lisäällisää logois

li

2

3

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO ......................................................................................................................... 4

1 VARHAISKASVATUKSEN PERUSTA ............................................................................ 6

1.1 Varhaiskasvatuksen arvopohja ...................................................................... 6 1.2 Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja .......................................................... 7 1.3 Varhaiskasvatuksen visio ............................................................................... 8

2 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN RAKENTUMINEN ........................................... 9

2.1 Juvan lapsiperhepalvelut ................................................................................ 9 2.2 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa .................................................................. 10

2.3 Juvan kunnan varhaiskasvatuksen yksiköt ................................................. 11

3 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN ............................................................. 13

3.1 Kasvatuskumppanuus ................................................................................... 14 3.2 Hyvinvoiva lapsi ............................................................................................. 15 3.3 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus ....................................... 16

3.4 Lapselle ominainen tapa toimia .................................................................... 17

3.5 Varhaiskasvatusympäristö ............................................................................ 19 3.6 Sisällölliset orientaatiot ................................................................................. 20 3.7 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa ........................................................... 21

3.8 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuk- sessa ................... 23

4 TOIMINNAN SUUNNITTELU ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ..................................... 24

LÄHTEET .......................................................................................................................... 25

LOMAKKEET SÄHKÖISESTI ........................................................................................... 25

Päivitetty 9/2013

4

JOHDANTO

Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuo-rovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja op-pimista. Varhaiskasvatuksessa oppimista tuetaan leikin, liikunnan, tutkimisen ja taiteel-lisen kokemuksen kautta. Varhaiskasvatuksen ytimen muodostavat vuorovaikutus-suhteet aikuisten ja lasten välillä sekä lasten kesken. Olennaista on henkilöstön ja vanhempien vuorovaikutus ja kasvatuskumppanuus. Varhaiskasvatus, esiopetus ja pe-rusopetus muodostavat etenevän jatkumon. Varhaiskasvatussuunnitelman myötä Suomessa on nähtävissä ensimmäisen kerran syntymästä saakka jatkuva institutionaa-lisen kasvatuksen ja opetuksen jatkumo. Varhaiskasvatus nähdään entistä selkeämmin osana elinikäistä oppimista. Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset hyväksyttiin valtioneuvoston päätöksellä 28.2.2002.(STM 2002:a) Valtakunnalliset VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PE-RUSTEET valmistuivat Stakesin laatimana 30.9.2003,(oppaita 56) jonka jälkeen ilmes-tyi vielä tarkennettu painos vuonna 2005. Niissä esitetään yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopistealueet. Valtakunnallisten linjausten mukaan kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat teh-dään kunnassa yhdessä sovittujen päivähoidon käytäntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaistamista koko maassa lisäämällä kasvattajien ammatillista osaamista. Juvan kunnan Varhaiskasva-tussuunnitelman (vasun) tehtävänä on toimia kunnan varhaiskasvatuksen ohjauksen välineenä ja henkilöstön työvälineenä. Koko henkilöstö on osallistunut sen tuottami-seen, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta Juvalla on vastannut 13.2.2005 toimintansa aloittanut työryhmä, jonka jäseniä ovat olleet varhaiskasvatuksen esimies Liisi Teitti-nen, kiertävä erityislastentarhanopettaja Kirsi Anttonen, päiväkodinjohtajat Tarja Hämä-läinen, Tuula Purhonen ja Anna-Riitta Saresma, perhepäivähoitaja Eira Ylönen ja las-tentarhanopettajat Tarja Hyötyläinen, Emilia Luostarinen, Timo Laamanen ja Raili Sido-rov. Varhaiskasvatussuunnitelma on uudistettu tammikuussa ja lokakuussa 2012 sekä ke-väällä 2013. Työstä/uudistuksesta ovat vastanneet varhaiskasvatussuunnitelmatyö-ryhmän jäsenet lastentarhanopettajat Tarja Hyötyläinen ja Raili Sidorov. Muina jäseni-nä varhaiskasvatustyöryhmässä toimii varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Anttonen, kier-tävä erityislastentarhanopettaja Minna Heiskanen, päiväkodinjohtajat Tarja Hämäläi-nen, Anna-Riitta Saresma, Tuula Purhonen ja lastentarhanopettaja Päivi Talvinen sekä perhepäivähoitaja Päivi Roikonen.

