Toukokuu 2010

Kuva

: Tim

o M

eren

silt

a

Veteraanikone sai

UUSIA PILOTTEJAMalmilta operoivan vanhan DC-3:n lennot uhkasivat tyrehtyä miehistöpulaan, mutta vaara on nyt ohi, kun kolme uutta pilottia on saatu remmiin perämieskurssilta.

 – Tilanne näytti välillä aika vaikealta, kun meillä oli len-tävää miehistöä vain neljä-vii-si ja hekin lensivät päätyök-seen muualla. Nyt kolmosel-la on kahdeksan tyyppikou-lutuksen saanutta lentäjää, perämieskurssin johtaja – ja itsekin DC-3-kippari – Pent-ti Niemi iloitsee. 

Itse asiassa tulokkaat ovat huomattavan kokeneita len-täjiä. Petri Munukka on pää-työkseen toiminut Finnairin MD-11:n päällikkönä kyy-dissään parhaimmillaan 280 matkustajaa, Markku Lehti lentää Jetflite Oy:n  kahdek-sanpaikkaista Falcon 20-lii-kesuihkua ja toimii myös len-nonopettajana ja Petteri Tar-ma taas vastaa Airbus 320:n kipparina 190 matkustajan turvallisuudesta sekä esiin-tyy uusein taitolentäjänä näy-töksissä.– Kurssille olisi kyllä ollut 

paljon sopivia hakijoita, mut-ta meidän oli pidettävä rimaa korkealla ja edellytettävä riit-

tävästi kokemusta raskaalla kalustolla. Pojat toimivat nyt alkuun perämiehinä, mutta puolta vaihdetaan kapteenin paikalle, kun kokemusta kol-mosesta kertyy, Niemi kertoo.– Kun meiltä vanhoilta jää-

riltä saattavat minä päivänä tahansa lupakirjat mennä iän mukana tulevien kremppo-jen vuoksi hyllylle, on varsin mahdollista, että viiden tai ehkä jo kolmen vuoden kulut-tua on edessä uusi perämies-kurssi. Tarvetta tulee varmasti, jos vielä toinenkin DC-3, OH-LCD, saadaan käyttöön

75-vuotiaan kolmosen ja uusien perämiesten varsinais-ten työkalujen välillä on mel-koisia eroja. Kun laskussa kii-torataa lähestyttäessä on DC-3:lla pidettävä noin 140 km/h nopeutta, Petri Munukan MD-11 vaatii noin 360 km/h, Mark-ku Lehden Falcon 210 km/h ja Petteri Tarman Airbus 250 km/h. Lentäjät tosin käyttä-vät nopeuksista puhuessaan solmuja.

Kiinnostus DC-3:een eli Dakotaan virisi kaikilla kol-mella jo nuorukaisina. Pette-ri sai ensi kosketuksensa Jo-ensuun hallissa ilmavoimien kolmoseen ollessaan 1980-lu-vun alussa purjelentokurssil-la. Markku vieraili pikkupoika-na kolmosen edeltäjän, DC-2:n, sisällä, kun koneesta oli tehty kahvila Hämeenlinnan torille. OH-LCH:on hän pää-

Helsinki on valittu maailman design-pää-kaupungiksi vuodeksi 2012. Valinnan teki Maailman muotoilujärjestö (ICSID) vii-me vuonna Singaporessa. Titteliä tavoit-teli peräti 46 kaupunkia 27 maasta, joista valinta viimein kohdistui Helsinkiin. Pal-kinnon kriteereinä on designin hyödyntä-minen kaupungissa sosiaalisen, kulttuuri-sen ja taloudellisen elämän parantajana.

Tällä hetkellä on menossa ideoiden ke-rääminen, millä tavoin arvostettu titteli voisi näkyä kaupungin ilmeessä ja toimin-noissa. Mitäpä jos Malmin historiallinen lentoasema olisikin yksi Helsingin arvok-kaista desingkohteista, jota voisimme tee-mavuoden aikana ylpeänä esitellä maail-malle? Syntyessään Malmin lentoasema edus-ti alansa huippua sekä tekniseltä varus-tukseltaan että muotoiluiltaan. Arkkiteh-tuuri oli modernia ja liittyi osana vuodek-si 1940 kaavailtujen kesäolympialaisten funkkiskokonaisuuteen. Samoin Alvar Aallon suunnittelema sisustus ja kalus-teet olivat pelkistyneessä tyylikkyydessään aikaansa edellä. Lentoasemassa yhdistyi-vät innovatiivinen tekninen ajattelu roh-keaan arkkitehtoniseen luovuuteen. Mal-mi edusti 30-luvulla samoja ihanteita, joi-ta sisustajansa Alvar Aallon nimeä kanta-va yliopisto haluaa tänä päivänä edistää

– muotoilun ja teknologian luovaa yhteen-sovittamista.

Tällä hetkellä lentoasema on suomalai-sen ilmailukoulutuksen ja -kulttuurin tär-kein keskus. Ammattilentäjäkoulut edus-tavat kansainvälisesti korkeaa tasoa yhä vaativammaksi muodostuvassa ilmailu-maailmassa. Uusi teknologia heijastuu yhä vahvemmin myös lentokoulutukseen.

Tasokas koulutus ansaitsisi kuitenkin ny-kyistä tyylikkäämmän ympäristön. Aallon ajoista Malmin interiööri on kärsinyt ja rakennukset kaipaisivat kohennusta. Tu-leva desing-pääkaupunki saisikin muut-taa nuivaa suhtautumistaan toiminnalli-sesti ja arkkitehtonisesti poikkeuksellisen arvokkaaseen kohteeseensa. Eikö olisikin hienoa, jos vuonna 2012 saisimmekin jäl-leen ihailla Malmia sen alkuaikojen tyy-likkäässä ilmiasussa?

Malmista kulttuurinähtävyys

Raine Haikarainenpuheenjohtaja

Malmin lentoaseman ystävät ry.

Uudet DC 3 -lentäjät Petteri Tarma (vas.), Petri Munukka ja Markku Lehti.

Matti Korjula

DC 3 -lentäjien kouluttaja Pentti Niemi

Kuva Matti Korjula

Tuomas Kuosmanen

KENTTÄPOSTIA2

si kunnolla tutustumaan, kun Airveteran sai koneen 1986.– Minä taas oli niihin aikoi-

hin Utissa apumekanikkona. Jouduimme vetämään juu-ri tämän koneen metrisestä hangesta, kun sitä säilytet-tiin ulkosalla. Nyt taas kun-nostettu kone talvehtii lämpi-mässä hallissa Vaasassa, Pet-ri muistelee.

