1

© Tomi Dahlberg 2014

Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset

– 241 vastausta – noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Luotettavuusnäkökohdat – Otoskehys, toteutus verkkokyselynä, kyselyn pituus

– Samassa yrityksessä vastaavantyyppisissä tehtävissä työskentelevien henkilöiden vastaukset normitettiin yhdeksi vastaukseksi

– IT -johdon ja muiden vastaajien vastauksia tarkasteltiin erikseen

– Epäloogiset ja selvästi puutteelliset vastaukset jätettiin huomiotta

– Vastaajat vaihtuvat pääosin vuosittain, 2011 mukana myös pienempiä organisaatiota

Tulokset kuvaavat vastaajien näkemyksiä ja käsityksiä, eivät heidän työnantajiensa näkemyksiä tai oikeita mitattuihin faktoihin pohjautuvia havaintoja

Nämä seikat huomioituna tulokset ovat luotettavia

Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt.

Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Suomessa

Tomi Dahlberg

IT:n hallinnan ja johtamisen hyvät käytännöt

22.10.2014 tomi.dahlberg@utu.fi

2

© Tomi Dahlberg 2014

ISO/IEC 38500 kansainvälinen standardiperhe on yksi nopeasti levinneistä ja menestyksekkäistä standardeista. Perheeseen kuuluvat tällä hetkellä – 38500 – kansainvälinen standardi

– 38501 – käyttöönotto-ohje

– 38502 - Viitemalli

Se on yksi harvoista, ellei ainoa ISO/IEC IT standardi, joka tarkastelee IT:tä pelkästään ulkoa päin – miten IT:tä pitää hallita ja johtaa organisaatioiden hallinnan ja johtamisen osana

Yksi seminaarin tarkoituksista on kertoa tämän IT:n hallintamallin käytöstä ja vaikutuksesta Suomessa valikoitujen

Governance of IT standardi IT:n hallinnan

hyvänä käytäntönä

3

© Tomi Dahlberg 2014

Asiakas- ja sidosryhmätarpeet, organisaation hallinta- ja johtamisjärjestelmä,

Liiketoiminnan tavoitteet ja prioriteetit organisaatiota, sen toimintaa

Ja niiden kehittämistä koskien

Arvioi (Evaluate): Mitkä ovat IT:n käytön liike-

toiminnalliset ja muut tavoitteet

Ohjaa (Direct): Viesti tavoitteet, ohjaa, sovi roolit

ja vastuut, anna toimeksianto

palvelun kehittämiseen/tuotantoon

Seuraa (Monitor): Seuraa tavoitteiden, hyötyjen,

halutun käyttäytymisen, parhaiden

käytäntöjen toteutumista

Suunnittele

(Plan): Suunnittele ja

organisoi palvelu

Toteuta (Do):, kehitä, toteuta,

testaa, tuota

suunniteltu palvelu

Vertaa (Check): Vertaa palvelun

toteutuksen tulosta

suunniteltuun

Paranna (Act): Paranna, jatka

sellaisenaan tai

heikennä palvelua

IT:n hallinta (governance)

ISO/IEC 38500

IT:n johtaminen (management), esimerkiksi palveluiden johtaminen ISO/IEC 20000

Palaute – johdolta

Tuki - hallinnasta

Miten IT:n hallinta ja johtaminen liittyvät toisiinsa?

4

© Tomi Dahlberg 2014

Hyvän IT:n hallinnan periaatteet

1. Responsibility – IT:n hallinta ja johtaminen pohjautuu selkeisiin vastuisiin

2. Strategy – IT:n soveltaminen on osa organisaation strategiaa

3. Acquisition – IT hankinnoilla on organisaation toimintaan perustuvat syyt

4. Performance – IT:n käyttö ja soveltaminen parantaa organisaation suoritusta

5. Conformance – IT:n käytössä noudatetaan lakeja ja normeja

6. Human Behaviour – IT:n käyttö ja soveltaminen on ihmistä kunnioittavaa

5

© Tomi Dahlberg 2014

Esimerkki 1 – Julkishallinnon suositus 179

(JHS 179, versio 1.0, 2011)

IT:n hallinta

EDM

IT:n johtaminen

PDCA

6

© Tomi Dahlberg 2014

Esimerkki 2 – OYS ERVA IT:n hallintamalli

Alueellisen t ietohallintoyhteistyön

hallintam allin tavoit teet , kohteet ja

vastuunjako Oulun yliopistollisen

sairaalan er ityisvastuualueella

Esittelymateriaali

7

© Tomi Dahlberg 2014

Tietohallintoyhteistyön tavoitteet I

Luoda edellytykset valtakunnal-listen

sosiaali- ja terveydenhuollon IT-

palveluiden tehokkaalle käytölle koko

OYS-ERVA alueella

Lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon

potilas/asiakasrekisterien yhteen-

toimivuutta

Turvata IT-erityisosaamisten saatavuus

koko OYS-ERVA alueella

Käyttää OYS-ERVA alueen sosiaali- ja

terveydenhuollon IT-resursseja ja

osaamista tehokkaasti palveluiden

kehittämiseen ja tuottamiseen

Tasavertaisten sosiaali-

ja terveydenhuollon

palveluiden turvaaminen

kaikkialla Suomessa

8

© Tomi Dahlberg 2014

Tietohallintoyhteistyön tavoitteet II

Sosiaali- ja terveydenhuollon

kokonaisarkkitehtuurien luominen

toiminnan ja tietohallinnon

kehittämiseksi

Vähentää päällekkäisten ja/tai

huonosti yhteen toimivien sosiaali- ja

terveydenhuollon ratkaisujen

kehittämistä ja hankintaa

Luoda edellytykset tehostaa sosiaali-

ja terveydenhuollon IT–hankintoja ja

hallita paremmin IT -toimittajia

Tasavertaisten sosiaali-

ja terveydenhuollon

palveluiden turvaaminen

kaikkialla Suomessa

9

© Tomi Dahlberg 2014

Hallintamallin perusperiaate ja lähtökohdat

Palvelutoiminnan ja tietohallinnon vastuujaon tulee seurata

toisiaan

Se joka vastaa palvelutoiminnasta (järjestämisvastuu) vastaa myös SOTE:en

liittyvän tietohallinnon järjestämisestä yhteistyössä alueellisten SOTE- ja

tietohallintotoimijoiden kanssa.

