1.10.2013 Eija Syrjälä

Luuletko, että on toinen pallo?

1.10.2013 Eija Syrjälä

Toimi paikallisesti

Ajattele maailmanlaajuisesti

KESKI-SUOMEN KUNTIEN YMPÄRISTÖKASVATUS

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA KESYTYS-HANKKEEN TULOKSINA V. 2010-2012 1. Opetus ja kasvatus 2. Koulujen yhteistyökumppanit 3. Koko kunta kasvattaa

Eija Syrjälä, ympäristökasvatusasiantuntija JAPA ry projektipäällikkö Piispalan nuorisokeskus 2011-2012

Piispalan nuorisokeskus

Kesytys-hanke 2010-2014 • Keski-Suomeen

ympäristökasvatusverkosto • tai

• ympäristötietoisuuden yhteistyösysteemi

1.10.2013 Eija Syrjälä

Työhön osallistuneet Kesytys-hankkeen ohjausryhmän jäsenet: Kari Hietaharju, johtaja, Piispalan nuorisokeskus, puheenjohtaja Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö, ympäristökasvatuksen valtakunnallinen koordinointi, Keski-Suomen ELY -keskus Tanja Tuulinen, tiedottaja 06/2012 /Hanna Lindblom vs. tiedottaja v. 2011 Mirja Liimatainen, hankevalvoja 2012 Keski-Suomen ELY-keskus Reima Välivaara, ympäristöpäällikkö, hankkeen valvoja, Keski-Suomen liitto/ Matti Kangasoja, opetusneuvos, opetustoimen ylitarkastaja, Länsi-Suomen AVI Tuula Vuolio-Vallenius, museolehtori, K-S Museo Maija Mikkola erikoissuunnittelija/ vs. Eevi Nieminen metsähallitus, luontopalvelut, Etelä-Suomi /puistonjohtaja Tuula Peltonen Kim Suomalainen, luontokouluopettaja, opetuspalvelut, perusopetus, Jyväskylän kaupunki Päivi Pietarinen, ympäristöjohtaja, Jyväskylän kaupunki Pirkko Sihvonen ympäristöpäällikkö, Äänekosken kaupunki Juha Tolonen, koulutoimenjohtaja, Laukaan kunta/sivistysjohtaja Ville Härtsiä, Äänekosken kaupunki Kai Jantunen, hiippakuntasihteeri, Lapuan hiippakunta, Jyväskylä Raija Kumpula, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen 4H-piiri JAPA ry koordinaattori Anna Sarkkinen /koordinaattori Kati Kankainen) Hakolan tila, Juha ja Heidi Hintikka, Laukaan luontokouluverkosto Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto 2011 (Benet Oy)/ toimitusjohtaja Asko Ojaniemi Keijo Vehkakoski, lehtori Jämsän ammattiopisto Arto Riihinen, lehtori, JAMK Saarijärven luonnonvarainstituutti Tarja Hyötyläinen, lehtori, Saarijärven POKE Ilkka Ratinen, lehtori, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Kohteena ovat kaikki 23 Keski-Suomen kuntaa, joiden ympäristökasvatustilaa on kartoitettu.

Valokuva: Eija Syrjälä

KOHDERYHMÄT KUNNASSA Opettajat, kasvattajat, oppilaat, varhaiskasvatus, nuoret Kuntapäättäjät, kunnan johtoryhmä, taloushallinto Ruokahuolto, hankinnat, kuljetukset, energia, atk Koulutoimi, päivähoito, ympäristönsuojelu Nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi, kirjasto ja kansalaisopisto ja vapaa-aikatilat Jätehuolto, vesihuolto, kunnan kiinteistöt, ympäristönhoito Kyläseurat, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat Yritykset ja paikallinen osaaminen Ammatillinen koulutus Tutkimus, kehittäminen

”Luokkahuoneena kunta”

Valtakunnallisena pilottina tehdään työkalua kunnan kestävän kehityksen kasvatukselle. Kunta nähdään yhteiskunnallisena oppimis- ja osaamisympäristönä.

Työlle halutaan luja perusta aloittamalla se kasvatuksesta ja kouluista. Kaikilla toimialoilla on vastuu työstä.

Tavoitteena on saada aikaan poliittinen Strateginen hallinnollinen toiminnallinen ja taloudellinen SITOUTUMINEN KUNNISSA.

Ympäristökasvatus mukaan KUNTAUUDISTUKSEEN.

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN OSAAMIS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ ON MONIMUOTOINEN JA SITÄ TOTEUTTAVAT ERILAISET TOIMIJAT

Muodollinen koulutusjärjestelmä Koulut ja oppilaitokset tarjoavat opetussuunnitelmaan perustuvaa opettajajohtoista opetusta tähtäi- menä tutkinto mittariston avulla.

Virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolinen oppiminen Oppimista voi tapahtua mm. museoissa, nuorisotyössä, järjestöissä, luontokouluissa, kansallispuistoissa, seurakunnassa, työelämässä. Opetusaineksena on ympäröivä

yhteiskunta.

Vapaamuotoinen piilevä - elinikäinen oppiminen Oppimisen ympäristö voi olla mikä tahansa arkipäivän tila

koti, kauppa, kierrätyspiste kirjasto tms.

Piirroskuvat: Mari Ylipiha © Laukaan kunta

Koulutoimella vastuu perusopetuksessa

- Luontokoulu varteen otettava tapa tukea opetussuunnitelmien ympäristökasvatusta ja kestävää kehitystä. (Laukaan koulutoimenjohtaja Juha Tolonen 2009)

Läpäisyperiaatteen mukaan ympäristökasvatussisällöt ”kertaantuvat” eri kouluasteilla.

