Oppisopimuskoulutuksen laatuhanke

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n seminaari 16.3.2011Rovaniemi

Pasi Rentola

1) Yleistä ammatillisesta ja oppisopimuskoulutuksesta2) Ammatillisen koulutuksen laatustrategia3) Oppisopimuskoulutuksen laatuhanke4) Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmän loppuraportti5) Lopuksi

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa 2011

• Hallitusohjelman toimeenpano – KESU-valmistelu• Laatuhankkeet• Rahoitusjärjestelmän kehittäminen; tuloksellisuus,

oppisopimuskoulutus• TUTKE• Sähköinen asiointi

– SADe-oppijan verkkopalvelukokonaisuuden käynnistäminen– hakeutujan palvelut – laajennus aikuiskoulutukseen ja valmistaviin

koulutuksiin– järjestämislupasäätelyn sähköistäminen

• Koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen– läpäisyn tehostamisohjelman käynnistäminen

Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen

• Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä 1.1.2011 lukien 139• Ammattiopistostrategian toimeenpano on edennyt hyvin, mutta

rakenteellisen kehittämisen toimia on tarve tehostaa edelleen

• Rakenteellisen kehittämisen ohella painopistettä tulee suunnata toiminnan kehittämiseen:

– kootut voimavarat saatava hyödynnettyä tehokkaasti– toiminta fokukseen: ydinprosessien asiakaslähtöisyys ja

joustavuus lähtökohdaksi– resurssien kohdentaminen ydintehtäviin eli osaamisen

kehittämisen prosesseihin ja asiakaslähtöisiin toimintamalleihin– hallinnon virtaviivaistaminen– laadunhallinta osaksi jokapäiväistä toimintaa– valmistautuminen koulutuskysynnän alueellisiin muutoksiin ja

siitä seuraavaan kapasiteetin uudelleenallokointiin

• Vauhditushanke viedään päätökseen suunnitelman mukaisesti 2012 loppuun mennessä

• OKM:n uudet suositukset maaliskuussa 2011

Oppisopimuskoulutuksen volyymit

  2008 2009 2010 2011 (alust.)

Ammatillinen peruskoulutus 22 831 18 738 15 186 13 110Ammatillinen lisäkoulutus 28 277 27 162 28 124 28 268

Yhteensä 51 108 45 900 42 497 41 378

Ammatillisen koulutuksen rahoitus

 

Kokonaisrahoitus 2009 Kokonaisrahoitus 2010

Kokonaisrahoitus 2011 TAE

Amm. peruskoulutus 1 463 878 000 1 567 054 000 1 596 607 000Oppisopimusk. perusk. 130 618 000 134 831 000 108 019 000

Oppisopimusk. lisäk. 86 003 000 85 184 000 90 453 000

Amm. lisäkoulutus 132 612 000 138 748 000 140 579 000

Amm. erikoisoppilaitokset 19 684 000 17 465 000 20 519 000

Ammatillisen koulutuksen laatustrategia

• Mitä tarkoitetaan koulutuksen laadunhallinnalla ja laadunvarmistuksella?

• Koulutuksen laadulla monia määritelmiä– Koulutuksen laadulla tarkoitetaan koulutuksen kykyä vastata sille

asetettuihin tavoitteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin

• Koulutuksen laadunvarmistuksella tarkoitetaan menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään koulutuksen järjestäjien sekä niiden järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laatua

• Koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu erilaisista laadunvarmistuksen menettelytavoista ja mekanismeista.

Miksi laadun merkitys koulutuksessa kasvaa?

• Osaamistarpeet muuttuvat ja kasvavat• Osaavan työvoiman saatavuus ongelmana -

pulaa vai ylitarjontaa? • Odotukset ammattikoulutuspalveluille kasvavat –

riittääkö palveluntuottajien osaaminen ja kapasiteetti?

• Julkisen talouden krooninen kestävyysongelma – riittävätkö voimavarat?

