y K S i T y i S a l o J e n e S i M i e H e T J a a S i a n T u n T i J aT y T y r y

3

2013

eSiMieHenäyT-neuvoTTeluiSSa

ryHTiä HoMMiin,KoKouSväKi!

UUsi sUUnta Uralla

ilMoiTuSHinnaTJa KooT

2 YTY 3/2013

Takasivu .................................. 800 € 217 x 230 mm

1/1 sivu .................................. 700 € 217 x 280 mm

1/2 sivua pysty ................... 400 € 108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka .................. 400 € 217 x 140 mm

1/4 sivua pysty ................... 250 € 54 x 280 mm

Ajankohtaista ............................................................................................................................4Urapolun monet haarat .....................................................................................................6Juristipalsta: Esimies yt-tilanteessa ..........................................................................10Yhdistykset YTYn jäsenenä ..........................................................................................12Johtaja, katse budjetista asiakkaaseen ................................................................14Työttömänä osa-aikatöihin ...........................................................................................16Reaalipalkat on turvattava yleiskorotuksella ....................................................18Ytimestä: Miksi painostustoimenpiteitä käytetään? ...................................19Palkkaturvan hakemisessa ei kannata viivytellä .............................................20

Ryhtiä hommiin, kokousväki! .....................................................................................22Kesätyöntekijät piristävät toimistoarkea .............................................................24Kirja-arvostelu: kauhukertomus kaikille veronmaksajille .........................26YTYn golf-mestaruudet ratkottiin Pickalassa ...................................................27YTYstä kysyttyä .....................................................................................................................28YTYn syyskokous ja jäsenilta .......................................................................................29Katso mitä allekirjoitat työsuhteen päättyessä! .............................................30Lämmin henki viileässä Porissa ..................................................................................30Vieraskynä: Intohimolla ja kiireesti ..........................................................................31

yKSiTyiSaloJen eSiMieHeT Ja aSianTunTiJaT ry:n JäSenleHTi • 3 / 2 0 1 3

KoTiSivuTwww.yty.fi

leHden ToiMiTuSKunTa 2013Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, KyllikkiKivijärvi, Leena Vänni, Anu Aspiala,Pekka Potinkara

KanSiKuvaElise Kulmala

ulKoaSuViestintänetti Oy, Jyväskylä

PainoTaloForssa Print

PainoSMäärä8 800Seuraava numeroilmestyy 24.10.2013

PääToiMiTTaJaLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

ToiMiTuSRatavartijankatu 200520 HELSINKI

SäHKöPoSTiyty@yty.fi

6 14

16 2422

[ TÄ S S Ä N U M E R O S S A ]

YTY 3/2013 3

www.iaet.fi

Postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

asiakaspalvelupiste palvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

yKSiTyiSaloJen eSiMieHeT JaaSianTunTiJaT yTy ry

postiosoiteRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KäYntiosoiteAsemapäällikönkatu 12 bPuhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399sähköposti: yty@yty.fihenkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

JäSenreKiSTerijäsensihteeriTiina lappalainenPuh. (09) 2510 1310

JäSeneTuaSiaTtoimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JäSenyySaSiaTjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

edunvalvonTaedunvalvontalakimiesanu aspialaPuh. (09) 2510 1340

asiamiesPekka PotinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

vieSTinTäviestintävastaavaleena vänniPuh. (09) 2510 1335

TyöSuHdeaSiaTpäälakimiesHeikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

Keskitetty ratkaisu tukisi kansantaloutta

N äkymät työehtosopimusmarkkinoilla ovat olleet synkkiä näin työnteki-jän katsantokannasta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja työnantaja-sektorin sisällä on muhinut sekava soppa, jonka yhteneväisyydestä ei ota helposti selvää. Yllätyksenä on kesän lopulla esille tulleet pienet myönteiset välähdykset keskitetyn mallin suuntaan. Helppoa ei TES-rintamalla tule olemaan, mutta kansallisen edun vuoksi uskon järjen

voittavan ja keskitetyn ratkaisun tulevan – oli malli uudelta nimeltään mikä tahansa. Palkkojen ostovoimaisena pysymisen lisäksi työurahaasteet eivät lopu. Monella työn-

tekijällä on takaraivossa ajatus, kuinka selviää tehtävistään ja onko tätä työtä jatkossa. Voimme kukin vaikuttaa olemalla aktiivisia oman osaamisen ylläpitämisessä. Lisäksi työn-antajan kanssa pitää yhteisesti tarkastaa riittävä osaamisen ja koulutuksen taso myös ylemmille toimihenkilöille. Myös koulutussuunnittelussa tarvitaan ylemmille toimihen-kilöille laaja-alaisia jatkokoulutusmalleja.

Edelleen päivittäin kerrotaan saneeraustarpeesta ja työvoiman vähentämisestä. Epäselväksi on jäänyt, mitkä alat todella kaipaavat lisää henkilökuntaa. Tämä on ratkai-seva tieto suunniteltaessa työuria ja keskusteltaessa työväestön liian varhaisesta eläk-keelle jäämisestä. Varhaiseen eläköitymiseen sisältyy monia asioita. Tutkimuksissa edel-leen kärkitilaa pitää työssä jaksaminen. Näkemykset talouden tilasta ja tulevaisuuden kehityksestä ovat vaihdelleet alkuvuoden aikana rajusti. Arvioinneissa sekoittuvat totuus ja mielikuvat. Epäjohdonmukainen ryntäily ja ennakointi eivät ole hyväksi, sillä ne vaikut-tavat koko kansantalouteen ja menestyvienkin toimialojen kehitykseen. Päättäjien on nyt aika seistä omillaan ja tehdä yhtenäiset ratkaisut kansantaloutemme tueksi.

Me YTYn jäsenet olemme osa voimavaraa, jolla yhteiskuntaamme rakennetaan. Yhdessä Akavan ja YTN:n kanssa muodostamme osaavan ja vaikutusvaltaisen ryhmän. Pyydän Teiltä luottamustanne sopimusneuvotteluihin ja tukeanne edustajillenne tiukoissa tilanteissa.

Kiitän Teitä, hyvät YTYn jäsenet, aktiivisuudesta ja toivotan syksyn myötä menes-tystä niin ammatillisessa kehityksessä kuin voimia oman työelämän hallinnassa.

Juha harjunenpuheenjohtaja

[ PÄ Ä K I R J O I T U S ]

Lisätietoja ja ilmoittautuminen jäsensivujen kautta www.ytyintra.fi

[ A J A N K O H TA I S TA ]

TaPaHTuMaKalenTeri

asiantuntijan työn vaatimukset12.9. Helsinki

Yrittäjyys uravaihtoehtona13.9. Helsinki

työhyvinvointi muutoksessa 17.9. Oulu, 15.10. Kotka, 17.10. Tampere, 21.11. Varkaus

asiantuntijasta esimieheksi -koulutuskokonaisuus2.10., 16.10. ja 13.10. Oulu

osaaminen näkyväksi8.10. Helsinki, 7.11. Lappeenranta, 26.11. Mikkeli

esimies ja muutos30.10. Helsinki, 13.11. Webinar

syyskokous ja jäsenilta7.11. Helsinki

Kokoamme YTYn jäsenten profiiliin

sopivia työpaikkoja sekä jäsensivuille

että omalle Facebook-sivulle www.

facebook.com/ytytyopaikat. Työpaik-

kojen vaivaton seuraaminen saattaa

tuoda esiin yllättäviä uramahdollisuuk-

sia myös heille, jotka eivät aktiivisesti

etsi töitä. Sovellus kerää tietoja esimie-

hien ja asiantuntijoiden avoimista työ-

paikoista eri lähteistä.

Palvelu TyönHaKuun:

listaus avoimista työpaikoista

YTYn Facebook-sivuilta saat nopeim-

min tietoa uusista tapahtumista,

jäseneduista, koulutuksista ja kan-

nanotoista. Tykkää YTYstä osoitteessa

facebook.com/ytyfb

Facebookistauutiset jatapahtumat

suoraveloitus loppuu 2014Kotimainen suoraveloitus korvataan vuoden 2014 alussa suo-ramaksulla ja e-laskulla. Maksajalle ei käytännössä aiheudu muutoksia, sillä suoraveloitusta käyttävät voivat siirtyä e-las-kuun. Maksajan näkökulmasta kumpikin vaihtoehto muistuttaa nykyistä suoraveloitusta. Suosittelemme myös muita vaihtamaan e-laskuun. Arvomme kaikkien tämän vuoden puolella e-laskusopimuksen teh-neiden kesken vuoden jäsenmaksu-jen arvoi-sen lahja-kortin.

YTYllä on kolme jäsenten vuokrakäytössä olevaa loma-asun-toa: Villa Hilla Levillä, Putti Torppa Himoksella ja Kuntokanto Vierumäellä. Arvomme 1.10. viikot 2–18/2014. Voit osallistua arvontaan tekemällä ennakkovarauksesi YTYn jäsensivuilla 30.9. mennessä. Jokaisella loma-asunnolla on oma varauskalenterinsa. Ennakkovarausten määrää ei ole rajoitettu eli voit tehdä useam-mankin ennakkovarauksen.

Omat varauksesi tallentuvat varauskalenteriin. Voit tarkis-taa varauksesi ajankohdan tai perua varauksesi varauskalenterin kautta. Muistathan ennen arvontaa käydä perumassa ne ennak-kovaraukset, jotka eivät enää sovi lomasuunnitelmiisi.

Jäsensivuiltamme löydät myös paljon lisätietoa, vuokrahin-nat ja valokuvia loma-asunnoistamme.

www.ytyintra.fi > etusivulla linkki > Loma-asuntojen varaukset

loma-asuntojen arvonnat 1.10.

4 YTY 3/2013

[ A J A N K O H TA I S TA ]

YTYn ja Markkinointi-instituutin rekrytointikoulutushanke on edennyt. Varsinaiseen hakuvaiheeseen päästään todennä-köisesti syyskuussa, kun mukaan on saatu tarpeeksi työllistä-mishaluisia yrityksiä.

Koulutuksen päämäärä on tuoda osallistujille monipuolista, syvällistä ja viimeisintä osaamista eri teemoista. Koulutus edistää työllistymään asiantuntija- ja esimiestehtäviin tutulle tai uudelle, kiinnostavalle alalle.  Koulutuksen kokonaiskesto on 5 – 7 kk sisältäen yrityksessä tapahtuvan valmentautumisen. Koulu-tus pidetään pääkaupunkiseudulla ja se on jäsenelle maksuton.

