1
12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 1 2 3 4 6 5 4 3 2 1 1 3 2 4 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 1 2 3 11 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 4 3 2 179-404-17-51 179-43-155-4 179-43-155-3 179-43-155-2 16 15 13 9 8 179-43-156-13 179-43-157-1 179-404-17-63 179-404-17-62 179-404-17-55 179 404 17 60 179-43-9901-6 1 179-404-17-56 5 4 179-404-17-7 179-404-17-5 179-43-9901-8 179-43-159-1 5 3 2 179-43-159-2 179-43-159-3 179-43-160-1 179-43-9901-3 1 2 6 179-43-159-6 179-404-17-13 179-404-17-16 179-43-157-3 179-404-17-70 179-43-158-1 179-43-158-2 179-404-17-13 179-43-9901-7 179-43-158-3 179-43-158-4 179-43-158-5 179-43-158-7 7 6 179-404-17-53 179-404-17-54 179-43-161-7 179-43-160-2 4 2 1 179-43-160-3 179-43-161-4 179-43-161-3 179-43-161-1 3 179-43-9908-3 3 179-404-17-12 179-43-9901-4 2 1 179-43-163-2 179-43-163-1 179-43-158-6 179-404-17-13 4 3 179-404-17-40 179-404-17-39 2 179-43-9901-5 7 179-404-17-10 1 6 5 179-43-162-1 179-43-161-6 179-43-161-5 179-43-9901-2 179-404-17-10 179-404-17-23 179-404-17-74 7 179-43-163-7 11 179-404-17-9 3 5 4 6 179-43-162-4 179-43-163-6 179-43-9908-1 179-43-9901-1 179-404-17-12 179-404-17-11 6 5 179-43-162-6 179-43-162-5 179-404-34-11 179-404-17-20 9 179-43-163-9 10 179-43-163-10 -12 179-404-34-10 179-404-106 179-42-21-1 179-42-20-7 179-42-19-4 179-42-20-5 179-42-20-6 179-42-9901-5 4 5 6 7 4 179-42-19-3 179-42-17-11 179-42-17-12 179-42-9901-4 1 2 3 12 10 11 179-42-18-1 179-42-18-2 179-42-18-3 179-42-17-8 179-42-17-9 179-42-17-10 1 8 9 2 179-404-26-5 179-42-19-5 179-42-20-1 179-42-20-2 179-42-20-3 179-42-20-4 1 2 3 5 6 179-42-19-1 179-42-19-2 179-42-19-6 179-42-17-13 179-42-9901-7 1 13 3 179-42-9903-2 179-404-4-18 16 179-42-17-7 179-42-9901-6 179-404-4-39 4 5 7 3 15 179-404-4-16 179-404-4-21 179-895-1-6685 6 179-404-4-15 179-404-4-38 179-404-26-5 179-42-16-1 179-42-16-2 2 2 179-42-9901-3 179-404-4-5 179-404-4-17 1 179-42-17-15 179-42-17-16 179-404-4-54 179-404-4-45 179-404-4-5 II 1000 AR le p p AR 500 II AR 900 II p le V I RV E L I KA T U K O U K K U K A T U K OU K K U K A T U S I I M AKU J A m a / a (168/2,4) dB p 1100 250 II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II hule t t t t d B d B d B d B d B hule lumi AR 1000 II LPA-1 p s-1 s-1 II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II hu-1 p lumi lumi lumi lumi U U SI SILLA N TIE vu/le 1200 250 250 250 250 250 250 250 u r ur ur 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 200 250 250 250 250 250 250 250 p p 220 220 220 220 220 220 220 220 220 220 220 220 220 220 220 220 220 a u r p p p/jä 167 m-1 (169/1-5) at (170/1-3) -III 1200 1000 et p vu II t d B VI VI V V 1800 1800 1800 2200 t d B t d B d B 175 t V II dB 2200 VL R U O K K E E N T I E R U OK K EEN T I E dB dB dB d B d B t t LPA-1 le 1700 1400 2000 le IV VI LPA-1 pp II s-1 II s-1 s-1 II VL 43 AO I u1/2 e=0.25 AP pp pp p p ur II II AO II II AO p p AK AK II II AKR 163 AR II AP AO 166 164 165 AO 168 169 170 hu-1 s-2 171 172 174 173 AO V VL AO AO e =0.25 I u1/2 I u1/2 S I S I L LAN T I E 2 155 AO V ILJATIE O HR AP O L K U 157 AO AO e =0.25 e =0.25 I I E L O V A I N I O N K U J A 159 156 AO HKÄ TIE T ÄHKÄP O L KU 160 ajo m a x 5 5 d B A EV VL ET 3 e =0.25 I u1/2 I u1/2 1 2 1 AO e =0.25 I u1/2 I u1/2 I V ILJATI E E L O V A I N I O N T I E 4 5 3 158 AO-31 AO AO e =0.25 e =0.25 e =0.25 1/2k I I 1/2k I T ÄH K Ä T I E 161 m a x 5 5 d B A AO VL AO e =0.25 I u1/2 R U ISPOLK U 6 7 163 e =0.25 I KA URA POLK U AO AO VL e =0.25 I u1/2 AO-31 ET a jo e =0.25 I EV AO AO m a x 5 5 d B A e =0.25 e =0.25 I u1/2 1/2k I ELOVAI NI ONTIE 162 ur VL YL-1 21 4500 II ps s-1 V A A P PU K A T U II AO 20 ur 250 250 250 250 250 hu-1 II AO SAVUL A HDE NTIE 250 250 250 250 t t L US IKKA KAT U AK 18 d B dB p 250 250 1500 1500 at le le V V V le d B d B d B d B t t p d B p at dB 1500 s-1 ur/ m a V AAPP UKAT U 250 250 250 250 ur/m a I t L IP PAK AT U et II AO 19 p p 250 250 250 250 250 