”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa! ”

Hyvä luonto-

suhde

Vihreä Lippu päiväkodit Nappulan päiväkoti, Kannonkoski (kestävä taso) Tenavat Myötätuulessa päiväkoti, Jyväskylä Vaajakosken päiväkoti, Jyväskylä

Vihreä Lippu ala- ja yläkoulut Jokelan koulu, Jyväskylä (kestävä taso) Joutsan yhtenäiskoulu (kestävä taso) Keski-Palokan koulu, Jyväskylä Korpilahden kyläkoulut (Saakosken, Hurttian, Vespuolen ja Tikkalan koulut), Jyväskylä Korpilahden yhtenäiskoulu, Jyväskylä Länkipohjan koulu, Jämsä (kestävä taso) Puuppolan koulu, Jyväskylä (kestävä taso) (Tyyppälän koulu, Jyväskylä) Vaajakummun koulu, Jyväskylä (kestävä taso) Vehniän koulu ja päiväkoti, Laukaa Äijälän koulu, Laukaa (kestävä taso)

Vihreä Lippu oppilaitokset, ammatillinen koulutus Jyväskylän kotitalousoppilaitos (kestävä taso)

Vihreä lippu -ohjelmassa, ei vielä Vihreän lipun käyttöoikeutta: Koulunmäen koulu, Äänekoski Uuraisten koulukeskus, Uurainen Vaajakosken koulu, Jyväskylä

Keke-sertifioidut oppilaitokset Keski-Suomessa Vaajakummun koulu v. 2010

Muuramen lukio v. 2005

Pupuhuhdan alakoulu v. 2007

POKE, Saarijärvi, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvara-alan yksikkö v.2009

Jämsän ammattiopiston puutarha-, luonto- ja ympäristöala v. 2011

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN ULKOINEN TUNNUS K-S

Opetushallitus: 15 % kunnan oppilaitoksilla on ulkoinen tunnus. 2014 Tilanne v. 2012: 23 kuntaa, n. 216 oppilaitosta/ 26 tunnusta

Vihreä Lippu edistäjiä: JAPA ry, Jyväskylän luontokoulu, Ympäristökoulu Luppo, Piispala OKKA-säätiön sertifiointijärjestelmän auditoija: Irma Pauha, Muuramen lukio

Vihreän Lipun teemat: Perusteemat

Vesi Energia Jätteiden vähentäminen

Muut teemat Lähiympäristö Kestävä kulutus Yhteinen maapallo

Terve elämä

Vihreän lipun lukuvuosimaksut: enintään 100 lasta/nuorta 250€ yli 100 lasta/nuorta 500€ kestävä taso 100€

Vihreä lippu pähkinänkuoressa:

Kansainvälinen Eco-Schools -ohjelman ympäristömerkki

YK:n UNEP-ympäristöohjelma suosittelee Ylläpitäjä Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry

(Sykse) Ohjelmassa n.250 päiväkotia, koulua, oppilaitosta ja

vapaa-ajan toimijaa. Yhtä teemaa tai projektia toteutetaan vähintään

lukukausi Kolmen teeman toteutuksen jälkeen kestävä taso

KyKy suosittelee: Kunnat maksavat osallistumismaksun

VIHREÄN LIPUN EDUT:

Julkishallinnolle keino toteuttaa maamme kestävän kehityksen strategioita, joka tuo kunnalle myönteistä julkisuutta ja auttaa rakentamaan ja välittämään kuvaa kestävän kehityksen huomioivasta kunnasta. Se tuo kunnalle säästöjä mm. koulun jäte-, vesi- ja sähkömaksuissa, energian kulutuksessa

Kasvattajille työkalu toteuttaa opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien kestävän kehityksen sekä osallisuuden tavoitteita. Tärkeä anti on sen kouluun tai päiväkotiin tuoma aito yhteisöllisyys.

Lasten/nuorten vanhemmille uusia ympäristömyönteisiä toimintatapoja.

Yritysyhteistyökumppaneille kontakti maamme suurimpaan verkostoon kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti toimivia päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia, joilla on positiivinen maine.

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys

(2 teemaa)

Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus

(myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)

Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys

Energia ja vesi

Kuljetukset ja liikkuminen

Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys)

Sosiaalinen ja kulttuurinen

kestävyys (2 teemaa)

Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla

Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi

Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy

Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki

Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet

Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys)

OKKA-SERTIFIKAATTI: TEEMAT KEKE-OHJELMASSA /YLEISSIVISTÄVÄT KOULUT

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen (OKKA) säätiö - kestävän kehityksen ohjelma

Järjestelmä tarjoaa arviointityökaluja, materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta. Oppilaitos voi Ulkoisen arvioinnin ja sertifikaatin hakemisessa valitaan viisi teemaa: kaksi ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä, kaksi sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä sekä yksi oma teema. Oppilaitos voi rakentaa kestävän kehityksen ohjelman. Liikkeelle voi lähteä pienin askelin esimerkiksi valitsemalla lukuvuodeksi yhden koulun yhteisesti tärkeänä pitämän teeman.

Ympäristökasvatuksen ohjelmapankki http://www.ksymparistokasvatus.fi/index.php?id=52

OHJELMAPANKKI PALVELEE MM. kouluja, päiväkoteja, nuorisotoimintaa, seurakuntia, järjestöjä, retkeilyä, luonnonharrastusta ja - matkailua

KOHTEIDEN VALINTAPERUSTEET 1. Luontokohteet: retkirakenteiltaan valmiita paikkoja (pitkospuut, tulipaikat, netissä kartat ja luontopolkurastit) - perusaineisto Luontoretkelle Keski-Suomeen 2007 - kuntien nettisivut, matkailuinfot, kyläseurojen tiedot

2. Kulttuurikohteet: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kohteita, joista olemassa taustatietoja maakuntamuseolla, museovirastolla, ympäristöhallinnolla - pohjoisen Keski-Suomen Lutunen-hanke ja kulttuurimatkailijan polulla

3. Ympäristönsuojelukohteet: - jäteasemat - tulevat täydentymään ympäristönsuojeluviranhaltijoiden tietojen pohjalta

JOKAISESTA PAIKASTA ON KOHDEKORTTI MAASTO-OPETUKSEN SUUNNITTELUN AVUKSI

Ajo-ohjeet ja kartan

Tiedot opetuskäytöstä

- teemat

Seutu-kunta

Tiedot retken suunnittelua varten - Reitin kuvaus,

tulipaikat, laavut, lintutornit jne

- Ajo-ohjeet - Kartta - Oppaat

Linkkejä lisätietoihin

Luontokohteet vihreällä

Kulttuurikohteet keltaisella

Ympäristönsuojelu punaisella

VAELTAVAN OPPIMISEN LEIRIKOULUMALLI - leirikoulukohde valitaan hyvissä ajoin ( n. 1 vuosi)

ETUKÄTEISVALMISTELU / Oppilaat matkaoppaina Matkareitti ja kohteet sen varrella: eri oppiaineissa valmistellaan vuoden aikana esityksiä kohteista

