VAV 1. 2011 1

VAV Oy: n A s u k A s l e h t i l 1 .2011

www.vav.fi

Myyrmäessä hyvää

naapuruutta yli 30 vuotta

2

ekovinkki

sisällysVAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.fiVAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2011

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA

Päätoimittaja: Teija Ojankoski

Toimitussihteeri: Tuomas Alho

Toimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen jaJukka Halonen (Mediataju Oy)

Kustantaja/Toteutus: Mediataju OyPL 20, 01391 VANTAAPuh: 040-550 5657jukka.halonen@mediataju.fi

Kansikuva: Mediataju Oy 2011

Taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy

Kirjapaino:Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Painos: 10 500

Osoitteenmuutokset:VAV Asunnot Oy

Muistathan, että asunnon ilmanvaihtoventtiilit tulee puh-distaa säännöllisin väliajoin, vähintään kaksi kertaa vuo-dessa. Venttiilin voi puhdistaa kostealla kangaspyyhkeellä.

Tarvittaessa venttiilin voi irrottaa puhdistamista varten kiertä-mällä sitä vastapäivään. Venttiili laitetaan takaisin paikalleen kiertämällä myötäpäivään. Jos venttiili on erityisen likainen, sen voi pestä vedellä ja astianpesuaineella. Muista irrottaa tiiviste pesun ajaksi. Jos poistoilmaventtiilin yhteydessä on äänenvaimenninpatruuna, puhdista se tarvitta-essa kevyesti harjaamalla.Jos asunnossasi on koneellinen ilmanvaihto, huoltoyhtiö vaih-taa venttiilien suodattimet automaattisesti kaksi kertaa vuodes-sa. Sinun ei siis tarvitse itse huoltaa venttiilejä. Koneellisen ilmanvaihdon tunnistat siitä, että seinässä on suorakulmainen kotelo, jossa on pieniä reikiä.

Muista puhdistaa ilmanvaihtoventtiilit

2 Ekovinkki 3 Luottamushenkiöille tietopaketti VAV kertoi asukkaille viime vuoden toteutuneet avainluvut

9 Vastuunjakotaulukko Mikä huoltotyö kuuluu asukkaalle ja mikä huoltoyhtiölle?

10 VAV:n asumisoikeusasunnot uuteen kotiin11 VAV Palvelukodit Oy aloitti toimintansa12 Samassa talossa yli 30 vuotta Pirjo-Riitta tiilikainen ja helinä Virtala viihtyneet Myyrmäessä

15 Viherpeukalo nyt suunnittelemaan kevättalkoita!

16 Olivia täytti yksi vuotta Mitä kaikkea lapsen turvatekijöitä on huomioitava?

18 Hanki kotivakuutus! Pieni hinta voi pelastaa satakertaisen vahingon

19 Nimitysuutiset20 Kirvisenkujalla viihdytään yhteisöllisyys ja yhteinen tekeminen avainasemassa

23 Käytä päätösvaltaasi keväällä valitaan yte-puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet

24 Yhteystiedot

pääkirjoitussisällys

VAV 1. 2011 3

Miksi vuokrat aina vain nousevat? Tekeekö vuokra-nantaja tahallaan kiusaa asukkaille? Eikö ahneudel-le ole rajaa? Käyttääkö se edes niitä rahoja järkeväs-ti? Nämä puheet ovat arkisia ja tuttuja monelle vuokralla asujalle. Näin tuli itsekin mietittyä, kun aikoinaan asuin vuokralla. Tilanne oli sama asuinpa sitten opiskelija-asunnossa, kunnan vuokra-asun-nossa tai yksityisellä vuokranantajalla: vuokranko-rotus aiheutti aina mieliharmia ja huolta rahanme-nosta. Toisaalta vuokralla asumista osasi kyllä arvostaa, sillä silloinkaan asunnon löytyminen ei ollut helppoa, eikä oman asunnon hankintaan olisi ollut mahdollisuuksia, jos ei halujakaan. Asumisme-noja pystyi onneksi pienentämään sillä, että käytti nuukasti vettä ja sähköä, piti lämpötilan parissa kymmenessä ja oli oppinut säästämään monessa muussakin. Suurperheen lapsena ja sodan ajan nähneiden isovanhempien neuvoilla varustettuna sitä selviytyi. Sen verran kyllä neuvoista olen aina lipsunut, että suihkussa käyn edelleen joka päivä, sillä peseytyminen kerran viikossa saunassa ei mielestäni riitä. Ei sen veden kanssa silti turhanpäi-ten lotrata.

Nyt kun asiaa katsoo vuokranantajan näkökulmas-ta, niin huoli vuokrankorotuksista ei ole kadonnut – näkökulma vain on toinen. Vuokria on pakko korottaa, mutta vain sen verran että yhtiö selviää menoistaan. Noin puolet saaduista vuokrista menee pankeilta ja valtiolta saatujen velkojen takaisinmaksuun. Kaikki VAV:n talot on rakennettu lähes kokonaan velkarahalla ja velat on korkoineen maksettava takaisin. Asunnot on pidettävä lämpi-mänä ja vettä pitää olla saatavilla, kiinteistöt on pidettävä kunnossa ja niitä on korjattava ja huollet-tava. Ja kaikki maksaa.

Yhtiön väki tekee parhaansa, jotta mikään ei maksaisi liikaa ja jotta asukkailla olisi varaa vielä asua asunnoissamme. Tehtävä on vuosi vuodelta vaikeampi, mutta toistaiseksi olemme onnistuneet tavoitteessamme pitää vuokrat alhaisempina kuin muilla Vantaalla toimivilla suurilla vuokranantajilla.

Monessa VAV viestissä on paasattu asukkaille energian- ja vedensäästön tärkeydestä ja siitä kuinka sillä säästetään myös asumiskustannuksissa ja hillitään vuokrankorotuksia. Samoin asumalla siististi ja pitämällä huolta huoneistoista pidetään korjauskustannuksia kurissa. Nämä ovat ne asiat, joiden avulla asukas itse voi parhaiten vaikuttaa

vuokrankorotuksia hillitsevästi. Vielä muutama vuosikymmen sitten, nämä nuukuutta osoittavat asumistavat olivat itsestään selviä. Moni vielä muistaa kuinka valot sammutettiin aina kuin huoneesta lähdettiin pois, vettä ei juoksutettu hanasta yhtä surutta kuin nykyään, lapset eivät leikkineet suihkun alla puolta tuntia, ylimääräisten huoneiden ovet suljettiin ja niiden patterit kään-nettiin kiinni talven ajaksi, huonelämpötila pidet-tiin alhaisempana kuin nykyisin, eikä mitään maalattu tai uusittu vain vaihtelun vuoksi. Silloin nuukuus ja säästäminen olivat toisaalta taloudelli-nen välttämättömyys mutta toisaalta myös yleinen elämänasenne.

Tuo tuhlailua väheksynyt ja nuukuutta arvostava asenne on jäänyt länsimaisen kulutuskulttuurin jalkoihin ja monet ympäristöä säästäneet tavat ovat unohtuneet. Se on harmi, sillä tuhlaus on tunnetus-ti kallista ja se näkyy myös vuokrissa. Siksi VAV vuokranantajana jaksaa muistuttaa mm. energian säästämisen ja veden kulutuksen vähentämisen tärkeydestä. Huomioon kannattaa ottaa sekin näkökulma, että näköpiirissä on eritoten energian hinnan merkittävä kallistuminen että myös korjauskustannusten kova nousu.

Jotta näistä selvittäisiin ja vuokrankorotuksia voitaisiin hillitä, kannattaa nuukailevia tapoja ottaa käyttöön. Silloin tietää tekevänsä oman tärkeän osansa vuokrankorotusten hillitsemiseksi.

Aurinkoista kevättä VAV viestin lukijoille!

Teija Ojankoski

Nuukailua ja kallista asumista

4

Luottamushenkilöt saivat tehokkaan tietopaketin

Tilinpäätöstietoa asukkaille

VAV Asunnot Oy:n luottamushenkilöt saivat helmikuussa täsmätietoa edellisen vuoden tilinpäätöksestä, energiakulutuksesta sekä tulevai-suuden näkymistä .

VAV 1. 2011 5

VAV Asunnot Oy järjesti luottamushenkilöille tilinpää-tösillan 16. helmikuuta. Toimi-tusjohtaja Teija Ojankoski, ta-louspäällikkö Liisa Kälvälä ja kiinteistöjohtaja Timo Karén kertoivat vuoden 2010 tavoit-teista ja niiden toteutumisesta, sekä arvioivat tulevaisuuden näkymiä ja haasteita.

VAV Asunnot Oy:n tehtävänä on tarjota laadukkaita ja koh-tuuhintaisia asuntoja vantaa-laisille. Yhtiöllä oli helmikuun alussa 9631 asuntoa, jotka tar-joavat kodin joka kymmenen-nelle vantaalaiselle. VAV:n ta-loissa asuu noin 20000 asukasta.

Asuntohakemusten jonossa on kuitenkin 4600 hakijaa. Pe-räti 80 prosenttia hakijoista on

yhden tai kahden henkilönruo-kakuntia ja 51 prosenttia hake-muksista on ensimmäisessä kiireellisyysluokassa.

VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski kertoi puheenvuo-rossaan, että asuntojen koko tulee olemaan yhtiölle tulevai-suudessa haaste. Suurin osa yhtiön asuntokannasta on ra-kennettu 1970-1990-luvuilla, jolloin isojen perheasuntojen tarve oli suuri.

”2000-luvulle tultaessa ruo-kakuntien koot ovat pienenty-neet, jolloin neliötarvekin on kutistunut. Koska asuntokanta muuttuu hitaammin kuin ruo-kakuntien koko, on pienten asuntojen hakijamäärä iso suh-teessa VAV:n asuntotarjon-taan”, Ojankoski sanoi.

Uudistuotantoa ja korjaustöitäVantaalla tarvitaan uusia vuok-ra-asuntoja koko ajan lisää. VAV ja VVO ovat pääraken-nuttajat, jotka rakentavat val-tion tukemia kohtuuhintaisia asuntoja. Tällä hetkellä VAV:lla on meneillään kaksi rakennus-hanketta.