Tietohallintotehtävien hoitaminen ja IT-ratkaisujen kehittämiseen sekä

tuottamiseen liittyvä sopiminen, osaaminen ja koordinaatio voivat olla yhdessä

johdettuja samalla kun suuri osa toteutuksesta on paikallista.

Alueellisen tietohallintoyhteistyön tulee olla käyttöönotettavissa vaiheittain

nykytilasta alkaen. Näin toimien minimoidaan kustannuksia ja edetään kokemusten

perusteella.

Tietohallintoyhteistyömallin tulee olla rippumaton organisaatiorakenteista ja

mukautettavissa SOTE -palveluiden järjestämis- ja tuottamisratkaisuissa

tapahtuvien muutosten vaatimuksiin.

Sen tulee koskea koko SOTE toimintaa, perusterveydenhuoltoa,

erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa

10

© Tomi Dahlberg 2014

Mistä sovitaan?

Alueellisia ja organisaatioiden

omia SOTE-toiminnan tavoitteita

tukevien IT –toimintaohjelmien

yhteen linjaaminen

Keinoja ovat alueellinen, strategisen tason toimintaohjelma,

joka tukee alueellisten ja organisaatioiden omien strategioiden

toimeenpanoa sekä tietohallintoyhteistyön hallintamalli

Kokonaisarkkitehtuuri Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila ja sen

kehittämispolku nykytilasta, arkkitehtuuriprosessit, arkkitehtuurin

huomiointi yksittäisissä kehittämishankkeissa ja –projekteissa,

valtakunnallisten tulosten huomiointi

Infrastruktuuri ja osaaminen Alueellinen IT infrastruktuuri (yhteisesti käytettävät alustat,

sovellukset, tietokannat, …), ohjattu liittyminen valtakunnallisiin

palveluihin ja järjestelmiin, alueella tarvittavan IT osaamisen

kehittäminen ja hankinta

Toiminnassa käytettävät yhteiset

sovellukset ja rekisterit Yhteistyön järjestäminen alueella laajasti käytettävien sovellusten

ja rekisterien kehittämisessä, ylläpidossa ja käytössä

IT hankintojen koordinointi

ja priorisointi Tiedon keruu alueella IT:hen käytettävistä varoista, työstä,

osaamisesta ja kehittämisprojekteista. Sopiminen hankintojen

koordinoinnin ja priorisoinnin periaatteista sekä tätä kautta

yhteistyön kohteista

11

© Tomi Dahlberg 2014

Pohjana yhteisen johtamisen malli

Tietotekniikkaa hyödynnetään nykyään lähes kaikissa toiminnoissa.

Tämä on johtanut siihen että tietohallinto-tehtävien keskitykseen ja/tai

hajautukseen pohjautuvat mallit on todettu käytännössä huonosti

toimiviksi

Tietohallintotehtävien organisointia tarkastellaan tietohallinnon sijaan

toiminnan näkökulmasta, tässä tapauksessa pohjoisella alueella

olevien SOTE toimintojen ja niihin liittyvien tietohallintotehtävien

kehittämisenä ja tuottamisena

Tietotekniikan kaikkialle ulottuvan käytön ja luonteen vuoksi on selvää,

että keskeisten tietohallintotehtävien - kuten arkkitehtuurityö tai

toiminnassa käytettävät sovellukset – hallinta on tarkoituksenmukaista

organisoida ja sopia eri tavoin

12

© Tomi Dahlberg 2014

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen

SOTE tietohallintotehtävien luokitus

Edellä olevan perusteella alueelliset SOTE toiminnan tietohallinnon

tehtävät jakaantuvat kolmeen ryhmään:

1. Tehtäviin, jotka ovat alueellisesti yhteisesti johdettuja

ja paikallisesti toteutettuja eli niistä sovitaan ja niiden toteutusta

johdetaan yhteisen sopimisen perusteella ja ne toteutetaan pääosin

paikallisesti

2. Tehtäviin, jotka voivat olla joko alueellisesti yhteisesti johdettuja ja

paikallisesti toteutettuja tai paikallisesti johdettuja ja toteutettuja

3. Tehtäviin, jotka ovat alueellisesti johdettuja ja toteutettuja

13

© Tomi Dahlberg 2014

IT:n hallintamallin toteuttamiseksi tulee luoda siihen soveltuvat rakenteet, prosessit ja yhteistyötä

toteuttamiseen tarvittavat menettelyt

Rakenteet Esimerkkejä: IT:n organisaatio ja sen

rakenne, CIO:n tehtävät, IT –johtoryhmät,

IT:n päätöksentekovastuut

Prosessit IT suunnittelu ja vuosisuunnittelu, (IT),

palvelujen kehittämien ja tuottaminen,

jatkuvuudenhallinta, kokonaisarkkitehtuuri

Hyvän tietohallintotavan luominen

Yhteistyötä edistävät menettelyt Tärkeimpien sidosryhmien yhteistyöelimet ja keskustelut,

yhteistyön kannustaminen ja palkitseminen, yhteiset tilat,

ristiinkoulutus, tehtäväkierto