujen lisäksi muitakin aineistoja, eikä tutkittavaa ilmiötä tarkastella

ajallisesti yksityiskohtaisen tarkasti. Vuosikohtaisen tarkan tutkimisen sijaan aineistosta poimitaan

kiinnostavia aikapisteitä, joissa tutkittavan ilmiön ominaispiirteet muuttuivat selkeästi, tai jonkin

taustatekijän tilanne muuttui. Tutkielman luonnetta tarkastellaan enemmän luvussa 4.1 ja käytet-

tyjä aineistoja luvussa 4.3.

3.3 Aika-tila

Tilaa ja aikaa on maantieteissä perinteisesti tarkasteltu erillisinä (esim. Massey 2008, 14; Tuan 1978,

7). Aika ja tila on usein käsitteellistetty toistensa kaltaisiksi asioiksi, mutta samankaltaisuudesta huo-

30

limatta ne on nähty toistensa vastakohtina. Vastakkainasettelussa tila on nähty staattisena pysäh-

tyneisyytenä ja aika dynaamisena muutoksena. (Massey 2008, 14) Nykymaantiede tarkastelee aikaa

ja tilaa kuitenkin usein yhdessä yhteisenä aika-tilan (tai tila-ajan, eng. time-space tai space-time)

käsitteenä (esim. Cresswell 2013, 282; Massey 2008). Aika-tila–käsite kuuluu maantieteen peruskä-

sitteistöön yhdistämällä ajan maantieteen keskeiseen tilan käsitteeseen (esim. Ridanpää 2017). Ab-

soluuttista, suhteellista ja sosiaalista tilaa pidetään yleisesti maantieteissä tilan keskeisimpinä mää-

ritelminä (Häkli 1999, 50–52, 81–83; Ridanpää 2017). Sen sijaan esimerkiksi arvostettu brittimaan-

tieteilijä Doreen Massey (2008) painottaa aika-tilan merkitystä.

Lyhyesti määriteltynä aika-tila tarkoittaa: ”Tilan olevan aina ajallinen ja ajan olevan aina tilallinen”

(Cresswell 2013, 282). Cresswellin (2013, 282) määritelmän mukaan aika-tilan käsite määrittelee

itsensä lisäksi samalla myös koko elämismaailmamme neljä ulottuvuutta. Elämme maailmassa, jossa

ajatellaan olevan yksi ajan ulottuvuus ja kolme tilan ulottuvuutta (Driver & Chapman 1996, 3). Toi-

senlaisen ajattelutavan mukaan todellisuus on erittelemättä yhtenäinen eli erotellun kolmiulottei-

sen tilan ja yksiulotteisen ajan sijaan todellisuus on yhtenäinen neliulotteinen aika-tila (Cresswell

2013, 282; ks. myös Massey 2008, 50–51).

Tarkastelen aika-tilaa tutkielmassani esimerkiksi Masseyn (2008) tapaan yhtenäisenä kokonaisuu-

tena. Kuten edellä luvussa 3.2 kerrottua ajallisuus on tutkielmassani tärkeä ulottuvuus, mutta niin

on myös tilallisuus. Masseyn (2008, 14) mukaan aika kuvastaa muutosta ja tila moninaisuutta. Sekä

venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityksessä että yhteiskunnallisessa kontekstissa ta-

pahtuneet muutokset ovat 2000-luvulla eli ajassa tapahtuneita muutoksia. Tilan moninaisuutta puo-

lestaan korostavat erilaiset, mutta samanaikaiset tarinat eli sekä venäläisasiakkaisiin kohdistuva

kiinteistönvälitys Itä-Savossa 2000-luvulla että yhteiskunnallisten tilanteiden muutokset 2000-lu-

vulla. Masseyn (2008, 111) mukaan tilallisuuden selkein piirre on erilaisten yhtäaikaisten tarinoiden

olemassaolo globaalistuvassa maailmassa. Tutkielmani ongelmanasettelussa ajallisuus ja tilallisuus

sekoittuvat siis yhteiseksi aika-tilaksi, jossa aika on tutkimusilmiön ja yhteiskunnallisen kontekstin

muutosten ulottuvuus, ja tila on tutkimusilmiön ja yhteiskunnallisen kontekstin tarinoiden ulottu-

vuus.

31

4. METODOLOGIA JA AINEISTOT

4.1 Tutkimuksen luonne

4.1.1 Laadullinen tutkimus

Tutkielmani on ihmistieteellinen empiirinen tutkimus, jossa käytetään laadullisia tutkimusmenetel-

miä. Kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta voidaan määritellä ja tehdä hyvin monella eri tavalla.

Yksinkertaistaen voidaan ajatella, että kaikki ei-määrällinen tutkimus, joka sisältää empiriaa, on laa-

dullista tutkimusta (Tuomi 2007, 96).

Yksi laadullisille tutkimuksille yhteinen tapa toimia on tutkia ihmisen elämismaailmaa (Saaranen-

Kauppinen & Puusniekka 2006a). Tässä tutkielmassa ihmisen elämismaailman tutkimus on kiinteis-

tönvälittäjien ja venäläismökkeilijöiden elämismaailman tutkimusta. Tutkielmassa tarkastellaan ai-

hetta, jota kiinteistönvälittäjät tekevät työkseen eli elääkseen, ja toisaalta aihetta, joka koskettaa

myös venäläisten elämismaailmaa heidän hankkiessaan vapaa-ajan asuntoja kiinteistönvälittäjiltä.

Tutkielman pääpaino on kuitenkin kiinteistönvälittäjien elämismaailman tarkastelussa.

Laadullinen tutkimus usein kyseenalaistaa matemaattiset mallit ja pyrkii keskittymään ihmisten luo-

miin merkityksiin (Tuomi 2007, 97). Tutkielmassa ihmisten luomat merkitykset ”nousevat esille” esi-

merkiksi tarkastellusta haastatteluaineistosta. Sen sisältö koostuu haastateltujen kiinteistönvälittä-

jien omista näkemyksistä ja kokemuksista eri asioista. Haastatteluiden kautta saatu tieto ei ole ”ko-

vaa” absoluuttista järjentietoa, vaan paremminkin Tuomin (2007, 24) kuvailemaa välillistä kokemus-

tietoa.

Laadulliselle tutkimukselle on tyypillistä myös aineistonkeruun ja analyysivaiheen sekoittuminen. Jo

aineistonkeruuvaiheessa tutkijan olisi hyvä tietää mitä hän tekee analyysivaiheessa. (Tuomi 2007,

97) Toisaalta aineistonkeruuvaihe ja analyysivaihe voivat sekoittua laadullisessa tutkimuksessa mie-

lestäni myös siinä mielessä, että jo aineistonkeruuvaiheessa esimerkiksi haastattelutilanteessa sa-

malla myös analysoidaan esimerkiksi tarkastelemalla millaisella kielenkäytöllä ja äänenpainolla

haastateltavat vastaavat ja mistä se kertoo (ks. analyysitavoista esim. Saaranen-Kauppinen & Puus-

niekka 2006c). Tutkielmassa aineistonkeruuvaihe ja analyysivaihe sekoittuvat. Tämä johtuu esimer-

32

kiksi siitä, että tutkielman teossa käytetään osittain myös valmisaineistoja. Ennen uusien haastatte-

lujen tekoa tarkastelin valmisaineistoja, jotta osasin esimerkiksi laatia oikein uudet haastattelukysy-

mykset. Analyysista ja analyysimenetelmistä kerrotaan enemmän luvussa 4.4.

Muita laadullisen tutkimuksen tunnusmerkkejä ovat usein esimerkiksi tutkimustulosten ainutlaatui-

suus (ei yleistettävyyttä kuten määrällisissä tutkimuksissa), analyysin aineistolähtöisyys teorialäh-

töisyyden sijaan ja tarkoituksella valitut harvat tietolähteet (Tuomi 2007, 97). Myös tässä tutkiel-

massa edellä luetellut kolme laadullisen tutkimuksen tunnuspiirrettä toteutuvat. Venäläisasiakkai-

siin kohdistuvaa kiinteistönvälitystä Itä-Savossa tarkastellaan omanlaisenaan ilmiönä, jolloin ei

haeta suurta yleistettävyyttä tutkimustuloksiin. Lisäksi aineiston analyysi pohjautuu pitkälti narratii-

viseen aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin, ja harvat tietolähteet tutkimukselle, kuten haastatelta-

vat, on valittu harkiten.

Metsämuuronen (2001, 14) painottaa, että laadullinen tutkimusote on hyvä silloin, kun tutkittavaa

tapahtumaa ei voida tehdä koejärjestelyksi kuten määrällisissä tutkimuksissa on usein tapana ja

mahdollista tehdä. Tutkielmassa tarkasteltavaa aihetta eli kansainvälistä kiinteistönvälitystä ei voida

tehdä koetilanteeksi, sillä kyseessä on muuttuva yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmiö, johon useat

kontrolloimattomat tekijät ovat mahdollisesti ajan kuluessa vaikuttaneet.

4.1.2 Tutkimusperinteiden vaikutus

Metsämuurosen (2001, 14) mukaan laadullinen tutkimus on saanut vaikutteita eksistentiaalis-

fenomenologis-hermeneuttisesta tieteenfilosofiasta. Tuomen (2007, 97) mukaan laadullisen tutki-

muksen taustalla ovat kriittinen, postmoderni ja fenomenologis-eksistentiaalinen tutkimustraditio.

Tässä alaluvussa tarkastellaan fenomenologis-eksistentiaalista, realistista ja postmodernia tutki-

mustraditiota, koska ne ovat vaikuttaneet eniten tutkielmaan.

Fenomenologis-eksistentiaalinen tutkimustraditio tarkastelee ihmistodellisuuden ilmiöitä subjektii-

visella otteella. Historian ja ajallisuuden vaikutus maailman tutkimiseen on myös olennaista. (Tuomi

2007, 49–50) Fenomenologis-eksistentiaalisessa tutkimusperinteessä yhdistyy nimensä mukaisesti

fenomenologia ja eksistentialismi. Fenomenologialle on tyypillistä tarkastella maailman ilmiöitä se-

littämisen sijaan ymmärtämisen kautta, ja tutkimusaineistot koostuvat usein tutkittavan ilmiön ko-

keneiden henkilöiden haastatteluista. Eksistentialismi tarkastelee ilmiöitä paitsi ymmärtämisen

33

kautta, myös arvojen kautta. Eksistentialismi tarkastelee ihmisten asettamia arvoja eri asioille, ja

tutkimusaineistot vaihtelevat havainnoinnista haastatteluihin. (Kitchin & Tate 2000, 10–12)

Tuomen määritelmän (2007, 49) mukaan fenomenologis-eksistentiaalisessa tutkimusperinteessä

pääpaino on erilaisissa ihmisten antamissa merkityksissä ja merkitysulottuvuuksissa. Lisäksi feno-

menologis-eksistentiaalinen tutkimus katsoo maailmassa olevan monia totuuksia yhden sijaan. Yh-

teinen tutkimusmenetelmä fenomenologis-eksistentiaalisissa tutkimuksissa on aineiston temati-

sointi, joka tarkoittaa aineiston järjestämistä uuteen muotoon. Lisäksi teorian merkitys ei ole kovin

olennainen fenomenologis-eksistentiaalisissa tutkimuksissa, mutta tutkijan rooli sen sijaan on.

(Tuomi 2007, 49–50)

Pro gradu -tutkielma on saanut vaikutteita fenomenologis-eksistentiaalisesta tutkimusperinteestä

monin tavoin. Ensinnäkin tutkielmassa tarkastellaan ihmistodellisuuden ilmiötä (venäläisasiakkaisiin

kohdistuva kiinteistönvälitys), jossa historian ja ajallisuuden vaikutus on olennaista: millainen ilmiö

oli 2000-luvulla ja millainen se oli vuonna 2017? Toisekseen ihmisten antamat merkitykset ovat yh-

tenä tutkielman osana, sillä tutkimusaineistona käytetään muun muassa haastatteluja. Lisäksi tämä

yksityiskohta todentaa sitä, ettei tutkielmalla haeta yhtä totuutta tarkasteltavasta ilmiöstä, vaan pi-

kemminkin yhdenlainen näkemys siitä, millaisena tutkittava ilmiö juuri tämän aineiston kautta näyt-

täytyy. Tutkielmassa ei siis suljeta pois mahdollisuutta, että ilmiö jollakin toisella aineistolla ja erilai-

silla menetelmillä näyttäytyisi erilaisena. Kuten subjektiivisessa fenomenologis-eksistentiaalisessa

tutkimusperinteessä (ks. Tuomi 2007, 50) myös tässä tutkielmassa muistetaan siten tutkimuksen

eettisyys ja tutkijan rooli osana tutkimusta.

Tutkielma on saanut vaikutteita fenomenologis-eksistentiaalisesta tutkimustraditiosta myös siltä

osin, että aineiston tematisointi on yhtenä tutkimusmenetelmänä. Lisäksi teorian rooli ei ole kovin

merkittävä tutkielmassa kuten ei useimmiten muissakaan fenomenologis-eksistentiaalisen tutki-

musperinteen tutkimuksissa (Tuomi 2007, 50). Sen sijaan haastattelujen rooli on tutkielmassa suuri,

ja haastattelua käytetään usein fenomenologis-eksistentiaalisten tutkimusten menetelmänä

(Kitchin & Tate 2000, 10–12).

Realismi tarkastelee tutkittavan ilmiön piirteitä ja muutoksia; kuinka laajana ilmiö tapahtuu ja mitä

on sen muutosten taustalla? Realismi keskittyy selittämään ilmiötä eikä niinkään ymmärtämään ku-

ten esimerkiksi fenomenologia. (Kitchin & Tate 2000, 10, 15) Realismin mukaan todellisuus on ole-

34

massa ihmisen tietoisuudesta välittämättä. Realismin tutkimustradition mukaan tuotettu todelli-

suuden kuvaus kertoo tutkimustuloksena yhdenlaisen version todellisuudesta eli se ei ole yksi ainoa

totuus. (Häkli 1999, 100)

Tutkielma on saanut monin tavoin vaikutteita realismista. Ensinnäkin tarkasteltava tutkimusaihe

(venäläismökkeily ja siihen liittyvä kiinteistönvälitys) näyttäytyy ilmiönä todellisuudessa, jossa on

monenlaisia rakenteita. Tutkielman tavoitteena on realismin tavoin tarkastella tutkittavan ilmiön

piirteitä, muutoksia ja eritoten muutosten taustalla vaikuttavia selittäviä syitä (Kitchin & Tate 2000,

15). Myös todellisuuden kuvauksen, kuten aikajanan, tuottaminen on tutkielman tavoitteena. Tut-

kielman tulokset kertovat siis yhdenlaisen version tutkittavasta ilmiöstä, mikä on realismin tutki-

musperinteelle tyypillistä (Häkli 1999, 100).

Fenomenologis-eksistentiaalisen tradition ja realismin tutkimusperinteen lisäksi postmoderni tutki-

mustraditio on vaikuttanut tutkielmaan. Postmodernille tutkimusperinteelle on tyypillistä ajattelu,

jonka mukaan kaikenlainen tiede on epätäydellistä ja epävarmaa (Tuomi 2007, 52–53). Postmoderni

tiede ei hae yhtä totuutta, syytä tai tekijää tutkittavalle ilmiölle, vaan pyrkii ottamaan huomioon

tasapuolisesti erilaisia näkökantoja (Kitchin & Tate 2000, 16). Tämän takia tiedon laaja yleistäminen

ja vahvat tieteelliset teoriat eivät kuulu postmodernin ajattelun perinteeseen. Sen sijaan monialai-

suus, tieteenalojen rajojen häivyttäminen ja tieteen vahva erikoistuminen ovat postmodernin tutki-

mustradition keskiössä. (Häkli 1999, esim. 163–166, 171, 174; Tuomi 2007, 53–54)

Tutkittava todellisuus näyttäytyy postmodernissa tutkimuksessa ihmisten tulkintoina (Tuomi 2007,

56). Lisäksi postmodernin ajattelun yksi keskeinen avainsana on muutos, jolla viitataan monenlai-

seen yhteiskunnalliseen, poliittiseen, kulttuuriseen ja tieteen tekemisen muutokseen (Häkli 1999,

164–165, 170–171). Vapaus tutkimuksen teossa, kuten aineistojen hankinnassa ja tutkimusmene-

telmien valinnassa, on myös tyypillistä postmodernille tutkimukselle. Tutkijan keskeinen rooli tutki-

muksen teossa ja eettisyys ovat tärkeitä asioita. (Häkli 1999, 172; Tuomi 2007, 53–54)

Tutkielma on saanut vaikutteita postmodernista tutkimusperinteestä muun muassa tutkimuksen

vahvan monialaisuuden ja tieteenalojen sekoittumisen myötä. Tutkielmassa on havaittavissa piir-

teitä esimerkiksi matkailututkimuksen (venäläismökkeilijät Suomessa), yhteiskuntatutkimuksen

(kiinteistönvälitysyrittäjät ja yhteiskunnallinen tilanne), kulttuurintutkimuksen (vapaa-ajan asumi-

nen ilmiönä) ja historian (aikanäkökulma) tieteenaloista, vaikka maantiede on tutkielman pääsuun-

taus.

35

Postmodernin tutkielmasta tekevät myös Tuomin (2007, 52–54) tekstiin viitatut ajattelutavat, että

tiede on pohjimmiltaan epätäydellistä, subjektiivista ja tutkimus on tutkijansa näköistä. Tutkimusai-

neistossa piilevä tieto venäläismökkeilijöistä Suomessa ei millään muotoa voi olla täydellistä abso-

luuttista tietoa ja yhden totuuden ilmiöstä sisällyttävää, koska aineisto koostuu ihmisten käsityksiä

ja tulkintoja aiheesta sisältävästä tekstistä. Tutkielman todellisuus (venäläismökkeily ja vapaa-ajan

asuntojen kiinteistönvälitys Suomessa) näyttäytyy siis ihmisten tulkintoina todellisuudesta. Lisäksi

tutkielmassa pyritään ottamaan huomioon tutkittavan ilmiön erilaisia näkökulmia (esimerkiksi kiin-

teistönvälittäjien haastattelut ja Työ- ja elinkeinoministeriön raportit). Kitchin ja Tate (2000, 16) kir-

joittavat, että postmoderni tiede ei hyväksy yhtä diskurssia asioihin, vaan hyväksyy ja hakee erilaisia

näkökantoja.

Myös tutkimuksen tekoon, kuten aineistoihin ja menetelmiin, liittyvä tutkijan rooli ja vapaus valita

selittävät tutkielman saaneen vaikutteita postmodernista tutkimusperinteestä (Tuomi 2007, 54).

Tutkielmassa ei esimerkiksi tarkastella vain yhdenlaista aineistoa, vaan tutkielmaa pyritään katso-

maan omanlaisenaan kokonaisuutena ja tekemään valinnat sen mukaan.

Filosofiani mukaan tiukat tutkimusohjeet ja muut säännöt (esimerkiksi metodioppaat) ovat lähinnä

vain auttavia ja opastavia suuntaviivoja tutkimuksen teossa. Tutkijan valinnoilla, jotka on tehty tut-

kijan logiikan ja päättelyn avulla, on mielestäni kuitenkin suuri merkitys sille, miten tutkimusta kan-

nattaa tehdä. Kysyn itseltäni tutkijana esimerkiksi seuraavia: Mikä tutkimuksessa toimii? Mikä ei

toimi ja miksi? Miten voisin parantaa sitä? Mitkä asiat ovat tutkimuksen kannalta relevantteja ja

mitkä taas eivät? Tosin kaikkiin tutkimusta koskeviin asioihin en pysty itse vaikuttamaan (esimerkiksi

tutkimukseeni käytettävissä olevien resurssien määrään tai haastateltavien vastausinnokkuuteen),

mutta uskoakseni se on opinnäytetöissä yleistä ja jokseenkin sallittavaa. Pyrin kuitenkin vaikutta-

maan ja parantamaan niitä asioita tutkimuksessani, joita voin.

Postmodernin tutkimuksen tulokset ovat tavalla tai toisella subjektiivisia, tutkijan roolin huomioon

ottavia, eettisiä arvoja sisältäviä ja Tuomen sanoin (2007, 54): ”[…] parhaimmillaan tutkijan perus-

teltuja mielipiteitä.” Ajatteleva, kokeva ja valintoja tekevä ihminen tekee tutkimusta, ei kone tai

robotti, joten tutkimuksessa on väkisin mukana erilaisia arvoja, oletuksia, ajatuksia ja muuta subjek-

tiivisuutta, vaikka tutkimusta miten yrittäisi tehdä objektiivisesti ja virheet minimoiden. Tutkiel-

massa on siis monin tavoin postmodernin tutkimusperinteen piirteitä monialaisuudesta tieteen epä-

täydellisyyteen ja ihmisten tulkintojen todellisuudesta subjektiivisuuteen ja tutkijan vapauteen

tehdä tutkimusta (esim. Tuomi 2007, 52–54).

36

4.1.3 Päättelyn muodot

Tunnetuimpia päättelyn muotoja eli ajatteluprosesseja ovat deduktiivinen, induktiivinen ja abduk-

tiivinen päättely (Tuomi 2007, 107–110). Tutkielman tekoon ovat vaikuttaneet induktiivinen ja ab-

duktiivinen päättely.

Induktiivisella päättelyllä tarkoitetaan ajattelua, jossa johtopäätöksiin päädytään yksityiskohtia

yleistämällä (Tuomi 2007, 107–108). Aineisto on induktiivisen päättelyn lähtökohta toisin kuin

deduktiivisessa päättelyssä, jossa teoria on päättelyn alku. Induktiivinen päättely yhdistetään usein

laadulliseen tutkimukseen, jossa päättelyä johdetaan laadullisen tutkimuksen aineistosta yksityis-

kohtia tarkastelemalla ja aineistoa käsitteellistämällä. Lopuksi aineiston tarkastelusta ja käsitteellis-

tämisestä johdetaan tutkittavaa ilmiötä kuvaava yleistys. (Virtuaaliammattikorkeakoulu 2007a,

2007b)

Induktiivista päättelyä tutkielmassa edustaa aineiston tärkeä rooli (tiedon havaitseminen aineis-

tosta) ja ylipäätään se, että tutkielma on laadullinen tutkimus. Lisäksi aineiston käsitteellistäminen

ja muu aineiston järjestely ovat merkkejä induktiivisesta päättelystä. (Virtuaaliammattikorkeakoulu

2007b)

Abduktiivisella päättelyllä puolestaan tarkoitetaan ajatteluprosessia, jossa johtopäätöksiin päädy-

tään jonkin johtoajatuksen avulla. Johtoajatus voi olla tarkka hypoteesi tai tutkijan intuitiivinen aja-

tus. Tutkittavasta tapauksesta poimitaan johtoajatuksen avulla tutkimuksen kannalta oleelliset

asiat. (Tuomi 2007, 109)

Abduktiivista päättelyä tutkielmassa edustaa tutkielman selkeä johtoajatus: venäläismökkeilijät oli-

vat aikaisemmin suuri ilmiö Suomessa, mutta yhteiskunnallisen tilanteen muututtua venäläisten

kiinnostus suomalaisia vapaa-ajan asuntoja kohtaan on luultavasti muuttunut. Johtoajatukseni on

tutkimuksessani siis eräänlainen hypoteesi, jonka avulla poimin aineistosta oleellisia asioita abduk-

tiivisen päättelyn tapaan ja testaan, osuiko johtoajatukseni oikeaan (Tuomi 2007, 109).

37

4.2 Haastattelu tutkimusmenetelmänä

Tutkielman yhtenä aineistonkeruumenetelmänä käytetään haastattelua. Laadullisissa tutkimuksissa

haastattelun käyttäminen tutkimusmenetelmänä on hyvin yleinen (Tuomi & Sarajärvi 2012, 71).

Haastattelu tarkoittaa yleensä kielellisen vuorovaikutuksen avulla tapahtuvaa tiedonhankintaa

(Tuomi 2007, 138). Haastattelun perimmäinen tarkoitus on tiedonhankinnassa; jos haluamme tietää

jostain asiasta jotakin, on loogista kysyä joltakin kyseisestä asiasta (Tuomi & Sarajärvi 2012, 72).

Usein haastattelun avulla pyritään saamaan tietoa haastateltavasta itsestään (esimerkiksi miksi joku

toimii tietyllä tavalla tai mitä hän ajattelee asiasta x), mutta haastattelua voidaan käyttää myös

muunlaisen tiedonhankinnan menetelmänä (Tuomi & Sarajärvi 2012, 72). Esimerkiksi toisinaan pu-

hutaan asiantuntijahaastattelusta, jos haastattelun avulla pyritään saamaan faktaperäistä tietoa jos-

takin ilmiöstä. Sellaisessa tilanteessa haastattelun keskiössä ei ole haastateltava itse, vaan hänen

edustamansa tietopohja eli asiantuntijuus (Alastalo & Åkerman 2010, 373). Tutkielman aineistona

käytetyt haastattelut voidaan katsoa edustavan juuri asiantuntijahaastatteluja, koska haastattelujen

keskiössä eivät olleet haastateltavat itse eli kiinteistönvälittäjät, vaan heidän edustamansa tieto-

pohja eli asiantuntijuus kiinteistönvälityksestä koskien venäläisiä vapaa-ajan asukkaita.

Tutkielman haastatteluaineisto on toteutettu sekä teemahaastatteluina että lomakehaastattelu-

tyyppisinä kyselyinä. Tämänkaltainen haastattelumuotojen lajittelu perustuu haastattelulomakkee-

seen; jos kysymyksenasettelu on hyvin ennalta määritelty ja haastateltavalle annetaan tietyt vas-

tausvaihtoehdot, sitä strukturoidumpi haastattelumuoto on kyseessä (strukturoitu eli lomakehaas-

tattelu). Jos haastattelu kulkee tiettyjen ennalta mietittyjen teemojen mukaisesti, on kyseessä puo-

listrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu. (Tuomi & Sarajärvi 2012, 74–75)

Tutkielmassa käytetään käsitettä haastatteluaineisto kuvaamaan kokonaisuutena sekä teemahaas-

tatteluja että sähköpostitse lähetettyjä lomakehaastattelutyyppisiä kyselyitä. Ensinnäkin tutkimus-

aineiston ollessa monipuolinen (haastatteluja, kyselyitä ja raportteja) on lukijan helpompi ymmär-

tää ”virallisten” teemahaastatteluiden ja sähköpostikyselyjen olevan samankaltaista aineistoa.

