Verkostoitunut toteutus Yhteistoimintamallin mukai-sen koulutuksen prosessi

IoTTi -projekti

1

SISÄLLYS

LYHENTEET JA TERMIT ............................................................................................. 3

NOTAATIOT ................................................................................................................. 5

1 JOHDANTO ........................................................................................................... 5

1.1 Verkostoitunut toteutus, määritelmä............................................................. 5

1.2 Yleiskuva ..................................................................................................... 7

2 TOIMENPITEITÄ PERUSTETTAESSA VERKOSTOITUNUT TOTEUTUS ............ 9

2.1 Koulutuksen myynti ..................................................................................... 9

2.1.1 IoT-koulutustarve .......................................................................... 11

2.1.2 Aloite verkoistuneen koulutuksen järjestämiseen .......................... 11

2.2 Opiskelijarekrytointi ................................................................................... 12

2.2.1 Tarkennuksia opiskelijarekrytoinnin prosesseihin .......................... 15

2.2.2 Markkinointi .................................................................................. 15

2.2.3 Tarjouspyyntö/kilpailutus – tarjous – sopimus –skenaario ............. 16

2.2.4 Räätälöity koulutus asiakkaalle ..................................................... 16

2.2.5 Erityisrahoitettu koulutus ............................................................... 16

2.2.6 IoTTi-verkostomaisen toimintatavan huomioiminen ...................... 17

2.3 Koulutuksen sopimukset ............................................................................ 17

2.3.1 Alkutilanne .................................................................................... 19

2.3.2 Sopimusesityksen laadinta AMKeille ............................................. 19

2.3.3 Neuvottelut ................................................................................... 20

2.3.4 Sopimuksen hyväksyntä ............................................................... 20

2.3.5 Riskien huomioinen sopimuksissa ................................................ 20

2.4 Koulutuksen sisällön suunnittelu ................................................................ 21

2.4.1 IoT-koulutuksen sisältö ................................................................. 23

2.4.2 Osaamisrekisterit .......................................................................... 24

2.4.3 Osaamisrekisterin toteutus............................................................ 24

2.4.4 Yhteistyöverkoston haasteet ......................................................... 24

2.5 Koulutuksen ajoituksen suunnittelu ............................................................ 25

2.5.1 Koko ajoituksen suunnittelu .......................................................... 26

2.5.2 Oman ajoituksen suunnittelu ......................................................... 27

2

2.5.3 Ajoituksien yhteensovittaminen ..................................................... 27

2.5.4 Muita havaintoja ............................................................................ 28

2.6 Opettajien osaamisen kartoitus .................................................................. 29

2.7 Opettajien työaikasuunnitelmiin sisällyttäminen ......................................... 32

2.8 Toteutuksen perustaminen ........................................................................ 34

2.8.1 Pitkän toteutuksen perustaminen .................................................. 35

2.8.2 Lyhyttoteutuksen perustaminen .................................................... 35

2.9 Opiskelijan kirjaaminen ja ilmoittautuminen toteutukselle ........................... 36

2.10 Opiskelijan hyväksyminen toteutukselle ..................................................... 38

2.11 Opiskelijan suoritusten kertyminen toteutukselle ....................................... 39

2.12 Arviointi verkostoituneessa toteutuksessa ................................................. 39

2.12.1 Kurssisuoritusten arvioinnit ........................................................... 42

2.13 Todistuksen kirjoittaminen, kun opiskelija suorittaa vain tämän

verkostoituneen toteutuksen ...................................................................... 42

2.13.1 Todistusten kirjoittaminen ............................................................. 43

2.13.2 Todistusten jakelu ......................................................................... 43

2.14 Opiskelijoiden arviointien arkistointi verkostoituneessa toteutuksessa ....... 43

2.14.1 Tarkennuksia kaavioon ................................................................. 45

2.15 Opintojaksopalaute .................................................................................... 45

3 YHTEENVETO .................................................................................................... 48

3.1.1 Muuta pohdittavaa ........................................................................ 48

LIITTEET .................................................................................................................... 49

3

LYHENTEET JA TERMIT

Järjestävä AMK verkostomaisen IoT-koulutuksen järjestämisvas-

tuussa oleva ammattikorkeakoulu; ts. se ammatti-

korkeakoulu josta koulutus tilataan

Osaamisrekisteri yksi koulutusverkoston ostajien käytössä oleva re-

kisteri, josta selviää IoTTi-verkoston ammattikor-

keakoulujen IoT-alan koulutukseen tarjoamat osaa-

miset (asiasisällöt, laajuudet, hinnat, yhteystiedot).

Lähtökohtana on jokaisen hankkeeseen osallistu-

van ammattikorkeakoulun OPS. Rekisteriä ylläpitää

AMKien koulutusmyynnit.

Toteuttava AMK verkostomaiseen IoT-koulutukseen koulutuksen

osia tarjoava ammattikorkeakoulu jolta Järjestävä

AMK tilaa opetusta

IoTTi osaamisverkosto IoT-alan koulutusta tarjoava ammattikorkeakoulujen

verkosto josta poimitaan tutkinnon osia tarjottavaan

IoT-aiheiseen koulutukseen

Oppimisalusta Järjestelmä, johon varastoidaan koulutuksen osien

materiaalit ja ylipäätään digitaaliset sisällöt. Järjes-

tävän ammattikorkeakoulun järjestää tämän; esi-

merkiksi moodle käy tässä; se tarjoaa mm. opetus-

sisältöjen varastoinnin, viestinnän, kalenterin ja mo-

nenlaiset tehtävämäärittelyt sekä tentit.

Koulutuksen suunnittelu-

järjestelmä

Järjestelmä, johon järjestettävän IoT-aiheisen kou-

lutuksen rakenne kootaan järjestävän AMKin toi-

4

mesta. Tutkintokoulutuksen osalta Peppi-tietojärjes-

telmää käytetään yleisesti opetuksen rakenteen, to-

teutuksen suunnitteluun ja opiskelijoiden opintosuo-

ritusten kirjaamiseen

Kurssivaranto Ammattikorkeakoulun tarjoamien kaikkien opinto-

jaksojen muodostama joukko sekä erilliskoulutus

Opintosuoritusrekisteri Järjestelmä, johon talletetaan tiedot opiskelijoiden

opintosuorituksista. Esim. Peppi-järjestelmä on täl-

lainen. Kevyempi ratkaisu on toimisto-ohjelmilla pi-

detty opintojaksorekisteri (Excel-työkirja).

5

NOTAATIOT

Prosessin merkintätavat ovat

Prosessin aloitus- tai lopetusmerkintä. Tässä ilmaistaan

mitä on tapahtunut ennen kyseistä prosessikuvausta ja mi-

ten prosessikuvaus päättyy. Tämä ei ole prosessi itses-

sään.

Aktiviteetti (Prosessikuvaus)

Tietojärjestelmä/rekisteri/tietokanta.

Valintamahdollisuus

Dokumentin tuloste (paperinen tai digitaalinen)

Uimarata eli toiminnot on esitetty tässä kronologisessa jär-

jestyksessä.

5

1 JOHDANTO

Tässä dokumentissa määritellään vaatimukset verkostoituneelle koulutukselle. Huo-

miota kiinnitetään erityisesti koulutuksen suunniteluun ja toteutukseen kun tavoitteena

on luoda verkostoitunutta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaista aikuiskoulutusta.

Koulutus voi olla lyhyt kursseja tai opintopisteitä tuottavaa pitempi kestoista koulutusta.

Verkostoitunut tarkoittaa, että toteuttajia on useista eri ammattikorkeakouluista tai muista

organisaatioista.

1.1 Verkostoitunut toteutus, määritelmä

6

Verkostomallin rakennekuva

Verkostoitunut toteutus voi olla:

opintojen toteutus yhden ammattikorkeakoulun monimuoto-opiskelijoille tai

tavallisille opiskelijoille, niin että sisältöjä tuottavat ja oppimista ohjaavat ja

arvioivat usean eri ammattikorkeakoulun opettajat.

opintojen toteutus usean ammattikorkeakoulun monimuoto-opiskelijoille tai

tavallisille opiskelijoille, niin että sisältöjä tuottavat ja oppimista ohjaavat ja

arvioivat usean eri ammattikorkeakoulun opettajat.

opintojen toteutus yhden tai usean ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen

erillisrahoitetulle opiskelijaryhmälle, niin että sisältöjä tuottavat ja oppimista

ohjaavat ja arvioivat usean eri ammattikorkeakoulun opettajat. Erillisrahoite-

tulla ryhmällä tarkoitetaan tässä opiskelijaryhmää, joka osallistuu yksityisen

tahon tai julkishallinnon tilaamaan koulutukseen.

Verkostoitunut toteutus voi olla myös yhdistelmä edellä mainituista. Tällöin samalle

toteutukselle osallistuu erilaisen opiskelijastatuksen omaavia opiskelijoita. Osa suo-

rittaa tutkintoa, osa suorittaa vain rajattua opintokokonaisuutta.

Edellä mainittu monimuotoisuus aiheuttaa vaatimuksia opintojen perustamiselle kor-

keakoulujen järjestelmiin, opiskelijoiden ilmoittautumiselle opintoihin ja arviointien kir-

jaamiselle.

Tässä tarkastellaan erityisesti verkostoitunutta aikuiskoulutuksen mallia.

7

1.2 Yleiskuva

Prosessi Selitys

2.1 Koulutuksen myynti Järjestävä AMK tekee asiakkaalle tarjouksen, joka

on suunniteltu yhdessä toteuttaja-AMK:ien

kanssa. Järjestävä AMK vastaa pääosin markki-

noinnista, tosin siinä ei välttämättä tarvitse vielä

olla toteuttava-AMK:t mukana. Kustannusten las-

kenta tehdään yhdessä; asiasisällöt harkitaan ky-

synnän ja asiakkaan tarpeen mukaan. Tarjouk-

sessa kerrotaan koulutuksen toteuttajat.

Koulutuksen sopimukset Eri AMK:ien välillä on oltava sopimukset kuin

myös Järjestävä-AMK:n ja asiakkaan välillä on ol-

tava sopimus.

Opiskelijarekrytointi IoT-koulutukseen rekrytointi tehdään yrityksien,

julkisten rahoittajien tai AMKien yhteistyönä

Koulutuksen sisällön, ajoituksen

ja resurssoinnin suunnittelu

Toteutuksiin osallistuvien AMK:ien suunnittelutyö:

koulutuksen sisältö, opettajien osaamisen kartoi-

tus ja työaikasuunnitelmat.

8

Koulutuksen toteuttaminen Opiskelijoiden hyväksyminen, kirjaaminen ja il-

moittautuminen sekä toteutusten perustaminen

oppilashallinnontietojärjestelmään (Peppi). Koulu-

tus voidaan käytännössä toteuttaa sopimuksen

mukaan lähiopetuksena tai verkossa.

Koulutuksen päätöstoimenpiteet Opiskelijoiden arvioinnit, todistukset ja palautteen

kerääminen. Koulutuksen tietojen arkistointi

9

2 TOIMENPITEITÄ PERUSTETTAESSA VERKOSTOITUNUT TOTEUTUS

2.1 Koulutuksen myynti

Koulutuksen tarjous tehdään yhdessä toteutukseen osallistuvien AMK:in kanssa. Lopul-

lisen tarjouksen tekemisen hoitaa järjestävä AMK. Prosessi etenee alla olevan kuvan

mukaisesti. Jotkin alla olevista prosesseista (esim. resurssoinnin selvittäminen, käytet-

tävät tilat jne.) selvitetään tässä kohden alustavasti mutta niitä on tarkennettava jos tar-

jous tulee hyväksytyksi silloin kiinnitetään lopullisesti kouluttava henkilöstö, tilat ja muut

resurssit.

Prosessi Selitys

Tarjonnan selvittäminen Tarjonnan selvittäminen, tarjouspyyntöön vastaa-

minen, lähtee liikkeelle selvityksestä, missä kar-

toitetaan, kuinka uudesta toteutuksesta on kyse.

