Varusmies-lehti 2/2015

2|2015

ASEVELVOLLINEN AIKAKAUSLEHTI

MATKALLA KESKILÄNNEN HELMET

ANALYYSI ASEVELVOLLISUUDEN HINTA

VAPAALLA

ALAMÄKI-LUISTELU

varusmieslehti.fi 3

PÄÄKIRJOITUS

P uolustusvoimat astui vuoden alussa uuteen asentoon, joka on yli 800 miljoonaa edeltä-

jäänsä halvempi. Varusmiehille se tar-koittaa henkilökohtaisempaa opetusta kouluttajien määrän lisääntyessä ja pidempiä kotimatkoja kasarmikartan harventuessa.

Uudesta asennosta on saanut al-kuvuonna kuulla kyllästymiseen asti. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – otimme Puolustusvoimista mallia ja junttasimme Varusmies-lehden uu-teen uskoon. Kädessäsi oleva numero edustaa lehden uutta tyyliä, joka ra-kentuu syvällisten artikkelien ja infor-matiivisten uutisten varaan.

Lehden uutta, entistä kantaaot-tavampaa linjaa edustaa sivulta 12 löytyvä analyysi asevelvollisuuden piilokustannuksista. Vaikka piilokus-tannusten tarkkaa määrää ei kukaan pysty varmuudella sanomaan, on sel-vää, että asevelvollisuus on kustannus. Suomessa asevelvollisuus on kuiten-kin myös mittava maanpuolustukseen käytettävä resurssi. Kysymys kuuluu, arvostetaanko resurssia tarpeeksi?

Vaikka puolustuspolitiikka on yk-si edessä olevien eduskuntavaalien tärkeimmistä teemoista, on asevelvol-lisuus esillä vain sivulauseissa. Se on kummallista, sillä hurjimpien arvioi-den mukaan asevelvollisuuden kustannukset jopa ylittävät tämänhetkisen puolustusbudjetin. Sen kokoista ja yhteiskunnallisesti laajasti hyväksyttyä resurssia pitää jatkuvasti hoitaa ja kehittää. Tällä hetkellä tekemistä on esimerkiksi varusmieskoulutuksen tehokkuudessa sekä asevelvollisten toimeentulossa, arvostuksessa ja sitouttamisessa. Muun muassa näitä

Meilläkin on uusi asentoteemoja käsittelevät kolumnistimme Joel Kontiainen ja Tatu Suontausta si-vuilla 9 ja 17.

Pelkkää asevelvollisuutta uusi Va-rusmies-lehti ei ole. Kansijutussamme sivulla 18 tutustumme alamäkiluis-teluun yhdessä lajin maailmanmes-tari Marco Dallagon kanssa. Dallago arvioi lajin lähtevän räjähdysmäiseen kasvuun, josta osaltaan kielivät myös kuluneen MM-kiertueen hyvät katso-jamäärät. Urheilijoille alamäkiluistelu on kuitenkin vain harvoin ammatti.

Sivun 24 matkareportaasimme suuntautuu Yhdysvaltojen keskilän-teen, joka on hieman yllättäen myös mielenkiintoinen vierailukohde. Reis-sulla tapaamme muun muassa Michi-ganin osavaltion suomalaisyhteisön, jonka pohjalle rakentuu myös yksi alueen yliopisto: Finlandia University.

Lyhemmissä artikkeleissa selvitäm-me vielä, kuka maksaa varusmiesten tapaturmakorvaukset, ja miten äänes-täminen palveluksen aikana käytän-nössä onnistuu. Lopun Lepo-osiossa kerromme muun muassa Valkoisen talon hälytystilaan saattaneesta len-nokista, pekonipizzasta ja ruotsalaisten veriappelsiini-oivalluksesta.

Toivottavasti pidät uudesta lehdes-tämme. Pidit tai et, toivon sinun lähettävän meille palautetta osoitteeseen [email protected]. Lupaamme lukea ajatuksesi ja vastata niistä jokaiseen.

Juho Mäki-LohiluomaPäätoimittaja

Kädessäsi oleva numero edustaa lehden uutta tyyliä.

4 varusmieslehti.fi

VAPAALLA Alamäkiluistelu kasvaa nopeasti.

18

ANALYYSI Mitä maksaa yleinen asevelvollisuus?

MATKALLA Yhdysvaltojen keskilänsi yllättää.

KOLUMNI Merisotakoulun priimus Tatu Suontausta.

12

24 17

LISÄKSI3 Pääkirjoitus5 Twitter-tutka6 Lyhyesti8 Käytä äänioikeuttasi

SISÄLLYS

9 Kolumni: Joel Kontiainen11 Loukkaannuitko palvelusaikana?30 Lepo34 Sarjakuva

varusmieslehti.fi 5

facebook.com/varusmiesliitto

Twitter: @Varusmies

Julkaisija Varusmiesliitto ry

Pl 1303, 00101 [email protected]

www.varusmiesliitto.fi

PäätoimittajaJuho Mäki-Lohiluoma

[email protected] @JuhoML

ToimituspäällikköRasmus Arikka

[email protected] @RasmusArikka

ToimitusHenrik VuornosAku Siukosaari

Eetu Lehmusvaara

Ulkoasu ja taittoTimo Kumpulainenwww.taittokone.fi

Kustantaja ja ilmoitusmarkkinointi

BF Media OyMaapallonkuja 1 BPl 80, 02211 Espoo Puh. 09 4559 2245Fax. 09 4559 2246

[email protected]

PainopaikkaPunaMusta Oy

Painos10 000

Kannen kuva© Sebastian Marko / Red Bull Content Pool

Keskustele Twitterissä aihetunnisteilla

#intti, #aamuja ja #asevelv.

Reima Vanhanen @vanhanen_reima Olipa hienoa tulla ampumaleirille, kun vastassa oli ihanaiset vihreät siskot ja veli #intti #jääkäriprikaati

Jani Ahopelto @JaniAhopelto Aliupseerioppilas Ahopelto ja johtajaksi pakotetun miehen kasvot #intti

Ruotuväki @Ruotuvaki Cooperin testin tulokset laskussa – neljäsosa va-rusmiehistä juoksee alle 2 200 metriä. #intti #puo-lustusvoimat

Valtteri Parikka @ValtteriParikka Muonituskeskuksessa meksikolaisen ruuan teema-päivä. Mahtavaa PV! #intti

Antti Järvinen @AnttiJ4rvinen Odotan kuumeisesti takaisin pääsyä kasarmille. Kirjaimellisesti. #veksiin #intti

Varusmiesliitto @VarusmiesVarusmies-lehden verkkoversio auki. Tsekkaa osoit-teesta http://varusmieslehti.fi ! #intti #puolustus-voimat

Valtteri Markula @VMarkula Kerranki ei tarvi stressaa saako kesätöitä #intti

Juuso Tuulinen @tessuQ Viikko, ja elämäni taitaa muuttua! Hyvään vai huo-noon suuntaan, sen näkee 7aamun kuluttua #intti #tj7

Lauri Hämäläinen @LauriHamalaine ”Leirille pakataan sekä vaunu- että jalkamiehen kesä- ja talvivarustus.” Järki hoi. #intti #aamuja

Ilkkamarkus Perälä @Kurffi Puoliksi tykki, puoliksi mies, täysin #sotakone. Tyk-kimies Perälä twiittaa taas, atm #viestintavarusmies koulutuksessa Parolassa. #intti

TWITTER-TUTKA

Koonnut Henrik Vuornos.

Alamäkiluistelussa kilpailijat etenevät usein tiiviinä ryhmänä, jossa yhden virhe voi pilata myös takana tulevan laskijan kilpailun.

6 varusmieslehti.fi

LYHYESTI

Säästöt toivat varusmiehen Pääesikuntaan – VMTK-pääsihteeri on jatkossa palvelustehtäväVarusmiestoimikuntien työtä valtakunnantasolla koordinoi-va VMTK-pääsihteeri on tulevaisuudessa varusmies. Aiemmin tehtävää on hoitanut virkamies, mutta noin 2 200 tehtävää Puo-lustusvoimista leikannut puolustusvoimauudistus iski myös VMTK-toimintaan. Palkollisen virkamiehen korvaaminen tehtä-vään määrätyllä varusmiehellä tulee Puolustusvoimille edullisem-maksi, vaikka säästö ei olekaan merkittävä.

Uusi pääsihteeri, upseerikokelas Vili Hätönen uskoo, että varus-miehen määrääminen pääsihteerin tehtävään voi parhaimmillaan toimia hyvin. Myös aiemmin pääsihteerin tehtäviä ovat hoitaneet varusmiehet. Väliin on kuitenkin mahtunut jo useampi virkamies-vetoinen VMTK-vuosi.

Hätönen kertoo Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväen haastat-telussa, että VMTK-aloitteiden käytäntöjä tullaan hänen toimikau-dellaan uudistamaan. Hätösen mukaan tulevaisuudessa riittää, että varusmies käy kertomassa ideastaan tai ongelmastaan paikalliselle varusmiestoimikunnalle, joka valmistelee ideasta VMTK-aloitteen. Aiemmin aloitteiden tekeminen oli mahdollista nettilomakkeella, jonka löytäminen ja tarvittavien tietojen oikea erittely oli haasta-vaa. Hätösen mukaan käytäntö on nostanut kynnystä aloitteiden tekemiselle. VMTK-aloitteiden tavoite on varusmiesten olojen parantaminen ja ne hyväksytään eteenpäin toimitettaviksi vuosit-taisilla VMTK-päivillä, jonne osallistuvat kaikkien varusmiestoi-mikuntien edustajat.

”Tavoite on siirtää aloitteiden tekemistä lähemmäksi varus-miehiä. Emme odota valmiita aloitteita, vaan ideoita ja huomioita kehitettävistä asioista. Haluamme saada varusmiesten äänet kuu-luviin”, Hätönen sanoo Ruotuväelle.

Kesällä kotiutuvan ja Pääesikunnassa palvelevan Hätösen seuraajaksi haetaan varusmiestä avoimella haulla. Hakuun voivat osallistua kaikki talvella varusmiespalveluksensa aloittaneet ja vuoden palvelevat varusmiehet.

Varusmiestoimikunnat ovat Varusmiesliitolle tärkeä yhteistyö-kumppani. Toimikunnat toimivat Puolustusvoimien alaisuudessa ja vastaavat varusmiesten etujen paikallisen valvomisen lisäksi myös vapaa-ajan toiminnasta. Varusmiesliitto taas on Puolustusvoimista riippumaton, valtakunnallinen edunvalvontajärjestö.

Eettiseen opetukseen esitetään muutoksiaPuolustusministeriön työryhmä esittää, että erillisistä elämänkat-somustiedon ja kirkollisen alan oppitunneista luovutaan. Jos esitys menee läpi, kaikille varusmiehille tullaan tulevaisuudessa järjestä-mään yhteisiä sotilaspapin oppitunteja, eli jaottelu eri oppitunneille uskontokuntien perusteella loppuu. Puolustusvoimien eettisessä opetuksessa luovutaan näin tunnustuksellisuudesta. Muutos on merkittävä ja se on herättänyt runsaasti keskustelua.

Uskontokuntiin kuulumattomien etuja ajava Vapaa-ajattelijain Liitto pitää kehityssuuntaa positiivisena, mutta sanoo uudistuksen jäävän puolitiehen. Ongelmallisena Vapaa-ajattelijat näkevät erityi-sesti sen, että eettisen opetuksen antajiksi valikoituu todennäköi-sesti lähes ainoastaan sotilaspappeja. Työryhmän esityksen mukaan oppitunteja voisivat kuitenkin pitää myös muut kuin sotilaspapit.

”Henkilöstörakenteen katsomuksellinen yksipuolisuus vaa-rantaa työryhmän linjausten toteutumisen käytännössä. Vapaa-ajattelijat ovat esittäneet eettisen tuen henkilöstön koostumuksen monipuolistamista, koska nykyinen nojautuminen yksipuolisesti sotilaspappeihin rikkoo yhdenvertaista kohtelua eikä vastaa am-matillisen henkisen tuen tarpeisiin varusmiesten ja sotilaiden keskuudessa”, liiton kannanotossa sanotaan.

Varusmiesliitto pitää raportin oppitunteja koskevaa osiota hyvänä. Liiton puheenjohtajan Henrik Vuornoksen mukaan yhtenäisten opetussisältöjen tarjoaminen koko joukolle säästää resursseja. Lisäksi tunnustustilanteet vältetään menettelyssä hyvin. Raportin laskelmien mukaan ulkopuolisten opettajien palkkaami-nen oppituntien pitäjiksi maksaisi Puolustusvoimille noin 800 000 euroa vuodessa.

