Vapaan sivistystyön visio 2015

1

Vapaan sivistystyön visio 2015Vapaan sivistystyön visio 2015

Visiotyön tulokset ja strategiaprosessin kulku

Lokakuu 2005

Net Effect OyVapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö VSY

2

• Vapaan sivistystyön Visio 2015

• Toiminta-ajatus

• Visioprosessin kulku

• Vapaa sivistystyö: Lyhyt katsaus menneeseen ja tulevaan

• Skenaariot apuna tulevaisuuden ennakoinnissa

• Strategisen kehittämistyön painopistealueet

• Prosessiin osallistuneet henkilöt

Sisältö

3

Visio 2015

• Vapaa sivistystyö: ”yleissivistävä aikuiskoulutus; omaehtoisuus; aikuissivistystyö; kansalaisyhteiskunnassa tapahtuva sivistystyö, ei pelkät instituutiot; yhteisölliset menetelmät ja toimintatavat; asiakaslähtöisyys; alhaalta ylös; vapautumisen prosessi; merkitysten omaehtoinen määrittely”

• Arvostettu: ”kumppaneiden, asiakkaiden ja yhteiskunnan arvostama; asiantuntijuus ja laatu (myös hinta-laatu); opitun tunnustaminen; resursointi; sivistystyön merkitystä pidetään arvokkaana; haluttu yhteistyökumppani; arvostettu omalla alallaan & arvostettu yhteiskunnassa”

• Suunnannäyttäjä: ”uusien työmuotojen kehittäjä; innovatiivisuus; ennakoiva ote asioihin; edelläkävijä; kriittisyys; vastavirta; emansipaatio; suunnanmuuttaja”

• Omaehtoinen oppiminen: ”oppija asettaa itse tavoitteensa; ja oppii asettamaan omat tavoitteensa; vapaus – oppii valitsemaan; opiskelijakeskeisyys ja vapaavalintaisuus menetelmissä; monimuotoisuus; moniarvoisuus; itseohjautuvuus; ei perustu ylhäältä annettuihin opetussuunnitelmiin; opiskelu omaan tahtiin”

• Ihmisenä kasvaminen: ”omien rajojen ylittäminen; vastuun tunnistaminen; oman potentiaalin löytäminen; sosiaaliset kyvyt ja kommunikaatio; arvotietoinen; yhdessä eläminen; yhteisöllisyys; suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus; itsensä tunteminen; itsehillintä; luovuus”

• Täysipainoinen kansalaisuus: ”välittäminen; osallistuminen; vastuullisuus; aloitteellisuus; aktiivisuus; aktiivinen kansalaisuus; kansalaishyveet; yhteiskunnallinen yleissivistys; kulttuurin tuntemus”

Vuonna 2015: Vapaa sivistystyö on arvostettu suunnannäyttäjä maailmaan, jossa jokaisen omaehtoinen oppiminen,

ihmisenä kasvaminen ja täysipainoinen kansalaisuus toteutuvat.

4

Toiminta-ajatus

• Rakentaminen: Tavoitteellisuus, oppijan oma tahto, synnyttäminen vuorovaikutteisesti• Elinikäinen oppiminen: Moniulotteisuus, koko elämän laajuinen, vaihtuvat elämäntilanteet,

ennakoimattomuus • Sivistys: Ihmisyys, ihmiseksi tuleminen, ihmisiksi eläminen, minuus ja identiteetti, tietoisuus

omasta kulttuurista, suvaitsevaisuus, sydämen sivistys • Hyvä elämä: Yhteisön hyvinvointi, oikeus onnellisuuden omakohtaiseen kokemiseen,

tietämys hyvästä elämästä, elämän mielekkyys

Rakennamme elinikäistä oppimista, sivistystä ja hyvää elämää

– yksilöllisesti yhdessä.

5

Visio. Vapaan sivistystyön visio on useista oppilaitoksista ja niiden piirissä toimivien ihmisten verkoston tahdonilmaisu tulevaisuudesta.