Aluksi selvitetään ne taloudelliset näkökohdat joi-

den pohjalta verkoistuneen osaamisverkoston

10

opettajat voidaan resursoida tarjottavan koulutuk-

sen käyttöön.

Resurssoinnin selvittäminen Koulutuspäällikkö tai koulutussuunnittelija, jolla

on vastuu koulutusohjelman opettajaresursseista,

tekee arvion opettajien käytettävyydestä tarjotta-

vaan tai myytävään koulutukseen.

Resursointi ehdotus Koulutuspäällikkö tai koulutussuunnittelija tekee

ehdotuksen käytettävissä olevista opettajaresurs-

seista

Sisällön tuottaminen Opettaja arvioi kuinka paljon resursseja oppima-

teriaalin tekeminen tarjottavaan koulutukseen

vaatii. Tämä tieto on myös koulutuspäällikön/kou-

lutusvastaavan tiedossa, kun hän tekee resur-

sointiehdotuksen.

Toteutusaikataulu / käytettävät

tilat, lisenssit,

Järjestävän AMKin maksullinen palvelutoiminta

tekee alustavat tilavaraukset tarjouspyyntöön liit-

tyvällä aikataululla. Aikataulun osalta pitää pyrkiä

joustavuuteen; esim. sovitaan kolmen päivän kou-

lutus välillä ma – ke mutta ei kiinnitetä tarkkaa

aloituspäivää kuin vasta myöhemmin. Samalla

selvitetään mahdollisten lisenssien soveltuvuus

tarjottavaan koulutukseen

Tarjouksen tekeminen Taloudellisen pohjan ja käytettävissä olevien tilo-

jen perusteella järjestäjävastuussa olevan AMKin

maksullinen palvelutoiminta laatii tarjouksen. Tar-

vittaessa tarjous katselmoidaan toteuttavan

IoTTI-verkoston toimesta.

IoT-aiheisia koulutustarjouspyyntöjä varten kaikkien verkostossa olevien AMKien on jul-

kaistava yhteydenottopisteensä; esim. AMKin maksullisen palvelu- tai kurssitoiminnan

julkisilla sivuilla kerrotaan sen mahdollisuudesta järjestää IoT-aiheista verkostomaista

11

koulutusta (myös räätälöityä sellaista) sekä yhteystiedot keneltä henkilöltä asiaa voi tie-

dustella lisää.

AMKien tulee olla myös itse aktiivisia houkuttelevien kurssin markkinoinnissa ja jatku-

vassa tarjouskilpailuportaalien seurannassa.

2.1.1 IoT-koulutustarve

Kasvava IoT-koulutustarve Suomessa on todettu monessa yhteydessä usean yrityksen

ja koulutusorganisaation kanssa. Valmiiksi luotujen IoT-koulutuspakettien tulisi sen olla

kysyntää vastaavia ja AMKin kannalta taloudellisesti kannattavia sek AMKin muita ta-

voitteita tukevia.

IoT-ala muuttuu joiltain osin kovalla vauhdilla ja yritykset useimmiten hakevat uusinta

tietoa jota heillä ei vielä ole. Toisaalta IoTTi-koulutus pitäisi koostaa tutkintokoulutuksen

osista . Koulutussisällöt ovat huomattavasti jähmeämpiä muuttumaan. Mikään ei estä

uusinta uutta olevien IoT-teknologioiden ottamista mukaan tutkintokoulutukseen ellei sit-

ten resurssikysymykset.

Valmiiden koulutuspakettien sisältöjen pitäisi siten olla riittävän joustavia jotta muutokset

niihin olisivat mahdollisia mutta riittävän jähmeitä jotta homma ei menisi kertakäyttöisten

kurssien tekemiseksi joka taas toteuttavan AMKin kannalta on usein kannattamatonta

liiketoimintaa.

Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta on huomattava että yritysten aika on kallista ja

uuden osaamisen haltuunottamiseen löytyy ajasta ja paikasta vapaita ilmaisia tapoja.

Esimerkiksi avoimien verkkoyliopistojen luentoja tai isojen teknologiayritysten tutoriaa-

leja projektiaihioineen jne. Verkoistuneen koulutuksen tulee tarjota koulutuksessa jotain

lisäarvoa edellisiin nähden.

2.1.2 Aloite verkoistuneen koulutuksen järjestämiseen

Kokemusten perusteella aloite koulutuksen järjestämiseen voi tulla kahdella tavalla:

12

1. Muut alan toimijat – yleensä julkiset organisaatiot – järjestävät kilpailutuksen

koulutuksen tarjoamisesta johon AMKin maksullinen palvelutoiminta tarttuu mi-

käli koulutuksen järjestäminen koetaan järkeväksi (esim. taloudellisesti kannat-

tavaksi). Tässä vaihtoehdossa tilaaja voi ottaa suoraankin yhteyden johonkin

AMKiin erityisesti jos mitään kilpailutusvelvoitetta ei ole ja tilaaja ajattelee saa-

vansa sopivaa koulutusta tuntemastaan AMKista.

2. Järjestävä AMK tarjoaa tiettyyn aihealueeseen liittyviä valmiita koulutuksia

markkinoille. Näiden tarve, kysyntä ja sisältö on selvitetty jotta sopivia kaupaksi

meneviä koulutuspaketteja voidaan laittaa tarjolle.

Ensimmäisessä tapauksessa koulutuksen sisältö sovitaan tilaavan asiakkaan kanssa ja

toisessa vaihtoehdossa AMKin on itse oltava aktiivinen ja ennakoitava markkinatilan-

netta sisällön suunnittelussa.

Kilpailutusta varten koulutuksen tarjouspyyntöjä jätetään nykyään kahteen julkiseen por-

taaliin: Hilma- ja Hanki-portaaleihin (https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ ,

https://www.hanki-palvelu.fi/ ) joita AMKien maksullinen palvelutoiminta käy säännölli-

sesti lävitse sopivia tarjouspyyntöjä löytääkseen.

2.2 Opiskelijarekrytointi

Alla oleva kaavio kuvaa miten koulutukseen voidaan rekrytoida opiskelijoita.

Kuvan uimaratakaavio on yleinen: se kattaa kaikenlaiset tulevaisuudessa mahdolliset

verkoistuneet koulutukset ja niiden osalta nimenomaan rekrytoinnin. Tämän luvun pe-

rässä on vielä kuvattu eräs IoT-koulutuksen erikoistapaus joka perustuu siihen että OKM

on myöntänyt lisärahaa käytettäväksi aihepiirin koulutukseen alueiden rakennemuutok-

sen edistämiseksi.

13

Opiskelijarekrytointi

Järj

est

äjä

AM

K: m

aksu

llin

en p

alve

luto

imin

taT

uo

tta

jaA

MK

(e

sim

erki

ssä

1;

voi o

lla m

on

ta)

Tarve myydä IoT-koulutusta

Itse valmisteltu IoT-koulutus

Tartutaan tarjouskilpailutu

kseen IoT-koulutuksesta

Räätälöity koulutus asiakaalle

AMKin koulutuksen mainonta

Tarjousmenettely Hyväksytty tarjousKoulutuksen tilaaja järjestää oppilaat

Yritysten kontaktointi

IoT-koulutuksen hahmottelu

kiinnostuneilleSopimus

IoT-koulutuksen tarkentaminen:

oppilaat yrityksestä

IoT-koulutus toteutuu

Koulutuksen / osien poiminnan

huomioiminen

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Kyllä

Alta löytyy selitykset ja tarkennukset kaavion symboleille:

Symboli Selitys

Tarve järjestää IoT-koulu-tusta

Järjestävä AMK on todennut tarpeen IoT-aiheiselle osaamiselle vaikutusalueellaan ja mahdollisuuden tuot-taa tähän koulutusta taloudellisesti kannattavasti. Annet-tava koulutus tukee myös AMKin pitkän aikavälin strate-gisia tavoitteita

Itse valmisteltu IoT-koulu-tus

Järjestävällä AMKlla on valmisteltuna IoT-alan tarpee-seen tähtäävä myytävä koulutus.

Tartutaan tarjouskilpailu-tukseen IoT-koulutuksesta

Järjestävä AMK seuraa koulutusalan kilpailutuskanavia ja tarttuu järkeviin IoT-aiheisiin tarjouspyyntöihin.

Räätälöity koulutus asiakaalle

Tässä vaihtoehdossa tunnistetaan IoT-aiheista koulu-tusta tarvitsevia asiakasyrityksiä ja käynnistyy tarjous-pyyntö-/tarjousmenettely.

AMKin koulutuksen mai-nonta

Valmiin koulutuspaketin mainostaminen järjestävän AM-Kin julkisilla sivuilla ja muilla markkinointikanavilla; esim. some-kanavilla (Facebook, Twitter, LinkedIn), lehdissä jne. Markkinointia voidaan tehostaa niin että sitä tekevät kaikki IoT-verkoston AMK:it. Markkinointimateriaaleissa kerrotaan koulutuksen järjestäjät.

Tarjousmenettely Tämä on kuvattu tarkemmin luvussa 2.1. Tarjouspyyn-töön vastataan tarjouksella, joka tehdään yhdessä ver-koston AMKien kanssa.

14

Yritysten kontaktointi Tähän ei ole mitään formaalia tapaa vaan etsitään koh-deyrityksiä kaikin tavoin ja tehdään heille tiettäväksi rää-tälöidyn IoT-aiheisen koulutuksen järjestämismahdolli-suus.

Hyväksytty tarjous Tähän aiheeseen liittyvät prosessit on kuvattu luvussa 2.1.

IoT-koulutuksen hahmot-telu kiinnostuneille

Tämä tehdään potentiaalisen asiakasyrityksen kanssa. Vielä ei ole varmuutta tekeekö yritys tilauksen koulutuk-sesta mutta tehtävään tarjoukseen tarvitaan tiedot kou-lutuksen yksityiskohdista riittävän tarkalla tasolla ja ne hahmotellaan täällä.

Koulutuksen / osien poiminnan huomioiminen

Tämä prosessi on hahmoteltu luvussa 2.4. Asiaa käsi-tellään myös seuraavassa luvussa lisää.

Koulutuksen tilaaja jär-jestää oppilaat

Opiskelijoiden saaminen hyväksytyn tarjouksen mukai-selle kurssille ei ole ongelma koska tilaaja järjestää op-pilaat paikalle. Tilaaja kertoo heidän tietonsa koulutuk-sen hallinnointia varten.

Sopimus Sopimus räätälöidystä koulutuksesta. Sekä tilaaja että koulutuksen järjestäjä sitoutuvat järjestämään koulutuk-sen sovittua vastinetta vastaan sovittuna ajankohtana ja sisältönä.

IoT-koulutuksen tarkenta-minen: oppilaat yrityksestä

Oppilaiden saaminen räätälöityyn koulutukseen ei ole ongelma sen jälkeen, kun asiakasyrityksen kanssa on sovittu koulutuksen järjestämisestä.

Alla on OKM erityisrahoitukseen liittyvän IoT-aiheisen koulutuksen uimaratakaavio. Koulutuksen jär-

jestäminen tällä tavoin IoT-aihepiiriin liittyen on kertaluonteinen.

Esimerkkitapaus

Opiskelijarekrytointi: OKM-SeAMK -tapaus

Järj

est

ävä

AM

KO

KM

To

teu

ttav

a A

MK

Phase

Tarve tukea IoT-aiheista koulutusta

Rahan varaaminen tarkoitukseen

Hakumenettelyn julkaisu

rahoitukselle

Rahan hakeminen

Kumppanien etsintä & sopimusten

tekeminen hakemusta varten

Sopimuksen tekeminen

Koulutuksen jäjestäjän valinta

Koulutuksen suunnittelu

Osallistuminen koulutuksen

suunnitteluun

Koulutuksen järjestäminen

Koulutus pidetty

15

Hakumenettelyn julkaisun jälkeen järjestävän ja toteuttavien AMKien osalta menetellään

samoin kuin muutenkin verkostomaisen koulutuksen järjestämisessä, mm. etsitään so-

pivat koulutuksen osat verkostosta, koulutuskokonaisuus suunnitellaan ja toteutetaan ja

tähän kaikki osapuolet sitoutuvat (sopimukset).

