www.lepomäki.netwww.lepomäki.netSuomi ylös suosta1. Verotusta keventämällä2. Menoja leikkaamalla3. Sääntelyä purkamalla

Jan Vapaavuori:Suomi tarvitsee

uskottavaa talouspolitiikkaa

s. 3

Suvi-Anne Siimes:Tärkeintä nostaatyöllisyysastetta

s. 6

309KOKOOMUSUUSIMAA

ELINALEPOMÄKI

2

KOKOOMUS UUSIMAA

Julkaisija: Politiikkapaja ry Vastaava päätoimittaja: Joni Rannanpää

Toimittajat: Leena Valtonen Kari Valtonen Mikko Laakso

Taitto: Jukka MerinenPaino: PunamustaPainos: 40 000

Elina Lepomäen vaaliteesit

Perintönä hyvä maa lapsillemme!Minä en halua, että lapseni elävät isoina maassa, jossa sosiaalisia

ongelmia hoidetaan alkoholipolitiikalla, jossa työttömyyttä hoidetaan sosiaalipo-litiikalla, ja jossa julkisen vallan tehot-tomuuteen vastataan lisäämällä julkista valtaa. Suomessa ennätysmäärä ihmi-siä syö masennus- ja mielialalääkkeitä, työttömyys on voimakkaassa kasvussa ja julkinen talous on seitsemättä vuot-ta pakkasella. Ihmiset tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen, eikä sitä ole tiedossa, jos takerrumme malliin, joka ei enää toimi. Meidän pitää antaa ihmisille enemmän tilaa vaikuttaa omaan elämäänsä, kantaa vastuuta muista ja huolehtia parhaaksi katsomallaan tavalla niistä asioista, joi-hin he voivat itse vaikuttaa.

Pienempi verokiila!Verokiila tarkoittaa työhön kohdistu-vien verojen ja veronluontoisten mak-sujen kokonaismäärää. Verotus hiertää erityisesti palvelualoilla, joissa ihmis-työn osuus on suuri. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi kotiapu ja puutarhapalvelut. Liian harvan kannattaa ”vaihtaa työtä työksi” eli maksaa omasta nettopalkas-taan toisen henkilön palkka kaikkine työllistämiskustannuksineen. Jotta yk-sinyrittäjälle jää suorittamastaan työstä 100 euroa käteen, tulee tämän asiakkaan tienata omissa töissään jopa nelinker-tainen summa eli neljä sataa euroa. Yhä useampi valitseekin silloin että tekee asiat itse, sen sijaan että työllistäisi alan ammattilaisen.

Perustili!Verot ja tulonsiirrot tasoittavat elin-kaarituloja paljon vähemmän kuin yk-sittäisiä vuosituloja. Nykyisin yli 60 % tulonsiirroista tapahtuu keskiluokalta keskiluokalle elinkaaren aikana. Se luo tehottomuutta ja vääränlaisia kannus-timia. Työkykyisen ja perusterveen ih-misen rahoja ei ole järkevää kierrättää julkisen koneiston kautta, kun hän voi-si huolehtia niistä nykyistä laajemmin myös itse. Julkisen vallan tulisi keskittyä auttamaan ensisijaisesti heikko-osaisia ja toisaalta takaamaan kaikelle kansalle perusturva silloin, kun käy huonosti. Ansiosidonnaiset etuudet tulisi jättää väljemmän verotuksen oloissa laajem-min kansalaisten omalle vastuulle.

Perustilimallissa jokaiselle kansa-laiselle suodaan yhteisesti rahoitettu perusturva, mutta sen yli rahoitettava ansioturva olisi laajemmin ihmisen it-sensä vastuulla. Perustili poistaa nykyi-sen sosiaaliturvan kannustinloukkuja, vähentää byrokratiaa ja tähtää nykyistä maltillisempaan verotukseen. Perustili mahdollistaa sosiaalietuuksien ja työn yhdistämisen, mikä tekee työn vastaan-ottamisesta aina kannattavaa. Perustili tähtää yksityiseen pääomanmuodostuk-seen ja kansankapitalismiin, jotka pit-källä aikavälillä lisäävät kansantalouden tuottavuutta. Ihminen huolehtii omista rahoistaan paremmin kuin kasvoton by-rokraatti.

Julkiset palvelut: Raha seuraa asiakasta!Julkiset palvelut tulisi tulevaisuudessa tuottaa siten, että asiakkaalla olisi laa-jempi vapaus valita palveluntuottajansa itse – myös silloin kun julkinen valta maksaa palvelun. Vain se luo tehokas-ta kilpailua. Unelma-Suomessani suo-malaiset voivat julkisen palvelusetelin avulla valita itselleen sopivimman lää-kärin – oli se sitten julkinen tai yksityi-nen. Nykyisen kaltaisessa ulkoistuksessa kunta tekee valinnan ihmisten puolesta usein vuosiksi kerrallaan, eikä tehok-kuus välttämättä lisäänny. Markkinat voivat toimia vain, jos kilpailutus tapah-tuu satoja kertoja päivässä ja asiakas on itse mukana sitä tekemässä. Palveluissa vain loppukäyttäjä tietää niiden todelli-sen arvon. Silloin myös hinta pysyy oi-keana.

Markkinatalous kunniaan!Markkinatalous on ylivertainen järjes-telmä hyvinvoinnin luomiseen. Se pe-rustuu vapaaehtoiseen vaihdantaan ja johtaa varallisuuden kertymiseen, inno-vaatioihin ja inhimilliseen kehitykseen. Markkinatalous on määritelmällisesti plussummapeliä. Jotta vaihto tapahtuu, tulee molempien osapuolten kokea teko mielekkääksi. Silloin molempien osa-puolten hyvinvointi lisääntyy. Valtion rooli on suojella niitä oikeuksia, joihin vapaaehtoinen vaihdanta perustuu. Sen tulee valvoa sopimusten noudattamista ja taata ihmisille oikeus omistukseen sekä mahdollisuus luoda varallisuutta.

Sen ei tule suosia toisia pelureita tois-ten ohi eikä esimerkiksi monimutkaisin lupamenettelyin hankaloittaa ihmisten oikeutta toteuttaa elinkeinoaan.

Ihmisarvoinen elämä!Meidän on pidettävä nykyistä parem-min huolta heistä, jotka eivät siihen itse kykene. Se tarkoittaa lapsista, vanhuk-sista, sairaista ja työkyvyttömistä ihmi-sistä huolehtimista. Ensisijainen vastuu on jokaisen ihmisen lähipiirillä. Hyvin-vointivaltion olemassaolon oikeutus pe-rustuu kuitenkin siihen, että ihmisestä otetaan koppi myös silloin, kun kukaan lähimmäinen ei ole auttamassa.

Ihmisarvoiseen elämään kuuluu mahdollisuus voida parantaa elinta-soaan omalla aktiivisuudella, silloin kun siihen on kykyä. Maksuton koulutus on ponnahduslauta, joka takaa jokaiselle laaja-alaiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan lähtökohdista huolimatta. Osaamista ei myöskään yksin mitata opintopisteillä, minkä nykyinen työ-elämä alkaa yhä paremmin tunnustaa. Osaamisesta pitää voida palkita ja yrit-tämisen pitää kannattaa. Verotuksen pi-tää olla kohtuullista, jotta taloudellisesti vaatimattomistakin oloista lähtevä hen-kilö voi vaurastua omalla työllään.

3

KOKOOMUS UUSIMAA

Vaalien alla eri puolueilla on mo-nesti tapana luvata omille etu-ryhmilleen yhdeksän hyvää ja

kymmenen kaunista. Jakovaraa tuntuu aina löytyvän budjetin eri momenteis-ta - myös matalasuhdanteissa. Tällainen lähestymistapa talouspolitiikassa ei ole kestävä.

Nyt meillä ei ole varaa keskustella jakovarasta, vaan tarvitsemme selkeän ja uskottavan toimenpidesuunnitelman palauttaaksemme luottamuksen suoma-laiseen taloudenpitoon.

Valtiontalouden sopeuttamistoi-memme eivät ole olleet riittäviä, koko ajan on tehty vähän liian vähän ja vä-hän liian myöhään. Odotin, että kenties luottoluokituksemme lasku herättäisi viimeisetkin poliitikot ruususen unesta. Valitettavasti asian vakavuutta ei ole sii-tä huolimatta ymmärretty.

Ensi vaalikaudella jokaisen on luo-vuttava jostakin. Veronkorotusten pol-ku on asiantuntijoidenkin mukaan kävelty loppuun, eikä veroastetta ker-takaikkiaan voida enää nostaa. Tämän vuoksi voimme vain leikata sekä teh-dä rakenteellisia uudistuksia. Voimme myös toivoa, että työmarkkinajärjestöt ymmärtävät huolen kilpailukyvystäm-me ja emmekä hinnoittelisi itseämme

ulos globaaleilta markkinoilta. Samal-la meidän pitää yhä vahvemmin luoda edellytyksiä yritys- ja elinkeinoraken-teen uusiutumiselle.

Toivon seuraavalta hallitukselta en-nen kaikkea päättäväisyyttä tehdä kipe-riäkin päätöksiä. Rehellistä olisi, että ai-nakin kaikki suuret eduskuntapuolueet esittelisivät selkeästi ne toimenpiteet joi-hin puolue aikoo ryhtyä isänmaamme

pelastamiseksi. Toivon myös, että seu-raavaan eduskuntaan valitaan päättä-väisiä edustajia, jotka kakun jakamisen sijaan keskittyisivät sen leipomiseen.

Jan Vapaavuorielinkeinoministeri, kansanedustajaKokoomus

Suomi tarvitsee uskottavaa talouspolitiikkaa

Elinan silakkaleipäset

Kokoomuksen entinen puheen-johtaja, Suomen 57. pääminis-teri Harri Holkeri otti elokuus-

sa 1990 Pääministerin haastattelutunti -ohjelmassa kantaa Suomen nousseihin elinkustannuksiin ja korkeisiin hintoi-hin. Holkerin mukaan ”Silakan käyttöä tulisikin lisätä ja sisäfi leen käyttöä vä-hentää”, paikkaamaan ihmisten kaven-tunutta ostovoimaa.

“Syökää silakkaa!”, muodostui len-täväksi lauseeksi, joka kuvasi lama-ajan epävarmuutta ja laskenutta elintasoa. 80-luvun taloushuuma oli vaihtunut

90-luvun lamaksi ja taloudelliseksi epä-varmuudeksi.