5

Lasten vanhempien ja lasten näkemyksiä Juvan varhaiskasvatussuunnitelmaa varten on koottu vanhempainilloissa ja arvokyselyillä sekä saduttamalla ja piirrättämällä lap-sia. Tietoa on myös saatu vanhemmille suunnatuilla kyselyillä.

”Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille,

vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa

ja löytää itsensä.”

-Maria Jotuni-

6

1 VARHAISKASVATUKSEN PERUSTA

1.1 Varhaiskasvatuksen arvopohja

Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lap-sen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Lapsen oikeus esimerkiksi terveydenhuoltoon tai koulutukseen ei ole mielipideky-symys, vaan lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Se luettelee lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne.

Lapsen oikeuksien sopimus on UNICEFin työn perusta ja voima. Kun lapsen oikeu-det toteutuvat, lapset saavat kasvaa ja käydä koulua terveenä, pelkäämättä väkival-taa ja riistoa. Juuri nämä asiat ovat välttämätön edellytys kehitykselle kaikkialla maailmassa.

Sopimuksessa on neljä yleistä periaatetta:

1. Syrjimättömyys (artikla 2) 2. Lapsen edun huomioiminen (artikla 3) 3. Oikeus elämään ja kehittymiseen (artikla 6) 4. Lapsen näkemysten kunnioittaminen (artikla 12)

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopi-musta kehitetään edelleen vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja siksi sii-hen on lisätty kolme valinnaista pöytäkirjaa eli niin sanottua lisäpöytäkirjaa:

1. Lasten osallistuminen aseellisiin konflikteihin 2. Lapsikauppa ja lasten hyväksikäyttö prostituutiossa ja pornografiassa 3. Valitusoikeus

Lapsen oikeuksien sopimus on poikkeuksellinen asiakirja. Se asettaa valtioille vel-vollisuuden tiedottaa lasten oikeuksista, niin lapsille kuin aikuisillekin. Lisäksi se on ainoa ihmisoikeussopimus joka määrittelee erityisjärjestöille, UNICEFille ja muille YK:n elimille, oikeuden ja velvollisuuden arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöön-panoa. Lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komi-tea. Maat raportoivat komitealle lapsen oikeuksien tilanteesta viiden vuoden välein. Vastauksena maat saavat komitealta huomautuksia ja suosituksia. Myös UNICEF ja muut lapsijärjestöt valvovat lapsen oikeuksien toteutumista.

7

Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991. Jos haluat tietää miten lapsen oikeuksien sopimus ja sen lisäpöytäkirjat on ratifioitu muissa maissa, löydät ajankohtaisen tilanteen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun sivuilta.

Lapsen oikeuksien sopimus ei ole sama asia kuin Lapsen oikeuksien julistus vuo-delta 1959. Lapsen oikeuksien julistus ei sitonut valtioita oikeudellisesti, mutta so-pimus sitoo.(YK:n lapsen oikeuksien sopimus 20.11.1989).

Juvan kunnan varhaiskasvatuksen arvot, jotka perustuvat vanhemmille tehtyyn ky-selyyn (2006), ovat

1.2 Varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja

1. YK:n lapsen oikeuksien sopimus 20.11.1989 2. Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauk-

sista 28.2.2002 3. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, Stakes 4. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, Opetushallitus 5. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, Opetushallitus 6. Perusopetuslaki (628/2004)

TURVALLISUUS

ammattitaitoinen, koulutettu ja riittävä henkilöstö

oppimistilat ja väli-

neet kunnossa

MYÖNTEINEN JA KANNUSTAVA ILMAPIIRI

jokainen lapsi on tärkeä

suvaitseva ja hyväksyvä

kasvatustiimi

ONNELLINEN LAPSUUS

oikeus leikkiä ja olla lapsi

läheisyys ja aito

läsnäolo

8

1.3 Varhaiskasvatuksen visio

Juvan kunnan oman varhaiskasvatussuunnitelman perustana on kunnan varhais-kasvatuksen visio, jonka tavoitteena on ONNELLINEN, LUONNOSSA LEIKKIVÄ LAPSI.