2.2.1 Tarkennuksia opiskelijarekrytoinnin prosesseihin

Seuraavassa on tarkennettu edellä olevassa uimaratakaaviossa esitettyjä asioita ja nii-

den selityksiä.

2.2.2 Markkinointi

Valmiita koulutuspaketteja markkinoidaan AMKien julkisilla WWW-sivuilla. Ne ovat sieltä

kuitenkin hankalasti löydettävissä eikä niillä ole näyttänyt olevan vaikuttavuutta kurssien

myyntiin. Hyviä markkinointikanavia ovat:

some-kanavat: LinkedIn, Twitter, Facebook. Näihin on koulutuksen tarjoajalla

tunnukset jolloin viestintää ei tarvitse tehdä omasta henkilökohtaisesta profiilista

käsin. Viestinnän asiantuntijan mukaan markkinointi on kuitenkin tehokkaam-

paa, jos viesti tulee yksittäiseltä henkilöltä kuin yritykseltä some-kanavassa.

alan ammattilehtiin voi laittaa mainoksia. IoT-alalla näitä seuraa harva koska ala

on uusi ja likipitäen kaikki merkittävä asiaan liittyen julkaistaan internetissä.

työntekijän omat verkostot ja kanavat. AMKin opettajan kannattaa jalkautua yri-

tyksiin soittamalla / käymällä niissä. Sähköpostin lähettäminen ei useinkaan

johda minkäänlaisiin jatkotoimenpiteisiin; se ei tule vastaanottajan sähköposti-

tulvassa noteeratuksi ja koetaan ei-persoonallisena / ajan ja resurssien tuhlauk-

sena.

Maksullisen IoT-aiheisen koulutuksen tarjoaminen IoTTi-verkoston puitteissa kohtaa li-

sähaasteen siinä, että toimialalla ilmainen mahdollisuus kouluttautumiseen kasvaa. Sil-

loin koulutus ei ehkä kohdennu koulutustarpeisiin.

16

IoTTi-verkoston ammattikorkeakoulut markkinoivat WWW-sivuillaan myös toisen ver-

koston ammattikorkeakoulun tarjoamaa IoT-aiheista koulutusta.

2.2.3 Tarjouspyyntö/kilpailutus – tarjous – sopimus –skenaario

”Tarjouspyyntö–tarjous– sopimus” –skenaario on opiskelijoiden rekrytoinnin kannalta

hyvin helppo vaihtoehto koska tilaava asiakas järjestää opiskelijat koulutukseen. Työvoi-

mapoliittisen koulutuksen tapauksessa opiskelijoiden aktiivisuudelle asetetaan lisävaati-

muksia. Silloin seurataan esimerkiksi opiskelijoiden opintosuorituksia ja läsnäoloa. Opis-

kelijoita motivoivat työttömyyskorvauksen saamiseen liittyvät edellytykset.

2.2.4 Räätälöity koulutus asiakkaalle

Opiskelijoiden rekrytointi räätälöityyn asiakaskoulutukseen on helppoa. Koulutettavat

opiskelijat ovat asiakasyrityksen valitsemia. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus vaatii

enemmän resursseja yksilöllisten tarpeiden vuoksi. Syyt ovat pitkälti samat kuin luvussa

2.1.1 mainitut: osaaminen pystytään hankkimaan myös muita reittejä; esimerkiksi suo-

raan joltain teknologiavalmistajalta kurssina tai internetissä jaossa olevia materiaaleja

käyttämällä.

AMKin kannalta räätälöity asiakaskoulutus on raskas toimintavaihtoehto koska räätälöin-

nin tulos on usein kertakäyttöinen yhden kerran toteutettava koulutus. Jos koulutuksen

osat ovat tutkintokoulutuksesta ei kertakäyttöisyyttä ole. Kustannustehokkuutta auttaa

kertakäyttöisyyden vähentäminen eli sen pohtiminen voitaisiinko räätälöityä ratkaisua

myydä myös toisille yrityksille.

2.2.5 Erityisrahoitettu koulutus

Tästä koulutustyypistä esimerkki on OKM:n erityisrahoittama IoT-aihepiiriin liittyvä kou-

lutus, jolla pyritään tukemaan alueen rakennemuutosta ja ihmisten jatkuvaa oppimista.

Tämä koulutus on hyvin lähellä räätälöityä koulutusta. Koulutuksen toistuminen saman

sisältöisenä on epätodennäköistä.

17

2.2.6 IoTTi-verkostomaisen toimintatavan huomioiminen

Luvun 2.2 uimaratakaavion punaiset yhdysviivat kuvaavat sitä missä kohden prosesseja

pitää huomioida verkostomaisen koulutuksen tarjoaminen. Järjestävän AMKin tarjotessa

valmista IoT-aiheista koulutuspakettia on sen suunnitteluvaiheessa huomioitava koulu-

tusverkosto ja otettava verkostosta mukaan ao. koulutuksen osat.

Tarjousmenettelyvaiheessa on tarjousta tehtäessä huomioitava verkoston palvelut ja

räätälöidyn koulutuksen kohdalla verkosto pitää huomioida siinä kohden, kun sopimus-

neuvottelut yrityksen kanssa ovat käynnissä.

Jos koulutus järjestetään tarjouskilpailun tuloksena tai asiakasyritykselle räätälöidysti ei

muilla AMKeilla ole osuutta opiskelijoiden rekrytoinnissa. Joko tarjouspyynnön lähettänyt

organisaatio järjestää opiskelijat paikalle tai räätälöidyn koulutuksen tapauksessa asia-

kasyritys toimii näin. Järjestävä AMK pyytää opiskelijoista listan, jossa on tarvittavat tie-

dot.

2.3 Koulutuksen sopimukset

Verkostossa olevat ammattikorkeakoulut toteuttavat työelämäkoulutuksia, joissa käyte-

tään omien opettajien lisäksi yhteistyöverkostoon kuuluvien muiden ammattikorkeakou-

lujen opettajia. Verkostomaista koulutusta toteuttavien korkeakoulujen tulee tehdä yh-

teistyöstä sopimus keskenään esimerkiksi hinnoittelusta ja sisäisestä laskutuksesta.

Tässä luvussa käsitellään vain korkeakoulujen keskinäistä sopimusta verkostomaisessa

koulutuksessa. Luonnollisesti koulutuksen järjestäjä tekee sopimuksen myös koulutuk-

sen tilaajan (yritys, ELY-keskus) kanssa. Asiakkaan kanssa tehtävään koulutuksen

myyntisopimukseen liittyvät asiat eivät liity kuitenkaan IoTTi-hankkeen piiriin.

18

Sopimus verkoston toteuttajakorkeakouluista

Tote

utta

vaA

MK

Järj

estä

jäA

MK:

sis

ältö

vast

aava

Ulk

oin

en (T

oim

ija)

AM

K: v

erko

sto

Työelämäkoulutustarve saapunut

Laatii sopimusehdotuksen

Sopimuksen sisällön tarkistus / hyväksyntä

SopimusOK?

EI

KYLLÄ

Sopimuksenvälittäminen

sopimusosapuolelle

Sopimus koulutuksesta

Neuvottelu sopimuksesta (tarjottavasta

koulutuksesta) Verkoston kanssa

Prosessi Selitys

Työelämäkoulutustarve saapunut Järjestävä AMK on neuvotellut asiakkaan kanssa työelä-

mäkoulutuksesta. Järjestävä AMK on päätynyt toteut-

tamaan koulutuksen yhteistyössä muiden verkoston

AMKien kanssa.

Laatii sopimusesityksen Järjestävä AMK laatii sopimusesityksen sopimusmallin

pohjalta toteuttaville AKMKeille

Neuvottelu sopimuksesta Järjestävä AMK ja toteuttavat AMKit neuvottelevat so-

pimuksesta

Sopimuksen hyväksyntä Jos sopimus on OK, AMK hyväksyy sopimuksen. Muuten

se palautetaan neuvoteltavaksi

19

2.3.1 Alkutilanne

Järjestävä AMK on toteuttaa työelämäkoulutuksen, joka on mahdollisesti asiakkaan ti-

laama koulutus. Järjestävä AMK on tehnyt sopimuksen asiakkaan kanssa koulutuksen

järjestämisestä.

Järjestävä AMK haluaa pitää sovitun työelämäkoulutuksen yhteistyössä muiden AMKien

kanssa. Järjestävä AMK on keskustellut muiden verkoston AMKien kanssa ja löytänyt

sopivat yhteistyökumppanit, jotka haluavat pitää osan koulutuksesta. AMKit ovat kartoit-

taneet osaamisen ja keskustelleet resursseista, aikatauluista ja hinnoista alustavasti.

Seuraavaksi laaditaan sopimus järjestävän AMKin ja toteuttavan AMKin kesken.

2.3.2 Sopimusesityksen laadinta AMKeille

Järjestävä AMK laatii sopimusesityksen. Sopimukset voidaan tehdä kertaluontoisina tai

pidemmän aikaa voimassaolevina. Ammattikorkeakoulut ovat jo toteuttaneet muutamia

yhteisiä koulutuksia OKM:n rahoittamiin hankkeisiin liittyen. Näistä toteutuksista on ole-

massa sopimusmalleja, mutta ne eivät ole sellaisenaan sopivia.

Sopimuksessa tulee luetella seuraavat asiat:

1. Sopijaosapuolet. Osapuolet ovat yleensä järjestävä AMK ja yksi toteuttava

AMK.

2. Sopimusta koordinoiva ammattikorkeakoulu. Järjestävä AMK on sopimusta

koordinoiva AMK. Tässä kohdassa luetellaan koordinaattorin tehtävät, joita

ovat muun muassa sopijaosapuolten koollekutsuminen tarvittaessa, sopi-

muksen ja sen liitteiden säilyttäminen, tietojen ilmoittaminen viranomaisille

tai rahoittajalle sekä yhteystietojen ylläpito.

3. Sopimuksen kohde ja tarkoitus

4. Osapuolten velvollisuudet ja yhteistyön toteuttaminen

5. Sopimuksen voimassaolo

6. Kustannukset. Määritellään myös hinta, minkä järjestävä AMK maksaa to-

teuttavalle AMKille koulutuksen järjestämisestä

7. Salassapitovelvoite

8. Vastuu

9. Ylivoimainen este

10. Sopimuksen muuttaminen, irtisanominen ja purkaminen

11. Erimielisyydet ja sovellettava laki

12. Paikka, aika ja allekirjoitukset

20

Sopimuksessa voidaan sopia myös immateriaalioikeuksista.

OKM:n rahoittamissa koulutuksissa verkoston ammattikorkeakoulut laativat aiesopimuk-

sen, joka tulee liitteeksi erityisavustushakuun. Aiesopimuksessa tutkinnon osista mak-

settavasta hinnasta sovitaan näin:

“Koulutuksessa tutkinnon osan toteuttava ammattikorkeakoulu laskuttaa opetuksesta

palkkakustannukset ko. korkeakoulun mitoitusmallin mukaan noudattaen kokonaiskus-

tannusmallia (jossa HSK-kerroin on hakijakorkeakoulun mukainen ja yleiskustannusker-

roin on 30%) sekä toteutuneet matkakustannukset.”

2.3.3 Neuvottelut

Järjestävä AMK käynnistää neuvottelut toteuttavien AMKien kanssa. Neuvotteluissa käy-

dään sopimusesitys läpi ja tehdään sopimukseen tarpeen vaatiessa muutoksia.

2.3.4 Sopimuksen hyväksyntä

Jos sopimus on OK, osapuolet allekirjoittavat sopimuksen. Muuten sopimus palautetaan

neuvoteltavaksi tai hylätään.

