YTY-lehti 1/2013

Y k s i t Y i s a l o j e n e s i m i e h e t j a a s i a n t u n t i j at Y t Y r Y

1

2013

jäsentutkimuksen tuloksia

hYvää oloa tuetustaperhelomasta

ikärajattuarekrYtointia

Y k s i t Y i s a l o j e n e s i m i e h e t j a a s i a n t u n t i j at Y t Y r Y

Kiusaamiseen on puututtava

ilmoitushinnatja koot

Takasivu .................................. 800 € 217 x 230 mm

1/1 sivu .................................. 700 € 217 x 280 mm

1/2 sivua pysty ................... 400 € 108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka .................. 400 € 217 x 140 mm

1/4 sivua pysty ................... 250 € 54 x 280 mm

2010

126

22

Ajankohtaista ............................................................................................................................4

Kiusaamisvyyhti pitää selvittää......................................................................................6

Muutoksia työttömyysturvaan ...................................................................................10

Jäsentutkimus 2012...........................................................................................................12

Palkkakehitys yleisen kehityksen mukaista........................................................14

YTYstä kysyttyä .....................................................................................................................17

Sairasta ei voi velvoittaa töihin ..................................................................................18

PHT:n perheloma toi hyvän olon ..............................................................................20

Ikärajattua rekrytointia ....................................................................................................22

Tiesitkö, että sinulla on yli 200 jäsenetua? .......................................................24

Uusi urapalvelu hioo ansioluettelosta timantin ..............................................24

Ytimestä: Valoa tunnelin päässä? ............................................................................26

Kesätyö nuorelle...................................................................................................................27

Kirja-arvostelu: Hiljaisuudessa asuu voima ........................................................28

YTYn kevätkokouskutsu ja aluetapahtuma Jyväskylässä .........................29

Vieraskynä: Taustaryhmästä nähtyä .......................................................................31

2 YTY 1/2013

YksitYisalojen esimiehet ja asiantuntijat rY:n jäsenlehti • 1 / 2 0 1 3

sähkÖ[email protected]

kotisivutwww.yty.fi

lehden toimituskunta 2013Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, KyllikkiKivijärvi, Leena Vänni, Anu Aspiala,Pekka Potinkara

ulkoasuViestintänetti Oy, Jyväskylä

painotaloForssa Print

painosmäärä9 400Seuraava numeroilmestyy 2.5.2013

päätoimittajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

toimitussihteeriLeena Vänni

toimitusRatavartijankatu 200520 HELSINKI

YtY-lehti 1/2013 lähetetään myös YtYn jäsenyhdistyksen suomen ammattivalmentajat savalin jäsenille.

[ Tä S S ä N U M e r O S S A ]

www.iaet.fi

postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkikäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

asiakaspalvelupiste palvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

YksitYisalojen esimiehet jaasiantuntijat YtY rY

postiosoiteRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KäYntiosoiteAsemapäällikönkatu 12 bPuhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399sähköposti: [email protected]ökohtaiset: [email protected]

jäsenrekisterijäsensihteeritiina lappalainenPuh. (09) 2510 1310

jäsenetuasiattoimistopäällikkökyllikki kivijärviPuh. (09) 2510 1320

jäsenYYsasiatjäsenpalvelupäällikkökari saarinenPuh. (09) 2510 1330

edunvalvontaedunvalvontalakimiesanu aspialaPerhevapaalla

asiamiespekka potinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajajaakko kiiskiPuh. (09) 2510 1360

viestintäviestintävastaavaleena vänniPuh. (09) 2510 1335

tYÖsuhdeasiatpäälakimiesheikki meskanen

työsuhdeasiamies heikki kähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

Mikä työaika?

V uoden 2012 jäsentutkimuksesta voi Ilolla todeta, että keskimäärin jäsenten työaika on jälleen lyhentynyt. Kun puhutaan työurien pituuksista, työssä jaksamisesta ja eläkeiästä, niin kaikkiin liittyy jollain lailla työaika ja työn kuormittavuus. Työajan pituus on tärkeässä osassa työuraa, jaksamista sekä siten kykyä ja halua pysyä

työssä.Vaikka työaika tilastollisesti on lyhentynyt, niin onko niin oikeasti tapahtunut? Vai onko

työ- ja vapaa-aika sotkeutuneet keskenään yhä epämääräisemmäksi sykkyräksi? Johtavatko uudet sähköiset työkalut ja laitteet siihen, että vapaa-aikana teemme aivan huomaamat-tamme työasioita? Luemmeko sähköposteja, seuraammeko työhön liittyvää tietovirtaa niin, etteivät aivomme pääse lepäämään työasioista lainkaan? Täyttääkö työasioiden miettimi-nen koko pääkoppamme? Minusta juuri näin on käynyt. Kun ajatukset haluaa pois oravan pyörästä, on tehtävä jotain sellaista, johon työasioiden miettiminen ei kuulu. Tästäkö syytä lomalla olo on yhä enemmän suorittamista? Onko lomanviettokaan enää rentoutumista?

Työajasta keskusteltaessa korostuvat ylityöt ja niiden korvaaminen. YTY on voimakkaasti ollut mukana keskustelemassa isännöitsijöiden työajasta. Heidän työaikansa on pitempi kuin yhdenkään muun alan ylemmillä toimihenkilöillä. Joillakin isännöitsijöistä kertyy sellainen työaika, että sitä ei pitkäaikaisesti kestä kukaan. Kun puhutaan ylitöiden maksamisesta, kritisoidaan, että ei ylitöiden korvaaminen rahalla lisää töissä jaksamista. Jokaisesta tehdystä työtunnista pitäisi kuitenkin saada riittävä korvaus. Kokonaispalkan määrän tulisi heijas-taa työn vaativuutta ja itsenäisyyttä tehtyä työtuntia kohden, ei kokonaispalkkasummaa.

Korvaamaton ylityö on harmaata työtä. Tällainen työ ei kerrytä tekijälleen ansioita eikä myöskään eläkettä. Ylipitkä työskentely heikentää työssä jaksamista ja siten lyhentää työuria. Työajan, tuottavuuden ja tästä maksettavan korvauksen tulisi keskenään korreloida. Normaalin työajan ylittävästä työajasta maksettavat työaikalain mukaiset korvaukset toimi-vat konsultteina, jotka pyrkivät mahdollisimman hyvään tuottavuuteen - siis työntekijällä kohtuulliseen työaikaan ja työnantajalla tuottavuuden mukaiseen kohtuulliseen kustannuk-seen. Työn ja kustannusten oikealla kohdentamisella saadaan myös kohtuulliset työajat.

Osa meistä on jo talvista lomaansa viettänyt, joillakin akkujen lataushetki on vielä edessä. Toivottavasti jokainen meistä pääsee optimaaliseen lataustilaan. Mielestäni siihen kuuluu mahdollisimman vähän työasioiden miettimistä ja viestien lukemista.

Kevään odotuksin

Jaakko Kiiskitoiminnanjohtaja

YTY 1/2013 3

[ Pä ä K I r J O I T U S ]

Akavan aluetoiminnassa siirryttiin tämän vuoden alusta alkaen verkostoissa tapahtuvaan aluevaikut-tamiseen. Akavan hallitus on nimennyt ensim-mäiset alueverkostojen toimijat aluejohtoryhmiin ja liittojen verkostoihin. YTYn ehdokkaista alue-johtoryhmiin nimettiin jaana jääheimo (Pirkan-maa), risto lehtilahti (Pohjois-Pohjanmaa) jasirpa jukarainen (Etelä-Savo).

Liittojen verkoston ensimmäiset ytyläiset ovat aila aaltonen (Häme), juhani hihnala (Etelä-Pohjanmaa), jari hiirola (Varsinais-Suomi), ralf holmlund (Pohjanmaa), juha lehtikangas(Pohjois-Pohjanmaa), sanna raikula (Pirkan-maa) ja ainokaisa saarinen (Uusimaa). Liittojen verkostoa tullaan täydentämään kevään aikana.

YTYllä on kolme jäsenten vuokrakäytössä olevaa loma-asun-toa: Villa Hilla Levillä, Putti Torppa Himoksella ja Kunto-kanto Vierumäellä. Arvomme 1.3. viikot 19–39 (Villa Hilla vkot 18–39). Voit osallistua arvontaan tekemällä ennakkova-rauksesi YTYn jäsensivuilla olevien varauskalentereiden kautta 28.2. mennessä. Jokaisella loma-asunnolla on oma varaus-kalenterinsa. Ennakkovarausten määrää ei ole rajoitettu eli voit tehdä useammankin ennakkovarauksen.

Omat varauksesi tallentuvat varauskalenteriin ja voit tarkistaa varauksesi ajankohdan tai perua varauksesi varauskalenterin kautta. Jäsensivuiltamme löydät myös paljon lisätietoa, vuok-rahinnat ja valokuvia loma-asunnoistamme.

www.ytyintra.fi / loma-asunnot

Loma-asuntojenarvonnat 1.3.

Ytyläiset akavanalueverkostoissa

Myönnämme alennuksen jäsenmaksusta niille jäsenille, jotka ovat ilman palkkatuloja tai palkaksi luettavaa kertakorva-usta työttömyyden, perhevapaan, vuorotteluvapaan, opiskelun tai pitkäaikaisen sairauden takia. Lyhin alennukseen oikeut-tava aika on kolme täyttä kalenterikuukautta. Alennettu jäsen-maksu on 11 euroa kuukaudessa (2013). Jäsenen on haettava alennusta kirjallisesti joka vuosi erikseen.

Vuoden 2012 jäsenmaksualennukset on haettava

31.3.2013 mennessä. Hakuohjeet löytyvät mm.

jäsenoppaasta ja jäsensivuiltamme www.ytyintra.fi

tai jäsensihteeriltä puh. (09) 2510 1310.

Jäsenmaksualennukset

Arvoimme kaikkien 1.2.2012 – 31.1.2013 suosittelukortin lähettäneiden kesken 400 euron arvoisen luksuslahjakortin. Tällä kertaa arpaonni suosi satu sorvoa, onnittelumme!

Seuraava suositteluarvonta on ensi helmikuussa, ja siihen osallistuu jokainen 1.2.2013 – 31.1.2014 lähetetty suosittelu-kortti.

onnea satu!

[ A J A N K O H TA I S TA ]

4 YTY 1/2013

tapahtumakalenteri

asiantuntijasta esimieheksi -koulutuskokonaisuus27.2., 13.3., 20.3. Helsinki

aslak-kuntoutuskurssi YtYn ja savaLin jäsenille, lyhyt kurssialoituspäivä 12.3. Oulu

YtYn kevätkokous18.4. Jyväskylä

aslak-kuntoutuskurssi YtYn ja savaLin jäsenille, pitkä kurssialoituspäivä 13.5. Oulu

työsuhdeilta aiheena tuotannollistaloudellinen irtisanominen21.5. Helsinki

YtYn golf-tapahtuma8.6. Pickala Golfin Seaside-kentällä

Lisätietoja ja ilmoittautumiset jäsensivujen kautta www.ytyintra.fi

Aslak-kurssi on työnantajalle ja osallistujalle edullinen tapa lisätä työssäjaksamista. Kurssi on Kelan rahoittama ja osallistujalle

maksuton. Myös matkakulut korvataan (pieni omavastuu).

Aslak on tarkoitettu työkyvyn heikkenemisen ehkäisyyn työssä oleville henkilöille. Kela maksaa kuntoutuksen, täysihoidon

kahden hengen huoneessa ja kuntoutusrahan. Kuntoutuksen ensimmäinen päivä on osallistujan omavastuuosuutta. Työnantaja

voi tukea kuntoutumista tarjoamalla tämän ajan osallistujalle palkallisena, jolloin kuntoutustuki menee työnantajalle.

