Ympäristön tila 2007

070

5

10

15

20

25

30

35

40

45

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

kpl / st.

Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Satakunta

0

10

20

30

40

50

60

70

83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05

Asutus / BosättningTeollisuus / Industri

Kalankasvatus / Fiskodling

1000 t/v1000 ton/år

Lounais-Suomen ympäristökeskus

Lounais-suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2008

isBn 978-952-11-3250-6 (pDF)

issn 1796-1769 (verkkoj.)

Lo

un

ais

-su

om

en

ym

pä

ris

tö

ke

sk

us

Ympäristön tila 2007 Lounais-suomen ympäristöstrategian 2020 ja ympäristöohjelman 2007 - 2012 seuranta

nina myllykoski (toim.)

ym

pä

ris

tö

n t

iLa

20

07

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 19 | 2008

Ympäristön tila 2007 Lounais-Suomen ympäristöstrategian 2020 ja ympäristöohjelman 2007 - 2012 seuranta

Nina Myllykoski (toim.)

Turku 2008


LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 19 | 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus

Taitto: Päivi NiemeläKansikuva: Tero SivulaJulkaisu on saatavana vain sähköisenäwww.ymparisto.fi/los/julkaisut

ISBN 978-952-11-3250-6 (PDF)ISSN 1796-1769 (verkkoj.)

�Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2008

SISÄLLYS

Johdanto ..............................................................................................................................5

Yhteenveto ja johtopäätökset ...................................................................................6

Seurantatulokset:

Pintavedet ........................................................................................................................ 11

Ilmastonmuutos ............................................................................................................17

Pohjavedet ja maaperä ...............................................................................................21

Ympäristövastuullisuus ja ekotehokkuus ............................................................2�

Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne ...............................................................26

Ympäristövaikutukset ja riskit ................................................................................29

Luonnon monimuotoisuus ........................................................................................�1

Elinympäristö ..................................................................................................................�4

Luonnonmaisema ja kulttuuriympäristö ............................................................�7

Luonnonvarat .................................................................................................................40

Kuvailulehdet ..................................................................................................................41

4 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2008

5Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2008

Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja ympäris-töohjelma valmistuivat vuosina 2006-2007 alueen toimijoiden laajana yhteistyöprosessina. Niiden sisältämät tavoitteet ja toimenpiteet koskettavat kaikkia tahoja ja ihmisiä Varsinais-Suomen ja Sa-takunnan alueella. Ympäristöstrategiassa luotiin visio ja tavoitteet ympäristön tilan parantamiseksi vuoteen 2020. Ympäristöohjelmaan koottiin käy-tännön toimenpiteet, joilla strategian tavoitteita toteutetaan vuosina 2007-2012.

Ympäristöstrategian ja -ohjelman toteutumista seurataan vuosittain tällaisella raportilla, johon on koottu strategian seurantaindikaattorit sekä ohjel-man keskeisten toimenpiteiden toteutumistilanne. Indikaattoreilla pyritään kuvaamaan kehityksen suuntaa mahdollisimman tiiviissä ja helposti ym-märrettävässä muodossa. Strategian seurantaindi-kaattoreiden valinnassa on kriteerinä ollut myös tietojen helppo saatavuus. Kehitystä on kuvattu mahdollisuuksien mukaan pidemmältä ajalta.

Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2007-2012 sisältää noin 4�0 toimenpidettä strategian tavoit-teiden toteuttamiseksi. Niistä on voitu valita vain pieni osa vuosittain seurattavaksi. Valintaan on vaikuttanut toimenpiteiden tärkeys suhteessa tavoitteisiin, ajankohtaisuus sekä tiedon helppo saatavuus. Toimenpiteiden etenemiskehitystä ku-vataan viisiluokkaisella jaottelulla (toteutunut/hyvin/kohtalaisesti/heikosti edennyt/ei ole aloi-tettu).

Toteutumisen arviointi perustuu alueen toimi-jatahojen asiantuntija-arvioihin. Keskeisiä asian-tuntijatahoja ovat olleet Lounais-Suomen ympäris-tökeskus, strategia- ja ohjelmatyön työvaliokunta sekä maakuntien liitot. Lisäksi raportin asiantun-tijoina ovat olleet mm. maakuntamuseot, VALO-NIA (ent. Varsinais-Suomen Agendatoimisto ja Varsinais-Suomen Energiatoimisto), Satakunnan Energiatoimisto, Tiehallinto ja TE-keskukset.

Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta on pyritty saamaan tuorein saatavissa oleva tieto. Saatujen tulosten perusteella on tehty johtopäätök-siä ympäristön tilasta ja tarvittavista lisäpanostuk-sista toimien toteutumiseksi. Säännöllisellä seuran-nalla on myös tarkoitus pitää ympäristöohjelman toteuttaminen vireänä niin, että kaikki toimijat ot-tavat strategian ja ohjelman huomioon ohjelmis-saan, suunnitelmissaan ja käytännön toimissaan.

Ympäristön tila -raportin kokoamista on koor-dinoinut Lounais-Suomen ympäristökeskus. Seu-rattaviksi valitut indikaattorit ja toimenpiteet hy-väksyi strategia- ja ohjelmatyön aikana toiminut ohjausryhmä helmikuussa 2008. Kevään aikana Lounais-Suomen ympäristökeskukselle nimettiin uusi neuvoa-antava ohjausryhmä, jonka yhdeksi tehtäväksi määriteltiin Lounais-Suomen ympäris-töstrategian ja -ohjelman seuranta. Tämä katsottiin järkeväksi, koska ryhmä koostuu pitkälti samoista tahoista kuin strategia- ja ohjelmatyön aikana toi-minut ohjausryhmä. Uusi ohjausryhmä hyväksyi raporttiluonnoksen kesäkuussa 2008.

Tämä Ympäristön tila -raportti on julkaistu vain sähköisessä muodossa (www.ymparisto.fi/los/jul-kaisut). Raportista on saatavissa sekä sähköisessä että painetussa muodossa tiivistelmä Lounais-Suo-men ympäristökeskuksen Katsaus-sarjassa.

Tätä vuosittain julkaistavaa Ympäristön tila -raporttia tullaan kehittämään saatujen kokemusten ja palautteen pohjalta. Strategian ja oh-jelman laajempi väliarviointi toteutetaan vuonna 2010.

Johdanto


Lounais-Suomen ympäristöstrategian tavoitteiden ja ympäristöohjelman keskeisten toimenpiteiden seurantatulosten perusteella on oheiseen tauluk-koon (ks. s. 7) koottu yhteenveto toteutumistilan-teesta vuoden 2007 loppuun mennessä.

Lounais-Suomen pintavesien tila on keskimäärin kohtalainen. Suurin ongelma on rehevöityminen sisävesissä sekä rannikko- ja saaristoalueella. Ve-sien tilan parantamiseksi on käynnissä lukuisia hankkeita ja toimintaa, joiden vaikutukset näky-vät viiveellä. Lisäksi myönteistä kehitystä hidas-taa vesistöjen pohjaan varastoituneet sekä muualta alueellemme kulkeutuvat ravinteet. Myös ilmas-tonmuutos vaikuttaa merkittävästi vesien tilaan. Lähivuosina EU:n vesipuitedirektiivin mukainen vesienhoidon suunnittelu ja toteuttaminen tuo uusia tehokkaampia keinoja vesien tilan paranta-miseen ja sen seurantaan.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutumi-nen ovat suuria haasteita. Toimenpiteitä tarvitaan esimerkiksi energiantuotannossa ja -käytössä, liikenteessä ja yhdyskuntasuunnittelussa. Selvi-tysten ja suunnitelmien osalta toimenpiteitä on jo toteutettu, mutta konkreettisia käytännön tekoja tarvitaan paljon. Ilmastonmuutos on toimista huo-limatta väistämätöntä ja sen vaikutukset tulee ottaa huomioon ja niihin tulee varautua. Suurelta osin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia riskejä ol-laan vasta selvittämässä ja tietoa tarvitaan lisää.

Pohjavesien yleistila on säilynyt hyvänä. Ihmisen toiminnot ovat kuitenkin jatkuva uhka pohjavedel-le. Koska pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton, pohjavesien suojelua toteutetaan ensisijaisesti en-naltaehkäisevin keinoin. Riskien kartoittamiseen ja pienentämiseen liittyvät toimenpiteet ovat eden-neet hyvin. Pilaantuneiden maiden kunnostami-nen turvaa osaltaan pohjavesien tilaa ja siihen tulee edelleen panostaa.

Viime aikojen ilmastonmuutoskeskustelu on luonut suotuista ilmapiiriä ympäristövastuullisen ja ekotehokkaan toiminnan edistämiseksi. Prosessi ym-päristötietoisuudesta käytännön toimiin on kuiten-

kin hidas. Alueellinen kestävän kehityksen työ on ottanut viime aikoina uusia askeleita maakunnissa. Varsinais-Suomessa aloitti toimintansa VALONIA - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelu-keskus. Satakunnassa mm. ympäristökasvatustoi-minta on edistynyt viime aikoina.

Alueiden käytöllä ja yhdyskuntarakenteella on suuri merkitys ilmastonmuutokseen varautumisen kan-nalta sekä merkittäviä vaikutuksia ympäristön ti-laan ja ihmisten hyvinvointiin. Yhdyskuntaraken-ne on edelleen hajaantunut, mistä yhtenä osoituk-sena työmatkojen pituuden kasvu. Toimenpiteissä ja maankäytössä on kuitenkin nähtävissä merkkejä pyrkimyksistä suunnanmuutokseen. Myös kuntien määrän vähenemisellä arvioidaan olevan myöntei-siä vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehitykseen tulevaisuudessa.

Ympäristövaikutusten tunnistaminen ja hallinta on tärkeää kaikessa toiminnassa. Monissa toimin-noissa vaikutusten arviointi on kohtalaisen katta-vaa. Merkittävä osa päästöistä syntyy erilaisissa häiriötilanteissa. Riskienhallinnan kehittämiseen tulee panostaa jatkossa enemmän.

Luonnon monimuotoisuutta turvataan mm. luon-nonsuojeluohjelmien toteutuksen eli suojelualu-eiden perustamisen avulla. Monimuotoisuuden köyhtyminen ei ole kuitenkaan pysähtynyt. Suo-jeluun on tullut viime vuosina monia uusia vapaa-ehtoisia keinoja, mutta vanhojen suojeluohjelmien toteuttamisen ollessa kesken uudet toimenpiteet eivät ole lähteneet vielä täyteen vauhtiin.

Elinympäristöllä tarkoitetaan ihmisen asuin-, toiminta- ja vapaa-ajan ympäristöä. Ympäristö-strategian elinympäristötavoitteessa korostuu ym-päristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys sekä osallistumismahdollisuudet, luonnon virkis-tyskäyttömahdollisuudet ja jätehuollon toimivuus. Näiden tavoitteiden toteutumiseen vaikuttaa pit-kälti se, miten ihmiset kokevat elinympäristönsä. Tilanne näyttää tällä hetkellä kohtuulliselta. Paran-nettavaa on mm. taajamien ilmanlaadussa ja jättei-den hyötykäyttöasteessa. Yhä enenevässä määrin

Yhteenveto ja johtopäätökset


myös melun merkitys viihtyvyyteen ja hyvinvoin-tiin on korostunut ja vaatii jatkossa toimenpiteitä melulle altistuvien määrän pienentämiseksi.

Viime vuosina on entistä vahvemmin herätty huomaamaan kulttuuriympäristön ja maiseman mer-kitys paikallisen kulttuurin ja oman identiteetin vahvistajana. Perinteistä rakennuskantaa halu-taan vaalia niin taajamissa kuin maaseudullakin ja myös kulttuuriympäristöihin liittyvä luonto, esim. perinnemaisemat koetaan tärkeäksi osaksi kokonaisuutta. Rakennuskannan ja kulttuurimai-semien kartoittamistoimia on toteutettu, mutta kulttuuriympäristön säilyttämiseksi merkittävää panostusta tarvitaan myös korjausrakentamiseen ja alueiden muuhun hoitoon.

Luonnonvaroihin kuuluvien maa-ainesvarojen käyttöön liittyvää ohjausta ja seurantaa on kehi-tetty Lounais-Suomessa viime vuosina. Hankkeis-sa on keskitytty pohjaveden suojelun ja kiviai-neshuollon yhteensovittamiseen, soranottoaluei-den tilan ja kunnostustarpeen kartoitukseen sekä maa-ainesten ottamisen seudulliseen ohjaukseen. Maa-ainesvarojen käytön suunnitelmallisuutta on pyritty lisäämään myös ottamissuunnitelmien si-sältöön kohdistuvalla neuvonnalla. Maa-ainesva-rojen käyttöä ovat sanelleet taloussuhdanteet eikä kulutuksen vähentymistä ole näköpiirissä.