Juvan kunnan tavoitteena on olla viihtyisä, vireä ja verkostoitunut maaseutu-keskus, joka tarjoaa kuntalaisille alueelliset palvelut ja hyvät elinkeinomahdollisuu-det sopusoinnussa luonnon kanssa. Juvan kunta elää elintarvikkeista, puusta, luon-nosta ja palveluista, jotka tuovat omaleimaisuuttaan myös juvalaiseen varhaiskas-vatukseen. Juvan Varhaiskasvatuksessa on linjattu kestävä kehitys tulevaisuuden teemaksi alueellamme. Ympäristökasvatuksen kokonaisvaltaisena tavoitteena on ympäristövastuullisten kansalaisten kasvattaminen. Varhaiskasvattajan tulisi antaa lapsille mahdollisuus kokea ympäristöä vaaliva toiminta oikeaksi, miellyttäväksi, jär-keväksi, hauskaksi ja nautinnolliseksi. Varhaiskasvatuksen arjessa annetut toimin-tamallit ja kasvattajan arvot ja asenteet välittyvät lapsille; luontoretket leikkien, liik-kuen ja nuuskien ovat yhä keskeisellä sijalla ympäristökasvatuksessa. Varhaiskas-vattajat voivat olla niitä positiivisia roolimalleja, joiden varassa ympäristövastuulli-suus kehkeytyy elinikäiseksi periaatteeksi.

9

2 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN RAKENTUMINEN

2.1 Juvan lapsiperhepalvelut Lähde: Juvan Lapsipoliittista ohjelmaa mukaellen

PERUSOPETUS

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

Yksityisen hoidon kuntalisä

Yksityinen perhe-päivähoito

Kunnan järjestämä päivä-hoito - perhepäivähoito - 2 ryhmäperhepäiväkotia - 3 päiväkotia

PÄIVÄHOITO

Avoin varhaiskasvatus-toiminta: kunta, seurakunnat ja järjestöt (MLL, 4H-kerhot, urheiluseurat)

Äitiys-/isyys-/vanhempainraha ja -vapaa

LAPSEN SYNTYMÄ

Äitiysavustus Kotihoidontuki

Hoito-vapaat

ESIOPETUS - Kirkonkylän koulu - kyläkoulut

Lapsilisä

VARHAISKASVATUSPALVELUT

vanhemmat valitsevat

10

Juvan kunnan

Varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen Vasu Ryhmä Vasu

Yksikkö Vasu

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ: neuvola, psykologi, koulu, seurakunnat, sosiaalityöntekijä, perhetyö, terapeutit

2.2 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

VARHAISKASVATUS

JUVAN LAPSIPOLIITTINEN OHJELMA LAKISÄÄTEINEN PÄIVÄHOITO

Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden lisäksi Juvan varhais-kasvatuksen suunnittelun lähtökohtana ovat kunnassa tehdyt varhaiskasvatuksen linjaukset sekä Juvan lapsipoliittinen ohjelma, joka ohjaa kunnassa tehtävää lasta ja perhettä koskevaa päätöksen tekoa. Kunnalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat olennainen osa kunnan ja yksiköiden laadunhallintaa, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää toimintaa monipuolisesti ja säännöllisesti. Varhaiskasvatuksen kehit-täminen on jatkuva prosessi.

KUNNAN SISÄINEN YHTEISTYÖ: perusturva, vapaa-aika, kulttuuri, ruokahuolto, tek-ninen mm.

KOULU JA ESIOPETUS: lapsen koko elämänkaaren kestävä oppimistapahtuma katkeamattomana jatkumona

YHTEISTYÖ: Etelä-Savon kuntien varhaiskasvatuspalvelujen kanssa

11

2.3 Juvan kunnan varhaiskasvatuksen yksiköt PERHEPÄIVÄHOITO

PÄIVÄKODIT

KOIKKALAN RYHMÄ-PERHEPÄIVÄKOTI Koikkalan ryhmis 0400 637 695 Koikkalantie 1486 A 1 51880 KOIKKALA Varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Anttonen 040 834 1695 kirsi.anttonen@juva.fi

PERHEPÄIVÄ-HOITAJAT 8 perhepäivähoitajaa Varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Anttonen 040 834 1695 kirsi.anttonen@juva.fi

