WSP document template - Hankasalmi

FIIM31485

Tekstiruutu

[email protected]

Lausuntopyyntö 2/2

12.4.2018

309871 | Lausuntopyyntö Hankasalmen yhtenäiskoulun purkamisesta

Liitteet Pohjolan kiinteistökartoitus Oy: Yhteenvetoraportti sisäilmasto- ja kosteustek-ninen tutkimus, Kuuhankaveden koulu, Hankasalmi, 21.8.2017

2017 Yhteenvetoraportti sisäilmasto - ja kosteustekninen tutkimus Kuuhankaveden koulu Hankasalmi

POHJOLAN KIINTEISTÖKARTOITUS OY [email protected]

Hakatie 6 42800 Haapamäki www.pohjolankk.fi Y‐tunnus: 2746980‐2

mailto:[email protected]

http://www.pohjolankk.fi/

POHJOLAN KIINTEISTÖKARTOITUS OY 21.8.2017 2

Sisäilmasto- ja kosteustekninen tutkimus

Kuuhankaveden koulu

Kirkkotie 3, 41520 Hankasalmi


SISÄLLYSLUETTELO

TILAAJA .....................................................................................................................................................................4

KOHDE ......................................................................................................................................................................4

TOIMEKSIANTO .........................................................................................................................................................4

TUTKIMUS .................................................................................................................................................................4

TUTKIMUSMENETELMÄT ..........................................................................................................................................4

KIINTEISTÖN KUNTOTUTKIMUKSESSA HAVAITUT SUORAAN SISÄILMAN LAATUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ..........5

MUUT KIINTEISTÖN KUNTOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ...........................................................................................6

TOIMENPIDESUOSITUKSET .......................................................................................................................................6



TILAAJA

Hankasalmen kunta Tomi Jylänki p. 014 2671 485 [email protected]

KOHDE

Kuuhankavedenkoulu Kirkkotie 3

41520 Hankasalmi

TOIMEKSIANTO

Toimeksiantona oli kartoittaa koulurakennusten rakenteita ja niiden kuntoa sekä selvittää mahdolliset riskialueet sisäilman kannalta. Havainnoista laaditaan raportti tilaajan käyttöön. Pohjolan Kiinteistökartoitus Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TUTKIMUS

Tutkimukset kohteessa teki Kari ja Tuure Kuitunen Pohjolan Kiinteistökartoitus Oy:stä ja Jaa-na Pösö JP-Sisäilmatutkimus Oy:stä 6-8.6.2017 ja 26-30.6.2017. TUTKIMUSMENETELMÄT

Tilat tarkastettiin aistinvaraisesti ja pintakosteusmittauksin. Rakenteiden kosteutta mitattiin rakennekosteusmittauksin rakenteisiin poratuista mittarei’istä. Rakenteisiin tehtiin raken-neavauksia, joista otettiin materiaalinäytteitä mikrobimääritystä varten. Lattiapinnoitteiden kuntoa tutkittiin rakenneavauksin/ aistinvaraisesti. Käytössä olleet piirustukset: Rakennuksen pohjakuvat olivat käytettävissä kartoituskäynnillä. Muita tietoja (pää-, rakenne- ja lvi-piirustukset) oli osittain käytettävissä tutkimusten aikana.



KIINTEISTÖN KUNTOTUTKIMUKSESSA HAVAITUT SUORAAN SISÄILMAN LAA‐TUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Kiinteistöön tehdyssä kuntotutkimuksessa todettiin useita sisäilman laatua heikentäviä teki-jöitä: - Maanvastaiset ulkoseinät ja sokkelirakenteet ovat vaurioituneet. Rakenteissa on kosteut-

ta ja eristeissä sekä pintarakenteissa on paikoin mikrobivaurioita. Ulkopuolen sadevedet ohjautuvat sokkeleiden vierille kastellen rakennetta.

- A-osan kellaritilojen väliseinissä ja lattiarakenteissa on kosteutta ja kosteuden aiheutta-mia vauriojälkiä. Rakenteissa on todennäköisesti kosteudesta johtuen mikrobikasvua. Vä-lipohjan epätiiveyksien vuoksi kellaritilojen vauriot vaikuttavat myös yläpuolella olevien tilojen sisäilmaan. Välipohjan epätiiveyskohtien kautta kulkeutuvat myös kellaritilojen muut epäpuhtaudet (pannuhuoneen PAH-yhdisteisiin viittaava haju)

- Ylempien kerrosten ulkoseinissä on mikrobivaurioita A- ja Y-osalla. Y-osan ikkunoiden vä-leissä ulkoseinässä on rakenne, joka mahdollistaa kosteuden tiivistymisen rakenteeseen (kylmäsilta). Ulkopuolen tiiliverhouksessa on runsaasti kosteuden aiheuttamia pinnoite-vaurioita. A-osan alkuperäiset puurakenteisissa ulkoseinissä on huono lämmöneristävyys. Rakenteissa on kosteusvauriojälkiä ja ulkovuorena on asbestipitoinen levytys. Ulkoseinis-sä on kauttaaltaan runsaasti epätiiveyskohtia; rakenne- ja ikkunaliittymät sekä Y-osalla käytöstä poistetut korvausilmaventtiilit pattereiden takana. Epätiiveyskohdat mahdollis-tavat mikrobiepäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan.

- Luokkatilojen ja käytävien lattiapinnoitteet ovat vaurioituneet. Pinnoilla ei yleisesti todet-tu kosteutta, mutta pinnoite on ikääntynyt ja siinä on havaittavissa selvä kemialliseen ha-joamiseen viittaava haju. Lattiapintoja on puhdistettu todennäköisesti liian kostealla. Tä-hän viittaa myös seinien ja kalusteiden alaosissa havaitut vauriojäljet (levytykset turvon-neet jne.). Pinnoitteiden alla on asbestipitoinen liima.

- Tiloissa on useampia paikallisia kosteusvaurioita. Osa niistä on jo kuivunut, mutta raken-teet/pinnat ovat vielä korjaamatta.

- Y-osan maanvastaisissa lattioissa on paikoin kosteutta. Alapohjarakenteessa ei ole erillis-tä kapillaarikatko kerrosta, jolloin maaperän kosteus pääsee nousemaan rakenteeseen.

- A-osan pohjakerroksessa on ollut aikaisemmin huoltotiloja (traktoritallit). Osassa lattioita on koolattu puulattia vanhan lattiarakenteen päällä. Puulattian alla todettiin mikrobivau-rioita. Nykyisen lattiarakenteen alla on alkuperäiseen käyttöön liittyviä rakenteita mm. kaivo johon ohjautuu ulkopuolen sadevedet.

- Nivelosa on tehty 1980-luvulla A- ja Y-osien väliin. Vanhat ulkoseinä rakenteet ovat jää-neet nivelosan sisäseiniksi. Seinien tiiliulkovuorta ei ole purettu ja eristeet ovat paikoil-laan. Niissä on/on ollut todennäköisesti mikrobivaurioita. Vanhan ulkoseinän sisältä on ilmayhteys sisäilmaan tuuletusreikien ja rakenneliittymien kautta. Rakennusosien liitok-set ovat epätiiviit. Alimman kerroksen liitoksissa on yhteys maapohjaan.

- Nivelosan ”sisälle” on jäänyt myös vanha piharakennus, jossa on wc-tiloja. Wc-tilojen sei-nälevytykset ovat asbestipitoisia.

- Yläpohjassa on, etenkin Y-osalla, epätiiveyttä. Katoissa on halkeamia palkkien vierillä ja läpiviennit ovat osittain avoimia. Y-osan toisen kerroksen ikkunoiden yläpuolella on pal-


keissa pinnoitevaurioita ja käytävien alakattojen päällä puurakenteissa kuivuneita vau-riojälkiä, jotka ovat todennäköisesti peräisin vanhasta myrskyn aiheuttamasta yläpohjan vesivahingosta.

- Tiloissa on runsaasti avoimia villapintoja, joista voi irrota mineraalikuituja sisäilmaan. Mi-neraalikuitulähteitä ovat mm. alakattojen eristeet, akustolevyjen avoimet sivut ja putki-läpivientien villatilkkeet.

- Sisäilman laatua huonontaa myös katoissa olevien sähkökourujen ja alakattojen päällä olevat rakennusjätteet ja pölyt.

- Irtaimen säilytys luokkatiloissa avohyllyillä tuo tiloihin haju ja pölyhaittoja. Säilytyskalus-teiden alaosissa on kosteusvauriojälkiä. Luokkatilojen ilmoitustauluissa on paikoin voima-kas haju.

- Ilmanvaihto on ollut tehoton. Järjestelmän korjaustöitä tehtiin samaan aikaan kuntotut-kimusten kanssa, joten ilmanvaihdon toimivuutta ja riittävyyttä ei voitu tarkastaa kunto-tutkimuksen yhteydessä. Havaintojen mukaan rakennuksessa on tiloja, joissa ei ole il-manvaihtoa lainkaan.

MUUT KIINTEISTÖN KUNTOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Kuntotutkimuksen yhteydessä havaitut muut seikat, jotka tulee ottaa huomioon korjaustoi-missa.

- Vesikaton pinnoitteessa on vaurioita Monitoimitalon puoleiselta sivulta. Nostopellitysten tiivistykset on auki (aiheuttanut todennäköisesti ruokalan jakelulinjaston katon vauriot).

- Yläpohjan puurakenteissa on havaittavissa jonkin verran kosteusjälkiä (vanhoja?). Eristei-den päällä on rakennusjätettä ja muovia, mitkä voivat aiheuttaa rakenteeseen kosteuden tiivistymisriskin. Y-osan myrskyvahingon jälkeisen vahinkosaneerauksen laajuudesta ei ole tarkempaa tietoa, (mahdolliset mikrobivauriot ?).

- Sadevedet ohjautuvat rakennusten viereen.

TOIMENPIDESUOSITUKSET Kuntotutkimuksen perusteella kiinteistössä on useita korjausta vaativia rakenteita/tiloja. Ti-loissa havaitut vauriot huonontavat sisäilman laatua merkittävästi ja voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille oireilua. Suosittelemme hankesuunnittelun aloittamista kuntotutkimuksessa esiin tulleiden vaurioiden korjaamiseksi. Tutkijoiden näkemyksen mukaan rakennus vaatii mittavan kokonaisvaltaisen saneerauksen, jotta sisäilman laatua huonontavat tekijät saadaan kokonaan poistettua. Mikäli korjausta ei tehdä perusteellisesti saattaa rakenteisiin jäädä riski, minkä vuoksi korjaus epäonnistuu ja käyttäjien oireilun jatkuu.