Tavoitteen toteutuminen Toimenpiteiden toteutuminen

Pintavesien hyvä tila saavutettu

Ilmastonmuutosta hillitseviä ja sopeutumista edistäviä toimenpiteitä toteutettu

Pohjavesien ja maaperän hyvä tila turvattu

Ympäristövastuullinen ja ekotehokas toimintatapa sisäistetty

Kestävä alueiden käyttö ja kestävä yhdyskunta-rakenne turvattu

Ympäristövaikutukset ja riskit tunnistettu ja hallittu

Luonnon monimuotoisuus turvattu

Laadukas, hyvinvointia edistävä elinympäristö saavutettu

Luonnonmaiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteet turvattu

Luonnonvarojen kestävä ja hallittu käyttö tur-vattu

üü ü = toteutunut

= edennyt hyvin

= edennyt kohtalaisesti

= edennyt heikosti

= ei ole aloitettu

Yhteenveto strategian tavoitteiden ja ohjelman keskeisten toimenpiteiden toteutumistilanteesta tässä raportissa kuvattujen seurantatulosten pohjalta


Lisäpanostustarpeet

Seurantatulosten perusteella lisäpanostusta tarvitaan erityisesti seuraaviin (heikosti tai eiollenkaan edenneisiin) ohjelmassa esitettyihin toimenpiteisiin:

• Tutkimustiedon lisääminen sisäisen kuormituksen merkityksestä Saaristomeren ja järvien rehevöittäjänä.

• Maatalouden, turvetuotannon ja metsätalouden yhteinen hydrologinen suunnittelu.

• Ilmastonmuutoksen hillitseminen: alueellisen energiasuunnitelman laatiminen ja biopolttoaineiden tuotantopotentiaalin selvittäminen.

• Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointi: vaikutusten ennakointimahdollisuuksien selvittäminen rakenteissa ja yhteiskunnan prosesseissa (alueelliset sopeutumisstrategiat).

• Kestävän yhdyskuntarakenteen turvaaminen: liikennöintitarpeen vähentäminen sekä joukko- ja kevytliikenteen kehittäminen.

• Vedenalaisen meriluonnon kartoittaminen: inventointihankkeiden jatkaminen Saaristomerellä ja inventointien käynnistäminen Selkämerellä.

• Natura-alueiden luonnon monimuotoisuuden turvaaminen: hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinta Natura-alueille, joilla luontoarvojen säilyminen edellyttää hoitotoimenpiteitä, luontomatkailun tai virkistyskäytön suunnittelua.

• Selkämeren kansallispuiston perustaminen.

• Luontotyyppien suojelun turvaaminen: metsäisten luontotyyppien inventoinnin loppuun- saattaminen, alueiden rajauspäätösten tekeminen, tarvittavien hoito- ja suojelutoimien aloittaminen sekä muiden luontotyyppien inventointi.

• Liikennepoliittisten ohjelmien laadinta ja täytäntöönpano.

• Riskikartoitustyökalun laadinta: työkalu, jolla on helppo arvioida toistettavasti laitoksen toimintojen ympäristölle aiheuttamat riskit ja päästöt. Se kattaa mm. kemikaalit, päästö- vaikutukset ja jätteet. Huolehditaan myös, että riskikartoituksen työkalu on toiminnanharjoittajien käytössä heti sen valmistumisen jälkeen.

Johtopäätökset

Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja ympäristö-ohjelma ovat lähteneet toteutumaan kohtalaisesti, joiltakin osin hyvin. Ohjelma valmistui keväällä 2007 ja toimenpiteiden käynnistyminen ja niiden vaikutusten näkyminen tapahtuu viiveellä. Ylei-sesti näyttää siltä, että strategia ja ohjelma on otettu käyttöön vaihtelevasti, mutta ainakin maakuntien liitot ja Lounais-Suomen ympäristökeskus ovat ot-taneet sen huomioon omassa toiminnassaan.

Seurannan yhteydessä ei ole luotettavasti pystytty selvittämään rahoituspanostuksia, mutta

näyttää siltä, että kaikilta osin rahoitus ei ole toteu-tunut ohjelman edellyttämällä tavalla. Seurannan kokoaminen vahvisti näkemystä myös siitä, että ympäristöohjelman toimenpiteissä tulee jatkossa siirtää painotusta suunnitelmien sijaan käytännön toimiin. Toimenpiteiden toteutuminen, seurannan kehittäminen ja tiedottaminen vaatii yhteistä tah-toa ja resursseja.

Seurantatuloksista on voitu tämän raportin pe-rusteella osoittaa joitakin erityisiä lisäpanostustar-peita strategian tavoitteiden ja heikosti edenneiden keskeisten toimenpiteiden toteutumiseksi. Lisäksi seuranta on tuonut esiin joitakin erityisiä seuran-nan kehittämistarpeita.


Erityisiä seurannan kehittämistarpeita:

• maatalouden vesistökuormitus• uusiutuvien energialähteiden käyttö• ympäristötutkimuksen määrän ja laadun

kattava selvittäminen

Vuoden 2008 raportin kärkiteemat

Ympäristöstrategian ja –ohjelman toteutumista seurataan tämän vuosittain ilmestyvän Ympäristön tila -raportin avulla. Tuleviin raportteihin valitaan yhdestä kahteen ns. kärkiteemaa, joiden tavoit-teiden toteutumisen tarkasteluun paneuduta-an laaja-alaisemmin. Seuraavan vuoden 2008 Ympäristön tila -raportin kärkiteemoiksi ohjaus-ryhmä on valinnut uusiutuvat energialähteet ja kestävän yhdyskuntarakenteen. Näissä erityisenä näkökulmana on ilmastonmuutos.


Seurantatulokset


Pintavedet

Fosforipitoisuuden kehitys joissa, järvissä ja rannikkovesissä

Fosforipitoisuudet kasvoivat 1980-luvulla valuma-alueeltaan maatalousvaltaisessa ja maaperältään savisessa Paimionjoessa. Vuodet 2002-200� oli-vat vähäsateisia, minkä seurauksena ravinteiden huuhtoutuminen valuma-alueilta väheni merkit-tävästi. Satakunnassa joet virtaavat tyypillisesti useiden järvien kautta, mikä tasoittaa veden laatua ja virtaamien vaihtelua. Kokemäenjoessa fosfori-pitoisuus aleni 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa.

Fosforipitoisuuden (vuosimediaani) kehitys Paimionjoessa ja Koke-mäenjoessa sekä jokien tavoitteena olevat hyvän tilan tasot1 . Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

50

0

100

150

200

250

80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06

µg/l

PaimionjokiPemar å

KokemäenjokiKumo älv

Tavoite (hyvä tila)Mål (bra stillstånd)


1 Pintavedet luokitellaan viiteen luokkaan (erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono) niiden ekologisen tilan perusteella. Tavoitteena on vähintään hyvä tila. Eri tyyppisille joille, järville ja rannikkovesille on määritelty omat luokkarajansa mm. ravin-nepitoisuuksille. Kuvien tavoiteviivat ovat ko. vesien fosforipi-toisuuden hyvän tilan luokkarajoja.

Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa asetettu tavoite vuonna 2020: Pintavesien hyvä tila saavutettu Keinot: • Hidastetaan rehevöitymiskehitystä Saaristomerellä ja pysäytetään se sisävesissä ja Selkämerellä • Rajoitetaan ympäristölle haitallisten aineiden päästöjä ja vaikutuksia • Turvataan vesistöjen monipuolinen ja kestävä käyttö

Pintavesien tilaa ja erityisesti vesien rehevöitymistä kuvaa valittujen jokien, järvien ja rannikkovesien mittauspisteiden fosforipitoisuuden kehitys, maatalouden suojavyöhykkeet sekä pistekuormittajien fosfori- ja typpipäästöjen kehitys. Taustatietona on esitetty fosfori- ja typpikuormituksen jakautu-minen lähteittäin.


Kalaisuudestaan tunnetussa Pyhäjärvessä ravinne-pitoisuudet ovat olleet suhteellisen alhaisia, vaikka mm. fosforipitoisuus onkin vähitellen kasvanut. Vähäsateiset vuodet 2002-200� selittävät osittain pitoisuuksissa tapahtuneet muutokset 2000-luvul-la.

Kakskerranjärven fosforipitoisuuksissa näky-välle suurehkolle vaihtelulle ei selvää syytä ole osoitettavissa. Nopea muutos 1990-luvun puoli-välistä ilmentänee valuma-alueella tapahtuneita muutoksia ravinnekuormituksessa ja voimakasta sisäistä kuormitusta.

80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 060

20

40

60

80µg/l

PyhäjärviKakskerranjärviKakskertasjön


Fosforipitoisuuden kehitys rannikkovesissä: Nauvo, Seili (talvimedi-aani) ja Rauma, Rounakari (talvikauden yksittäisiä mittauksia) sekä tavoitteena olevat hyvän tilan tasot 1. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

Fosforipitoisuuden (kasvukauden mediaani) kehitys Kakskerranjär-vessä ja Säkylän Pyhäjärvessä sekä järvien tavoitteena oleva hyvän tilan taso1. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

1 Pintavedet luokitellaan viiteen luokkaan (erinomainen, hyvä, tyydyt-tävä, välttävä, huono) niiden ekologisen tilan perusteella. Tavoitteena on vähintään hyvä tila. Eri tyyppisille joille, järville ja rannikkovesille on määritelty omat luokkarajansa mm. ravinnepitoisuuksille. Kuvien tavoi-teviivat ovat ko. vesien fosforipitoisuuden hyvän tilan luokkarajoja.

0

20

40

60

80

82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06

µg/l

Nauvo, SeiliNagu, SjälöRauma, RuonakariRaumo, Ruonakari



Saaristomeri on kokonaisuudessaan rehevöitynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Rehevöity-minen näkyy selvimmin rannikon lähellä ja sisä-saaristossa. Veden laatu paranee ulkosaaristoa ja avomerta kohti. 1990-luvun jälkipuolella fosforipi-toisuus kääntyi nousuun erityisesti Saaristomeren väli- ja ulkosaaristossa. Kasvun yhtenä syynä voi olla sisäisen kuormituksen voimistuminen.

Selkämeri on paikoin rannikkovyöhykettä lu-kuunottamatta vähemmän rehevöitynyt kuin Saa-ristomeri. Selkämerelläkin ravinnepitoisuudet ovat suurempia kaupunkien ja teollisuuslaitosten edus-toilla ja sulkeutuvissa lahdissa korkeahkoja.

1�Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2008

Maanviljelysalueiden suojavyöhykkeet

Varsinais-Suomessa suojavyöhykkeiden määrä on ilahduttavasti kasvanut vuosi vuodelta. Toteutu-neet suojavyöhykkeet kuvaavat kunakin vuonna voimassa olevien erityisympäristötuen suojavyö-hykesopimusten määrää. Pääsääntöisesti suoja-vyöhykkeitä on perustettu yleissuunnitelmissa tarpeelliseksi todetuille alueille, mutta edelleen niitä tarvitaan lisää vähentämään pintavaluntaa ja ravinnekuormitusta. Suojavyöhykkeiden perusta-minen on vapaaehtoista ja perustamishalukkuu-teen vaikuttaa yleinen viljelyn kannattavuus, mm. viljan ja peltomaan hinnat. Myös lyhyet vuokra-sopimukset ja yhä monimutkaisemmaksi käynyt tukien haku- ja sopimuskäytäntö vähentävät ha-lukkuutta näihin vesiensuojelutoimiin.

Maanviljelysalueiden toteutuneet suojavyöhykkeet Satakunnassa.Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen ja Satakunnan TE-keskukset

Maanviljelysalueiden toteutuneet suojavyöhykkeet Varsinais-Suo-messa. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen ja Satakunnan TE-keskukset

0

300

600

900

1 200

1 500

1 800

1998 2000 2002 2004 2007

ha

0

300

600

900

1 200

1 500

1 800

1998 2000 2002 2004 2007

haSatakunnassa on suojavyöhykkeiden määrä vä-hentynyt juuri em. syistä ja siellä tarvetta olisi pa-remmalle kohdentamiselle ja tilakohtaiselle neu-vonnalle. Myös peltoviljelyn yhteydessä tehtävien toimenpiteiden vaikutusta pitäisi tuoda paremmin esiin. Lisäksi uusia keinoja, kuten monivaikuttei-sia kosteikkoja voitaisiin markkinoida tehokkaam-min.