MATKAOPASVIHKONEN /Oppiaineiden hyödyntäminen sen valmistelussa - matematiikka: aikataulutus, etäisyydet ja ajomatkat, - maantiede: kartta, luonnonhistoria, kunnat - kotitalous/tarvikelaskenta ja ruoat: eväät, jätehuolto, juomavesi, perinneruoat, lähiruoka, majoittuminen - biologia: kohde-esittelyjä, tiedon etsimistä paikkatietoaineistojen avulla ja internetistä - historia: nähtävyydet, kulttuuriympäristöt - uskonto: leirikirkon suunnittelu, iltanuotiot -musiikki: matka- ja nuotiolaulut, musiikkiperinne - kuvaamataide: valokuvaus, taiteilijat, maisemat - äidinkieli: päiväkirjanpito, tarinat kohteista, runot, visat - liikunta: retkitaidot, varusteet, maasto, suunnistus, luontoaktiviteetteja - fysiikka, kemia: sää, veden laatu, tähtitaivas, vuodenajat - kielet: esim. lyhyt selostus kummikouluille ulkomailla

TOTEUTUS ” Tiedot matkaraporttia varten” - päiväkirjanpito, valokuvaus ja kirjaaminen

MATKARAPORTTI ”MITÄ OPITTIIN” - kooste toteutuksesta, lehtijutut, pedanet, facebook

KUNTAJULISTEET

Kaikista kunnista on tehty A0- kokoiset julisteet (pdf). Julisteen karttapohja 1:100 000 on saatavilla A4- A0 koossa. Ne ovat nettisi-vuilla samoin kuin esitekartat (JAO, POKE ympäristö-viestintä 10 ov) Koulussa kartta voi täydentää omilla retkipaikoilla, eläinhavainnoilla jne.

VINKKEJÄ OPETUSKÄYTTÖÖN Sääilmiöiden seuranta Nimikkolajien seuranta Lajitunnistus ja kasviot yms. Vuodenaikahavainnot Oma luontopolku tai

seikkailupolku Luonto-ja lintupäiväkirja Tutkimusruudut esim 1 x 1 m Mittaukset Retkitaidot Suunnistus Kenen metsä – metsänhoito Moninaiskäyttö- yritystoiminta Lumikenkäily Haastattelut Luontokartoitukset Luontoaskartelu Runot, lorut, laulut, leikit Valokuvaus, maisema Luonnonhistorian selvittäminen Kotitalouden raaka-aineet

Kesytys ohjausryhmä: OHJELMAPANKIN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA

Yleinen kotikunnan tuntemus Opetusmateriaalia koulujen käyttöön eskareista lukioon:

luontokohteet, kulttuurikohteet, ympäristönsuojelukohteet Leirikoulukohteina / Vaeltava oppiminen Opettajille täydennyskoulutusta – Keski-Suomen osaava-hanke > räätälöidyt paketit omaan käyttöön > ideointia eri oppiaineiden käyttömahdollisuuksista > maastopainotteinen koulutus esim. Kuntakohteiden kierrokset Ammatillisen koulutuksen harjoitus-j a opinnäytetyöt > kohdekohtaisia opetusmateriaaleja > opetusmateriaalia eri teemoista esim. LUMO, Natura, kosteikko bioenergia, jäte, vesiensuojelu, riistanhoito, kunnostuskohteet ja ympäristönhoito Luontomatkailu ja yritystoiminta esim. erä-ja luonto-oppaat Luonnonharrastus esim. järjestöt ja kunnat, leiritoiminta Retkeily esim. perheretket Virkistyspäivien kohteina esim. työhyvinvointi

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34

Yksi mahdollinen kohde.

Usea kiinnostava kohde.

Ei yhtään sopivaa kohdetta omaan

aineeseen tai opetukseen.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS KESKI-SUOMESSA / NETTIKYSELY KEOS 24.8.- 14.10.2012 Ohjelmapankki ja koulutustarve, vastaajia 45, 18 kunnasta)

1 2 3 4 5 Yhteensä

Kes

ki-

arvo

Kiinnostavia kohteita omaa

opetusta ajatellen.

2 2 4 22 14 44

4

Oman paikkakunnan

kohteet tuttuja ennestään.

0 10 6 20 8 44

3,59

Omalta paikkakunnalta

uusia kohteita paljon.

2 12 5 17 7 43

3,35

Hyvät retkitiedot

maastokäyntiä varten.

0 1 11 21 11 44

3,95

Opasteet, ajo-ohjeet ja

kartta riittävät.

0 2 12 17 12 43

3,91

Linkeistä saa hyvin

taustatietoja opetukseen.

0 2 7 27 7 43

3,91

Yhteensä 4 29 45 124 59 261

3,78

Ohjelmapankin kiinnostavuus ja käyttökelpoisuus omassa työssä

Ohjelmapankki / oman kunnan kohteiden käyttömahdollisuus työssä

K

yll

ä

Jonkin

verran

E

i

En osaa

sanoa

Yhtee

nsä

Keskiarvo

Oman kunnan

kohteet

26 15 0 3 44 1,55

Naapurikuntien

kohteet

19 14 3 7 43 1,95

Seutukunnan

kohteet

18 13 3 7 41 1,98

Koko Keski-

Suomi

15 11 6 7 39 2,13

Yhteensä 78 53 1

2

24 167 1,9

Ohjelmapankki/ kohteiden kiinnostavuus opetus- ja leirikoulukohteina:

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

yhteen kohdekäyntiin kerran

vuodessa

maastopäivään 2-3 kohteelle kerran

vuodessa

maastopäivään 2-3 kohteelle

kolmesti vuodessa kullekin -

syksyllä, talvella ja keväällä

maastopäivä yhdelle kohteelle

kerran kahdessa viikossa

lukuvuoden ajan

maastopäivä yhdelle kohteelle

kerran kuussa lukuvuoden ajan

maastokohteet kesäkurssina, kesto

päivinä:

koulutus ei kiinnosta

KOULUTUS / Oman kunnan kohteisiin tutustuminen

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

omalla paikkakunnallani.

seudullisessa koulutuspaikassa.

Jyväskylässä.

kiertävässä koulutuspaikassa

maastossa.