”Varusmiesliitto pitää esitettyä opetuskokonaisuutta erittäin tervetulleena uudistuksena. Uskomme, että tämä selkeyttää kir-kollisen työn roolia ja takaa myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomien oikeuden hyvään koulutukseen”, Vuornos sanoo.

JUH

O A

LATA

LO /

STU

DIO

ILPO

OKK

ON

EN

TOIMITTANUT: RASMUS ARIKKA

varusmieslehti.fi 7

Apulaisoikeusasiamies jakoi Puolustusvoimille moitteet UrheilukoulustaEduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan ammattiurheilijoiden lyhyt varusmiespalvelus on ongelmallinen varusmiesten yhtenäisen kohtelun kannalta. Ammattiurheilijoiden erityiskohtelu ei siis Sakslinin mukaan ole sallittua.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen teh-tävä on valvoa viranomaisen – tässä tapauksessa Puolustusvoimien – toiminnan laillisuutta. Helsingin Sanomien mukaan Urheilukou-lua koskeva epäkohta tuli Sakslinin tietoon varusmiesten kanssa käytyjen keskustelujen seurauksena. Samoissa keskusteluissa nousi esiin myös varusmiesten tyytymättömyyttä siihen, että heidän perhetilannettaan tai ammatinharjoittamistaan ei ole huomioitu esimerkiksi palvelusaikojen pituutta päätettäessä.

Apulaisoikeusasiamies vierailee säännöllisesti varuskunnissa ja kaikilla varuskunnassa palvelevilla varusmiehillä on halutessaan mahdollisuus päästä keskustelemaan apulaisoikeusasiamiehen kanssa. Keskustelut ovat yksittäiselle varusmiehelle hyvä tapa ker-toa havaitsemistaan epäkohdista, sillä apulaisoikeusasiamiehellä on velvollisuus puuttua hänen tietoonsa tulleeseen viranomaisten lainvastaiseen toimintaan.

Ammattiurheilijoiden erityiskohtelusta puhuttaessa vastak-kain ovat kaksi näkemystä. Puolustusvoimien henkilöstöosaston mukaan urheilijoiden asema nuorison esikuvina antaa perusteet erityiskohtelulle. Apulaisoikeusasiamies Sakslin ei pidä perusteita riittävinä. Vuonna 2011 lyhimpään 180 päivän koulutukseen mää-rätyt urheilijat viettivät palveluksensa aikana sotilaskoulutuksessa vain 66 päivää.

“Tämä lienee vähemmän kuin saman palvelusajan muilla varus-miehillä”, Sakslin toteaa.

Puolustusministeriö antaa toukokuun 29. päivään mennessä lausuntonsa asiasta. Lausunnossaan se kertoo, minkälaisiin toimiin apulaisoikeusasiamiehen arvio johtaa.

Lähde: Helsingin Sanomat, 23.1.

Varusmiesliitolle uusi pääsihteeri Pitkän työrupeaman Varusmiesliitossa ensin puheenjohtajana ja myöhemmin pääsihteerinä tehnyt Jussi Mäkinen jatkoi helmikuun lopussa kohti uusia haasteita. Hänen paikalleen pääsihteeriksi valittiin tamperelainen Kristian Kyllönen. Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa hallintotieteitä opiskeleva Kyllönen on toiminut aiemmin muun muassa Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtajana ja Reserviupseerikoulun oppilaskunnan puheenjohtajana. Sotilasarvoltaan Kyllönen on vänrikki reser-vissä. Hän suoritti varusmiespalveluksensa Maasotakoululla Lappeenrannassa.

“Varusmiesli iton työ asevelvol l isten edunvalvojana on ensiarvoisen tärkeää. Olen innoissani mahdollisuudesta päästä kehittämään liittoa ja vahvistamaan sen asemaa valtakunnallisena toimijana, Kyllönen muotoilee.”

Varusmiesliiton pääsihteeri vastaa liiton hallinnosta ja hallituksen työskentelyn tukemisesta. Pääsihteerivalinnan teki Varusmiesliiton liittohallitus. Tehtävää haki yhteensä 9 hakijaa.

OIV

A K

UM

PULA

INEN

Lisää ajankohtaisia uutisia osoitteessa varusmieslehti.fi.

8 varusmieslehti.fi

L ähtökohta äänioikeuden käyttämi-sessä varusmiespalveluksen aikana on mahdollisuus äänestää viikon-

loppuvapaiden aikana joko vaalipäivänä tai ennakkoon. Kuten muiltakin kansa-laisilta, myös varusmiehiltä odotetaan oma-aloitteisuutta: erillistä vaaleista muis- tuttavaa kampanjaa ei Puolustusvoimissa tänäkään vuonna järjestetä.

”Sen sijaan pyritään varmistamaan kaikille palveluksessa olevien tilaisuus äänestämiseen. Jos vaalisunnuntaille osuu palvelustehtävä, huolehditaan, että ennak-koäänestyksen aikana on mahdollisuus äänestää. Käytäntö koskee varusmiesten lisäksi myös kertausharjoituksissa olevia reserviläisiä ja kriisinhallintajoukoissa toimivia”, Puolustusvoimien viestintäjoh-taja, eversti Mika Kalliomaa sanoo.

”Suhtaudumme avoimesti viestinnän kehittämismahdollisuuksiin, vaikkakin lähtökohtaisesti jokainen kansalainen katsoo itse onko kyseisenä aikana mah-dollisuus käydä äänestyspaikalla. Oma aktiivisuus on jokaisen äänestäjän koh-dalla lähtökohta”, hän jatkaa.

Mahdollisuus äänestämiseen on jo-kaisen yli 18-vuotiaan kansalaisen oikeus. Varusmiespalvelustaan suo-rittavalle se voi kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia, sillä irtoaminen

kasarmilta ennakkoäänestyspaikalle ta-pahtuu lähtökohtaisesti vain lomapäivien puitteissa.

”Varusmiehillä, aivan kuten muilla-kin, on mahdollisuus käydä äänestämässä varsinaisilla äänestyspaikoilla. Varuskun-taäänestämisen mahdollisuutta ei laissa tällä hetkellä ole. Erityinen laitosäänes-tys voidaan toteuttaa vain sairaaloissa, ympärivuorokautista hoitoa antavissa sosiaalihuollon yksiköissä, rangaistus-laitoksissa tai muissa sosiaalihuollon yk-siköissä kunnanhallituksen päätöksellä. Varuskunnat eivät kuulu tämän mah-dollisuuden piiriin”, oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen selostaa.

Mahdollisuutta äänestää kasarmilla ei siis ole näköpiirissä, mutta sairastapa-usten kohdalla on valmiutta erityisjär-jestelyihin.

”Jos äänestäminen ei ole mahdollista esimerkiksi sairauden vuoksi, varuskun-tasairaalasta kuljetetaan äänestyspaikalle. Mikäli kuljettaminen ei ole mahdollista, tulee vaalitoimikunta toimittamaan ää-nestyksen paikan päälle. Erillistä äänes-

tysmahdollisuutta muille kuin sairaille ei kuitenkaan järjestetä”, Aaltonen sanoo.

Kasarmeilla ei äänestetäEduskuntavaalit ovat jo ovella. Varsinainen vaalipäivä on 19. huhtikuuta, mutta viime tippaan äänestämistä ei kannata jättää. Vaalipäivälle saattaa

osua kiinniolo, jolloin on pitänyt ymmärtää äänestää ennakkoon.

FAKTA

TEKSTI HENRIK VUORNOS

”Oma aktiivisuus on jokaisen äänestäjän kohdalla lähtökohta”

varusmieslehti.fi 9varusmiesliitto.fi 9

R eserviläisten sitoutuneisuus maanpuolustukseen on luettavissa suoraan sotilaspassin alimmalta riviltä. Ainakin mikäli uskomme TNS Gallupin

syksyllä Maanpuolustuskorkeakoululle laatimaa kysely-tutkimusta, jossa kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä turvallisuustilanteesta ja maanpuolustuksesta.

Siinä missä reservin upseerit suorastaan huokuvat maanpuolustustahtoa ja ovat valmiita puolustamaan maa-ta aina sotilaallisen kriisin kohdatessa, miehistökoulutuk-sen saaneista lähes kolmannes ottaisi kriisin kohdatessa alleen vadelmaveneen upseerien jäädessä taistelukentälle johtamaan toisiaan. Samaa väittää myös Maanpuolustus-korkeakoulun varusmiestutkimus.

Trendi on nähtävissä muissakin henkisen sitoutumisen mittareissa. Miehistö ei luota Puolustusvoimiin saatikka usko Suomen puolustuskykyyn läheskään yhtä paljon kuin reserviupseerikurssin tai muun johtajakoulun läpäisseet.

Tulokset eivät sinällään yllätä. On selvää, että johtaja-tehtäviin hakeutuvat ovat lähtökohtaisesti miehistökou-lutettavia motivoituneempia palveluksen suorittamiseen ja siten helpommin sitoutettavissa maanpuolustuksen arvoihin.

Aiheellinen kysymys kuitenkin on, yritetäänkö miehis-töä edes tosissaan sitouttaa maanpuolustukseen?

Siinä missä reserviupseerikurssiin valetaan maanpuo-lustushenkeä kurssijuhlan, oppilaskuntatoiminnan ja joukon parhaimmuutta (crème de la crème) korostavien juhlapuheiden avulla, miehistökoulutuslinjojen hengen-nostatus jää kahteen puolustuspolitiikkaa käsittelevään

kalvosulkeiseen ja linjastosta kotiuttamispäivänä nautit-tuihin pullakahveihin.

Miehistökoulutus ei ole lapsipuolen asemassa johta-jakoulutukseen verrattuna pelkästään perinteissä. Joh-tajakoulutukseen sijoitetaan parhaat kouluttajat ja aliupseerikurssien santsareina ovat varusmiesjohtajista parhaat. Johtajakoulutuksen läpiviennit ja rakenteet ovat hyvin valmisteltuja ja tekemistä riittää, kun taas monessa miehistötehtävässä varsinkin loppupalveluksen päivät täyt-tyvät toimettomuudesta. Onko siis ihme, että miehistö ei koe rooliaan maanpuolustuksessa yhtä merkitykselliseksi?

Ongelma sitoutuneisuudessa ei ole pieni, sillä suurin osa varusmiehistä koulutetaan juuri miehistötehtäviin. Lyhyellä tähtäimellä sitouttamattomuus konkretisoituu kertausharjoituksissa, joita yritetään kuluvana vuonna tarjota jopa 18 000 reserviläiselle: Varusmiestutkimuk-sessa kuuden kuukauden palveluksen suorittaneista vain 11 prosenttia piti velvollisuutenaan osallistua kertaushar-joitukseen, johon hänet on käsketty.

Pidemmälle vietynä ongelma miehistön sitoutuneisuudes-ta kytkeytyy myös puolustuksen uskottavuuteen. Pystyykö Puolustusvoimat luomaan uskottavan pelotteen ulkopuolista uhkaa vastaan, jos se ei kykene puolessa vuodessa vakuutta-maan omaa miehistöään järjestelmän toimivuudesta?

Kirjoittaja on lääketieteen ylioppilas ja palveli miehistö-tehtävässä Ruotuväki-lehden toimittajana. Tällä hetkellä hän suorittaa aliupseerikurssia Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä.

KOLUMNIJOEL KONTIAINEN

Jos sitouttaisimme myös miehistön?

Miehistökoulutuslinjojen hengennostatus jää kahteen puolustuspolitiikkaa käsittelevään kalvosulkeiseen ja

linjastosta kotiuttamispäivänä nautittuihin pullakahveihin.

AKU

SIU

KOSA

ARI

10 varusmieslehti.fi

NYT MYÖSmökki- ja saunavuokraus!

NYT MYÖSmökki- ja saunavuokraus!

Meillä

saa ajaa kaikki!

www.sog

sakk.fi

Suunnista Inariin opiskelemaan!

Ota yhteyttä 040 707 3793 tai [email protected] tai katso www.sogsakk.fi

Esim. matkailupalvelujen tuottajaksi kahdessavuodessa aikuiskoulutuksena!Vai kiinnostaisiko media-ala, saamen kielet, erä- ja luonto-oppaaan koulutus tai käsityöalan artesaanin opinnot pohjoissaamen kielellä.

Haku 13.5. saakka!

Varusmiesliitto ry on varusmiesten valta-kunnallinen, Puolustusvoimista erillinen

edunvalvontajärjestö. Varusmiesliiton jäsenyys on varusmies- tai siviilipalvelustaan suorittaville ilmainen.

Liittymällä jäseneksi pääset vaikuttamaan liiton toimintaan ja annat tukesi asevelvollisten

eteen tekemällemme työlle.