Pistelähteiden kuormitus vesiin

Pääsääntöisesti pistekuormituksen päästöt vesiin ovat vähentyneet viime vuosikymmenten aikana merkittävästi. Yhdyskuntien jätevedenpuhdista-moiden (= asutus) päästöjen vähentymiseen ovat vaikuttaneet mm. jätevesien käsittelyn tehostumi-nen, keskittäminen suurempiin puhdistamoihin ja pesuaineiden fosforipitoisuuden aleneminen. Typpipäästöjen osalta Varsinais-Suomessa on aloi-tettu Satakuntaa aikaisemmin lupamääräysten uu-siminen ja typenpoiston tehostustoimenpiteiden toteuttaminen.

Pääosa teollisuuden ravinnepäästöistä aiheutuu muutaman harvan teollisuuslaitoksen päästöistä. Satunnaisten päästöjen osuus voi vuositasolla olla melko suuri. Satakunnassa on monia suurteolli-suuslaitoksia, kun taas Varsinais-Suomessa on vain muutama suuri teollisuuslaitos.

Kalankasvatus on Satakunnassa huomattavasti vähäisempää kuin Varsinais-Suomessa. Kalankas-vatuksen päästöjen laskuun on vaikuttanut rehun ja ruokintamenetelmien kehittymisen lisäksi tuo-tantomäärien lasku.

Asutuksen (yhdyskuntien jätevedet), teollisuuden ja kalankasvatuksen fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin Satakunnassa. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

Asutuksen (yhdyskuntien jätevedet), teollisuuden ja kalankasvatuksen fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin Varsinais-Suomessa. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

FOSFORI TYPPI

FOSFORI

0

10

20

30

40

50

60

70

83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05



1000 t/v1000 ton/år

0

10

20

30

40

50

60

70

83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05



1000 t/v1000 ton/år

0

300

600

900

1 200

1 500

1000 t/v 1000 ton/år

83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05



0

300

600

900

1 200

1 500

1000 t/v 1000 ton/år

83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05



TYPPI


Rehevöityminen

Vesistöjen suurin ympäristöongelma on rehevöity-minen, joka tarkoittaa levien ja muiden vesikasvien tuotannon kasvua ja sen seurausvaikutuksia. Rehe-vöityminen johtuu ravinteiden, lähinnä fosforin ja typen, määrän lisääntymisestä vesistöissä. Vaikka kuvattu fosforipitoisuus ei suoraan kuvaa levien ja muiden vesikasvien määrää, se kertoo hyvin vesis-tön rehevyysasteesta ja on yksi parhaimmista ve-den laadun ja rehevyyden indikaattoreista. Fosfo-ripitoisuuden muutokset heijastavat sekä vuosien välistä vaihtelevuutta ravinnehuuhtoumissa että ihmistoiminnassa tapahtuneita muutoksia/painei-ta valuma-alueella.

Rehevöityminen on uhka sekä vesiekosystee-mille että vesien virkistys- ja talouskäytölle. Pin-tavesien rehevöitymisen pysäyttäminen ja tilan parantuminen edellyttää ravinnekuormituksen vähentämistä kaikista lähteistä. Erityisesti maa-talouden ja haja-asutuksen aiheuttaman kuor-mituksen vähentäminen on tärkeää. Ongelmana on kuitenkin hajakuormituksen määrän seuranta mittaamisvaikeuksien vuoksi. Helpommin mitat-tavissa oleva pistelähteiden kuormitus (teollisuus, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja kalankas-vatus) on vähentynyt merkittävästi kuluneen kah-denkymmenen vuoden aikana.

Maataloudesta aiheutuvan ravinnekuormituk-sen riskiä voidaan tehokkaimmin vähentää lannoi-tuksen tarkentamisella sekä peltomaan rakennetta ja vesitaloutta parantavilla toimenpiteillä. Viljely-toimenpiteiden lisäksi kuormitusta voidaan vähen-tää pellon ulkopuolella esimerkiksi suojavyöhyk-keillä ja erilaisilla kosteikkoratkaisuilla. Oikeaan paikkaa sijoitettu suojavyöhyke estää ravinteiden ja maa-aineksen pääsyä pelloilta vesistöön. Suoja-vyöhykkeet myös elävöittävät maatalousmaisemaa ja lisäävät maiseman monimuotoisuutta ja luonnon lajirunsautta.

Maatalouden vesiensuojelutoimien konkreetti-nen vaikutus veden laatuun näkyy hitaasti ja esi-merkiksi yleistyneiden talvisateiden aiheuttama ravinnekuormituslisäys voi olla suurempi kuin suojavyöhykkeiden myötä tuleva väheneminen.

Ravinnekuormituksen vähentämisen lisäk-si järvien tilaa pystytään parantamaan erilaisilla kunnostustoimilla sekä vesistössä että sen valu-ma-alueella.

Viime vuosina vesien sisäinen kuormitus on noussut monin paikoin ongelmaksi. Vaikka ulkoi-nen kuormitus vähenisi, pohjaan ja vesimassaan kertyneiden ravinteiden vaikutus näkyy todennä-köisesti pitkään ja hidastaa näin osaltaan positii-vista kehitystä. Ravinteita kulkeutuu merialueel-lemme myös muualta.

Vesistökuormituksen (fosfori ja typpi) jakautuminen Lounais-Suomessa vuosina 2001 - 2005. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

56 %

11 %

12 %

9 %4 %

3 % 3 % 2 %

MaatalousJordbrukIlmalaskeumaLuftnedfall

LuonnonhuuhtoumaNaturlig urlakningHaja-asutusGlesbyggelse

YhdyskuntajätevedetSamhällsavloppsvatten

Teollisuus Industrin

KalankasvatusFiskodling

MuutÖvriga

FOSFORI

36 %

30 %

17 %

3 %9 %

2 %1 % 2 %

MaatalousJordbrukIlmalaskeumaLuftnedfall

LuonnonhuuhtoumaNaturlig urlakningHaja-asutusGlesbyggelse

YhdyskuntajätevedetSamhällsavloppsvatten

Teollisuus Industrin

KalankasvatusFiskodling

MuutÖvriga

TYPPI


2 Viittaus Lounais-Suomen ympäristöohjelman 2007-2012 numeroituihin toimenpiteisiin

EDENNYT HYVIN

Haja-asutuksen jätevesineuvonta ”Lisätään resursseja (haja-asutuksen jätevesiasioiden) neuvontaan, ohjaukseen, suunnitteluun ja huoltotoimintaan sekä toteutetaan haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn neuvontahankkeita, kuten HAJATKO ja Varsinais-Suomen Agendatoimiston (nyk. VALONIA) jätevesihankkeet. (7/1)2 ”

Monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ”Aloitetaan monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelu (2-3 suunnittelualuetta/vuosi) tärkeimmillä Saaristome-reen ja Selkämereen laskevilla vesistöalueilla ja laaditaan niille alueellisia vesienhoitosuunnitelmia (estetään eroosiota ja lisätään veden viipymää). Suunnittelu toteutetaan valuma-alueittain. (89/3)”

Peltojen kasvipeitteisyyden lisääminen”Peltojen aitoa kasvipeitteisyyttä lisätään (ei kevytmuokkausta). Ympäristötukikelpoisten peltolohkojen yhteismää-rästä 30 % on kasvukauden ulkopuolella kasvien tai sängen peittämänä. (92/2)”

Maatalouden suojavyöhykkeiden ja muiden vesiensuojelutoimien lisääminen ”Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmissa esitetystä suojavyöhyketarpeesta toteutetaan 70 % sekä muiden vesiensuo-jelua ja luonnon monimuotoisuutta edistävien erityistukisopimusten määrää lisätään 50 %. (89/2)”

Jätevedenpuhdistamoiden typenpoiston tehostaminen ”Kymmenessä suurimmista vesihuoltolaitoksista typenpoisto tehostetaan lupamääräysten mukaisiksi ja myönnettä-vissä luvissa typenpoistovaatimus nostetaan 70 %:iin. (4/1)”

Veneiden ja venesatamien jätevesihuollon parantaminen”Lisätään septitankkien tyhjennysasemien määrää 50 asemaan vuoteen 2012 mennessä ja varmistetaan niiden toimi-vuus. (10/1)”

Vesistöjen säännöstelykäytäntöjen kehittäminen ”Tehdään säännöstelyn kehittämissuunnitelmat mm. Karvianjoen ja Kiskonjoen vesistöille ja aloitetaan niiden toteut-taminen. (15/2)”

EDENNYT KOHTALAISESTI

Viemäröinnin piiriin kuuluvien osuuden kasvattaminen (tavoite: 80 % väestöstä)”Kartoitetaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevat jätevesiverkkoon liittymättömät kiinteistöt ja varmiste-taan niiden liittyminen vuoteen 2012 loppuun mennessä. (3/3)”

Vesien tutkimus- ja seurantamenetelmien kehittäminen”Kehitetään vesien tutkimus- ja seurantamenetelmiä. (140/5)”

Ravinteiden kulkeutumisen tuntemuksen lisääminen” Lisätään vesien kuormituslähteiden tuntemusta. - eri kuormituslähteiden osuus ja merkitys merialueen eri osissa,- ilmaperäisen laskeuman määrä ja merkitys vesien rehevöitymisessä,- sisäisen kuormituksen merkitys Saaristomeren ja järvien rehevöittäjänä,- haja-asutuksen jätevesien vaikutus vesistöihin,- turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen määrä ja vaikutukset. (138/1)”

Erityisiä puutteita on sisäisen kuormituksen merkityksen tuntemuksessa.

EDENNYT HEIKOSTIEDENNYT HEIKOSTI

Maatalouden, turvetuotannon ja metsätalouden yhteinen hydrologinen suunnittelu”Selvitetään vesistökohtaisen suunnittelun yhteydessä mahdollisuudet toteuttaa maatalouden ja turvetuotannon sekä metsätalouden yhteistä hydrologista suunnittelua. (88/1)”

Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2007 - 2012 määriteltyjen keskeisten toimenpiteiden toteutuminen pintavesien osalta


Ilmastonmuutos

Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa asetettu tavoite vuonna 2020: Ilmastonmuutosta hillitseviä ja sopeutumista edistäviä toimenpiteitä toteutettu Keinot: • Edistetään monipuolista, mahdollisimman vähän ilmastoon haitallisesti vaikuttavaa energian- tuotantoa • Käytetään energiaa säästeliäästi ja tehokkaasti • Vähennetään liikenteestä aiheutuvia päästöjä ja liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista • Tunnistetaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ja varaudutaan niihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Jäidenlähtö antaa konkreettisen kuvan ilmaston lämpenemisestä. Lämpötilan nousun ja sen myötä lumi- ja jääpeitteen vähenemisen lisäksi ilmaston-muutos lisää säätilojen vaihtelua ja ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden ja kuivuuskausien, esiinty-mistä. Rankkasateet ja yleensä sateiden lisäänty-minen lisää tulvia ja eroosiota, jolloin ravinteita ja haitallisia aineita huuhtoutuu vesiin entistä enemmän. Ravinteet ja lämpimämmät ilmat taas lisäävät leväkukintojen määrää. Ilmastonmuutok-sella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia myös kasvillisuuteen ja eläimistöön. Ilmastonmuutos saattaa tuoda myös myönteisiä vaikutuksia, ku-ten esimerkiksi sateiden lisääntyessä vesivoiman tuotanto voi kasvaa.

Säkylän Pyhäjärven keväinen jäidenlähtöpäivä vuosina 1958-2007. Lähde: Ympäristöhallinto (HYDRO-valikko)

1.4.

5.4.

10.4.

15.4.

20.4.

25.4.

30.4.

5.5.

10.5.

15.5.

20.5.pvm / datum

58 060262 989490868278747066

Ilmastonmuutosta kuvaa Säkylän Pyhäjärven jäidenlähtöpäivä viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Ilmastonmuutosta kiihdyttävää kuormitusta kuvaavat tieliikenteen määrän ja hiilidioksi-dipäästöjen kehitys sekä teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen kehitys. Lisäksi kuvataan energiankulutuksen tuotantolähteiden ja hiilidioksidipäästöjen jakautumista Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.


Tieliikenne

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys nou-dattelee pitkälti liikenteen määrän kehitystä. Au-tokannan uusiutuessa tieliikenteen muut päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Hiilidioksidi-päästöt eivät kuitenkaan ole pienentyneet samassa suhteessa.

Samalla kun henkilöautojen ominaiskulutus on pienentynyt, ihmiset ovat hankkineet entistä suu-rempia autoja. Näin ollen autokannan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eivät ole merkittävästi pienen-tyneet tekniikan parantumisesta huolimatta.