2.3.5 Riskien huomioinen sopimuksissa

Sopimuksen teossa on otettava mahdolliset riskit huomioon. Alla on esimerkkejä ris-

keistä.

Asiakas peruu tilaamansa koulutuksen. Tässä vaiheessa suunnitteluun on voitu

käyttää jo paljon resursseja ja millekään jo tehdylle työlle ei löydy maksajaa.

Asia on hoidettavissa normaalein sopimusteknisin menetelmin; esim. samanlai-

sin mitä käytetään sovittaessa tietystä palvelusta tai vaikkapa ohjelmistoprojek-

tista. Jonkin suuruiset tappiot eivät lienee ole vältettävissä; tämä on riskiliiketoi-

mintaa!

Koulutuksen osan pitäjä sairastuu. Jonkinlainen varamiesjärjestelmä tulee miet-

tiä valmiiksi tai muu ratkaisu asiaan.

21

Esimerkkiriski voisi olla että opiskelija ei saavu koulutukseen. Silloin sopimusteknisin

keinoin voitaisiin tehdä seuraavaa:

Koulutus mitoitetaan X :lle oppilaalle ja tästä asiakas myös maksaa; X voi olla

vaikka 20,

Jos joku ei saavu vaihtoehdot ovat seuraavat:

o Asiakas maksaa hänen koulutuksensa silti,

o Järjestävä AMK tulee tilanteessa vastaan hinnanalennuksella. Sinänsä

koulutuksen järjestämisen kustannukset eivät juurikaan putoa,

o Peritään kuitenkin jonkinlainen toimistomaksu tulematta jääneen oppi-

laan osalta, ellei poisjäänti ole tiedossa ajoissa,

o Koulutuksen hinta putoaa poisjääneen oppilaan osuudella

2.4 Koulutuksen sisällön suunnittelu

Koulutuksen sisällön suunnittelun prosessit löytyvät seuraavasta uimaratakaaviosta. Jär-

jestävällä AMKlla tarkoitetaan sitä AMKia, johon asiakas lähettää tarjouspyynnön. Jär-

jestävä AMK vastaa tarjoukseen tulevan sisällön laatimisesta. Toteuttavat AMKit ovat

verkoston muita AMKeja, jotka auttavat Järjestävää AMKia tarjoamaan sopivaa koulu-

tusta hyödyntäen heidän tutkintoon johtavia kurssejaan ja osaamistansa.

Huom: koulutuksen sisällönpoiminta tehdään kahdessa vaiheessa:

1) tarjousmenettelyvaiheessa sisältöjen spesifioiminen on yleisemmällä tasolla mutta

kuitenkin riittävän tarkalla tasolla, jotta tarjous voidaan laatia

2) Sisällöt tarkennetaan yksityiskohtia myöten siinä vaiheessa kun tarjous on hyväksytty.

Tarkentamisen on oltava linjassa hyväksytyn tarjouksen ehtojen kanssa.

22

2.3 IoT-koulutuksen sisällön suunnittelu asiakkaalle:

Järj

est

ävä

AM

K:

sisä

ltö

vast

aava

Järj

estä

vän

A

MK

in

mak

sulli

nen

pa

lv.t

oim

inta

Tote

utt

ava

AM

K:

sisä

ltö

vast

aava

Tiet

ovar

asto

Tarjouspyyntö sisältötoiveineen

Tarjoukseen tulevat sisällöt

Osaamisrekisteri

Hajautettu sisällönpoiminta

Poimitut sisällöt Järjestävästä

AMKsta

IoT-koulutuksen sisällön integrointi

Sisällönpoiminta Poimitut sisällöt Toteuttavasta

AMKsta

Pääsy rekistereihin

Prosessi Selitys

Tarjouspyyntö sisältötoiveineen Asiakasyritys esittää toiveen sisällön painotuk-sista. Esim. halutaan kurssi IoT-järjestelmien ra-kentajille, IoT-järjestelmiä markkinoiville, IoT-jär-jestelmien loppukäyttäjille jollain sovellusalueella. Haluttu näkökulma vaikuttaa koostettavaan sisäl-töön.

Hajautettu sisällönpoiminta Järjestävä AMK vastaa koulutuksen sisältöjen poimimisesta IoTTi-osaamisverkostosta koulutuk-sen suunnittelujärjestelmään. Koulutuksen myy-jän lisäksi tässä tarvitaan apuna substanssiosaa-jaa; esim. koulutuksen aihealueen hallitsevaa opettajaa.

Sisällönpoiminta Toteuttava AMK tarjoaa omaa sisältöään osaksi koulutusta omalta osaamisalueelta tarpeen mu-kaan.

Osaamisrekisteri Verkoston käytössä on rekisteri kaikkien verkos-tossa mukana olevien AMKien IoT-alueen koulu-tustarjonnasta ja osaamisista. Rekisterin tulee tu-kea järkevän koulutussisällön kasaamista. Tästä kerrotaan tarkemmin jäljempänä tässä dokumen-tissa.

23

Poimitut sisällöt Järjestävästä AMK:sta

Nämä koulutuksen osat löytyvät suoraan Järjes-tävästä AMKsta.

Poimitut sisällöt Toteuttavasta AMKsta

Nämä koulutuksen osat löytyvät ao. toteuttavasta AMKista. Toteuttavia AMKeja on tyypillisesti use-ampi kuin yksi IoTTi-konseptin mukaisessa koulu-tuksessa.

IoT-koulutuksen sisällön integro-inti

Tästä prosessista vastaa Järjestävä AMK. Integ-roitu sisältö katselmoidaan kaikkien mukana ole-vien AMKien toimesta ja tarvittaessa konsultoi-daan asiakasta.

Tarjoukseen tulevat sisällöt Asiakkaan koulutustarpeen mukaan poimitut kou-lutettavat sisällöt IoTTi-koulutusverkostosta in-tegoituna yhdeksi tarjotuksi koulutukseksi.

2.4.1 IoT-koulutuksen sisältö

IoTTi-hankkeen tarvekartoituksen perusteella meillä on tarvetta kolmenlaisille koulutuk-

sille:

1. IoT-järjestelmien rakentajille suunnattu koulutus,

2. IoT-järjestelmien loppukäyttäjille valitulla sovellusalueella suunnattu koulutus,

3. IoT-järjestelmien kaupallisesta hyödyntämisestä/markkinoinnista kiinnostuneille

suunnattu koulutus.

Vaihtoehdossa 1 käsitellään lähinnä IoT-laite, -tietoliikenne ja –ohjelmistotekniikkaan liit-

tyviä asioita. Vaihtoehdossa 2 tarvitaan mukaan myös sovellusalueen tuntemus; esimer-

kiksi tarjotaan IoT-koulutusta terveydenhoitoalan järjestelmäkäyttäjille. Viimeisessä vaih-

toehdossa koulutus on liiketoimintapainotteista sisältäen IoT:n ja digitaalisuuden mah-

dollisuudet kaupallisessa toiminnassa.

24

Mikään ei estä sisällyttämästä IoT-koulutukseen osia useammasta kuin yhdestä edellä

mainitusta ”koulutuskorista”. Esim. IoT-järjestelmien kaupalliseen hyödyntämiseen täh-

täävässä koulutuksessa käydään lävitse järjestelmän teknisiä ratkaisuja jollain tarkkuus-

tasolla (IoT-myyjä tietää mitä on myymässä).

2.4.2 Osaamisrekisterit

Osaamisrekisterin rakenne ja esimerkkisisältö on kuvattu liitteessä 1.

Koulutuksen sisältöjä on kuvattu liitteessä 2.

2.4.3 Osaamisrekisterin toteutus

IoTTi-verkostossa on yksi osaamisrekisteri, joka voi olla keskitetty tai hajautettu mutta

käyttäjän kannalta yksi palvelu.

Osaamisrekisterin luontainen omistaja IoTTi-verkostossa on jonkin verkoston AMKin

maksullisesta palvelutoiminnasta vastaava organisaatio. Osaamisrekisterin ylläpitämi-

seen käytetty työ nopeuttaa sisältöjen suunnitteluna.

Osaamisrekisterin toteutus voi olla alkuvaiheessa hyvin kevyt: esim. jaettu Microsoft:

OneDrive-pilvessä oleva Excel-tiedosto.

Raskaampia vaihtoehtoja:

- WordPress-sovelluksella tehty suljettu verkoston käytössä oleva sivusto,

- Toiminnnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen,

- Räätälöity Web-sovellus jne.

2.4.4 Yhteistyöverkoston haasteet

Päällekkäiset osaamisalueet

25

Järjestävällä ja toteuttavalla AMKilla on tarjolla samaa osaamista. Järjestävä AMK käyt-

tää omia resurssejaan, koska asiakas alun perin ottanut heihin yhteyttä, jos resurssit

ovat saatavilla.

Resurssien saatavuus

Osaamisalueen resurssit ovat jo käytössä. Järjestävä AMK järjestelee koulutuksen aika-

taulua niin että resurssi on saatavilla omasta tai toisesta AMKista.

Eräs haaste liittyy IoTTi-koulutusverkoston hyödyntämiseen. Mitä tehdään esimerkiksi

tilanteessa jossa samaa osaamista löytyy sekä Järjestävästä AMKsta että joltain Tuot-

taja AMKlta; keneltä ko. osan koulutus tilataan ?

2.5 Koulutuksen ajoituksen suunnittelu

Tämän prosessin lähtökohta on että tilaus järjestettävästä IoT-aiheisesta koulutuksesta

on tullut Järjestävään AMKiin. Tätä ennen on käyty lävitse tarjouspyyntö- ja tarjouspro-

sessit ja tietenkin aivan ensimmäiseksi IoT-aiheisen koulutuksen markkinointiprosessi.

Asiakas on hyväksynyt jätetyn tarjouksen, josta syntyy tilaus. Koulutuksen ajoitusta jou-

dutaan käsittelemään karkealla tasolla jo tarjouspyyntö- ja tarjousvaiheissa; esimerkiksi

silloin speksataan koulutuksen aloitus- ja lopetusajankohdat, koulutuspäivien rytmitys

sekä karkealla tasolla sisältöjen jakautuminen eri koulutusajankohtiin. Alla olevissa pro-

sesseissa ajoitus suunnitellaan tässä vaiheessa niin tarkasti kuin se on järkevää, jotta

koulutus voidaan aloittaa.

Ajoitukseen liittyvät prosessit ovat seuraavat:

26

2.4 Ajoitusten suunnittelu IoT-koulutukseen

Tote

utta

ja

AM

K:

mak

sulli

nen

pa

lvel

uto

imin

ta

Järj

estä

vä

AM

K:

mak

sulli

nen

pa

lv.t

oim

inta

Asi

akas

Ajoituksen tekeminenAjoitustietojen kerääminen

Hyväksytyn tarjouksen tilaustiedot saapuneet

Koulutus ajoitettu

Koulutuksen ajoituksen suunnittelu

Ajoituksien yhteensovittaminen

Lopullinen ajoitus asiakkaalle

Oman ajoituksen suunnittelu

Selitykset:

Prosessi Selitys

Koko ajoituksen suunnittelu Asiakkaan tilauksessa esitetyn toiveen mukaan py-ritään laatimaan kurssin ajoitus yhdessä asiakkaan kanssa neuvotellen. Järjestävä AMK selvittää mahdollisuuden tähän sekä omalla tahollaan että tuottaja AMK:eista. Lähtötietoina käytetään AM-Kien osaamisia, opettajia ja näiden saatavuutta. Nämä tiedot löytyvät luvussa 2.3 mainitusta osaa-misrekisteristä sekä kouluttajien esimiesten ylläpi-tämistä työaikasuunnitelmajärjestelmistä.

Oman ajoituksen suunnittelu Tuottava AMK laatii osan kokonaisaikataulusta omalta osaltaan. Lähtötietoina käytetään AMKin osaamisia, opettajia ja näiden saatavuutta.