21.8.2017

Pohjolan Kiinteistökartoitus Oy

Kari Kuitunen projektipäällikkö, Rakennusterveysasiantuntija

VTT-C-9830-26-13 p. 044 987 9581

JP-Sisäilmatutkimus Oy

Jaana Pösö RKM, Rakennusterveysasiantuntija VTT-C-9963-26-13

LIITTEET tutkimusraportti A-osa

tutkimusraportti Y-osa/liitososa

JAKELU [email protected]

Pohjolan kiinteistökartoitus Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti.

Raportin suosituksia ei saa suoraan käyttää korjaustyöselityksenä, vaan jatkotut- ki-muksien ja korjaussuunnittelun lähtötietoina.

Tutkimuksen johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi perustuvat tutkimuksen mittaustuloksiin ja kohteesta tehtyihin havaintoihin. Tutkimustuloksia ei voi yleistää koskemaan rakennuksen muita tiloja.

Raportin saa kopioida vain kokonaisuutena. Raportin johtopäätösten esittäminen koko-naisuudesta irrotettuna tai erikseen esitettyinä on kielletty.


POHJOLAN KIINTEISTÖKARTOITUS OY [email protected] Hakatie 6 42800 Haapamäki www.pohjolankk.fi Y‐tunnus: 2746980‐2

2017 Sisäilmasto ‐ ja kosteustekninen tutkimusraportti Kuuhankaveden koulu A‐osa Hankasalmi

POHJOLAN KIINTEISTÖKARTOITUSOY 29.6.2017 2

Sisäilmasto‐ ja kosteustekninen tutkimus

Kuuhankaveden koulu, A‐osa



YHTEENVETO

Kohteeseen tehdyssä sisäilmasto‐ ja kosteusteknisessä tutkimuksessa todettiin useita sisäil‐manlaatuun heikentävästi vaikuttavia asioita. Kellaritilojen rakenteissa on kohonnutta kosteutta ja tiloissa on paikoin mikrobiperäinen ha‐ju. Pannuhuoneessa on selvä PAH‐yhdisteisiin viittaava haju (öljy tv.). Kellarin ja pohjaker‐roksen välinen välipohja on epätiivis, jolloin kellarikerroksen epäpuhtaudet ja hajut voivat kulkeutua ylempiin kerroksiin. Lattiapinnoitteena on linoleum‐matto, jossa on poikkeava kemikaalimainen hajua ja matto‐materiaali on kovettunut. Pinnoitteesta otetuissa materiaalinäytteissä ei ollut mikrobikasvua. Lattiapinnoissa ei todettu kohonneita kosteuslukemia pintakosteudenosoittimella. Syynä pinnoite vaurioihin on todennäköisesti materiaalin ikääntyminen. Osa syynä vaurioitumiseen voi olla myös pinnoitteen vääränlainen puhdistaminen (esim. pesu liian kostealla tai väärän‐laisen pesuaineen käyttö). Osassa pohjakerroksen tiloja lattiarakenteena on vanhan lattiapinnan päälle koolattu puulat‐tia. Puulattian rakenteissa todettiin mikrobikasvua. Lautalattia ei ole tiivis, jolloin mikro‐biepäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Pohjakerroksen lattian alle on jäänyt ”epäpuh‐taita” rakennelmia (kaivoja/syvennyksiä), joiden päällä olevat luukut eivät ole tiiviitä (ilmayh‐teys). Ko. rakenteet muodostavat myös kosteusteknisen riskin, esim. opettajan huoneen lat‐tian alla olevaan kaivoon virtaa sadevesi rakennuksen ulkopuolelta, josta se voi kulkeutua alapohjan täyttösoraan. Ulkoseinärakenteissa todettiin jonkin asteisia mikrobivaurioita ja kosteusvauriojälkiä kaikissa kerroksissa. Ulkoseinät ovat puurakenteiset osassa luokkatiloja sekä käytävillä ikkunoiden vä‐lissä. Seinien sisällä on kuivuneita kosteusjälkiä ja eristeessä paikoin mikrobikasvua. Rakenne ei ole tiivis, jolloin mikrobiepäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Kivirakenteisten ulkoseinien eristeenä on ylempänä luokkatilojen kohdalla toja‐levy ja maan‐vastaisilla osuuksilla ohut mineraalivillaeriste. Toja‐eristeessä todettiin mikrobivaurio 2‐kerroksen ulkoseinästä otetussa näytteessä. Villaeristeessä todettiin mikrobikasvua pohja‐kerroksen käytävällä kohdassa, jossa oli havaittavissa kosteusvaurio myös seinän sisäpinnalla. Sähkökiskojen päällä on aikaisempien korjaustöiden jäljiltä runsaasti betonijätettä ja pölyä. Osassa tiloja tuloilma ohjautuu suoraan päin sähkökiskoa, jolloin epäpuhtaudet leviävät huo‐netiloihin ilmavirran mukana. Sisäilmaa saattaa huonontaa myös tiloissa avohyllyissä säilytettävä irtain. Ilmanvaihtolaitteistoon tehdään parhaillaan muutostöitä: Raitisilmakammion pintarakenteet muutetaan asianmukaisiksi varustettuna lattiapinnan sulatuskaapeleilla ja tuloilmakoneiden ilmanotto raitisilmakammiosta nostetaan lattiapinnan tasosta ylöspäin. Lisäksi ilmanvaihto‐koneiden tehoja lisätään uusimalla puhaltimet ja moottorit. Muutostöiden jälkeen ilmanvaih‐to säädetään rakennuksen tiloissa.


SISÄLLYSLUETTELO

YHTEENVETO ............................................................................................................................................................3

TILAAJA .....................................................................................................................................................................5

KOHDE ......................................................................................................................................................................5

TOIMEKSIANTO .........................................................................................................................................................5

TUTKIMUS .................................................................................................................................................................5


Kosteusmittaukset ................................................................................................................................................6

Materiaalinäytteet ................................................................................................................................................7

RAKENNETUTKIMUKSET ...........................................................................................................................................7

Kohteen kuvaus ....................................................................................................................................................7

Rakenteet .............................................................................................................................................................8

MATERIAALINÄYTTEET .............................................................................................................................................9

TILAKOHTAISET HAVAINNOT ................................................................................................................................. 11

Kellarikerros ....................................................................................................................................................... 11

............................................................................................................................................................................... 11

Pohjakerros ........................................................................................................................................................ 11

1‐kerros.............................................................................................................................................................. 15

2‐kerros.............................................................................................................................................................. 15

Yleisiä havaintoja ............................................................................................................................................... 17


Sisäilmasto‐ ja kosteustekninen tutkimus

TILAAJA


KOHDE

Kuuhankaveden koulu Kirkkotie 3 41520 Hankasalmi

TOIMEKSIANTO

Toimeksiantona oli kartoittaa koulurakennuksen rakenteita ja niiden kuntoa sekä selvittää mahdolliset riskialueet sisäilman kannalta. Havainnoista laaditaan raportti tilaajan käyttöön. Pohjolan Kiinteistökartoitus Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti.

TUTKIMUS

Tutkimukset kohteessa teki Kari, Tuure ja Teemu (harjoittelija) Kuitunen Pohjolan Kiinteistö‐kartoitus Oy:stä ja Jaana Pösö JP‐Sisäilmatutkimus Oy:stä aikavälillä 6‐8.6.2017.

TUTKIMUSMENETELMÄT

Tilat tarkastettiin aistinvaraisesti ja pintakosteusmittauksin. Rakenteiden kosteutta mitattiin rakennekosteusmittauksin rakenteisiin poratuista mittarei’istä. Rakenteisiin tehtiin raken‐neavauksia, joista otettiin materiaalinäytteitä mikrobimääritystä varten. Lattiapinnoitteiden kuntoa tutkittiin aistinvaraisesti. Käytössä olleet piirustukset: Rakennuksen pohjakuvat olivat käytettävissä kartoituskäynnillä. Muita tietoja (pää‐, rakenne‐ ja lvi‐piirustukset).


KosteusmittauksetPintakosteusmittaukset tehtiin Gann Hydrotest Gann Hydrotest LG3 pintakosteuden osoit‐timella. Pintamittaukset perustuvat tutkittavan materiaalin sähkönjohtavuuden ja/tai dielekt‐risyyden mittaamiseen. Pintakosteusmittarit (pintakosteuden osoittimet) reagoivat materiaa‐lin pinnalla/pintaosissa olevaan kosteuteen, mutta eivät pysty ilmaisemaan millä syvyydellä kosteus on. Pintakosteusmittaus on suuntaa antava kosteusmittausmenetelmä. Pintakos‐teusmittaria käytetään mahdollisten ympäristöään selvästi kosteampien kohtien paikantami‐seen ja tarkempien kosteusmittauspisteiden selvittämiseen. Rakennekosteusmittaukset liittyvät suhteellisen kosteuden mittaukset tehtiin Vaisala Humicap‐ kosteus‐ ja lämpötilamittalaitteella varustettuna HM42mittapäällä ja / tai Vaisala HM40S lämpö‐ ja kosteusmittalaitteella (HMP110‐anturit). Betonin suhteellisen kosteuden mittaukset tehdään Suomen Betonitieto Oy 2007 ohjeistuk‐sen mukaisesti (Betonirakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen). Kosteusmittauksia tehdään heti lattiapinnoitteen alta ja eri syvyyksiltä rakennetta, saatujen kosteusmittaustulosten perusteella voidaan päätellä esim. eristetilojen kosteustilanteen li‐säksi kosteuden kulkusuuntaa. Mitattavat arvot ovat suhteellinen kosteus (RH %), lämpötila (°C) ja absoluuttinen kosteus (g/m3 ilmaa). Kosteuden arvioinnissa suuntaa‐antavana lähtökohtana voidaan pitää seuraavaa (lämpötila ~20 °C): Suhteellisen kosteuden ollessa yli 75 % voidaan tulosta pitää koholla olevana arvona. Yleisesti suhteellinen kosteus kiviaineisen rakenteen (yleensä betoni) pintaosissa ennen pin‐noitusta tulee olla alle 75 % (lämpötila ~20 °C). Suhteellisen kosteuden ollessa pintaosassa yli 85 % tulos ylittää kriittisen kosteuspitoisuuden pidetyn arvon.