Lue lisää:

facebook.com/varusmiesliittovarusmiesliitto.fi

@varusmies

varusmieslehti.fi 11

Miten varusmiehen kannattaa toimia, jos hän on vammautunut palveluksen aikana?

Palveluksen aikana Puolustusvoimat hoitaa varusmiehen sairaanhoidon, mutta jos palvelus-ajalta jää vamma, siitä voi kotiutumisen jälkeen saada Valtiokonttorilta tapaturmakorvauksia. Hakemus täytetään Valtiokonttorin verkkosi-vuilla, jossa on myös ohjeita sen täyttämiseen. Hakemusta ei tarvitse täyttää varmuuden vuok-si. Jos esimerkiksi varusmiehen palveluksessa loukkaama polvi alkaa oireilemaan vaikkapa vuoden kuluttua, voi korvausta hakea silloin-kin.

Oletetaan, että varusmies on loukannut pol-vensa palvelusaikana ja se on jäänyt oireile-maan. Mitä papereita hänen tulee toimittaa Valtiokonttorille?

Hakemuksen mukaan on syytä liittää sairaus-lomatodistus, jos varusmies ei kykene mene-mään töihin, opiskelemaan tai vamma vaatii välittömästi jatkohoitoa. Lopputarkastuksen yhteydessä terveydenhoitaja usein kirjoittaa todistuksen, mutta varusmiehen kannattaa olla myös itse asian kanssa valppaana ja pyytää sai-rauslomatodistus. Lääkärin ja lääkkeiden kuitit tarvitaan hoitokuluja korvattaessa. Reseptilääk-keistä pitää muistaa pyytää apteekin laskelma.

Entä jos varusmies on jo kotiutunut, eikä ter-veydenhoitaja kirjoittanut todistusta, tai polvi alkaa vaivaamaan vasta siviilissä?

Siinä tapauksessa kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle, esimerkiksi terveyskeskukseen, ja laittaa vahinkoasia meille vireille lähettä-mällä hakemus. Hankimme tarvittavat saira-uskertomukset varusmiesajalta varuskunnan terveysasemalta.

Miten Valtiokonttoriin voi ottaa yhteyttä?

Hakemusta tehdessä kannattaa avata Kansa-laisen asiointitili. Voit olla Kansalaisen asioin-titilin kautta yhteydessä asiakaspalveluumme. Asiointitilin kautta voit lähettää tarvittavat lisäselvitykset ja saat sinua koskevat päätöksen myös sinne.

Tiesitkö? Valtiokonttori on 350 henkilön monialainen virasto. Sotilastapa-turmakorvausten lisäksi Valtiokonttori maksaa myös muun muassa rikosvahingonkorvaukset ja valtion henkilöstön tapaturmakorvaukset.

Valtiokonttorin asiakaspalvelu auttaa sinua sotilastapaturmien korvauksiin liittyvissä asioissa. Asiakaspalvelun tavoitat arkisin välillä 9.00–15.30 numerossa 0295 50 3060 ja osoitteessa [email protected].

Lisätietoa voit lisäksi etsiä osoitteesta valtiokonttori.fi/sotilastapaturmat.

Loukkaannuitko palvelusaikana?Kun varusmiespalveluksesi on päättynyt, Valtiokonttori vastaa vamman tai palvelussairauden hoitokustannuksista sekä muista lainmukaisista korvauksista. Korvausasiantuntija Sanna Länkelä kertoo, miten haet korvausta Valtiokonttorista.

TENTISSÄ

ILMOITUS



S uomen puolustuskulujen osuus bruttokansantuotteesta on tänä vuonna 1,29 prosenttia. Luku tarkoittaa sitä, että kaikkien Suo-messa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta hieman yli

prosentti käytetään puolustusmenoihin. Käytännössä puolustusmenot rahoitetaan verovaroin ja kunkin vuoden puolustusbudjetti, eli puo-lustukseen käytettävä rahamäärä, määräytyy vuosittain eduskunnan päätöksellä. Osuus bruttokansantuotteesta on lähinnä teoreettinen tapa tarkastella ja vertailla puolustuksen kustannuksia. Tietona se on kuitenkin merkittävä: se kertoo, kuinka paljon yhteiskunnan panoksia puolustukseen käytetään.

Suomessa puolustuskulujen osuus bruttokansantuotteesta on pienempi kuin suuressa osassa Eurooppaa. Kansainvälisessä vertailussa suomalai-nen puolustus on siis halpaa – ainakin teoriassa.

Vuonna 2013, jolloin Suomi käytti puolustukseensa noin 1,4 pro-sentin osuuden bruttokansantuotteesta, enemmän satsasivat Euroopan maista muun muassa Viro, Saksa, Norja, Puola, Ukraina, Kreikka ja

Iso-Britannia. Pienemmällä puolustusbudjetilla operoivat puolestaan Ruotsi, Belgia, Latvia, Espanja ja Sveitsi. Vertailu ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen.

Suomessa on käytössä miehiä koskeva asevelvollisuus, joten kansallisen turvallisuuden takaamiseen kerätään vuosittain työnä maksettavaa veroa. Taloustieteilijät korostavat, että kyseessä on kustannus yhteiskunnalle siinä missä mikä tahansa muukin vero. Helsingin yliopiston taloustieteen professori Panu Poutvaara on yksi harvoista asevelvollisuuden kustan-nuksia tutkineista suomalaisista. Hän on arvioinut järjestelmän maksavan joka vuosi noin 1–2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kustannus syntyy, kun asevelvollisten opinnot myöhästyvät tai työt keskeytyvät palveluk-sen seurauksena. Poutvaara on avoimesti kertonut vastustavansa yleistä asevelvollisuutta.

”Valtion budjetissa näkyvien menojen tuijottaminen ei riitä Kansan-taloudellinen kokonaishinta on suuri, koska nuorten työrat viivästyvät”, Poutvaara arvioi Ylen haastattelussa.

ANALYYSI

Näkymätön kustannusTEKSTI JUHO MÄKI-LOHILUOMA

KUVAT FLICKR, PUOLUSTUSVOIMAT

Asevelvollisuus on työnä maksettavaa veroa, joka peritään vain miespuoliselta ikäluokalta. Tämän näkemyksen esitti aikanaan jo Milton Friedman, yksi maailman

merkittävimmistä taloustieteilijöistä. Sittemmin se on vakiintunut laajalti. Kun nuoret miehet ja vapaaehtoiset naiset samoavat metsissä, he ovat poissa

työelämästä ja opinnoista. Se pienentää verotuloja ja heikentää kansantalouden kilpailukykyä, vaikka järjestelmällä on myös yhteiskunnallisia hyötyjä.

Yleinen asevelvollisuus on Puolustusvoimien toiminnan kivijalka. Mikä on kivijalan hinta, ja onko järjestelmässä järkeä?

”Taloustieteilijät korostavat, että kyseessä on kustannus yhteiskunnalle siinä missä mikä tahansa muukin vero.”


Yleisen asevelvollisuuden kustannukset muuttavat myös kansainvälisen vertailun johtopäätöksiä. Yhdistettynä puolustusbudjetin 1,29 prosenttiin, jo erittäin maltillinen 0,5 prosentin arvio nostaa puolustuksemme hinnan 1,79 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on Euroopan ylempää keskita-soa. Prosentin arviolla, eli 2,29 prosentin puolustusmenoilla, nousemme kärkikastiin.

Vaikka taloustieteilijät ovat maailmalla lähes yksimielisiä siitä, että asevelvollisuus maksaa, hinnasta on erimielisyyttä. Lisäksi on väitetty, että asevelvollisuus tuottaa myös muuta yhteiskunnallista hyvää kuin laajan reservin.

Järjestelmää on perusteltu perinteisesti esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemisellä, johtajakoulutuksesta saatavilla hyödyillä, eri taustoista tulevien miesten keräämisellä yhteen ja Puolustusvoimien kuljettajakou-lutuksen hyödyillä logistiikka-alalle. Osa perusteista ontuu ja esimerkiksi johtajakoulutuksen hyöty yhteiskunnalle on kiistanalainen.

Puolustusvoimien Syväjohtamisen-malliin perustuvan johtajakou-lutuksen soveltuvuutta työmarkkinoille ei ole tutkittu, joten mielipiteet asiasta perustuvat lähinnä kokemuksiin ja asiantuntijoiden arvioihin. Lisäksi on huomioitava, että hyöty yksilölle ja kansantaloudelle ovat kaksi eri asiaa. Vaikka yksilö voisi hyötyä suoritetusta aliupseerikurssista esi-

merkiksi kilpailtaessa työpaikasta, kansantalous hyötyy vain, jos aliupsee-rikurssi parantaa työntekijän tuottavuutta, eli hän pystyy kurssin ansiosta parempiin suorituksiin työelämässä. Selvää kuitenkin on, että merkittävä osa varusmiesjohtajista on myöhemmin päätynyt esimiesasemaan myös palveluksen jälkeisessä työelämässä. Myös asiaa vuonna 1998 palveluksen-ässä. Myös asiaa vuonna 1998 palveluksen-Myös asiaa vuonna 1998 palveluksen-ös asiaa vuonna 1998 palveluksen- asiaa vuonna 1998 palveluksen-sa suorittaneiden osalta selvittänyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitos päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan varusmiespalveluksella on merkittävä tilastollinen yhteys henkilön tulevaan työmarkkina-asemaan. Palveluksen suorittaminen vaikutti siis tutkijoiden mukaan positiivisesti henkilöiden työuraan. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu varusmiespalveluksen pituudella olevan vaikutusta koulutuksen hankinnan pitkittymiseen.

Kuljettajakoulutuksen hyöty logistiikka-alalle on puolestaan kiistaton, vaikka arvioiden mukaan korkeintaan kaksi kolmannesta ammattipäte-vyyden suorittavista varusmiehistä hyödyntää koulutustaan työelämässä. Kansantalouden kannalta merkitys on pieni.

Asevelvollisuudesta on Suomessa tullut entistä valikoivampi, sillä Puo-lustusvoimien tilastojen mukaan enää alle 80 prosenttia miesikäluokasta suorittaa asepalveluksen. Asevelvollisuutta vastustava Ohi On -kampanja laskee luvun olevan jopa alle 70 prosenttia nyt toisen asteen koulutuksesta valmistuvissa ikäluokissa. Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, ennen kuin kukin ikäluokka saavuttaa 29 vuoden iän, ja varusmiespalveluksen suo-rittaneiden kokonaismäärä pystytään laskemaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan palveluksenkeskeyttäjät ja palveluksesta etukäteen vapautettavat muodostavat riskiryhmän: he ovat varusmiespalveluksen suorittaneita ikätovereitaan suuremmassa syrjäytymisvaarassa. Asevelvollisuuden rooli yhtälössä ei ole yksiselit-teinen. On esitetty näkemyksiä, joiden mukaan nykymuotoinen varus-miespalvelus jopa lisää nuorten miesten syrjäytymistä, sillä se sulkee kasarmien ulkopuolelle juuri ne, joilla riski syrjäytymiseen on suurin. Edelleen pidetään kuitenkin kiinni myös vanhasta totuudesta, jonka mukaan varusmiespalvelus ehkäisee syrjäytymistä. Usein väitteeseen

liitetään vaatimus palveluksen suorittavien osuuden kasvattamisesta aiempien vuosikymmenten tasolle. Vielä parikymmentä vuotta sitten suomalainen asevelvollisuus oli miesten osalta huomattavasti yleisempi, sillä lähes 90 prosenttia suoritti asepalveluksen. Palveluksen suorittavien osuuden laskiessa murenee samalla myös peruste varusmiespalveluksesta syrjäytymisen ehkäisijänä.

Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen johtaja Pertti Haaparanta sa-noo yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista ajavan Ohi on -kampanjan asiantuntijalausunnossaan, että sotavoimilla ei ole hyödyllisiä sivuvai-kutuksia. Hänen mukaansa tämä on tilanne sekä asevelvollisuuteen että ammattisotilaisiin perustuvan puolustusratkaisun kohdalla. Haaparanta itse on totaalikieltäytyjä ja kannattaa Suomen asevoimien lakkauttamista.

”Yleisestä asevelvollisuudesta ei ole kuin suoraa taloudellista haittaa. Sillä ei myöskään ole taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti mitään hyödyl-ä ei myöskään ole taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti mitään hyödyl- ei myöskään ole taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti mitään hyödyl-öskään ole taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti mitään hyödyl-kään ole taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti mitään hyödyl-ään ole taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti mitään hyödyl-n ole taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti mitään hyödyl-ään hyödyl-n hyödyl-ödyl-l-lisiä sivuvaikutuksia, jotka sen oikeuttaisivat. Sen väitetään yhdistävän eri sosiaaliryhmistä peräisin olevia ihmisiä, mutta saman ajaa vaikkapa yhteinen peruskoulu, jos sen ei anneta rapautua», Haaparanta sanoo.