Lähetämme tietoa ohjelmasta työttömille jäsenille IAET-kassan kautta. Lisäksi koulutuksesta tulee hakuilmoitus YTYn nettisivuille ja uutiskirjeeseen.

Lisätietoja Markkinointi-instituutin asiakkuuspäälliköltä

Liisa Nätkynmäeltä liisa.natkynmaki@markinst.fi,

puh. 045 340 9360 tai YTYn viestintävastaava Leena Vänniltä

leena.vanni@yty.fi, puh.(09) 2510 1335.

Koulutusohjelma työttömille etenee

Olemme jälleen painattaneet YTY-tas-

kukalentereita. Pohjana on Akavan

kalenteri, johon on lisätty YTYn toimit-

tamia sivuja. Kalenterissa on kätevä

viikkoaukeama sekä rengassidonta,

jolloin valittu viikko pysyy avattuna

pöydällä.

Jäsenet voivat tilata yhden kalenterin

maksutta niin kauan kuin niitä riittää.

Postitamme kalenterit marraskuussa.

Tee tilauksesi jäsensivujen kautta

www.ytyintra.fi

tilaataskukalenteri

Urapalvelu ansioluettelonhiomiseen

CV-klinikka on maksuton jäsenpalvelu työnhakuun. Palvelu pitää sisällään ansioluettelon sekä mahdollisesti työhakemuk-sen lukemisen ja sen jälkeen 20 minuutin puhelinkonsultaa-tion. Konsultaation jälkeen uraneuvoja vielä lähettää korjaus-ehdotukset sähköpostitse jäsenelle.

CV-klinikassa ansioluetteloa hiotaan rehellisemmäksi ja siihen kiteytetään oma osaaminen. Esitystavassa on usein kor-jaamista, sillä ansioluettelo täytyy miettiä rekrytoijan näkökul-masta, ei omasta.

palVelUn KäYttÖ

• Mene sivulle www.urapalvelut.fi/yty

• Voit varata ajan valmentajalta nimelläsi ja jäsen-

numerollasi. Tässä vaiheessa voit jo listata

kysymyksiä, jotka sinua erityisesti askarruttavat.

• Katso myös CV-video. Kun perusasiat on jo kerrattu

etukäteen, voit keskittyä valmentajan kanssa

paremmin ansioluettelon viimeistelemiseen.

• Saat valmentajaltasi sähköpostia, johon vastaamalla

lähetät hänelle ansioluettelosi

• Varaamallasi ajalla valmentaja soittaa sinulle ja

käytte läpi ansioluetteloasi

• Valmentaja lähettää korjausehdotuksia sinulle

sähköpostitse

• Hyvin laadittu CV avaa uusia ovia uralla

SyKSylläneuvoTellaanTyöeHToSoPiMuKSiSTa -

ovathan yhteystietosi ajan tasalla? Valmistaudumme syksyn neuvotteluista tiedottamiseen ja toivomme, että päivität ajantasaiset tietosi jäsenrekisteriimme. Pitämällä työpaikkatiedon ajantasaisena saat neuvottelujen aikana juuri sinun alasi ja työpaikkasi tilan-netta koskevaa viestintää. Tietojen päivitys onnistuu jäsensivuillamme, sähkö-postitse yty@yty.fi tai puhelimitse (09) 2510 1310.

YTY 3/2013 5

6 YTY 3/2013

UrapolUnmonet haaratNykypäivän tyypillinen ura on täynnä

suunnanmuutoksia. Inna Sinkkonen on

vaihtanut alaa jo moneen otteeseen alle

parinkymmenen työvuoden aikana.

teksti Leena Vänni Kuvat Elise Kulmala

YTY 3/2013 7

M erivartija, hankinta-päällikkö, myymä-läpäällikkö. Inna Sinkkosen ura ei ole edennyt määrätie-toisesti yhtä polkua yhdessä yrityksessä – tai edes yhdellä

alalla. Harvalla urapolku nykyään onkaan luotisuora. Jos aikaisemmin YTYn jäsenille oli tyypillistä pitkä ura yhdessä yrityksessä, nykyään suunnanmuutokset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Lisäksi osa työurasta saattaa sisältää epätyypillisiä työsuhteita eli osa- ja määräaikaisia työsuhteita sekä uusia työnmuo-toja yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa.

Inna Sinkkonen kouluttautui armeijan käytyään merivartijaksi. Työpaikka löytyi Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksesta, jossa naisvirkailijoista oli pulaa. Tähtäimessä oli paikka laivalla tai asemalla, mutta sellaista ei auennut.

Muutaman vuoden jälkeen Sinkkonen päätti vaihtaa alaa. Opiskelupaikaksi valikoitui Hämeen Ammattikorkeakoulu ja koulutusalaksi hortonomi. Tähtäimessä siinsi golfkenttämestarin pesti, syventä-vät opinnotkin keskittyivät urheilunurmituotantoon. Opiskeluaikana työkokemusta karttui yhden golf-ken-tällä vietetyn kesän lisäksi Backas-puutarhakeskuksesta

Kavahtaako työnantaja uranvaihtajaa

J os työmahdollisuuksia ei omalta alalta löydy, työnhakijan pitää vakavasti harkita alan vaihtoa. Uusi toimiala tuo lisää vaihtoehtoja. Moni pystyy vaihtamaan alaa ilman koulut-tautumista tai hyvin pienellä lisäkoulutuk-

sella, kunhan vaan osaa käyttää hyväkseen ja tuoda esiin aiemmin karttunutta osaamista. Pitkäkään koulutus huonosti työllistävälle alalle ei takaa töitä.

– Moni pohtii uutta uraa, mutta todellisuu-dessa radikaalit uravaihdokset ovat harvinaisia. Toki ne yleistyvät pakon edessä. Yleensä kuitenkin enti-nen työhistoria antaa suuntaa tulevaan työhön, UP Partners urapalveluiden heidi Viljamaa toteaa.

Työnantajan unelmarekrytointi on ihminen, joka hallitsee jo työnkuvan ja on valmis tuottavaan työhön välittömästi. Uranvaihtajat saattavat epäi-lyttää rekrytoijaa. Työssä kartutettu osaaminen ei useimmiten ole kovin sidonnaista vain yhteen työ-paikkaan, mutta taitojen esilletuonti on hankalaa. Heidi Viljamaa kertoo, että työnhakija saattaa ansioluettelossaan kertoa työnkuvaan kuuluneen tietojärjestelmän käyttöönoton. Jutellessa kuiten-kin selviää, että hakija on vastannut taloushallin-toon suunnatun tietojärjestelmän lanseerauksesta ja käyttäjien koulutuksesta, jolloin osaamisesta tulee konkreettisempaa. Toinen tyypillinen ongelma on yritysslangi, jolloin ulkopuolinen ei ymmärrä, mitä toimenkuvaan on kuulunut. Ansioluettelon kirjoittajalle yrityksen omien käyttöjärjestelmien nimet ovat itsestäänselvyyksiä.

– Tärkeintä on, että osaa kertoa oman työhis-toriansa tarinana. Harvoin ihmiset poukkoilevat työstä toiseen ilman suuntaa, vaan ura kehittyy loo-gisesti. Uravalmennuksessa autamme kaivamaan tämän tarinan esiin, Viljamaa kertoo. ●

YTYn urapalveluihin kuuluu UP PartnersinCV-klinikka.

ja Agrimarketista. Opiskelun loppuaikana Sinkkonen haki ja pääsi S-ryhmän kaupalliseen kenttäkoulutuk-seen. Kenttäkoulutuksen loppuvaiheilla Sinkkoselle aukeni paikka S-ryhmän ketjuohjauksen piha ja puu-tarha -tuoteryhmäpäälliköksi ja urheilunurmet saivat toistaiseksi jäädä muiden hoitoon.

Kesää vasten työnhakuun

Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen Inna Sink-konen koki ensimmäiset yt-neuvottelut, joiden myl-lerryksessä hän päätyi silloisen S-ryhmän hankintayh-tiön Inexin hankintapäälliköksi tekemään sisäkukkien valikoimia, hinnoittelua, hankintaa ja analysointeja.

Toisia yt-neuvotteluja edelsi melkoinen

turbulenssi, esimieheni vaihtui kolme

kertaa lyhyen ajan sisällä. Irtisanomisilmoitus

tuli juhannuksen jälkeen, jolloin

työnhaku oli mahdollisimman vaikeaa.

Yt-neuvottelut saivat pohtimaan työpaikan pysyvyyttä ja YTYn jäsenyyskin tuli ajankohtaiseksi. Seuraavat yt-neuvottelut toissakesänä eivät enää olleetkaan Sink-koselle suosiolliset.

– Toisia yt-neuvotteluja edelsi melkoinen turbu-lenssi, esimieheni vaihtui kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Irtisanomisilmoitus tuli juhannuksen jälkeen,

jolloin työnhaku oli mahdollisimman vaikeaa, Sink-konen kertoo.

Kesän ja alkusyksyn työnhaku ei tuottanut tulosta. Pori Jazzeilla laskettelurinteistä tuttu kaveri ehdotti myymälänpäällikön paikkaa Aste Brandstore -liikkee-seensä Leville. Kun syyskuussa uutta paikkaa ei ollut löytynyt ja kaveri palasi asiaan vielä uudestaan, Sink-

Urheilunurmet jäivät

jonkun muun hoidettavaksi,

vaikka työ golfkentällä

oli Inna Sinkkosen

suunnitelmissa.

8 YTY 3/2013

konen pakkasi tavaransa Helsingistä viikon varoitus-ajalla ja muutti Sirkan kylään Kittilään.

harrastus auttoi kotiutumaan

Nyt Sinkkonen on kotiutunut Lappiin niin, että alku-peräinen vuoden pesti Asteen tiimissä jatkuu tois-taiseksi.

– Kotiutumisessa Lappiin auttoi se, että laskette-luhommat ovat lähellä sydäntä. Leviltä on lyhyt matka niin moniin suomalaisiin laskettelukeskuksiin samoin

kuin Ruotsiin ja Norjaan, Sinkkonen kertoo. Vaihto kukka-alalta vaatekaupan pariin on sujunut

saumattomasti. Muutos omasta työhuoneesta myymä-län vilinään oli tervetullut muutos. Työ itsessään on palkitsevaa, mukavat esimiehet ja työkaverit pitävät hyvää fiilistä yllä. Toistaiseksi vaatteiden parissa työs-kentely kiinnostaa, mutta jotain pieniä haaveita kukka-alallekin vielä on.