Mikkolan Maarukanrinne 5:een valmistuu 40 huoneistoa toukokuussa ja kuukautta myöhemmin Koivukylään val-mistuu 62 huoneiston vanhus-tenkeskus. Kivistöön valmistui helmikuussa Lippukuja 2:een 50 huoneistoa, ja asukkaat ovat päässeet jo muuttamaan uusiin koteihinsa.

Suunnitteilla on kolme uutta kohdetta. Viertolan Osman-käämintie 28:aan on suunnit-teilla 53 huoneistoa erityis-asuntoja, Ilolan Satutielle 65 huoneistoa ja Kuninkaanmäen Kolohongankujalle 38 allergia-talohuoneistoa. Asuntojen olisi määrä valmistua vuonna 2012.

”Ainakin Ilolan ja mahdolli-sesti Kuninkaanmäenkin ra-kennustöiden aloitukset saatta-vat myöhästyä. Rakentamisen hinta ja tarjoukset ovat korkei-ta, joten kilpailutamme urakat myöhemmin”, Ojankoski har-mitteli.

Uudiskohteisiin joutuu otta-maan valtion tukeman pankki-

lainan. Valtiolta irtosi tänä vuonna käynnistysavustus 10.000 huoneistoon, mutta seuraavalle vuodelle tukea ei ole näkyvissä. Rakentaminen on huikean hintaista, ja jos tu-kea ei tule ja rahat menevät korjauksiin, se tarkoittaa vuok-ran korotuksia.

”Vuokratuloista puolet me-nee pelkästään lainoihin ja kor-koihin. Vuokrien nousu johtuu velvoitteistamme pankkeja kohtaan, eikä se ole meidän kiusantekoa”, Ojankoski koros-ti.

Kalliit ja tarpeelliset korjaustyötUusien asuntojen rakentami-sen lisäksi vanhojen korjaus ja kunnossapito tulevat lisäänty-mään. Korjaustöiden hinta on noussut, mutta Ojankoski va-kuutti asukkaille, että yhtiö tu-lee käyttämään kaikki konstit pitääkseen vuokrat järkevinä.

”Hillitäksemme vuokrien korotuspainetta meidän tulee suunnitella tarkkaan, kuinka paljon korjaustöitä tehdään ja kuinka kalliilla. Mitä korjataan ensisijaisesti ja mihin laatuta-soon.”

Ojankoski kertoi, että moni vuokranmääritysyksikkö on rakennettu 70- ja 80-lukujen rakennustekniikoilla, joissa on ollut ”lapsentauteja”.

”Vanhoissa taloissa on mo-nia rakennusratkaisuja, jotka eivät tunnu tämän päivän nä-kökulmasta järkeviltä.”

Huolta moni- kulttuurisuudesta

Maahanmuuton ajankohtainen keskusteluaihe nousi esiin ti-linpäätösillassakin. Asukkaat kyselivät Ojankoskelta VAV:n käytännöistä asukasvalinnassa ja asuntojen jaossa.

Ojankoski kertoi, että VAV:n asukasrakenne on kieliraken-teeltaan monikulttuurinen, mutta vastoin monien asukkai-den käsityksiä maahanmuutta-jan status ei itsessään ole valin-takriteeri. ”Ara ja Vantaan kaupunki valvovat asukasva-lintaa, ja asunnot jaetaan kii-reellisyyden perusteella.

”Yleisesti ottaen maahan-muuttajien ensimmäinen vaki-tuinen asunto on ara- vuokra-asunto, mutta se ei tarkoita että he olisivat jonon kärjessä. Asunnon tarve ja kiireellisyys ovat ensisijaiset kriteerit, mutta kun yksi asunto vapautuu ja hakijoita on 4600, on vaikea arvioida kuka on kiireellisin.”

Ojankoski muistutti, että asunnottomuus on ensisijaises-ti hoidettava lainkin mukaan. Hakija jolla on niin sanotusti katto pään päällä jää helposti toiseksi.

Maahanmuuttajilta vaadi-taan passi, ja asioiden pitää ol-la kunnossa poliisiviranomais-ten kanssa.

”Jos hakijalla on työpaikka, oletamme että vuokranmaksu-kyky on hyvä, ja he ovat samas-sa asemassa kuin kantaväestö. Maahanmuuttajien aiheutta-mista ongelmista on paljon pu-

VAV:n asuntojonossa on lähes 5000 hakijaa ja heistä puolet luokitel-laan kiireellisiksi tapauksiksi, toimitusjohtaja Teija Ojankoski tiivisti reaalilukuja.

6

hetta, mutta samat ongelmat ovat myös kantaväestön kes-kuudessa”, Ojankoski sanoi.

Osa asukkaista ilmaisi huo-lensa maahanmuuttaja-asuk-kaiden keskittymisestä tietyille alueille. Ojankoski kertoi, että Vantaan tavoitteena on välttää väestöryhmien kasautumista tietyille alueille.

”Joskus kasautumista on vai-kea hallita, jos luovutettava asunto tietyltä alueelta on ai-noa vaihtoehto antaa. Monesti vuokra-asuntoja keskittyy yh-delle alueelle, jolloin myös vä-estöryhmät kasautuvat.

Talous tasapainossa

Talouspäällikkö Liisa Kälvälä esitteli luottamushenkilöitä kiinnostavat tiedot vuoden 2010 budjetista ja sen toteutu-misesta. VAV onnistui talou-dellisissa tavoitteissaan, ja yh-tiön talous on tällä hetkellä hyvällä mallilla.

”Puskuria yllättäviin kului-hin löytyy ja maksuvalmius on hyvä”, Kälvälä luonnehti.

Harmillisesti vuokrat nousi-vat kuluvallekin vuodelle. Pää-omakulujen ja hoitokulujen nousuun oli varauduttava. Keskimääräinen neliövuokra on hiljalleen noussut kymme-nessä vuodessa 7,67 eurosta neliömetriä kohden 10,04 eu-roon. Kuluvan vuoden helmi-kuun loppuun asti vuokra oli 9,71 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. VAV:n vuokralii-kevaihto oli viime vuonna 69 miljoonaa euroa.

”Vuokrankorotuksia ajatel-laan loputtomana suona, mutta meidän pitää muistaa, että pää-omakulut nousevat automaat-tisesti inflaatiotason mukaises-ti, ja lisäksi tulee joka vuosi ostopalveluiden hintojen tar-kistukset. Pääomakulut muo-dostavat kuluista noin puolet. Inflaatio on surullisesti lähte-nyt laukkaamaan, ja nyt joulu-kuussa se oli jo 2,9. prosenttia”

VAV:n asuntojen käyttöaste oli 99 prosenttia. Käyttöaste notkahti heinäkuussa hieman alhaisemmaksi, kun VAV vaih-toi hakemusten käsittelyohjel-maa toukokuussa. Vaikutus

näkyi muutaman kuukauden eteenpäin. Loppuvuodesta käyttöaste oli erittäin hyvät 99,5 prosenttia.

”Käyttöä pienensi myös kaikki remontissa olevat asun-not. Tavoitetta ei ihan saavutet-tu viime vuonna, mutta tulos on silti hyvä”, Kälvälä sanoi.

Käyttöaste oli korkea, ja vaihtuvuus asuinhuoneistojen määrään suhteutettuna oli erit-täin alhaiset 11,2 prosenttia.

Merkittävimmät poikkeamatBudjetissa esiintyi muutamia

poikkeamia. Viime talven run-sas lumimäärä aiheutti katu- ja piha-alueiden hoitokuluihin suuren poikkeaman. Kattolu-mien pudotuksiin ja kuorma-autokuljetuksiin kului 0,5 mil-joonaa euroa, vaikka niihin oli budjetoitu 0,06 miljoonaa.

”Jätehuoltokulut alittuivat 0,2 miljoonaa euroa, mutta ali-tus johtui enimmäkseen lasku-tusrytmin muutoksesta. Todel-lisuudessa jätehuoltokuluissa ei siis ole suurtakaan säästöä”, Kälvälä selvensi.

Vuosikorjausten summa alit-tui miljoonalla eurolla ja ra-kentamis- ja korjauslainojen

korkokulujen alittumisesta seurasi 1,9 miljoonan euroa säästöä.

”Korkotase oli alhainen, jo-ten säästimme 1,9 miljoonaa rakentamis- ja korjauslainojen kuluissa. Jos korot lähtevät nousemaan, on hienoa, että meillä on vähän puskuria.”

Vuokran sisältämä toimisto-korvaus oli 0,22 euroa neliöltä kuukaudessa. Lisäksi verotta-jalle maksettiin oman käytön arvonlisäveroa 0,04 euroa ne-liömetriä kohden kuukaudessa. Hallinnon ja isännöinnin hen-kilöstökulut veivät vuokraliike-vaihdosta kaikkiaan kolme

Toteutuneet hoitokulut vuonna 2010

Korjaukset20 %

Lämmitys18 %

Vesi10 %

Jaksottaiset korj. 14 %

Huolto sis ulkoal. 8 %

Hallinto5 %

Siivous4 %

Kiinteistövero5 %

Muut hoitokulut8 %

5,05 €/m2/kk

Keskimääräinen vuokra 4,66 + 5,05 = 9,71 €/m2/kk

Talouspäällikkö Liisa Kälvälä esitteli viime vuoden positiivisia talouslukuja, mutta muistutti samalla, että puskureita tarvitaan jatkossa.

VAV 1. 2011 7

prosenttia.

Energiasäästö onnistumassaKunnallisena vuokrataloyhtiö-nä VAV on tehnyt energiasopi-muksen ja asettanut itselleen tavoitteet lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen säästölle vuoteen 2015 mennessä. Kiin-teistöjohtaja Timo Karén ker-toi, että tavoitteisiin pääsemi-nen on hyvin todennäköistä.

Energiakuluihin menee yli 30 prosenttia hoitomenoista.

”Jokainen on seurannut me-diasta, miten lämmitys-, vesi- ja sähkökustannukset nousevat ja tulevaisuudessa kulutukseen lyödään vielä enemmän veroa.”

VAV aikoo jatkaa energi-asäästötoimenpiteitä ja kehitel-lä uusia. Porraskäytäviin tul-laan esimerkiksi asentamaan liikkeentunnistimella toimivia LED-valoja ja energiakatsel-mukset aiotaan tehdä tänä vuonna 35 kohteeseen.

Lähellä tavoitteita

Karénin mukaan energiasääs-tötoimenpiteet ovat säästäneet rahaa 3,3 miljoonaa. Energia-kulutuksen yleisarvosanaksi kiinteistöjohtaja antoi hyvän.

Vettä kului viime vuonna

Energia Oy:ltä, ja seuraava kil-pailutus on 2012-2013. Van-taan Energia asentaa ilmaiseksi kaikkiin kohteisiin tuntiteho-mittarit, joiden pohjalle lasku-tus tulee perustumaan.

Vuonna 2010 sähköä kului 4,5 kilowattituntia rakennus-kuutiometriä kohden, ja tavoi-te on saada se lukemiin 4,4 vuoteen 2015 mennessä.

Lämpökustannuksissa VAV säästi 5,6 prosenttia vuoden 2009 lukuihin nähden. Lämmi-tyskustannukset olivat noin kuusi miljoonaa, eli vähän enemmän kuin vuonna 2009, mutta vastaavasti VAV:lle val-mistui uusia asuntoja.

Lämpöindeksi oli kuitenkin pienempi kuin vuonna 2009. Vuoden 2010 indeksi oli 47,4 kilowattituntia rakennus-kuutiometriä kohti, ja tavoite on saada se tippumaan 46:een.

”Tavoitteissa ollaan jo aika lähellä ja aikaa on vuoteen 2015 loppuun asti. Täytyy kui-tenkin muistaa, että tavoittei-siin on helppo päästä, mutta ne on vaikea pitää. Jotta kulutus pysyisi kestävällä tasolla, se vaatii jatkuvaa seurantaa ja VAV:n ja asukkaiden välistä yhteistyötä”, Karén sanoi.

”Rohkeasti yhteyttä”

VAV lähettää talojen energia-kulutusraportit samassa yhtey-dessä talousraporttien kanssa. Energiakulutusraportit on hy-vä katsoa kolmen kuukauden välein ja laittaa ne ilmoitustau-luille.

”Kukaan ei jaksa katsoa sitä kerran kuukaudessa. Kolmen tai kuuden kuukauden välein annettu raportti antaa infor-maatiota siitä, miten talossa menee.”

Karén kertoi seuraavansa ak-tiivisesti energiakulutusraport-teja. Jos raportissa ilmenee ou-toja poikkeamia, Karén kysyy heti asiasta isännöitsijältä. Jos isännöitsijä ei osaa vastata, Karén kysyy asiasta huollolta. Tällä hetkellä kahden kohteen vedenkulutus on seurannassa, sillä kulutus on näissä noussut.

Jos vedenkulutus pomppaa suureksi, tällöin selvitetään, onko talossa vuotoja. Jos vesi-mittari tipahtaakin yöllä nor-maalisti nollille, isännöitsijä tai kiinteistöhuolto selvittävät muita mahdollisia toimenpitei-tä. Karén harmitteli, että asuk-kaat ovat hieman laiskoja il-moittamaan vesivuodoista.

Karén kehotti luottamushen-kilöitä aktiivisuuteen, seuraile-maan talojensa kulutusraport-teja ja toimintaa ja ottamaan

146 litraa asukasta kohti vuo-rokaudessa. Vesikustannukset olivat 3,3 miljoonaa. Vuonna 2013 veden hinta tulee ole-maan sama koko pääkaupunki-seudulla. Karén sanoi, että asi-an hyvä puoli on se, että Vantaalla hinta ei noussut kuin yhden prosentin verran.

Sähkön osuus energiakuluis-ta oli noin miljoona euroa. VAV ostaa sähkönsä Vantaan

Kiinteistöjohtaja Timo Karén antoi viime vuoden energiakulutuksen arvosanaksi hyvän.

8

tarvittaessa rohkeasti yhteyttä joko häneen tai isännöitsijään. Esimerkiksi, jos talvella pide-tään ikkunoita auki, lämpöase-tukset ovat todennäköisesti pielessä.

”Lämpötila tulee mitata met-rin korkeudesta väliseinältä, sillä ulkoseinä on kylmempi. Lämpötilasuositus on 20-22 astetta”

Karén esitti myös VAV:n toi-vomuksen, että luottamushen-kilöiden toiminta kentällä olisi aktiivista.

”Toivomme että pidätte asu-

kaskokouksia ja talkoita keväi-sin ja syksyisin. Mitä enemmän asukkaat osallistuvat yhteisiin asioihin, sen pienempi on vaih-tuvuus ja sen vähemmän tarvi-taan korjauksia.”

Teksti: Antti HalonenKuvat: Henrik Kettunen

Luottamushenkilöt ehtivät vaihtaa ajatuksia keskenäänkin tilinpää-tösillassa.

VAV 1. 2011 9

LÄMMITYS lämpöpatterin ilmaus ............................................................................................................. HUOLTOpatteriventtiilin korjaus ........................................................................................................... HUOLTOlämpöpatterin korjaus ............................................................................................................. HUOLTOhuoneiston lämpötilan mittaus (ensimmäinen mittaus asukas) ............................................. HUOLTOhuoneiston lämpötilan perussäätö .................................................................................................VAV

ILMANVAIHTOasunnon liesikuvun tai tuulettimen asennus ja huolto ............................................................ HUOLTOasukkaan oman liesikuvun tai tuulettimen asennus ja huolto................................................. ASUKASliesikupu, vakiovaruste ............................................................................................................ HUOLTOpoistoventtiilien puhdistus kolmen kuukauden välein ............................................................ ASUKASpoistoventtiilin korjaus ........................................................................................................... HUOLTOliesikuvun rasvasuodattimen puhdistus kolmen kuukauden välein......................................... ASUKASasuntokohtaiset ja talon ilmastointikoneet ............................................................................. HUOLTOilmanvaihtohormien puhdistus ......................................................................................................VAVilmanvaihtojärjestelmän säätö .......................................................................................................VAVkorvausilmaventtiilien puhdistus keväällä ja syksyllä ............................................................. ASUKAS

VESI- JA VIEMÄRILAITTEETvesihanan tiivisteet ................................................................................................................. HUOLTOvesihanan vaihtaminen ........................................................................................................... HUOLTOvesikalusteiden lisäasennukset ................................................................................ ASUKAS/ HUOLTOpesukoneen tai astianpesukoneen liittäminen ...................................... ASUKAS TILAA PUTKILIIKKEENkäsisuihkuletkun uusiminen ................................................................................................... ASUKASpesualtaiden tulpat ................................................................................................................. ASUKASpesualtaiden, lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistus .......................................................... ASUKASviemärin avaus ......................................................................................................... ASUKAS/ HUOLTOputkistovuodot........................................................................................................................ HUOLTOWC-laitteet ............................................................................................................................. HUOLTO

SÄHKÖLAITTEEThuoneiston sulakkeet .............................................................................................................. ASUKAShuoneiston noususulake ......................................................................................................... HUOLTOsähköjohdot (alkuperäiset) ..................................................................................................... HUOLTOvalaisimien kuvut ja lamput, myös lieden, jääkaapin, uunin ja liesikuvun .................................................................................HUOLTO asukkaan vaihtuessavalaisimien kuvut ja lamput, myös lieden, jääkaapin, uunin ja liesikuvun ...........................................................................ASUKAS asumisaikanavalokatkaisijat ja pistorasiat .................................................................................................... HUOLTOantenni- ja puhelinpistorasiat ................................................................................................. HUOLTOantenniliitosjohto ................................................................................................................... ASUKASlisäsähköasennukset ................................................................................................ ASUKAS/ HUOLTOsaunan kiuas ........................................................................................................................... HUOLTOkiuaskivien uusiminen /talosauna ........................................................................................... HUOLTOkiuaskivien uusiminen/ huoneistokohtainen .......................................................................... ASUKAS

IKKUNAT JA OVETikkunoiden lasit (ei itse rikotut) .............................................................................................. HUOLTOikkunoiden lasit (itse rikotut) ................................................................................... ASUKAS /HUOLTOikkunoiden kiinteät tiivisteet .................................................................................................. HUOLTOaukipitolaitteet ....................................................................................................................... HUOLTOikkunapuitteiden ja helojen korjaus ........................................................................................ HUOLTOsälekaihtimet (jätettävä huoneistoon pois muutettaessa) ...................................................... ASUKAShuoneistojen ulko-ovet ........................................................................................................... HUOLTOpostiluukku ja ovikello ............................................................................................................ HUOLTOulko-oven nimikilpi ................................................................................................................. HUOLTOulko-oven lukon sarjamuutos ................................................................................... ASUKAS/ HUOLTOlukot/ helat ............................................................................................................................. HUOLTOsisäovien korjaus ..................................................................................................................... HUOLTOulko-oven varmuuslukko ja ovisilmä (jätettävä huoneistoon) ................................................ ASUKAS

AVAIMETlisäavaimet .............................................................................................................. ASUKAS/ HUOLTO vioittuneen avaimen vaihto .................................................................................................... HUOLTOkadonneet avaimet ................................................................................................................. ASUKASkadonneet avaimet/ sarjoitus ................................................................................................. ASUKAS

KIINTEÄT KALUSTEETkaapistot, niiden hyllyt ja helat ............................................................................................... HUOLTOvaatenaulakko......................................................................................................................... HUOLTOpeilit, vakiovarusteet ............................................................................................................... HUOLTOjääkaapin/ pakastimen korjaus, vakiovarusteet ..................................................................... HUOLTOasukkaan hankkima lisälaite ................................................................................................... ASUKASliesi, liesikupu ......................................................................................................................... HUOLTOtakka, tuhkan poisto ............................................................................................................... ASUKASastiankuivauskaapin ritilähyllyt .............................................................................................. HUOLTO

SISÄPUOLISET PINNOITTEETkattojen/seinien maalaus/tapetointi ..................................................................VAV tai asukas ja VAVlattiapäällysteet .............................................................................................................................VAVastiakaapin ritilähyllyt ............................................................................................................ HUOLTO

PIHA-ALUEhuoneistopihan nurmikko, reunapensaiden sisäpuoli ............................................................. ASUKAShuoneistopihan istutukset ...................................................................................................... ASUKAS

KUKA MAKSAA JA JA HOITAA KORJAUKSET:HUOLTO = huoltoyhtiö hoitaa, asukkaan ilmoituksen perusteellaVAV = VAV hoitaaASUKAS = vuokralainen hoitaa ja maksaaASUKAS/HUOLTO= vuokralainen maksaa, yhteys ensin huoltoyhtiöönASUKAS/VAV = vuokralainen maksaa, yhteys ensin VAV.iin

Kiinteistönhoitajille tulee jonkin verran korjaus- ja huoltotehtä-väpyyntöjä, jotka kuuluvat asukkaan itsensä hoidettaviin. Kerta-us tehtäväjaosta ei varmaankaan ole tälläkään kertaa pahaksi. Kiinteistönhoitajan tehtäviin kuuluu kylläkin myös opastus tä-män tyyppisissä asioissa.

Alempana olevassa taulukossa on asukkaalle kuuluvat tehtävät korostettu (sinisellä) värillä. Nämä asiat on siis hoidettava oma-toimisesti ja omalla kustannuksella. Muistattehan, että myös

huollolle ja VAV:lle kuuluvat tehtävät eivät ole ilmaisia vaan nämä kustan-nukset kerätään asukkailta vuokrissa.

Huoneiston hyvä ja huolellinen hoito sa-moin kuin ilmenneiden vikojen välitön ilmoitta-minen huoltoliikkeelle on pitkällä tähtäimellä ennen kaikkea asukkaan oman edun mukaista

Huoneistojen pienet korjaus- ja huoltotyöt

V A S T U U N J A K O T A U L U K K O

Kaupan myötä TA-Asumisoi-keuden omistukseen siirtyi ko-ko VAV Asumisoikeuden kiin-teistökanta, yhteensä 527 asumisoikeusasuntoa Vantaal-la. Osapuolet korostavat, että kauppa ei tapahtunut bisnestä tai voittoa tavoitellen.

VAV Asumisoikeus Oy myy-tiin TA-Asumisoikeudelle asu-misoikeuslain mukaisella luo-vutushinnalla, joka oli 609 590 euroa. VAV Asumisoikeuden liikevaihto vuonna 2010 oli noin 4,7 miljoonaa euroa ja sen tasearvo myyntihetkellä noin 60 miljoonaa euroa.

Luonnollinen syy kauppaanKaupan taustalla on Vantaan kaupungin tekemä periaate-päätös, jonka mukaan VAV Asunnot Oy ei tuota enää asu-misoikeusasuntoja. Päätöksen mukaan sen tulee keskittyä yk-sinomaan vuokra-asuntotuo-tantoon.

Uusia asumisoikeuskohteita ei ole rakennutettu vuoden 2003 jälkeen. Kiinteistömäärä on siten jäänyt pieneksi, eikä se riitä muodostamaan riittävää taloudellista puskuria asunto-

Vantaan asumisoikeusasunnot TA-Asumisoikeudelle

Asukkaiden turva haluttiin varmistaa

Vantaan kaupungin kaupunkikonserniin kuuluva VAV Asunnot Oy luopui tytäryh-tiöstään VAV Asumisoikeus Oy:n myyden kiinteistökannan helmikuussa TA-Asu-misoikeus Oy:lle, joka on valtakunnalli-nen ja yleishyödyllinen asumisoikeusyh-tiö.

”Näin turvattiin asumisoikeusasukkaiden asema parhaalla tavalla”, VAV:n toimi-tusjohtaja Teija Ojankoski korostaa.

VAV:n asumisoikeusasunnot saivat uuden omistajan, kuten nämä Krakan-tien asunnot.

VAV 1. 2011 11

jen käyttövastikkeiden vaihte-lulle.

VAV Asumisoikeus Oy:n kiinteistökanta ikääntyy ja van-himmat talot tulevat lähivuosi-na peruskorjausikään. Yhtiön talous on nyt hyvä, mutta koska peruskorjauskustannuksia ta-saavaa nuorta kiinteistökantaa ei ole, korjauskustannukset uh-kaavat nostaa vastikkeita lähi-vuosina.

”Kun yhtiö sulautuu suurem-paan ja kasvavaan asumisoike-usyhtiöön, vastikkeiden kehi-tys on tasaisempaa ja ylisuuret korotukset voidaan välttää. Näin turvataan asumisen koh-tuuhintaisuus”, VAV:n toimi-tusjohtaja Teija Ojankoski painottaa.

Asukasturva taataan

VAV Asumisoikeus Oy on yleishyödyllinen asumisoike-usyhtiö, ja se voitiin myydä vain toiselle yleishyödylliselle yhtiölle. Valtion Asumisen ra-hoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) hyväksyi yhtiön luovut-tamisen TA-Asumisoikeus Oy:lle lain mukaisella enim-mäisluovutushinnalla.

Uusi omistaja on Suomen toiseksi suurin asumisoikeus-yhtiö. Yleishyödyllisyyden vuoksi TA-Asumisoikeuden tavoitteena ei ole tuottaa voit-toa eikä jakaa osinkoa.

Kaikki VAV Asumisoikeu-den asukkaat saivat kirjeen, jossa kerrottiin kaupasta ja uu-desta omistajasta. Kirje saapui asukkaille samana päivänä

kuin kappakirjan allekirjoitus eli 9. helmikuuta.

”VAV Asumisoikeuden osto on merkittävä lisäys asunto-kantaamme”, TA-Asumisoike-uden toimitusjohtaja Panu Kärnä luonnehtii.

”Kaupan myötä asuntojem-me määrä Vantaalla lähes kak-sinkertaistuu ja Vantaasta tulee yhtiömme suurin yksittäinen toimintakunta. Hyvän asiakas-palvelun varmistamiseksi avaamme myös uuden toimis-ton Vantaalle.” TA-Asumisoi-keudella on kaupan jälkeen 1255 asuntoa Vantaalla.

Asumisoikeusasukkaiden sopimusehdot säilyivät kaupan jälkeen entisellään, eikä omis-tajanvaihdos aiheuta muutosta vastikkeissa.

”Laki takaa asumisoikeus-asukkaiden aseman”, toimitus-johtaja Teija Ojankoski sanoo. ”Kaupalla on haluttu ajaa en-nen kaikkea asukkaiden etua. Osana suurempaa ja dynaamis-ta asumisoikeusyhtiötä heidän tulevaisuutensa on turvattu.”

”Haluamme lämpimästi kiit-tää hyvin toimineesta yhteis-työstä aso-asukkaiden kanssa. Uskomme vakaasti, että toi-minta jatkuu yhtä luontevasti uuden omistajan kanssa”, toi-mitusjohtaja Teija Ojankoski sanoo.

Teksti: Jukka HalonenKuva: Henrik Kettunen

VAV Palvelukodit Oy aloitti toimintansa

VAV Asunnot Oy:lle perustettiin 1.3.2011 uusi tytäryhtiö VAV Palvelukodit Oy. Tytäryhtiö hallin-noi maaliskuun alusta lähtien kaikkia VAV:n omistamia palvelutaloja. VAV Palvelukodit Oy:n perustamisen tarkoituksena on keskittää ja tehos-taa VAV:n palveluasuntotoimintaa. Uuden yhtiön perustaminen ei aiheuta muutoksia palvelutalojen asukkaiden vuokrasopimuksiin eikä

asumiseen.

VAV Palvelukodit Oy:n perustamisen myötä Vantaan kaupun-gin tarjoama palveluasuminen saadaan toimimaan oman yh-tiönsä alla. Näin palveluasuntoja tarvitsevien erityisryhmien asiat voidaan hoitaa keskitetysti.

Myös asumiseen liittyvät palvelut saadaan keskitettyä. Järjes-telystä on lisäksi taloudellista hyötyä, ja se auttaa turvaamaan palveluasumisen kohtuuhintaisuuden. Uudet palvelutalot saa-vat muun muassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta erityisryhmien investointiavustusta asuntojen raken-tamiseen.

Palveluasumisen tarve Vantaalla tulee jatkossa lisääntymään kaupungin väestön kasvaessa ja ikääntyessä. Uuden tytäryhtiön avulla VAV haluaa tehostaa palvelutalotoimintaansa, jotta se vastaisi parhaalla tavalla vantaalaisten tarpeita.

VAV:n palveluasuntoja ei haeta normaalilla asuntohakemuk-sella, vaan haku tapahtuu Vantaan kaupungin sosiaali- ja ter-veyspalvelujen kautta. Jos tarvitset palveluasuntoa, ota yhteyt-tä oman asuinalueesi vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijään. Alueellisten sosiaalityöntekijöiden yhteystiedot löydät Vantaan kaupungin kotisivuilta: www.vantaa.fi.

Kauppakirjan allekirjoitustilaisuudessa toimitusjohtajat Panu Kärnä ja Teija Ojankoski sekä Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen.

VAV Asunnot Oy sai uuden tytäryhtiön maaliskuun alussa. VAV Palvelukodit Oy mahdollistaa palveluasuntoja tarvitsevien erityisryhmien asioiden hoitamisen keskitetysti. Yksi palvelutalois-ta on Hakunilassa sijaitseva Heporinne 1.

1212

Yli 30 vuotta Myyrmäes-sä asuneet Helinä Virtala ja Pirjo-Riitta Tiilikainen kaipaavat vain aktiivista asukastoimintaa.

Vuonna 1978 Myyrmäessä oli peltoja, kuppila ja asema. Asuintaloja aseman liepeillä ei ollut nimeksikään.

Kivikirveenkuja 4:ään val-mistui saman vuoden syksyllä 71 asuntoa. Kerrostalo oli alu-een ensimmäisiä.

Yhteen uusista asunnoista muutti kolmikymppinen Pir-jo-Riitta Tiilikainen perhei-neen. Puolitoista kuukautta myöhemmin viereiseen rap-

puun asettui asumaan kahden lapsen äiti Helinä Virtala.

Silloin ajatus Myyrmäkeen muuttamisesta ahdisti helsin-kiläislähtöistä Virtalaa.

”Muistan miettineeni, että eihän tänne pääse millään eikä täältä pääse pois millään. Asunto piti kuitenkin pakon

edessä ottaa. Ajattelin, että voi-sihan täältä muuttaa pois. Enää en lähtisi.”, hän naurahtaa.

Muuttunut asuinalue

Yli 30 vuotta myöhemmin Myyrmäki on rakennettu täy-teen kerrostaloja, alueelta löy-

Kivikirveenkuja 4:n alkuperäisasukkaat:

”Myyrmäestä emme enää lähtisi”

Pirjo-Riitta Tiilikainen ja Helinä Virtala muuttivat Myyrmäen Kivikirveenkujalle jo vuonna 1978. Hyvät naapurit ovat viihtyneet samassa talossa jo yli 30 vuotta.

VAV 1. 2011 13

tyy kaksi ostaria ja jopa Vero-toimisto – Virtalan sanojen mukaan kaikki, mitä he tarvit-sevat. Helsingin vierailut ovat harvassa, koska tarvittava löy-tyy lähempääkin.

On Myyrmäen laajentumi-sessa ollut varjopuolensakin, sillä levottomuudet ovat lisään-tyneet. Virtala jakoi postia lä-hialueilla 30 vuotta ja ehti näh-dä katujen vaarat liikkuessaan sydän yöstä aamun pikkutun-neille. Itse hän ei koskaan jou-tunut uhatuksi.

”Minä en enää mene pimeäl-lä yksin ulos”, toteaa Tiilikai-nen.

Molemmista naisista Myyr-mäen levottomuudet johtuvat yleensä alkoholista ja huumeis-ta. Erityisesti huumeiden käyt-tö on lisääntynyt alueen asuk-kaiden keskuudessa.

”Ei täällä tarvitse televisiota. Kun viikonloppuisin istahtaa parvekkeelle, voi katsella ko-koillan elokuvaa”, Tiilikainen naurahtaa.

Kerhotoimintaa kaivataanTiilikainen ja Virtala asuvat edelleen samassa talossa, toi-nen heistä jopa samassa asun-nossa.

”Minä olen vaihtanut pie-nempään”, Tiilikainen kertoo.

Vuosin varrella kumpainen-kin on nähnyt niin talon ilot kuin surutkin. Molemmat ovat

toimineet vuorollaan asukas-toimikunnan puheenjohtajina. Virtala on hoitanut tehtävää lähes 25 vuotta, Tiilikainen yh-den kauden. Lisäksi Virtala on ollut myös talon luottamus-henkilö vuosikymmeniä.

Jäljellä on enää kourallinen alkuperäisiä asukkaita, Virta-lan laskujen mukaan kuusi tai seitsemän.

Eniten molemmat rouvat kaipaavat asukastoimintaa, jonka kultaiset vuodet sattuivat 1980-luvulle.

Kerrostalon sydämessä, ker-hohuoneella, järjestettiin toi-

mintaa lapsille sekä nuorille. Pienen pienessä tilassa pidet-tiin kirpputoria, harjoiteltiin näytelmiä, laulettiin yhteislau-luja ja askarreltiin.

”Viime vuonna taloon syntyi kaikkiaan kuusi lasta. Jos van-hemmat innostuvat järjestä-mään lapsilleen ohjelmaa, ker-hotoiminta voisi jälleen elpyä ”, Virtala sanoo toiveikkaasti.

Peruskorjaus vei parempaan1990-luvun loppupuolella teh-dyn peruskorjauksen myötä kerhotilaa laajennettiin siten, että käyttöön tuli toinenkin huone. Nykyisin kodikas ker-hotila toimii niin kirjastona, kuntosalina kuin asukkaiden olohuoneena. Tilaa on riittä-miin eikä isompia kekkereitä tarvitse enää järjestää pyykki-tuvassa, kuten muutama vuosi-kymmen sitten.

Vaikka kerhotilaa on enem-män, asukkaiden yhteiset tilai-suudet ovat kutistuneet asukas-kokouksiin sekä satunnaisiin peli- ja käsityöiltoihin.

Virtala ja Tiilikainen har-mittelevat, että asukkaat eivät

enää halua osallistua sankoin joukoin yhteiseen toimintaan.

”Monilla nuorilla kaverit ovat muualla. Maahanmuutta-jilla taas ovat omat tiiviit yhtei-sönsä ”, Virtala lisää.

Siitä huolimatta kerhohuone on kovassa käytössä, kun asuk-kaat varaavat sitä omiin tarpei-siinsa.

15 vuotta sitten tehdyssä pe-ruskorjauksessa alkuperäisestä talosta jäivät jäljelle pelkät sei-nät. Naiset kertovat, että muun muassa asuntojen värimaailma muuttui 1970-luvun räikeistä oranssin ja vihreän sävyistä vaaleisiin, parvekkeet uusittiin ja julkisten tilojen pohjaratkai-sua muutettiin.

Maahanmuuttajat ovat rikkausTalon asukaskunta on vaihtu-nut kolmessa vuosikymmenes-sä moneen otteeseen. Ensim-mäisinä vuosina Tiilikaisen ja Virtalan laskujen mukaan ta-lossa asui parisenkymmentä lasta ja nuorta. Silloin postin-kannon ohella perhepäivähoi-tajana työskennellyt Virtala hoiti omien lastensa lisäksi

Pirjo-Riitta Tiilikainen ja Helinä Virtala ovat molemmat toimineet aikanaan asukastoimikunnan puheen-johtajan tehtävissä. Helinä hoiti virkaa peräti 25 vuotta ja toimi samalla luottamushenkilönä.

Reilut kymmenen vuotta sitten toteutettiin peruskorjaus, jolloin laajennettiin myös kerhotiloja. Nykyinen yhteistila toimii niin kirjastona, kuntosalina kuin vaikkapa asukkaiden toisena olohuo-neena.

myös muuta talon pikkuväkeä.Leikkien äänet kantautuivat

molempien naisten korviin pi-hamaalta. Lopulta ne vaimeni-vat, kun ensimmäisen sukupol-ven lapset olivat kasvaneet tai muuttaneet pois.

1990-luvulla taloon asettui-vat asumaan ensimmäiset maa-hanmuuttajat. Nykyisin heitä on kaikissa kolmessa rapussa.

”On somalialaisia, turkkilai-sia, virolaisia, kolumbialaisia ja intialaisia”, naiset luettelevat.

Heistä vieraat kulttuurit an-tavat paljon. Esimerkiksi soma-linaiset ovat käyneet opetta-massa paikallisten leivonnaisten tekoa talon muille asukkaille.

Ridge kävi vierailullaVaikka toisinaan Kivikirveen-kuja 4:ssä on ollut rauhattomia öitä ja murtovarkaita, naisten mukaan heidän talossaan on päästy todella vähällä verrattu-na moniin naapureihin.

Myyrmäestä on tullut mo-lemmille niin rakas, että pois muuttaminen olisi lähes mah-dotonta. Heistä Myyrmäki on moneen muuhun lähiöön ver-rattuna rauhallinen ja turvalli-nen paikka. Siitä huolimatta alueen menneisyyteen mahtuu niin ikäviä kuin hauskojakin muistoja.

Yksi pysäyttävimmistä koke-muksista on Tiilikaisesta ja Virtalasta ollut pian kymme-

”Myyrmäki on moneen muuhun lähiöön verrattuna rauhallinen ja turvallinen alue”, naapurukset miettivät.

”Seuraava VAV Viesti ilmestyy toukokuussa.

www.vav.fi

nen vuotta sitten tapahtunut räjähdys Myyrmannissa – vain kivenheiton päässä naisten ko-titalosta.

”Puhelinlinjat eivät toimi-neet ja kaikki olivat huolissaan toinen toiseitaan. Minunkin piti olla siellä samana iltana, mutta olin päättänyt mennä vasta seuraavana päivänä os-toksille”, Virtala muistelee dra-maattisia tapahtumia.

Kauhun hetket unohtuivat kuitenkin suhteellisen nopeas-ti eikä isku kuulemma vaikut-tanut kävijämääriin.

”Ihan yhtä paljon siellä on edelleen porukkaa”, Tiilikainen

arvioi.Mahtuu Myyrmäessä vietet-

tyihin vuosiin myös kommel-luksia, jotka saavat naisten suu-pielet vääntymään hymyyn.

”Kävihän Kauniiden ja Roh-keiden Ridgekin viereisessä urheiluhallissa heiluttelemassa Suomen vierailullaan”, Virtala hymähtää.

Teksti: Virvamaria ToikkaKuvat: Henrik Kettunen

”Kun muutimme tänne,

ympärillä oli lähinnä peltoja”

VAV 1. 2011 15

viherpeukalo

15

Näihin aikoihin asukastoimikun-nissa on hyvä alkaa suunnitella kevättalkoiden tulevaa ajankoh-taa ja mitä siellä tehdään. Haravan varressa voi tutustua paremmin naapureihin ja nauttia kevätsääs-tä.

Kevään pihatalkoot tarkoittavat edellisen syksyn puunlehtien, ri-sujen ja muiden miljööroskien siistimistä. Hyvin hoidettu piha on näyteikkuna kaikille ja ennen muuta lisää asukkaiden viihty-vyyttä. Pihaa ei ole tarkoitus ra-kentaa uusiksi vaan ainoastaan poistaa rumentavat roskat talven jäljiltä pois, VAV:n hortonomi Kris-tiina Pirhonen-Pohja sanoo.

Kevättalkoiden ajankohta riip-puu tietysti säistä. Yleensä talkoot osuvat huhti-toukokuun vaihtee-seen, kun maanpinta on ehtinyt

kuivahtaa. Märkä nurmi ei tykkää tallaamisesta. Sen sijaan juuri vi-hertämisensä aloittanut nurmikko pitää haravoimisesta, kun juuret saavat ilmaa.

Pirhonen-Pohja neuvoo, että pensaiden alta ei lehtiä tarvitse haravoida pois. Vanhat, rikkinäiset suoja-aidat voi poistaa. Pensaiden kasvettua aidat jäävät tarpeetto-miksi. Sen sijaan leikkialueen sisä-puolinen suoja-aita on hyvä säilyt-tää, näin pensaita suojellaan läpikululta.

Puita ja yhteisten alueiden pen-saita ei saa mennä omin päin leik-kelemään. Tämä kuuluu viherura-koitsijalle.

Kun talkooajankohta on sovittu, kiinteistön luottamushenkilön tu-lee sopia asiasta huoltoyhtiön kanssa vähintään viikkoa aiem-

min. Näin saadaan sovittua tar-peellisten talkoovälineiden toimi-tuksista ja tarvittaessa tehdään tilaus roskalavan tilaamisesta. Tal-kootarjoilusta puolestaan sovi-taan isännöitsijän kanssa.

Talven jäljiltä löytyy myös hie-koitussoraa, jota ei saa laittaa jäte-astioihin. Kasojen poistosta kan-nattaa sopia huollon kanssa etukäteen.

Touko-kesäkuun vaihteessa on aika järjestää kesäkukkien istutus-talkoot ruukkuihin. Asiaa hoitaa kiinteistön vihervastaava. Kukkien istutus on liian aikaista vielä tou-kokuun alussa, jolloin yöpakkaset ovat vielä yleisiä.

Kevättalkoot yhteiseksi iloksi

16

Viime vuonna pääkaupunki-seudulle syntyi enemmän lap-sia kuin pitkään aikaan. Voisi suorastaan puhua ennätykses-tä. Uusia pääkaupunkiseutulai-sia syntyi noin 37 joka päivä,

yhteensä noin 13 00. Yliaktuaa-ri Pekka Vuori Helsingin tilas-tokeskuksesta kertoo Helsingin Sanomissa, että selitys on yk-sinkertaisesti siinä, että pää-kaupunkiseudun asukasmäärä

Yksivuotias Olivia on pieni, mutta peloton

”Lapsen kanssa huomioitavamonta turvallisuustekijää”

Pienen lapsen kanssa on kotona huomioita-va monta turvallisuustekijää. Näin myös Salosen perheessä Nissaksessa VAV:n kum-mitytön Olivian kanssa.

VAV 1. 2011 17

nousee ja sitä kautta alueella asuu enemmän synnytysikäisiä naisia.

Yksi viime vuonna synty-neistä tenavista oli Salosen per-heen esikoinen, Olivia, joka syntyi aamuyön tunteina 20. tammikuuta. Perhe asuu Rii-mukujalla VAV:n vuokra-asun-nossa. Olivia on siis ehtinyt jo täyttää yksi vuotta. Isä Juha on aktivoitunut entisestään kiin-teistön yhteisistä asioista ja toi-mii nyt asukastoimikunnan puheenjohtajana.

Kävelee ja sanelee

Olivia on terhakka tyttö. Hän ei enää konttaa, vaan kävelee,

jopa omin päin. Sanavarastoa-kin alkanut syntyä, vaikka se ei kovin laaja olekaan; ”Isi, äiti, mitä, miksi, kuka ja käsi”. Niil-lä jo pitkälle pärjää, sanoo äiti Tanja Kärnä-Salonen.

Sitä paitsi, jos Olivia ei tiedä jotain sanaa, hän korvaa sen omalla lapsenkielellään. Äiti tykkää, että lapsi ei ujostele ei-kä pelkää vieraita ollenkaan.

”Olivia on kovasti kiinnostu-nut tekniikasta jo nyt. Aina kun astianpesukone tai pyykinpe-sukone käynnistetään, Olivia haluaa painaa käynnistysnap-pia. Ja jos ei Olivia ole saanut käynnistää, hän osaa sammut-taa koneet ja käynnistää ne itse uudelleen.”

Turvallisuus tärkeintä

Kun tyttö jo tepastelee omin päin ja on kiinnostunut kaikis-ta laitteista, selvää on, että ko-dissa on mietitty turvallisuus-tekijät – kuten jokaisessa kodissa, jossa on pieniä lapsia. Äiti luettelee, että pistorasioissa on suojat, veitset ja kaikki terä-aseet on nostettu saavuttamat-tomiin.

”Kun pinnasängystä luovut-tiin, yhtenä yönä heräsimme Juhan kanssa siihen, että missäs ihmeessä Olivia on. Helpotus oli suuri, kun löysimme tytön kat-somasta telkkaria olohuoneesta. Hän kun osaa käyttää myös kau-kosäädintä”, äiti huokaa.

Tämän jälkeen makuuhuo-neen ovi pidettiin lujasti kiinni.

Tanja-äiti vielä sanoo, että kemikaalit, pesuaineet ja vas-taavat ovat lukituissa kaapeissa. Ja koskapa Olivia oppii kiipei-lemään ihan lähiaikoina, liesi-suojat on jo tilattu.

”Pitää osata havaita tällaiset asiat ja ennakoida turvaongel-mat. Kyllä niihin ratkaisut löy-tyvät”, isä-Juha sanoo.

Ja tietenkin kalamiehenä Ju-ha kertoo ylpeänä, että Olivia on saanut pilkillä jo ensimmäi-sen ahvenensa. Tämä tapahtui Nuuksion Kattilajärvellä, toki isän avustuksella. Aika likka!

Teksti: Kari LopperiKuvat: Henrik Kettunen

1818

Kotivakuutus on kaik-kien vuokra-asukkai-den turva. Vahinko voi tulla sananmukaisesti kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Kotivakuutusten keskimääräi-nen korvattava vahinko on 4000 euron suuruinen. Pieni-kin palovahinko nostaa korva-usmäärän nopeasti yli 7000 euron. Palovahinko ei välttä-mättä tarkoita omassa asun-nossa syntynyttä tulipaloa. Alakerrassakin sellainen voi tapahtua ja savuhan nousee ylöspäin.

Salamanisku läheisyyteen saattaa aiheuttaa jännitepiikin, joka voi olla tuhoisa monille sähköverkkoon kytketyille lait-teille, tietokoneista, puhelimiin ja erilaisiin kodinkoneisiin, vaikka ei varsinaista tulipaloa aiheuttaisikaan.

Koti-irtaimistojen vakuutus-maksut vaihtelevat vakuutus-turvan laajuudesta ja vakuutus-kohteesta riippuen joistakin kympeistä muutamiin satasiin vuodessa.

Varma hyöty vakuutuksestaKeskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan yhteyspäällikkö Jouni Kaleva Tikkurilan toimistolta kertoo, että omistusasunnoissa yhdeksän kymmenestä tekee kotivakuutuksen. Sen sijaan vuokra-asuntopuolella kotiva-kuutus on vain joka toisella.

Moni vuokra-asuja erehtyy luulemaan, että vuokrayhtiön

kiinteistövakuutus kattaisi on-nettomuuden sattuessa kaikki. Tarkalleen ottaen kiinteistöva-kuutus turvaa kaiken kiinteän seinistä kattoon, mutta vuokra-laisen henkilökohtaista omai-suutta se ei korvaa.

Jouni Kaleva korostaa, ettei kotivakuutus ole vain oman ir-taimen omaisuuden turvaksi, vaan nykyaikainen kotivakuu-tus on paketti, johon sisältyvät niin keskeytysvakuutus kuin vastuu- ja oikeusturvavakuu-tukset.

Keskeytysvakuutus korvaa, jos asunnosta joutuu muutta-maan tilapäisesti pois, vaikka-pa vesi- tai palovahingon vuok-si, vaikka vahinko ei olisikaan tapahtunut omassa asunnossa. Korvauksia saa niin ylimääräi-sistä asumiskustannuksista kuin aiheutuneista muuttoku-luista vahingon korjaustöiden ajalta.

Vastuuvakuutus korvaa va-kuutetun tai samassa taloudes-sa asuvien ulkopuolisille aihe-uttamia henkilö- tai omaisuusvahinkoja. Koira saattaa ulkoilutuksen yhtey-dessä kiivastua ja puraista ohi-kulkijaa tai perheen 6-vuotias innostuu merkkaamaan naa-purin auton kivellä tai tussilla oikein kunnolla. Molemmat ovat vastuuvakuutuksen piiriin kuuluvia vahinkoja.

Erilaisia kotivakuutuksiaKoti-irtaimistojen vakuutuk-sen vaihtelevat eri vakuutusyh-tiöiden välillä, pääsääntöisesti

Hanki kotivakuutus!

Satasen sijoituksella voi olla satakertainen arvo

vakuutukset voidaan jakaa kol-meen eri tyyppiin.

Vanhin, edullisin ja samalla suppein on muodoltaan palo-vakuutus, jolla omaisuus suoja-taan palovahingolta. Iältään ja kustannuksiltaan keskimmäi-nen on vakuutus jonka ehdois-sa on määritelty turva erityyp-pisten vahinkojen varalta. Tällaisia ovat ainakin murto-, varkaus-, vuoto-, palo- ja säh-köilmiövahingot.

Nykyaikaisin on vakuutus joka korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, mu-kaan lukien aiemmin luetellut vahinkotyypit. Olennaisinta on, että vahinkotapahtuma ei ole ollut ennakoitavissa. Mikä-li uusi pesukone vaeltelee pit-

kin pesuhuonetta, vikisee ja haisee palaneelta jokaisen käyt-tökerran jälkeen, kunnes kuu-kausien päästä kokonaan hilje-nee, ei vikaa yleisesti voida pitää äkillisenä tai ennalta ar-vaamattomana.

Reilun 30 vuoden vakuutus-alan kokemuksella Jouni Kale-va kertoo turvaltaan laajempi-en vakuutusten olevan suosituimpia. Hintaerot laa-jimman ja suppeimman turvan tarjoavien vakuutusten välillä on 30 % luokkaa.

Tämän päivän vakuutuksissa hinta määräytyy yleensä asun-non neliömäärien mukaisesti ja hintaan vaikuttavat myös oma-vastuut sekä vakuutuksenotta-jan ikä. Nuorille vakuutukset

Kotivakuutus on asukkaiden turva vahinkojen sattuessa. Keskimää-räinen kotivakuutusten korvattava vahinko on 4000 euron suuruinen, yhteyspäällikkö Jouni Kaleva sanoo.

VAV 1. 2011 19

ovat edullisempia, tämä siksi, että vakuutettavaa omaisuutta ei ole ehtinyt kertyä.

Miten vakuutuksen saaVakuutusyhtiöillä on netti-sivuillaan hinta- ja tarjouslas-kureitaan, joilla on helppo suo-rittaa eri yhtiöiden vertailua. Vaikka netissä on nopeaa ja yk-sinkertaista perehtyä vakuu-tuksiin, niin valtaosa vakuu-tuksista päätetään kuitenkin joko yhtiöiden puhelinpalve-luissa keskustelun perusteella tai toimistoissa käymällä.

Vakuutusyhtiön edustajan saa myös kotikäynnille, vakuu-tuksenottajan omalle alueelle, jossa on hyvä tarkistaa kaikki vakuuttamiseen vaikuttavat tiedot.

Yhtiöillä on erilaisia sidos- ja asiakasryhmille annettavia alennuksia, jotka selviävät par-haiten suoraan yhtiöistä.

Matkatavaravakuutus

Lähes kaikilla yhtiöillä koti-ir-taimiston vakuutukseen sisäl-tyy myös matkatavaravakuutus - ainakin laajimpien vakuutus-ten ehtoihin. Näiden vakuutus-ten korvausmäärät ja tarkem-mat voimassaoloehdot eivät ole täsmälleen samoja, ne kannat-taa tarkastaa omasta yhtiöstään ennen matkalle lähtöä, siinä säästää silkkaa rahaa.

Teksti ja kuvat: Kari Lopperi

NiMiTYSUUTiSiA

Asumisneuvoja Noora Seinä

Noora Seinä aloitti työt VAV Asunnot Oy:n asumisneuvo-jana loppuvuodesta 2010. Hän on koulutukseltaan sosio-nomi ja on valmistunut Laurea-ammattikorkeakoulusta. Seinä on syntyperäinen vantaalainen. Hänestä tuli VAV:n kolmas asumisneuvoja Tuula Montosen ja Mervi Rytkösen rinnalle.

Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys:

4V perustanut hyvien käytäntöjen nettipankinMitä hyötyä on alueellisesta ympäristökasvattajasta? Miten asukkaiden mielipide saataisiin paremmin esille kaupunkisuunnittelussa? Entä miten edistää asukasosallisuutta taloyhtiöissä? 4V-hanke on koonnut erinomai-sen tietopaketin hyvistä käytännöistä.

4V-hankkeessa on koottu hyviä kestävän kehityksen käytäntöjä pääkaupunkiseudulta ja muualtakin Suomesta. Hyvät käytännöt liittyvät kasvatuksen, asumisen sekä asukas- ja järjestötoiminnan teemoihin, ja ne edistävät kestävää elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä ruohonjuuritasolla. Joitakin käytäntöjä hanke on ollut mukana toteuttamassa ja osa on kerätty suoraan sidosryhmiltä.Hyviä käytäntöjä voi hyödyntää vapaasti haluamallaan tavalla – toteuttaa sellaise-naan, muokata omiin tarpeisiin sopiviksi tai käyttää ajatusten herättelijänä omaa toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä.Jokaisesta hyvästä käytännöstä esitellään ensin tiiviisti tavoitteet ja toimintatavat. Kokemuksia -otsikon alta selviää, miten yksittäiset toimijat ovat soveltaneet käytäntöä omassa toiminnassaan. Lopuksi esitellään käytännön hyödyt kestävän kehityksen kannalta.VAV Asunnot Oy on ollut mukana 4V-hankkeessa, joka koostuu sanoista Välitä, Vaikuta, Viihdy ja Voi hyvin. Hyvien käytäntöjen nettipankki esimerkiksi opastaa asukkaiden mahdollisuuteen vaikuttaa vuokran määritykseen.VAV on tästä ohjeen esimerkkitapauksena. VAV:n asukkaat ovat osallistuneet vuokran-määritykseen jo 1980-luvun puolivälistä saakka. Toimintaa on pyritty kehittämään vuosittain yhteistyöelinten puheenjohtajiston ja taloyhtiön henkilökunnan kanssa. Kaikissa VAV:n vuokranmäärityskohteissa noudatetaan käytäntöä vuosittain.4V-hankkeen hyvien käytäntöjen nettipankki löytyy osoitteesta www.4v.fi/hyvatkay-tannot.

20

Kirvisenkujan asukastoiminta on aktiivista ja tulokset sen mukaiset, kiittelee asukastoimikunnan puheenjoh-taja Janne Vintturi.

VAV 1. 2011 21

Kirvisenkujalla viih-dytään yhteisöllisyy-den kasvattamisella. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Janne Vintturi korostaa asukkaiden yhteisen tekemisen merkitys-tä.

VAV:n Kirvisenkujan kohde si-jaitsee Korson Vallinojan alueel-la lähellä Keravaa. Kaikkiaan 88 asunnon kokonaisuus on aseteltu mielenkiintoisesti ison sisäpihan ympärille. Pihassa on selkeä, iso lasten leikkialue, sisääntulon vieressä on keinu myös aikuisil-le väelle ja leikkialueen jälkeen löytyy tilava puutarhamaja pihan polkupyörävajan takaa.

Ensisilmäykset pihalla kerto-vat huolella hoidetusta ja viihtyi-sästä asuinympäristöstä.

Kirvisenkujalla asukastoi-mintaan osallistuminen on ollut aktiivista ja tuloksiakin on saatu aikaan. Käytännössä tulokset näkyvät vaikkapa siinä, kuinka usein poliisit ovat vierailleet paikalla. Alkuvuosien jopa use-ammasta kuukausittaisesta pii-pahduksesta päästiin edellisvuo-

den yhteen, joka sekään ei liitty-nyt häiriöihin.

Asukastoimikunnan puheen-johtaja, työssään betonikoneen-hoitaja ja kotona viiden lapsen isä Janne Vintturi korostaa yhtei-sen tekemisen ja kiinnostuneiden ihmisten osallistumista asukkai-den toimintaan.

”Asukastoimikunnan yhtei-nen viesti on, että pyrimme omalta osaltamme edistämään ja parantamaan lähipiirin mainetta ja viihtyisyyttä yhteisen toimin-nan ja jatkuvan kehittämisen kautta.”

Isoveli ei valvo kaikkeaEnsisijaisesti toiminta tapahtuu yhteisinä tapahtumina, joiden kautta opitaan niin viihtymään kuin vaikuttamaan ja sitoutu-maan kotiyhteisöön. Toissijaise-na tapana on puuttuminen suo-raan epäkohtiin, jolloin mukaan tulevat säännöt ja yhteiset toi-mintatavat, viimeisenä keinona toimii sitten suora ohjeistus.

Asukastoimikunnalla on ta-voitteena jokaisen uuden asuk-kaan toivottaminen tervetulleek-si. Tämä ei tapahdu virallisten kukkapuskien tai torvisoiton

muodossa vaan arkisemmin, pi-halla tai parkkipaikalla jutellen arkipäivän asioista ja pikkuvin-keillä, miten erilaisia asioita on helppo ratkaista.

Asukkaat huomioivat uudet naapurit.

”Miellyttävä havainto on myös asukkaiden tapa tervehtiä toisiaan luontevasti ja se näyttää mukavalta”, Vintturi miettii.

Mielenkiintoa ja luottamusta löytyyKirvisenkujalla asukastoimikun-nassa on löytynyt eri tehtäviin innokkaita ihmisiä. Viheraluei-den hoidosta vastaava löytyy keväällä useammin puskia rap-suttamasta tai kukkia istuttamas-ta, todellinen viherpeukalo siis.

Ympäristöekspertin rooliin kuuluvat roskien lajittelu, ener-gia, vedenkulutus jopa oikeasta tuuletuksesta tiedottaminen ja puhuminen. Tehtävän merkitystä on helppo vähätellä, kuitenkin jos kertoo kotona saavutettavan sähkö- tai vesilaskussa saadun säästön 88:lla niin summa on iso ja se vähentää jokaisen asumis-kuluja.

Kiinteistönhoitoon ja siivouk-seen asukastoimikunnassa löyty-

vät omat yhteyshenkilönsä, joil-la on valtuudet hoitaa asioita suoraan siivousfirman tai huol-toyhtiön kanssa, jos ongelmia ilmenee. Tässä toimintamallissa asukkaiden oma aktiivisuus kas-vaa, esimerkiksi valvonta on lä-hellä ongelmia ja yhteydenpito on suoraa ilman sen ihmeelli-sempää byrokratiaa.

Luottamusta on jaettu asukas-toimikunnan kesken ihmisten mielenkiinnon ja tietotaidon mukaan. Omasta mielenkiinnos-tahan lähtee myös sitoutuminen tehtävään ja sen hoitoon.

Tiedotus tärkeääPääosin tiedotus asukkaille ta-pahtuu rapuissa olevien ilmoitus-taulujen kautta. Vastuun tiedo-tuksesta kantaakseen on ottanut Jaana Piitulainen. Kuvitetut ja omaperäiset, mutta silti selkeät tiedotteet vain ikään kuin ilmes-tyvät paikalleen kun asiaa on. Ilmoitustauluilla ei myöskään näy vanhentuneita, aikansa pal-velleita lappuja.

Koti vaatii sitoutumista ja työtäJanne Vintturi korostaa, että asumisessa ei ole ratkaisevaa

Yhteinen tekeminen lisää asukasviihtyvyyttä

”Ihan hyvä koti Kirvisenkujalla”

asunnon omistaminen tai vuokra-asuminen.

”Koti on paikka, joka on itse muovattu omaksi hyväksi kodik-si. Omistusmuodosta riippumat-ta kodissa ja sen ympäristössä viihtymisen eteen on tehtävä töitä, jotta se tuntuu omalta ja turvalliselta. Hyvän kodin eteen pitää olla valmis rakentavaan yhteistyöhön naapureiden ja muun yhteisön jäsenten kesken, ollaan sitten kerrostalossa tai omakotialueilla.”

Kokemusta erilaisista asuin-ympäristöistä Janne Vintturille on kertynyt pohjoisesta Sodan-kylästä ja pääkaupunkiseudun betoniviidakosta. Lähes kymme-nen vuotta sitten Kirvisenkujalle muuttoa pohdittaessa ensimmäi-senä mieleen tulivat etäisyydet palveluihin. Lähimmät palvelut löytyvät joko Saviolta tai Kor-sosta joihin molempiin on men-tävä autolla tai linja-autolla.

”Lähellä olevia palveluja tärkeämmäksi on asumisessa osoittautunut itse koti ja turval-linen sekä mukava ja miellyttävä ympäristö ja kotiyhteisö. Ystävät ja tuttavat ovat ihan ääneen ih-metelleet asuinalueen viihtyi-syyttä ja korkeaa laatua.”

Yhteistä tekemistäAsukkaiden käytössä on reilun kokoinen kerhohuone, joka toi-mii viihtyisästi kalustettuna yh-teisenä olohuoneena. Yhteisten

VAV:n kiinteistössä Niittäjän-tiellä on käynnistynyt kaikille varistolaisille tarkoitettu maksu-ton liikuntaryhmä. Se kokoontuu kevään aikana kaikkiaan kym-menen kertaa torstaisin klo 14-15. Toiminta käynnistyi helmi-kuun alussa ja ohjaajana toimii Pia Hiltunen.

Liikuntaryhmän tarkoitukse-na on tehdä kävelylenkkejä ja

tutustua eri liikuntalajeihin osal-listujien toiveiden mukaan.

Ryhmä kokoontuu entisen tukiasumisyksikön yhteistiloissa, osoitteessa Niittäjäntie 13 A ja kaikki ovat siis tervetulleita mu-kaan.

Vantaan kaupungin maahan-muuttajakoordinaattori Pirkko Matkaselkä kertoo, että suunnit-teilla on paljon muutakin toimin-

taa, kuten ruokakurssi, maalaus-ta, musiikkia sekä vertaisryhmä-toimintaa kolmannen sektorin voimin.

Liikuntaryhmän toiminnasta saa lisätietoja Pia Hiltuselta joko puhelimitse 040-8388 332 tai pia.hiltunen@vantaa.fi.

Variston Niittäjäntielläliikutaan yhdessä

tilaisuuksien ja kokousten lisäk-si kaikkia asukkaat saavat käyt-tää tilaa omien juhliensa, vaikka-pa syntymä- tai muiden merkki-päivien järjestämiseen. Kerhoti-lan keittiössä on keittiövarustei-ta mukavasti.

Ulkoriehaa mäenlaskuineen ja yhteisiä grillaushetkiä on jär-jestetty asukkaille yhteishengen kasvattamiseksi kutsumalla asukkaita järjestettyihin tilai-suuksiin. Tilaisuuksissa on gril-lailtu, keitelty hernekeittoa ja vietetty yhteistä aikaa.

Mäenlaskuun käytetty mäki ei ole suuren suuri, kuitenkin

lähes pihapiirissä. Uudenvuoden yhteisiä vastaanottajaisia on järjestetty parina vuotena ilotu-lituksineen ja uudenvuoden tuli-neen, luonnollisesti asianmukai-set luvat on haettu ennakkoon.

Kesäisin epävirallisempiin kahvihetkiin ja jopa lettukestei-hin pihamaalla pyydetään hel-posti ohikulkevia asukkaita mukaan tutustumisen ja rupatte-lun merkeissä.

Toimii myös käytännössäKuin pisteenä jutulle, keskuste-lu- ja kuvaushetken päättyessä

tuli paikalle asukas, joka kertoi roskahuoneen lukon rikkoutumi-sesta. Ja ihan kuin leipään, kävi-vät asukasaktiivit kiinni ongel-maan. Hetkessä todettiin lukon tulleen käyttöikänsä päähän ja samalla soitto huoltoyhtiöön, josta apuakin heti luvattiin.

Ikään kuin huomaamatta, lukko myös rapsahti asentoon, joka esti lukon käytön mutta salli oven käytön, vaarana olisi ollut lukkiutuminen roskakatok-seen sisään, vailla ulospääsyn mahdollisuutta.

Teksti ja kuvat: Kari Lopperi

Yhteys omaan isännöitsijään on tärkeä asia. Janne Vintturi ja VAV:n isännöitsijä Terhi Toppinen-Salonen juttusilla.

VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kuuluu kaksi asukasjäsentä, jotka istu-vat hallituksessa kahden vuoden ajan. Tänä keväänä on taas aika valita asukasjäsenet sekä heille varajäsenet kau-delle 2011–2013. Jäsenet valitaan asukasko-kousten ehdottamien henki-löiden joukosta toukokuussa pidettävässä vaalikokouk-sessa. Myös uusi asukastilin-tarkastaja kaudelle 2011–2013 valitaan keväällä.

Asukasjäsenten valintaVaalikokouksessa valitaan kak-si asukasjäsentä VAV Asunnot Oy:n hallitukseen. Hallitus oh-jaa päätöksillään yhtiön toi-mintaa, ja valitut kaksi jäsentä edustavat siinä VAV:n asukkai-ta.

Alkuvuodesta VAV:n koh-teissa pidetyt asukaskokoukset ovat esittäneet korkeintaan nel-jää ehdokasta VAV:n hallituk-seen. Jos joltain VAV:n kahdes-tatoista suuralueesta löytyy enemmän kuin neljä ehdokas-

ta, henkilölista lähetetään alu-eellisen yhteistyöelimen (YTE) kokoukseen. YTE-kokous suo-rittaa listan perusteella suljetun lippuäänestyksen, ja neljä eni-ten ääniä saanutta henkilöä on YTE:n esitys vaalikokoukseen.

YTE-kokousten jälkeen esi-tetyt ehdokkaat listataan ja lista toimitetaan vaalikokoukseen, joka pidetään toukokuussa. Vaalikokoukseen kutsutaan jo-kaisesta VAV:n kohteesta luot-tamushenkilö tai varaluotta-mushenkilö. Vaaliin voi osallistua vain yksi edustaja kohteesta.

Vaali suoritetaan enemmis-tövaalina. Ensimmäisellä kier-roksella ehdotetaan kahta var-sinaista jäsentä ja toisella kierroksella kahta varajäsentä yhtiön hallitukseen. Vaalitulos-ten perusteella VAV:n yhtiöko-kous nimeää virallisesti halli-tuksen asukasjäsenet ja varajäsenet. Yhtiökokous pide-tään 24. toukokuuta.

Asukastilintarkastajan valintaVAV:n asukastilintarkastajan tehtävä on tarkastella yhtiön

VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä asukastilintarkastaja valitaan keväällä

taloutta VAV:n asukkaiden nä-kökulmasta. Asukaskokoukset ovat esittäneet asukastilintar-kastajaa kokouksiin toimitetun henkilölistan mukaan.

Kun kaikki asukaskokoukset on pidetty, niiden esitykset ke-rätään yhteen ja lasketaan. Las-kennan tulos toimitetaan alu-eellisten yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajistolle.

YTE-puheenjohtajisto esit-tää tuloksen perusteella asu-kastilintarkastajaa VAV:n yh-tiökokoukselle. Esityksen

perusteella yhtiökokous nime-ää virallisesti uuden asukasti-lintarkastajan.

Sekä hallituksen asukasjä-senet että asukastilintarkastaja aloittavat tehtävänsä heti yhtiö-kokouksen jälkeen. Tehtäviin valitut henkilöt julkistetaan VAV Viestin seuraavassa nu-merossa.

Teksti: Tuomas Alho

Edellisen kerran VAV:n hallituksen jäsenistä äänestettiin kaksi vuotta sitten. Vaalitoimihenkilönä aina ystävällinen hallintosihteeri Sanna Lesch.

Isännöitsijä Susanna Kasonen alue : Pähkinärinnepuh. 09 8392 6535e-mail susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Jorma Manner alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola puh. suora 8392 6524e-mail jorma.manner@vav.fi

Isännöitsijä Maarit Rantsi alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö puh. 09 8392 6529e-mail maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Maria Uronen alue: Hakunila-Länsimäki puh. 09 8392 6522e-mail maria.uronen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki alue: Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kielotie 25,Orvokkirinne 4, Takojantie 1, Maitikkapolku 10, Kallioimarteentie 10puh. 09 8392 6534e-mail jukka.maki@vav.fi

Isännöitsijä Terhi Toppinen-Häyrinen alue: Korso, Nikinmäkipuh. 09 8392 6526e-mail terhi.toppinen-hayrinen@vav.fi

Isännöitsijä Katri Vatanen alue: Rekola, Havukoski, Ilola, Asolapuh. 09 8392 6531e-mail katri.vatanen@vav.fi

Isännöitsijä Jaana Oksanenalue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutulapuh. 09 8392 6520e-mail jaana.oksanen@vav.fi

Löydä oma isännöitsijäsiIsännöitsijät palvelevat asukkaita arkisin, ma-to klo 8.15-16.00 ja perjantaisin 8.15-14.00

FAKSINUMERO KAIKILLE (09) 8392 6541

VAV PALVELEE

VAV Asunnot Oy, Pl 39 01301, Vantaa, Veturitie 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi

ASUKASVALINTAe-mail asukasvalinta@vav.fi faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi VUOKRAVALVONTApuhelinaika:ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail vuokravalvonta@vav.fi puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542

ma-to klo 8.15-16.00 pe klo 8.15-13.00Puhelinaikama-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00pe klo 9.00-12.00e-mail info@vav.fi

puhelin 09 8392 6540ASIAKASPALVELU

asumisneuvonta@vav.fi