”Ja jos taas armeijan kansaa yhdistävä vaikutus olisi tärkeä ja suuri, niin miksi eri sosiaaliryhmistä peräsin olevia naisille ei tarjota samaa kokemusta?» hän kysyy.

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanni-ainen on lähestynyt asevelvollisuutta toisenlaisesta näkökulmasta. Maanpuolustus-lehden artikkelissaan Kanniainen kirjoittaa kansallisen turvallisuuden olevan osa hyvinvointia: mitä hyötyä on tuottavuudesta, jos kansallinen turvallisuus pettää ja maa miehitetään? Kanniainen luo-kittelee eri maat riskiluokkiin niiden maantieteellisen sijainnin pohjalta. Itäisen Euroopan mailla, kuten Suomella, riskiluokka on Länsi-Eurooppaa korkeampi. Hän kutsuu ilmiötä turvallisuusgradientiksi.

”Matalan riskiluokan maissa ammattiarmeija on parempi ratkaisu, korkean riskiluokan maissa puolestaan asevelvollisuusarmeija on parempi ratkaisu”, Kanniainen kirjoittaa.

Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, kumpi ratkaisu Suomelle olisi optimaalinen. Olennaista Kanniaisen arviossa on se, että siinä on pyritty antamaan arvo myös kansalliselle turvallisuudelle.

Perusteita asevelvollisuusjärjestelmälle ei löydä vain talouslukuja tuijottamalla. Järjestelmä on olemassa, koska sillä pystytään järjestä-mään koko Suomen puolustus, kuuluu Puolustusvoimien mantra. Jär-är-jestelmä tuottaa Eurooppalaisessa vertailussa lähes valtavan reservin, jonka sivii liosaamisen uskotaan kantavan myös sotati lanteessa. Reservin osaamisesta kertoo osaltaan myös se, että kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä suomalaiset reserviläiset ovat pärjänneet mainiosti ulkomaisten ammattisotilaiden rinnalla. Reservin lisäksi järjestelmä luo pohjan Puolustusvoimien rekrytoinneille. Monessa ammattiarmeijaan siirtyneessä maassa asevoimilla on ollut suuria vaikeuksia saada rivejään täyteen ja pitää kiinni avainhenkilöstöstään. Suomessa asevelvollisuusjärjestelmä ohjaa lahjakkaita ja motivoituneita henkilöitä myös sotilasuralle.

Puolustusvoimien henki löstöa lan seminaariju lkaisuun k ir-joittanut entinen koulutuspäällikkö, eversti evp Kalle Liesinen näkee asevelvollisuusjärjestelmässä kehitettävää. Hänen mukaansa parannettavaa on muun muassa reserviläisen siviiliosaamisen ja

”Asevelvollisuusjärjestelmän piilokustannukset saataisiin puolitettua, jos opinnot olisi mahdollista aloittaa ja pääsykokeisiin osallistua molempien lukukausien alussa.”


sotilaskoulutuksen kohtaamisessa sekä varusmiespalveluksen ja opintojen yhteensovittamisessa. Liesisen mukaan asevelvollisuusjärjestelmän piilokustannukset saataisiin puolitettua, jos opinnot olisi mahdollista aloittaa ja pääsykokeisiin osallistua molempien lukukausien alussa. Nyt opintojen aloittaminen onnistuu lähes poikkeuksetta vain syksyllä, eikä pääsykokeita järjestetä kuin keväisin. Logiikka on, että mitä aiemmin opinnot saadaan aloitettua, sitä vähemmän aikaa asevelvolliset ovat poissa työelämästä. Se taas parantaa kilpailukykyä, joka on suomalaisen hyvinvoinnin elinehto.

Mikä sitten on asevelvollisuuden hinta? Kukaan ei oikein tiedä varmasti. Panu Poutvaaran arvion mukaan se on 1-2 prosenttia bruttokansantuot-teesta, ja Kalle Liesinen viittaa noin puoleen prosenttiin.

Hintaa voidaan laskea monella tavalla. Sitä voidaan määrittää esi-merkiksi laskemalla kaikille varusmiehille ”palkka”: asevelvollisuuden kustannus on se, minkä verran nyt pakotettuna kasarmeille nukkuville varusmiehille tulisi maksaa korvausta, jotta he tekisivät sen vapaaehtoises-ti. Toinen tapa on vertailla naisten ja miesten työurien pituutta ja pyrkiä analysoimaan, kuinka paljon asevelvollisuus todellisuudessa pitkittää työelämään siirtymistä. Kuten arvata saattaa, mikään metodeista ei ole täydellinen. Muuttujia on valtavasti, eikä luotettavan analyysin tuotta-minen ole helppoa.

Selvää on kuitenkin, että asevelvollisuus maksaa. Vaikka kuinka py-rittäisiin korostamaan varusmiespalveluksen myönteisiä vaikutuksia, on

järjestelmän tuottama rasite aina hyötyjä suurempi. Ongelma on, että tällä kustannuksella ei ole omistajaa. Puolustusvoimilla on velvoite kouluttaa tarvittavat sodanajan joukot, mutta ei käyttää varusmiesten muodossa saamaansa työvoimapanosta mahdollisimman tehokkaasti. Myöskään Puolustusministeriön budjetista ei löydy asevelvollisuuden piilokustan-nuksia. Siviilipalveluksen suorittaneille on selvää, että myös siellä toiminta on usein valitettavan tehotonta. Koko järjestelmän kehittämiseen löytyy vain vähän halua, koska oikein kukaan ei vastaa siitä. Sotilaskoulutuksen saralla kehitys on ollut myönteistä, mutta nyt ei puhuta siitä.

Israelissa asevelvollisuuden kustannuksia tutkii muun muassa Central Bureau of Statistics, jonka lähin suomalainen vastine on Tilastokeskus. Asevelvollisuusjärjestelmän kustannukset on tuotu näkyviksi, ja ne on vuoden 2009 valtion budjetissa kirjattu osaksi puolustuskuluja. Ase-velvollisuuden piilokustannuksiksi määriteltiin tuolloin 1.7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Israelin asevelvollisuusjärjestelmä on olennaisesti erilainen kuin suomalainen vastineensa, eikä itse laskelmista ei kannata vetää johtopää-töksiä. Huomionarvoista on sen sijaan tahto tutkia järjestelmän kustan-nuksia. Israelissa ajatellaan, että asevelvollisuus on puolustuskulu siinä missä ohjukset, panssarivaunut ja rynnäkkökiväärien ammuksetkin. Ehkä tästä voisi ottaa oppia myös Suomi. Meillä asevelvollisuus on näkymätön kustannus, jonka hintaa ei tiedä kukaan.

Sotilaankuja 7 tarjoaa Tampereen Turtolan kaupungisosassa asukkailleen väljän asuinympäristön, jonka välittömässä läheisyydessä on kaikki tarvittavat palvelut. Perusparannettuja asuntoja on useita vapaana. Asuntojen koot: 1h+k 47 m2 - 3h+k+s 78 m2. Asuntoja vuokraa Ovenia Oy:ssä Tiina Kaitainen, puhelin 020 130 2542, [email protected]

Hyrylä sijaitsee erinomaisella paikalla noin 25 kilometrin päässä Helsingistä ja noin 10 minuutin päässä Helsinki-Vantaan lentoasemasta. Asunnot ovat pääosin kaksioita ja kolmioita. Asuntohakemuksen voi täyttää nettisivuillamme www.kruunuasunnot.fi/vuokraus. Esittely ja tiedustelut, Maarit Pentikäinen, puhelin 0207 431 617, [email protected]

www.kruunuasunnot.fiElimäenkatu 25-27, 00510 Helsinki, puh. 0207 431 610

Vuokra-asuntoja

Kruunuasunnot Oy omistaa noin 2600 vuokra-asuntoa 26:lla paikkakunnalla Raaseporin Dragsvikista Sodankylään. Yhtiömme

mm. perusparantaa koko ajan asuntokantaansa ja vapaita asuntoja löytyy useilta paikkakunnilta, kuten Helsingistä, Lahdesta,

Hämeenlinnasta ja Tampereelta.

Lahden Rautatienkatu 28 ja Vapaudenkatu 12 muodostavat koko-naisuuden, joka tunnetaan Lahdessa Pohjola-talona. Asuntojen koot vaihtelevat välillä 1h+k - 5h+k+parvi ja liikehuoneistojen koot21m2 - 340 m2. Asuntoja vuokraa Ovenia Oy:ssä Liisa Mattila, puhelin 020 130 2581, [email protected]

Varusmies 2015.indd 1 9.1.2015 10.52

Tie johtajaksi alkaa osoitteesta upseeriksi.fi

Yhteishaku 17.3.-9.4.2015

Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuu johtajia asiantuntijavalmiuksin. Puolustusvoimien tai Rajavartiolai-toksen upseerina voit työskellä erilaisissa ja monipuolisissa tehtävissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Kiinnostaako oma opiskelijakoti?Koko talo täynnä opiskelijoita – miltä kuu-lostaa? Kun haluat asua hyvässä porukas-sa lähellä opiskelupaikkaasi tai hyvien kulkuyhteyksien varrella, on opiskelija-asunto oikea valinta.

Opiskelija-asunnot on suunniteltu opis-kelijoiden kodeiksi ja asuminen on vaiva-tonta. Useimmiten vuokra sisältää myös nettiyhteyden, sähkön ja vesimaksun. Ta-loissa on myös tarjolla yhteisiä palveluita, kuten sauna ja pesutupa.

Asunnon saannin edellytyksenä on opis-keluoikeus jossakin peruskoulun jälkeisessä oppilaitoksessa.

Opiskelija-asuntoja tarjolla seuraavilla paikkakunnilla

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen HOAS, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, www.hoas.fiHämeenlinna, Forssa, Riihimäki HOPS, Hämeenlinnan seudun Opiskelija-asuntosäätiö, www.hops.fiJoensuu ELLI, Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, www.joensuunelli.fiJyväskylä KOAS, Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, www.koas.fiKajaani Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, www.kajaaninpietari.fiKotka KOTOPAS, Kotkan Opiskelija-asunnot Oy, www.kotopas.fiKuopio KUOPAS, Kuopion opiskelija-asunnot Oy, www.kuopas.fiLahti Oppilastalo Oy, www.oppilastalo.fiLappeenranta LOAS, Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö, www.loas.fiMikkeli MOAS, Mikkelin opiskelija-asunnot Oy, www.moas.fiOulu PSOAS, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, www.psoas.fiPori Porin YH-Asunnot Oy, www.porinyhasunnot.fiRovaniemi DAS, Domus Arctica -säätiö, www.das.fiSavonlinna SAO, Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy, www.sao.fiSeinäjoki Kiinteistö Oy Marttilan kortteeri, www.marttilankortteeri.fiTampere TOAS, Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö, www.toas.fi Kiinteistö Oy Opintanner, Pirkan Opiskelija-asunnot Oy, www.opintanner.net Turku, Rauma TYS, Turun Ylioppilaskyläsäätiö, www.tys.fiVaasa VOAS, Vaasan opiskelija-asuntosäätiö, www.voas.fi

www.opiskelija-asunnot.fi


Kranaatti lentää kaaressa kohti maaliksi asetet-tua rinkulaa. Eihän se siihen osu, mutta eivät ole muutkaan osuneet. Heittokuntoon laittaminen,

suojautuminen, vaikuttaminen räjähdyshuutojen jäl-keen. Heikko osumatarkkuus ei yllätä, sillä alokkailla on kranaatinheittoharjoituksissa paljon opeteltavia asioita viemässä keskittymistä itse heittosuoritukselta.

Vai onko?Kantahenkilökunnan organisoimassa harjoituksessa

seisoskelen itse vahtimassa yhtä kolmesta heittopaikasta. Mietin yläkouluikäisten pesistreenejä, joita olen menossa valmentamaan illan harjoitusvapailla. Vieressä reilu kymmenen alokasta viskelee sinistä mötikkää vuorotellen.

Sitten havahdun.Minkä takia kranaatteja heittää joukkueellinen varus-

miehiä kolmessa pisteessä, kun yli puolet harjoitusmöhkä-leistä lojuu säilytyslaatikossa käyttämättöminä?