Vuoden 2008 alusta käyttöönotettu uusi autove-rojärjestelmä ja polttoaineen hinnan nousu kannus-taa kuitenkin ostamaan vähäpäästöisempiä auto-ja. Toisaalta työssäkäyntialueiden laajeneminen ja kaupan ja palveluiden keskittyminen suuriin yk-siköihin lisää liikennemääriä. Liikenteen määrän kasvuun on vaikuttanut yksityisautoilua suosivat asenteet ja elintaso. Päästöjen vähentyminen edel-lyttää liikenteen kasvun pysähtymistä ja autokan-nan muutosta vähempipäästöisiin.

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen ja liikenteen määrän kehitys Satakunnassa. Lähde: VTT, LIISA-laskentamalli

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07


1000 t/v1000 ton/år

Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen kehitys Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

0

200

400

600

800

1000

1200

2001 2002 2003 2004 2005 20060

1000

2000

3000

4000

5000

HiilidioksidiKoldioxid

AjoneuvokilometritKörkilometer

1000 t/v1000 ton/år

milj.ajoneuvokm/vmilj.körkm/år

0

200

400

600

800

1000

1200

2001 2002 2003 2004 2005 20060

1000

2000

3000

4000

5000

HiilidioksidiKoldioxid

AjoneuvokilometritKörkilometer

1000 t/v1000 ton/år

milj.ajoneuvokm/vmilj.körkm/år

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen ja liikenteen määrän ke-hitys Varsinais-Suomessa. Lähde: VTT, LIISA-laskentamalli

Teollisuus ja energiantuotanto

Varsinais-Suomen merkittävimmät hiilidioksi-dilähteet ovat kaukolämmön ja sähkön yhteis-tuotanto kivihiilivoimalaitoksella, öljynjalostamo ja sementtitehdas. Niiden päästöt eivät ole juuri muuttuneet tasaisesta tuotannosta johtuen.

Satakunnassa on valtakunnallisesti merkittäviä sähköätuottavia kivihiililauhdevoimalaitoksia, minkä vuoksi alueen teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat suurempia ja vaihtelevat valtakunnallisen sähkön tarpeen, sähkön hintakehityksen ja muun sähköntuotan-non, erityisesti vesivoimalla tuotetun sähkön saatavuuden mukaan.


Energia- ja päästötaseet

Tieliikenteen, teollisuuden ja energiantuotanto-laitosten hiilidioksidipäästöt kertovat osaltaan ihmistoiminnan aiheuttamista paineista ilmaston-muutokseen. Hiilidioksidi on merkittävin ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista.

Tieliikenteen osuus kotimaisista hiilidioksi-dipäästöistä on Varsinais-Suomessa noin 25 % ja Satakunnassa noin 20 %. Teollisuuden hiilidioksi-dipäästöt ovat suuret Satakunnassa (50 %) johtuen kivihiilivoimaloista ja paljon energiaa käyttävästä teollisuudesta.

Energiankulutuksen hiilidioksidipäästöt ja tuo-tantolähteet ovat Varsinais-Suomessa ja Satakun-

nassa lasketuista energia- ja päästötaseista. Var-sinais-Suomen tiedot perustuvat vuoteen 200� ja Satakunnan tiedot vuoteen 2005. Taseiden päästö- ja energialähteiden jaottelu eroaa maakunnissa jon-kin verran toisistaan, eivätkä näin ollen ole täysin vertailukelpoisia.

Varsinais-Suomen suureen fossiilisten polttoai-neiden osuuteen vaikuttaa se, että laskentavuonna tuotettiin normaalia enemmän lauhdesähköä kivi-hiilellä huonojen vesivuosien vuoksi. Vuoteen 2002 verrattuna hiilen käyttö lisääntyi �2 % ja vuonna 2004 se oli 10 % vuotta 200� alhaisempi.

Satakunnassa ydinvoiman osuus on merkittävä. Kun koko Suomessa osuus on 18 %, Satakunnassa se on �0 %.

YdinvoimaKärnkraft

Fossiiliset polttoaineet yht.Fossila bränslen tot. Turve Torv Uusiutuvat: puupolttoaineet Förnybara: träbränslen Uusiutuvat: vesivoimaFörnybara: vattenkraft

MuutAndra

30 %

33 %

6 %

22 %

1 % 8%

Energiankulutus tuotantolähteittäin Satakunnassa vuonna 2005. Lähde: Varsinais-Suomen Energiatoimisto (nyk. VALONIA) ja Sa-takunnan Energiatoimisto

26 %

64 %

1 %5 % 4 % Tuonti ja ydinvoima

Import och kärnkraft

Fossiiliset polttoaineet yht.Fossila bränslen tot. TurveTorv Uusiutuvat: puupolttoaineetFörnybara: träbränslen

Muut uusiutuvat Andra förnybara

Energiankulutus tuotantolähteittäin Varsinais-Suomessa vuonna 2003. Lähde: Varsinais-Suomen Energiatoimisto (nyk. VALONIA) ja Sata-kunnan Energiatoimisto

11 %

28 %

20 %

15 %

26 %

Muu polttoaineAnnat bränsle

TeollisuusIndustri

Rakennusten lämmitysUppvärmning av byggnader

LiikenneTrafik

Muu sähköAnnan elektricitet

Muu sähkö = sähkön kulutus poislukien lämmityssähkö ja teollisuuden käyttösähköMuu polttoaine = polttoaineen käyttö teollisuudessa, rakentamisessa ja työkoneissa

50 %

19 %

25 %

6 %TeollisuusIndustriRakennusten lämmitysUppvärmning av byggnaderLiikenneTrafikMuutAndra

Energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen jakautuminen Satakun-nassa vuonna 2005.Lähde: Varsinais-Suomen Energiatoimisto (nyk. VALONIA) jaVarsinais-Suomen Energiatoimisto (nyk. VALONIA) ja Satakunnan Energiatoimisto

Energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen jakautuminen Varsinais-Suomessa vuonna 2003.Lähde: Varsinais-Suomen Energiatoimisto (nyk. VALONIA) ja Satakunnan Energiatoimisto


Päästöjen vähentäminen

Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää edistä-mällä uusiutuvien energialähteiden tuotantoa, erityisesti bioenergian ja tuulivoiman, sekä fossiilisten polttoaineiden, erityisesti kivihiilen ja öl-jyn, käytön vähentämistä sähkön ja lämmön tuo-tannossa. Korvaamalla kivihiilen ja öljyn käyttöä maakaasulla voidaan myös vähentää hiilidioksidi-

� Viittaus Lounais-Suomen ympäristöohjelman 2007-2012 numeroituihin toimenpiteisiin

Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2007 - 2012 määriteltyjen keskeisten toimenpiteiden toteutuminen ilmastonmuutoksen osalta

TOTEUTUNUT

Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta”Lounais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt kartoitetaan ja niiden kehittymistä seurataan. (76/3)�”Varsinais-Suomi: Satakunta:

EDENNYT HYVIN

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteuttaminen yksityisautoilun vähentämiseksi ”Toteutetaan maakunnalliset ja seudulliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat erityisesti joukkoliikennettä suosien. (48/2)” Varsinais-Suomi: Satakunta:


Ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategioiden laatiminen”Tehdään ilmastonmuutoksen alueelliset sopeutumisstrategiat, joissa kootaan tieto yhteen ja laaditaan alueellinen toimintamalli. (50/1)”Varsinais-Suomi: Satakunta:

EDENNYT HEIKOSTI

Ilmastonmuutokseen varautuminen”Selvitetään mahdollisuudet ilmastonmuutoksen vaikutusten (tulvat, tuulisuus) ennakointiin rakenteissa ja yhteiskun-nan prosesseissa. (144/2)”

EI OLE ALOITETTU

Alueellinen energiasuunnitelma”Laaditaan yhteistyössä alueellinen energiasuunnitelma, jossa kartoitetaan perusenergiantuotannon lisäksi uusiutu-vien energialähteiden tuotantopotentiaali. (76/2)” Varsinais-Suomi:Satakunta:

Fossiilisia polttoaineita korvaavien tuotteiden käyttöönoton edistäminen”Selvitetään Lounais-Suomen potentiaali biopolttoaineiden tuotannolle. Käytetään potentiaalia ja tehdään yh-teistyöllä Lounais-Suomesta valtakunnan tasolla edelläkävijä kotimaisten biopolttoaineiden tuottajana. (83/1)” Varsinais-Suomi: Satakunta:

üüü

üüüüüüüü

päästöjä. Sähköenergian käyttäjät voivat vaikuttaa päästöihin varmistamalla, että käytettävä sähkö on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla.

Liikenteen määrään voidaan vaikuttaa eheyt-tämällä yhdyskuntarakennetta. Kun asuinalueet, palvelut ja työpaikat ovat lähellä toisiaan, liik-kumisen tarve vähenee. Tärkeä keino liikenteen vähentämiseksi on myös joukko- ja kevyenliiken-teen toimintaedellytysten parantaminen.


Pohjavedet ja maaperä

Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa asetettu tavoite vuonna 2020: Pohjavesien ja maaperän hyvä tila turvattu Keinot: • Ennaltaehkäistään maaperän ja pohjavesien pilaantuminen ja kunnostetaan pilaantuneita alueita • Turvataan pohjavesivarojen kestävä käyttö

Pohjavesien tila

Pohjaveden sähkönjohtavuus ja nitraattipitoisuus kuvaavat ihmistoiminnan vaikutuksia pohjavesien tilaan. Sähkönjohtavuus kertoo veteen liuennei-den mineraalisuolojen kokonaismäärästä. Yleensä lisääntynyt sähkönjohtavuus johtuu kloridipitoi-suuden noususta, joka on aiheutunut maanteiden suolauksesta tai jätevesipäästöistä. Joskus harvem-min saattaa kyse olla myös meriveden tunkeutu-misesta pohjavesialueelle liiallisen vedenoton seu-rauksena.

Pohjavesissä on luontaisesti nitraattia erittäin vähän. Jo pienet nitraattipitoisuuden muutokset kertovat ihmisen toiminnan vaikutuksesta poh-javesialueella. Nitraattia voi joutua pohjaveteen lannoituksen ja maaperään pääsevien jätevesien kautta. Nitraattipitoisuuksissa on havaittu nousua monilla alueilla, joilla vedenottamot sijaitsevat voi-makkaasti viljeltyjen alueiden läheisyydessä. Jäte-vesipäästön läheisyydessä typpiyhdisteet näkyvät yleensä ensin kohonneina ammoniumpitoisuuk-sina, josta olomuodosta yhdiste muuttuu hapen vaikutuksesta vähitellen nitraatiksi.

Lounais-Suomen alueella pohjavesien tilaa on seurattu pisimpään Oripään ja Jämijärven poh-javesiasemilla. Jämijärven nitraattipitoisuudet ja sähkönjohtavuus ovat normaaleja pohjavedelle.

Sähkönjohtavuus Oripään ja Jämijärven pohjavesiasemilla. Hyvän juomaveden sähkönjohtavuus on alle 250 mS/m. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

Nitraattipitoisuus Oripään ja Jämijärven pohjavesiasemilla. Hyvän juomaveden nitraattipitoisuus on alle 50 mg/l = 50 000 µg/l.Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

Pohjavesien ja maaperän tilaa kuvataan kahden pohjavesiaseman sähkönjohtavuuden ja nitraattipitoisuuksien kehityksellä.

0

5

10

15

20

25

30

75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07

mS/m

Oripää Jämijärvi

0

200

400

600

800

1000µg/l

Oripää Jämijärvi

75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07


Oripään arvoissa on tapahtunut nousua, mutta ne eivät ole kuitenkaan vielä terveydelle haitalli-sia pitoisuuksia. Sähkönjohtavuuden suurimpana syynä lienee tiesuolauksesta aiheutunut kloridi-pitoisuuden nousu. Nitraattipitoisuuksia ovat to-dennäköisesti nostaneet jätevedet, metsähakkuut ja -lannoitus sekä maaperän muokkaus.

Mikäli pohjaveden laatu on päässyt huonoksi, sen korjaaminen on hidasta, koska maaperästä liu-kenevaa ainemäärää ei useinkaan saada poistettua muutoin kuin vettä pumppaamalla. Pohjavesialu-eet tulee suojata vettä pilaavalta toiminnalta ja es-tää siellä olevien toimintojen saastuttava vaikutus esimerkiksi tekemällä olemassa olevalle asutuk-selle viemäröinti ja suojaamalla maantiet pohjave-sisuojauksella.