Nyt 2010-luvun Suomea kohtaa vai-keat haasteet: suuret ikäluokat eläköi-tyvät, valtio velkaantuu ja kestävyysva-jeen umpikurominen on haasteellista. Halusimme tässä vaalilehdessä kertoa hieman Harri Holkerin hengessä Elinan uusista resepteistä, 2010-luvun ratkai-suista kansantalouden korjaamiseksi. Tarvitsemme perustilin, kannattavam-man verotuksen, pienemmän julkisen sektorin sekä hieman silakkaleipäsiä evääksi vauhdittamaan talouskasvua.

Resepti• Kuivahtanutta maalaisleipää siivuina,

puolitettuna• Majoneesia• Wasabia• Valkosipulisilakkaa tai perinteistä

suolasilliä• Kuusenkerkkää (tai tilliä)

1. Paahda leipäset, anna jäähtyä.2. Voitele majoneesilla ja pienellä nokareella wasabia per leipänen.3. Asettele silakanpalat kauniisti leipäselle ja viimeistele kuusenkerkällä.

Huuhtele alas oluella valintasi mukaan - veroilla tai ilman!

Vaalien tärkeät päivämäärät

Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 19.4.2015 klo 9-20.

Ennakkoäänestys kotimaassa: 8-14.4.2015 (keskiviikosta tiistaihin).

Ennakkoäänestys ulkomailla: 8.-11.4.2015 (keskiviikosta lauantaihin).

Lisätietoa vaaleista ja ennakko äänestyspaikoista: www.vaalit.fi

4

KOKOOMUS UUSIMAA

Ihmiset ovat pelästyneet työllisyys-keskustelua. Kysymys on kuitenkin arkisesta asiasta. Pitäisi miettiä rau-

hallisesti, miten työllisyysastetta saattai-siin nostetuksi, sanoo Työeläkevakuut-tajien Tela:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Taloudellisen kasvun kannalta työllisyys ja osaaminen ovat oleellisia asioita. Nyt kiistellään mikä on se juju, millä saadaan lisää työpaikkoja. Edus-kuntavaalien jälkeen käytävissä halli-tusneuvotteluissa Siimeksen mielestä menojen hallinta on otettava työlistal-le. 1990-luvulla sopu säästöistä saatiin aikaan pelottelulla mutta nyt tarvitaan dialogisempaa keskustelua ratkaisujen aikaansaamiseksi. Pari vuosikymmentä sitten Siimes oli mukana vakauttamassa Paavo Lipposen hallituksen toisena val-tiovarainministeinä.

”Yhtenäiskultuurin aste vaikuttaa. Alle 45-vuotiaiden keskustelu on nyt toisenlaista kuin 1990-luvun alussa. Ikä-rakenne oli erilainen kuin kaksi vuosi-kymmentä myöhemmin. Nyt iäkkäitä on paljon enemmän.”

Aika on erilainen myös siksi, ettei omaa valuuttaa enää ole ja muutenkin eletään globaalimmassa ympäristössä. Myös turvallisuuspoliittinen tilanne on erilainen kuin 1994. Poliittisen keskus-telun tapa on noista ajoista muuttunut, Siimes huomauttaa.

”Keskustelu ja kuuntelevampi ote saneluun verrattuna voisi olla tarpeen kansalaisten saamiseksi pohtimaan asioita. Jos keskustelu pystyttäisiin käy-mään lempeämmässä äänilajissa, seu-raavalla hallituksella olisi helpompaa tehdä tarvittavat toimet. Konsensukseen päästään paremmin kuin luomalla hätä-tilafi ilistä”.

Talous on Siimeksen mukaan niin monimutkaista, ettei leikkauslistoilla työllisyyttä paranneta. Tarvitaan elä-mänfi losofi an muutosta, jotta Euroo-passa pärjätään.

”Nykytilanne on syntynyt fi nanssi- ja velkakriisien kautta. Asioiden on tapana järjestyä. Se käy kuitenkin paremmassa hengessä kun on saatu yhteisymmärrys siitä, miksi ratkaisut pitää tehdä”.

Siimeksen mielestä oman lisänsä tuo se, että talouspoliittisia valintoja tehdään maailmassa, missä joudutaan miettimään lähialueiden turvallisuutta.

”Minun sukupolvelleni ja myös EU:l-le iso juttu olivat 1990 -luvulla käydyt Ju-goslavian hajoamissodat. Ne herättivät ihmisiä: Euroopassa soditaan. Silloin oli kuitenkin vallalla optimistinen ajatus, että ihmisten suojelu ja ihmisoikeudet ovat hyvä asia. EU koettiin houkuttele-vaksi paikaksi, mihin maaosan reunoilta voitiin tulla. Asiat voitiin hoitaa myön-teisessä hengessä.”

”Ukrainan tilanne on nyt toisenlai-

Toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes:

Tärkeintä nostaa työllisyysastetta

“Nato on visainen kysymys”

sessa yhteydessä. EU ei ole enää malli eikä valo, mihin halutaan pyrkiä. Toi-senlaiset asiat kuin pari vuosikymmen-tä sitten vaikuttavat ratkaisujen perus-teisiin. Tällaisessa tilanteessa Suomen oman leirinuotion on oltava kunnossa. Kannattaa panostaa siihen, että yhteis-ymmärrys säilyy”.

”Legimiteetin tunne yhteiskunnas-sa hybridisodan aikakautena on hyvin tärkeää. Riittävän hyvä yhteisymmärrys on säilytettävä. Sitä tarvitaan nyt paljon enemmän kuin 1990-luvulla.”

Talous ja turvallisuus kytkeytyvät yhteen. Turvallisuuspoliittiset jännittei-

den takia kansainvälisen kaupan näky-mät ovat synkempiä kuin 90-luvulla. On pakotteita ja huonoa happea muuten-kin, Siimes huomauttaa.

Hän kehottaa toimimaan lempeässä hengessä, jotta asiat saadaan hoidettua epävakaassa ympäristössä ja - seuraava hallitus toimimaan.

Suomen Nato-jäsenyys on Siimeksen mielestä visainen kysymys tuleville päät-täjille. Ei 1990-luvulla hänen mukaansa ajateltu, että päätöksentekoympäristö on myöhemmin ahtaampi.

”Yllättävät muutokset eivät jääneet Berliinin muurin murtumiseen ja Neu-

vostoliiton hajoamiseen. On taas tullut vaikeaksi hahmottaa sitä, mikä osuu kohdalle. Tällaisessa tilanteessa on mie-lenkiintoista olla poliittinen päättäjä.”

Tärkeää olisi saada poliittista kult-tuuria muutettua niin, että kansalli-set toimijat keskustelisivat enemmän. Kuuntelun taitoa tarvitaan politiikkaan ehdottomasti lisää. Kun muutakin joh-tajuutta on tullut eteeni, ole huomannut kuuntelemisen tärkeyden. Muuten ei pääse pitkälle omien ajatusten eteenpäin viemisessä.”

5

KOKOOMUS UUSIMAA

Itä-naapurimme Venäjä käy tällä hetkellä hybridisotaa Ukrainan laillista hallitusta vastaan. Miten

Suomen tulisi ottaa huomioon turval-lisuuspoliittisen tilanteemme muuttu-minen?

Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Viimeistään nyt kai-kille pitäisi kuitenkin olla selvää, että Vladimir Putin johtaa Venäjää erittäin häikäilemättömästi ja arvaamattomasti. Tähän mennessä Putin on hyökännyt useisiin naapurimaihinsa ja miehittää osia niistä. Venäjä myös varustautuu voimakkaasti eikä arkaile käyttää soti-laallista voimaa, jos katsoo sen palvele-van etujaan.

Voimakas kansallistunteen nostatta-minen täysin valheellisen propagandan keinoin on huolestuttavaa. Ulkoisten vihollisten keksiminen on tyypillinen keino suunnata kansan huomio pois kotimaan ongelmista, joita Putinilla ja Venäjällä riittää.

Suomessa ei voida koskaan tuudit-tautua ikuisen rauhan illuusioon, mutta etenkin nykyisessä tilanteessa meidän tulee pitää huolta uskottavasta puolus-tuksesta. Suomen tulee olla valmiina vastaamaan myös hybridisodankäyntiin ja kyberuhkiin. Ne eivät poista perin-teisempiä sotilaallisia uhkia, vaan ovat nousseet uusina entisten uhkien rinnal-le.

Pidätkö realistisena skenaariona sitä, että Venäjä yrittää jossain vaiheessa testata Naton turvatakuiden pitävyyt-tä?Venäjä ei pärjää Natolle sotilaallises-ti. Nato-maiden teollinen kapasiteet-ti ja puolustusbudjetit ovat Venäjään verrattuna moninkertaiset, joten avoi-meen suursotaan Venäjällä ei ole mah-dollisuutta. Tämä ei kuitenkaan poista mahdollisuutta pienimuotoisempaan aggressioon, jossa yritettäisiin toimia Donetskin ja Luhanskin kansantasaval-tojen kaltaisten toimijoiden luoman sa-vuverhon avulla ja kiistettäisiin Venäjän osallisuus tapahtumiin. Uskon tosin Na-ton reagoivan tällaiseen toimintaan voi-makkaasti, koska Viro, Latvia ja Liettua ovat Ukrainasta poiketen Naton jäseniä. Nato on vakuuttanut puolustavansa aluettaan, mistä myös Barack Obama puhui vieraillessaan Tallinnassa.

Mikä olisi mielestäsi tehokkain tapa kehittää Suomen kokonaisturvalli-suutta?Suomella pitää kaikissa tilanteissa olla oma uskottava puolustus. EU:n jäse-nyys tuo jonkinlaista turvaa, mutta ai-noastaan Naton jäsenyys toisi oman puolustuksemme päälle merkittävästi lisävoimaa. Upseeriliitto ei järjestönä ole ottanut kantaa Nato-jäsenyyteen, mutta tutkimustemme mukaan kadet-tiupseerien enemmistö kannattaa jäse-neksi liittymistä. Jäsenyyden kannatus on korkeinta kenraalien ja everstien keskuudessa.

Tulisiko Suomen puolustusmäärära-hoja korottaa. Jos kyllä, niin kuinka paljon?Jyrki Kataisen hallitus teki virheen lei-katessaan puolustusbudjetista yli 10 %. Ilkka Kanervan parlamentaarisen työ-ryhmän esittämä 150 miljoonan euron korotus puolustusbudjettiin on ehdoton minimi, mutta sillä ei päästä vielä edes leikkauksia edeltäneelle tasolle. Esitetyt korotukset eivät kuitenkaan mahdollista lähivuosina edessä olevaa torjuntahä-vittäjien ja merivoimien taistelualusten uusimista, mihin tarvitaan erillisrahoi-tusta.