– Unelma olisi joskus perustaa harrastusmielessä pieni kukkakauppa. ●

repaleinen työura yleistyy

T yöpaikan- ja alan vaihtamisen lisäksi myös työn muodot työuran varrella vaihtelevat. Kokopäiväisen palkkatyön sijaan työura koostuu epätyypillisestä työstä. Käsitteellä kuvataan osa- tai määräaikaista palkkatyötä

ja uusia työn muotoja yrittäjyyden ja palkkatyön väli-maastossa. Naiset työskentelevät miehiä harvemmin jatkuvassa kokoaikaisessa palkkatyössä. Kun verrataan mihin tahansa palkansaajaryhmään, korkeakoulutettu-jen alle 35-vuotiaiden naisten osuus määräaikaisista työntekijöistä on suurin.

Osa määräaikaisista työsuhteista on perusteltuja, mutta joukossa on myös määräaikaisuuksia, joille ei ole perustetta. Määräaikaisuuksien ketjuttamisesta puhu-taan, kun työsuhde on vähintään kolmas perättäinen samalla työnantajalla. Akava vaatii, että määräaikaisten neuvotteluasemaa on parannettava. Keinona tähän esi-tetään, että työntekijä voisi irtisanoa kuutta kuukautta pidemmäksi määräajaksi tehdyn työsopimuksen kuu-den kuukauden kuluttua. Tämä antaisi määräaikaiselle

Akava on kannattanut jo

pitkään 6+6+6-mallia. Lisäksi

esitämme, että äitiysvapaasta

aiheutuvat palkkakustannukset

korvataan työnantajille

sataprosenttisesti.

paremmat mahdollisuudet hakea vakituista tai parem-paa työtä. 

– Muutos vähentäisi määräaikaisuuksien käy-tön houkuttelevuutta, esittää johtaja maria löfgren Akavasta.

Vanhemmuuden vaikutuksia tasattava

Eniten määräaikaisuuksia tekevät alle 35-vuotiaat kou-lutetut naiset, heitä on Tilastokeskuksen tuoreiden tilas-tojen mukaan 36 prosenttia. Samanikäisiä miehiä on määräaikaisina 21 prosenttia, kuusi prosenttiyksik-köä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

– Akava on kannattanut jo pitkään 6+6+6-mallia. Lisäksi esitämme, että äitiysvapaasta aiheutuvat palk-kakustannukset korvataan työnantajille sataprosentti-sesti nykyisen 90 prosentin sijaan, Löfgren sanoo.

määräaikaisuus madaltamaan kynnystä

Kaikki määräaikaisuudet eivät toki ole laittomia tai epä-toivottuja. Määräaikaisuus voisi myös madaltaa työn-antajien kynnystä työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Pitkä-aikaistyöttömällä tarkoitetaan tässä yli vuoden työttö-mänä olleita.

– Pitkäaikaistyötön voitaisiin palkata vähintään kymmeneksi kuukaudeksi ilman muuta perustetta mää-räaikaisuudelle, kuitenkin kunnon työehdoin. Pyrkimyk-senä olisi, että mahdollisimman moni vakinaistettaisiin tämän jälkeen. Poikkeusmahdollisuus voisi olla käytössä rajatun ajan, ja tämän ajan kuluessa pitäisi selvittää mal-lin toimivuutta ja työllistävyyttä, Löfgren ehdottaa. ●

YTY 3/2013 9

teksti Anu Aspiala, edunvalvontalakimies Kuva Fotolia.com

esimiesyt-tilanteessa

Milloin voin joutua yhteistoiminta-neuvotteluihin työnantajan edustajaksi?Työnantajan edustajista yhteistoimintame-nettelyssä ei ole laissa tarkempia määräyk-siä. Jokainen yhtiö tai muu organisaatio siis päättää itse, ketkä edustuvat sitä neuvotte-luissa. Yleensä edustajana toimii se esimies, jonka hoitoon asia organisaatiossa lähinnä kuuluu, sekä henkilöstöhallinnon edustaja. Jos siis omalla vastuualueellasi käydään yt-neuvottelut, edustat hyvin todennäköisesti neuvotteluissa työnantajaa. Neuvotteluihin voi osallistua myös useampia esimiehiä asian niin vaatiessa. Pienemmissä yrityksissä pöy-dässä on usein yrityksen ylin johto.

Voinko joutua edustamaan neuvotteluissa työnantajaa ja ollaitse silti irtisanomisuhan alla?Teoriassa kyllä, mutta harvoin käytännössä. Laki mahdollistaa tilanteen, että kaikkien henkilöstöryhmien kanssa käydään erik-seen neuvottelut, vaikka henkilöstöryhmien yhteinen yt-asioiden neuvottelukunta on tyypillisempi. Jos neuvottelut käydään hen-kilöstöryhmittäin, voisi olla mahdollista, että edustat työnantajaa esimerkiksi toimi-henkilöiden kanssa käytävissä neuvotteluissa, mutta ylempien toimihenkilöiden kanssa

Yt-neuvottelut koskettavatYTYn jäseniä monella tapaa – irtisanomisuhkana, työnantajan edustajana tai henkilöstöryhmän edustajana.

käytävissä neuvotteluissa olet itse irtisano-misuhan alla ja työnantaja edustaa ylimpään johtoon kuuluva henkilö. Yleensä työnanta-jat kuitenkin valitsevat samat edustajat kaik-

[ J U R I S T I PA L S TA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

10 YTY 3/2013

kiin neuvotteluihin, eikä irtisanomisuhan alla itse olevia esimiehiä velvoiteta työnan-tajan edustajiksi toisten henkilöstöryhmien neuvotteluihin.

Alaiseni kyselevät minulta tietojayt-neuvotteluiden kulusta. Mitä voin kertoa?Edustat omiin alaisiisi päin työnantajaa,

joten suosittelemme sinua noudattamaan työnantajan yleistä yt-tiedottamispolitiik-kaa. Jotkut työnantajat haluaisivat rajata neuvottelujen aikaisen tiedottamisen minimiin, mutta laki antaa neuvottelu-jen kohteen olevalle henkilöstölle verrat-tain laajan tiedonsaantioikeuden. Työn-tekijät voivat kuitenkin kysellä näitä tietoja omalta edustajaltaan.

Alaiseni edustaa työntekijöitäneuvotteluissa. Pitääkö hänen työtehtäviään järjestellä tai antaa

hänelle niistä vapautusta? Henkilöstön edustajalle on annettava

vapautusta työtehtävistä yt-neuvottelujen hoitamista varten. Vapautus käsittää osallis-tumisen neuvotteluihin, niihin valmistautu-misen henkilöstön kanssa sekä perehtymisen annettuun neuvotteluesitykseen tai –aloittee-seen ja neuvottelujen aikana saatuun aineis-toon. Isojen yritysten satoja ihmisiä koske-vissa yt-neuvotteluissa henkilöstön edustaja saattaa olla oikeutettu jopa lähes täydelliseen vapautukseen varsinaisista työtehtävistään. Töiden järjestelystä kannattaa joka tapauk-sessa keskustella hänen kanssaan pienem-pienkin neuvottelujen aikana.

Jos henkilöstön edustaja osallistuu työ-aikansa ulkopuolella, esimerkiksi työvuo-ronsa päättymisen jälkeen yt-neuvottelui-hin tai suorittaa muun työnantajan kanssa sovitun yhteistoimintaan liittyvän tehtävän, on hänelle maksettava korvaus, joka vastaa hänen säännöllisen työaikansa palkkaa.

Mitkä ovat tyypillisiä tilanteita, joissayt-neuvotteluissa menetellään väärin?Yt-lain muotomääräykset (esimerkiksi mää-räajat) tunnetaan nykyisin kohtalaisen hyvin. Neuvottelujen oikea-aikaisuus tuottaa kui-tenkin yhä ongelmia. Neuvottelut tulee käynnistää jo silloin, kun työnantaja harkit-see sellaista toimenpidettä, joka voi johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisano-miseen, lomauttamisen tai osa-aikaistami-seen tuotannollis-taloudellisella perusteella. Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että jo se pää-tös, joka voi myöhemmin johtaa irtisanomis-perusteeseen, saadaan tehdä vasta yt-neuvot-telujen jälkeen. Esimerkki: Päätetään tuot-teen lakkauttamisesta, mutta ei osata arvioida miten se vaikuttaa henkilöstöön. Tuotteen lakkauttamispäätöstä ei voida tehdä ilman sitä edeltävää yt-neuvotteluja, jos lopettami-nen voi johtaa yllä mainittuihin henkilöstö-vaikutuksiin.

Varsinaista lain rikkomista tyypillisempi valituksen aihe on, että neuvotteluprosessi ja varsinkin niistä tiedottaminen hoidetaan hei-kosti. Henkilöstö kokee helposti, että tietoa pantataan, perusteita ei selvitetä kunnolla eikä vastaehdotuksia oteta vakavasti.

Voinko joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, jos yt-menettelyssä, jossa olen työnantajan edustaja, rikotaan lakia?Rikoslaissa on säädetty työnantajalle tai tämän edustajalle sakkorangaistus joidenkin yhteistoimintalain velvoitteiden rikkomi-sesta. Tällaisia määräyksiä ovat esimerkiksi työstä vapautuksen laiminlyönti. Sakkoran-gaistus voi seurata, jos työnantajan edustaja tahallaan tai huolimattomuudessaan jättää noudattamatta tai rikkoo näitä määräyksiä.

Yksittäisiä henkilöitä harvoin kuitenkaan viedään oikeuteen yt-lain rikkomisesta, vaan vastuun kantaa yleensä työnantaja esimer-kiksi hyvitysmaksujen muodossa. ●

YTY 3/2013 11

SAVALin asiat hoituvat YTYn toimitiloissa. YTYn jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen pohtii

urheilualan jäsenhankintaa SAVALin toiminnanjohtaja Pekka Potinkaran kanssa.

molemminpuolista hyötyäSuomen Ammattivalmentajat SAVAL liittyi YTYyn vuonna 2011. SAVAL muutti YTYyn liittymisen jäl-keen samoihin toimitiloihin ja SAVALin toiminnanjoh-taja toimii myös YTYn asiamiehenä.