Läpi varusmiespalvelukseni kantahenkilökunta pauha-si, että puoli vuotta ei riitä mihinkään. Suurin osa alokkai-den kasarmiajasta tuntuu kuitenkin kuluvan istuskellessa ja odotellessa. Opinnoissani Lean-ajatteluun tutustuneena päätin ryhtyä kellottamaan alaisteni päivien kulkua. Halusin selvittää, kuinka suuri ajasta käytetään oikeaan sotilaskoulutukseen. Leanauksen perusperiaatteiden mu-kaisesti siirtymisiä, kuljetuksia, ruokailuja tai edestakaisin juoksentelua en tähän laskelmaan huolinut.

Tulokset olivat järkyttäviä. Aamupäivällä 45 minuuttia, iltapäivällä 72 minuuttia.

Päivässä, E-kauden alussa, viikon keskiarvona. Keskiver-rolta tykkimieheltä, joka ei viettänyt aikaa varuskuntasai-raalassa tai lomilla.

Viikkoa ennen loppusota vastaavat luvut olivat 41 ja 80. Kaksi tuntia aktiivista koulutusta päivässä, juuri ennen puolivuotisen taipaleen loppuhuipennusta. Tulokset ovat tietysti vain yksittäisen varusmiehen aikoja, ja jonkun mielestä punkkien ja kaappien siistiminen saattavat soti-laskoulutusta ollakin. Mutta silti: kaksi tuntia!

Toki osa tehottomuudesta johtuu puhtaasti resurssien puutteesta: 40 paikan ampuradalla ei kerrallaan sata ihmistä ammu. Vähän voi antaa anteeksi myös siksi, että varusmiesjohtajien on tärkeää antaa epäonnistua ja havai-ta omat virheensä koulutusten suunnittelussa. Mutta kyllä kolmikymppisen ylikersantin on syytä katsoa peiliin, jos ei tajua 40 alokkaan jalkapallopelin jakamisen neljään pienempään tehostavan pelaamista. Itseensä saa mennä, jos todella katsoo olevan järkevää tuhlata vartti joukkueen aselajikoulutuksesta – eli 40 hengen joukkueessa 10 ihmis-työtuntia – siihen, että yksi soturi lähetetään korjaamaan sänkynsä päiväpeittoa.

Nykyaikaisessa varusmiespalveluksessa ajankäytön te-hokkuus korostuu. Monimutkaistuvassa sodankäynnissä pitäisi osata koko ajan enemmän, mutta koulutusaika on rajoitettu. Oli syy tehottomuuteen kantahenkilökunnassa, riittämättömissä resursseissa, varusmiesjohtajissa tai to-dennäköisimmin niissä kaikissa, on suomalaisten todella syytä miettiä, miten haluamme varusmieskoulutuksemme toimivan.

Onko kaksi tuntia päivässä tarpeeksi?

Kirjoittaja on Merivoimien reserviupseerikurssin 165 prii-mus ja tuleva tuotantotalouden diplomi-insinööri Helsin-gistä.

KOLUMNITATU SUONTAUSTA

Kaksi tuntia päivässä

Nykyaikaisessa varusmiespalveluksessa ajankäytön tehokkuus korostuu. Monimutkaistuvassa sodankäynnissä pitäisi osata

koko ajan enemmän, mutta koulutusaika on rajoitettu.


VAPAALLA

Mikä ihmeen alamäkiluistelu?

TEKSTI JUHO MÄKI-LOHILUOMAKUVAT RED BULL CONTENT POOL

Energiajuomajätti Red Bull on rahoittanut Crashed Ice -nimellä tunnettua alamäkiluistelusarjaa jo 14 vuotta. Tälle kaudelle sarja paisui kahdeksan osakilpailun

mittaiseksi maailmankiertueeksi. Kilpailuista kaksi luisteltiin Suomessa. Lajin maailmanmestari, Itävallan Marco Dallago kertoo,

mistä alamäkiluistelussa oikein on kyse.

18 varusmiesliitto.fi


VICTOR ENGSTRÖM

Vauhdikkaat hypyt kuuluvat alamäkiluisteluun. Ne ovat viihdyttäviä ja tuovat lajiin yllätyksellisyyttä.

Kuvassa Marco Dallago (oik.) ja Kyle Croxall.


A lumiiniterät repivät rosoista jäätä Serenan laskettelukeskuksessa Espoossa. Katsojia on saapunut tuhansittain seuraamaan, kun urheilijat ympäri maailman laskevat alas jääränniä jopa 60 ki-

lometrin tuntinopeudella. Tai niin ainakin oli tarkoitus. Espoo on kiertueen neljästä varsinaisesta osakilpailusta ainoa, jossa

luistellaan luonnonjäällä. Lauhat kelit ovat tehneet järjestäjille tepposet, ja finaalin alkua joudutaan siirtämään lähes kolmella tunnilla.

Katsojat kaikkoavat, mutta palaavat takaisin. Kello 21:30, kun finaali vihdoin saadaan käyntiin, laskettelukeskus on taas täynnä. Pari viikkoa aiemmin Saint Paulissa Yhdysvalloissa radan varteen tungeksi jopa 140 000 innokasta fania. Alamäkiluistelu kiinnostaa. Marco Dallagon mukaan se ei ole ihme.

“Uskon, että laji lähtee rakettimaiseen kasvuun. Joka vuosi tähän men-nessä laji on tullut isommaksi ja isommaksi”, Dallago sanoo.

Neljän varsinaisen kilpailun lisäksi pisteitä lajin maailmanmestaruus-taistoon pystyi tänä vuonna hankkimaan neljässä Riders Cup -osakilpai-lussa. Varsinaisen Crashed Ice -kiertueen ja Riders Cupin osakilpailut yhteenlaskettuna päättynyt alamäkiluistelukausi oli historian vilkkain. Suomessa käyntiin polkaistiin lisäksi kansallinen Suomen Cup. Dallagon mukaan kilpailujen määrän kasvu lisää lajin suosiota.

“Nyt kun meillä on tuplasti enemmän kilpailuita kuin viime vuonna, suurempi määrä ihmisiä pääsee kokeilemaan lajia ja uusia laskijoita nousee mukaan kilpailuun. Meille kokeneille laskijoille kilpailujen lisääntynyt määrä tarkoittaa enemmän jääaikaa ja kovempaa kilpailua”, hän arvioi.

Myös Red Bullin mukaan alamäkiluistelu on kovassa nosteessa. Huip-puluistelijat valmistautuvat kauteen läpi vuoden ja vauhtia on aiempaa enemmän. Se tekee kilpailuista viihdyttävämpiä. Myös lajin ympärille rakennettu tapahtuma on kunnossa. Kun kilpailussa on tauko, lumilau-

tailija Eero Ettala hyppää radan yli, eikä DJ Darude hiljennä musiikkia edes laskujen ajaksi. Yleisö saa vapaasti hakata jäärännin laitoja. Ääntä ja tunnelmaa riittää.

“Laji on kehittynyt vuosien varrella joka osa-alueella”, Red Bullin viestintäpäällikkö Maria Mäkinen sanoo.

Serenan osakilpailua seuraamaan saapunut Espoon Bluesin kanadalais-hyökkääjä Stefano Giliati on tapahtumasta innoissaan. Hän on paikalla kannustamassa kavereitaan Dean ja Dylan Moriaritya, jotka ovat lajin kärkinimiä.

“Ensimmäinen kerta täällä. Näyttää hauskalta, mutta vähän tässä vielä opetellaan sääntöjä”, Giliati naurahtaa.

Helsinkiläiselle Kasper Saaristolle Crashed Ice -osakilpailu on jo toinen. Hän pitää lajin vauhdista ja on itsekin harkinnut osallistumista karsintoihin.

SEBASTIAN MARKO

Ongelmat radan kanssa ja aikataulun venyminen verottivat katsojia Serenan osakilpailussa. Innokkaimmat jaksoivat silti odottaa.

SIM

ON

VID

IC


“Entisenä jääkiekkoilijana tämä on tietysti lajina mielenkiintoinen. Hauskoja tapahtumia nämä ovat. Kyllä varmaan olen ensi vuonna tulossa ainakin katsomaan, jos tällainen vielä Espoossa järjestetään.”

Kun kello lyö yksitoista Espoon räntäsateisessa illassa, paikalla ovat enää innokkaimmat fanit. He tuntuvat poikkeuksetta jakavan Saariston ja Giliatin arvion: katsojalle alamäkiluistelu on urheiluviihdettä par-haimmillaan.

Alamäkiluistelusta puhuttaessa kannattaa muistaa, että kyseessä on todellinen extreme-laji, jonka riskit tulee tietää tarkkaan. Vahinkova-kuutusyhtiö If suhtautuu alamäkiluisteluun skeptisesti, eikä tarjoa lajiin vakuutusta.

“Tietyt erittäin riskialttiit lajit on rajattu vakuutustarjonnan ulkopuo-lelle ja alamäkiluistelu on yksi näistä lajeista”, henkilövakuutusten johtaja Riitta-Liisa Salonen sanoo.

Perusteet ovat selkeät. Salosen mukaan erittäin riskialttiiksi luokitel-luissa lajeissa loukkaantumisriski on todella suuri tai vahingot erityisen vakavia. Näissä lajeissa vakuutusten hinnat muodostuisivat korkeiksi, koska hintalaput määritellään aina riskien mukaan. Salosen sanoo, että alamäkiluistelun kohdalla ei löydy riittävän laajaa asiakaskuntaa riskin tasaamiseen ja sitä kautta hinnan kohtuullisena pitämiseen.

Salosen arvio lajista on synkkä, eivätkä kaikki vakuutusyhtiöt jaa hänen näkemystään. Osa korvaa vahingot jo tavallisen tapaturmavakuu-tuksen pohjalta.

“Alamäkiluistelussa vauhdit ovat todella kovia, rata mutkainen ja kilpailijat etenevät usein tiiviinä ryhmänä. Yhden kilpailijan virhe tai tasapainon menettäminen voi välittömästi vaikuttaa muiden kilpailijoiden etenemiseen ja aiheuttaa kaatumisia tai radalta ulossuistumisia. Alamä-kiluistelussa kädet, jalat, olkapäät, nivuset, nilkat, polvet ja kylkiluut ovat todella alttiina vakaville vahingoille ja tapaturmille”, Salonen selostaa.

SEBASTIAN MARKO

Marco Dallagon mukaan alamäkiluistelijoiden välinen yhteishenki

on hyvä. Monet kilpailijoista ovat kiertäneet jäärännejä jo vuosia.

“Joka vuosi tähän mennessä laji on tullut

isommaksi ja isommaksi.”

SEBA

STIA

N M

ARK

O


Serenassa näin käy suomalaislaskija Paavo Klintrupille. Hän ajaa puoli-välierälaskussaan samaan railoon, joka on kiusannut laskijoita läpi kisavii-konlopun. Hurjan näköisestä kaatumisesta pain jäärännin reunaa selvitään kuitenkin säikähdyksellä. Klintrup on kunnossa, mutta ulkona kilpailusta.

“Kaveri oli metrin päässä siinä edessä, niin mitään ei näe eikä pysty väistämään”, Klintrup harmitteli kaatumisen jälkeen.

Red Bullin Mäkinen sanoo kilpailijoiden tietävän riskit. “Alamäkiluistelu on extreme-urheilua ja loukkaantumisriski on aina

olemassa. Radoilla ei ole sattunut kuolemantapauksia ja vakavia loukkaan-tumisiakin melko vähän.”

alamäkeen. Erityisesti se, että ei ole kokemusta varsinaisesta laskemisesta vaan pelkästä luistelusta, estää monia menestymästä. Kokemus laskettelusta, alamäkipyöräilystä tai motocrossista on tässä hommassa hyödyksi.”

Lajista kiinnostuneille Dallago suosittelee vauhtilajien monipuolista harrastamista. Hänen mukaansa vauhti- ja extreme-lajit kehittävät oman kehon tuntemista, joka on alamäkiluistelussa tärkeää.

“Oikeastaan kaikki lajit joissa on vauhtia, mennään alamäkeen ja radalla on esteitä, ovat erinomaista valmistautumista alamäkiluisteluun.”

Red Bullin Mäkisen mukaan Serenan rata, joka oli maailman ensim-mäinen pysyvä alamäkiluistelurata, vei lajia uuden askeleen eteenpäin. Päättyneellä kaudella pysyviä ratoja oli yhteensä kahdeksan, joista neljä sijaitsi Suomessa.

“Laji on Suomessa melko suuri, kun laskijoiden määrää verrataan maan väkilukuun. Suomalaiset laskivat ovat menestyneet hyvin lajin historiassa.”

Suomen lisäksi jääränniä pääsi menneellä kaudella laskemaan Kana-dassa, Itävallassa, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Ratojen määrän kasvu on ollut nopeaa, mutta pysyvyys on liukuva käsite. Esimerkiksi Serenassa rata saatiin vaivoin valmiiksi Crashed Ice -osakilpailua varten ja purettiin pian sen jälkeen. Käytäntö on osoittanut, että jäärata on vaativampi ylläpitää kuin esimerkiksi laskettelurinne.