Mitä mieltä olet Suomen asevelvolli-suusjärjestelmästä. Mihin suuntaan sitä tulisi kehittää?Suomessa on puolustusvoimauudis-tuksen mukaisten supistusten jälkeen 230 000 sotilaan sodan ajan joukot, joiden on joissakin kommenteissa ar-veltu olemaan liian pienet turvaamaan valtakunnan koko aluetta. Ainakaan tätä pienemmillä joukoilla emme pysty itseämme uskottavasti puolustamaan. Asevelvollisuus on ainoa mahdollinen tapa tuottaa riittävät sodan ajan joukot. Esim. pieni 50 000 sotilaan ammattiar-meija maksaisi pelkkinä palkka- ja si-vukuluina enemmän kuin mitä koko nykyinen puolustusbudjetti on.

Asevelvollisuutta voisi laajentaa kos-kemaan myös naisia, koska nykyistä mallia voi perustellusta kritisoida epäta-sa-arvoiseksi. Tällöin Puolustusvoimat ei kuitenkaan voisi ottaa palvelukseen läheskään yhtä suurta osaa ikäluokasta kuin nyt, eli asevelvollisuus muuttuisi entistä valikoivammaksi. Joka tapauk-sessa Suomessa täytyy edelleen parantaa niin ammattisotilaiden kuin reservi-läistenkin koulutusta ja osaamista mm. kertausharjoituksia lisäämällä. Pelkkä kalusto ei riitä maan puolustamiseen, vaan tarvitaan myös osaavat joukot ja hyvä maanpuolustushenki.

Ruotsi on esimerkki siitä, millaisiin ongelmiin asevelvollisuuden lakkautta-minen johtaa. Suomeen verrattuna kak-sinkertainen puolustusbudjettikaan ei riitä sodan ajan tehtäviin riittävien maa-voimien tuottamiseen. Monet ruotsalai-set upseerit ovatkin kateellisia Suomen asevelvollisuusjärjestelmästä. Meri- ja ilmavoimat Ruotsissa ovat paremmassa kunnossa.

Upseeriliiton puheenjohtaja Hannu Sipilä:

Nato-jäsenyys toisi puolustukseen lisävoimaa

“Elina on oikealla asialla.”

-Iiro Viinanen309KOKOOMUSUUSIMAA

6

KOKOOMUS UUSIMAA

Kaksi vuotta Afganistanissa EUPO-Lin Ihmisoikeus ja tasa-arvo -yk-sikön päällikkönä ollut Terhi Nie-minen-Mäkynen palasi vuosi sitten kotimaahan uutta ja täysin erilaista kokemusta rikkaampana. ”Johdin teamia, johon kuului yhdeksän eri EU-maista kotoisin olevaa asiantunti-jaa sekä neljä paikallista työntekijää. Ryhmän perustehtävänä oli toimia mandaatin mukaisesti Afganistanin kansallisen poliisin ja sisäasiainmi-nisteriön ihmisoikeus- ja tasa-arvo-asiainosaston virkamiesten mentorei-na.

Nieminen-Mäkysen johtama yksikkö oli osa vuonna 2007 perustettua ja vuoden 2016

loppuun jatkuvaa EUPOL-missiota (European Union Police Mission in Afghanistan). EUPOLin tehtävänä on Afganistanin sisäasiainministeriön sekä maan kansallisen poliisilaitoksen ja oi-keusjärjestelmän vahvistaminen.

Ihmisoikeus- ja tasa-arvoyksikkö mentoroi ja koulutti johtavassa asemas-sa olevia poliiseja, syyttäjiä ja ministe-riön ihmisoikeus- ja tasa-arvo-osaston työntekijöitä sekä Kabulissa että Hera-tissa ja Mazar-el-Sharifi ssa.

”Aluksi työ käsitti vain afgaanien mentoroinnin, mutta pian huomattiin että myös EUPOLin sisällä koulutus oli tarpeen. Monilla afgaaneja kouluttavilla poliiseilla itsellään ei ollut riittävästi kä-sitystä tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista, jotka heidän olisi täytynyt sisällyttää omaan opetukseensa läpileikkaavina teemoina. Yksikköni aloitteesta saimme toimintaohjelmaan muutoksen ja aloim-me kouluttaa myös omaa kansainvälistä ja kansallista väkeä. Nyt missiossa toimii johtotasolla työskentelevä suomalainen tasa-arvokouluttaja,” Nieminen-Mäky-nen kertoo.

Tasa-arvo ja ihmisoikeusyksikön erittäin tärkeä yhteistyökumppani ja koulutuskohde oli myös oikeusasia-miestä vastaava Afganistanin riippuma-ton ihmisoikeuskomissio. Se on lakisää-teinen elin, johon ihmiset voivat tehdä valituksia.

”EUPOLin aloitteesta komission yh-teyteen päätettiin perustaa poliisi- oi-keusasiamiehen virka. Tälle kansalaiset voisivat valittaa poliisien tekemistä va-kavista ihmisoikeusrikkomuksista. Va-litettavasti Afganistanin korruptoitunut hallinto ei vielä ole valmis tämän kal-taiseen uudistukseen ja tehtävä odottaa vielä tekijäänsä.”

Naispoliisien koulutus tärkeääNaispoliisien koulutus on erittäin mer-

kittävä osa työstä. Afganistanissa on noin 1 600 naispuolista poliisia maan kaikista n. 160 000 poliisista. Tavoite on saada ammattiin ainakin 5 000 naista. Vuonna 2013 maassa surmattiin 4 600 poliisia ja sotilasta. Miten naiset uskal-tavat ryhtyä poliiseiksi? ”Siihen todella vaaditaan uskaltamista, luonteenlujuut-ta ja tukea suvulta. Monen naisen isä tai sukulainen on tai on ollut poliisi. Usein naiset eivät silti kerro edes omassa ky-lässään olevansa poliiseja. Poliiseiksi ryhtyneistä naisista osa on yksinhuol-tajia, joita poliisin hyvä, YK:n maksama palkka houkuttelee alalle”.

Naispoliisien asema maaseudun pienillä poliisiasemilla on suorastaan hälyttävä. Asemilla ei ole naisille omia sosiaalisia tiloja, minkä lisäksi jopa po-liisijohto voi väheksyä heitä pilkkaamal-la prostituoiduiksi ja ulkopuoliset saat-tavat kutsua poliisiasemaa bordelliksi. ”Naiset kyllä tukevat toisiaan ja ovat muodostaneet omia verkostojaan. Olen ollut tällaisen verkoston tilaisuudessa, missä korkea-arvoinen poliisijohtaja kuitenkin vähätteli heitä kaikkien kuul-len”, Nieminen-Mäkynen sanoo.

Naispoliisien alhaisesta arvostukses-ta kertoo sekin, että koulutuksen saa-tuaan naiset joutuvat itse tekemään uni-formunsa. Heille opetetaan myös aseen käyttöä, mutta he eivät saa virka-asetta vaikka voivat joutua tilanteisiin missä aseita käytetään.

Nieminen-Mäkysen johtaman yk-sikön koulutuksessa tärkeänä asiana painotettiin, että esim kotiväkivaltati-lanteissa naispoliisin pitää päästä heti paikalle. Miespoliisi ei islamin opin mukaisesti saa tutkia naista ja jos poliisi keskustelee vain miehen kanssa, nainen

todetaan useimmiten syylliseksi.Afganistanissa poliisi on perinteises-

ti ollut osa terrorismin vastaista taistelu-joukkoa. Nyt kansainväliset kouluttajat opettavat heitä siviilipoliiseina omak-sumaan lain ja järjestyksen ylläpidon ja jättämään terrorismin vastaisen työn armeijalle.

Miten afgaanipoliisit selviävät jos ja kun YK ja EU lopettavat tukensa? ”He eivät pärjää vielä pitkään aikaan vaikka edistystä tapahtuukin koko ajan”, Terhi Nieminen-Mäkynen sanoo.

Ulkomaalaiset työskentelevät ja asu-vat leireissäNieminen-Mäkysen oma työ yksikön päällikkönä käsitti lähinnä raportointia yksikössä tehdystä työstä ja uusien teh-tävien suunnittelua sekä työnhakijoiden haastatteluja. Hän oli yksikön virallinen edustaja niin sisäministeriön kuin lu-kuisten muiden kansallisten ja kansain-välisten organisaatioiden kokouksissa ja tapaamisissa. Tärkeää oli oman teamin kannustaminen ja neuvonta säännölli-sissä palavereissa.

EUPOLin kansainväliset työntekijät Kabulissa asuvat ja työskentelevät muu-rien ympäröimissä leireissä. Toimisto-leiristä asuntoleiriin ja eri tapaamisiin kuljetaan panssaroidulla autolla, jonka etupenkillä istuvat aseistetut kuljetta-ja ja turvamies. Matkustajilla on yllään luotiliivit ja mukanaan kypärä, radio, ensiapuvarusteet ja repullinen muita varotarvikkeita. Jokaisella matkalla auto tarkastetaan useaan kertaan. Turvamies myös tutkii kokouspaikan ja jää usein sinne edustajan turvaksi.

Tällä hetkellä runsaasta kahdestasa-dasta kansainvälisestä EUPOLilaisesta osa asuu toimistoleirissä ja osa suures-

sa kansainvälisessä asuntoleirissä. ”Mi-nunkin asuntoni oli suuressa leirissä. Kertaakaan en kävellyt Kabulin kaduil-la, vaan aina, sekä työhön että vaikka ministeriöön lähtöön minun piti vähin-tään 24 tuntia aikaisemmin varata kulje-tus reitin turvallisuuden varmistamisek-si”, Nieminen-Mäkynen kertoo.

Runsaasti ulkomaankokemusta Vuosina 1975-1983 kansanedustajana toiminut Terhi Nieminen-Mäkynen lähti miehensä kanssa ulkomaille sen jälkeen kun Keskustapuolue oli ”nie-laissut” hänen puolueensa, Liberaalisen kansanpuolueen vuonna 1982. Mäkyset asuivat neljä vuotta Bahrainissa, missä Terhi hoiti Suomen konsulaattia, ja viisi vuotta Lontoossa. Välillä hän palasi koti-maahan, mutta lähti vuosiksi 1999-2000 YK:n mandaatilla Kosovoon toimien Prizrenin kaupunginjohtajana. ”Tuo aika poikkesi Kabulin ajasta, sillä sodan jälkeisessä Kosovossa minulla oli täysi toimeenpanovalta, mikä käsitti kaiken sairaaloista kaatopaikkoihin ja kunnal-lishallinnon perustamiseen. Minulla oli myös oikeus suorittaa siviilivihkimisiä, ja ehdin vihkiä yli 100 paria. Tämä toi vähän iloa silloiseen sodan runtelemaan ankeuteen”.

Kotimaahan paluu kokemusrikkaal-ta ulkomaankomennukselta ei aina ole helppoa, vaikka kotona odottivat monet luottamustehtävät. ”Tällä kertaa se on ollut tavallista vaikeampaa, sillä olosuh-teet Kabulissa olivat niin poikkeukselli-set. Kaikki oli tarkkaan määritelty, kun taas täällä tuntuu vallitsevan täydelli-nen vallaton epäjärjestys” Terhi Niemi-nen-Mäkynen toteaa.

Kaksi vuotta Kabulissa:

En kertaakaan kävellyt Kabulin kaduilla

7

KOKOOMUS UUSIMAA

Sääntö-SuomiKaikkea pitää säännellä. Esimerk-kinä en saanut ostettua lomalla

piilolinssejä, koska minulla ei ollut lää-kärin määräystä mukanani. Mikä olisi ollut väärinkäytösriski? Ranskassa lins-sit saa ostaa kuka haluaa, mutta sairaus-kassa korvaa vain lääkärin määräystä vastaan - loogista minusta. Ravintosääntö-Suomi Ruuasta vauhkotaan päivittäin ihan val-tiovallankin puolesta. Miksi tähän tar-vitaan verovaroin Terveyden ja hyvin-voinninlaitosta (THL)? Ne, jotka ovat kiinnostuneita, löytävät tiedon muual-takin kun taas ne, joita asia ei kiinnos-ta, eivät lue myöskään THL:n virallisia suosituksia. Vero-Suomi “Oikeudenmukaisuuden” täydellinen tavoittelu johtaa siihen, että kaikki valit-tavat ja kaikki maksavat liikaa. Esimer-kiksi Luxemburgissa, jossa on korkea elintaso ja korkea sosiaaliturva, saan

palkattua siivoojan verollisena alle 21 euron tuntipalkalla. Kun paperisota on minimoitu, niin saadaan tämäkin työ verotuksen piiriin. Ranskassa, korkean elintason, verotuksen ja sosiaaliturvan maassa, remonttityön alv on 10 % tai jos teetetyllä työllä parannetaan energiate-hokkuutta, on alv vain 5.5 %, sama lo-giikka. Miksi meillä aina vaan yritetään kepin kautta, porkkana voisi todella olla parempi vaihtoehto. Änkyrä-SuomiTalous ei kasva, valtion velka kylläkin (yhtenä harvoista EU-maista), teolli-suustuotanto ja yksityinen kulutus tak-kuavat, mutta rakenneuudistuksia ei saada valmiiksi. Kukaan ei halua luopua saavutetuista eduista, eikä antaa vasta-puolelle mahdollisuutta kehua saavu-tuksillaan. Logiikka on sen pohjalaisi-sännän, “Kuollaan sitä vielä meilläkin”. Poliittinen keskustelu on yksinkertais-tunut letkautuksiksi, vakavaa keskus-telua ei näytetä saavan aikaan yhtään mistään, media on mennyt mukaan tä-hän peliin aika pitkälti, kunnollisia ana-lyyseja tai teräviä asiakysymyksiä näkee harvoin. Natokin on näköjään aihe, joka ei koskaan ole ajankohtainen - paitsi, jos vastustaa sitä. Itseensä käpertyvä, itseensä tyytyväi-nen SuomiMeillä on kaikki paremmin kuin muual-la, meillä tehdään enemmän töitä kuin muualla, meillä on loistava julkinen ter-veydenhoito. Tämä voisi olla nimeltään myös lottovoitto-Suomi. Toki maamme on vauras ja järjestäytynyt, lakiin perus-tuva yhteiskunta globaalilla mittapuulla mutta eurooppalaisittain: muuallakin osataan, muualla tehdään pidempää päivää (ne Ranskan kolmen tunnin lou-

naat ovat urbaani myytti, vain mahdol-lisuus poistua töistä ja käydä asioilla, koska illalla ei enää ehdi). Eteläeuroop-palaiset kollegani ovat kovia paiskimaan töitä (palkkaan kreikkalaisia naisia ihan milloin tahansa).

Suomen terveydenhuolto on hyvä tietyillä paikkakunnilla, mutta monilla muilla ei. Vaihtoehdottomuus vaivaa, jonot ovat mahtavat eikä Kela korvaa juurikaan mitään. Ranskassa on lähes kaikilla töissäolevilla työnantajan ot-tama yksityinen sairausvakuutus, joka korvaa 80-90 % yksityislääkärien ku-luista, myös perheelle. Julkinen tervey-denhoito jää muille, huomattavasti vä-hemmän kuormitettuna.

Ulkomaalaisvastaisuus on todella vastenmielistä, kenestä tahansa saa sa-noa mitä tahansa, sivistymätöntä. Kum-mallinen halveksiva puhe on vallalla, oli sitten kyse afrikkalaisista siirtolaisista tai eteläeurooppalaisista.

Teho-SuomiTietyt asiat on hoidettu loistavasti. Vii-meiset kaksi passiani olen saanut yh-teensä alle 20 minuutin jonottamisel-la ja hakemusta seuraavana päivänä. Kollegani ja tuttuni täällä ovat vihreitä kateudesta. Eläketiedot saa internetistä pankkitunnuksilla, aivan loistava palve-lu ja etu. Lentokentät toimivat ympäri vuoden, myös lumiseen aikaan. Pan-kit ja niiden palvelut ovat tehokkaita ja enimmäkseen kohtuuhintaisia - jos ette usko, avatkaa tili ranskalaisessa pankissa. Nettipankki on mutta siellä voi maksaa laskuja vain, jos on toimit-tanut pankille lomakkeen, jossa vahvis-tetaan saajan tiedot ja että haluaa tämän maksunsaajien listalle. Niinpä maksan ei-suoraveloituslaskuni Luxemburgin tililtä.

Eila Kreivi

• 53v valtiotieteen maisteri, töissä rahoitusalalla n. 30 vuotta.• Asunut Luxemburgissa ja Pariisissa vuodesta 1995.• Nykyinen työpaikka Euroopan investointipankki, Capital Mar-

kets -osaston johtaja, eli vastaa pankin omasta pitkäaikaisesta rahoituksesta, rahoitusbudjetti vuosittain 60-70 mrd EUR.

Suomi ulkosuomalaisen silmin

8

KOKOOMUS UUSIMAA

Elina Lepomäki

Miten hyvinvointivaltiosta tuli huonosti toimiva raha-auto-maatti? Miksei pieni- tai kes-

kipalkkaista työtä kannata sen enempää ottaa vastaan kuin teettääkään?

Koska se juuri on sosiaalipolitiikan idea! Tai siis oli. Aina kun puhutaan so-siaalipolitiikasta, palataan Pekka Kuu-sen 60-luvun sosiaalipolitiikkaan. Kuusi oli huolissaan siitä, että Suomi hukkaa voimavarojaan huonosti tuottavaan työ-hön ja auringonlaskun elinkeinoihin. Ihmiset piti saada pois pienipalkkaisesta työstä hyville palkoille nousevaan teol-lisuuteen.

Teollisuuden osuus Suomen elinkei-norakenteesta on enää vajaa viidennes, ja yli puolet arvonlisästä tapahtuu palve-luelinkeinoissa. Palvelut tehdään ihmi-seltä toiselle, kohtaaminen kerrallaan. Työsuhteet eivät välttämättä ole vaki-naisia tai pitkiä, ja työtä on silloin kun on asiakkaita. Jokapäiväinen leipä pitää ansaita kerta ja keikka kerrallaan.

Työttömyys ei ole kerran uraan osu-va poikkeustilanne, vaan yhä useam-malle – koulutetullekin – pysyvä olotila, jota voi paikata satunnaisella työnteolla.

Toisin kuin nykyinen sosiaaliturva, perustili on rakennettu nykymaailman haasteisiin. Perustili pitää kirjaa yksilön elämän aikana maksamista maksuista ja vastaanottamista etuuksista. Jokaisen työkykyisen ja täysi-ikäisen Suomessa asuvan kansalaisen etuudet veloitetaan omalta, henkilökohtaiselta perustililtä.

Perustili ei kysy, syyllistä tai peri ta-kaisin, vaan se tarjoaa perustoimeen-tulon kun sitä tarvitsee. Perustilille voi säästää, sen avulla voi ostaa palveluita ja se kannustaa ottamaan duunia vastaan. Jos tilin saldo ei riitä, valtio lainaa tarvit-tavan määrän. Jos tilin saldo on plussalla elämän ehtoopuolella, tilinomistaja saa summan itselleen. Miinussaldo anne-taan anteeksi.

Nyt mietitte varmaan, että perustili romuttaa koko solidaarisen tulonsiir-topolitiikan. Ei romuta. Nykyisessä so-siaaliturvassa suuri osa tulonsiirroista tapahtuu yksilön elinkaaren sisällä, eli häneltä itseltä itselleen, eikä niinkään ihmisten välillä. Se ei ole tehokasta, ja se kannustaa kielteisiin valintoihin.

Miettikää opiskelijaa, joka joutuu kesätöidensä takia tilittämään opinto-rahat takaisin Kelalle tai työtöntä, jon-ka ei kannata ottaa lyhyttä oman alansa työkeikkaa vastaan. Tai sitä 29-vuotiasta pienen lapsen isää, joka ei muun työn ohessa uskalla edes kokeilla yrittämistä, ettei vaaranna koko perheensä toimeen-tuloa.

Perustilimallin tavoitteena on saada hyvätuloiset ihmiset maksamaan itse työttömyysturvansa ja ohjata sosiaaliset tulonsiirrot ensisijaisesti vain niille, joil-la on pienet tulot koko elämänsä aikana.

Kaikkia ihmisten itselleen maksamia tu-lonsiirtoja ei enää kierrätettäisi julkisyh-teisöjen kautta.

Perustili soveltaa “progressiivisen holhouksen” periaatetta. Se tarkoittaa sitä, että normaali työkykyinen ihminen on paras arvioimaan tuen tarpeensa itse. Jos toimettomuus on väliaikaista, lo-makkeiden täyttäminen, tuen odottami-nen ja mahdollinen tuen palauttaminen lisää yksilötasolla ahdinkoa ja kansanta-louden tasolla byrokratiaa.

Tililtä nostoja rajoitettaisiin enem-män, jos tilin saldo on alhainen tai se vähenee nopeasti. Rajoittaminen ei tar-koita sitä, että yksilö jätettäisiin heit-teille, vaan sitä, että ihmisiä autettaisiin myös muuten kuin taloudellisesti silloin kun siihen on tarvetta. Perustili lähtee ajatuksesta, että ihmisiä motivoi työ-markkinoille ensisijaisesti oma tahto – jonka taustalla on toimeentulon tarve tai ammatillinen into – eivätkä keinote-koiset työllistämistoimet.

Perustili: Sosiaaliturvan kokonaisvaltainen uudistus

PERUSTILILaskennallinen

alkupääoma 20 000 euroa

Pääomalle ei ole ylärajaa

Perustilille siirretyistä varoista suoritetaan lakisääteiset työnantajan vakuutusmaksut

automaattisesti

Perustilijärjestelmän sisäisissä vastikkeellisissa siirroissa netotetaan ja tilitetään arvonlisävero

Vapaat varat = tilin pääoma – alkupääoma

Vapaat varat voi käyttää esimerkiksi sijoituksiin, vapaaehtoisiin vakuutuksiin tai lahjoituksiin

Tulovero maksetaan vasta kun tililtä nostetaan rahaa

KOTITALOUSPALVELUT

NOSTOT

VAPAA-EHTOISET VAKUUTUKSET

VAPAA-EHTOISET SIJOITUKSET

= 10 % BRUTTO-PALKKATULOISTA

SIS. TYÖNANTAJA-MAKSUT +

VAPAAEHTOISET SUORITUKSET

TYÖLLISTÄVÄT PALVELUT NYKYISEN KOTITALOUSVÄHEN-

NYKSEN MYÖNTÄMISPERUS-TEEN TAPAAN

VAKUUTUSETUUDET SIJOITUSTUOTOT

JOS VAPAAT VARAT ≤ 0 EUR 0 EUR,

MUUTEN 20 000 EUR VUODESSA

JOS VAPAAT VARAT ≤ 0 EUR 400 EUR/KK,

MUUTEN 400 EUR/KK + VAPAAT VARAT

YLÄRAJA 50 000 EUROA

VUODESSA

TULOT

TULO

VERO

1

PerustiliTOIMELIAISUUTEEN, TYÖLLISTÄMISEEN JA

SÄÄSTÄMISEEN KANNUSTAVA SOSIAALITURVAN KOKONAISUUDISTUS

Paul Lillrank Marko HamiloElina Lepomäki

Perustili-raportti

Liberan julkaisema kattava Pe-rustili-raportti on ladattavissa il-maiseksi osoitteesta www.libera.fi . Raportin ovat laatineet Paul Lillrank, Marko Hamilo ja Elina Lepomäki.

Libera-säätiö on vuonna 2011 pe-rustettu itsenäinen ja puoluepo-liittisesti sitoutumaton ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönva-pautta, vapaata yrittäjyyttä, va-paita markkinoita ja vapaata yh-teiskuntaa. Sen toiminta koostuutiedotus- ja julkaisutoiminnasta, tutkimustyöstä ja tapahtumien järjestämisestä. Libera on yksityi-sesti rahoitettu, toiminnallinen ja yleishyödyllinen säätiö.

9

KOKOOMUS UUSIMAA

Talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa on reivattava vasemmalle. Muuten eriar-voisuus lisääntyy. Suomen vahvuus on pienissä yhteiskunnallisissa eroissa. Luokkayhteiskuntana menestyisimme huonosti.

Tätä mieltä on kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr). Hä-nen mukaansa Euroopan piti olla

hyvinvointiyhteiskunnan linnake. Mut-ta se on ollut huonosti sitä. Ratkaisuja ei ole kyetty tekemään. Taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa ja oikeusvaltiope-riaatetta tarvitaan. Aasialaisen yhteis-kuntamallin haasteeseen on kyettävä vastaamaan.

Yhteiskuntapolitiikan kääntäminen vasemmalle edellyttää kuitenkin sellai-sia uudistuksia työelämässä, joita moni pitää oikeistolaisina. Lainsäädäntömme ja työmarkkinakäytäntömme on tehty paperitehtaan oloihin, eivätkä ne toimi jälkiteollisessa, osaamiseen perustuvas-sa yhteiskunnassa.

Soininvaara sanoo, että hyvin tärkeä-tä on parantaa pienipalkkaisten asemaa. Useat taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että pienistä palkoista pitäisi poistaa verot kokonaan. Pikemminkin niitä pi-täisi tukea esimerkiksi perustulon tai

asumistuen avulla. Tämä on kiireellistä paitsi oikeudenmukaisuuden ja yhteis-kuntarauhan, myös taloudellisen tehok-kuuden vuoksi. Kokoomuksen haaveile-maa suurituloisten veroalea Soininvaara lykkäisi.

Perustilin ajatus olisi hänen mie-lestään hyvä. Se on tavallaan pidem-mälle kehitetty perustulomalli. Sen käyttöönotto vaatii kuitenkin pitkän siirtymisajan. Hyvää siinä on, että kes-kituloiset olisivat enemmän vastuussa niistä tulonsiirroista, joita he nyt mak-savat itselleen ja toisilleen. Sosiaaliturva on heidän osaltaan paljolti siirtoa itseltä itselle. Jos se tehdään yhteisen kassan kautta, se vain huonontaa kannusteita ja johtaa etuuksien ylikäyttöön.

Soininvaara poistaisi sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ansiotulokytken-nän. Hän ei pidä hyvänä, että kun per-usturvaa nostetaan eurolla, hyväpalk-kaisen työttömyyspäiväraha nousee automaattisesti 1,65 eurolla. Ei sekään ole oikein, että kaikista palkoista makse-taan työttömyysvakuutusta, mutta vain osa maksajista on vakuutettuja. Sai-rausvakuutuskin on pakollinen kaikille. Siksi kaikkien olisi saatava myös ansi-osidonnaisen työttömyysturvan piirissä, jos kerran kaikki kuitenkin maksavat.

Hän siirtäisi työttömyyskorvausten maksamisen kansaneläkelaitokselle. Mutta jos halutaan haaskata hallin-nolliseen tehottomuuteen, voidaan työ pirstoa 30 työttömyyskassan tehtäväksi. Työttömyyskassan jäsenyydestä pitäisi tehdä pakollinen.

Julkinen sektori on Soininvaaran mukaan pidettävä solakkana, mutta muutosvastarinta on vahvaa. Vedotaan, että ennenkin on tehty näin. Ennen kaikkea tulopohjaa olisi vahvistettava.

Terveydenhuoltoa voidaan järkeis-tää. Siinä ei kuitenkaan ole paljoa liik-kumavaraa. Meidän kulumme ovat jo pienempiä kuin muualla, Soininvaara laskee. Opetuspuolesta on vaikea tinkiä.Ei jää paljoa jäljelle, mistä voisi leikata.

Aluepolitiikka on Soininvaaran mukaan kallista. Sillä on kuitenkin suomalaisten selvän enemmistö tuki puolellaan. Pääkaupunkiseudun asun-totilannetta olisi parannettava, jotta luotaisiin työpaikkoja maan talouden ylläpitämiseksi. Tilanne ei parane kuin asuntoja rakentamalla.

Velkaantumiselle olisi Soininvaaran mielestä tehtävä jotain. Olennaisem-paa kuin vaikuttaa lyhyen aikavälinen velkaantumiseen on korjata ns. kes-tävyysvajetta, siis pitkän ajan pysyvää

alijäämää. Kestävyysvaje mittaa vel-kaantumisen määrää normaalissa suh-dannetilanteessa pitkällä aikavälillä. Tätä vajetta kasvattaa väestön ikäänty-minen.

Hallintoa modernisoimalla tehtäi-siin säästöjä, jotka eivät kirpaise ketään. Eduskunta voisi aloittaa omista työta-voistaan, Soininvaara vaatii.

Soininvaara: Politiikkaa käännettävä vasemmalle

”Nyt tarvitaan isoja ratkaisuja, sillä Suomi on vaarallisella tiellä”, sanoo SDP:n kansanedustaja Mikael Jung-ner.

Valtiontalouden tasapainottami-nen vaatisi Jungnerin mukaan viiden miljardin euron leik-

kauksia eduskuntavaalien jälkeen. Täs-

sä tilanteessa on kuitenkin tyydyttävä kahden miljardin euron supistuksiin, sillä liian kovat leikkaukset katkaisisi-vat orastavan kasvun. Valtiontalouden tasapainottamistoimien lisäksi Jungner keventäisi työn verotusta ja poistai-si työperäisen maahanmuuton esteitä. Erittäin tärkeää olisi suunnata julkiset hankinnat kotimaisille yrittäjille.

”Paras tapa tukea yrittäjyyttä on os-taa heiltä tuotteita ja palveluja”.

Luontevin keino vaikeasta tilanteesta selviämiseen olisi kustannustason jää-dyttäminen. Se vietäisiin läpi kaikkialla. Budjetin loppusummaa ei nostettaisi eikä liioin palkkoja ja sosiaaliavustuksia. Tästä sopu Jungnerin mukaan syntyisi helpommin.

Koko seuraavaa vaalikautta koske-via toimia ei Jungnerin mielestä pitäisi menoleikkauksia lukuunottamatta nau-lata heti kiinni. Sen sijaan olisi tehtävät strateginen hallitusohjelma ja esitettävä yksityiskohtaiset toimet vuodeksi, kah-deksi eteenpäin. Liikkumavaraa pitää olla molempiin suuntiin.

Kasvuyritykset eivät yksin pelasta tilannetta, Jungner korostaa. Hyvä uuti-nen on, että perinteiset suuret yritykset Nokia, Kone ja Neste pärjäävät. Jungner miettisi yritystukien leikkaamista ja yh-teisöveron alentamista samalla summal-la. Lisäksi olisi tehtävä maltillinen tulo-ratkaisu nykyisen jatkoksi. Verotusta ei saisi kiristää paitsi ehkä tupakkaveroa.

Sormella ei hänen mielestään pidä osoittaa, mutta siinä tavassa, millä yri-tykset vievät tuotteita, on parantamisen varaa. Myönteisiäkin esimerkkejä on.

Jungner huomasi sen käytyään tutustu-massa Marimekon tehtaaseen. Omalla aktiivisuudella on saatu vientiä vetä-mään. Yrityksestä itsestään on paljolti kiinni miten sillä menee.

”Valtio voisi olla aktiivinen siinä, että yritykset saavat Suomessa referenssejä millä myydä ulkomaille vaikka cleante-chiä.”

