VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.fi | NUMERO 4 | 2015

Vuoden2016uudet vuokrat

Joulupukki vieraili Arinatiellä

Talosivuiltalöytyvätajankohtaisetasiat

Onnellista Onnellista Joulua Joulua

Kylämummoasaa halata

Koteja turkulaisittain

-viesti

VAV2

PÄÄKIRJOITUS

KU

VA: VA

ULA

AU

NO

LA

VAV2

PÄÄKIRJOITUS

Asukkaiden joulujuhla ei katso uskontoa tai

maailmankatsomusta vaan on naapureita

yhteen kokoava ystävyyden ja

välittämisen ele.

ASUKASTOIMIKUNTIEN määräraha ja niiden käyttö herättää vähän väliä kysymyksiä. VAV:lta kysytään usein, että mihin kaikkeen niitä saa käyt-tää. Perinteisesti rahoilla on hankittu kevät- ja syystalkoiden tarjoamisia, mutta lähes mihin tahansa toimintaan, joka on tarkoitettu kaikille asukkail-le, varojen käyttö on mahdollista. Asukastoimikunnat ovat esimerkiksi järjestäneet kesäjuhlia, lasten rientoja,

grilli-iltoja ja joulutapahtumia. Tänäkin vuonna useassa kiin-

teistössä on järjestetty joulujuhla, johon asukastoimikunnan määrä-rahoilla on hankittu jouluruokia ja -herkkuja ja toteutettu jopa pientä ohjelmaa. Asukastoimi-

kunnat ja muut vapaaehtoiset ovat ahkeroineet tarjottavat ja kutsuneet

kaikki asukkaat mukaan. Osallistujia on ollut mukavasti, mutta joillakin kiinteistöillä osanotto on silti jäänyt

harmillisen vähäiseksi, sillä väis-tämättä tapahtumia osuu aina

päällekkäin, eikä juhliin pääse vaikka haluaisikin.

Ilahduttavaa on ollut havaita, että yhä use-ammin asukkaat ovat sopineet, ettei asukas-toiminnan määrärahoja enää kaljaan ja siideriin

tuhlata. Linjaus on fiksu ja myös Vuokralaiset ry:n

suosituksen mukainen. Useita vuosia sitten VAV joutui väärinkäytösten takia rajoittamaan määrärahoilla ostettavien alkoholijuomi-en määrää. Tarkoituksena oli kieltää niiden käyttö kokonaan, mutta VAV sai vieraakseen luottamus-henkilöistä koostuvan delegaation, jonka kanssa

neuvoteltuamme päädyimme vain rajoittamaan hankintaa. Delegaatio oli sitä mieltä, että ilman kaljaa ei talkoo- ja juhlaväkeä ilmesty, mutta monien kiinteistöjen asukkaat ovat joulujuhli-neen todistaneet tilanteen olevan nyt toisin. Etenkin lapsia ajatellen uusi linjaus on viisas ja esimerkillinen.

Asukkaiden yhteen kokoamisen lisäksi, jouluateria tuo juhlan omaan pihapiiriin. Monille asukkaille lähtö kauempana järjestettäviin tilaisuuk-siin voi tyssätä surkeisiin ja pimeisiin keleihin ja hankaliin kulkuyhteyksiin. Kodin läheisyydessä juhla on kotoisen ja turvallisen oloinen. Unohtaa ei sovi sitäkään, että yhteinen ateria asuk-kaiden kesken voi olla monelle ainoa pitkään aikaan syöty ateria, joka on nautittu muussa kuin omassa seurassa. Se voi olla myös harvinainen tilaisuus, jossa saa nauttia sellaisesta ruuasta, johon ei itsellä ole tavallisesti varaa tai joiden tekemiseen taidot tai voimat eivät enää riitä.

On erityisen hienoa ja arvokasta, että jotkut asukastoimikunnat ovat panneet toimeksi asukkaiden yhtei-sen joulujuhlan järjestämisen. Kutsu yhteiselle aterialle on kautta maailman merkinnyt solmittuja tuttavuuksia, ystävyyksiä, sovintoja ja rauhan-sopimuksia. Perinteisiin liittyvästä taustastaan huolimatta asukkaiden joulujuhlat eivät katso uskontoa tai maailmankatsomusta vaan ovat naa-pureita yhteen kokoava ystävyyden ja välittämisen ele. Näinä aikoina, voiko sen pyhempää tehtävää yhteisellä aterialla olla?

Hyvän mielen joulunaikaa jokaiselle!

Teija Ojankoskitoimitusjohtaja

ASUKASTOIMIKUNNAT KUTSUVAT YHTEISELLE ATERIALLE

VAV 3

sisältö

12

4

TALOJENUUTISETLÖYTYVÄTVERKOSTAS. 22

VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.fi

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

Päätoimittaja: Teija OjankoskiToimitussihteeri: Tuomas Alho

Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy, Keskisuomalainen Oyj)

Tuotanto: Omnipress Oy, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, kari.martiala@omnipress.fi Kannen kuva: Antero AaltonenUlkoasu ja taitto: Vaula Aunola (AD), Harri ViitalaPainotalo Plus Digital Oy 2015Painos: 10 700 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV-VIESTI 4 | 2015

2 Pääkirjoitus

4 Pelastautumisohje Kodin paloturvallisuus kuntoon.

6 Vuokrataloyhtiöt muissa kaupungeissa Koteja turkulaisittain.

10 Kylämummoa saa halata Rauni Jääskeläinen lähti mukaan MLL:n Korson yhdistyksen toimintaan.

12 Joulupukki vieraili Arinatiellä Onnellista joulua ja naapurirauhaa.

14 Joululomalla viihdytään yhdessä Suoverinahoilla odotetaan jo joulua.

15 Vantaa on edelläkävijä vankilatyössä Diakoni Eeva Nurminen tekee töitä vankien kanssa.

17 Vesilaskutuksen perusteet muuttuvat VAV siirtyy asukasluvun mukaiseen vesilaskutukseen.

18 Vuokranmääritys 2016 Uudet talokohtaiset vuokrat 1.3.2016 lähtien.

22 www.vav.fi

Lue kotitalosi uutiset talosivuilta.

23 Lyhyesti: Joulumuistio 7

VAV44

Kun tulipalo syttyy, palokunta pyrkii olemaan nopeasti paikalla. Jokainen meistä tarvitsee kuitenkin perustaidot

tulipalon ehkäisemiseen ja sammuttamiseen sekä tulipalotilanteesta pelastautumiseen.

Kodin paloturvallisuuden perusasioita ovat palovaroi-tin ja taito soittaa hätänu-meroon 112. Palovaroitin asunnoissa on jo lainkin mukaan oltava jokaista 60

neliötä kohden jokaisessa kerroksessa. – Palovaroittimia puuttuu silti, ja

välillä niiden kunnossapito unohtuu, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palotarkastaja Katja Luoma sanoo.

– Hyvä palovaroitin on toimintakun-toinen ja testattu, ja sen ääni kuuluu koko tilaan niin, että siihen nukkuvana-kin herää.

Paloturvallinen kotiPalovaroittimen lisäksi kotiin suo-sitellaan hankittavaksi vähintään 120 x 180 cm -kokoinen sammutuspeite.

– Markkinoilla on pienempiäkin sammutuspeitteitä, Luoma sanoo.

– Mutta jos niillä sammuttaa esimer-kiksi isossa kattilassa syttynyttä rasva-paloa, on peitteen sitominen tiiviisti kattilan ympärille vaikeaa. Isommilla sammutuspeitteillä pystyy sen sijaan peittämään vaikka taulutelevision. Myös kuuden kilon käsisammutin on hyvä varuste kotiin.

Palovaroittimen ja sammutusväli-neiden lisäksi myös kodin tavaramäärä vaikuttaa asunnon paloturvallisuuteen.

– Huoneisto on suunniteltu kestä-mään tietty palokuorma, Luoma sanoo.

TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVA: TIMO PORTHAN

– Jos asuntoa käytetään varastona, silloin vaarantaa oman, muiden asukkai-den ja pelastajiensa turvallisuuden.

Paloriskin takia tavaraa ei saa varas-toida myöskään porraskäytävään.

– Esimerkiksi palavista lastenvau-nuista tulee iso määrä savua ja myrkylli-siä savukaasuja. Lisäksi porraskäytävien on oltava vapaita poistumisen varalta.

Tulella ei saa leikkiäYleisiä tulipalojen syttymisen syitä ovat tupakointi ja vialliset kodinkoneet.

– Tulipalot saavat usein alkunsa tupakoitsijan nukahtaessa sänkyyn tai sohvalle palavan tupakan kanssa, Luoma sanoo.

– Kodinkoneeseen taas voi tulla oiko-sulku, joka sytyttää tulipalon koneiston syttyessä. Esimerkiksi pesukonetta ei siksi saa jättää kotiin yksin pyörimään. Sähkölaitteiden töpselit kannattaa myös irrottaa seinästä, kun laitetta ei käyte-tä, sillä jopa viallinen kahvinkeitin voi syttyä palamaan.

Lapsia kiehtovat tulitikkuleikit on myös syytä jättää väliin.

– Lapsille kannattaa painottaa, että tulentekovälineisiin kosketaan vain aikuisen kanssa. Ja että mahdollisen tulipalon syttyessä poistutaan asunnosta ja kerrotaan aikuisille.

Myös hätänumero kannattaa opetella mahdollisimman varhain.

– Melko pienetkin lapset osaavat jo

soittaa hätänumeroon ja toimia hätäkes-kuspäivystäjän silminä.

Tulipalon syttyessä on toimittava Tulipalotilanteeseen joutuvan tulee no-peasti pelastaa vaarassa olevat, varoittaa muita, sammuttaa palo, jos se on turval-lista, poistua huoneistosta sekä soittaa hätänumeroon ja opastaa pelastuslaitos paikalle. Tulipaloa kannattaa alkaa sam-muttaa mahdollisimman nopeasti.

– On tehokasta, jos palon saa sam-mutettua, kun alkupalo on vielä pieni, Katja Luoma sanoo.