Toiseksi valitsin harvat vastaajat kyselyille tarkoin kuten yleisesti haastatteluja tehdessä menetel-

lään (Tuomi 2007, 139). Tiesin etukäteen kuka lomakkeisiin vastasi ja myös vastauksen jälkeen ke-

nen vastauslomake on mikäkin. Lisäksi laadin sähköpostilomakkeen kysymykset samalla tavalla,

millä olisin laatinut ne teemahaastatteluakin varten (teemoitetut aiheet ja niiden alakysymykset).

38

Toisinaan on vaikeaa erottaa haastattelua kyselystä eikä näiden kahden aineistonhankintamenetel-

män erottelu Tuomen ja Sarajärven (2012, 72) mukaan välttämättä relevanttia olekaan.

4.3 Aineistot

4.3.1 Haastatteluaineisto

Tutkielman pääasiallinen aineisto koostuu haastatteluista. Haastateltavina olivat viisi Savonlinnan

seudun kiinteistönvälittäjää, joista kolmea haastateltiin toiseen kertaan uuden vuoteen 2017 liitty-

vän informaation saamiseksi tutkimusilmiöstä. Haastatteluaineisto koostuu siis yhteensä kahdek-

sasta haastattelusta, vaikka haastateltavia kiinteistönvälittäjiä oli vain viisi. Neljä haastattelua toteu-

tettiin teemahaastatteluina, kolme sähköpostin välityksellä lomakehaastattelutyyppisinä kyselyinä

ja yksi puhelinhaastatteluna. Haastattelut on toteutettu vuosina 2010, 2014, 2017 ja 2018. Haasta-

tellut kiinteistönvälittäjät edustivat seuraavia satunnaisessa järjestyksessä olevia erikokoisia Itä-Sa-

vossa toimivia kiinteistönvälitys- ja rakennusalan yrityksiä: Finland Consult Oy LKV, Kiinteistömaa-

ilma Oy, Domcom Oy, LKV Hannu Naukkarinen Oy ja Puikkari Oy.

Haastatteluja on ollut toteuttamassa useampi henkilö. Aineistosta neljä teemahaastattelua ja yksi

sähköpostitse toteutettu lomakehaastattelutyyppinen kysely ovat Hannoselta (2016) tutkielmani

käyttöön saatuja valmishaastatteluja. Näissä vuosina 2010 ja 2014 toteutetuissa haastatteluissa

kiinteistönvälittäjiltä kysyttiin muun muassa yritystoimintaan, venäläisasiakkaisiin, Savonlinnan seu-

tuun ja venäläisten mökkielämään liittyviä asioita. Kokonaisuudessaan haastattelurunko kysymyksi-

neen löytyy tutkielman lopusta liitteenä (ks. Liite 1). Valmisaineiston haastatteluja ovat olleet teke-

mässä ja litteroimassa Hannosen lisäksi toiset opiskelijat.

Itse toteutin haastatteluista kolme: kaksi sähköpostitse lomakehaastattelutyyppisinä kyselyinä ke-

sällä 2017 ja yhden puhelinhaastatteluna talvella 2018. Tarkoituksena oli haastatella kaikkia samoja

henkilöitä, joita Hannosen haastatteluissa oli haastateltu uuden vuoteen 2017 liittyvän informaation

saamiseksi tutkittavasta ilmiöstä. Tämä kuitenkin toteutui lopulta vain kolmen kiinteistönvälittäjän

kohdalla. Heiltä kysyttiin pääasiassa erilaisista yritystoiminnan muutoksista verrattuna aikaisemman

haastattelukerran tilanteeseen (ks. Liite 2). Tällaisia asioita olivat esimerkiksi venäläisasiakkaiden

39

nykyinen vuoden 2017 tilanne ja erilaisten yhteiskunnallisten muutosten (esim. Ukrainan kriisi) vai-

kutus kiinteistönvälitystoimintaan.

Kuten jo edellä kerrottu tarkoituksena oli siis alun perin kerätä suurempi aineisto itse, mutta joko

en saanut Savonlinnan seudun kiinteistönvälittäjiä tavoitettua monista yrityksistä huolimatta, tai

aikataululliset ja taloudelliset seikat estivät haastatteluja toteutumasta. Näiden ongelmien takia

uusi haastatteluaineisto jäi lopulta melko pieneksi, joten keräsin toiseksi aineistoksi TEM-raportteja

tutkielmani aineisto-osuutta tukemaan. Raporttiaineistosta kerrotaan enemmän luvussa 4.3.2.

Valmisaineistoista verrattuna itse kerättyihin aineistoihin voidaan olla montaa mieltä, mutta selvitin

jo edellisessä kappaleessa aineistonkeruuseen liittyneitä ongelmakohtia, jotka johtivat itse kerätyn

aineiston pienuuteen. Lisäksi esimerkiksi Tuomi (2007, 141) selventää, että ”Ei ole olemassa mitään

etukäteen perusteltua syytä, miksi tutkijan pitäisi tehdä haastattelut itse tai miksi ei. […] opinnäyt-

teissäkään harvoin on tarkoituksena osoittaa tekijän kykyä haastattelijana.” Tuomen ajatuksiin vii-

taten tutkielmani tarkoituksena ei siis ole ”haastattelijakokeen suorittaminen”, vaan tutkimusai-

heen tarkastelu erilaisista näkökulmista ja tutkimuksen teon yleisluonteinen harjoittelu.

Tutkimusetiikan mukaisesti haastatteluaineistoa käsitellään luottamuksellisesti (Ruusuvuori & Tiit-

tula 2005, 17–18). Aineistonkeruuvaiheessa haastateltaville kerrottiin tutkielman tarkoitus opinnäy-

tetyönä ja aineiston luottamuksellisuus. Aineiston analyysivaiheessa haastateltavien vastauksia tar-

kastellaan nimettöminä kiinteistönvälittäjien anonymiteetin säilyttämiseksi. Eri haastateltavia vas-

tauksineen erotellaan erilaisin koodein (esim. H2a, 2014 = Haastateltava 2, a eli ensimmäinen haas-

tattelukerta, haastatteluvuosi 2014), joista ei suoraan käy ilmi haastateltavien nimi- tai yritystietoja.

Lisäksi haastateltavien koodausnumerointi (esim. H3) ei liity siihen, ketä eri yritysten kiinteistönvä-

littäjistä on haastateltu ensimmäisenä, ketä toisena ja niin edelleen. Sattumanvaraisella henkilönu-

meroinnilla pyritään lisäämään kiinteistönvälittäjien anonymiteettiä.

4.3.2 TEM-raportit

Toisena aineistona tutkielmassa käytetään kahta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n tekemää

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) raporttia vuodelta 2013. Raportit ovat tekstimuotoisia noin 60

sivun mittaisia selvityksiä liittyen venäläismatkailijoihin ja venäläisiin vapaa-ajan asukkaisiin Suo-

messa. Raporteissa on hyödynnetty monenlaisia näkökulmia ja tutkimusaineistoja (muun muassa

40

haastatteluja ja kyselyjä eri kohderyhmille). Lisäksi raportit sisältävät paljon tilastotietoa ja erilaisia

pohdintoja skenaarioineen tulevaisuuden kehityksestä liittyen venäläisiin matkailijoihin ja vapaa-

ajan asukkaisiin.

Ensimmäisessä analysoidussa TEM-raportissa 20/2013 Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa

2030 (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a) tarkastellaan venäläisten vapaa-ajan asumista

Suomessa. Raportissa kuvataan esimerkiksi venäläisten kiinteistöostoja Suomessa 2000-luvulla, ve-

näläisasiakkaiden profiileja, paikallisten asukkaiden asenteita venäläismökkeilijöitä kohtaan, ranta-

tonttien saatavuutta ja poliitikkojen näkökulmia aiheeseen. Lisäksi raportissa on paljon tulevaisuu-

den kehityskulkujen pohdintaa ja erilaisia ennusteita. Vuosina 2012–2013 toteutetun raportin toi-

meksiantajana oli Työ- ja elinkeinoministeriö ja Saaristoasiain neuvottelukunta.

Toisessa analysoidussa TEM-raportissa 27/2013 Venäjän mahdollisen viisumivapauden vaikutukset

suomalaiselle elinkeinoelämälle (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013b) tarkastellaan viisu-

mivapausmahdollisuutta Euroopan unionin ja Venäjän välillä näkökulmana elinkeinoelämä Suo-

messa. Vuonna 2013 toteutetussa raportissa kuvataan muun muassa yleisiä viisumiasioita, Venäjän

taloutta ja Venäjän vaikutuksia Suomen taloudelle. Raportin toimeksiantajana oli Työ- ja elinkeino-

ministeriö.

4.4 Analyysimenetelmät

4.4.1 Narratiivinen sisällönanalyysi

Tutkimuskäytännöissä narratiivisuudella tarkoitetaan kerronnallista tai kertomuksellista otetta tar-

kastella tietoa. Narratiivisuudessa olennaista on kertomusten eli narratiivien oleminen tiedon tuot-

tajina. (Heikkinen 2001, 116) Kvalitatiivisen aineiston tarkasteluun on olemassa monenlaisia narra-

tiivisia lähestymistapoja (esim. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006e). Narratiivisten lähesty-

mistapojen avulla voidaan esimerkiksi tutkia kertomusmuodossa olevia aineistoja tai laatia tutkitta-

vasta ilmiöstä kertomus tutkimustulokseksi (Heikkinen 2001, 116). Tutkielmassa narratiivisuutta

hyödynnetään molempien lähestymistapojen avulla.

41

Tutkielman tavoitteena on tuottaa kronologinen kertomus venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteis-

tönvälityksen muutoksista Itä-Savossa yhteiskunnallisen kontekstin avulla. Aineisto sen sijaan koos-

tuu narratiivisessa eli kerronnallisessa muodossa olevista teksteistä: litteroiduista eli tekstimuotoon

muutetuista haastatteluista, jo valmiiksi tekstimuodossa olevista sähköpostikyselyistä ja tekstimuo-

toisista TEM-raporteista. Tutkimusaineistot ovat siis: ”Kerrontaan perustuvaa narratiivista aineistoa

[…]” joka voi olla ”[…] joko suullisesti tai kirjallisesti esitettyä.” (Heikkinen 2001, 121).

Tanskasen (2008, 99) mukaan narratiivien laatiminen on mahdollista esimerkiksi sisällönanalyysin

keinoin. Sisällönanalyysi tarkoittaa yleistä tekstianalyysia, jossa aineistoa tarkastellaan järjestelmäl-

lisesti. Aineistona sisällönanalyysia hyödyntävässä tutkimuksessa voi olla monenlaiset tekstimuotoi-

set dokumentit, kuten haastattelut ja raportit. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 117)

Tekstianalyyttista teemoittelua käytetään aineiston tarkastelun apuna tutkielman analyysivaiheen

alussa. Esimerkiksi Eskola ja Suoranta (1998, 175) toteavat teemoittelun olevan yleensä ensimmäi-

nen tapa aineiston tarkasteluun. Teemoittelu tarkoittaa aineiston jäsentelyä erilaisiin aiheisiin eli

teemoihin (Tuomi & Sarajärvi 2018, 105–107). Teemoittelun avulla aineistosta voidaan siis jäsen-

nellä juuri ne oleelliset teemat, jotka liittyvät tutkittavaan aiheeseen (Eskola & Suoranta 1998, 176).

Rajatut teemat tutkielman aineistosta ovat ajallisuuteen ja kiinteistönvälityksen yhteiskunnallisiin

muutostekijöihin liittyvät teemat.

Teemoittelun lisäksi tutkielmassa käytetään sisällönanalyysin kaltaista narratiivista lähestymista-

paa, jossa aineiston tyypittelyllä on keskeinen rooli (ks. esim. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka

2006e). Aineiston tyypittely tarkoittaa tutkimuksen kannalta olennaisten tyypillisten seikkojen etsi-

mistä aineistosta (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006d). Erilaiset aineiston tyypit kuvaavat ”sa-

mankaltaisia tarinoita”, joita aineistossa on (Eskola & Suoranta 1998, 182). Narratiivisen lähestymis-

tavan tyypittelystä tekeekin tarinatyyppien muodostaminen aineistosta tyypittelyn avulla. Se siis

tarkoittaa tyypillisten juonellisten kertomusten eli tyyppikertomusten laatimista aineistosta. (Saa-

ranen-Kauppinen & Puusniekka 2006e)

Tyyppikertomuksista, tai toisin sanoen juonitiivistelmistä, on Saaranen-Kauppisen ja Puusniekan

(2006e) mukaan myös mahdollista laatia ”[…] suurempi perustarina, joka kuvaa pienempien tarinoi-

den kokonaisuutta ja pääjuonta” ja niistä ”[…] ilmenee ns. keskimääräisten, tyypillisten tarinoiden

juonirakenne keskeisine elementteineen […]”. Tyyppikertomusten laatiminen on kaikenlaisille nar-

ratiivisille analyysitavoille ominainen lähestymistapa aineistoon (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka

42

2006e). Tutkielmassa onkin tavoitteena muodostaa koko aineistosta juuri kuvatun kaltaiset laajat

tyyppikertomukset eli perustarinat, jotka kuvaisivat Itä-Savon venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiin-

teistönvälityksen peruspiirteitä ja ajallisia muutoksia liittyen yhteiskunnalliseen kontekstiin.

4.4.2 Analyysin kulku

Analyysivaihe oli tutkielmassa moniulotteinen ja sekoittui osaksi muuta tutkimusprosessia. Tämä

johtui siitä, että minun oli tarkasteltava valmiita haastatteluja ja ymmärrettävä niiden keskeinen

sisältö, ennen kuin pystyin suunnittelemaan ja toteuttamaan uusia haastatteluja. Tutkimusproses-

sissa oli siis jatkuvasti aineiston läpikäyntiä varsinaisesta tutkimusvaiheesta riippumatta.

Analyysin kulku eteni haastattelunaineiston sisällönanalyyttisesta teemoittavasta tarkastelusta nar-

ratiiviseen tarkasteluun ja lopuksi raporttiaineiston sisällönanalyyttiseen tarkasteluun. Ensim-

mäiseksi kävin haastatteluaineistoa läpi yhä uudelleen sisällönanalyysin järjestelmällisen tarkaste-

lun ja teemoittelun keinoin hahmottaakseni aineiston keskeisen sisällön ja rajatakseni sieltä erilaisia

teemoja. Rajaamani teemat olivat ajallisuuteen ja kiinteistönvälityksen muutostekijöihin liittyvät ai-

heet. Haastatteluaineiston teemoittelu auttoi keskittämään analyysin tutkimuksen kannalta oleelli-

siin asioihin eli kiinteistönvälityksen ajallisiin muutoksiin ja niiden yhteiskunnallisiin muutostekijöi-

hin.

Ajallisuuden teemaa tarkastellessani merkitsin haastatteluaineistosta ne tekstikohdat, joissa joko

suoranaisesti mainittiin ajallisuutta esimerkiksi näin:

”[…] samanlainen trendi ollut alkaen 2010 alkaen vuoteen 2017” (H2b, 2017)

”[…] nyt eletään ihan toisenlaisessa tilanteessa mitä oli esimerkiksi viisi vuotta sitten.” (H1a, 2014)

Tai viitattiin muuten ajallisiin tapahtumiin esimerkiksi näin:

”[…] tilanteet on muuttunu.” (H1a, 2014)

”Sillon kun tää buumi oli korkeimmillaan […]” (H2a, 2014)

Tarkastellessani haastatteluaineistosta kiinteistönvälityksen muutostekijöiden teemaa merkitsin

puolestaan ne tekstikohdat, joissa mainittiin syitä kiinteistönvälityksessä tapahtuneille muutoksille

43

tai muulla tavoin viitattiin muutosten taustalla vaikuttavaan yhteiskunnalliseen kontekstiin esimer-

kiksi näin:

”[…] se niin kun kiristyy jonkin verran jo pelkästään tää mitä nytten on tapahtunu siellä, että pakot-

teita kun laittaa niin ne rajottaa molempia.” (H2a, 2014)

”Monilla on halukkuutta myyntiin nykyisenä talouskriisin aikana.” (H3, 2010)

Teemoittelun jälkeen tarkastelin haastatteluaineistoa narratiivisella tyypittelevällä lähestymista-

valla. Hahmottelin ja kokosin haastatteluaineistosta tyyppikertomuksia, jotka kuvasivat venäläisasi-

akkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen olennaisimpia piirteitä ja ajallisia muutoksia. Tarkastelin

ensin jokaista tekstimuotoon muutettua haastattelua ja lomakehaastattelutyyppistä kyselyä erik-

seen hahmottaakseni niissä olevat aikaan sidotut juonelliset kertomukset eli narratiivit venäläisasi-

akkaisiin kohdistuvasta kiinteistönvälityksestä. Sen jälkeen yhdistelin eri haastatteluista ja kyselyistä

kokoamani tyyppikertomukset kahdeksi laajemmaksi perustarinaksi (luvut 5.1 ja 5.2) kuten Saara-

nen-Kauppinen ja Puusniekka (2006e) ohjeistavat.

Lopuksi tarkastelin raporttiaineistoa sisällönanalyyttisella otteella. Poimin raporttiaineistosta sekä

venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen olennaisimpia piirteitä että kiinteistönvälityk-

sen muutoksiin liittyvään yhteiskunnalliseen kontekstiin viittaavia asioita, joita vertasin ja yhdistelin

tarvittaessa haastatteluaineistosta kokoamiini narratiivisiin perustarinoihin. Lukujen 5.1 ja 5.2 pe-

rustarinat eli tyyppikertomukset tutkimusilmiöstä on siis koottu sekä haastatteluaineiston että ra-

porttiaineiston pohjalta.

Tutkittavan ilmiön ajallisia muutoksia selittävien yhteiskunnallisten narratiivien koonnissa on tär-

keää käyttää tutkijan omaa mielikuvitusta. Tutkijan on poimittava yhteiskunnallisesta tilanteesta

sellaiset kohdat, jotka ovat selvästi vaikuttaneet tutkittavaan aiheeseen tai ilmiöön. (Tanskanen

2008, 99) Pyrin tutkielman teossa hyödyntämään kyseistä tutkijan mielikuvitusta yhteiskunnallista

kontekstia verratessa venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen muutoksiin. Tanskasen

(2008, 99) mukaan tutkimusaineisto sen sijaan määrittää tutkimusilmiön ajalliset muutoskohdat, ja

niin myös tämän tutkielman tuloksissa esitellyt ajalliset muutoskohdat on määritetty aineiston poh-

jalta.

44

5. TULOKSET

5.1 Venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen keskeiset piirteet tyyppikertomuk-

sena

5.1.1 Kiinteistönvälitysyritysten toiminta

Venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityksessä on ollut monenlaisia vaiheita ja ajallisia

muutoksia Itä-Savossa vuosien varrella. Itä-Savossa eli Savonlinnan seudulla venäläisasiakkaisiin

kohdistuvaan kiinteistönvälitystoimintaan on kuulunut monipuolisesti mökkien, tonttien, asunto-

osakkeiden ja omakotitalojen välitystä ja myyntiä. Joidenkin yritysten toimintaan on kuulunut myös

vapaa-ajan asuntojen rakentamista ja vuokraustoimintaa. Lisäksi kiinteistönvälittäjien toimintaan

on kuulunut arviointipalveluja, lainanhakuun liittyvää apua ja tiedonvälittäjinä toimimista. Joillakin

haastatelluilla kiinteistönvälitysyrityksillä oli myös venäläisasiakkaiden vapaa-ajan asuntojen yllä-

pito- ja kunnossapitotoimintaa. Eräs haastateltava kiinteistönvälittäjä (H4) kertoi jopa avustavansa

venäläisasiakkaiden laskujen maksamisessa:

”[…] muuten ois aika vaikee kyl toimia heijän kannaltaan, koska he ei saa tätä suomalaista henkilö-

tunnusta...sitten ei saa taas pankkitunnusta, ei pysty maksamaan netissä laskuja […]” (H4, 2014)

Savonlinnan seudun kaikilla haastatelluilla kiinteistönvälittäjillä on ollut myös yhteistyökumppa-

neita Venäjällä. Haastateltavat käyttivät heistä nimitystä agentit:

”[…] rajojen ulkopuolella puhutaan tämmösistä agenteista eli venäläisistä yrityksistä joilla saattaa

olla sivutoimipiste Suomessakin, niin heidän kanssaan on sitten yhteistyötä sillä tavalla, että he

markkinoi meidän kohteita siellä omalla tavallaan omissa portaaleissaan ja omien asiakasrekiste-

rien kautta. Näitä on aika paljon tällasia yrityksiä. Puhutaan semmosesta agenttitoiminnasta.”

(H1a, 2014)

Agenttitoiminnan lisäksi yhdellä haastatellulla kiinteistönvälitysyrityksellä oli myös omaa toimintaa

Venäjällä; heillä oli jatkuvasti yksi henkilö Pietarissa edustamassa yritystä. Monet haastateltavista

kertoivat myös markkinoivansa kiinteistönvälitystoimintaansa venäläisille erilaisten lehtien, asunto-

portaalien ja messujen avulla. Lisäksi osa kertoi venäläisten kiinteistönvälittäjien tavasta markki-

noida lupaa kysymättä suomalaisten kiinteistönvälittäjien myyntikohteita omilla sivuillaan.

45

5.1.2 Itä-Savo venäläisasiakkaiden kiinnostuksen kohteena

Kuten luvussa 2.2.2 kerrottu TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläisiä kiehtoo Suomessa muun

muassa viihtyisä lomaympäristö, maan tuttuus ja läheinen sijainti (Tutkimus- ja Analysointikeskus

TAK Oy 2013a, 48). Haastateltujen kiinteistönvälittäjien mukaan Suomi houkuttelee venäläisiä

vapaa-ajan asukkaita ennen kaikkea turvallisuuden, puhtaan luonnon ja läheisen sijainnin takia:

”[…] Suomi kumminkin on niin ku maana semmonen, sellanen stabiili ja turvallinen, että täällä ei

tarvii sitä omaa tonttia aidata, esimerkiksi niinku Venäjällä, ja se on turvallinen kohde. Se on aika

lähellä kumminkin, jos aatellaan vaikka Pietarista. […] Että tämmönen puhdas luonto ja ennen

kaikkea turvallisuus lähellä, suht’ lähellä.” (H1a, 2014)

Itä-Savo erityisesti houkuttelee venäläisasiakkaita puhtaan luonnon ja järviseudun takia. TEM-ra-

portin 20/2013 mukaan venäläiset arvostavat järven tai muun vesistön läheisyyttä hyvin paljon va-

paa-ajan asuntoa valitessaan (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 49). Savonlinnan seu-

dun kiinteistönvälityksen venäläisasiakkaista useimmat ovat haastateltavien mukaan aikaisemmin

matkailleet Savonlinnan seudulla. Lisäksi kiinteistönvälittäjien mukaan lähempänä Venäjän rajaa ei

ole enää paljoakaan vapaita tontteja tarjolla. Esimerkiksi Lappeenrannassa ja muualla Etelä-Karja-

lassa on jo paljon venäläisiä vapaa-ajan asukkaita, mikä ei välttämättä houkuttele uusia venäläisasi-

akkaita. Savonlinnan seudulla uudet venäläiset vapaa-ajan asukkaat saavat olla enemmän omassa

rauhassaan ja puhtaassa ympäristössä:

”Tästä on keskusteltu venäläistenkin kanssa aika paljon. Elikkä toi ensimmäinen niin ku tämä ryn-

näkkö, kun venäläiset tuli Suomeen ja osti, niin sehän oli noi rajakaupungit eli Imatra, Lappeen-

ranta, pääosin, ja ehkä Kouvola jonkun verran, mutta Imatra, Lappeenranta. Ja ne on sillä tavalla

varmaan miehitetty, että sieltä on ostettu paljon ja ne on aika venäläistyneitä kaupunkeja ja kaikki

ei enää venäläiset välttämättä tykkää siitä, että siellä on niin ku joka paikassa on sitä venäläistä.

Ja toisekseen, esimerkiksi Imatra, niin siellä on tätä savupiipputeollisuutta aika paljon. Siellä on sel-

lutehtaita, ja tällasia, niin Savonlinna on kumminkii, se mielletään et se on puhtaampi ja ei ole niin

[…] täynnä maanmiehiään. Näin minulle on kerrottu.” (H1a, 2014)

Eräs haastateltava (H2) pohti syitä venäläisten halulle olla omassa rauhassa hieman toisenlaisesta

näkökulmasta. Hänen mukaansa osa haluaa olla omissa oloissaan yksityisyyden ja mafiaepäilyjen

estämisen takia:

46

”[…] osa on sellasia, jotka ei halua missään tapauksessa venäläisiä lähelle. Saattaa olla, että siinä

on tämmönen pelko, kun on kaikenlaista, puhutaan mafiasta ja muusta, halutaan olla tuntematto-

mana. Ettei paljastu, että heillä on tämmösiä, siinä on vähän kuin kahenlaista.” (H2a, 2014)

Tosin haastateltavan (H2) mielestä eivät kaikki Savonlinnan seudun kiinteistönvälityksen venä-

läisasiakkaat halua omaan rauhaan, vaan nimenomaan toisten venäläisten lähelle. Osa venäläisasi-

akkaista ostaa esimerkiksi tontteja toisten venäläisomisteisten tonttien läheisyydestä. Haastatelta-

van (H2) mukaan nämä venäläisasiakkaat eivät osaa suomea tai englantia ja tuntevat siksi olonsa

turvallisemmaksi toisten venäjänkielisten naapurissa.

5.1.3 Venäläisasiakkaat

Venäläisasiakkaat tulevat haastateltavien mukaan Savonlinnan seudulle pääosin Pietarista. Myös

muista isoista kaupungeista, kuten Moskovasta ja Petroskoista on tullut jonkin verran asiakkaita.

TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläiset vapaa-ajan asunnon ostajat ovat myös yleensä yliopisto-

koulutuksen saaneita henkilöitä (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 29). Useimmat ovat

yritystoiminnassa ja liike-elämässä työssäkäyviä pariskuntia tai perheitä, mutta myös eläkeläisiä on

jonkin verran ollut asiakkaina:

”No ehkä voi sanoa, että nuorehkot asiakkaat tuolta kolmestakympistä viiteenkymmeneen ikäluok-

kaan, se on varmaan se suurin ryhmä, jotka on niinku menestyneet siellä tän Neuvostoliiton hajoa-

misen jälkeen. Ni ovat ryhtyneet yrittäjiksi tai ovat niinku löytäneet semmosia, päässeet merkittä-

viin ammatteihin, jossa on niin kun varallisuutta kertynyt heille. Ettei niiku voi suoraan sanoa, ettei

eläkeläisiä ei hirveen paljon. On joitakin eläkeläisiäki, mut kyl se on niiku aktiivisessa työelämässä

olevat.” (H2a, 2014)

TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläiset haluavat suomalaisten tavoin vapaa-ajan asunnon lähelle

mahdollisuuksia uimiseen, veneilyyn, kalastukseen, sienestykseen ja marjastukseen. Monet venä-

läismökkeilijät arvostavat raportin mukaan myös huvipuistojen, laskettelukeskusten ja kylpylöiden

läheistä sijaintia vapaa-ajan asunnolta. (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 50) Haasta-

teltujen kiinteistönvälittäjien mukaan venäläiset hakevat mökeiltään pääosin luonnonrauhaa ja per-

heen yhdessäoloa. Ostosmatkailu ei haastateltujen kiinteistönvälittäjien mukaan kiinnosta venäläi-

47

siä vapaa-ajan asukkaita Savonlinnan seudulla. Sen sijaan erilaiset luontoharrastukset, kuten kalas-

tus, marjastus, puutarhanlaitto ja laskettelu, kiehtovat venäläismökkeilijöitä haastateltavien mu-

kaan:

” Venäläiset haluu ja arvostaa nimenomaan sitä rauhaa, […] ja sitten he tykkää kalastella tietysti

[…] marjastaminen, sienestäminen ja tämmönen. Et näitähän ne tekee […]” (H2a, 2014)

Jotkut venäläisasiakkaista vuokraavat omaa vapaa-ajan asuntoaan esimerkiksi tuttavilleen, mutta

haastateltavien mukaan vuokraustoiminta on ollut vähäistä:

”Hirveen vähän, että olettaisin, että se on lähinnä sitten tämmöstä, että jolleki liiketuttavalle tai

perheystävälle annetaan, […]” (H2a 2014)

Sen sijaan osalle venäläisasiakkaista vapaa-ajan asunnon hankkiminen Suomesta sijoituksena on tär-

keä tekijä ja motiivi kiinteistön hankkimiselle:

”Mökki on heille sekä sijoitus että vapaa-ajan viettoa. Sijoittamis-aspekti on joillekin hyvin tärkeä

eli he uskovat omaisuutensa karttuvan turvallisemmin ja paremmin Suomessa kuin Venäjällä.” (H3,

2010)

Myös TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläiset kokevat sijoituksen Suomessa turvallisena ja pääty-

vät siksi ostamaan vapaa-ajan asunnon Suomesta (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a,

48). Eräs haastateltava (H4) kertoi sijoittamistekijän näkyvän siten, että venäläisasiakkaat ostivat

ensin yhden vapaa-ajan asunnon ja sen jälkeen myöhemmin toisen. Hänen mukaansa erityisesti jär-

ven rannalla olevat vapaa-ajan asunnot olisivat hyviä sijoituskohteita, joiden arvot pysyisivät sa-

moina:

”[…] Minun asiakaskunnassa ainakin silleesti, kun ovat yhden kohteen saaneet ostettua niin sitten

sijoittavat ja ostavat sitten vanhemmille talon. Lapsille jää sitten entinen. Ja kumminkin Suomessa

kiinteistöjen arvot säilyttävät arvonsa. Ja sijoitus on turvattu, että se arvo ei tuu laskemaan, jos os-

taa järven rannalta.” (H4, 2014)

Haastateltavien mukaan Savonlinnan seudun kiinteistönvälityksen venäläisasiakkailla on toisinaan

jo valmiiksi yhteyksiä Suomeen (esimerkiksi yhteyksiä liike-elämään tai sukulaisia Suomessa), ennen

kuin he ovat ostaneet kiinteistön Suomesta. Myös TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläiset koke-

48

vat Suomen tutuksi ympäristöksi ja osalla asuu sukulaisia tai tuttavia Suomessa (Tutkimus- ja Analy-

sointikeskus TAK Oy 2013a, 48). Joillekin vapaa-ajan asunto Suomessa on kuitenkin ensimmäinen

yhteys:

”[…] joku asunto tai mökki on se ensimmäinen askel ja sitten ku tutustutaan niin ku maahan, lain-

säädäntöön ja voi olla, että kiinnostus vaan lisääntyy niin sitten mietitään, että tänne vois niin ku

vähän muuttaa pitemmäks ajakskii. On ihan sellasia tapauksia tässä.” (H1a, 2014)

Haastatellut kiinteistönvälittäjät kertoivat venäläisasiakkaidensa käyttävän yleensä monikertaviisu-

meja tai useamman vuoden viisumeja käydessään vapaa-ajan asunnoillaan Suomessa. TEM-raportin

27/2013 mukaan Suomi on Schengen-maista eniten myöntänyt viisumeja juuri venäläisille ja lisäksi

raportin mukaan: ”Suurin osa Suomen myöntämistä viisumeista on monikertaviisumeita, joilla rajan

voi ylittää useamman kerran” (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013b, 6).

Kiinteistönvälittäjien mukaan venäläiset toisinaan tutustuvat suomalaisiin mökkinaapureihinsa,

mutta toisinaan he eivät ole tekemisissä lainkaan:

”[…] joskus olen kuullut, että on niin ku hyvinkin läheisiä ja tuota, saattaa tää suomalainen naapuri

käydä vähän niin ku kattomassa perään sitä taloa ja tarkistaa, että kaikki on ookoo. Mutta sitten

on semmosiakin tapauksia, että eivät ole välttämättä minkäänlaisissa kommunikoinnissa keske-

nään.” (H1a, 2014)

Jotkut haastateltavista kertoivat suomalaisten mökkinaapurien esimerkiksi tekevän lumitöitä venä-

läisten mökillä tai muuten ”katsovan mökin perään”, että kaikki on kunnossa.

5.1.4 Venäläisasiakkaita kiinnostavat kiinteistöt

TEM-raportin 20/2013 tietojen mukaan koko Suomessa ”venäläisten ostamista kiinteistöistä runsas

viidennes (22%) on ollut omakotitaloja, 51% kesämökkejä, 23% rantatontteja ja 4% muita tontteja”

(Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 24). Myös Savonlinnassa venäläiset ovat raportin

mukaan hankkineet kiinteistöjen ja rantatonttien lisäksi omakotitalotontteja ja lomaosakkeita va-

paa-ajan asumista varten (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 43). Haastateltavien kiin-

49

teistönvälittäjien mukaan venäläisiä kiinnostaa Savonlinnan seudulla monenlaiset vapaa-ajan asun-

not. Osa haluaa suuren luksushuvilan omalla rannalla, mutta osa taas pienen mummonmökin, oma-

kotitalon kaupungista tai kerrostaloasunnon:

”Ollaan me myyty venäläisille pieniki mökki ja ollaan myyty sitten monen sadan neliön rakennuksia

ja ovat vielä rakentaneet, jos on ollut mahdollista, niin tuossakin kun yhdet venäläiset ostivat niin

siinä oli kaks tonttia, niin he sitte teki vierastalon lisää, vieraita ja autonkuljettajaa varten. Se on

niin, niin kun suomalaiset on, jos jollakin on varallisuutta niin ostaa vaikka viidensadan neliön lin-

nan ja toinen ostaa pikkusen mummonmökin.” (H2a, 2014)

Venäläisasiakkaiden budjetit vaihtelevat suuresti. Pääosin juuri hinta vaikuttaa haastateltavien mu-

kaan haettavaan kiinteistökohteeseen eniten, mutta perusvarustetason (esim. vesijohdot, sisä-

käymälä ja televisio) on kuitenkin oltava hyvä hinnasta huolimatta:

”Venäläiset haluavat isolla tontilla olevan ison, uudehkon huvilan mukavuuksilla suuren vesistön

rannalta. Koska tällaiset ovat kalliita on kysyntää myös halvoista mummonmökeistä. Toisaalta

halpa hintakaan ei ratkaise, jos laatutaso on liian heikko tai sijainti aivan väärä.” (H3, 2010)

Kuten luvussa 2.2.2 kerrottu useimmiten venäläisasiakkaat haluavat joka tapauksessa sellaisen va-

paa-ajan asunnon, jota voi käyttää ympäri vuoden. TEM-raportin 20/2013 mukaan vapaa-ajan asun-

tojen hyvä varustelutaso (sähkö, lämmitys ja lämmin vesi) on hyvätuloisten pietarilaisten selvästi

eniten arvostama ominaisuus vapaa-ajan asuntoja valittaessa (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Oy 2013a, 49). Talvi ja uusivuosi ovat haastateltujen kiinteistönvälittäjien mukaan venäläisten kes-

kuudessa suosittuja lomanviettoaikoja, joten vapaa-ajan asunnon halutaan olevan käytettävissä ym-

päri vuoden:

”Venäläisillä on vähän tää, niillä on lomia niin kun ympäri vuoden. […] he haluu käydä talviaikaan-

kin hiihtämässä täällä ja nauttimassa myös talvesta. Mut se on periaate et perusmukavuudet pitää

olla, hyvin harva venäläinen on ostanu näitä mökkejä missä on ulkohuussit ja ei oo vesijohtoja.”

(H2a 2014)

Haastateltavat perustelevat venäläisten halukkuutta ostaa hyvätasoisia isoja vapaa-ajan asuntoja

myös venäläisten tavalla mökkeillä isommalla porukalla. Makuutiloja tarvitaan siis paljon, kun mö-

kinomistajien lisäksi lomalle tulevat mukaan perheen isovanhemmat tai lapsenlapset:

50

”[…] venäläisillä on yks semmonen piirre, että minkä takia ne on halunnu näitä isompia kiinteistöjä

ostaa. Että he monta kertaa tuo suvun lomanviettoon ja tällä tavalla, että tarvitaan niitä makuuti-

loja enemmän sitten. Ymmärtäähän sen, että jos lähdetään lomalle näinkin kauas niin mielellään

otetaan isovanhempia tai lapsenlapsia mukaan lomanviettoon.” (H2a, 2014)

Varustetason lisäksi venäläisasiakkaat ovat kiinteistönvälittäjien mielestä suomalaisia vapaa-ajan

asukkaita tarkempia vapaa-ajan asunnon muun yleisen sisustuksen kanssa. Esimerkiksi haastatelta-

van (H4) mukaan suomalaiset sisustavat mökkejään enemmän vanhoilla huonekaluilla ja venäläiset

taas haluavat uudemman siistimmän sisustuksen vapaa-ajan asuntoihinsa.

5.2 Venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen ajalliset muutokset tyyppikerto-

muksena yhteiskunnallisessa kontekstissa

5.2.1 2000-luvun alun nousukiito

TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläiset tekivät Suomessa 1990-luvun aikana noin 300 kiinteistö-

kauppaa ja alle 100 asunto-ostoa ja loma- tai viikko-osakekauppaa. 2000-luvun alussa Venäjän ta-

lous oli kasvussa. Hintoja nosti Venäjällä talouskasvun kanssa samaan aikaan korkea inflaatio. (Tut-

kimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 11–12, 24)

2000-luvun alussa venäläisasiakkaisiin kohdistuva kiinteistökauppa alkoi kasvaa Suomessa. Suomen

eduskunta helpotti ulkomaalaisten vapaa-ajan asuntojen hankintarajoituksia vuonna 2000, jolloin

kiinteistöjen hankinta Suomesta helpottui myös venäläisille (HE 171/1999). TEM-raportin 20/2013

mukaan vuodesta 2000 vuoteen 2004 venäläiset tekivät Suomessa 6–60 kiinteistöostoa per vuosi

(Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 11–12).

Useiden haastateltujen kiinteistönvälittäjien mukaan venäläisasiakkaiden tulo mökkimarkkinoille ei

kuitenkaan ollut syynä kiinteistönvälitystoiminnan aloittamiselle tai kansainvälistämiselle Itä-Sa-

vossa. Venäläisasiakkaat olivat haastateltavien mielestä pelkästään yksi uusi asiakasryhmä muiden

ohella. Suurten vapaa-ajan asuntojen rakentamiselle venäläisasiakkaiden tulo oli kuitenkin pääasi-

allinen tekijä:

”No eihän se idea tullu, onha me vuosikymmenet myyty kesämökkejä, se vaan tuli uus ostajaryhmä

Venäjältä. Kokoajanhan tehtiin kauppaa kesämökeillä suomalaisten kanssa, saksalaisten, Belgiasta

51

olevien, joitakin oli Englannista. Tää venäläisasiakkaat tuli sillon 2000-luvun alkupuolella markki-

noille mukaan. Eli sehä oli ihan luonnollista, mökkejä oli myytävänä niin he innostu tänne. Ja aika-

semminha Suomeen ei ollu rakennettu tälläsiä luksushuviloita sanotaan niitä 500 000 ja miljoonan

huviloita tänne Itä-Suomeen ollenkaan, mutta tää venäläisten kysyntä aiheutti sen, että sinne ra-

kennettiin, urakoitsija rupes tekemään tämmösiä luksushuviloita, samoin kun venäläiset osti tont-

teja, niin he niin kun rakennutti aivan poikkeuksellisen suuria verrattuna suomalaiseen kesämökki-

rakentamiseen.” (H2a, 2014)

Joidenkin haastateltavien mielestä venäläisasiakkaiden tulo ja ostokäyttäytyminen ilmiön alkuvuo-

sina oli erikoista ja totutusta suomalaisesta varovaisesta ostokäyttäytymisestä poikkeavaa:

”[…] 2000 luvun alkupuolella alkoi tää venäläisbuumi, niin nehän ostivat kaikki mitä rannoilla oli.

Vaikka laitettiin helmikuussa lumen keskeltä, niin kaikki myytiin, olipa se miten kallis hinta ta-

hansa, niin aina se kauppa syntyy.” (H2a, 2014)

Haastateltavan (H2) mielestä oli erikoista, että venäläisasiakkaat ostivat kaikki rantatonteilla myyn-

nissä olleet kohteet hinnoista tai vuodenajasta riippumatta.

5.2.2 "Buumivuodet” 2006–2008

TEM-raportin 20/2013 mukaan Venäjän talous oli kovassa kasvussa 2000-luvun puolivälissä ja in-

flaatio Venäjällä oli voimakas (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 11–12). Vuosina 2006–

2008 kiinteistökauppa venäläisten kanssa kävi erityisen hyvin. TEM-raportin 20/2013 mukaan

vuonna 2005 venäläiset tekivät 119 kiinteistöostoa, vuonna 2006 jo 271 ostoa, vuonna 2007 yli 600

ostoa ja huippuvuonna 2008 peräti 784 kiinteistöostoa koko Suomessa (Tutkimus- ja Analysointikes-

kus TAK Oy 2013a, 23). Myös Etelä-Savossa venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistökaupan huip-

puvuodet tilastojen perusteella olivat vuosina 2007 (262 kiinteistöostoa) ja 2008 (272 kiinteistö-

ostoa) (Maanmittauslaitos 2016). Rakennuslupia venäläiset hankkivat esimerkiksi Savonlinnassa 25

kappaletta vuonna 2008 (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 43). TEM-raportin 27/2013

mukaan rakennusala yleisesti Suomessa hyötyikin suuresti Venäjän talouskasvun siivittämästä ra-

kennusbuumista niin Suomessa kuin Venäjänkin puolella (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy

2013b, 11). Venäläisasiakkaisiin kohdistuvasta kiinteistönvälityksen ”buumivuosista” mainitsi myös

jokainen haastateltu kiinteistönvälittäjä, esimerkiksi:

52

”Ensimmäiset lomarakennukset myytiin venäläisille ostajille v. 2004. Suurin buumi oli vuosina

2006-2007, jolloin myimme yhteensä n. 80 kiinteistöä (tonttia ja lomarakennusta) venäläisille.”

(H3, 2010)

Kaupankäynti huippuvuosina oli haastateltavien mukaan vaivatonta ja nopeaa. Venäläisasiakkaat

saivat idean kiinteistönostoon ollessaan viikon lomalla Suomessa ja idean saatuaan he eivät kauaa

sen jälkeen pohtineet kiinteistön ostopäätöstä:

”Se oli siihen aikaan hirveen helppoo kaupankäyntiä. Hekin olivat tulleet viikoksi tänne jollekin

vuokramökille ja oli sadepäivä, eivät päässeet kalastamaan tai halunneet mennä, näkivät näyteik-

kunassa nätin kivitalon, tuossa läksivät katsomaan ja puolen tunnin päästä he olivat ostaa tätä.”

(H2a, 2014)

Venäläisasiakkailla oli hyvä varallisuustilanne ilmiön huippuvuosina. Erään kiinteistönvälittäjän (H2)

mukaan buumivuosien venäläisasiakkaat olivat varakkaita, joille myytiin esimerkiksi puolen miljoo-

nan euron vapaa-ajan asuntoja kymmenittäin, ja myös miljoonan euron kohteet kävivät kaupaksi.

Venäläisasiakkaita kiinnosti tuolloin haastateltavan (H2) mukaan myös tontit, joille he halusivat ra-

kentaa suuria huviloitaan.

Neuvostoliiton hajoaminen ja sen jälkeinen vaurauden kasvu syinä buumille

Haastateltavat esittivät monenlaisia syitä venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen

huippuvuosille. Monen kiinteistönvälittäjän mielestä Neuvostoliiton hajoaminen ja vaurauden

kasvu Venäjällä sen jälkeen olivat syinä venäläisasiakkaiden tulolle Itä-Savon mökkimarkkinoille:

”Öljytulojen voimakas nousu ja vaurauden jakautuminen 2005-2008 kohdisti kysynnän Suomeen

koska Suomi oli lähellä ja se koettiin turvalliseksi. ” (H3, 2010)

”Ehkä siinä oli se, että siellä oli syntyny tätä varakasta joukkoa, jotka olivat helpolla saaneet rahaa,

siinä kun Neuvostoliitto hajos […] Ni ovat ryhtyneet yrittäjiksi tai ovat niin ku löytäneet semmosia,

päässeet merkittäviin ammatteihin, jossa on niin kun varallisuutta kertynyt heille.” (H2a, 2014)

Lisäksi erään haastateltavan (H4) mielestä osasyynä buumille olivat verrattain edulliset mökkihinnat

Suomessa verrattuna Venäjän mökkihintoihin. Haastateltavan mukaan monet kiinteistöt Pietarin

edustalla maksoivat 1–2 miljoonaa euroa, mikä oli selvästi Suomen hintatasoa korkeampaa:

53

”Siis hei Pietarin lähellä ympäristössä siellä omakotitalo hyvällä paikalla maksaa miljoonasta kah-

teen miljoonaan euroon. Nämä ovat ihan ilmasia täällä tietyille henkilöille, joilla on varaa ostaa

kaupungin vierestä maa-alue ja rakentaa talo ja sitten rakennat sinne aidat ja vartioinnin.” (H4,

2014)

Joidenkin venäläisten viisumien hakeminen myös helpottui vuonna 2007. Tuolloin tuli TEM-raportin

27/2013 mukaan ”voimaan EU:n ja Venäjän välinen viisumihelpotussopimus, jonka tehtävänä on

nimensä mukaisesti helpottaa ja sujuvoittaa tiettyjen ryhmien viisuminmyöntöprosessia” (Tutki-

mus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013b, 6). Sopimuksen kohderyhmä koski esimerkiksi lähisukulai-

sia (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013b, 6). Viisumihelpotussopimus saattoi edesauttaa

venäläisasiakkaiden määrän kasvua Itä-Savossa.

Buumivuosien ongelmina kielivaikeudet ja näkemyserot rakentamisessa

Huippuvuosien aikaan venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityksessä oli myös monenlai-

sia ongelmia Itä-Savossa. Yhtenä ongelmana olivat suomalaisten ja venäläisten erilaiset näke-

myserot vapaa-ajan asunnoista. Venäläisasiakkaat olisivat halunneet rakentaa suurempia vapaa-

ajan asuntoja, kuin mitä suomalaisten kuntien yleiskaavojen rakennusoikeudet sallivat:

”Tuo mikä tuli kunnille ongelmaksi, niin kun rannoilla tehtiin nää yleiskaavat eli määriteltii mihin

saa rakentaa. Eli siellä oli melkeen kaikissa oli se 200 neliöö se maksimirakennusoikeus, vaikka ton-

tin koko ois ollu hehtaari tai kaks tai 5 000 neliöö niin se ei lisänny maksimirakennusoikeutta. Sillon

kun tää buumi oli korkeimmillaan tai vahvimmillaan niin sillonha venäläiset halus rakentaa paljon

isompia rakennuksia. Eli kun siihen kahteensataan neliöön, siihen piti sisältyä huvila ja saunat ja

autotallit ja varastot nii se oli ihan selkeesti monelle liian pieni. […] se oli ihan selkee ongelma […]”

(H2a, 2014)

Lisäksi ongelmana olivat kielivaikeudet suomalaisten kiinteistönvälittäjien ja venäläisasiakkaiden vä-

lillä, mikä heijastui myös edellä kuvattuun maksimirakennusoikeuksien väärin ymmärtämiseen. Esi-

merkiksi teknisen sanaston ymmärtäminen englanniksi oli vaikeaa sekä kiinteistönvälittäjille että

venäläisasiakkaille. Lisäksi haastateltavat pelkäsivät venäläisten yhteistyökumppaneiden kertovan

venäläisasiakkaille virheellisiä tietoja suomalaisesta rakentamisesta ja erityisesti tonttien rakennus-

oikeuksista Suomessa. Kiinteistönvälittäjät halusivatkin olla yhteydessä venäläisasiakkaisiin suoraan

54

itse ja käyttää omia tulkkauspalveluitaan venäläisasiakkaiden kanssa virheellisten tietojen levittämi-

sen estämiseksi:

”[…] se on hirveen vaikee venäläisen ymmärtää teknistä englannin sanastoa tai puolin ja toisin.

Että siinä on hyvin äkkiä tapahtuu nii ku tämmösiä ongelmia. Ja se monta kertaa pelottaakin, kun

ne venäläiset agentit, jos siinä on mukana, että mitä ne nii ku kertoo, että sen takia meki haluttais,

että venäläinen ottais meihin suoraan yhteyttä, että me järjestetään se tulkkauspalvelu. […] Joskus

on käyny nii ku tuolla, että kun on venäläinen agentti hoitanu venäläisen kanssa kaupat, niin sitten

kun ne on lähteneet hakemaan isolle linnalle rakennuslupaa nii se onki tyssänny ja onki ollu ihmeis-

sään miks tähän ei saa rakentaa vaikka on näin iso tontti.” (H2a, 2014)

Myös laskujen, esimerkiksi tiemaksujen, maksamisen kanssa venäläisasiakkailla oli ongelmia kiin-

teistönvälittäjien mukaan. Lisäksi kiinteistönvälittäjät kertoivat monenlaisista venäläisasiakkaiden

vapaa-ajan asuntojen rakentamisvaiheen ongelmista. Joillakin venäläisasiakkailla oli ongelmana tie-

dostaa rakentamisen tarkkaa sääntelyä Suomessa:

”[…] tietysti tässä rakentamisessa, et jos ne ei oo käyttäny riittävän hyvää asiantuntijaa, vaan koit-

taneet itse hoitaa, eivät oo aina ymmärtäneet, että Suomessa säädellään aika tarkkaan rakenta-

mista, että minkä korkunen talo saa olla tai huvila, ja miten pitkän matkan päässä rannasta, ja

näin, mutta nehän on yleensä, rakennustarkastaja käy määräämässä sen paikan. Mutta on joitakin

tilanteita ollu. Ovat saattaneet ruveta rakentamaan ja sitten ovat miettineet, että pitäsköhän lupa

hankkia.” (H2a, 2014)

Toisilla venäläisasiakkailla taas oli ongelmana hahmottaa vapaa-ajan asuntojen kannattavimpia ra-

kennusvalintoja, erilaisia rakennusvaiheita ja rakentamisen suomalaisia työtapoja. Joillakin venä-

läisasiakkailla oi esimerkiksi haastateltavan (H5) mukaan vaikeaa ymmärtää myös vapaa-ajan asun-

tojen rakentamisen ja asentamisen hinnoittelua Suomessa.

5.2.3 Kiinnostuksen tasaantuminen vuoden 2008 jälkeen

TEM-raportin 20/2013 mukaan Venäjän talous heikkeni rajusti vuonna 2008 (Tutkimus- ja Analy-

sointikeskus TAK Oy 2013a, 11–12; ks. myös Kaavio 4 ruplan kurssivaihteluista, s. 19). Vapaa-ajan

asuntojen kaupankäynti venäläisasiakkaiden kanssa alkoi myös vähentyä vuoden 2008 jälkeen.

55

TEM-raportin 20/2013 mukaan vuonna 2009 venäläiset tekivät koko Suomessa ”enää” 405 kiinteis-

töostoa, kun kahtena aikaisempana vuonna luvut olivat 604 ostoa (v. 2007) ja 784 ostoa (v. 2008)

(Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 23). Kiinteistökaupat venäläisten kanssa laskivat vas-

taavalla tavalla myös Etelä-Savon alueella. Venäläiset ostivat kiinteistöjä Etelä-Savosta selvästi

enemmän vuosina 2007 (262 kpl) ja 2008 (272 kpl), kuin vuonna 2009 (137 kpl) ja sen jälkeen.

(Maanmittauslaitos 2016)

Rakennuslupia venäläiset hankkivat Savonlinnassa vuonna 2011 enää 11 kappaletta, kun esimerkiksi

vuonna 2008 lupia haettiin 25 kappaletta. Vuonna 2012 Savonlinnan kaikki ranta-alueet oltiin

osayleiskaavoitettu, ja vapaita rantatontteja oli tuolloin Savonlinnassa saatavilla noin 2500 kappa-

letta. (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 41–43)

Lisäksi TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläisasiakkaat eivät ottaneet enää yhteyttä suomalaisiin

kiinteistönvälittäjiin niin paljon kuin aikaisempina vuosina (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy

2013a, 17). Haastateltujen kiinteistönvälittäjien mukaan toisilla Itä-Savon alueen kiinteistönvälittä-

jillä myynnin lasku kävi nopeasti yhdessä vuodessa:

”Vuonna 2009 tapahtui enää vain kaksi kauppaa. Venäläisten ostoinnokkuus romahti keväällä

2008.” (H3, 2010)

Toisilla kiinteistönvälittäjillä myynnin lasku väheni puolestaan hiljalleen:

”[…] kyllähän tuo on niin ku laskenu siitä 2009:stä tuonne sanotaan 2010, yhteentoista aika hyvin

vielä kävi kauppa […]” (H1a, 2014)

Haastateltavan (H1) mukaan jopa vielä vuonna 2011 kiinteistökauppa venäläisasiakkaiden kanssa

kävi hienosti toisin kuin edellisen haastateltavan (H3) yrityksessä, jossa jo vuonna 2008 kiinteistö-

kauppa venäläisasiakkaiden kanssa oli selvästi laskussa.