EDENNYT HYVIN

Pohjavesialueiden rajausten tarkistaminen”Tehdään I-luokan pohjavesialueiden rajauksia tarkentavia maaperätutkimuksia ja pohjavesiselvityksiä, joiden pe-rusteella voidaan rajauksia tarkistaa. (20/1) 4”

Riskikohteiden kartoittaminen ja riskien pienentäminen”Kartoitetaan luokitelluilla pohjavesialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä olevat toiminnot, joista voi aiheu-tua pohjaveden pilaantumisen riskiä. Kartoituksen pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet havaittujen riskien pienentämiseksi. (74/1)”

Viranomaisilla hyvät tiedot pohjavesialueista onnettomuustilanteiden varalle”Varmistetaan, että paikallisten pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisten käytössä on ajantasaiset ja riittävän tarkat kartat pohjavesialueista. Onnettomuustilanteissa on tärkeää olla nopeasti selvillä siitä, onko kyseessä pohja-vesialue. (74/4)”


Pohjavesien suojelun suunnittelu”Tehdään pohjavesien suojelusuunnitelmat kaikille I-luokan pohjavesialueille ja aloitetaan niiden toteutus. (17/1)”

Pohjavesialueilla sijaitsevien riskikohteiden kunnostaminen”Kunnostetaan pohjavesialueilla sijaitsevia riskikohteita, kuten vanhoja kaatopaikkoja, huoltoasemia ja sahoja kes-kimäärin 2-5 kpl/vuosi. (19/3)”

Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2007 - 2012 määriteltyjen keskeisten toimenpiteiden toteutuminen pohjavesien ja maaperän osalta


2�Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2008

Ympäristövastuullisuus ja ekotehokkuus

Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa asetettu tavoite vuonna 2020: Ympäristövastuullinen ja ekotehokas toimintatapa sisäistetty Keinot: • Otetaan käyttöön ympäristövastuullisia ja ekotehokkaita toimintatapoja sekä edistetään ympäristöinnovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa • Lisätään ympäristökasvatusta ja edistetään ympäristötietoisuutta sekä jalostetaan ympäristötieto alueen toimijoiden käyttöön • Edistetään monipuolisesti ympäristöalan tutkimusta ja osaamista sekä kehitetään ympäristö- tavoitteiden saavuttamisen seurantaa • Lisätään vuorovaikutusta ja yhteistyötä ympäristöasioissa

Lasten ja nuorten ympäristökasvatus

Vihreän lipun tai ympäristösertifikaatin saaneet päiväkodit ja koulut ovat halunneet aidosti pa-nostaa ympäristökasvatukseen ja ympäristöasioi-den huomioimiseen päivittäisessä toiminnassaan. Molemmat ympäristökasvatuksen edistämisestä saatavat tunnukset ovat suhteellisen uusia, joten niihin sitoutuneita kouluja ei ole vielä kovinkaan runsaasti. Ympäristösertifikaatti on vain yhdellä Varsinais-Suomen koululla.

Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa on ase-tettu tavoitteeksi, että vuoteen 2012 mennessä 20 %:lla päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on jokin ympäristöalan sertifikaatti.

Kehitys on ollut suotuisaa Varsinais-Suomessa. Hyvän kehityksen takana on Varsinais-Suomen Agendatoimiston (nyk. VALONIA) vuosia jatku-nut ympäristökasvatustoiminta. Vihreän lipun edistäjinä toimivat Varsinais-Suomessa VALO-NIAn lisäksi Tammenterhon luontokoulu, Lu-mikon luontokoulu ja Saaristomeren luontokoulu (ruotsinkielinen). Nämä Vihreä lippu –edistäjät tarjoavat neuvontaa ja koulutusta kouluille ja päiväkodeille sekä markkinoivat aktiivisesti Vihreä lippu -ideaa. Aivan viime vuosina kiinnostuksessa on tapahtunut pientä hiipumista. Satakunnassa

Ympäristövastuullista ja ekotehokasta toimintaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella kuvaa lasten ja nuorten ympäristökasvatustoiminta, vedenkulutuksen kehitys sekä ympäristöalan tutkimus- ja kehittämishankkeet.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

kpl / st.


Vihreä lippu -ohjelmaan osallistuneet ja ympäristösertifikaatin saaneet koulut ja päiväkodit.Lähde: Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ja OKKA-säätiö

Vihreä lippu- ja ympäristösertifikaattitoiminta on ollut vielä vähäistä. Satakunnassa ei vielä ole Vihreä lippu -edistäjiä. Aktiivisuus ympäristökas-vatustoiminnassa on kuitenkin lisääntynyt viime aikoina.


Vedenkulutus

Vedenkulutus kuvaa ympäristötietoisuutta ja –vastuullisuutta. Se kertoo luonnonvarojen ku-lutuksesta – niin veden kuin myös energian, jota tarvitaan veden käsittelyyn ja lämmittämiseen. Veden ominaiskulutuksella tarkoitetaan vesilai-toksen vuorokaudessa verkostoon pumppaamaa talousvesimäärää jaettuna verkostoon liittyneellä asutuksella. Ominaiskulutus sisältää muun mu-assa kotitalouksien, teollisuuden, maatalouden ja julkisten palvelujen käyttämän veden.

Vedenkulutusmäärät asukasta kohden ovat ol-leet laskussa jo 70-luvun lopusta lähtien ja lasku on jatkunut edelleen. Tähän on syynä vedenkulutus-tottumusten muuttuminen, asuntokohtaiset mitta-uksen lisääntyminen, veden hinta ja laitteiden sekä tuotantoprosessien kehitys vettä säästävämmiksi niin kotitalouksien kuin teollisuudenkin osalta. Lisäksi vesijohtoverkostojen vuotovesiä on saatu pienennettyä viimeisten vuosien aikana.

Ympäristöalan tutkimus- ja kehittämishankkeet

Lounais-Suomen ympäristökeskus toteutti kevääl-lä 2008 kyselyn alueen viranomaisille, tutkimus-laitoksille ja korkeakouluille vuonna 2006 ja 2007 käynnissä olleista ympäristöalan tutkimus- ja ke-hittämishankkeista. Vastauksia saatiin seitsemältä organisaatiolta. Hankkeita raportoitiin yhteensä 28 kappaletta. Yli puolet hankkeista liittyivät tavalla tai toisella vesiensuojeluun. Muutamat hankkeet liittyivät jätteiden hyötykäyttöön, energia-asioihin sekä luonnonsuojeluun.

Kyselyyn vastasivat: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Lounais-Suomen vesi- ja ympä-ristötutkimus Oy, Pyhäjärvi-instituutti, Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri, Turun yli-opisto/maantiede, Tampereen teknillinen yliopis-to/Porin yksikkö ja Satakunnan TE-keskus.

Ympäristöalan tutkimusta harjoitetaan lukui-sissa organisaatiossa Lounais-Suomen alueella. Kyselyyn vastanneiden vähäisyyden vuoksi on vaikea saada kattavaa kuvaa alueen ympäristö-tutkimuksen määrästä ja laadusta. Tämä herättää kysymyksen myös siitä, pystytäänkö tutkimustie-toa hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Ympäristötutkimusyhteistyö on kuitenkin lisään-tynyt viime vuosina eri organisaatioiden välillä Lounais-Suomen alueella.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00

l/asukas/vrkl/invånare/dygn

Veden ominaiskulutuksen kehitys Varsinais-Suomessa ja Satakun-nassa. Lähde: Ympäristöhallinto, Yhdyskuntien vesi- ja viemärilai-tosrekisteri


EDENNYT HYVIN

Alueelliset kestävän kehityksen toimistot”Satakunnan alueelle kootaan ympäristökasvatusverkosto, joka perustaa alueelle ympäristökoulun. Sama verkosto etsii organisaation, jonka hallinnon alaisuuteen perustetaan Satakunnan kestävän kehityksen toimisto (vrt. V-S Agen-datoimisto). (133/1) 5”

Varsinais-Suomen Agendatoimisto on edistänyt kestävää kehitystä kuntatasolla vuodesta 1997. Vuoden 2008 alusta se yhdistyi Varsinais-Suomen Energiatoimiston kanssa VALONIAksi (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja ener-gia-asioiden palvelukeskus). Kyseessä on merkittävä kehitysaskel suuntaan, jossa kestävän kehityksen osatekijöitä edistetään yhtenä kokonaisuutena ja jossa ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus ovat rinnakkain esillä. Tämä parantaa asiakaspalvelua, edistää ympäristötietoisuutta ja tehostaa asiantuntijoiden ammattitaidon käyttöä.

Ympäristökasvatus on yksi VALONIAn tehtäväalue, ja vuonna 2005 perustettu Haavi – Varsinais-Suomen ympäris-tökasvatusyhdistys ry tukee sen toimintaa.

Satakunnassa toiminta on toistaiseksi erillisten hankkeiden varassa, mutta niiden välillä on nähtävissä synergiaa, joka tulisi koota kestävän kehityksen toimistoksi hyödyttämään kaikkia alueen kuntia. HAJATKO – haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämishanke on alkanut Satafood Kehittämisyhdistys ry:n toimesta. Satakunnan Energiatoimisto puolestaan toimii Prizztech Oy:n suojissa.

Satakunnan ympäristökasvatusverkosto perustettiin maaliskuussa 2007. Satakunnan luonto- ja ympäristökoulun selvityshanke toteutettiin vuonna 2007. Sen jatkoksi käynnistyi vuonna 2008 Satakunnan ympäristökoulu: kulttuu-riympäristö koulutuksessa ja kasvatuksessa –hanke. Tavoitteena on myös luoda edellytykset ympäristökasvatuksen perusopintojen perustamiselle. Hankkeesta vastaa Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos.


Ympäristötietoisuuden lisääntyminen julkisella sektorilla”Julkisen sektorin organisaatiot laativat itselleen kestävän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvän seurantajärjestel-män. (129/2)”

Noin puolessa kunnista on kestävän kehityksen ohjelmat. Eri puolilla tapahtuvat kuntaliitokset muuttavat tilannetta ja uusi tilanne edellyttää ohjelmien päivittämistä ja sovittamista uuteen toimintamalliin. Valtion aluehallintoa koskeva ALKU-hanke on merkitykseltään vastaava. Vuoden 2010 alusta alkavassa uudessa hallintorakenteessa on tarpeen aloittaa ohjelmatyö uudelta pohjalta. Tämän hetkisen tiedon mukaan vain pienellä osalla valtion aluehallintoviran-omaisista on ympäristöohjelma.

Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2007 - 2012 määriteltyjen keskeisten toimenpiteiden toteutuminen ympäristövastuullisuuden ja ekotehokkuuden osalta



Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne

Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa asetettu tavoite vuonna 2020: Kestävä alueiden käyttö ja kestävä yhdyskuntarakenne turvattu Keinot: • Edistetään ehyen yhdyskuntarakenteen toteutumista • Tuetaan maaseudun ekologisesti kestävää asumista ja käyttöä • Edistetään kestävää rannikkoalueiden käyttöä ja hoitoa

Yleiskaavoitus

Yleiskaava on kunnan tärkein yhdyskuntarakenteen kehi-tystä ohjaava väline maankäytön suunnittelussa. Se ohjaa toimintojen yhteensovittamista ja ottaa huomioon myös erilaiset suojelutarpeet. Taajamayleiskaavat ohjaavat myös yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta.

Yleiskaavoituksen tulisi kattaa etenkin rannikko- ja taa-jama-alueet, jotta maankäyttö olisi suunniteltua ja hallit-tua. Rantaosayleiskaavoitus on edennyt suuressa osassa rannikko- ja saaristokuntia. Taajamaosayleiskaavoitukses-sa on seutukohtaisia eroja. Turun seudulla yleiskaavoitus on edennyt hyvin.

Hyväksyttyjen (oikeusvaikutteisten) yleiskaavojen kattavuus Varsi-nais-Suomessa ja Satakunnassa vuonna 2007. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, alueen kunnat, maakun-tien liitot


100

80

60

40

20

0

%

2002 2003 2004 2005 2006

Hyväksyttyjen (oikeusvaikutteisten) yleiskaavojen osuuden kehitys Varsinais-Suomen ja Satakunnan maapinta-alasta. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

Kestävää alueiden käyttöä ja yhdyskuntarakennetta kuvataan yleiskaavoituksen katta-vuudella ja työmatkojen pituuden kehityksellä.