KOULUTUSPAIKKA / Voisin osallistua koulutukseen

YMPÄRISTÖKASVATUSVERKOSTON KUTOMINEN Maatilat

Luonto- ja eräoppaat Kalaoppaat ja kalastuskuntienkalakummit

Luontovalokuvaajat ja lintumiehet Riistanhoito ja metsästysseurat

Kädentaitajat Perinnetyöt

Ensiapuopettajat Luontoaktiviteetit

Kestävän kehityksen edelläkävijäyritykset Laatu-ja ympäristöjärjestelmäyritykset

Luonnonvara-alan yritykset Ympäristöhuollon yritysmaailma

energia-ala, vesi- ja jätehuolto Matkailu , retkeily -ja virkistystoiminta

Kyläseurat ja kyläkoulut Järjestöjen valistus –j a ympäristötyö

Luonto-ja ympäristökoulut Kulttuuriympäristökasvatus /luotsit ja museot Metsähallitus/kansallispuistot /retkikohteet

Ammatillinen koulutus/harjoittelijat/opinnäytteet Tutkimus Hankkeet

2. YHTEISTYÖ KOULUN ULKOPUOLISEN OPETUKSEN KANSSA

ESIMERKKI KUNNAN > KYLÄN >KYLÄKOULUN LUONTOKOULUOHJELMIEN RAKENTAMISESTA

Laukaa Haapalan kyläkoulu ja kyläyhdistys

Karttapohjalla Keski-Suomen ympäristö-keskuksen ( nyk. ELY) luonto-ja kulttuurikohteet, Natura 2000 ja muut luonnonsuojelukohteet pohjavesialueet, maisemakohteet.

Nykyisin sama aineisto saatavilla OIVA-ympäristö-ja paikkatietopalvelusta.

Lankamaan kyläkoulu ja kyläyhdistys

Valkolan koulu Ja kyläyhdistys

LUONTOKOULUOHJELMIA: 1. Hallalähde (Natura 2000) 4. Hietasyrjänkangas Jääkauden jälki – luontopolku n. 2 km (patikka,lumikengät) Kotakoulu Valkealammen kierros n. 1km Eläinten jäljet talvella Keväinen linturetki Kivikauden kädentaidot Retkikurssi Majaleiri 12. Sotatie 3. Runninlähde Riistanhoito Hakolan tila LH Lift Oy, yritysten ympäristöasiat Haapajärvi/ vesipäivä

Tukikohta: 5. Haapalan koulu ja retkitupa (kunnan) Majoitustila n. 20 hlöä

Lähde: Eija Syrjälä: Laukaan kotiseuturetket 1993

Koulun ja kyläseuran tupaillat

Maatilaohjelmat VIERAILU HAKOLAN MAATILALLA

Tilalla voi tutustua isäntäpari Heidi ja Juha Hintikan opastuksella melko omavaraiseen elämäntapaan, monenlaisiin eläimiin sekä vihannesten ja lihakarjan kasvatukseen. Voi osallistua eläinten hoitoon, ratsastaa, pussittaa sipulia kaupan hyllylle, oppia maidon ja viljan käsittelyä, separoida tai kirnuta tai valmistaa viljanjyvistä spagettia. Tilaa esite tai vieraile tilan kotisivuilla www.hakolantila.net Mahdollisuus ruokailuun.

Maatilaohjelmat VIERAILU HEIKKILÄN HEVOSTILALLA

Vierailulla tutustutaan tallitontun ja isäntäväen opastuksella hevosten hoitoon, kasvatukseen ja ravivalmennukseen. Ryhmillä on mahdollisuus hoitaa hevosta, ratsastaa sekä reki-tai kärryajeluun ponilla tai suomenhevosella. Välillä voi kokeilla maa-ja metsätöitä ennen vanhaan -tyyliin. Pihapiirin nuotiopaikalla voi evästää omin eväin.

Maatilaohjelmat VIERAILU ESKOSEN MAATILALLA

Mahdollisuus tutustua EU-maatilan töihin ja eläinten hoitoon sekä kauniiseen perinnemaisemaan, navettaruutu ja diakuvat tutustumisen apuna. Tilan läheisyydessä on metsäpolku, joka esittelee perhemetsä- taloutta sekä suomalaiset puulajit. Karhukin on teroittanut kynsiään polun varrella.

Maatilaohjelmat SIMUNAN TILAN LUONTOSEIKKAILUT

Kauniin Leivonveden rantamaisemissa voi tutustua luontoon leikkimielisten tehtävien parissa, ajaa traktorin kyydissä, nauttia luonnon rauhasta sekä eväistä nuotiotulilla ja kodassa. Kivikauden ja pronssikauden kansa on myös jättänyt merkkinsä Simunan niemeen. Kesäisin leiritoimintaa. Ohjelmaa myös erityisryhmille. Mahdollisuus ruokailuun ja majoitukseen.

Erätoiminta, retkeily- ja luonto PERINTEISET ERÄTAIDOT

Eräopas järjestää koulutusta, opastusta ja ohjelmia eri teemoista myös yrityksille. Erikoisalat: kalastus, kädentaidot, lihan ja kalan käsittely, riistan-hoito, historialliset tavat, kivikautinen elämä, luonnonmuonat, retkeily , talvimajoitteet, ansapolku. Lyhytohjelmia, päiväohjelmia, vaelluksia.

Erätoiminta, retkeily- ja luonto KARHUNKIERROS LANKAMAALLA

Karhu on jättänyt kynsimäjälkiään Syvävuoren maastoon. Oppaana toimii Syvävuoren karhuvouti Mikko Muurikainen. Karhun elämään tutustutaan luontopolun varrella. Eräopas Pentti Korhonen kertoo karhunkierroksen syntyhistoriasta ja karhun elämästä. Välillä juodaan karhun-verta laavulla, heitetään karhunpainia ja kerätään sammalia karhun talvipesään. Kodan karhulle voi kirjoittaa runon. Muistoksi saat karhuntassusta polttomerkin.

Erätoiminta, retkeily- ja luonto KALASTUSTA JA PÄRETÖITÄ KUUSVEDELLÄ

Perinteisen venetalaksen rannasta Kuusveden Köyrinlahdesta lähdetään nuotanvetoon. Saalis käsitellään, opetellaan kalalajit, kalan perkaaminen ja erilaiset rantakalan valmistustavat. Ruokailuna mahdollisuus rantakalaan. Päretöinä voi opetella mm. kopantekoa. Työ alkaa päreen vetämisestä. Kopan voi tehdä yksin tai pienryhmissä.

