Embed Size (px)
DESCRIPTION
VAV asiakaslehti
Citation preview
VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.fi | NUMERO 2 | 2014
Vantaalaistasinkkuelämää
Ruukkupuutarha
-viesti
Kesän mahtavimmat maut kasvavat astioissa.
Näin asukkaatvaikuttavatpäätöksiin
Ikäihmisettarttuvatkahvakuulaan
Talojenvastavalitutluottamushenkilöt
VAV2
PÄÄKIRJOITUS
USEIMMAT, jotka ovat muuttaneet, ovat joutuneet kokemaan sen, miten orvolta uudessa ympäristössä tuntuu, kun ei tunne mahdollista omaa perhettä lukuun ottamatta ketään. Kaikki kasvot ovat uusia, eikä tiedä kuka on naapuri tai naapurin vieras. Vähitellen alkaa tunnistamaan viereisten ovien takana asuvien ihmisten kasvot tai olemukset, ja kun joku heistä tervehtii reippaasti, silta naapurustoon ja kotiutumiseen on
auki.
Uteliaat pikkulapset pihaleikeissä tekevät usein estotta tuttavuutta ja kyselevät, kuka olet ja missä asut, ja sitten esittelevät omia lelujaan ja jatkavat touhujaan. Lapset ovat
helppo väylä tehdä tuttavuutta ja tulla ainakin ”hei”-tutuiksi naa-
puruston kanssa. Silloin tällöin käy niin, että lapset tulevat uteliaisuuden
voittamana soittamaan ovikelloa nähdäkseen uuden naapurin. He
ovat myös hyvä tietolähde, jos haluaa vähän udella,
keitä talossa asuu. Lapset katsovat naapureita hie-man eri vinkkelistä kuin aikuiset, ja siksi heidän havaintonsa ovat välillä hyvinkin hauskoja ja te-
räviä. Tavallisimmin lap-set tekevät ensimmäisenä
selkoa naapureiden koirista, niiden nimistä ja mahdolli-sista muista lemmikeistä.
Kovin monia vaivaa ihmetyk-sekseni eriskummallinen tapa ajatella, että ei itse halua olla se, joka ensimmäisenä tervehtii uutta tai edes pitkään samassa talossa asunutta naapuria. Kumpikin osapuoli odottaa, että toinen tervehtii ensin, ja sitten ei kum-pikaan sano tai elehdi mitään, vaan painaa katseen sivuun tai tekeytyy puhelimen näpertelyyn, jotta välttyisi tervehtimiseltä. Niin surullista, kun kuitenkin jokainen haluaa tulla niin kotona kuin muuallakin hyvällä tavalla huomioiduksi.
Ei naapurin kanssa välttämättä tarvitse olla erityisen tuttavallisia. Riittää, että asiallisesti ja ystäväl-lisesti tervehtii: heilauttaa kättä, hymyilee, sanoo hei tai päivää tai mikä kulloinkin tilanteeseen so-pii. Kaunis ele puree ajan saatossa juroimpaankin vastaantulijaan.Kesän kynnyksellä liikehdintä ta-lojen pihoilla lisääntyy ja ulkona vietetään enemmän aikaa. Var-sinkin kevättalkoissa on helppo tutustua uusiin ja pitempäänkin talossa asuneisiin asukkaisiin. Tästä voi alkaa mukava naapu-ruus, johon tervehtiminenkin luonnollisesti kuuluu. Aina kan-nattaa muistaa, että lämpimällä tervehdyksellä voi pelastaa myös jonkun päivän – kesäisenkin.
Tervehditään tulevaa kesää ilolla!
Teija Ojankoskitoimitusjohtaja
TERVEHDITÄÄN NAAPURIA
KU
VA: VA
ULA
AU
NO
LA
VAV2
ovat uusiatai naapurtunnistamasuvien ihja kun joksilta naapu
auki.
Utelitekekyseja sitja jat
helpptulla ai
purustoniin, että
voittamnäh
Kaunis ele puree ajan saatossa juroimpaankin
vastaantulijaan.
VAV 3
sisältö
124
15
Aktiivisiaasukkaitatarvitaan.
VAV Asunnot Oy:n kotisivut:
www.vav.fi
VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.
Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.
Päätoimittaja: Teija OjankoskiToimitussihteeri: Tuomas Alho
Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)
Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, [email protected] Kannen kuva: ShutterstockUlkoasu: Vaula Aunola (AD) | Harri Viitala Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2014Painos: 10 300 kpl
Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy
VAV-VIESTI 2 | 2014
2 Pääkirjoitus
4 Liikuntaan kannattaa hurahtaa Vantaan kaupunki tarjoaa ikäihmisille monia lajeja
6 YTE-toimintaa Per-Åke Karlsson valittiin jatkamaan alueensa YTE-puheenjohtajana
8 Asukkaat vaikuttavat päätöksiin Vaunukalliontie 2:n asukaskokous
10 Sinkkuelämää Vantaalla Väestöliiton tutkija Lassi Lainiala valaisee tilastoja
12 Ruukkuviljely tuottaa satoa Kesän makuja ja kukkamuotia
15 Luonnonvaratasapainoista rakentamista Lipputie 14 valmistuu
16 Luottamushenkilöt 2014
22 YTE-puheenjohtajisto 2014
23 Lyhyesti: Uusi isännöitsijä, Kesän aukioloajat, Leaking toilets 7
VAV
Liikuntaan kannattaa hurahtaa
V antaan kaupungin liikunnansuunnittelija Heljä Punnalan mukaan ikäihmiset liikkuvat yhä enemmän ja yhä iäkkä-ämpinä. Suuret ikäluokat
eläköityvät ja liikunta on koettu myön-teisenä asiana eikä pelkästään kunnon kohentamisena tai painonhallintana. Oma kiva ryhmä toimii tsempparina, ja sosiaalinen elämä vilkastuu.
Punnalan mielestä on tärkeää, että lihasvoimaa ylläpidetään myös iäkkää-nä. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa jaksamista arjessa ja vaikkapa kotitöi-den hoitamista. Vaikka liikuntaryh-mistä löytyy varsinaisia teräsvaareja ja turbomummeja, ei pidä hätkähtää. Senioriliikuntaryhmät on jaettu viiteen eri tasoon, joten jokaiselle löytyy var-masti sopiva ryhmä.
–Toisinaan ikä tuo pieniä rajoitteita tai hidasteita, esimerkiksi nivelrikkoa tai olkapäiden vaivoja, mutta jokainen saa ryhmässä liikkua oman kehonsa
ehdoilla. Vaikka naapuri vetäisi ”tuhatta ja sataa”, kannattaa oma vauhti sopeut-taa omaan jaksamiseen. Jokainen lähtee jostain liikkeelle, ja ajan myötä kunto kohenee.
Vantaa liikuttaa tuhansiaErilaisia liikuntaryhmiä on perustettu Vantaalle aktiivisesti.
– Ryhmät kokoontuvat yleensä ti-loissa, joissa on hyvät puitteet. Pääsään-töisesti liikuntavälineet myös löytyvät paikan päältä, eli niitä ei tarvitse tuoda itse.
Ohjattuja liikuntaryhmiä senioreille oli viime syksynä yhteensä noin 150, joista jumpparyhmiä oli noin 50 ja vesiliikuntaryhmiä 60. Kuntosaliryhmiä toimi 30. Punnalan mukaan vesijump-pa on aina suosittua, koska se soveltuu hyvin myös esimerkiksi ylipainoisille ja erilaisista niveloireista kärsiville. Pun-nalan mukaan ikäihmiset ovat löytäneet myös kuntosalit. Lajien suosikkilistalla ovat senioripilates ja kahvakuularyhmät.
– Ryhmät toimivat pääosin sekaryh-minä, mikä on myös mukavaa. Perjantai-sin on myös pelkkä miesten jumpparyh-mä. Sporttia kaikille -hanke sopii hyvin henkilöille, jotka esimerkiksi uskontoon liittyvien syiden vuoksi eivät voi olla sekaryhmässä, tai ryhmän ohjaaja ei voi olla nainen tai mies.
– Jokaiselle pyritään löytämään so-pivat puitteet, myös liikuntaesteisille ja muille erityisryhmille.
Kunto kohenee ja mieli piristyyUsein tieto oman terveydentilan heiken-tymisestä antaa sysäyksen liikkumisen aloittamiselle, ja esimerkiksi Hakunilan ja Korson terveysaseman yhteydessä toimii vapaaehtoisten vertaisohjaaji-en tukemia kuntosaliryhmiä. Punnala muistuttaa, että liikunta vaikuttaa ihmi-sen koko vireystilaan ja mielentervey-teen myönteisesti.
– Jo se, että lähtee kotoa jonnekin, on arkiliikuntaa. •
VOI HY VIN
Liikkumalla kunto kohenee, sosiaalinen elämä saa uusia ulottuvuuksia ja arkikin sujuu helpommin. Ikäihmisten liikuntaryhmässä kuntoaan kohentaa tuhansia vantaalaisia.TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: JUHA LOIKKANEN
4
VAV 5
Jokiniemessä asuva Markku Mäkinen on liikuntaryhmien ystävä. – Tämä on sosiaalisesti mukavaa toimintaa ja tekee nivelrikolle hyvää.
KESÄRYHMIIN MAHTUU VIELÄ MUKAAN!
Jos jumppakärpänen iski nyt kunnolla, ei hätää. Heljä Puntala kertoo, että kesäryhmiin mahtuu vielä mukaan.
– Kaikissa ryhmissä ei aina ole tilaa, mutta useimmiten jokaiselle löytyy sopiva paikka ja aika. Ryhmässä voi käydä
myös kerran kokeilemassa. Silloin tietää, onko liikuntalaji itselle sopiva. Kesäaikaan liikunta ennen kello 16:ta on
maksutonta lukuun ottamatta vesiliikuntaa.
Vantaan kaupungin ohjatun liikunnan esite jaetaan elokuussa kaikkiin niihin kotitalouksiin, joiden postiluukuissa ei ole mainosjakelun kieltoa. Esitettä saa myös uimahalleista,
yhteispalvelupisteistä, kirjastoista ja kaupungin liikuntapisteistä.
Kesäkuussa liikuntaohjelma julkaistaan osoitteessawww.vantaa.fi /liikunta, osiossa "Ohjattu liikunta".
Heljä Punnala kertoo, että vesijumppa ja senioripilates ovat suosikkilistan kärjessä, mutta ikäihmiset ovat löytäneet myös kun-tosalit ja kahvakuula-harjoittelun.
VAV66 VAV
ASUK ASDEMOKRATIA
Aktiivisia asukkaita tarvitaan
P er-Åke ”Pelle” Karlsson toimii nyt kolmatta kaut-taan Hakunilan alueen YTE-puheenjohtajana. Hänet valittiin yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana
huhtikuussa järjestetyssä YTE-kokouk-sessa Hakunilassa.
– Olen aina ollut kiinnostunut yhtei-sistä asioista – sekä työssä että vapaa-aikana. Vaikeina taloudellisina aikoina yhteistyö ja talkoohenki korostuvat. Haluan elää vahvasti tässä ajassa ja sen raamien mukaan.
Karlsson jatkaa, että ajassa eläminen tarkoittaa myös sitä, ettei asioita tyrmätä suoralta kädeltä vaan ajatusmaailmaa pitää itse kunkin tarkistella ja muokata. Pitää olla joustava.
– Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana. Suvaitse-vaisuus, lähimmäisen auttaminen ja inhimillinen toiminta ovat asioita, joita pitäisi vaalia.
Hän jatkaa, että asumisen lisäksi taloyhtiöissä korostuu sosiaalinen kans-sakäyminen. Myös vaikeisiin asioihin pitää hakea ratkaisuja ja jämäkkyyttäkin tarvitaan. Helpommalla hänen mukaan pääsisi, jos olisi ”jees-mies”, mutta se ei edistäisi taloyhtiön asioita.
– Kaikilla asukkailla on oikeus viihtyisään ja turvalliseen asumiseen. Vastuulliset luottamustehtävät eivät ole suinkaan taloyhtiöissä pelkästään ruusuista puuhaa.
Avoimuus on parasta– Avoimuus on kuitenkin parasta myös vaikeiden asioiden selvittelyssä, ja yhteistyö esimerkiksi isännöitsijän ja VAV:n kanssa toimii hyvin, Karlsson jatkaa.
YTE-puheenjohtajana saa toimia omalla alueellaan ongelmien vastaan-ottajana ja ratkaisijana. On tärkeää, että asukkaat uskaltavat avautua asumisen asioissaan ja asioita saadaan eteenpäin.
Hakunilalainen Per-Åke Karlsson haluaa toimia asukkaiden hyväksi ja vaikuttaa monenlaiseen päätöksentekoon. Hänet valittiin yksimielisesti jatkamaan alueensa YTE-puheenjohtajana.TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: JUHA LOIKKANEN
– Yhdessä toimimalla myös yhteishenki tiivistyy, sanoo Esko Kekkonen, kolmannelle kaudelle valittu Hakunilan YTE-alueen ensimmäinen vara-puheenjohtaja. Hän asuu Kannuskuja 10:ssä.
NÄIN SE TOIMIIAsukasdemokratia toimii vahvasti VAV:ssa.
VAV Asunnot Oy:n hallituksessa on kaksi asukkaiden edustajaa ja heidän varajäsenensä. Luottamushenkilöt valitaan
asukaskokouksissa. Alueen luottamushenkilöt muodostavat alueellisen yhteistyöelimen (YTE). VAV:lla on 12 aluetta, joiden
luottamushenkilöistä muodostuu YTE-puheenjohtajisto. Hakunila on VAV:n 11. YTE-alue.
Johanna Kallio valittiin kolmannelle kaudelle toiseksi YTE–varapuheenjohtajaksi. Kannuskuja 8:ssa asuva Kallio on ollut aktiivisessa asukas-toiminnassa mukana jo 16 vuotta. – Naapurei-hin tutustuminen on tärkeää ja hauskaa.
VAV 7VAV
Karlssonilla on vuosittain noin 20 kokousta, mukaan lukien YTE-kokouk-set. Ne kestävät aina muutaman tunnin. Tärkeisiin asioihin haetaan näkökulmia – ja ratkaisuja.
Hän toteaa vievän oman aikansa, että asioihin pääsee sisälle. Sama koskee myös taloyhtiöiden muita luottamustoi-mia.
– Nämä hommat vaativat pitkäjäntei-syyttä.
Monet päätökset vaikuttavat vuokra-tasoon. Kaikkia hankkeita ei voida to-teuttaa. Mutta myös pienemmillä asioilla voidaan vaikuttaa asumisviihtyvyyteen.
– Asukkaiden omalla ympäristövas-tuullakin on iso merkitys. Esimerkiksi kaikki yöllisinä aikoina roskisten viereen salaa kuskatut patjat on taas jonkun huo-lehdittava asianmukaiseen hävitykseen. Vastuullisuus lähtee siis jo ihan roskien viemisestä ja kierrätyksestä.
Huolehditaan toisistammePer-Åke Karlsson asuu Heporinne 1:ssä. Taloyhtiössä on myös Vantaan kaupungin Heporinteen palvelutalo. Lähi- ja sairaanhoitajat tukevat asukkai-den itsenäistä ja omatoimista asumista yksilökohtaisten palvelu- ja hoitosuun-nitelmien mukaisesti.
– On tärkeää, että meillä on hyvä vuorovaikutus kaikenikäisten kanssa. Vanhukset tulevat mielellään myös esimerkiksi talkoisiin mukaan. Vaikka fyysiset voimat eivät enää riittäisikään, niin keskustelut ja pelkkä läsnäolo teke-vät mielelle hyvää. Ketään ei saisi jättää yksin. •
– Asumme saman katon alla. On siis tärkeää, että tulemme toistemme kanssa toimeen, sanoo kolmatta toimintakauttaan aloittava YTE-puheenjohtaja Per-Åke Karlsson. Isännöitsijä Viola Petrov kannustaa kaikkia osallistumaan.
Ali Taimouri on kotoisin Kurdistanista ja toimii Hakunilantie 58:ssa luottamushenkilönä.
– Taloyhtiön sääntöjen noudattaminen on tärkeää. Oman ympäristön kanssa voi itse kukin olla aktiivinen.
Satu Sepposen perheellä on koti Vankkurikuja 6:ssa. – Meillä on mahtava taloyhtiö. Rauhallinen ja viihtyisä
lintukoto metsän siimeksessä.
VAV8
I sännöitsijä Maria Uronen kiiruh-taa Vaunukalliontie 2 kerhotilaan. Puoli kerrosta B-rapusta alaspäin ja ovi oikealle. Tässä tilassa on puitu monet taloyhtiön asiat, paranneltu maailmaa ja vietetty syntymäpäivä-
juhlia. Eikä kovin kauaa ole aikaa siitä, kun tilassa oli kodikkaat kangaspuut. Ikkunoissa on talon asukkaan ompele-mat koristeelliset verhot.
Uronen on toiminut VAV Asunnot Oy:n isännöitsijänä 23 vuoden ajan.
– Yleensä samat kantavat voimat jatkavat taloyhtiöissä aktiiveina, ja se on hyvä asia. Ja ennen kaikkea se, että asioita viedään eteenpäin ja sitä kautta saadaan toimiva, yhteisöllinen taloyhtiö,
pohtii Uronen.
Kokouksen konkaritSisko Hiiva kantaa pullia ja kahvi-tarvikkeita kerhotilaan. Hän kuuluu taloyhtiön kanta-asukkaisiin. Aikoinaan 20 vuotta sitten taloyhtiöön muutto houkutteli, kun luonto aukesi lähes kotiovelta ja puitteet asumiselle olivat muutenkin miellyttävät.
Vantaalla, Koivukylän ja Hakunilan alueella on vierähtänyt Hiivan perheellä kaikkiaan 35 vuotta. Aikuiset lapset ovat jo omissa kodeissaan, lähellä kuitenkin.
– Olen toiminut jo 15 vuoden ajan tämän taloyhtiön varaluottamushen-
Asukaskokouksella on vaikutusvaltaaVaunukalliontie 2 asukaskokous käynnistyy pian. – Varmin tapa vaikuttaa omaan asumisympäristöön on tulla mukaan toimintaan, isännöitsijä Maria Uronen sanoo.
kilönä. Ei näihin hommiin ole hir-veästi tunkua. Melkeinpä yhden käden sormilla voi luetella aktiiviset asukkaat. Uusia asukkaita on kuitenkin muut-tanut taloon vuosien varrella, ja osa innostuu onneksi taloyhtiön asioiden hoidosta, Hiiva sanoo.
Kokouksissa sekä talkoissa on Sisko Hiivan mukaan helppo tutustua muihin asukkaisiin. Ja vain toimimalla voi vaikuttaa.
Aloitetaan asukaskokousVaunukalliontie 2 asukaskokous käyn-nistyy. Vuokratalojen yhteishallintolain mukaisesti kokoukset ovat pakollisia. Pöydän päädyssä istuu puheenjohtajak-si valittu isännöitsijä Uronen. Pienessä
TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: JUHA LOIKKANEN
ASUK ASDEMOKRATIA
9VAV
tilassa on noin kymmenkunta asukasta. Miehet valloittavat sohvan.
Riitta Berg on toiminut luottamus-henkilönä Vaunukalliontie 2:n taloyhti-össä niin ikää toistakymmentä vuotta.
– Kun tähän hommaan on ryhtynyt, niin se myös antaa minulle paljon. Asi-oita pitää hoitaa jämäkästi ja rivakasti.
Bergin mukaan luottamushenki-lön työ jalostuu vanhetessaan. Moni asia vaatii pitkäjänteistä prosessia ja yhteistyötä isännöitsijän sekä huoltoyh-tiön kanssa. Hän on tyytyväinen, että vuosien saatossa on tehty paljon hyviä päätöksiä, toteutettu asukasdemokra-tiaa ja yllätytty hyvästä tuloksesta sekä saatu hyvää palautetta.
Valitaan luottamushenkilötKokouksen alkuvaiheessa valitaan tämän vuoden luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö. Kaksikon Hiiva ja Berg todetaan hoitaneen asiat mallikkaasti, ja näin jatketaan tänäkin vuonna.
Riitta Berg sanoo, että tämän iltaisen asukaskokouksen yksi tärkeimmistä asioista on myös huollon ja isännöit-sijän vastuualueiden selkiyttäminen asukkaille. Moni uusi asukas ei näitä asioita vielä tiedä.
Asukkaita kiinnostaa myös niin sanottujen korvamerkittyjen varojen käyttö taloyhtiössä.
– Asiat pitää tuoda avoimesti
pöytään, jotta niihin voidaan ottaa yhteisesti kantaa, Berg sanoo.
Naapuruudesta ke-hittyi ystävyysTuula Mäkelä ihastui 10 vuotta sitten kodikkaisiin Vaunukalliontie 2:n pienkerrostaloihin.
– Viihdyn täällä hyvin. Myös hän kannustaa vaikuttamaan
kokouksissa käsiteltäviin asioihin.– Otin aikoinaan puheeksi ja toive-
listalle perinteisen lenkkisaunan. Tämä toteutui, ja lenkkisaunasta on ollut paljon iloa.
Kokous on siinä vaiheessa, että nyt valitaan asukastoimikunta. Kuka haluaa toimia ympäristöeksperttinä? Entä kiinteistönhoito-, viherhoito- sekä monikulttuuriyhdyshenkilönä?
Katseet pysähtyvät Tuula Mäkelään, mutta Mäkelä kieltäytyy tällä kertaa. Hänen arjessaan on ollut paljon kii-rettä, joten aika mielenkiintoisiin tehtäviin ei kuitenkaan riitä.
Ljudmila Mälksoo istuu Tuula Mäkelän vieressä. Mälksoo muutti seitsemän vuotta sitten Virosta ja on työllistynyt lastentar-hanopettajaksi Vantaalla. Sekä Mäkelän että Mälk-soon tytöistä on tullut hyviä ystäviä.
– Tuula on naapurini ja hyvä ystäväni. Tässä taloyhtiössä naapureista vä-litetään. Se on tärkeää. Sain tänne muuttaessani paljon tukea ja opastusta naapureilta. Maria Uronen on erittäin hyvä isännöitsijä, asiat hoituvat, summaa
tyytyväinen Mälksoo.
Kokouksesta kahvihetkeen
Vasta valitun asukastoimi-kunnan järjestäytymis-kokous pidetään heti asukaskokouksen jälkeen. Uronen on mielissään, että asiat etenevät hyvin ja yhteistyössä. Kun konkarit kantavat kor-tensa kekoon ja muutama uusi aktiivinen asukas on
mukana, se on Urosen mu-kaan hyvä kokonaisuus.
– Kokousten jälkeen arki pyörii taas normaalisti.Maria Uronen haluaa vielä
muistuttaa kaikkia asukkaita siitä, että he ilmoittaisivat mahdollisimman
– Olen toiminut jo 15 vuoden ajan tämän taloyhtiön varaluottamushen-kilönä, Sisko Hiiva kertoo.
pian aina kaikista häiriöistä.– Asukkaat ylipäätään sietävät
liian pitkään ongelmia. Oikea tapa ei ole patterin koputtaminen tai katon napauttaminen. Siviilirohke-utta tarvitaan, että asioita hoidetaan nopeasti sekä tehokkaasti. Kyllä tupaantuliaisia saa pitää, mutta jos niitä kovaäänisiä juhlia pidetään seuraavat puoli vuotta joka viikon-loppu, niin siihen pitää puuttua. •
– On tärkeää että asukkaat osallistuvat ja sitä kautta saadaan toimiva, yhteisölli-nen taloyhtiö, isännöitsijä Maria Uronen sanoo.
– Ystävykset Ljudmila Mälksoo ja Tuula Mäkelä kertovat, että heidän talossaan naapureista välitetään.
VANTAAN SINKUTMiehillä ikäryhmässä 20–29 vuotta 58 prosenttia koko ikäryhmän väestöstä, naisilla ikäryhmässä 20–29 vuotta 40 prosenttia, miehillä ikäryhmässä 30–39 vuotta 30 prosenttia ja naisilla ikäryhmässä 30–39 vuotta 16 prosenttia on sinkkuja. Koko Suo-mea ajatellen Vantaan luvut ovat varsin maltillisia.
− Ainoa ikäryhmä jossa vantaalaiset ovat Suo-men kuntien top 100 -listalla sinkkujen määrässä ovat naisten ikäryhmä 30-39 eli mitenkään poik-keuksellisen paljon sinkkuja verrattuna muuhun väestöpohjaan ei siellä ole. Vantaan sinkkujen osuus on samaa luokkaa kuin Espoossa, mutta huomattavasti vähemmän kuin Helsingissä, kertoo Väestöliiton tutkija Lassi Lainiala.
Väestöliiton tutkija Lassi Lainiala tutkii
suomalaisten sinkkuelämää.
TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: JUHA LOIKKANEN
11VAV
V äestöliiton väestöntutki-muslaitoksen tutkija Lassi Lainiala tekee parhaillaan töitä barometrin kanssa, jonka yhtenä tutkimus-kohteena on perheellisty-
minen eli perheen perustaminen.− Yhteiskunnan tarjoamat palvelut
ja tuet, vallitsevat olosuhteet työelä-mässä ja taloudessa sekä monet muut seikat vaikuttavat perheellistymiseen. Barometrin analyysi valmistuu kuluvan syksyn aikana.
Lainialalla on Tilastokeskukselta käytössä iso suomalainen aineisto.
− Satojen tuhansien ihmisten tieto-kannasta perkaamme tapahtumien syitä ja seurauksia.
Tutkijanäkökulmasta katsottuna sinkkutilastoja voisi Lainialan mu-kaan purkaa paljolti Tilastokeskuksen tietokantojen lisäksi treffipalvelujen aineistojen kautta. Hän sanoo, että Yhdysvallat on tässä suhteessa pioneeri, jossa monipuolisia tietokantoja on tutki-joiden käytössä. Lainiala mainitsee, että esimerkiksi Suomi24.fi-tietokanta olisi valtava lähde tutkijalle.
− Yksilönsuoja pitää tietenkin huo-mioida, ja valtaosa sinkkupalvelujen käyttäjistä ei varmaan halua, että heidän tietojaan käytetään tutkimustarkoituk-siin
Myös graduista ja ammattikorkea-kouluopiskelijoiden opinnäytetöistä voi olla apua tutkijoille.
Pienempienkin aineistojen pohjal-ta tehdyt tutkimukset ovat valtavan
tärkeitä erilaisten ilmiöiden hahmotta-misessa.
VAV-sinkkuja riittääVAV Asunnot Oy:n asukkaista noin puolet on sinkkuja, samoin kuin muual-lakin Vantaalla.
Lassi Lainiala selittää sinkkuutta osin sillä, että kaupungistumisen määrä on nousussa. Enää ei siis samalla tavalla kohdata naapurin tyttöä tai oman kylän poikaa.
Ennen vanhaan Amorin nuoli sin-gahteli usein nuorten omalla asuinalu-eella, ja perheellistyminen aloitettiin nuorena. Nyt samanikäiset nuoret lähte-vät opintojen ja töiden perään muualle.
− Oikeastaan sinkkujen määrä ei ole noussut kymmenen viime vuoden aikana. Suuri muutos on tapahtunut siinä, että parisuhdetta ei usein sinetöi-dä avioliitolla vaan avoliitolla.
Lainiala jatkaa, että suosittua on elää myös yhdessä erikseen, eli ”hynt-tyitä ei lyödä” saman katon alle vaan kummallakin on parisuhteessa omat kotinsa tavaroineen. Tässä ei siis ole hänen mukaan mitään dramaattista. Lainiala sanoo karrikoidusti, että tämän ajan ilmiönä on se, että nyt ei rakenneta yhdessä vaan omilla tahoillaan.
Ohimenevä ilmiöLassi Lainiala sanoo, että sinkkuus ei ole yksilötasolla pysyvä ilmiö. Luonto ajaa tikanpojan puuhun, eli perheen pe-rustaminen tulee jollain tapaa ajatuk-siin ja haaveisiin, kun menovuodet on
Suurissa kaupungeissa kuten Vantaalla on paljon sinkkuja – VAV:n asukkaista jopa puolet. Tutkija Lassi Lainialan mukaan sinkkuuden taustalla on kaupungistuminen.
Puolet meistä on sinkkuja
vietetty. Yhtäkkiä ennen niin tärkeän sinkkuajan yli ajaa haave perheestä ja pysyvästä parisuhteesta.
Lainialan mukaan yhteiskunnan ilmiöt ja olosuhteet vaikuttavat myös sosiaaliseen elämään, sinkkuuteen tai parisuhteeseen.
− Miehillä etenkin työttömyys on sosiaalisesti rajoittava tekijä.
Nuoremmissa ikäryhmissä mies-sinkkuja on enemmän, koska poikia syntyy noin 105 sataa naista kohden. Koska miehet kuolevat useimmiten hieman aikaisemmin kuin naiset, on ”mökin mummoja” enemmän.
Sinkkujen lisäksi on myös uu-siosinkkuja, joilla voi olla takana pitkäkin parisuhde, ja tämän jälkeen on alkanut syystä tai toisesta yksinelo tai seurustelusuhde ilman saman katon alla asumista.
Amorin nuolet90 prosenttia suomalaisista menee jos-sakin elämänsä vaiheessa naimisiin. − Keski-ikäisistä 80 prosenttia elää parisuhteessa, Lasse Lainiala kertoo.Lainialan mukaan tietokone on mo-derni tapa löytää kumppani, mutta tärkeää on lähteä myös ulos neljän sei-nän sisältä ja kohdata aidosti ihminen.
− Tietokoneella etenkin moni mies on verbaalisempi kuin ”luonnossa”, ja pystyy keskustelemaan vaikka mistä.
Muualla maailmassa, esimerkiksi Espanjassa ja Kiinassa, on jopa avio-liittomarkkinoita. Voisiko näin olla Suomessakin? Lainiala sanoo pilke sil-mäkulmassa, että tämä massamainen romanssinviritysaste jää korkeintaan lavatansseihin.
− Toisaalta esimerkiksi yökerhot ovat sinkuille luonnollisia kohtaa-mispaikkoja ilman sen kummempaa ajatusta ”avioliittomarkkinoista”.
Ja oli sitten sinkku tai perheellinen, niin kohtaamiset pihapiirissä ja asu-kaskokouksissa ovat hyväksi. •
Sinkkujen määrä ei ole noussut
kymmenen viime vuoden aikana.
YHTEISKUNTA
VAV12
TEKSTI: TAPIO ROSENGREN // KUVAT: VANTAAN KAUPUNGINMUSEO
Yrttejä, vihanneksia, marjoja… Itse voi kasvattaa monenlaista suuhunpantavaa. Kasvupaikaksi kelpaa ruukku tai jopa vanha kenkä. Kesän kukkamuotia edustaa nyt pinkki.
Viherpeukalo saa satoa
VAV12
I tse viljely on hittijuttu nykyään. Esimerkiksi luomuyrtit ovat suosittuja, ja niitä kysytään pal-jon, kertoo Plantagen Itäväylän puutarhuri Satu Tuomikivi.
Tuomikivi kertoo, että makeut-ta antava stevia on ollut suosittu viime aikoina. Laventeli viehättää jo tuoksul-laan.
Jotkut yrtit kerkeävät vielä alku-kesästäkin rynnätä kasvuun siemenestä. Esimerkiksi persiljaa, basilikaa tai sit-ruunamelissaa voi kokeilla kylvää vielä silloin. Yrttejä voi ostaa kesäkuun alussa valmiina taimina.
VAV:n rivitaloissa pitää muistaa, että omalle pihalle ei saa tehdä kasvi-maata. Lisäksi seinän vieret tulee pitää vapaina rikkaruohoista ja kasveista. Sen sijaan erilaisten ruukkujen, laatikoiden ynnä muiden käyttö kasvualustana on vapaata.
Kasvit voi istuttaa jopa suoraan mul-tasäkkiin, jonka päälle on tehty viilto. Mielikuvitus on rajana − kasvupaikka voi olla myös vaikkapa saapas tai kenkä. Tärkeää on vain, että astian pohjassa on
rei’itys, jotta vesi ei pääse seisomaan.
Ruukku ei juuri rajoitaPienet yrtit eivät ole ainoita ruukuissa ja muissa astioissa pärjääviä kasveja, vaan paljon isompiakin lajeja voi niissä kasvattaa.
− Pilariomenapuu sekä marjapensaat kuten herukka ja karviainen pärjäävät ruukussa. Perunaakin voi kasvattaa sul-jetussa astiassa, kertoo Satu Tuomikivi.
Salaattia voi kylvää parin viikon välein, näin satoa riittää läpi kesän. Re-tiisi, papu ja herne kasvavat ruukussa. Porkkanakin sopii lajiksi, kunhan ruu-kulla on riittävästi korkeutta juureksen kasvaa.
Taimistoista saa vihannesten taimia valmiina, mikä helpottaa viherpeu-kalon työtä. Sitruunapuu, kurkku, kurpitsa, tomaatit, paprika ja oliivipuu ovat esimerkkejä. Tuomikivi mainitsee kirsikkatomaatin ja kaikenlaiset chilit myyntimenestyksiksi.
Kuten kesäkukatkin, hyötykasvit kaipaavat säännöllisen kastelun lisäksi lannoitusta läpi kesän. Lisäksi voi olla
Ruukkuihin kannatta istuttaa jatkuvasatoinen amppelimansikka tai kuukausimansikka. Kuukausimansikat muodostavat tiiviin ja matalan kasvuston, ja ne ovat kauneimmillaan lattiaruukuissa. Kuukausimansikan pieniä, makeita marjoja kypsyy syksyyn saakka.
Persiljaa vanhassa kastelukannussa. Kasvit eivät ole nirsoja ja niitä voi istuttaa melkein mihin vaan. Tärkeää on, että astian pohjassa on reikiä, etteivät kasvin juuret kärsi liiasta vedestä.
TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: SHUTTERSTOCK
VAV 13
- Maaltamuuttoliike oli niin valtava, eajan pula ja rakentaminen keskittyi kekaupunginmuseon rakennustutkija Su
Kahvihetki Länsimäess1970-luvulla. Taustallla Länsimäe
koulu, joka nyt puretaa
13VAV
lajikohtaisia hoitoniksejä. Esimerkik-si joistakin tomaateista pitää napsia versoja pois.
Kasvun ihme ilahduttaa puutarhuria maailmassa, jossa ruoka tulee usein kaukaa ja sen alkuperää on hankala selvittää.
− Itse kasvatettujen vihannesten maku on myös erilainen kuin kaupan vihannesten.
Kesän kukkamuotiaVaatemuodissa pitkään näkynyt tren-diväri pinkki on yhdistetty kukkien klassikkoon pelargoniaan, ja tuloksena on syntynyt suurikukkainen pinkki pelargonia.
− Pelargonia on hyvin helppo kesä-kukka. Se kestää kuumaa ja kuivumista, ja kuivuneiden kukkien pois nyppimi-nen on helppoa, koska koko kukkavana poistetaan.
Uuden Big Easy -lajikkeen lisäksi pelargoniasta on tarjolla monia muita-kin versioita.
Petunia on myös helppo laji parvek-keelle. Se tykkää aurinkoisesta paikasta.
Makeutukseen käytettävä
stevia on uusin hittiyrtti.
Chilin kasvattajan on oltava kastelun kanssa tarkkana. Nuoret taimet kuolevat herkästi vedenpuutteeseen, ja aikuiset kasvit taas voivat kärsiä liiasta kastelusta.
Kookkaat kukat nypitään yksittäin pois niiden kuihduttua.
Marketta kuuluu niin ikään kesä-kukkien klassikkoihin. Valkoisen lisäk-si sitä on saatavilla eri väreissä.
Hortensia on iso ja näyttävä parve-kekukka. Se ei vaadi nyppimistä.
− Hortensia on ollut todella suosittu viime vuosina, ja se on myös edullinen.
Tähtisilmää on saatavilla hortensian tavoin useissa väreissä. Kyseessä on to-della sitkeä laji, sillä se kestää kuuman ja auringonpaahteen lisäksi satunnaista viileyttä.
Jos keväällä on hankkinut parvek-keelle orvokkeja, ne voi koettaa saada kestämään leikkaamalla kasvusto matalaksi. Muuten orvokkien varret venähtävät ja kukinta ei kestä pitem-mälle kesään.
Kukkien lisäksi parvekkeen koris-tukseksi ja komistukseksi voi hankkia vaikkapa pyöreän puksipuun. Se on mahdollista saada jopa talvehtimaan.
Ruukussa voi parvekkeelle tai pihalle istuttaa enemmän pysyvistä puutarhais-tutuksista tutun kuunliljan tai porva-
VAV
KAITEEN SISÄPUOLELLEParvekepuutarhurin tekee kenties mieli saada kauniit kukat myös naapurien näkyviin. Tätä mielihalua pitää kuitenkin hillitä, sillä parve-kelaatikko tulee aina kiinnittää oman kaiteen sisäpuolelle.
Vieraslaji tarkoittaa eliölajia, joka on tullut Suomeen ihmisen mukana, joko tarkoituksella tai tahattomasti. Se on eri asia kuin tulokaslaji, joka tarkoittaa omin voimin esimerkiksi lämpöisyydeltään suotuisina ajan-jaksoina maahan levinnyttä lajia.Vantaalla vierasperäisiä kasvilajeja ovat muun muassa jättiukonputki, jättipalsami, aasialaiset tattarit ja lupiini. Niitä on saatettu tuoda komean ulkonäkönsä takia puutar-hoihin ja pihoille.
Jättipalsami ja kumppanit ovat kuitenkin päässeet leviämään luontoon, missä niistä aiheutuu haittaa. Siellä ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta syrjäyttäessään alkuperäisiä lajeja. Nämä haitalliset
vieraskasvilajit ovat usein hyvin voimakaskasvuisia, jolloin nii-
den on helppo peittää alleen muut lajit.
14
rinlaakerin. Ne sopivat varjoisiin ja viileisiin oloihin.
Kastelukannu valmiuteenParvekkeen kukkien hoitoon on muutama selvä muistisääntö: kaste-lu, lannoitus ja tarvittaessa nyppi-minen.
Säännöllinen kastelu on välttä-mätöntä kukkien kukoistamiseksi. Lajista riippuu, onko otollisempaa tasainen kosteus vai kuivahtaminen kastelujen välillä.
Altakasteluruukku pidentää kas-teluvälejä. Parhaimmillaan yhdellä kastelulla kasvi pärjää altakaste-luruukussa viikon, jos se ei joudu paahteeseen ja kuumuuteen.
Kukat tarvitsevat lannoittamista läpi kesän, jotta ne jaksavat kukkia. Kaikille kesäkukkalajeille sopivat samat lannoitteet. Lannoitteita on saatavilla kasteluveteen lisättävänä liuoksena tai jauheena. Pitkäkestoi-nen ratkaisu ovat kasvin multaan li-sättävät lannoiterakeet, jotka antavat kasvuvoimaa läpi kesän.
Kesään kuuluvat lomamatkat, jolloin kasvikaverit täytyy jättää pärjäämään omin voimin. Tällöin altakasteluruukku voi auttaa turvaa-maan kukkien vedensaannin. Toki ihanteellista olisi saada naapuri tai ystävä käymään paikalla hoitamassa kasveja. Kuivahtamista usean päivän matkan aikana voi estää myös siirtä-mällä kasveja varjoon. •
HAITALLISET VIERASLAJIT Pohjois-Amerikasta kotoisin ole-
va lupiini esimerkiksi vie kasvupaikat uhanalaisilta suomalaisilta niittykas-veilta. Vieraslajeista voi olla myös terveydellistä uhkaa ihmiselle: eri jättiputkilajit erittävät kasvinestettä, joka voi aiheuttaa ihovaurioita.
Estä leviäminenHaitallisten vieraslajien levittäminen on kielletty luonnonsuojelulaissa. Jos epäilee, että omalla pihalla tai omassa asuinympäristössä on vie-raslajeja, kannattaa ensin varmistaa kasvin tunnistus ja ilmoittaa siitä sen jälkeen Vantaan kaupungin netti-sivuilla, josta löytyy osio Vieraslaji-havainnot 2014. VAV:n kiinteistöillä esiintyvistä vieraslajeista tulee ilmoittaa isännöitsijälle.Vältä vieraslajien istuttamista. Pihal-ta ei saa myöskään siirtää vierasla-jien taimia muualle – älä siis anna ystävillesi vieraslajien taimia.
Pelargonia on hyvin helppohoitoinen kesäkukka.
Kuihtuneet kukat nypitään pois.Pinkki on kesän muotiväri.
www.vantaa.fi -> Ympäristö ja luonto -> Luonnon monimuotoisuus -> Vieraslajit
TEKSTI TUOMAS ALHO // KUVAT HENRIK KETTUNEN
VAV 1515VAV 15
VAV RAKENTAA ensi vuoden kesänä Kivistössä pidettäville asuntomessuille oman vuokratalokohteensa. Erityisen talosta tekee se, että sen rakentamises-sa vähennetään rakennusmateriaalien käyttöä ja hyödynnetään uusio- ja kier-rätysmateriaaleja. Tämä pienentää talon ympäristökuormitusta ja hiilijalanjälkeä. Luonnonvaratasapainoiseksi kerrosta-loksi nimetyn kohteen rakentaminen alkoi helmikuussa Kivistön Lipputiellä.
Osoitteeseen Lipputie 14 valmis-tuvan kerrostalon julkisivussa käyte-tään muun muassa kierrätystiiltä sekä käsittelemätöntä puuta ja sen terassien lasikaiteissa uusiolasia. Ulkovarastoissa hyödynnetään ympäristöystävällistä hamppubetonia. Materiaalin kulutusta vähennetään myös optimoimalla talon sisällä olevien kantavien seinien määrä mahdollisimman pieneksi ja toteutta-malla muut väliseinät kevytrakenteisina.
Lisäksi betonirakenteiden valmistukses-sa korvataan sementtiä kierrätysmate-riaaleilla.
Myös talon rakennusprosessissa pyritään ympäristöystävällisyyteen: rakennustyömaalla kiinnitetään erityistä huomiota materiaalitehokkuuteen sekä syntyvän jätteen tehokkaaseen kier-rätykseen, ja työmaa käyttää vihreää sähköä.
Kaiken kaikkiaan luonnonvaratasa-painoisen talon hiilijalanjäljen arvioi-daan olevan 20 % normaalia kerrostaloa pienempi. Syntynyt säästö vastaa tilan-netta, jossa uusi henkilöauto ajaa 1300 kertaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin.
Luonnovaratasapainoisen kerrosta-lon arvioidaan valmistuvan ensi touko-kuun lopussa, ja sen asuntoja voi hakea alkuvuodesta 2015. Talon rakennustyön etenemisestä kerrotaan lisää tulevissa VAV-viesteissä.
Luonnonvaratasapainoista taloa alettiin rakentaa
Työmaa toukokuussa.
Työmaa huhtikuussa.
Vieraslajin hävittäminen tapah-tuu kasvilajin mukaan. Esimerkiksi tattarien kasvustot tulee poistaa kokonaan juurineen maasta.
Syntyvä puutarhajäte pitää hävittää asianmukaisesti. Sortti-asemat ottavat puutarhajätettä vastaan. Puutarhajätteen vieminen esimerkiksi naapurin tyhjälle tontil-le on ympäristörikos.
Vaaleanpunakukkainen jät-tipalsami on erityisen hanakka leviämään. Se uudistuu siemenistä, jotka kehittyvät kodassa. Kypsytty-ään kota sinkauttaa siemenet jopa seitsemän metrin päähän. Kasvus-tot tulisikin hävittää ennen kuin siemenet pääsevät kypsymään.
Luonnollisesti itse ei pidä ryhtyä vieraslajien ulkomailta tuojaksi. Sen lisäksi että vieraslajit uhkaa-vat luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten terveyttä, ne saattavat myös levittää tuholaisia ja kasvi-tauteja.
VAV16
VAV 17
YTE-puheenjohtajisto 2014
YTE 1: PähkinärinneTapani KeurulainenPähkinärinteentie 24 A 2001710 Vantaap. 044-262 [email protected]
YTE 2: Myyrmäki, MartinlaaksoMellu LindgrenVaskikuja 2 C 501610 Vantaap. 050-353 [email protected]
YTE 3: Keski-VantaaErkki NikkanenArinatie 7 C 3901520 Vantaap. [email protected]
YTE 4: TikkurilaIrja KuuselaVainiotie 2 C 1101370 Vantaap. 040-573 0287
YTE 5: Tikkurilan ympäristöAnneli SinkkonenMaarinkunnaantie 19 G 3901370 Vantaap. 040-835 [email protected]
YTE 6: Asola, IlolaArja NiemeläRumpalintie 4 C 1301390 Vantaap. 040-512 [email protected]
YTE 7: Havukoski, Koivukylä, PäiväkumpuLiisa TilanderPaimenenkatu 19 A 2501360 Vantaap. 050-535 [email protected]
YTE 8: KorsoSven-Olof SontagOtavantie 9 A 1001450 Vantaap. 040-726 [email protected]
YTE 9: Pohjois-KorsoJari KeränenLinnustajankuja 1 A 101450 Vantaap. 0400-793 [email protected]
YTE 10: Nissas Marja KousaViikinkikuja 2 E 4301200 Vantaap. 044-046 [email protected]
YTE 11: HakunilaPer-Åke KarlssonHeporinne 1 A 201200 Vantaap. 040-850 [email protected]
YTE 12: LänsimäkiHannu AhonenKerokuja 2 A 1001280 Vantaap. 045-7731 [email protected]
VAV:n 12 suuralueella on jälleen valittu alueellisten yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajat. He edustavat VAV:n asukasdemokratiassa omaa suuraluettaan ja kokoontuvat säännöllisin väliajoin YTE-puheenjohtajiston kokouksissa.
VAV18
KUKA HOITAA JA MAKSAA KORJAUKSET
HUOLTO = huoltoyhtiö hoitaa asukkaan ilmoituksen perusteella.VAV = VAV hoitaa.ASUKAS = vuokralainen hoitaa ja maksaa.
Kiinteistönhoitajille tulee jonkin verran pyyntöjä korjaus- ja huoltotehtävistä, joiden hoitaminen on asukkaan itsensä vastuulla. Kiinteistönhoitaja kyllä opastaa asukasta tämän tyyppisissä asioissa, mutta vastuunjaon voi tarkistaa myös oheisesta taulukosta.
Taulukkoon on merkitty, mitkä tehtävät kuuluvat huoltoyhtiölle, mitkä VAV:lle ja mitkä asukkaalle. Asukkaalle kuuluvat tehtävät on hoidettava omatoi-
misesti ja omalla kustannuksella. Muistattehan, että myös huollolle ja VAV:lle kuuluvat tehtävät eivät ole ilmaisia, vaan nämä kustannukset kerätään asukkailta vuokrissa.
Huoneiston hyvä ja huolellinen hoito sekä ilmen-neiden vikojen välitön ilmoittaminen huoltoliikkeelle on pitkällä tähtäimellä ennen kaikkea asukkaan oman edun mukaista.
Vastuunjakotaulukko
LÄMMITYSlämpöpatterin ilmaus HUOLTOpatteriventtiilin korjaus HUOLTOlämpöpatterin korjaus HUOLTOhuoneiston lämpötilan mittaus (ensimmäisen mittauksen tekee asukas) HUOLTOhuoneiston lämpötilan perussäätö VAV
ILMANVAIHTOasunnon liesikuvun tai tuulettimen huolto HUOLTOasukkaan oman liesikuvun tai tuulettimen huolto ASUKASliesikupu, vakiovaruste HUOLTOpoistoventtiilien puhdistus 3 kk välein ASUKASpoistoventtiilin korjaus HUOLTOliesikuvun rasvasuodattimen puhdistus 3 kk välein ASUKASasuntokohtaiset ja talon ilmastointikoneet HUOLTOilmanvaihtohormien puhdistus VAVilmanvaihtojärjestelmän säätö VAVkorvausilmaventtiilien puhdistus keväällä ja syksyllä ASUKAS
VESI- JA VIEMÄRILAITTEETvesihanan tiivisteet HUOLTOvesihanan vaihtaminen HUOLTOvesikalusteiden lisäasennukset ASUKAS/ HUOLTOpesukoneen tai astianpesukoneen liittäminen (asukas tilaa putkiliikkeen) ASUKASkäsisuihkuletkun uusiminen ASUKASpesualtaiden tulpat ASUKASpesualtaiden, lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistus ASUKASviemärin avaus ASUKAS/ HUOLTOputkistovuodot HUOLTOwc-laitteet HUOLTO
IKKUNAT JA OVETikkunoiden lasit (ei itse rikotut) HUOLTOikkunoiden lasit (itse rikotut) ASUKAS/HUOLTOikkunoiden kiinteät tiivisteet HUOLTOaukipitolaitteet HUOLTOikkunapuitteiden ja helojen korjaus HUOLTOsälekaihtimet (jätettävä paikalleen pois muutettaessa) ASUKAShuoneistojen ulko-ovet HUOLTOpostiluukku ja ovikello HUOLTOulko-oven nimikilpi HUOLTOulko-oven sarjamuutos ASUKAS/HUOLTOlukot/helat HUOLTOsisäovien korjaus HUOLTOulko-oven varmuuslukko ja ovisilmä ASUKAS
SÄHKÖLAITTEEThuoneiston sulakkeet ASUKAShuoneiston noususulake HUOLTOsähköjohdot (alkuperäiset) HUOLTOvalaisimien kuvut ja lamput (asumisaikana) ASUKASvalaisimien kuvut ja lamput (asukkaan vaihtuessa) HUOLTOvalokatkaisijat ja pistorasiat HUOLTOantenni- ja puhelinpistorasiat HUOLTOantenniliitosjohto ASUKASlisäsähköasennukset ASUKAS/HUOLTOsaunan kiuas HUOLTOkiuaskivien uusiminen, talosauna HUOLTOkiuaskivien uusiminen, huoneistosauna ASUKAS
AVAIMETlisäavaimet ASUKAS/HUOLTOvioittuneen avaimen vaihto HUOLTOkadonneet avaimet ASUKASkadonneet avaimet, lukkojen sarjoitus ASUKAS/HUOLTO
KIINTEÄT KALUSTEETkaapistot sekä niiden hyllyt ja helat HUOLTOvaatenaulakko HUOLTOpeilit, vakiovarusteet HUOLTOjääkaapin/pakastimen korjaus, vakiovarusteet HUOLTOasukkaan hankkima lisälaite ASUKASliesi, liesikupu HUOLTOtakka, tuhkan poisto ASUKASastiankuivauskaapin ritilähyllyt HUOLTO
SISÄPUOLISET PINNOITTEETkattojen/seinien maalaus tai tapetointi VAV tai ASUKAS/VAVlattiapäällysteet VAV
PIHA-ALUEhuoneistopihan nurmikko, reunapensaiden sisäpuoli ASUKAShuoneistopihan istutukset ASUKAS
VAV 19
lyhyestiUusi isännöitsijä Hakunilan ja Länsimäen alueelleVAV:n Länsimäen ja Hakunilan alueen talojen isännöitsijä on vaihtunut. Uusi isännöitsijä on Viola Petrov, joka aloitti työt VAV:lla maalis–huhtikuun vaihteessa.
Petrovilla on vankka kokemus alan työstä, sillä hän on työskennellyt isännöitsijänä jo 10 vuotta. Ennen VAV:ta hän isännöi seitsemän vuotta asunto-osake-yhtiöitä, ja sitä ennen toimi kolme vuotta Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen isännöitsijänä.
Viola Petrovin ja muiden VAV:n isän-nöitsijöiden yhteys-tiedot löydät lehden takakannesta.
VAV:n asiakaspalvelu on suljettu kesäperjantaisinVAV Asunnot Oy:n toimiston asiakas- ja puhelinpalvelu siirtyy perjantaina 30.5. kesäaikatauluun, joka jatkuu aina perjantaihin 8.8. asti. 30.5.–8.8. välisenä aikana toimiston asiakaspalvelu on perjantaisin kokonaan kiinni.
Maanantaista torstaihin toimiston asiakaspalvelu toimii ke-sälläkin normaalisti, eli käyntiasiakkaita palvellaan klo 9.00–15.00 ja puhelinasiakkaita klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00. Vuokravalvonnan puhelinpalvelu on kesällä auki maanantaista torstaihin klo 10.00–14.00.
Kesäaikataulu ei kuitenkaan koske VAV:n isännöitsijöiden henkilökohtaista puhelinpäivystystä. Isännöitsijät päivystävät myös kesällä perjantaisin sekä muina arkipäivinä klo 9.00–11.00.
Isännöitsijä Viola Petrov
Leaking toilets are the main reason for increased water consumption. Remember to notify your main-tenance company of any leaking faucets or toilets. Th e repair cost of toilets and faucets is included in the maintenance contract, and is therefore free for the residents.Even the smallest leaks in toilets can be detected by putting a piece of paper on the inner surface of the toilet and monitoring whether it gets wet when the toilet has not been fl ushed.A continuously leaking toilet or faucet can cause you, your family, or your property a totally unneces-sary extra expense.
Leaking toilets
Oma isännöitsijäsi
Toimiston asiakaspalveluMa–to: klo 9.00–15.00Pe: klo 9.00–13.00PuhelinajatMa–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00Pe: klo 9.00–12.00Puhelin: 010 235 1450Sähköposti: [email protected] Faksi: 010 235 1451
AsukasvalintaSähköposti: [email protected] Faksi: 010 235 1491Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi
VuokravalvontaPuhelinajatMa–to: klo 10.00–14.00Pe: klo 10.00–13.00Puhelin: 010 235 1460Sähköposti: [email protected] Faksi: 010 235 1461
AsumisneuvontaPuhelinajatMa–to: klo 10.00–14.00Pe: klo 10.00–13.00Puhelin: 010 235 1470Sähköposti: [email protected] Faksi: 010 235 1461
Isännöitsijä Jorma MannerAlue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, RekolaP. 010 235 1482Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Maarit RantsiAlue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, RuskeasantaP. 010 235 1486Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Viola PetrovAlue: Hakunila, LänsimäkiP. 010 235 1447Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Kirsi LipponenAlue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, VallinojaP. 010 235 1449Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Susanna KasonenAlue: Hämeenkylä, PähkinärinneP. 010 235 1481Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Katri VatanenAlue: Asola, Ilola, Havukoski, KoivukyläP. 010 235 1488Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Jaana OksanenAlue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, YlästöP. 010 235 1484Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijä Jukka MäkiAlue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483Sähköposti: [email protected]
Isännöitsijöiden puhelinpäivystysVAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.
VAV palvelee
Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.
Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451
KESÄAIKANA30.5.–8.8.
asiakaspalvelu, vuokravalvonta ja asumisneuvonta
ovat kiinni perjantaisin.