Mitä laatustrategialla tavoitellaan

• Parempia, osuvampia ja vaikuttavampia koulutuspalveluita• Tehokkaita prosesseja ja joustavia toimintamalleja• Kustannustehokkuutta• Toiminnan ja tulosten läpinäkyvyyden lisääntymistä• Yhteisesti sovittuja periaatteita ja linjauksia laatutyön tueksi• Laadunhallinnan eri toimijoiden työnjaon selkeyttämistä ja

yhteistyön vahvistamista• Laadun jatkuva parantaminen osaksi koulutuksen

ydintoimintoja – laatu on väline, ei itsetarkoitus

Ammatillisen koulutuksen laatustrategia

• Laatustrategian keskeiset linjaukset– Laadunhallinta systemaattiseksi kaikilla ammatillisen koulutuksen

toimijatasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa– Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tukemaan koulutuksen

järjestäjien toiminnan laadulle ja sen jatkuvalle parantamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista

– Luotettava ja monipuolinen tietoperusta ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja päätöksenteon perustaksi

– Koulutuksen laatu on läpinäkyvää ja perustuu julkisiin tulostietoihin. – Koulutuksen järjestämisen, hallinnon ja toiminnan kehittämisen

edellyttämä osaaminen on vahvaa ja ajantasaista, ja sitä kehitetään jatkuvasti

Oppisopimuskoulutuksen laatuhanke

• Osana ammatillisen koulutuksen laatustrategian valmistelua• Järjestämismuodon erityispiirteiden näkökulma• Tavoitteet

– Oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan viranomaistoiminnan laatukriteerit

– Ehdotukset hallinnollisten käytäntöjen selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi oppisopimuskoulutuksen erityispiirteet huomioiden

– Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen vastuut ja velvoitteet eri osapuolten näkökulmista

– Kysyntälähtöisyyden edistäminen oppisopimuskoulutuksen tarjonnassa ja järjestämisessä

Loppuraportin ehdotuksetEhdotukset jaettu I) koulutuksen järjestäjän ja II) kansallisen tason

ehdotuksiin

1. Koulutuksen järjestäjätasoLähtökohdat

– Oppisopimuskoulutus tulee sisäistää osaksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja sen erityispiirteet huomioidaan strategioissa

– Koulutuksen järjestäjien organisaatioissa määritellään oppisopimusorganisaation toimintamenettelyt ja –mallit, resurssit, hallinto ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asema siten, että viranomaistehtävien toteuttaminen ja kehittäminen ovat mahdollisia.

– Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen eri osapuolten vastuiden ja velvoitteiden määrittely

– Verkostomaisuus korostaa koulutuksen järjestäjän vastuuta

1. Viranomaistoiminnan yleiset, koko järjestämismuotoa koskevat laatukriteerit (19 kpl)• Koulutuksen järjestäjän strategia ja hallinto• Työsuhdeperusteisuus• Verkostomainen toimintamalli – toimijoiden vastuut, työnjako ja resurssit • Kysyntälähtöisyys

Loppuraportin ehdotukset (jatkoa)

2. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisen prosessivaiheittain määritellyt laatukriteerit; Minkälaisten kriteerien täyttyessä oppisopimuskoulutuksen järjestäminen on laadukasta?

Prosessivaihekohtaisia kriteereitä1) Oppisopimuskoulutuksen edellytysten varmistaminen (8 kpl)

– oppisopimuskoulutuksen tavoitteita tukeva tiedotus ja markkinointi – työpaikan osaamistarpeiden tunnistaminen – opiskelijan koulutustarpeen selvittäminen ottaen huomioon aikaisemmin

hankittu osaaminen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen edellytysten varmistaminen (työtehtävät ja työpaikkakouluttaja)

– oppisopimuskoulutuksen järjestämismuodon soveltuvuuden varmistaminen kokonaisuutena.