PÄIVÄKOTI ESIKKO Sairaalatie 4, 51900 Juva

Päiväkodinjohtaja

040 868 0520

PÄIVÄKOTI MESIKÄMMEN Vuorohoitopäiväkoti Kotitie 11 B, 51900 Juva

Päiväkodinjohtaja Tarja Hämäläinen

0400 135 018

tarja.hamalainen@juva.fi

KUMMUNMÄEN PÄIVÄKOTI Kummunmäentie 12-14, 51900 Juva

Päiväkodinjohtaja Tuula Purhonen 0400 135 014 tuula.purhonen@juva.fi

HAAPATAIPALEEN RYHMÄPERHEPÄIVÄ-KOTI Haapataipaleen ryhmis 0400 113 122 Haaparinteentie 44 C 5 51760 NUUTILANMÄKI Varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Anttonen 040 834 1695 kirsi.anttonen@juva.fi

12

AVOIN VARHAISKASVATUS

AVOIN PERHE-RYHMÄTOIMINTA

Perhekeskus Antin Tupa

Antintie 1 as 1, 51900 Juva

040 351 8687

Varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Anttonen 040 834 1695 kirsi.anttonen@juva.fi

PERHEOHJAUS Juvantie 13, 51900 Juva 040 542 6004 Varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Anttonen 040 834 1695 kirsi.anttonen@juva.fi

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Juvantie13, 51900 Juva

Varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Anttonen 040 834 1695 kirsi.anttonen@juva.fi

13

hoito kasvatus opetus

3 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN

(Vasu-Mentor -koulutusmateriaali 9.-10.6.2004 Stakes-julkaisua mukaellen)

ammatillinen tietoisuus

aikuisten ja lasten

yhteisö

uskonnollis- katsomuksellinen

orientaatio

HYVINVOIVA LAPSI

lapsen toiminta

K I E

VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ

L I

eettinen orientaatio

luonnon- tieteellinen orientaatio

matemaattinen orientaatio

esteettinen orientaatio

historiallis- yhteiskunnallinen

orientaatio

liikkuminen

leikkiminen taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

tutkiminen

14

3.1 Kasvatuskumppanuus

Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja päivä-hoidon henkilöstön sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvattajan ja vanhempien erilaiset mutta samanarvoiset tiedot lapsesta ja taidot toimia hänen kanssaan yhdistyvät lapsen hyvinvointia tuke-valla tavalla. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu sekä oman lapsensa asiantuntijuus. Ammattikasvattajilla on oikeus ja velvollisuus havainnoida lasta. Kasvatuskumppanuutta voidaan toteuttaa seuraavalla mallilla (mukaellen Kekkonen M, & Kaskela M, 2006):

Kasvatuskumppanuuden rakentuminen

Lapsen erityisen tuen tarpeet Kun henkilöstö ja vanhemmat yhdessä tarkastelevat ja arvioivat havaintojaan lapsesta, ovat molempien havainnot kokonaiskuvan saamiseksi merkityksellisiä. Näin saadaan mahdolliset lapsen erityisen tuen tar-peet esiin.

Kasvatuskeskustelut Vanhemmat ja hoito- ja kasvatushenkilö käyvät vähin-tään kerran vuodessa varhaiskasvatuskeskustelun lap-sesta ja lapsen varhaiskasvatuksesta. Tarvittaessa käy-dään useampia keskusteluja.

Sovitut yhteiset toiminnot Sovittuja yhteisiä toimintoja ovat vanhempainillat, van-hempaintoimikunnat, talkoot, retket ym.

Päivittäiset kohtaamiset Kasvattajat keskustelevat lapsen kehityksestä/päivästä vanhem-man tuodessa lasta päivähoitoon tai hakiessa lasta hoidosta. Tä-hän tilanteeseen on hyvä ottaa lapsi mukaan ja kuulla hänen ker-tomuksia päivästä, ajatuksista ja tunteista.

Tutustumisvaihe Tarkoituksena on auttaa lasta kestämään eroa vanhemmistaan, luomaan suhde kasvattajiin sekä liittymään osaksi lapsiryhmäänsä.

Hoidon aloitus Lapsen erokokemukseen liittyvät tunteet on hyvä huomioida (esim. lohdutus, lä-hellä oleminen, tutut lelut, turvallisuutta tuovat asiat) ja käsitellä niitä lapsen kans-sa.

Tutustumiskäynnit Tarkoituksena on, että päivähoidon työntekijä auttaa vanhempia valmistamaan lasta päivähoidon aloitukseen sekä käy perheen odotuksiin ja toiveisiin liittyvän keskuste-lun.