Merkittävä rajoite lajin kasvulle tuntuvatkin olevan olosuhteet. Vielä toissakaudella maailmanhuippujen, kuten Marco Dallagon, laskut alamä-kiluisteluradoilla jäivät vähiin.

“Vuonna 2014 laskuja kertyi itselleni ehkä 60–70, mikä oli mahdollista jos eteni kaikissa kilpailuissa pitkälle ja sai maksimaalisen määrän harjoi-tuslaskuja. Suurimman määrän harjoitusta sai kisapäivänä”, Dallago kertoo.

“Tänä vuonna kisoja on kuitenkin ollut enemmän, koska mukaan ovat tulleet Riders Cupin osakilpailut, joissa radat ovat auki pidempään kuin vain kisan yhteydessä. Cupin aloittaneen Minnesotan osakilpailun yhteydessä saimme heti enemmän laskuja alle, kuin vuonna 2014 koko-naisuudessaan”, hän naurahtaa.

Dallago kertoo harjoittelevansa alamäkiluistelua lähes täysipäiväisesti. Hänen kaltaisensa urheilijat ovat kuitenkin vähissä. Palkkiorahaa liikkuu lajissa vain muutamia tuhansia euroja kilpailua kohden. Järjestäjät tukevat kärkiluistelijoita maksamalla osan kiertuekuluista ja osaltaan helpotusta

SIMON VIDIC

Kanadan Scott Croxall oli alamäkiluistelukauden ylivoimainen ykkönen. Serenan finaalissa hänen taakseen jäivät Cameron Naaz (vas.) ja Marco Dallago.

SIMON VIDIC

Marco Dallago (edessä) nousi nopeasti alamäkiluistelun

kärkinimeksi. Tällä kaudella miehen vauhti riitti kuudenteen

sijaan maailmancupissa.

“Kaveri oli metrin päässä siinä edessä, niin mitään ei näe eikä pysty väistämään”

Monella menestyneellä alamäkiluistelijalla on jääkiekkotausta. Suo-malaislaskijoista Miikka Jouhkimainen on kerännyt tililleen lähes 150 liigaottelua, ja myös Marco Dallago on viihtynyt kiekkokaukaloissa. Parhaimmillaan mies ylsi Itävallan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.

Jääkiekkoilijoiden viihtyminen alamäkiränneissä ei ole yllättävää, sillä lajeissa on monia samoja elementtejä. Alamäkiluistelu vaatii nopeita jalkoja, virheetöntä luistelutaitoa ja kovuutta taistella omasta ajolinjasta. Vaikka kilpakumppaneiden välinen kunnioitus on suurta, radalla ei voi pyydellä anteeksi.

“Hyvä luistelutaito on välttämättömyys. Jääkiekko- ja pikaluisteluta-ustat auttavat. Erityisesti jääkiekko, koska kontakteja tulee radalla jatku-vasti”, Marco Dallago sanoo.

Pelkällä luistelutaidolla ei alamäkiluistelussa kuitenkaan pärjää. “Luistelutaidon lisäksi tärkeitä osatekijöitä ovat vauhti ja se, että lasketaan


tuo myös kilpailijoille myönnetty oikeus myydä mainoksia varusteisiinsa. Lajin näkyvyys on suurta, joten myös sponsorirahaa on liikkeellä.

Suomalaislaskijoista toiseksi parhaiten Serenan illassa menestynyt Markus Juola kertoo harjoittelevansa syksyisin noin 20 tuntia viikossa. Kisakaudella aika kuluu lähinnä palautumiseen kilpailujen välissä.

“Sponsoreita kun saisi vähän lisää, niin ei tarvitsisi omalla rahalla ihan koko kautta vetää”, hän naurahtaa.

Juolan heitto kiteyttää hyvin alamäkiluistelun luonteen. Vaikka kat-

SIM

ON

VID

IC

VICTOR ENGSTRÖM

Scott Croxall oli Serenassa vakuuttava. Rata sopi isokokoiselle ja vahvalle laskijalle hyvin.

“Sponsoreita kun saisi vähän lisää, niin ei tarvitsisi omalla rahalla

ihan koko kautta vetää”

sojia vierailee kiertueella satojatuhansia, kilpailijoille alamäkiluistelu on lähinnä rakas harrastus. Red Bull on ollut mukana läpi lajin historian, eikä huhuja rahahanojen katkeamisesta ole ainakaan toistaiseksi kuu-lunut. Marco Dallago näkee alamäkiluistelun tulevaisuuden kirkkaana. Olympialaisia on turha vielä edes mainita, mutta kasvupotentiaalia löytyy.

“En tiedä kuinka kauan vie, että alamäkiluistelusta tulee merkit-tävä talviurheilulaji, mutta näen sen ehdottomasti mahdollisena”, hän arvioi.


MATKALLA

KESKILÄNNEN HELMET

TEKSTI JA KUVAT JUHO MÄKI-LOHILUOMA

Michigan! Michigan! Huudot kaikuvat valtavalla stadionilla. Yli 115 000 ihmistä on jäälleen vaeltanut seuraamaan yliopistourheilijoiden edesottamuksia.

Pian stadion hiljenee, ja yleisö nousee seisomaan: on kansallislaulun aika. Kaikessa koruttomuudessaan ja isänmaallisuudessaan Yhdysvaltojen

keskilänsi on matkailijalle mielenkiintoinen tuttavuus.



T utustumisen keskilännen alueeseen voi aloittaa mistä vain, mut-ta pelkäksi kaupunkihyppelyksi ei matkaa kannata suunnitella. Keskilänsi yllättää ja ihastuttaa, kunhan aika ja kärsivällisyys ovat

pakattuina vierailijan matkalaukkuun. Autonpenkkiä pelkäävän kannat-taa suunnata muualle. Etäisyydet ovat pitkiä, mutta alueen kaksi suurta kaupunkia sijaitsevat vain muutaman tunnin ajomatkan päässä toisistaan. Kaupungeista suurempi ja alueen taloudellinen keskus on Chicago. Yli kahdeksan miljoonan ihmisen metropoli on myös suosittu matkakohde.

Keskustan Michigan Avenue tarjoaa kattavat ostosmahdollisuudet. Sen varrella sijaitsevat hotellit ovat laadukkaita, mikä näkyy myös hinnoissa. Kaupungin keskusta ei tule matkailijalle merkittävästi New Yorkia hal-vemmaksi.

Chicagon siluettia hallitsee Yhdysvaltain korkein rakennus Willis Tower. Vuoteen 2009 asti Sears Tower-nimeä kantanut rakennus nousee majesteettisen tummanpuhuvana keskustan kattojen ylle, muistuttaen vierailijaa alueen teollisesta historiasta ja 70-luvun kulta-ajoista. Roh-keimmille rakennus tarjoaa myös näkymät paitsi kolmeen ympäröivään osavaltioon – Michiganiin, Indianaan ja Wisconsiniin – myös pysty-suoraan alaspäin keskustan ihmisvilinään. Yli 400 metrin korkeudella sijaitseva lasiparveke tekeekin visiitistä pilvenpiirtäjän näköalatasanteelle jonotuksen arvoisen.

Historiasta ja taiteesta kiinnostuneelle Chicagossa on runsaasti vaih-toehtoja. Kaupungin kolme kuuluisaa museota Field Museum of Natural History, Adler Planetarium & Astronomy Museum ja Shedd Aquarium ovat kaikki saavutettavissa jalan ja nopealle kävijälle jopa yhden päivän aikana.

Kokonaisuutena Chicago on miellyttävä. Sen karu, teollinen ulkomuo-to tekee Chicagosta virkistävän vastakohdan eurooppalaisille suurkaupun-geille. Todellista keskilänttä ei Chicagosta kuitenkaan löydä.

Autoilu on käytännössä ainoa järkevä tapa liikkua keskilännen alueella. Matka Chicagosta Detroitiin kestää moottoritietä pitkin noin kuusi tuntia. Reitin varrelta pohjoiseen jatkuvat Michigan-järven hiekkarannat ovat monelle valtaväylältä ulos uskaltautuvalle matkailijalle yllätys. Varsinaisia rantalomakohteita osavaltiosta ei löydy, mutta omaa rauhaa ja kaunista luontoa senkin edestä. Pehmeähiekkaista rantakaistaletta reunustavat paikoin korkeat dyynit ja vesi järvessä on puhdasta mutta keskikesäl-läkin viileää. Rantahiekan valuessa varvasväleistä on hyvä rentoutua ja

Michigan-järven rannat ovat täynnä dyynejä ja hiekkarantoja. Myös järven vesi on kirkasta ja puhdasta.

Näkymä Willis Towerin lasiparvekkeelta saa vierailijan uskomaan olevansa New Yorkissa. Chicagon siluettia hallitsevat pilvenpiirtäjät.

Omia ja paikallisten turvamiesten hermoja voi kokeilla muun muassa seisomalla Willis Towerin

lasiparvekkeella käsillään. Näkymä alas ihmisvilinään saa silloin uuden ulottuvuuden.

Chicagon ranta-alue on miellyttävä. Rannan pilvenpiirtäjistä avautuu näkymä aavalle Michigan-järvelle.


pystyttää teltta, jos oma seikkailunhalu siihen riittää. Rantaa pitkin voi myös helposti jatkaa pohjoiseen, aina Michiganin kaksi osaa yhdistävän Mackinac-sillan pohjoispuolelle.

Yli kahdeksan kilometrinen Mackinac-silta on osavaltion ylpeys ja symboli. Se kuljettaa matkailijan keskilännen sydänalueille Michiganin pohjoisosiin. Michiganin pohjoinen niemimaa rajautuu pohjoisessa Supe-rior-järveen, idässä Kanadaan ja lännessä Wisconsinin osavaltioon. Se on väkiluvultaan pieni, eikä muutosta ole näköpiirissä. Alue muodostaa lähes 30 prosenttia Michiganin pinta-alasta, mutta siellä asuu vain kolme pro-senttia osavaltion asukkaista. Perinteisiä elinkeinoja ovat kaivostoiminta ja metsäteollisuus. Maatalouden harjoittamista haittaa lyhyt kasvukausi, tärkeimpiä viljelyskasveja ovat peruna ja mansikka.

Ei siis ole ihme, että kun Suomesta lähdettiin 1800-luvun lopulla siir-tolaiseksi Yhdysvaltoihin, monelle päämääräksi muodostui juuri Michiga-nin pohjoiskärki. Superior-järven rannalta kaukana kaikesta paljastuukin pikku-Suomi. Houghton-Hancockin kaupunkialue on ylpeä juuristaan: kadunnimet ovat sekä suomeksi että englanniksi, ja keskustan kadunkul-missa liehuvat ylväänä molempien maiden liput. Kun asukkailta kysyy, mistä he ovat kotoisin, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: ”Finland!” Todellisuudessa siteet emämaahan ovat pitkälti katkenneet, eikä suomea kuule puhuttavan. Paikallisten yritysten nimet ovat kuitenkin säilyneet suomalaisina. Flowershop Kukkakauppa palvelee ja Suomi-kahvilassa voi tilata suomenkielisestä ruokalistasta lettuja aamiaiseksi. Tilaus tosin onnistuu vain englanniksi, eikä ruokalistan kielellisistä kummallisuuk-

Husky vahtii laskettelukeskuksen asiakkaita

Ripley-kukkulan huipulla.

Ripley-kukkulan huipulta avautuu näkymä Hancockin pikkukaupunkiin. Kaupunkialue on yksi pohjoisen merkittävimmistä asutuskeskittymistä, mutta asukkaita on vain muutamia tuhansia.

Alue muodostaa lähes 30 prosenttia Michiganin pinta-alasta, mutta siellä

asuu vain kolme prosenttia osavaltion asukkaista.


sista kannata välittää. Tärkeintä on ajatus ja paikallisten ihmisten ylpeys juuristaan.

Pienen kaupungin parhaat näköalat avautuvat hiihtokeskus Mont Ripleyn huipulta. Hiihtokeskuksen omistajalla Nickillä ei ole suomalaisia sukujuuria, mutta hän kertoo appiukkonsa puhuvan suomea. Vastaanotto on silti innostunut. Suomalainen – siis ihan oikea suomalainen – on täällä kunniavieras, eikä lupaa kiivetä huipulle tarvinnut edes kysyä.

Kaupungin keskustassa kasvillisuuden taakse piiloutuu sininen, etäi-sesti muumitaloa muistuttava Finlandia Universityn päärakennus. Aikoi-naan Suomi Collegena avatussa yliopistossa opiskelee tätä nykyä noin 600 opiskelijaa ja ajoittain joukkoon eksyy myös suomalainen vaihto-oppilas. Urheilujoukkueita yliopistolla on monessa lajissa ja ne kantavat nimeä Finlandia Lions.