Ajoituksen yhteensovittaminen Tämän tekee järjestävä AMK omien tietojensa ja tuottava AMKeilta saatujen tietojen pohjalta. Tätä voidaan joutua iteroimaan AMKien kesken neuvo-tellen ja sovittamaan asiakkaalle. Käytännössä opettajien saatavuus on neuvoteltava heidän ja heidän esimiestensä kanssa kussakin AMKssa.

2.5.1 Koko ajoituksen suunnittelu

Tästä vastaa Järjestävä AMK asiakkaan tilauksessa kerrottujen reunaehtojen puitteissa.

Oman AMKin ja verkoston muiden AMKien osaamisten perusteella (löytyvät osaamisre-

kisteristä) neuvotellaan kaikkien AMKien kesken. Näille kerrotaan ajoituksen reunaehdot

ja pyydetään omalta osaltaan laatimaan joustavia ja uudelleen säädettäviä ajoituksia.

27

Ajoituksien suunnittelussa kannattaa käyttää myös ”plan B” –suunnittelutapaa: suunni-

tellaan useita mahdollisia henkilöiden ajoituksia alustavasti koska koko koulutuksen ajal-

linen paketoiminen on melkoisen haastava palapeli.

Tilauksen tiedot jaetaan kaikille suunnitteluun osallistuville AMKeille.

Kukin AMK selvittää koulutukseen sopivan ja pyydetyn omassa tarjonnassa olevan si-

sällön osaamisten, niihin liittyvien opettajien ja heidän ajoitustensa osalta. Aiemmin tar-

jousvaiheessa on mahdollisesti selvitetty jo tarvittavien opettajien mahdollisuutta osallis-

tua koulutuksen järjestämiseen.

2.5.2 Oman ajoituksen suunnittelu

Järjestävä AMK on pyytänyt tuottavalta AMKlta koulutuksen osaa yhdessä järjestettä-

vään koulutukseen. Tässä vaiheessa tehdään pitkälti samoja asioita kuin kohdassa .

mutta paikallisesti yhden AMKin sisällä. Ajoituksen reunaehdot säätelee järjestävän AM-

Kin laatima kokonaisaikataulu mutta ajoitukset neuvotellaan yhdessä iteroiden verkoston

AMKien kesken.

2.5.3 Ajoituksien yhteensovittaminen

Tämän vaiheen tuloksena syntyy dokumentti, johon on kirjattu asiakkaalle suunniteltu

koulutuksen ajoitus, josta vastaa järjestävä AMK. Dokumentissa on syytä olla kaikki re-

levantit asiat koulutuksesta; asiakas ei todennäköisesti halua lukea kovin montaa selos-

tusta samasta koulutuksesta vaan kaikki asiat on selvittävä yhdessä koulutuksen kuvaa-

vassa asiakirjassa.

Vaihe muistuttaa hyvin paljon hajautetun ohjelmistoprojektin suunnittelua: sijoita anne-

tulle aikajanalle järkevästi annettuja reunaehtoja noudattaen maantieteellisesti hajallaan

28

olevien kouluttajien tarjoamat koulutuksen osat kokonaiseksi koulutukseksi huomioiden

kouluttavat henkilöt ja asiakkaat.

Kyseisen dokumentin keskeisen asiasisällön voisi kertoa sen sisältämässä Gantt-kaavi-

ossa, jossa kaikki edellä kerrotut asiat näkyvät. Gantt-kaaviossa XY-koordinaatistoon on

sijoitettu työt vaaka-asennossa olevina palkkeina; palkkien pituudet kertovat töiden kes-

ton ja töihin on voitu ”liimata” tekijät. Töiden otsikot löytyvät Y-akselilta ja X-akseli kuvaa

ajan etenemisen. Koulutuksen yhteydessä työt ovat koulutuksen osia ja tekijät opettajia.

Kaaviosta näkee yhdellä silmäyksellä koko koulutuksen kulun.

2.5.4 Muita havaintoja

IoT-koulutus kannattanee järjestää tutkintokoulutuksen ajoitusten ulkopuolella resurs-

sisyistä: opettajia on tällöin enemmän saatavilla, samoin luokkatiloja, välineistöä jne.

Koulutuksen ajoitus voidaan laatia monella eri tavalla mutta alla on varmaan yleisemmin

käytettyjä menettelyjä:

2 – 3 päivän intensiivikoulutuspaketti esim. välillä torstai – lauantai,

Viikoittain yhtenä tai kahtena arki-iltana pidemmällä aikavälillä järjestettävä kou-

lutuspaketti; illan kesto esim. 3 oppituntia ja koulutuksen kesto esim. 3 kuu-

kautta.

Esimerkiksi TAMKin työvoimakoulutuksen tapaista koulutusmallia voidaan käyt-

tää jos sen tilaaja on sama ja koulutuksen tavoite on sama kuin TAMKssa jär-

jestetyssä koulutuksessa (muuntokoulutusta työttömille ihmisille; tilaajana Suo-

men valtio). Järjestely kuormittaa opettajia tutkinto-opetuksen järjestämisen ai-

kaan eli ei tätä voi kovin paljoa käyttää koska esimerkiksi tilat ja/tai laitteet voi-

vat olla tuolloin nuorisokoulutuksen käytössä ja opettajien aikataulut sekä työ-

kuormat kireät.

29

Asiakkaan tahtotila sanelee ajoituksen enimmäkseen; usein asia voi olla neuvoteltavissa

eikä ajoitus ole niin päivän päälle varsinkin kauempana tulevaisuudessa. Myös asiak-

kaan aikataulut voivat muuttua, vaikka projektikiireiden vuoksi jolloin voidaan joutua

muuttamaan koulutuksen aikataulua lennossa. Tämä ei ole toivottavaa ja ehkä vältettä-

vissä sopimusteknisin keinoin. Oppilaitosten aikataulut ovat erittäin monen tekijän yh-

teisvaikutuksen tulos eivätkä ne salli kovin radikaaleja muuttamisia tai muu toiminta kär-

sii.

Eräs IoTTi-verkostossa mainittu ongelma on, että joissakin ammattikorkeakouluissa

opettajan työsuunnitelmat pyritään saamaan täyteen jo ennen työvuoden alkua. Täysi-

näiseen tuntijakoon ei sitten sovi vaikkapa ½ vuotta etukäteen tiedossa oleva maksulli-

nen IoT-koulutus tai sen osa. Tässä tilanteessa jotain jo suunniteltua työtä joudutaan

jättämään väliin ja tehtäviä priorisoimaan. Toisessa verkoston ammattikorkeakoulussa

on käytössä järjestely, jossa opettajan vuosityöaikaan sisällytetään 100 – 150 tunnin va-

raus käytettäväksi juuri tällaisiin tarkoituksiin. Riskinä tietysti on se, että varaukselle ei

löydy käyttöä; tämä on ammattikorkeakoulun toiminnassaan kohtaamaa riskinottoa.

2.6 Opettajien osaamisen kartoitus

Tavoitteena on tarjota koulutettaville mahdollisimman laadukasta opetusta. Kuhunkin

opintojaksoon pyritään etsimään aiheeseen hyvin perehtyneet opettajat myös yhteistyö-

verkostoa hyödyntäen. Yhteistyöverkoston yhtenä tavoitteena on, että eri ammattikor-

keakouluissa opettajat voisivat keskittyä omiin vahvuuksiinsa.

Yhteistyöverkoston jäsenillä tulee olla tieto siitä, mihin aloihin muiden ammattikorkea-

koulujen opettajat ovat erikoistuneet. Tätä tietoa hyödyntämällä järjestävä ammattikor-

keakoulu voi etsiä osaamista muista ammattikorkeakouluista täydentämään omaa kou-

lutustaan.

30

Opettajien osaamisen kartoitus

Ver

kost

on A

MK

: k

ou

lutu

spää

llikk

öJä

rjes

tävä

AM

K:

sis

ältö

vast

aava

Järj

estä

väA

MK

: m

aksu

llin

en

palv

.to

imin

ta

Ver

kost

on o

saam

is-p

ort

aali

Tarjous pyyntö /

Tilaus saatu

Koulutus suunniteltu

Koulutuksen suunnittelu

Tiedot verkoston korkeakoulujen

ja opettajien osaamisesta.

Osaamisrekisteri

Osaamisenjohtaminen

Vuosi- ja työaika-suunnittelu

Toteutussuun-nitelma (Peppi)

Toteutusssunnitelman laadinta

Osaamisen haku ja päivitys (Oma AMK ja

Verkosto)

Neuvottelutopintojaksoista

verkostossa

Verkostoon tarjottavan osaamisenmäärittely Neuvottelut

OpintojaksoistaJärjestävän AMKin

kanssa

Sisältö:

Prosessi Selitys

Koulutuksen suunnittelu Koulutuksen sisältö ja ajoitus on sovittu asiakkaan

kanssa. Osaamista etsitään omasta AMK:sta ja

verkostosta osaamisportaalin kautta.

Vuosi- ja työaikasuunnittelu Vuosi- ja työaikasuunnittelun tulos vaikuttaa siihen,

miten ulkopuolelle voidaan tarjota kursseja.

Osaamisen johtaminen AMK miettii, mitä osaamista se tarjoaa verkostoon

muiden käyttöön

Toimenpiteet:

Ammattikorkeakoulut kartoittavat oman osaamisensa kohdealalta ja laativat listan opet-

tajien asiantuntijuuksista osaamisrekisteriin. Tiedot jaetaan muiden ammattikorkeakou-

lujen käyttöön. Käytännössä vastuuhenkilöinä ovat ammattikorkeakoulujen kohdealojen

tutkintopäälliköt.

31

Järjestävän AMK:n sisältövastaava etsii sopivaa osaamista verkoston osaamisportaa-

lista ja neuvottelee tuottavan AMK:n kanssa opintojakson järjestämisestä.

Prosessi Selitys

Koulutuksen ja ajoituksen suunnit-

telu

Koulutuksen sisältö ja ajoitus on sovittu asiakkaan

kanssa. Järjestävä AMK selvittää tarvittavat resurssit

omasta AMKista ja toteuttaja -AMKeista.

Vuosisuunnittelu ja työaikasuun-

nittelu

Järjestävä AMK ja toteuttavat-AMKit tekevät vuosi-

suunnitelman ja työaikasuunnitelmat opettajille. Tieto

ulkopuolisesta koulutuksesta otetaan huomioon näissä

suunnitelmissa, jos se on tiedossa etukäteen. Jos tieto

tulee suunnitelmien valmistumisen jälkeen, pyritään

päivittämään suunnitelmia.

Ajoituksen yhteensovittaminen Tämän tekee järjestävä AMK omien tietojensa ja toteut-

taja AMKeilta saatujen tietojen pohjalta. Tätä voidaan

joutua iteroimaan AMKien kesken neuvotellen ja sovit-

tamaan asiakkaalle. Käytännössä opettajien saatavuus

on neuvoteltava heidän ja heidän esimiestensä kanssa

kussakin AMKssa.

Verkostomaisella koulutuksella on vastuuhenkilö. Tämä vastuuhenkilö voi olla esimer-

kiksi ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen edustaja, opetusalan koulutuspääl-

likkö tai muu nimetty henkilö. Vastuuhenkilön tehtävänä on etsiä opetusresurssit koulu-

tukseen omasta ammattikorkeakouluista ja kumppanikorkeakouluista. Opettajiksi voi-

daan etsiä myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Järjestävän AMKin vastuuhenkilö tuo koulutuksen opettajaresurssien tarpeen omassa

korkeakoulussaan tiedoksi resursoinnista vastaavalle henkilölle. Tämä saattaa olla ky-

32

seisen alan koulutuspäällikkö tai yksikön johtaja. Koulutuspäällikkö ottaa opettajien tar-

peen huomioon vuosisuunnittelussa ja siten myös työaikasuunnitelmassa. Jos työkausi

on jo käynnissä, selvitetään voiko opettajien työaikasuunnitelmaa muuttaa.