Loppuraportin ehdotukset (jatkoa)

2) Oppisopimuskoulutuksen suunnittelu (10 kpl)

– henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadintaa koskevien vaatimusten toteuttaminen

– tarvittavien resurssien määrittäminen– verkoston kokoaminen, eri osapuolten sitoutumisen varmistaminen sekä

työnjaosta sopiminen– koulutuskustannusten selvittäminen ja kustannusarvion tekeminen – tietopuolisen opetuksen hankinnan kustannustehokkuuden, laadun ja

asiakaslähtöisyyden varmistaminen– sopimusasiakirjojen laatiminen ja allekirjoittaminen

Loppuraportin ehdotukset (jatkoa)

3) Oppisopimuskoulutuksen toteutus, arviointi ja seuranta (8 kpl)

– henkilökohtaisten opiskeluohjelman ja verkoston yhteistyön toteutumisen varmistaminen ja valvonta

– opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus ja arviointi ja arviointituloksiin reagointi

– tietopuolisen opetuksen tavoitteiden toteutumisen valvonta ja seuranta – sopimukseen tulevien muutosten toteutus ja hyväksyminen– opiskelijahallintojärjestelmän ajantasainen käyttö valvonta- ja

seurantatehtävässä poikkeamaraportteineen– palautteiden kerääminen oppisopimuskoulutuksen toteutumisesta ja

järjestämisestä ja palautetiedon hyödyntäminen

Loppuraportin ehdotukset (jatkoa)4) Oppisopimuskoulutuksen päättäminen (4 kpl)

– arviointitiedon kerääminen– todistusten laadinta ja toimittaminen opiskelijoille– asiakaspalautteiden ja arviointien kerääminen ja seuranta, palautetiedon käyttäminen

toiminnan kehittämisessä

Koulutuksen järjestäjätason ehdotusten vaikutuksia

– Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida omia oppisopimuskoulutuksen toimintamenettelyitään ja siihen liittyviä kehittämistarpeita.

– Oppisopimuskoulutuksen prosessin eri vaiheiden laatukriteerien toteutuminen edellyttää koulutuksen järjestäjätasolla oppisopimuskoulutuksen resursoinnin, hallinnon ja johtamisjärjestelmien toimivuuden arviointia.

– Keskeinen osa koulutuksen järjestäjätason laadunvarmistusta on koulutuksen järjestäjien yhteistyön lisääminen. Osallistumalla koulutukseen ja koulutuksen järjestäjätason yhteistyön kehittämiseen yhtenäistetään toimintamalleja, jaetaan tietoa hyvistä käytännöistä sekä kehitetään ja ylläpidetään laatukriteerien mukaista koulutusta.

– Koulutuksen järjestäjä tukee toiminnallaan myös oppisopimuskoulutusjärjestelmän valtakunnallista läpinäkyvyyttä huolehtimalla valtakunnan tason tiedonkeruujärjestelmiin toimitettavan tiedon oikeellisuudesta rahoitusjärjestelmän ja muun tiedonkeruun yhteydessä.

Loppuraportin kansallisen tason ehdotukset

Kansallisen tason ehdotukset

- Koulutuksen järjestäjien osaamisen varmistaminen- Osaamisperustan ja resursoinnin vahvistaminen ja yhtenäistäminen- Oph selvittää vastuullisten osaamisvaatimukset, jonka perusteella

suunnitellaan valtakunnallista koulutusta- Opetustoimen hlöstökoulutuksen resurssien suuntaamisessa

huomioidaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjien osaamisen kehittämistarpeet

- Tuetaan valtakunnallista ja alueellista verkostoitumista

- Laadunhallinnan opas ja muut tukimuodot- Keskitetysti oppisopimuskoulutusta koskeva ohjeistus ja lomakkeet- Julkaisu sähköisesti- Vertaisarvioinnin hyödyntäminen erityisesti laatutyön

alkuvaiheessa olevien tukemiseksi

Loppuraportin kansallisen tason ehdotukset

- Järjestelmän läpinäkyvyyden lisääminen- SADe-hankkeen mahdollisuuksien hyödyntäminen- Opintohallinnon sähköinen järjestelmä