• Visio määrittelee verkoston tavoitetilan pitkällä aikajänteellä. Vision tehtävänä on vahvistaa yhteistä tavoitteenasettelua ja kentän toimijoiden yhteistä identiteettiä.

Toiminta-ajatus (eli missio) kuvaa vapaan sivistystyön perustehtävää ja toiminnan yleisiä päämääriä.

• Toiminta-ajatus vastaa kysymykseen, miksi olemme olemassa.

Skenaarioilla luodaan ennakkokuvia mahdollisista toimintaympäristöistä tulevaisuudessa. Ne piirtävät esiin erilaisia kehityssuuntia, joihin maailma saattaa tulevaisuudessa kulkea.

• Skenaariot tarjoavat yhtäältä sisällöllisiä lähtökohtia visioiden ja strategioiden kehittämiselle, toisaalta puitteita niiden arviointiin.

• Skenaariot kuvaavat historiallisia kehitysprosesseja, nykyhetken muutosvoimia ja epäjatkuvuuksia sekä näistä johdettavissa olevia mahdollisia tulevia tapahtumakulkuja.

Visiotyössä käytetyistä käsitteistä

6

Vapaa sivistystyö:Lyhyt katsaus menneeseen ja tulevaan

7

Kansalaisten osaamisvajeet, alhainen

kouluttautumisaste, vähäinen liikkuvuus

Vakiintuneet koulutusta tarjoavat, kasvatusta harjoittavat ja sivistystä tarjoavat instituutiot ja laitokset

Kansalaisten kasvanut osaaminen, korkeampi

kouluttautumisaste, suuri liikkuvuus

Koulutus-, kasvatus- ja sivistyskentän monimuotoistuminen; instituutioiden ja laitosten

määrällinen kasvu

Tulkinta vapaan sivistystyön kentän kehityksestä I

11.1.2000 8

• Opetussisältöjen rakenne vakiintui

• 1975 opintokeskuslaki: järjestötyö, moniarvoisuus

• Ammatillisen aikuiskoulutuksen ekspansio alkaa

• Aikuiskasvatus ammatillistuu

• Nettobudjetointi, tulosjohtaminen

• 1984 laki kansanopistojen valtionavusta (uusi)

• Opetustuntien määrä kasvaa

• Kurssimuotoisuus, lyhytkurssit

• Järjestöpohja heikkenee

• Myötäilevä sivistyspolitiikka

• Taloudellinen kasvu ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

• ”Opisto joka kuntaan”

• Opistot kulttuuritoiminnan organisoijina (kuorot, teatterit)

1961-1970

•Suunnittelukeskeinen aikuiskoulutuspolitiikka

•Osaksi koulutusjärjestelmää

•Sivistystyön institutionalisoituminen

•”Irti viihteellisyydestä”

•Tasa-arvon tavoite

• Myös tutkintotavoitteisia opintoja

”Kulta-aika”

kasvatus

1971-1980 1981-1990

”Kohti kansanyliopistoa”

koulutus

”Osaksi koulutusmarkkinoita”

palvelu

• Markkinaperusteinen aikuiskoulutuspolitiikka

• Maksullinen palvelutoiminta alkaa

• Koulutuksen hyöty, valmistuminen, kelpoistuminen korostuvat

• Virkojen väheneminen ja täyttämättä jättäminen

• Tuntimäärä aleni, opiskelijamäärät pysyivät

• Tehokkuuden kasvu• Menoperustaisuus

suoriteperusteisuudeksi

• Kurssimaksut nousivat

• Tietoyhteiskuntavalmiudet

• 1993 kansalaisopistolaki

• 1994 opintokeskuslaki

• Opetushallitus arvioi vaikuttavuutta, itsearviointivelvoite

• Vst:n yhteinen laki 1998

• Vapaan sivistystyön visio 1999

”Kyseenalaistamisen aika”