NauvoNagu

KorppooKorpo

PORI BJÖRNEBORG

Dragsfjärd

Eura

Luvia

Iniö

Karvia

MerikarviaSastmola

UUSIKAUPUNKINYSTAD

RAUMARAUMO

KustaviGustavs

SOMERO

LAITILALETALA

Lavia

PerniöBjärnå

Yläne

KemiöKimito

HoutskariHoutskär

Pöytyä

LOIMAA

ULVILAULVSBY

EurajokiEuraåminne

SiikainenSiikais

MynämäkiVirmo

Halikko

Kisko

SauvoSagu

KANKAANPÄÄ

KOKEMÄKI KUMO

HUITTINENKöyliö

PARAINENPARGAS

Lieto Lundo

Säkylä

TURKUÅBO

Lappi

Kiikala

Koski

Honkajoki

RymättyläRimito

Pomarkku Pomark

Alastaro

PAIMIOPEMAR

Noormarkku Norrmark

MarttilaSt.Mårtens

Jämijärvi

Pyhäranta

SALO

VehmaaVemo

Nakkila

Pertteli

TaivassaloTovsala

Aura

Velkua

NousiainenNousis

Mellilä

PiikkiöPikis

SärkisaloFinby

KiukainenKiukais

Kiikoinen

Oripää

MaskuKuusjoki

Suomusjärvi

Vahto

Västanfjärd

Muurla

AskainenVillnäs

TarvasjokiLemu

HARJAVALTA

Rusko

MerimaskuNAANTALINÅDENDAL

KAARINASt.KARINS

RAISIORESO

0 5025 km

© Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08© Lounais-Suomen ympäristökeskus

´

yleiskaavageneralplan


Työmatkat

Työmatkojen pituudet kertovat osaltaan yhdys-kuntarakenteen kehittymisestä. Matkojen pituudet ovat kasvaneet tarkastelujaksolla eli yhdyskunta-rakenne on entisestään hajaantunut. Toisin kuin kestävä kehitys edellyttäisi, ihmiset asuvat yhä kauempana työpaikastaan ja näin myös liikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyvät.

Vuonna 2005 jo puolet Varsinais-Suomen työssä-käyvistä asui yli viiden kilometrin päässä työpai-kastaan. Vuonna 1980 osuus oli 27 %. Satakunnas-sa suuntaus on ollut sama, mutta osuudet jonkin verran pienempiä (v. 2005: 4� % ja v. 1980: 25 %). Voimakkaimmin on vähentynyt lyhyiden alle kah-den kilometrin työmatkojen osuus, noin kahdella-kymmenellä prosentilla kahdenkymmenenviiden vuoden aikana. Vastaavasti yli kahdenkymmenen kilometrin matkat ovat kasvaneet noin kymmenel-lä prosentilla.

Keinot kestävälle yhdyskuntarakenteelle

Hajautunut yhdyskuntarakenne on kestävän ke-hityksen kannalta ongelmallinen. Yhdyskuntara-kenteen eheyttäminen luo edellytyksiä toimivalle joukkoliikenteelle, lyhyille työmatkoille, palvelui-den saavutettavuudelle, tehokkaille kuljetusjär-jestelmille sekä luonnonvarojen ja taajamien ul-kopuolisten luontoalueiden säästämiselle. Yhdys-kuntarakennetta eheyttämällä voidaan vähentää kasvihuonekaasu- ja muita ympäristöpäästöjä.

Yhdyskuntarakenteen hallinta on erityisen tär-keää kasvavilla kaupunkiseuduilla, mutta sillä voi-daan tukea myös maaseudun taajamien ja kylien elinvoimaisuutta. Toisaalta huonolla suunnittelulla voidaan päätyä kestämättömiin liian tiiviisiin alu-eisiin, joissa on liian vähän viheralueita, sosiaali-set ongelmat kasautuvat ja elinympäristön laatu ja viihtyvyys heikentyy.

Kaupunkimaisilla alueilla yhdyskuntarakennet-ta eheyttävä täydennysrakentaminen on toteutu-nut hyvin. Taajamien lievealueilla ja kaupunkien kehyskunnissa hajarakentaminen on lisääntynyt. Yleiskaavoituksen avulla voidaan sitovammin hillitä hajarakentamista. Myös kuntien tulee lupa-asioissa kiinnittää huomiota yhdyskuntarakentee-seen.

Maaseudun ekologisesti kestävää asumista ja käyttöä edistetään suuntaamalla uutta rakenta-mista maaseudun kyläalueille. Kestävä rannikko-alueiden käyttö edellyttää rantojen maankäytön suunnittelua.

0

20

40

60

80

100

1980 1985 1990 1995 2000 2005

%

yli 20 km / över 20 km5-20 km 2-5 km alle 2 km / under 2 km

Eri pituisten työmatkojen osuuksien kehitys Satakunnassa.Lähde: Suomen ympäristökeskus, Elinympäristön seurannan tieto-järjestelmä ELYSE (tiedot järjestelmään kerätty Väestörekisteri- ja Tilastokeskuksesta)

0

20

40

60

80

100

1980 1985 1990 1995 2000 2005

%

yli 20 km / över 20 km5-20 km 2-5 km alle 2 km / under 2 km

Eri pituisten työmatkojen osuuksien kehitys Varsinais-Suomessa. Lähde: Suomen ympäristökeskus, Elinympäristön seurannan tieto-järjestelmä ELYSE (tiedot järjestelmään kerätty Väestörekisteri- ja Tilastokeskuksesta)



Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2007 - 2012 määriteltyjen keskeisten toimenpiteiden toteutuminen alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen osalta

EDENNYT HYVIN

Kaupallisten palvelujen sijoittumisen ohjaus”Maankäytön suunnittelulla ohjataan kaupallisten palveluiden sijoittumista ehyttä yhdyskuntarakennetta tukevaksi. (35/1)6” Varsinais-Suomi: Satakunta:

Kaupan suuryksiköiden ohjauksessa on painotettu maakuntakaavoituksen sitovuutta ja ohjausta kuntakaavoitukseen.


Laadukas täydennysrakentaminen”Toteutetaan laadukas täydennysrakentaminen liikenteen ja palvelurakenteen kannalta tarkoituksenmukaisimmilla alueilla. (35/2)” Varsinais-Suomi: Satakunta:

Uusi asemakaavoitus on jonkin verran hajauttanut kuntien yhdyskuntarakennetta. Pääosin kaavoitus on sijoittunut taajamia oikein täydentäen.

Joukko- ja kevytliikenteen kehittäminen”Yhdyskuntasuunnittelua toteutetaan siten, että vähennetään liikennöintitarvetta ja liikenteessä edistetään joukko- ja kevyenliikenteen ratkaisuja. Esim. kattavat pyörätieverkot taajamiin, bussireittejä uusillekin alueille, katuverkot ja liikenneväylät joukkoliikennettä tukevaksi (bussikaistat, pysäkit), lisää paikallista raideliikennettä. (36/2)” Varsinais-Suomi: Satakunta:

Joukkoliikenteen edellytykset eivät ole olleet tarpeeksi keskeisenä tekijänä kaikissa laadituissa kaavoissa.


Ympäristövaikutukset ja riskit

Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa asetettu tavoite vuonna 2020: Ympäristövaikutukset ja riskit tunnistettu ja hallittu Keinot: • Varaudutaan ympäristöriskeihin ja vähennetään niitä • Tunnistetaan ympäristökuormituksen vaikutukset ja vähennetään niitä • Otetaan ympäristövaikutukset huomioon kaikessa toiminnassa

Öljy- ja kemikaalivahingot

Öljy- ja kemikaalivahinkojen määrän kehitys ku-vaa onnistumista onnettomuusriskien hallinnas-sa. Ympäristöonnettomuudet voivat vaikuttaa haitallisesti maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Ylivoimaisesti eniten öljy- ja kemikaalivahinkoja tapahtuu liikenteessä laitteiden rikkoutuessa tai liikenneonnettomuuksien yhteydessä. Myös teol-lisuudessa ja kiinteistöillä sattuu merkittävä määrä öljy- ja kemikaalivahinkoja. Suurin osa vahingoista sattuu maa-alueilla. Onnettomuusriskiä pyritään jatkuvasti pienentämään esimerkiksi parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja riskien hallinnan avulla sekä parantamalla torjuntavalmiutta ja toi-mijoiden yhteistyötä.

Tapahtuneiden öljy- ja kemikaalivahinkojen määrä on laskenut viime vuosina liikenteen mää-rän ja teollisen tuotannon kasvusta huolimatta. Vaikka kehityksen suunta on ollut suotuisa, tulee erityisesti liikenteen riskienhallinnan kehittämi-seen kiinnittää edelleen huomiota. Erityisesti poh-javesialueilla olevien teiden suojausta ja kuljetus-ten ohjaamista turvallisille reiteille tulee jatkaa.

0

50

100

150

200

250

300

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

kpl / st.


Öljy- ja kemikaalivahinkojen vuosittainen määrä Varsinais-Suomes-sa ja Satakunnassa. Lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO

Ympäristövaikutuksia ja -riskejä kuvaa öljy- ja kemikaalivahinkojen määrän kehitys.

�0 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2008

Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2007 - 2012 määriteltyjen keskeisten toimenpiteiden toteutuminen ympäristövaikutusten ja riskien osalta

TOTEUTUNUT

Tiedon lisääntyminen jätevedenpuhdistamoiden ympäristövaikutuksista”Tehdään yli 50 000 asukkaan jätevedenpuhdistamoilla haitallisten aineiden (ympäristöestrogeenit, VPD-prioriteet-tiaineet) selvitys ja seuranta.(23/1)7 ”

EDENNYT HYVIN

Poikkeustilanteisiin (tulviin) varautuminen”Varaudutaan poikkeustilanteisiin (haitan torjuntatoimet, paikalliset tai alueelliset torjuntatoimet). Lisätään hätäti-lanneharjoitteluja viranomaisten ja toiminnanharjoittajien kesken. Tiedotetaan ympäristöriskeistä. Tehostetaan kan-sainvälistä yhteistyötä. Varmistetaan torjuntavalmius. (68/1)”


Kuljetusten aiheuttamien riskien selvittäminen”Selvitettäessä vaarallisten kuljetusten riskejä käydään yhteistyössä läpi toiminnat ja tunnistetaan riskit ja arvioidaan niiden vakavuus. Laaditaan suunnitelma riskien vähentämiseksi. Laaditaan valmiussuunnitelma siitä, mitä tehdään esim. onnettomuuden sattuessa (esim. miten ilmoitetaan ja minne). (67/1)”

Liikenne- ja viestintäministeriön päivitetty selvitys vaarallisten aineiden kuljetuksista valmistuu vuoden 2009 alkuun mennessä. Selvityksen perusteella laaditaan suunnitelma riskien vähentämiseksi. Riittävä valmiussuunnitelma onnet-tomuustilanteisiin on olemassa.

EI ALOITETTU

Riskikartoituksen työkalun laadinta”Laaditaan Lounais-Suomen alueen toimijoiden käyttöön riskikartoituksen työkalu, jolla on helppo arvioida toistet-tavasti laitoksen toimintojen ympäristölle aiheuttamat riskit ja päästöt. Työkalu kattaa mm. kemikaalit, päästövaiku-tukset ja jätteet. Huolehditaan, että riskikartoituksen työkalu on toiminnanharjoittajien käytössä heti sen valmistumisen jälkeen. (66/1)”

üüü


�1Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2008

Luonnon monimuotoisuus

Luonnonsuojeluohjelmat

Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien toteu-tuminen eli suojelualueiden perustaminen kuvaa erilaisten luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luontotyyppien, lajien ja eliöyhteisöjen suojelutilanteen. Suojelun tarkoituksena on ohja-ta kyseisten alueiden hoitoa ja käyttöä siten, että pystytään turvaamaan lajien ja luontotyyppien säilyminen.

Luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden ja Natura-alueiden suojelu tulee toteuttaa vuoden 2009 loppuun mennessä. Eniten toteuttamattomia suojelualueita on lintuvesi- ja lehtoalueilla sekä ohjelmien ulkopuolisilla Natura-alueilla.

0

20

40

60

80

100

Kansallis- jaluonnonpuistot/ National- ochnaturparker

Suot / Myrar

Rannat /Stränder

Vanhat metsät /Gamlaskoga

Natura(ohjelmienulkopuoliset / utanförprogrammen)

Lehdot /Lundar

Lintuvedet /Fågelvatten

%

2004 2007

Luonnonsuojeluohjelmien toteutumisaste Varsinais-Suomessa vuo-sina 2004 ja 2007. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

Luonnon monimuotoisuuden turvaamista kuvaavat luonnonsuojeluohjelmien toteutumis-aste ja vapaaehtoisin keinoin suojellun metsäalan kehitys.