Venäjän talouskriisi vuonna 2008 vaikutti kysynnän vähenemiseen ja osalla mökkien poismyyntiin

Taloudellinen tilanne Venäjällä vaikutti selvästi venäläisasiakkaiden kiinteistönostoon Itä-Savossa.

Erään haastateltavan (H5) mukaan Venäjän talouskriisi vaikutti venäläisasiakkaiden kiinteistönoston

innokkuuden vähenemiseen vuonna 2008 ja sen jälkeisinä vuosina. Haastateltavan mukaan ennen

vuotta 2008 ollut Venäjän talouden kasvu oli nopea ja venäläiset hakivat esimerkiksi lainoja. Vuoden

56

2008 talouskriisin puhjettua venäläiset kuitenkin tiedostivat haastateltavan mukaan, ettei rahaa ol-

lutkaan heillä niin paljoa kuin he luulivat ja heidän täytyi ruveta säästämään:

”[…] Venäjällä oli hirmu nopea talouskasvu ja kaikki luulivat että jos minulla on 100 000, ens

vuonna minä saan vielä 100 000, haetaan jostain lainaa, myydään jotain, tehdään vielä jossain

voitto ja jokainen kuvittelee, että hänellä on paljon enemmän rahaa kuin todellisuudessa on.

Mutta kun kriisi iski, kaikki venäläiset huomasivat, että heillä ei oo oikeastaan rahaa ja aloittavat

säästää […]” (H5a, 2010)

Jotkut venäläisasiakkaat joutuivat myymään vapaa-ajan asuntonsa vuoden 2010 tienoilla taloudel-

lisen tilanteen heikkenemisen johdosta säästääkseen rahavarojaan. Toisen haastateltavan (H3) mu-

kaan toiset venäläisasiakkaat olivat jo ehtineet myydä vapaa-ajan asuntonsa, kun taas toiset halusi-

vat pitää vapaa-ajan asuntonsa edelleen, eivätkä halunneet myydä mökkejään edes korkeilla hin-

noilla.

Ongelmana mökkien hintojen nousu

Yhtenä ongelmana vuoden 2010 tienoilla eräs haastateltava (H5) kertoi suomalaisasiakkaidensa

pyynnöistä myydä vapaa-ajan asuntojaan kiinteistöjen arvon todellista hintaa korkeammilla hin-

noilla vain siksi, että ostajana olisi venäläinen. TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläiset ostivat kes-

kimäärin kalliimpia vapaa-ajan asuntoja kuin suomalaiset, koska venäläisasiakkaat etsivät suoma-

laisasiakkaita hyvävarusteisempia mökkejä. Raportin mukaan venäläisasiakkaiden kiinnostus Savon-

linnan seudun vapaa-ajan asuntoja kohtaan nosti alueen tonttien ja vapaa-ajan asuntojen hintoja.

(Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a; 26, 44)

”Tietysti venäläiset ovat vaikuttaneet, mutta kaikkein ikävin, että meitä aika usein ottavat yhteyttä

suomalaiset, jotka haluavat myydä kaks, kolme, viis kertaa kalliimpi kuin se todellisuudessa mak-

saa. Hyvin usein, no hyvin usein, viis kertaa oli semmoiset soitot tai käynnit, että minulla on talo.

No emme myy taloa yleensä, mutta okei. Haluan 500 000. Sinun talo ei maksa enemmän kuin kaks

sataa. Joo, mutta sinä myyt venäläiselle.” (H5a, 2010)

Myös haastateltavan (H5) mukaan venäläisasiakkaat nostivat alueen mökkihintoja, mutta vielä ne-

gatiivisempana asiana hän koki suomalaisasiakkaiden ylihinnoittelun omista myytävistä mökeistään.

57

Talouskasvu ja uusi toivo tulevaisuudesta

TEM-raportin 20/2013 mukaan Venäjän talous alkoi kasvaa talouskriisin jälkeen vuonna 2010. Ra-

portin mukaan esimerkiksi rantatontteja myytiin venäläisille 75 kappaletta koko Suomessa vuonna

2011. (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 11–12, 26) Toisen TEM-raportin 27/2013 mu-

kaan Venäjän keskiluokka vaurastui talouden kasvun myötä. Lisäksi vuosi 2012 oli yleisesti Suomen

itärajan liikkuvuuden osalta huippuvuosi: ylityksiä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla oli tuolloin 12

miljoonaa henkilöä. (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013b, 1)

Vuonna 2010 venäläisten vapaa-ajan asuntojen kysyntä Itä-Savossa oli haastateltavien kiinteistön-

välittäjien mukaan ”varovaista”, mutta he näkivät kaupankäynnin venäläisasiakkaiden kanssa siitä

huolimatta vielä jatkuvan tulevaisuudessa:

”Tällä hetkellä kysyntä on laimeaa ja varovaista. En odota piristymistä tänä vuonna, todennäköi-

sesti ei vielä ensi vuonnakaan. Öljyn hinnan nousun myötä keskiluokan varallisuus kasvaa ja kiin-

nostus suomalaisiin kiinteistöihin tulee jälleen viriämään.” (H3, 2010)

Lisäksi TEM-raportin 20/2013 mukaan ilmiön tulevaisuus vaikutti vielä vuonna 2012 valoisalta, koska

Venäjän talouden odotettiin kasvavan, Venäjän inflaation heikkenevän ja ruplan arvon säilyvän en-

nallaan. Myös venäläisten matkailun odotettiin jatkavan kasvua ja venäläisiin kohdistuvan viisumi-

vapauden odotettiin tulevan viimeistään vuonna 2019. (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy

2013a, 17)

Kiinnostus viisumivapauteen

TEM-raportin 27/2013 mukaan mahdollinen viisumivapaus Euroopan unionin ja Venäjän välillä oli

vilkkaassa keskustelussa vuosien 2012 ja 2013 tienoilla. Raportin mukaan viisumivapaus oli ollut jo

vuosia 2000-luvun alkupuolelta asti Venäjän ja EU:n pitkän ajan tavoitteena, vaikka varsinaisia päi-

vämääriä tai muuta aikataulua hankkeen toteuttamiseksi ei ollut tehty. Hanketta edisti 2000-luvun

kuluessa Suomen presidentti Tarja Halonen. Myös Sauli Niinistön presidenttikaudella Suomi on vi-

rallisesti osoittanut kantansa viisumivapauteen positiivisesti. TEM-raportin 27/2013 mukaan myös

Suomen elinkeinoelämän asiantuntijat kokivat vuonna 2013 mahdollisen viisumivapauden pääosin

myönteisenä kehityksenä esimerkiksi matkailu- ja rakennusaloille. (Niinivaara 2010; Tutkimus- ja

Analysointikeskus TAK Oy 2013b, 1, 6–7, 18, 37)

58

TEM-raportin 27/2013 mukaan viisumivapaushankkeen edistämiseksi perustettiin Itäliikkuvuuden

kasvun työryhmä eri ministeriöiden välillä Suomessa. Työryhmän tavoitteena oli varautua itäliikku-

vuuden kasvuun paremmin esimerkiksi kehittämällä Suomen itärajan rajanylityspaikkoja ja teke-

mällä parempaa yhteistyötä sekä Suomen että Venäjän viranomaisten kanssa. Myös venäjän kieli-

taidon ja tulkkauspalvelujen parantaminen raja-alueilla ja Suomen viranomaisten keskuudessa oli

yhtenä työryhmän tavoitteena. (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013b, 1, 3–4)

5.2.4 Vuodet 2013–2014 ja monenlaiset muutokset

TEM-raportin 20/2013 skenaarioiden mukaan Venäjän talous olisi jatkanut pysähtymättä kasvuaan

talouskriisin jälkeen vuodesta 2010, mutta vuoden 2013 lopulla alkanut Ukrainan kriisi vei Venäjän

talouden jälleen heikompaan suuntaan. Venäläismatkailijoiden ja venäläisten vapaa-ajan asukkai-

den määrän kasvua Suomessa jarruttavia uhkatekijöitä – kuten Euroopan unionin ja Venäjän välis-

ten suhteiden mahdollista heikkenemistä – tiedostettiin raportin tietojen mukaan jo vuosien 2012–

2013 vaihteessa. (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 11–12, 17; Hellenberg & Leinonen

2016; Venäjän ruplan kurssi 2018)

Vuonna 2013 venäläiset omistivat TEM-raportin 20/2013 arvioiden mukaan noin 4000 kiinteistöä ja

noin 1700 asuntoa ja loma- tai viikko-osaketta koko Suomessa (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Oy 2013a, 24). Etelä-Savossa venäläiset omistivat yli 1350 kiinteistöä vuonna 2013. Uusia kiinteistö-

kauppoja venäläiset tekivät Etelä-Savossa edellisvuosia selvästi vähemmän: 90 kiinteistöostoa

vuonna 2013 ja 60 kiinteistöostoa vuonna 2014. (Maanmittauslaitos 2016) Vuoden 2014 aikoihin

venäläisten kysyntä vapaa-ajan asunnoista Itä-Savossa oli myös haastateltujen kiinteistönvälittäjien

mukaan paljon vähäisempää aikaisempiin vuosiin verrattuna:

”[…] kyllähän ne on vähentyneet, sillon muutama vuos sitten kesämökkejähän ei kukaan muu oi-

keen ostanukkaan muut kun venäläiset. Eli sitten niitä pikkusia saunamökkejä osti suomalaiset,

että kyllähän nytten taas tilanne on ihan toinen. Venäläiset on hyvin pienenä asiakasryhmänä. […]

se ei näyttele enää liiketoiminnassa semmoista mitä se aikanaan oli.” (H2a, 2014)

Venäläisasiakkaiden vaikutus kiinteistönvälitysyritysten liiketoimintaan ei ollut enää merkittävää

toisin kuin aikaisemmin. Venäläisasiakkaita oli kuitenkin edelleen kiinteistönvälittäjillä Itä-Savossa,

mutta hyvin vähän verrattuna suomalaisten asiakkaiden määrään.

59

Muutoksia yritystoiminnassa, venäläisasiakkaiden profiilissa ja ostokäyttäytymisessä

Venäläisasiakkaiden vähenemisen myötä kiinteistönvälitysyritykset tekivät joitakin muutoksia yri-

tystoiminnassaan. Eräs haastateltava kertoi esimerkiksi venäläisen työntekijän lähtemisestä heidän

toiminnastaan pois:

”[…] tässä oli aikasemmin nii ku kokopäiväinen venäläinen henkilö, mutta kun nyt on tarve se, että

ei oo joka päivä tätä tarvetta, niin meillä on nii kun tulee sillon kun tarvitaan. […] Tää on semmo-

nen asia, että venäläinen osaa huonosti englantia ja suomalaisellakin tämmönen juristikieli tai kiin-

teistön nii ku tekninen sanasto on vaikea, että meillä on nii ku periaate ollu, että me ei haluta

tehdä kauppaa muuta ku heidän omalla kielellä, että me aina järjestetään se, että on nii ku selkee

tulkki paikalla, joka tulkkaa heille venäjäksi asiat […]” (H2a, 2014)

Haastateltavan (H2) yrityksen toimintatapoihin kuului asiakkaiden omalla äidinkielellä asiointi, joten

venäjänkielisen työntekijän lähdettyä yritys siirtyi tulkkauspalveluiden käyttöönottoon venäläisasi-

akkaiden kanssa.

Muutoksia tuli myös venäläisasiakkaiden profiiliin Itä-Savossa. Haastateltujen kiinteistönvälittäjien

mukaan venäläisasiakkaiden profiili muuttui kalliiden 0,5–1 miljoonan euron luksushuviloiden etsi-

jöistä halvempien noin 200 000 euron vapaa-ajan asuntojen etsijöihin. Myös TEM-raportin 20/2013

mukaan venäläisasiakkaat olivat nyt kiinnostuneita asunto-osakkeista ja pienistä kiinteistöistä suur-

ten mökkien sijaan (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 17). Ilmiön oli havainnut myös

useampi haastateltu kiinteistönvälittäjä, esimerkiksi:

” […] sanotaan vuositasolla Savonlinnan seudullaki niin ei varmasti viittä kauppaa enempää tehdä.

Eli nyt venäläiset, nyt sieltä on liikkeellä tämmönen keskiluokkaa, jotka etsii 200 000–250 000 ole-

vaa lomakiinteistöä eli ei enää ole näitä kalliiden kohteiden ostajia. Ne ovat varmasti menneet

tonne muualle tai niiltä ovat rahat loppu, en tiedä mikä on tilanne.” (H2a, 2014)

Joidenkin haastateltavien mukaan venäläisasiakkaiden ikäprofiili oli myös muuttunut. Haastatelta-

vien mukaan varakkaita nuoria aikuisia ei ollut enää heidän asiakkainaan kuten aikaisemmin, vaan

venäläinen asiakaskunta painottui keski-ikäisiin venäläisiin. Haastateltavien mukaan venäläinen

nuoriso oli nyt kiinnostunut Suomen sijaan Etelä-Euroopasta vapaa-ajan asumisen kohteena:

60

”[…] tavalliset ja keskiluokkaiset ihmiset ostavat. Ja joo, venäjältä nuoriso ostaa Euroopasta ja Es-

panjasta. Ja se on tyypillinen viiskymppinen pariskunta, joka ostaa Suomesta. […] sanotaan yli nel-

jäkymppiset. Eli keski-ikäiset ja keski-iän ylittäneet tavallaan, että nuoriso on tosi vähän liiken-

teessä.” (H4, 2014)

Venäläisasiakkaiden ostokäyttäytyminen oli myös muuttunut. Vuosien 2013–2014 tienoilla venä-

läisasiakkaat olivat aikaisempaa hintatietoisempia sekä haastatteluaineiston että TEM-raportin

20/2013 lähteiden mukaan (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 17). Lisäksi venäläisasiak-

kaat olivat muutenkin harkitsevaisempia ostajia verrattuna aikaisempiin vuosiin:

”[…] ei maksa ylihintaa elikkä osaa niin ku neuvotella, tinkiä hintoja. […] huomaa ihan selkeesti,

että nyt kierretään usealla paikalla. Monta mökkiä tai tonttia katsotaan ja mietitään ja mietitään

ja sitten tehdään ehkä vielä uusi kierros ja katotaan taas. Ei oo sellasta niin ku oli viis, kaheksan

vuotta sitten elikkä saatettiin mennä siihen huvilan pihaan ja tehdä viidessä minuutissa se osto-

päätös ja se oli siinä. Tää on muuttunu ihan erita-, ihan toisenlaiseks. Tää ostokäyttäytyminen.”

(H1a, 2014)

Eräs kiinteistönvälittäjä (H2) perusteli ostokäyttäytymisen muuttumista varakkaiden venäläisasiak-

kaiden poissaololla markkinoilta. Hänen mukaansa venäläisasiakkaat, jotka olivat nyt keskiluokkaisia

varakkaiden sijaan, tiesivät tarkasti minkä hintaisia vapaa-ajan asuntoja he pystyivät ostamaan:

”[…] osalla on hinta tietysti nykysin ratkaseva. Tarkottaa sitä, että ennen ei ollu, hyvin varakkaat

oli liikkeellä, heillä ei ollut mitään väliä mitä se makso. Tänä päivänä on aika tarkkaa monellakin

ostajalla, on tiedossa, että tuon hintasen hän pystyy hankkimaan. Ja sillon katsotaan niitä vaihto-

ehtoja mitä on ja se, että ne perusmukavuudet pitää periaatteessa olla, ja tietysti joku kohtuullinen

kunto, että ei tarvii ruveta remontoimaan sitten.” (H2a, 2014)

TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläisasiakkaat ottivat monesti lainaa vapaa-ajan asuntoja osta-

essaan Suomesta. Raportin mukaan lainojen korot olivat Suomessa pienemmät kuin Venäjällä (Tut-

kimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 18). Myös joidenkin haastateltavien mukaan venäläisasi-

akkaiden innokkuus lainan ottamiseen vapaa-ajan asuntoja varten oli selvästi suurempaa vuonna

2014 kuin aikaisemmin.

61

Venäläisten omistamien vapaa-ajan asuntojen myynti kasvussa; syinä heikko taloudellinen ti-

lanne ja mökkien ylläpitovaikeudet

Yksi suuri muutos vuoden 2014 tienoilla oli venäläisasiakkaiden kasvava rooli vapaa-ajan asuntojen

myyjinä ostajien sijaan. Joidenkin haastateltujen yritystoiminnassa venäläisasiakkaita oli myyjinä

selvästi enemmän kuin toisissa, mutta kaikki haastateltavat kuitenkin myönsivät heidän venäläisasi-

akkaissaan olleen vapaa-ajan asuntojen myyjiä edes jonkin verran. Kiinteistönvälittäjät kertoivat

myös venäläisasiakkaiden myytävien vapaa-ajan asuntojen arvon laskeneen suuresti siitä millä hin-

nalla he ostivat ne aikoinaan:

”[…] venäläisten käyttäytyminen on muuttunut ihan täysin kolmen vuoden takaa. Venäläiset on

myymässä enemmän kun ostamassa, et se on ihan, ihan selkeä trendi. […] tilanne on muuttunut,

tai jo kaks-kolme vuotta ollu että. On venäläisiä ostajia, sanotaan että viikottain voi yks-kaks kysy-

jää tulla, mutta ei ole semmosta buumia, kun se oli aikaisemmin. Ja se on tietysti venäläisten kan-

nalta ongelma, että he ei sillon kiinnittäneet huomiota hintoihin, he ostivat aina silloin hintapyyn-

nöllä kohteen. Nyt kun he jättää myytäväksi, niin se on melkeen puolet hinnasta pois eli valtavan

suuria tappioita kärsivät.” (H2a, 2014)

Venäläisasiakkaiden sijoittaminen suomalaisiin vapaa-ajan asuntoihin ei siis ollut tuottanut tulosta

kiinteistöjen arvon laskettua suuresti. Syinä venäläisasiakkaiden vapaa-ajan asuntojen myymisen

kasvulle kiinteistönvälittäjät kokivat paitsi heikon taloudellisen tilanteen ja lainojen takaisinmak-

suun liittyvät ongelmat, myös vapaa-ajan asuntoihin Suomessa liittyvät käytännön ylläpitotekijät:

”[…] venäläisten osalta minkä takia osa myy on, osa on joutunu varmasti ihan vaikeuksiinki, koska

monethan ottivat Suomesta lainaa sillon näihin kalliisiin kohteisiin ja lainoja pitää lyhentää ja mak-

saa pois, ja sitte osalla saatto tulla myös tämmönen näkemysero, tai tämmönen kokemus, että

näiden kiinteistöjen pitäminen täällä on hankalaa, koska he ei varmaan aina ajatelleet etukäteen,

että mitä se edellyttää, että pitää olla vakuutukset kunnossa, joka suomalaisella on ihan ok. Pitää

jonkun kanssa sopia aurauttaminen, sattuu myrsky ja puita kaatuu talon päälle tai tielle, jonkun

pitää käydä ne raivaamassa. Niin siinä tuli tämä, että ne on kaukana, niin semmosen hoitaminen

on vähän hankalaa.” (H2a, 2014)

Haastateltavan (H2) mielestä vapaa-ajan asuntoihin liittyvät vakuutukset, myrskyvahingot ja muut

mökkien ylläpitoon liittyvät asiat saattoivat osoittautua venäläisille liian haasteellisiksi ja he laittoi-

vat mökkinsä myyntiin näiden asioiden takia.

62

Tonttien myymisestä ja ostamisesta

Varsinaisten vapaa-ajan asuntojen lisäksi myös tonttien välittäminen venäläisasiakkaille oli vähäistä

vuoden 2014 tienoilla. Erään haastateltavan (H1) mukaan tonttien myynnin lasku oli erityisen suurta

rakentamisen kalleuden ja hitauden takia. Haastateltavan (H1) mielestä venäläisasiakkaisiin kohdis-

tuvan kiinteistönvälityksen huippuvuosina venäläisten ostamat tontit olivat osalla nyt myynnissä

varsinaisten vapaa-ajan asuntojen tapaan:

”Meillä on paljon tontteja myytävänä nytten, mistä olis valita, mutta venäläisiäkään ei tällä het-

kellä hirveesti kiinnosta tontit. Sillon hyvään aikaan niin venäläiset saatto ostaa niin ku useemman.

Et yks osti ja saatto ostaa useemman tontin. Kolme tonttiakin jostain korttelista ja, tuota, nyt voi

olla, että me myydään niitä. […] Et meillä on paljon niitä venäläisiä asiakkaita tällä hetkellä.” (H1a,

2014)

Toisen haastateltavan (H2) mukaan tilanne vuonna 2014 oli tonttien osalta kuitenkin juuri päinvas-

tainen. Myös TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläisasiakkaiden tonttikaupat olivat suosiossa mök-

kikauppojen sijaan (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 17). Haastateltavan (H2) mukaan

venäläisasiakkaita kiinnosti vuoden 2014 tienoilla nimenomaan tontit mökkien sijaan:

” […] venäläiset, mielumminhan ne tänä päivänä ostavat tontin, kun valmiin huvilan, saavat raken-

taa sitte mieleisensä. […] melkeen kaikissa oli se 200 neliöö se maksimirakennusoikeus, […] Sillon

kun tää buumi oli korkeimmillaan tai vahvimmillaan, niin sillonha venäläiset halus rakentaa paljon

isompia rakennuksia. […] Mut nythän on markkinat toiset, sieltä on ne tavalliset ihmiset ostamassa

tontteja, niin nyt se riittää.” (H2a, 2014)

Haastateltavan (H2) mielestä säädetyt maksimirakennusoikeudet suomalaisissa yleiskaavoissa riit-

tivät nyt myös uudelle keskiluokkaiselle venäläisasiakasryhmälle.

Ongelmina rakentamattomat tontit ja sotavuosien jälkivaikutukset

Haastatellut kiinteistönvälittäjät kertoivat myös monenlaisista ongelmista, joita oli ilmennyt venä-

läisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityksessä vuoden 2014 tienoilla. Ongelmina olivat esi-

merkiksi venäläisasiakkaiden aikaisempina vuosina ostamat tontit, joille ei edelleenkään ollut raken-

nettu mitään tai vaihtoehtoisesti aikoinaan aloitetut rakennustyöt olivat jääneet kesken:

63

”Enonkosken kuntahan myi tontteja siitä rannalta kymmenkunta vuotta sitten hyvin edulliseen hin-

taan tai teki tälläsen päätöksen, että myydään kohtuuhintaan, venäläisethän ne osti melkeen

kaikki. Siellä on nyt ongelmana se, että osa rakensi ja osalla jäi kesken ja nyt ei tiedetä missä omis-

tajat on. Et se ei oo kunnalle ollu järkevä päätös, saavat vaan sen kiinteistöveron mutteivat oikeen

muuta. Et se aiheutti paljon ongelmia […]” (H2a, 2014)

Toisenlaisena ongelmana olivat puolestaan Suomen ja Venäjän yhteiseen historiaan liittyvät jälki-

vaikutukset vapaa-ajan asuntojen kiinteistönvälityksessä. Eräs kiinteistönvälittäjä (H2) kertoi suo-

malaisasiakkaistaan, jotka olivat antaneet heille vapaa-ajan asuntoja myyntiin sillä ehdolla, ettei

niitä myytäisi venäläisille:

”Sekin on varmaan tietämättömyyttä, että joillakin on tämmönen ennakkoasenne ja kyllähän

meillä sanotaan Suomessa on tietysti tää mitä pitää kunnioittaakin periaatteita nää sotaveteraanit

elossa jonkin verran, jotka on kokeneet sodan. Että kyllähän meillä on joskus ollu myynnissä koh-

teita, joissa myyjä on selkeesti sanonu, että he kieltäytyy venäläisille myymästä, että myykää ke-

nelle vaan muulle vaan ei venäläiselle. Mut siinä on ollu tämä hyvin pitkälti tämä joko omistajien

vanhemmat tai isän tai äidin lähiomainen on ollu sodassa ja menehtyny siellä tai on vammautunu

tai tällee. […] Että joitakin on tämmösiä nii kun venäläisiä vastaan olevia, mut ne nii ku minusta

kaikki oikeestaan liittyy tuohon sodan muistoihin tai sieltä perhepiiriin tulleisiin tuota tämmösiin

sodan vammoihin tai kuolintapauksiin tai tän tyyppisiin.” (H2a, 2014)

Haastateltavan (H2) mukaan kyseessä ei kuitenkaan ollut suomalaismyyjien varsinainen venäjävas-

taisuus, vaan suomalaisasiakkaiden sukulaisten huonot sotamuistot ja sotaveteraanien toiveiden

kunnioittaminen.

Viisumiasioista ja oleskeluluvista

Venäläisasiakkaiden viisumiasioihin liittyvä tilanne oli erään haastateltavan (H1) mukaan edelleen

vuoden 2014 tienoilla hyvä, mutta hän koki tilanteeseen tulleen epävarmuutta Ukrainan kriisin

myötä:

”Tällä hetkellä viisumin saanti Suomen konsulaatissa on nopeaa. Se on semmonen kaks viikkoo. Ja

se on tosi hyvin toiminu, ainakin tähän päiviin. En tiiä mikä, onko jotain muutoksia tän kriisin takia

tulossa, mutta se on ihan ratkaseva.” (H1a, 2014)

64

Jotkut venäläisasiakkaat olivat haastateltujen kiinteistönvälittäjien mukaan kiinnostuneita myös

oleskeluluvan saamisesta Suomessa. Vapaa-ajan asunnon omistaminen Suomessa ei kiinteistönvä-

littäjien mukaan vaikuttanut venäläisten oleskelulupien saamiseen lainkaan, mutta useamman vuo-

den viisumien saantiin kyllä. Oleskelulupaa varten olisi haastateltavien mukaan pitänyt olla omaa

yritystoimintaa tai muuta tulonlähdettä Suomessa:

”[…] jossain tapauksissa kysytään niin ku yritystoiminnan ostamista ja ilmeisesti, jos on yritys Suo-

messa niin se auttaa. Sen oleskeluluvan tai työluvan tai mikä lupa se onkaan, sen saamisessa. Yri-

tyksiä kysytään aina sillon tällön. Valmiita, toimivia yrityksiä.” (H1a, 2014)

Esimerkiksi eräs haastateltu kiinteistönvälittäjä (H1) kertoi joidenkin venäläisasiakkaidensa olleen

kiinnostuneita yritystoiminnan harjoittamisesta Suomessa.