Jungner ei puuttuisi työttömyys-turvan tasoon eikä sen ansiosidonnai-suuteen. Sen sijaan kaikenlaisen työn tekeminen pitäisi olla työttömälle hel-pompaa. Nyt esteenä on kannustin- ja byrokratialoukku.

”Kannattaisi kokeilla perustuloa tai perustiliä tai jotain vastaavaa mallia. Näin korjattaisiin kannustin- ja byro-kratialoukut. Ensin pitää kokeilla ja sit-ten vasta päättää.” Menestyminen tämän päivän maailmassa edellyttää Jungnerin mielestä kahta asiaa: asennetta ja vuoro-vaikutusta. Kummastakaan ei Suomessa valitettavasti juuri puhuta.

Suomi on vaarallisella tiellä

10

KOKOOMUS UUSIMAA

Kerro hieman yrityksestänne. Mitä te teette?Transfl uent on kielenkääntämi-

seen erikoistunut kasvuyritys. Olemme vahvasti teknologiayritys, mutta var-sinaiset käännökset ovat ihmisten te-kemiä, ja olemmekin erityinen yritys siinä mielessä hyödynnämme uusinta teknologiaa nimenomaan työpaikkojen luomiseen.

Kuinka kauan olette toimineet alalla. Mistä idea lähti liikkeelle alussa?Transfl uent on ollut toiminnassa vuo-desta 2011. Alunperin ajatuksena oli kääntää sosiaalisen median viestintää, ja yksi ensimmäisiä asiakkaitamme oli USA:n presidentti Barack Obaman vaa-likampanja vuonna 2012. Käänsimme presidentin twitter-viestejä englannista espanjaksi, mikä saavutti suuren suo-sion maan espanjankielisen vähemmis-tön parissa. Huomasimme nopeasti, että yritysviestinnän tarpeet ovat edel-leen vahvasti perinteisemmän viestin-nän puolella, joten olemme sittemmin laajentaneet palvelua käytännössä kai-ken mahdollisen muunkin materiaalin kääntämiseen.

Missä vaiheessa kasvukaarta yritys on?Elämme nyt voimakkaan kasvun kautta.

Yritys on tähän asti joka vuosi tuplannut liikevaihtonsa, mutta tänä vuonna kas-vutahti on selkeästi nopeampaa. Tuot-teemme ja palvelumme ovat nyt sellai-sessa vaiheessa, että olemme pystyneet siirtämään huomiota tuotekehityksestä enemmän myyntiin ja liiketoiminnan kasvattamiseen.

Mitkä ovat tällä hetkellä suurimpia haasteitanne?Suurimpia haasteita on osaavan työvoi-man rekrytointi ja nopean kasvun ra-hoittaminen.

Haittaako byrokratia tai jotkin turhat lait liiketoimintaanne?Päämarkkinamme on Yhdysvalloissa, ja byrokratia on varsin vähäistä eli siinä mielessä byrokratia tai turhat lait eivät oikeastaan ole tiellä. Suomessa jäykkä työmarkkinalainsäädäntö hieman hil-litsee rekryä, ja huomaan että globaa-lina organisaationa meidän on usein helpompi rekrytoida uusia työntekijöitä ulkomaisiin toimipisteisiin. Olemme ra-kentaneet yrityksen siten, että maantie-teellinen hajautuminen kuuluu asiaan, ja henkilöstö luonnollisesti keskittyy sinne missä saatavuus on parasta ja lainsää-däntö tekee palkkaamisesta järkevintä.

Yrittäjähaastattelu:

Transfl uentin toimitusjohtaja Jani Penttinen

Global Mid-Market M&A Advisory since 1972

Translink Corporate Finance is specialized in Mid-Market Corporate Finance advisory services with more than 600 experts in over 30 countries around the world. Our fully-

integrated global group is unique to the Mid-Market. This is a critical differentiator. Our scale, reach and local knowledge is focused on supporting clients wherever they need us. We use

our collective intellectual capital and specialist sector experience to deliver the best end results for our clients.

We serve private and public companies, private equity firms and entrepreneurs in mergers and acquisitions, fundraisings

and IPOs. Mid-Market cross-border transactions are our specialty.

Translink Corporate Finance Finlandwww.translinkcf.fi/

Translink office

11

KOKOOMUS UUSIMAA

Yrittäjän näkökulmasta verotuksen ennustettavuus on ehdottoman tär-keää, sanoo House of Elliott -helmi-talon perustaja ja toimitusjohtaja Liisa Rantakari-Elliott. Yrittäjä ei hänen mukaansa voi taistella verotta-jaa vastaan aina kun vaalien jälkeen vaihtuvat hallitukset veivaavat kuvioi-ta uusiksi. Pienessä yrityksessä myös irtisanominen pitäisi olla helpompaa.

Kymmenen vuotta toimineessa yrityksessä on kaksi vakituista ja kolme osa-aikaista työntekijää.

”Voisin palkata useampiakin pois kor-tistosta, jos ihmiset suostuisivat teke-män töitä omalla toiminimellä. Palkan päälle tulevat sivukulut kun murskaavat yrittäjän. Luulisi työhaluisille olevan mielekkäämpää tehdä mielenkiintoista työtä kuin odottaa kotona työttömyys-korvauksen tipahtamista tilille. Oman toiminimen ottaminen tuntuu kuiten-kin olevan suomalaisille vaikeaa.”

Helmitalon kaltaisessa yrityksessä ei ole tarvetta useille kuukausipalkkaisille vaan pikemminkin tarvittaessa ns. pop-up shoppeihin tuleville myyjille.

Rantakari-Elliottin mukaan suo-malaisten asenne yrittämiseen tuntuu edelleen olevan erilainen kuin muualla maailmassa. Jos yrittäjä tekee konkurs-

sin, hänellä ole mitään turvaa vaan hä-nen täytyy sietää myös taloudelliset ris-kit. Sen sijaan esimerkiksi Amerikassa häntä pidettäisiin yhtä kokemusta rik-kaampana. ”Yrittäminen olisi täälläkin ihan ok, jos työllistäminen ei olisi niin vaikeaa.”

Yrittäjän oltava rohkea”Yrittäjän on oltava rohkea, ahkera, so-siaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Tänä päivänä verkostoituminen on ehdoton edellytys. Yrittäjän pitää uskoa omaan asiaansa ja pistää itsensä peliin sen puo-lesta. Hänen tulee aktiivisesti etsiä uusia asiakkaita ja oltava rohkea uusien mah-dollisuuksien edessä.”

Rantakari-Elliottin mielessä on nyt kansainvälistyminen, mutta siihen pie-ni yritys toivoisi tukea. ”Yksi asia mitä valtio voisi tehdä yrittäjien hyväksi olisi järjestää esimerkiksi lähetystöjen yhte-yteen tilan, missä nämä voisivat käydä esittäytymässä esim. jonkin muun tilai-suuden yhteydessä.”

House of Elliott -brändi on monille tullut tutuksi Stockmannilla, Finnairin lentokoneissa ja laivoilla myynnissä ole-vista koruista. Yrityksen juttu on upeat aidot helmet, joilla ei kilpailla hinnalla vaan laadulla.

Verotuksen ennustettavuus yrittäjälle tärkeää

10-vuotias helmitalo

Helmitalo House of Elliott täyt-tää tänä vuonna 10 vuotta. Liisa Rantakari-Elliottin Kiinassa viettämien vuosien jälkeen Suo-meen tuomasta liikeideasta on kasvanut lähes miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä yritys. Hän suunnittelee itse n. 95 % myynnissä olevista tuotteista.

Korut valmistetaan viljel-lyistä helmistä ja erilaisista puolijalokivistä. Ne tehdään käsityönä Kiinassa luotettavien yhteistyökumppaneiden koru-pajoisssa. Rantakari-Elliott käy itse valitsemassa helmet ja kivet sekä valvoo tuotteidensa laatua. Hän korostaa, että kiinalainen käsityö on laadukasta, joten helmitalo voi antaa koruilleen takuun.

309KOKOOMUSUUSIMAA

ELINALEPOMÄKI

12

KOKOOMUS UUSIMAA

Th omas Taussi

Suomalaisesta politiikasta on han-kala löytää sisällöllistä aatekes-kustelua. Arvot ovat koristesano-

ja, joilla lähennellään pikemminkin muita puolueita kuin äänestäjiä. Erojen löytämiseksi on arvioitava poliittisten ryhmien ja niiden edustajien konkreet-tisia päätöksiä. Siinä vaiheessa politii-kan suunnattomuus tulee ilmi. En ole ensimmäinen, joka toteaa puolueiden sisältä löytyvän enemmän eroja kuin niiden väliltä. Kokonaisvaltaisten ide-ologioiden käsittelemistä on tapana väl-tellä ”pragmaattisuuteen” vedoten. Siinä vasta kulunut ja sisällötön ilmaisu. Toi-sin sanoen moni ei ole tietoinen niistä päämääristä, periaatteista ja eturyhmis-tä, joiden renkinä milloinkin toimii, saati kenen kustannuksella. Yhteiskun-nan suuntavaihtoehtoja ja ajattelutapoja on liian usein tapana hahmottaa hallin-nollisten ja poliittisten organisaatioiden kautta. Väitän, että ideologisella viiteke-hyksellä ja varsinkin yksilönvapautta ja markkinataloutta peräänkuuluttavalla liberalismilla on paljon annettavaa Suo-messa.

Ensinnäkin johdonmukainen klas-sinen liberalismi on suuntaus, jolle ei sotien jälkeisessä hyvinvointivaltiomal-lissa ole annettu edes mahdollisuutta. Vaikka liberalismin ja markkinatalo-

uden kriitikot saarnaavat aika ajoin ”uusliberalismin” epäkohdista, he eivät huomaa todistavansa juuri valtiojoh-toisuuden ongelmia. Harva on niin re-hellinen, että luonnehtisi itseään ”val-tiojohtoiseksi”, mutta sen keskenään kilpailevien versioiden kannattajia löy-tyy paljon. Itseisarvoinen tuloerojen poistaminen tai maaseudun tekohengit-täminen pääkaupunkiseudun rahoilla ovat suosittuja valtiojohtoisia ideoita. Tällaisella kentällä poliittinen vastak-kainasettelu tapahtuu varsin yhteisesti jaetuissa raameissa, jolloin tilaa jää vain hienosäädölle. Vaihtoehtoinen liberalis-mi edellyttää näiden ahtaiden kehysten hahmottamista ja niistä irrottautumista.