YRITYSTOIMINTA YRITYKSEN YMPÄRISTÖASIAT

Metallialan yritys Laukaan Hitsaustyö Oy on panostanut yrityksen ympäristövaikutusten hallintaan laatu-ja ympäristöjärjes-telmätyöllä. Yritys on palkittu myös valtakunnallisesti. Tehdas-vierailulla ryhmät voivat tutustua traktorinosien valmistukseen, työntekijöiden turvallisuuteen sekä ympäristöasioihin opastetusti. Opastajina toimivat Jukka ja Paavo Viikki. Ryhmille on tarjolla etukäteis-ja jälkikäteismateriaalia asian työstämiseen tunneilla. Ohjelma on rakennettu yhteistyössä kirkonkylän 8-luokkien yrittäjyyskasvatusryhmän kanssa, opettajana Kari Perälä.

LINTURETKET, LUONTOKUVAUS

ELÄINTEN TÄYTTÄMINEN

Eläimillä on surullisia kohtaloita ennen kuin ne päätyvät eläinten täyttäjän käsiin. Eläinten täyttäjä Jari Niskanen kertoo välineistä ja luvista, joita tarvitaan ennen kuin eläimistä tulee jälleen elävän näköisiä. Hän kertoo myös omien luontokuviensa avulla linnuista ja Lapin maisemista. Jarin kuvia voi hankkia luontokuva-arkistoista.

LINTURETKET, LUONTOKUVAUS LINTURETKET, LINNUSTOSELVITYKSET, LUONTOVALOKUVAUS

Valtakunnallisen lintuseurantaverkoston lintumies Arto Stenroos Bio Polku Ky:stä kertoo lintuharrastuksesta, järjestää luontokuvailtoja ja linturetkiä Laukaan lintutorneille ja hyville havaintopaikoille. Palveluihin kuuluvat myös maankäyttöön ( retkireitit, kaavat, soraluvat, tiehankkeet yms.) liittyvät linnustoselvitykset.

LINTURETKET, LUONTOKUVAUS TEEMALLISET LUONTODIAOHJELMAT

Luontovalokuvaaja Jonni Saari on koonnut omien kuvausretkiensä pohjalta erilaisia luontokuvaohjelmia. Niitä voidaan esittää erilaisissa tiloissa kauniin musiikin säestyksellä. Ohjelmia on mm. linnuista, kasveista, maisemista, kuusta ja tähtitaivaasta, Lapin luonnosta sekä vaellusseikkailuista Norjan ja Ruotsin tuntureille. Ryhmillä on mahdollisuus luontokuvauksen opetteluun opastetusti maastossa.

LUONTOLEIRIKOULUT MAJOITUSPAIKKOINA

toimivat mm. kunnan omistama Multamäen leirikeskus sekä Haapalan retkitupa. Seurakunnan omistama Papinniemen leirikeskus tarjoaa ryhmille täyspalvelun. Vaellusleirikoulu sekä majoittuminen puolijoukkue-telttoihin on mahdollista. Simunan matkailumaatilalla on mahdollisuus sekä mökki-että aittamajoitukseen.

Esimerkkejä ympäristökasvatus-menetelmistä

Leikkimaailman keinot

Asioiden havainnointi

ja tutkiminen

Leirikoulut, retket

Tapahtumat, teemaviikot

Vierailijat ja vierailut

Taideaineiden keinot

Kädentaidot

Työpajat

Koulutus, kurssit

Harjoittelu, työkasvatus

YMPÄRISTÖKASVATUS- TEKEMÄLLÄ OPPIMISTA Learning by joy!

Valokuva: Jussi Ristonmaa

Valokuva: Eija Syrjälä

Luontokoulun ohjelmien rakentaminen: Luonnonsuojelukasvatus ja ympäristönsuojelukasvatus

Ohjelmien tavoitteet opetussuunnitelmista

1. Teemakohtaiset sisältötavoitteet

2. Eläytymistavoitteet

3. Toimintatavoitteet

4. Ryhmätavoitteet

Ollakseen luontokoulutoimintaa ohjelman tulee sisältää seuraavat periaatteet

HYVÄ LUONTOSUHDE JA VASTUULLINEN KÄYTTÄYTYMINEN

Liikkeellelähtö: Vahva motivaatio, oma sovellus, selvä toimintamalli (oma arvomaailma, yhteisön hyväksymä, palkitsevaa)

Vaikutusmahdollisuuksien tiedostaminen: Voin vaikuttaa (kansalaistaidot, ympäristö yhteistä omaisuutta)

Henkilökohtainen merkitys: Miten olen sidoksissa kokonaisuuteen (ongelmien havaitseminen, toiminnan tarve)

Osa kokonaisuutta: Maapallon ekosysteemien toiminta, ihmiset, taloudellinen toimeentulo

Lähtökohta: Ympäristöherkkyys (ympäristöstä nauttiminen, aistiherkkyys)

Luontokoulun ohjelmien rakentaminen:

SISÄLLÖT TOIMINTAMUODOT

Luonto-ohjelmat Rakennetun ympäristön ohjelmat Ympäristönsuojeluteemat Toimintapäivä Leirikoulu Materiaalit Koulutus Kerho Hanketyö Elämän ehdot

Esimerkiksi kalastus- teemaan voi sisältyä useita luontokoulusisältöjä ja se voi olla osa monenlaista toimintaa

MAATILA

METSÄ

JÄÄKAUDEN JÄLJILLÄ

ERÄTOIMINTAA

KALASTUS

SEIKKAILU

YRITYKSEN YMPÄRISTÖASIAT

HISTORIAA SOTATIELLÄ

HEVOSKASVATUS

ÖLJYKASVIEN JALOSTUS

VAPAA-AJAN AKTIVITEETIT

YMPÄRISTÖN HAHMOTUS

PERINNE MAISEMAT / VALOKUVAUS

ROTKOSSA HITTO HITONPOJAN KANSSA

KIVIKAUDEN JÄLJILLÄ

Valokuva: Eija Syrjälä

Luontokouluohjelman tuotteistaminen ja valmennus Esimerkki Laukaan luontokouluohjelmien yrittäjä/teemakohtaisesta tuotteistamisesta, koulutuksesta ja valmennuksesta

Kaikille yhteinen koulutus

Teemakohtainen koulutus

Esimerkkejä

Ohjelman tuotteistaminen ja valmennus

Turvallisuus ja liiketoiminta

Ohjelmapaketin rakentaminen

Turvallisuus toiminnassa

Oppiminen

- eri-ikäiset ryhmät - toiminnalliset tavoitteet -opetussuunnitelmat Arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet opastus- ja opetuskohteina