OH-LCH tehtiin alun perin matkustajaversioksi ja se on tyypin valmistussarjan viimei-simpiä. Kun vielä Aero Oy ja sitten ilmavoimat huolsi si-tä erittäin hyvin ja kone on huolellisesti kunnostettu si-viilikäyttöön, se on kuin juu-ri tehtaalta tullut. Moottorit-kin ovat juuri peruskorjattui-na uudenveroiset.

Malmin lentoasema on sa-maa ikäluokkaa kuin kolmo-nenkin eli ne ovat kuin toisil-leen luodut. Ikä ei kummalle-kaan aseta rajoituksia, vaan toimintakunto on vuosien mittaan parantunut.

Matti Korjula

Kiinnostaisiko keikka DC-3:lla? Se kyllä onnistuu, mutta edellyttää jäsenyyttä yhdistyksessä, jonka tiedot löytyvät netistä

nimellä DC-ry.fi. Jäsenmaksu on 30 €.Jäsenhakemus on vapaamuotoinen ja siinä kysytään lähinnä

yhteystiedot. Asia kannattaa hoitaa ”hyvissä ajoin”, sillä jäsenyyttä ei voida myöntää enää lentoa varattaessa.

Kun yhdistys toimii omakustannus- ja talkooperiaatteella, lentoja järjestetään jäsenten kiinnostuksen mukaan. Verkosta löytyvät

alustavasti suunnitellut paikallis- ja matkalennot sekä hinnat, jotka ovat varsin edullisia ottaen huomioon ne kustannukset, mitä tällaisen

ilmailuhistoriallisen harvinaisuuden ylläpito tulee maksamaan

Miten päästä lentämään?

Douglas DC-3 lensi ensilentonsa 1935, joten tyyppinä se on 75 vuotta vanha. Valmistus lo-petettiin 1947, mutta konetta ehdittiin teh-dä yli 11 000 kpl ja lisäksi Neuvostoliitossa Li-sunov Li-2 -nimellä vahvistamattomien tieto-jen mukaan jopa 5 000. Malmin DC-3 OH-LCH on valmistunut Yhdysvalloissa 1947.

Kolmonen on maailman kaikkien aikojen ylivoimaisesti eniten tehty matkustaja- ja kul-jetuskone. Finnairin edeltäjä Aero Oy hankki sitä sodan jälkeen USA:n ylijäämävarastosta kymmenen ja Karhumäki neljä. Aero myi ko-neensa myöhemmin ilmavoimille, jolta puo-lestaan Airveteran osti OH-LCH:n ja kunnos-tusta odottavan OH-LCD:n.

DC-3 on varustettu kahdella 1200 hv Pratt & Whitney Twin Wasp -moottorilla. Koneen kärkiväli on 29 m, pituus 19,7 m, tyhjäpaino 8 tonnia ja suurin paino 12,7 tonnia. Aeron käytössä matkustajapaikkoja oli 31, mutta vi-ranomainen on rajoittanut matkustajamäärän yhdistyskäytössä 19:ään.

Eri maissa on ilma-alusrekisterissä vielä noin 400 kpl Dakotaa, josta tuli tyypin kutsu-manimi.

Dakota pähkinänkuoressa

Tuom

as K

uosm

anen

Raine Haikarainen

MCRDynAero

SCANFLYERS.COM

Malmin lentoasema kansallisesti merkittävä

kulttuuriympäristö

Tuore RKY-inventointi kor-vaa edellisen vuonna 1993 julkaistun inventoinnin, jos-sa siinäkin oli Malmin lento-asema mukana, mutta ei yh-tä selväsanaisesti ja alueelli-sesti rajattuna kuin nyt.

Uuteen valtakunnalliseen inventointiin valitut 1260 kohdetta antavat alueelli-sesti, ajallisesti ja kohdetyy-peittäin monipuolisen koko-naiskuvan maamme rakenne-tun ympäristön historiasta ja kehityksestä.

RKY-sivuilla kerrotaan, mik-si Museovirasto ja Ympäris-töministeriö näkevät Malmin lentoaseman niin arvokkaa-na osana suomalaista kult-tuuriperintöä, ettei sitä saa purkaa eikä tuhota. Kuvauk-sessa muistutetaan, että Mal-min lentoasema on pääkau-punkiseudun ensimmäinen si-viililentoliikenteen maalen-toasema, joka on yhdistänyt maamme kansainväliseen len-toliikenteeseen. ”Malmin len-toasema on rakennushallituk-

sen toteuttamaa dynaamista ja funktionaalista rakentamis-ta – kuin symbolina lentämi-sen ennakkoluulottomuudel-le. Terminaali on kansainväli-sestikin arvioiden harvinaisen hyvin alkuperäisessä asussa ja käytössä säilynyt 1930-luvun lentoasemarakennus.”

Kaavoituksen kannalta RKY-listaus on hyvin merkit-tävä, sillä kaikki asemakaa-vat maassamme tulee laatia yleiskaavan mukaisesti, kaik-kien yleiskaavojen tulee vas-taavasti perustua maakunta-kaavoihin ja kaikki maakun-takaavat tulisi laatia valtio-neuvoston 13.11.2008 vah-vistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (= VAT) mukaisesti. Alueiden-käyttötavoitteisiin on kirjat-tu seuraavasti: ”Alueidenkäy-tössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittä-vät kulttuuriympäristöjen ja

luonnonperinnön arvot säi-lyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden-käytön suunnittelun lähtökoh-tina. Maakuntakaavoitukses-sa on osoitettava valtakunnal-lisesti merkittävät kulttuuri-ympäristöt ja maisemat. Näil-lä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historial-liseen kehitykseen”.

Kaikkiin kohteisiin ja niiden aluerajauksiin voi tutustua in-ternetissä osoitteessa http://www.rky.fi/. Kohteita voi ha-kea kohteen nimellä tai sen osalla sekä karttahaulla tai maakunnan tai kunnan mu-kaan. Sivustolla on myös mm. linkit opas- ja ohjeaineistoi-hin sekä viranomaisten yhte-ystietoihin, ja jokaisesta koh-teesta voi lähettää palautet-ta Museovirastolle.

Erkki Mikola

Valtioneuvosto vahvisti päätöksellään 22. 12.2009 Museoviraston laatiman uuden

inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Malmin lentoasema on mukana listalla.

Dakota kiinnostaa niin nuorempia kuin vanhempiakin.