1991-2000

• EU –tason painopisteet tukemaan vapaan sivistystyön perusteita

• Vsop-ohjelma

• PAT

• Tuntimäärät ja opiskelijoiden määrät vakiintuneita

• Verkostoituminen

• Projektimaailma

• Sosiaalisen nousu

”Uusien mahdollisuuk-sien kausi”

”Uusien mahdollisuuk-sien kausi”

2000-2010

• Nimelliset maksut / ei maksuja

• 1962 laki kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta

•Lama, säästöt, joustot, keskittäminen

•Asiakaskeskeisyys ja laatu

Tulkinta vapaan sivistystyön kentän kehityksestä II

9

Skenaariot apuna tulevaisuuden ennakoinnissa

10

Harjoittamaan yhteistä strategista keskustelua• Luomaan yhteistä kieltä oppimista varten

• Avaamaan “neutraalia” pohjaa keskustella vaikeista aiheista

• Rakentamaan yhteistä tahtoa

Katsomaan tulevaisuuteen ”etukäteen”• Tunnistamaan ja ennakoimaan ja muutoksia

• Ymmärtämään toimintaympäristön kehitysmekanismeja

• Arvioimaan nykyisten strategioiden toimivuutta

• Luomaan vaihtoehtoisia strategioita

Kehittämään strategista näkemystä• Näkemään nykyisiä ja tulevia maailmoja uusien lasien läpi

• Kyseenalaistamaan vallitsevia uskomuksia

• Tunnistamaan nykyisten strategioiden taustaoletuksia

Skenaarioiden käyttö voi auttaa:

Skenaariot tulevaisuuden ennakoinnin apuna

11

ENNUSTEET SKENAARIOT

Vakiintunut maailmankuva Vaihtoehtoisia maailmankuvia ja yksi tulevaisuus - tunnetut ja tulevaisuuksia - uudet muutos- muuttujat ja riippuvuus- voimat, kehitysprosessit ja suhteet riippuvuussuhteet

Painopiste yksittäisten tai Painopiste kokonaisuuksien erillisten trendien analysoimi- ja rakenteellisten epäjatkuvuuksien sessa ja kvantitatiivisessa analysoimisessa ja kvalitatiivisessa kuvauksessa kuvauksessa

Vahvistaa vakiintuneita ajattelu- Kehittää uutta ajattelua ja ja toimintamalleja - kätkee uusia toimintaa - paljastaa uusia riskejä riskejä ja optioita ja optioita

Skenaariot eivät ole ennusteita

12

Kuluttava kansalainen - individualistinen yhteiskunta

Oppiva kansalainen – kansalaisyhteiskunnan renessanssi

Kansalaisyhteiskunta ja kansalainen

Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste erityisesti ”työllisyydessä”

Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste erityisesti ”sivistyksessä”

Skenaario 4

”Suomen kansantalous kehittyy tasaisesti ja positiivisesti. Alueellinen keskittyminen jatkuu, mutta sosiaalinen koheesio kutakuinkin säilyy. Arvoina korostuvat moniarvoisuus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus. Samalla kasvaa globaali yhteisöllisyys. Oppiminen on monelle itsetarkoitus ja kokonaisvaltainen itsensä kehittäminen on usealle itsestäänselvyys.”

Aik

uis

kou

lutu

spo

litiik

an

lä

htö

koh

da

t ja

pa

ino

pis

te

Skenaario 2

”Suomen kansantalouden ja koko EU –alueen hidas taloudellinen kehitys. Suomen kansainvälinen kilpailukyky heikkenee, työttömyys lisääntyy ja väestö ikääntyy sekä keskittyy alueellisesti entisestään. Talousarvojen ylikorostunut rooli kuitenkin heikkenee ja ruohonjuuritasolla yhteisvastuullisuus kasvaa. Syntyy ”uusi talkoomaailma”, jossa solidaarisuus kohdistuu erityisesti lähiympäristöön. Erityisesti tekemällä oppiminen on kunniassa.”

Skenaario 3

”Suomen ja koko EU –alueen suotuisa taloudellinen kehitys. Alueellinen keskittyminen kuitenkin jatkuu ja sosiaalinen koheesio heikkenee. Arvoina korostuvat individualismi, elämyksellisyys ja kulutuskyky. Koulutus, kulttuuri ja sivistys ovat tärkeitä, mutta yhä useammalle välineitä imagon rakentamiseen – kukin kulutuskykynsä mukaan.”

Skenaario 1

”Suomen ja koko EU –alueen suotuisa taloudellinen kehitys; Suomen kilpailukyky paranee ja työttömyys hieman laskee. Työelämässä ja muuallakin yhteiskunnassa korostuu paine tuottavuuden jatkuvaan kasvattamiseen. Talousarvot ja mittaaminen korostuvat. Yhteiskunnassa näkyvät entistä selvemmin myös eriarvoisuus, syrjäytyminen ja polarisaatio. Individualismi kukoistaa. Koulutus on monelle hyödyke tai väline, jota kulutetaan.”

Skenaarioiden lyhyt esittely: “Entä jos maailma vuonna 2015 olisi tällainen?”

13

YHTEISKUNNALLINEN KEHITYS: Suomen ja koko EU –alueen suotuisa taloudellinen kehitys; Suomen kilpailukyky paranee ja työttömyys hieman laskee. Väestön ikääntyessä maahanmuuttajien määrä kasvaa selvästi, mutta he sijoittuvat pääasiassa ns. ”maahanmuuttoaloille”. Alueelliset kasvukeskukset eli suuret ja keskisuuret kaupungit pärjäävät suunnaten muuttoliikettä. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluja on karsittu selvästi ja ulkoistettu; usealla sektorilla on siirrytty maksupalveluihin.

ARVOT: Työelämässä ja muuallakin yhteiskunnassa korostuu paine tuottavuuden jatkuvaan kasvattamiseen. Talousarvot ja mittaaminen korostuvat. Yhteiskunnassa näkyvät entistä selvemmin myös eriarvoisuus, syrjäytyminen ja polarisaatio. Individualismi kukoistaa - hyvän elämän ja onnellisuuden kriteerit muuttuvat – erityisesti nuoremman sukupolven arvot eivät kohtaa kansallista ”sivistystraditiota”, vaan vapaa-aikaa käytetään muuhun toimintaan. Yksilön asema ”oman onnensa seppänä” korostuu. Erilaiset elämykselliset haasteet kiinnostavat. Toisaalta tiukkeneva työelämä vie työikäisten energiaa vielä entistäkin enemmän.

KOULUTUKSEN JA SIVISTYSTYÖN ASEMA: Koulutus on monelle hyödyke tai väline, jota kulutetaan. Tutkinnollisuus korostuu – samalla myös ammatillisen koulutuksen arvostus kasvaa tekijöiden puutteesta. Lisäksi koulutuksesta muodostuu myös ”sanktio” niille, jotka eivät pysy yleisessä kehityksessä mukana. Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste ovat sekä EU-tasolla että kansallisesti erityisesti työllisyydessä, jotta työvoimaa kehitetään työelämän kysyntää vastaavaksi. Sivistys määritellään entistä enemmän instrumentaalisesti, esimerkiksi sen perusteella, mitä innovaatioita ja konkreettista hyötyä siitä on. Vapaan sivistystyön palveluista muodostuu entistä enemmän erillisiä maksupalveluja. Koulutuskuntayhtymät ovat erilaisten oppilaitosten omistajia ja oppilaitoskentällä osakeyhtiöpohjaiset ratkaisut yleistyvät.