Maatilavierailu

Yritysvierailu

Museovierailu

Retkitaidot, lumikenkäily

Lintuharrastus

Ilveksen jäljillä, karhunkierros

Kalastus, päretyöt (Kuusvedellä) Luontovalokuvaus

Kivikauden kädentaidot Jääkauden jälki, Hietasyrjä Natura-2000-kohde

Retkikurssi

- sisältö, aikataulu ja toiminta eri-ikäisten ryhmien kanssa

- kokeilu testiryhmien kanssa

- turvallisuus

- välineistö

-materiaalit, ajo-ohjeet, tehtävät, palaute -hinnoittelu ja tarjous asiakkaalle

- esite, internet-sisällöt

Ensiaputaidot Hygieniapassi Turvallisuussuunnitelma

Mitoitus

Asiakaspalvelu, tarjous- ja laskutustoiminta

Markkinointi - verkoston

sisäinen ja

ulkoinen markkinointi

Yhteistyökumppanit

LUONTOKOULUVERKOSTON TOIMINTAPERIAATE

Oma toimipaikka Ohjelmapalvelut •Maatilayrittäjät (6 kpl )

•Teollisuuslaitos

•Matkailuyrittäjä

•Seikkailuyrittäjä

•VATTI

NS. YHDEN LASKUN MALLI Toimintaympäristönä koko kunta

Ohjelmapalvelut

•Äijälän seudun osuuskunta

•Eräopas / ÄOS

•Nuoriso-ohjaaja

•Wild Lynx ry

•Lintumiehet

•Ensiapuopettaja

•VATTI

•Projektipäällikkö

Kyläseurat

•ohjelmapalvelut

•oheispalvelut

•hanketyö

Kyläkoulut, Kummiryhmät

•ohjelmapalvelut

•majoitus ja ruokahuolto

•ohjelmien testaus

Majoituspalvelut

•Simunan maatilamatkailu

•Multamäki, VATTI

•Haapalan retkitupa, VATTI

•Papinniemen leirikeskus

Ruokapalvelut

•Ossin market

•kyläkoulut

•ruokapalvelukeskus

•Sarahovi

•Papinniemen leirikeskus

Kuljetuspalvelut

LUONTOKOULU

•suunnittelu ja myynti

•ohjelmapalvelut ja materiaalit

•hallinto

•markkinointi

•verkoston yhteydenpito, koulutus

•laskutus

3. KOKO KUNTA KASVATTAA Tiedonkeruu: • Kuntien keke-tilanne 2001 • Ohjelmapankin kohde-

ehdotukset • Lasten ja nuorten

hyvinvointisuunnitelmat • Kuntien

ympäristöviranhaltijoiden haastattelut

• Kuntien matkailuinfot • Kuntien internetsivut • Kyläseurojen internetsivut • Rahoitusten hankerekisterit • Keski-Suomen museo • Keski-Suomen ELY ja liitto • Koulujen ja oppilaitosten

yhteystiedot

Ympäristökasvatuksen kohderyhmät Kunnassa Koulutuksessa ja kasvatuksessa

Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, johtokunnat Toimialat ja niiden sidosryhmät Asukkaat: lapset ja nuoret, aikuisväestö, eläkeläiset, erityisryhmät Kaupunki, taajama, haja-asutusalue Maanomistajat, kiinteistönomistajat Yritykset Järjestöt Seurakunnat Vapaa-ajan harrastajat

Luonnonharrastajat Muut harrastusryhmät Luontoaktiviteetit, veneily, kalastus, suunnistus Ulkoilu ja retkeily Luontomatkailu, perhe- ja elämysmatkailu

Tutkimuslaitokset, kehittämisyhtiöt, liikelaitokset

Päivähoito

Esi- ja alkuopetus (1–2 lk)

Perusopetus (3–6 lk)

Perusopetus ja erikoiskurssi (7–9 lk)

Lukio ja ammatillinen koulutus,

erikoiskurssiopinnot sekä työssäoppiminen

Yliopistot ja korkeakoulut, ammatillisen

koulutuksen erikoistumisvalintaopinnot ja

työssäoppiminen

Ammattihenkilöstön täydennyskoulutus

(ympäristö-ja kasvatusalat

Tutkimus ja kehittäminen

Vapaa sivistystyö, kansanopistot, kansalais- ja

työväenopistot

Ympäristökasvatuksen kohteena koko kunta

Kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen perusvaltuutus. ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kunnat päättävät strategioidensa mukaan itsenäisesti tiedottamisesta ja toteuttamistavoista alueillaan.

Nuorisolaki: 7 § (2006) Yksi osa-alue kunnan nuoriso- työssä ja – politiikassa on nuorten ympäristökasvatus

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ( ltk) työtä ohjaa KYHL = laki kunnan ympäristönsuojelun hallinnosta Esimerkki Laukaan kunnan tehtäväkentästä

Ympäristökasvatuksen merkityksestä ympäristönsuojelussa

- ennaltaehkäisevää työtä

Paikkakunnan erityispiirteet - luonto ja luonnonhistoria - kulttuuri ja paikallishistoria - luonnonvarat ja Ympäristönsuojelu - asukkaat ja hyvinvointi - elinkeinohistoria ja matkailu - ulkoilu- ja luonnon virkistyskäyttö - yhteistoiminta ja perinteet

OPPIMISYMPÄRISTÖ LAAJENEE – OSAAMISYMPÄRISTÖ LAAJENEE

Voisivatko koulut tukea kunnan kehittämistä opetussuunnitelmalla?

Kunnan elinkeinoelämän erikoistumisvalinnat

Valintojen taustalla on usein maakuntaohjelman tai – suunnitelman strategiset linjaukset. Kunta voi erottua

voimakkaasti kestävän kehityksen yritystoiminnalla esim. bioenergia, luontomatkailu, kansallispuistot,

vesiensuojelu, ympäristöosaaminen, alan veturina toimiva ympäristö-

vastuullinen yritys, joilla on laatu- ja ympäristöjärjestelmä tai

yhteiskuntavastuusopimus

Kunnan kiinteistöt

koulut, päiväkodit, monitoimi- ja nuorisotilat, kansalais- ja työväenopistot, kirjastot,

leirikeskukset puistot, uimarannat, satamat, venevalkamat,

matonpesupaikat, jäteasemat, jätekatokset, vesilaitos,

energialaitos, jätevedenpuhdistamot ja

- pumppaamot, ulkoilualueet ja ulkoilureitit

Esimerkki Laukaan koulunjohtajien esityksistä opetussuunnitelmatyön ympäristökasvatustavoitteiksi

Tavoitteena hyvän luontosuhteen ja kestävän elämäntapojen omaava peruskoulunsa päättävä nuori