Kurssin tavoitteet• oppia pitämään huolta kunnosta, terveydestä, ravitsemuksesta ja koko hyvinvoinnista

• löytää uusia keinoja työssä jaksamiseen ja työn kehittämiseen

• oppia stressinhallintaa ja rentoutumista

• jakaa ja saada vertaistukea työn henkisessä kuormituksessa

• parantaa työssä jaksamistasi

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Kari Saarinen, p. (09) 2510 1330, [email protected]

Hae YtYn koordinoimaan asLaK-kuntoutukseen

Vaihdamme puhelinjärjestelmää.

Vaihto aiheuttaa katkoksen puhelin-

palvelussamme, joten 27.2. palve-

lemme sinua vain sähköpostitse.

Pahoittelumme häiriöstä!

Asiamies ira Laitakari-svärd on siir-

tynyt uusiin tehtäviin. Yhteyshenkilö-

toiminnasta ja yt-neuvonnasta vastaa

jatkossa asiamies pekka potinkara ja

koulutuksesta viestintävastaava Leena vänni. Kiitämme Iraa menneistä vuo-

sista!

Katkos puhelin-palvelussa 27.2.

Henkilöstö-muutoksia YtYssä

[ A J A N K O H TA I S TA ]

YTY 1/2013 5

KiusaamisvYYHtiKiusaamisvYYHtipitää seLvitt ää

K iusaamiseen on monia tapoja. Ytyläistä asiantuntijatehtävässä työskentelevää kiusattiin työpaikalla pienessä työtii-missä tekniikan avulla. Kiusaaminen alkoi 90-luvun puolivälissä, kun työpai-kalle tuotiin tietokoneet. Kone osoitet-tiin asiantuntijalle työvälineeksi ilman

minkäänlaista käyttöopastusta. Myöhemmin tekniikasta tuli vallan väline. Kun uuden

Kiusaamistapauksen selvittely on

useimmiten hankalaa ja aikaa vievää.

Se on kuitenkin esimiehen tehtävä.

teksti Leena Vänni

Kuvat elise Kulmala

6 YTY 1/2013

pitää seLvitt ää

YTY 1/2013 7

kiusatuiksi tulleistaei ole puhunut asiasta

kenellekään.

taan jatkuvasti tai joskus – vuotta aikaisemmin kiusaamisesta kertoi 24 prosenttia palkansaajista. Kiusaaminen on yleisem-pää valtiolla ja kunnissa kuin yksityisellä sektorilla, mutta toi-sin kuin valtiolla, kiusaaminen kunnissa ja yksityisellä sekto-rilla on lisääntynyt. Yleisintä kiusaaminen on työntekijöiden välillä, mutta se on myös yleistä työntekijän ja esimiehen välillä.

– Sen lisäksi, että kiusaaminen on yksilötragedia, se on myös työyhteisöongelma. Kärjistyessään se vaikuttaa työn tulokseen ja nakertaa yritysten tuottavuutta. Myös yhteiskun-nalle lankeaa kuluja sairauspoissaolojen ja pahimmillaan työ-kyvyttömyyseläkkeen takia, arvioi Akavan työelämäasiantun-tija tarja arkio.

esimies ei voi kääntää selkää

Usein varsinkin kiusaamisen alkua on vaikea havaita, niin esi-miesten, muiden työkavereiden kuin myös kiusatun itse. Onko kiusaamista esimerkiksi se, että muu porukka ei pyydä mukaan syömään? Työpaikkakiusatut.net -sivuston perustaja heikki dillström kirjoittaa sivustolla henkisen väkivallan kaavamaisuudesta. Kiusaaja sabotoi muiden työntekoa ja tuloksia asianomaisilta piilossa. Sen jälkeen alkaa pahat puheet työkavereille, jonka aikana työkaverit vakuuttuvat kiusaajan puheista varmistamatta totuutta kiusatulta – joka ei usein vielä tiedä olevansa kiusattu. Kun työkaverit ja esimiehet on hiljalleen taivuteltu näkemään kiusattu yhteistyökyvyttömänä ja hänen toimintansa kielteisenä, on helppo aloittaa varsinai-nen kiusaaminen.

Lain mukaan työnantajan pitää puuttua häirintään ja epä-asialliseen kohteluun. Laki ei tosin anna mitään välineitä sii-hen, miten asiaan pitää puuttua. Huonon käytöksen ja kiusaa-misen raja on häilyvä.

– Mitenkään kiusaamistapauksia aliarvioimatta, usein jo kolmen sanan aktiivinen käyttö ratkaisisi jo paljon, Fondian työoikeuslakimies anna lavikkala huomauttaa. Nämä kolme sanaa ovat tietysti huomenta, anteeksi ja kiitos.

Esimiehen tehtävä kiusaamistilanteissa on selvä, mutta ei helppo. Lakiin on kirjattu, että työtä tehdään työnanta-jan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. Esimiehellä on sekä oikeus että velvollisuus johtaa työn tekemistä. Tämän oikeuden käyttö ei ole kiusaamista, vaan vaativa esimies voi esi-merkiksi pyytää alaista tekemään jonkun asian paremmin tai uudelleen. Käskytys ja huono palautteenanto voi toki olla huo-noa johtamista, mutta jatkuessaan ja erityisesti kohdentuessaan vain tiettyyn alaiseen tai alaisiin, se on kiusaamista.

tasapuolinen selvitys mahdollisimman pian

Kiusaamisvyyhden selvittely alkaa siitä, että kiusatun täytyy asiallisesti kertoa kiusaajalle, että hän kokee tämän käytöksen kiusaamiseksi ja toivoisi sen loppuvan. Jos tämä ei auta, ote-taan yhteys esimieheen. Esimiehellä on velvollisuus puuttua

koneen hankinta tuli ajankohtaiseksi, ATK-vastaava ei reagoi-nut pyyntöihin uudesta koneesta mitenkään. Tilanne pääsi niin pahaksi, että kone oli useita kuukausia jo täysin käyttökelvoton. Kun uusi kone vihdoin tuotiin, sitä ei asennettu. Asiantuntija valitti asiasta ylemmälle taholle, mutta koska hän ei ollut alun perin tehnyt pyyntöjään tietokoneen suhteen kirjallisesti, vali-tusta ei huomioitu.

Ehkäpä tämä oli vain työpaikan tapa toimia? Mahdollista, mutta kun pieneen työtiimiin tuli uusi työntekijä, hänelle lai-tettiin tietokone valmiiksi käyttökuntoon pyytämättä. Hieman karrikoiden, jos esimies haukkuu tasapuolisesti kaikkia alaisia, kyse on huonosta johtamisesta, jos vaan yhtä, se on epäasial-lista kohtelua.

Kiusaaminen lisääntynyt

Tässä kiusatun asiantuntijan tapauksessa, kuten monissa muissakin kiusaamistapauksessa, epäasiallista kohtelua on var-sin vaikea todentaa, sillä asia saattaa kuulostaa varsin yhden-tekevältä ja pieneltä. Kuitenkin jos vähäiseenkin konkreetti-seen syrjintään lisää vähättelyä ja eristämistä, tilanne on kiu-satun näkökulmasta jo varsin sietämätön.

Kiusaaminen on tilastojen mukaan lisääntynyt. Palkan-saajista 29 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan kiusa-

8%

Esimiehellä on sekä oikeus että velvollisuus johtaa työn tekemistä.Tämän oikeuden käyttö ei olekiusaamista, vaan vaativa esimiesvoi esimerkiksi pyytää alaistatekemään jonkun asianparemmin tai uudelleen.

kiusaamiseen. Kiusattu voi pyytää apuun myös työsuojelu-valtuutetun tai luottamusmiehen. Heilläkin on velvollisuus puuttua asiaan, jos kiusattu niin haluaa.

Lähtökohtaisesti kiusaamisepäily ratkaistaan työpaikalla työnantajan ja asianosaisten kesken mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa. Tässä auttaa, jos työpaikalla on laadittu kiu-saamistapauksia varten toimintaohjeet. Kiusaamistapaukset usein käsitellään mahdollisimman pienessä piirissä, sillä sel-vittely on paitsi raskasta asianosaisille, vielä selvittelyvaiheessa ei tiedetä, onko kyse kiusaamisesta vai vain esimerkiksi huo-nosta käytöksestä. Ensin kuullaan molempia osapuolia erik-seen. Tässä vaiheessa kaikki pitää kirjata muistioiksi, sillä tar-vitaan myös näyttöä. Jos tapausta eri saada ratkottua omin voi-min, tapauksen ratkominen voi kestää pitkään ja muistikuvat saattavat muuttua.

Työnantajan edustajan avuksi voi tulla esimerkiksi työter-veyshuolto tai toinen työnantajan edustaja, jolla on toimivalta tehdä ratkaisuja. Tärkeää on saada avuksi puolueettomia hen-kilöitä, joilla ei ole ennakkokäsityksiä. Kiusaamisasian voi viedä käsiteltäväksi työsuojeluhallintoon (entinen työsuojelupiiri), mutta vain harva asia viedään eteenpäin sen kautta. Työsuoje-luhallinto pyytää työnantajalta selvitystä tapauksesta. Sieltä voi-daan tulla työpaikalle ja laatia tarkistuskertomus, jonka jälkeen laaditaan toimintaohje. Jos toimintaohje ei tehoa kehotuksista huolimatta, asian voi viedä rikosasiana eteenpäin.

Kiusatun etuja pitää valvoa

Ammattiliittoon voi ottaa yhteyttä, mutta YTYn päälakimies heikki meskanen huomauttaa, että liitto ei pääse työpai-kalle tekemään mitään tilanteelle, vaan liitto tulee apuun siinä vaiheessa, kun kiusaustilanne johtaa tehtävien siirtämiseen.

– Usein tulehtunut henkilösuhde ei ratkea millään sopi-mukselle, vaan jossain vaiheessa kiusatulla on yleensä edessä siirto toisiin tehtäviin. Tässä vaiheessa liitto on apuna valvo-massa, että kiusattu ei joudu kärsimään työsuhteen ehtojen huononnuksesta työtehtävien muuttuessa tai sairaslomalta palatessa, Meskanen sanoo.

8 YTY 1/2013

Meskanen myös kuvailee YTYn oikeuteen viemää tapausta, jossa kiusaamisjuttu hävittiin sekä käräjä- että hovioikeudessa. Kiusattu työntekijä oli jäänyt sairauslomalle, mutta jättänyt kertomatta siitä yleisen käytännön mukaisesti, mikä johti työ-suhteen päättämiseen. Juttu hävittiin Meskasen mukaan pää-osin siksi, että työntekijä ei ollut kertonut kiusaamisen koh-teeksi joutumisestaan kenellekään. Niinpä esimiehet ainakin sanoivat olleensa tilanteesta täysin tietämättömiä, eikä muuta voitu todistaa.

Kaikille parempi tapa olisi, että työpaikan ilmapiiri ei salli epäasiallista kohtelua ja kiusaamiseen puututaan ajoissa. Akavan agendalla on turvata työsuojeluvalvojien riittävä koulutus, jotta akavalaisten alojen työhyvinvoinnin uhat, kuten kiusaaminen, tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua nykyistä paremmin. ●

lähteet: Työolobarometri 2011,tyopaikkakiusatut.net, Akavan järjestämäEpäasiallinen kohtelu työpaikalla -tilaisuus.

• työnjaot ja vastuualueet ovat epäselvät

• työn tekemiseen liittyvistä toiminta-

tavoista ja pelisäännöistä ei ole sovittu

riittävästi

• työpaikalla on uhkaa, epävarmuutta ja

epätietoisuutta

• työntekijät kilpailevat keskenään

• työtä on jatkuvasti liian paljon tai se on

äärimmäisen vaikeaa

• työntekijät ovat tyytymättömiä

esimiestyöhön

• työpaikalla on yleisesti huono ilmapiiri

• työntekijöillä on runsaasti stressiä

(LäHde: TYöTerVeYSLAITOS)

kiusaamista ilmeneekeskimääräistä useammin sellaisilla työpaikoilla,joissa

YTY 1/2013 9

muutoksiatyöttömyysturvaan

V uoden 2013 alusta tul-leista muutoksista mer-kittävin lienee se, ettei 31.12.2012 jälkeen päättyneestä yli kaksi viikkoa kestäneestä

kokoaikaisesta työsuhteesta maksettua loma-korvausta jatkossa jaksoteta, eli päivärahaa voidaan maksaa vaikka lomapäiviä on pitä-mättä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että vaikka lomakorvaus maksettaisiin vuoden

Työttömyysturvaan tehdäänvuosittain muutoksia.