Porareikämittauksessa mittausreiät tehdään poraamalla Ø 16 mm:n reikä. Mittareiät puhdis‐tetaan imuroimalla, jonka jälkeen reiät tiivistetään reiän pohjaan ulottuvalla kosteusmitta‐usputkella. Putken juuret tiivistetään kitillä. Putken yläpää tiivistetään kitillä. Reikien anne‐taan tasaantua 3‐5 vuorokautta. Kosteusmittaus tehdään asentamalla kosteusanturit asen‐nettuihin putkiin. Anturin läpivienti tiivistetään anturin tasaantumisajaksi. Antureiden anne‐taan tasaantua mittareiän kosteuteen. Kosteuslukemat luetaan HM40S näyttölaitteella. Mittaus suoritettiin asentamalla Vaisala HMP 40S kosteusanturit asennettuihin putkiin. Antu‐rin läpivienti tiivistettiin anturin tasaantumisajaksi. Antureiden annettiin tasaantua mittarei‐än kosteuteen vähintään tunnin ajan. Kosteuslukemat luettiin Vaisala HM40 näyttölaitteilla. Mitatut arvot; suhteellinen kosteus (RH%), lämpötila (°C), absoluuttinen kosteus (g/m3 il‐

maa).


Kosteusmittausten tulokset on esitetty liitteenä 1 olevassa mittauspöytäkirjassa. Mittalaitteiden tarkkuus:

MateriaalinäytteetAvatuista rakenteista otettiin näytteitä mikrobimääritystä varten. Näytteet analysoitiin suo‐raviljely menetelmällä WSP Oy:n laboratoriossa Jyväskylässä. Tulosten tulkintaperusteet

Suoraviljelymenetelmän tulos vastaa Asumisterveysohjeen (STM 2003) laimennossarjanäyttei‐den tulostulkinnan ohjearvoja siten, että suoraviljelytuloksissa +++ (runsaasti mikrobeja) ja ++++ (erittäin runsaasti mikrobeja) merkintä vastaa homeiden ja hiivojen kokonaispitoisuuden pitoi‐suutta yli 10 000 pmy/g, bakteerien kokonaispitoisuuden osalta pitoisuutta yli 100 000 pmy/g ja sädesienien osalta pitoisuutta yli 500 pmy/g. Merkinnät ++ (kohtalaisesti mikrobeja) tai + (niukas‐ti mikrobeja) vastaavat pitoisuuksia alle edellä mainittujen laimennossarjamenetelmän ohjearvo‐jen, jolloin tarkastelussa on huomioitu erityisesti myös mikrobilajisto.

Kosteusvaurioindikaattori on mikrobi, jota ei yleensä tavata terveessä, vaurioitumattomassa ra‐kennuksessa ja jonka esiintyminen rakennuksesta otetussa näytteessä viittaa siihen, että raken‐teessa on tai on ollut kosteusvaurio. Yksittäisten kosteusvaurioindikaattorilajien esiintyminen näytteissä vähäisinä määrinä on kuitenkin normaalia.

RAKENNETUTKIMUKSET

Kohteenkuvaus Tutkimuksen kohteena on vuonna 1960 valmistunut koulurakennuksen siipi (A‐osa). Siipi on liitetty 90‐luvulla ns. nivelosalla viereiseen vuonna 1965 valmistuneeseen kouluun (Y‐osa). 1960‐rakennetun osan kantavana rakenteena ovat teräslaattapalkistot, joita kannattelee be‐

Vaisala HMP 42 kosteus ±2 %RH suhteellinen kosteus 0‐90 %RH kosteus ±3.0 %RH suhteellinen kosteus 90‐100 %RH lämpötila ±0.2°C (tarkkuus 20°C:ssa)

Vaisala HM40 kosteus ±0.1 %RH, lämpötila ±0.1°C

Vaisala HMP 40S kosteus ±1,7 %RH suhteellinen kosteus 0‐90 %RH kosteus ±2.5 %RH suhteellinen kosteus 90‐100 %RH lämpötila ±0.2°C (tarkkuus 20°C:ssa)

Kokonaismittaustarkkuus ±5 %; sisältäen mittalaiteominaisuudet, mittausmenetelmä, ympäristö ja mittaaja.


tonirakenteiset väliseinät ja päätyulkoseinät. Ulkoseinät ovat päädyistä ulkopuolelta tiilipin‐taisia. Eristeenä päädyissä on villa. Ns. pitkien sivujen ulkoseinät ovat osin kivirakenteisia (muurattuja) ja osin levyrakenteisia. Ulkovuorena on minerit‐levy. Lämmöneristeenä seinissä on toja‐levy tai villa. Välipohjat ja alapohja ovat betonirakenteiset. Sisäpihan puoleiset ikkunat on vaihdettu lähivuosina. Muut ikkunat ovat todennäköisesti al‐kuperäiset ja niiden vaihto on suunnitteilla lähiaikoina. Lämmityksenä on vesikeskuslämmitys pattereille. Ilmanvaihtona on koneellinen tulo/ pois‐toilmanvaihto.

Rakenteet Rakenteisiin tehtiin rakenneavauksia, joista tarkastettiin rakennekerrokset ja rakenteen kun‐to. Vaurioituneisuutta arvioitiin silmämääräisesti ja materiaalinäyttein. Rakenteiden tiiveyttä tutkittiin silmämäärisesti. Rakenneavausten paikat on esitetty pohjakuvissa. US1 (pohjakerroksen maanvastainen us juhlasalisiipi) tiili n. 130 mm eriste 100 mm betoni ulkovuori US2 (alkuperäiset levyrakenteiset ulkoseinät) levytys (kovalevy tv.) laudoitus tervapaperi puurunko ja villa eriste 100 mm levytys koolaus ja ulkovuorilevytys (minerit) US3 (pohjakerroksen maanvastainen us) tiili ilmarako ohut villaeriste n. 20 mm betoni ulkovuori US4 (rakennuksen pitkät sivut ikkunoiden aluset) betoni n. 180 mm toja‐eriste 50 mm koolaus 50 mm ulkovuori levytys (minerit) US5 (pääty ulkoseinät) betoni n. 160 mm


villaeriste n. 100 mm?? tiili ulkovuori US6 (uusitut levyrakenteiset ulkoseinät liitos kohdalla) kipsilevy höyrynsulkumuovi puurunko ja kova villa eriste 100 mm ilmarako 70 mm ulkoverhous Alapohja ja välipohjat Rakenteet tarkastettiin rakenneavauksista. Kellaritilojen alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. AP1 (pohjakerros) ponttilauta tai pinnoitteet ja betonilaatta n. 70 mm puukoolaus, lecasora eriste n. 70 mm betoni pinnalla pikisively Välipohjarakenteena on betoni n. 80 mm (ylälaattapalkisto) alakatto rakenne (puukoolaus, haltex‐levy, akustolevyt)

MATERIAALINÄYTTEET Näyte 1, Pohjakerros, käytävän ulkoseinän eristevilla Näytteessä oli vähän homeita ja kohtalaisesti bakteereita. Näytteessä todettiin useampi pe‐säke Aspergillius versicoloria (kosteusvaurioindikaattori homesieni) ja Aktinomykeettejä (sä‐desieniä). Näytteen tulos viittaa mikrobikasvuun materiaalissa. Näyte 2, Pohjakerros, käytävän ulkoseinän sisäpinnan tasoite (alaosa) Näytteessä oli vähän homeita ja runsaasti bakteereita. Bakteereiden joukossa oli runsaasti sädesieniä. Näytteen tulos viittaa mikrobikasvuun materiaalissa. Näyte 3, Pohjakerros, A6 ulkoseinän eriste (villa) sisäpinta Näytteessä ei todettu lainkaan mikrobeita (homeita tai bakteereita). Näyte 4, Pohjakerros, A6 puulattian koolauspuun alapinta (betonia vasten) Näytteessä oli vähän homeita ja erittäin runsaasti bakteereita. Bakteereiden joukossa oli useampi pesäke sädesientä. Näytteen tulos viittaa mikrobikasvuun materiaalissa.


Näyte 5, Pohjakerros, videoeditointi, lattiapinnoite/tasoite Näytteessä oli vähän mikrobeja eikä niiden joukossa ollut ollut lainkaan kosteusvaurioindi‐kaattorilajeja. Näytteen tulos ei viittaa mikrobikasvuun materiaalissa. Näyte 6, Pohjakerros, A9, lattiatasoite Näytteessä oli vähän mikrobeja eikä niiden joukossa ollut ollut lainkaan kosteusvaurioindi‐kaattorilajeja. Näytteen tulos ei viittaa mikrobikasvuun materiaalissa. Näyte 7, Pohjakerros, A9, lattiapinnoite Näytteessä ei todettu lainkaan mikrobeita (homeita tai bakteereita). Näyte 8, Pohjakerros, A10, ulkoseinän eristevillan sisäpinta Näytteessä ei todettu lainkaan mikrobeita (homeita tai bakteereita). Näyte 9, 1‐kerros, A1 lattiapinnoite Näytteessä oli vähän homeita ja bakteereita. Bakteereiden joukossa oli yksittäinen pesäke sädesientä. Näytteen tulos ei viittaa mikrobikasvuun materiaalissa. Näyte 10, 2‐kerros käytävä, ulkoseinän eristevillan sisäpinta (levyseinä) Näytteessä todettiin runsaasti homeita ja bakteereita. Näytteessä oli useampi pesäke Asper‐gillius versicolor‐hometta (kosteusvaurioindikaattorilaji) sekä runsaasti Penicillium‐hometta (yleinen sisä‐ ja ulkoilamssa esiintyvä laji). Näytteessä oli myös sädesientä. Näytteen tulos viittaa mikrobikasvuun materiaalissa. Näyte 11, 2‐kerros LU4, lattiapinnoite (linoleum) Näytteessä ei todettu lainkaan mikrobeita (homeita tai bakteereita). Näyte 12, 2‐kerros LU5, ulkoseinän alaosan tasoite Näytteessä todettiin vähän homeita ja niiden joukossa oli yksittäinen pesäke kosteusvauri‐oindikaattorimikrobia (Aspergillius versicolor). Näytteessä ei todettu bakteereita lainkaan. Näytteen tulos ei viittaa mikrobikasvuun materiaalissa. Näyte 13, 2‐kerros LU5, ulkoseinän eriste, toja‐levy Näytteessä todettiin vähän homeita ja runsaasti bakteereita. Näytteessä oli yksittäiset pesäk‐keet Aspergillius fumigatus‐hometta (kosteusvaurioindikaattori) sekä kohtalaisesti sädesien‐tä. Näytteen tulos viittaa mikrobikasvuun materiaalissa.