Etelä-Eurooppa vapaa-ajan asumisen kiinnostuksen kohteena kasvussa

Yhtenä muutoksena haastatellut kiinteistönvälittäjät kertoivat venäläisten vapaa-ajan asumisen

kiinnostuksen siirtymisen Suomesta muualle Eurooppaan. TEM-raportin 20/2013 mukaan yhtenä

venäläismatkailijoiden ja venäläisten vapaa-ajan asukkaiden määrän kasvua Suomessa uhkaavana

tekijänä mainittiin ”venäläisten kyllästyminen Suomeen” jo vuonna 2013 (Tutkimus- ja Analysointi-

keskus TAK Oy 2013a, 17). Haastateltujen kiinteistönvälittäjien mukaan syinä venäläisasiakkaiden

vapaa-ajan asumisen kiinnostuksen maantieteelliseen siirtymiseen olivat esimerkiksi ilmastotekijät,

Etelä-Euroopan edullisempi hintataso ja lievemmät rahansiirtoon liittyvät rajoitukset verrattuna

Suomeen:

”[…] nythän venäläiset on enemmänki kiinnostuneet Etelä-Euroopasta eli he ostavat Espanja, Italia,

Kreikka, Turkki eli se on aina vaihtoehtona. Meilläkin tossa pari viikkoa sitte venäläiset kävivät kat-

somassa yhtä huvilaa ja he sitte päätyivät kuitenki Portugalista ostamaan, muistaakseni huvilan,

että he katsoo, että he saa paljon edullisemmin, koska siellä hintataso on hyvin halpa. Ja sitte on

tietysti luonnonolosuhteet aivan toista, on aurinkoa ja lämpöä ja tämmöstä. […] siellä ei pankit ole,

ei oo ongelmissa, ne ei oo niin tarkkoja siitä rahan alkuperästä. Suomessa on hyvin tarkkaa, tarkka

säännös, pitää hyvin tarkkaa selvittää, että se raha todella on laillista. Että ei oo varastamalla eikä

epärehellisin keinoin saatu. Epäilen, että johonkin Turkkiin, Kreikka, Italia, Espanja niin siellä ei var-

sin pankit kysele niin paljoo siitä, kunhan on vaan rahaa.” (H2a, 2014)

65

Toisen haastateltavan (H4) mielestä myös Etelä-Euroopan lievemmät viisumeihin ja oleskelulupiin

liittyvät rajoitukset olivat yhtenä syynä venäläisten vapaa-ajan asumisen kiinnostuksen vähenemi-

seen Suomessa. Haastateltavan (H4) mukaan osalla hänen venäläisasiakkaistaan oli toinen kansalai-

suus esimerkiksi Espanjasta tai Virosta, missä kiinteistönosto kyseisissä maissa auttoi kansalaisuu-

den saamisessa toisin kuin Suomessa.

Heikko taloudellinen tilanne ja muu epävarmuus vähensivät venäläisasiakkaita

Muuttuva yhteiskunnallinen tilanne Ukrainan kriisin myötä vuonna 2014 vaikutti haastateltavien

mukaan kiinteistönvälitystoimintaan venäläisasiakkaiden kanssa monin tavoin. Ensinnäkin kiinteis-

tönvälittäjät tiedostivat huonon taloudellisen tilanteen ja ruplan arvon heikkenemisen Venäjällä (ks.

myös Kaavio 4 ruplan kurssivaihteluista, s. 19) ja niiden vaikutuksen venäläisasiakkaiden vähenemi-

seen:

”[…] ja varsinkin tää valuutta on semmonen, että kun Venäjällä pelätään paljon, että siellä tulee

monenlaisia veroja saattaa tulla ja ruplan arvo on nyt muutaman kuukauden aikana 25 % tippunu

eli sekin vaikeuttaa niiden ostamista, kun ne tarvittee paljon enemmän ruplia euroihin kuin aika-

semmin. Toisaalta se voi houkutella, että jos sieltä vain jollain keinolla saa niitä rahoja länteen jo-

honkin kohteisiin, halutaan turvata se, mutta toisaalta sitte on just tämä, että ruplan arvo on al-

haalla niin ei pystytä ostamaan.” (H2a, 2014)

Toisekseen haastateltavat kertoivat joidenkin venäläisten kiinteistönomistusrajoituksista, jotka vai-

kuttivat vapaa-ajan asuntojen omistamiseen ja omistussuhteisiin ulkomailla, kuten Suomessa. Esi-

merkiksi valtion työntekijät eivät saaneet ostaa kiinteistöjä ulkomailla. Osalla kiinteistönvälittäjien

venäläisasiakaspareista järjestely toimi kuitenkin niin, että he olivat ostaneet vapaa-ajan asunnon

vain parin toisen osapuolen (esim. vaimon) nimiin:

”[…] se voidaan ostaa vaimon nimiin se kiinteistö tai miehen nimiin siellä on joitaki tämmösiä epäi-

lisin, että joitain säännöksiä on, että tietyissä viroissa esimerkiksi olevat henkilöt eivät saisi ostaa

tai he niin ku haluaa olla sillä tavalla, etteivät he omista. Sen takia sitten vaimon nimiin ostettu.

Aika yleistä on ollu täällä, että naisen nimiin on ostettu täällä.” (H2a, 2014)

Haastateltava (H2) kertoi myös venäläisten epävarmasta tilanteesta koskien matkustamisen ja ra-

hankäytön mahdollisia lainsäädäntömuutoksia Venäjällä. Haastateltavan (H2) mukaan venäläisten

66

epävarmuus omasta tilanteestaan Venäjällä saattoi esimerkiksi innostaa joitakin muuttamaan ko-

konaan Suomeen.

Lakimuutosehdotukset koskien ulkomaalaisten kiinteistönomistamista Suomessa loivat epävar-

muutta

Vuosina 2009, 2011 ja 2013 Suomen eduskunnassa oli vireillä lakialoitteita nimellä ”Laki ETA-maiden

ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta ja -vuokrauksesta” (LA

35/2009, LA 47/2011, LA 77/2013). Lakialoitteiden tarkoituksena oli rajoittaa ei-ETA-maiden kansa-

laisten kiinteistönomistamista Suomessa. Venäjä ei kuulu ETA-maihin, joten lakialoitteet olisivat

koskeneet esimerkiksi venäläisiä. (esim. LA 77/2013) Haastateltavien mukaan lakialoitteet lisäsivät

venäläisasiakkaiden yhteydenottoja, koska venäläisasiakkaat olivat huolissaan epävarmasta tilan-

teestaan Suomessa. Eräs haastateltu kiinteistönvälittäjä (H1) koki tilanteen vahingollisena omalle

yritystoiminnalleen ja uskoi venäläisten kiinnostuvan Etelä-Euroopasta enemmän vapaa-ajan asu-

misen ympäristönä, koska Suomi osoittautui nyt epävarmaksi poliittisesti lakimuutosehdotusten ta-

kia:

”[…] tää internetaika niin on aiheuttanu sen, että tieto liikkuu hirveän nopeasti, venäläiset lukee

näitä suomalaisia lehtiä tai nettilehtiä ja minulle tuli heti, sillon ku tää lakialote tuli eduskunnasta,

niin tuli heti minulle useita yhteydenottoja, et mitä se tarkottaa ja jopa sellasia, et viedäänkö heiltä

jo, jos nyt jo omistaa jonkun kiinteistön, niin viedäänkö se heiltä pois. Ja tää on aiheuttanu jo nyt

niin ku hirveästi tai paljon vahinkoa […] sit voi jossakin vaiheessa, jos huonosti käy, niin mielletään,

et Suomi on niin epävarma poliittisesti, että tuota ehkä parempi siirtää jonnekin Espanjaan tai

muualle rahat. Että nää voi olla tosi vahingollisia […]” (H1a, 2014)

TEM-raportin 20/2013 tutkimukseen vastanneista suomalaisista kansanedustajista ja muista poliiti-

koista yli puolet oli vuoden 2013 alussa sitä mieltä, että kiinteistöjen ostamista Suomesta pitäisi

rajoittaa venäläisille (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 53). Perusteluina poliitikot mai-

nitsivat raportin mukaan usein vastavuoroisuuden: ”Usein kriittisiä asenteita perusteltiin sillä, että

myös suomalaisten osto-oikeutta Venäjällä on rajoitettu” (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy

2013a, 4). Esimerkiksi Venäjän raja-alueilta ulkomaalaiset eivät saa ostaa kiinteistöjä (Oikeusminis-

teriö 2008; Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 57).

67

Erään haastatellun kiinteistönvälittäjän (H2) mielestä lakialoitteet Suomessa olivat täysin aiheetto-

mia, koska ulkomaalaisostajien määrä Suomen kiinteistömarkkinoilla oli hänen mukaan suhteelli-

sesti hyvin pieni, ja tarvittaessa ulkomaalaisten kiinteistönostoa voitaisiin rajoittaa lievemmin esi-

merkiksi tiukoilla kuntakohtaisilla rakennus- ja muuttomääräyksillä, joita ulkomaalaiset eivät pys-

tyisi toteuttamaan:

”[…] jos viime vuonna tehtiin Suomessa yhteensä ulkolaiset osti oliko se 415 kiinteistöä, nii eihän se

oo mittää kokonaismäärästä. Että se on ihan yks sama, onko ne venäläisiä tai saksalaisia tai eng-

lantilaisia tai muita, että minusta se on vähän nii ku turha. En tiedä sitten mitkä siinä nii ku ajatuk-

set oli. Ehkä siinä oli tää lähtökohta, kun jotkut kunnat pelkää sitä, et ku he laittaa rannalla olevia

tontteja myyntiin, niin venäläiset vie ja suomalaiset ei pysty niitä hankkimaan. Mutta senkihän pys-

tyy kunta estämään sillä, että laittaa määräyksen, että siihen pitää rakentaa talo kahden vuoden

kolmen vuoden aikana ja muutettava pysyvästi asumaan niin eihän venäläinen pysty muuttamaan

siihen. […] Ja sitten toinen asia on se, että pitäs muistaa, että kyllähän nää venäläiset on tuonu Itä-

Suomeen valtavasti työpaikkoja sitä kautta, että kun he on rakennuttaneet huviloita ja muitaki in-

vestointeja. Että kyllähän siellä on työtä saanu tuhannet ihmiset, jotka ois jääneet saamatta, kun

he rakens näitä kalliita huviloita.” (H2a, 2014)

Haastateltu kiinteistönvälittäjä (H2) koki venäläisasiakkaiden tulon Suomen kiinteistömarkkinoille

hyvin positiivisena, taloutta nostattavana ja työpaikkoja luovana tekijänä.

Epävarma näkemys tulevaisuudesta

Venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen tulevaisuuden Itä-Savossa vuonna 2014 haas-

tatellut kiinteistönvälittäjät näkivät epävarmana. Myös TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläisasi-

akkaisiin kohdistuvan kiinteistökaupan tulevaisuus koettiin epävarmana jo vuonna 2013 (Tutkimus-

ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a, 18). Ukrainan kriisi ja sitä seuranneet pakotteet Venäjää vastaan

tekivät haastateltujen kiinteistönvälittäjien mielestä tilanteen hyvin epävarmaksi sekä Suomessa

että Venäjällä:

”Koko ajanhan se on nyt vähentynyt viime vuosina, mutta tulee niin näyttää paljon. Niin varmaan

on se, että miten siellä rupee ne oma tilanne Venäjällä rauhottumaan, että se on nyt varmaan hei-

dän omasta mielestä aika tämmönen epävarma, että varmaan sekä poliittinen että epävarma ti-

lanne vaikuttaa sitten heidänkin ratkaisuihin.” (H4, 2014)

68

Haastateltavat odottivat mielenkiinnolla tulevaa, eivätkä osanneet sanoa paranisiko vai huonontui-

siko tilanne venäläisasiakkaiden osalta tulevaisuudessa.

5.2.5 Vuoden 2017 hiljainen tilanne

Vuonna 2017 kiinteistönvälitysyritysten yleinen toiminta Itä-Savossa oli melko samanlaista kuin ai-

kaisempinakin vuosina. Esimerkiksi työntekijöiden määrä ja yleiset yhteistyökumppanit olivat edel-

leen samoja:

”Yrityksemme työntekijämäärä on pysynyt suurin piirtein samana. Suurin muutos markkinoinnissa

on tapahtunut printtiviestinnän vähentymisen kautta. Asuntoportaalit ovat päämarkkinointika-

nava.” (H1b, 2017)

Kiinteistönvälitysyritysten markkinoinnissa oli sen sijaan tapahtunut muutoksia. Haastateltujen mu-

kaan kaikenlaista paperimainontaa oli selvästi vähennetty aikaisempiin vuosiin verrattuna ja nykyi-

senä markkinointikeinona toimivat pääasiassa internetin asuntoportaalit.

Venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityksessä paljon muutoksia

Venäläisasiakkaisiin kohdistuva kiinteistönvälitys ja mökkirakentaminen olivat sen sijaan kokeneet

paljon muutoksia. Esimerkiksi yhdessä venäläisasiakkaisiin keskittyvässä yrityksessä työntekijöiden

määrää oli vähennetty paljon. Toisekseen haastateltavat kertoivat, että he olivat lopettaneet venä-

läisasiakkaisiin kohdistuvan markkinoinnin kokonaan eivätkä he enää käyneet asuntomessuilla Pie-

tarissa. Eräs haastateltava (H5) kertoi markkinointina toimivan nykyisin vain oman yrityksensä mai-

neen:

”Vain minun hyvä maine, ystävät, kiinteistövälittäjät, rautakaupan myyjät ja tämmöset. Vain ystä-

vien ja tuttavien kautta. En maksa enää yhtä euroa lehti eikä messuihin, koska se ei tuonut periaat-

teessa kaksi asiakasta ja rahat oli tuhlattu rajattomasti. […] nyt en käytä mainosta.” (H5b, 2018)

Toinen haastateltava (H1) ihmetteli myös, ettei venäläisiä kiinteistöalan yhteistyökumppaneita eli

niin kutsuttuja agentteja ollut liikkeellä lainkaan:

69

”[…] venäläiset agentit loistavat poissaolollaan. Aiempina vuosina heti toimivat hyvin aktiivisesti.”

(H1b, 2017)

Haastateltavan (H1) mukaan venäläiset yhteistyökumppanit olivat menneinä vuosina olleet ”hyvin

aktiivisesti” mukana yritystoiminnassa toisin kuin vuonna 2017.

Uusia venäläisasiakkaita vähän

Uusia venäläisasiakkaita oli ostajina liikkeellä hyvin vähän. Esimerkiksi eräässä yrityksessä Itä-Sa-

vossa tehtiin vain pari kauppaa venäläisasiakkaille vuonna 2017:

”Venäläiskauppa on tällä hetkellä lähes pysähdyksissä. […] Yrityksemme kautta myydään tällä het-

kellä 1-2 asuntoa/kiinteistöä venäläisille vuosittain.” (H1b, 2017)

Toinen haastateltava (H5) kertoi työtä olevan uusien asiakkaiden osalta niin vähän, että hän piti

yritystään toiminnassa vain satunnaisesti, mikäli tilauksia venäläisasiakkailta tuli:

”[…] nyt minä itse etsin tilauksia tällä hetkellä, oon jopa työtön ja etsin tilauksia jos ne on, minä

avaan firman, teen joku pienen pienen rakennus tai pieni tehtävä ja taas firma menee kiinni.”

(H5b, 2018)

Uusien venäläisasiakkaiden olemattomuudesta Itä-Savossa vuonna 2017 kertoi myös erään haasta-

teltavan (H2) painotus siitä, että venäläisasiakkaiden osuus heidän yritystoiminnassaan oli lähes

merkityksetöntä. Hän vastasi moneen haastattelukysymykseen sanoilla ”emme osaa vastata tähän”

tai vastaavalla tavalla vedoten venäläisasiakkaiden vähyyteen.

Harvat venäläiset ostajat olivat kiinnostuneita vain edullisista vapaa-ajan asunnoista, kuten kerros-

taloasunnoista ja muista alle 100 000 euroa maksavista kohteista:

”[…] tällä hetkellä tavalliset venäläiset etsivät hyvin edullisia kohteita […] ostajina ovat tavalliset

ihmiset, varakkaat ovat poissa markkinoilta […] jotkut ostavat halpoja kerrostaloasuntoja.” (H2b,

2017)

Suurten mökkien ja luksushuviloiden etsijöitä ei haastateltujen kiinteistönvälittäjien mukaan ollut

venäläisasiakkaiden joukossa enää lainkaan Itä-Savossa vuonna 2017.

70

Venäläisasiakkaita kiinnostaa yritystoiminta ja oleskeluluvat Suomessa

Toisen haastateltavan mukaan osa venäläisasiakkaista oli edelleen kiinnostuneita yritystoiminta-

mahdollisuuksista ja oleskeluluvan saamisesta Suomessa. Haastateltavan (H1) mukaan heitä kiin-

nosti pienimuotoiset yritystoimintamahdollisuudet, kuten ravintola-ala:

”Jonkin verran tiedustellaan liiketoimintamahdollisuuksista Suomessa, esim. ravintolatoiminta,

kauneudenhoito.” (H1b, 2017)

Toinen haastateltava (H5) kertoi venäläisten kiinnostuksesta oleskelulupia kohtaan Suomessa. Hä-

nen mukaansa he olisivat halunneet oleskeluluvan Suomesta vain ”varmuuden vuoksi”, jotta heillä

olisi ollut paikka minne mennä, jos yhteiskunnallinen tilanne Venäjällä muuttuisi huonompaan suun-

taan:

”[…] ei kukaan valmis muuttamaan pysyvästi Suomeen […] nimenomaan lomapaikka, lomapaikka.

Monet kysyvät saisimmeko me oleskeluluvan, mutta […] Suurin osa asiakkaista ei haluaisi muuttaa

Venäjältä pois, tällä hetkellä. Monet haluaisivat sen oleskeluluvan varmuuden vuoksi. Jos Venäjällä

tapahtuu jotain, sitten he olisivat muuttaneet heti pois […]” (H5b, 2018)

Haastateltavan (H5) mukaan ensisijaisesti Suomi oli venäläisille kuitenkin lomakohde, eikä suurta

kiinnostusta Suomeen muuttamiseen ollut venäläisasiakkaiden keskuudessa.

Venäläisasiakkaita vapaa-ajan asuntojen ja tonttien myyjinä edelleen

Ostajien sijaan vapaa-ajan asuntojen myyjinä venäläisasiakkaita oli edellisvuosien tapaan edelleen.

Eräs haastateltava (H5) kertoi, ettei myyjiä ollut hänen yrityksessään kuin satunnaisesti, mutta mo-

net olivat kuitenkin yrittäneet myydä mökkejään aikaisemmin tuloksetta. Haastateltavan (H2) mu-

kaan jotkin myynnissä olleet venäläisasiakkaiden kiinteistöt myytiin toisinaan suomalaisasiakkaille,

mutta toisinaan toisille venäläisille:

”Venäläisiä asiakkaita on ollut erittäin vähän, ostajia ei oikeastaan ollenkaan, myyjinä venäläisiä

jonkin verran. […] osa venäläisistä on myynyt pois kohteensa, suurin osan kaupoista venäläiset teh-

neet keskenään eli sekä myyjä että ostaja olleet venäläisiä.” (H2b, 2017)

Erään haastateltavan (H1) mukaan vuonna 2016 venäläisasiakkaat laittoivat kiinteistöjään myyntiin

kaikista vuosista eniten. Osa venäläisasiakkaiden myyntiin laittamista vapaa-ajan asunnoista oli jopa

71

niin suuria luksushuviloita, etteivät kiinteistönvälitysyritykset voineet edes ottaa niitä myytäviksi.

Arvokkaille vapaa-ajan asunnoille olisi kiinteistönvälittäjien mukaan ollut hyvin vaikeaa löytää uutta

ostajaa:

”Venäläiset myyvät tällä hetkellä ahkerasti 5-10 vuotta sitten hankkimiaan kiinteistöjä. Osa kiin-

teistöistä on toki niin arvokkaita, että niille ei ole markkinoilla ostajia emmekä voi ottaa niitä

myyntiin. […] Mielestä vuonna 2016 tuli myyntiin venäläisten omistamia kiinteistöjä eniten.” (H1b,

2017)

Venäläisasiakkailla oli vapaa-ajan asuntojen lisäksi myynnissä myös tontteja. Haastateltujen mie-

lestä venäläisasiakkaiden kiinteistöjen suuri myyntihalukkuus vuonna 2017 johtui pääosin huonosta

taloudellisesta tilanteesta:

”Venäläiset ostivat mökkejä hetken mielijohteesta ja sitten ovat huomanneet, miten hankala niitä

on hoitaa kaukana kotimaasta […] ruplan alhainen kurssi on myös innostanut myymään ja estänyt

ostamista […] venäläiset ovat siirtyneet ostamaan lomakiinteistöjä Etelä-Euroopan maista.” (H2b,

2017)

Muina syinä suurelle mökkien myyntihalukkuudelle kiinteistönvälittäjät esittivät vapaa-ajan asunto-

jen ylläpidon haasteellisuuden Suomessa ja venäläisten vapaa-ajan asumisen kiinnostuksen siirty-

misen Etelä-Eurooppaan.

Vanhat venäläisasiakkaat tyytyväisiä vapaa-ajan asumiseensa Itä-Savossa

Ne venäläiset vapaa-ajan asukkaat, jotka eivät ole myyneet vapaa-ajan asuntoaan, ovat haastatel-

tavien mukaan edelleen tyytyväisiä samoihin asioihin Suomessa kuin aikaisemminkin. Esimerkiksi

luonnon puhtaus ja turvallisuustilanne Suomessa kiehtovat venäläisasiakkaita edelleen:

”He ovat tyytyväisiä oloonsa Suomessa. Arvioisin, että he käyttävät oleskeluun Suomessa vuosit-

tain noin 3 viikkoa. Rauhallisuus, puhtaus ja turvallisuus ovat edelleen kovassa kurssissa.” (H1b,

2017)

Toisen haastateltavan (H5) mukaan Savonlinnan seutu on täydellinen edelleen juuri niille venä-

läisasiakkaille, jotka haluavat Venäjän suurkaupungeista pois järviseudun rauhaan. Haastateltavan

72

mukaan hänen yrityksensä kohderyhmänä olevat venäläisasiakkaat saivat Savonlinnan seudulta et-

simänsä:

”[…] kohderyhmä on semmonen, joka haluais nimenomaan kaupungista pois […] siksi Savonlinna

[…] sopii erittäin hyvin. On minulla semmosia moskovalaisia asiakkaita, jotka rakensivat kaupungin

alueella tai minä rakensin taloja kaupungin alueella. […] Savonlinna tai mikä tahansa pieni kau-

punki Sulkava, Punkaharjut, se on niin ku lomakylä joka tapauksessa. Ne eivät pidä sitä kaupun-

kina. […] koska niin vähän asukasmäärä ja liikennettä ja järvet ovat puhtaita jopa kaupungin alu-

eella. […] siksi se Savonlinna tyydyttää täysin, koska he etsivät sitä ja saivat […] mitä etsivät.” (H5b,

2018)

Muutosta on sen sijaan toisen haastateltavan (H1) mukaan kokenut venäläismökkeilijöiden rahan-

käyttö ja yleinen tietämys Suomesta ja Savonlinnan seudusta:

”Nykyisin venäläiset käyttävät huomattavasti vähemmän rahaa kuin aikaisemmin. […] Luulen, että

tuntevat hieman aiempaa paremmin. He ovat saaneet tietoa mm. sukulaisiltaan.” (H1b, 2017)

Haastateltavan (H1) mukaan venäläiset vapaa-ajan asukkaat kuluttavat rahaa aikaisempaa vähem-

män ja tuntevat Savonlinnan seutua paremmin sukulaisiltaan saamiensa tietojen avulla.

Ukrainan kriisin vaikutuksesta yritystoimintaan erilaisia näkemyksiä

Yhteiskunnallisen tilanteen vaikutuksesta venäläisasiakkaisiin kohdistuvaan kiinteistönvälitykseen

vuonna 2017 haastateltavat olivat eri linjoilla. Eräs haastateltava (H2) ei osannut vastata mitään

venäläisasiakkaiden määrän vähyyteen vedoten. Toinen haastateltava (H1) sen sijaan kertoi Ukrai-

nan kriisin ja sitä seuranneiden pakotteiden vaikuttaneen negatiivisesti kiinteistönvälitystoimintaan

venäläisasiakkaiden kanssa. Kolmas haastateltava (H5) oli vuoden 2018 haastattelussa puolestaan

sitä mieltä, ettei Ukrainan kriisi ollut vaikuttanut hänen yritystoimintaan venäläisasiakkaiden kanssa.

Hänen mukaan venäläiset vapaa-ajan asukkaat Savonlinnan seudulla olivat kyllä kiinnostuneita po-

litiikasta ja tietoisia sen tilanteesta, mutta he eivät pitäneet siitä, että poliittiset asiat kuten Ukrainan

kriisi saattaisivat jollakin tavalla vaikuttaa heidän elämäntyyliinsä. Venäläismökkeilijät halusivat

haastateltavan mukaan vain lomailla rauhassa Suomessa:

73

”Minun yritystoimintaan eivät vaikuttaneet, koska […] jopa ne venäläiset, […] joiden mielestä Ve-

näjä tehnyt oikein, kun miehitti Krimiä, jopa heidän mielestä […] Eivät halua muuttaa elämäntyyli-

ään. He ovat tottuneet käymään Suomessa. Tässä on kaikki hyvin. […] eivät halua edes ottaa huo-

mioon ne poliittiset jutut, koska Suomi on niin ku monelle niin kuin toinen koti, koska […] mökeissä,

huviloissa he tekevät sen, mitä eivät pysty Venäjällä […] Haluaisivat jatkaa samalla tavalla. Eivät

halua muutoksia […]” (H5b, 2018)

Haastateltava (H5) myös koki, että joidenkin venäläisten keskuudessa oli tietynlainen ajattelutapa,

jonka mukaan politiikan ei pitäisi millään tavalla vaikuttaa yritystoimintaan. Ukrainan kriisi vaikutti

haastateltavan mukaan erään hänen venäläisasiakkaansa yritystoimintaan negatiivisesti Venäjällä.