– Jäsenpalvelu tehostui huomattavasti, koska liit-tymisen myötä savalilaisten jäsenpalvelua hoidetaan isommalla porukalla. SAVALin jäsenmäärällä henkilös-tön palkkaaminen on taloudellisesti haastavaa, mutta nyt jäsenpalvelut hoituvat saman henkilöstön kautta kuin muidenkin YTYn jäsenten, SAVALin toiminnan-johtaja Pekka Potinkara kertoo.

YTY puolestaan hyötyy SAVALin kymmenen vuo-den kokemuksesta ja kontakteista urheilualalta ja on suunnannut vahvemmin urheilualan toimintaan.

– Ammattivalmentajien lisäksi urheilualalla on pal-jon YTYyn sopivia esimiehiä ja asiantuntijoita, jotka hyötyvät siitä, että urheiluala on YTYn toimijoille tuttu, Potinkara huomauttaa. ●

Yhdistykset YtYn jäsenenäYTYllä on kolme, keskenään hyvin erilaista jäsenyhdistystä.

teksti Leena Vänni Kuvat Fotolia.com ja Leena Vänni

Osa jäsenistä kuuluu YTYyn jäsen-yhdistyksen kautta. Jäsenyhdistyk-siä ovat Suomen Ammattivalmen-tajat SAVAL, Ylen Päällikköyhdistys YPY ja Flybe Airline Pilot Associa-

tion FAPA. Jäsenmaksu on jäsenyhdistyksiin kuuluvilla hieman YTYn jäsenmaksua korkeampi, sillä se sisältää yhdistyksen osuuden. YTYltä tulevat palvelut jäsenelle

ovat yleensä samat, mutta palveluita toki räätälöidään tarpeen mukaan – esimerkiksi SAVALin jäsenlehti on Valmentaja, ei YTY-lehti.

Yhdistyksen liittyminen YTYn jäsenyhdistykseksi yleensä lähtee siitä, että yhdistys haluaa taustatukea toi-minnalleen. Jäsenyhdistykset voivat tehdä omia työeh-tosopimuksia. YTY antaa yhdistyksilleen neuvottelu- ja lakitukea työehtosopimustilanteissa. ●

12 YTY 3/2013

Suomen Ammattivalmentajien jäseniä ..................................816YLEn päällikköyhdistyksen jäseniä .............................................163Flybe Airline Pilot Association FAPAn jäseniä .....................143

Jäsenyhdistykseksi hallitus voi hyväksyä yhdistyksen, jonka henkilöjäsenistä vähintään puolet toimii ylemmän toimi-henkilön tai tähän rinnastettavissa tehtävissä. Hallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen, jos jäsenyhdistys ei täytä enää sääntöjen jäsenyysedellytyksiä. Jäsenyhdistyksen äänioike-utta käyttävät ne sen henkilöjäsenet, jotka jäsenyhdistys on kirjallisesti ilmoittanut YTYn henkilöjäseniksi. Näillä kul-lakin on yksi ääni. ●

YtYssä on 9252 jäsentä, joista

YpYstä se lähtiYTYn ensimmäinen yhdistysjäsen oli Ylen Päällikkö-yhdistys, joka liittyi YTYyn 2007. Puheenjohtaja Timo Säynätkarin mukaan YTYyn liittyminen toi hyvän kes-kusteluyhteyden muihin järjes-tötoimijoihin ja lisäsi yhdis-tyksen uskottavuutta myös työnantajan silmissä. Lähi-vuosina YPYn jäsenmäärä on pysytellyt noin 160 jäsenen tuntumassa. ●

lentäjät sopivat joukkoonUusin jäsenyhdistys on vuoden alusta liittynyt Flybe Airline Pilot Association FAPA. FAPA toi tullessaan n. 150 lentokapteenia ja lentoperämiestä, mikä nosti YTYn kokonaisjäsenmäärän yli yhdeksään tuhanteen.

FAPA on tällä hetkellä ainoa suuremmista suoma-laisista lentäjäyhdistyksistä, joka on järjestäytynyt kes-kusjärjestöön.

– Järjestäytymistavoitteenamme on tarjota mah-dollisimman kattavat työsuhde- ja työttömyysturvapal-velut jäsenillemme, FAPAn puheenjohtaja Timo lai-hanen sanoo.

– Lentäjillä on ollut hieman vaikeuksia löytää omaa lokeroaan ammattijärjestöissä. Koulutuksellisesti ammattialamme katsotaan kuuluvan keskiasteeseen, mutta jo lainsäädännöllisestikin tehtäviemme vastuut ja velvoitteet asetetaan huomattavasti korkeammalle tasolle. Myös lentäjien palkkataso on yhteneväinen YTYn jäsenien palkkatason kanssa.

YTYn kautta FAPA odottaa saavansa koko lentä-jäyhteisön äänen selkeästi kuulumaan.

– Odotamme tukea asioiden hoitamiseen sekä kan-sallisella että Euroopan tasolla, koska EU:n myötä mer-kittävä osa päätöksistä lentäjien työskentelyolosuhtei-den osalta tullaan tekemään muualla kuin Suomessa. Tähän valtavaan eurooppalaiseen koneistoon pääsee vai-kuttamaan vain olemalla osa isoa ja vaikutusvaltaista järjestöä, Laihanen toteaa viitaten Akavaan. ●

YTY 3/2013 13

14 YTY 3/2013

Organisaation

systeemin suunnittelu

ja varsinaiseen työhön

keskittyminen tuovat

lopulta kustannuksetkin

matalammalle.

JohtaJa, Katse bUdJetistaasiaKKaaseen

Organisaatioita ei voi johtaa niin, että vain talous mää-rää tahdin. Tätä mieltä on brittiläinen johdon kon-sultti ja psykologi John

Seddon, jonka mukaan vain taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys voi keskittyä kulu-jen minimoimiseen.

Perinteinen tapa budjetoida on Sed-donin mukaan melko hyödytön apuväline. Budjetti on mittari, joka katsoo taaksepäin. Se kertoo mitä on tapahtunut ja miten talou-denpito on sujunut. Johtamisen pitäisi perus-tua eteenpäin katsoviin mittareihin, jotka perustuvat asiakkaiden tarpeisiin. Lisäksi johtajan olisi tärkeää ymmärtää organisaa-tiossaan tehtävää työtä. Organisaatio tulisi nähdä kokonaisuutena, eikä vain yksittäi-sinä toimintoina.

Suuri osa nykyjohtajista toimii Seddo-nin mukaan väärin. He johtavat organisaa-tioitaan käskyttämisen ja kontrolloimisen kautta. Heidän johtamisessaan keskeistä ovat numerot, talous kulkee edellä ja johtaminen keskittyy kulujen karsimiseen.

– He tietävät miten tämä tehdään, mutta heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mikä siinä on pielessä. Jos heidän näkemyk-siään haastaa, he pitävät sinua hulluna, Sed-don sanoo.

Onko Seddonin puheissa perää? Voi-siko tosiaan olla niin, että yritys voi menes-tyä ilman tiukkaa kulukuria?

Suomalaiset asiantuntijat ovat Seddonin kanssa hieman eri linjoilla.

Johtaja tasapainoilee

Aalto-yliopiston johtamisen professorin Janne Tienarin mukaan johtaminen on tasa-painoilua.

– Toisessa vaakakupissa on työn teke-misen mielekkyys, ja toisessa kupissa ovat

Kuluja kyttäävä johtaja on mennyttä maailmaa. Vai onko?

teksti Anssi Kaarlo Koskinen, Akavalainen-lehti 3/2013 Kuva Fotolia.com

omistajien ja analyytikkojen vaa-timukset. He katsovat menestystä numeroiden kautta. Tasapainon löy-täminen on haaste, Tienari sanoo.

Seddonin mukaan organisaation systeemin suunnittelu ja varsinaiseen työhön keskittyminen tuovat lopulta kustannuksetkin matalammalle kuin jos johtajan ensisijaisena tehtävänä olisi kulujen karsiminen. Eikö tällainen voisi le-pyttää osakkaat ja analyytikotkin?

Tienarin mielestä ajatus kuulostaa hy-vältä, mutta hän epäilee, voiko sitä yleistää jokaiseen organisaatioon ja jokaiseen tilan-teeseen.

– Yleisten väitteiden aika on ohi. Niin monet asiat kuitenkin vaikuttavat kokonai-suuteen.

maailma onhankala ennustettava

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen maailmasta on tullut niin hankala en-nustettava, että budjetti ei voi enää ohja-ta toimintaa, sanoo konsulttiyritys Psyconin toimitusjohtaja Tapani Haavisto.

– Yritysten pitää nykyään reagoida mahdollisimman nopeasti, ja budjetoinnin merkitys on pienentynyt. Perinteinen budjet-ti on useimmissa yrityksissä korvattu rullaa-valla ennustamisella, Haavisto sanoo.

Hänen mukaansa pelkästään kuluja kyt-täävä johtaja on mennyttä maailmaa. Tämän päivän palveluorganisaatio rakentuu asiak-kaiden varaan. Yritysten täytyy olla selvillä asiakkaan tilanteesta, tarpeista ja tulevista muutostrendeistä, jotta ne kykenevät tuot-tamaan asiakkaalle sopivia ratkaisuja.

Taloudellisia laskelmia toki tarvitaan, et-tä voidaan analysoida liiketoiminnan kannat-tavuutta ja palvelujen hinnoittelua. Talouden on oltava tasapainossa.

– Kulut ovat aina suhteessa johonkin eli pystytäänkö palvelua tai tuotetta tuottamaan niin, että siinä on kannattavan liiketoimin-nan edellytykset. Jos kysyntä putoaa, kuluja joudutaan karsimaan.

Seddon sanoo johtajien keskittyvän ko-viin lukuihin, ja jossain määrin tämä on ol-lut todellisuutta Suomessakin. Tienarin mu-kaan Suomessa on ollut pitkään vallalla tek-nokraattinen johtaminen, mutta tämä on muuttunut viime vuosikymmeninä. Aikai-semmin johtajiksi edettiin useimmiten tek-nisen koulutuksen kautta ja monet johtajis-ta olivat diplomi-insinöörejä.

– Ulkomaisten omistajien merkitys on lisääntynyt, minkä ansiosta jotkut johtajien erityispiirteet ovat hioutuneet. Nykyään on enemmän ammattijohtajia, Tienari sanoo.