Useimmissa näytteissä todettiin vaihtelevia määriä Penicillium‐ ja Cladosporium‐homeita, jotka ovat yleisesti sisä‐ ja ulkoilmassa esiintyviä lajeja, mikä on normaalia. Niiden runsas kas‐vaminen viljelymaljalla saattaa kuitenkin viitata mikrobivaurioon, sillä ne voivat nopeakasvui‐sina lajeina peittää alleen muuta lajit. Näytteissä oli myös vähäisiä määriä hiivoja ja steriileitä.


Näytteiden analyysivastaus on liitteenä 2.

TILAKOHTAISET HAVAINNOT

Kellarikerros

Lattioissa todettiin paikoitellen kohonneita kosteuslukemia pintakosteudenosoittimella kella‐rikerroksen alueella. Seinien alaosissa on näkyvissä jonkin verran kosteuden aiheuttamia vau‐riojälkiä (pinnoite irti/kalkkihärmää). Kattilahuoneessa ja sen ympäröivissä tiloissa on voimakas öljyn haju. Välipohjan läpiviennit ovat osin auki ylempään kerrokseen nähden.

Pohjakerros

Luokkatilojen A10, A9, A8 ja A7 alapuolella on kellaritilat. Lattioissa ei todettu poikkeavia kos‐teus lukemia pintakosteudenosoittimella.


A10 ulkoseinään tehtiin rakenneavaus, josta todettiin seinän puurungossa kosteuden aiheut‐tamia jälkiä. Seinän eristevillasta otettiin näyte 8.

Kuvat 1 ja 2. Luokka A10 ulkoseinän rakenneavaus.

A9 luokan kohdalla on ollut aikaisemmin pesuhuone‐ ja pukuhuonetiloja. Lattiapinnoitteesta ja tasoitteesta otettiin näytteet 6 ja 7 mikrobimääritystä varten. Ulkoseinään ikkunan alle tehdyssä rakenneavauksessa ei todettu kosteusjälkiä rakenteessa. Luokkatilassa säilytetään kirjoja avohyllyissä (hajun lähde?). A8 lavuaarin viemäriputken juuri on auki (alapuolella kattilahuone). Putken juurelta on selvä ilmavirta luokkahuoneeseen päin.

A10A8

A7 A9

avaus US2, näyte 8

RA US1

lattia näytteet 6 ja 7

avaus US2


A7 ulkoseinää vasten olevien kiintokomeroiden sisällä on selvä ilmavirta putkiläpivientien juurilla (viemäriputki, sähköjohdot). Käytävän seinään tehtiin rakennetarkastus rakenteen selvittämiseksi. Seinä pinnalla ei todet‐tu kosteutta. Porrashuoneessa on avoimia putkiläpivientejä kellarikerrokseen.

Ryhmätila A6, videoeditointi, lukion opettajainhuone, kirjasto ja oppilaskunnan tila sekä nii‐den edessä oleva käytävätila ovat pohjakerroksen maanvastaisella osuudella. Tilojen paikalla on aikaisemmin ollut (ainakin osittain) huoltotiloja, joihin on ollut käynti ulkopuolelta luiskaa pitkin. Lattiat on tehty vanhan lattiarakenteen päälle. Lattiat ovat osittain puurakenteisia (A6 ja videoeditointi). Eristeenä on lecasora.

A6 lattiaan tehtiin rakenneavaus. Lattiassa on koolattu ponttilautalattia lecasora eristeellä. Lattian puukoolauksen pinnalla on tummentumaa alapinnalla. Koolauspuusta otettiin näyte 4. Etupihanpuoleisen maanvastaisen ulkoseinän alaosaan tehtiin rakenneavaus rakenteen

A6

Kuva 3.

Luokan A8 viemäriputken liitos. Ilmayh‐teys kellaritiloihin,

kirj.

ophve

RA US3, näyte 3

RA US3, näyte 1 ja 2

RA AP1, näyte 4

näyte 5 (matto)


tarkastamiseksi. Seinän eristevillasta otettiin näyte 3. Tilan katossa on sähkökiskoja, joissa on epäpuhtauksia (pölyä ja piikkausjätettä ym.). Videoeditointitilan lattia on osittain puurakenteinen (lastulevy). Lattiassa on pinnoitteena li‐noleum, jossa todettiin poikkeavaa hajua betonilattian alueella. Matosta otettiin näyte 5 mik‐robimääritystä varten. Opettajien huoneen lattiassa käytävän vierellä on luukku, jonka alapuolella on kaivo. Luukku ei ole tiivis. Sadevesi tulee kaivoon rakennuksen ulkopuolelta portaiden alatasanteella olevan sadevesikaivon kautta. Kaivo on tehty betonirenkaista, joiden välinen liitos ei ole tiivis. Sade‐vedet voivat kulkeutua alapohjan soratäyttöön avoimen liitoksen kautta. Kaivon poistoput‐ken pää on korkealla ja se on tukittu (betonilla?). Sähkökiskojen päällä on betonijätettä ja pö‐lyä. Tuloilma ohjautuu suoraan kiskojen päälle, jolloin pöly leviää ilmavirran mukana huoneti‐laan.

Kuvat 4 ja 5. Kaivo opettajainhuoneen lattiassa.

Kirjaston lattian alla on syvennys, joka on peitetty luukulla (epätiivis rakenne). Syvennyksen pohjalla on orgaanista materiaalia (puuta ym.) ja syvennyksessä on mikrobiperäinen haju. Tutkimuksen yhteydessä luukkua ei voitu avata kunnolla syvennyksen tutkimiseksi vieressä olevien kiintokalusteiden vuoksi. Käytävän maanvastaisen ulkoseinän alaosassa on kosteuden aiheuttamia vaurio jälkiä. Sei‐nässä todettiin kosteutta pintakosteudenosoittimella sekä rakennekosteusmittauksissa eris‐tetilassa ja betonissa. Lattiassa todettiin kosteutta eristetilassa seinän edustalla. Seinän pin‐tatasoitteesta (näyte 2) ja eristevillasta (näyte 1) otettiin näytteet.


Kuvat 6 ja 7. Käytävän seinässä ja lattiassa on kosteutta ja seinä pinnoitteessa vauriojälkiä

1‐kerros

Luokkatilojen A1‐A5 ja käytävän lattiapinnoitteena on linoleum‐matto. Matto on kovettunut ja siinä on poikkeava haju. Lattioissa ei todettu ylimääräistä kosteutta pintakosteudenosoit‐timella. Luokkatilan A2 matosta otettiin näyte 9 mikrobimääritystä varten. Luokan A5 perällä on varastotila, jossa ei ole lainkaan ilmanvaihtoa. Inva Wc:n ovessa on siirtoilmaventtiili, jossa on äänieristeenä mineraalivilla (likainen). Luokkatilan A1 perällä on hormikotelo, jonka alareuna on avoin (ilmayhteys?). Vanhaan pää‐tyulkoseinään tehtiin rakenneavaus rakenteen selvittämiseksi.

2‐kerros

A5 A4 A3

A2

A1

ei iv:tä

RA US5

näyte 9 matosta

RA US2, näyte 10


Luokkatilojen LU1‐LU5 ja käytävän lattiapinnoitteena on linoleum‐matto. Matto on kovettu‐nut ja siinä on poikkeava haju. Lattioissa ei todettu ylimääräistä kosteutta pintakosteuden‐osoittimella. Mastosta otettiin näyte 11 luokasta LU4. Matto on liimattu osassa tiloja mustal‐la liimalla (sisältää asbestia?). LU5 ulkoseinään tehtiin rakenneavaus, josta selvitettiin seinän rakenne. Seinän eristeestä (toja) otettiin näyte 13. Seinän maalipinta on irronnut. Seinässä ei todettu ylimääräistä kos‐teutta pintakosteudenosoittimella. Tasoitteesta otettiin näyte 12. Katossa ja porrashuoneen vastaisen seinän yläosassa on merkkejä mahdollisesta kosteusvauriosta. LU1 ulkoseinä on osittain uusittu. Seinään tehtiin rakenneavaus rakenteen varmistamiseksi. Rakenteessa ei todettu vauriojälkiä eikä materiaaleista otettu näyteitä. Käytävän ulkoseinän on levyrakenteinen ikkunoiden väleissä. Ikkunat ovat alkuperäiset ja osittain huonokuntoiset. Levyseinän liittymät alapuolen kiviseinään ovat avoimia (ilmayhteys seinän eristetilasta käytävälle). Vastaava rakenne on 1‐kerroksen käytävällä. Levyseinään tehtiin rakenneavaus, josta otettiin näyte 10 seinän eristevillasta.

LU2

Kuva 8.

Rakenneavaus käytävän levyrakenteiseen ulkoseinään.

LU1LU3LU5 LU4

RA US4, näyte 13

näyte 12 RA US6 näyte 11 (matosta)


Yleisiähavaintoja

Ilmavaihtokanavissa on tulppaamattomia mittausreikiä useissa tiloissa. Ikkunoiden pielissä on runsaasti maalivaurioita etenkin vanhojen ikkunoiden osuudella. Luokkatiloissa on ilmoitustauluja, joissa on voimakas haju. Tarvikkeiden säilyttäminen (osit‐tain alaosistaan kosteusvaurioituneilla) avohyllyillä luokkatiloissa aiheuttaa hajuhaittoja ja avohyllylle kerääntyy pölyä.