3KENTTÄPOSTIA

Patria Pilot Training Oy on johtava

suomalainen ammattilentäjiä kouluttava

oppilaitos. Ilmailun perusteista aloittavat

oppilaamme valmistuvat ammattilen-

täjän opintolinjaltamme 18-24 kuukau-

den opintojen jälkeen yleiseurooppalai-

sen JAR-CPL ansiolentäjän lupakirjojen

haltijoiksi. Oppilaat ovat kurssin lopussa

suorittaneet myös liikennelentäjäteoriat

(ns Frozen ATPL) sekä MCC –ohjaamo-

yhteistyökoulutuksen kurssit.

Haemme oppilaita vuonna 20 alkaville omarahoitteisille ammattilentäjän opintolinjoille

LentäjäkoulutukseenJos olet ilmailusta ja lentäjän ammatista

kiinnostunut, normaalin terveyden omaava,

ylioppilastutkinnon tai vastaavan peruskou-

lutuksen saanut mies tai nainen, voit lähet-

tää hakemuksesi ammattilentäjän opintolin-

jallemme. Perusvaatimukset täyttävät hakijat

kutsutaan 1 + 1 -päiväisiin valintakokeisiin,

joissa pääpaino on soveltuvuustesteissä

sekä englannin ja matematiikan tasokokeis-

sa. Katso lisätiedot ja hakuohjeet netistä

osoitteesta www.patria.fi (lentokoulutus).

PATRIA PILOT TRAINING OY

10

MCRDynAero

SCANFLYERS.COM

Airecon Oy24H puhelin:

040-857 8153www.airecon.fi

Suomalainen liikelentoyhtiö

PohjoismaihinEurooppaan

VenäjälleBaltiaan

TILAUSLENNOT

KENTTÄPOSTIA4

Osana kalustonsa uu-distamista Patria on vastaanottanut kol-me kappaletta yksi-

moottorisia Cirrus SR22 GS -lentokoneita mittarilento-koulutuksensa uudeksi sel-kärangaksi.

Cirrukset lensivät yli Atlan-tin ja joutuivat odottamaan Britanniassa vulkaanisen tuh-kan aiheuttamien rajoittei-den vuoksi matkan jatkumis-

ta muutaman päivän. Malmil-le koneet saapuivat 3.5.2010. Lentokoulutus tehdasuusilla koneilla on tarkoitus aloittaa kesäkuun alussa.

OHJAAMOT KUIN LIIKENNE-KONEISSA

Patrian koulutuspäällikkö Ja-ni Hottolan mukaan organi-saatio hakee uudesta kone-tyypistä ensisijaisesti mit-tarilentokoulutuskalustonsa yhdenmukaistamista ja mo-dernisointia. Cirrukset onkin varustettu nykyaikaisella Gar-min G1000 -suunnistusjärjes-telmällä. Tämä ns. lasiohjaa-mo näyttöruutuineen ja au-topilotteineen vastaa monel-la tapaa nykyisten liikenneko-neiden ohjaamorakennetta.

Näin jatkossa Patrialta valmistuvat ammattilentä-jät ovat tottuneet työsken-telemään ohjaamossa, joka muistuttaa suurelta osin sa-maa työskentely-ympäris-töä, joka heitä matkustaja-koneissakin odottaa. Hottolan mukaan esimerkiksi Finnai-rin käyttämissä Embraer-ko-neissa laitteiston käyttö vas-taa paljolti juuri hankittujen koneiden ohjaamotyösken-telytapaa. ”Nyt tehty hankinta tuo uu-

den laatuelementin jo muu-tenkin toimivaksi rakennet-tuun koulutustarjontaamme.”, Hottola toteaa.

Kalustohankinnassa on modernisoinnin lisäksi pyrit-ty katsomaan myös tulevai-suuteen. Uusien Cirrusten lait-

teisto ja varustelutaso vastaa myös uusien ilmailumääräys-ten vaatimukset.

Suuri muutos aikaisemmin käytettyihin Piper Arrow –ko-neisiin on kunnollinen jään-poistojärjestelmä. Se mahdol-listaa mittarilentämisen myös kylminä vuodenaikoina ja si-ten ympärivuotisen toiminnan.

AIKAISEMPAA VÄHEMMÄN MELUKUORMITUSTA

Uuden konetyypin kantavuus ja nousukyky on selkeästi teh-nyt patrialaisiin vaikutuksen. SR22 kone kiipeää nousus-sa vaivattomasti korkeuteen, missä ympäristöön johtuva ääni on huomattavasti vähäi-sempi. Ero aikaisempaan ka-

lustoon on selvä. Yhtiö panos-taakin selkeästi ympäristöasi-oihin, mikä Malmilla toimit-taessa on entistä tärkeämpää.

Koneen kuusisylinterinen moottori on myös ääneltään miellyttävän matala. Myös-kään koneen sisällä ei ääni häiritse. Moderni laitteisto takaa koulutettavillekin so-pivan hiljaisen työympäristön.

Muun hyvän lisäksi kone on myös nopea. Matkalentonope-us on yli kolmesataa kilomet-riä tunnissa. Cirruksen täy-sillä tankeilla voidaan lentää yli kuuden tunnin ajan, mikä mahdollistaa myös matkalen-not kauemmaksi ulkomaille. Nopeudesta on hyötyä myös silloin, kun lähestytään len-toasemaa, jossa matkustaja-koneet muodostavat suurim-

man osan liikenteestä. Cirrus SR22 ei jää isompien jalkoihin.

Uusien koneiden hankinta on selkeä osoitus siitä, että Patrialla uskotaan siviililen-täjien koulutukseen ja Mal-min lentoaseman kehittymi-seen. Yritys haluaa koulutus-päällikkö Jani Hottolan mu-kaan sijoittaa jatkossakin kou-lutukseen.

Patriassa ollaankin tyyty-väisiä tehtyyn konevalintaan. Myös hankintaan liittyneet tehtaan tuki ja toimitukset ovat olleet erittäin laaduk-kaita. Näillä koneilla kelpaa-kin kouluttaa suomalaisia len-täjiä ja tulevaisuudessa entis-tä enemmän myös ulkomai-sia pilotteja.

Tero Auranen

Maamme suu-rimpiin ammatti-lentäjäkouluihin lukeutuva Patria Pilot Training

panostaa Malmilla koulutuksen laa-

tuun.

Kuvat Tero AuranenCirruksen lasiohjaamo

näyttöruutuineen ja auto-pilotteineen vastaa paljolti nykyisten liikennekoneiden

ohjaamorakennetta.