Skenaario 1

14

YHTEISKUNNALLINEN KEHITYS: Suomen kansantalouden ja koko EU –alueen hidas taloudellinen kehitys. Suomen kansainvälinen kilpailukyky heikkenee, työttömyys lisääntyy ja väestö ikääntyy. Palvelutuotannon uudelleen järjestelyt ovat kunta- ja seututasolla osin hallitsemattomia, mikä yhdistettynä kasvavaan alueelliseen eriarvoistumiseen luo yhteiskunnallisia ja poliittisia jännitteitä. Alueellinen keskittyminen jatkuu hiljentäen maaseutupitäjiä. Vähentynyt EU –hankerahoitus kohdistuu erityisongelmien kanssa kamppaileville alueille, joiden uskotaan kuitenkin vielä nousevan. Kansalaistoimintaan kuitenkin kanavoidaan resursseja.

ARVOT: Toisin kuin 90-luvulla talouden ongelmat kanavoituvat kansalaisaktiivisuudeksi. Talousarvojen ylikorostuneen roolin väheneminen, ruohonjuuritasolla yhteisvastuullisuuden kasvu, ”talkoomaailma”, jossa solidaarisuus kohdistuu erityisesti lähiympäristöön. Kyläyhdistykset ja kaupunginosayhdistykset kukoistavat. Yksilön vastuu osana yhteisöä korostuu. Kaikenlainen paikallinen kansalaistoiminta on kasvussa, ja erilaisilla järjestöillä on nopeasti kasvava rooli monien palvelujen tuottajina. Elämän sisältöä haetaan työelämän ulkopuolelta.

KOULUTUKSEN JA SIVISTYSTYÖN ASEMA: Ruohonjuuritason toiminnan kukoistus. Erityisesti tekemällä oppiminen kunniassa, lisäksi kasvava kiinnostus ”omaan tuotantoon”. Yksilön omaehtoinen kehittäminen korostuu. Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste ovat sekä EU-tasolla että kansallisesti työllisyydessä, jotta heikon taloudellisen kehityksen luomaan työttömyyteen kyettäisiin aikaansaamaan helpotusta. Samoin koulutuspolitiikassa pyritään tukemaan alueellista tasa-arvoa. Koulutus ei kuitenkaan takaa työtä. Kuntien heikko taloudellinen asema pakottaa keskittämään resursseja tärkeimpiin kohteisiin, mikä muuttaa myös oppilaitosten asemaa mm. kunnallisen omistuksen suhteen. Vapaa sivistystyötä ei nähdä niinkään osana peruspalveluja.


Oppiva kansalainen - kansalaisyhteiskunnan renessanssi

Skenaario 2

15

YHTEISKUNNALLINEN KEHITYS: Suomen kansantalouden suotuisa kehitys. Alueellinen keskittyminen kuitenkin jatkuu, samoin eriarvoisuuden kasvu. Väestö ikääntyy. Sosiaalinen koheesio heikkenee, mikä lisää myös erilaisia yhteiskunnallisia jännitteitä. Palvelurakenne muuttuu – erilaisten ostosetelien rooli ja määrä kasvaa.

ARVOT: Arvoina korostuvat individualismi, elämyksellisyys ja kulutuskyky. Yhteiskunnassa näkyvät kuitenkin entistä selvemmin myös eriarvoisuus, syrjäytyminen ja polarisaatio.

KOULUTUKSEN JA SIVISTYSTYÖN ASEMA: Elämäntavat tuotteistuvat. Koulutus, kulttuuri ja sivistys ovat yhä useammalle välineitä imagon rakentamiseen – kukin kulutuskykynsä mukaan. Kulttuurin ja erilaisen kulttuuritarjonnan merkitys erityisesti korostuu. Koulutuksen kentällä tuotteistaminen, markkinointi ja brändäys ovat edellytyksiä menestykselle. Oppimista ja harrastamista halutaan tehdä erityisesti ”minä ja minun kaverit” -periaatteella – entistä vähemmän uusiin ihmisiin tutustumisen vuoksi. Monimuotoinen ja runsas koulutuksen, oppimisen, sivistyksen ja kulttuurin kenttä on houkutteleva myös uusille innovatiivisille, teknologiaa hyvin hyödyntäville, toimijoille (kansainväliset toimijat, erilaiset konsultit, koulutusalan yritykset ja järjestöt), mikä samalla lisää huomiota julkisesti tuotettujen palvelujen kilpailuja vääristäviin vaikutuksiin. Opetus ja sivistystyö säilyvät pääasiassa osina peruspalveluja, mikä pitää myös kunnat oppilaitosten omistajina. Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste on laajasti ottaen sivistyksessä, jolla pyritään mm. ehkäisemään kasvavaa yhteiskunnallista polarisaatiota ja lisäämään tasa-arvoa. Kulttuurisetelit ja muut vastaavat yleistyvät.