0

20

40

60

80

100

Kansallis- jaluonnonpuistot/ National- ochnaturparker

Suot / Myrar

Rannat /Stränder

Vanhat metsät /Gamlaskoga

Natura(ohjelmienulkopuoliset / utanförprogrammen)

Lehdot /Lundar

Lintuvedet /Fågelvatten

%

2004 2007

Luonnonsuojeluohjelmien toteutumisaste Satakunnassa vuosina 2004 ja 2007. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa asetettu tavoite v. 2020: Luonnon monimuotoisuus turvattu Keinot: • Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelua • Turvataan monimuotoiset ja toimivat elinympäristöjen verkostot • Kehitetään toimintamalleja vieraslajihaittojen rajoittamiseksi • Lisätään mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa monimuotoisuuden suojeluun


Vapaaehtoinen suojelu

Vapaaehtoinen metsien suojelu kertoo metsä-luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja maanomistajien kiinnostuksesta osallistua siihen varsinaisten luonnonsuojelualueiden ulkopuolel-la. Vuonna 2007 päättynyt Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (METSO) ja sen jälkeinen METSO II tarjoavat useita vapaaehtoisen suojelun keinoja. Kuvan lukuihin sisältyvät ns. luonnonar-vokaupat, valtion ostamat alueet sekä yksityisille maille METSO-rahoituksella perustetut suojelu-alueet. Luonnonarvokauppa, jossa maanomistaja ylläpitää ja/tai lisää luontoarvoja metsässään, so-vitaan yleensä 10 vuoden määräajaksi. Näin ollen sopimusten päättyminen vaikuttaa suojelualojen määrään tulevaisuudessa.

Valtaosa luonnosta on kuitenkin kokonaan suo-jelualueiden ulkopuolella. Jotta monimuotoisuu-den väheneminen voitaisiin pysäyttää, on luonnon monimuotoisuus otettava huomioon kaikessa toi-minnassa, erityisesti maankäytön suunnittelussa sekä maa- ja metsätaloudessa.

0

200

400

600

800

1 000

1 200

2003 2004 2005 2006 2007

ha


Vapaaehtoisin keinoin suojellun metsäalan kehitys.Lähde: Metsäkeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus

��Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2008

Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2007 - 2012 määriteltyjen keskeisten toimenpiteiden toteutuminen luonnon monimuotoisuuden osalta

EDENNYT HYVIN

Yksityisten suojelualueiden luonnon monimuotoisuuden edistäminen”Jatketaan yksityisten suojelualueiden (YSA) hoidon suunnittelua sekä aloitetaan YSA-alueiden hoito. (119/2) 8”


Luonnonsuojelualueiden perustaminen”Perustetaan luonnonsuojelualueet niille Natura-alueille ja luonnonsuojeluohjelma-alueille, joiden toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja vahvistetaan näin saaduille yksityisille suojelualueille rauhoitusmääräykset. (118/1)”

Alkutuotantoalueiden luonnon monimuotoisuuden edistäminen”Valitaan painopistealueet eri toimenpiteille, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Hoito-tarpeet priorisoidaan ja laaditaan hoitosuunnitelmat (luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmat ja inventoidut perinnemaisemat). Maanviljelysalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmissa esitetyistä hoitokohteista toteutetaan 50 %. (104/1)”

Vieraslajihaittojen vähentäminen”Tuetaan minkin ja supikoiran suunnitelmallista poistamista saaristosta ja lintuvesiltä tavoitteena pysyvästi näistä lajeista vapaiden alueiden aikaansaaminen ja laajentaminen. (123/1)”

EDENNYT HEIKOSTI

Natura-alueiden luonnon monimuotoisuuden turvaaminen”Laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmat vuoteen 2012 mennessä niille Natura-alueille, joilla luontoarvojen säilymi-nen edellyttää hoitotoimenpiteitä, luontomatkailun tai virkistyskäytön suunnittelua (vähintään kuusi suunnitelmaa/vuosi) (119/1)”

Vedenalaisen meriluonnon kartoittaminen”Jatketaan alueellisia vedenalaisen meriluonnon inventointihankkeita Saaristomerellä ja käynnistetään inventoinnit Selkämerellä osana valtakunnallista VELMU-inventointia (vedenalaisen meriluonnon inventointi). (121/1)”

Selkämeren kansallispuiston perustaminen”Myötävaikutetaan Selkämeren kansallispuiston perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen Rauman-Merikarvian väliselle alueelle. (110/2)”

Metsäisten luontotyyppien suojelun turvaaminen”Saatetaan päätökseen luonnonsuojelulain metsäisten luontotyyppien (jalopuumetsät, pähkinäpensaslehdot, terva-leppäkorvet) inventointi. Alueista tehdään myös rajauspäätökset ja aloitetaan niillä tarvittavat hoito- ja suojelutoi-met. Jatketaan muiden luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointia. (120/2)”



Elinympäristö

Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa asetettu tavoite vuonna 2020: Laadukas ja hyvinvointia edistävä elinympäristö saavutettu Keinot:• Varaudutaan ympäristöriskeihin ja vähennetään niitä• Tunnistetaan ympäristökuormituksen vaikutukset ja vähennetään niitä• Otetaan ympäristövaikutukset huomioon kaikessa toiminnassa

Yhdyskuntajäte

Yhdyskuntajätteen määrän ja hyötykäytön kehi-tys kuvaa sekä jätehuollon toimivuutta että myös ekotehokkuutta ja ympäristövastuullisuutta. Yh-dyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyviä jätteitä ja siihen rinnastettavia teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyviä jätteitä.

Vuoden 2002 jälkeen on yhdyskuntajätteen mää-rä Lounais-Suomessa vakiintunut noin �50 000 tonnin vuotuiselle tasolle. Yhdyskuntajätteen hyö-dyntämisaste on vajaa 50 %. Uuden valtakunnalli-sen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteistä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana �0 %, joten lop-pusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyisi enintään 20 % yhdyskuntajätteistä. Lounais-Suomessa tämä tavoite on toteutumassa vasta sen jälkeen, kun nyt suunnitteilla olevat jätemateriaaleja hyödyntävät laitokset ovat toiminnassa seuraavan vuosikym-menen loppupuolella. Yhdyskuntajätteen määrän ja hyötykäytön kehitys Lounais-Suomes-

sa. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

54 % 52 % 52 % 54 % 52 %

30 % 31 % 32 % 31 % 32 %

16 % 16 % 15 % 15 % 16 %

050

100150200250300350400

2002 2003 2004 2005 2006

1000 tonnia/vuosi1000 ton/år

Hyödynnetty energianaÅtervunnet som energiHyödynnetty aineenaÅtervunnet som substansLoppusijoitettu kaatopaikalleSlutdeponerat på avstjälpningsplats

Laadukasta ja hyvinvointia edistävää elinympäristöä kuvaa yhdyskuntajätteiden määrän ja hyötykäytön kehitys sekä ilmapäästöjen määrän kehitys.


TieliikenneVägtrafiken

Teollisuus ja energiantuotantoIndustrin och energiproduktion

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

t/vton/år

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

TieliikenneVägtrafiken

Teollisuus ja energiantuotantoIndustrin och energiproduktion

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

t/vton/år

Tieliikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästö-jen kehitys Varsinais-Suomessa.Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, VTT, LIISA-laskentamalli

Tieliikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon typenoksi-dipäästöjen kehitys Satakunnassa.Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, VTT, LIISA-laskentamalli

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 00016 00018 00020 000

t/vton/år

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006


01 0002 0003 0004 0005 0006 0007 0008 0009 000

10 000

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

t/vton/år


Teollisuuden ja energiantuotannon rikkidioksidipäästöjen kehitys.Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

Teollisuuden ja energiantuotannon hiukkaspäästöjen kehitys. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

Ilman epäpuhtaudet

Kullakin kuvatulla yhdisteellä on omat haitalliset vaikutuksensa ympäristöön: hiukkaset, erityisesti pienhiukkaset, ovat terveyden kannalta haitalli-simpia, typpidioksidi aiheuttaa sekä happamoi-tumista että rehevöitymistä ja lisää alailmakehän otsonin muodostumista. Rikkidioksidi aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista.

Teollisuudessa, energiantuotannossa ja autolii-kenteessä tehtyjen ilmansuojelutoimien ansiosta päästöt ja happamoittava laskeuma ovat vähenty-neet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi johtuen erityisesti rikkipäästöjen vä-hentämistoimenpiteistä. Herkillä alueilla laskeuma ylittää kuitenkin edelleen luonnon sietokyvyn, jo-ten happamoittavaa laskeumaa on vieläkin vähen-nettävä. Omien ilmanpäästöjemme lisäksi rikki- ja



Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2007 - 2012 määriteltyjen keskeisten toimenpiteiden toteutuminen elinympäristön osalta

EDENNYT HYVIN

Uusi alueellinen jätesuunnitelma”Tehdään uusi alueellinen jätesuunnitelma yhteistyönä eteläisen ja läntisen Suomen alueella. (42/1) 9”


Tulvasuojelun toteuttaminen”Suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat tulvasuojelutoimenpiteet Poriin. Tehdään tulvariskien hallintasuunnitelmat Saloon ja Huittisiin ja toteutetaan niiden pohjalta tarvittavat toimenpiteet. (25/3)”

Liikennepoliittisten ohjelmien toteuttaminen (liikenneturvallisuuden parantamiseksi)”Huolehditaan liikennepoliittisten ohjelmien laadinnasta ja täytäntöönpanosta. (40/7)” Varsinais-Suomi: Satakunta:

typpiyhdisteitä kulkeutuu pitkiä matkoja tuulten mukana ulkomailta.

Rikki- ja typpipäästöjen väheneminen edellyttää erityisesti energiantuotannon kokonaispäästöjen vähentämistä käyttäen parasta käytettävissä ole-vaa tekniikkaa ja siirtymällä vähemmän päästöjä aiheuttavien polttoaineiden, kuten maakaasun tai bioenergian käyttöön.

Taajamien ilmanlaatu ei ole parantunut odote-tusti, vaikka liikenteen päästöt ovat vähentyneet. Merkittävä ongelma ovat pienhiukkaset. Niiden pitoisuuksia ilmassa voidaan vähentää teollisuu-den, energiantuotannon, liikenteen ja pienpolton päästöjä vähentämällä sekä tehostamalla katujen puhdistusta etenkin keväisin.


Luonnonmaisema ja kulttuuriympäristö

Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa asetettu tavoite vuonna 2020: Luonnonmaiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteet turvattu Keinot: • Säilytetään maisemassa näkyvät ihmisen pitkäaikaisen läsnäolon jäljet tasapainoisesti • Korostetaan luonnonmaisemaa ja kulttuuriympäristöä paikallisen identiteetin vahvistajana

Perinnemaisemat

Perinnemaisemien hoito kertoo toiminnasta säi-lyttää ihmisen pitkäaikaisen läsnäolon jäljet mai-semassa. Perinnemaisemat ovat erilaisia niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia, jotka ilman raivausta, niittoa ja laiduntamista kasvavat umpeen ja häviä-vät. Nämä luontotyypit ovat kasvi- ja eläinlajistol-taan erittäin monimuotoisia. Maatalouden muut-tuessa sadat lajit ovat uhanalaistuneet ja aiemmin runsaslukuiset lajit ovat taantuneet voimakkaasti.

Kiinnostus perinnemaisemien hoitoon on vuosi-en myötä kasvanut. Kuvat hoidon piirissä olevista perinnemaisemista kuvaavat osuutta kaikista eri tavoin kartoitetuista perinnemaisemista.

Valtaosaa perinnemaisemista hoidetaan maa-talouden ympäristötuen perinnebiotooppisopi-muksilla. Varsinais-Suomessa perinnemaisemien sopimuspinta-ala on ollut kasvussa vuodesta 1998 lähtien. Sen sijaan Satakunnassa lopettaneiden karjatilojen määrä näkyy suoraan vähennyksenä sopimuksilla hoidettavien perinnemaisemien pin-ta-alassa.

Tulevaisuudessa tulee panostaa hoitopinta-alan kasvattamisen lisäksi myös olemassa olevien sopi-musalueiden hoidon laatuun. Tilakohtaisella neu-vonnalla on tässä erityisen suuri merkitys.

Hoidon piirissä / Inom vården 66%

VARSINAIS-SUOMI

Hoidon piirissä / Inom vården 69%

SATAKUNTA

Hoidon piirissä olevien perinnemaisemien osuus kaikista perinne-maisemista Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuonna 2006.Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

1998 2000 2002 2004 2006 2007

ha


Maatalouden ympäristötuen perinnebiotooppisopimuksella hoidettujen perinnemaisemien pinta-alan kehitys.Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen ja Satakunnan TE-keskukset

Kulttuuriympäristön erityispiirteiden turvaamista kuvaa perinnemaisemien hoito sekä alueella tehdyt rakennuskulttuuriselvitykset.