Haastateltava kuitenkin koki, ettei Ukrainan kriisi vaikuttanut venäläismökkeilijöiden vapaa-ajan

asumiseen Suomessa.

Venäläisasiakkailla ongelmia suomalaisten pankkien kanssa

Haastateltavien mielestä Suomessa ongelmia oli viime aikoina ilmennyt nimenomaan venäläisten

pankkiasioiden kanssa. Erään haastateltavan (H1) mukaan suomalaiset pankit olivat vaatimuksis-

saan nyt tarkempia venäläisten kanssa kuin aikaisempina vuosina:

”Suomalaisten pankkien suhtautuminen on kiristynyt huomattavasti. Uusia tilejä ei enää avata ja

vanhat tilit mielellään suljetaan. Minulla on myös omakohtaisia kokemuksia venäläisistä asiak-

kaista, joilla on ongelmia pankkiasioiden hoidossa kiristyneiden vaatimusten vuoksi.” (H1b, 2017)

Haastateltavan (H1) mukaan suomalaiset pankit eivät esimerkiksi avanneet uusia tilejä venäläisasi-

akkaille, ja monien vanhat tilit suljettiin, jos se oli mahdollista. Lisäksi haastateltava kertoi rahan-

siirto-ongelmista venäläispankkien kanssa.

Muiden yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutus vähäistä

Haastateltavien mukaan taloudellisten tekijöiden lisäksi mitkään muut yhteiskunnalliset tekijät

(esim. terrorismin uhka) eivät olleet vaikuttaneet kiinteistönvälitys- ja rakennustoimintaan venä-

läisasiakkaiden kanssa. Erään haastateltavan mukaan myöskään mediakeskustelut tai lakiesitykset

ulkomaalaisten kiinteistöjen ostamisen rajoittamisesta eivät olleet vaikuttaneet toimintatapoihin:

74

”Eivät vaikuttaneet, eli vain raha. Vain minun asiakkaiden rahatilanne on on vaikuttanut. Muut

mitä mediassa tapahtuu... Ei vaikuta, ei vaikuta. Jos asiakas haluaa omistaa mökki järven rannalla,

kaikki muut kysymykset ovat teknisiä. Hän kysyy, että: ”Voiko, voiko Suomessa kieltää esimerkiksi

ulkomaalaisten kiinteistöjen osto?” No, minä en tiedä, minä vastaan esimerkiksi, että: ”No periaat-

teessa kyllä voivat kieltää mitä tahansa, mutta se on taloudellisesti ei-kannattava teko ja minun

mielestä se ei tapahdu ja ainakin jos te ostatte nyt, kun se ei ole kielletty, ei kukaan voi pakottaa

myymään.”[…] jos nyt löytyisi esimerkiksi joku asiakas ja mediassa olisi esitetty, että että nyt kes-

kustellaan sen kiinteistöoston kiellosta, luulen, että se ei ei olisi vaikuttanut, ei olisi vaikuttanut.”

(H5b, 2018)

Ruplan arvon romahtaminen vuonna 2014 vähensi haastateltujen mukaan uusien venäläisasiakkai-

den määrää selvästi. Vuoden 2014 jälkeisinä vuosina ruplan kurssin vaihteluilla ei haastateltavien

mukaan ole ollut merkitystä yritystoimintaan. Esimerkiksi vuoden 2017 aikana ruplan arvo on hie-

man vahvistunut (Venäjän ruplan kurssi 2018), mutta haastateltavien mukaan se ei ole näkynyt hei-

dän kiinteistönvälitystoiminnassaan.

Toivo menneisyydessä ja epävarmuus tulevaisuudessa

Haastateltavien mukaan vuoden 2014 jälkeisten huonojen talousvuosien vaikutus on heidän yritys-

toiminnassaan ollut paljon huonompi verrattuna vuoden 2008 talouskriisin jälkeiseen tilanteeseen.

Eräs haastateltava (H5) koki syinä tähän muun muassa Venäjän talouskasvun vuoden 2008 jälkeen

ja ihmisten henkilökohtaiset säästöt. Haastateltavan mukaan heikko taloudellinen tilanne on myös

vuoden 2014 jälkeen kestänyt paljon pidempään kuin vuonna 2008 (ks. myös Kaavio 4 ruplan kurs-

sivaihteluista, s. 19). Lisäksi haastateltavan mukaan vuoden 2008 jälkeen venäläisten keskuudessa

vallitsi yleinen toivo paremmasta taloudellisesta tilanteesta lähitulevaisuudessa. Kyseistä toivoa ei

venäläisten keskuudessa enää vuoden 2014 jälkeen haastateltavan mukaan ollut:

”Kyllä vuonna 2014 oli huonompi […] vuonna 2008 ei, ei tilanne ollut niin paha […] minun käsitys,

että Venäjällä oli jonkunlainen kasvu sen jälkeen eli vuonna 2008 tai ihmisillä oli säästöä en tiedä,

en tiedä, mutta se toinen lama, toinen kriisi on paljon pahempi. Se on pitempi, siksi […] Suurin osa

ostoksia tai rakentamisesta oli siitä, että tulevaisuus on on hyvä, tilanne paranee, kyllä me saa-

daan ne rahat, nyt otetaan isompi laina, rakennetaan isompi tai ostetaan isompi kalliimpi makse-

taan myöhemmin. Kyllä me saadaan jotenkin ne rahat. Käydään kahdessa töissä, kahdessa töissä,

75

mutta [naurua]. Oli semmoinen toivo, että tilanne paranee. Nyt se toinen lama. Silloin ei ollut enää

toivoa, että tilanne paranee pian.” (H5b, 2018)

Venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen ja rakentamisen tulevaisuuden Savonlinnan

seudulla myös haastateltavat itse näkivät heikkona ja merkityksettömänä venäläisasiakkaiden ta-

paan:

”Näkymät ovat erittäin heikot. Samalla tavalla asian näkevät myös venäläiset, joiden kanssa olen

asiasta keskustellut laajasti.” (H1b, 2017)

Toinen haastateltava (H5) koki venäläisasiakkaansa tärkeinä edelleen yritystoiminnan huonosta ti-

lanteesta huolimatta heidän kanssaan tehdyn vuosien työkokemuksen ja yhteistyön takia. Haasta-

teltava koki ymmärtävänsä venäläisasiakkaita ja heidän tarpeitaan hyvin, eikä työ suomalaisasiak-

kaiden kanssa ollut tuottanut tulosta:

”Minä ymmärrän mitä venäläiset haluavat ja miten sen voi toteuttaa Suomessa ja mitä ei voi to-

teuttaa, eli olen tehnyt sitä niin pitkä aika, että kyllä venäläiset asiakkaat tärkeitä. Minä osaan

heitä palvella, osaan osaan sen. Tietysti minä osaan myös rakentaa, mutta jostain syystä tarjouk-

sia, mitä minä olen tehnyt suomalaisille tilaajille, ei ei koskaan mennyt läpi […] siksi minä pidän ve-

näläisasiakkaita tärkeinä.” (H5b, 2018)

Osalle haastateltavista venäläisasiakkaat ovat tulevaisuudessa melko merkityksetön asiakasryhmä

kiinteistönvälitystoiminnassa, mutta osalle haastateltavista venäläisasiakkaat ovat edelleen tärkeitä

vuosien työkokemuksen ja kulttuurisen ymmärryksen vuoksi. Yritystoiminnan tulevaisuuden näky-

mät ovat kuitenkin kaikkien haastateltavien mielestä huonot venäläisasiakkaita koskevassa kiinteis-

tönvälitys- ja rakennustoiminnassa.

76

6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Maantieteen pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin venäläisasiakkaisiin kohdistuvaa vapaa-ajan asun-

tojen kiinteistönvälitystä Itä-Savossa 2000-luvulla. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia ajallisia

muutoksia venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa vapaa-ajan asuntojen kiinteistönvälityksessä oli ta-

pahtunut Itä-Savossa, ja miten yhteiskunnalliset tekijät olivat vaikuttaneet kansainväliseen kiinteis-

tönvälitykseen 2000-luvulla. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa kronologinen kertomus yhteiskun-

nallisen kontekstin avulla venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen muutoksista Itä-Sa-

vossa. Tutkimusaineisto perustui kiinteistönvälittäjien haastatteluihin ja Tutkimus- ja Analysointi-

keskus TAK Oy:n julkaisemiin raportteihin. Aineistoa tarkasteltiin kvalitatiivisesti narratiivisen sisäl-

lönanalyysin avulla.

Tutkimustuloksissa selvisi, että venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityksessä Itä-Sa-

vossa oli tapahtunut paljon ajallisia muutoksia 2000-luvulla (ks. Kaavio 9, s. 80). 2000-luvun alussa

kiinteistökaupat venäläisasiakkaiden kanssa olivat kasvussa Itä-Savossa. Hyvinä myyntivuosina kiin-

teistönvälittäjät kohdistivat markkinointiaan venäläisasiakkaille muun muassa erilaisten lehtien ja

asuntomessujen avulla. Lisäksi Itä-Savon kiinteistönvälittäjillä oli yhteistyökumppaneita Venäjällä.

Venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen hyvinä myyntivuosina 2006–2008 eli ilmiön

niin kutsuttuina ”buumivuosina” kiinteistökauppa ja rakentaminen venäläisasiakkaiden kanssa oli-

vat huipussaan Itä-Savossa. Ostajina olivat monen ikäiset varakkaat venäläiset, ja ostetut kohteet

olivat pääasiassa suuria huviloita. Itä-Savo kiehtoi venäläisiä vapaa-ajan asumisen ympäristönä rau-

hallisen puhtaan järviluonnon, turvallisuuden ja läheisen sijainnin takia. Myös esimerkiksi halvat

mökkihinnat Suomessa verrattuna Venäjän mökkihintoihin ja mahdollisuus rantatonttien omistami-

seen vaikuttivat Suomen suosioon vapaa-ajan asumisympäristönä venäläisten keskuudessa.

Vuoden 2008 jälkeen kiinteistökaupat venäläisasiakkaiden kanssa alkoivat tutkimustulosten mu-

kaan vähentyä. Tuolloin osa venäläisasiakkaista joutui myös myymään aikaisemmin Itä-Savosta os-

tamansa mökin pois. Ongelmana oli vuoden 2008 jälkeen myös yleinen mökkien hintojen nousu.

Vuoden 2013 jälkeen venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityksessä Itä-Savossa tapahtui

paljon muutoksia. Venäläisten kysyntä vapaa-ajan asunnoista oli haastateltujen mukaan paljon vä-

häisempää vuonna 2014 verrattuna aikaisempiin vuosiin. Muutoksia tapahtui venäläisasiakkaiden

vähenemisen lisäksi venäläisasiakkaiden profiilissa, sillä ostajat olivat vuoden 2013 jälkeen vain

77

keski-ikäisiä, eikä nuorisoa ollut ostajien joukossa enää lainkaan toisin kuin aikaisempina vuosina.

Lisäksi venäläisasiakkaita kiinnostivat vuoden 2013 jälkeen vain edulliset kohteet luksushuviloiden

sijaan. Venäläisasiakkaiden ostokäyttäytyminen oli myös muuttunut harkitsevammaksi aikaisem-

masta, ja he ottivat enemmän lainoja kiinteistökauppoja varten. Venäläisasiakkaat olivat haastatel-

tavien mukaan myös enemmän kiinteistöjen myyjinä kuin ostajina vuoden 2013 jälkeen. Lisäksi eri-

tyisesti venäläisten nuorten aikuisten vapaa-ajan asumisen kiinnostuksen kohde oli haastateltavien

mukaan siirtynyt Suomen sijaan Etelä-Eurooppaan, mikä osaltaan selitti venäläisasiakkaiden ikäpro-

fiilin vanhentumisen Itä-Savossa.

Vuonna 2017 venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen ja rakentamisen tilanne Itä-Sa-

vossa oli lähes olematon, koska uusia venäläisasiakkaita oli todella vähän. Venäläisasiakkaiden

kanssa tehtiin haastateltavien mukaan uusia kiinteistökauppoja nyt vain 1–2 vuodessa yritystä koh-

den. Hyvinä myyntivuosina 2006–2008 haastateltavat kertoivat myyneensä venäläisasiakkaille

useita kymmeniä kohteita Itä-Savossa, joten muutos venäläisasiakkaiden määrässä oli todella suuri

vuonna 2017 verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vähäisiä venäläisasiakkaita kiinnostivat nyt vain hyvin

edulliset vapaa-ajan asunnot, kuten pienet mökit ja kerrostaloasunnot. Lisäksi venäläisasiakkaisiin

kohdistuvassa kiinteistönvälitystoiminnassa oli tapahtunut paljon muutoksia aikaisempiin vuosiin

verrattuna. Kiinteistönvälittäjät olivat esimerkiksi lopettaneet markkinoinnin kohdistamisen venä-

läisasiakkaille kokonaan, ja yhteistyötä venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa oli todella vä-

hän. Haastateltavien mukaan osa venäläisasiakkaista oli vuonna 2017 mökkien myyjinä edelleen,

mutta muuten vapaa-ajan asuntonsa omistuksessaan pitäneet vanhat venäläisasiakkaat olivat edel-

leen tyytyväisiä vapaa-ajan asumiseensa Itä-Savossa.

Tutkimustulosten mukaan venäläisasiakkaisiin kohdistuvaan kiinteistönvälitykseen Itä-Savossa vai-

kuttaneet yhteiskunnalliset muutostekijät olivat pääosin taloudellisia ja poliittis-hallinnollisia teki-

jöitä. Molemmilla yhteiskunnallisilla muutostekijöillä oli sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia

kiinteistönvälitystoimintaan. Aineiston tarkastelun perusteella venäläisasiakkaisiin kohdistuvaan

kiinteistönvälitykseen vaikuttivat selvästi eniten yleinen taloustilanne ja sen vaihtelut erityisesti Ve-

näjällä (ks. Kaavio 9, s. 80). Taloudellisen tilanteen ollessa Venäjällä hyvä venäläisasiakkaita oli

itäsavolaisilla kiinteistönvälittäjillä paljon. Nämä taloudellisten tekijöiden positiiviset vaikutukset il-

menivät ensinnäkin jo 2000-luvun alussa, jolloin Venäjän talouden kasvaessa myös venäläisasiakkai-

siin kohdistuva kiinteistönvälitys Itä-Savossa alkoi kasvaa. Toiseksi taloustilanteen positiivinen vai-

kutus ilmeni venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen ja rakentamisen huippuvuosina

78

2006–2008, jolloin venäläisasiakkaat ostivat paljon suuria ja kalliita vapaa-ajan asuntoja. Tuolloin

yleinen taloustilanne ja sen myötä myös venäläisasiakkaiden henkilökohtainen rahatilanne olivat

hyvällä tasolla, mikä edisti kiinteistökaupan myyntiä (ks. Kaavio 9, s. 80).

Taloudellisten muutostekijöiden negatiiviset vaikutukset venäläisasiakkaisiin kohdistuvaan kiinteis-

tönvälitykseen ilmenivät vuoden 2008 jälkeen. Ensimmäisen kerran taloustilanteen negatiiviset vai-

kutukset ilmenivät kiinteistökaupassa yleisen talouskriisin myötä vuoden 2008 jälkeen, jolloin kiin-

teistökaupat venäläisasiakkaiden kanssa alkoivat vähentyä. Lisäksi osa vanhoista venäläisasiakkaista

joutui tuolloin myymään aikaisemmin Itä-Savosta ostamansa mökin pois heikentyneen taloustilan-

teen vuoksi (ks. Kaavio 9, s. 80).

Venäjän talous oli talouskriisin jälkeen uudelleen kasvussa vuoden 2010 jälkeen, mutta se ei haas-

tatteluaineiston perusteella vaikuttanut positiivisesti venäläisasiakkaisiin kohdistuvaan kiinteistön-

välitykseen. Itä-Savon kiinteistönvälittäjillä ilmeni vuoden 2010 tienoilla kuitenkin uutta toivoa pa-

remmasta kiinteistönvälitystoiminnan tulevaisuudesta. Syinä tähän olivat sekä Venäjän talouden

kasvu että venäläismatkailijoiden määrän suuri kasvu vuoden 2010 jälkeen (ks. Kaavio 9, s. 80).

Myönteisen kehityksen kuitenkin katkaisi Ukrainan kriisi vuoden 2013 jälkeen, jolloin Venäjän ra-

hayksikön ruplan arvo romahti suuresti Euroopan unionin Venäjää vastaan asettamien talouspakot-

teiden ja öljyn hinnan laskun seurauksena (ks. Kaavio 9, s. 80; myös Kaavio 4 ruplan kurssivaihte-

luista, s. 19). Heikon taloustilanteen vuoksi venäläismatkailijoiden määrä Suomessa lähti laskuun, ja

myös vapaa-ajan asuntojen kiinteistökaupat venäläisasiakkaiden kanssa vähenivät haastateltavien

mukaan selvästi entisestään. Venäläisasiakkaat olivat kiinteistönvälittäjien mukaan yhä enemmän

vapaa-ajan asuntojen myyjinä ostajien sijaan. Lisäksi vähäisiä uusia venäläisasiakkaita kiinnostivat

vain edulliset vapaa-ajan asunnot vuoden 2013 jälkeisinä vuosina.

Haastateltavat kertoivat vuoden 2013 jälkeisten huonojen talousvuosien vaikutuksen olleen heidän

yritystoiminnassaan paljon huonompi verrattuna vuoden 2008 talouskriisin jälkeiseen tilanteeseen.

Haastateltavien mielestä ruplan kurssi ei ollut edelleenkään noussut tarpeeksi vuonna 2017, jotta

se olisi vaikuttanut positiivisesti heidän yritystoimintaansa Itä-Savossa. Haastateltavien mukaan uu-

sia kiinteistökauppoja tehtiin venäläisasiakkaiden kanssa vuosina 2016–2017 vain 1–2 vuodessa yri-

tystä kohden. Taloudellisten muutostekijöiden negatiiviset vaikutukset venäläisasiakkaisiin kohdis-

tuvaan kiinteistönvälityksen olivat siis edelleen suuret Itä-Savossa vuonna 2017.

79

Heikon yleisen taloustilanteen lisäksi venäläisasiakkaisiin kohdistuvaan kiinteistönvälitykseen suun-

tautui vuoden 2013 jälkeen muitakin taloudellisten muutostekijöiden negatiivisia vaikutuksia. Etelä-

Euroopan vapaa-ajan asumisen edullisemman hintatason kiinnostavuuden kasvu venäläisten kes-

kuudessa sekä venäläisasiakkaiden pankkiongelmat Suomessa vuoden 2016 jälkeen vaikuttivat ne-

gatiivisesti kiinteistönvälitys- ja rakennustoimintaan Itä-Savossa. Haastateltavien mukaan venä-

läisasiakkaat kokivat Suomen nyt aikaisempaa kalliimpana ja poliittisesti epävarmempana vapaa-

ajan asumisen kohteena.

Venäläisasiakkaisiin kohdistuvaan kiinteistönvälitykseen vaikutti taloudellisten tekijöiden lisäksi po-

liittis-hallinnollisia muutostekijöitä. Positiivisia poliittis-hallinnollisia muutostekijöitä olivat Suomen

eduskunnan lakimuutokset koskien ulkomaalaisten vapaa-ajan asuntojen hankintarajoitusten hel-

pottamista Suomessa ensin vuonna 1993 ja sen jälkeen vuonna 2000 (ks. Kaavio 9, s. 80). Lain lie-

ventämisten jälkeen kiinteistökaupat venäläisasiakkaiden kanssa olivat kasvussa Itä-Savossa erityi-

sesti 2000-luvun alusta lähtien. Negatiivisia poliittis-hallinnollisia muutostekijöitä olivat Ukrainan

kriisi ja Suomen eduskunnan lakimuutosehdotukset vuosina 2009, 2011 ja 2013 koskien ulkomaa-

laisten kiinteistönomistamisen rajoittamista Suomessa. Ukrainan kriisin vuoden 2013 jälkeinen rup-

lan arvon romahtaminen vaikutti negatiivisesti venäläisasiakkaisiin kohdistuvaan kiinteistönvälityk-

seen. Ruplan arvon romahtaminen oli puolestaan seurausta Euroopan unionin Venäjää vastaan

asettamista talouspakotteista Ukrainan kriisin johdosta ja öljyn hinnan laskusta (ks. Kaavio 9, s. 80).

Ukrainan kriisi suuntautui venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen muutoksiin siis sekä

negatiivisena taloudellisena muutostekijänä että negatiivisena poliittis-hallinnollisena muutosteki-

jänä. Sen sijaan lakimuutosehdotukset toivat epävarmuutta venäläisasiakkaita koskevan kiinteistön-

välityksen tilanteeseen vuoden 2009 jälkeisinä vuosina esimerkiksi lisäämällä huolestuneiden venä-

läisasiakkaiden yhteydenottoja kiinteistönvälittäjiin.

Muiden yhteiskunnallisten muutostekijöiden vaikutus kiinteistönvälitystoimintaan venäläisasiakkai-

den kanssa oli vähäistä. Haastateltujen mukaan esimerkiksi terrorismin pelko eivät olleet vaikutta-

neet kiinteistönvälitystoimintaan.

80

VENÄLÄISASIAKKAISIIN KOHDISTUVA YHTEISKUNNALLINEN KONTEKSTI

KIINTEISTÖNVÄLITYS JA RAKENTAMINEN

Kaavio 9. Aikajana venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen ajallisista muutoksista yhteiskunnallisessa kontekstissa. Läh-teet: Haastatteluaineisto, Euroopan unionin neuvosto ja Eurooppa-neuvosto 2017a, Haukkala 2012, HE 171/1999, Hellenberg & Lei-nonen 2016, Luukkanen 2010, Pietarinen 2013, Rusgate 2013, SVT 2017c, Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a ja 2013b, Venäjän ruplan kurssi 2018.

1990

1995

2000

1990-luvun puoliväli • Venäjän asema heikko • Suomi liittyy Euroopan unioniin • Suomen talous nousussa

2000-luku • Venäjän talous kasvaa mm. energiatuotannolla ja hin-

toja nostaa samaan aikaan korkea inflaatio • Suomen asema idän ja lännen välikappaleena menet-

tää merkitystään • Suomen ja Venäjän välisiä kiistoja mm. puutullit ja rek-

karuuhkat • Suomen eduskunta helpottaa ulkomaalaisten vapaa-

ajan asuntojen hankintarajoituksia v. 2000

2008

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2008 • Yleinen talouskriisi • Kahdenvälisiä kiistoja mm. lapsikiistat

2010-luvun alku • Venäjän talous kasvaa • Idänkauppa nousussa • Suomen ja Venäjän suhteet hyvät • Liikkuvuus kasvussa, esim. viisumeja myönnetään ve-

näläisille yli miljoona • Suomen eduskuntaan lakialoite EU:n ulkopuolelta tule-

vien kiinteistöostajien rajoittamiseksi (LA 47/2011) •

2014 • Ukrainan kriisi syvenee • EU:n rajoittavat toimenpiteet (mm. talouspakotteet)

Venäjää vastaan • Venäjän talouskriisi EU:n pakotteiden ja öljyn hinnan

laskun seurauksena; ruplan arvo heikko • Venäläismatkailijoiden määrä vähenee

2018 • EU:n rajoittavat toimenpiteet Venäjää vastaan jatkuvat

Ukrainan kriisin johdosta • Presidentinvaalit sekä Suomessa että Venäjällä

2013 • Ukrainan kriisi alkaa • Suomen eduskuntaan lakialoite EU:n ulkopuolelta tule-

vien kiinteistöostajien rajoittamiseksi (LA 77/2013)

2018

2017 • Venäjän talous alkaa hieman nousta kriisivuosista

2014–2016, mutta ruplan arvo pysyy edelleen melko heikkona

1990-luku

• TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläiset tekivät koko Suomessa noin 300 kiinteistökauppaa ja alle 100 asunto-ostoa ja loma- tai viikko-osakekauppaa 1990-luvulla

2000-luvun alun nousukiito

• Venäläisasiakkaisiin kohdistuva kiinteistökauppa alkaa

kasvaa koko Suomessa

• Haastateltavien mukaan suuria vapaa-ajan asuntoja

aletaan rakentaa Suomessa venäläisasiakkaita varten

”Buumivuodet” 2006–2008

• Kiinteistökauppa venäläisten kanssa huipussaan; huip-puvuonna 2008 yli 780 kiinteistöostoa Suomessa

• Venäläisasiakkailla hyvä varallisuustilanne ja he osta-vat paljon suuria vapaa-ajan asuntoja ja tontteja het-ken mielijohteesta

• Haastateltavien mukaan Neuvostoliiton hajoaminen ja sen jälkeinen vaurauden kasvu syinä buumille sekä hal-vat mökkihinnat Suomessa

• Ongelmina kielivaikeudet ja näkemyserot rakentami-sessa

2005 • Venäjän talous kovassa kasvussa ja inflaatio Venäjällä

voimakas

•

2007 • Viisumihelpotussopimus Venäjän ja EU:n välillä

Kiinnostuksen tasaantuminen vuoden 2008 jälkeen

• Vapaa-ajan asuntojen kaupankäynti venäläisasiakkai-den kanssa alkaa vähentyä

• Osa vanhoista venäläisasiakkaista myy Itä-Savosta ai-kaisemmin ostamansa vapaa-ajan asunnon pois

• Ongelmana mökkien hintojen nousu yleisesti

• Kiinteistönvälittäjillä uusi toivo tulevaisuudesta Venä-jän talouden kasvaessa v.2010

2012 • Suomen itärajan liikkuvuuden huippuvuosi: ylityksiä

Suomen ja Venäjän välisellä rajalla 12 milj. henkilöä • Viisumivapauskeskustelu vilkasta Suomessa

Vuodet 2013–2014 ja monenlaiset muutokset

• Venäläisten kysyntä vapaa-ajan asunnoista haastatel-tujen mukaan paljon vähäisempää verrattuna aikai-sempiin vuosiin

• Muutoksia venäläisasiakkaiden profiilissa (ostajat keski-ikäisiä) ja ostokäyttäytymisessä (kiinnostus hal-poihin kohteisiin, harkitsevuus ostopäätöksissä ja ylei-sempi lainojen otto)

• Venäläisasiakkaat kiinteistöjen myyjinä ostajien sijaan; syinä heikko taloustilanne ja mökkien ylläpitovaikeu-det

• Ongelmina rakentamattomat tontit ja sotavuosien jäl-kivaikutukset

• Etelä-Eurooppa venäläisten vapaa-ajan asumisen kiin-nostuksen kohteena kasvussa

• Ukrainan kriisi, heikko taloudellinen tilanne ja muu epävarmuus vähensivät venäläisasiakkaita

• Lakimuutosehdotukset koskien ulkomaalaisten kiin-teistönomistamista loivat epävarmuutta

Vuoden 2017 hiljainen tilanne

• Venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityk-sessä paljon muutoksia (mm. markkinoinnin kohdista-misen lopettaminen)

• Uusia venäläisasiakkaita vähän; kiinnostusta vain hyvin halpoihin kohteisiin

• Venäläisasiakkaita mökkien myyjinä edelleen

• Vanhat venäläisasiakkaat tyytyväisiä Itä-Savossa

• Ukrainan kriisin vaikutuksesta erilaisia näkemyksiä

• Venäläisasiakkailla ongelmia suomalaisten pankkien kanssa

1990-luvun alku • Neuvostoliitto hajoaa • Idänkauppa olematonta • Suomen talouskriisi • Ulkomaalaisille annetaan oikeus kiinteistöostoihin Suo-

messa v. 1993 •

2009 • Suomen eduskuntaan lakialoite EU:n ulkopuolelta tule-

vien kiinteistöostajien rajoittamiseksi (LA 35/2009) •

81

VENÄLÄISASIAKKAISIIN KOHDISTUVA KIINTEISTÖNVÄLITYS

Kaavio 10. Aikajana venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen ajallisista muutoksista yhteiskunnallisessa kontekstissa. Ajatuskuplissa vasemmalla on otteita uutisartikkeleista liittyen muun muassa venäläisten Suomessa tekemiin kiinteistökauppoihin. Lähteet: Haastatteluaineisto, Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2013a ja 2013b. Uutisartikkelilähteet merkitty ajatuskupliin ta-pauskohtaisesti.