Markkinatalous on luonteeltaan li-beraali ilmiö, mutta nykyaikana asia ei ole täysin yksioikoinen. Vapailla mark-kinoilla tuottoisa toiminta on sellaista, josta kuluttajat ovat valmiita maksa-

maan. Jos valtio puuttuu markkinoihin, se vääristää kannustimia. Vapailla mark-kinoilla ei mm. ole järkevää lainata rahaa heikon maksukyvyn omaaville asiakkaille tai investoida kohteisiin hei-kolla odotetulla tuotolla. Jos taas valtio suostuu takaamaan heikon maksuky-vyn omaavien tahojen lainoja tai tarjoaa pääomaa, vähemmän kannattavasta toi-minnasta tulee etuoikeutetulle entistä kannattavampaa muiden kustannuksel-la. Valtion myöntämät etuoikeudet eivät ole vapaalle markkinataloudelle tyypil-listä kilpailua. Se ei ole liberalismia.

Mietitään esimerkiksi Euroopan ta-lousongelmia. Oikeastaan puhumme nyt valtioiden rahoitusongelmista. Jul-

kiset menot ovat paisuneet suhteessa tuloihin, mikä tarkoittaa liberalismille vastakkaista julkisen vallan roolin kas-vamista. Euroopan valtioiden viime vuosien lainasopimukset ja uudet va-kausmekanismit ovat hätäratkaisuja ti-lanteeseen, jossa omia rahojaan sijoit-tavat ihmiset ja instituutiot eivät luota valtiojohtoisuuteen saati poliittisiin valmiuksiin irrottautua siitä ajan myötä. Politiikassa luottamusta ja optimismia löytyy ensimmäisenä sieltä, missä on valtaa päättää muiden rahoista.

Siinä, missä liberalismi peräänkuu-luttaa yksilöllistä vapautta sekä vastuu-ta, valtiojohtoinen politiikka erottaa ne toisistaan.

Yhteiskuntapolitiikassa on kyse jul-kisen ylivallan keinoista rajoittaa, kaa-pata ja jakaa uudelleen aikaisemmin suoritetun työn tuloksia. Valtiojohtoi-suuden myötä ihmisille tarjoutuu mah-dollisuus pyrkiä maksattamaan yhä enemmän omia etuja muiden kustan-nuksella. Teoriassa se olisi korkeintaan nollasummapeliä. Sivutuotteena tulee kuitenkin vielä eturistiriitojen kierre sekä yhteiskuntaa rampauttavaa vastak-

kainasettelua. Julkinen hallinto ja poli-tiikka syrjäyttävät innovatiivisen vapaan sektorin varoja. Ne resurssit, joita puo-luekoneistot ja poliittinen media sitovat ympäri valtakuntaa, voisivat olla hyö-dyllisemmässäkin käytössä.

Vaikka aatteet eivät itsessään ole tieteellisiä teorioita, ne ajavat myös etsimään selitysmalleja ja johdonmu-kaisuutta. Jos haluamme esimerkiksi ymmärtää oman aikamme ilmiöitä, po-litiikan epäkohtia tai internetin ihmei-tä, parantaa kannustimia ja hyödyntää verkottumisen potentiaalia koko yh-teiskunnassa, meidän täytyy oppia ym-märtämään hajautunutta järjestystä, vapaaehtoista vaihdantaa ja esimerkiksi foorumeilla kukoistavaa ilmaisen asian-tuntija-avun kulttuuria. Joudumme samalla haastamaan aikaisemmat kä-sityksemme keskitettyjen rakenteiden, yhteiskuntasuunnittelun ja tasapäistä-misen kaikkivoipaisuudesta. Ei ole sat-tumaa, että viime vuosien aikana yksi-lönvapaudesta on kehittynyt nouseva ajattelusuunta.

Johdonmukaisen ideologisen ajatte-lutavan omaksuminen auttaa luomaan selkeämpiä konsepteja ja suuntaviivoja. Jos ehdokas on liberaali, hänen näke-

myksensä suurimpaan osaan poliitti-sista kysymyksistä on ennakoitavissa, mikä tuo luotettavuutta äänestäjän sil-missä. Ei tietenkään ole realistista odot-taa, että suoraviivainen ajattelutapa löisi Suomessa läpi ilman kompromisseja. Kyse on siitä, kuinka pitkälle on lopulta päädytty: Ilman ideologiaa ja johdon-mukaisuutta ei ainakaan kovin kauas lähtöruudusta.

Mihin klassista liberalismia tarvitaan tulevaisuudessa?

Th omas Taussi on 23-vuotias helsinkiläinen kauppatieteiden opiskelija ja mielipidevaikuttaja, joka työskentelee opintojensa ohessa analyytikkona pääoma-sijoitusalalla. Viime vuosina hän on kirjoittanut taloudesta ja yhteiskunnasta eri yhteyksissä. Vuosina 2011 ja 2014 hänen bloginsa oli Cisionin listauksessa Suomen talousblogien kärkikym-menikössä.

“Vaikka liberalismin ja markkina-talouden kriitikot saarnaavat aika ajoin ’uusliberalismin’ epä kohdista, he eivä t huomaa todistavansa juuri valtiojohtoisuuden ongelmia.”

“Valtion myö ntä mä t etuoikeudet eivä t ole liberalismia.”

13

KOKOOMUS UUSIMAA

Vihjeet pystysuuntaan1. Työtä ja innovaatioita luova ihmisryhmä.2. Elinan ensimmäinen korkeakoulututkinto.3. Elina on sekä talous- että arvo_____ poliitikko.4. Elinan tyttönimi.5. Elinan keskeisin arvo politiikanteossa.7. Puolustusliitto, johon Suomen tulisi liittyä.9. Kokoomuksen puheenjohtaja.11. Lehti, joka kirjoitti Elinasta artikkelin ’Superyksilö’.12. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kohdistettava uudistus.13. Ylivertainen talousjärjestelmä hyvinvoinnin luomiseen.15. Tässä taloustilanteessa julkisia menoja tulisi _______.19. Ammatti Lontoossa.22. Elinan edustama puolue.23. Aikuisia ihmisiä ei tulisi ______ turhaan.24. Työntekoa ja työllistämistä haittaava asia.26. Eduskuntavaali-kuukausi27. Alkoholituote, jota Keskusta ehdotti siirrettäväksi Alkoon.

Vihjeet vaakasuuntaan6. Kampanjapäällikön etunimi.8. Startup-yritys, jonka toiminnassa Elina on vahvasti mukana.10. Turha _______ hankaloittaa lupien saamista.14. Elinan ideoima sosiaaliturvan kokonaisuudistus.16. Elinan toinen nimi.17. Elinan kotikunta.18. Palvelu, jolla voit tukea Elinan kampanjaa.20. Vaalien 2011 jälkeen Elinasta tuli:21. Sääntelyä ja holhousta tulisi: ___________.25. Elinan toinen korkeakoulututkinto.28. Markkinat joihin tarvittaisiin enemmän joustavuutta.29. Ajatuspaja.30. Elinan työpaikka.

Ristikon ratkaisu seuraavalla aukemalla ►

Vaaliristikko

14

KOKOOMUS UUSIMAA

Kuka olet ja missä yhteydessä tutustuit Elinaan?Olen Sampsa Karhunen, Elinan

entinen kollega, nykyinen ystävä, vaik-kakin kauempana Lontoossa. Elinan kanssa tosin tutustuimme paremmin vasta alle kymmenen vuotta sitten pan-kin käytävillä Elinan serkun Tupsun suosituksesta, mutta tuntuu kuin oli-simme tunteneet aina.

Miten kuvailisit Elinaa ystävänä?Älykäs, hauska ja luotettava. Elina on läsnä. Elinan ystävyys on intensiivistä, huolenpitävää ja monipuolista: haas-

tamme toisemme usein, nauramme vedet silmissä ja kun pelikaani joskus lentää suihkumoottoriin kumpikin tie-tää aina kenelle voi soittaa - ja homma useimmiten päättyy nauruun, vaikka olisi kiperäkin tilanne.

Mitkä piirteet tekevät Elinasta hyvän yhteistyökumppanin?Elina auttaa ketä vaan ylittämään itsen-sä, koska Elina on vaativa niin muita kuin itseään kohtaan. Toisaalta Elinan luovuus, luotettavuus ja reiluus taas ta-sapainottavat ja helpottavat heittäyty-mistä ja uusien ratkaisujen löytymistä yhdessä. Elinan kanssa yhteistyössä lop-putulos on todellakin enemmän kuin osiensa summa.

Mitä asioita pidät Elinan vahvuuksina?Elina on periksiantamaton, perusteelli-nen ja nopea. Väittelyissä Elina määrit-telee pelikentän, laskee siirtonsa ennen kuin avaa suunsa ja voittaa. Lisäksi Elina tekee ihan pirun hyvää ruokaa ja muka-via lapsia.

Entä kehityksen kohteina?Kommunikaatiossa on vielä hieman petrattavaa: joskus Elinan hyvät ideat eivät saa ansaitsemaansa huomiota kun Elina ei käytä yksinkertaisempaa kiel-tä... Sitä ja ajoittaista huonoryhtisyyttä lukuunottamatta Elinahan on ihan täy-dellinen pakkaus. Ja tietenkin kalente-rinhallinnassa sellainen miinus, että mi-nua voisi tavata useammin.

Haluaisitko kertoa jonkun hauskan sattumuksen, anekdootin tai pienen kaskun joka liittyy Elinaan?Kun järjestimme Elinan (4-päiväiset!) polttarit Elina piti tärkeänä että poltta-ribudjetti säilyi muutamissa kympeissä, jotta kaikilla olisi varmasti mahdolli-suus osallistua. Luovien ratkaisujen li-säksi tiukkaan budjettiin toi yllättävää helpotusta kun kasinolla järjestetyn oh-jelmanumeron tuloksena Elina onnistui kymmenkertaistamaan antamamme 50 euron alkupanoksen alle tunnissa. Kuo-hujuomaa riitti sen jälkeen budjetoitua enemmän...

Missä uskot näkeväsi Elinan 10 vuo-den kuluttua?Kymmenen vuotta on pitkä aika. Olen nähnyt jo viimeisen kymmenen vuoden aikana nörtähtävän opiskelijan, tiukan pankkiirin, hermostuneen morsiamen, hehkuvan vaimon, paneutuneen äidin, ennakkoluulottoman enkelisijoittajan, ahkeran yrittäjän ja intohimoisen po-liitikon. 10 vuoden päästä Elina lienee kenties puolustamassa isänmaan etua politiikassa tai kehittämässä sen talout-ta täällä tai ulkomailla. Mutta varmasti myös vieraanvaraisten ruokapatojen äärellä ja koulunportilla odottamassa lapsiaan.