Rakennuskulttuuriselvitykset

Riittävä tieto alueen rakennuskulttuurista on vält-tämätön pohja kaikelle maankäytön suunnittelul-le sekä rakennetun kulttuuriympäristön käytölle esimerkiksi matkailussa ja kunnan vetovoima-tekijänä. Rakennuskulttuuriselvitykset kertovat työstä kulttuuriympäristöarvojen vaalimiseksi. Selvityksillä pyritään saamaan sekä laaja-alainen kuva että yhtenäinen tiedosto paikkakunnan ra-kennuskulttuurista ja kulttuurihistoriallisesti ar-vokkaista kohteista. Varsinais-Suomen tilanne on kuvattu kuntakohtaisesti ja Satakunnassa selvitys-alueittain.

Jatkossa tulee kehittää erityisesti kulttuuriym-päristön arvottamisen menetelmiä ja kansalaisten tietoisuutta oman kuntansa rakennuskulttuurista ja sen arvoista. Tietoisuuden lisääminen edellyttää tiedon keräämistä ja päivittämistä sekä sen muok-kaamista sellaiseen muotoon, että se on mahdolli-simman monen saatavilla ja löydettävissä. Tiedon kerääminen on hidasta. Esimerkiksi rakennusten kartoittaminen vaatii jatkuvaa päivittämistyötä. Tietoa jakamalla ihmisten ymmärrys omaa kult-tuuriympäristöään kohtaan lisääntyy, mikä puo-lestaan vahvistaa paikallisidentiteettiä.

Rakennuskulttuuriselvitykset Satakunnassa vuonna 2007. Lähde: Satakunnan Museo

Rakennuskulttuuriselvitykset Varsinais-Suomessa vuonna 2007. Lähde: Turun maakuntamuseo

NauvoNagu

KorppooKorpo

Dragsfjärd

UUSIKAUPUNKINYSTAD

LAITILALETALA

Iniö

SOMERO

KustaviGustavs

LOIMAA

PerniöKemiöKimito

Yläne

HoutskariHoutskär

Pöytyä

TURKUÅBO

PARAINENPARGAS

MynämäkiVirmo

Halikko

Kisko

Sauvo

LietoLundo

KiikalaPaimioPEMAR

RymättyläRimito

SALOSAGU

Alastaro

MarttilaSt.Bertils

VehmaaVemo

Koski Tl

Pertteli

Aura

Velkua

Mellilä

PiikkiöPikis

Oripää

Kuusjoki

Pyhäranta

TaivassaloTövsala

NousiainenNousis

SärkisaloFinby

Suomusjärvi

Masku

Vahto

Västanfjärd

Muurla

AskainenVillnäs

Tarvasjoki

NAANTALINÅDENDAL

Lemu

KAARINASt.KARINS

RAISIORESOMerimasku

Rusko

0 5025 km


Rakennuskulttuuriselvitys tehty / Byggnaskulturutredning gjord

ennen vuotta 1960 valmistuneiden rakennusten osaltaavbyggnader som blivit färdiga före år 1960

ennen vuotta 1950 valmistuneiden rakennusten osaltaav byggnader som blivit färdiga före år 1950

ennen vuotta 1940 valmistuneiden rakennusten osaltaav byggnadersom blivit färdiga före år 1940

selvitystyö aloitettuutredningsarbetet inlett

Vampula

PORIBJÖRNEBORG

Eura

Luvia

Karvia

MerikarviaSastmola

RAUMARAUMO

Lavia

ULVILAULVSBY

EurajokiEuraminne

SiikainenSiikais KANKAANPÄÄ

KOKEMÄKIKUMO

HUITTINENVITTIS

Köyliö

Säkylä

Lappi

Honkajoki

PomarkkuPåmark

NoormarkkuNormark

Jämijärvi

Nakkila

KiukainenKiukais

Kiikoinen

HARJAVALTA

0 5025 km


rakennuskulttuuriselvitys tehtybyggnadskulturutredning gjord


Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2007 - 2012 määriteltyjen keskeisten toimenpiteiden toteutuminen luonnonmaiseman ja kulttuuriympäristön osalta


Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvostuksen ja näkyvyyden lisääminen”Laaditaan seudulliset tai kuntakohtaiset kulttuuriympäristöohjelmat osallistavia menetelmiä käyttäen. (31/1)10 ”

Perinnemaisemien hoito”Aloitetaan perinnebiotooppien hoito-ohjelman toteuttaminen molempien maakuntien osalta. Ohjelmassa on päivitetty vanhojen ja uusien inventoitujen kohteiden nykytila ja hoitotarve sekä arvioitu hoidon edellyttämiä resursseja. Tavoitteena on saada perinnebiotooppeja hoitoon vuoteen 2012 mennessä 3000 ha Satakunnassa ja 8000 ha Varsinais-Suomessa. (120/3)”



Luonnonvarat

Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa asetettu tavoite vuonna 2020: Luonnonvarojen kestävä ja hallittu käyttö turvattu Keinot: • Suunnitellaan ja kohdennetaan luonnonvarojen käyttöä kokonaisvaltaisesti • Tuotetaan ja yhdistetään luonnonvaratietoa tehokkaammin kaikkien käyttöön • Edistetään luonnonvarojen hallittua käyttöä

Luonnonvarojen käyttöä kuvataan soran ja kalliokiviaineksen käyttömäärillä.

Luonnonvarojen käyttö

Soran ja kalliokiviaineksen käyttö kertoo uusiu-tumattomien luonnonvarojen käytöstä. Suunnit-telemattomassa soravarojen käytössä on vaarana, että uusiutumattomat soravarat kulutetaan lop-puun. Soranotto on riski pohjavesiesiintymille ja se vaikuttaa usein haitallisesti myös ympäröivään maisemaan ja luontoon. Kalliokiviaineksen otolla voidaan osaltaan korvata soranottoa, mutta myös se tulee tehdä hallitusti ja suunnitelmallisesti ai-heuttamatta haittaa luonnolle ja maisemakuvalle. Kuvassa näkyvä vuosittainen ottomäärien vaih-telu kertoo lähinnä rakennustoiminnan volyymin vaihtelusta.

Luonnonvarojen säästämiseksi korvaavien materiaalien käyttöä ja kierrätystä tulee tehos-taa. Rakentamisessa voidaan esimerkiksi käyttää jätemateriaaleja kuten rakennuskivilouhimoiden sivukiveä sekä energiantuotantolaitosten tuhkaa ja kuonaa.

Soran ja kalliokiviaineksen ottomäärät Varsinais-Suomessa ja Sata-kunnassa. Lähde: Suomen ympäristökeskus

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

2001 2002 2003 2004 2005 2006

sora kalliokiviainesstensubstanstäkt

1000 m3/v1000 m3/år

grus

Lounais-Suomen ympäristöohjelmassa 2007 - 2012 määriteltyjen keskeisten toimenpiteiden toteutuminen luonnonvarojen osalta

EDENNYT HYVIN

Maa-ainesten kestävän käytön ohjaus”Maa-ainesten kestävää käyttöä ohjataan alueellisilla maa-ainesten oton yleissuunnitelmilla. (53/3) 11”

Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön seuranta”Inventoidaan ja seurataan uusiutumattomien luonnonvarojen määrää ja käyttöä. (53/1)”



KUVAILULEHTI

Julkaisija Lounais-Suomen ympäristökeskus JulkaisuaikaLokakuu 2008

Tekijä(t) Nina Myllykoski (toim.)

Julkaisun nimi Ympäristön tila 2007Lounais-Suomen ympäristöstrategian 2020 ja ympäristöohjelman 2007 - 2012 seuranta (Miljöns tillstånd 2007 Uppföljning av Sydvästra Finlands miljöstrategi 2020 och miljöprogram 2007-2012)

Julkaisusarjan nimi ja numero

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2008

Julkaisun teema

Julkaisun osat/muut saman projektin tuottamat julkaisut

Tiivistelmä

Asiasanat ympäristön tila, ympäristöstrategia, ympäristöohjelmat, ympäristöindikaattorit, vesistökuormitus, ilmastonmuu-tokset, ympäristövastuu, yhdyskuntarakenne, Lounais-Suomi, Varsinais-Suomi, Satakunta

Rahoittaja/ toimeksiantaja

ISBN(nid.)

ISBN(PDF) 978-952-11-3250-6

ISSN(pain.)

ISSN (verkkoj.) 1796-1769

Sivuja42

Kielisuomi

Luottamuksellisuusjulkinen

Hinta (sis.alv 8 %)-

Julkaisun myynti/ jakaja

Lounais-Suomen ympäristökeskus, PL 47, 20801 TURKU, puh. (vaihde) 020 610 102

Julkaisun kustantaja Lounais-Suomen ympäristökeskus

Painopaikka ja -aika

Ympäristön tila 2007 on Lounais-Suomen ympäristöstrategian 2020 ja ympäristöohjelman 2007-2012 toteutumista seuraava raportti. Siihen on koottu strategian seurantaindikaattorit sekä ohjelman kes-keisten toimenpiteiden toteutumistilanne.

Strategian tavoitteiden ja ohjelman toimenpiteiden toteutumisen arviointi perustuu alueen toimijata-hojen asiantuntija-arvioihin. Keskeisiä asiantuntijatahoja ovat olleet Lounais-Suomen ympäristökeskus, strategia- ja ohjelmatyön työvaliokunta sekä maakuntien liitot.

Seurantatulosten perusteella on tehty johtopäätöksiä ympäristön tilasta ja tarvittavista lisäpanos-tuksista toimien toteutumiseksi. Säännöllisellä seurannalla on tarkoitus pitää ympäristöohjelman toteuttaminen vireänä niin, että kaikki toimijat ottavat strategian ja ohjelman huomioon ohjelmissaan, suunnitelmissaan ja käytännön toimissaan.

Vuosittain julkaistavaa seurantaraporttia tullaan kehittämään saatujen kokemusten ja palautteen pohjal-ta.


PRESENTATIONSBLAD

Utgivare Sydvästra Finlands miljöcentral DatumOktober 2008

Författare Nina Myllykoski (red.)

Publikationens titel Ympäristön tila 2007Lounais-Suomen ympäristöstrategian 2020 ja ympäristöohjelman 2007 - 2012 seuranta(Miljöns tillstånd 2007 Uppföljning av Sydvästra Finlands miljöstrategi 2020 och miljöprogram 2007-2012)

Publikationsserieoch nummer

Sydvästra Finlands miljöcentrals rapporter 19/2008

Publikationens tema

Publikationens delar/andra publikationerinom samma projekt

Sammandrag Miljöns tillstånd 2007 är en rapport som följer upp hur Sydvästra Finlands miljöstrategi 2020 och miljöprogram 2007-2012 genomförs. I den har indikatorerna för strategins uppföljning och läget för hur de centrala åtgärderna i programmet har genomförts sammanställts.

Bedömningen av hur strategins mål uppnåtts och programmets åtgärder genomförts grundar sig på sakkunnig-bedömningar av aktörerna på området. De centrala sakkunniga har varit Sydvästra Finlands miljöcentral, arbetsu-tskottet för strategi- och programarbetet samt landskapens förbund.

Utifrån uppföljningsresultaten har man dragit slutsatser om miljöns tillstånd och nödvändiga extra satsningar för att genomföra åtgärderna. Avsikten är att med en regelbunden uppföljning hålla genomförandet av miljöprogram-met aktivt så att alla aktörer beaktar strategin och programmet i sina program, planer och åtgärder i praktiken.

Den uppföljningsrapport som publiceras varje år kommer att utvecklas utifrån de erfarenheter och respons som erhållits.

Nyckelord miljös tillstånd, miljöstrategi, miljöprogram, miljöindikatorer, belastning på vattnen, klimatförändringar, miljöansvar, samhällstruktur, Sydvästra Finland, Egentliga Finland, Satakunta

Finansiär/ uppdragsgivare

ISBN(hft.)

ISBN(PDF) 978-952-11-3250-6

ISSN(print)

ISSN (online) 1796-1769

Sidantal42

Språkfinska

Offentlighetoffentlig

Pris (inneh. moms 8 %)-

Beställningar/ distribution

Sydvästra Finlands miljöcentral, PB 47, 20801 ÅBO, tel. (växel) 020 610 102

Förläggare Sydvästra Finlands miljöcentral

Tryckeri/tryckningsortoch -år

070

5

10

15

20

25

30

35

40

45

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

kpl / st.


0

10

20

30

40

50

60

70

83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05



1000 t/v1000 ton/år


Lounais-suomen ympäristökeskuksen raportteja 19 | 2008

isBn 978-952-11-3250-6 (pDF)

issn 1796-1769 (verkkoj.)

Lo

un

ais

-su

om

en

ym

pä

ris

tö

ke

sk

us

Ympäristön tila 2007 Lounais-suomen ympäristöstrategian 2020 ja ympäristöohjelman 2007 - 2012 seuranta

nina myllykoski (toim.)

ym

pä

ris

tö

n t

iLa

20

07

Documents

Ympäristön tila 2007