1990

1995

2000

2008

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

”Vuosina 1993–2003 venäläiset tekivät alle 50 kiinteistö-kauppaa Suomessa.” (Pietarinen 2013)

Kaleva 10.3.2008: ”Venäläiset ostavat Suomesta kiinteistöjä kiihtyvään

tahtiin.” ”Ulkomaalaiset ovat tehneet kiinteistökauppoja tasai-

sesti parin-kolmensadan vuosivauhtia, mutta viime vuonna määrä nousi ennätyksellisesti 850:een.” (Ka-

leva 2008)

Suomen Kuvalehti 9.11.2010: ”Venäläisille viisumivapaus?”

”Halonen sanoi toivovansa, että matka viisumivapau-teen on lyhyt.” (Niinivaara 2010)

Taloussanomat 13.4.2013: ”Venäläisostajat nostivat mökkihinnat taivaisiin”

”Venäläisten […] ostoryntäys on nostanut mökkien pyyntihinnat tasolle, jolla suomalaiset eivät enää halua

ostaa.” (Pietarinen 2013)

Rusgate 28.10.2013: ”[…] venäläisten kiinnostus suomalaiskiinteistöjä koh-taan on tasaantunut ja jopa hiipunut. Tämän vahvista-

vat myös kiinteistönvälittäjät.” ”Vaikka […] lakialoite ei mennytkään läpi, sai se venäläi-sissä tiedotusvälineissä kohtalaisen runsaasti huomiota

[…]” (Rusgate 2013)

Ilta-Sanomat 23.9.2014: ”Lukuisat rapistuneet ja hylätyt venäläisten talot ihme-tyttävät ja herättävät epäilyksiä Itä-Suomessa.” (Honka-

maa 2014)

MTV Uutiset 17.12.2014: ”Ruplan romahtaminen on saanut osan venäläisistä pe-rumaan uudenvuoden mökkivarauksiaan Suomessa.”

”[…] Ukrainan kriisi […] on vähentänyt venäläisten mök-kivuokraajien määrää.” (Pietiläinen 2014)

YLE Uutiset 24.2.2016: ”Venäläiset ovat alkaneet luopua Suomessa omistamis-

taan vapaa-ajan kiinteistöistä. Syynä on heikko rupla, [...]” (Tanskanen 2016)

Taloussanomat 25.11.2016: ”Venäläisasiakkaiden suomalaisia pankkitilejä irtisanottu

yllättäen” (Salovaara 2016)

YLE Uutiset 10.2.2017: ”Venäläisten kiinteistöostot kääntyivät viime vuonna

nousuun neljä vuotta kestäneen yhtäjaksoisen alamäen jälkeen.” (Pantsu 2017)

Vuoden 2017 hiljainen tilanne

• Venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityk-sessä paljon muutoksia (mm. markkinoinnin kohdista-misen lopettaminen)

• Uusia venäläisasiakkaita vähän; kiinnostusta vain hyvin halpoihin kohteisiin

• Venäläisasiakkaita mökkien myyjinä edelleen

• Vanhat venäläisasiakkaat tyytyväisiä Itä-Savossa

• Ukrainan kriisin vaikutuksesta erilaisia näkemyksiä

• Venäläisasiakkailla ongelmia suomalaisten pankkien kanssa

Vuodet 2013–2014 ja monenlaiset muutokset

• Venäläisten kysyntä vapaa-ajan asunnoista haastatel-tujen mukaan paljon vähäisempää verrattuna aikai-sempiin vuosiin

• Muutoksia venäläisasiakkaiden profiilissa (ostajat keski-ikäisiä) ja ostokäyttäytymisessä (kiinnostus hal-poihin kohteisiin, harkitsevuus ostopäätöksissä ja ylei-sempi lainojen otto)

• Venäläisasiakkaat kiinteistöjen myyjinä ostajien sijaan; syinä heikko taloustilanne ja mökkien ylläpitovaikeu-det

• Ongelmina rakentamattomat tontit ja sotavuosien jäl-kivaikutukset

• Etelä-Eurooppa venäläisten vapaa-ajan asumisen kiin-nostuksen kohteena kasvussa

• Ukrainan kriisi, heikko taloudellinen tilanne ja muu epävarmuus vähensivät venäläisasiakkaita

• Lakimuutosehdotukset koskien ulkomaalaisten kiin-teistönomistamista loivat epävarmuutta

Kiinnostuksen tasaantuminen vuoden 2008 jälkeen

• Vapaa-ajan asuntojen kaupankäynti venäläisasiakkai-den kanssa alkaa vähentyä

• Osa vanhoista venäläisasiakkaista myy Itä-Savosta ai-kaisemmin ostamansa vapaa-ajan asunnon pois

• Ongelmana mökkien hintojen nousu yleisesti

• Kiinteistönvälittäjillä uusi toivo tulevaisuudesta Venä-jän talouden kasvaessa v.2010

”Buumivuodet” 2006–2008

• Kiinteistökauppa venäläisten kanssa huipussaan; huip-puvuonna 2008 yli 780 kiinteistöostoa Suomessa

• Venäläisasiakkailla hyvä varallisuustilanne ja he osta-vat paljon suuria vapaa-ajan asuntoja ja tontteja het-ken mielijohteesta

• Haastateltavien mukaan Neuvostoliiton hajoaminen ja sen jälkeinen vaurauden kasvu syinä buumille sekä hal-vat mökkihinnat Suomessa

• Ongelmina kielivaikeudet ja näkemyserot rakentami-sessa

2000-luvun alun nousukiito

• Venäläisasiakkaisiin kohdistuva kiinteistökauppa alkaa

kasvaa koko Suomessa

• Haastateltavien mukaan suuria vapaa-ajan asuntoja

aletaan rakentaa Suomessa venäläisasiakkaita varten

1990-luku

• TEM-raportin 20/2013 mukaan venäläiset tekivät koko Suomessa noin 300 kiinteistökauppaa ja alle 100 asunto-ostoa ja loma- tai viikko-osakekauppaa 1990-luvulla

82

Tulosten yhteenvedoksi on koottu kaksi kattavaa aikajanaa (ks. Kaavio 9, s. 80 ja Kaavio 10, s. 81).

Yhteenvetoaikajanojen pohjana on käytetty tutkimuskohteen esittelyssä luvussa 2.2.3 koottua yh-

teiskunnallisen kontekstin aikajanaa (ks. Kaavio 5, s. 20), jonka lähteinä on käytetty muun muassa

lehtikirjoittelua ja kirjallisuutta. Yhteenvetoaikajanoja on kaksi, koska kaikkia kolmea aikajanaa (yh-

teiskunnallinen konteksti lähteinä kirjallisuus, yhteiskunnallinen konteksti lähteinä lehtikirjoittelu ja

tuloksissa tutkimusaineiston pohjalta tarkastellut venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönväli-

tyksen ajalliset muutokset) ei olisi muuten saatu mahtumaan samaan kaavioon. Yhteenvetoaika-

janojen tarkoituksena on esittää tutkielman keskeisimmät tulokset keskitetysti yhdessä yhteiskun-

nallisen kontekstin kanssa.

Tutkimustulokset ovat pääosin yhteneviä median lehtikirjoittelun yhteiskunnallisen näkökulman

kanssa (ks. Kaavio 10, s. 81). Mediassa esimerkiksi uutisoitiin vuonna 2008 venäläisasiakkaisiin koh-

distuvan kiinteistönvälityksen silloisista huippuvuosista ja vuoden 2010 jälkeisestä vilkkaasta viisu-

mivapauskeskustelusta, jotka molemmat ilmenivät myös tutkimusaineistosta (Kaleva 2008, Niini-

vaara 2010). Vuonna 2013 puolestaan uutisoitiin mökkihintojen yleisestä noususta ja sen aiheutta-

mista ongelmista kiinteistönvälityksessä (Pietarinen 2013). Myös haastateltavien mukaan mökkihin-

tojen nousun aiheuttamia ongelmia ilmeni kiinteistönvälityksessä vuoden 2008 jälkeen. Vuosina

2013–2014 uutisoitiin muun muassa venäläisasiakkaiden vähenemisestä kiinteistönvälityksessä,

Suomen eduskunnan lakialoitteiden aikaansaamasta epävarmuudesta venäläisasiakkaiden keskuu-

dessa ja ruplan romahtamisen vaikutuksista (Rusgate 2013, Honkamaa 2014, Pietiläinen 2014).

Myös tutkimusaineistosta ilmenivät vastaavat asiat. Vuonna 2016 uutisoitiin venäläisasiakkaiden

pankkiongelmista ja mökkien poismyymisestä, ja myös nämä yksityiskohdat ilmenivät tutkimusai-

neistosta (Tanskanen 2016, Salovaara 2016).

Tutkimustuloksissa oli lisäksi paljon samankaltaisuuksia tutkielman valmistumisen ajankohtana jul-

kaistun Etelä-Karjalan kiinteistönvälityksen venäläisasiakkaita koskevan lehtikirjoituksen kanssa (ks.

Salovaara 2018). Artikkelissa uutisoitiin muun muassa venäläisasiakkaiden määrän vähenemisestä

Etelä-Karjalassa, venäläisasiakkaiden mökkien poismyynnistä ja viime vuosien heikentyneen ruplan

arvon negatiivisesta vaikutuksesta kiinteistönvälitykseen. Samanlaisia piirteitä ilmeni venäläisasiak-

kaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityksessä myös Itä-Savon alueella tutkielman tulosten mukaan.

Tutkittava todellisuus näyttäytyy postmoderneissa tutkimuksissa ihmisten tulkintoina (Tuomi 2007,

56). Tutkimusaineistossa piilevä tieto venäläisasiakkaisiin kohdistuvasta kiinteistönvälityksestä ei

näin ollen ole täydellistä absoluuttista tietoa ja yhden totuuden ilmiöstä sisällyttävää, koska aineisto

83

koostuu ihmisten käsityksiä ja tulkintoja aiheesta sisältävästä tekstistä. Esimerkiksi vuonna 2017 uu-

tisoitu venäläisasiakkaiden kiinteistöostojen kasvu ei ilmennyt vastaavalla tavalla tutkimusaineis-

tosta muuten kuin siltä osin, että venäläisasiakkaat olivat tällä hetkellä kiinnostuneita vain hyvin

edullisista kohteista (ks. Kaavio 10, s. 81; Pantsu 2017). Tutkielman tutkimustulokset ovat toisin sa-

noen yhdenlainen tulkittu versio todellisuudesta.

Masseyn (2008, 14) aika-tila–ajattelun mukaan aika kuvastaa muutosta ja tila moninaisuutta. Sekä

venäläisasiakkaisiin kohdistuvassa kiinteistönvälityksessä että yhteiskunnallisissa tilanteissa tapah-

tuneet muutokset ovat ajassa eli 2000-luvulla tapahtuneita muutoksia. Tilan moninaisuutta puoles-

taan korostavat erilaiset samanaikaiset tarinat: venäläisasiakkaisiin kohdistuva kiinteistönvälitys Itä-

Savossa 2000-luvulla ja yhteiskunnallisten tilanteiden muutokset 2000-luvulla. Masseyn (2008, 111)

mukaan tilallisuuden selkein piirre on erilaisten yhtäaikaisten tarinoiden olemassaolo globaalistu-

vassa maailmassa. Tutkielman ongelmanasettelussa ajallisuus ja tilallisuus sekoittuivat yhteiseksi

aika-tilaksi, jossa aika oli tutkimusilmiön ja yhteiskunnallisen kontekstin muutosten ulottuvuus, ja

tila oli globaalistuvan tutkimusilmiön ja yhteiskunnallisen kontekstin tarinoiden ulottuvuus.

Sekä tutkimustulosten että Salovaaran (2018) lehtikirjoituksen mukaan venäläisasiakkaisiin kohdis-

tuvan kiinteistönvälityksen toiminta Suomessa ja sen merkitys tulevaisuudessa vaikuttavat vähäi-

siltä Venäjän heikon taloustilanteen vuoksi. Toisaalta globaalistuvan maailman ja matkailun jatku-

van kasvun myötä kansainvälinen kiinteistönvälitys tuskin katoaa ilmiönä kokonaan. Talouden vaih-

televat suhdanteet, muuttuvat yhteiskunnalliset tilanteet ja muut tekijät, kuten matkailun muoti-

ilmiöt, vaikuttavat siihen, mistä ja minkä hintaisia vapaa-ajan asuntoja ostetaan. Suomi on venäläi-

sille vapaa-ajan asumisen kohdemaana vain yksi vaihtoehto muiden maiden joukossa.

Nähtäväksi jää ensinnäkin tuleeko Suomesta enää toistamiseen venäläisten muotikohde vapaa-ajan

asumisen ympäristönä, vaikka taloudellinen tilanne Venäjällä paranisi. Toisekseen on mielenkiin-

toista, rajoitetaanko ulkomaalaisten kiinteistönomistamista Suomessa lopulta jollakin tavoin tule-

vaisuudessa. Vuosien 2009, 2011 ja 2013 lakialoitteet eivät menneet Suomen eduskunnassa läpi,

mutta yhteiskunnalliset tilanteet ja kansainväliset suhteet ovat jatkuvassa muutoksessa ja tulevai-

suus on epävarma. Jos ulkomaalaisten kiinteistönostamista Suomessa rajoitetaan, olisi se yksittäi-

senä yhteiskunnallisena tekijänä suurempi vaikuttaja kansainväliseen kiinteistönvälitykseen kuin ta-

loudellinen tilanne, koska rajoitukset suoraan estäisivät ulkomaalaisia ostamasta kiinteistöjä Suo-

mesta.

84

Tämä tutkielma oli pienimuotoinen jatkotutkimus Hannosen (2016) venäläismökkeilijöitä Suomessa

tarkastelevalle väitöskirjatyölle. Tutkielman teossa oli monenlaisia haasteita, mutta opinnäytteen

tekeminen myös opetti minulle valtavasti. Haasteiksi osoittautuivat esimerkiksi uuden aineiston ke-

rääminen, tutkimusetiikan kysymykset ja valmisaineiston erilaisiin litterointitapoihin mukautumi-

nen. Lisäksi yksi valmishaastattelu oli osittain venäjän kielellä, joten sen suomentaminen venäjän

kieltä osaamattomana oli myös opettavaista. Kiinteistönvälitys yritystoimintana oli minulle myös

uusi tarkastelunkohde, mutta mielestäni sekä venäjän kielitaidon puute että kiinteistönvälitysalan

tuntemuksen puute auttoivat minua tutkijana tutkimuskohteen objektiiviseen tarkasteluun. Lisäksi

tutkimuskohteen toinen puoli, vapaa-ajan asuminen, oli minulle sen sijaan entuudestaan tuttu aihe

sekä kandidaatintutkielmani aihepiirin että omakohtaisen vuosien mökkeily- ja matkailukokemuk-

sen myötä. Koin siis tutkielmani tutkimuskohteen olevan sopivan vieras aihe uuden oppimiseen ja

kohteen objektiiviseen tarkasteluun, mutta samalla myös sopivan tuttu kohde aiheen ymmärtämi-

seen.

Venäläisasiakkaisiin kohdistuvan kiinteistönvälityksen vähenemisestä huolimatta aihepiiristä olisi

mahdollista tehdä monenlaisia jatkotutkimuksia. Tutkielman tulokset osoittivat Etelä-Euroopan kiin-

nostuksen vapaa-ajan asumisen ympäristönä olevan kasvussa venäläisten keskuudessa, joten Åker-

lundin (2013) tutkimuksen kaltaiset Välimeren seudun kansainvälistä vapaa-ajan asumista tarkaste-

levat jatkotutkimukset olisivat mielenkiintoisia. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastella esimerkiksi

venäläisten vapaa-ajan asukkaiden roolia Välimeren maiden kiinteistönvälityksessä ja ilmiön ajallisia

muutoksia Välimeren maissa.

Suomeen liittyvissä jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastella venäläismökkeilijöiden sijaan muita ul-

komaalaisia vapaa-ajan asukkaita. Suomeen kohdistuva matkailu on yleisesti ollut suuressa kasvussa

viime vuosina, vaikka venäläismatkailijoiden määrät ovatkin samaan aikaan vähentyneet (esim. SVT

2017c). Mielenkiintoista olisi tutkia, onko matkailun yleisellä kasvulla vaikutusta ulkomaalaisten va-

paa-ajan asumisen kiinnostuksen kasvamiseen Suomessa. Esimerkiksi Lapin matkailukeskusten suo-

siota ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen ympäristönä olisi mielenkiintoista tarkastella, koska eri-

tyisesti luontomatkailun rooli on merkittävässä kasvussa (esim. Tyrväinen 2018).

85

LÄHTEET

kirjallisuus

Adamiak, Czeslaw; Mia Vepsäläinen; Anna Strandell; Mervi J. Hiltunen; Kati Pitkänen; C. Michael

Hall; Janne Rinne; Olga Hannonen; Riikka Paloniemi & Ulrika Åkerlund (2015). Vapaa-ajan

asuminen Suomessa: Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja

kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2015. Suomen ympäristökeskus.

Alastalo, Marja & Maria Åkerman (2010). Asiantuntijahaastattelun analyysi: faktojen jäljillä

teoksessa Ruusuvuori, Johanna; Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen (toim.) (2010). Haastattelun

analyysi, 372–393. Vastapaino, Tampere.

Carlstein, Tommy; Don Parkes & Nigel Thrift (toim.) (1978). Timing Space and Spacing Time

Volume I: Makng Sense of Time. Edward Arnold Ltd.

Cresswell, Tim (2013). Geographic Thought: A Critical Introduction. Wiley-Blackwell-A, John Wiley

& Sons, Ltd. Publication.

Driver, Thackwray S. & Graham P. Chapman (1996). Time-Scales and Environmental Change.

Routledge, London and New York.

Eskola, Jari & Juha Suoranta (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere.

Falk, Martin & Markku Vieru (2016). Impact of rouble’s depreciation on Russian overnight stays in

Finnish regions and cities. Tourism Economics 1–13.

Gibson, Chris & Gordon Waitt (2009). Cultural Geography teoksessa Kitchin, Rob & Nigel Thrift

(toim.) (2009). International Encyclopedia of Human Geography [e-kirja], p. 411–424. Elsevier Ltd.

Saatavilla: ScienceDirect-palvelun kautta.

Haarni, Tuukka; Marko Karvinen; Hille Koskela & Sirpa Tani (toim.) (1997). Tila, paikka ja maisema:

Tutkimusretkiä uuteen maantieteeseen. Vastapaino, Tampere.

Haldrup, Michael (2009). Second Homes teoksessa Kitchin, Rob & Nigel Thrift (toim.) (2009).

International Encyclopedia of Human Geography [e-kirja], p. 50–55. Elsevier Ltd. Saatavilla:

ScienceDirect-palvelun kautta.

86

Hannonen, Olga (2016). Peace And Quiet Beyond The Border: The Trans-Border Mobility Of Russian

Second Home Owners In Finland. Publications Of The University Of Eastern Finland. Dissertations

In Social Sciences And Business Studies No 118. Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy,

Tampere.

Haukkala, Hiski (2012). Suomen muuttuvat koordinaatit. Gummerus Kustannus Oy.

HE 171/1999: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen

kiinteistönhankintojen valvonnasta annetun lain kumoamisesta. Saatavilla verkossa:

Https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1999/19990171.

Heikkinen, Hannu L.T. (2001). Narratiivinen tutkimus – todellisuus kertomuksena teoksessa Aaltola,

Juhani & Raine Valli (toim.) (2001). Ikkunoita tutkimusmetodeihin II: näkökulmia aloittelevalle

tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus.

Hellenberg, Timo & Nina Leinonen (2016). Silminnäkijät: Taistelu Ukrainasta. Docendo Oy.

Hirvonen, Jukka & Sari Puustinen (2008). Vapaa-ajan asumisen uudet tuulet: Suomalaisten

näkemyksiä vapaa-ajan asumisesta. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen

julkaisuja Espoo 2008. Teknillinen korkeakoulu. Yliopistopaino, Helsinki.

Häkli, Jouni (1999). Meta Hodos: Johdatus ihmismaantieteeseen. Osuuskunta Vastapaino. 4.

painos. Tampereen Yliopistopaino 2008.

Julkunen, Raija (1985). Naisten aika. Tiede ja edistys 10: 4, 295–308.

Kasso, Matti (2010). Kiinteistönvälitys ja -arviointi. Sähköinen kirja. Talentum, Alma Talent Oy.

Saatavilla: Https://verkkokirjahylly.almatalent.fi.

Kitchin, Rob & Nicholas J. Tate (2000). Conducting Research in Human Geography: Theory,

Methodology and Practice. Prentice Hall, UK.

Kostiainen, Auvo; Janne Ahtola; Leila Koivunen; Katariina Korpela & Taina Syrjämaa (2004).

Matkailijan ihmeellinen maailma: Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 977. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi.

Laine, Silja; Maarit Leskelä-Kärki; Kari Kallioniemi; Harri Kiiskinen; Petri Paju & Heli Rantala (toim.)

(2011). Historian aikakoneessa: Onnittelukirja Hannu Salmelle. k&h-kustannus, Turku.

Verkkojulkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4625-9.

87

LA 77/2013: Lakialoite ETA-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöjen

kiinteistönhankinnasta ja -vuokrauksesta. Saatavilla verkossa:

Https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/la_77+2013.pdf.

LA 47/2011: Lakialoite ETA-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöjen

kiinteistönhankinnasta ja -vuokrauksesta. Saatavilla verkossa:

Https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/la_45+2011.pdf.

LA 35/2009: Lakialoite ETA-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöjen

kiinteistönhankinnasta ja -vuokrauksesta. Saatavilla verkossa:

Https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/la_35+2009.pdf.

Luukkanen, Arto (2010). Suomi Venäjän taskussa. Barrikadi-sarja No.20. WSOY, Helsinki.

Massey, Doreen (2008). Samanaikainen tila. [Toim. Mikko Lehtonen, Pekka Rantanen & Jarno

Valkonen; Suom. Janne Rovio] Vastapaino, Tampere.

May, Jon & Nigel Thrift (toim.) (2001). Timespace: Geographies of temporality [e-kirja]. Routledge,

London and New York. Saatavilla:

Https://monoskop.org/images/a/a8/May_Jon_Thrift_Nigel_eds_Timespace_Geographies_of_Tem

porality.pdf.

McIntyre, Norman; Daniel R. Williams & Kevin E. McHugh (2006). Multiple Dwelling and Tourism:

Negotiating Place, Home and Identity. CAB International. Printed in the UK.

Metsämuuronen, Jari (2001). Laadullisen tutkimuksen perusteet. Metodologia -sarja 4.

International Methelp Ky.

Pitkänen, Kati (2011). Mökkimaisema muutoksessa: Kulttuurimaantieteellinen näkökulma

mökkeilyyn. Publications Of The University Of Eastern Finland. Dissertations In Social Sciences And

Business Studies No 31. Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere.

Prince, Hugh (1978). Time and Historical Geography teoksessa Carlstein, Tommy; Don Parkes &

Nigel Thrift (toim.) (1978). Timing Space and Spacing Time Volume I: Making Sense of Time.

Edward Arnold Ltd.

Ruusuvuori, Johanna & Liisa Tiittula (toim.) (2005). Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja

vuorovaikutus. Vastapaino, Tampere. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009.

88

Seddon, Keith (1987). Time: A Philosophical Treatment. Croom Helm Ltd.

Tanskanen, Minna (2008). Suoviljelymaisema yhteiskunnallisena kertomuksena teoksessa Soini,

Katriina; Eija Pouta, Tapani Kivinen & Marja Uusitalo (toim.) (2008) Maaseutumaisemien muutos,

arvottaminen ja eurooppalainen maisemayleissopimus s. 96–112. Maa- ja elintarviketalous 135.

MTT.

Tuan, Yi-Fu (1978). Space, Time, Place: A Humanistic Frame teoksessa Carlstein, Tommy; Don

Parkes & Nigel Thrift (toim.) (1978). Timing Space and Spacing Time Volume I: Making Sense of

Time. Edward Arnold Ltd.

Tuomi, Jouni (2007). Tutki ja lue: Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen.

Kustannusosakeyhtiö Tammi. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.

Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.

Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi (2012). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 9., uudistettu

laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Hansaprint Oy, Vantaa.

Vepsäläinen, Mia & Mervi Hiltunen (toim.) (2015). Kylämökkeily Suomessa: Vapaa-ajan asuminen

maaseudun kylissä ja taajamissa. Publications Of The University Of Eastern Finland. Reports And

Studies In Social Sciences And Business Studies No 6. Kopio Niini Oy, Helsinki.

Åkerlund, Ulrika (2013). The Best of Both Worlds: Aspirations, Drivers and Practices of Swedish

Lifestyle Movers in Malta. GERUM 2013:2. Department of Geography and Economic History, Umeå

University, Sweden.

internet

Etelä-Savon maakuntaliitto (2017a). Tutustu. Historia ja ihminen. Http://www.esavo.fi/fi/page/68.

9.10.2017.

Etelä-Savon maakuntaliitto (2017b). Tutustu. Kunnat ja kaupungit.

Http://www.esavo.fi/fi/page/57. 6.10.2017.

Etelä-Savon maakuntaliitto (2017c). Tutustu. Luonto. Http://www.esavo.fi/fi/page/69. 9.10.2017.

89

Etelä-Savon maakuntaliitto (2017d). Koe. Http://www.esavo.fi/koe. 10.10.2017.

Euroopan keskuspankki (2018). Valuuttakurssit, Venäjän rupla, vuoden keskiarvo

[tilastomateriaali]. Saatavilla Suomen pankin verkkosivujen kautta:

Https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/. 6.5.2018.

Euroopan unionin neuvosto ja Eurooppa-neuvosto (2017a). EU:n rajoittavat toimenpiteet Ukrainan

kriisin johdosta. Http://www.consilium.europa.eu/fi/policies/sanctions/ukraine-crisis/. 8.1.2018.

Euroopan unionin neuvosto ja Eurooppa-neuvosto (2017b). EU:n rajoittavat toimenpiteet

Ukrainan kriisin johdosta – Aikajana.

Http://www.consilium.europa.eu/fi/policies/sanctions/ukraine-crisis/history-ukraine-crisis/.

8.1.2018.

KEHA-keskus (2017a). Ammattinetti. Ammattialat. Hae alat. Kiinteistönvälitysala.

Http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/69_ammattiala. 13.10.2017.

KEHA-keskus (2017b). Ammattinetti. Ammatit. Hae ammatit. Kiinteistönvälittäjä.

Http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/359_ammatti. 11.10.2017.

KVKL – Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry. Kiinteistönvälitys.

Http://www.kvkl.fi/kiinteistonvalitys.html. 13.10.2017.

Maanmittauslaitos (2016). Ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat Etelä-Savossa 2003–2015

[tilastoaineisto].

Oikeusministeriö (2008). Esitteet kiinteistön hankinnasta Suomessa ja Venäjällä [tiedote

20.10.2008]. Http://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/esitteet-kiinteiston-

hankinnasta-suomessa-ja-venajalla. 6.5.2018.

Oulun yliopisto (2017). Maantieteen opiskelu ja maantiede oppiaineena.

Http://www.oulu.fi/maantiede/opiskelu. 26.10.2017.

Oulun yliopisto (2016). Matkailumaantiede. Http://www.oulu.fi/maantiede/node/20334.

30.10.2017.

Ridanpää, Juha (2017). Johdatus maantieteeseen tieteenalana. PowerPoint-esitelmä. Oulun

yliopisto. Saatavilla:

90

Https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/790152p/luennot/790152P_johdatus_maantieteeseen_tietee

nalana_luento_2._johdatus_maantieteeseen_tieteenalana_ridanpaa_2017.pdf. 15.11.2017.

Rubin, Anita (2004). Aikakäsitys tulevaisuuden tutkimuksessa. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen

oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.

Https://tulevaisuus.fi/perusteet/aikakasitys-tulevaisuuden-tutkimuksessa/. 5.4.2018.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006a). 1.2.1 Kvalitatiivinen l. laadullinen

tutkimus. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere:

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja].

Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L1_2.html. 1.8.2017.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006b). 6.6.1 Kulttuurituotteet: Miksi tutkia

kulttuurituotteita? KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere:

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja].

Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_6_1_1.html. 17.1.2018.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006c). 7.1 Analyysin äärellä. KvaliMOTV -

Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

[ylläpitäjä ja tuottaja]. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_1.html. 8.8.2017.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006d). 7.3.5 Tyypittely. KvaliMOTV -

Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

[ylläpitäjä ja tuottaja]. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_5.html. 19.1.2018.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006e). 7.3.6 Kielellinen tarkastelu – Narratiiviset

tarkastelutavat. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere:

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja].

Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_6_4.html. 19.1.2018.

SVT – Suomen virallinen tilasto (2017a). Rakennukset ja kesämökit. 2016. Kuntaliitos muutti

mökkivaltaisimpien kuntien järjestystä 2016. [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-677X. 2016. Helsinki:

Tilastokeskus. Saantitapa: Http://www.stat.fi/til/rakke/2016/rakke_2016_2017-05-

24_tie_001_fi.html. 9.10.2017.

91

SVT – Suomen virallinen tilasto (2017b). Rakennukset ja kesämökit. Tietokantataulukot. Kesämökit

(lkm) alueittain 1970–2016. [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-677X. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa:

Http://www.stat.fi/til/rakke/tau.html. 2.10.2017.

SVT – Suomen virallinen tilasto (2017c). Majoitustilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-6309. Helsinki:

Tilastokeskus. Saantitapa: Http://www.stat.fi/til/matk/tau.html. 14.10.2017.

SVT – Suomen virallinen tilasto (2016). Rakennukset ja kesämökit. Kuvaus. [verkkojulkaisu].

ISSN=1798-677X. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: Http://www.stat.fi/til/rakke/meta.html.

2.10.2017.

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy (2013a). Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030.

TEM-raportteja 20/2013. Saaristoasiainneuvottelukunta, Työ- ja elinkeinoministeriö

[verkkojulkaisu]. Saantitapa:

Https://uvy2012.files.wordpress.com/2015/02/temrap_20_2013_web_22052013.pdf. 14.10.2017.

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy (2013b); Jorvala, Laura. Venäjän mahdollisen

viisumivapauden vaikutukset suomalaiselle elinkeinoelämälle. TEM-raportteja 27/2013. Elinkeino-

ja innovaatio-osasto, Työ- ja elinkeinoministeriö [verkkojulkaisu]. Saantitapa:

Https://tem.fi/documents/1410877/2872337/Ven%C3%A4j%C3%A4n+mahdollisen+viisumivapaud

en+vaikutukset+02072013.pdf. 20.02.2018.

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy (2010). TAK Rajatutkimus 2010: Etelä-Savo.

[verkkojulkaisu]. Lappeenranta. Saantitapa:

Http://www.esavo.fi/resources/public/media/TAK_raportti2010.pdf. 10.10.2017.

Tyrväinen, Liisa (2018). Luontomatkailun ja virkistyspalvelujen kestävään kasvuun tarvitaan

sektorille räätälöityjä toimenpiteitä. LuKe – Luonnonvarakeskus 19.1.2018.

Https://www.luke.fi/uutiset/luontomatkailun-ja-virkistyspalvelujen-kestavaan-kasvuun-tarvitaan-

sektorille-raataloityja-toimenpiteita/. 16.4.2018.

Venäjän ruplan kurssi. Http://www.ruplankurssi.fi/. 8.1.2018.

Virtuaaliammattikorkeakoulu (2007a). Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumi. 1. Ammatillisen

tutkimuksen luonne. Päättelyn logiikat ja ammatillinen tutkimus. Deduktiivisen päättelyn logiikka.

Http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0709019/1193463890749/119346391922

3/1193464257338/1193665318635.html. 25.8.2017.

92

Virtuaaliammattikorkeakoulu (2007b). Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumi. 1. Ammatillisen

tutkimuksen luonne. Päättelyn logiikat ja ammatillinen tutkimus. Induktiivisen päättelyn logiikka.

Http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0709019/1193463890749/119346391922

3/1193464257338/1193665352581.html. 29.8.2017.

kuvalähteet

Kannen kuva: Nykyaikainen talviasuttava vapaa-ajan asunto Suomessa talvella 2018, kuvaaja Linda

Kananoja.

Muut kuvat: Museovirasto (2017). Yli 100 000 Museoviraston Kuvakokoelmien kuvaa avattu

vapaaseen käyttöön. Museovirasto 19.1.2017.

Http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6306. 26.1.2018.

Vapaasti käytettävien kuvien lähde Finna.fi-palvelun kautta (hakusanoina käytetty mm. termejä

kesämökki ja huvila):

Https://www.finna.fi/Search/Results?view=grid&filter%5B%5D=online_boolean%3A%221%22&filt

er%5B%5D=~sector_str_mv%3A%220%2Fmus%2F%22&filter%5B%5D=~building%3A%220%2FMus

eovirasto%2F%22&filter%5B%5D=~usage_rights_str_mv%3A%22usage_B%22&type=AllFields&limi

t=100. Kuvaajien nimet ja kuvien kokoelmalähteet mainittu kuvien yhteydessä.

muut kulttuurituotteet

Moffat, Steven (2007) [käsikirjoittaja/tuottaja]. Doctor Who –tv-sarja. Kausi 3: Jakso 10: Blink. BBC.

uutisartikkelit

Honkamaa, Antti (2014). Mistä voi olla kysymys? Venäläisten oudot kiinteistökaupat

huolestuttavat – katso kuvat. Ilta-Sanomat 23.9.2014. Http://www.is.fi/kotimaa/art-

2000000811497.html. 16.1.2018.

Kaleva (2008). Venäläisten kiinteistökaupat kovassa kasvussa. Kaleva 10.3.2008.

Http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/venalaisten-kiinteistokaupat-kovassa-kasvussa/303130/.

17.1.2018.

93

Niinivaara, Susanna (2010). Venäläisille viisumivapaus? Dmitri Medvedev käänsi pelin nurinpäin.

Suomen Kuvalehti 9.11.2010. Https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/venalaisille-

viisumivapaus-dmitri-medvedev-kaansi-pelin-nurinpain/. 17.1.2018.

Niiranen, Janne (2014). Kiinteistökauppa Venäjällä täynnä vaikeuksia. Savon Sanomat 22.3.2014.

Http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kiinteist%C3%B6kauppa-Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4-

t%C3%A4ynn%C3%A4-vaikeuksia/496646. 16.1.2018.

Oittinen, Katja (2016). Vieraat valtiot voivat omistaa maata Suomessa: "Ei se mitään kovin

dramaattista tarkoita". YLE Uutiset 6.9.2016. Https://yle.fi/uutiset/3-9144394. 27.11.2017.

Pantsu, Pekka (2017). Vuosien alamäki päättyi – venäläisten kiinteistökaupat kääntyivät nousuun.

YLE Uutiset 10.02.2017. Https://yle.fi/uutiset/3-9453399. 16.1.2018.

Pietarinen, Harri (2013). Venäläisostajat nostivat mökkihinnat taivaisiin. Taloussanomat 13.4.2013.

Http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001792915.html. 16.1.2018.

Pietiläinen, Sanna (2014). Venäläiset peruvat Suomen mökkivuorojaan – alan yrittäjät ahdingossa.

MTV Uutiset 17.12.2014. Https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/venalaiset-peruvat-suomen-

mokkivuorojaan-alan-yrittajat-ahdingossa/4618858#gs.cLa9YVo. 16.1.2018.

Rusgate (2013). Miksi venäläisten kiinteistökaupat Suomessa kääntyivät laskuun? Rusgate (TAK)

28.10.2013. Http://www.rusgate.fi/2013/10/28/4461/. 16.1.2018.

Salovaara, Outi (2018). Venäläisten ostobuumi teki täyskäännöksen – luopuvat nyt suomalaisista

kiinteistöistä jopa tappiolla. Taloussanomat 13.04.2018. Https://www.is.fi/taloussanomat/art-

2000005640857.html. 16.4.2018.

Salovaara, Outi (2016). Venäläisasiakkaiden suomalaisia pankkitilejä irtisanottu yllättäen.

Taloussanomat 25.11.2016. Http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000004880008.html. 16.1.2018.

Tanskanen, Jari (2016). Venäläiset myyvät vapaa-ajan kiinteistöjä Suomesta – heikko rupla takaa

hyvät voitot. YLE Uutiset 24.2.2016. Https://yle.fi/uutiset/3-8697372. 16.1.2018.

94

LIITTEET

Liite 1. Valmishaastatteluiden haastattelurunko kiinteistönvälittäjille.

PART I COTTAGE CONSTRUCTION BUSINESS

1. Milloin tulitte alun perin Suomeen, miksi ja minne?

2. Mikä oli ammattinne venäjällä?

3. Mitä yrityksenne toimenkuvaan kuuluu?

4. Miten suurta mökkien kysyntä on ja kuinka monta mökkiä/vuosi pystytte rakentamaan?

5. Onko yrityksellänne toimintoja myös Venäjällä?

6. Mistä saitte idean mökkibisneksestä?

7. Onko yrityksen perustaminen ja yrittäminen Suomessa ollut helppoa?

8. Kuinka suuri osa asiakkaistanne on venäläisiä?

PART II BUYING A COTTAGE IN FINLAND

9. Milloin venäläiset alkoivat ostamaan enemmän loma-asuntoja Suomesta? Miten ostoinnok-

kuus on muuttunut vuosien aikana ja millaisena arvioitte venäläisten kiinnostuksen jatkuvan

tulevaisuudessa?

10. Kuinka ihmiset löytävät tietoa myytävistä kiinteistöistä? Käyttävätkö he kiinteistönvälittäjää?

Markkinoitteko itse yritystänne Venäjällä?

11. Miksi venäläiset ovat kiinnostuneita ostamaan loma-asuntoja nimenomaan Suomesta, eikä jos-

tain muusta maasta?

12. Entä miksi juuri tältä alueelta? Miksi oma yrityksenne toimii juuri tällä alueella? Mitkä ovat

mielestänne venäläisestä näkökulmasta mielenkiintoisia alueita?

13. Minkälaisia kokemuksia mökiltä haetaan? (kysyttiin osalta haastateltavista)

14. Mitä mökin ympäristöltä haetaan? (kysyttiin osalta haastateltavista)

15. Halutaanko vapaa-ajan asumiselta ennemmin luonnon läheisyyttä ja rauhaa vai mahdollisuutta

aktiviteetteihin, kuten esimerkiksi hiihtämiseen ja ostoksiin? (kysyttiin osalta haastateltavista)

95

16. Mikä ratkaisee mökin valinnassa? (kysyttiin osalta haastateltavista)

17. Vaikuttaako sijaintiin muiden venäläisten sijoittuminen alueelle? (kysyttiin osalta haastatelta-

vista)

18. Millaisia mökkejä rakennatte venäläisiä varten? Millaisia mökkejä he haluavat?

• Mökin varustetaso? Onko mökillä verkkosähkö, juokseva vesi, viemäröinti, sisä-wc, te-

levisio, tietokone Internet-yhteydellä, pyykinpesukone, astianpesukone jne.?

• Voiko mökkiä käyttää ympäri vuoden?

• Mökin pinta-ala?

• Sijaitsevatko mökit yleensä rantatontilla?

• Ostavatko venäläiset keskimääräisesti kalliimpia kiinteistöjä vapaa-ajan asumiseen kuin

suomalaiset tai ovatko he halukkaampia maksamaan kiinteistöistä korkeampia sum-

mia?

PART III RUSSIAN SECOND HOME OWNERS AND COTTAGE LIFE

19. Ketä asiakkaanne/venäläiset mökinomistajat oikein ovat?

• Ikäluokka?

• Millaisissa ammateissa he työskentelevät?

• Millaisessa elämäntilanteessa olevat ostavat mökkejä?

• Mistäpäin Venäjää he ovat kotoisin?

20. Kenen kanssa he yleensä käyvät mökillä? kuinka monta henkilöä käyttää mökkiä ja ketä he

ovat? Tiedättekö vuokraavatko he mökkiään joskus ulkopuolisille?

21. Miten usein he käyvät vapaa-ajan asunnolla, milloin ja kuinka kauan he yleensä viipyvät?

22. Tiedättekö vaikuttaako lainsäädäntö, esim. viisumit, mahdollisuuksia käyttää vapaa-ajan asun-

toa? Entä liittyykö kiinteistönomistukseen tässä suhteessa jotain etuja, helpottaako tämä esi-

merkiksi oleskeluluvan saamista?

23. Tiedättekö, onko venäläisillä mökinomistajilla Suomessa yhteyksiä liike-elämään tai onko heillä

mahdollisesti Suomessa jopa omaa yritystoimintaa?

24. Luuletteko, että osa venäläisistä mökinomistajista haluaisi jossain vaiheessa muuttaa Suomeen

kokonaan?

96

25. Mitä venäläiset mökinomistajat normaalisti tekevät mökillä, mihin he käyttävät aikaa ja millai-

sia harrastuksia heillä siellä on?

26. Miksi arvioisitte venäläisten hankkivan mökkejä? Mikä motivoi heitä mökkeilemään?

27. Luuletteko, että he pitävät mökin myös tulevaisuudessa vai myyvät sen eteenpäin?

PART IV SAVONLINNA REGION

28. Kuinka läheltä palveluita vapaa-ajan asuntoja haetaan? (kysyttiin osalta haastateltavista)

29. Millaisia paikallisia palveluita venäläiset loma-asukkaat käyttävät? Miten he löytävät niistä tie-

toa? Toimitteko itse jonkinlaisena tiedonvälittäjänä?

30. Millaisia palveluita tai harrastusmahdollisuuksia luulette heidän kaipaavan alueelle?

31. Ovatko he kysyneet teiltä neuvoa joistain käytännön asioista? (kysyttiin osalta haastateltavista)

PART V INTEGRATION INTO LOCAL COMMUNITY

32. Luuletteko, että venäläiset mökinomistajat tuntevat naapurustonsa, suomalaisia paikallisia

asukkaita ja muita mökkiläisiä?

33. Luuletteko, että he haluaisivat olla useammin tekemisissä suomalaisten kanssa?

34. Miten arvioisitte paikallisten suhtautuvan venäläisiin mökinomistajiin?

35. Miten arvioitte suomalaisten ylipäänsä suhtautuvan siihen, että venäläiset ostavat kiinteistöjä

Suomesta?

36. Tiedättekö, onko asiakkaillanne tai venäläisillä mökinomistajilla ylipäänsä ollut alueella jotain

ongelmia?

97

Liite 2. Omien uusien haastatteluiden/kyselyiden haastattelurunko kiinteistönvälittäjille.

1. Onko yrityksenne liiketoiminnassa yleisesti ottaen tapahtunut muutoksia vuoden 2014 jälkeen? Mil-

laisia muutoksia? (esim. työntekijöiden määrän vähentäminen/lisäys, toiminnan supistaminen/laa-

jentaminen, toimipaikan sijainnin vaihtuminen, yhteistyökumppaneiden vaihtuminen, markkinoin-

tikanavien muuttuminen jne.)

2. Onko yrityksenne toimintatavoissa venäläisten asiakkaiden kanssa tapahtunut muutoksia vuoden

2014 jälkeen? Millaisia muutoksia?

3. VANHAT MYYNTIKOHTEET

a. Mikä on käsityksenne, ovatko venäläiset asiakkaanne pitäneet Savonlinnan seudulta ostamansa va-

paa-ajan asunnot edelleen omistuksessaan? Oletteko saaneet heiltä toimeksiantoja myydä näitä ve-

näläisomistuksessa olevia vapaa-ajan asuntoja pois? Jos olette, minä vuonna myyntipyyntöjä on al-

kanut tulla?

b. Mikä on ollut syynä myyntihalukkuuteen (Suomen hintataso, ruplan kurssi, omistajan ikä, mökin

sijainnin vaihto muualle Eurooppaan, jokin muu syy mikä)?

c. Kuinka laajaa mielestänne venäläisten halu päästä eroon Suomessa sijaitsevista vapaa-ajan asun-

noista on ollut 2010-luvulla? Entäpä juuri tällä hetkellä vuonna 2017?

d. Kenelle (suomalaisille, venäläisille) huvilat ja mökit on jälleenmyyty / myydään?

4. UUDET MYYNTIKOHTEET

a. Myydäänkö venäläisille edelleen vapaa-ajan asuntoja Savonlinnan seudulta? Miten suurta osaa

tämä kaupankäynti näyttelee tänä päivänä yrityksessänne? Paljonko kiinteistöjä nyt (v.2016–2017)

myydään venäläisasiakkaille vuosittain?

98

b. Miten tavoitatte nykyisin (v.2017) uusia venäläisasiakkaita? Käyttekö Pietarin kiinteistönäytte-

lyssä/messuilla vai markkinoitteko jollakin muulla tavoin (esim. lehti- ja internetmainonta)? Vai löy-

tävätkö venäläisasiakkaat teidät ilman varta vasten heille suunnattua markkinointia?

c. Minkä tasoisia vapaa-ajan asuntoja tällä hetkellä (v.2017) myydään venäläisille asiakkaille? Ovatko

heidän vaatimukset ja mieltymykset muuttuneet 2000-luvulta tähän päivään (esim. asuntojen hin-

taluokka, varustetaso, sijainti maaseudun sijaan kaupungin keskustassa jne.)?

d. Mitkä tekijät nykyisin (v.2017) vaikuttavat kiinteistön ostoon? Esim. kysyvätkö venäläisasiakkaat

oleskeluluvasta, vuokramahdollisuuksista tms.?

e. Mistä päin Venäjää nykyiset asiakkaat tulevat? Onko heidän profiilinsa esim. iän tai ammatin suh-

teen muuttunut?

5. VENÄLÄISMÖKKEILIJÄT SUOMESSA

a. Mikä on käsityksenne, ovatko venäläiset vapaa-ajan asuntojen omistajat olleet tyytyväisiä vapaa-

ajan viettoonsa Savonlinnan seudulla? Miten usein arvelette heidän käyvän asunnoillaan?

b. Oletteko tietoisia, onko ilmennyt ongelmia tai ovatko venäläiset joihinkin asioihin Suomessa tyyty-

mättömiä? Jos tyytymättömyyttä on esiintynyt, niin mihin asioihin?

c. Mikä on käsityksenne, ovatko venäläiset ystävystyneet suomalaisten naapureiden kanssa vai pitä-

vätkö heihin lainkaan yhteyttä?

d. Onko venäläisten vapaa-ajan vietto Suomessa jotenkin muuttunut 2000-luvulta verrattuna nykyhet-

keen (v.2017)?

e. Tuntevatko venäläisasiakkaat Savonlinnan seutua nykyisin (v.2017) paremmin kuin esimerkiksi

2000-luvulla? Tulevatko he tarjousten perässä Savonlinnan seudulle vai haluavatko he mökin nimen-

omaan Savonlinnasta?

f. Onko mielestänne suomalaisten suhtautuminen venäläisiin vapaa-ajan asuntojen omistajiin muut-

tunut 2000-luvun alkupuolelta tähän päivään (v.2017)? Jos on, miten se on muuttunut? Mitkä seikat

ovat mielestänne siihen vaikuttaneet?

99

6. POLIITTIS-HALLINNOLLINEN TILANNE

a. Mikä on käsityksenne, miten Ukrainan kriisi ja sitä seuranneet Venäjäpakotteet ovat vaikuttaneet

yrityksenne toimintaan venäläisasiakkaiden kanssa?

b. Ovatko nykyiset tai potentiaaliset uudet venäläisasiakkaat huolestuneita tällä hetkellä kiinteistöjen

hankkimisen rajoituksista Suomessa? Esim. uusien lakialoitteiden (ulkomaalaisten kiinteistöjen

omistajuuden rajoitukset Suomessa) pohjalta?

c. Suomalaisessa mediassa on ollut keskustelua, että suomalaiset pankit sulkivat venäläisten suoma-

laisia pankkitilejä viime vuonna (v.2016). Mikä on käsityksenne venäläisasiakkaidenne pankkitiliasi-

oista Suomessa? Eivätkö suomalaiset pankit enää avaa pankkitilejä venäläisasiakkaille? Jos näin on,

miten kiinteistönvälitykseen liittyvät maksut heidän kanssaan hoidetaan? Oletteko kuulleet teidän

asiakkaillanne olleen ongelmia suomalaisten pankkien kanssa?

d. Venäjällä on ollut viime aikoina lakimuutoksia koskien mm. venäläisten ulkomaanmatkoja, kiinteis-

törajoituksia, pankkitilejä ja ulkomailla olevien kiinteistöjen merkitsemistä veroilmoituksiin. Olet-

teko tietoinen, ovatko muutokset Venäjällä vaikuttaneet teidän yrityksenne toimintaan venäläisasi-

akkaiden kanssa Suomessa? Jos on, miten? (kysyttiin osalta haastateltavista)

e. Entä onko terrorismin vaikutuksilla (esim. pelolla) ollut vaikutusta yrityksenne toiminnassa? Jos on,

millaista? (kysyttiin osalta haastateltavista)

f. Oletteko huomanneet, että jotkin muut yhteiskunnalliset tekijät olisivat viime aikoina vaikuttaneet

yritystoimintaanne? (kysyttiin osalta haastateltavista)

7. MENNEISYYS JA TULEVAISUUS

a. Vuoden 2009 taloudellinen lama vaikutti negatiivisesti myös kiinteistökauppoihin. Vuoden 2014 jäl-

keen ruplan kurssi puolestaan romahti. Mikä on käsityksenne, onko tilanteiden muutoksissa (vuo-

den 2009 lama ja vuoden 2014 ruplan heikkeneminen) ollut yhteisiä piirteitä yrityksenne toimin-

nassa? Oliko tilanne ruplan romahtamisen jälkeen huonompi kuin mitä se oli laman jälkeen

(v.2009)? Miksi?

100

b. Ruplan arvo on viime aikoina taas noussut. Onko se vaikuttanut yrityksenne toimintaan positiivisesti

nyt vuonna 2017?

c. Julkisessa keskustelussa on myös useaan otteeseen ollut Parikkalan tilapäisen raja-aseman muutta-

minen viralliseksi kansainväliseksi raja-asemaksi. Ovatko venäläisasiakkaanne olleet kiinnostuneita

Parikkalan raja-aseman käyttämisestä? (kysyttiin osalta haastateltavista)

d. Millaisena näette yrityksenne tulevaisuuden? Ovatko venäläisasiakkaat jatkossakin teille tärkeä ja

potentiaalinen asiakasryhmä?