YTY 3/2013 15

Haaviston mukaan kustan-nuksista puhuminen on tälle ajal-le ominainen piirre. Talouden ala-

vireisyys tuo painetta kustannus-ten karsintaan. Tämä näkyy vahvasti

julkisessa keskustelussa. – Kulujen karsinta on arkea, kun

kysyntä romahtaa ja tilanteeseen yritetään reagoida mahdollisimman nopeasti.

asiantuntija hallitsemaankokonaisuutta

Seddon painottaa, että johtajien on hallitta-va organisaationsa varsinainen työ. Haavis-ton mukaan tämä on nykyisin yleinen käsi-tys. Nykyjohtajalla on erityisesti asiantunti-jaorganisaatioissa oltava vankka tuntemus toimialasta ja toimialan logiikasta.

– Toisaalta, ei aivokirurgeja johta-maan tarvita aivokirurgia, Haavisto

huomauttaa.Syvä asiantuntemus ei aina tue

kokonaisuutta, vaan saattaa saada aikaan sen, että johtaja ei näe koko-

naisuutta ja hän korostaa jotain kohtaa liikaa.

– Jos johtaja tietää paremmin kuin muut, hän ei käytä porukan asiantuntemus-ta riittävästi, eikä osaa tehdä ratkaisuja, joita häneltä odotetaan. ●

E konomiliiton toiminnanjohtajan aija bärlundin mukaan tulevaisuuden johtaja johtaa yritystään vastuullisesti, kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Bärlund on hiljattain kirjoittanut Sitran tutkijan susanna perkon kanssa kirjan ”Kestävä johtajuus”, joka tarkastelee kestävää kehitystä lii-

ketoiminnan arvonluonnin näkökulmasta.Bärlundin mukaan Suomessa ollaan tällä hetkellä heräämässä vastuulliseen

johtamiseen. Kaikkialla se ei vielä näy.– Saneeraminen tuntuu olevan johtajien ydinosaamista. He oikein kilpaile-

vat sillä, kuka saneeraa rankimmin. Se on hirveän lyhytnäköistä.Bärlund peräänkuuluttaa vastuullisuutta yritysten koko toimintaan.– Palkansaajat maksavat veronsa Suomeen, mutta yritykset eivät. Yritykset

eivät osallistu yhteiskunnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Kovin aggressiivinen verosuunnittelu voi vaarantaa yrityksen maineen.

Vaikka Suomessa ollaankin nykyään ongelmissa talouden kanssa, muutamat yritykset ovat osanneet kääntää tilanteen edukseen. Ne ovat muuttaneet koko ansaintalogiikkaansa kestävämmäksi. Bärlund toteaa menestystarinoiden poiki-van muutosta muuallakin.

– Johtajat oppivat toisiltaan, kun he kertovat toisilleen menestystarinoitaan.Bärlund mainitsee menestyneinä yrityksinä muun muassa Outotecin, jonka

toimitusjohtaja on pertti Korhonen sekä Konecranesin, jonka toimitusjohtajana toimii pekka lundmark. Lisäksi hän mainitsee perheyritykset.

– Perheyritysten kvartaali on 25 vuotta. He voivat pitää työntekijöistään kiinni, vaikka menisi hetkittäin huonomminkin. ●

TulevaiSuuden JoHTaJaon vaSTuullinen

Kaikki hyöty osa-aika- tai

pätkätöistä ei ole vain

välitöntä rahallista hyötyä.

Lyhyidenkin työjaksojen tai

osa-aikatyön tekeminen lisää

todennäköisyyttä työllistyä

kokopäiväisiin töihin, ylläpitää

ammattitaitoa ja

kerryttää eläkettä.

Jos kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla,

työnhakija voi ottaa vastaan osa-aikatyön ja

hakea soviteltua työttömyyspäivärahaa.

teksti Leena Vänni Kuva Fotolia.com

Soviteltua päivärahaa voi saada, jos tekee osa-aika-työtä, jonka osa-aikaisuus ei perustu työntekijän aloitteeseen. Soviteltu päiväraha on mahdollinen myös, kun työaikaa on lyhennetty lomautuksen vuoksi tai saa tuloa sivutoimesta. Enintään kaksi viikkoa kestävät kokoaikatyöt menevät tähän

samaan kategoriaan.Soviteltua päivärahaa ei makseta, jos työaika ylittää 80

prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työnantajan pitää pystyä valvomaan työ-aikaa, jotta soviteltua päivärahaa voidaan maksaa. Esimerkiksi provisiopalkkaisella työntekijällä ei yleensä ole oikeutta työt-tömyyspäivärahaan, jos työskentely tapahtuu muualla kuin

työttömänäosa-aikatöihin

työnantajan tiloissa. Ainoastaan työtulojen vähyys ei oikeuta soviteltuun päivärahaan.

Lyhennettyä työviikkoa tekeville lomautetuille makse-taan täysiltä työttömyyspäiviltä täyttä päivärahaa. Lomau-tus on parempi saada kokonaisina päivinä, ei lyhennyttyinä työpäivinä. Jos henkilöllä on samalla viikolla sekä kokonai-sia lomautuspäiviä että vajaita työpäiviä, tulee koko viikolta maksaa normaalia soviteltua päivärahaa.

sovitellun päivärahan suuruus

Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana ansaitusta tulosta vähenne-tään täysimääräisestä päivärahasta. Esimerkiksi jos täysi päivä-rahasi on 1800 euroa, ja saat osa-aikaisesta työstä palkkaa 800 euroa, kokonaistulosi on 1800 – 0,5 x 800 + 800 = 2200 euroa.

Sovitellun päivärahan määrää rajoittaa sääntö, jonka mukaan soviteltu päiväraha mahdollisine lapsikorotuksineen ja tulo sovittelujakson aikana voi yhteensä olla enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta, kui-tenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahana ilman korotusosia.

Jos hakijalla on oikeus korotettuun tai muutosturvan ansio-osaan, voi soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen ja tulo sovittelujakson aikana yhteensä olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin hänellä olisi oikeus saada peruspäivärahana ilman korotusosia.

Työttömyyspäivärahaa ei makseta, jos kuukaudelta mak-settava määrä olisi pienempi kuin 50 prosenttia peruspäivä-rahasta.

16 YTY 3/2013

Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta

Kirjaudu palveluun

ja hyödynnä etusi!

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. Rekis-teröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot tar-jouksista ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

Vattenfall-sähkösopimukset jäsenetuhintaan, katso kulloinkin voimassa olevat hinnat Jäsenedut.fi -palvelusta.

CDON.COM, Fujitsun kannettavat tietokoneet huippuhinnoin alk. 399,- ja kaupan päälle 50 euron alennuskoodi, tietokonelaukku (arvo 9,99) sekä F-Securen antivirus -ohjelmisto (arvo 49,99). Tarjous voimassa 30.9.2013 saakka tai niin kauan kuin varastoa riittää. Tilauskoodi xY3YnyAk.

BEST WESTERN PREMIER Hotel Katajanokka, 15 %:n alennus päivän hin-nasta sekä 15 %:n alennus Á la carte -listan pääruoista illalla majoituksen yhteydessä.

Scandic Oscar Varkaus, 12 %:n alennus päivän hinnasta sekä 20 %:n alen-nus Á la carte -ruokailusta.

Apteekkituotteet.fi, 5 euron alennus yli 50 euron ostoskorista koodil-la EDUTVIISIEUR. Lääkkeeksi rekisteröidyt valmisteet eivät ole mukana kampanjassa. Vaihtoehtoinen jäsenetu: ilmainen toimitus koodilla jasen-edut13. Tarjoukset voimassa 31.12.2013 saakka.

Kontio-hirsitalot ja -huvilat, yli 25 000 euron huvila- tai talotilauksen yhteydessä Kontio myöntää 20 %:n alennuksen Piha-malleistaan. Edun ar-vo jopa 3000 euroa.

Helsingin Kaupunginorkesterin konsertit Musiikkitalossa, alennus 20 % normaalihintaisista kertalipuista Helsingin Kaupunginorkesterin Musiikkita-lon konsertteihin, jäsenhinta 16,- (norm. 20,-), jäsenhinta 20,- (norm. 25,-). Tarjous voimassa vuoden 2013 loppuun. Liput Lippupisteestä soittamalla puh. 0600 900 900 tunnuksella Akava-jäsenetu.

Vianor, 16 erilaista jäsenetutarjousta. Katso Jäsenedut.fi -palvelusta.

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

huomioitava työtulo

Soviteltavaksi työtuloksi katsotaan ainakin seuraavat veronalaiset erät:

• palkkatulo luontaisetuineen tai siihen verrattava henkilökohtainen tulo• lomaraha ja osa-aikatyöhön perustuva loma-ajan palkka sekä lomakorvaus• työaikapankkiin siirretty tai sieltä nostettu tulo• tulospalkkio ja bonus• immateriaalioikeuksiin perustuva korvaus esim. tekijänoikeuskorvaus ja rojalti• yritystoiminnasta ja omasta työstä saatava ansiotulo ja osinkotulojen ansiotulo-osa• metsässä tapahtuneen hankintatyön arvo• maatalouden ansiotulona verotettava tulo• porotalouden työn arvo• muut ansiotulot (esim. stipendit, apurahat jne.)• ulkomailta saadut vastaavat tulot

Työtulo huomioidaan pääsääntöisesti ansaintaperiaatteen mukaisesti eli sovittelujakson aikana ansaittu tulo huo-mioidaan riippumatta siitä, milloin tulo on maksettu.

Yritystoiminta

Sivutoimisesta yritystoiminnasta saatu tulo sovitellaan yleensä viimeisimmän vahvistetun verotuksen tietojen perusteella. Sivutoimisesta yritystoiminnasta ja omasta työstä saatu tulo voidaan sovitella myös silloin, kun toi-minnasta kertyy tuloa toiminnan harjoittamisen päät-tymisen jälkeen (esimerkiksi tekijänoikeuskorvaukset).

sovitellun päivärahan hakeminen jamaksaminen

Soviteltua työttömyyspäivärahaa haetaan takautuvasti kuukaudelta tai neljältä peräkkäiseltä kalenteriviikolta palkanmaksujaksosta riippuen. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan palkkatodistus tai palkkalaskelma vastaavalta ajalta. Työsuhteen alkaessa tulee kassalle toimittaa kopio työsopimuksesta tai työnantajan selvitys työsuhteen kes-keisistä ehdoista. Myös soviteltua päivärahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa.

työllistyminen helpottuu

Sovitellut työttömyyspäivärahat kuluttavat 500 päivän enimmäisaikaa ansiosidonnaisella päivärahalla. Kaikki hyöty osa-aika- tai pätkätöistä ei kuitenkaan ole vain välitöntä rahallista hyötyä. Lyhyidenkin työjaksojen tai osa-aikatyön tekeminen lisää todennäköisyyttä työllistyä kokopäiväisiin töihin, ylläpitää ammattitaitoa ja kerryt-tää eläkettä. ●

Tarkempaa tietoa IAET-kassan nettisivuilta www.iaet.fi

reaalipalkat on turvattavayleiskorotuksellaAkavan neuvottelujärjestöt valmistautuvat

syksyllä liittokierrokselle.