29.6.2017


Kari Kuitunen projektipäällikkö, Asbesti‐ ja haitta‐aineasiantuntija VTT‐C‐9830‐26‐13

JP‐Sisäilmatutkimus Oy

Jaana Pösö RKM, Rakennusterveysasiantuntija VTT‐C‐9963‐26‐13

Liitteet liitte1 kosteusmittaus

liite 2 analyysivastaus

Jakelu [email protected]


Pohjolan kiinteistökartoitus Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. Raportin suosituksia ei saa suoraan käyttää korjaustyöselityksenä, vaan jatkotut-kimuksien ja korjaussuunnittelun lähtötietoina. Tutkimuksen johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi perustuvat tutki-muksen mittaustuloksiin ja kohteesta tehtyihin havaintoihin. Tutkimustuloksia ei voi yleistää koskemaan rakennuksen muita tiloja. Raportin saa kopioida vain kokonaisuutena. Raportin johtopäätösten esittäminen kokonaisuudesta irrotettuna tai erikseen esitettyinä on kielletty.

Pohjolan Kiinteistökartoitus Oy Kosteusmittaus 9.6.2017

Kuuhankaveden koulu A-osa, mittaajat Kari ja Tuure Kuitunen

Mitta-piste

Tila/rakenne Anturi Suhteellinen kosteus, %

Lämpötila, °C Abs. kosteus, g/m3

Pvm

1 10mm LU5 ulkoseinä hmi 110 31,8 23,1 6,5 9.6.2017 1 20mm LU5 ulkoseinä hmi 110 29,5 23,1 6,1 9.6.2017 1 40mm LU5 ulkoseinä hmi 110 27,9 23,1 5,7 9.6.2017 1 65mm LU5 ulkoseinä hmi 110 25,3 23,1 5,2 9.6.2017 2 20mm A2 ikkunan alapuolelta hmi 110 30,7 23,0 6,3 9.6.2017 2 40mm A2 ikkunan alapuolelta hmi 110 27,4 23,0 5,6 9.6.2017 2 65mm A2 ikkunan alapuolelta hmi 110 24,2 22,9 4,9 9.6.2017 sisäilma A2 hm42 38,9 23,6 8,3 9.6.2017 3 20mm A2 ulkoseinän alaosassa hmi 110 29,4 23,1 6,0 9.6.2017 3 40mm A2 ulkoseinän alaosassa hmi 110 30,2 22,9 6,2 9.6.2017 3 65mm A2 ulkoseinän alaosassa hmi 110 28,7 23,0 5,9 9.6.2017 sisäilma pohjakerros käytävä, (ulko-ovi auki) hm42 42,9 21,9 8,3 9.6.2017 4 20mm pohjakerroksen käytävän ulkoseinän alaosa hmi 110 53,5 21,0 9,9 9.6.2017 5 20mm pohjakerroksen käytävän ulkoseinän alaosa hmi 110 68,3 20,8 12,4 9.6.2017 6 20mm pohjakerroksen käytävän ulkoseinän alaosa hmi 110 43,9 21,8 8,5 9.6.2017 ulkoilma hm42 84,1 14,2 10,1 9.6.2017

2017 Tutkimusraportti sisäilmasto – ja kosteustekninen tutkimus Kuuhankaveden koulu Y-osa Hankasalmi

POHJOLAN KIINTEISTÖKARTOITUS OY [email protected]

Hakatie 6 42800 Haapamäki www.pohjolankk.fi Y‐tunnus: 2746980‐2


http://www.pohjolankk.fi/


Pohjolan kiinteistökartoi-

tus Oy 21.6.2017


Kuuhankaveden koulu, Y-osa



YHTEENVETO

Kohteeseen tehdyssä sisäilmasto- ja kosteusteknisessä tutkimuksessa todettiin useita sisäil-manlaatuun heikentävästi vaikuttavia asioita. Lattiapinnoitteina on pääasiassa linoleum -matto, joissa on poikkeava kemikaalimainen hajua ja matto on kovettunut. Osassa luokkatiloja on pinnoitteena vinyylilaatta tai epoksi. Vinyyli-laatassa todettiin poikkeavaa hajua. Lattiapinnoitteiden liimauksessa on käytetty mustaa as-bestipitoista liimaa. Lattiapinnoitteista lähtevä haju oli havaittavissa luokkatiloissa selvästi, sillä ilmanvaihto oli sammutettuna tutkimusten aikana korjaustöiden vuoksi. Syynä pinnoite vaurioihin on todennäköisesti materiaalin ikääntyminen. Osa syynä vaurioitumiseen voi olla myös pinnoitteen vääränlainen puhdistaminen (esim. pesu liian kostealla tai vääränlaisen pe-suaineen käyttö). Liian kosteaan puhdistukseen viittaa myös käytävillä (2. krs) havaitut kome-roiden rakenteiden vesijäljet ja luokkatiloissa kalusteiden turvonneet alaosat. Aulatilojen lat-tioissa on laatoitus. Liikuntasaumat ovat avonaisia ja laatoitus on paikoin kopoa. 2-kerroksen lattiapinnoissa ei todettu kohonneita kosteuslukemia pintakosteudenosoittimel-la, vesiautomaatin ympäristöä lukuun ottamatta. Maanvastaisissa lattioissa kosteuslukemat vaihtelivat. Maanvastaisissa lattioissa on ohut betonivalu lecaharkon päällä. Lattioissa ei ole erillistä kapillaarikatkoa, minkä vuoksi maakosteus nousee paikoin betonilaattaan asti. Lisäksi tiloissa todettiin olleen muutamia vesivuotoja mm. lavuaarien ja siivouskomeroiden ympäris-tössä. Lattiapinnoitteesta otetuissa materiaalinäytteissä todettiin mikrobikasvua vain muu-tamassa kohdassa, jossa on ollut todennäköisesti vesivuoto aikaisemmin. Ulkoseinien tiiliulkovuoressa on Y-osalla runsaasti pinnoite vaurioita, joista osa on korjattu (maalattu). Seinäeristeessä todettiin mikrobivaurioita. Ikkunoiden pielet eivät ole tiiviitä ja osassa luokkatiloja patterin takana on vanhat käytöstä poistetut ilmaventtiilit, jotka vaikutta-vat epätiiviiltä. Rakenteiden epätiiveyskohtien kautta seinäeristeen mikrobiepäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Ikkunoiden välien rakenne on epätiivis. Kantavan betonipilarin eristys ulkopuolelta on ohut, jolloin rakenteeseen voi syntyä ns. kylmäsilta. Ulkoseinissä todettiin paikoin kohonnutta kosteutta mm. Y1 luokan maanvastainen ulkoseinä ja kuraattorin huoneen ulkoseinän alaosassa (osittain sokkelirakenne). Sadevedet ohjautuvat rakennuksen viereen (kuten A-siiven osallakin) ja pääsevät kulkeutumaan rakenteeseen esim. asfaltin ja sokkelin välistä. Sokkelin betonivalussa on reikiä lahonneiden muottipuiden jäljiltä. Tiloissa on runsaasti mineraalikuitulähteitä mm. avoimet villaeristeiden päät käytävien me-tallisälekattojen päällä sekä putkien villaeristeet/läpiviennit. Alakattojen päällä on myös run-saasti pölyä, mikä huonontaa osaltaan sisäilman laatua. Teknisen työn tiloissa tuloilma oh-jaantuu suoraan avoimiin akustolevyjen sivuihin.


Nivelosa on rakennettu jälkikäteen A- ja Y-osan sekä wc-rakennuksen jatkeeksi. Vanhoja ul-koseinärakenteita ei ole purettu ja ne ovat näkyvissä nivelosan aulatiloissa. Rakennusosien liittymissä on halkeamia. Vanhan ulkoseinän tiiliulkovuoren tuuletusreiät ovat avoimena ja nivelosan alapohjan ja vanhojen ulkoseinien liittymä on epätiivis. Betonisokkelin urat ovat auki, jolloin liittymän kautta on ilmayhteys maaperään (aina mikrobikasvua). 2-kerroksen katoissa on halkeamia palkkien vierillä. Halkeamien vierillä on paikoin tummen-tumaa, mikä viittaa rakenteen läpi tulevaan ilmavuotoon. Putkien läpiviennit ovat osittain avoimia tilojen välillä (esim. kerroksesta toiseen) sekä kellan huoltotiloissa maaperään, jol-loin esim. hajut ja epäpuhtaudet voivat kulkeutua tilojen/kerrosten välillä painesuhteiden vaikutuksesta. Ilmanvaihto oli tutkimusten aikana pois päältä ilmanvaihtoon liittyvien muutostöiden takia. Tutkimukset merkkisavun avulla ilmanvaihtoon liittyen suoritetaan syksyn-talven 2017 aika-na.


SISÄLLYSLUETTELO

YHTEENVETO ............................................................................................................................................................3

TILAAJA .....................................................................................................................................................................6

KOHDE ......................................................................................................................................................................6

TOIMEKSIANTO .........................................................................................................................................................6

TUTKIMUS .................................................................................................................................................................6


Kosteusmittaukset ................................................................................................................................................7

Materiaalinäytteet ................................................................................................................................................8

RAKENNETUTKIMUKSET ...........................................................................................................................................8

Kohteen kuvaus ....................................................................................................................................................8

Rakenteet .............................................................................................................................................................9

MATERIAALINÄYTTEET .......................................................................................................................................... 10

TILAKOHTAISET HAVAINNOT ................................................................................................................................. 11

Kellarikerros (Y-osa) ........................................................................................................................................... 11

1-kerros (Y-osa) ................................................................................................................................................. 12

2-kerros (Y-osa) ................................................................................................................................................. 13

Nivelosa ............................................................................................................................................................. 14

Vesikatto ............................................................................................................................................................ 15

Yleisiä havaintoja ............................................................................................................................................... 15



TILAAJA


KOHDE

Kuuhankavedenkoulu Kirkkotie 3 41520 Hankasalmi

TOIMEKSIANTO

Toimeksiantona oli kartoittaa koulurakennuksen rakenteita ja niiden kuntoa sekä selvittää mahdolliset riskialueet sisäilman kannalta. Havainnoista laaditaan raportti tilaajan käyttöön. Pohjolan Kiinteistökartoitus Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TUTKIMUS

Tutkimukset kohteessa (Y-osa) teki Kari Kuitunen Pohjolan Kiinteistökartoitus Oy:stä ja Jaana Pösö JP-Sisäilmatutkimus Oy:stä 26-30.6.2017. TUTKIMUSMENETELMÄT

Tilat tarkastettiin aistinvaraisesti ja pintakosteusmittauksin. Rakenteiden kosteutta mitattiin rakennekosteusmittauksin rakenteisiin poratuista mittarei’istä. Rakenteisiin tehtiin raken-neavauksia, joista otettiin materiaalinäytteitä mikrobimääritystä varten. Lattiapinnoitteiden kuntoa tutkittiin aistinvaraisesti. Käytössä olleet piirustukset: Rakennuksen pohjakuvat olivat käytettävissä kartoituskäynnillä. Muita tietoja (pää-, rakenne- ja lvi-piirustukset) ei ollut tutkimuksen aikaan käytössä.



Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset tehtiin Gann Hydrotest Gann Hydrotest LG3 pintakosteuden osoittimella. Pintamittaukset perustuvat tutkittavan materiaalin sähkönjohtavuuden ja/tai dielektrisyyden mittaamiseen. Pintakosteusmittarit (pintakosteuden osoittimet) reagoivat materiaalin pinnalla/pintaosissa olevaan kosteuteen, mutta eivät pysty ilmaisemaan mil-lä syvyydellä kosteus on. Pintakosteusmittaus on suuntaa antava kosteusmittausmene-telmä. Pintakosteusmittaria käytetään mahdollisten ympäristöään selvästi kosteampien kohtien paikantamiseen ja tarkempien kosteusmittauspisteiden selvittämiseen Rakennekosteusmittaukset liittyvät suhteellisen kosteuden mittaukset tehtiin Vaisala Humi-cap- kosteus- ja lämpötilamittalaitteella varustettuna HM42mittapäällä ja / tai Vaisala HM40S lämpö- ja kosteusmittalaitteella (HMP110-anturit). Betonin suhteellisen kosteuden mittaukset tehdään Suomen Betonitieto Oy 2007 ohjeis-tuksen mukaisesti (Betonirakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen). Kosteusmittauksia tehdään heti lattiapinnoitteen alta ja eri syvyyksiltä rakennetta, saatu-jen kosteusmittaustulosten perusteella voidaan päätellä esim. eristetilojen kosteustilan-teen lisäksi kosteuden kulkusuuntaa. Mitattavat arvot ovat suhteellinen kosteus (RH %), lämpötila (°C) ja absoluuttinen kosteus (g/m3 ilmaa). Kosteuden arvioinnissa suuntaa-antavana lähtökohtana voidaan pitää seuraavaa (lämpöti-la ~20°C): Suhteellisen kosteuden ollessa yli 75 % voidaan tulosta pitää koholla olevana ar-vona. Yleisesti suhteellinen kosteus kiviaineisen rakenteen (yleensä betoni) pintaosissa ennen pinnoitusta tulee olla alle 75 % (lämpötila ~20 °C). Suhteellisen kosteuden ollessa pinta-osassa yli 85 % tulos ylittää kriittisen kosteuspitoisuuden pidetyn arvon. Porareikämittauksessa mittausreiät tehdään poraamalla Ø 16 mm:n reikä. Mittareiät puhdistetaan imuroimalla, jonka jälkeen reiät tiivistetään reiän pohjaan ulottuvalla kos-teusmittausputkella. Putken juuret tiivistetään kitillä. Putken yläpää tiivistetään kitillä. Reikien annetaan tasaantua 3-5 vuorokautta. Kosteusmittaus tehdään asentamalla kos-teusanturit asennettuihin putkiin. Anturin läpivienti tiivistetään anturin tasaantumisajaksi. Antureiden annetaan tasaantua mittareiän kosteuteen. Kosteuslukemat luetaan HM40S näyttölaitteella. Mittaus suoritettiin asentamalla Vaisala HMP 40S kosteusanturit asennettuihin putkiin. Anturin läpivienti tiivistettiin anturin tasaantumisajaksi. Antureiden annettiin tasaantua mittareiän kosteuteen vähintään tunnin ajan. Kosteuslukemat luettiin Vaisala HM40 näyttölaitteilla. Mitatut arvot; suhteellinen kosteus (RH%), lämpötila (°C), absoluuttinen kosteus (g/m3 ilmaa). Kosteusmittausten tulokset on esitetty liitteenä 1 olevassa mittauspöytäkirjassa.


Mittalaitteiden tarkkuus:

Materiaalinäytteet Avatuista rakenteista otettiin näytteitä mikrobimääritystä varten. Näytteet analysoitiin suoraviljelymenetelmällä WSP Oy:n laboratoriossa Jyväskylässä. Tulosten tulkintaperusteet

Suoraviljelymenetelmän tulos vastaa Asumisterveysohjeen (STM 2003) laimennossarjanäyt-teiden tulostulkinnan ohjearvoja siten, että suoraviljelytuloksissa +++ (runsaasti mikrobeja) ja ++++ (erit-täin runsaasti mikrobeja) merkintä vastaa homeiden ja hiivojen kokonaispitoisuu-den pitoisuutta yli 10 000 pmy/g, bakteerien kokonaispitoisuuden osalta pitoisuutta yli 100 000 pmy/g ja sädesienien osalta pitoisuutta yli 500 pmy/g. Merkinnät ++ (kohtalaisesti mikro-beja) tai + (niukasti mikrobeja) vastaavat pitoisuuksia alle edellä mainittujen laimennossarja-menetelmän ohjearvojen, jolloin tarkastelussa on huomioitu erityisesti myös mikrobilajisto.

Kosteusvaurioindikaattori on mikrobi, jota ei yleensä tavata terveessä, vaurioitumattomassa rakennuksessa ja jonka esiintyminen rakennuksesta otetussa näytteessä viittaa siihen, että rakenteessa on tai on ollut kosteusvaurio. Yksittäisten kosteusvaurioindikaattorilajien esiin-tyminen näytteissä vähäisinä määrinä on kuitenkin normaalia.

RAKENNETUTKIMUKSET

Kohteen kuvaus Tutkimuksen kohteena on vuonna 1965 valmistunut koulurakennuksen siipi (Y-osa) sekä 1980-luvulla rakennettu ns. nivelosa, joka liittää 1965 rakennetun siiven viereiseen vuon-na 1960 rakennettuun A-osaan. Y-siipi on osittain 3-keroksinen. Alin kerros on osittain maanpinnan alapuolella. Nivelosassa on 2 kerrosta. 1965-rakennetun Y-osan kantavana rakenteena ovat teräslaattapalkistot, joita kannatte-lee ulkoseinillä betonirakenteiset pilarit. Ulkoseinät ovat tiili/betoni, villa, tiili rakenteisia. Välipohjat ja alapohja ovat betonirakenteiset. Y-osassa on osittain 3-kerrosta. Ikkunat on vaihdettu 2000 luvulla. 1980-luvulla rakennetun nivel-osan välipohjana ovat ontelolaatat, joita kannattelee beto-nipilarit. Ulkoseinä rakenteena on paikalla muurattu ulkovuori. Nivelosan alla/sisällä 1-kerroksessa on vanha ”piharakennus”, jossa on wc-tilat. Piharakennus on 2-kerroksinen ja sen alimmassa kerroksessa on varastotiloja, joihin on käynti ulkokautta. Rakennukset A/Y

Vaisala HMP 42 kosteus ±2 %RH suhteellinen kosteus 0-90 %RH kosteus ±3.0 %RH suhteellinen kosteus 90-100 %RH lämpötila ±0.2°C (tarkkuus 20°C:ssa)

Vaisala HM40 kosteus ±0.1 %RH, lämpötila ±0.1°C

Vaisala HMP 40S kosteus ±1,7 %RH suhteellinen kosteus 0-90 %RH

kosteus ±2.5 %RH suhteellinen kosteus 90-100 %RH lämpötila ±0.2°C (tarkkuus 20°C:ssa)

Kokonaismittaustarkkuus ±5 %; sisältäen mittalaiteominaisuudet, mittausmenetelmä, ympäristö ja mittaaja.


ovat kuuleman mukaan olleet ennen nivelosaa liitettynä toisiinsa ulkokatoksella. Lämmityksenä on vesikeskuslämmitys pattereille. Ilmanvaihtona on koneellinen tulo- poistoilmanvaihto.

Rakenteet Rakenteisiin tehtiin rakenneavauksia, joista tarkastettiin rakennekerrokset ja rakenteen kunto. Vaurioituneisuutta arvioitiin silmämääräisesti ja materiaalinäyttein. Rakenteiden tiiveyttä tutkittiin silmämäärisesti. Rakenneavausten ja näytteidenotto paikat on esitetty pohjakuvissa. US1 (pohjakerroksen ikkunoiden alapuolen rakenne ja maanvastainen us) tiili n. 130 mm villa 100 mm betoni ulkovuori US2 (Y-osan luokkatilojen ikkunoiden alapuoliset ulkoseinät) tiili (betoni ruokala ja käytävätilat) villa 100 mm tiili ulkovuori

US3 (nivelosa) tiili/betoni (ulkovuori on paikalla muurattu) villa tiili/ levyseinät Alapohja ja välipohjat Rakenteet tarkastettiin rakenneavauksista. AP1 (1-kerroksen maanvastainen ap ja kellarikerros) betonilaatta n. 70 mm lecaharkko n. 200 mm täyttömaa AP2 (nivelosa) maanvastainen betonilaatta (rakenneavausta ei tehty ko. kohtaan) Välipohjarakenteena on Y-osassa betoni n. 100 mm (ylälaattapalkisto) alakatto rakenne (puukoolaus, haltex-levy, akustolevyt) Ruokasalin jakelulinjaston lattiassa on kellarin betoniholvin päällä (askeläänieneriste) villa kerros (n. 20 mm) ja pintavalu (n. 100 mm). Muualla ruokalan alueella on puukoolattu ponttilautalattia.


Nivelosan välipohjana on ontelolaatta Yläpohjassa on betoniholvin päällä puurakenteiset vesikattorakenteet. Eristeenä on villa. Vesikatto on loiva pulpetti katto peltikatteella.