- Työpaikkakouluttajien osaamisen varmistaminen- Opiskeluaikainen ohjaus- ja henkilökohtaistamista koskeva

arviointiosaaminen

- Muut kehittämistarpeet- Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen;

eri rahoitusmuotojen käytön joustava yhdistäminen- Ammattiopistostrategia; riittävän vahvat, kaikki palveluvalikoiman

välineet- Oppisopimuskoulutuksen osallistumiskynnyksen alentaminen- Useamman työpaikan mahdollisuus

Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmän

kehittämishankkeen loppuraporttiOKM 7/20111) oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmän toimivuutta

kokonaisuutena2) oman kustannuspohjan soveltuvuutta rahoituksen

määräytymisperusteena ammatillisena perus- ja lisäkoulutuksena järjestettävässä oppisopimuskoulutuksessa

3) opiskelijamäärien säätelyn ja kiintiöinnin uudistamistarpeet4) rahoituksen perusteena olevien opiskelijamäärien laskennan

uudistamistarpeet5) työpaikalla tapahtuvan koulutuksen toteuttamiseen

tarkoitetun koulutuskorvausjärjestelmän toimivuutta sekä 6) edellä olevia kokonaisuuksia koskevien ehdotusten

vaikutuksia rahoitukseen, lainsäädäntöön ja tietojärjestelmiin.

Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmästä (jatkoa)

• Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmään liittyy tiettyjä kehittämishaasteita, jotka liittyvät koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittämistarpeisiin ja kokonaisuuteen

• Oppisopimuskoulutuksen oma kustannuspohja ei ole yksinään riittävän luotettava valtionosuuden perusteen määrittämiseksi

• Mikäli oppisopimuskoulutuksen omat kustannukset otettaisiin huomioon valtionosuuden pohjaa laskettaessa, tulisi ne huomioida osana ammatillisen peruskoulutuksen kokonaiskustannuksia– Selvitetty erilaisia vaihtoehtoja– Muutoksen kohdentaminen oppisopimuksen omien kustannusten

perusteella tai leikaten koko ammatillisesta koulutuksesta

Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmästä (jatkoa)

• Oppisopimusten määrien kiintiöinti– Oppisopimusten määrien säätelemättömyys voi aiheuttaa epätervettä kilpailua

ja epäjohdonmukaisuutta perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärien kehityksessä

– Selvitetty vaihtoehtoja koulutuksen järjestäjäkohtaisen tarjonnan enimmäismäärän, enimmäismäärän muutoksen sekä alueellisuuden ja alakohtaisuuden osalta

• Laskentapäivät; – Oppisopimuskoulutuksen perustuessa ensisijaisesti työpaikalla tapahtuvan

opetuksen määrään, sopimuksen pituudet eivät aina ole suorassa vaikutusyhteydessä kustannuksiin.

– Samalla on kuitenkin huomioitava, että oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmässä sovellettavat nk. neljän ja kahdeksan kuukauden säännöt vähentävät kannustavia tekijöitä oppisopimusten epätarkoituksenmukaiseen jatkamiseen.

– Suoritemäärien määräytymisen uudistaminen edellyttäisi kuitenkin merkittävää tiedonkeruujärjestelmien uudistamista ja samalla eriyttäisi ammatillisen koulutuksen järjestämismuotojen ohjausjärjestelmiä toisistaan

Lopuksi

• Oppisopimuskoulutuksella tehtyjen selvitysten perusteella erinomaiset edellytykset sisältyä osaksi uuden hallitusohjelman tavoitteita

• Järjestämismuodon erityispiirteet vastaavat tuleviin painopisteisiin > hyvät asemat järjestämismuotojen "kilpailussa"

• Oppisopimuskoulutus yhä keskeisempi järjestämismuoto osana ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa