Upload
nikolai-ylirotu
View
352
Download
14
Embed Size (px)
DESCRIPTION
VAV ASIAKASLEHTI
Citation preview
2
ekovinkki
sisällysVAV Asunnot Oy:n kotisivu:
www.vav.!VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2011
Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAAPäätoimittaja: Teija OjankoskiToimitussihteeri: Tuomas AlhoToimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen jaJukka Halonen (Mediataju Oy)Kustantaja/Toteutus: Mediataju OyPL 20, 01391 VANTAAPuh: 040-550 5657jukka.halonen@mediataju.!Kansikuva: Mediataju Oy 2011Taitto: Matti Halonen, Mediataju OyKirjapaino:Kirjapaino Uusimaa, PorvooPainos: 10 500Osoitteenmuutokset:VAV Asunnot Oy
Asuinrakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta jopa kolmannes menee käyttöveden lämmitysvedestä, kertoo Motiva. Siispä toimiin lämpimän veden säästämiseksi. Pesukone on yksi sellainen.
-koneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin koneisiin. Myynnissä olevista pesukoneista löydät tietoa myös niiden energiatehokkuudesta.
kone on täynnä silloin, kun käsi mahtuu vielä pyykin päälle. Näin kone ottaa vähemmän vettä suhteessa pyykin määrään.
enemmän energiaa kuin että pesisit 40 asteessa. Tosin pyykinpesuko-
se myös tappaa mahdolliset bakteerit.
Energiaystävällistä pyykkäystä
2 Ekovinkki 3 Pääkirjoitus 4 Kaupunginjohtaja Paajanen eläkkeelle ”Vantaalla vahva tulevaisuus”
6 Löydä oma luottamushenkilösi 9 YTE-puheenjohtajiston yhteystiedot10 VAV:n hallitukseen asukasjäsenet Liisa Tilander ja Jari Keränen varsinaisiksi jäseniksi
12 Kerrostaloasukkaan tarkistuslista Mitä on hyvä huomioida kevään koittaessa?
14 Viertolaan uusi palvelutalo16 Riimukujalla panostetaan lasten turvallisuuteen18 Sahatien perusparannus valmistui Energiakulut laskevat puoleen
20 Käy kirpputorilla! Aarteita voi löytää tosi edullisesti
22 Vinkkejä yhteistilojen käyttöön23 Nimitysuutiset24 Isännöitsijöiden yhteystiedot
pääkirjoitussisällys
VAV 2. 2011 3
Asumista tutkitaan monelta eri kantilta. Mielenkiin-toinen tutkimussarka on asumisterveys, joka tutkimusmaailmassa on melko uusi termi. Asumis-terveydellä viitataan siihen, miten asuminen vaikuttaa suoraan terveyteen tai koettuun tervey-teen. Homekeskustelu on tästä varmasti ikävin ja tutuin esimerkki. Vuosikymmenten keskustelu hometaloista tai sienikasvustojen tuhoamista rakennuksista tai esimerkiksi liian kylmistä tai kuumista asunnoista ja niiden vaikutuksesta hyvinvointiin on saanut tutkijat tarttumaan aiheeseen ja etsimään faktoja keskustelun ja väitteiden tueksi tai kumoamiseksi. Asumisterveys on tärkeä asia, sillä jos asunto aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja, vaikutukset ulottuvat muillekin elämän ja yhteiskunnan alueille.
Kuopion yliopistossa on julkaistu aiheesta mielen-kiintoinen tutkimus, jossa verrattiin asumisterveyt-tä kerrostaloissa ja omakotitaloissa sekä sen mukaan oliko asunto omistus- vai vuokra-asunto ja sijaitsiko se keskusta-alueella vai sen ulkopuolella. Asumisterveyttä mitattiin seuraavilla asioilla: tilan kokeminen riittäväksi, kuinka usein asuntoa siivottiin, minkälaiseksi kokee sisäilman, asunnon lämpöolosuhteet talvella ja kesällä, liikenteen aiheuttama meluhaitta, vesi-, kosteus- ja homevau-riot sekä asunnossa tupakointi. Eli osa tutkittavista asioista oli sellaisia, joihin pystyi itse vaikuttamaan ja osaan taas ei.
Muutamat poiminnot tutkimuksesta tuovat esiin sekä asenne- että elämäntapaeroja eri asumis- ja hallintamuotojen välillä. Koko tutkimuksesta käy ilmi, että haja-asutusalueen omakotitaloissa ja omistusasunnoissa asuvat kokivat asumistervey-tensä parhaimpana. Asunnot koettiin talvella lämpimämmiksi ja kesällä viileämmiksi kuin kerros- ja vuokrataloissa asuvat ilmoittivat koke-vansa. Näissä myös siivottiin enemmän kuin muissa asunnoissa, eikä liikenteen melu häirinnyt elämää.
Asumisterveys oli silti hyvä myös vuokrataloissa, sillä Suomessa asutaan yleisesti hyvin ja jos tarkastelun laajentaa koskemaan koko maailmaa, niin asumme erinomaisesti. Yhteinen huolestuttava piirre kuitenkin oli sisäilman laatu: vain alle puoles-sa asunnoista se koettiin hyväksi ja vuokrakerrosta-loissa se oli kaikkein heikoin. Tutkimus ei kerro syitä
tilanteelle, mutta antaa aihetta tarkempaan tarkasteluun. Kiinteistön hyvällä huollolla ja hoidolla tilannetta voidaan vähän parantaa, mutta joskus syitä on vaikea löytää tai poistaa. Usein syynä on rakennustekninen ongelma, jonka kanssa on elettävä niin kauan kunnes vastassa on perus-korjaus tai rakennuksen purku. Sen verran jokainen voi kuitenkin vaikuttaa sisäilman laatuun, että pyyhkii pölyt useammin, imuroi ja lopettaa tupakoinnin sisätiloissa. Näissä asioissa vuokrata-loissa asuvat ovat tutkimuksen mukaan lepsumpia kuin omistusasunnossa asujat.
Lopuksi esitän lämpimät onnittelut kaikille vastava-lituille luottamushenkilöille! Olette tervetulleita tekemään yhteistyötä henkilökuntamme kanssa. Samalla kiitän kaikkia viime kaudella toimineita luottamushenkilöitä. Yhteistyö on sujunut hyvin, vaikka kaikkiin toiveisiin emme aina ole voineet-kaan vastata. Asukasdemokratia on ensisijaisesti asukkaiden keskinäistä yhteistyötä oman asumis-viihtyvyytensä ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. VAV antaa sille eväitä ja tukea, mutta ei voi sitä asukkaiden puolesta toteuttaa. Toivotan kaikille luottamushenkilöille intoa ja iloa alkaneelle toimikaudelle! Tulevana kautena on luvassa monenlaista koulutusta sekä kaikille asukkaille että vain luottamushenkilöille, joten kannattaa seurata ilmoitustauluja, nettisivujamme ja tämän lehden myöhempiä julkaisuja.
Lämmintä ja miellyttävää kesää kaikille VAV:n asukkaille ja lukijoille!
Teija Ojankoski
Asumisen terveysvaikutuksia
VAV 2. 2011 5
”Vastapäätä istuu hyväntuulinen mies. Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajasella on viimeinen työpäivä. Hän siirtyy kahdeksan vuoden urakan jälkeen eläkkeelle. Työura Vantaalla alkoi jo 1974 kaupunkisuunnittelun ja kunnallisteniikan suunnittelun parissa vuoteen 1990.”Silloin tulin ohjelmoimaan rakentamista
Vantaalle ja oikeastaan olen ollut siitä lähtien rakentamisen kanssa tekemisissä ja asuntorakentamisella on siinä ihan keskeinen rooli.””Vantaalla focus oli 1970 ja 80luvuilla
asuntorakentamisessa. Olin itse valmistemassa noin 7080 000 asukkaan aluerakentamissopimuksia, joilla Vantaata rakennettiin 1970, 1980 ja 1990 luvuilla. Silloin Vantaa oli lähiökaupunki. Tänne tultiin asumaan ja käytiin muualla töissä.”
Muuttunut kehityskuva
Vuonna 2003 kaupunginjohtajana aloittanut Paajanen sanoo, että nyt kehityskuva on muuttunut. 2000luvulla Vantaa on kasvanut isoksi ja vahvaksi kaupungiksi. Focus on siirtynyt työpaikkojen puolelle. Vantaan kehityksen kannalta elinkeinoelämän kehitys ja työpaikat on päällimmäisenä.”Asuntotuotannon tavoite on, että meillä
on jatkuva ja vakaa uusasuntotuotanto, joka on 2000 uuden asunnon vuosiluokkaa. Se tavoite on meille realistinen. Siitä merkittävä osa on ARAtuotantoa ja samalla keskeinen rooli VAV Asunnot Oy:llä, joka on se kaupungin oma asuntorakentaja. VAV voi keskittyä asuntojen rakentamiseen ja hoitamiseen sekä vastaamaan kaupungin roolista asuntotuotannossa. Ja hyvin siellä on asiat hoidettu.”
Eläkkeelle jäävä kaupunginjohtaja Juhani Paajanen:
Eläkkeelle jäävä Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen uskoo vahvasti kaupungin tulevaisuuteen. Täällä tulee ole-maan sekä työpaikkoja että asuntoja. Vantaalla on vahvat
kasvun merkit.
”Vantaan kaupungillaon vahva tulevaisuus”
Rajoittavat tekijät
Tulevia vuosikymmeniä pohdittaessa Paajanen muistuttaa, että Vantaalla on useita ns. rajoitteita rakentamisessa. Lentokentän ja kaupungin halki menevien valtakunnan pääteiden melualueista ei päästä eroon. Myös luontokohteet rajoittavat rakentamista; lännessä Vantaanjokilaakso, idässä Sipoonkorpi.”Tulevaisuudessa meidän asuntotonttitarjontamme on rajallisempaa kuin esimerkiksi Espoossa. Tässä suhteessa Vantaa muuttuu entistä enemmän lähiökaupungista työpaikkakaupungiksi. Meillähän työpaikkaomava
raisuus on jo nyt 108 prosenttia meillä ja se nousee Suomen kaupungeista eniten tällä hetkellä.””Kehärata vielä parantaa tilannetta. Sekä radan varren uudet ja vanhat asemat ja niiden vaikutusalueet tulevat olemaan erittäin vahvoja asuntoalueita. Näille alueille pitää saada tasapuolinen asuntojakakautuma, että siellä on sekä omistus että vuokraasumista, jotta sosiaalinen ympäristö pysyy monipuolisena eikä tule minkäänlaisia keskittymiä. Me olemme onnistuneet tässä jo nyt aika hyvin.”Paajanen myös muistuttaa, että Vantaalla on vahvoja kaupunginosakeskuksia ja tuleva raideverkko yhdistää ne entistä paremmin toisiinsa yhtenäiseksi kaupungiksi.
”Kilpailukykyinen kaupunki”
Kun tonttimaata on rajoitetusti, pitäisikö siis rakentaa ylöspäin? Paajanen vastaa kyllä, erityisesti asemien lähialueilla. Siellä on rakennettava tehokkaasti, kauempana voi sitten olla väljempää. Vantaalla asumisen kirjo on varsin monipuolinen. Sotien jälkeen rakennettiin omakotialueita, sitten kerrostalolähiöitä, nyt balanssi on hyvä ja molempia rakentamalla se säilyy.”Liike kulkee nykyään myös niin, että
väen vanhetessa moni haluaa omakotitaloista kerrostaloihin lähelle palveluja.”Paajanen sanoo, että kaupunginjohtaja
työskentelee 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 päivää vuorokaudessa. Kalenteri on joka päivä täynnä. Paajanen sanoo, että kaupunginjohtajalla on paljon valtaa nimenomaan valmistelupuolella. Se liittyy budjettiin ja strategiaan, jotka tapahtuvat kaupunginjohtajan valmistelussa. Toki valtuusto sitten päättää, raamien mukaan.”Tarvitaan luottamusta sekä poliittisen
järjestelmän että virkamiesten kanssa. Organisaatiossa on 12 000 työntekijää. Siinä täytyy osata delegoida asioita toimialajohtajille. Kaupunginjohtaja seuraa tätä kaikkea tietysti paljon.””Vantaa on vahva kaupunki. Jos euroop
palainen kehitys jatkuu, niin meidän asemamme on vahva ja tulevaisuus hyvä. Olemme kilpailukykyinen alue.””Nyt toteutettavat hankkeet, kehärata,
kehä kolmonen ja MarjaVantaa ovat varmistamassa ja vahvistamassa tulevaisuutta. Niiden avulla voidaan rakentaa kasvua, joka turvaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. Saadaan työtä ihmisille ja uusia asuntoja.” "
”Kaupunginjohtajanhomma on olluttyötä vuorotta”
6
osoite luottamushenkilö varaluottamushenkilö
Aamutie 8 / Iltatie 16 & 18 Leena Peltomaa Ari Makkonen
Ainonkuja 2 Marja Manninen Minna-Taina Keränen
Andersinkatu 2 Kalevi Kavander Jarmo Luostarinen
Antaksentie 21 Jarmo Luotonen Petri Leskelä
Apajakuja 7 Tapani Elo Raija Anttila
Arinatie 7 Erkki Nikkanen Kirsi Härmälä
Arinatie 9 Tea Virta Ei valittu.
Asolantie 22 Kari Tikka Hannu Parkkonen
Asterintie 24 Sami Hokkanen Johanna Turunen
Avaintie 2 Outi Nyman Tiina Kolehmainen
Eppiläntie 1–3 Kerstin Karpale Piia Tahvanainen
Esikkotie 3 Ei valittu. Ei valittu.
Esikkotie 7 Arja Kupias Airi Karlenius
Et.Rastitie 11 Ari Kinnunen Tuula Vivolin
Evästie 5, Konttitie 4 & 6, Paimenenkatu 19 Liisa Tilander Leila Palo-oja
Hakopolku 4 Ei valittu. Ei valittu.
Hakunilantie 58 Dragana Vuk"evi# Ali Taimouri
Hansinkatu 1–3 Eino Torikka Hannu Jukonen
Harppuunapolku 1 Pasi Kivimäki Maritta Kröger
Helmikuja 1 Ei valittu. Ei valittu.
Heporinne 1 Jari Lindh
Herttuantie 6 Kari Heinänen Arto Hurme
Huddingenpolku 2 Raili Outinen Niina Toivonen
Hyrräkuja 10 Jouni Matero Ei valittu.
Ilolantie 2 & 4 Jan-Erik Pirhonen Päivi Holmberg
Immonkuja 2 / Kylli-kintie 29 Seppo Toukkari Kauko Honkanen
Jäniksenkäpälä 11 Anna Poutanen Jaana Malinen
Kallioimarteentie 10 Anki Luukinen Mikko Kinnunen
Kalliotie 2 / Kimaratie 3 & 5 / Tukkilaisentie 22
Jorma Vilkman Mirja Torala
Kannuskuja 10 Esko Kekkonen Heli Vihanto
Kannuskuja 5 Rantasalmi Raimo Ei valittu.
Kannuskuja 8 Johanna Kallio Pekka Pietikäinen
Karhunkierros 1 a Ville Korhonen Lauri Kojo
Kastanjakuja 1 a Ei valittu. Ei valittu.
Keikarinkuja 2 Päivi Pietikäinen Sari Akiki
Kerkkäkuja 3 Marko Heikkilä Janne Lehtonen
Kerokuja 2 Hannu Ahonen Reijo Sipponen
Kerokuja 7 Anne Heikkinen Ei valittu.
Kielotie 25 Ei valittu. Ei valittu.
Kiitäjäntie 2–6 / Ko-rennontie 39 / Mehi-läisenpolku 17
Mirja Zacheus Kirsi Majoinen
Kirvelitie 2 Jorma Päivinen Raine Heinonen
Kirvisenkuja 1 Janne Vintturi Jaana Piitulainen
Kivikirveenkuja 4 Helinä Virtala Pirjo Tiilikainen
Knaapinkuja 6 Ei valittu. Ei valittu.
Koisotie 1 Ei valittu. Ei valittu.
luottamushenkilösi
VAV 2. 2011 7
Kolohonganreitti 4 / Merkkipuuntie 14 Hannele Jokela Teija Kosonen
Kortetie 1 Ei valittu. Ei valittu.
Krakankuja 2 Reijo Väänänen Martti Hongisto
Krakankuja 4 Jari Lahin Ei valittu.
Kukinkuja 8 Rauha Bollström Kauko Miettinen
Kuninkaanmäentie 104 Eija Eskelinen Ei valittu.
Kunnaantie 20 Ei valittu. Ei valittu.
Kylväjänkuja 7 Tuula Lindqvist Ei valittu.
Kyläkaskentie 2–6 Ei valittu. Ei valittu.
Kylämiehenkuja 2 Sari Vaahtokoski Jaana Karhu
Laaksotie 20 Hannele Raistakka Minna Kannusmäki
Lauhatie 7 Jukka Saarikoski Ei valittu.
Laukkarinne 8 Hanna Mäyrä Ei valittu.
Laulurastaanpolku 1–2 Rainer Niemistö Ei valittu.
Laurantie 11 Anita Lindeman Kari Rytimaa
Laurintie 41 Tuula Granlund Minna Raatikainen
Lautamiehentie 22–24 Jaana Ruuska Mati Mild
Lehmuspolku 3 Pentti Vihavainen Ei valittu.
Leikkitie 1 Pauli Järvinen Ilkka Rantanen
Leikkitie 2 Jukka Pennanen Arto Ruuth
Leiritie 6 Marjatta Parviainen Juhani Niemi
Liljatie 12 Anette Blomqvist Anne Väyrynen
Lippukuja 2 Miia Heikkinen Hannele Kukkanen
Linnustajankuja 1 Jari Keränen Raimo Suominen
Loikkokuja 1 Ari Larikka Ei valittu.
Luhtimäki 1 Ei valittu. Ei valittu.
Luhtimäki 2 Pirjo Suomalainen Juha Isosalo
Lummetie 11 Juhani Olenius Mirja Behm
Maalinauhantie 13 & 15 Riitta Ruohosto Ei valittu.
Maalinauhantie 14 Seija Uitto Pirjo Oravainen
Maalinauhantie 8 Seija Hänninen Kalevi Hintikka
Maalinauhantie 10 Tiina Sjövall Anne Viljamaa
Maalinauhantie 19 / Rajakentänkuja 5 Saastamoinen Tuula Liisa Viinanen
Maarinkunnaantie 13 Tiina Karvinen Pirjo Laakkonen
Maarinkunnaantie 19 Anne Sinkkonen Pirjo Ovaskainen
Maarukanrinne 5 Ei valittu. Ei valittu.
Maauuninkuja 2 Mervi Aunola Marko Turunen
Maitikkapolku 10 Irja Reinikainen Arja Pöntynen
Malvatie 1 & 4 Eija Hautamäki Katri Salin
Maratonkuja 6 Satu Nieminen Krista Laamanen
Markkulantie 24 Kristiina Vuolio Ei valittu.
Marsinkuja 1 & 4 Maija-Liisa Wessman Maarit Tuominen
Meripihkatori 2 Lauri Siljoranta Merja Ojala
Merjantie 10 Ei valittu. Ei valittu.
Merkkipuuntie 2 Merja Maukonen Christine Hedman
Metsolantie 3 Reijo Valo Kari Rekonius
Metsotie 25 Yhdyshenkilö: Tanja Koskela Ei valittu.
Metsänhoitajankuja 2 Maija Jalkanen Silja Siukola
Mikaelintie 11 Marja-Leena Viskuri Suvi Clarén
Mikaelintie 4 Jenni Koskinen Ei valittu.
Mikaelintie 7-9M a i re L i p p o n e n , (asukastoimikunnan puheenjohtaja)
Ei valittu.
Minkkitie 11 Maarit Koivula Irja Ekman
Minkkitie 16 Kaija Hakkarainen Eeva Laakkonen
Minkkitie 9 Eeva Saarinen Lea Kuutti
Mäyräkuja 4 Ei valittu. Ei valittu.
Mäyräkuja 6 Pirjo Valo Heikki Ihalainen
Niittäjäntie 13 Jarmo Haverinen Ei valittu.
Nissaksentie 15 Laura Falck Jami Lavonen
Norkkokuja 2 Arto Kukko Anneli Oittinen
Normannikuja 6 Ei valittu. Ei valittu.
Nyyrikintie 1 / Vella-monkuja 1 & 2 Sari Kärkkäinen Tuula Ojanen
Nyyrikintie 7 Arja Liukko Pirkko Vuori
Näätäkuja 1 Sirpa Frondelius Heli Heinänen
Näätäkuja 4 Ei valittu. Ei valittu.
Ohratie 1 Otto Meriläinen Ei valittu.
Ohratie 12 Kadi Luukkonen Tarmo Laakso
Ojahaantie 1 Alma Vanhala Petri Haapa-Aho
Ollaksentie 29–31 Ville Mantila Ei valittu.
Orvokkirinne 4 Kaija Lindberg Taimi Paananen
Osmankäämintie 25 Ei valittu. Ei valittu.
Otavantie 9 Sven-Olof Sontag Seija Haverinen
Otavantie 11 Jaana Merilahti Britta Hiltunen
Otavantie 20 Marita Korp Katja Ahvenainen
Pallastunturintie 3 b Marika Laakkonen Henry Ivano$
Peijaksentie 15 Merja Ikonen Kristiina Kilpeläinen
Peijaksentie 31 Pentti Tiittanen Maire Pirinen
Peijaksentie 67 / Vii-dakkokuja 4 Seppo Kainulainen Erkki Kanalanmäki
Peijaksentie 69 Kaarina Burgman Ei valittu.
Ponikuja 4 Ei valittu. Ei valittu.
Punamultapolku 3 Ei valittu. Ei valittu.
Pyykuja 1 Terttu Pihlaja Ei valittu.
Pähkinärinteentie 22, 24 & 26
Tapani Keurulainen Minna Isomäki
Raikukuja 12 Jari Kemiläinen Sami Salonen
Raikukuja 14 Ulla Nissi Heli Pyykkönen
Rautkallionkatu 10 Juho Friman Jukka Komppa
Rautkalliontie 3 Kari Marjanen Juha Mantila
Riimukuja 4, 6, 8 & 13 Juha Salonen Elvi Lindström
Rosendalinrinki 1 Kirsi Pasanen Maj-Britt Qvarnberg
Rumpalintie 4 Arja Niemelä Paula Sarka-Alho
Ruukkukuja 1 Ei valittu. Ei valittu.
Ruukuntekijäntie 8 Heikki Seppälä Iris Tikkaniemi
Ruukuntekijäntie 10 Orvokki Kaskela Margit Pulkstén-Elik-ci
Ruukuntekijäntie 12 Anne Räisänen Anneli Korkalainen
Ruusuvuorenkuja 3 Heli Kuikka Jaana Tolonen
Saagatie 9 Mari Hakulinen Niina Koljonen
Sahatie 2 Raija Toivonen Kari Komulainen
Santamäentie 20 Mona Sylander Marja Tolvanen
Saturnuksenkuja 2 & 4 Timo Suutari Markku Ahola
Siilitie 28–30 Arja Enberg Indrek Prits
Sorakuja 4 Eija Finnberg Yrjö Peura
Suitsikuja 1 Ei valittu. Ei valittu.
Tahtitie 24 Ulla Mikander Hanni Piilola
Takojantie 1 Feija Nyman Ilse Juvonen
Talvikkirinne 4 Päivi Pakkanen Kaarina Helenius
Talvikkirinne 9 Satu Villanen Liisa Sontag
Tammistonkatu 9 Jani Piekkanen Marika Mäkelä
Tammistonkatu 25 Ei valittu. Ei valittu.
Tanhukuja 4 Eija Pohjasniemi Kirsi Oksanen
Tanhurinne 5 Kirsti Turunen Marja-Leena Jutila
Tanssijantie 2 Niina Heikkilä Miia Hakkarainen
Tarhurintie 1 & 3 Stig Sandström Timo Sallasvuori
Terhotie 6 Risto Tiihonen Julija Penkovskaja-Ilola
Tukkilaisentie 9 Hilppa Saariniva Seppo Hiltunen
Tykkikuja 5 Anri Kärki Nina Leinonen
Tykkikuja 9 Anette Ruusuhovi Ei valittu.
Urheilutie 10 a Jessica Raitio Karita Lavi-Granroth
Uudentuvantie 6 Matti Salonen Heidi Immonen
Uusiniityntie 1 Matti Majuri Ei valittu.
Uusiniityntie 6 Jouko Vuorinen Reima Miettinen
Uusiraja 13Yhdyshenkilö: Heik-kinen Natalia
Ei valittu.
Vaijeritie 1 Kirsi Manner Tarja Matkoski
Vainiotie 2 Irja Kuusela Seppo Vasikkola
Vallikuja 6 Ari Hallamaa Ei valittu.
Valtuustokatu 1 Matti Pelkonen Mauri Riikonen
Vanha Nurmijärventie 46
Juha Savolainen Malla Tapio
Vankkurikuja 6 Satu Hiiva Ei valittu.
Varpusenkuja 1 Ilkka Patjas Taina Raitanen
Vartiokuja 1Saastamoinen Maija-Liisa
Pirjo Nokka
Vaskikuja 2 Mellu Lindgren Ei valittu.
Vaskivuorentie 20 Pekka Lahtinen Regina Berg
Vaunukalliontie 2 Anu Jussila Sisko Hiiva
Veturitie 7 Teemu Räty Sari Vainio-Jumppa-nen
Viherkummuntie 6 Reija Jalkanen Ei valittu.
Viidakkokuja 3 Kari Walden Risto Koponen
Viidakkokuja 5 Mirja Lanamäki Nina Uskola
Viidakkokuja 7 Kari Anttilainen Leena Laine
Viikinkikuja 2 Marja Kousa Anna-Liisa Manninen
Viikinkikuja 3 Tarja Salo Heidi Söderman
Viikinkitie 6 Olavi Peltoniemi Keijo Martelin
Viljo Sohkasen katu 16 Päivi Järvinen Niina Posti
Virsupolku 1Eila Timonen, (asu-kastoimikunnan pu-heenjohtaja)
Ei valittu.
Luottamushenkilöt valitsivat edustajat YTE-puheenjohtajistoon toukokuussa.
8
YTE puheenjohtajisto
Erkki NikkanenYTE 3 Keski-Vantaa
PuheenjohtajaArinatie 7 C 39
puh. 0400-725 [email protected]
Tapani KeurulainenYTE 1 Pähkinärinne
PuheenjohtajaPähkinärinteentie 24 A 19
puh. 044-262 [email protected].!
Heikki SeppäläYTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja
Ruukuntekijäntie 8 C 30puh: 050-306 6994
Jari KeränenYTE 9 Pohjois-Korso
Puheenjohtajiston 2. varapj.Linnustajankuja 1 A 1
Puh: 0400-793 558keris@kolumbus.!
Marja KousaYTE 10 Nissas
PuheenjohtajaViikinkuja 2 E 43
puh: 0400-461 [email protected]
Anu JussilaYTE 11 HakunilaPuheenjohtaja
Vaunukalliontie 2B 17puh. 040-767 1684
Hannu AhonenYTE 12 Länsimäki
PuheenjohtajaKerokuja 2 A 10
puh. 045-7731 2429hannu.ahonen@tul.!
Liisa TilanderYTE 7 Rekola
Puheenjohtajiston puheenjohtajaPaimenenk atu 19 A 25
puh: 050-535 [email protected]
Sven-Olof SontagYTE 8 Korso
PuheenjohtajaOtavantie 9 A 10
puh: 040-726 9377u"e@kolumbus.!
Arja NiemeläYTE 6 Länsi-Rekola, Ilola
Puheenjohtajiston 1. varapj.Rumpalitie 4 C 13
puh: 040-512 5585arja.niemela.lh@vantaa.!
Irja KuuselaYTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVainiotie 2 C 11
puh: 040-573 0287
Anne SinkkonenYTE 5 Tikkurilan ymp.
PuheenjohtajaMaarinkunnaantie 19 G 39
puh: 040-835 8199anneli.sinkkonen@mehilainen.!
VAV 2. 2011 914
YTE puheenjohtajisto
Erkki Nikkanen
YTE 3 Keski-VantaaPuheenjohtajaArinatie 7 C 39
puh. 0400-725 [email protected]
Kirsi Manner
YTE 1 PähkinärinneVaijeritie 1 E 34
puh. 040-5433 205
Alma Vanhala
YTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja
Ojahaantie 1 C 64puh: 050-369 5369
alma.vanhala@helsinki.!
Jari Keränen
YTE 9 Pohjois-KorsoPuheenjohtaja
Linnustajankuja 1 A 1Puh: 0400-793 558keris@kolumbus.!
Marja Kousa
YTE 10 NissasPuheenjohtaja
Viikinkuja 2 E 43puh: 0400-461 518
Pekka Ojala
YTE 11 HakunilaPuheenjohtaja
Vaunukalliontie 2 D 3401200 Vantaa
puh. 040-858 8662
Hannu Ahonen
YTE 12 LänsimäkiPuheenjohtajaKerokuja 2 A 10
puh. 045-7731 2429hannu.ahonen@tul.!
Liisa Tilander
YTE 7 RekolaPuheenjohtajiston 2. varapj.
Paimenenkatu 19 A 25puh: 050-535 8481
Sven-Olof Sontag
YTE 8 KorsoPuheenjohtaja
Otavantie 9 A 10puh: 040-726 9377u"e@kolumbus.!
Arja Niemelä
YTE 6 Länsi-Rekola, IlolaPuheenjohtajiston 1. varapj.
Rumpalitie 4 C 13puh: 040-512 5585
arja.niemela.lh@vantaa.!
Riitta Laaksonen
YTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVeturitie 7 C 33
puh: 040-831 2422riitta.laaksonen@vantaa.!
Anne Sinkkonen
YTE 5 Tikkurilan ymp.Puheenjohtaja
Maarinkunnaantie 19 G 39puh: 040-835 8199
anneli.sinkkonen@mehilainen.!
14
YTE puheenjohtajisto
Erkki Nikkanen
YTE 3 Keski-VantaaPuheenjohtajaArinatie 7 C 39
puh. 0400-725 [email protected]
Kirsi Manner
YTE 1 PähkinärinneVaijeritie 1 E 34
puh. 040-5433 205
Alma Vanhala
YTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja
Ojahaantie 1 C 64puh: 050-369 5369
alma.vanhala@helsinki.!
Jari Keränen
YTE 9 Pohjois-KorsoPuheenjohtaja
Linnustajankuja 1 A 1Puh: 0400-793 558keris@kolumbus.!
Marja Kousa
YTE 10 NissasPuheenjohtaja
Viikinkuja 2 E 43puh: 0400-461 518
Pekka Ojala
YTE 11 HakunilaPuheenjohtaja
Vaunukalliontie 2 D 3401200 Vantaa
puh. 040-858 8662
Hannu Ahonen
YTE 12 LänsimäkiPuheenjohtajaKerokuja 2 A 10
puh. 045-7731 2429hannu.ahonen@tul.!
Liisa Tilander
YTE 7 RekolaPuheenjohtajiston 2. varapj.
Paimenenkatu 19 A 25puh: 050-535 8481
Sven-Olof Sontag
YTE 8 KorsoPuheenjohtaja
Otavantie 9 A 10puh: 040-726 9377u"e@kolumbus.!
Arja Niemelä
YTE 6 Länsi-Rekola, IlolaPuheenjohtajiston 1. varapj.
Rumpalitie 4 C 13puh: 040-512 5585
arja.niemela.lh@vantaa.!
Riitta Laaksonen
YTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVeturitie 7 C 33
puh: 040-831 2422riitta.laaksonen@vantaa.!
Anne Sinkkonen
YTE 5 Tikkurilan ymp.Puheenjohtaja
Maarinkunnaantie 19 G 39puh: 040-835 8199
anneli.sinkkonen@mehilainen.!
14
YTE puheenjohtajisto
Erkki Nikkanen
YTE 3 Keski-VantaaPuheenjohtajaArinatie 7 C 39
puh. 0400-725 [email protected]
Kirsi Manner
YTE 1 PähkinärinneVaijeritie 1 E 34
puh. 040-5433 205
Alma Vanhala
YTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja
Ojahaantie 1 C 64puh: 050-369 5369
alma.vanhala@helsinki.!
Jari Keränen
YTE 9 Pohjois-KorsoPuheenjohtaja
Linnustajankuja 1 A 1Puh: 0400-793 558keris@kolumbus.!
Marja Kousa
YTE 10 NissasPuheenjohtaja
Viikinkuja 2 E 43puh: 0400-461 518
Pekka Ojala
YTE 11 HakunilaPuheenjohtaja
Vaunukalliontie 2 D 3401200 Vantaa
puh. 040-858 8662
Hannu Ahonen
YTE 12 LänsimäkiPuheenjohtajaKerokuja 2 A 10
puh. 045-7731 2429hannu.ahonen@tul.!
Liisa Tilander
YTE 7 RekolaPuheenjohtajiston 2. varapj.
Paimenenkatu 19 A 25puh: 050-535 8481
Sven-Olof Sontag
YTE 8 KorsoPuheenjohtaja
Otavantie 9 A 10puh: 040-726 9377u"e@kolumbus.!
Arja Niemelä
YTE 6 Länsi-Rekola, IlolaPuheenjohtajiston 1. varapj.
Rumpalitie 4 C 13puh: 040-512 5585
arja.niemela.lh@vantaa.!
Riitta Laaksonen
YTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVeturitie 7 C 33
puh: 040-831 2422riitta.laaksonen@vantaa.!
Anne Sinkkonen
YTE 5 Tikkurilan ymp.Puheenjohtaja
Maarinkunnaantie 19 G 39puh: 040-835 8199
anneli.sinkkonen@mehilainen.!
14
YTE puheenjohtajisto
Erkki Nikkanen
YTE 3 Keski-VantaaPuheenjohtajaArinatie 7 C 39
puh. 0400-725 [email protected]
Kirsi Manner
YTE 1 PähkinärinneVaijeritie 1 E 34
puh. 040-5433 205
Alma Vanhala
YTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja
Ojahaantie 1 C 64puh: 050-369 5369
alma.vanhala@helsinki.!
Jari Keränen
YTE 9 Pohjois-KorsoPuheenjohtaja
Linnustajankuja 1 A 1Puh: 0400-793 558keris@kolumbus.!
Marja Kousa
YTE 10 NissasPuheenjohtaja
Viikinkuja 2 E 43puh: 0400-461 518
Pekka Ojala
YTE 11 HakunilaPuheenjohtaja
Vaunukalliontie 2 D 3401200 Vantaa
puh. 040-858 8662
Hannu Ahonen
YTE 12 LänsimäkiPuheenjohtajaKerokuja 2 A 10
puh. 045-7731 2429hannu.ahonen@tul.!
Liisa Tilander
YTE 7 RekolaPuheenjohtajiston 2. varapj.
Paimenenkatu 19 A 25puh: 050-535 8481
Sven-Olof Sontag
YTE 8 KorsoPuheenjohtaja
Otavantie 9 A 10puh: 040-726 9377u"e@kolumbus.!
Arja Niemelä
YTE 6 Länsi-Rekola, IlolaPuheenjohtajiston 1. varapj.
Rumpalitie 4 C 13puh: 040-512 5585
arja.niemela.lh@vantaa.!
Riitta Laaksonen
YTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVeturitie 7 C 33
puh: 040-831 2422riitta.laaksonen@vantaa.!
Anne Sinkkonen
YTE 5 Tikkurilan ymp.Puheenjohtaja
Maarinkunnaantie 19 G 39puh: 040-835 8199
anneli.sinkkonen@mehilainen.!
14
YTE puheenjohtajisto
Erkki Nikkanen
YTE 3 Keski-VantaaPuheenjohtajaArinatie 7 C 39
puh. 0400-725 [email protected]
Kirsi Manner
YTE 1 PähkinärinneVaijeritie 1 E 34
puh. 040-5433 205
Alma Vanhala
YTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja
Ojahaantie 1 C 64puh: 050-369 5369
alma.vanhala@helsinki.!
Jari Keränen
YTE 9 Pohjois-KorsoPuheenjohtaja
Linnustajankuja 1 A 1Puh: 0400-793 558keris@kolumbus.!
Marja Kousa
YTE 10 NissasPuheenjohtaja
Viikinkuja 2 E 43puh: 0400-461 518
Pekka Ojala
YTE 11 HakunilaPuheenjohtaja
Vaunukalliontie 2 D 3401200 Vantaa
puh. 040-858 8662
Hannu Ahonen
YTE 12 LänsimäkiPuheenjohtajaKerokuja 2 A 10
puh. 045-7731 2429hannu.ahonen@tul.!
Liisa Tilander
YTE 7 RekolaPuheenjohtajiston 2. varapj.
Paimenenkatu 19 A 25puh: 050-535 8481
Sven-Olof Sontag
YTE 8 KorsoPuheenjohtaja
Otavantie 9 A 10puh: 040-726 9377u"e@kolumbus.!
Arja Niemelä
YTE 6 Länsi-Rekola, IlolaPuheenjohtajiston 1. varapj.
Rumpalitie 4 C 13puh: 040-512 5585
arja.niemela.lh@vantaa.!
Riitta Laaksonen
YTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVeturitie 7 C 33
puh: 040-831 2422riitta.laaksonen@vantaa.!
Anne Sinkkonen
YTE 5 Tikkurilan ymp.Puheenjohtaja
Maarinkunnaantie 19 G 39puh: 040-835 8199
anneli.sinkkonen@mehilainen.!
14
YTE puheenjohtajisto
Erkki Nikkanen
YTE 3 Keski-VantaaPuheenjohtajaArinatie 7 C 39
puh. 0400-725 [email protected]
Kirsi Manner
YTE 1 PähkinärinneVaijeritie 1 E 34
puh. 040-5433 205
Alma Vanhala
YTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja
Ojahaantie 1 C 64puh: 050-369 5369
alma.vanhala@helsinki.!
Jari Keränen
YTE 9 Pohjois-KorsoPuheenjohtaja
Linnustajankuja 1 A 1Puh: 0400-793 558keris@kolumbus.!
Marja Kousa
YTE 10 NissasPuheenjohtaja
Viikinkuja 2 E 43puh: 0400-461 518
Pekka Ojala
YTE 11 HakunilaPuheenjohtaja
Vaunukalliontie 2 D 3401200 Vantaa
puh. 040-858 8662
Hannu Ahonen
YTE 12 LänsimäkiPuheenjohtajaKerokuja 2 A 10
puh. 045-7731 2429hannu.ahonen@tul.!
Liisa Tilander
YTE 7 RekolaPuheenjohtajiston 2. varapj.
Paimenenkatu 19 A 25puh: 050-535 8481
Sven-Olof Sontag
YTE 8 KorsoPuheenjohtaja
Otavantie 9 A 10puh: 040-726 9377u"e@kolumbus.!
Arja Niemelä
YTE 6 Länsi-Rekola, IlolaPuheenjohtajiston 1. varapj.
Rumpalitie 4 C 13puh: 040-512 5585
arja.niemela.lh@vantaa.!
Riitta Laaksonen
YTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVeturitie 7 C 33
puh: 040-831 2422riitta.laaksonen@vantaa.!
Anne Sinkkonen
YTE 5 Tikkurilan ymp.Puheenjohtaja
Maarinkunnaantie 19 G 39puh: 040-835 8199
anneli.sinkkonen@mehilainen.!
10
VAV Asunnot Oy:n hallitukseen valittiin toukokuussa kaksi varsinaista asukasjäsentä ja heille kaksi varajäsentä. Valin-nan tekivät YTE-puheenjohtajat ja VAV:n yhtiökokous vah-visti päätökset. Valituiksi tulivat vasemmalta lukien Liisa Tilander ja Jari Keränen varsinaisiksi jäseniksi. Hallituksen asukasjäsenten varajäseniksi valittiin Tapani Keurulainen ja Anna Sinkkonen.
VAV:n hallitukseenuudet asukasjäsenet
!Teksti: Antti Halonen!Kuva: Kari Lopperi
Muut VAV:n hallituksen jäsenet kaudella 2011–2013
Jukka Peltomäki, puheenjohtajaVesa Nevander, 1. varapuheenjohtajaHanna Valtanen, 2. varapuheenjohtajaKaisa OlinTuula LaukkanenVisa TammiMarja HeikkinenMerja-Liisa VasarainenMarko VaralahtiMaija HurriArja NiemeläKurt EklundTuula Saastamoinen
VAV 2. 2011 11
Toinen hallituksen varsinainen asukasjäsen on Jari Keränen. Helsingissä syntynyt Keränen on asunut Vantaalla miltei koko ikänsä, yli 40 vuotta. Keränen asuu perheensä ja kultaisen noutajan kanssa Vallinojalla, ItäVantaan pohjoiskolkassa.Asukasdemokratiaasioista Keräsellä on
yli kymmenen vuoden kokemus. Kiinnostusta on ollut paljon, ja se on myös säilynyt.”Kun muutin Saturnuksenkujalta nykyi
seen kotiini keväällä 1997, menin asukaskokoukseen ja minusta tehtiin kohteen ympäristöekspertti. Sitä kautta vastuutehtäviä alkoi kertyä enemmän, ja painottua luottamushenkilön ja puheenjohtajan tehtäviin.”Keränen on toiminut oman asukastoimi
kuntansa puheenjohtajana ja luottamushenkilönä yli kymmenen vuotta. Hän on YTEalueensa puheenjohtaja, ja istuu puheenjohtajistossa nyt neljättä kautta.VAV Asunnot Oy:n hallituksen asukasjä
senten tärkeimmiksi tehtäviksi Keränen nostaa asukasdemokratian toteutumisen valvomisen ja kehittämisen.”Valvomme esimerkiksi sitä, että asiat
hoidetaan asukashallintalainsäädännön kirjaimen mukaan.”Toiseksi merkittäväksi asiaksi Keränen
nostaa yhtiön talouden seuraamisen.”Tehtävämme on valvoa mihin meidän
vuokralaisten rahoja käytetään – ja miten. Puutumme epäkohtiin, jos sellaisia havaitsemme, ja valvomme että esimerkiksi huoltoyhtiöiden kilpailutukset tapahtuvat oikein.”Keräsen mukaan asukasdemokratia on
toiminut VAV:ssa pääpiirteittäin hyvin.”Asukasdemokratiaa on viime vuosina
kehitetty hyvin paljon, mutta esimerkiksi tiedottamisessa on vielä puutteita. Asukkaiden pitäisi saada enemmän tietoa, miten asiat hoituvat.” "
VAV Asunnot Oy:n hallitukseen valittu asukkaiden edustaja Liisa Tilander on asunut Vantaalla jo 40 vuotta. VAV:n taloon hän muutti vuonna 1994.
Jari Keränen toivoo VAV:ssaparempaa tiedottamista
Liisa Tilander arvostaa korkealleasukkaiden vapaaehtoistoimintaa
”Vuonna 1995 erehdyin menemään asukastoimikuntamme kokoukseen, ja sillä tiellä olen edelleen”, Tilander naurahtaa.Havukoskella asuva Tilander on oman
asukastoimikuntansa puheenjohtaja, luottamushenkilö, ympäristöekspertti, viherhoidon yhdyshenkilö ja YTEalueensa puheenjohtaja. Tilander toimii toista kautta YTEpuheenjohtajiston puheenjohtajana.”Edellisellä hallituksen kaksivuotiskau
della toimin asukasedustajien varajäsenenä, joten varsinaiseksi jäseneksi valinta on sille tavallaan luonnollista jatkumoa.”
Asukasdemokratia tärkeimpänä
VAV:n hallituksen asukasedustajana Tilander aikoo pitää kiinni asukasdemokratian toteutumisesta, ja pitää huolta, että se kirjataan myös yhtiön hallituksen ohjelmaan.”Jos asukkaat haluavat tehdä vuokran
määritysyksikössään jotain, yhtiön ja isännöitsijöiden tulee tukea toimintaa, eikä lyödä kapuloita rattaisiin.”Tilander muistuttaa, että asukasaktiivien
toiminta on täysin vapaaehtoista, jonka pää
määränä on hyvä asuminen. Sitä vapaaehtoisuutta tulee arvostaa.”Asukasaktiivien toiminta tuo säästöä
asumiskuluihin, pitää paikat siistinä ja ehkäisee turhia korjaustöitä.”Tilander sanoo olevansa tyytyväinen VAV
Asunnot Oy:n tämänhetkiseen asukasdemokratian toteutumiseen, mutta painottaa sen toteutumisen valvonnan osuutta.”Asukasdemokratian valvonnan pitää
toimia, jotta se toteutuu. Jos siitä ei itse pidä kiinni ja alkaa lepsuilemaan, kaikki ei välttämättä mene kuten pitää.”Tärkeimmäksi asiaksi Tilander nostaa sen,
että hallituksen asukasjäsenet edustavat koko VAV:n asukaskantaa, eivätkä pelkästään omaa aluettaan.”Alueellisia asioita ei hallituksessa juuri
käsitellä. Pyrimme pitämään huolta siitä, että uudistuotannon kustannukset eivät nouse hirvittävän korkeiksi ja vuokrankorotukset pysyvät maltillisina. Vastaavasti vanhan asuntokannan korjaukset pitää toteuttaa järkevästi.”
!Teksti: Antti Halonen!Kuva: Kari Lopperi
1212
Ker
rost
aloa
sukk
aan
Tark
istu
slis
tato
uko
talk
oot
ww
w.t
ou
ko
talk
oo
t.in
fo
1/2
Asun
to-o
sake
yhtiö
ssä
asuk
kaan
tule
e ta
rkis-
taa
yhtiö
n ja
osa
kkaa
n ku
nnos
sapi
tova
stuu
n ra
jat s
ekä
yhtiö
n yh
tiöjä
rjest
ys, k
oska
kun
nos-
sapi
dost
a on
voi
tu y
htiö
järje
styk
sess
ä so
pia
eri t
aval
la, k
uin
mitä
asu
nto-
osak
eyht
iöla
issa
on m
äärit
elty
.
Asun
non
huol
toto
imet
kuu
luva
t myö
s vuo
k-ra
laise
lle. V
uokr
alai
sen
asem
assa
tark
ista,
mitä
vu
okra
sopi
muk
sess
a sa
nota
an o
ikeu
ksist
asi/
velv
ollis
uuks
istas
i asu
nnon
huo
lloss
a.
Teke
mäl
lä a
sum
isen
per
ushu
olto
toim
et sä
ännö
llise
sti p
aran
nat
asum
isen
muk
avuu
tta,
terv
eelli
syyt
tä ja
turv
allis
uutt
a.
Alo
ita la
ittei
den
huol
to-o
hjei
sta
ja k
äy se
n jä
lkee
n lis
ta lä
pi
sove
ltuvi
n os
in.
!Ta
rkis
ta, e
ttä
kaik
kien
laitt
eide
n kä
yttö
- ja
huo
lto-o
hjee
t ov
at t
alle
ssa
ja h
elpo
sti s
aata
villa
.
toim
enpi
deto
teut
us-
ajan
koht
ata
rkas
tett
ava
se
uraa
van
kerr
anko
mm
entit
1. Tu
rval
aitt
eet
palo
varo
itin
– Ta
rkist
a, e
ttä
laitt
eita
on
riitt
äväs
ti (v
ähin
tään
1/k
erro
s ja
1/60
m2 ) j
a ne
on
asen
nett
u oi
kein
kat
toon
. Ta
rkist
a te
stip
aini
kkee
sta
laitt
een
toim
ivuu
s.
alku
sam
mut
usvä
linee
t – Ta
rkist
a, e
ttä
sam
mut
uspe
ite/
käsis
amm
utin
on
kunn
ossa
ja h
elpo
sti s
aata
villa
.
Vie
käsis
amm
utin
huo
ltolii
kkee
seen
tarv
ittae
ssa
ja v
ähin
tään
ka
hden
vuo
den
väle
in.
2. S
ähkö
laitt
eet
jääk
aapp
i, pa
kast
in, p
esuk
onee
t, tv
– V
arm
ista,
ett
ä la
ittei
lla o
n rii
ttäv
ä ilm
anki
erto
tila
ja p
idä
laitt
eide
n ta
usta
t pu
htai
na ja
pöl
yttö
min
ä.
Han
ki su
oja-
alla
s jää
kaap
in, a
stia
npes
ukon
een
ja m
uide
n po
tent
iaal
isest
i vuo
tavi
en k
eitt
iön
kone
iden
alle
.
Jos j
ääka
apin
tai a
stia
npes
ukon
een
valu
ma-
alta
asee
n ta
i lai
ttee
n al
le o
n va
lunu
t vet
tä, n
iin se
lvitä
vuo
don
syy.
Puhd
ista
pesu
kone
en n
ukka
suod
atin
ja ta
rkist
a le
tkut
.
sähk
öase
nnuk
set –
Tark
ista,
ett
ä pi
stor
asia
t ja
kytk
imet
su
ojak
ansin
een
ovat
ehj
ät ja
hyv
in k
iinni
tety
t eik
ä pi
stor
asio
issa
ole
mus
tum
ia. M
ustu
ma
on m
erkk
i pal
orisk
istä
sekä
niid
en
toim
inta
.
jatk
o- ja
liitä
ntäj
ohdo
t – Ta
rkist
a, e
ttei
johd
oiss
a ol
e m
ekaa
nisia
vi
koja
: esim
. joh
timia
näk
yviss
ä ta
i tai
vutu
ssuo
ja ri
kkoo
ntun
ut
laitt
een
sisää
nmen
okoh
dass
a.
sähk
ökes
kus –
Tark
ista,
ett
ä su
lakk
eet o
vat e
hjät
ja
oike
anko
koise
t, ja
ett
ä ne
on
mer
kitt
y as
ianm
ukai
sest
i.
Pidä
sähk
ökes
kus l
aitt
eine
en k
unno
ssa
ja k
esku
ksen
edu
sta
vapa
ana.
vika
virt
asuo
jaky
tkin
– Te
staa
sään
nölli
sest
i käy
ttöo
hjee
n m
ukaa
n la
ittee
n to
imiv
uude
n va
rmist
amise
ksi.
vala
isim
et –
Tark
ista,
ett
ä va
laisi
met
ja n
iiden
kuv
ut o
vat
ehjiä
ja p
aiko
illaa
n, ja
ett
ä la
mpu
t ova
t oik
eant
ehoi
sia.
Käyt
ä en
ergi
ansä
ästö
lam
ppuj
a, m
utta
mui
sta,
ett
eivä
t kai
kki
niist
ä so
vi k
äyte
ttäv
iksi
him
men
timen
kan
ssa.
Toim
ivat
ja h
uolle
tut l
aitt
eet v
ähen
tävä
t ene
r-gi
akul
utus
ta, p
iden
tävä
t lai
ttee
n kä
yttö
ikää
ja
lisää
vät t
urva
llisu
utta
.
Sähk
ölai
ttei
den
korja
usto
imen
pite
et o
vat a
m-
mat
tilai
sen
työt
ä. K
orja
uta
vial
liset
laitt
eet j
a ni
iden
osa
t. Li
sätie
toja
: ww
w.sa
hkoa
la.!
Vain
toim
iva
laite
turv
aa.
vika
virt
asuo
ja =
Suo
jala
ite, jo
ta kä
ytet
ään
sula
kkee
n lis
änä
tiloi
ssa,
joiss
a sä
hköi
skus
ta
aihe
utuv
a va
ara
on ta
valli
sta
suur
empi
. Suo
ja o
n yl
eens
ä sij
oite
ttu sä
hkök
esku
ksee
n, -l
aitte
esee
n
tai l
isäla
ittee
ksi p
istor
asia
an. H
uom
aa, e
ttä u
usiss
a as
unno
issa
vika
virt
asuo
jia o
n us
eita
.kä
ännä
VAV 2. 2011 13
Ker
rost
aloa
sukk
aan
Tark
istu
slis
tato
uko
talk
oot
ww
w.t
ou
ko
talk
oo
t.in
fo
toim
enpi
deto
teut
us-
ajan
koht
ata
rkas
tett
ava
se
uraa
van
kerr
anko
mm
entit
3. V
esi-
ja v
iem
äröi
ntila
ittee
tla
ttia
kaiv
on k
ansi
ja su
odat
in
– Irr
ota
ja p
uhdi
sta
liast
a, e
sim. h
iuks
ista.
lavu
aari
t – P
aran
na v
irtau
sta
kaat
amal
la v
iem
äriin
ne
stem
äist
ä vi
emär
inau
kaisu
aine
tta.
vesi
sulu
t - S
elvi
tä a
sunn
on v
esisu
lkuj
en si
jain
ti, jo
tta
vesiv
ahin
gon
satt
uess
a vo
it no
peas
ti ka
tkai
sta
vede
ntul
on.
4. Il
man
vaih
to
(kon
eelli
nen
tulo
- ja
poist
oilm
a)
Ilman
vaih
toko
neyl
eisk
unto
–
Silm
äile
kon
een
puht
aus,
ulko
asu
ja k
iinni
tyks
et.
suod
attim
et –
Tark
ista
suod
attim
en p
uhta
us se
kä
pesu
mah
dolli
suus
huo
lto-o
hjee
sta,
vai
hda
tarv
ittae
ssa.
läm
mön
talte
enot
toke
nno,
jälk
iläm
mity
spat
teri
–
Tark
ista
ja k
atso
tarv
ittae
ssa
puhd
istus
ohje
va
lmist
ajan
huo
lto-o
hjee
sta.
kond
enss
ives
i –
Kats
o, e
ttei
kon
een
pohj
alla
ole
seiso
vaa
vett
ä.
Tark
ista,
ett
ei p
oist
oyhd
e ol
e tu
koss
a ka
atam
alla
hie
man
ve
ttä
alta
asee
n.
kesä
/tal
vias
etus
–
Tark
ista,
ett
ä as
etus
on
vuod
enaj
an m
ukai
nen.
puha
llin
– Ko
keile
eri
puha
llinn
opeu
ksie
n to
imiv
uus
ja ta
rkist
a pu
halli
nsiip
ien
puht
aus.
Tulo
- ja
pois
toilm
alai
ttee
tve
nttii
li/sä
leik
kö –
Tark
ista
puht
aus j
a ki
inni
tyks
et.
Vent
tiilin
/säl
eikö
n as
ento
a ja
ase
tuks
ia e
i saa
muu
ttaa
.
ilmav
irta
us –
Tark
ista
ilman
virt
ausli
ike
pitä
mäl
lä
A4-p
aper
ia k
iinni
poi
stoi
lmal
aitt
eess
a. Jo
s pap
eri p
ysyy
pa
ikal
laan
, on
poist
oilm
a rii
ttäv
ä.
Lies
ikup
u ta
i -tu
ulet
into
imin
ta –
Tark
ista
valo
n to
imiv
uus,
koke
ile li
esitu
ulet
timen
er
i puh
allin
teho
t.
suod
atin
– K
atso
puh
dist
us k
äytt
ö- ja
huo
lto-o
hjee
sta.
Hyv
ä sis
äilm
a eh
käise
e sa
irauk
sia, k
uten
alle
rgio
i-ta
ja p
itää
vire
ysta
son
kork
eam
mal
la. S
e eh
käise
e ho
meo
ngel
mia
ja k
oste
usva
urio
ita.
Hyv
in to
imiv
at v
iem
ärit
enna
ltaeh
käise
vät
vesiv
ahin
koja
ja v
ähen
tävä
t haj
uja.
Tark
ka il
mam
äärä
mitt
aus j
a sä
ätö
on a
ina
am
mat
tilai
sen
teht
ävä.
Ilman
vaih
don
toim
ivuu
dest
a ke
rtoo
huu
rtum
a-to
n ta
i väh
äise
ssä
mää
rin h
uurt
uva
peili
pint
a
kost
eiss
a til
oiss
a.
2/2
lisät
ieto
ja: w
ww
.touk
otal
koot
.info
tulo
- ja
poist
oilm
alai
ttee
t = S
eini
ssä
tai k
atos
sa o
le-
via
neliö
n- ta
i ym
pyrä
nmuo
toisi
a la
ittei
ta, jo
ista
joko
po
istet
aan
tai t
uoda
an il
maa
huo
netil
assa
.
Huon
eist
okoh
tain
en ko
neel
linen
ilm
anva
ihto
on
yl
eist
ymäs
sä u
usiss
a ke
rrost
aloa
sunn
oiss
a.
Korja
usto
imen
pite
et o
vat y
leen
sä a
mm
attil
aise
n
työt
ä. Ka
navi
en p
uhdi
stus
on
aina
am
mat
tilai
sen
te
htäv
ä.
kond
enss
ives
i = Il
mas
ta ti
ivist
ynyt
tä ve
ttä,
joka
poi
stet
aan
poist
oyhd
elet
kulla
.
Moduulirakentamisessa asunnot rakennetaan lähes valmiiksi tehtaalla ja kootaan yhteen rakennustyömaalla. Tekniikkaa on aiemmin hyödynnetty lähinnä pientaloissa, mutta nyt se on kehittynyt niin hyväksi, että myös kerrostaloja voidaan rakentaa samalla periaatteella. NEAPOn käyttämän teräs
kennomateriaalin on tutkittu
kuluttavan yli kolmanneksen vähemmän energiaa ja tuottavan yli puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin perinteisessä kerrostalorakentamisessa.
Osa kehitystyötä
VAV Asunnot Oy:n keskeisin tavoite on tarjota vantaalaisille laadukkaita vuokraasuntoja, jotka
ovat samalla kohtuuhintaisia. "Viertolan rakennusprojektis
sa moduulirakentaminen osoittautui edullisimmaksi keinoksi tuottaa laadukkaita asuntoja", kertoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.Vantaan kaupungin asunto
ohjelman mukaisesti VAV Asuntojen tulee myös kehittää vuokraasumista, ja uuden tekniikan
kokeileminen on osa tätä kehitystyötä. VAV rakennuttaa Viertolaan Vantaan ensimmäiset kokonaan moduulitekniikalla toteutetut kerrostalot yhteistyössä moduulirakentamiseen erikoistunut NEAPO Oy:n kanssa.NEAPOn missio on vastata
pääkaupunkiseudun krooniseen asuntopulaan innovatiivisella ja ympäristöystävällisellä modu
Tältä uudessa Viertolan palvelutalossa tulee näyttämään, kun rakennustyöt on tehty. Ne alkavat kesällä ja valmista pitäisi tulla ensi vuoden tammi-kuun lopussa.
Viertolaan palvelutalouudella tekniikalla
VAV rakennuttaa yhteistyössä NEAPO Oy:n kanssa kerrostaloja Viertolaan uuden-tyyppisellä moduulitekniikalla. Uusi tekniikka on perinteisiä rakentamistapoja kustannustehokkaampi ja ympäristöystävällisempi keino rakentaa kerrostaloja.
14
VAV 2. 2011 15
laarisella rakennustavalla. Asuntojen rakentaminen hallituissa, kuivissa ja tasalämpöisissä olosuhteissa tuo toimitusvarmuutta aikataulun, laadun ja kustannusten suhteen, säästä ja vuodenajasta riippumatta. Lisäksi ympäröivää asutusta on ajateltu puristamalla rakennusaika poikkeuksellisen lyhyeksi.Viertolaan, osoitteeseen Os
mankäämintie 28, valmistuu kolme kerrostaloa ja yksi piharakennus. Taloissa on yhteensä 53 huoneistoa, ja ne valmistuvat erityisasuntokäyttöön. Kiinteistöjohtaja Timo Karén kertoo, että tontti ja vanhat rakennukset olivat aiemmin tilakeskuksen omistuksessa, jolta VAV osti ne uuteen käyttöön.Talojen rakentaminen paikan
päällä alkaa kesä–heinäkuussa 2011 ja niiden arvioidaan valmistuvan tammikuun 2012 lopussa. Osmankäämintie 28 on ensimmäinen VAV:n uuden tytäryhtiön VAV Palvelukodit Oy:n hallintaan valmistuva asuntokohde. "
VAV:n toimitusjohtaja Teijan Ojankoski ja NEAPO Oy:n toimitusjohta-ja Olli Vuola allekirjoittivat yhteistyösopimuksen maaliskuussa.
Kaivinkoneet myllersivät Viertolassa Osmankäämintien tontilla vielä huhtikuussa. Uutta nousee vanhan tilalle.
The leaking toilets are the main reason for the increasing water consumption. Remember to notify your maintenance company
of any leaking faucets or toilets. The repair cost is included in the maintenance contract and is therefore free for the habitants. Did you know, that even the smallest leaks of toilets can be
detected by putting a piece of paper on the inner surface of the toilet and monitoring wheather it gets wet or not, when no #ushing
has occured.A continuous leaking toilet can cause you, your family or your
leasing facilities a totally unnecessary annual surcharge.
THE LEAKING TOILETS
Helsingin seudun ympäristöpalvelut on avannut verkossa palvelun, jonka avulla kotitaloudet voivat arvioida vuosittaisia jätemääriään ja niiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.Konstajätelaskurin avulla voi
myös verrata jätemääriään muiden kotitalouksien jätemääriin. Palvelu !"#$##%&'&($$))'$*%+&,'$*-.'#-/- Suomen ympäristökeskus on
laskenut Konstassa käytetyt eri jätejakeiden kasvihuonekaasujen päästökertoimet. Taustatiedot on saatu YTV jätehuollon vuonna 2006 tekemästä tutkimuksesta, jossa 500 pääkaupunkiseudun kotitaloutta punnitsi jätemääränsä kolmen viikon ajan ja vastasi tausta ja kulutustietokyselyyn. Konstajätelaskurin pohjana on käytetty tutkimuksesta saatuja jätemäärien kertoimia. HSY:n tavoitteena on Konsta
jätelaskurin avulla ohjata asukkaita jätteiden vähentämiseen ja lajitteluun sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Konsta kysyy laskurin käyttäjältä tietoja muun muassa kodin kulutustottumuksista, lajitte
lusta ja kierrätyksestä. Niiden avulla Konsta arvioi kodin jätemäärät ja niiden kasvihuonekaasupäästöt. Jätemäärälaskuri tuo lisäarvoa
muihin vastaavantyyppisiin kasvihuonekaasujen päästölaskureihin, joissa jäteasioita ei ole aiemmin pystytty tällä tarkkuudella arvioimaan. Jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat kulutuksen päästöissä vain jäävuoren huippu, mutta niiden avulla päästään lähemmäksi yhä tarkempaa laskentaa pääkaupunkiseudun päästöistä. Kun tavaroiden tuotanto ja kulu
tus lisääntyvät, kasvavat myös jätemäärät ja päästöt. Tuotteiden pitkäikäisyys ja aineettomien elämysten kulutus pienentävät jätemääriä. Tuotannon jätemääriä voidaan vähentää käyttämällä luonnonvaroja tehokkaammin. Konstajätelaskuri on tehty osa
na Julia 2030 ilmastonmuutoshanketta, joka saa rahoitusta EU:n Life+ ohjelmasta. "
Uusi laskuri arvioi kodin jätemäärät
viherpeukalo
Turvallisuus leikkimisessä on parempi kuin leikkiminen turvallisuudella. Nissaksen Riimukujalla paranneltiin toukokuisten kevät-talkoiden yhteydessä piha- ja leikkialueiden turvallisuut-ta. Kevään tullen pienokaiset lähtevät mielellään tem-meltämään oman pihan ulkopuolelle, eivätkä välttämättä tule ajatelleeksi kaikkia vaaroja.
Riimukujan asukasaktiivi ja 2-vuotiaan Olivia-tytön ylpeä isä Juha Salonen sanoo, että lasten turvallisuus on ollut kevätpuuhastelun tärkein teema.
”Taloyhtiössämme asuu paljon Olivian ikäluokan lap-
sia, ja tietysti ihan vaippaikäisiä taaperoitakin. Turvalli-nen piha-alue helpottaa lasten elämää – ja tietysti mei-dän vanhempienkin, ettei tarvitse koko ajan vahtia sydän syrjällä.”
Salonen kertoi puuhastelleensa leikkialueen aitojen parissa. Mies askarteli näppärästi pienen aidanpätkän varastorakennuksen seinustan viereen erottamaan leik-kialueen parkkipaikasta.
”Lapset potkivat usein palloa varastorakennuksen sei--
vat juosta sen perään parkkipaikalle.”Salonen huomauttaa, että aidan tulisi olla höylätystä
Lasten leikkialue turvalliseksi Riimukujalla
16
Turvallinen leikkialue helpottaa niin lasten kuin vanhempien elämää, Juha Salonen sanoo.
VAV 2. 2011 17
ja painekyllästetystä puusta. Tällöin aita ei pääse lahoa-maan, kestää rajunkin pallonpotkun ja mikä tärkeintä, lapset eivät saa tikkuja pieniin käsiinsä.
Turva-aita takapihalleRiimukujan taloyhtiö on mukavasti metsän reunassa. Ta-pion valtakunta viehättääkin monia lapsia, mutta piha-alueen rajalla on jyrkkä pudotus. Salonen tilasi tomeras-ti parkkipaikalle lautakasan, ja puuhasteli naapurinsa kanssa turva-aidan paikalleen.
”Tarkoituksena on estää pienimpien lasten putoami-nen mäkeä pitkin alas”, Salonen sanoi.
Työnteko kävi kätevästi omilla työkaluilla ja naapurikir-vesmiehen sirkkelillä. Talkoopäiväksi sattui vieläpä oikein mainio sää. Jatkoroikat löytyivät naapureilta, ja kytkivät mielellään sirkkelin johdon omaan pistorasiaansa.
”Näin asioiden pitikin hoitua. Joka talosta löytyy jonkun alan ammattilainen”, Salonen sanoi.
Omatoiminen siivous säästää
Riimukuja on yksi harvoista vuokranmääritysyksiköistä, jotka ovat onnistuneet säilyttämään vuokrankorotuksen-sa nollatasolla. Salonen kertoi syyn piilevän siinä, että
yhtiössä ei juuri ole yhteisiä piha-alueita, joten asukkaat hoitavat itse siivouksensa.
”Kun taloissamme ei ole rappuja, siivouspalvelua ei ole. Jokainen vastaa omasta talostaan ja pihastaan.”
”Piha-alueella ei ole suuria puita, joten lehtiä ei tule juuri lainkaan. Taloyhtiömme oma-aloitteisuus on poik-keuksellisen suuri”, Salonen kehaisi naapureitaan.
Asukkaiden vastuulla on oman huushollin ja pihan li-säksi ainoastaan kuivaushuone, siivoushuone, käytävät ja muutama muu yhteinen alue. Yhteisten tilojen siivous sujuu hyvässä naapurustossa kuitenkin ongelmitta, ei-vätkä hommat jää hoitamatta.
Varsinaisissa kevättalkoissakaan ei tehtävää juuri ollut, sillä asukkaat olivat haravoineet piha-alueita kuolleesta kasvustosta ja talven hiekoitushiekasta omalla ajallaan etukäteen. Talkoista selvittiin roskisten ja käytävien tyh-jennyksellä, ja tietysti lasten turvallisuuden parantami-sella. "
!Teksti: Antti Halonen!Kuvat: Henrik Kettunen
Kaksivuotias Olivia on turvallisissa käsissä. Siitä huolehtivat tietysti ennen muuta vanhemmat, mutta myös Riimukujalla yhteisesti rakennetut turvatekijät.
1818
Laajassa perusparannuksessa uusittiin muun muassa talon vesikatto, julkisivut, ilmanvaihtojärjestelmä, sähkö ja telejärjestelmä, vesi ja viemärijohdot sekä ikkunat ja keittiökalusteet. Seiniin ja kattoon tuli uusi maalipinta, lattioihin laitettiin uudet matot ja parvekkeet lasitettiin. Perusparannus rahoitettiin Asumisen ra
hoitus ja kehittämiskeskus ARA:n korkotukilainalla, ja sen kustannukset olivat noin 1400 euroa neliöltä.
Perusparannuksen vaiheet
Sahatien perusparannuksen toteutti NCC Rakennus Oy. Urakkasopimus NCC:n kanssa allekirjoitettiin joulukuussa 2009, minkä jälkeen alkoi parannuksen suunnitteluvaihe. Rakennuslupa perusparannukselle myönnettiin helmikuussa 2010, ja työt Sahatie 2:ssa alkoivat kaksi kuukautta myöhemmin, 12. huhtikuuta. Tuolloin alkoivat sisäpuoliset parannus
työt Sahatie 2:n A ja Bportaissa sekä ulkopuoliset työt koko kohteessa. A ja Bportaiden asukkaat muuttivat huhtikuussa VAV:n heille järjestämiin tilapäisasuntoihin.Sahatien A ja Bportaiden sisäpuoliset
parannukset valmistuivat lokakuun 2010 alussa, jolloin asukkaat pääsivät muuttamaan takaisin perusteellisesti uusittuihin koteihinsa. Samaan aikaan sisäpuoliset työt alkoivat C ja Dportaissa, joiden asukkaat muuttivat vastaavaan tapaan tilapäisasuntoihin. Nämä
Energiatehokkuutta lisäävä perusparannus valmistui
VapaalassaVapaalassa osoitteessa Sahatie 2 sijaitsevan VAV:n vuokratalon perusparannus valmistui lopullisesti toukokuun 2011 lopussa. Vuonna 1972 rakennettu Sahatie 2 koki perusparannuksen myötä täydellisen muodonmuutoksen. Lisäksi talon lämmitysenergia-kulutus on nyt noin puolet siitä, mitä se oli ennen parannusta.
VAV 2. 2011 19
asukkaat pääsivät takaisin uusvanhoihin koteihinsa 18. helmikuuta 2011. Lopullisesti perusparannus oli valmis
toukokuun lopussa, kun viimeiset talon ulkopuoliset työt oli tehty. Edellä mainittuihin töihin kuuluivat muun muassa pihapiirin istutusten ja aitojen uusiminen sekä asfaltin korjaaminen.
Energiatehokkuus kasvaa merkittävästiPerusparannuksessa Sahatie 2:een tehtiin rakennuksen vaipan lisälämmöneristäminen ja asennettiin tehokas, lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Laskelmien mukaan nämä muutokset puolittavat talon lämmitysenergian tarpeen. Laskelmien paikkansapitävyys selviää
käytännössä siinä vaiheessa, kun kohteen ensimmäisen täysi lämmityskausi on ohi vuoden 2012 päätyttyä.Sahatien perusparannusta voidaan jatkos
sa käyttää mallina myös muille samana aikakautena valmistuneiden kerrostalojen remonteille, mikäli niiden tavoitteena on energiatehokkuuden selkeä parantaminen. Sahatie 2 on yksi pohjoismaisen SURE
hankkeen kohteista Suomessa. Hankkeen tavoitteena on hankkia ja koota yhteen tietoa pohjoismaisista hyvistä korjausrakentamisen menetelmistä ja tuottaa niiden pohjalta kansallista ohjeistusta. Hankkeessa ovat olleet mukana myös
Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes sekä ARA. "
!Teksti: Tuomas Alho!Kuvat: Kari Lopperi
VAV Asunnot Oy:n asukastilintarkastajaksi kaudelle 2011-2013 valitti in Heidi Vierros. Asukastilintarkastajan tehtävänä on tarkastella yhtiön taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta.
Heidi Vierros tuli KPMG Wideri Oy Ab:n palvelukseen toukokuussa 1988. Heidi suoritti KHT-tutkinnon syksyllä 1994. Hän on osallistunut KPMG Widerin Audit Process -kehitystyöhön sekä yhtiön sisäiseen julkaisu- ja koulutustoimintaan.
Heidillä on runsaasti kokemusta yleis-hyödyllisten yhteisöjen tarkastuksesta liittyen mm. elokuva-alaan ja tekijänoike-uksiin sekä maatalous- ja opiskelijajärjes-töihin. Heidi on toiminut tilintarkastajana laajasti eri toimialojen yrityksissä, jotka ovat edustaneet mm. teollisuutta, kirjapai-noalaa, kustannustoimintaa, vähittäis-kauppaa sekä kiinteistö- ja vakuutustoi-mintaa.
Tilintarkastustoimeksiannoissa Heidi on keskittynyt erityisesti kirjanpitolain säännösten noudattamiseen siten, että kyseistä kirjanpitovelvollista koskevan erityislainsäädännön vaatimukset tulevat huomioon otetuiksi. Heidin tarkastustyös-sä on tavoitteena yhdessä asiakkaan kanssa konsultoiden löytää tilanteen ja toimialan mukainen hyvä kirjanpitotapa yleisellä tasolla sekä erityiskysymyksissä.
Heidi on ollut vahvasti vaikuttamassa kirjanpitolainsäädännön ja hyvän kirjan-pitotavan kehittämiseen toimimalla kir-janpitolautakunnan konserniyleisohjetyö-ryhmän sihteerinä. Lisäksi Heidi on toimi-nut KHT-yhdistyksessä KHT-koulutuksen kehittämistyöryhmässä ja koulutus-toimi-kunnan puheenjohtajana. Hän toimii myös kouluttajana useiden koulutuspal-veluita tarjoavien yritysten kursseilla.
Yleishyödyllisten yhteisöjen osalta Heidi on kirjoittanut artikkeleja sekä yhti-ön sisäisissä että ulkoisissa julkaisuissa sekä toiminut alustajana KPMG:n yleis-hyödyllisten yhteisöjen koulutus- ja asia-kastilaisuuksissa. KPMG:llä Heidi vastaa ns. NonPro!t –toimialan liiketoiminnan sekä sisäisen osaamisen kehittämisestä. "
Ossi Lahtinen NCC:ltä kertoi Sahatien asukkaille miten kerrostaloasumisessa voi säästää energiaa.
Asukkaita kiinnostivat remontin myönteiset lopputulokset.
Asukastilin-tarkastajaksi
KHT Heidi Vierros
20
Taantuma lisäsi kirp-pisshoppailun suosio-ta myös Vantaalla. Vanhojen tavaroiden joukosta etsitään eri-tyisesti astioita, sisus-tustarvikkeita, lasten-vaatteita ja -tavaroita.
Isomyyrin kauppakeskuksen tuntumassa sijaitsevalla Myyrin kirppiksellä tuoksuu vanhalle tavaralle. Torilta kantautuu haitarin soittoa, joka tekee tunnelmasta entistä nostalgisemman. Ovesta virtaa sisään ja ulos tasaisena vanana väkeä. Toiset ryntäävät suoraa päätä ostoksille, jokunen taas nautiskelee kodik
kaassa kahvilassa munkin ja kahvin.Kannelmäessä asuva Piia
Svahn on matkalla töistä kotiin.”Kirpputoreilla tulee par
haimmillaan käyty 2–3 kertaa viikossa. Myyrin kirppis on sopivasti työmatkani varrella”, Svahn juttelee tutkiessaan pöytien valikoimaa.
Hänelle kirpputorit ovat harrastus, joissa käydään silloin kun sellainen sattuu osumaan kohdalle.Tältä kirppiskierrokselta nai
nen ei löydä mitään ostettavaa. Useimmiten Svahn etsii kirpputoreilta sisustustarvikkeita ja astioita. Saattaa mukaan tarttua jokunen löytö myös lähisukulaisille tai tuttavillekin.
Kirppis kätkee sisälleen aarteita
Myyrin Kirppiksen myymälänhoitaja Sami palvelee päivittäin satoja ihmisiä.
VAV 2. 2011 21
Vaatteita Svahn ei yleensä osta käytettynä, vaikka kirpputoreilla erityisesti lastenvaatevalikoima on erinomainen.
Siisti pöytä houkuttaa
Svahn kiertää kaukaa ne pöydät, joiden tavarat näyttävät käyttämättömiltä tai liian kuluneilta.”Jos tuote näyttää huonokun
toiselta, myyjän kannattaa miettiä, haluaako kukaan ostaa sitä”, Svahn toteaa.Todelliset löydöt ovat vuosien
varrella harventuneet. Svahnista syykin on ilmeinen: ihmiset ovat ymmärtäneet esimerkiksi astioiden arvon, mikä näkyy hintalapuissa.”Siinä kohtaa, kun kolhuinen
Arabian kuppi maksaa melkein yhtä paljon kuin uusi, hinta on liian kova”, Svahn napauttaa.
Tuhat asiakasta päivässäLähes viisi vuotta sitten perustettu Myyrin kirppis on itsepalvelukirpputori, josta voi varata pöydän myytäville tavaroille.Kirpputorin valikoimissa on
muun muassa elokuvia, pelejä, vaatteita, koruja, laukkuja ja kenkiä. Löytyy tavaranpaljoudesta myös tarroja, tyhjiä vihkoja, astioita sekä leluja.Myymälänhoitajana työsken
televän Samin mukaan päivittäin kirpputorilla käy satoja ja parhaimmillaan yli tuhat ihmistä.”Täältä etsitään erityisesti
lastenvaatteita, tarvikkeita ja leluja”, hän luettelee. Kirppispöydän vuokraamista
suunnittelevan kannattaa muistaa
Myyrin Kirppiksen myymälänhoitaja Sami palvelee päivittäin satoja ihmisiä.
Kirppispöytää Rekolassa pitävä Lea Äikää löysi kotiinviemisiksi satukirjan.
Piia Svahn harmittelee, että halvat löydöt ovat viime vuosina vähentyneet.
tuoda myyntiin vain puhtaita, ehjiä ja siistejä tuotteita. Lisäksi asettelussa kannattaa huomioida se, että huomiota herättävät esineet ja tavarat houkuttavat ihmisiä myös vaatteostoksiin.
Kirppiksiä joka makuunHuono taloudellinen tilanne on lisännyt kirpputorien suosiota. Rekolan Tavaratalon omistaja Arto Heinosesta uudet alan yritykset ovat tervetulleita. Joukosta erottaudutaan halvoilla pöytävuokrilla, kahvilatoiminnalla ja kodikkaalla sisustuksella. Kirppiksien sesonkiaikaa ovat
kevät ja syksy.Vantaalta löytyy ainakin pari
kymmentä kirpputoria. Repertuaariin mahtuu niin lastentarvikkeisiin ja vaatteisiin erikoistuneita liikkeitä, kierrätyskeskus, lähetystori ja useita itsepalvelukirpputoreja.Piia Svahn kiertää mielellään
kirpputoreja, joissa tuotteista käydään kauppaa myyjän kanssa.”Silloin tiedän, mistä tuote on
peräisin ja hinnasta voi keskus
tella”, hän pohtii.Tällaiseen mahdollisuuden
tarjoaa esimerkiksi MyyrmäkiHallin kirppis. Piha ja parkkikirpputoreja taas järjestetään kesäisin esimerkiksi Tammistossa.
Uusi ja vanha käsikkäin
Kivenheiton matkan päässä Rekolan asemasta sijaitsee Rekolan Tavaratalo. Kirpputorin tiloista kolmannes on varattu uudelle tavaralle ja kaksi kolmannesta itsepalvelukirpputorille. Toimitusjohtaja Arto Heino
sesta uuden ja vanhan tavaran yhdistäminen ei ole haasteellista. Hänen mukaansa vain makeiset on pidettävä tiukasti erillään kirpputoritavaroista.Vantaalainen Lea Äikää kier
telee kirppispöytiä kädessään satukirja. Silmään ovat juuri osuneet vanhat LPlevyt.”Täältä voi löytää hyvää van
haa musiikkia. Huonekaluja kannattaa mennä etsimään ehkä ennemmin Helsingin vanhoilta legendaarisilta kirpputoreilta”, hän neuvoo.Kirppisvimma iskee naiseen
satunnaisesti.”Yleensä järjestän itselleni
pöydän kirpputorilta, kun olen muuttamassa. Silloin tulee myös kierreltyä etsimässä löytöjä.”
Halpoja harvinaisuuksia
Pöytien ja rekkien seassa parveilee ihmisiä. On vanhuksia, työläisiä, odottavia äitejä ja lapsiakin. Millainen sitten on tyypilli
nen kirpparikävijä?Siihen Heinonen ei osaa vas
tata. Muunlaista jakoa hän ei osaa tehdä kuin, että eläkeläiset käyvät päivällä, nuoret ja työssäkäyvät viikonloppuisin.”Nuoret etsivät täältä muoti
vaatteita halvoilla hinnoilla. Lelut, työkalut ja astiat kuuluvat myös parhaiten meneviin tuotteisiin.” Kirpputorien hintojen koho
amista yrittäjä ei henkilökohtaisesti allekirjoita.”Tänäänkin myimme Riihi
mäen Lasin tuopin, joka maksoi euron.” "
!Teksti ja kuvat: !Virvamaria Toikka
Pääkaupunkiseudulla kolme vuotta toimi-nut 4V-hanke on päättynyt, mutta sen tulokset ovat nyt hyödynnettävissä. Hankkeen nettisivuil-ta löytyy runsaasti ideoita mm. yhteisti-lojen käytöstä.
4Vhanke syntyi sanoista Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin. Hankkeessa kehitettiin mahdollisuuksia kestävään, viihtyisään ja vastuulliseen kaupunkiasumiseen yhdessä asukkaiden, asuinkiinteistöjen, koulujen, päiväkotien ja yhdistysten kanssa. Hankkeen toiminta keskittyi Vantaan kohdalla Korson ja Länsimäen kaupunginosiin sekä niiden lähialueille.Vaikka hanke on päättynyt,
mutta sen tuottamat julkaisut, ohjelmamallit ja hyvät käytännöt ovat kaikkien käytettävissä. Osoitteesta www,4v.fi löytyy todella paljon arvokasta tietoa asukastoimikuntien hyödynnettäväksi.
Yhteistilat tehokäyttöönAivan esimerki omaisesti voi poimia vaikkapa ideoita yhteistilojen käyttöön. Tavoitteena on lisätä asukkaiden mahdollisuutta hyödyntää yhteistiloja, tavata toisiaan ja harrastaa edullisesti.Toiminta lisää yhteisten tilo
jen käyttöä ja yhteisöllisyyttä. Asukasosallisuus lisääntyy, kun asukkailla itsellään on mahdollisuus päättää kerhotoiminnan sisällöstä. Lisäksi voidaan valita teema, joka lisää asukkaiden ympäristötietoisuutta. Toiminta on edullista ja siten tasaarvoista myös vähävaraisille.
4v-hankkeesta poikirunsaasti ideoita
Yhteisissä tiloissa järjestettävät kerhot voivat olla ohjattuja tai vapaamuotoisempia ajanvietto ja kohtaamistilaisuuksia. Kerholaiset voivat kokoontua kerran tai montakin kertaa viikossa tarpeen mukaan. Yhdessä sovittu ajankohta on hyvä pitää säännöllisenä. Kerhokerran pituus voi olla tunnista muutamaan tuntiin. Myös osallistujaryhmät voivat viikoittain vaihdella esimerkiksi kohderyhmän iän mukaan. Toisinaan toiminta ikään katsomatta on paikallaan.Vastuu kerhon järjestämisestä
kannattaa jakaa useammalle, jotta työtaakka ei koidu liian suureksi. Jotta toiminnan järjestäminen uusiutuisi ja jotta se ei jäisi pitkäksi aikaa vain muutaman harteille, kannattaa houkutella mukaan uusia toimijoita. Kerhon ei tarvitse välttämättä jatkua useita vuosia; jo muutama kerhokerta voi tuoda suurta iloa.
Kokemuksia
Senioreiden kerhot: Iäkkäämpien asukkaiden aktivoimiseksi on
järjestetty oman talon eläkeläiskerhoja Helsingissä Kontulankujalla ja Ounasvaarankujalla. Tarkoituksena on järjestää myös liikunnallisesti rajoittuneille mahdollisuus tavata ikätovereita lähellä omaa kotia. Kerhoon voivat tulla eläkkeellä olevat asukkaat kahvittelemaan, laulamaan yhdessä tai visailemaan. Usein astiat tuodaan itse ja osallistujat haluavat leipoa. Kahvi keitetään vuorotellen tai sitä varten kerätään pieni maksu (20 snt/kerta). Osallistujia on ollut Kontulankujalla 15–20 ja Ounasvaarankujalla 8–14. Avoin asukaskerho kaiken
ikäisille: Vantaalla Varpusenkujalla on toiminut avoin asukaskerho useita vuosia. Kerho on avoinna joka viikko tiettyyn aikaan, jolloin paikalle voi tulla kuka vain talon asukas ikään katsomatta. Kerhossa voi jutella, lueskella, pelailla ja katsella televisiota. Lapsille on usein ohjattua askartelua ja piirtämistä. Vetäjän tulee olla säännöllisesti paikalla ja huolehtia, että tila on kunnossa. Asukkaat ovat järjes
täneet myös elokuvailtoja ja diskoja alueen nuorisolle. Yön yli kestävä kerho on ollut jännittävä kokemus pienimmille asukkaille.Laihduttamista, taiteilua, tuu
nailua: Kerhon teema voi olla mikä tahansa kädentaidoista laihdutukseen. Seuraavat esimerkit ovat Helsingistä. Kontulankujalla on toiminut noin kymmenen asukkaan laihdutuskerho. Kerholaiset tapaavat toisiaan kerran viikossa, jolloin sovitaan liikuntamuodoista ja päivistä sekä keskustellaan ruokavinkeistä ja suoritetaan viikoittainen punnitus. 4Vhankkeen tuella on pidetty taidekerhoa Aarteenetsijänkujalla sekä kokeiltu tuunaus ja askartelukerhoa Prinskan kerhossa, Prinsessatiellä. Taidekerhon osallistujista suurin osa on ollut miehiä – toiminnan ideoinnissa voi siis unohtaa ennakkoluulot. "
4v
Riimukujan kerhohuone näyttää tällaiselta.
NIMITYSUUTISIA
Isännöitsijä Hanna PölkkiHanna Pölkki aloitti työt VAV:n Korson alueen isännöitsijänä 1.5.2011. Hän vastaa kaikista Terhi Toppinen-Häyrisen aikaisemmin isännöi-mistä kohteista. Pölkki on työskennellyt aiemmin kiinteistöalalla, ja hän on valmistunut ammattikorkeakoulusta toimitilapalvelujen kou-lutuslinjalta. Pölkin yhteystiedot löydät lehden takasivulta.
Asiakaspalvelusihteeri Sami LiuhtoSami Liuhto aloitti työt VAV:n asiakaspalvelusihteerinä 20.4.2011. Liuhto on valmistunut tradenomiksi Laurea-ammat-tikorkeakoulusta.
Isännöitsijä Kasonen äitiyslomalleHämeenkylän ja Pähkinärinteen alueen isännöitsijä Susanna Kasonen jäi äitiyslomalle 23.5.2011. Ka-sosen äitiysloman ajan hänen kohteitaan isännöi Jukka Mäki, joka on aiemmin toiminut VAV:lla asu-misoikeuskohteiden isännöitsijänä. Jukka Mäen yhteystiedot löydät lehden takasivulta.
Viimevuotiseen tapaan VAV:n toimisto noudattaa kesällä 2011 lyhennettyjä palveluaikoja. Toimisto on kesällä auki seuraavasti:
Ma–to: klo 9–15Pe: toimisto suljettu koko päivän
Toimiston puhelinpalvelun palveluajat ovat kesällä seuraavat:
Ma–to: klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00Pe: puhelinpalvelu suljettu koko päivän
Kesäaikataulu on voimassa 30.5.–26.8.2011.
Toimiston palveluajat kesällä
Seuraava ilmestyy syksyllä.
Isännöitsijä Jorma MannerAlue: Nissas, Päiväkumpu,Itä-Hakkila, MikkolaP. (09) 8392 6524 / 0400-688 037 Sähköposti: jorma.manner@vav.!
Isännöitsijä Maarit RantsiAlue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristöP. (09) 8392 6529 / 0400-688 035 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.!
Isännöitsijä Maria UronenAlue: Hakunila, LänsimäkiP. (09) 8392 6522 / 0400-688 039 Sähköposti: maria.uronen@vav.!
Isännöitsijä Hanna PölkkiAlue: Korso, NikinmäkiP. (09) 8392 6526 / 0400-688 036 Sähköposti: hanna.polkki@vav.!
Isännöitsijä Jukka MäkiAlue: Pähkinärinne ja Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie 10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1.P. (09) 8392 6534 / 0400-939 016 Sähköposti: jukka.maki@vav.!
Isännöitsijä Katri VatanenAlue: Rekola, Havukoski, Ilola, AsolaP. (09) 8392 6531 / 0400-764 332 Sähköposti: katri.vatanen@vav.!
Isännöitsijä Jaana OksanenAlue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, SeutulaP. (09) 8392 6520 / 0400-427 312 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.!
Löydä oma isännöitsijäsiIsännöitsijät palvelevat asukkaita arkisin, ma-to klo 8.15-16.00 ja perjantaisin 8.15-14.00
FAKSINUMERO KAIKILLE (09) 8392 6541
VAV PALVELEE
VAV Asunnot Oy, Pl 39 01301, Vantaa, Veturitie 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi
ASUKASVALINTAe-mail [email protected] faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi VUOKRAVALVONTApuhelinaika:ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail [email protected] puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542
ma-to klo 8.15-16.00 pe klo 8.15-13.00Puhelinaikama-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00pe klo 9.00-12.00e-mail [email protected]
puhelin 09 8392 6540ASIAKASPALVELU
asumisneuvonta@vav.!