T uleva palkkaratkaisu voi akavalaisten neuvottelu-järjestöjen mukaan sisäl-tää sekä prosentti- että europohjaisia korotuksia. Reaalipalkat pitää neu-

vottelujärjestöjen mukaan ainakin taata, toi-sin sanoen korotusten pitää pysyä inflaation tahdissa.

Sen sijaan paikallinen sopiminen pal-koista jakaa mielipiteet.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujär-jestöllä JUKOlla on pitkä kokemus paikalli-sesta sopimisesta kuntasektorilla. Ylemmät Toimihenkilöt YTN sekä Tekniikka ja Ter-veys KTN katsovat, että palkoista voisi yksi-tyisellä sektorilla sopia ilman paikallisia eriä.

YTN lähtee tavoittelemaan kaikille osto-voiman kehittymisen takaavaa yleiskorotusta. Paikallisesti neuvotellut palkkaerät eivät sovi ylemmille toimihenkilöille.

– Kun jaettavaa on vähän ja sekin paloi-tellaan, voi käydä niin, että joidenkin reaali-palkat laskevat. Se aiheuttaa luonnollisesti närää työpaikoilla, YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari muistuttaa.

– YTN:läiset menevät töihin yleensä sopimuspalkoilla. Uran edetessä referenssit ja osaaminen kasvavat, joten palkkojenkin pitäisi nousta.

Tällöin työnantaja vetoaa siihen, ettei paikallisten erien jälkeen jää rahaa henkilö-kohtaisten palkkojen korottamiseen. Poro-kari muistuttaa, että uran alkupalkat eivät vastaa työmäärää ja vastuuta.

työajat ja liittokannesolmukohtia

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoit-teena on pitäytyä mahdollisimman alhaisessa palkkaratkaisussa ja jättää asiakysymykset sik-

neoikeus on jo käytössä esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa.

– Se ehkäisisi työnantajan väärinkäytök-siä ja suoranaisia laittomuuksia sekä vähen-täisi siten palkansaajapuolen mielenilmauk-sia, Porokari perustelee.

– Lisäksi se estäisi epäreilua kilpailua työehdoilla. Kanneoikeus hyödyttäisi työn-antajaakin. ●

seen. YTN haluaa työaikapankit käyttöön laajasti. Sen mukaan työajoissa, niiden seu-rannassa ja ylitöissä on noudatettava lakia ja työajan ylitykset tulee voida tallettaa pank-kiin.

Toinen merkittävä hanke on ammatti-liittojen kanneoikeus, jota teollisuusliitot ajavat yhdessä yli keskusjärjestörajojen.

Porokari muistuttaa, että liittojen kan-

teksti Birgitta Suorsa /UP-uutispalvelu, Akavalainen-lehti 3/2013 Kuva Fotolia.com

18 YTY 3/2013

[ Y T I M E S TÄ ]

anu aspiala,edunvalvontalakimies

miksi painostustoimenpiteitä käytetään?

T ätä palstaa kirjoittaessani ilma on sakeanaan arvauksia tulevasta palkkaratkaisusta. Lehden tullessa painosta tilanne saattaa jo olla selkiytynyt – yhtä todennäköisesti ei. Päädymme sitten liittokierrokselle tai keskitettyyn ratkaisuun, varmaa on, että tämänkään syksyn työmarkkinatanssista ei taivutuksia puutu. Helposti löytyvään ratkaisuun ei usko juuri kukaan.

Ammattiyhdistysliikettä on viime vuosina kritisoitu jämähtäneeksi. Kovimpien syytösten mukaan palkansaajajärjestöt ovat kansantaloudellinen jarru ja epädemokraattinen ylivallan käyttäjä. Ensimmäistä väitettä ei voi väistää, järjestöt eivät aivan ole päivittäneet tietojaan nykyaikaisesta työn tekemisestä. Jälkimmäisiä väitteitä emme suostu purematta nielemään.

Halusimmepa tai emme, työmarkkinaneuvottelut ovat aina tavalla tai toisella järjestö-voiman katselmus. Tämä asia ei ole muuttunut 50 vuodessa, vaikka työelämä itsessään onkin heittänyt häränpyllyä. Elinkeinoelämä on lähes täysin järjestäytynyt ja sen toimintaa koordinoi erittäin vahva etujärjestö. Neuvottelujen aikana työntekijäpuoli on jatkuvan arvioinnin kohteena: miten seisomme asettamiemme tavoitteiden takana ja kuinka osoi-tamme työpaikoilla valmiutemme puolustaa tavoitteitamme.

Ehdoton pyrkimyksemme on aina ratkaista asiat neuvotteluteitse sopimalla. Tavoit-teemme on saada jäsenillemme mahdollisimman hyvät työehtosopimukset ja kilpai-lukykyinen palkkakehitys. Elämme kuitenkin reaalimaailmassa: taloudellinen tilanne määrittelee yritysten palkanmaksukyvyn. Meidän tulee asettaa tavoitteet siten, että tämä ei vaarannu.

Tavoitteiden kohtuullisuus ei silti takaa niiden saavuttamista. Työnantajapuolen tärkeimpänä intressinä on saada työrauha, mieluiten ilmaiseksi. Jos työrauhan saavuttaminen näyttää todennäköiseltä ilman, että sitä tarvitsee vaihtaa palkan-korotuksiin ja parempiin työehtoihin, miksi suostua mihinkään vaatimuksiin. Tästä syystä neuvotteluja joudutaan joskus vauhdittamaan painostustoimenpiteillä. Lakon uhka tai muu työtaistelutoimenpide ei koskaan ole itsetarkoitus, mutta toisinaan vält-tämätön paha.

Ylempien toimihenkilöiden yleisimmin käyttämä painostustoimi on ylityökielto. Ylityökiellolla on vaikutusta, kun sitä noudatetaan, koska tilastojen mukaan jäsenemme tekevät keskimäärin 3–5 tuntia ylitöitä viikossa. Lakko on aina viimeinen keino saada sopimus solmituksi. Jo pelkkä lakon uhka riittää lähes aina, kunhan jäsenistö osoittaa sitoutumisensa siihen.

Näin neuvottelujen alla muistuttaisinkin teitä ytyläiset, että pitäkää ääntä työnpaikoillanne! Nostakaa esiin kehityskohtia ja kertokaa mielipiteenne neuvottelutavoitteista. Jos tällaista keskus-telua ei työpaikalla käydä, työnantaja olettaa, että todellisia kehityshaluja ei ole. Myös henki-löstön edustajan on tärkeää tietää, mitä jäsenkunta haluaa ja että hänellä on muiden tuki. ●

YTY 3/2013 19

P alkkaturvana voidaan maksaa työsuhteeseen perus-tuvat saatavat, jotka työnantaja olisi velvollinen maksamaan työntekijälleen. Palkkaturvaa makse-taan vain työsuhteisille työntekijöille. Sitä ei mak-seta yrittäjälle tai toimitusjohtajalle.

työnantajan maksukyvyttömyys

Palkkaturvan saamisen edellytyksenä on työnantajan maksu-kyvyttömyys. Tällainen tilanne on muun muassa silloin, kun työnantaja on asetettu konkurssiin, on laiminlyönyt ennakon-pidätykset tai työnantajamaksut, ei pysty maksamaan ulos-otossa olevia velkojaan tai jos työnantajan maksukyvyttömyys on muutoin selvästi todettavissa. Palkkaturvan hakijan ei tar-vitse esittää selvitystä työnantajan maksukyvyttömyydestä.

Työnantajan maksuhaluttomuus, esimerkiksi jos ylitöitä koskeva palkkasaatava on hänen mielestään perusteeton, ei oikeuta työntekijää saamaan saataviaan palkkaturvan kautta. Täl-laisia riidanalaisia palkkasaatavia on vaadittava käräjäoikeudessa.

enimmäismäärä 15 200 euroa

Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki sellaiset työsuhteesta joh-tuvat saatavat, jotka työnantaja olisi velvollinen maksamaan työntekijälleen. Saataville maksetaan vaadittaessa korkoa aikai-sintaan eräpäivästä lukien. Palkkaturvana voidaan maksaa esi-merkiksi seuraavia saatavia:

• varsinainen palkka• lomapalkka tai -korvaus• lomaltapaluuraha tai lomaraha• työajan lyhennyskorvaus (pekkaspäivät)• irtisanomisajan palkka• odotusajan palkka• päivärahat, kilometrikorvaukset ja muut matkakustannusten korvaukset• työsuhteeseen perustuva vahingonkorvaus• työaikapankkisaatava

Palkkaturvan enimmäismäärä yhtä työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella on 15.200 euroa. Työ-aikapankkisaataville on palkkaturvassa oma enimmäismäärä, joka on samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä.

20 YTY 3/2013

palkkaturvan hakemisessa

ei kannata viivytelläPalkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän

työnantajan maksukyvyttömyyden varalta.Kolmen kuukauden hakuaika

Palkkaturvan kautta saatavaa on haettava kolmessa kuukaudessa sen erääntymisestä. Jos hakemusta ei ole tehty määräajassa, ei saatavaa voida palkkaturvana maksaa.

Jos esimerkiksi työsopimukseen on kirjattu, että palkka maksetaan seuraavan kuukauden 10. päivä, toukokuun mak-supäivä on 10.6. Jos palkkaa ei silloin tule, palkkaturvahake-mus jätettävä viimeistään 10.9.

teksti Kari Saarinen Kuva Fotolia.com

40 000 000 €

35 000 000 €

30 000 000 €

20 000 000 €

10 000 000 €

5 000 000 €

0 €

25 000 000 €

15 000 000 €

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

YTY 3/2013 21

Käsittelyaika kuukausia

Palkkaturvajärjestelmän tarkoituksena ei ole turvata niiden työntekijöiden palkkasaatavia, jotka tietoisesti jatkavat työsken-telyään maksukyvyttömän työnantajan palveluksessa.