MATERIAALINÄYTTEET

Näytteet 28.6.2017 Näyte 1: ulkoseinän eriste ikkunan alta, Y6 1.krs. Näytteessä oli vähän homeita ja bakteereita. Näytteessä oli yksittäinen pesäke Aspergilli-us ochraceus-hometta sekä useampi pesäke sädesientä (molemmat kosteusvaurioindi-kaattoreita). Näytteen tulos viittaa madolliseen mikrobikasvuun materiaalissa. Näyte 2: us/sokkeli eriste alaosa, Y6 1.krs. Näytteessä oli kohtalaisesti homeita ja runsaasti bakteereita. Näytteessä oli useampi pe-säke Aspergillius versicolor-hometta sekä kohtalaisesti sädesientä (molemmat kosteus-vaurioindikaattoreita). Näytteen tulos viittaa mikrobikasvuun materiaalissa. Näyte 3: us eriste ikkunan alapuolelta, ruokala, 1.krs. Näytteessä oli runsaasti homeita ja bakteereita. Homeissa oli useampi pesäke Aspergillius versicolora sekä bakteereissa runsaasti sädesientä. Näytteen tulos viittaa mikrobikas‐vuun materiaalissa. Näyte 4: lattiapinnoite 2.krs käytävä, komeron vieri Näytteessä oli vähän homeita ja bakteereita. Näytteessä oli vain yksittäinen pesäke Ulo-cladium-hometta, joka on kosteusvaurioindikaattori laji. Näytteen tulos ei viittaa mikrobi-kasvuun. Näyte 5: lattiapinnoite 2krs. käytävä, vesipiste Näytteessä oli runsaasti homeita ja bakteereita. Näytteessä oli useampaa kosteusvauri-oindikaattoria homelajia vaihtelevina määrinä (Acremonium, Aspergillius versicolor, Pae-cilomyces). Näytteen tulos viittaa mikrobikasvuun materiaalissa. Näyte 6: lattiapinnoite luokka Y11 (2. krs) us vieri Näytteessä oli vähän homeita ja bakteereita. Näytteessä oli kuitenkin useampi pesäke kosteusvaurioindikaattori lajia (Aspergillius versicolor). Näytteen tulos viittaa mahdolli‐seen mikrobikasvuun materiaalissa. Näytteet 30.6.2017 Näyte 7: ulkoseinän eriste alaosa, Y1 (analyysilausunnossa näyte numero 1) Näytteessä ei ollut lainkaan homeita, mutta bakteereissa oli runsaasti sädesieniä. Näyt‐teen tulos viittaa mikrobikasvuun materiaalissa.


Näyte 8: putkihormin läpiviennin eriste hormin sisäpuolelta Y1 (analyysilausunnossa näyte numero 2) Näytteessä oli vähän homeita ja bakteereita. Homeiden joukossa oli 2 pesäkettä Aspergil-lius versicoloria, joka on kosteusvaurioindikaattori laji. Näytteen tulos ei viittaa mikrobi-vaurioon materiaalissa.

Useassa näytteessä oli myös Penicillium-hometta sekä steriileitä, joita esiintyy yleisesti si-sä- ja ulkoilmassa. Penicillium-homeen runsas esiintyminen materiaalinäytteessä saattaa kuitenkin viitata mikrobivaurioonvaurioon. Se voi nopeakasvuisuutensa vuoksi peittää al-leen muut homelajit kasvatusalustalla. Näytteiden analyysilausunnot on esitetty liitteissä 2 ja 3.

TILAKOHTAISET HAVAINNOT

Kellarikerros (Y-osa)

Kellarikerroksessa sijaitsee luokka Y1 ja teknisenkäsityön luokkatilat sekä varasto- ja sosi-aalitiloja.

Luokan Y1 peräseinänä on vanha (v. 1965) ulkoseinä. Seinässä on pinnoitevaurioita. Sei-nän takana on (todennäköisesti) alkuperäiset ulkoportaat. Portaiden nousuissa on run-saasti kosteuden aiheuttamaa kalkkihärmää. Seinän alaosassa eristetilassa todettiin kos-teutta rakennekosteusmittauksessa. Seinäeristeestä otetussa näytteessä todettiin mikro-bikasvua. Luokan peräseinällä olevassa putkikotelossa (RA1) on voimakas mikrobiperäinen haju, joka voi levitä luokkatilaan avoimen tarkastusluukun ja putkiläpivientien kautta. Luokan katossa olevat nousuputkien läpiviennit ovat avoimia (ylempään kerrokseen). Lat-tiassa todettiin paikoin poikkeavaa kosteutta pintakosteuden osoittimella. Rakenneavauk-sessa (RAL2) lattiapinnoitteessa (linoleum) on poikkeavaa hajua. Lattiaan tehdyssä pora-uksessa todettiin lattian betonivalun olevan n 20-30 mm paksu. Laatan alla on lecaharkko. Pyykkihuollon ja sen viereisen elintarvikevaraston katossa on tojaeriste ohuen rappauk-sen alla. Tojaeriste on osittain näkyvissä purettujen väliseinien kohdalla. Pyykkihuoltotilan lattiassa todettiin kohonnutta kosteutta (pintakosteudenosoitin). Portaan alla olevien tilo-

Y1

Avaus ikkunoiden väliin

Kosteusmittaus seinään

RA1 RAL2

Näyte 7. Näyte 8.


jen lattioissa todettiin kohonnutta kosteutta, (pintakosteudenosoitin). Tiloista (spk, varas-tot ym.) on avoimia läpivientejä ympäröiviin tiloihin ja todennäköisesti myös maapohjaan. Taukotilan lattiassa todettiin hieman kohonnutta kosteutta kaapiston vierellä, (pintakos-teudenosoitin). Wc- ja varastotiloissa on viemärin hajua (kuivuneet hajulukot?). Teknisentyön luokkien kattojen akustolevyjen pinnat ovat avoimia. Tuloilma ohjautuu paikoin suoraan kattopintaan, jolloin villakuidut irtoavat sisäilmaan. Putkiläpiviennit tilo-jen välillä ja ylempään kerrokseen on tehty osittain peltilevyillä ja/tai villalla. Liittymät ovat epätiiviitä, jolloin hajut ym. epäpuhtaudet (mm. puupöly) voivat levitä tilasta toiseen. Puutyö tilojen lattiassa on pinnoitteena ns. kolikkomatto. Maton alla on osassa tiloja puu-lattia. Tuulikaapin/eteisen lattiassa todettiin kohonnutta kosteutta, (pintakosteusosoitin). Wc‐tilojen lattioissa on muovimatto (alkuperäinen?). Lattioissa todettiin kosteutta (pinta-kosteudenosoitin). Siivouskomeron lattia portaan vierellä on kostea. Viemärin läpivienti vuotaa vedet lattial-le. Käytävän seinässä on pinnoitevaurioita siivouskomeron ulkopuolella. Käytävän lattiassa on viemärin tarkastusluukku. Metallinen kansi on epätiivis. Tarkastus-kaivossa on maapohja. Rakenteissa on jälkiä kosteudesta.

1-kerros (Y-osa)

1-kerroksessa on luokkatilat Y3 –Y6, terveydenhoitajan ja koulukuraattorin tilat sekä keit-tiö ja ruokala. Käytävän ja sen etupihan puoleiset tilat ovat maanvastaisia, muiden alla on kellarikerros. Lattioissa on pinnoitteena pääasiassa linoleum-matto.

Lattiassa todettiin paikoin kohonnutta kosteutta terveydenhoitajan ja kuraattorin tilois-sa, (pintakosteusosoitin). Viereisen luokkatilan Y6 lattiapinnoite on uusittu muutama vuo-si sitten kosteuden vuosi. Kuraattorin huoneen lattiaan tehtiin rakenneavaus rakenteen selvittämiseksi (RAL4). Y6 ulkoseinän eristevillasta otettiin näytteet 1 ja 2 mikrobimääri-tystä varten (RA3). Kuraattorin huoneessa on poikkeava haju. Ulkoseinään tehdyissä kosteusmittauksissa to-dettiin kohonnutta kosteutta seinän alaosassa (betonissa ja eristetilassa). Tasoite irtoaa seinästä. Väliseinissä on runsaasti halkeamia (rakenteiden liikkuminen?). Siivouskomeron lattia on kostea. Muovimaton nosto on irti lavuaarin viereltä (kosteus

Y3

Y2 Y4 Y5 Y6

RAL2

RAL3

Kosteusmittaus seinään

RA2, näyte 3 kosteusmit-taus

RA3 us, näyte 1 ja 2

RAL4


pääsee maton alle). Käytävän lattiapinnoitteessa on värimuutoksia siivouskomeron ja ter-veydenhoitajan tilojen kohdalla (kosteusjälkiä?). Y5 lattiassa todettiin paikoin kohonnutta kosteutta, (pintakosteudenosoitin). Tasoitteet ovat irronneet ikkunan pielistä. Y4 ja Y2 tilojen lattiassa on epoksipinnoite. Luokan Y4 lavuaarin viemäriputki johtaa vedet osittain lattiapinnoitteen alle. Lattiassa todettiin kohonnutta kosteutta, (pintakosteuden-osoitin). Seinässä on halkeamia lavuaarin vierellä. Epoksipinnoitteessa on halkeamia. Ruokalan lattia on koolattu puulattia. Ruokasalin perälle tehdyssä rakenneavauksessa lat-tiassa ei todettu olevan äänieristettä (RAL3). Jakelulinjaston tilassa lattiassa on betoni mattopinnoitteella. Lattiaan tehtiin porareikä, josta todettiin lattiassa olevan villaeriste pintabetonilaatan alla (RAL2). Jakelulinjaston tilan katossa on vanhoja vesivuotojälkiä akustolevyissä. Levyjen alla on sähköjohtojen läpivientejä, joita pitkin vesi on päässyt si-sään. Ruokasalin seinässä on sisäpuolella halkeamia. Ulkopuolella ruokasalin ikkunoiden alla on maalipinnassa vauriojälkiä. Seinään tehtiin rakenneavaus RA2 ja rakennekosteus-mittaus. Seinän eristevillassa oli poikkeava mikrobiperäinen haju (näyte 3). Keittiön lattiapinnoitteena on epoksi. Pinnoitteessa on runsaasti halkeamia, jotka on kor-jattu. Käytävän katto on osittain metallisälettä, joiden päällä on muovitettu villa (päät avoimia). Katon päällä on runsaasti pölyä ja paikoin roskia. Alakaton päällä on runsaasti mineraali-kuitulähteitä putkien läpivienneissä ja alakaton villaeristeen avoimissa päädyissä. Au-lan/käytävän poikki on halkeama kaikissa pinnoissa (avoin liikuntasauma). Aulan lattia laatta on useista kohdin irti alustastaan (kopoa).