2013 puolella, se jaksotetaan, mikäli työ-suhde on päättynyt 31.12.2012 tai sitä ennen.

Ryhmälomautusilmoitus ei ole käytössä kesäkuun jälkeen

Heinäkuusta 2013 alkaen kaikkien lo-mautettujen pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi henkilökohtaisesti TE-toimis-toon. Muutoksella halutaan varmistua, että myös lomautetut henkilöt ohjautuvat TE-toimistojen palvelujen piiriin.

Ryhmälomautusilmoitusta on käy-tetty, kun lomautus on ollut määräaikai-

nen ja se on koskenut vähintään kymmentä työntekijää. Tällöin työnantajan lähettämä ryhmäilmoitus on hyväksytty työnhakijan ilmoittautumiseksi. Näin voidaan tehdä enää lomautuksissa, jotka alkavat viimeis-tään 30.6.2013.

varhennusvähennykseenmuutos

Työttömyysturvan lisäpäivillä olevat voi-vat siirtyä jo 62-vuotiaana varhennetulle vanhuuseläkkeelle ilman varhennusvähen-nystä. Tämä oikeus poistuu 1958 ja sen jäl-keen syntyneiltä.

teksti Kari Saarinen Kuva Fotolia.com

10 YTY 1/2013

IAeT-kassan päiväraha-hakemus, myös ensihakemus, kannattaa tehdä sähköisesti,sillä se nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Sähköiseen hakemukseen pystyyliittämään dokumentteja.Hakemus tehdään käyttäen henkilökohtaisia pankki-tunnuksia.

Ennen 1958 syntynyt henkilö voi jäädä lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle täytettyään 62 vuotta. Edellytyksinä on lisäksi, että hän on saanut ansio- tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä.

Yliopisto-opiskelijoilletiukennuksia

Ennen vuotta 2013 yliopisto-opiskelijan oli mahdollista saada työttömyysetuutta sillä perusteella, että hän keskeytti opin-tonsa vähintään vuodeksi. Vuoden 2013 alusta tämä vain yliopisto-opiskelijoita kos-keva erioikeus poistui, ja yliopisto-opiske-lijaa koskevat työttömyysturvassa samat säännökset kuin muitakin opiskelijoita. Yli-opisto-opiskelijoita koskeva muutos ei kui-tenkaan koske vuoden 2012 puolella alka-neita yhdenjaksoisia yliopisto-opintojen kes-keytyksiä.

Vuoden 2013 alusta alkaen työnhaki-joilla voi olla oikeus työttömyysetuuteen sillä perusteella, että opiskelu on todistetta-vasti päättynyt, eli tutkinto on suoritettu tai opinto-oikeudesta on luovuttu yliopistossa, tai kun opinnot ovat olleet todisteellisesti keskeytyneinä vähintään vuoden. TE-toi-miston mukaan opinnot ovat olleet keskey-tyneinä vähintään vuoden, jos työnhakijalla ei ole opintosuorituksia eikä hän ole ottanut osaa opetukseen. Läsnä olevaksi ilmoittau-tumisella ei ole merkitystä.

Lomailu ulkomailla

Työttömänä matkustamista koskeva sään-tely muuttui 1.7.2012. Ulkomaanmatkojen osalta TE-toimistoille ei enää tarvitse ilmoit-taa matkan ajankohtaa tai kestoa, ja työnha-kijalla on oikeus etuuteen myös ulkomaan-matkan aikana. Työnhakijan tulee kuitenkin edelleen olla Suomen sosiaaliturvan piirissä. Asuinpaikan pitää siis pysyä Suomessa.

Hakijan tulee matkasta huolimatta olla valmis ottamaan viipymättä vastaan TE-toi-miston tarjoamaa työtä tai muita palveluita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työtä on haettava viiden päivän kuluessa osoituksen

lähettämisestä tai mikäli työtarjouksessa on hakuaika, sen loppuun mennessä. Työnha-kijan vastuulla on TE-toimiston lähettämän tiedon saaminen tiedoksi ajallaan.

Hakijoilla on siis oikeus saada etuutta myös lomamatkojen ajalta ilman ennakkoil-moitusta TE-toimistoon ja matkan pituu-den rajoittamatta etuusoikeutta. Hakemus-ten täyttöohjeissa on kuitenkin edelleen maininta, että hakemukseen tulee ilmoittaa ”matkoilla” niissä tilanteissa, joissa hakija on matkoilla. Jotkut hakijoista eivät kuitenkaan halua hakea etuutta matkojen ajalta. Koska IAET-kassa ei pysty päättelemään hakijan tarkoitusta hänen täyttäessään hakemukseen ”matkoilla”, kysyvät he erikseen, onko tar-koituksena hakea matkan ajalta etuutta vai

ei. Asian voi tarkentaa jo päivärahaa hakies-saan tai kirjoittaa hakemukseen ko. päivien kohdalle ”työtön”.

veronpidätys päivärahasta

IAET-kassa saa suoraan verottajalta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkupe-räiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Verohalli-tuksen päätöksen mukaan tämän verokor-tin prosentteja korotetaan kahdella pro-senttiyksiköllä ja vähintään käytetään 20 prosentin pidätystä. Jos kassa maksaa koro-tettua päivärahaa, lisätään verokortin pro-senttia neljällä yksiköllä. Muutosverokor-tin tiedot eivät välity IAET-kassalle, joten se pitää erikseen lähettää kassalle.

Palkkaa varten annettuun verokorttiin tehdään aina yllä olevat korotukset. Mikäli verokortti on annettu sosiaalietuutta varten, ei korotuksia tehdä. Korotukset johtuvat siitä, että työttömyysetuuksista ei voi tehdä ansiotulovähennystä eikä etuuden maksa-tuksen yhteydessä peritä työeläke- eikä työt-tömyysvakuutusmaksuja. ●

Tässä esitellyt muutokset eivät ole kattaviaselvityksiä. Yksityiskohtaisemmat tiedot saatesimerkiksi työttömyyskassamme sivuilta,www.iaet.fi sekä työ- ja elinkeino-toimiston sivuilta osoitteesta www.mol.fi.YTYllä on oma opas työttömyysturva-asioista, voit tilata sen sähkö[email protected].

Lomakorvausta ei enää jaksoteta2013 päättyvissätyösuhteissa.

YTY 1/2013 11

J

12 YTY 1/2013

JäsentutKimus 2012teksti Leena Vänni analyysi tutkimuspäällikkö Jyrki Ollikainen / Tampereen yliopisto Kuva Fotolia.com

äsentutkimus lähetetään joka vuosi puolelle jäsenkunnasta. Tänä vuonna vastasi vain 832 jäsentä. Syitä huonoon vasta-usprosenttiin lienee monia – palautetta tuli liian pitkästä kyselystä ja nettilinkin toimi-mattomuudesta. Vastaajista vähenivät varsinkin esimiehet.

Kun YTYn jäsenrekisterin mukaan esimies-tehtävissä on yli puolet jäsenistöstä, jäsen-tutkimuksessa esimiestehtävissä ilmoitti olevansa vain hieman reilu 40 prosenttia.

Keskimääräinen jäsen on 47-vuotias ja ammattikokemusvuosia on 22. Miltei joka toisella on opistotason tutkinto, yleisin kou-

lutusala on kaupallis-hallinnollinen tai tek-nillinen.

Kouluttautua saa,mutta työt on tehtävä

Perusongelma ytyläisten keskuudessa ei ole, ettei koulutusta saisi hankkia, vaan että muut työt eivät katoa mihinkään koulutuk-sessa olon aikana. Suurimmaksi esteeksi kou-luttautumiselle nousee tutkimuksessa ajan-puute. Toiseksi merkittävin syy on työnan-tajalle aiheutuvat kustannukset. Sen sijaan esimiehen tai työnantajan suhtautuminen on merkittävä este vain kymmenelle prosen-tille vastaajista ja oman kiinnostuksen puute seitsemälle prosentille vastaajista.

Omasta mielestään osaamisen päivittä-mistä tai lisäosaamista tarvitsisi 13 % vastaa-

Tämän vuoden jäsentutkimus-

teemana oli koulutus. YTYn

jäsen kouluttautui keskimäärin

4,5 päivää, mediaanin ollessa

kolme päivää. Kolme neljännestä

koulutuksesta tapahtui työajalla.

Suurin este kouluttautumiselle on

ajanpuute.

YTY 1/2013 13

Ajanpuute on merkittäväeste ammatillisenosaamisen kartuttamiselle 28 prosentille.

jista, luvun ollessa hieman korkeampi asian-tuntijoiden keskuudessa ja matalin johdon keskuudessa. Toisaalta johto myös koulut-tautui keskimääräistä enemmän, 15 % yli 10 päivää vuodessa. Johtotehtävissä olevat päivittävät aktiivisesti osaamistaan omatoi-misesti esimerkiksi lukemalla ja he osallis-tuvat myös huomattavasti keskimääräistä enemmän seminaareihin tai konferensseihin.

Koulutus motivoi

Eniten koulutustarpeeseen vaikuttaa halu vahvistaa osaamista nykyisessä tehtävässä. Myös halu varmistaa oma työmarkkinakel-poisuus mahdollisessa työttömyystilanteessa vaikuttaa.

Oma arvio omasta osaamisesta ja kou-lutuspäivien määrä ovat jossain määrin suh-teessa toisiinsa. Yli viisi päivää vuodessa kou-luttautuvat arvioivat valmiuksiaan suoriutua vaativimmista työtehtävistä korkeammalle kuin vähemmän kouluttautuvat.

Kolme neljästä vastanneesta on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että osaaminen mahdollistaa mielekkään työuran tulevaisuudessa. Silti melko harva dokumen-toi osaamistaan säännöllisesti esimerkiksi päivittämällä ansioluetteloa tai täydentä-mällä portfoliota.

Naisten ja miesten kouluttautumisella

28%

Halu vahvistaa osaamistanykyisessä tehtävässävaikuttaa merkittävästikoulutustarpeeseen45 prosentille.

45%misen kautta sekä jakavat hieman enemmän kokemuksia kollegoiden kanssa. Suurimmat erot tulivat siinä, että naiset kouluttautuivat enemmän vapaa-ajallaan, miehet työajalla ja työnantajan kustannuksella. Väitteeseen ”Työnantaja kustantaa koulutuksen” täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevia oli mie-histä 88 prosenttia ja naisista 77 prosenttia.

aloilla on eroja

Eniten työnantajalle aiheutuvat kustannuk-set vaikuttavat osaamisen kartuttamiselle kemian teollisuudessa ja informaatio- ja vies-tintäalalla. Vähiten ne vaikuttavat teollisuu-dessa ja metsäteollisuudessa. Eniten kehittä-mistä oman erikoisalan laajentamisessa kai-paavat informaatio- ja viestintäalalla sekä rahoitusalalla työskentelevät. Johtamis- ja esimiestaidoissa kehittämistä kaivataan eri-tyisesti rahoitusalalla. Koulutusta ongelman-ratkaisutaitoihin kaivataan erityisesti metal-liteollisuuden palveluksessa.