hu-1 AP 80 I(1/2) I(1/2)-II 170 AO 17 sr AO/s d B d B 250 350 II II 200 at AO VL pp/ t d B d B d B dB 250 II VL s-1 u r II II 42 AP 16 250 600 200 d B dB et MUT K APOHJ A 250 600 L AAJAV U O RE N TI E ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: AK Asuinkerrostalojen korttelialue. AKR Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. AP Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue. AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. AO Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. VL Lähivirkistysalue. (169/1-5) Autopaikkojen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa autokatoksia ja tonttien yhteisjärjestelynä toteutettavia leikkija oleskelualueita sekä jätteenkeräyspisteitä. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelin ja tontit, joiden autopaikkoja ja yhteisjärjestelynä toteutettavia toimintoja alueelle saa sijoittaa. 3 m kaavaalueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osaalueen raja. Ohjeellinen alueen tai osaalueen raja. Tontin raja. 43 Kaupunginosan numero. 170 Korttelin numero. 1 Tontin numero. RUOKKEENTIE Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 220 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. II Alleviivattu roomalainen numero, joka osoittaa rakennuksen tai sen osan ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. m-1 Rakennusala, jolla rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liikeja toimistotiloja. t/dB Melusuojarakenteen ja/tai talousrakennuksen rakennusala. Melusuojarakenteen ääneneristävyyden tulee olla sellainen, että valtioneuvoston päätöksen antamat arvot pihaalueella toteutuvat. Talousrakennuksen saa rakentaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. et Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala. at Ohjeellinen rakennusala, jolle saa rakentaa auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen. Maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. dB Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. le Ohjeellinen leikkija oleskelualueeksi varattu alueen osa. vu/le Ohjeellinen urheiluja lähivirkistyspalveluja sekä leikkipuistoa varten varattu alueen osa. vu Ohjeellinen urheiluja lähivirkistyspalveluja varten varattu alueen osa. lumi Lumen lähisiirtoon varattu alueen osa. Sijainti on ohjeellinen. hu-1 Ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jossa tulee viivyttää huleveden kulkeutumista valumaalueella ja parantaa hulevesien laatua. Viivytysalue tulee toteuttaa painanteena siten, että veden lammikoituminen on mahdollista. hule Ohjeellinen korttelitai tonttikohtaiselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen istutettava alueen osa. Katu. pp Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. pp Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. ur Ohjeellinen ulkoilureitti. p Ohjeellinen pysäköimispaikka. p/jä Ohjeellinen pysäköintiä ja alueellista jätekeräyspistettä varten varattu alueen osa. a Kadun tai liikennealueen alittava ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. va Vaaraalue. s-1 Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltuja liitooravien lisääntymisja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa siten, että liitooravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. s-2 Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltuja liitooravien lisääntymisja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa siten, että liitooravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Alueelle saa toteuttaa alueellisen hulevesijärjestelmän edellyttämän purkureitin (oja). Purkureitin suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon alueen luontoarvot. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AO tonteilla 2 autopaikkaa asuntoa kohti, APja AR kortteleissa 1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti, AKja AKR kortteleissa 1 autopaikka 100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti sekä 1 autopaikka 50 liikeja toimistotilojen kerrosalaneliömetriä kohti. Polkupyöräpaikkoja on osoitettava vähintään 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohden ja vähintään puolet on toteutettava katettuina. Polkupyörien säilytyspaikkoja saa rakentaa tonteilla myös rakennusalan ulkopuolelle. Ajoyhteys AK korttelialueen tonteille tulee järjestää LPA1 korttelialueen kautta. Korttelin 169 LPA1 alueen kautta saa järjestää huoltoajoyhteyden virkistysalueella (VL) sijaitsevaa alueellista hulevesijärjestelmää varten. Korttelin 170 LPA1 tontille saa toteuttaa kaksi ajoneuvoliittymää. RAKENTAMISTAPA AK korttelit: AK korttelin sekä siihen liittyvän LPA1 alueen rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa keskenään arkkitehtuuriltaan ja väritykseltään yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusten tulee olla mittasuhteiltaan sopusointuisia ja muotokieleltään selkeälinjaisia. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rappaus tai puuverhous. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Rakennusten tulee olla värikkäitä, ei valkoisia. Väreinä tulee käyttää murrettuja harmaan, ruskean tai maavärien sävyjä. Korttelin rakennusten tulee olla keskenään eri värisiä. Julkisivuissa mahdollisesti käytettävien tehosteiden tulee muodostaa selkeä yhtenäinen aihe (esim. sisäänveto, parvekkeiden taustaseinä ja sisäänkäynnit). Erillisiä tehostekenttiä tai kirkkaita tehostevärejä ei sallita. Asuinrakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto (harjan kaltevuus 2040 astetta). Harjakatto voi olla muodoltaan epäsymmetrinen, jolloin lyhyempi lape voi olla jyrkempi. Katemateriaalina tulee olla sileä ja väritykseltään tumma konesaumattu pelti. Parvekkeet tulee toteuttaa yhtenäisinä parvekevyöhykkeinä, sisäänvedettyinä tai ns. ripustettuina. Ruokkeentien puoleisella julkisivulla parvekkeet tulee toteuttaa sisäänvedettyinä. Parvekkeet tulee lasittaa. AKRja AR korttelit: Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa kortteleittain arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusten tulee olla mittasuhteiltaan sopusointuisia ja muotokieleltään selkeälinjaisia. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rappaus tai puuverhous. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä, yhdensuuntaisena ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Rakennusten tulee olla värikkäitä, ei valkoisia. Väreinä tulee käyttää murrettuja harmaan, ruskean tai maavärien sävyjä. Asuinrakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto kaltevuudella 1:21:3. Harjakatto voi olla muodoltaan epäsymmetrinen, jolloin lyhyempi lape voi olla jyrkempi. Katemateriaalina tulee olla tumma ja sileä konesaumattu pelti. APja AO korttelit: Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa tonttikohtaisesti yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusten tulee olla mittasuhteiltaan sopusointuisia ja muotokieleltään selkeälinjaisia. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rappaus tai puuverhous. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Rakennusten tulee olla värikkäitä, ei valkoisia. Väreinä tulee käyttää murrettuja harmaan, ruskean tai maavärien sävyjä. Asuinrakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto kaltevuudella 1:21:3. Harjakatto voi olla muodoltaan epäsymmetrinen, jolloin lyhyempi lape voi olla jyrkempi. Katemateriaalina tulee olla tumma ja sileä konesaumattu pelti. PIHAALUEET JA MAASTONMUOTOILU Leikkija oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Tonttien leikkija oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Rakennukset ja pihaalueet tulee suunnitella siten, että vältetään turhia leikkauksia ja pengerryksiä ja että naapuritonttien korkeusasemat otetaan huomioon. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. Rakennukset tulee rinnetonteilla sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros tai osittainen rinteeseen sijoittuva kerros. Pihaalueilla yli 1:2 luiskat tulee ratkaista tukimuurirakenteilla. Tukimuurien materiaalina tulee olla luonnonkivet, luonnonkivillä täytetyt kivikorit, muotoon lohkotut luonnonkivet tai betonista valettu yhtenäinen rakenne. Rakennukset esim. autokatokset voivat muodostaa osan muurirakennetta. AK korttelialueilla ja ARkorttelissa 168 pihaalueet tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi niin kasvillisuuden, rakenteiden, toimintojen kuin kulkureittien osalta. Pihaalueet tulee toteuttaa kortteleittain tonttien välisenä yhteisjärjestelynä erityisesti leikkija oleskelualueiden sekä jätehuollon osalta. Yhteisjärjestelynä toteutettavia toimintoja voidaan sijoittaa tonteille sekä saman korttelin LPA1 tontille. LPA1 kortteleissa autokatoksiin ja muihin rakennelmiin tulee toteuttaa viherkatto. Rakenteissa tulee ottaa huomioon viherkattojen kasvualustojen aiheuttamat kantavuusvaatimukset. Pysäköintialueilla (LPA1) vähintään 50 prosenttia autopaikoista tulee kattaa (viherkatto) tai kivetä nurmikivellä tai muulla puoliläpäisevällä kiveyksellä. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä leikkipaikkoina, kulkuteinä tai pysäköintiin, on istutettava käyttäen kerroksellista kasvillisuutta (esim. suuria, keskikokoisia ja pieniä puita, pensaita ja maanpeitekasveja). AK, AKR, ARja LPA1 tonteilla tulee istuttaa vähintään 1 puu tontin 250 m² pintaalaa kohti. Puista suurikokoisia lajikkeita tulee olla vähintään kolmannes (1/3). AOja AP tonteille tulee istuttaa vähintään kaksi puuta tonttia kohti. HULEVESIMÄÄRÄYKSET Aluetta suunniteltaessa on huomioitava asemakaavan asiakirjoihin kuuluva hulevesiselvitys. Rakennuslupaasiakirjoihin tulee liittää rakennushankkeen pohjalta laadittu hulevesien hallintaja johtamissuunnitelma, joka sisältää suunnitelman myös rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta. Hulevesien hallinnassa tulee suosia maanpäällisiä viivytysratkaisuja kuten viivytyspainanteita ja altaita, sadepuutarhoja tms. maanalaisten säiliöiden ja rakenteiden sijaan. AK kortteleissa ja niihin liittyvillä LPA1 alueilla vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää siten, että viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m3/100 m2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohti. ARK, AR, APja AO kortteleissa sekä niihin liittyvillä LPA1 alueilla tontilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää siten, että viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 0,5 m3/100 m2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohti. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Viivyttävän rakenteen tulee olla sellainen, ettei se tyhjene alle 0,5 tunnissa täyttymisestään (mitoitussade 180 l/s/ha, 10 min kesto). YLEISMÄÄRÄYKSET Tonteilla saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Julkisivuihin ja katoille saa asentaa seinäja kattopinnan suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Korkeustason +135 m yläpuolelta vesijohtoon liityttäessä tulee käyttää kiinteistökohtaista paineenkorotusta. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Savulahti II 29.11.2019 20.8.2019 Kv 03.02.2020 Kh 13.01.2020 Ltk 17.12.2019 Näht.olo päättyy 10.10.2019 Ltk 27.08.2019 Näht.olo päättyy 03.12.2018 MRA 30 näht. 02.11.2018 Ltk 16.10.2018 05.02.2018 Jussi Sievänen Tuula Janatuinen 05.02.2018 43:003 Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEET KORTTELIT 164-175 KORTTELIN 163 TONTTI 11 43. KAUPUNGINOSAN Asemakaavan laajennuksella ja muutoksella muodostuu: SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, LIIKENNE - JA ERITYISALUEITA KORTTELIN 163 TONTTIA 8 43. KAUPUNGINOSAN Asemakaavan muutos koskee: 43. KAUPUNGINOSAA Asemakaavan laajennus koskee: MRL 65 näht. 10.09.2019 Leila Strömberg Kaupunginarkkitehti Pvm Korjaukset: Käsittelyt: Suunn. Suunn.avust. Ari Heinonen Mittauspäällikkö Jyväskylässä Pohjakartta täyttää asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Arkisto n:o KAAVOITUS

Xcity Karttatuloste - Jyväskylä · 6 179-404-4-15 179-404-4-38 179-42-16-1 179-404-26-5 179-42-16-2 2 2 179-42-9901-3 179-404-4-5 179-404-4-17 1 179-42-17-15 179-42-17-16 179-404-4-54

  • Upload
    others

  • View
    7

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

  • 12

    1

    2

    3

    45

    6

    7

    8

    9

    1

    2

    3

    4

    5

    1

    2

    3

    4

    6

    5

    4

    3

    2

    1

    1

    3

    2

    4

    7

    6

    5

    4

    3

    2

    1

    12

    34

    1 2

    3

    11

    12 3

    4

    5

    6

    7

    8

    9

    10

    1

    2

    3

    4

    5

    1

    2

    3

    4

    5

    6

    7

    1

    2

    3

    4

    5

    4

    3

    2

    179-404-17-51

    179-43-155-4

    179-43-155-3

    179-43-155-2

    16

    15

    13

    9

    8

    179-43-156-13

    179-43-157-1

    179-404-17-63

    179-404-17-62

    179-404-17-55

    179 404 17 60

    179-43-9901-6

    1179-404-17-56

    5

    4

    179-404-17-7

    179-404-17-5

    179-43-9901-8

    179-43-159-1

    5

    3

    2179-43-159-2

    179-43-159-3

    179-43-160-1

    179-43-9901-3

    1

    2

    6

    179-43-159-6

    179-404-17-13

    179-404-17-16179-43-157-3 179-404-17-70

    179-43-158-1

    179-43-158-2

    179-404-17-13

    179-43-9901-7

    179-43-158-3179-43-158-4

    179-43-158-5

    179-43-158-7

    76179-404-17-53

    179-404-17-54

    179-43-161-7

    179-43-160-2

    4

    2

    1

    179-43-160-3

    179-43-161-4

    179-43-161-3

    179-43-161-1

    3

    179-43-9908-3

    3

    179-404-17-12

    179-43-9901-4

    2

    1

    179-43-163-2

    179-43-163-1179-43-158-6

    179-404-17-13

    43

    179-404-17-40

    179-404-17-39

    2

    179-43-9901-5

    7

    179-404-17-10

    1

    65

    179-43-162-1

    179-43-161-6179-43-161-5

    179-43-9901-2

    179-404-17-10

    179-404-17-23

    179-404-17-74

    7

    179-43-163-7

    11

    179-404-17-9

    3

    5

    4

    6

    179-43-162-4

    179-43-163-6

    179-43-9908-1

    179-43-9901-1

    179-404-17-12179-404-17-11

    6 5

    179-43-162-6

    179-43-162-5

    179-404-34-11

    179-404-17-20

    9179-43-163-910

    179-43-163-10

    -12

    179-404-34-10

    179-404-106

    179-42-21-1

    179-42-20-7

    179-42-19-4

    179-42-20-5

    179-42-20-6

    179-42-9901-5 4

    5

    6

    7

    4179-42-19-3

    179-42-17-11

    179-42-17-12

    179-42-9901-4

    1

    2

    3

    12

    10

    11

    179-42-18-1

    179-42-18-2

    179-42-18-3

    179-42-17-8179-42-17-9

    179-42-17-10

    1

    8

    9

    2

    179-404-26-5

    179-42-19-5

    179-42-20-1

    179-42-20-2

    179-42-20-3

    179-42-20-4

    1

    2

    3

    5

    6179-42-19-1

    179-42-19-2

    179-42-19-6

    179-42-17-13179-42-9901-7

    1

    13

    3

    179-42-9903-2

    179-404-4-18

    16

    179-42-17-7

    179-42-9901-6

    179-404-4-39

    45

    73

    15

    179-404-4-16

    179-404-4-21

    179-895-1-6685

    6179-404-4-15

    179-404-4-38

    179-404-26-5179-42-16-1

    179-42-16-2

    2

    2

    179-42-9901-3

    179-404-4-5

    179-404-4-17

    1

    179-42-17-15

    179-42-17-16

    179-404-4-54

    179-404-4-45

    179-404-4-5

    II1000ARle

    p

    p

    AR500

    II

    AR900II

    p

    le

    VIRVELIKATU

    KOUKKUKATU

    KOUKKUKATU

    SIIMAKUJA

    ma/a

    (168/2,4)

    dB

    p

    1100

    250II

    II

    II II

    II

    II

    IIII II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    hulet t

    tt

    dB

    dB

    dB

    dB

    dB

    hule

    lumi

    AR1000

    II

    LPA-1

    p

    s-1

    s-1

    II

    II

    IIII

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    II

    hu-1

    p

    lumi

    lumi

    lumi

    lumi

    UUSISILLANTIE

    vu/le

    1200

    250250

    250

    250250

    250250

    ur

    ur

    ur

    200200 200

    200

    200

    200

    200

    200

    200

    200

    200

    200

    200 200

    200

    200

    200

    200

    200

    200

    200

    200

    250

    250

    250

    250

    250

    250

    250

    pp

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220

    220a

    ur

    pp

    p/jä

    167

    m-1

    (169/1-5)

    at

    (170/1-3)

    -III1200

    1000

    et

    p

    vu

    II

    t

    dB

    VI

    VI

    V

    V1800

    1800

    1800

    2200

    t

    dB

    t

    dB

    dB

    175

    t

    V

    II

    dB

    2200

    VL

    RUOKKEENTIE

    RUOKKEENTIE

    dBdB

    dB

    dB

    dB

    tt

    LPA-1

    le

    1700

    1400

    2000

    le

    IV

    VI

    LPA-1

    pp

    II

    s-1

    II

    s-1

    s-1

    II

    VL

    43

    AOI u1/2

    e=0.25

    AP

    pp

    pp

    pp

    ur

    II

    II

    AO

    II

    II

    AO

    pp

    AK

    AK

    II

    II

    AKR

    163

    AR

    II

    AP

    AO

    166

    164

    165

    AO

    168

    169

    170

    hu-1

    s-2

    171 172

    174

    173

    AO

    V

    VL

    AO

    AOe =0.25I u1/2I u1/2

    SISILLANTIE

    2

    155

    AO

    VILJATIE

    OHRAPO

    LKU

    157

    AO

    AOe =0.25

    e =0.25

    I

    I

    ELOVAINIO

    NKUJA

    159

    156

    AO TÄHKÄTIE

    TÄHKÄPOLKU160

    ajo

    ma x 55 d BA

    EV

    VL

    ET3

    e =0.25I u1/2I u1/2

    1

    2

    1

    AOe =0.25I u1/2I u1/2

    I

    VILJATIE

    ELOVAI NIONTIE

    4

    5

    3

    158

    AO-31AO

    AOe =0.25

    e =0.25

    e =0.251/2k I

    I

    1/2k I

    TÄHKÄTIE

    161

    ma x 55 d BA

    AO

    VL

    AOe =0.25I u1/2

    RUISPOLKU

    6

    7

    163

    e =0.25I

    KAURAPOLKU

    AO

    AO

    VL

    e =0.25I u1/2

    AO-31

    ET ajo

    e =0.25I

    EV AO

    AO

    ma x 55 d BA

    e =0.25

    e =0.25

    I u1/2

    1/2k IELOVAINIONTIE

    162

    ur

    VL

    YL-121

    4500II

    ps

    s-1

    VAAPPUKATU

    IIAO20

    ur

    250

    250

    250

    250

    250

    hu-1

    IIAO

    SAVULAHDENTIE250

    250

    250250

    t

    t

    LUSIKKAKATUAK

    18d B

    dB

    p

    250

    250

    1500

    1500

    at

    le

    le

    V

    V

    V

    le

    dB

    dB

    dB

    dB

    t

    t

    p

    dB

    p at

    dB 1500

    s-1

    ur/m

    a

    VAAPPUKATU

    250 250

    250

    250

    ur/ma

    It

    LIPPAKATU

    et

    II

    AO19

    pp

    250

    250

    250

    250

    250

    hu-1

    AP

    80I(1/2)

    I(1/2)-II170

    AO17

    srAO/s

    dB

    dB

    250 350

    II II

    200

    at

    AO

    VL

    pp/t

    dB

    dB

    dB

    dB

    250

    II

    VL

    s-1

    ur

    II

    II

    42AP16

    250

    600

    200

    dB

    dB

    etMUTKAPOHJA

    250

    600

    LAAJAVUORENTIE

    ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET:

    AK Asuinkerrostalojen korttelialue.

    AKR Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 

    AP Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue. 

    AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

    AO Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisenasuinrakennuksen.

    VL Lähivirkistysalue.

    (169/1-5) Autopaikkojen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa autokatoksia ja tonttienyhteisjärjestelynä toteutettavia leikki‐ ja oleskelualueita sekäjätteenkeräyspisteitä. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelin ja tontit,joiden autopaikkoja ja yhteisjärjestelynä toteutettavia toimintoja alueelle saasijoittaa. 

    3 m kaava‐alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 

    Kaupunginosan raja.

    Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

    Osa‐alueen raja.

    Ohjeellinen alueen tai osa‐alueen raja. 

    Tontin raja.

    43 Kaupunginosan numero.170 Korttelin numero. 

    1 Tontin numero. 

    RUOKKEENTIE Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 220 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 

    II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osansuurimman sallitun kerrosluvun. 

    II Alleviivattu roomalainen numero, joka osoittaa rakennuksen tai sen osanehdottomasti käytettävän kerrosluvun. 

    Rakennusala. 

    Ohjeellinen rakennusala. 

    m-1 Rakennusala, jolla rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liike‐ jatoimistotiloja.

    t/dB Melusuojarakenteen ja/tai talousrakennuksen rakennusala.Melusuojarakenteen ääneneristävyyden tulee olla sellainen, ettävaltioneuvoston päätöksen antamat arvot piha‐alueella toteutuvat.Talousrakennuksen saa rakentaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi.

    et Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteidenrakennusala. 

    at Ohjeellinen rakennusala, jolle saa rakentaa auton säilytyspaikan jatalousrakennuksen.

    Maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala. 

    Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. 

    dB Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksenulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyydenliikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaavaltioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. 

    le Ohjeellinen leikki‐ ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 

    vu/le Ohjeellinen urheilu‐ ja lähivirkistyspalveluja sekä leikkipuistoa varten varattualueen osa.

    vu Ohjeellinen urheilu‐ ja lähivirkistyspalveluja varten varattu alueen osa.

    lumi Lumen lähisiirtoon varattu alueen osa. Sijainti on ohjeellinen.

    hu-1 Ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jossa tuleeviivyttää huleveden kulkeutumista valuma‐alueella ja parantaa hulevesienlaatua. Viivytysalue tulee toteuttaa painanteena siten, että vedenlammikoituminen on mahdollista.

    hule Ohjeellinen kortteli‐ tai tonttikohtaiselle hulevesijärjestelmälle varattu alueenosa.

    Istutettava alueen osa. 

    Ohjeellinen istutettava alueen osa. 

    Katu. 

    pp Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. 

    pp Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. 

    ur Ohjeellinen ulkoilureitti.

    p Ohjeellinen pysäköimispaikka. 

    p/jä Ohjeellinen pysäköintiä ja alueellista jätekeräyspistettä varten varattu alueenosa.

    a Kadun tai liikennealueen alittava ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys. 

    Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

    va Vaara‐alue. 

    s-1 Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltujaliito‐oravien lisääntymis‐ ja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaasiten, että liito‐oravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannaltariittävä puusto säilytetään.

    s-2 Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltujaliito‐oravien lisääntymis‐ ja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaasiten, että liito‐oravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannaltariittävä puusto säilytetään. Alueelle saa toteuttaa alueellisenhulevesijärjestelmän edellyttämän purkureitin (oja). Purkureitin suunnittelussaja toteutuksessa tulee ottaa huomioon alueen luontoarvot.

    PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE

    Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:

    AO ‐tonteilla 2 autopaikkaa asuntoa kohti,AP‐ ja AR ‐kortteleissa 1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti,kuitenkin vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti, AK‐ ja AKR ‐kortteleissa 1 autopaikka 100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti sekä1 autopaikka 50 liike‐ ja toimistotilojen kerrosalaneliömetriä kohti.

    Polkupyöräpaikkoja on osoitettava vähintään 2 polkupyöräpaikkaa asuntoakohden ja vähintään puolet on toteutettava katettuina. Polkupyöriensäilytyspaikkoja saa rakentaa tonteilla myös rakennusalan ulkopuolelle.

    Ajoyhteys AK ‐korttelialueen tonteille tulee järjestää LPA‐1 ‐korttelialueenkautta.

    Korttelin 169 LPA‐1 ‐alueen kautta saa järjestää huoltoajoyhteydenvirkistysalueella (VL) sijaitsevaa alueellista hulevesijärjestelmää varten.

    Korttelin 170 LPA‐1 ‐tontille saa toteuttaa kaksi ajoneuvoliittymää.

    RAKENTAMISTAPA

    AK ‐korttelit:

    AK ‐korttelin sekä siihen liittyvän LPA‐1 ‐alueen rakennusten ja rakennelmientulee muodostaa keskenään arkkitehtuuriltaan ja väritykseltään yhtenäinenkokonaisuus. Rakennusten tulee olla mittasuhteiltaan sopusointuisia jamuotokieleltään selkeälinjaisia.

    Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rappaus tai puuverhous.Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelistaräystääseen. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Rakennusten tulee ollavärikkäitä, ei valkoisia. Väreinä tulee käyttää murrettuja harmaan, ruskean taimaavärien sävyjä. Korttelin rakennusten tulee olla keskenään eri värisiä.Julkisivuissa mahdollisesti käytettävien tehosteiden tulee muodostaa selkeäyhtenäinen aihe (esim. sisäänveto, parvekkeiden taustaseinä ja sisäänkäynnit).Erillisiä tehostekenttiä tai kirkkaita tehostevärejä ei sallita.

    Asuinrakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto (harjan kaltevuus 20‐40astetta). Harjakatto voi olla muodoltaan epäsymmetrinen, jolloin lyhyempi lapevoi olla jyrkempi. Katemateriaalina tulee olla sileä ja väritykseltään tummakonesaumattu pelti.

    Parvekkeet tulee toteuttaa yhtenäisinä parvekevyöhykkeinä, sisäänvedettyinätai ns. ripustettuina. Ruokkeentien puoleisella julkisivulla parvekkeet tuleetoteuttaa sisäänvedettyinä. Parvekkeet tulee lasittaa.

    AKR‐ ja AR ‐korttelit:

    Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa kortteleittainarkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusten tulee ollamittasuhteiltaan sopusointuisia ja muotokieleltään selkeälinjaisia.

    Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rappaus tai puuverhous.Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä, yhdensuuntaisena ja yhtenäisenäpintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita.Rakennusten tulee olla värikkäitä, ei valkoisia. Väreinä tulee käyttää murrettujaharmaan, ruskean tai maavärien sävyjä. 

    Asuinrakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto kaltevuudella 1:2‐1:3.Harjakatto voi olla muodoltaan epäsymmetrinen, jolloin lyhyempi lape voi ollajyrkempi. Katemateriaalina tulee olla tumma ja sileä konesaumattu pelti.

    AP‐ ja AO ‐korttelit:

    Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa tonttikohtaisesti yhtenäinenkokonaisuus. Rakennusten tulee olla mittasuhteiltaan sopusointuisia jamuotokieleltään selkeälinjaisia.

    Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rappaus tai puuverhous.Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelistaräystääseen. Rakennusten tulee olla värikkäitä, ei valkoisia. Väreinä tuleekäyttää murrettuja harmaan, ruskean tai maavärien sävyjä.

    Asuinrakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto kaltevuudella 1:2‐1:3.Harjakatto voi olla muodoltaan epäsymmetrinen, jolloin lyhyempi lape voi ollajyrkempi. Katemateriaalina tulee olla tumma ja sileä konesaumattu pelti.

    PIHA‐ALUEET JA MAASTONMUOTOILU

    Leikki‐ ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100asuinkerrosalaneliömetriä kohti.

    Tonttien leikki‐ ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melultasiten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja.

    Rakennukset ja piha‐alueet tulee suunnitella siten, että vältetään turhialeikkauksia ja pengerryksiä ja että naapuritonttien korkeusasemat otetaanhuomioon. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa.

    Rakennukset tulee rinnetonteilla sopeuttaa olemassa oleviinmaastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros tai osittainenrinteeseen sijoittuva kerros.

    Piha‐alueilla yli 1:2 luiskat tulee ratkaista tukimuurirakenteilla. Tukimuurienmateriaalina tulee olla luonnonkivet,  luonnonkivillä täytetyt kivikorit, muotoonlohkotut luonnonkivet tai betonista valettu yhtenäinen rakenne. Rakennuksetesim. autokatokset voivat muodostaa osan muurirakennetta.

    AK ‐korttelialueilla ja AR‐ korttelissa 168 piha‐alueet tulee suunnitella jatoteuttaa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi niin kasvillisuuden, rakenteiden,toimintojen kuin kulkureittien osalta. Piha‐alueet tulee toteuttaa kortteleittaintonttien välisenä yhteisjärjestelynä erityisesti leikki‐ ja oleskelualueiden sekäjätehuollon osalta. Yhteisjärjestelynä toteutettavia toimintoja voidaan sijoittaatonteille sekä saman korttelin LPA‐1 ‐tontille.

    LPA‐1 ‐kortteleissa autokatoksiin ja muihin rakennelmiin tulee toteuttaaviherkatto. Rakenteissa tulee ottaa huomioon viherkattojen kasvualustojenaiheuttamat kantavuusvaatimukset.

    Pysäköintialueilla (LPA‐1) vähintään 50 prosenttia autopaikoista tulee kattaa(viherkatto) tai kivetä nurmikivellä tai muulla puoliläpäisevällä kiveyksellä.

    Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä leikkipaikkoina, kulkuteinä taipysäköintiin, on istutettava käyttäen kerroksellista kasvillisuutta (esim. suuria,keskikokoisia ja pieniä puita, pensaita ja maanpeitekasveja).

    AK‐, AKR‐, AR‐ ja LPA‐1 ‐tonteilla tulee istuttaa vähintään 1 puu tontin 250 m²pinta‐alaa kohti. Puista suurikokoisia lajikkeita tulee olla vähintään kolmannes(1/3). AO‐ ja AP ‐tonteille tulee istuttaa vähintään kaksi puuta tonttia kohti.

    HULEVESIMÄÄRÄYKSET

    Aluetta suunniteltaessa on huomioitava asemakaavan asiakirjoihin kuuluvahulevesiselvitys. Rakennuslupa‐asiakirjoihin tulee liittää rakennushankkeenpohjalta laadittu hulevesien hallinta‐ ja johtamissuunnitelma, joka sisältääsuunnitelman myös rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta. Hulevesienhallinnassa tulee suosia maanpäällisiä viivytysratkaisuja kutenviivytyspainanteita ja ‐altaita, sadepuutarhoja tms. maanalaisten säiliöiden jarakenteiden sijaan.

    AK ‐kortteleissa ja niihin liittyvillä LPA‐1 ‐alueilla vettä läpäisemättömiltäpinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää siten, että viivytyspainanteiden,‐altaiden tai ‐säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m3/100 m2 vettäläpäisemätöntä pintaa kohti. ARK‐, AR‐, AP‐ ja AO ‐kortteleissa sekä niihinliittyvillä LPA‐1 ‐alueilla tontilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää siten, ettäviivytyspainanteiden, ‐altaiden tai ‐säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 0,5m3/100 m2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohti. 

    Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään janiissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Viivyttävän rakenteen tulee ollasellainen, ettei se tyhjene alle 0,5 tunnissa täyttymisestään (mitoitussade 180l/s/ha, 10 min kesto).

    YLEISMÄÄRÄYKSET

    Tonteilla saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetäänaurinkoenergiaa. Julkisivuihin ja katoille saa asentaa seinä‐ ja kattopinnansuuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa.

    Korkeustason +135 m yläpuolelta vesijohtoon liityttäessä tulee käyttääkiinteistökohtaista paineenkorotusta.

    Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaakiinteistökohtaisin pumppaamoin.

    Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 

    Savulahti II

    29.11.2019

    20.8.2019

    Kv 03.02.2020

    Kh 13.01.2020

    Ltk 17.12.2019

    Näht.olo päättyy 10.10.2019

    Ltk 27.08.2019

    Näht.olo päättyy 03.12.2018

    MRA 30 näht. 02.11.2018

    Ltk 16.10.2018

    05.02.2018

    Jussi Sievänen

    Tuula Janatuinen

    05.02.2018

    43:003

    Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

    SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEETKORTTELIT 164-175KORTTELIN 163 TONTTI 1143. KAUPUNGINOSAN Asemakaavan laajennuksella ja muutoksella muodostuu:

    SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, LIIKENNE - JA ERITYISALUEITAKORTTELIN 163 TONTTIA 843. KAUPUNGINOSANAsemakaavan muutos koskee:

    43. KAUPUNGINOSAAAsemakaavan laajennus koskee:

    MRL 65 näht. 10.09.2019

    Leila Strömberg

    Kaupunginarkkitehti

    Pvm

    Korjaukset:Käsittelyt:

    Suunn.

    Suunn.avust.

    Ari HeinonenMittauspäällikköJyväskylässä

    Pohjakartta täyttää asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset.

    JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

    Arkisto n:o

    KAAVOITUS