Skenaario 3

16

YHTEISKUNNALLINEN KEHITYS: Suomen kansantalous kehittyy tasaisesti ja positiivisesti. Alueellinen keskittyminen jatkuu, mutta myös paluumuuttoa pienemmille paikkakunnille esiintyy entistä enemmän. Sosiaalinen koheesio kutakuinkin säilyy. Väestön ikääntyessä maahanmuuttajia tulee Suomeen tasaisesti ja heidän integroitumisensa yhteiskuntaan onnistuu kohtuullisesti.

ARVOT: Arvoina korostuvat moniarvoisuus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus. Samalla kasvaa globaali yhteisöllisyys ja erilainen ”maailma kylässä” – järjestötoiminta. Erilaiset virtuaaliyhteisöt yleistyvät niin ikään - teknologialla ylipäätänsä on iso rooli kansalaisyhteiskunnan kasvussa ja aktivoitumisessa. Silti myös ihmisten kiinnostus tavata uusia ihmisiä säilyy. Myös erilaiset vaihtoehtoliikkeet kasvattavat suosiotaan. Perinteinen järjestötoiminta taistelee asemistaan.

KOULUTUKSEN ASEMA: Oppiminen on monelle itsetarkoitus ja itsensä kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen on usealle itsestäänselvyys. Erilaiset virtuaaliset ja avoimet oppimisympäristöt lisääntyvät. Opetus ja sivistystyö säilyvät pääasiassa osina kuntien peruspalveluja. Kasvava koulutuksen, oppimisen ja sivistyksen kenttä on houkutteleva myös uusille toimijoille, erityisesti yhdistyskentästä ja kansalaisyhteiskunnasta kumpuaville toimijoille. Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste ovat laajasti ymmärrettynä sivistyksessä. Aikuiskoulutuspolitiikalla on myös oma roolinsa sosiaalisen koheesion säilyttämisessä.


Oppiva kansalainen - kansalaisyhteiskunnan renessanssi

Skenaario 4

17

Kehittämisen painopistealueet

18

Kehittämisen painopistealueet vision saavuttamiseksi

Keskustelussa tunnistettiin viisi keskeistä kehittämisaluetta, joiden osalta on tiivistettävä yhteistä kehittämistyötä vision saavuttamiseksi:

I - ”Identiteetti”

II - ”Opetus”

III - ”Kumppanuudet”

IV - ”Asiakkaat”

V - ”Yhteiset prosessit”

19

I – Identiteetti

Tavoitteet Toimenpiteitä

• Yleisen profiilin nostaminen

• Arvostuksen kohottaminen

• Arvopohjan vahvistaminen

• Merkityksen näkyväksi tekeminen

• Paikalliset ja alueelliset vapaan sivistystyön strategiat.

• Yhteisten foorumien muodostaminen.

• Kriittisen dialogin käyminen perustoiminnan ohella.

• Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden artikulointi ja määrittely: oppimistulosten rinnalle ”hyvää elämää” ja hyvinvointia kuvaavat arviointikohteet.

• Viestinnän selkeyttäminen.

• Selvitystyö vapaan sivistystyön merkityksestä eri väestöryhmissä

20

II – Opetus


• Vision arvopäämäärien saattaminen näkyviin näkyviin pedagogiassa.

• Pedagogisten valmiuksien nostaminen

• Sukupuolinäkökulma, erityisesti miesnäkökulma, esille opetuksessa.

• Emergentin oppimisen hyödyntäminen.