Järjestävän AMKin vastuuhenkilö ilmoittaa yhteistyökoulun edustajalle opintojaksoista,

joita se tarjoaa näille pidettäväksi. Yleensä tämä edustaja on kohdealan koulutuspääl-

likkö. Kumppanikoulun koulutuspäällikkö selvittää, löytyykö kyseiseen opintojaksoon

opettajaa. Jos löytyy, lisätään kyseinen opintojakso tämän opettajan työaikasuunnitel-

maan. Työkauden ollessa jo käynnissä, muutetaan työaikasuunnitelmaa tarpeen vaa-

tiessa.

2.7 Opettajien työaikasuunnitelmiin sisällyttäminen

Ammattikorkeakoulujen opettajille laaditaan lukuvuosittain työaikasuunnitelma. Työaika-

suunnitelmassa määritellään, mistä tehtävistä opettajan vuosittainen työaika koostuu.

Työaikasuunnitelma tehdään ennen työkauden alkua. Jos opettajan työtehtävät muuttu-

vat työkauden aikana, päivitetään työaikasuunnitelmaa.

Työaikasuunnitelman laatimista edeltää yleensä vuosisuunnitteluprosessi. Vuosisuun-

nittelussa määritellään pidettävät opintojaksojen toteutukset, niiden ajoitukset sekä ni-

metään opintojaksojen opettajat. Vuosisuunnittelussa opettajalle määritellyt opintojakso-

jen opetukset toimivat yleensä työaikasuunnitelman pohjana. Työaikasuunnitelmassa on

myös muita opettajan tehtäviä, kuten TKI-hankkeita ja opinnäytetyön ohjausta.

Työelämäkoulutuksista saadaan kuitenkin usein tieto varsin myöhään vuosisuunnittelu-

prosessin kannalta. Usein joudutaan tilanteeseen, että työelämäkoulutukset aiheuttavat

tarvetta päivittää työaikasuunnitelmia ja siten myös vuosisuunnitelmaa.

Verkostomaisesti toteutettavaan koulutukseen etsitään opettajia järjestävän ammattikor-

keakoulun lisäksi myös muista ammattikorkeakouluista. Järjestävän koulun vastuuhen-

kilö neuvottelee opettajien nimeämisestä ensin oman koulutusyksikkönsä johdon kanssa

ja sitten muiden ammattikorkeakoulujen edustajien kanssa. Koulutukseen nimettyjen

33

opettajien työ sisällytetään opettajien työaikasuunnitelmaan heidän omissa ammattikor-

keakouluissaan.

Opettajien työaikasuunnitelmaan sisällyttäminen

Järj

estä

väA

MK

: ko

ulu

tusp

äälli

kkö

Järj

estä

väA

MK

: si

sält

öva

staa

va

Järj

est

äväA

MK

: m

aksu

llin

en

pal

v.to

imin

ta

Tu

ott

ava

AM

K:

kou

lutu

spää

llikk

ö

Tilaustiedot saapuneet

Koulutuksen ja ajoituksen suunnittelu

AjoituksetOK?

Vuosisuun-nitelman laadinta

Työaikasuun-nitelman laadinta

Työaikasuun-nitelmat (Peppi)

Ajoituksen yhteensovit-

taminen

EI

KylläToteutusten ja

lukujärjestyksen laadinta

Tietojärjestelmä (Peppi)

Koulutus ajoitettu

Sisältö:

Prosessi Selitys

Koulutuksen ja ajoituksen

suunnittelu

Koulutuksen sisältö ja ajoitus on sovittu asiakkaan

kanssa. Järjestävä AMK selvittää tarvittavat resurs-

sit omasta AMKista ja toteuttavista-AMKeista.

Vuosisuunnittelu ja työaika-

suunnittelu

Järjestävä AMK ja toteuttaja-AMKit tekevät vuosi-

suunnitelman ja työaikasuunnitelmat opettajille.

Tieto ulkopuolisesta koulutuksesta otetaan huomi-

oon näissä suunnitelmissa, jos se on tiedossa etu-

käteen. Jos tieto tulee suunnitelmien valmistumi-

sen jälkeen, pyritään päivittämään suunnitelmia.

Ajoituksen yhteensovittami-

nen

Tämän tekee järjestävä AMK omien tietojensa ja

toteuttavilta AMKeilta saatujen tietojen pohjalta.

Tätä voidaan joutua iteroimaan AMKien kesken

34

neuvotellen ja sovittamaan asiakkaalle. Käytän-

nössä opettajien saatavuus on neuvoteltava hei-

dän ja heidän esimiestensä kanssa kussakin AM-

Kissa.

Verkostomaisella koulutuksella on vastuuhenkilö. Tämä vastuuhenkilö voi olla esimer-

kiksi ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen edustaja, opetusalan koulutuspääl-

likkö tai muu nimetty henkilö. Vastuuhenkilön tehtävänä on etsiä opetusresurssit koulu-

tukseen omasta ammattikorkeakouluista ja kumppanikorkeakouluista. Opettajiksi voi-

daan etsiä myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Järjestävän koulun vastuuhenkilö tuo koulutuksen opettajaresurssien tarpeen omassa

korkeakoulussaan tiedoksi resursoinnista vastaavalle henkilölle. Tämä saattaa olla ky-

seisen alan koulutuspäällikkö tai yksikön johtaja. Koulutuspäällikkö ottaa opettajien tar-

peen huomioon vuosisuunnittelussa ja siten myös työaikasuunnitelmassa. Jos työkausi

on jo käynnissä, selvitetään voiko opettajien työaikasuunnitelmaa muuttaa.

Järjestävän koulun vastuuhenkilö ilmoittaa yhteistyökoulun edustajalle opintojaksoista,

joita se tarjoaa näille pidettäväksi. Yleensä tämä edustaja on kohdealan koulutuspääl-

likkö. Kumppanikoulun koulutuspäällikkö selvittää, löytyykö kyseiseen opintojaksoon

opettajaa. Jos löytyy, lisätään kyseinen opintojakso tämän opettajan työaikasuunnitel-

maan. Työkauden ollessa jo käynnissä, muutetaan työaikasuunnitelmaa tarpeen vaa-

tiessa.

2.8 Toteutuksen perustaminen

Järjestettävät toteutukset jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan:

1. Pitkät toteutukset, joista on jaossa opintopisteitä,

2. Lyhyttoteutukset, joissa kesto on tyypillisesti esim. 1 – 3 päivää.

35

Edellisen tyyppisiä koulutuksia käyvät tyypillisesti yksittäiset henkilöt esimerkiksi koko

kevään ajan 2 – 4 tuntia viikossa tai vaikka 1,5 päivää viikoittain.

Jälkimmäisen tyylisiä koulutuksia tilaavat tyypillisesti yritykset henkilöstölleen.

2.8.1 Pitkän toteutuksen perustaminen

Tässä vaihtoehdossa IoT-aiheinen koulutus ja sen osat hallinnoidaan suunnittelujärjes-

telmällä (esim Peppi). Sillä hallinnoidaan myös koulutuksen opiskelijat ja heidän suori-

tuksensa ja kirjoitetaan lopuksi todistus koulutuksen käymisestä. Peppi sisältää siten

tässä tapauksessa opiskelijoiden perusrekisterin.

Tältä osin toteutuksen hallinta on hyvin samanlaista kuin avoimen AMK-koulutuksen ta-

pauksessa.

Lyhyet 1 – 3 päivän yrityskoulutukset hallinnoidaan toimistotyökaluilla (Excel, Word, ...)

sekä kurssin opettajien että maksullisen palvelutoiminnan henkilöstön toimesta. Myöskin

todistus koulutuksesta kirjoitetaan toimistotyökaluilla ja tulostetaan viralliselle paperille

leimalla ja allekirjoituksin varustettuna. Peppi-järjestelmä on liian työläs ja kömpelö vä-

line lyhytkoulutusten hallinnointiin.

2.8.2 Lyhyttoteutuksen perustaminen

Lyhyet tyypillisesti 1 – 3 päivän yrityskoulutukset hallinnoidaan toimisto-ohjelmilla (Excel,

Word, ...) sekä kurssin opettajien että maksullisen koulutuksen henkilöstön toimesta.

Myöskin todistus koulutuksesta kirjoitetaan toimistotyökaluilla ja tulostetaan viralliselle

paperille leimalla ja allekirjoituksin varustettuna.

36

2.9 Opiskelijan kirjaaminen ja ilmoittautuminen toteutukselle

Opiskelijoina verkostoituneessa toteutuksessa voi olla verkostoon kuuluvan ammattikor-

keakoulun tutkinto-opiskelijoita mukaan lukien muuntokoulutuksen opiskelijoita ja mu-

kaan lukien YAMK-tutkinto-opiskelijoita, avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita, eril-

lisrahoituksella järjestetyn koulutuksen opiskelijoita eli täydennyskoulutuksen opiskeli-

joita. Näiden kaikkien opiskelijaryhmien opiskelijoilla on oltava käyttäjätunnus. Opiskeli-

jan käyttäjätunnuksella on kyettävä:

Kirjautumaan verkostoituneen toteutuksen järjestävän ammattikorkeakoulujen

tietoverkkoihin.

Saamaan opiskelijastatus opiskelijoille tarkoitetuissa hallinnollisissa järjestel-

missä, kuten Pepissä.

Saamaan opiskelijastatus oppimisalustaan.

Kun opiskelija on saanut opinto-oikeuden sekä pystyy kirjautumaan järjestelmään, on

opiskelijan ilmoittauduttava toteutukselle. Yhdelle toteutukselle on ilmoitettu maksimi-

määrä opiskelijoita ja ilmoittautumisen on tapahduttava tiettyyn aikaan mennessä, jotta

toteutuksen järjestelyt voidaan aloittaa.

Vain yhteen erillisrahoitettuun koulutukseen osallistuville ei ole tuttua toteutukselle ilmoit-

tautuminen. Ilmoittautuminen onkin verkostoituneessa aikuiskoulutustoteutuksessa teh-

tävä usein opiskelijan puolesta.

Opiskelijan ilmoittautumiskäytännön on oltava sellainen, että luodaan edellytykset suori-

tusten kertymiselle opiskelijalle, tutkintoon johtavan koulutuksen opintopistekertymän

kertymiselle kotiammattikorkeakoululle, jne.

Maksullisen koulutuksen tapauksessa IoTTi-työryhmä olettaa, että järjestävä AMK ilmoit-

taa opiskelijat jo valmiiksi järjestävän AMKin oppilastietojärjestelmään koulutukseen liit-

tyviin kursseihin. Koulutuksen maksava osapuoli toimittaa koulutuksen järjestäjälle osal-

listumislistan, jonka perusteella järjestäjä pystyy viemään tiedot oppilastietojärjestelmän

ao. kursseille. Koulutuksen tilaajan kannalta on paljon miellyttävämpää jos koulutukseen

liittyvä byrokratia on hoidettu järjestäjän puolelta valmiiksi.

37

Avoimen AMKin pelisäännöillä toimiva opiskelija ilmoittautuu kursseille tutkinto-opiskeli-

joiden tapaan eli koulutuksen jokaiselle kurssille erikseen.

Prosessi Selitys

Opiskelijalle luodaan opiskeli-jaoikeudet.

Järjestävä AMK lisää kaikki opiskelijat järjestel-mään riittävin opinto-oikeuksin riittävän pitkäksi opiskeluajaksi.

Opiskelijan kirjautuminen to-teutukseen

Opiskelijan on kirjauduttava järjestelmään, opiske-lija ilmoittautuu ko. toteutukseen (halutulle kurs-sille). Tämän voi tehdä myös opetushallinnon hen-kilö.

Opiskelijan poistaminen to-teutuksesta

Jos opiskelija syystä tai toisesta peruu ilmoittautu-misensa niin opiskelija voi poistaa itsensä toteu-tuksesta ennen määräajan umpeutumista.

Tarkistetaan opiskelijakirjau-tumiset

Opettaja tarkistaa kaikki ilmoittautumiset toteutuk-seen. Tulostuksena saadaan Opiskelijalistat

Opiskelijan kirjaaminen to-teutukseen

Opettaja voi tarvittaessa kirjata (ilmoittaa) opiske-lijan toteutukselle.