1 Elämyksellistä ympäristökasvatusta ympäristöön ja sen ilmiöihin tutustumalla

2 Jokaisella koululla mahdollisuus osallistua lukuvuoden aikana ympäristökasvatukseen

aidossa ympäristössä

3 Esikoulun/peruskoulun aikana jokainen oppilas tutustuu oman kunnan /lähiympäris-

tön erilaisiin luontokohteisiin ja kulttuurikohteisiin

4 Esikoulun/peruskoulun aikana jokainen oppilas tutustuu oman kunnan

ympäristönsuojeluasioihin maastossa mukaan lukien ympäristömyötäinen yrittäjyys

5 Lukiokursseihin käytännön sovelluksia eri oppiaineissa

6 Koulutettu/ympäristötietoinen henkilökunta

7 Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan kehittäminen ja edistäminen päivähoidossa,

kouluissa ja oppilaitoksissa ( Vihreä Lippu, ympäristösertifioinnit)

Haasteena kuntien kestävän kehityksen päivitystyö

Ympäristökasvatus synonyymi kestävän kehityksen kasvatukselle – päämääränä on edistää kestävää kehitystä

Jo Jyvässeudulla on n. 19 000 oppilasta ja 1500 opettajaa ...

Alueelliset ympäristötietoisuus- ja ympäristökasvatussuunnitelmat

Missä Keke Jyvänen luuraa nykyään?

.

Polkuja kestävään kehitykseen Keski-Suomessa–Keski-Suomen ympäristökeskus kartoitti kuntien keke-tilanteen v. 2000. Sisällöt:

- luonto

- energia - liikenne - kuormitus - kierrätys - kulutus - maatalous - kulttuuriympäristö - asuinympäristö - maankäyttö - ympäristökasvatus - työllisyys - tiedonvälitys - muuta: erikoistumisvalinnat, erityiset kehittämishankkeet, ohjelmat, ympäristöjärjestelmät

Kuka vastaa 10 vuoden työn päivittä- misestä?

Hyviä esimerkkejä kunnista!

KUNNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS

Ympäristökasvatuksen monet mahdollisuudet

Henkilöstö Koulutus, kasvatus Kiinteistöt Viestintä Palvelut Hankinnat Ulkoilu Koulutus Yritystoiminta Elinympäristö Paikallinen yhteistyö

Kaupungin/kunnanvaltuusto

Strategiat Toimintaa ja ympäristöä koskevat

strategiset lyhyen ja pitkän aikavälin linjaukset Politiikkaohjelmat

Elinkeinopolitiikka Maapoliittinen ohjelma

Ympäristöpolitiikka / tavoitteet Koulutuspolitiikka

Strategiaa ja toimintapolitiikkaa tukevat ohjelmat ja sitoumukset

Kestävä kehitys, Lasten ja nuorten hyvinvointi, Ilmastostrategia,

Energiatehokkuus, Ympäristöohjelma

Talous-j a toimintasuunnitelma Tilinpäätös /ympäristötilinpäätös

Yksikkökohtaiset toiminnot, ympäristövastuut ja mittarit

Laatu- ja ympäristöohjelmat ja järjestelmät

Seuranta, raportointi ja jatkuva parantaminen

Kaupungin/ kunnanhallitus

Tarkastuslautakunta

LAUTAKUNNAT Päätehtävät Opetus ja sivistys Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristö ja tekninen infrastruktuuri

LIIKELAITOKSET Esimerkiksi vesihuolto, jätehuolto, siivous, ruokapalvelut tekninen huolto kiinteistöt, liikenne terveydenhuolto

Kuntaorganisaation vastuut ja johtamisjärjestelmä

©Eija Syrjälä 2012

Jyväskylän ympäristöjärjestelmä

- joka koululla ympäristöopas ja

ympäristökäsikirja

Kunnan ympäristökasvatuksen osaamis- j a oppimisympäristön kartoittamisen malli

Kohti palvelukeskusta 2014

1.10.2013 Eija Syrjälä

Ympäristö- tietoisuutta ympäristö

kasvatuksella

Ympäristökoulutus ja kestävän kehityksen koulutus

Ympäristöopetus Ympäristöviestintä Ympäristöneuvonta Ympäristövalistus Luontokasvatus Luonto-opastus Opastusviestintä Tulevaisuus- kasvatus Kestävän kulutuksen kasvatus

KUNTIEN TARPEET? ENERGIA-ASIAT, NEUVONTA, YRITYSTEN YMPÄRISTÖASIAT KULUTTAJA-ASIAT VIRKISTYS, ULKOILU

296 kpl

113 kpl

Maatiloja 35 Erä-ja luonto-oppaita 27 Matkailukohteita 41 Majoitustiloja 45

Kartoitus vireillä

JAPA Ry:n ja 4H:n toimintamallit, K-S museo Luontomuseo, luontokoulut, metsähallitus, vesiasiat Energiatoimisto, L-S Avi osaamisverkostot

ESISELVITYKSEN RAHOITUSMALLI JATKOTOIMISTA JA ERI TOIMIJOIDEN ROOLEISTA

KESYTYS-OHJAUSRYHMÄN NÄKEMYKSET TULOSTEN HYÖDYNTÄMISESTÄ ALUEHALLINNOSSA Koottu 23 kunnan lähtötiedot pohjaksi alueellista ympäristökasvatussuunnitelmaa varten Paikkatietorekisteriin ohjelmapankin kohteista niiden ympäristökasvatuskäyttö (Ely, liitto) Sanoista tekoihin Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015 > tulokset välipäivityksen 2013 ympäristötietoisuus-osioon mukaan Kehittämiskeskushankkeet esim. Mankolan koulu, ”Päijänne-keskus”- mukaan hankkeisiin Maakunnan yhteistyöryhmän rahoitushakemusten lausuntokäytäntöihin mukaan

ympäristötietoisuus-näkökulmaa ja ympäristökasvatusmateriaaleja > uudistustarve Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman painotukset > ympäristökasvatuksen opetusmateriaalit ja menetelmät Kuntien kestävän kehityksen seurantatiedon kokoaminen ja jatkokoordinointivastuu > alueellisen kestävän kehityksen strategia- ja ohjelmatyön käynnistys > kestävän kehityksen kasvatustyön pohjaksi HELMI-luontomatkailustrategian ympäristökasvatus, luonnon virkistyskäytön edistäminen Kuntien ympäristönsuojelun yleisen edun valvonnan toteutuminen ja kuntauudistus Ympäristökasvatusverkosto osaksi OKM:n osaamiskeskusverkostoa, > yhteistyö Keski-Suomen Osaavan kanssa > opettajien täydennyskoulutus > paikallisen yhteiskunnallisen opetus- ja oppimisympäristön ja Vaeltavan oppimisen mallin levittäminen Ympäristötietoisuuden aseman vahvistaminen, kehittämiskeskus > KYKYn veto- ja ohjausvastuu alueellisen ympäristökasvatussuunnitelman laatimisessa Valtakunnallisen ympäristökasvatuksen koordinointityön hyödyntäminen