2-kerros (Y-osa)

Toisessa kerroksessa on luokkatilat Y7 – Y14. Käytävän päädyssä on työtila tv, jossa on tunkkainen haju. Tilassa ei ole ilmanvaihtoa. Ovessa on siirtoilmaventtiili käytävään. Tilan tunkkaisuus johtuu todennäköisesti ilmanvaihdon puutteesta tai tilassa säilytettävästä ir-taimesta. Putkien läpiviennit alakaton päällä ovat auki käytävän alakaton päälle. Luokkatilojen Y9 –Y11 lattiapinnoitteena on vinyylilaatta, muissa luokkahuoneissa on lino-leum- matto. Lattioissa ei todettu poikkeavaa kosteutta pintakosteudenosoittimella, mutta lattiapinnoitteessa on poikkeavaa hajua kaikissa tiloissa. Luokan Y11 vinyylilaatasta otettiin näyte 6 mikrobimääritystä varten. Näytteen ottokohdalla pinnoitteessa oli voimakas mik-

Y14 Y14 Y13 Y12 Y10 Y9 Y8 Y11

RAL7, näyte 6 vinyylilaatta

RAL6, näyte 5

RAL5, näyte 4 RA4 (komero)

Luukku lattiassa


robiperäinen haju. Vinyylilaatoilla pinnoitetuissa luokkatiloissa oli ns. tupla jalkalistat. Listo-jen takana on kosteusjälkiä ja naulat ovat ruosteessa. Useimpien luokkien ikkunoiden pielissä (palkkien alareunassa) on vaurioita tasoitteessa ja maalipinnassa. Suurimmat vauriot ovat luokkien Y8 – Y11 ikkunoiden yläosissa (syynä mah-dollisesti yläpohjan vesivahinko myrskyn jälkeen n. 10 v sitten?). Katoissa on halkeamia betonipalkkien vierillä. Rakojen vierillä on paikoin tummentumaa (ilmavuoto yläpohjasta?). Luokan Y11 perällä olevan varaston katossa on jälkiä vesivuodos-ta viemäriputken juurella. Varastossa on vain poistoilmanvaihto. Luokkatiloissa on käytävän puolella komerot, joista on useimmasta yhteys yläpohjaan. Ko-meroiden levytyksen alaosassa, käytävän puolelta, on kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä. Luokan Y10 komeron alaosaan tehdyssä avauksessa RA4 vaurioita oli myös puurungossa. Käytävän lattiapinnoitteesta otettiin näyte 4. Käytävällä on käytöstä poistettu juomavesi automaatti. Lattiapinnoite on irronnut auto-maatin viereltä ja siinä on selvä mikrobiperäinen haju. Linoleum-matosta otettiin näyte 5. Käytävän katto on ns. alaslaskettu katto. Osa käytävän alakatosta on metallisälettä, jonka päällä on muovitettu villakaista. Alakaton yläpuoli tarkastettiin useista kohdin ja siellä to-dettiin olevan runsaasti pölyä ja roskaa koko käytävän matkalla. Alakaton puurungoissa on runsaasti kuivuneita kosteusvauriojälkiä. Yläpohjan betoniholvissa ei todettu kosteutta pin-takosteudenosoittimella. Porrashuoneessa, liitososan oven edessä on lattiassa tarkastusluukku, jonka alla on sähkö-johtoja. Luukun alla olevassa tilassa/välipohjassa on runsaasti rakennusjätettä tv.

Nivelosa

1‐kerros aula ja opiskelijoiden olohuone avoimia putkiläpivientejä vanhat ulkoseinät (avoimet liittymät ala-reunassa maapohjaan asti?)


Nivelosasan ylemmässä kerroksessa on opettajien työtilat. Alakerrassa on oppilaiden olo-huone ja aula. Nivelosan tilat rajoittuvat A- ja Y-osiin sekä vanhaan wc-rakennukseen. Van-hoissa ulkoseinissä on eristeet ja ulkovuorimuuraus paikoillaan. Rakenneliittymät eivät ole tiiviit ja A-osan ulkoseinässä on myös alkuperäiset tuuletusputket, jolloin seinän eristetilas-ta on todennäköisesti ilmayhteys sisäilmaan. Alimman kerroksen alapohjan liittymät ovat avoimia seinien vierillä. Niiden kautta on todennäköisesti yhteys maapohjaan (aina mikro-bikasvua). A-osan viereltä raosta tulee muurahaisia. Aulatilan lattia on laatoitettu. Osa laatoista on irti (kopoa). Liikuntasauma on auki. Aulan alakattona on metallisäle, jonka päällä on muovitettu villa (päät auki). Alakaton päällä on pölyä ja rakennusjätettä. Putkien läpiviennit välipohjan läpi ovat avoimia (2-kerrokseen opettajien tiloihin). Ikkunaliittymät uusiin ulkoseiniin ovat avoimia. Opettajien työtilojen lattiassa on linoleum-matto. Matossa on poikkeavaa hajua ja matto on kovettunut. Maton pinnasta irtoaa valkeaa pölyä (vaha). Lattioissa ei todettu poikkeavaa kosteutta pintakosteudenosoittimella. Katon akustolevyissä on iv-putken juurella vanha kuivunut vuotojälki opettajien olohuoneessa vanhan ulkoseinän vierellä.

Vesikatto Katteena on konesaumattu peltikate. Maali on irronnut ja katolla on sammalta etenkin Monitoimitalon puoleisella lappeella. Katteen nostopellin tiivistys on auennut ruokasalin yläpuolelta (sauma syynä ruokalan jakelulinjaston katossa oleviin kosteusjälkiin?). Yläpoh-jan eristeiden päällä on rakennusjätettä. Vesikaton puuvasoissa on jonkin verran tummen-tumia ym. kosteuden aiheuttamia jälkiä sisäpihan puoleisella lappeella.

Yleisiä havaintoja

Ikkunoiden liittymät ulkoseiniin ovat avoimet kaikissa tiloissa, jolloin osa korvausilmasta voi kulkeutua sisään ulkoseinän eristetilasta. Ikkunat on tiivistetty uretaanivaahdolla ul-

2‐kerros opettajien tilat vuotojälki katossa (iv-putkesta?)


koseiniin. Vaahdotus on vajaa ja sen joukossa on myös villaa. Ikkunoiden väleissä on ul-kopuolella metallinen peitelevy. Samalla kohdalla on ulkoseinässä kantava betonipilari. Peitelevy avattiin ulkopuolelta. Sen takana on foliopintainen uretaanilevy, mikä on ”tiivis-tetty” osittain villalla ikkunoiden väliin. Rakenteeseen voi muodostua kylmäsilta huonon eristyksen vuoksi.

Tutkimusten aikaan talon ilmanvaihto oli pois käytöstä. Luokkatiloissa oli erittäin voima-kas kemikaalimainen haju. Linoleum matoissa on lähes kauttaaltaan poikkeavaa hajua. Matto on kovettunut ja niiden liimauksessa on käytetty mustaa liimaa, joka sisältää to-dennäköisesti asbestia. Käytävien matoissa on seinän vierellä väripoikkeamaa (siivousve-det?). Lattioissa ei kuitenkaan todettu poikkeavaa kosteutta. Luokkatiloissa on ilmoitustauluja, joissa on aistittavissa voimakas haju. Luokkatilojen ulkoseinissä on pattereiden takana vanhoja korvausilmaventtiileitä, jotka näyttävät epätiiviiltä (ympärillä rako). Venttiilit on todennäköisesti suljettu jotenkin, mut-ta korjauksen tiiveyttä ei voitu tarkastaa tutkimuksen aikana (ilmanvaihto pois päältä). Tarvikkeiden säilyttäminen avohyllyillä luokkatiloissa aiheuttaa hajuhaittoja ja ne keräävät pölyä. Useiden lastulevyrunkoisten kaappien ja hyllyjen alaosissa on merkkejä kosteudes-ta (levyt ovat turvonneita). Vaurioiden syynä ovat todennäköisesti siivousvedet.

10.8.2017


Kari Kuitunen projektipäällikkö, Rakennusterveysasiantuntija VTT-C-9830-26-13 JP-Sisäilmatutkimus Oy

Jaana Pösö RKM, Rakennusterveysasiantuntija VTT-C-9963-26-13


LIITTEET liitte1 kosteusmittaus

liite 2 analyysivastaukset

JAKELU Tomi Jylänki [email protected]

Pohjolan kiinteistökartoitus Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaises-ti. Raportin suosituksia ei saa suoraan käyttää korjaustyöselityksenä, vaan jat-kotutkimuksien ja korjaussuunnittelun lähtötietoina. Tutkimuksen johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi perustuvat tutkimuksen mittaustuloksiin ja kohteesta tehtyihin havaintoihin. Tutkimus-tuloksia ei voi yleistää koskemaan rakennuksen muita tiloja. Raportin saa kopioida vain kokonaisuutena. Raportin johtopäätösten esittä-minen kokonaisuudesta irrotettuna tai erikseen esitettyinä on kielletty.


Pohjolan Kiinteistökartoitus Oy Kosteusmittaus_28.6- 31.7. 2017

Y-osa Kuuhankaveden koulu 28.6.2017-31.7.2017

Mitta-piste

Tila/rakenne Anturi Suhteellinen kosteus, %

Lämpötila, °C Abs. kosteus, g/m3

Pvm

Kuraattori seinäbetoni 180 mm syvyydeltä HM42 84,0 20,9 15,3 28.6.2017 seinän alaosa Ruokasali seinän eristetila noin 1 m korkeudelta HM42 43,3 20,9 7,9 28.6.2017 Y1 LUOKKA seinän alosa HM42 82,0 18,3 12,9 30.6.2017 Y1 LUOKKA seinä noin 60 cm korkeudelta HM42 67,0 20,7 11,9 30.6.2017 eristetila 1. 8mm Y1 LUOKKA betonilattia 110 62,8 21,5 11,9 31.7.2017 1.20mm 110 71,1 21,5 13,5 31.7.2017 1.60mm 110 72,5 21,3 13,6 31.7.2017 2.15mm 110 56,0 21,1 10,3 31.7.2017 2.25mm 110 56,7 20,8 10,3 31.7.2017 2.40mm 110 58,5 20,7 10,6 31.7.2017 2.70mm 110 61,1 20,4 10,8 31.7.2017 sisäilma HM42 51,8 22,4 10,3 31.7.2017 ulkoilma HM42 61,8 20,8 11,0 31.7.2017

Documents

WSP document template - Hankasalmi