Opiskelijan poistaminen to-teutuksesta

Jos opiskelija syystä tai toisesta peruu ilmoittautu-misensa niin opettaja voi poistaa opiskelijan toteu-tuksesta määräajan umpeuduttua.

Haetaan toteutuksen opiskelijat Järjestelmästä saadaan tulostuksena (sähköisenä tai paperisena) toteutuksen opiskelijalistaukset.

Tietokanta: toteutuksen tiedot: opiskelijat

AMK:ien käytössä oleva järjestelmä (Peppi), jonka takana on opiskelijarekisteri.

38

2.10 Opiskelijan hyväksyminen toteutukselle

Tilavarausten, laboratorioiden välinevarausten, toteutuksen suunnittelun, jne. kannalta

on tiedettävä jo ennen toteutuksen alkua tarkka opiskelijamäärä ja mahdolliset opiskeli-

joiden oikeudet erikoisjärjestelyihin.

Opiskelijankin on tiedettävä ennen toteutuksen alkua, onko hänet hyväksytty toteutuk-

selle.

Prosessi Selitys

Tarkistetaan opiskelijakirjau-tumiset

Opettaja tarkistaa kaikki ilmoittautumiset toteutuk-seen. Jos on oikea määrä, voidaan tulostaa opis-kelijalistat.

Poistaa ilmoittautuneen opiskeli-jan

Jos opiskelijoita on ilmoittautunut toteutukseen lii-kaa, opettaja voi poistaa ylimääräiset opiskelijat to-teutukselta.

Hyväksyy ilmoittautuneet opiskelijat

Opettaja hyväksyy opiskelijat toteutukseen.

Opiskelija saa ilmoituksen hy-väksynnästä/hylkäämisestä

Opettajan hyväksyttyä opiskelijan toteutukseen, opiskelija saa tästä ilmoituksen.

Tietokanta: toteutuksen tiedot: opiskelijat

AMK:ien käytössä oleva järjestelmä (Peppi), jonka takana on opiskelijarekisteri.

39

2.11 Opiskelijan suoritusten kertyminen toteutukselle

Opiskelijan on pystyttävä seuraamaan omia opintoja sekä niistä tulevia arviointeja. Riip-

pumatta siitä, mikä järjestelmä on kyseessä, opettaja hyväksyy opiskelijan suoritukset

toteutukselle ja sitä myöten suoritukset kertyvät ko. toteutukselle halutussa järjestel-

mässä.

Prosessi Selitys

Tarkistaa omat toteutuksensa Opiskelija tarkistaa omat tietonsa toteutuksesta. Opiskelija saa järjestelmästä opiskelijatiedot säh-köisessä tai paperisessa muodossa.

Kirjaa opiskelijan arvioinnit to-teutukselle

Opettaja kirjaa opiskelijan arvioinnit toteutukselle opiskelijalle nähtäväksi, mutta vain ko. opiskeli-jalle.

Opintorekisteri: toteutuksen tiedot: opiskelijat

AMK:ien käytössä oleva järjestelmä (Peppi), jonka takana on opiskelijarekisteri.

2.12 Arviointi verkostoituneessa toteutuksessa

Arvioinnit kirjataan Peppiin koulutuksen järjestävässä ammattikorkeakoulussa. Arvioin-

nin ja suoritusten on siirryttävä verkostoituneessa toteutuksessa Pepistä Virta-palveluun,

40

mistä suoritukset voidaan siirtää opiskelijan mahdolliseen myöhempään tutkintokoulu-

tukseen.

Ristiinopiskelua varten on jo Euroopassa Emrex. Esim. HAMK:n suoritukset siirtyvät

Peppi – Virta – Emrex. Virta on kansallinen tietolähde opiskelijan suorituksesta. Virtaa

käyttää tällä hetkellä mm. Kela, Valvira ja OKM. Puro lukee Virta-järjestelmää. Opiskelija

voi lukea Puro-järjestelmästä suorituksensa. Puro:sta opiskelija voi lähettää vieraassa

korkeakoulussa tehdyn suorituksen omaan korkeakouluun.

Virta – Puro sekä Virta – Emrex ovat riippumattomia ammattikorkeakoulussa käytettä-

västä järjestelmästä. Kaikki ammattikorkeakoulut eivät ole jäseniä Puro:ssa.

Järjestelmät ovat jo olemassa opintojen tietojen siirtämistä varten. Verkostoituneessa

toteutuksessa on määriteltävä opiskelijoille, mitä opiskelijoiden on tehtävä, jotta tiedot

siirtyvät kotikorkeakouluun.

Arvioinnin ja suoritusten on siirryttävä verkostoituneessa toteutuksessa opiskelijan koti-

korkeakouluun osaksi opiskelijan tutkintoa.

Opiskelija ilmoittautuu ja osallistuu opintojakson toteutukselle. Opiskelijan suoritukset

kirjataan opintosuoritus-rekisteriin.

Virta on korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto, jossa korkeakoulut säilyttävät ko-

piota opiskelijarekisterinsä osista. Opiskelijan opintosuoritukset siirtyvät Virta-opintotie-

topalveluun automaattisesti vähintään kerran kuukaudessa. Siirto tapahtuu opiskelija-

kohtaisesti opiskelijastatuksen perusteella.

Tarvittaessa opiskelija voi tarkistaa omat suoritus- ja tutkintotietonsa Puro-opintopalve-

lussa. Tiedot palveluun haetaan Virta-tietovarannosta. Opiskelija voi antaa Puro-palve-

lussa luvan, että kotikorkeakoulun virkailija näkee opiskelijan suoritukset toisessa am-

mattikorkeakoulussa ja antaa opintosuoritusten siirtopyynnön.

Kotikorkeakoulun virkailija kirjautuu Puro-palveluun Haka-kirjautumispalvelun kautta.

Puro-palvelusta virkailija kopioi suoritukset opiskelijan kotikorkeakoulun opintosuoritus-

rekisteriin.

41

Arviointi verkostoituneessa toteutuksessa

Tie

tova

rast

oT

ote

utt

avaA

MK

: O

pin

toas

ian

hal

linto

/

Vir

kai

lija

Op

iske

lija

Tote

utt

avaA

MK

: Lu

enn

oit

sija

/

muu

hen

kilö

Osallistunut opintojaksolle

OpintosuorituksetPeppi (Pakki)

Kirjaa suoritukset

Siirto VIRTA-

järjestelmään

VIRTA Tietovaranto

(Oph)

Suoritusten tarkistaminen

(PURO- Opintopalvelu)

Opintosuoritusten siirtopyyntö

(PURO-Opintopalvelu)

Kirjautuminen PURO-Opintopalveluun

(Haka-kirjautumispalvelu)

Suoritusten kirjaaminen

kotikorkeakoulun rekisteriin

Ajantasainen tietosuorituksista

Prosessit ovat seuraavat:

Selitykset:

Prosessi Selitys

Osallistunut opintojaksolle Opiskelija ilmoittautuu ja osallistuu opintojakson toteu-tukselle

Kirjaa suoritukset ToteuttavaAMK: luennoitsija / muu henkilö kirjaa opinto-suoritukset opintosuoritusrekisteriin

Siirto VIRTA-järjestelmään Opintosuoritukset siirtyvät automaattisesti VIRTA-tieto-varantoon

Suoritusten tarkistaminen Opiskelijalla mahdollisuus tarkistaa opintosuorituksensa Puro-opintopalvelusta

Opintosuoritusten siirtopyyntö Opiskelija antaa Puro-opintopalvelussa opintosuoritus-ten siirtopyynnön kotikorkeakoulun virkailijalle.

Kirjautuminen Puro-opintopalveluun Opintosuoritusten siirto edellyttää, että siirtopalvelu on korkeakoulun käytössä. Kotikorkeakoulun virkailija kir-jautuu Haka-kirjautumispalvelun kautta

Suoritusten kirjaaminen Kotikorkeakoulun virkailija kopioi suoritukset ja kirjaa ko-tikorkeakoulun opintosuoritusrekisteriin

Ajantasainen tieto suorituksista Opiskelijan opintosuoritusrekisteri sisältää myös muissa korkeakouluissa suoritetut opintojaksot

42

2.12.1 Kurssisuoritusten arvioinnit

Kurssisuoritukset on syytä arvioida koulutuksen järjestävän AMKin tietokantoihin. Ylei-

sesti AMKeissa on käytössä Peppi-järjestelmä. Järjestävä AMK on vastuussa opintosuo-

ritusten kirjaamisesta.

Kursseilla mukana olevien oppilaiden tiedot talletetaan järjestävän ammattikorkeakoulun

Peppi-opintohallintojärjestelmään.

IoTTi-työryhmä suosittelee koulutusten (yritysten tilaamat, työvoimakoulutukset) arvos-

telun periaatteella hylätty / hyväksytty.

IoTTi-työryhmä suosittelee, että kaikista verkostossa tarjottavista koulutuksista annetaan

opintopisteitä. Poikkeus voisi olla päivän kestävät lyhyet tietoiskut. Syy tähän on se, että

joku osallistuja voi haluta hyödyntää koulutusta jatkossa osana jotain tutkintoaan.

2.13 Todistuksen kirjoittaminen, kun opiskelija suorittaa vain tämän verkostoituneen toteutuksen

Todistuksen kirjoittamiseen liittyvät prosessit ovat seuraavat:

2.16 Todistusten kirjoittaminen IoT-koulutukseen osallistuneille

Järj

estä

vä A

MK

: m

aksu

llin

en

palv

.to

imin

ta

Tote

utta

va A

MK

: m

aksu

llin

en

palv

elut

oim

inta

Opiskelijoiden suoritukset ja arvioinnit

Todistuksien kirjoittaminen

Todistuksien jakelu

Todistuksien jakelu

Todistuksien kirjoittaminen

Todistuksien jakelu

Todistuksien jakelu

Kurssisuoritukset arvioitu

Todistukset oppilailla

Selitykset:

Selitykset:

Prosessi Selitys

Oppilaiden suoritukset tehty

Koulutuksen jokainen oppilas on suorittanut kaikki häneltä vaaditut harjoitukset ja projektit ja palauttanut ne hyväksy-välle opettajalle.

43

Kurssisuoritusten arvio-innit

Nämä tekevät kurssia pitävät opettajat eri ammattikorkea-kouluista.

Tietokanta: opiskelijoi-den suoritukset ja arvi-oinnit

Tämän tarjoaa järjestävä AMK.

Todistusten kirjoitta-minen

Tämän tarjoaa järjestävä AMK.

Todistusten jakelu Kukin osallistuva AMK hoitaa tahollaan. Järjestävä AMK toimittaa todistukset aluksi muille AMKeille.

Todistukset oppilailla Jokainen koulutuksen läpikäynyt oppilas on saanut siitä todistuksen. Todistusten varakopioita säilytetään sen myöntäneessä oppilaitoksessa lailla säädetyn ajan.

Selityksiä on tarkennettu vielä seuraavissa luvuissa.

2.13.1 Todistusten kirjoittaminen

Järjestävä AMK kirjoittaa todistukset osallistuville opiskelijoille. Tämän jälkeen ne lähe-

tetään muille osallistuville AMKeille edelleen toimitettavaksi opiskelijoille.

2.13.2 Todistusten jakelu

Järjestävä AMK hoitaa todistusten jakelun koulutuksen opiskelijoille.

2.14 Opiskelijoiden arviointien arkistointi verkostoituneessa toteutuksessa

Arviointien arkistointiin liittyvät prosessit ovat seuraavat:

44

Arviointien arkistointi

Järj

estä

vä A

MK

: tie

toar

kist

o

Järj

estä

vä

AM

K:

mak

sulli

ne

n

pal

v.to

imin

ta

Tietokanta: opiskelijoiden arvioinnit

Opiskelijoiden arviot

paperimuodossa

Todistuksien kirjoittaminen

Oppilaiden arviointitiedot

olemassa

Oppilaiden arviot tallessa

Selitykset:

Prosessi Selitys

Oppilaiden arviointitiedot ole-

massa

Jokaisella IoT-aiheisen koulutuksen opettajalla on

tiedossa jokaisen osallistuneen oppilaan arviointi-

tiedot

Todistuksen kirjoittaminen Tämän tekee järjestävä AMK.

Tietokanta: opiskelijoiden arvioin-

nit

Tämän tarjoaa järjestävä AMK.

Dokumenttiarkisto: opiskelijoiden

arvioinnit paperitodistuksilla

Tämän tarjoaa järjestävä AMK.

Oppilaiden arviot tallessa Oppilaiden arviot ovat tallessa järjestävän ammat-

tikorkeakoulun arkistointijärjestelmässä sekä digi-

taalisessa (tietokanta, tietoarkistot) että paperi-

muodossa.

Selityksiä on tarkennettu vielä seuraavissa luvuissa.

45

2.14.1 Tarkennuksia kaavioon

Arkistoinnin tietokannassa opiskelijoiden arvioinnit ovat tallessa siinä muodossa, että

niistä on helppo tuottaa paperimuotoinen todistus uudestaan, kunhan siihen lisätään tä-

män jälkeen tarpeelliset leimat ja allekirjoitukset.

Paperimuotoinen arkistoitu todistus on täsmälleen samanmuotoinen kuin se joka jaetaan

oppilaalle. Siitä on mahdollista jakaa oppilaalle edelleen oikeaksi todistettuja jäljennök-

siä.

IoTTi-verkoston tarjoaman koulutuksen opintosuoritusten arviointiperusteet säilytetään

samoin arkistointiperiaattein kuin mitä noudatetaan järjestävän AMKin opintoasiainhal-

linnossa muiden opiskelijoiden opintosuorituksiin (esim. tutkinto-opiskelijoiden; käyte-

tään heidän arkistointikäytäntöjään / -sääntöjään).

2.15 Opintojaksopalaute

Opiskelijapalaute on tärkeä osa ammattikorkeakoulun laatu-, arviointi- ja palautejärjes-

telmää. Opintojaksopalautteen keräämisen tavoitteena on opintojaksojen jatkuva kehit-

täminen ja kriittinen arviointi. Opintojakson palautteen anto on jokaisen opiskelijan oi-

keus ja se on ymmärrettävä osaksi opintojakson suoritusta.

Ammattikorkeakouluissa on käytössä erilaisia tapoja (lomakkeita, kyselyjä, toiminto Pe-

pissä jne..) ja järjestelmiä kerätä opiskelijapalautetta. Jatkuvan parantamisen näkökul-

masta on tärkeää, että opiskelijoiden antamaa palautetta tarkastellaan ja analysoidaan.

Alla olevassa prosessikaaviossa on kuvattu yleisellä tasolla opintojaksopalautteen ke-

rääminen ja saadun palautteen perusteella tehtävät jatkotoimenpiteet.

46

Opintojaksopalaute

Tiet

ova

rast

oO

pis

keli

jaTo

teu

ttav

a A

MK

Lu

enn

oit

sija

/ m

uu

he

nki

löJä

rjes

tävä

AM

K

IlmoittautunutOpintojakson toteutukselle

Palautteen antaminen

Opintojaksopalautejärjestelmä

Kirjautuminenpalautejärjes-

telmään (aktivoi)

Tarkastelee annettua

palautetta

Palaute annettu

Palautteen analysointi

Kehittämistoimen-piteiden laadinta

Prosessit ovat seuraavat: Selitykset:

Prosessi Selitys

Ilmoittautunut opintojakson toteutukselle

Opiskelijan tulee ilmoittautua opintojakson toteutukselle voidaakseen antaa palautetta

Kirjautuminen palautejärjest-elmään

Opiskelija kirjautuu (aktivoi) palautejärjestelmään omilla, ammattikorkekoulun verkkoon annetuilla, verkkotunnuksilla. Vaikka järjestelmään kirjaudutaan tunnuksilla, palautteen antajan henkilöllisyys ei vastauksissa näy.

Palautteen antaminen Opiskelija antaa opintojakson liittyvän palautteen kussakin ammattikorkeakoulussa erikseen sovitulla tavalla.

Tarkastelee annettua palau-tetta

Luennoitsija / muu henkilö tarkastelee annettua palautetta.

Palautteen analysointi JärjestäväAMK analysoi annettua palautetta. Palautteen ana-lysointi on keskeinen, jotta tehtyihin havaintoihin voidaan reagoida.

Kehittämistoimenpiteiden laa-dinta

JärjestäväAMK kykenee annetun palautteen perusteella ke-hittämään yksittäisen opintojakson / koulutuksen sisältöä ja toteutusta.

Palaute annettu Opiskelija saa tiedon, että palaute on kirjattu.

47

48

3 YHTEENVETO

Tätä yhteistoimintaohjeistusta pilotoidaan ICT-taiturit -koulutuksessa syksyllä 2018.

3.1.1 Muuta pohdittavaa

Tätä kirjoittaessa heräsi ajatus että kuinka pitkällä Suomessa ollaan todistusten digitali-

soinnissa ? Ts. onko lähitulevaisuudessa mahdollista, että verkossa luotetussa paikassa

voisi olla saatavilla ihan yhtä luotettavana pidetty todistus opiskelusuorituksista kuin mil-

laisena paperiversiota todistuksesta nykyään pidetään ? Tämä pohdinta ei varmaankaan

kuulu IoTTi:n aihealueeseen.

49

LIITTEET

Liite 1. Osaamisrekisterin rakenne:

Osaaminen

o Lyhyt kuvaus osaamisesta

ammattikorkeakoulu, jossa osaaminen on

opetuksen kesto

opetuksen laajuus opintopisteinä

opetustapa & työmenetelmä; esim. laboratoriotyö, teorialuento, harjoitus, projek-

tityöskentelyä, ... . Voi olla myös yhdistelmä näistä.

tarvittavat ICT-resurssit / teknologiat; erityisesti tarvittavat lisenssit

mihin tutkintokoulutuksen kurssiin osaaminen sisältyy

hinta tarjouksen tekemistä tukevassa muodossa: kokonaistuntihinta, muut kus-

tannukset (lisenssit) tai koulutuksen osan kokonaishinta täydellä järjestämisvas-

tuulla.

yhteystiedot

Esimerkkitiedot:

”AWS -IoT-alusta”

”2 x 4h koulutus”

”0,25 op”

AWS-lisenssit oltava kaikilla osallistujilla valmiina

”50 euroa / tunti”

”jaana.jarjestaja@tamk.fi / 040 – 123 4567”

50

Liite 2. Osaamisrekisterin opetussisällöt:

Osaamisrekisterit voivat tämän hetkisen tietämyksen perusteella sisältää seuraavia IoT-

osaamisia:

IoT-rakentajille suunnatut osaamiset:

Lyhyt johdatus IoT-ohjelmointikieliin: C, Python, JavaScript, R

IoT-laitteet (sensorit, anturit, aktuaattorit) & laiteohjelmointi: Arduino, Raspberry

IoT-laitteiden kommunikointiratkaisut

IoT-protokollat: MQTT esim.

IoT-alustat –kurssi: AWS, Microsoft Azure, ThingWorx, IBM Bluemix (Watson)

Big Data –käsittelykurssi: Apache Hadoop, Spark, Hadoop:in päälle rakennetut

tuotteet (Hive, Pig, R-kieli)

Datan visualisointi ja raportointi: IoT-alustoilla, Googlen visualisointikirjastot,

mobiilialustojen ratkaisut (Android), ELK-pino, Power Bi.

Koneäly: Google TensorFlow, IBM Watson esim. , Chatbot:it

Konenäkö

Pilviteknologiat

Tietoturva

IoT-liiketoiminnasta kiinnostuneille suunnatut osaamiset:

IoT-järjestelmiin liittyvät käsitteet

IoT-järjestelmien liiketoimintanäkökulma

IoT-järjestelmien systeemitason toiminta

IoT-järjestelmiin liittyvän liiketoiminnan kehittäminen

Uudenlaiset IoT-tuotteet ja -prosessit

Modernit tuotantojärjestelmät

51

Robotiikka

IoT-loppukäyttäjälle suunnatut osaamiset:

Tämä on vielä selvittämättä. Talosta löytyy terveysteknologiaosaamista sekä

konepuolella ja automaatiopuolella vastaavien järjestelmien loppukäyttäjiin liitty-

vää osaamista.

Petteri & Timo: osaatteko speksata tätä osaa (teollisuusautomaationäkökulma,

prosessiteollisuus, …) !!!!!!

Automaatiosuunnittelijat: Koneiden ja laitteiden liittäminen IoT:hen esimerkiksi

suoraan ohjelmoitavasta logiikasta.

Oulun porukat: tänne asiaa siitä älykkäästä asumisesta !!!!!

Liite 3. Yhteistoimintamallin prosessien soveltamisohje:

YTM prosessi: soveltamisohje

Tarjouspyyntö:

2.1

Tarjouksen laatiminen: 2.3, 2.4,

2.5, 2.6, 2.7

Aloite

järjestämiseen:

2.1.2

Tarve: IoT-

koulutuksen

myyminen: 2.1.1

Asiakas

Oma markkinointi

Toteutus: alku

Toteutus:

loppu

JÄRJESTÄVÄ

AMK

TOTEUTTAVA

AMK

KAIKKI

YHDESSÄ

Tarjous: 2.1, 2.2.3, 2.4, 2.5

Tarjous hyväksytään

Sopimuksen tekeminen

(laskutus ml., sis. tilauksen):

2.2, 2.2.3, 2.3

Toteutus: tarkemmin

vieressä

Koulutus

pidetty

(Asiakassopimus: 2.3, ei

kuulu hankkeeseen)

Verkostokoulutus

sopimus: 2.3

Kyllä

Koulutusta ei

järjestetä

Ei

Tarjouksen valmistelu

yhdessä: 2.2

Laskutus: toteuttava

AMK -> järjestävä AMK

Järjestävä AMK maksaa

laskun

Toteuttavan AMKin

maks.koulutus ottaa

katteen

Loppu rahasumma valuu

kp:hen opettajan

palkanmaksuun

Rahaliikenn

e loppu

RAHALIIKENNE

Verkostokouluttajien etsintä

osaamisrekisterin perusteella:

2.4

Yhteydenotot, opettajien

hankinta: 2.5

Opettajien työaikasuunnitelmiin

sisällyttäminen: 2.7

Toteutuksen

perustaminen: 2.8

Oppilaiden ilmoittautuminen

toteutukselle: 2.9

Opiskelijoiden hyväksyntä

toteutukselle: 2.10

Opetus pidetään;

Opintosuorituksia kertyy : 2.11

Opintosuoritusten

arviointi: 2.12

Palautteen kerääminen:

2.15

Todistusten

kirjoittaminen: 2.13

Kurssitietojen arkistointi:

2.14

Käyttöohje:

- koulutuksen järjestämisen työvaiheet on

kuvattu tässä vuokaaviossa,

- järjestäessäsi koulutusta käy sitä lävitse

alkupisteestä nuolten osoittamaan

suuntaan,

- notaatio: perusvuokaavionotaatio (flow

chart)

- työvaiheen perässä oleva numerosarja

kertoo mistä luvusta YTM prosessien

suunnitteludokumenttia löydät lisää ohjeita

työvaiheen tekemiseen. Värinotaatio:

Liite 4. Vertailu: maksullinen koulutus vs. OKM-rahoitteinen koulutus:

Maksullinen koulutus OKM-rahoitettu koulutus

Katteen periminen koulu-

tuksen osista

Kyllä Eii

Katteen periminen koko kou-

lutuksesta

Kyllä Ei

i Koulutus on tarkoitus järjestää jokaisen AMKin kannalta ”omakustannushintaan”. Ei tavoitella mitään voittoa mutta ei mitään tappiotakaan. AMKin ei ole tarkoitus tuottaa omistajilleen voittoa verorahoitteisesta toimin-nasta.