– Viidessä minuutissa palo kehittyy täyden palon vaiheeseen.

Jos kattilassa syttyy esimerkiksi rasvapalo, kattilan päälle voi laittaa sam-mutuspeitteen, uuninpellin tai kattilan kannen, jolloin palo tukahtuu. Vedellä ei saa sammuttaa rasvapaloja eikä sähkö-laitepaloja, mutta esimerkiksi ämpärilli-nen vettä tupakan sytyttämälle sohvalle toimii hyvin. Myös tiiviin maton voi heittää palon päälle, kunhan matto on ei-syttyvää materiaalia. Jauhekäsi-sammuttimen jauhe rajaa tehokkaasti tulipalon leviämistä, vaikka palo olisikin kehittynyt jo pidemmälle, ja ovien sul-keminen on tärkeää.

– Ovien sulkeminen rajoittaa paloa ja pienentää vahinkoja, estää jopa palo-kuolemia.

Jos tulipalo syttyy porrashuoneessa, tulee asukkaan pysyä omassa asunnos-

Paloturvallisuuskuntoon

PELASTAUTUMISOHJE

VAV 5

saan, sillä savuiseen porrashuoneeseen ei pidä mennä missään tilanteessa. Asunnoissa pystyy olemaan 60 minuut-tia turvallisesti, vaikka porrashuoneessa palaisi.

– Jos asuntoon alkaa tulla savua, tulee siirtyä parvekkeelle palokunnan pelas-tettavaksi. Palokunta pyrkii olemaan kuudessa minuutissa paikalla alueilla, joissa asutusta on enemmän, kertoo Luoma.

Palokunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että pelastustiet ovat vapaita paloautojen kulkemiselle.

– Pelastustielle pysäköity auto voi olla kohtalokas.

Tarkkana kynttilöiden kanssaJoulu on taas ovella, ja lepattavat kynt-tilöiden liekit luovat tunnelmaa hämär-tyviin iltoihin. Elävän tulen kanssa on kuitenkin siis aina pidettävä mielessä

vanhan sananlaskun mukainen totuus: tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.

– Kynttilöitä ei saa jättää valvomatta, Luoma toteaa.

Valvonnan lisäksi myös kynttilöiden asetteluun tulee kiinnittää huomiota. Tiiviisti vierekkäin palavat kynttilät voivat aiheuttaa niin sanotun allaspalon, eli liekkien yhdistymisen.

– Lämpökynttilöiden välissä pitää olla tilaa vähintään viisi senttimetriä.

– Myös ulkotulet pitää sijoitella pala-mattomalle alustalle niin, ettei niiden lä-hellä ole mitään, mihin tuli voisi tarttua.

Nautitaan siis valoa pimeyteen tuovista kynttilöistä ja käytetään tulta sananlaskun mukaisesti hyvänä renkinä. Huolellisuudella ja tarkkaavaisuudella tuli ei ota isännän virkaa, ja hyvällä paloturvallisuudella vahinkotapauksis-takin selvitään mahdollisimman pienin vaurioin. •

✔ Tarkista palovaroittimet.

✔ Hanki sammutuspeitto.

✔ Hanki käsisammutin.

✔ Älä jätä kodinkoneita päälle, kun poistut huoneistosta.

✔ Mieti miten toimisit hätätilanteessa.

✔ Opeta lapset soittamaan hätänumeroon.

✔ Ole varovainen kynttilöiden ja muiden avotulien kanssa.

NÄIN VARAUDUT

– Reilun kokoisella sammutuspeitolla pystyy peittämään vaikka taulutelevision, palotarkastaja Katja Luoma neuvoo.

VAV66

A sukas- ja asiakasläh-töisyys, avoimuus ja rehellisyys. Osaaminen, luovuus ja niiden tuke-minen. Kestävä kehitys ja vastuullisuus, oikeu-

denmukaisuus ja yhteistyö. Nämä ovat asioita, jotka Turussa toimiva kiinteis-töyhtiö TVT Asunnot Oy listaa arvoik-seen. Yhtiön tavoitteena onkin hyvän asumisen ja toimialueensa menestyk-sen lisäksi vähentää asunnottomuutta yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.

– Jokaisella on oikeus kotiin, TVT Asuntojen asuntopäällikkö Erja Ylitalo sanoo.

– Meillä asunnot eivät ole vain ”kämppiä”, vaan puhumme aina kodeis-ta tai asunnoista.

Yksiöt liikkuvat nopeastiTVT Asunnot Oy tarjoaa asiakkailleen 11 000 huoneiston kiinteistökannallaan vapaarahoitteisia, arava- ja korkotuki-lainoitettuja vuokra-asuntoja kerros-, rivi- ja pientaloista ympäri Turkua. Yhtiön asunnot ovat kohtuuhintaisia, laadukkaita ja myös suosittuja: vuonna 2014 yhtiölle tuli noin 8000 asuntoha-kemusta.

– Nyt on menossa vuokralaisten markkinat, mutta asuntojemme käyttö-aste on kuitenkin 98 prosenttia, Ylitalo sanoo.

Kaikille hakijoille asuntoja ei siis riitä. Mitä joustavampi hakija on sijain-nin, talotyypin ja huonekoon suhteen, sitä helpommin asunto löytyy. Lähiö-kolmioita on hyvin saatavilla, keskus-tayksiöt taas ovat tiukemmassa.

– Turun kaupungin asukkaista 50 prosenttia on sinkkuja, Ylitalo sanoo.

– Meiltä vapautuu noin 60 yksiötä

MUIDEN K AUPUNKIEN VUOKRATALOYHTIÖT

Koteja turkulaisittain– Koti kylmässä Pohjolassa on perustarve, sanoo TVT Asunnot Oy:n asuntopalvelupäällikkö Erja Ylitalo. Vuodesta 1994 nykymuodossaan toiminut yritys on Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö ja alallaan alueen suurin. Vuokrakotien lisäksi yhtiö tarjoaa väliaikaisasumiseen tarkoitettuja Tovikoteja sekä toimistohotellin.

kuukaudessa, mutta syyskuun loppuun mennessä yksiöihin oli tänä vuonna tullut jo 3280 hakemusta.

Hakemuksen voi lähettää sähköises-ti, ja TVT palvelee myös puhelimitse ja toimistolla henkilökohtaisesti. Vapaa-ta asuntoa yhtiö tarjoaa aina yhdelle hakijalle kerrallaan. Peruskorjaus- ja uudiskohteiden asunnoissa järjestetään yleisiä näyttöjä, jotka ovat kiinnosta-neet laajasti asunnonhakijoita.

– Henkilökohtainen palvelu on meil-le tärkeää, Ylitalo sanoo.

TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: TIMO PORTHAN, TVT ASUNNOT

Tukholmankadun julkisivu. Kohde valmistui keväällä 2015.

VAV 77VAV

– Henkilökohtaisesti keskustelemalla asiakas saa kerralla vastauksen moneen kysymykseen. Pyrimme myös pitämään hakemusprosessin yksinkertaisena ja kehitämme tiedottamista sekä asiakas-palvelua.

Erilaisia tiloja erilaisiin tilanteisiinPitkäaikaisten vuokra-asuntojen lisäksi TVT Asunnot Oy tarjoaa koteja ly-hytaikaiseen tarpeeseen. Nämä Tovi-kodeiksi kutsutut asunnot ovat väli-aikaiskoteja, joista löytyy huonekalut,

sisustustekstiilit, kodinkoneet, astiasto ja ruuanlaittovälineet. Asunnot ovat kerrostalokolmioita, joissa on makuu-paikat 4–6 henkilölle.

– Konseptoimme Tovikodit, kun ha-lusimme kolmioille lisää käyttöastetta, Ylitalo sanoo.

– Tovikoti-palvelu on pitänyt nämä kolmiot hyvin vuokrattuina. Asiakkaat muuttavat Tovikotiin muun muassa putkiremontin tai työmatkan takia. On ihan eri asia asua esimerkiksi kahden kuukauden työmatkan ajan Tovikodissa

kuin hotellissa.Tovikotien ja vuokra-asuntojen

lisäksi TVT tarjoaa myös toimistoho-tellimahdollisuuden pienille yrityksille ja yhteisöille. Idea toimistohotellista syntyi, kun Turun kaupungilta vapautui TVT:n toimitilaa Turun keskustassa.

– Toimistohotelli tarjoaa työtilan pienyrittäjille, kuten kirjanpitäjille ja insinööreille, Ylitalo sanoo.

– Toimistohotellille on selvästi ollut kysyntää, vapaat tilat ovat menneet heti. Turussa on muitakin vastaavia palveluja, mutta me tarjoamme hieman edullisemman vaihtoehdon.

Toimistohotelleja on kolme, ja jokaisessa hotellissa on kahdeksan toimistohuonetta, yhteinen taukotila sekä sosiaalitilat. Tilojen lisäksi TVT:n ajatuksena on tarjota pienyrityksille yh-teistyömahdollisuuksia ja näkyvyyttä.

– Toimistohotelli antaa mahdolli-suuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa, Ylitalo sanoo.

– Kahvihuoneessa käydään kes-kusteluja yrittäjyydestä, ja yrittäjät ovat yhdessä järjestäneet esimerkiksi avoimien ovien päivän. Toimistoho-tellissa työskentelevät yrittäjät saavat

Tukholmankadun valoisa sisämiljöö.

– Turun kaupungin asukkaista 50 prosenttia on sinkkuja, TVT Asuntojen asuntopäällikkö Erja Ylitalo sanoo.

VAV8 VAV88 VAV

TVT:ltä sparrausapua ja näkyvyyttä muun muassa Facebook-sivuillamme ja blogissamme.

Ratkaisuja ongelmatilanteisiinTVT:llä asukas täyttää asuntoon muutettuaan tulotarkastuslomakkeen, johon hän on merkinnyt mahdolliset asunnosta löytyneet viat ja puutteet. Isännöitsijät ja kiinteistöhuoltoyhtiöt vastaavat kiinteistöjen kunnossapidos-ta, korjauksista ja ylläpidosta. On sel-vää, että asumisesta jää jälkiä asuntoon, mutta tahallisesti tai huolimattomuu-della aiheutetuista vahingoista asukas vastaa itse. Esimerkiksi vesivahinkoja sattuu silloin tällöin.