Michiganin pohjoisosa tarjoaa turistille paljon muutakin kuin mahdol-lisuuden suomalaissiirtolaisuuden synnyttämän kulttuurin ihasteluun. Alueella keskilännen luonto on puhtaimmillaan: yli 150 vesiputousta sekä lähes rajattomat vaellus-, kalastus- ja telttailumahdollisuudet teke-vät matkailusta yhden alueen pääelinkeinoista. Monet Detroitin alueella asuvat perheet viettävät lomansa pohjoisen luonnossa, poissa metropolin vilskeestä. Alue soveltuu siis hyvin myös aktiiviseen lomailijan tarpeisiin, eikä turisti ole alueella kummastus. Turistirysäpelkoa ei kannata silti potea. Alue on laaja ja matkailijoita – kuten ihmisiäkin – suhteessa vähän.

Matka takaisin reitille Detroitiin on pitkä ja sille mahtuu niin isompia kaupunkikeskuksia kuin idyllisiä pikkukaupunkeja. Ennen Mackinac-siltaa voi piipahtaa vielä esimerkiksi Sault Ste. Marien kaupunkiin ihaile-maan keskilännen suuria järviä yhdistäviä kanavasulkuja. Halpahalleista, kuten TJ Maxx -tavaratalosta, voi tehdä merkkilöytöjä kymmenesosalla tuotteen alkuperäisestä hinnasta. Matkalta löytyy myös suuria outlet-keskuksia. Esimerkiksi Chicagon keskustan ostosalueisiin verrattuna hintataso on niissäkin äärimmäisen edullinen.

Detrotiin päästyään matkailija on ymmällään. Mitä täällä pitäisi tehdä? Uutisointia 1950-luvulla loiston päivänsä nähneestä kaupungista ovat hallinneet lähinnä karmaisevat väkivaltatilastot ja talouden ongelmat. Kaupunki käy joka päivä omaa selviämistaisteluaan.

Detroitin luonne on matkailijankin syytä pitää mielessä. On paikkoja, jonne ei kannata mennä. Kaupungin ydinkeskusta on kuitenkin alueena turvallinen ja miellyttävä. Vanhojen pilvenpiirtäjien arkkitehtuuri ja vii-meistely jäävät mieleen. Täällä sitä osaa paremmin arvostaakin, sillä osa varsinkin keskustan ulkopuolella sijaitsevista rakennuksista on jäänyt ajan hampaisiin. Internetistä löytyy kuvakollaaseja aikoinaan loistokkaista kartanoista, jotka ovat vuosien saatossa jääneet ilman omistajaa. Myös kaupungin vanhasta päärautatieasemasta otetut kuvat ovat surullisia. Mikäli paikallisia on uskominen, bittitodellisuutta lähempää kohteita ei kannatakaan käydä tarkastelemassa. Paljon tilanteesta kertoo se, että osassa kaupungin alueista yli 300 neliön kiinteistöjä myydään eurolla. Kiinteistöt ja tonttimaa ovat menettäneet arvonsa ja veronmaksajat siir-tyneet muualle.

Keskustan Greektownin ja Midtownin alueet ovat kaupungin parasta antia. Ydinkeskusta on kuin ghetto-alueiden ympäröimä kylä, jossa eletään edelleen kaupungin loiston päiviä. Kiinteistöt ovat haluttuja ja alueen asukkaat koulutettuja nuoria ammattilaisia. Ravintolat ovat hyviä ja kompakti alue on helposti hallittavissa jalan. Kontrasti vain muutaman kilometrin päähän on valtava, sillä Detroitin huonoimmilla alueilla poliisi partioi vain panssaroiduilla ajoneuvoilla.

Finlandia Universityn jääkiekkojoukkueen paidat näyttävät erehdyttävän tutuilta.

Autoilu on paras tapa liikkua keskilännen alueella, sillä tiet ovat pääosin hyväkuntoisia. Suomalaisia laatuvaatimuksia ne eivät kuitenkaan täytä.

DIA

NE

VIN

CEK

.

Detroit, kuten muutkin keskilännen kaupungit,

hengittää urheilua.

Detroitin lisäksi matkailijan kannattaa kääntää katseensa kukoistaviin esikaupunkeihin – ja jopa hieman niiden ulkopuolelle. Detroit, kuten muutkin keskilännen kaupungit, hengittää urheilua. Kaupungilla on


ammattilaisjoukkue baseballissa, jääkiekossa, koripallossa ja amerikka-laisessa jalkapallossa. Tunnin Detroitin keskustasta länteen sijaitsevasta Ann Arborin kaupungissa löytyy kuitenkin osavaltion todellinen ylpey-denaihe: Michiganin yliopisto ja sen yli 120 000 ihmistä vetävä amerik-kalaisen jalkapallon stadion Big House. Jos on liikkeellä elokuun jälkeen, voi päästä myös mukaan haistelemaan tunnelmaa itse otteluun. Kokemus on suositeltava, vaikkei lajista – tai urheilusta ylipäätään – välittäisikään. Lippujen kanssa kannattaa olla aikaisin liikkeellä riippumatta siitä, mitä urheilua aikoo matkansa aikana mennä katsomaan. Hinnat vaihtelevat ja halvimmalla katsomoon pääsee baseball-otteluissa. Urheilutapahtumien lisäksi mielenkiintoinen kohde on myös 1,5 tunnin ajomatkan päässä Ohiossa sijaitseva Cedar Point -huvipuisto.

Itä- ja länsirannikon metropolit jo nähneelle keskilännen alue avaa uuden näkökulman amerikkalaiseen elämäntapaan. Täällä ei julkkiksia näe. Ihmiset ovat lämpimiä ja välittömiä. Tarjolla on lisäksi paljon palveluita ja tekemistä, joten aktiivinen ja uusia kokemuksia metsästävä matkailija on

keskilännessä kuin kotonaan. Chicagon ydinkeskustaa lukuun ottamatta myös hintataso on kohdallaan.

Aikaa on hyvä varata runsaasti. Pelkästään Chicagon ja Detrotin metropoleissa vierailu onnistuu viikossa, mutta syvempi alueeseen tutus-tuminen vie huomattavasti pidempään. Esimerkiksi matka pohjoiskärjen Houghton-Hancockista Detroitiin kestää valtateitäkin pitkin yli 12 tun-tia. Auton vuokraaminen on suositeltavaa, sillä julkista liikennettä on vähän. Pidempää reissua varten voi myös harkita auton ostamista ja sen myymistä lähdön yhteydessä. Suomalainen ajokortti oikeuttaa ajamaan keskilännessä, ja liikenne on rauhallista. Talvimatkailijan kannattaa va-rautua siihen, etteivät paikalliset runsaasta lumentulosta huolimatta käytä talvirenkaita. Itse ajaminen on Suomeen verrattuna edullista, vaikka polt-toaineiden hinnat ovat paikallisten käsityksen mukaan edelleen korkeita.

Jos energiaa riittää, voi matkaa jatkaa myös Kanadan puolelle. Keski-lännen alueen tunnetuin nähtävyys Niagaran putoukset sekä Toronton suurkaupunki ovat vain puolen päivän ajomatkan päässä. Rajanylitys onnistuu helposti jopa Detroitissa.

Niagaran putoukset ovat keskilännen alueen tunnetuin nähtävyys ja ajomatkan päässä Detroitista.

RON LAMPSHIRE

LAU

RA D

ALE

Y


LEPOTOIMITTANUT: RASMUS ARIKKA

ARVOSTELU

Sami Hedberg 365-kiertue

Yleisö mylvii innostuneena, kun Sami Hedberg nousee lavalle Helsingin Apollossa. On perjantai-ilta. Lähes jokainen penkki on varattu ja tunnel-ma sen mukainen.

Sami Hedberg on kiistatta yksi Suomen kovimmista koomikoista. Jo kymmenen vuotta sitten alkanut nousu on nyt huipentumassa vuoden kestävään ja yhteensä 365 keikkaa käsittävään maailmanennätysyrityk-seen.

Hedbergin jo aiemmin nähneille 365-kiertua on positiivinen yllätys. Valtavan keikkarupeaman uskoisi vievän terävimmän kärjen Hedbergin esiintymisestä, mutta ainakaan Apollon illassa siitä ei ole tietoakaan. Hedberg jaksaa innostua ja hallitsee humalaisen yleisön käsittelyn kuin yöpäivystyksen lääkintävahtimestari. Kyseessä on yksi kiertueen ensimmäisistä keikoista, joten väsymys olisi huolestuttavaa. Yli 200 keikan vuosivauhtia viime vuodet takoneelta Hedbergiltä ei kuitenkaan kannata odottaa leipiintymistä edes silloin, kuin keikka-aamuja lasketaan kahden käden sormin. Mies on ammattilainen ja tarjoaa yleisön rahoille vastinetta paikasta ja ajasta riippumatta.

JAN BLOMBERG

365-kiertue kiertää lähes koko Suomen, ja esiintymisiä on niin laivalla, kahviloissa, kuppiloissa kuin Sibelius-talollakin. Paikasta riippumatta huvista saa maksaa. Aamukasan kannalta kiitollinen varusmiesalennus syö lähes 40 euron lipunhinnoista suurimman terän, mutta jo 30 euron lasku 1,5 tunnin nauruista voi olla monelle liikaa.

JUHO MÄKI-LOHILUOMA

ILMA-ALUS

Kameralennokki pelästytti Valkoisen talon Miehittämätön kameralennokki säikäytti Yhdysvaltojen turvallisuusvi-ranomaiset, kun huono sää johti lennokin maahansyöksyyn Valkoisen talon alueelle. Lennokkia Valkoisen talon lähettyvillä lennättänyt mies menetti ilmeisesti laitteen hallinnan ja lopulta maahansyöksyn aiheutti Valkoisen talon pihalla sijaitseva puu. Asiaa tutkiva Salainen palvelu on ollut vaitonainen tapahtuneesta. Lennokki ei aiheuttanut hälytystä turva-järjestelmässä, joka on suunniteltu tunnistamaan lähestyvät lentokoneet ja ohjukset.

Lennokkiteknologian kehitys on ollut nopeaa. Indiegogo-joukkorahoi-tuspalvelussa lähes 2 miljoonaa euroa keränneestä PlexiDrone-lennokista on povattu alan nousevaa tähteä.

Lähteet: NBC, New York Times

PLEX

IDRO

NE


RUOKAKULTTUURI

Jenkit käärivät pannupizzan pekoniin Little Ceasar -pizzaketju kääri huippu-suositun pannupizzansa pekoniin. Yh-teensä metrin pekonia sisältävä uutuus on myynnissä rajoitetun ajan ja hintaa sillä on 12 dollaria. Toimituksen testin perusteella Little Ceasarsin pannupiz-zasta riittää syötävää noin 2-3 hengelle. Aterian hinnaksi tulee siis 4-6 dollaria, joka on korkea hinta budjettipizzoistaa tunnetulle ketjulle. USA Today -lehden haastatteleman ravintola-alan asian-tuntija Darren Tristanon mukaan uhkapeli kuitenkin kannattaa, sillä bensan hinnan lasku ja yhdysvaltalaisten ansiotason nousu voivat sataa Little Ceasarsin laariin.

Pekonipizza ei ravintoarvoilla juhli. Yhdessä pizzapalassa on jopa 450 kilokaloria, 23 grammaa rasvaa, 830 milligrammaa sodiumia ja 40 milligrammaa kolesterolia. Kahdeksalla palalla kerrottuna kokonaispo-tiksi syntyy massiiviset 3 600 kilokaloria, jonka nimettömänä pysyttelevä tykkimies arvioi vastaavan noin 30 maastoruokailua.

Lähde: Nyt, USA Today

TAPAHTUMAT

Kevään festaritärpit

Kevään ja alkukesän festaritarjonta ei vielä päätä huimaa, mut-ta joukkoon mahtuu myös mielenkiintois-ta katsastettavaa.

Funky Elephant Festival, Helsinki 10.–11.4. The Circus -yökerhossa järjestettävä Funky Elephant Fes-tival tarjoaa laajan kattauksen niin kotimaista kuin ulkomaista rytmi-musiikkia. Biitin lisäksi festareilla voi nauttia katutanssista ja uudesta sirkuksesta. Esiintyjinä nähdään muun muassa chicagolaislähtöi-nen Hypnotic Brass Ensemble ja helsinkiläis-beniniläinen Helsinki-Cotonou Ensemble.