15

3.2 Hyvinvoiva lapsi KASVATTAJAN TEHTÄVÄNÄ ON LAPSI VOI HYVIN, KUN

kunnioittaa lasta ja hänen perhet-tään sekä toimia kasvatuskumppa-nuuden periaatteen mukaisesti

tiedostaa oma kasvattajuutensa ar-voineen ja eettisine periaatteineen

pohtia omaa työtään ja ylläpitää ja kehittää ammattiosaamistaan

sitoutua työhönsä ja kyetä herkästi reagoimaan lapsen tunteisiin ja tar-peisiin

mahdollistaa aikuisten ja lasten yh-teisössä hyvä ilmapiiri

vaalia lapsen ystävyyssuhteita ja hoidon ja kasvatussuhteiden jatku-vuutta

suunnitella toimintaa ja rakentaa laadukas oppimisympäristö

kannustaa lapsia omatoimisuuteen, mutta tarvittaessa tarjota apuaan

välittää kulttuuriperintöä

hän saa arvostusta ja hyväksyntää omana itsenään

tulee kuulluksi ja nähdyksi

oppii sosiaalisia taitoja

nauttii yhdessäolosta lasten ja kas-vattajien kanssa

kokee ilon ja toimimisen vapautta

on kiinnostunut ympäristöstään

voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin sopivin haastein

hänen terveyttään ja toimintakyky-ään vaalitaan sekä perustarpeis-taan huolehditaan

hän uskaltaa yrittää

hänen yksilölliset tarpeensa ja hä-nen perheensä tarpeet huomioi-daan

hänellä on pysyvät ja turvalliset ih-missuhteet ja hän kokee kuuluvan-sa vertaisryhmään

16

3.3 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus

Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutu-vat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri-ikäisillä lapsilla eri tavoin. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen hoi-toa. Pienelle lapselle hoitotilanteet ovat vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tärkeitä hetkiä. Kiireettömässä ja kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa lapsi saa peilin ole-massaololleen ja itselleen. Hyvä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus voi edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Lapsen päivään kuuluvat hoito- ja muut vuorovaikutustilanteet sekä arjen pienet työtehtävät. Leikki ja muu lapselle ominainen toiminta ovat tärkeitä kasvun ja oppi-misen tilanteita. Kasvattajat tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin kasvatuksen ja ope-tuksen ulottuvuuden.

17

3.4 Lapselle ominainen tapa toimia

Kasvattajayhteisön tulee olla tietoinen lapsille ominaisista tavoista toimia ja raken-taa toiminnan suunnittelu näiden varaan. Oman toimintansa kautta sekä varhais-kasvatusympäristöä muokkaamalla kasvattajayhteisö voi mahdollistaa lapsille omi-naisen tavan toimia ja sitä kautta merkitykselliset kokemukset. Kieli ja vuorovaikutus ovat mukana kaikessa toiminnassa. Sisällölliset orientaatiot rikastuttavat toimintaa. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella (kts s.12 kuvio).

Leikki on lapselle mielekästä ja merkityk-sellistä, ja siksi se luo oppimiselle myön-teisiä asenteita. Leikin avulla lapselle ke-hittyvät monet psyykkiset toiminnot, kuten tunteet, huomiokyky, ajattelu ja muisti. Leikki syntyy yhteisöllisyydestä. Se on sosiaalinen tapahtuma, jossa lapset yh-dessä harjoittelevat erilaisia taitoja, ratko-vat ongelmia ja keksivät uusia. Leikkiym-päristön tietoinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa var-haiskasvatusta. Kasvattaja arvostaa leik-kiä havainnoimalla sitä: antaa siihen va-pautta mutta tarvittaessa myös ohjausta ja osallistuu siihen itse.

Liikkuva lapsi tarvitsee riittävästi tilaa ja haasteita. Kasvattajan tulee antaa mah-dollisuus lapselle päivittäiseen liikkumi-seen ja luoda liikkumaan kutsuva ja virit-tävä ympäristö. Liikkumalla paikasta toiseen lapsi hah-mottaa ympäristöään ja liikkeen avulla lapsi myös tutustuu oman kehonsa rajoi-hin. Liikkumisen avulla lapsen näkemys itsestään, voimastaan ja koostaan vahvis-tuu.