Miksi äänestäisit Elinaa?En aina ole Elinan kanssa kaikista asioista täysin yhtä mieltä. Silti äänes-täisin Elinaa, sillä mielestäni hänen osaamisensa ja asenteensa pystyisi auttamaan muitakin kansanedustajia haastamaan ajattelunsa, keskittymään olennaiseen ja hahmottamaan yhteiset ongelmamme ja niiden riippuvuus-suhteet kokonaisvaltaisesti, varsinkin vaikealla talouden alalla. Elina on fi ksuimmasta päästä: Uskaltaisin antaa Elinan ajatella ja päättää puolestani.

Kerro itsestäsi sekä polustasi vaikuttajaksi lyhyesti.Olen työskennellyt kansanedus-

tajana heinäkuusta 2014. Sitä ennen toi-min reilun vuoden Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana. Olen työskennellyt noin 11 vuoden ajan rahoitusalalla. Niis-tä kahdeksan vuoden ajan työskentelin investointipankissa eri Pohjoismaissa ja Lontoossa, joista viimeiset vuodet joh-tajana johdannais- ja riskienhallinnan asiantuntijayksikössä.

Nykyisin toimin osa-aikaisena star-tup-yrittäjänä ja sijoitusteni kautta neu-vonantajana muutamalle suomalaiselle kasvuyritykselle. Olen pitänyt usean vuoden ajan blogia, jossa kerron näke-myksiäni erityisesti kansantalouteen, yrittämiseen ja yksilönvapauteen liitty-viin aiheisiin. Olen toiminut aikaisem-min ohjelmistoalan yrittäjänä ja tehnyt satunnaisia töitä niin taloustoimittajana kuin ohjelmoijana.

Vapaa-aika menee perheen parissa, ruoanlaitossa ja maapaikan kunnostus-töissä.

Millainen olet luonteeltasi?Olen yleensä alkuun vähän varautunut, mutta vauhtiin päästyäni riittää puhetta usein pidempään kuin yleisöä. Minul-le on ollut lapsesta saakka tärkeää, että lupauksista pidetään kiinni. Siksi kan-nattaa olla varovainen sen kanssa mitä lupaa muille ja itselleen. Teekkarin op-timismilla haluan myös uskoa, että on-gelmien määrittely on vaikeampaa kuin

niiden ratkaiseminen. Se pätee niin omaan elämään kuin yhteiskunnalliseen ajatteluun.

Voitko kertoa taustastasi hieman?Politiikasta sain esimakua työskennel-lessäni opiskeluaikana osa-aikaisesti silloisen pitkäaikaisen kansanedusta-jan, tekniikan tohtorin Martti Tiurin avustajana. Tätä ennen puuhailin myös kaikenlaista: lukion ohessa tai kesätöissä olen ollut muun muassa turistioppaana, www-velhona, lottomyyjänä ja puhelin-vaihteena.

Olen valmistunut sekä tietotekniikan diplomi-insinööriksi että kauppatietei-den maisteriksi kansantaloustieteestä. Lisäksi olen suorittanut töiden ohella jatko-opintokokonaisuuden systee-mianalyysissä Aalto yliopiston perus-tieteiden korkeakoulussa. Ylioppilaaksi kirjoitin Helsingin Saksalaisesta koulus-ta.

Sinulla on kotimaan asioiden lisäksi myös kansainvälistä kokemusta, voit-ko kertoa tästä?Synnyin Helsingissä ja olen asunut siellä pääsääntöisesti myös ulkomaanvuosieni välissä. Lapsena asuimme perheen kans-sa Bonnissa, Saksan silloisessa pääkau-pungissa. Sieltä ja sittemmin Suomessa loppuun käydystä saksalaisesta koulusta tarttui saksa ja puhummekin nykyisin perheeni kanssa toisena kielenä saksaa. Töiden myötä olen asunut useita vuosia myös Kööpenhaminassa ja Lontoossa.

Elina ystävän sanoin

Elina omin sanoin

15

KOKOOMUS UUSIMAA

Alkoholi on meille suomalaisil-le arka asia. Liiaksi käytettynä sen terveyshaitat ovat ilmeiset,

mutta kohtuullisesti nautittuna siihen voidaan liittää monia miellyttäviä ele-menttejä kuten sosiaalinen yhteenkuu-luvaisuus, rentoutuminen, hyvät maut, lähiruoka ja myönteiset terveysvaiku-tukset. Siitäkin huolimatta alkoholijuo-mista ja niiden käyttäjistä haetaan en-sisijaisia syyllisiä lukuisiin yhteiskuntaa vaivaaviin epäkohtiin. 

Alkoholismilla ja alkoholista aiheu-tuvilla kansanterveyden kustannuksilla on helppo pelotella ja luoda uhkakuvia. Niiden varjolla ovat myös todelliset on-gelmat ja niiden syyt on vaivatonta la-kaista maton alle. Alkoholiin liittyvässä keskustelussa ja päätöksenteossa tunteet ja mielikuvat sekä poliittiset intohimot asettuvat liian usein järjen ja tosiasioi-den edelle. 

Syitä ja ratkaisuja alkoholista johtu-viin ongelmiin on haettava syvemmäl-tä. Mikäli sosiaali- ja terveyshaittoihin haluttaisiin oikeasti vaikuttaa, hallitus ja terveysviranomaiset puuttuisivat ha-nakammin yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin. Merkittävimmät alkoholin liikakäytön syyt ja niiden juuret löyty-vät työttömyydestä, syrjäytymisestä ja ihmisten eriarvoistumisesta. Elämässä selviytymisen pakko ja oravanpyörässä pysymisen vaikeus ajavat monet ihmi-set epätoivoon, johon on helppoa hakea apua ja lohtua perinteisesti pullosta. 

Yleisesti on tiedossa, että kymme-nesosa aikuisväestöstä juo yli puolet kaikesta alkoholistamme. Toinen kym-menesosa on umpiraittiita ja loput neljä viidesosaa osaavat käyttää väkijuomia kohtuudella. Siitäkin huolimatta koh-tuukäyttäjien laaja enemmistö joutuu

alkoholipolitiikan sijaiskärsijöiksi, kun koko kansaa rankaistaan järjettömillä kielloilla ja korkealla verotuksella. Vii-napiru istuu päättäjissä niin tiukassa, että politiikan kurssia ei haluta reivata kohti uusia tuulia senkin uhalla, että Viron-matkustajatuonti pysyy ennätys-lukemissa ja valtion verotulot laskevat vuosi vuodelta. 

  Tiukkapipoisessa kulttuurissamme alkoholista on vaikea puhua neutraalisti. Alkoholin ympärille on helppo raken-taa myyttejä ja uskomuksia, joita kaiken lisäksi selitetään tieteellä ja maailman johtavalla suomalaisella alkoholitutki-muksella. Alkoholin käyttöä koskevia tilastoja tulkitaan mustavalkoisesti ta-valla, joka ei kerro täyttä totuutta.

Myös jatkuva ravintolatoiminnan vaikeuttaminen järjettömyyksiin me-nevillä rajoitteilla on kansallinen omi-tuisuutemme ja sellaisenaan silkkaa kiusantekoa. Asia on vain niin, että vai-keuttamalla ravintoloiden elinmahdolli-suuksia ja lisäämällä kireällä veropolitii-kalla Viron-viinarallia saamme ihmiset pysymään kotonaan laittoman alkoholin parissa. 

Suomi on harjoittanut koko histo-riansa aikana euroopan tiukinta alkoho-lipolitiikkaa, mutta siitäkin huolimatta alkoholinkulutukseemme liittyvät mo-net ongelmat pysyvät huolestuttavalla tasolla. Tässä yhteydessä vastuunkanta-jien ja politiikan harjoittajien kannattaisi katsoa peiliin ja pohtia rehellisesti, onko tämä tiukka linja toiminut vai osoittau-tunut täysin vääräksi. Voisiko vapaas-sa maassa kokeilla jotakin aivan toista tyyliä ja tapaa hoitaa alkoholiasioita ja -politiikkaa, kun kiellot, rajoitteet ja ki-ristynyt verotus eivät ole osoittautuneet oikeaksi keinovalikoimaksi? 

Nyt tolkku käteen Suomi Vaaliristikon vastaukset

1. Yrittäjät2. Diplomi-insinööri3. Liberaali4. Valtonen5. Vapaus6. Joni7. Nato8. Transfl uent9. Stubb10. Byrokratia11. Ylioppilaslehti12. Ansioturvareformi13. Markkinatalous14. Perustili15. Leikata

16. Maria17. Espoo18. Holvi19. Pankkiiri20. Varakansanedustaja21. Purkaa22. Kokoomus23. Holhota24. Verokiila25. KTM26. Huhtikuu27. Keskiolut28. Työmarkkinat29. Libera30. Eduskunta

Tolkku käteen yhteisö on poliiti-sesti riippumaton toimija mutta tukee kaikkia ehdokkaita ja tahoja jotka alle-kirjoittavat teesimme:

1. Alkoholiveron asteittainen laskemi-nen ja tätä mukaa viinarallin lopetta-minen.2. Ravintoloiden aukioloaikojen va-pauttaminen.3. Mietojen alkoholijuomien saattami-nen myytäväksi päivittäistavarakaup-paan.4. Panimoille ulosmyyntioikeus suo-raan panimoilta.5. Päättäjien täytyy keskittyä alkoho-lin ongelmakäyttöä aiheuttavien var-sinaisten syiden kitkemiseen kuten työttömyys, syrjäytyminen ja eriarvoisuus.

Tolkku käteen yhteisön perustajaJari ”cyde” Hyttinenwww.tolkkukateen.fi www.facebook.fi /tolkku

Elina Lepomäen ja Jaana Pelkosen yhteinen video alko-holipolitiikasta löytyy Youtube-palvelusta (www.youtube.com) hakusanalla ”Järkeä alkoholipolitiikkaan”.

16

KOKOOMUS UUSIMAA

309KOKOOMUSUUSIMAA

Ylioppilaslehti:

”SUPERYKSILÖ”

Asiantuntijat: ”Ansio-sidonnainen pitää ulottaa kakikille”

Elina Lepomäki: ”Perustulo remontoisi

sosiaaliturvamallin”

HS 8.9.2014: Lepomäki: ”Seuraavan kahden vuoden aikana Suomen taloudelle käy todella huonosti”

”Vapaus pelastaa -

ihmisen ja pankin”

Talouselämä 7.5.2014:

Jyrki Kataisen puoluetoveri:

”Hallitukselle arvosana 6”

Suomenmaa 15.5.2014:”Oikeiston lupaus”

”Suomi saa viisi uutta kansanedustajaa”

ELINALEPOMÄKI