Jyrock, Jyväskylä 17.–18.4. Jyväskylän Ilokiven täyt-tävä Jyrock järjestetätään tänä vuonna jo 30. kertaa. Festivaali mainostaa itseään ”Suomen van-himmaksi ja ja maineikkaimmaksi sisätiloissa järjestettäväksi musiik-kifestivaaliksi”. Ottamatta väit-teeseen kantaa, Jyrock on tänäkin vuonna kerännyt siipiensä alle raik-kaan ja monipuolisen kattauksen artisteja. Tähän joukkoon kuuluu myös keväällä ensimmäisen koko-pitkänsä julkaiseva, Ruger Hauer -rapkollektiivista tuttu Paperi T.

April Jazz, Espoo 21.–26.4. Espoon kuulttuurikes-kusta ja Sellosalia rytmittävä April Jazz lupaa esitellä koti- ja ulko-maisten rytmimusiikin huippujen lisäksi myös nousussa olevia ar-tisteja. Osa festivaalin esiintyjistä onkin pääkaupunkiseudun suu-rimmalle jazztapahtumalle mel-ko tuntemattomia, mutta sitäkin mielenkiintoisempia. Tämän vuo-den kattaukseen kuuluvat muun muassa Oregon, Perko & Rantala, David Sanborn ja Manuel Dunkel Quartet.

LITTL

E C

EASA

RS

RUOTSI

Veriappelsiini jäi historiaan Ruotsissa luovuttiin veriappelsiineista, kertoo Ruotsin radio. Hedelmiä maahantuova tukkuliike on luopunut veriappelsiini-nimestä siitä saamansa palautteen joh-dosta. Tukkuliikkeen mukaan muutama vuosi sitten tehty päätös on merkittävästi lisännyt veriappelsiinien – uudelta nimeltään punaisten appelsiinien – kauppaa. Suomesta veriappelsiinejä saa vielä ostettua. Myös Messina veriappelsiinilimonadi pitää vanhan nimensä. LA

ITILA

N W

IRVO

ITU

SJU

OM

ATEH

DA

S


SOME

Alikersantin tanssivideo leviää Facebookissa Turkulainen alikersantti Ville Lehtonen, 21, on noussut some-ilmiöksi. Lehtosen Facebook-sivuilleen lataamaa letkeää tanssivideota on tähän mennessä katsottu lähes 400 000 kertaa. Videolla Lehtonen esittelee öljy-lantiotaan kasarmiolosuhteissa.

”Sulkeiskomennolla sata askelta joka suuntaan, mars!” Lehtonen kom-mentoi videotaan.

Lehtosen toista videota Monitasohamppari ygösellä on Facebookissa katsottu yli 15 000 kertaa.

KUVAKAAPPAUS VILLE LEHTOSEN VIDEOSTA.

LEPOTOIMITTANUT: RASMUS ARIKKA

Used under Creative CommonsSivu 12, Tax Credits, https://www.flickr.com/photos/76657755@N04/Sivu 8, Suvi Korhonen, https://www.flickr.com/photos/suviko/

kosmetologi, parturi-kampaaja, lähihoitaja, vaatetusartesaani, kuva-artesaani, media-assistentti, muusikko, musiikkiteknologi, kalastuksenohjaaja, kalanjalostaja, kalanviljelijä, kalastaja, maaseutuyrittäjä, eläintenhoi-taja, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, datanomi, merkonomi, matkailupalvelujen tuottaja, matkailuvirkai-lija, kokki, tarjoilija, elintarvikkeiden valmistaja, leipuri-kondiittori, ajoneuvoasentaja, automaatioasentaja, sähköasentaja, ICT-asentaja, kunnossapitoasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, rikastaja, kaivosmies, putkiasentaja, maalari, prosessinhoitaja, puuseppä, suunnitteluassistentti, talonrakentaja, turvallisuusvalvoja, kosmetologi, parturi-kampaaja, lähihoitaja, vaatetusartesaani, kuva-artesaani, media-assistentti, muusikko, musiikkiteknologi, kalastuksenohjaaja, kalanjalostaja, kalanviljelijä, kalastaja, maaseutuyrittäjä, eläintenhoi-taja, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, datanomi, merkonomi, matkailupalvelujen tuottaja, matkailuvirkai-lija, kokki, tarjoilija, elintarvikkeiden valmistaja, leipuri-kondiittori, ajoneuvoasentaja, automaatioasentaja, sähköasentaja, ICT-asentaja, kunnossapitoasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, rikastaja, kaivosmies, putkiasentaja, maalari, prosessinhoitaja, puuseppä, suunnitteluassistentti, talonrakentaja, turvallisuusvalvoja, kosmetologi, parturi-kampaaja, lähihoitaja, vaatetusartesaani, kuva-artesaani, media-assistentti, muusikko, musiikkiteknologi, kalastuksenohjaaja, kalanjalostaja, kalanviljelijä, kalastaja, maaseutuyrittäjä, eläintenhoi-taja, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, datanomi, merkonomi,

Onko sinulla juuri se oikea? Siis ammatti.

Varusmies!

Haku perustutkintoihin on käynnissä. Soita meille numeroon 040 713 9305 tai lähetä viesti: [email protected].

Hae: www.lappia.fi/hakupaalla

Seuraava Varusmies-lehti ilmestyy 4. kesäkuuta 2015.

Ilmoitusvaraukset 18.5.2015 mennessä.

UUDISTUNUT

BF Media BF Media OyPuh. 09 4559 2245

EDULLISIN RAVINNEKAUPPASI! NOPEAT TOIMITUKSET!

MilkWhey TMP

KORKEALUOKKAINEN TÄYSMAITOPROTEIINI

HIGH QUALITY TOTAL MILK PROTEIN

Ainekset: Maitoproteiini-isolaatti

Ingredienser: Mjölkprotein isolat

Ingredients: Milk protein isolate

Ингредиенты: Изолят молочного белка

Säilytys: Säilytä suljettuna kuivassa paikassa huoneenlämmössä.

Förvaring: Förvara på tor plats i rumstemperatur. Förvaras oåtkomligt för barn.

Storage: Keep tightly closed in cool, dry place. Store out of reach of young children.

Условия хранения: Хранить в плотно закрытой упаковке, в сухом прохладном

месте. Хранить в недоступном для детей месте.

Ravintosisältö / Näringsinnehåll / Nutrition information Per 100 g /

Количество питательных веществ в 100г

Energiaa / Energi / Energy / Энергетическая ценность ...................... 1590 kJ/378 kcal

Rasvaa / Fett / Fat / Жиры ................................................

............................ 1,5 g

josta tyydyttyneitä rasvahappoja / varav mättade fettsyror /

of which saturated fatty acids /

из которых насыщенные жирные кислоты .................................... 1,0 g

Hiilihydraatteja / Kolhydrat / Carbohydrate / Углеводы....................... 2,5 g

josta sokereita / varav sockerarter /

of which sugars / из которых сахара ................................................

.. 2,5 g

Proteiinia / Protein / Protein / Белки ................................................

......... 88 g

Suolaa / Salt / Salt / соль ................................................

............................. 0,1 g

Pakkaaja/Förpackare/Packer/Упаковщик

FinnMax

Leivolantie 12, 79100 Leppävirta, Finland

[email protected]

Annostus: Sekoita 35 g (noin 1 dl) jauhetta haluamaasi määrään vettä tai muuta nestettä.

Nauti 1-3 annosta osana jokapäiväistä ruokavaliotasi. 35 g jauhetta sisältää energiaa

557 kJ/132 kcal, proteiinia 30,8 g, hiilihydraattia 0,9 g ja rasvaa 0,5 g.

Dosering: Blanda 35 g (ca. 1 dl) pulver i vatten eller någon annat vätska. Drick 1-3

portioner dagligen som en del av din diet. 35 pulver innehåller energi 557 kJ/132 kcal,

protein 30,8 g, kolhydrat 0,9 g och fett 0,5 g.

Dosing: Mix 35 g (about 1 dL) powder with water or other liquid. Drink 1-3 portions

daily as a part of your diet. 35 g powder contains energy 557 kJ/132 kcal, protein 30,8 g,

carbohydrates 0,9 g and fat 0,5 g.

Дозировка: Смешайте 35 г (около 1 децилитра) порошка с водой или другим

напитком. Выпивайте 1-3 порции ежедневно, как часть вашего основного рациона

питания. 35 г порошка содержат: энергетическая ценность 557 кДж/132 ккал, белки

30,8 г, углеводы 0,9 г и жиры 0,5 г.

Parasta ennen: Katso kansi.

Bäst före: Se lock.

Best before: See lid.

Употребить до: Смотри на крышка упаковки.

KORKEALUOKKAINEN TÄYSMAITOPROTEIINI

HIGH QUALITY TOTAL MILK PROTEIN

KORKEA PROTEIINIPITOISUUS ERINOMAINEN SEKOITTUVUUS

EDISTÄÄ LIHASMASSAN KASVUA JA SÄILYMISTÄ

RU

NSA

ASTI PROTEIINIA

PROTEIINIA/

ANNOS

31 g

88 g/100 G

JAUHETTA

750 g

PA

KKAUSKOKO

PROTEIINIA

MilkMilkMilkWhey TMPWhey TMPWhey TMPHUIPPULUOKAN

UUTUUS!MilkWhey TMP 750 g - Korkealuokkainen täysmaitoproteiini - Huippuluokan sekoittuvuus - Sisältää kaikki maidon proteiinit luontaisessa koostumuksessaan


RENDEL – official teaser

RENDELMOVIE.COM

Rento kevätpusakkaRuutukuosinen, paksu ja vuorellinen hupparitakki on erittäin mukava, pehmeä ja hyvin istuva. Takkia on saatavilla musta- ja punaruudullisena. Kummassa-kin takissa huppu on harmaa. Koot vaikuttavat tiukemmilta, joten kannattaa valita hieman omaa normaalikokoa suurempi vaihtoehto, jos haluaa takin alle muutakin kuin t-paidan. Valittavissa on koot S–XXL.

Myös tätä tuotetta käytetään Stuntmanin tukemassa supersankarielokuvassa Rendel.

Hinta: 69 €Myyjä: Stuntman.fi

ILMOITUS

Tyylikkäästi käytännöllistä

Rangerliivi, jossa yhdistyy tyylikkyys ja käytännöllisyys. Yksinkertaiseen leikkaukseen on hyvän materiaalin lisäksi laitettu neljä reilun kokoista taskua, joista yksi on niin sanottu tuplatasku. Värejä on tarjolla musta tai oliivinvih-reä ja kokojakin löytyy S–XXL. Koot ovat reiluja, joten alle mahtuu helposti paksumpikin paita. Liivin pinta on käsitelty vettähylkiväksi ja vuoren 100% puuvillatoppaus pitää käyttäjän lämpimänä.

Liivi kuuluu tuotteisiin, joita käytetään Stuntmanin tukemassa Suomen ensimmäisessä supersankarielokuvassa Rendel. Tuote näkyy myös elokuvan trailerissa.

Hinta: 39 €Myyjä: Stuntman.fi

Hyödyllinen koriste

Muusiikkidiggareille pakollinen MP3-vahvistin! Tyylikäs jo pelkkänä koristeena, mutta myös toimiva kaiutin kännykälle, MP3-soittimelle tai CD-soittimelle. Virtaa saa joko paristoilla tai USB-piuhalla. Äänenvoi-makkuuden lisäksi laitteessa voi säätää bassoa ja trebleä. Muotoilussa on jäljitelty oikeita kitaravahvistimia onnistuneesti. Vaikka kuori on muovinen ja kevyt, siitä lähtee oikein kelvollinen ääni. Tällä kelpaa rokata paikoissa, joissa ei isoja Marshall-pinoja satu löytymään.

Hinta: 29,90 €Myyjä: Mulletoi.com

varusmiesliitto.fi 33


TUOMAS KOIVURINNE, [email protected]



Gillian Anderson & Jeff Rovin

LIEKKIEN NÄKIJÄT

Salaisista kansiosta tutun kulttuuri-ikonin esikoistrilleri! Nuori tyttö kärsii painajaismaisista oireista: aggressiivisista pakkoliikkeistä, kauheista näyistä ja oudoista ihokuvioista. Tapausta tutkiva lastenpsykiatri huomaa olevansa keskellä yliluonnollisia tapahtumia, jotka näyttävät juontavan vuosituhansien taa.

w w w . l i k e . f i

ILMESTYNEET KIRJAT.

NYTRobert Kirkman &

Jay Bonansinga THE WALKING DEAD

– TIE WOODBURYYN

Maailmanlopun maisemat toimivat lavasteina kirjasarjassa, joka paljastaa

ihmisluonnon armottomuuden ja julmuuden.

Documents

Varusmies-lehti 2/2015