18

Lapset ovat uupumattomia maailman tut-kijoita. Syntymästään saakka lapsi on aktiivinen ja utelias, halukas kyselijä ja pohtija. Kasvattajan tulee tarjota lapsille riittävästi mielenkiintoista tutkittavaa, jota voi koskettaa, haistaa, katsoa, maistaa. Kiireetön päivärytmi jättää tilaa ihmettelyl-le. Lapselle jää aikaa pysähtyä ihastele-maan ikkunassa pörräävää kärpästä tai kukkaan puhkeavaa voikukkaa. Pöydälle läikähtänyttä maitovanaa on mielenkiin-toista koskea sormella, katsoa maidon tippumista lattialle. Tutkiminen voi edellyt-tää leikkiä, kirjoihin tutustumista, joskus rakentelua tai retkeilyä luontoon.

Kun lapsi on taiteen kokijana tai tekijä-nä, ei ole kysymys mistään erillisestä toi-minnasta arkipäivässä: lapsi luo jatkuvas-ti, kun saa siihen mahdollisuuden ja roh-kaisua. Lapsella on oikeus innostua sor-mivärien punaisesta ja siitä, kun pullea sormi levittää liukasta väriä paperille. Hä-nellä on oikeus tutkia, mitä tapahtuu, kun sekoittaa värejä. Kasvattaja tietää loppu-tuloksen, mutta antaa lapsen tehdä tutki-musmatkansa itse. Kaikissa on ”taiteelli-suutta” ja luovuutta. Kaikki osaavat tuot-taa taidetta mielihyvää tuntien maalaa-malla, tanssimalla, soittamalla, loruilemal-la jne. Lapsi on hyvä opas matkalla heit-täytymisen iloon!

19

3.5 Varhaiskasvatusympäristö

Varhaiskasvatuksen pedagogiseen ympäristöön kuuluvat

rakennetut tilat

lähiympäristö

toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt

erilaiset materiaalit ja välineet Hyvä varhaiskasvatusympäristö

on joustava

herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta

kannustaa toimimaan ja ilmaisemaan itseään

tuo toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia aineksia

huomioi toiminnalliset ja esteettiset seikat

on ilmapiiriltään myönteinen

on turvallinen ja ottaa huomioon lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät teki-jät

auttaa erilaisten ja erikokoisten lapsiryhmien toimintaa ja vaikuttaa yhteisön vuorovaikutukseen

kannustaa pienryhmätoimintaan, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen

20

3.6 Sisällölliset orientaatiot

Sisällölliset orientaatiot ovat kehys siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympä-ristöjä varhaiskasvatuksesta vastaavan henkilökunnan tulee lapsen ikävaiheet tun-tien etsiä, muokata ja tarjota lapsiryhmän toimintaa ja oppimista varten. Orientaati-oiden sisältöjen valinnassa lasten omilla kiinnostuksen kohteilla, tarpeilla ja paikalli-silla olosuhteilla on ratkaiseva merkitys.

- vertailu, laskeminen, päätteleminen - arkielämän tilanteissa leikinomaisesti

- havainnot, tutkiminen, kokeilu - sisällä, ulkona

- kuva menneisyydestä ja nykyisyydestä; lähiseudun kohteet ja nähtävyydet saavat merkityksen.

- erilaisten aistimusten ja tuntemusten kokeminen - ihmisyyteen kasvaminen

- lapsen arvo ja normimaailman pohtiminen ja tarkastelu jokapäi-väisessä elämässä huomioiden lapsen turvallisuuden tunteen

- auttaa lasta tutustumaan omaan kulttuuriin uskonnon perintei-

den, tapojen ja käytännön kautta - tarjoaa mahdollisuuden hiljaisuuden kokemiseen, ihmettelyyn,

kyselemiseen ja pohdintaan - sisältää henkisen kasvun, elämisen, erilaisuuden kohtaamisen

ja suvaitsevaisuuden elementit - lähtökohtana uskonnollinen, kulttuurinen ja historiallinen ympä-

ristö, jonka keskellä lapset elävät

Kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, ja kasvatus-, ja opetustilanteissa käytetään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avataan uusia käsitteitä lapsille.