• Vapaalle sivistystyölle ominaisten toimintatapojen ja menetelmien tunnistaminen ja hyödyntäminen (mm. yhteisöllinen oppiminen)

• Opettajien (erityisesti tuntiopettajien) itsearvostuksen vahvistaminen.

• Opettajakoulutukseen vaikuttaminen.

• Tekemällä oppimisen avaaminen myös miehille houkuttelevaksi: aikataulut, monimuoto-opetus, tehokkuus

• Vaihtoehtoisten menetelmien hyödyntäminen ja kehittäminen esim. etäisyyksien luomien ongelmien ylittämiseksi (verkko-oppiminen).

21

III – Kumppanuudet


• Avoimuuteen perustuvan yhteistyön lisääminen

• Yhteistyön tekeminen lähtien yhteisestä visiosta ja toiminta-ajatuksesta, ei instituutioiden omista kapeista lähtökohdista

• Työnjako ja profiloituminen

• Tarpeiden ohjaaminen oppilaitosten välillä

• Avoimien foorumien järjestäminen eri toimijaryhmien vuorovaikutuksen lisäämiseksi.

• Säännöllinen yhteistyö ja keskustelu alueellisten toimijoiden (mm. järjestöt, opistot, hallintokunnat) kanssa.

• Keskustelu siitä, kuka toimii kullakin alueella yhteistyön ”orkestroijana”, joka kutsuu koolle ja käynnistää sekä ylläpitää keskusteluja.

22

IV – Asiakkaat


• Asiakkaiden aktiivinen hakeminen

• Aliedustettujen ryhmien tavoittaminen

• Miesten tavoittaminen

• Tarpeiden tunnistaminen ja koulutuksen kehittäminen dialogisesti

• Verkostojen hyödyntäminen

• Järjestöjen kanssa toimiminen

• Viestinnän kohdentaminen asiakkaille

• Hakeva toiminta

23

V – Yhteiset prosessit


• Itseymmärryksen lisääminen siitä, mitä vapaan sivistystyön kentällä tapahtuu.

• Tutkimuksen ja kehitystyön jatkuvuus ja systemaattisuus.

• Johtamisen kehittäminen arvomaailmatietoiseen suuntaan

• Taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen ja edunvalvonta

• Moninaisuuden vaaliminen

• Analyysi vapaan sivistystyön tilasta (esim. tilastoaineiston valossa).

• Seuranta ja raportointi. Myös oman toiminnan näkyväksi tekemisen välineenä.

• Vertailukehittäminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen, kokemuksien jakaminen.

24

• Tausta-analyysi tehtiin touko-kesäkuussa 2005.

• I työpaja pidettiin 21.6.2005. Siinä pohdittiin tulevaisuuden toimintaympäristön haasteita ja mahdollisuuksia.

• II työpaja pidettiin 18.8.2005. Muodostettiin vapaan sivistystyön visio ja toiminta-ajatus.

• III työpaja järjestettiin 6.10.2005. Sovittiin kehittämisen painopisteistä ja tarvittavista toimenpiteistä.

Visioprosessin kulku

25

Prosessin osallistuneet henkilöt

Anneli Bauters

Maria Bäck-Palmén

Jyrki Ijäs

Anneli Kajanto

Anne Kotonen

Tarja Lang

Tytti Liinakoski

Päivi Majoinen

Sirkku Määttä

Seppo Niemelä

Heljä Nurmela

Jaakko Rantala

Pekka Sallila

Leena Saloheimo

Pirkko Sartoneva

Eeva-Inkeri Sirelius

Erkki Takatalo

Heikki Toivola

Björn Wallén

Tausta-aineistoa varten haastatellut: Reijo Aholainen, Tarja Lang, Päivi Majoinen, Ville Marjomäki, Pekka Sallila, Björn Wallén.

Konsultteina ovat toimineet Risto Karinen ja Ville Valovirta Net Effect Oy:stä.

Documents

Vapaan sivistystyön visio 2015