Patria panostaa lentäjäkoulutukseen

Uusien Cirrusten laitteisto ja varustelutaso vastaa myös uusien ilmailumääräysten vaatimukset.

5KENTTÄPOSTIA

PostimuseoHelsingin pääpostitalo, Asema-aukio 5 HAvoinna ma–pe 10–18, la–su 12–17www.postimuseo.fi Postimuseo on Facebookissa. Liity faniksi!

näyttely Postimuseossa23.4.–8.8.2010

Postimuseo shopista tuotteet kevään muistamiseen!

Kuva

man

ipul

aati

on o

sat:

Arc

hiv

der L

ufts

chiff

bau

Zepp

elin

Gm

bH ja

Tap

io M

usta

saar

i

www.urheiluhallit.fi Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne • Pasila • Siltamäki • Töölö • Vuosaari

> 1 x jumppa*) 6,50 €

> 1 kk jumppa*) 40 €

> 1 x kuntosali 5,50 €

> 1 kk kuntosali 35 €

> 10 x uinti aikuiset 40 €

> 10 x uinti lapset 20 €

Kesähinnat 1.6. - 31.8.

*) Myös vesiliikuntatunnit.Tuoteet käytettävä 31.8.2010 mennessä. Älykortti lisätään hintaan (4 €).

> Kesäsuperkortti 98 € (norm. 298 €)

KENTTÄPOSTIA6

ämä merkitsee sitä, että liikenteen määrä Suomen keskeisim-mällä lentoasemal-la Helsinki-Vantaalla

tulee lisääntymään tavalla, jo-ka tekee kentän nykyiset ajoit-taiset ruuhkat paljon nykyistä yleisemmiksi. On siis tarpeel-lista harkita keinoja pääkau-punkiseudun liikelentoyhte-yksien toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Malmin lentoaseman toi-minnan kehittämistä on pi-detty haasteellisena, kos-ka kaupalliselle lentoliiken-teelle välttämättömän mit-tarilähestymismenetelmän (ILS) toteuttaminen on vai-keaa Helsinki-Vantaan vastaa-via menetelmiä häiritsemät-tä. Malmin ja Helsinki-Van-taan risteäviä kiitotiesuuntia on myös pidetty ongelmana, jonka ratkaisuksi on esitetty Malmin pääkiitotiesuunnan kääntämistä samaksi kuin Hel-sinki-Vantaalla ja kiitotien pi-dentämistä.

Pääkaupungin kevyen lii-kenteen lentokentän siirtä-minen tunnin maantiematkan päähän on vaihtoehtona vie-lä huonompi. Se tekisi käytän-nössä tyhjäksi pääkaupunkia palvelevan kaupallisen lento-toiminnan edellytykset muu-alla kuin Helsinki-Vantaalla.

TEKNILLISET EDISTYS- ASKELEET AVUKSI

Lentokone- ja paikannustek-niikan kehitys on parhaillaan nostamassa esiin Malmin to-delliset mahdollisuudet myös kaupallisen liikelentotoimin-nan näkökulmasta. Tarvittavat teknilliset edistysaskeleet on jo otettu, ja ne valtaavat par-haillaan alaa kaikkialla mis-sä liikelentotoimintaa har-joitetaan.

Oleellinen teknillinen harp-paus ovat satelliittipohjaiset paikannusmenetelmät, joiden ensimmäinen sukupolvi, GPS, on ollut arkipäivää jo yli vuo-sikymmenen ajan.

Myös Malmin lentoasemal-le määriteltiin GPS-lähesty-mismenetelmä vuonna 2009. Euroopassa käytössä oleva GPS:ää täydentävä järjes-telmä on nimeltään EGNOS

(European Geostationary Navigation Overlay Service), ja se on täysin yhteensopi-va Yhdysvalloissa käytetyn WAAS-järjestelmän kanssa. GPS+EGNOS on jo hyväksyt-ty ilmailukäyttöön ja on käy-tettävissä kaikille avoimena palveluna. Kuluvan vuoden 2010 aikana EGNOS-signaa-lin käytettävyys hyväksytään vaativalle luotettavuustasol-le (ns. Safety-of-life -palvelu).

Seuraavan sukupolven me-netelmät, kuten eurooppalai-nen Galileo, tulevat olemaan tarkkuudeltaan selvästi pa-rempia kuin nykyinen GPS ja sitä täydentävät menetelmät. Paikannustarkkuus tulee kym-menen vuoden tähtäimellä pa-ranemaan muutamaan sentti-metriin, mikä tekee teknises-ti mahdollisiksi täysin auto-maattiset laskeutumiset.

Satelliittipohjaiset lähesty-mismenetelmät tarjoavat van-

haan mittarilähestymismene-telmään (ILS) nähden myös erityisiä etuja, joilla on mer-kitystä varsinkin Malmin kal-taisille pienille lentoasemille. Lentokentälle ei tarvita kal-liita laiteasennuksia, eikä pit-kä kiitotien suuntainen suo-

ra lähestymispolku ole enää tarpeen. Tätä etua hyödyn-täen Malmin nykyisistä kii-totiesuunnista ei olisi haittaa Helsinki-Vantaan toiminnalle.

LENTOKALUSTON KEHITYS

Toinen merkittävä teknillinen edistysaskel ovat uuden su-kupolven pienet liikelentoko-neet, 4–8 -paikkaiset mikro-jetit sekä potkuriturbiiniko-neet. Ne ovat hiljaisia ja pys-tyvät ongelmitta toimimaan lyhyiltä, vain kilometrin mit-taisilta kiitoteiltä.

Liikelentokaluston uusiu-tuessa Malmin nykyiset kiito-

tiet olisivat sellaisenaan täysin riittävät pääkaupunkiseudun joustaville liikelentopalveluille. Meluhaitat kentän ympäris-tössä jäisivät vähäisiksi, koska mikrojetit ovat mitatusti hil-jaisempia kuin Malmille tyy-pillinen perinteinen potkuri-konekalusto. Tämän lisäksi nii-den liikenne olisi määrältään vähäistä verrattuna koululen-toihin, eivätkä ne jäisi kier-tämään kenttää koulukonei-den tapaan.

MALMI JA HELSINKI-VANTAA YHTEISTYÖHÖN

Yhdysvalloissa ilmailuviran-omainen (FAA) on jo vuonna 2006 varoittanut kaupunkeja hävittämästä lähellä sijaitse-via pieniä lentokenttiään, joi-den hiipunut käyttöarvo on nousemassa aivan uusiin lu-kemiin. Moderniin kevyeen kalustoon perustuva lento-taksitoiminta on siellä jo hy-vällä alulla.

On odotettavissa, että Hel-sinki-Vantaan lähestymisme-netelmät suunnitellaan uudel-leen modernien paikannus- ja suunnistustekniikoiden kor-vatessa jo 1940-luvulla käyt-töön otetun mittarilähesty-

mismentelmän (ILS). Viimeis-tään tällöin olisi oiva tilaisuus suunnitella pääkaupunkiseu-dun ilmatila ja menetelmät kokonaisuutena siten, et-tä Malmi ja Helsinki-Vantaa voisivat rinnan palvella kau-pallista lentoliikennettä toi-siaan häiritsemättä.

Helsingissä on tulevaisuu-den liikelentotoiminnalle täy-dellinen infrastruktuuri val-miiksi rakennettuna aivan lähellä pääkaupunkiseudun kaupunkikeskuksia ja Helsinki-Vantaan reittiliikenneyhteyk-siä. Malmin lentoaseman kan-sainvälisesti ylistetty funkkis- arkkitehtuuri voisikin jälleen kerran palvella myös matkus-tajia ja tuoda taloudellista toi-meliaisuutta Koillis-Helsinkiin.

Seppo Sipilä

Liikelentotoiminta: Malmin uusi mahdollisuus?Euroopan lentoturvallisuusorganisaatio EUROCONTROL:in pitkän aikavälin en-nusteen mukaan Suomen ja lähialueiden kaupallisen lentoliikenteen määrä lähes kaksinkertaistuu vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Kuvat Raine Haikarainen

Tulevaisuudessa Malmilla

tullaan ehkä näkemään entistä

enemmän moderneja ja hiljaisia

taksikoneita.

Paikannustarkkuus tulee

kymmenen vuoden tähtäimellä paranemaan

muutamaan sentti-metriin.

7KENTTÄPOSTIA

Nyt hyllyssä 2- ja 4- paikkaisia Intercomeja joka lähtöön. Muun muassa kaksipaikkainen yleismalli PA200T (kuvassa), laajennettavissa 4 paikkai-seksi tarvittaessa.

Katso muut mallit nettisivuiltamme, esim radiokohtaiset mallit Icomeille ja Vertexille, kytketään suoraan käsikapulaan ilman adapteria, esim Icom IC-A6/A24 radiolle vain 189 €

Meteos tuuli-/lämpömittari uudistettuna versiona. Voidaan kiinnittää pohjastaan vaikka kamerajalustaan pidempiaikaista käyttöä varten. Vesitiivis ja kelluva. Mittausalue 2-150 km/h, yksikkö valittavissa m/s, km/h, mph, knots, fps, bft, lämpötilat -40°C ... +80°C. Vallitseva, keski-tuuli ja maksimituuli sekä tuulen hyytävyys.

Pikkunäppärä skanneri (vain vastaanotto), jolla kuulet ilmailu- ja VHF-taajuudet, sekä myös yleisradiolähetykset. Mukana akut ja laturi. 99 muistipaikkaa, suomenkielinen käyttöohje. Lisävaruste EAR32 korvakuuloke 9 €.

PA1169T ilmailuheadset 149 €

Muita tuotteita, esim Ilmailutukiasema-antennit kaapeleineen, AirWhip ilmailuantenni purt-sikkaan, ilmailuradiot, muut tuulimittarit, sääasemat yms, kaikki löytyy nettisivuiltamme, tarkkoine tietoineen, tsekkaa.

Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi

www.paratronic.fi

Intercomit alkaen 159 €

AR109 ilmailuskanneri 89 €

Laadukas perusheadset ilmailuun. Vaikka nämä headsetit ovat todella edulliset, ei niistä ominaisuuksia puutu, häiriötä vaimentava mikrofoni, 24dB passiivinen melunvaimennus, liitännät kännykälle tai musiikkisoit-timelle, kummallekin korvalle oma volumesäädin. Mukana myös kanto-laukku vakiona. Kolmen vuoden takuu. Katso muut mallit nettisivuiltamme, esim aktiivivaimennetut ANR-headsetit viiden vuoden takuulla alkaen 499 €

Meteos1 tuuli/-lämpömittari 69 €

www.blomkartta.fi

SIIVOUSPALVELU

www.lhpuhdistus.fi

www.amak.fi

KENTTÄPOSTIA8

Mikäli lentokentän liikenne ei kiinnostanut, pöydän saattoi varata sisäikkunoiden ääres-tä ja keskittyä katselemaan keskushallin ihmisvilinää. Ko-konaisuus oli kaiken kaikki-

Maailmalla tunnettu suomalainen arkkitehti Al-var Aalto oli suuri matkus-tamisen ja samalla myös il-mailun rakastaja. Uusi mat-kustusmuoto kiinnosti arkki-tehtiä ja hän oli mm. jo vuon-na 1924 lähtenyt häämatkalle Eurooppaan kotimaisin siivin. Ratkaisu oli ennakkoluuloton, sillä kansallinen lentoyhtiöm-me oli perustettu vasta vuot-ta aikaisemmin.

Ei siis ihme, että lentämi-seen viehättynyt nuori arkki-tehti sai tehtäväkseen suun-nitella 30-luvun lopussa myös

”Helsingin lentoaseman” – siis nykyisen Malmin – yleisötilo-

jen ja ravintolan sisustukset. Aallon Artek-toimiston tyylik-kään pelkistetyt huonekalut ja sisustussuunnitelmat so-pivatkin mitä parhaiten len-toaseman modernin yksinker-taiseen ilmeeseen.

Malmin alkuperäinen loistokausi loppui kuitenkin sotavuosiin. Niitä seuranneen liittoutuneiden valvontako-mission aikana 1944–1946 suurin osa lentoaseman al-kuperäisestä esineistöstä ja kalustosta joutui teille tietä-mättömille. Kun sodan jälki-maininkien turmelema hallin-torakennus kunnostettiin vuo-sina 1947–1948, osallistuivat

Alvar Aalto – lentämisen ja Malmin ystävä

Kuvat Alvar Aalto –museo

Hopealintu sijaitsee pyöreän päärakennuksen toisessa kerroksessa, ja sen ikkunoista on avara näkymä suoraan kiitoradoille. Hopealintu järjestää myös yksityistilaisuuksia ja catering-palvelua, ja ravintolan kabinetti on vuokrattavissa esimerkiksi kokouskäyttöön.

Hopealintu on avoinna arkisin klo 9–18, lauantaisin klo 10–17 ja sunnuntaisin sekä pyhäpäivinä klo 11–16. Lounas on tarjolla nouto-pöydästä arkisin klo 10.30–14.30. RL

IlmailunammattilaisetMarkBaker(vas.)jaMatiasViitanenovat

olleetkymmenienvuo-sienajanHopealinnun

vakioasiakkaita.

Raine Haikarainen

Hopealintu palvelee

Malmin lentoasemalla toimiva Ravintola Hopealintu palvelee kentän käyttäjiä kaikkina viikonpäivinä, mutta se on myös mukava retkikohde aivan kenelle tahansa, joka haluaa hyvän kahvin tai maistuvan lounaan lisäksi nauttia vilkkaan lentoaseman näkymistä aitiopaikalta.

Alkuperäiset suunnitelmat

…yksityiskohtaisine piirus-tuksineen ovat edelleen tal-lella Jyväskylän Alvar Aalto-museon arkistoissa. Lento-aseman hienostuneeseen si-sustuksen voi tutustua myös museon verkkonäyttelys-sä ”Malmilta maailmalle”, jo-ka löytyy osoitteesta: http://www.alvaraalto.fi/net/mal-milta_maailmalle/.

Artekin suunnittelijat jälleen sisustan uuteen suunnitteluun.

Alvar Aallonkädenjälki näkyi niin ensimmäisen ker-roksen odotushallissa kuin ravintolassa ja virkailijoi-den työhuoneissa. Erityises-ti ravintolatila henki monis-ta muistakin yhteyksistä tut-tuja Aallon sisutusihanteita: koivupuisia pöytiä ja tilan-jakajina toimivia puisia ser-mejä. Ikkunaverhojen tilal-la oli puiset säleverhot. Ra-kennuksen kantavat pylväät oli ympäröity kevyillä kukka-säleiköillä, joissa tunnelmaa ja viihtyisyyttä loivat monet köynnöskasvit.

Aalto oli myössuunni-tellut ravintolan sisus-tuksen ajatuksella, että asia-kas saattoi mieltymyksiensä mukaan valita pöydän, jos-ta avautui erilaiset näkymät.

Rain

e H

aika

rain

en

aan yksinkertaisen tyylikäs ja ajaton.

Valitettavasti vainvuo-sikymmenten saatossa Mal-min lentoaseman alkuperäi-nen sisustus joutui kadok-siin. Kun reittiliikenne Mal-milla loppui, Artekin kalusto siirrettiin muille lentoasemil-le. Myös ravintolasalin ilme muuttui. Alunperin saliin joh-ti kahdet portaat, joista toiset poistettiin myöhemmin käy-töstä. 60-luvun lopulla pää-rakennuksessa tehtiin mitta-vat muutostyöt. Siinä yhte-ydessä myös viimeiset Alvar Aallon kädenjäljet hävisivät niin ravintolasta kuin yleisö-tiloistakin.

RaineHaikarainen

Ikkunaverhoinaolipuisetsäleverhot,jotkaolivat

sekäkätevätettäkauniit.Pylväitäkevennettiin

kukkasäleiköilläjaköynnös-kasveilla.

Viime kesänä pidetyn suuren lento-näytöksen avajaisten yhteydessä 15.8. paljastettiin Malmilla merkittävä muistolaatta. Sota-aikaisten lentäjien yhdistys Pilvenveikot kiinnitti kaksi muistolaattaa lentoaseman pääsisään-käynnin seinään. Laatoissa on lueteltu kaikki sotien aikana Malmilla toimi-neet lentoyksiköt.

Päärakennuksessa historiallinen muistolaatta

9KENTTÄPOSTIA

KENTTÄPOSTIA10

Kirjan lähes 350 sivuun mahtuvat niin suomalaisen siviililentämisen alkuvaiheet, sota-ajan dramaattiset vuodet kuin kentän kehittyminen

suomalaisen ilmailun tärkeimmäksi koulutus- ja harrastuskeskukseksi. Mukana on runsaasti harvinaista kuvamateriaalia, aikalaiskuvauksia sekä välähdyksiä tämän päivän Malmin monipuolisesta toiminnasta. Kirjaa on saatavissa mm. Suomen Ilmailuliiton SIL-Shopista Malmilta sekä nettikaupoista.

Malmin lentoaseman historiateos edelleen saatavissa

Seppo Sipilä – Raine Haikarainen – Hannu-

Matti Wahl (toim.) Malmi – Helsingin

lentoasema70 vuotta

suomalaista ilmailuaKoko 220 x 220 mm.

Sidottu, 336 sivua. ISBN 978-953-492-145-9

Ovh 38,90 euroa. www.minervakustannus.fi

Postimuseossa on esillä näyt-tely Graf Zeppelin – ilmojen jättiläinen 8. 8.2010 saakka. Näyttely kertoo mannerten välisen lentomatkailun uran-uurtajan Graf Zeppelinin Hel-singin vierailusta 80 vuotta sitten. Aikansa megatähti ai-heutti valtavan mediakohun ja sai liikkeelle kymmeniä tuhan-sia ihmisiä. Zeppelinin kunni-aksi painettuun postimerkkiin pääsi pujahtamaan virhepai-nama, josta tuli Suomen kuu-luisin harvinaisuus.

Graf Zeppelin – ilmojen jät-tiläinen -näyttely valottaa il-malaivan vierailun valmiste-luita, matkustamista ilma-laivalla, sen toimintaperi-aatteita ja tärkeitä vaikutta-jia ilmalaivan takana. Mukana on kertomus Zeppelin-lisä-painaman synnystä ja virhe-painamasta sekä arvokkaita filateelisia Zeppelin-kokoel-mia. Näyttelyyn on lainattu materiaalia Saksasta Fried-richshafenin Zeppelin-muse-osta ja arkistosta.

Nykyisen Ruotsin-laivan kokoisen Graf Zeppelinin vie-railun valmistelut olivat mas-siiviset. Lehdistössä annettiin kaupunkilaisille ohjeita muun

muassa ruuhkien ja paniikin välttämiseksi. Ilmalaivan oli tarkoitus laskeutua Viikkiin Latokartanon pellolle. Laskeu-tuminen ei kuitenkaan onnis-tunut navakan, puuskittaisen tuulen vuoksi. Osa Graf Zeppe-linin matkustajista oli suun-nitellut jäävänsä pois Helsin-gissä ja kymmenen matkusta-jaa oli astumassa ilmalaivaan Helsingistä.

Zeppelin-yhtiö sai merkit-tävät tulot postin kuljetuk-sesta. Graf Zeppelinin kyytiin nostettiin Suomesta liki 8500 kirjettä ja postikorttia. Suo-men postilaitos ei ennättänyt painaa täysin uutta Zeppelin-postimerkkiä vaan jo julkais-tun 10 markan Saimaa mer-kin päälle painettiin lisäpai-nama Zeppelin 1930. Arkkeja painettiin 500 kappaletta. In-himillisen erehdyksen vuoksi jokaiseen sadan merkin ark-kiin pääsi kuitenkin vahingos-sa yksi merkki, jossa luki Zep-pelin 1830. Melko pian vir-heen huomaamisen jälkeen postilaitos veti merkit pois myynnistä.

Näyttelyyn liittyy asiantunti-jaluentoja ja -opastuksia.

Ilmalaiva Graf Zeppelinistä näyttely Postimuseossa

Postimuseo sijaitsee Helsingin pääpostitalossa, Asema-aukio 5 H. Museo on avoinna maanantaista perjantaihin kello

10–18 ja viikonloppuisin kello 12–17. www.postimuseo.fi

Malmin lentoaseman ystävi-en omaan Facebook-ryhmään on liittynyt jo toista tuhat-ta jäsentä. Ryhmä löytyy ni-mellä ”Friends of Malmi Air-port”. Kannattaa käydä tutus-tumassa!

Facebookista löytyy myös ”Save Malmi Airport - Pelasta-

kaa Malmin lentokenttä” cau-ses-hyväntekeväisyysryhmä, jossa on mukana yli 2500 hen-kilöä. Myös Malmin Ilmailu-kerholla on oma Facebook-ryhmänsä. Se on avoin kaikille ilmailusta ja Malmin Ilmailu-kerhon toiminnasta kiinnos-tuneille.

Malmin lentoaseman ystävät Facebookissa

Malmin lentoaseman ystävät -yhdistyksen nettisi-vut löytyvät osoitteesta www.pelastamalmi.org.

Eihän matka kestä pikku-koneella kuin puolisen tuntia Malmilta Tallinnaan. Matkus-taminen on edelleen helpottu-nut, kun ns. Schengen sopimus on tullut voimaan Viron, Lat-vian ja Suomen välillä. Pien-koneliikenne Malmilta Balti-aan onkin jatkuvasti kasvussa.

Harva kuitenkaan muistaa, että Malmilta on lennetty myös purjekoneella Tallin-naan. Polyteknikkojen Ilmai-lukerhon (PIK) aktiivijäsen Ka-ri Kemppi oli keksinyt idean jo vuonna 1989, kun kerholaiset vierailivat ensimmäisen kerran tuolloin vielä Neuvostoliittoon kuuluneessa etelänaapuris-sa purjelentoleirillä. Matkaa Helsingin keskustasta Tallin-nan kentälle on noin 85 kilo-metriä. Liito meren yli nyky-aikaisella purjekoneella ei ole

suoritus sinänsä, kunhan va-litsee sellaisen päivän jolloin ei ole vastatuulta.

4. toukokuuta 1992 au-keni kirkkaana ja heikon poh-

joistuulen vallitessa. Lento-suunnitelmaa varten tarvit-tiin pieni mapillinen lupia: lu-pa lennolle Helsinki-Vantaan lähestymisalueella ilman tut-kavastaajaa eli transponderia,

kuvauslupa, lupa lentää suo-raan Suomenlahden yli kier-tämättä pakollisen ilmoittau-tumispaikan kautta ja laskeu-tumislupa Tallinnaan. Kaikis-ta luvista huolimatta lento oli kuitenkin tyssätä vielä viime hetkillä: rannikkotykistöllä oli käynnissä kovapanosammun-nat Helsingin edustalla. Len-nonjohtaja saatiin kuitenkin vakuutettua lennon tärkey-destä mm. mukana seuraaviin tiedotusvälineiden edustajiin vedoten, ja tykistö sai pitää ylimääräisen tauon.

Kello 14:43 Kemppi start-tasi Malmin lentokentältä LS-4 -purjekoneella PIK-19 Mu-hinu -hinauskoneen vetämä-nä. Lennolla oli mukana pieni radiolähetin, jolla oli tarkoi-tus selostaa lennon edistymis-tä suorana lähetyksenä Radio Ykkösen taajuudella. Tekniikka kuitenkin petti; lähes neljän kilometrin korkeuteen hina-uksessa noussut pilottimme ei kuullut toimittajan kysymyk-siä eikä näin voinut kertoa len-non etenemisestä. Iltalehden kuvaaja kuvasi lentoa toisen hinauskoneen kyydissä, joten tempaukselle oli luvassa jul-kisuutta radiolähetyksen epä-onnistumisesta huolimatta.

Kari Kemppi kertoo len-nosta: ”Irrotus 4000 metrissä ja liito suoraan etelään. Tallin-na näkyi koko ajan erittäin sel-västi. Näkyvyys oli aivan mah-tava, pystyin erottamaan Han-koniemen lännessä ja Hiiden-maan sen eteläpuolella Viron rannikolla. Taivas oli meren päällä täysin pilvetön. Olles-sani meren yllä parikymmenen kilometrin päässä Tallinnas-ta sikäläinen lähestymislen-nonjohto pyysi minua odot-tamaan, josta kuitenkin koh-teliaasti mutta päättäväises-ti kieltäydyin. Tallinnan pääl-lä korkeutta oli kuitenkin vielä runsaasti.”

Tallinnassa lentäjäsankari-amme oli vastassa pieni jouk-ko paikallisia ilmailuharrasta-jia. Samalla selvisi, että Suo-menlahti oli kuin olikin ylitet-ty aikaisemminkin purjeko-neella. Tämä oli tapahtunut jo vuonna 1934 Sinilind-tyyp-pisellä purjekoneella Virosta Suomeen päin. Vuosi oli sa-ma, jolloin Polyteknikkojen Ilmailukerho sai ensimmäisen itserakennetun liitokoneensa valmiiksi ja samalla alkoi ak-tiivinen purjelentoharrastus.

Ari Katajamäki

Kuva: Ari Katajamäki

Purjelento on ollut esillä myös Malmin lähtöaulassa. Kuvassa PIK 5 sekä koneen pääsuunnittelija Kaarlo J. Temmes. Hän työskenteli myöhemmin myös Ilmailuhallituksen pääjohtajana.

Kuva Matti Korjula

Purjekoneella Malmilta TallinnaanViron itsenäistyminen vapautti lentoliikenteen Suomesta Tallinnaan. Tapahtuman jälkeen Malmilta on lennetty runsaasti Viroon.

Purjekoneet ovat nykyään Malmilla harvinaisia

vieraita. PIK-20D (OH-521) lensi lentonäytöksessä 7.

toukokuuta 1995.

11KENTTÄPOSTIA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ryPaasivuorenkatu 4–6 APL 54, 00531 Helsinkipuh. 020 774 002, faksi 020 774 2039pam@pam.fi, www.pam.fi

Hyvää palvelua ei saa sattumalta.

Sitä saa ihmiseltä.

Keskitä asiointisiNordeaan jo tänään.Avainasiakkaanammesaat henkilökohtaisenpankkineuvojan.Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme.Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20(1.6.–28.8. ma–pe 8–18) tai käy osoitteessanordea.fi/tervetuloa.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

Malmin kauppatie 18Helsinki-Malmi0200 3000nordea.fi

KENTTÄPOSTIA12

www.peda.net/veraja/jyvaskyla/tikkakoskenlukio/ilmailu

Tikkakosken lukion ilmailulinja

AUTOPELTIKORJAAMO/MAALAAMOPARVIAINEN OYAamuruskontie 6 00750 HelsinkiPuh. 09-345 5501

SÄHKÖ-ROOPE OY Länsirinnetie 15 A00730 HelsinkiPuh. 09-351 20 70

VANTAAN AUTOLAITE OY

KULJETUSLIIKEK-A HOLMBERG OYSidetie 400730 HelsinkiPuh. 0400-729 073

VALO-STEEL MENTANOVA OYSienitie 25 00760 HelsinkiPuh. 09-389 6033www.valosteel.com

HELSINGINAUTO-PELTI OYHalmetie 700730 HelsinkiPuh. 09-350 78 30

HELSINGIN DIESEL OYAutotallintie 1900770 HelsinkiPuh. 09-387 9282

ERKKI LEPISTÖ OY

AT-SÄHKÖ OYPyynikintie 5 K, 00710 HelsinkiPuh. 041-535 0583

NIEMEN ROMUKAUPPA OYRattitie 12–1400770 HelsinkiPuh. 09-389 3568

Malmin lentoaseman ystävätKenttäpostia-lehti. Malmin lentoaseman ystävät ry:n teemaliite, kevät 2010JULKAISIJA: Malmin lentoaseman ystävät ry. I PÄÄTOIMITTAJA: Raine Haikarainen I TOIMITUSSIHTEERI: Riitta LuhtalaI TAITTO: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin I PAINOSMÄÄRÄ: 63 000 kpl I ILMOITUSMYYNTI: Stellenic Oy I PAINO: Sanomala Oy, Vantaa

Malmin lentoaseman ystävät ry, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 HELSINKIwww.pelastamalmi.org

TERÄSPANELIKUIVALAINEN OYSienikuja 400760 HelsinkiPuh. 09-350 5750

INSINÖÖRITOIMISTOTENSICON OYRattitie 1700770 HelsinkiPuh. 09-350 59 90www.insinoori-toimistotensicon.fi

Kaikki sidontatyöt ammattitaidollaMALMIN KUKKAKirkonkyläntie 8/Örskinkuja 200700 HelsinkiPuh. 09-385 39 74

JUMICONI OYLampputie 1200750 HelsinkiPuh. 040-550 16 55

KULJETUSLIIKEVE-TO KULJETUS OYKaplaskuja 600750 Helsinki

TILITOIMISTOACQUIT OYPeltohiirenkuja 100740 HelsinkiPuh. 020 793 15 90

KULJETUSLIIKE JOUNI MELING OY

KULJETUS OY JUSSITukkitie 6 B00760 HelsinkiPuh. 0400-451 290email: kuljetus.jussi@gmail.com

TILITOIMISTOJUHANI VILJARANTA KYTraktoritie 2 C, 00700 HelsinkiPuh. 09-385 5556

Kansalaisjärjestöt käyvät tänä vuonna yh-teisvoimin kampanjaan kulttuuriympäristön arvostuksen ja hoidon puolesta.

Kampanja on saanut nimek-seen JOY Jokaisen Oma Ym-päristö – Kulttuuriympäris-tökampanja 2010. Toimintaa koordinoivat Kotiseutuliitto ja Kulttuuriperinnön Tuki ry. Myös Malmin lentoaseman ystävät ry. (MLY) on mukana kampanjassa.

JOY-kampanjan tavoittee-na on nostaa kulttuuriympä-ristön arvostus samalle tasolle luonnonympäristön arvostuk-sen kanssa. Samalla pyritään parantamaan kulttuuriympä-ristöä vaalivien järjestöjen, vi-ranomaisten ja muiden taho-jen yhteistyötä. Kampanjaan mukaan ilmoittautuneet yh-teisöt järjestävät vuoden 2010 aikana omia tapahtumia, toi-mintoja, hankkeita tai koulu-tusta. Tavoitteena on muodos-taa kansalaisten toimintaver-kosto, jossa on mukana sato-jatuhansia ihmisiä.

JOY-kampanjaan on ilmoit-tautunut jo yli 200 järjestöä, liittoa ja muuta yhteisöä, jot-ka ovat allekirjoittaneet yh-teisen kampanjajulistuksen.

Kampanjavuoden ava-jaisissa Kansallismuseossa 14.1.2010 tervehdyksensä esittivät ministeri Anni Sin-nemäki ja kampanjan suoje-lija Jorma Ollila. Avajaispu-heet ovat luettavissa JOYn in-ternetsivuilta, Ajankohtais-ta-osiosta. Kampanjan sivus-to löytyy myös Facebookista (JOY Jokaisen Oma Ympäristö).

RAKENNUSPERINTÖ- PÄIVÄT JA JOKAISEN OMA YMPÄRISTÖ

Euroopan rakennusperintö-päivät (ERP) 2010 ja JOY Jo-kaisen Oma Ympäristö – Kult-tuuriympäristökampanja 2010 liittyvät läheisesti toisiinsa ja ovat yhteisellä asialla. Molem-pien tavoitteena on kulttuuri-ympäristön ja -perinnön vaa-liminen ja tietoisuuden lisää-minen. Rakennusperintöpäivi-en teemana vuonna 2010 on rakennettu maisema.

Erkki Mikola

Lentoaseman ystävät mukana Jokaisen Oma Ympäristö -kampanjassa

Lisätietoa: http://www.joy2010.fi/joy-kampanja, http://www.rakennusperinto.fi/muuta_sisaltoa/erp/fi_FI/ERP2010/