MATEMAATTINEN

LUONNON TIETEELLINEN

HISTORIALLIS YHTEISKUNNALLINEN

ESTEETTINEN

EETTINEN

ELÄMÄNKATSOMUKSELLINEN

K I

E

L

I

LEIKKI-MINEN

LIIKKU- MINEN

TUTKI- MINEN

TAITEIDEN KOKEMI-

NEN JA

ILMAISE-

MINEN

21

3.7 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa

Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Jokainen lapsi kehittyy omassa, yksilöllisessä tahdissaan. Mikäli kasvussa on huomattavaa viivettä, joka herättää huolta vanhemmissa ja/tai varhaiskasvatushenkilökunnassa tai neuvolan tarkastuksessa, järjestetään lapselle heti tarvittavia tukimuotoja päivä-hoitopaikkaan yhteistyössä vanhempien kanssa (esim. pienryhmätoiminta, selkeä päivärytmi). Näin lapsen arki helpottuu päivähoidossa ja lapsen kehitystä tuetaan. Tarvittaessa perhe ohjataan ottamaan yhteyttä neuvolaan, jotta lapsi saadaan tar-kempiin lisätutkimuksiin. Lapsen tukitoimet suunnataan pääsääntöisesti hänen tuttuun, lähimpään päivähoi-topaikkaansa. Varhaiskasvatuksen kasvatuksellisina eli pedagogisina tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopi-vaksi. Onnistumisen kokemukset ja oppimisen ilo turvataan tukitoimenpiteillä. Tuen mahdollistamiseksi ryhmässä on oltava riittävästi asianmukaisesti koulutettua henki-lökuntaa sekä materiaalia ja välineitä. Lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyvä erityisen tuen suunni-telma yhdessä vanhempien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelma si-sältää lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet ja toimintamenetelmät sekä arvion lapsen vahvuuksista ja tuentarpeesta. Suunnitelmaa päivitetään sovi-tuin väliajoin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa sovitaan, mikä on varhaiskasvatuksen, erityislastentarhanopettajan ja muiden lapsen kuntoutukseen osallistuvien tehtävä lapsen kuntoutuksessa. Tuen tarpeen mukaan lapsen varhaiskasvatukseen voi liittyä myös muita tukipalve-luja, esim. kuntoutusohjaus, toimintaterapiaa, puheterapiaa, fysioterapiaa. Eri tahoil-la lapselle laaditut kasvatus- ja kuntoutussuunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi ko-konaisuudeksi. Lapsen kuntoutus järjestetään kasvatuksellisen ja lääketieteellisen kuntoutuksen muodostamana kokonaiskuntoutuksena.

22

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ (kuntoutussuunnitelma/hojks)

Päivähoitopaikka erityistarpeiden mukaan

Lausunto lapsen erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeesta

Lähete jatkotutkimuksiin neuvolan kautta

Lapsi jatkaa päivähoidossa

Kiertävä erityislastentarhan-opettaja (kelto) havainnoi lasta ja ohjaa varhaiskasvatuksen

henkilöstöä

Lapsen/perheen ohjaus erityis-

palvelujen piiriin: (perheohjaaja, lapsiperheiden

kotipalvelu, puheterapeutti,

psykologi, sosiaalityö ym.)

Keskustelu lapsen vanhempien kanssa (tiedon siirrot vanhempien luvalla)

Huoli lapsen kehityksestä kotoa, päivähoidosta, neuvolasta

-

LAPSEN POLKU TUEN PIIRIIN

YKSILÖLLINENN

M YKSILÖLLINEN LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

23

3.8 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuk- sessa

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskas-vatuksen tavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ot-tamiseen. Lapselle tehdään suomi 2-kielenä kartoitus, jossa avataan lapsen kulttuu-ritausta ja kielen taso. Kulttuurivähemmistöön kuuluvalla lapsella tulee olla mahdol-lisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suoma-laisen yhteiskunnan jäseneksi. Päivähoidossa lapsi tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, vahvistaa suomen kielen tai-toaan ja sosiaalisia valmiuksiaan luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvatta-jien kanssa. Lisäksi lapsi tarvitsee opetusta suomen kielen omaksumiseen ja käyt-töön. Tukimateriaalina voidaan käyttää varhaiskasvatuksen monikulttuurista kansio-ta Vanhemmille korostetaan heidän vastuutaan lapsen oman äidinkielen ja kulttuuripe-rinnön säilyttämisestä. Lasta ja perhettä rohkaistaan käyttämään omaa äidinkiel-tään, jotta yhteydenpito omaan perheeseen, kulttuuriin ja historiaan säilyy. Kielen avulla lapsi tulee tietoiseksi omista juuristaan, ja se vahvistaa hänen itsetuntoaan ja identiteettiään. Äidinkielellä luodaan perustaa tasapainoiselle tunne-elämän kehi-tykselle ja lapsen ajattelulle. Näin saadaan pohja toimivalle monikielisyydelle.