– Vesivahinkoja välttääksemme maksamme nykyään astianpesukoneen asennuksen asukkaan puolesta, Ylitalo sanoo.

– Varsinkin nuorilla asukkailla suihkuun nukahtaminen aiheuttaa vesivahinkoja. Niistä tulee usein kallis lasku asukkaalle, jopa toistakymmentä tuhatta euroa.

Yhtiön kotisivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa asukkaille, muun muassa “Hyvän asumisen opas” ja asu-kaslehti “Kotimme”. Ongelmatilanteissa apua saa myös asumisneuvojilta.

– Asumisneuvojien toiminnassa on aina tavoitteena kodin säilyminen, Ylitalo sanoo.

– He neuvovat vuokrarästeissä ja kartoittavat asukkaan palvelutarpeen, joka voi joskus olla vaikka tukea ko-dinhoitoon. Jotkut asukkaat taas eivät tiedä olevansa oikeutettuja toimeen-tulotukeen, ja heillä on siksi vuokria maksamatta.

TVT tavoittelee jo asukasvalinnas-sa talokohteeseen mahdollisimman tasapainoista ja häiriötöntä asukas-rakennetta. Naapuririidat ohjataan Naapuruussovittelun keskukselle, ja tarvittaessa asukkaalle tarjotaan asun-non vaihtoa. Häiriöilmoituksen tekijää suojaa täydellinen vaitiolovelvollisuus TVT:n puolelta.

– Pyrimme hyvään asumisrauhaan ja reagoimme nopeasti ongelmiin, Yli-talo sanoo. – Jos joku riitautuu toistu-vasti naapureidensa kanssa, puutumme asiaan ja ohjaamme riitapukaria muu-tokseen. Juridinen prosessi kuitenkin vie aikaa, mitä asukkaiden on joskus vaikea ymmärtää. Asukas saattaa valvoa öitä ja ihmetellä, miksei häiriötä aiheuttavaa naapuria saada lähtemään. Fyysiselle väkivallalle meillä on nolla-toleranssi, siihen puututaan heti.

Viihtyvyyttä yhteishallinnostaTVT Asunnot Oy:llä on käytös-sä yhteishallinto, joka muodostuu asukaskokouksista, -toimikunnista ja

Toimistohotelleja on kolme, ja jokaisessa hotellissa on kahdeksan toimistohuonetta, yhteinen taukotila sekä sosiaalitilat. Hotellit ovat hyvin suosittuja.

TVT:n kolmioita on muutettu Tovikodeiksi, joissa asutaan esimerkiksi putkiremontin ajan.

VAV 9VAV 9VAV

-neuvostosta. Asukkaiden ja TVT:n edustajat kohtaavat yhteistyötoimikun-nassa ja hallituksessa, jossa on kaksi asukasedustajaa. Asukaskokous valitsee asukastoimikunnan tai luottamushen-kilön ja asettaa ehdokkaita yhteishal-linnon tehtäviin. Asukastoimikunta taas on asukkaiden ja yhtiön välissä oleva linkki, joka esimerkiksi esittää korjauksia ja muutoksia isännöitsijälle sekä tekee ehdotuksia talousarvioon. Asukastoimikunnilla on käytössään myös määräraha, jolla järjestetään asuintalokohteen asukkaille tarkoitettua toimintaa.

– Määrärahoja käytetään esimerkiksi pihatalkoiden tarjoiluihin ja pikkujou-luihin, Ylitalo sanoo.

Samalla alueella olevien kiinteistö-jen asukastoimikuntien puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja luottamushen-kilöt muodostavat aluetoimikunnan. Vähintään kerran vuodessa kokoontuu myös asukasneuvosto, jossa on edustus kaikista asuintalokohteista. Se valitsee asukkaiden edustajat yhteistyötoimi-kuntaan ja yhtiön hallitukseen. Yh-teishallintoon osallistuminen on siis asukkaille hieno mahdollisuus, mutta kuitenkin täysin vapaaehtoista.

– Asukkaan tärkein velvollisuus on noudattaa yhdessä tehtyä sopimusta, maksaa vuokra ja asua muita kunnioit-tavasti, Ylitalo sanoo.

– Jokainen asukas on TVT:lle yhtä arvokas. •Lue lisää: tvt.fi

Puutaloromantiikkaa Amiraalistonkujalla.

VAV10 VAV1010 VAV

koteja kylämummitarpeesta, ja seuraa-vaksi Jääskeläisen taival vei Vallinojan päiväkotiin ja kouluun.

– Toimin kylämummina keskiviik-koisin ja olin vuoronperään kolmessa eri ryhmässä noin viisi–kuusi tuntia kerrallaan. Ryhmiä on 1−3-vuotiaille, 4−5-vuotiaille ja 6−7-vuotiaille.

Kylämummilla onkin ollut runsaasti tarvetta. Pian Jääskeläinen toimi myös torstaisin Vallinojalla ryhmäperhepäivä-kodissa 1−4 -vuotiaiden lasten kanssa.

– Lasten kanssa toimiminen on iha-naa ja antoisaa. Lapset ovat välittömiä, ja olen ollut mukana askartelemassa ja leipomassa, leikki- ja laulutuokioissa. Esimerkiksi satuhetket ovat todella tärkeitä, Jääskeläinen sanoo.

Saa halata ja jutellaNykyään Jääskeläinen käy myös Vieru-mäen koululla kylämummina kolmena aamuna viikossa.

– En minä mitään jakokulmia siellä työstä, mutta sen sijaan juttelemme, lu-en satuja ja askartelemme. Välillä ihan vain aikuisen läsnäolo ja kuuntelun taito on tärkeää.

Jääskeläinen kertoo, että kuuleminen ja kuuntelu ovat eri asioita. Kylämum-milla on vaitiolovelvollisuus.

– Monet vanhemmat joutuvat lähte-mään todella aikaisin töihin, ja pienet koululaiset ja isommatkin kaipaavat vielä ennen koulun alkua turvallista aikuista. Koulun yhteydessä toimii siis Mummola, jossa vierailevat myös

Rauni Jääskeläinen jäi työs-tään eläkkeelle vuonna 2009.

– Olen aina nauttinut yhdessäolosta lasten ja lastenlasten kanssa. Eläk-keelle jäätyäni mietin sopivaa

vapaaehtoistyötä, joka ei liittyisi millään tavalla aiempiin työtehtäviin.

Pian itävantaalaisen Jääskeläisen postiluukusta tupsahti Yhteishyvä-lehti, jossa oli kylämummien rekrytointi-ilmoitus.

– Tilaisuudessa oli avoin ja miellyt-tävä henki. Sain Korson perhekahvilan yhteyshenkilön tiedot ja pian aloitin Mikkolan perhekahvilassa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Korson yhdistys kartoitti alueen päivä-

Kylämummia saa halataTEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: ANTERO AALTONEN

Kylämummi Rauni Jääskeläisellä on kuusi lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. Luottamus, läsnäolo ja kuuntelu ovat asioita, joita kylämummin pestissä tarvitaan.

VAPAAEHTOISTYÖ

Vierumäen koulun mummolassa Arttu ja Netta Heino askartelevat Rauni Jääskeläisen kanssa.

VAVVAV 11

isommatkin koululaiset.Osa koululaisista on tuttuja jo ajalta, jolloin Jääskeläinen

toimi kylämummina päiväkodissa.

Säännöt tukevat yhteisöllisyyttäJääskeläisen Mummolassa ei pelata kännyköillä eikä muilla-kaan vempaimilla.

– Pelaamme perinteisiä lauta- ja korttipelejä. Ilmapiiri on kiireetön, ja aamu alkaa hyvän huomenen toivotuksilla. Muutenkin Mummolassa ollaan kohteliaita ja huomaavai-sia. Ihan niin kuin arjessa pitäisikin aina olla.

– Täällä on ”luettu madonluvut”, eli ei nimitellä, ei pyydetä töykeästi eikä kiusata. Mummolan idylli on tärkeää lapsille.

Jääskeläinen sanoo, että lapset voivat olla isossa joukos-sakin yksinäisiä.

– Silloin pitää hahmottaa, vetäytyykö joku arempi lapsi leikeistä, onko joku ikään kuin huomaamaton ja onko jol-lain vain tarve istua vieressäni sohvalla jutellen.

– On ollut hienoa nähdä lasten kehittyvän ja kasvavan koululaisiksi. Tässä on ollut sellainen positiivinen jatkumo.

Aikamme ilmiöitäJoululahjaksi Jääskeläinen haluaa antaa kaikille perheille yhteistä aikaa ja kiireettömyyttä.

– Moni muutaman vuoden ikäinen nassikka saattaa jo pelata isänsä kanssa lapsilta kiellettyjä pelejä, ja lapsi voi olla jo tietoinen joulun hittileluista. Miten silloin saa lapselle rauhallisen ja levollisen mielen? Moni ihan pienikin lapsi käy ylikierroksilla, ja sitä on vaikea muuttaa ellei vanhem-malla ole auktoriteettia.

Hän kannustaa syömään ja ainakin kokeilemaan joulu-ruokia.

– Valinnanvaraa on paljon ja jokaiselle on varmasti mukavia jouluelämyksiä. Joulupizza ei erota oikein arkea pyhästä, joten ainakin perinteisiä ruokia voisi maistella.

Kylämummeja toimii Korson alueella jo kolme ja myös odotettu kylävaarikin on toiminnassa mukana.

– Läsnäolo, turvallisuus ja lasten välitön ilo ovat asioita, jotka tuovat hyvää mieltä, kuin joululahjoja ympäri vuoden.