Tyytyväisimpiä tähänastiseen työuraan ollaan teollisuuden ja rahoitusalan palveluk-sessa. Eniten osaamisen kehittämistä yhdessä työnantajan kanssa suunnitellaan kemian teollisuudessa (40 prosenttia täysin samaa mieltä) ja vähiten teollisuudessa (18 pro-senttia) sekä metalliteollisuudessa (20 pro-senttia). ●

oli jonkin verran eroja. Naiset ja miehet arvi-oivat omaa osaamistaan ja valmiuksia työssä yhtä korkealle sekä kouluttautuvat suun-nilleen yhtä monta päivää vuodessa. Myös kehittymisen tarpeet olivat samanlaisia. Nai-set kehittävät omaa osaamistaan enemmän vaihtamalla työtehtäviä, olemalla mukana uudessa projektissa tai työn sisällön kehittä-

YTYn kokopäivätöissä olevat jäsenet

tienaavat keskimäärin 4485 € kuussa

(2011: 4335 €) eli kuluneen vuoden

palkkakehitys oli 3,5 prosenttia.

paLKKaKeHitYsyleisen kehityksen mukaista

teksti Leena Vänni Grafiikka Joona Puurunen Kuvat Fotolia.com

P alkkakehitys käy hyvin yksiin Tilasto-keskuksen yleisen keskipalkan kehi-tyksen kanssa, joka vuonna 2012 oli 3,4 prosenttia. Kasvua oli myös ytyläisten mediaanipalkassa, joka oli 4300 € ja noussut viime vuo-

desta 5,9 prosenttia. Tätä merkittävää kas-vua selittää osaltaan se, että alemmalla tasolla palkat ovat nousseet. Yli 8000 € tienaavia on puolestaan vähemmän kuin viime vuonna.

Tulosten vertailussa aikaisempiin vuosiin pitää tänä vuonna suhtau-tua tietyllä varauksella, sillä vas-tausmäärä jäi kolmisensataa vas-tausta aiempaa pienemmäksi.

14 YTY 1/2013

KoKonaisKuuKausiansiot loKaKuussa 2012 • YritYKsen KoKo (henKilöä)

KoKonaisKuuKausiansiot loKaKuussa 2012 • tarKKa toimiasema

KoKonaisKuuKausiansiot loKaKuussa 2012(ilman pääomatuloja, lomarahoja ja YlitYöKorvauKsia)

Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili


30004000

50005500

45003500

6000

KoKonaisKuuKausiansiot loKaKuussa 2012 • iKä (vuotta)


alle 35

35 – 39

40 – 44

45 – 49

50 – 54

55 – 59

60 –

Yhteensä

30004000

45005000

35005500

1 – 9

10 – 29

30 – 99

100 – 249

250 – 499

500 – 999

1000 – 2999

3000 –

Yhteensä

20004000

50006000

30007000

Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto

Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

Vaativat asiantuntijatehtävät

Asiantuntijatehtävät

Alle 2500 €

2500 – 2999 €

3000 – 3499 €

3500 – 3999 €

5000 – 5499 €

4000 – 4499 €

5500 – 5999 €

4500 – 4999 €

6000 – 6499 €

6500 – 6999 €

7000 € –

2%

5%

13%

18% 18%

16%

11%

7%

4%

2%

5%






30004000

50005500

45003500

6000



alle 35

35 – 39

40 – 44

45 – 49

50 – 54

55 – 59

60 –

Yhteensä

30004000

45005000

35005500

1 – 9

10 – 29

30 – 99

100 – 249

250 – 499

500 – 999

1000 – 2999

3000 –

Yhteensä

20004000

50006000

30007000

Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto




Alle 2500 €

2500 – 2999 €

3000 – 3499 €

3500 – 3999 €

5000 – 5499 €

4000 – 4499 €

5500 – 5999 €

4500 – 4999 €

6000 – 6499 €

6500 – 6999 €

7000 € –

2%

5%

13%

18% 18%

16%

11%

7%

4%

2%

5%

Vastanneista vakituisista kokopäivätöissä on 88 pro-senttia. Hieman yli puolet jäsenistä käy töissä pää-kaupunkiseudulla. Työttömiä vastaajista on seitsemän prosenttia. Luku on hieman korkeampi kuin IAET-kassasta päivärahaa saavien määrä, joka on nelisen prosenttia YTYn jäsenistä. Työttömien määrä ei vai-kuta palkkatilastoihin, sillä tuloksia käsitellään vain kokopäiväisten osalta.

työaika vähentynyt

Keskimääräinen työaika on vähentynyt. Kun vielä vuonna 2011 tehtiin töitä keskimäärin 41,2 tuntia

viikossa, vuonna 2012 keskimääräinen todellinen vii-koittainen työaika päätoimessa oli 40,5 tuntia. Vastaa-vaa työajan vähentymistä oli nähtävissä myös muiden YTN-liittojen jäsentutkimuksissa. Vaikka tuntimäärä on pienentynyt, tekevät ytyläiset töitä edelleen miltei kolme tuntia enemmän viikossa, kuin mitä työsopi-muksessa on sovittu.

Neljänneksellä vastaajista ylitöitä ei korvata tai niiden katsotaan sisältyvän peruspaikkaan. Edellisenä vuonna näin oli miltei kolmanneksella vastaajista, joten asiat ovat tässäkin suhteessa menneet hyvään suuntaan.

YTY 1/2013 15

KoKonaisKuuuuKausiansiot loKaKuussa 2012 • tartart KKa toimiasema


20004000

50006000

30007000

Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto

Erittäin vaativat asiantuntijatehtävätErittäin vaativat asiantuntijatehtävät

Vaativat asiantuntijatehtävätVaativat asiantuntijatehtävät

AsiantuntijatehtävätAsiantuntijatehtävät






30004000

50005500

45003500

6000



alle 35

35 – 39

40 – 44

45 – 49

50 – 54

55 – 59

60 –

Yhteensä

30004000

45005000

35005500

1 – 9

10 – 29

30 – 99

100 – 249

250 – 499

500 – 999

1000 – 2999

3000 –

Yhteensä

20004000

50006000

30007000

Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto




Alle 2500 €

2500 – 2999 €

3000 – 3499 €

3500 – 3999 €

5000 – 5499 €

4000 – 4499 €

5500 – 5999 €

4500 – 4999 €

6000 – 6499 €

6500 – 6999 €

7000 € –

2%

5%

13%

18% 18%

16%

11%

7%

4%

2%

5%

16 YTY 1/2013

tasa-arvosta uupuu 454 € kuukaudessa

Miehet tienasivat keskimäärin 4682 € ja naiset 4228 € kuussa eli naisten palkka on 90 % miesten palkasta. Mediaanipalkka miehillä oli 4500 € ja naisilla 4100 €.

Koulutus vaikuttaa palkkaan, sillä ylemmän kor-keakoulututkinnon tehneet tienaavat keskimäärin 4804 € ja opistotason tutkinnon suorittaneet 4527 € kuukaudessa. Ylioppilaat tienaavat 4431 € ja perus- tai keskikoulun suorittaneet 4103 €. Koulutusaloista eniten tienaavat yhteiskunnallista (5091 €) ja mate-maattis-luonnontieteellistä koulutusalaa (4540 €) opiskelleet.

Eniten tienataan perinteisesti pääkaupunkiseu-

dulla (4730 €), mutta nyt paikkakunnista, joissa on yli 10 vastaajaa, nousi ykköseksi Seinäjoki (5097 €). Vähiten puolestaan tienataan Kuopiossa (3815 €).

esimiesasemasta hyötyymuutaman satasen

Asiantuntijatehtävissä tienaa keskimäärin 4362 €, kes-kijohdossa 290 € enemmän. Kun toimiasemia luokit-telee tarkemmin, niin erittäin vaativissa asiantuntija-tehtävissä (5030 €) tienataan enemmän kuin ylem-mässä keskijohdossa (4907 €). Alempi keskijohto tienaa 373 € asiantuntijoita enemmän mutta 277 € vaativaa asiantuntijatyötä tekeviä vähemmän. ●

Miehet tienasivatkeskimäärin4682 € ja naiset4228 €kuussa.

YTY 1/2013 17

YtYstäkysyttyä

Mielestäni edunvalvontajärjestöjen tulisi miettiä sitä, kuinka ne tukevat moderneja työnteon tapoja nykyaikaisessa yrityksessä ja uudenlaisissa työympäristöissä. Toivon, etteivät järjestöt itse asetu tämänkehityksen esteeksi, kun työkulttuuri jatyöolot väistämättä muuttuvat.

Akavalla ja YTN:llä on tulevaisuuden työhön liittyvää tutkimustoimintaa, projekteja ja työryhmiä. Toiminnalla tavoitellaan sellaisia sopimuksia ja lakimuutoksia, joilla työelämää voidaan jatkuvasti kehittää pysymään ajassa mukana. Edunvalvontajärjestöjen etu ei ole olla kehityk-sen jarruna, kunhan vain työntekijän näkökulma säilyy muutoksessa mukana. Joskus hallittu muutos edellyttää vauhdin hidastamista.

Akavan edunvalvontatyöhön sisältyy yhteiskunnal-lista edunvalvontaa ja keskusjärjestösopimuksia. Yhdessä valtiovallan kanssa Akava osallistuu erityisesti työelämää koskevan lainsäädännön kolmikantaiseen valmisteluun. Oleellista Akavalle on se, että talous-, elinkeino-, työl-lisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa sekä työelämän lainsäädäntöä kehitetään koordinoidusti yhteistyönä.

YTYn jäsenhankinta ei ole aktiivista

Toimihenkilöjärjestöissä jäsenhankinta on ollut jo pit-kään luonteva osa henkilöstöedustajan tehtäviä. Sen sijaan osa YTN-henkilöstöedustajistamme on sitä mieltä, että liittoon kuuluminen on jokaisen oma asia, eikä jäsenrekrytointi kuulu heidän tehtäviinsä. Vain hieman

Saamme kysymyksiä ja kommentteja

toimintaamme liittyen paitsi arkipäivän

työssä ja jäsentilaisuuksissa, myös jäsen-

tutkimuksen kautta. edunvalvontaan

liittyviin kysymyksiin vastaa asiamies

Pekka Potinkara.alle puolet ylempien toimihenkilöiden henkilöstöedus-tajista tekee jäsenrekrytointia työpaikoilla. YTYn toi-misto toteuttaa jäsenhankintaa toiminta- ja taloussuun-nitelman mukaisesti, mutta pelkästään sillä ei tavoiteta kaikkia YTY-potentiaaleja. Kun yksi merkittävimmistä syistä liittyä ammattiliittoon on kollegan suosittelu, on henkilöstöedustajilla ja muillakin YTYn jäsenillä mah-dollisuus toimia jäsenhankinnassa merkittävässä roolissa.

Kannatan keskittymistä ydinasioihin elijäsenien edunvalvontaan, työttömyys-turvaan jne. en kannata lisäpalveluja kuten alueellista toimintaa tai jäsenetujen /lomapaikkojen tms. ylläpitoa. Niistä tulee turhia kuluja ja ne eivät kosketa tasa-puolisesti kaikkia jäseniä.

Neuvotellessamme työsuhteen ehdoista työnantajaliitto-jen kanssa on järjestäytymisasteella erityisen suuri pai-noarvo. Saadaksemme järjestäytymättömät ammattiliit-toihin on jäsenyydelle pystyttävä tarjoamaan vastinetta, pelkkä työttömyysturva ei houkuttimeksi riitä. Oikeu-dellinen neuvonta työsuhdeasioissa on huomattu yhdeksi tärkeimmistä jäsenpalveluista. Työsuhdeillat ja ura- sekä esimiestyöhön liittyvät koulutukset ovat osa edunval-vontaa, samalla kun ne toimivat houkuttimina jäseneksi liittymiselle. Jäsentemme tarpeet palveluissa ja -eduissa ovat yksilöllisiä, lisäksi tarpeet myös vaihtelevat työ-uran mukana. Monipuolinen tarjonta on mielestämme nimenomaan moninaisen jäsenkunnan huomioimista. Jäsenetujen ja -palveluiden käyttöä ja kustannustehok-kuutta arvioidaan jatkuvasti, ja muutoksia tehdään tar-peen vaatiessa. ●

18 YTY 1/2013

sairasta ei voivelvoittaa töihin

teksti Heikki Meskanen, varatuomari Kuva Fotolia.com

T yöelämässä lähdetään yleisesti siitä, että lääkärintodistus oikeuttaa työnte-kijän aina olemaan todistuksessa mai-nitun ajan poissa töistä. Merkitys on vakiintunut käytännön kautta. Lisäksi

katsotaan, että työntekijällä ei ole velvollisuutta tulla kyseisenä aikana työhön. Työnantaja ei voi esimerkiksi velvoittaa työntekijää saapumaan sairasloman aikana sovittuun tapaamiseen.

Poissaolo-oikeuteen liittyy vakiintuneesti myös se, että työntekijän pitää aina viipymättä ilmoittaa työnan-tajalle sairastumisestaan ja mahdollisuuksien mukaan myös sen kestosta. Työnantajalla on oikeus kieltää teks-tiviestien käyttäminen tässä yhteydessä.

Lisäksi oikeuskäytännössä on lähdetty siitä, että työntekijällä on oikeus luottaa lääkärintodistuksessa olevaan sairasloman pituuteen. Hänellä ei ole velvolli-suutta omatoimisesti arvioida sairasloman pituuden tar-koituksenmukaisuutta. Toisaalta, jos henkilö on myön-netystä sairaslomasta huolimatta kykenevä työhön, ei lääkärintodistus estä häneltä työntekoa. Näissä tilan-teissa on oltava kuitenkin varovainen, jottei työnteko uudelleen huononna asianomaisen terveydentilaa. Uusi lääkärintodistus helpottaa olennaisesti asian arviointia.

Vaikka työntekijä palaa työhön ilman uutta sel-ventävää lääkärintodistusta, on hänen vakuutustur-vansa työssä kuitenkin täysin normaali. Työpaikoilla usein liikkuvat huhut siitä, että kesken sairasloman työhön palaavalla ei olisi työhön liittyvä vakuutus-turva kunnossa, eivät pidä paikkaansa, vaan ovat vain urbaanilegendaa.

Korvaava työ

Jos yrityksessä on tarkoitus tarjota työntekijöille sai-rastapauksissa ns. korvaavaa työtä, tulisi laatia erilli-nen korvaavan työn toimintamalli. Malli pitää ennen käyttöön ottoa hyväksyä yrityksen yhteistoimintaneu-

votteluissa ja sen laadinnassa tulee työntekijöiden ja työterveyshuollon edustajien olla mukana.

Korvaavan työn mallia voitaisiin käyttää tilapäi-sesti tilanteissa, joissa työntekijä ei pysty sairauden tai tapaturman takia tekemään varsinaista työtään, mutta pystyy tekemään kevyempää työtä tai osallistumaan työnantajan osoittamaan koulutukseen.

Mahdollinen korvaava työ ei saa häiritä sairau-den tai tapaturman paranemista, joten korvaavan työn tulee aina perustua nimenomaiseen lääkärinto-distukseen, jossa asiaan on otettu lääketieteellisesti ja hoidollisesti kantaa. Lisäksi korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja vastata työntekijän normaa-leja työtehtäviä.

oikeus sairausajan palkkaan

Työsopimuslain mukaan työntekijällä, joka on sairau-den tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatku-nut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdek-sännen arkipäivän loppuun. Eri työehtosopimuksissa

sairastuminen lomalla 1.4.2013 jälkeenNykyisin vuosilomalla sairastunut työntekijä saa vuosi-lomaansa siirrettyä vasta oltuaan vuosiloman aikana seit-semän päivää sairaana. Loppuosan lomanaikaisesta sai-raslomasta on saanut siirrettyä myöhempään ajankohtaan. Uuden lakiehdotuksen mukaan 1.4.2013 jälkeen siirto-oikeus koskisi jo ensimmäistä sairauspäivää. Jatkossa siis koko sen osan lomasta, jonka on ollut sairaana, saa siir-rettyä myöhempään ajankohtaan.

[ J U r I S T I PA L S TA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

YTY 1/2013 19

Työntekijällä on oikeus luottaa lääkärintodistuksessaolevaan sairasloman pituuteen.

on tätä palkanmaksuvelvollisuutta merkittävästi laajen-nettu. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Oleellista on, että työntekijän on pyydettäessä esi-tettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyy-

destään. Käytännössä tällä tarkoitetaan sairauden diag-noosin sisältävää lääkärintodistusta. Myös muu luo-tettavana pidettävä selvitys voi tapauskohtaisesti olla riittävä. Esimerkiksi työehtosopimuksissa on laajasti hyväksytty terveydenhoitajan antama todistus riittä-väksi selvitykseksi epidemiatapauksissa.

Jos työnantaja epäilee työntekijän toimittaman todistuksen luotettavuutta, hän voi vaatia työntekijältä lisäselvitystä taikka poikkeuksellisesti osoittaa työnteki-jän kustannuksellaan tietyn lääkärin lisätutkimuksiin. Työnantaja voi myös aina perustellun epäilyn nojalla yhdenvertaisuutta koskevia säännöksiä rikkomatta edel-lyttää työntekijän esittävän lääkärintodistuksen kaikista poissaoloistaan. Tällainen tilanne voi syntyä esimer-kiksi työntekijän poikkeuksellisen runsaiden poissa-olojen vuoksi. Työntekijää ei kuitenkaan voida mää-rätä lisätarkastuksiin pelkästään muodollisin perustein.

Viime kädessä selvityksen riittävyyden päättää työnantaja. Jos selvitys ei ole riittävä (esimerkiksi sai-rauslomatodistuksesta puuttuu diagnoosi), työnteki-jällä on oikeus olla sairaslomalla, mutta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa. Näin ollen työn-tekijän kannattaa varmistaa, että lääkärintodistukseen tulee (virallisen tautiluokituksen mukainen) diagnoosi merkittyä. Jos työkyvyttömyys johtuu muusta kuin sairaudesta, esimerkiksi kauneusleikkauksesta tai lap-settomuushoidoista, ei työnantajalla ole palkanmak-suvelvollisuutta.

Lääkärikäynnit omalla ajalla

Työntekijän käyminen lääkärissä ja laboratoriotutki-muksissa tulee pääsääntöisesti tapahtua omalla ajalla eli työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa kyseisiltä ajoilta palkkaa. Poikkeuksen muodostavat suoraan lakiin perustuvat terveystarkastukset (mm. mahdolliset alku- ja määräaikaistarkastukset), joiden osalta työnan-taja on velvollinen korvaamaan sekä palkan/ansionme-netyksen että myös mahdolliset matkakustannukset.

Lisäksi työnantaja on velvollinen korvaamaan ras-kaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lää-ketieteellisistä tutkimuksista aiheutuvan ansion mene-tyksen, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulko-puolella. Kyseessä on tällöin yleensä kiireellinen tilanne tai sellainen tutkimus, jota ylipäänsä ei suoriteta työn-tekijän normaalin työajan ulkopuolella. ●

Loman siirtäminen edellyttää, että työntekijä pyytää siirtoa työnantajalta ilman aiheetonta viivytystä ja toimittaa työnantajalle myös vaaditun luotettavan selvityksen sairau-desta (lääkärintodistuksen). Siirretyn loman ajankohdasta päättää normaalien pelisääntöjen mukaisesti työnantaja. Siirretty loma pitää mahdollisuuksien mukaan pitää loma-kautena ja jos se ei ole mahdollista, niin lomakauden jäl-keen saman kalenterivuoden aikana. Mikäli tämäkään ei sairauden jatkumisen takia ole mahdollista, niin saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksena. Lainmuutoksen taustalla ovat eU-tuomioistuimen ratkaisut. ●

T yökaveri harmitteli eräänä päivänä töissä sitä, että jäsenet eivät osaa hyö-dyntää jäsenetuamme, Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys PHT:n lomia. Hän kehotti minua akavalaisen liiton

jäsenenä hakemaan perhelomaa. Akavalaiset eivät kuu-lemma juuri hae tuettuja lomia. Päätin koemielessä hakea, vaikka en todellakaan uskonut sellaista saavani näin tavallisena palkansaajana.

Hakeminen oli helppoa ja paikkavaihtoehtoja oli kymmeniä eri puolella Suomea. Valitsin meidän per-heelle Liikuntakeskus Pajulahden Nastolasta läheisen sijainnin vuoksi. Yksi tärkeä motiivi hakea koko per-heen liikuntalomalle oli toinen pojistani, joka viihtyy paremmin elektroniikan parissa kuin liikkumassa. Toi-nen motiivi hakemiseen oli liikkua perheenä yhdessä. Tuntuu ryöstöltä perhettä kohtaan painua yksin kun-tosalille vieden heiltä yhteistä aikaa. Elimistö kuiten-kin tarvitsee liikuntaa, joten halusin muutosta hyvällä omallatunnolla.

Valinta perhelomille pääsystä tehdään taloudelli-sin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Tämä ei tar-koita, että pitää olla pienituloinen ja sairas, jotta loman saisi. Meidän jaksolla oli minun silmin ihan tavallisia perheitä, myös yllättävän paljon akavalaisia. Meidän perheessä vanhemmista toinen on työssä ja toinen opiskelija, lapsia on kaksi poikaa, joilla molemmilla on astma. Meidän kaikkien liikkuminen on ollut suosi-tuksiin nähden aika vähäistä. Osa perheistä tuli loman aikana kovinkin tutuiksi. Mitään yleistä tarinakier-rosta, missä kukin olisi kertonut syitä lomalle hakemi-seen, ei ollut. Näitä tarinoita kuuli sitten keskusteluti-laisuuksissa tai saunanlauteilla. Olimme kaikki hetken yhdessä ryhmänä tavallisia perheitä omina persoonalli-suuksinamme ja kohdaten omia heikkouksiamme löy-tääksemme jotain, jolla muuttaa omia liikuntatottu-muksiamme paremmaksi.

Mikä mielenkiintoista, ryhmässä oli ihmisiä urhei-lijoista sohvaperunoihin. Tämä toimi hyvin, sillä liik-kujaperheet innostivat ainakin osaa perheistä liikku-maan enemmän. Ohjaajat olivat niin hyviä työssään, että heidän oppinsa kantaa omassa liikkumisessa pit-kään. Hymyllä on voimaa - oli vaikea olla pitämättä kahvakuulasta, kun ohjaaja hymyili ihan koko ajan.

teksti Ira Laitakari-Svärd Kuva Satu Anttila / Story Art

pHt:n peRHeLomatoi HYvän oLon

20 YTY 1/2013

Uusia lajeja, joista

perheessämme innostuttiin,

oli seinäkiipeily, geokätköily,

kahvakuula ja gladiaattorirata.

Pajulahdessa ollaan yhdessä koko perheenä, joten loma on kaivattua tiivistä yhdessäoloa. Välillä aikuiset ja jälkikasvu liikkuvat omissa ryhmissään. Saatu hyöty liikuntalomasta on pitkäaikaista. Oli tärkeää tiedostaa omat rajansa, pyrkiä niiden ylärajoille ja ylittää ne edes vähän. Ohjaajamme opastivat eri liikevaihtoehtoja hel-poista haastaviin.

Kaikki ohjaajat olivat hyvin läsnä ja antoivat vink-kejä, miten jokainen voi helposti liikkua ja pitää itsensä kunnossa. Syyllistymme liikaa siihen, että asetamme itsellemme liian korkeita tavoitteita ja siksi epäonnis-tumme. Arkiliikunnan hyötyä ei pidä unohtaa ja tär-keintä on olla aktiivinen ja liikkeellä. Ohjaajilta sain synninpäästön - en olekaan toivoton sohvaperuna.

Kiireiselle ihmiselle hyvin sopiva ajatusmalli oli ”tee edes tämä liike”. Jos ei ehdi liikkumaan suositus-ten mukaisesti, aina löytyy aikaa muutamalle liikkeelle. Neljä minuuttia ihan missä kohtaa päivää tahansa tai useampaankin kertaan on todella hyödyllistä kokonai-suuden kannalta.

Oli ilo nähdä, miten poikani innostuivat monesta liikuntalajista ohjaajien tai samanhenkisten kavereiden myötä. Uusia lajeja, joista perheessämme innostuttiin, oli seinäkiipeily, geokätköily, kahvakuula ja gladiaat-torirata. Lomaystävien kautta löytyi sattumalta sun-nuntain liikuntasalivuoro, jonne mekin jatkossa suun-taamme. Voimme sitten jatkaa yhdessä ainakin tuota gladiaattoriratailua.

Hän neuvoi, mikä oli oleellisinta liikkeissä - ei aina se paino vaan hallittu liike.

Lomaan kuuluu täysihoito eli viisi ateriaa päi-vässä ja hotellitasoinen majoitus. Näin perheenäidille se oli ihanaa lepoa siivouksesta ja ruuanlaitosta. Vii-kon aikana lautaselle kerralla annosteltu ruokamäärä väheni huomattavasti ja nälkä ei ollut kertaakaan syö-mään mennessä. Mikä ihana olotila!

Opin liikuntalomalla missä ja miten minun pitää tällä hetkellä liikkua sekä millaisista lajeista tai liikun-nasta elimistölle on nyt hyötyä. Huomasin liikkuneeni hieman väärin omaan kehooni ja elämäntilanteeseeni nähden. Opin kuuntelemaan kehoani paremmin. Lomalla puhuttiin myös perheestä, ruuasta ja kuntoi-lusta yleensä. Saavutin omat tavoitteeni lomalta. Perhe liikkuu nyt enemmän ja enemmän yhdessä. Mieheni innostui uusista lajeista ja perheen yhteisestä ajasta. Hän jo kysyi, koska voi hakea uudelleen. Voimme hakea uudestaan kahden vuoden kuluttua. Tällä välin hakekaa te vuorostanne, joko perhelomaa tai aikuis-ten lomaa. Kokemuksella voin sanoa, että se on erit-täin hyödyllinen jäsenetu! ●

YTY 1/2013 21

teksti Leena Vänni Kuvat Fotolia.com ja Leena Vänni

iKäRaJattuaReKRYtointia

R ekrytoijia kiinnostava ikähaarukka on melkoisen rajattu. Työntekijä on työnantajalle kiinnostavimmillaan noin 30 – 45-vuotiaana. Toisaalta nuorille tarjotaan usein pätkätöitä, jolloin elämän isot päätökset asun-

non ostamisesta ja lasten hankinnasta vaikeutuvat. Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että nuorille tarjotaan hyvä näkymä tulevaisuuteen. Viisikymppisillä lapset ovat useimmiten jo aikuistuneet ja asunto maksettu, kulutus pienenee ja vapaa-ajan arvostus kasvaa. Pätkä-työt sopivat siinä mielessä paremmin viisi- kuin kol-mekymppisille.

Asiaa pohdiskellut rekrytointikonsultti, YTYn

jäsen jaana toppari perusti viime vuoden lopulla henkilövuokrausyrityksen Viiskyt ja risat. Yritys kes-kittyy yli 50-vuotiaisiin talous- ja henkilöstöhallin-non ammattilaisiin. Topparin mielestä yritykset tar-vitsevat monessa tilanteessa juuri kokenutta työvoi-maa. Rekrytointikonsulttina hän kuuntelee tietysti asiakkaiden toiveita. Jos asiakas toivoo tietyn ikäistä, ei muun ikäistä kannata tarjota. Nuorten suosimi-sessa rekrytoinnissa kyse ei ole välttämättä huonosta asenteesta tiettyä ikäryhmää kohtaan, vaan myös jär-kevästä varautumisesta tulevaan. Jos yrityksen henki-löstö on liian samanikäistä, monet avainhenkilöt saat-tavat jäädä eläkkeelle samaan aikaan. Yrityksen ikära-kenteen tulee olla monipuolinen.

vuokratyö sopii tiettyihin tilanteisiin

Vuokratyö on tarkoitettu vain aidosti määräaikai-siin tehtäviin, kuten vaikkapa fuusiotilanteeseen tai lisäavuksi tilinpäätösaikaan. Apua saatetaan tarvita

22 YTY 1/2013

< Jaana Toppari tietää,

että viisikymppisellä

on aikaa keskittyä

työhön ja motivaatio

kunnossa.

myös henkilöstöprosessien luontiin ja jalkauttami-seen. Lisäksi tekijöitä tarvitaan erilaisiin sijaisuuksiin.

– Tähän konseptiin sopii hakija, joka menee teke-mään työn silloin kun sitä on, ei pelaamaan organi-saatiopelejä tai hakemaan ylennystä. Toki samalla pää-see näyttämään omaa osaamistaan yritykseen, mutta kaikki eivät edes etsi vakipaikkaa, Toppari sanoo.

Coachauksella tukea

Ongelmiakin kokeneen työntekijän sopeutumisessa saattaa olla. Jos takana on pitkä työura yhdessä yrityk-sessä, uudet valtuudet tai vastuut saattavat olla epäsel-viä. Perehdyttäminen on tietysti työntekijän vuokran-neen yrityksen vastuulla, mutta Toppari pyrkii ehkäi-

semään ongelmia kuukausittaisella valmennuksella.Toppari on palvelun käynnistämisen jälkeen saa-

nut jo satoja ansioluetteloita. – Joukossa on todella hyviä ja osuvia hakijoita

tähän konseptiin. Nyt olen saanut kerättyä tekijäpoo-lia ja tiedän, millaista osaamista voin tarjota. Seuraa-vaksi alkaa markkinointi asiakasyrityksille. Tämä on tietenkin pitkäjänteistä työtä asiakkaiden suuntaan, koska kyseessä on uudenlainen konsepti. Vaikka kiin-nostusta on, tarvetta ei välttämättä ole heti.

Tekijöitä olisi myös muille aloille, mutta Toppari keskittyy vain talous- ja henkilöstöpuoleen. ●

www.viiskytjarisat.fi

Nuorena tyhmä, vanhana tyhmempi. Nuorena fiksu, vanhana vieläfiksumpi.

teksti Jaana Parkkola, Akava

T yöterveyslaitoksen osaamiskeskuksen johtajan anneli leppäsen mielestä eri-ikäisten tarpeisiin on kiinnitet-tävä työelämässä huomiota. Samalla hän kuitenkin varoittaa liian kapea-

alaisesta näkökulmasta.– Kärjistäen voisi kysyä, onko edes olemassa

mitään ikäongelmaa? Eliniän pidentymisen myötä ihmisten työkyky paranee. Toki fyysisessä työssä ikä tuo aina omat rajoitteensa, mutta esimerkiksi Akavan jäsenistössä, asiantuntija-ammateissa asiantuntijuus kasvaa iän myötä, Leppänen muistuttaa.

Ikää ei Leppäsen mukaan pidä nähdä yleistävänä tekijänä. Leimojen lyömisen sijaan on mietittävä, mitä tarpeita työntekijällä on kussakin elämänvaiheessa.

– On täysin harhaluulo, että kaikkien iäkkäiden tarpeet olisivat samanlaisia. Pikemminkin päinvas-toin. Vanhemmitenhan ominaisuutemme kiteytyvät: nuorena tyhmä, vanhana tyhmempi. Nuorena fiksu, vanhana vielä fiksumpi, Leppänen karrikoi.

Leppänen kannustaa työpaikkoja hyödyntämään erilaisuutta nykyistä rohkeammin.

– Eri-ikäisiä pitäisi laittaa työskentelemään ennakkoluulottomammin yhdessä erilaisissa tilan-

Suomella on mahdollisuus olla edellä-

kävijä eri-ikäisten osaamisen hyödyn-

tämisessä, uskovat Työterveyslaitoksen

asiantuntijat.

teissa. Eri-ikäisten kanssa työskentely kehittää osaa-mista, ja yhteistyöllä voidaan saada aikaan innovaati-oita, joita ei muuten syntyisi.

ikäjohtaminen on osaamisen johtamista

Väestön ikääntyessä ihmisiä tarvitaan jatkamaan ja jaksamaan työelämässä yhä pidempään. Monet ikään-tyvät joutuvat kuitenkin kohtaamaan kielteisiä asen-teita. Ne ilmenevät muun muassa syrjintänä rekry-tointitilanteissa sekä työpaikalla koulutuksen kieltä-misenä ja eläkkeelle painostamisena.

– Niin sanottu ”hyvän ikäisten haarukka” on työ-elämässä kaventunut. Tämä on erittäin huolestuttava piirre, Leppänen toteaa.

Nuorena liian kokematon, kolmekymppisenä arvaamattomassa lisääntymisiässä ja yli viisikymppi-senä kehäraakki. Onko todellakin niin, että olemme haluttua työvoimaa vain 35 – 45-vuotiaina?

– Ikää pitäisi pohtia osaamiskysymyksenä. Ikä-johtaminen on osa strategista johtamista: on mietit-tävä mitä ollaan tekemässä ja millaista osaamista tar-vitaan. Iäkkäämmillä työntekijöillä on usein sellaista osaamista, jota nuoremmilla ei ole.

Osaamisen kehittäminen läpi työuran – eläkeiän kynnykselläkin – on Leppäsen mielestä Suomen valt-tikortti tulevaisuudessa.

– Osaamisen kehittämisestä puhutaan nyt kovasti. Muissa maissa tätä ei ole vielä niin hyvin ymmärretty. Asiasta kannattaisi ottaa meillä ripeästi koppi ja viedä eteenpäin. ●

asiantuntijuudella ei oleparasta ennen -päivää

YTY 1/2013 23

24 YTY 1/2013

uusi urapalvelu hioo ansioluettelosta timantin Klinikasta sai vahvistusta

omille ajatuksille ja puhelun

aikana kumottiin niitä

pelkoja ja ennakkokäsityksiä,

joita itsellä omasta

osaamisesta oli.

Valmentaja oli innostunut

ja kannustava, ja antoi

konkreettisia ohjeita.

Y TY tarjoaa uutena palveluna jäsenilleen CV-klinikan. Pal-velu pitää sisällään ansiolu-ettelon sekä mahdollisesti työhakemuksen lukemisen

ja sen jälkeen 20 minuutin puhelinkonsul-taation. Konsultaation jälkeen uraneuvoja vielä lähettää korjausehdotukset sähköpos-titse jäsenelle. CV-klinikassa ansioluetteloa hiotaan rehellisemmäksi ja siihen kiteyte-tään oma osaaminen. Esitystavassa on usein korjaamista, sillä ansioluettelo täytyy miet-tiä rekrytoijan näkökulmasta, ei omasta.

miten edetä?

• Mene sivulle www.urapalvelut.fi / yty ja kirjaudu jäsennumerollasi• Varaa aika valmentajalle• Saat valmentajaltasi sähköpostia, johon vastaamalla lähetät hänelle ansioluettelosi• Varaamallasi ajalla valmentaja soittaa sinulle ja käytte läpi ansioluetteloasi• Saat korjausehdotuksia myös sähköpostitse

teksti Leena Vänni Kuva Fotolia.com

tiesitKö, että sinulla onyli 200 jäsenetua?Jäsenedut on akavalaisten liittojen yhteinenjäsenetupalvelu. YTYn jäsenistä palveluunon tähän mennessä rekisteröitynytkuusi prosenttia.

Tieto katsastusedustaleviää helposti työpaikoilla,kun auton katsastusmiltei kaikkia koskettaa.

P alvelun käyttö onnistuu rekis-teröitymällä sivulla www.jasen-edut.fi. Rekisteröityessä tarvit-see mainita, mihin jäsenliittoon kuuluu. Tarjoukset ja tapahtu-

mat näet myös Facebook -sivuilta www.facebook.com /jasenedut, mutta varauksen tekoon tai alennuskoodien saamiseen tarvit-see olla rekisteröitynyt palveluun.

Mitä palvelusta sitten löytyy? Skaala on melkoinen muuttopalveluista outlet-liikkei-siin. Yhdeksi kestosuosikiksi palvelun yh-teyspäällikkö marja-liisa häkli mainitsee K1-katsastajien katsastusedun.

– Tieto katsastusedusta leviää helposti työpaikoilla, kun auton katsastus miltei kaikkia koskettaa. Onpa joltain jäseneltä katsastuspaikassa kysyttykin, onko akavalai-sen liiton jäsen, vaikka ei etua ole osannut-kaan kysyä. Etu on sitten saatu jäsenkorttia näyttämällä, Häkli kertoo.

Jotkut Jäseneduissa mukana olevat pai-

kat mainostavat etuja pienellä tarralla ovessa tai tiskillä. Palvelun tunnettuus lisääntyy hitaasti.

– Palvelun kolme ensimmäistä vuotta on kulunut nopeasti ja uusia yhteistyökump-paneita tulee jatkuvasti. Nyt mukaan tulee sellaisiakin, joihin olen ottanut yhteyttä jo alkuaikoina, mutta konseptiin ei silloin vielä uskottu. Nyt on jo näyttöä, että käyttäjiä on, Häkli sanoo.

Palautetta palvelusta tulee yhteyspäälli-kölle melko paljon.

– Välillä kysellään isompien alennus-

prosenttien perään, mutta nämä mukana olevat yritykset eivät ole sen tyyppisiä, että aina olisi alet käynnissä. Silloin kymmenen-kin prosentin alennuksella on merkitystä. Verkkokaupoissa alennuskoodin käyttämi-nen on niin vaivatonta, että kaikki saatava alennus on kotiin päin.

Suosittuja verkkokauppoja on vaik-kapa Apteekkituotteet.fi, Allergiakauppa.fi ja Suomalainen.com. Jäsenedut ei keskity pääkaupunkiseudulle, vaan etuja löytyy ympäri Suomen. Sivuilla on myös paikka-kuntakohtainen haku. ●

Klinikasta sai vahvistusta

omille ajatuksille ja puhelun

aikana kumottiin niitä

pelkoja ja ennakkokäsityksiä,

joita itsellä omasta

osaamisesta oli.

Valmentaja oli innostunut

ja kannustava, ja antoi

konkreettisia ohjeita.

Syksyn mittaan työnantaja oli antanutymmärtää, että kenenkäänei tarvinnut olla huolissaantyöpaikkansa suhteen.Vaan kuinkaskävikään?

[ Y T I M e S Tä ]

pekka potinkaraasiamies, SAVALin toiminnanjohtaja

L iikunnan ja urheilun rakenteita on ravisteltu jo jonkin aikaa. Huippu-urheilun muutostyöryhmä sai loppuraporttinsa valmiiksi juuri ennen vuodenvaihdetta, ja sen kirjausten mukaisesti uudistettu olympiakomitea starttasi tämän vuoden alusta. Muutos ei jäänyt ainoastaan huippu-urheiluun, sillä samoihin aikoihin Suomen Liikunta ja Urheilu SLU, Kuntoliikuntaliitto ja Nuori Suomi yhdis-tyivät. Niiden muodostama Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, käynnisti toi-mintansa niin ikään vuoden alusta. Valo toimii suomalaisen liikunnan ja urheilun kattojärjestönä

ja yhdistävänä voimana.Valon aloittaessa toimintansa koko SLUn, Kuntoliikuntaliiton ja Nuoren Suomen henkilöstö siirtyi

Valon työntekijöiksi. Syksyn mittaan työnantaja oli antanut ymmärtää, että kenenkään ei tarvinnut olla huolissaan työpaikkansa suhteen. Valon käynnistysvaiheessa eteen tulevat yt-neuvottelut käy-dään kaikkien eduksi, uuden järjestön organisoitumiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Vaan kuin-

kas kävikään? Tammikuisessa työnantajan yt-kutsussa mainittiin toki organisoituminen, mutta samalla ilmoitettiin henkilöstövähennystarpeeksi 10 – 30 henkilötyövuotta verrattuna 2012 tilantee-

seen. Perusteena olivat tuotannolliset syyt. Kun viime vuoden lopulla henkilötyövuosia las-kettiin olevan yhteensä 77, jatkossa olisi tarkoitus pärjätä siis 47– 67 henkilötyövuodella.

Työntekijöistä lähes kolmasosa on ytyläisiä, joten yhdistymisen tilanteen kehittymistä on seurattu täällä toimistolla tiiviisti alusta asti. Yt-kutsun sisältö ei yllättänyt. Se enem-mänkin harmitti, kun muisteli työnantajan joulukuisia lupauksia ja tarinointia.

YTY on ollut mukana henkilöstön infotilaisuuksissa, joissa aluksi ennakoitiin tule-vaa yhdistymistä ja nyttemmin kerrotaan yt-neuvotteluiden etenemisestä. Jäseniä on neuvottu ja ohjeistettu sekä yt-edustajien kautta että henkilökohtaisesti. edelleen

käynnissä olevissa yt-neuvotteluissa pyritään tietysti löytämään paras mahdollinen toimin-tatapa uudistuneelle kattojärjestölle. Hyvää lopputulosta tavoitellaan henkilöstön puo-lelta osoittamalla kaikkien työpanoksen tar-peellisuus. Soviteltavaa on, kun kolmen jär-

jestön henkilöstöä sovitetaan yhteen organisaa-tion. Myös järjestöjen toimintatavoissa ja työsuh-teiden ehdoissa on yhteensovittamista. Työnan-taja hakee hyvää hyötysuhdetta, mikä pahimmil-laan tarkoittaa henkilöstökustannusten säästöä. Samalla on vaara, että asiantuntijuutta häviää. Miten silloin käy Valon vision ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa – 2020” saavuttamisen kanssa?

Neuvottelut jatkuvat ja ne saadaan päätökseen mitä todennäköisimmin ilmoitetussa aikataulussa, helmikuun loppupuolella. Mielenkiinnolla odotamme neuvottelutulosta – ja sitä, onko sen jälkeen tulossa irtisanomisia. ●

valoa tunnelin päässä?

26 YTY 1/2013

”

YTY 1/2013 27

YTY ottaa jälleen tulevanakesänä lukioikäisen kesätyön-tekijän Pasilan toimistolle.

KesätYönuoReLLe

T utustu työelämään ja tie-naa” -kesäharjoitteluohjel-man tavoitteena on edistää peruskoululaisten ja lukio-laisten tutustumismahdol-

lisuuksia työelämään ja yrityksiin. Kahden viikon kesätyöskentelystä maksetaan suosi-tuksen mukainen kertakorvaus 320 euroa. Lisäksi YTY tarjoaa lounasedun. Ohjel-man työsuhde on tutustumisluontoinen, eikä näin ollen koske esimerkiksi lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa.

Peruskoululaisille ja lukiolaisille tarkoi-tettu koululaisten kesäharjoitteluohjelma ”Tutustu työelämään - tienaa tonni” luotiin markka-aikaan vuonna 1992. Saadut koke-mukset ovat olleet myönteisiä ja kesähar-

joitteluohjelma on vakiintunut osaksi niitä toimenpiteitä, joilla yritykset ovat tarjon-neet koululaisille mahdollisuuksia omakoh-taisiin kokemuksiin työelämästä, yrityksistä ja niissä olevista työtehtävistä. Ohjelman toteuttamisella ei ole tarkoitus korvata nor-maalia kesätyötä. ●

Viime vuoden kesäharjoittelijatSalla ja roope oppivatmm. päivittämäännettisivuja jakäsittelemäänvalokuvia.

kesäharjoitteluun YtYynYTYn Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluun etsitään 16 –17 -vuotiasta oppimishaluista työntekijää.Aiempaa työkokemusta ei edellytetä. Työtehtäviin kuuluu erilaisia toimistotöitä. Työpaikka sijaitsee Helsingissähyvien kulkuyhteyksien päässä. Työaika on maanantaista perjantaihin kello 9 –15.

Kesätyöjakso on 3.6. –14.6.2013.

Kerro hakemuksessasi työkokemuksestasi (esim. koulun tet-harjoittelu) ja miksi sinua kiinnostaa kesätyö YTYssä.Lähetä hakemus 22.4.2013 mennessä osoitteeseen [email protected] ja laita viestin otsikoksi 'Tutustu työelämään ja tienaa'.

leikkaairtija annaeteenpäin!

susan Cain:Hiljaiset – introverttien manifesti, Avain, 2012, 388 s.

28 YTY 1/2013

[ K I r J A - A r V O S T e L U ]

teksti Seppo Simola

Y hdysvallat on ekstrovert-tien luvattu maa. Esimer-kiksi Harvard Business Schoolin ovea on turha nykiä, jos olet introvertti. Siksi onkin mielenkiin-

toista lukea amerikkalaista analyysia intro-verttien ja ekstroverttien luontaisten käyt-täytymistapojen eroista sekä niiden syistä ja seurauksista.

Paljon keksintöjä olisi jäänyt tekemättä ja taideteoksia luomatta, jos introvertit eivät olisi päässeet toteuttamaan itseään omalla ta-vallaan. Eikä maailmassa olisi sellaisia yhti-öitä kuin Microsoft tai Apple. Tosin muu-tama pörssiromahduskin olisi jäänyt väliin, jos puikoissa olisivat olleet introvertit. Sijoit-tajan on kuulemma parempi olla peloissaan kuin pahoillaan.

Monet ennakkoluulot saavat iloisesti kyytiä. Introvertit eivät ole aina ujoja, eikä termi ole synonyymi erakolle. Kirjassa on paljon esimerkkejä, miten ihmisten tempe-ramentti olisi syytä ottaa huomioon työelä-

mässä. Erityisen mielenkiintoisia ovat ana-lyysit introverttien ja ekstroverttien johta-juudesta. Luulitko, että menestyvän johta-jan pitää olla ekstrovertti?

Temperamentti ei muuten tarkoita kii-vautta tai äkkipikaisuutta, kuten se yleensä käsitetään, vaan se on ihmisen synnynnäi-nen tapa reagoida asioihin. Temperamentti on ikään kuin perustus ja persoonallisuus on rakennus. Eläinlaumoissa herkkävaistoiset introvertit pitävät lauman hengissä eli pois-sa petojen ulottuvilta.

Jako kahteen on todettavissa jo varhain. Pikkuvauvoja altistettiin uusille näkö-, ääni- ja tuoksuärsykkeille. Reagoinnin voimak-kuus korreloi hyvin myöhemmin todettuun introverttiin persoonallisuuteen. Ekstrover-teiksi syntyneet eivät oudoista ärsykkeistä juuri piitanneet. Vaikka perusreagointitapa on meissä jo syntyessä, niin tilannekohtai-seen joustoon meistä kukin venyy.

Ero näkyy myös työelämässä. Introver-tit häiriintyvät herkästi ärsykkeistä, mutta ekstrovertit suorastaan janoavat niitä. Ihmis-

HiLJaisuudessa asuu voimaKirjaa lukiessani oivalsin paljon. en päässyt pitkällekään, kun aloin vaistomaisesti tehdä

reunamerkintöjä ja alleviivauksia. Monet oman käyttäytymiseni perusteet aukenivat ja samalla

opin ymmärtämään, miksi joku muu käyttäytyi eri tavalla ja ennen muuta, miten voin jatkossa

ottaa erilaisuuden ennalta huomioon.

Ku

va:

Foto

lia.c

om

YTY 1/2013 29

Temperamenttion ikään kuin perustus

ja persoonallisuuson rakennus.

ten taipumukset olisi hyvä ottaa huomioon vaikkapa työtilojen suunnittelussa. Mah-dollisuus hallita fyysistä ympäristöä nostaa suoritustasoa.

Monet elämän osa-alueet mahtuivat mukaan kirjaan. Työn ja opiskelun ohella avataan ongelmat, joihin väistämättä törmä-tään introvertin ja ekstrovertin avioliitossa. Paljon ristiriitoja on vältettävissä tai ratkais-tavissa, kun tunnet kumppanisi vaistomai-sen reagointitavan taustat.

Introvertin haasteet esitellään päiväko-dista koulun kautta opiskeluun ja työelä-mään. Ja mikä parasta – esimerkit ovat hyvin käytännönläheisiä. Itse hämmästyin mon-ta kertaa siitä, miten täsmällisesti kirja osasi kertoa juuri minun kokemistani tilanteista.

Yksilötyöskentelyn suosijana olen mo-nesti turhautunut väkisin väännettyihin ryh-mätyötilanteisiin. Niinpä koin suorastaan riemua, kun kirja todisti suorituksen huo-nonevan ryhmän koon kasvaessa, ellei esi-merkiksi aivoriihtä toteuteta verkossa.

Tätä kirjaa voi pitää vaikka johtamistai-don ja psykologian oppikirjana, kasvatuskä-sikirjana tai jopa parisuhdeoppaana. Välillä tekijä hakee taustoja liian lavealti, mutta jos malttaa niiden kohtien läpi, niin palkinto oivalluksen muodossa on taas kohta luvassa.

Nyt jään odottamaan kirjaa muuttuja-parista optimisti – pessimisti (vaiko haihat-telija ja realisti?). Heti kun löydän sellaisen, niin kerron siitä, jos se on puoliksikaan yh-tä mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kuin tämä kirja. ●

tervetuloajyväskylän kaupunginteatteriin 18.4.2013Järjestämme YTYn kevätkokouksen yhteydessä aluetapahtuman. Kokouksen jälkeen ilta jatkuu buffet-ruokailun ja Saituri-teatteriesityksen merkeissä. Voit halutessasi ottaa mukaanyhden seuralaisen. Tilaisuus on YTYn jäsenille maksuton, seuralaisen ruokailusta ja teatterilipusta veloitamme 20 euroa. Maksu suoritetaan käteisellä tilaisuuden yhteydessä.

Teatterilippuja on rajattu määrä. Ilmoittaudu tilaisuuteen etukäteen jäsensivujen kautta. Lähetämme kokousaineiston sinulle kotiosoitteeseen ennen kokousta.

kutsuYtYn kevätkokoukseenYksityisalojen esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n kevät-kokous pidetään torstaina 18.4.2013 kello 17.00 osoitteessa Tietotalon Poliisimestari-kabinetti, Kilpisenkatu 1, 40100 Jyväskylä. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkistus alkavatklo 16.40. Valtakirjojen tarkistus koskee vain niitä jäseniä,jotka edustavat itsensä lisäksi myös toista kokoukseen ilmoittautunutta YTYn jäsentä.

Kokouksen esityslistalla on yhdistyksen sääntöjen 8 §mukaiset asiat. Kokouksessa päätetään myös hallituksen valinnan valmistelusta ja vaalitoimikunnan asettamisestasekä kunniajäsenten kutsumisesta.

YTYn henkilöjäsenen tai YTYn jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen tulee ilmoittaa yhdistyksen sääntöjen 7 § mukaan yhdistykselle osallistumisestaan kokoukseen viimeistään torstaina 11.4.2013 kello 16 mennessä YTYn jäsensivujen kautta tai puhelimitse(09) 2510 1310.

tervetuloa!

Yksityisalojen esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry

Hallitus

Kuva: Studio Luomansivu

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta

Kirjaudu palveluun

ja hyödynnä etusi!

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta

näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaih-

tuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

Kristina Cruises 10 %:n alennus m/s Kristina Katarinan lomaris-teilyjen normaalihinnasta, joiden lähtöpäivät ovat tammikuus-sa, helmikuussa, toukokuussa, elokuussa, syyskuussa ja joulu-kuussa, poislukien Jouluajan ja Uuden Vuoden risteilyt. Varauk-set suoraan varustamolta!

K1 Katsastajat Henkilö- ja pakettiauton määräaikaiskatsastus 59€ (sis. määräaikaiskatsastuksen, päästömittaukset ja mahdol-lisen OBD-mittauksen), pelkkä katsastus 35 €. Tarjoukset ovat voimassa kaikkina aikoina, myös ilman ajanvarausta.

Gigantti-myymälät Ilmainen kotiinkuljetus yli 100 euron ostok-siin kaikkialle Suomeen. Ei koske verkkokauppaa.

Sibeliustalo, Lahti Karita Mattila, resitaalikonsertti – Dinner & Show -paketti jäsenetuhintaan 139 €/hlö (norm. 159 €). Tarjous voimassa 23.3.2013 saakka koodilla AKAVA3003.

Yyterin Kylpylä, Pori 20 %:n alennus perushintaisesta majoi-tuksesta sekä kaikista normaalihintaisista majoituspaketeista. 1 vrk:n perhepaketti 100 €/vrk (norm. 149 €), pakettiin sisältyy majoitus perhehuoneessa 2 aik. + 2 lasta (4-14 v.), alle 4 v. ve-loituksetta vanhempien vuoteessa, hyvän olon buffetaamiainen, kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttöoikeus aukioloaikoina. Tar-joukset voimassa 1.2.2013 - 31.5.2013, (juhlapyhien sekä eri-koistapahtumien aikana voimassa vain erikoispaketit). Varaus-tunnus AKAVA.

French Connection, Kauppakeskus Kluuvi, Helsinki 10 %:n alennus normaalihintaisesta naistenvaatemallistosta, sisältäen naisten vaatteet ja asusteet (laukut, korut, kellot, aurinkolasit). Voimassa 23.4.2013 saakka.

Suomalainen.com Tietokirjoista 10 %:n alennus koodilla AKAVATIE-TO. 100 euron tilauksesta 20 euron alennus koodilla AKAVASATA. Osta neljä tuotetta lapsille-kategoriasta, saat edullisimmasta 50 %:n alen-nuksen koodilla AKAVALAPSET. Alennuksia ei voi yhdistää, eli kerralla voi käyttää vaan yhden koodin.

Sandstone Sanakirjat 35 %:n alennus Eurotranslator Dictionary 9.1 -ohjelmasta alennuskoodilla JÄSENEDUT.

Vianor 16 erilaista etua, katso tarkemmat tiedot palvelusta.

Sokos Hotel Vaakuna, Pori, Sokos Hotel Caribia, Turku, Sokos Ho-tel Puijonsarvi, Kuopio ja Sokos Hotel Tahkovuori, katso tarjouk-set palvelusta!

Binja.fi Katso lämmitysenergiaa säästävät tarjoukset palvelusta!

Savottastore.fi Savotta Military -makuupussi, jäsenhinta 89 € (norm. 129 €), Savotta Tarveller weel bag, jäsenhinta 89 € (norm. 139 €), Savotta 212 -reppu, design by Harri Koskinen, jäsenhinta 85 € (norm. 115 €), Savotta 101 -reppu, design by Harri Koskinen, jä-senhinta 79 € (norm. 99 €), Savotta Micro-Fleece -lämpöväliasu S - XXL, jäsenhinta 26 € (norm. 39,90 €). Tarjoukset voimassa 31.3.2013 saakka nettikaupassa koodilla inmind.

Sokos.fi 10 euron alennus jos ostoskori yli 100 euroa etukoodilla ETUAKAVA,voimassa 28.2.2013 saakka.

Löydät nämä ja satoja muita etuja Jäsenedut.fi -palvelusta.

[ V I e r A S K Y N ä ]

YTY 1/2013 31

taustaRYHmästänäHtYä

toimimaan yksin. Keskustelut rivijäsenten sekä luotta-musmiesten ja muiden henkilöedustajien kanssa autta-vat muodostamaan käsityksen niistä asioista, jotka ovat alalla tärkeimpiä. Uskottava edunvalvonta vaatii jatku-vaa vuoropuhelua, ja taustaryhmän jäsenet ovat luon-teva kanava vaikuttamiseen juuri omalla alallasi. He ovat valmiina keskustelemaan edunvalvonnasta myös uusien henkilöiden kanssa ja ovat ilahtuneita yhtey-denotoista. Tiedäthän sinä, kuka alasi YTN:n tausta-ryhmässä vaikuttaa?

Merkittävä osa TESseistä päättyy syksyllä 2013. Nyt on viimeiset hetket vaikuttaa, mitkä kysymykset ovat silloin päällimmäisinä neuvottelupöydässä. Hyö-dynnä alasi taustaryhmää viestinviejänä!

Taustaryhmän työskentely tiivistyy kohti sopi-muskauden loppua sekä sopimusneuvotteluita. YTN:n alalle osoittamat asiamiehet, taustaryhmänsä tukemana, käyvät varsinaiset sopimusneuvottelut työnantajaliiton kanssa, ja YTN:n hallitus lopullisesti hyväksyy neuvot-telutuloksen taustaryhmää kuunnellen.

Koneisto on valmis neuvotteluihin, mutta kone ei toimi ilman jäsentensä tukea. Muistathan, että työeh-tosi olisivat huomattavasti heikommat ilman aikaisem-pia neuvotteluita eikä tuloksia valitettavasti aina saada ilman painostusta. Olethan valmis tukemaan tulevia neuvotteluita?

mikael montonenAffecto Finland Oy:n luottamusmies YTN tietotekniikan palvelualan taustaryhmän jäsen

Syksyllä 2011 työehtosopimuspöydästäkuului kummia. Määrätietoisen työn jaerilaisten sattumien summana YTNpääsi mukaan tietotekniikan palvelualantyöehtosopimukseen.

A loitin YTN tietotekniikan palvelu-alan taustaryhmässä vuonna 2009. Jo aiemmin YTN oli asettanut tavoit-teekseen päästä mukaan alan työeh-tosopimukseen. Joka vuosi taustaryh-

mässä puhuttiin, että tavoite toteutuu viiden-kymme-nen vuoden sisällä.

Keskustelut toistivat itseään, kunnes kuin salama kirkkaalta taivaalta 16.11.2011 YTN:n sulkakynä hei-lahti työehtosopimuksen allekirjoituksen merkiksi. Todellisuudessa prosessi oli monimutkaisempi, ja ansaitsisi oman kirjoituksensa, mutta iso kiitos kuu-luu YTN:n asiamiehille ja erityisesti silloin alasta vas-tanneelle jani huhtamellalle.

Taustaryhmä oli täysin uudessa tilanteessa. Kun aikaisemmin pohdittiin, miten päästä neuvottelupöy-tään, nyt meillä olikin sopimus, jota kehittää ja tarvitta-essa puolustaa. Pitääkö edunvalvonnassa keskittyä teks-tikysymyksiin vai palkankorotuksiin? Ovatko matka-aikakysymykset tärkein parannettava asia? Ovatko ulkomaanmatkojen korvaukset kunnossa? Hiertääkö joku muu työehtoasia kenkää pahemmin?

Taustaryhmä toimii asiantuntijaryhmänä alansa kysymyksissä. Se siis vahvistaa ja hioo YTN:n näke-mystä eri asioissa. Vuoden 2012 alusta kauden vaihtu-essa tietotekniikan palvelualan taustaryhmän kokoon-panoa muutettiin ja laajennettiin mahdollisimman kat-tavan näkemyksen saamiseksi. Uudet naamat pääsivät hienosti mukaan. TES mahdollisti kokousten pitämi-sen työajalla ja asioita käytiin vielä perusteellisemmin läpi. Koko tekeminen muuttui, jos mahdollista, vielä-kin ammattimaisemmaksi.

Alalla kuin alalla taustaryhmä ei kuitenkaan pysty

if.fi 010 19 19 19 *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011.

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Esimerkkihinta on laskettu 50 000 euron turvalla 43-vuotiaalle henkilölle, joka on YTYn jäsen. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi!

Kuinka sinä pärjäisit, jos jäisit huolehtimaan perheesi taloudesta yksin? Katso hin-taamme, ja huomaat että suu-riin riskeihin voi varautua pikkurahalla. Eikä siihen kulu aikaakaan kuin muuta-ma minuutti. Ota nyt Suomen edullisin henki-vakuutus lähimmästä Ifi stä tai osoitteesta

henkivakuutuskuntoon.fi

Tee päätös joka rauhoittaa.

Documents

YTY-lehti 1/2013