24

4 TOIMINNAN SUUNNITTELU ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA on suunnitelma valtakunnallisten perusteiden toteutumisesta kunnan omaleimaisuus huomioiden. Tätä tehtäessä on otettava huomioon kunnan kulttuurinen ja rakenteellinen omaleimaisuus. Varhais-kasvatuksen kehittäminen on jatkuva prosessi; suunnitelman toteutumista ja kehit-tämistä arvioidaan vuosittain lokakuussa ja siitä vastaa varhaiskasvatuksen yksiköi-den esimiehet; asiakaskyselyt ovat mukana kehittämässä kuntavasua. He vastaa-vat varhaiskasvatuksen koulutussuunnittelusta yhteistyössä henkilöstön kanssa. YKSIKKÖVASU kokoaa yhteen henkilöstön ja asiakkaana olevien perheiden näke-mykset siitä, mitkä ovat parhaita tapoja juuri tässä yksikössä toteuttaa varhaiskas-vatusta juuri näiden lasten hyvinvointia edistävällä tavalla. Lähtökohtana vanhempi-en ja lasten suorittamalle arvioinnille on, että varhaiskasvatussuunnitelma on koko henkilöstön yhdessä laatima, se on aktiivisessa käytössä ja sen sisältö periaattei-neen on myös vanhempien tiedossa. Henkilöstön, vanhempien ja lasten suorittama toiminnan arviointi on osa varhaiskasvatuksen jatkuvaa kehittämistä. Vanhemmat seuraavat ja arvioivat varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista asia-kaskyselyiden ja yhteisten keskustelujen avulla. Henkilöstö arvioi ja kehittää suunni-telmaa sekä määräajoin että aina tarvittaessa. RYHMÄVASU on toimintasuunnitelma, joka tehdään lasten yksilöllisten varhaiskas-vatussuunnitelmien pohjalta ryhmäkohtaisesti. Varhaiskasvatushenkilöstö kirjaa ryhmävasuun kasvatuksen päämäärät, kasvatuskumppanuuden, perushoidon, lap-selle luontaiset tavat toimia ja sisällölliset orientaatiot. Lapsen vasuun ja ryhmä-vasuun on käytössä yhtenäinen lomakkeisto. LAPSEN VASU laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Yksit-täisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma perustuu henkilöstön ja vanhempien yh-dessä hoitosuhteen alussa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottami-nen toiminnan järjestämisessä. Suunnitelman perusteella koko henkilöstö voi toimia johdonmukaisesti ja lapsen yksilölliset tarpeet tiedostaen. Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä ottaa havainnointi-tieto huomioon lapsen vasussa. Lapsen vasuun kirjataan havaintoja lapsesta ja ta-voitteet kasvattajien toiminnalle. Lisäksi huomioidaan lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet. Lapsi voi itse osallistua vasunsa laa-timiseen ja arviointiin vanhempien ja henkilöstön sopimalla tavalla. Vasun toteutu-mista seurataan ja arvioidaan henkilöstön ja vanhempien kanssa.

25

LÄHTEET

Asetus lasten päivähoidosta 239/1973.

http://vartua.stakes.fi

Hujala E. & Turja L. (toim.) 2011. Varhaiskasvatuksen käsikirja.

Juvan Lapsipoliittinen ohjelma

Kekkonen M. & Kaskela M. 2006. Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta. 2006.

Stakes.

Laki lasten päivähoidosta 36/1973.

Perusopetuslaki 1998.

Varhaiskasvatus - Tietoa pienten lasten vanhemmille -esite. 2006. Stakes.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Oppaita 56/ 2005. Stakes.

Vasu-Mentor -koulutusmateriaali 9.-10.6.2004. Stakes.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus 20.11.1989.

LOMAKKEET SÄHKÖISESTI

Esitietolomake_Minun lapseni meidän lapsemme.doc

Lapsen vasulomake 2013_2-puolinen.doc

Ryhmävasu_2013_r.doc

26

27

28

Kansien suunnittelu ja toteutus Hanna Räty ja Tiina Räihä