Omaa joulua Rauni Jääskeläinen viettää perheen kesken. – On hauskaa seurata lastenlasten riemua. Nuorin

joulunviettäjä on jo lapsenlapsen lapsi. Joulunaika menee meillä kiireettömästi, tällä kertaa kokoonnumme vanhim-man tyttären luokse yhteiseen joulunviettoon. •

MLL Korso täytti 70 vuotta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Korson yhdistys on Suomen kolmanneksi suurin: jäseniä on noin 700. Yh-distys vietti juuri 70-vuotisjuhliaan, ja vieraiden määrä yllätti yhdistyksen puheenjohtaja Marja Happosen positiivisesti.

− Odotimme muutamaa sataa vierasta, mutta heitä tulikin 900. Kaikkiaan esimerkiksi perhekahviloissamme meillä oli 3000 käyntikertaa.

MLL:n Korson yhdistykseen ovat kaikki tervetullei-ta mukaan. Lisätietoa toiminnasta löytyy yhdistyksen kotisivuilta korso.mll.fi .

− Nyt voi tehdä myös jo ennakkoon uuden vuoden lupauksen ja tulla mukaan vapaaehtoistoimintaan las-ten ja lapsiperheiden hyväksi. Yhdistyksessämme toimii aktiivisesti muun muassa kolme perhekahvilaa, jump-pia, soitonopetusta ja muutaman kerran vuodessa on pidetty lasten kirpputori Korsossa. Lisäksi järjestämme erilaisia tapahtumia ja tempauksia paikallisesti. Olem-me myös uusille ideoille avoimia. Moni meillä pilotoitu hanke on sittemmin saanut siivet alleen myös kunnalli-sessa toiminnassa, Happonen kertoo.

Myös isiä on aktiivisesti mukana toiminnassa, ja mukaan mahtuu vielä hyvin. Isä-lapsikerho järjestetään isien toimesta joka toinen viikko.

Viime kesänä järjestettiin myös alueen urheiluseuro-jen kanssa yhteishankkeena lasten liikuntatapahtuma, jossa oli mukana noin 500 henkeä.

− Yhdessä tekemisessä on voimaa ja iloa. Voimme oppia myös toisiltamme paljon hyvässä vuorovaikutuk-sessa, Happonen sanoo.

Myyttinen mielikuvaMarja Happosen mukaan Mannerheimin Lastensuojelu-liiton nimi liitetään toisinaan liiaksi itse lastensuojeluun.

− Kaikki toiminta ei ole siis lastensuojelun tarpeesta lähtevää vaan avointa perheiden kohtaamista "meil-tä meille" -ideologialla. Myös apua saa. Esimerkiksi MLL:n keskustoimisto kirjasi viime vuonna lasten ja nuorten yhteydenottoja noin 30 000, joko puhelimitse, chatissä tai netissä. Myös vanhemmuuden tukemiseen on MLL:n puhelinpalvelu.

Pienten lasten tai yhtä lailla teini-ikäisten vanhem-milla voi olla tarve keskusteluun. Nykyään on paljon juurettomuutta. Vanhemmat ja isovanhemmat saattavat asua hyvinkin erillään toisistaan, ja vanhemmuus voi toisinaan olla hyvin yksinäistä ja haastavaa.Marja Happonen yhtyy Rauni Jääskeläisen sanoihin.

− Yhdessä oleminen ja tekeminen on arvokasta vuoden jokaisena päivänä. Lapsille ja vanhemmuudelle pitää varata aikaa. Satujen lukeminen, leipominen ja kii-reettömyydessä toimiminen on meille kaikille hyväksi.

MenovinkkiMLL Korson perinteinen soitonopetuksen joulukonsertti on to 17.12. klo 18 Lumosalissa. Yhdistys on myös mukana Vantaan joulupolulla 13.12.2015 klo 15–18.

Arttu keskittyy värityspuuhiin. Kylämummi Rauni leikkaa joulukoristeita.

VAV12 VAV12

"Onnellista Joulua

ja naapurirauhaa"

Arinatie 7 talon taakse vilahtaa tuttu punainen nuttu. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVA ANTERO AALTONEN

JOULUN TAIK AA

L unta sataa pikkuhiljaa. Ikkunoissa on jo jouluva-loja ja lasten askartelemia tonttuja. Niistä joulupukki on erityisen mielissään, sillä lasten kanssa on kiva

puuhata, niin kuin Korvatunturillakin tonttujoukon touhutessa askareissaan.

Joulupukki on tutustumassa VAV Asunnot Oy:n Kartanonkosken taloi-hin Arinatiellä.

– Täällä on varsin idyllinen miljöö ja luontoakin mukavasti.

Joulupukilla on myös oiva vinkki lapsiperheeseen. Monessa perheessä harjoitellaan joululauluja ja aattoillan jännitys vaan kasvaa.

– Aattoilta lähestyy, ja monissa lap-siperheissä eletään jännityksenhetkiä. Muistakaahan, että lapsia voi jännittää

niin paljon, että pukille ei uskalleta lau-laa. Ei tehdä siitä numeroa, vaan lapset laulavat jos ovat laulaakseen.

Joulupukki on kiertänyt jo hiukan ennakkoon VAV:n taloissa, ja kaikki vaikuttaa hyvältä.

– Olen erityisen iloinen siitä, että naapurit muistavat myös hyvät käy-töstavat. Ainakin tervehtiä pitää, siitä Joulupukkikin ilahtuu. Muutenkin myönteinen ilmapiiri talossa, liiken-teessä ja vaikkapa ostosreissulla on pelkästään hyväksi.

Hiukan turvallisuusasiaakin joulu-pukilla on.

– Muistakaa sammuttaa kynttilät ja ulkotulet ennen nukkumaan menoa, tai jos lähdette vaikkapa reippaalle kävelylenkille. Uuni käy myös monessa kodissa nyt kuumana. Jälkilämmöllä voi hauduttaa vaikkapa puuroa.

Naapurirauhaa kaikilleJoulu on Joulupukille kiireistä aikaa. Hiukan ennen h-hetkeä hän kaivaa salaisesta kätköstään taikajäkälää ja tarjoilee sitä poroille. Taikajäkälällä on nimittäin erikoinen vaikutus – porot voivat lentää.

– Tarjoan tuota ihmettä vain joulun alla, muutenhan porot sotkisivat koko lentoliikenteen.

VAV:n asukkaita Joulupukki tulee tapaamaan tuttuun tapaan.

– On tärkeää antaa naapureille joulurauha. Vaikka joulu on riemuisa juhla, niin riemullakin on rajansa.

Joulupukki toivookin, että asukkaat kunnioittavat joulurauhaa sen alkami-sesta aina päättymiseen asti, ja myös sen jälkeen on hyvä pitää naapurirau-haa yllä.

VAV 13VAV 13

Muistetaan lähimmäisiä ja yksinäisiäJoulupukki toivoo, että joulu on kaikille myös muistamisen ja läheisyy-den aikaa. Nyt viimeistään on syytä luopua itsekeskeisyydestä.

– Jos naapurin ikkuna on pimeänä, se voi kertoa siitä, että asunnossa on joku yksinäinen. Joulun muistami-set on kuitenkin hyvä viedä ennen joulurauhaa, ja naapuria voi ilahduttaa vaikka joululeivonnaisilla. Joulu on meidän kaikkien juhla, sinkkujen, perheiden, vanhusten ja eläinten.

Joulupukki kannustaa yhdessäoloon ja kiireettömyyteen.

– Korvatunturille asti on kantautu-nut tietoja, että Vantaalla on mukavia joulunajan tapahtumia, ja lämpiävätpä joulusaunatkin perinteisesti asukkai-den iloksi.

Entä onko Joulupukilla joulunajan lempiruokaa?

– Kyllä vaan. Perinteinen kinkku maistuu varmasti, ja kyllä riisipuuro on myös se minun, Joulumuorin ja tonttujen herkku. Joulunajan päivinä ja toki muulloinkin on hyvä syödä kiireettömästi.

Joulupukki vierailee myös Lasten-klinikan Kummit ry:n kanssa lasten-klinikalla.

– Minulle on sydämenasia ilahdut-taa myös pieniä potilaita.

Päivä alkaa pian hämärtymään al-kuillaksi, ja Joulupukilla on vielä pitkä matka Korvatunturille.

Kun tähdet loistavat taivaalla ja ilta on tumma, niin kaarena halki taivaan suunnistaa porojen iloinen joukko vantaalaisiinkin koteihin onnellista joulua ja joulurauhaa toivottaen. •

– Joulupukin porot saavat aattona ainut-laatuista taikajäkälää

lentämistä varten, Pukki kertoo.

VAV14 VAV14 VAV14

Suoverinahojen perheessä odotellaan jo kovasti joulua, ja ennen kaikkea yhteistä vapaa-aikaa, jota arjessa ei ole niin paljon.

Viihdytään yhdessä

TALVIKKIRINNE yhdeksän piha-alue on vielä harmaa ja lumeton, mutta jou-lunajan tunnelmaa luovat jo talon ikku-noilla komeilevat jouluvalot ja kynttilät.

Suoverinahojen perheen joulussa on koko perheen mielestä parasta yhdes-säolo. Perheen äiti Anne Suoverinahon mukaan viisihenkisen perheen arkea raamittavat koulut ja työt. Henna on viidennellä, Jenny seitsemännellä ja Emmy yhdeksännellä luokalla. Vaikka tytöt ovat jo teinejä, niin Joulupukille on kirjoitettu toiveet.

– Ei mitään mahdottomia toiveita vaan ihan kohtuullisia.

Anne Suoverinaho muistaa omasta lapsuudestaan perhejoulut vanhem-piensa ja pikkuveljensä kanssa. Äidin

kanssa myös leivottiin jouluisia herkkuja. Parhaisiin muistoihin kuuluu valtavan pitkä ja kapea paketti.

– Siinä oli kauan odottamani sukset. Kaikki joulut ovat olleet hyviä, ja halu-amme perheenä vaalia samaa mielen-rauhaa, iloa ja onnellisuutta.

Perheen kaksi koiraa ja kolme kissaa-kaan eivät jää osatta. Hennan mielestä on hauskaa katsoa, miten karvatassut avaavat paketteja viiksikarvat vipattaen.

Itsetehtyä jouluruokaaSuoverinahot myös valmistavat yhdes-sä joulunajan herkut. Tytöt nauttivat esimerkiksi leipomisesta.

Tyttöjen mummo oli mukana joulun vietossa ja syömässä niin kauan kuin ty-töt jaksavat muistaa. Nyt kun mummoa

ei enää ole, niin yksi perin-neruoka elää yhä mukana, eli karjalanpaisti ja ihanat muistot mummosta.

Anne Suoverinahon herkkuihin kuuluu myös ehdottomasti maksalaatikko itse tehtynä.

– Ja tietenkin kinkku.

Henna, Jenny ja Emmy ovat tehneet päiväkoti-ikäisinä joulukoristeita, ja ne ripustetaan kuuseen, totta kai.

Perheen isä Teemu odottaa myös innolla joulunaikaa. Kylppäriremontin jälkeen perhe pääsee taas saunomaan.

– Joulusauna on meille tärkeä.Tytöt kertovat, että koko perhe kuun-

telee mielellään joulumusiikkia. Klassi-koiden lisäksi myös uusi joulumusiikki on mieleistä.

Mukava VAV vuosiVuosi 2015 on kohta historiaa, ja se on mennyt Suoverinahojen mielestä hyvin ja nopeasti. VAV-kodissa he ovat viihtyneet jo pitkään, ja erityisen iloisia perhe on taloyhtiön hyvästä hengestä sekä siitä, että lapset saavat olla lapsia, omine leikkeineen. Anne Suoverinaho on myös saanut lähihoitajan tutkinnon suoritettua, ja on unelmatyössään lastenkodissa.

– On myös tärkeää, että muistamme vähäosaisia ja yksinäisiä. Ilahduttaa voi myös vaikkapa lastenkotien lapsia. Jo-kainen pystyy tekemään hyvää tavalla tai toisella.

Perheen Top 5 Jouluherkut

Henna: kinkku, joulutortutJenny: kinkku, perunalaatikkoEmmy: kinkku, maksalaatikkoTeemu: kinkku, maksalaatikko

MEIDÄN KOTONA

Henna on toivonut pukilta uutta puhelinta. Lisäksi tytöt toivovat hajuvettä, meikkejä, vaatteita, kuivashampoota ja päiväkirjoja. Anneli Suoverinaho pitää perinneherkuista.

VAV 15

K AUPUNGIN PALVELUT

"Toivoisin että voisimme antaa lapsille raittiin joulun"– Toivon että jouluna, mutta myös sen jälkeen pidämme toinen toisistamme hyvää huolta. Eletään rauhassa, rinnakkain, Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen sanoo.

Vaikka jouluun kuuluu valtavasti iloa ja riemua, yhdessäoloa ja läheisyyt-tä, niin synkkiäkin jou-luja vietetään Suomessa. Alkoholin liiallinen käyt-

tö, perheväkivalta ja yksinäisyys ovat valitettavasti läsnä monen joulussa.

Eeva Nurminen toimii Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakonin virassa.

– Olen tehnyt tätä työtä pian 17 vuotta Vantaalla. Päihdetyössä jär-jestämme erilaisia ryhmiä yhdessä ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Diakoniakeskuksessa kokoontuu myös naistenryhmä.

– Työssä on retkiä, leirejä , tapah-tumia ja koulutuksia. Tapaan päih-dekuntoutujia toimistolla tai koti-käynnillä. Tapaan jonkin verran myös omaisia ja läheisiä. Vankilatyössä vierailen eri vankiloissa tavaten niitä vantaalaisia, jotka haluavat henkilö-kohtaisia keskusteluja.

Lisäksi vankiloissa on erilaisia ryh-miä, joissa Nurminen toimii ohjaajana.

– Osa vapautuvista vangeista haluaa myös vapautumisvaiheessa tukea. Vankien omaisia tapaan myös.

On tärkeää hakea apuaEeva Nurminen kertoo, että päihdeasi-akkaiden kanssa keskustellaan paljon siitä, mitä tulee tilalle, jos ja kun lopet-taa päihteiden käytön.

– On tärkeää löytää mielekästä toi-mintaa ja vertaistukea. Onneksi Van-taalla toimii aktiivinen AA ja A-kilta.

Moni kamppailee myös syyllisyyden ja häpeän kanssa. Näihin teemoihin palataan usein keskusteluissa.

Vantaa on alueellisesti aika hajanai-nen. Kaupungissa on tavallaan monta keskustaa, ja välimatkat paikasta toiseen ovat usein pitkiä.

– Kaupunki on kuitenkin koko ajan kehittyvä. Uusia kivoja asuinalueita

on viime vuosina tullut ja muuten-kin kaupungin kehitys tuntuu oikein hyvältä.

Päihdetyössä tehdään Nurmisen mukaan hyvää yhteistyötä niin kau-pungin kuin muidenkin toimijoiden kanssa.

– Vankilatyössä Vantaan kaupunki on hienosti edelläkävijä, kun kaupun-

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: ANTERO AALTONEN

Eeva Nurminen kertoo, että perheissä, joissa käytetään runsaasti alkoholia, ottavat lapset joskus aivan liiankin suuren vastuun perheenjäsenten hyvinvoinnista.

VAV16 VAV16

”Moni kamppailee syyllisyyden ja häpeän kanssa. Näihin teemoihin palataan usein keskusteluissa.”

gilla on kaksi sosiaalipuolen työnteki-jää vapautuvia vankeja varten.

Lasinen jouluJoulu on pian ovella. Kaupoissa on pal-jon jouluun liittyvää jo esillä ja lehdet pullollaan mainoksia, ruoka-ohjeita, lahjavinkkejä.

– Perinteisesti joulu on ollut perhe-keskeinen juhla. Moni asuu kuitenkin kaukana läheisistään, eikä ehkä pys-tytä joulunakaan tapaamaan, toteaa Nurminen.

Nurminen muistuttaa, että moni on jouluna yksin. Voisiko joulun viettoon kutsua jonkun, jonka tietää olevan yksinäinen? Tai voisiko jotenkin muu-ten muistaa? Hänen mielessään ovat jouluna vahvasti myös lapset.

– Toivoisin, että voisimme antaa lapsille raittiin joulun.

Nurminen kertoo, että seurakun-nan päihdetyön rooli on muuttunut kovasti viime vuosien aikana.

– Aiemmin toimimme paljon siten, että järjestimme omaa toimintaa omissa tiloissa. Nyt toimimme entistä enemmän yhteistyössä eri toimijoi-den kanssa. Päihdetyön diakonin voi nähdä mukana vaikkapa ryhmässä päihdehuollon eri toimipaikoissa. On hienoa, että eri toimijat voivat toimia yhdessä niiden ihmisten auttamiseksi, jotka apua tarvitsevat.

Pullon salaisuus Päihteiden käyttö usein salataan ja myös oma perhe saattaa suojella päih-teitä käyttävää vanhempaa.

Mitä asioita Nurminen haluaa tuo-da esille päihdeperheestä?

– Siihen, että perhe suojelee ja salaa

jonkun jäsenensä päihteiden käyttöä on varmasti monia syitä. Perheissä, joissa päihteitä käytetään runsaasti, lapset ovat kasvaneet hyvin herkiksi havainnoimaan perheen tilannetta ja päihteiden käyttöä.

Joskus lapset ottavat hänen mie-lestään aivan liiankin suuren vastuun perheenjäsenten hyvinvoinnista.

– On sanottu, että useampi lapsi kärsii vanhempien päihteiden käytöstä kuin vanhempi lastensa päihteiden käytöstä. Myös sellaisissa perheissä, joissa käytetään päihteitä niin sano-tusti kohtuudella, voivat lapset kärsiä, mikäli aikuinen ei ota lasta huomioon.

Nurminen sanoo, että tärkeää olisi pyrkiä ottamaan asia puheeksi.

– Pitäisi puhua siitä, miltä minusta tuntuu, kun toinen käyttää päihtei-tä tai on päihtynyt. Syyttäminen ei useinkaan auta, koska se saa syytetyssä aikaan tarpeen puolustaa itseään.

Kohtaamisia vankiloissa– Vierailen säännöllisesti eri vanki-loissa. Tapaan ihmisiä henkilökohtai-sissa keskusteluissa ja ryhmissä, joita vankiloissa järjestetään, kertoo Eeva Nurminen.

Joidenkin kanssa voi olla vain yksi kohtaaminen, jonkun toisen kans-sa voidaan kulkea pitempi yhteinen matka.

– Voin auttaa myös vapautumisen yhteydessä, mikäli vapautuva haluaa tukea siihen tilanteeseen.

Nurminen tapaa myös jonkin ver-ran vankien omaisia.

– Kun yksi perheenjäsen joutuu vankilaan, koskettaa se useaa ihmistä. Jos perheenjäsen tai muu omainen

haluaa keskustella tästä, voi ottaa yhteyttä.

Vankien omaiset ry on noin kym-menen vuotta toiminut yhdistys, joka myös auttaa omaisia. Vertaistukiryh-miä toimii eri puolilla Suomea. Myös netin kautta voi pitää yhteyttä muihin samassa tilanteessa oleviin.

Perinteinen joulu Eeva Nurminen itse viettää joulua läheisten parissa hyvin perinteisesti. Hänen lapsuudestaan asti on joulurau-han julistaminen katsottu televisiosta.Siitä varsinainen joulun vietto alkaa.

– Sen jälkeen syömme joulupuu-roa. Hautausmailla käymme viemässä kynttilät läheisten haudoille. Tänä vuonna pitkästä aikaa meillekin on luvannut tulla Joulupukki.

Jouluaamuna Eeva Nurminen käy perinteisesti kirkossa.

– Jouluevankeliumi ja Enkeli taivaan -virsi ovat itselleni tärkeitä. Joulupäivä rauhoitetaan muuten ihan vaan olemiseen, lepäämiseen, kirjojen lukemiseen ja musiikin kuunteluun. Tapanina sitten taas kokoonnutaan isommalla joukolla yhteen. •

VAV 1717

VAV siirtyy keväällä 2016 asukasluvun mukaiseen vesimaksuun

Kaikki VAV:n kiinteistöt siirtyvät asukasluvun mukaiseen vesilaskutukseen keväällä 2016, uusien vuokrien tullessa voimaan. Aiemmin vesi on laskutettu osana vuokraa. Suurimmassa osassa VAV:n taloista muutos tulee voimaan 1.3.2016, mistä alkaen veden kuukausimaksu on 15 euroa asukasta kohden.

VAV ASUNNOT OY:n hallitus on päättänyt, että seuraavasta vuokranmak-sukaudesta alkaen vesimaksu laskute-taan erikseen asunnon asukasmäärän mukaan. Vesimaksu on 15 euroa kuukaudessa asukasta kohden. Esimer-kiksi kolmihenkisen perheen kuukausit-tainen vesimaksu on tällöin 3 x 15 €, eli 45 €/kk. Vesimaksu peritään vuokran-maksun yhteydessä erillisenä käyttökor-vausmaksuna.

Veden käyttökorvausmaksu eriyte-tään vuokrasta, jotta vedenkulutus ja kiinteistöjen vedestä maksama hinta kohdentuvat oikeudenmukaisemmin veden käyttäjille. Käyttökorvausmaksu tarkistetaan vuosittain veden kokonais-kulutuksen mukaan. Jos tosiasiallinen

vedenkulutus osoittautuu maksettuja vesimaksuja suuremmaksi, veden käyt-tökorvaus henkilöä kohden kasvaa.

Veden käyttökorvausmaksut lasku-tetaan asunnon asukasmäärän mukaan. Asukasmäärät tarkastetaan talonkirjois-ta, joita ylläpitää kiinteistön huoltoyh-tiö. Jos asunnossa asuvien asukkaiden lukumäärä muuttuu, oikea asukasmäärä tulee ilmoittaa huoltoyhtiöön. Talonkir-jan asukastiedot voi päivittää ainoastaan vuokrasopimuksen sopimusosapuoli. Huoltoyhtiön yhteystiedot voi tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n koti-sivuilta www.vav.fi .

Ennen uuteen vesimaksuun siir-tymistä VAV:n asukkaiden kannattaa tarkistaa omat asukastietonsa huoltoyh-

VAV:n vuokravalvonta

sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi puh. 010 235 1460

puhelinaika: ma-to klo 10.00−14.00, pe klo 10.00−13.00

VAV TIEDOTTAA

tiön talonkirjoista ja korjata mahdolli-set vanhentuneet tiedot. VAV lähettää kaikille asukkailleen joulukuussa vuokrantarkistuskirjeen yhteydessä vuokranmaksulaskun, jossa on mukana veden käyttökorvausmaksu marraskuun talonkirjatietojen mukaisesti.

Jos asunnon asukasluku muuttuu vuokranmaksulaskun postittamisen jälkeen, vuokralaisen tulee maksaa vesimaksua muuttuneen asukasluvun mukaisesti. Esimerkiksi kolmihenkises-sä perheessä laskuun kirjattu vesimaksu on 3 x 15 €, eli yhteensä 45 €/kk. Jos yksi perheenjäsenistä muuttaa pois, makse-taan vesimaksua tämän jälkeen 2 x 15 €, eli 30 €/kk.

VAV kannustaa asukkaitaan jär-kevään vedenkäyttöön. Tuhlaileva vedenkulutus on huono asia sekä ympäristölle että omalle kukkarolle. Jos jonkin kiinteistön kokonaisvedenkulu-tus kasvaa, se kasvattaa myös kiinteistön kustannuksia, mikä taas lisää paineita nostaa vesimaksua.

Lisätietoa vesimaksusta löy-tyy VAV:n kotisivuilta, osoitteesta www.vav.fi /vesimaksu. Vuokran-maksuun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä VAV:n vuokravalvontaan, jonka yhteystiedot ovat ohessa. •

YMPÄRISTÖ

VAV

VAV TIEDOTTAA

YTE-aluepääoma-vuokra €/m2/kk

hoito-vuokra€/m2/kk

kokonais-vuokra1.3.2016

kokonais-vuokra1.3.2015

korotus€/m2/kk

korotus%

poikkeama keskivuok-raan

1 Pähkinärinne 6,05 6,37 12,42 12,26 0,16 1,3% 4,4%2 Myyrmäki 6,17 5,91 12,08 11,92 0,16 1,3% 1,5%3 Keski-Vantaa 6,62 5,84 12,46 12,38 0,08 0,7% 4,7%4 Tikkurila 5,59 6,43 12,02 11,91 0,11 0,9% 1,15 Tikkurilan ympäristö 6,13 6,19 12,32 12,26 0,05 0,4% 3,5%6 Länsi-Rekola / Ilola 5,74 6,32 12,06 12,05 0,00 0,0% 1,4%7 Rekola / Koivukylä 5,31 6,43 11,74 11,72 0,02 0,1% -1,3%8 Korso 4,21 6,49 10,70 10,62 0,08 0,7% -10,1%9 Pohjois-Korso 4,35 6,56 10,91 10,87 0,04 0,3% -8,2%10 Nissas 5,33 5,93 11,26 11,22 0,05 0,4% -5,3%11 Hakunila 4,35 6,93 11,28 11,23 0,05 0,5% -5,2%12 Länsimäki 5,25 6,65 11,90 11,88 0,02 0,2% 0,0%

keskim. 5,53 6,37 11,90 11,72 0,18 1,5%46% 54%

Vuokrat YTE-alueittain

Vuokranmääritys vuodelle 2016

HoitovuokraHoitovuokra on keskimäärin 6,96 euroa asuinneliöltä. Suurin yksittäinen hoito-kuluerä ovat kiinteistöjen korjauskulut, jotka kattavat 25 prosenttia kokonaishoi-tovuokrasta. Toiseksi eniten hoitovuokrasta kuluu lämmitykseen, jonka osuus kokonaisuudesta on 10 prosenttia. Hoitovuokran, joka sisältää va-rautumisen tuleviin korjauksiin, vaihteluväli on 4,81–14,08 €/m2/kk. Korkea hoitovuokra johtuu kiinteistöön tehtävistä korjauksis-ta. Omakustannusperusteinen kiinteistön tuotoilla korjattu hoitovuokra on keskimäärin 6,37 €/m²/kk.

KiinteistökorjauksetKiinteistökorjauksiin kerätään vuokrissa 3,02 €/m²/kk. Ylläpitokorjauksiin tarvitaan rahaa 1,37 €/m²/kk, ja loput menevät PTS-korjauksiin (lyhenne tulee sanoista ”pitkän tähtäimen suunnitelma”). PTS-korjauksia teh-dään 12 miljoonalla eurolla. Suurin korjaus-tarve kohdistuu keittiöihin ja kylpyhuoneisiin, joita korjataan 6 miljoonalla eurolla. Julkisi-vu- ja kattokorjauksia tehdään 2,1 miljoonalla eurolla. Loput rahat jakautuvat tasaisesti PTS-korjaustöiden nimikkeistölle. Korjauksien rahoitus kerätään kaikilta kiinteistöiltä vuok-rissa perittävällä määrärahalla, joka on yhden euron suuruinen. Lisäksi niissä kiinteistöissä, joissa korjauksia tehdään, peritään korjauksen omarahoitusosuutena 10 tai 20 prosenttia kor-jauksen hinnasta. Lisäksi kiinteistöt, joiden hoitokuluylijäämä ylittää yhden kuukauden

VAV:n hallitus on vahvistanut 1.3.2016 voi-maan tulevat vuokrat ja käyttökorvausmaksut kokouksessaan 1.12. Keskimääräinen korotus asumisen kuluihin on ensi vuodelle 1,5 %. Korotus kuluvaan vuoteen on keskimäärin 0,18 €/m²/kk.

1.3.2016 alkaen veden käytöstä velotaan henkilölukumäärään sidottua vesimaksua eli kaikista huoneistossa asuvista maksetaan 15 euron vesimaksua kuukausivuokran yhteydessä. Kaikille vuokralaisille postite-taan joulukuussa vuokralaskut, joista näkyy maksuvelvoitteet 1.3. alkaen. Asukasmäärä-muutokset asukkaiden tulee itse huomioida maksussaan sekä ilmoittaa oikea asukasmäärä huoltoyhtiöön.

1.3.2016 alkaen VAV:n asuntojen kes-kimääräinen vuokra on 11,37 €/m²/kk, jos vesimaksua ei lasketa mukaan. Jos vesimaksu otetaan mukaan, keskivuokra on yhteensä 11,90 €/m²/kk. Eri kiinteistöjen vuokrien vaihteluväli on (vesimaksu mukaan luettuna) 9,33–15,02 €/m²/kk.

Asumisen kustannus koostuu pääomaku-luista, hoitokuluista ja käyttökorvausmaksuis-ta, kuten vesimaksusta. Yli puolessa kiinteis-töistä, 54 prosentissa, vuokra pysyy vuoden 2015 tasolla.

Tasattu pääomakuluvuokraRakentamis- ja korjauslainojen lyhennykset ja korot tasataan talo- ja aluepisteiden avulla kiinteistöille. Kiinteistön ikä ja talotyyppi määrittää 60 prosenttia pääomakuluista, ja loput 40 prosenttia jaetaan kiinteistön sijainnin perusteella. Kokonaisvuokrasta pääomakulut vievät yhteensä 45 prosenttia, eli 5,53 €/m²/kk.

vuokrakertymän, rahoittavat PTS-korjauksia hoitokuluylijäämällään. Kiinteistöjen ikäänty-essä korjaustarve kasvaa ja aiempina vuosina kerätyt säästyneet vuokraeurot tarvitaan viimeistään nyt kiinteistökorjauksiin. Näin vältytään kohtuuttomilta vuokrankorotuksil-ta. Yhteensä kiinteistöjen omarahoitusosuuk-silla rahoitetaan 33 prosenttia korjauksista.

Asukastoimikuntien lausunnotAsukastoimikunnat ottivat kantaa vuoden 2016 vuokranmääritykseen hieman viime vuotta aktiivisemmin. 66 prosenttia asukastoi-mikunnista antoi määräaikaan mennessä lau-suntonsa. Aktiivisuus kasvoi parilla prosent-tiyksiköllä. Lausuntoja pyydettiin rahoitus- ja korjaussuunnitelmista sekä vuokralaskelmas-ta. 62 prosenttia palautuneista lausunnoista ei sisältänyt muutostoiveita.

Liisa Kälvälätalouspäällikkö

Hoitovuokra 6,96 €/m²/kk

18

Huoneistojen lkm

Osoite

Talotyyppi

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesi-maksua, €/m²/kk

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

Huoneistojen lkm

Osoite

Talotyyppi

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesi-maksua, €/m²/kk

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

    Esikkotie 7 30 3 / 4 11,20 11,97Kirvelitie 2 21 4 12,64 13,12Kortetie 1 / Osmankäämin-tie 25

11 rivi 13,51 14,07

Lummetie 11 48 5 11,33 11,80Metsänhoitajankuja 2 44 3 12,02 12,75Ohratie 1 44 2 / 3 10,73 11,26Ohratie 12 34 4 11,91 12,44Orvokkirinne 4 37 rivi 12,67 13,10Talvikkirinne 4 49 4 10,12 10,66Tarhurintie 1 & 3 62 3 13,24 13,67Urheilutie 10a 24 4 12,86 13,40Vainiotie 2 22 rivi 11,54 12,10Valtuustokatu 1 92 3 / 5 10,51 11,00Veturikuja 7 120 3 / 7 10,96 11,44Viljo Sohkasen katu 16 89 krs 12,07 12,58

 

Antaksentie 21 56 4 / 5 12,07 12,58Arinatie 7 42 3 11,83 12,42Arinatie 9 58 4 11,87 12,37Herttuantie 6 68 4 12,26 12,80Keikarinkuja 2 57 7 12,25 12,82Kerkkäkuja 3 29 rivi 12,02 12,68Knaapinkuja 6 24 rivi 10,76 11,37Krakankuja 2 60 5 10,91 11,45Krakankuja 4 55 3 / 4 11,63 12,15Ollaksentie 29–31 56 3 10,95 11,59Pakkalanrinne 6 35 4 13,32 13,76Rosendalinrinki 1 49 5 12,42 12,96Tammistonkatu 25 28 4 12,77 13,33Tammistonkatu 9 58 4 12,32 12,88

VAV

Ainonkuja 2 22 rivi 12,29 12,97Avaintie 2 29 rivi 11,47 11,97Hämeenkyläntie 77 71 4/5/6 13,52 14,02Karhunkierros 1a 94 5 / 6 11,45 11,96Kylväjänkuja 7 22 rivi 12,41 12,98Lehtikallio 2 57 6 13,42 13,86Luhtimäki 1 65 rivi 12,29 12,86Luhtimäki 2 98 3 11,35 11,85Niittäjäntie 13 31 rivi 12,92 13,29Pähkinärinteentie 22, 24 & 26 81 3 10,96 11,50Sahatie 2 42 3 11,55 12,06Santamäentie 20 17 rivi 12,46 12,97Terhotie 6 43 3 11,04 11,63Tukkilaisentie 9 39 2 11,27 11,65Vaijeritie 1 54 rivi 12,08 12,66

Uudet vuokrat 1.3.2016

Aamutie 8 / Iltatie 16–18 56 rivi 11,97 12,45Apajakuja 7 50 5 11,02 11,57Helmikuja 1 52 3 / 4 11,69 12,26Huddingenpolku 2 70 2 / 6 10,58 11,20Husbackankuja 1 46 6 14,35 14,90Kauppalaivurintie 10 24 rivi 12,30 12,91Kivikirveenkuja 4 71 7 11,21 11,75Kukinkuja 8 67 3 / 7 10,39 10,89Leiritie 6 46 4 11,41 11,83Lippukuja 2 50 2 12,34 12,77Lipputie 14 87 5 14,54 14,96Meripihkatori 2 63 7 11,93 12,64Ojahaantie 1 68 5 12,58 12,73Raikukuja 12 31 3 11,18 11,74Ruukkukuja 1 78 7 11,94 12,54Ruukuntekijäntie 10 37 2 / 5 10,67 11,10Ruukuntekijäntie 12 35 2 / 5 10,59 11,12Ruukuntekijäntie 8 46 2 / 5 10,99 11,57Vaskikuja 2 16 rivi 12,51 13,02Vaskivuorentie 20 54 7 11,67 12,42

Pähkinärinteen ja Hämeenkylän alue (YTE 1)

Myyrmäen ja Martinlaakson alue (YTE 2)

Keski-Vantaan alue (YTE 3)

Tikkurilan alue (YTE 4)

Keväällä 2016 kaikki VAV:n kiinteistöt siirtyvät erilliseen, henkilöluvun mukaiseen vesimak-suun. Tästä syystä alla olevissa vuokrataulukoissa on erikseen ilmoitettu sekä kiinteistön neliövuokra ilman vesimaksua että keskimääräinen neliövuokra, kun vesimaksu lasketaan mukaan. Todellinen vesimaksu vaihtelee kunkin asunnon asukasmäärän mukaan. Kaikkiin VAV:n asuntoihin postitetaan joulukuussa uusi vuokranmaksulasku, jossa on mukana kysei-sen asunnon henkilöluvun perusteella laskettu vesimaksu. Lisätietoa vesimaksusta voit lukea tämän lehden sivulta 17.

19

VAV20

Huoneistojen lkm

Osoite

Talotyyppi

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesi-maksua, €/m²/kk

Huoneistojen lkm

Osoite

Talotyyppi

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesi-maksua, €/m²/kk

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

Asterintie 24 31 2 12,65 13,18Jänönhäntä 1 48 4 14,08 14,60Kallioimarteentie 10 44 2 / 3 11,56 12,19Kunnaantie 20 32 rivi 12,88 13,42Laaksotie 20 88 rivi 12,36 12,87Loikkokuja 1 32 2 12,61 13,10Maarinkunnaantie 13 40 rivi 12,56 13,06Maarinkunnaantie 19 44 rivi 12,45 13,09Maitikkapolku 10 51 3 11,17 11,70Malvatie 1 & 4 25 rivi 13,15 13,75Markkulantie 24 72 rivi 12,05 12,65Sorakuja 4 92 3 / 8 10,44 10,96Takojantie 1 79 2 / 3 10,02 10,53Uusiniityntie 1 18 rivi 13,07 13,51Uusiniityntie 6 80 rivi 10,06 10,62Uusiraja 13 10 rivi 13,31 13,88

Tikkurilan ympäristön alue (YTE 5)

Asolantie 22 39 3 12,33 12,90Eppiläntie 1–3 43 rivi 11,74 12,28Hansinkatu 1–3 81 4 10,03 10,43Hyrräkuja 10 12 rivi 12,09 12,86Lehmuspolku 3 59 2 12,16 12,61Leikkitie 1 60 rivi 12,48 13,00Leikkitie 2 39 2 11,50 11,93Mikaelintie 11 19 rivi 12,20 12,86Mikaelintie 4 12 rivi 12,64 13,32Mikaelintie 7 & 9 60 rivi 10,74 11,18Norkkokuja 2 59 5 / 6 10,38 10,91Peijaksentie 67 / Viidakko-kuja 4

62 5 12,16 12,63

Peijaksentie 69 67 3 10,86 11,44Rumpalintie 4 32 rivi 10,16 10,61Satukuja 1 58 2 12,87 13,35Tahtitie 24 25 1 / 2 11,72 12,20Tanssijantie 2 33 2 10,94 11,46Viidakkokuja 3 49 5 11,43 11,97Viidakkokuja 7 49 3 12,56 12,99

Eteläinen Rastitie 11 41 6 11,20 11,69Evästie 5 / Konttitie 4 & 6 / Paimenenkatu 19

138 3 10,31 10,84

Hakopolku 4 33 6 10,98 11,41Immonkuja 2 / Kyllikintie 29 65 rivi 11,67 12,22Laurantie 11 36 6 10,78 11,21Laurintie 39 21 rivi 12,10 12,77Nyyrikintie 1 / Vellamonkuja 1 & 2

82 rivi 12,00 12,46

Nyyrikintie 7 48 rivi 11,93 12,37Peijaksentie 15 48 1 / 2 11,10 11,79Peijaksentie 31 59 3 11,11 11,67Rautkallionkatu 10 84 12 11,53 12,07Rautkalliontie 3 31 3 10,87 11,41Virsupolku 1 30 5 10,67 11,29

Havukosken, Koivukylän ja Päiväkummun alue (YTE 7)

Maarukanrinne 5 39 3 / 5 11,95 12,38Marsinkuja 4 25 5 10,89 11,31Minkkitie 11 66 3 / 4 10,36 10,83Minkkitie 16 68 1 / 4 10,57 11,03Minkkitie 9 47 4 10,16 10,57Mäyräkuja 4 70 6 / 4 12,17 12,55Mäyräkuja 6 68 6 11,37 11,75Näätäkuja 1 65 3 9,77 10,31Otavantie 11 57 3 / 4 9,09 9,56Otavantie 20 75 3 10,07 10,52Otavantie 9 44 3 9,49 10,03Saturnuksenkuja 2 & 4 120 6 10,17 10,71Siilitie 28–30 132 3 9,45 9,91

Korson alue (YTE 8)Asolan ja Ilolan alue (YTE 6)

VAV20

VAV 21

Huoneistojen lkm

Osoite

Talotyyppi

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesi-maksua, €/m²/kk

Huoneistojen lkm

Osoite

Talotyyppi

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesi-maksua, €/m²/kk

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

Hakamaankuja 3 38 4 13,26 13,76Mantelipolku 2 30 5 12,84 13,30Pehtoorintie 11 32 5 13,14 13,62

Jäniksenkäpälä 11 26 2 11,81 12,36Kiitäjäntie 2–6 / Korennon-tie 39 / Mehiläisenpolku 17

60 1 / 2 11,57 12,16

Kirvisenkuja 1 88 3 / 4 9,32 9,93Laulurastaanpolku 1–2 102 2 10,79 11,30Linnustajankuja 1 68 1 / 2 10,70 11,21Maauuninkuja 2 52 3 10,84 10,97Metsolantie 3 61 4 / 5 12,37 12,83Ruusuvuorenkuja 3 64 3 10,68 11,13Tanhukuja 4 71 3 / 5 9,57 10,06Tanhurinne 5 66 3 10,50 10,98Varpusenkuja 1 113 3 / 5 8,92 9,33

Pohjois-Korson alue (YTE 9)

Vapaarahoitteiset kiinteistötKolohongankuja 6 33 2 / 3 12,95 13,43Kolohonganreitti 4 / Merkki-puuntie 14

61 rivi 11,26 11,85

Kuninkaanmäentie 104 22 1 / 2 12,27 12,72Kyläkaskentie 2–6 85 3 9,88 10,39Kylämiehenkuja 2 40 3 9,71 10,18Merkkipuuntie 2 49 1 / 2 9,56 10,06Nissaksentie 15 68 3 9,53 10,02Normannikuja 6 30 3 10,42 10,98Riimukuja 4, 6, 8 & 13 85 1 / 2 11,56 12,07Saagatie 9 55 4 / 3 11,64 12,24Viikinkikuja 2 53 3 11,53 12,06Viikinkikuja 3 59 4 / 3 11,33 11,87Viikinkitie 6 65 3 10,19 10,63

Nissaksen alue (YTE 10)

Andersinkatu 2 22 2 12,69 12,95Harppuunapolku 1 81 5 12,09 12,39Kalliotie, Kimaratie, Tukkilai-sentie

98 rivi 11,74 12,10

Lauhatie 7 17 3 12,94 13,21Lautamiehentie 22–24 94 rivi 12,63 12,96Liljatie 12 43 4 12,93 13,24Punamultapolku 3 29 6 13,04 13,34Talvikkirinne 9 42 4 12,38 12,69Viherkummuntie 6 54 rivi 11,44 11,78Viidakkokuja 5 31 5 / 6 12,87 12,98

Kiinteistöt, joiden vuokra tarkastetaan 1.5. alkaen

Hakunilantie 58 54 5 10,76 11,40Kannuskuja 10 58 4 / 5 11,07 11,69Kannuskuja 5 36 3 11,20 11,76Kannuskuja 8 47 3 11,21 11,77Laukkarinne 8 41 6 10,50 10,86Ponikuja 4 56 8 10,01 10,53Suitsikuja 1 57 3 10,00 10,53Vankkurikuja 6 19 rivi 12,54 13,09Vaunukalliontie 2 66 4 10,53 11,00

Hakunilan alue (YTE 11)

Kerokuja 2 21 4 10,92 11,45Kerokuja 7 30 3 9,99 11,94Maalinauhantie 10 80 5 10,97 11,53Maalinauhantie 13 & 15 52 3 10,73 11,23Maalinauhantie 14 120 5 11,20 11,67Maalinauhantie 19 / Rajakentänkuja 5

90 3 11,11 11,57

Maalinauhantie 8 80 5 10,93 11,53Maratonkuja 6 52 1 / 2 12,33 12,88Pallastunturintie 3b 30 5 11,47 11,94Rajatie 5 A 37 2 13,85 14,35Tykkikuja 5 52 3 / 4 11,05 11,61Tykkikuja 9 55 3 / 4 11,55 12,11Vallikuja 6 20 rivi 12,30 13,05Vartiokuja 1 32 1 / 2 11,11 11,78

Länsimäen alue (YTE 12)

VAV 21

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

VAV22

Talon luottamushenkilö ja isännöitsijä lisäävät ilmoitustaululle ajankohtaisia tiedotteita talon asioista. Sähköiseltä ilmoitustaululta löytyy ilmoituksia esimerkiksi talkoista, asukaskokouksista ja muista asukkaiden yhteisistä tapahtu-mista. Ilmoitustaululta voi lukea myös esimerkiksi roskien lajittelua tai palotur-vallisuutta koskevia ajankohtaisia ohjeita

− Otin talosivujen ilmoitustaulun kesällä käyttöön, ja havaitsin että se on erittäin hyödyllinen, kertoo Arinatie 7:n luottamushenkilö Erkki Nikkanen.

− Kaikki nettiä käyttävät voivat käydä lukemassa talon tiedotteet ja ajankohtai-set asiat.

Arinatie 7:n asukkaat ovat Nikkasen mukaan alkaneet seurat talosivujen ilmoituksia.

− Mitä olen ihmisten kanssa talossa jutellut, niin he ovat lukeneet ilmoitus-taulua. Laitoin vielä erikseen asiasta lapun porraskäytävän ilmoitustaululle, jotta ihmiset käyvät kurkkaamassa talon ajankohtaiset asiat talosivuilta.

Nikkanen näkee, että talosivujen

ilmoitustaulua voidaan käyttää muu-hunkin kuin kokouksista ja talkoista viestittämiseen.

− Virallisten tiedotteiden lisäksi ilmoitustaululla voi kertoa talon ajan-kohtaisista asioista. Vaikkapa siitä, että kerhohuoneella järjestetään kirpputori, tai asukkaiden yhteisestä uuden vuoden vietosta. •

VAV:n kotisivuille avattiin viime vuonna jokaiselle VAV:n talolle omat talosivut. Talosivulta löytyy perustietoa kyseisestä talosta, mutta asukkaiden kannalta tärkein osa sivua on sähköinen ilmoitustaulu.

Lue kotitalosi ajankohtaiset uutiset talosivuilta

Skannaa QR-koodi älypuhelimella ja olet perillä.

vav.fi /talosivut

VAV TIEDOTTAA

VAV 23

lyhyesti

Polta kynttilöitä turvallisestiTalviaikaan moni polttaa mielellään kynttilöitä. Kynttilät valai-sevat kauniisti, mutta kannattaa muistaa, että niissä piilee aina tulipalon riski. Alla olevia ohjeita noudattamalla varmistat sen, että kynttilöiden käyttö on turvallista.

• Kynttilää ei saa koskaan polttaa ilman valvontaa. Älä jätä kynttilöitä palamaan huoneeseen, jossa ei oleskele ketään. Jos poistut huoneesta tai asunnosta, sammuta kaikki kynt-tilät lähtiessäsi. Kynttilät kannattaa sammuttaa tukahdutta-malla, niiden sammuttaminen vedellä tai puhaltamalla lisää tulipalon riskiä.

• Kynttilä tule sijoittaa riittävän kauas palavista materiaaleista, kuten verhoista, koristeista tai paperista. Kynttilän alustan tulee olla palamatonta materiaalia, mielellään metallia, pos-liinia tai kiveä.

• Varmista, että kynttilä seisoo alustallaan tukevasti, eivätkä ilmavirtaukset pääse huojuttamaan sitä. Älä laittaa kynttilää TV:n tai parvekkeen muovikalusteiden päälle.

• Jätä ainakin 1 senttimetri kynttilästä polttamatta, ettei se sytytä vahingossa alustaansa tuleen. Jos poltat useita kyntti-löitä vierekkäin, niiden tulee olla riittävän kaukana toisistaan, muuten kynttilät alkavat sulattaa toisiaan ja niiden tulikuuma neste voi roihahtaa tuleen. Esimerkiksi tuikkukynttilät tulee sijoittaa vähintään 5 sentin päähän toisistaan.

Ei rasvoja viemäriinMuistathan, että joulukinkun paisto-rasvoja ei tule kaataa viemäriin. Sinne ei myöskään laittaa mitään muita rasvoja, sillä ne jähmettyvät putkistos-sa ja aiheuttavat vähitellen viemärin tukkiutumisen. Paras paikka rasvalle on biojäteastia.

Rasvan laittaminen biojätteeseen onnistuu joko kovettamalla sen pak-kasessa tai imeyttämällä sen talous-paperiin. Sekajätteen joukossa rasva aiheuttaa vähiten riesaa pakattuna esimerkiksi tyhjään maitopurkkiin tai kertakäyttöiseen pakasterasiaan.

Oma isännöitsijäsi

Toimiston asiakaspalveluMa–to: klo 9.00–15.00Pe: klo 9.00–13.00PuhelinajatMa–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00Pe: klo 9.00–12.00Puhelin: 010 235 1450Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

AsukasvalintaAsunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

VuokravalvontaPuhelinajatMa–to: klo 10.00–14.00Pe: klo 10.00–13.00Puhelin: 010 235 1460Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

AsumisneuvontaPuhelinajatMa–to: klo 10.00–14.00Pe: klo 10.00–13.00Puhelin: 010 235 1470Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Isännöitsijä Jorma MannerAlue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, RekolaP. 010 235 1482Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Isännöitsijä Maarit RantsiAlue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, RuskeasantaP. 010 235 1486Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Viola PetrovAlue: Hakunila, LänsimäkiP. 010 235 1447Sähköposti: viola.petrov@vav.fi

Isännöitsijä Henri KansonenAlue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, NikinmäkiP. 010 235 1448Sähköposti: henri.kansonen@vav.fi

Isännöitsijöiden puhelinpäivystysVAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee

Puhelut vuokravalvonnan, asumisneuvonnan ja isännöitsijöiden numeroihin maksavat 8,8 snt/min. Puhelut muihin 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min.

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijä Susanna KasonenAlue: Hämeenkylä, PähkinärinneP. 010 235 1481Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Markus HerrainsiltaAlue: Asola, Ilola, Havukoski, KoivukyläP. 010 235 1440Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi

Isännöitsijä Jaana OksanenAlue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, YlästöP. 010 235 1484Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka MäkiAlue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Isännöitsijä Pekka SiltalaAlue: Pekka Siltalan kohteet voit tarkistaa talonilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1479Sähköposti: pekka.siltala@vav.fi