KESYTYS - KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUKSEN YHDISTYS ry Markkinointi, ympäristökasvatuspalvelut, kehittäminen

Jäsenmaksuilla omarahoitus

JÄSENET (YMPÄRISTÖKASVATUSPALVELUIDEN TUOTTAJAT:

KESKI-SUOMEN KUNNAT (ostopalvelut, rahoitusosuus/asukas)

YRITYS YKSITYISHENKILÖ YHDISTYS OSUUSKUNTA

AMMATILLISET OPPILAITOKSET YLIOPISTO TUTKIMUS

SEURAKUNNAT MUSEOT TAIDEALAN LAITOKSET

K-S ELY MAAKUNTALIITTO LÄNSI-JA SISÄ-SUOMEN AVI

METSÄHALLITUS METSÄKESKUS K-S MUSEO K-S OSAAVA

KUNTAUUDISTUS / KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUKSEN EDISTÄMINEN / KESYTYS / KYKY

Kansallinen keke-kasvatuksen strategia , toimeenpanosuunnitelma 2014 s. 34:

Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä vahvistetaan paikallista yhteistoiminnallisuutta kestävän kehityksen osaamisen kartuttamiseksi.

Vahvistetaan yhteistyötä päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kesken sekä niiden yhteyksiä luonto- ja ympäristökouluihin, taiteen perusopetusta antaviin organisaatioihin, kestävän kehityksen teemoja edistäviin järjestöihin ja yhdistyksiin, mediaan, eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän asiantuntijoihin ja tutkimuksiin.

Sovitaan uusien ratkaisujen keräämisestä ja kehittämisideoiden välittämisestä.

Kesytys-kommenttipyyntö kunnissa Tavoitteena seudulliset yhteistyökumppanit?

Himos Jämsän Jao Museo 24H Joki Virtaa Rantapirtti Isojärven kp Meola

Leivonmäen kansallispuisto ja yrittäjät Mäkitupalais-museo

Luonnonystävät Kamana Keuruun vanha kirkko Vesireitit ja yrittäjät Metsolan kartano Maatiloja

Piispala Pyhä-Häkin kp Saarijärvi museo Kivikauden kylä JAMK, POKE Karstulan evank.opisto Mörkömaa Wanhat Wehkeet Luontomatkailu

Luontomuseo Luontokoulut Erä-ja kalaoppaita Kallioplanetaario K-S museo Päijänne Petäjäveden vanha kirkko Japa ry, 4H

Konneveden kp-hanke ja 7 kosken reitti Yo:n tutkimusasema Laulavan mörön polku Äänekosken museo

Salamajärven kansallispuisto ja yrittäjät Juhani Aho ja kosket Savivuori Viitasaaren ABC

Maakuntaliiton tehtävät ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden alueellisessa suunnittelussa

Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) 10 § kohta 6: Vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. HE / Lain perustelut (10§) Perusteluissa mainitut suunnitelmat: Alueellinen ympäristöohjelma Alueelliset kulttuuriperintöohjelmat Alueelliset ympäristötietoisuus- ja ympäristökasvatussuunnitelmat

Ympäristökasvatusohjelmien teemojen valinnassa sekä

hanketyössä paneudutaan maakuntasuunnitelman 2030 ja

maakuntaohjelmien (3 v) painotuksiin.

Keski-Suomi ja hunajakenno= ympäristökasvatusverkoston kutominen, 23 kuntaa, verkostoituminen Kunta oppimisympäristönä etsitään luonto- ja kulttuuri-kohteita,ympäristönsuojelu-kohteita, osaajia Koulujen yhteistyökumppanit (maatilat, luonto-, erä- ja kalaoppaat, kyläseurat, 4H yms. sekä leirikoulumajoittajat tms.)

Reppu= varusteet oppimiseen (retkeilytaidot, peruskoulun aikana oman kunnan luonto- ja ympäristökohteet tutuksi, nyt etsitty kärkikohteita, joita laajennetaan tarpeen mukaan -> Opetushallitus 2016 OPS-tavoite: kaikissa aineissa ympäristökasva-tussisältöjä

Maapallo= kestävän kehityksen symboli: ”toimi paikallisesti, ajattele maailmanlaajuisesti, pienet teot!”

Mehiläinen= kasvatusta ja kasvamista -> kouluaikana ympäristötietoisuuden edistäminen

Vaeltava oppiminen= oppimista aidoissa ympäristöissä, ulos luokista, koulun ulkopuolisten osaajien yhteistyö

VERKOSTOT YHTEEN 1. Ympäristökasvatus 2. Kulttuuriympäristö-

kasvatus 3. Ympäristömyötäinen yrittäjyyskasvatus

LOGO

Ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen kasvatus rinnakkaiset käsitteet

”Ympäristökasvatus on kasvatuksellista toimintaa, joka tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden tai yhteisöjen arvot, tiedot, taidot sekä toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi”

Lähde: Ympäristökasvatuskäsitteiden määritelmäluonnos 2009

Oppia ja elämyksiä kaikille !

Kiitos osallistumisesta! Eija Syrjälä, ympäristökasvatusasiantuntija

Eija Syrjälä 1.6.2011

Kestävän kehityksen kasvatusta kuntiin - ovi auki kuntiin koulujen kautta

”Jos haluaa muuttaa kokonaisen kansan tavat, työ pitää aloittaa kouluista”

Suomen nykyinen hallitusohjelma

”Suomesta maailman ympäristötietoisin kansa” Vahvistetaan ympäris-tökasvatuksen sekä luonto- ja ympä-ristökoulujen asemaa

Taustalla kansallinen kestävän kehityksen kasvatuksen strategia 2006-2014.

Keski-Suomen Ely koordinoi kansallista työtä.

50 % ympäristöminis-teriön rahoitusta

Keski-Suomen liitto koordinoi alueellista ympäristökasvatusta

50% liiton kehittämis-avustusta