Palkkaturvasta huolehtivat ELY-keskukset. Hakemuk-sia ottavat vastaan ELY-keskukset ja TE-toimistot. Niistä saa myös neuvoja palkkaturvaan liittyvissä kysymyksissä. Päätök-sen palkkaturva-asiassa tekee ELY-keskus, joka pyytää työnan-tajalta lausuntoa palkkaturvahakemuksen johdosta. Samanai-kaisesti selvitetään työnantajan maksukyvyttömyyttä mm. eri viranomaisilta.

Hakemusten käsittelyaika on pääsääntöisesti 3 – 4 kuu-kautta. Käsittelyaikaan vaikuttavat mm. tiedoksiantomenette-lyyn kuluva aika sekä palkkasaatavien selvyys.

Työnantajan joutuessa konkurssiin pesänhoitaja on velvol-linen viipymättä laatimaan luettelon maksamatta olevista palk-kasaatavista. Työntekijällä on oikeus tarkastaa omat saatavansa luettelosta. Pesänhoitaja selvittää TE-keskuksen kanssa, mitkä saatavista voivat tulla maksettavaksi palkkaturvana ja pesän-

palKKatUrVana maKsettU määrä 1998–2009

hoitaja toimii yleensä palkkaturvan hakijana työntekijän puo-lesta. Tällöin hakemus käsitellään nopeutetussa menettelyssä.

maksaminen

Palkkaturva maksetaan pankkitilille viikon kuluessa päätöksen antamisesta. Palkkaturvana maksettavista saatavista toimitetaan ennakonpidätys, joka on 5.000 euroon asti 30 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 50 prosenttia. Lisäksi palkkaturvana maksetta-vasta määrästä vähennetään työntekijän eläke- ja työttömyysva-kuutusmaksu. Verottajalta voi pyytää verokortin kyseistä palk-katurvamaksua varten, mikäli henkilökohtainen veroprosentti on selvästi alhaisempi.

Palkkaturvana maksetut saatavat korkoineen peritään työn-antajalta tai tämän konkurssipesältä takaisin valtiolle. Työttö-myysvakuutusrahasto maksaa vuosittain jälkikäteen valtiolle palkkaturvana maksettujen määrien ja työnantajilta takaisin perittyjen pääomamäärien erotuksen. Tähän tarvittavat varat kerätään työnantajien työttömyysvakuutusmaksuina.

Kiistatilanteet

Palkkaturvana haettu saatava voi tulla hylätyksi, jos työnan-taja on kiistänyt saatavat kokonaan tai osittain. Jos palkkatur-vana haettu saatava on hylätty sen vuoksi, että työnantaja on riitauttanut saatavan, työntekijän on säilyttääkseen oikeutensa palkkaturvaan nostettava kanne käräjäoikeudessa työnantajaa vastaan. Jos saatava on hylätty sen vuoksi, ettei palkkaturvavi-ranomainen ole kyennyt selvittämään sen perustetta ja määrää, mutta työnantaja ei ole sitä kiistänyt, työntekijän on nostet-tava kanne käräjäoikeudessa valtiota vastaan. Mikäli työnan-taja on konkurssissa, kannetta ei voida nostaa, vaan työnteki-jän on valvottava saatavansa konkurssissa. Oikeudenkäynnin jälkeen työntekijän on tehtävä uusi palkkaturvahakemus kol-men kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta. ●

Jos palkkaturvahakemus myöhästyy jatyönantaja päätyy konkurssiin, on kyseinenpalkkaerä menetetty. se vaikuttaa myösansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, sillä päiväraha perustuu todellisuudessa maksettuun palkkaan. palkkaturvan kauttasaatu palkka puolestaan huomioidaan päivärahaa määriteltäessä. ●

22 YTY 3/2013

K uulostaako tutulta? Mietteitä kokouksis-sa, kenties?

Huonot koko-uskäytännöt nousi-vat esiin Jyväskylän yliopiston varareh-

torin, professori Kaisa Miettisen Jyväsky-län yliopiston rehtoraattiblogissa. Hänen mukaansa kehnoja kokouksia ei tarvitse sie-tää, eikä kallisarvoista työaikaa pidä uhrata kaikkiin mahdollisiin kokouksiin. Miettisen kirjoitus herätti huomiota.

– On tullut palautetta, että onko siinä mitään järkeä, kun on kokouksia kokousten perään niin, ettei ehditä edes muistiota teh-dä, Miettinen kertoo.

muka-kokoustaminen pannaan

Miettinen vaatii kokoustamiseen jämäkkyyt-tä. Kokous on valmisteltava huolella ja mate-riaalin on tultava ajoissa osallistujille. Jos ei tule, kokous perutaan. Osallistujille on teh-tävä selväksi päätetäänkö kokouksessa jotain vai onko tarkoitus vain vaihtaa näkökantoja. Osallistujienkin on valmistauduttava. Lisäk-si heidän on ennen kaikkea oltava varmoja, että kokous on oikeasti heitä varten. Ettei

tule kesken kaiken tarvetta näprätä kännyk-kää tai tablettitietokonetta.

– Moinen muka-kokoukseen osallistu-minen pitäisi laittaa mielestäni pannaan. Jos kokous ei kiinnosta ketään, miksi se pide-tään? Miettinen kysyy.

Kun kaikki ennakkovalmistelut on teh-ty huolella, on keskityttävä itse kokouksen sujuvuuteen. Puheenjohtajan on vietävä keskustelua eteenpäin ja pidettävä puhujat aiheessa. Hän kokoaa asiat selkeästi yhteen. Kokousta ei pidä pitkittää tarpeettomasti. On tärkeää sopia miten päätöksiä seurataan ja miten ne käytännössä toteutetaan.

Kokouksen jälkeen laaditaan pöytäkirja. Muuten saattaa käydä niin, että samat asi-at ovat esillä uudestaan seuraavassa koko-uksessa.

– Se, että kerrasta toiseen puhutaan samoista asioista, on epämotivoivaa, eikä mikään kunnolla kehity, Miettinen sanoo.

Hän on joutunut urallaan ajoittain huo-noihin kokouksiin. Ne voivat yllättää mil-loin vain.

– Kun olin aikanaan opiskelijajäsene-nä laitosneuvoston kokouksissa, pöytäkir-jasta piti lukea jälkikäteen, mitä kokoukses-sa päätettiin. Vilkasta keskustelua ei miten-

rYhtiä hommiin,KoKoUsVäKi! Kehnot ja turhat kokoukset syövät kallisarvoista työaikaa.

teksti anssi Kaarlo Koskinen, Akavalainen-lehti 3/2013

Kuvitus Juha Saari

kään vedetty yhteen. Monesti olen poistunut kokouksesta miettien, että ajan olisi voinut käyttää paljon paremmin. Suurella joukol-la on pähkäilty asiaa, joka olisi etukäteisval-mistelulla ollut helposti hoidettavissa, Miet-tinen kertoo.

työryhmiin tehokkuutta

Miettinen arvelee ahkeran, mutta tehot-toman kokoustamisen olevan ajan henki. Kokouksista tulee illuusio, että jotain oikeas-ti syntyisi, mutta tosiasiassa kaikki vaan tur-hautuvat. Työajan hukkaaminen kokouksis-sa istumiseen on myös kallista. Miettinen ihmettelee, miten aikana, jolloin yliopisto-jen pitää karsia kuluja, isopalkkaisia profes-sorejakin on varaa istuttaa kokouksissa, jois-sa ei synny mitään hyödyllistä.

Hallintoon liittyvät pakolliset koko-ukset ovat yliopistomaailmassa Miettisen mukaan vähentyneet viime vuosina, kun esimerkiksi laitosneuvostot on lakkautettu. Tilalle on tullut lukematon määrä erilaisia työryhmiä kokouksineen ja tapaamisineen. Viedäänkö työryhmien työtä loppuun vai jääkö asia vain loppuraporttiin?

Siellä se taas pitää yksinpuhelua – jaetupäässä asian vierestä. Ei ihme, ettäkaikki näpräävät kännyköitään.

Jaahas, meillä ei ole asialistaa. Eipä silti,ei kukaan näytä edes valmistautuneen mitenkään.

Miksi me olemme täällä, vaikka kenelläkäänei ole mitään asiaa? Ja juuri nyt,kun olisi satadeadlinea päällä!

YTY 3/2013 23

– Toisinaan vaikeat asiat poistetaan päi-väjärjestyksestä ainakin hetkeksi nimeämällä työryhmä pohtimaan niitä. Aina ei muisteta palata työryhmän tuloksiin, vaan asia ikään kuin haudataan työryhmän nimeämisen jäl-keen. Työryhmä ei välttämättä edes kokoon-nu ja saattaa kestää aikansa ennen kuin se huomataan, Miettinen sanoo.

turhaa näennäisdemokratiaa

Turhia kokouksia järjestetään monesta syys-tä, motiivina voi olla esimerkiksi näennäis-demokratia. Tällöin asiat on käytännössä jo päätetty, mutta kokouksella osallistujil-le annetaan näennäinen tilaisuus vaikuttaa. Mitään palautetta ei kuitenkaan oikeasti oteta vastaan.

Kokouksissa turhautuminen voi Miet-tisen mukaan olla osaltaan kulttuurinen ongelma. Kokouksissa saattaa istua eritaus-taisia ihmisiä, eikä toisen tapa kommunikoi-da ja työskennellä tunnu luontevalta. Miet-tinen on matemaatikko, ja nämä ovat hänen mukaansa luonnostaan napakoita. Asioiden hoitaminen pitkällisten keskustelujen kautta saattaa tuntua heistä turhalta.

Miten tällaisen hölmöilyn sitten saisi loppumaan? Mitä pitää tehdä, että jouta-va istuminen turhissa kokouksissa loppuisi?

– Jos kukaan ei mene huonosti valmis-teltuun kokoukseen, luulisi sillä olevan jota-kin vaikutusta. Työmotivaatio on tärkeää. Kokoukset voivat olla antoisia ja hyödyllisiä tilaisuuksia, jolloin niihin osallistuu mielel-lään. En siis julista pannaan kokouksia vaan huonot kokoukset, Miettinen painottaa.

saa tapella

Sisäministeriön ylitarkastaja Panu artem-jeff on ahkera kokoustaja. Hänellä kuluu kokouksissa joka työpäivä kahdesta kol-meen tuntiin.

– Kokousten muoto vaihtelee. Pal-jon on sellaisia kokouksia, joissa työste-tään yhdessä jotain prosessia, kuten teks-tiä, Artemjeff kertoo.

Kehnojakin kokouksia sattuu kohdalle. Artemjeff mietiskelee erilaisia esimerkkejä.

– Jos kokouksen syy on vain muodol-linen, sillä ei ole relevanttia tarvetta. Tai jos käsiteltävien asioiden määrää ei ole osat-tu hahmottaa, jolloin niitä on liikaa tai lii-an vähän.

Kokouksen ei tarvitse aina olla tiukka ja päämäärätietoinen. Artemjeff huomaut-taa, että työnteolla on sosiaalinenkin puo-li. Ihmisten on pystyttävä vaihtamaan aja-tuksia keskenään, ja kokous mahdollistaa dialogin.

Menestyvä kokouskulttuuri voi olla monen muotoista. Artemjeff kertoo esi-merkin Kosovosta, jossa hän oli hiljattain työmatkalla.

– He kutsuvat yhteiskuntaansa ”mac-chiato societyksi”, nimitys viittaa kahviin. Kun väki tulee työpaikalle, se lähtee usein saman tien kahville. Epämuodollisissa kah-vilatiloissa voi puhua suoraan, siellä asiat päätetään.

Artemjeffin määritelmä huonosta koko-uksesta on myös sellainen, jossa ihmiset ei-vät keskustele. Hyvässä kokouksessa ihmiset vaikka suuttuvat asiansa puolesta.

– Jos kokouksessa oikein tapellaan, asia on tosi merkityksellinen. En kuitenkaan kannata tappelua. Ja jos ihmiset puhuvat kokouksessa koko ajan asian ohi, puheen-johtaja on epäonnistunut tehtävässään. ●

Hyvän KoKouKSenTunToMerKiT

• Materiaaliajoissa.• Tarkoitusonilmaistava – päätetäänkö vai keskustellaanko.• Paikalle,josläsnäolo on tarpeellinen.• Kaikkiosallistujat valmistautuvat hyvin.• Alkamis-japäättymisaika ilmoitettava. Ei liian pitkä.• Puheenjohtajaontärkeä – hän johtaa keskustelua, pitää kokouksen asiassa ja tekee yhteenvedot.• Lopuksisovitaan jatkotoimenpiteistä.• Tehdäänpöytäkirja.

Huonoa kokousta ei tarvitse tiivistää. Sen kyllä huomaaja tuntee nahoissaan.

Opin, mitä työ-

sopimuksen pitää

sisältää ja mitä ei kannata

allekirjoittaa. Työtodistus

pitää myös saada, siinä

voi pyynnön mukaan joko

olla arvio suoriutumisesta

tai vain maininta työ-

suhteen kestosta ja

tehtävien laadusta.

teksti ja kuva Leena Vänni

Kesätyöntekijätpiristävättoimistoarkea

K uluneena kesänä toi-mistollemme Pasi-laan tuli toista kertaa Tutustu työelämään ja tienaa -kesähar-joittelija. Ensimmäi-senä kesänä otimme

harjoittelijoita kaksi, emmekä oikein osan-neet hahmottaa, kuinka nopeasti ja näp-pärästi nuoret suunnitelluista työtehtävistä selviytyivät. Nyt toisella kerralla tehtävälis-tan laadinta oli jo helpompaa ja muutenkin kaikki käytännön asiat työsopimuksista tar-vittaviin käyttäjätunnuksiin mietittynä val-miiksi ensimmäistä kertaa paremmin.

Tavoitteemme on antaa näille nuo-rille hyvä kuva työelämästä: asiat hoide-taan kunnolla työnantajan puolelta ja vas-

24 YTY 3/2013

teksti Salla Mattila

Kesätöissä

O llessani kesätöissä myyjänä mansikka-kojussa, kohtasin monia erikoisia asiak-kaita. Joku halusi ostaa herneitä, mutta kun rahaa ei ollut, hän tarjosi maksuksi olutta. Eräs nainen tarvitsi apua avoka-

dojen ostoon kaupassa. Hän myös nosti hirveän haloon luullessaan, että työkaverini oli varastanut minulta suk-laalevyn. Minua pyydettiin seuraksi niin Ruisrockiin kuin latotansseihin. Päivittäin myös 12-vuotiaat pojat pyöri-vät potkulaudoillaan ympärilläni litkien samalla äidiltä salaa energiajuomaa ja kiroillen kovaan ääneen.

YTYssä työskenteleminen on hyvin erilaista. Täällä ei tulla kyselemään lähimmän Alkon sijaintia eikä huu-della lippis päässä ohikulkijoille. Täällä ei silti varmasti tule tylsää iloisen ja yhtenäisen työporukan takia. Työ-ilmapiiri on mukavan rento, eikä kukaan ota itseään (tai muita) liian vakavasti vaan asioille voidaan nauraa. Juuri tämä on parasta YTYssä.

Myös työtehtävät ovat vaihtelevia. Minulla on ollut paljon erilaisia työtehtäviä, kuten sopimusten ja kuvien skannaus, kuvien etsintä ja käsittely, mapitus, jäsenre-kisterin tarkastelu. Pääsin myös mukaan viettämään toimintapäivää Kisakallion urheiluopistolla.

Nyt kun olen ollut kaksi viikkoa kesätöissä YTYssä, voin aloittaa lomailun. Sitten en enää joudu nousemaan seitsemältä tai stressaamaan. Tai no, ei täällä oleminen mitenkään stressaavaa ole ollutkaan.

Kirjoittaja Salla Mattila oli kesätöissäYTYssä kaksi viikkoa kesällä 2013.

tineeksi odotamme reipasta työntekoa sovit-tuun kellonaikaan. Ensimmäiset työpaikat luovat mielikuvan koko tulevasta työurasta. Minkälainen kuva työnteosta jää? Voiko työpaikalla esittää omia ideoita ja olla oma itsensä? Onko esimies tai ohjaaja tarvittaessa apuna, mutta antaa tilaa tehdä itse? Voiko työpaikalla viihtyä, vai vilkuillaanko siellä vaan kelloa?

Tällä kertaa hakijajoukosta valikoitui 16-vuotias Salla Mattila. Salla oli työrupea-man alussa juuri saanut peruskoulun päätök-seen ja on nyt aloittanut Etu-Töölön luki-ossa. Kaksiviikkoisen työjakson päätyttyä kyselin, mitä hän oppi ammattiyhdistystoi-minnasta. Kesätöitä hakiessaan Salla tiesi, että YTY on ammattiliitto, mutta muuten hän ei toimintaa tuntenut. Melko hyvin kahdessa viikossa selvisi, mitä YTYn toi-mistossa kenenkin vastuualueeseen kuuluu, mikä on Ylemmät Toimihenkilöt YTN (neu-vottelujärjestö) ja kenen asioista huolehtii Suomen Ammattivalmentajat (urheiluval-mentajien).

Työpäiviin YTYssä kuului monenlai-sia tehtäviä.

– Skannasin ja nimesin sopimuksia ja kuvia, katsoin listoista suosittelukorttien lähettäjiä, siirtelin huonekaluja kun työhuo-neiden järjestystä muutettiin ja etsin yhteys-tietoja valmentajien markkinointikampan-jaa varten, kuvailee Salla työpäivien sisältöä.

Uutta Salla oppi kuvankäsittelyohjel-man ja puhelinkeskuksen käytöstä. Lisäksi oppia tuli ammattiliitossa tehtävästä neu-vonnasta.

– Opin, mitä työsopimuksen pitää sisältää ja mitä ei kannata allekirjoittaa. Työ-todistus pitää myös saada, siinä voi pyyn-nön mukaan joko olla arvio suoriutumi-sesta tai vain maininta työsuhteen kestosta ja tehtävien laadusta. Itse halusin arvioin-nin mukaan. ●

YTY 3/2013 25

26 YTY 3/2013

K irja kuvaa menettelyä lähinnä julkisessa hal-linnossa, mutta se on silti erittäin aiheellinen opus myös yrityselä-mässä työskenteleville.

Me kaikkihan maksamme veroja, joilla jul-kishallinnon konsulttirumbaa pyöritetään, eikä konsulttirumba ole vierasta yrityspuo-lellekaan. Sielläkään sitä ei välttämättä toteu-teta yhtään fiksummin.

Kirja kiinnostaa varmasti myös niitä, jotka ovat aikeissa työllistää itsensä konsult-teina, koska sivuilta saa oivallisia vinkkejä, kuinka hivuttautua julkishallinnon budjet-tien syrjään kiinni.

Tiedotusvälineitä seuraavalle lukijalle kirjan viesti on tuttu, mutta kirjaa lukiessa sanoma konkretisoituu: ihan oikeasti leh-distä luettu on totta! Konsulttipalveluissa ei sinänsä ole mitään tuomittavaa tai vielä vähemmän hämärää. Kirja kritisoi konsult-tien käytön taitamattomuutta ja julkisen sek-torin suoranaista avuttomuutta.

Konsulttidemokratiaan on päädytty esi-

KaUhUKertomUsKaiKille VeronmaKsaJilleKirjan viesteistä surullisin on, että henkilötyövuosien vähentämisvelvoitteen myötäjulkisesta hallinnosta ulkoistetaan ydinosaaminen ja asioiden ymmärtäminen.Hiljainen tieto häviää siinä sivussa. Sitten kun omassa organisaatiossa ei enää ole osaamista,niin se hankitaan konsulteilta usein paljon kalliimmalla.

hanna Kuusela – matti Ylönen:Konsulttidemokratia – miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehotonGaudeamus, 2013, 183 s.

merkiksi sen vuoksi, että konsulttiyritysten taito myydä on paljon parempi kuin julki-sen sektorin taito ostaa. Julkisiin organi-saatioihin pitäisi kiireesti palkata ”bisnes-ymmärtäjiä”, jotka tajuaisivat konsulttiyri-tysten bisneslogiikan ja sitä kautta osaisivat torjua härskeimmät vedätykset. Samalla logiikalla ajatteleva ostaja ja myyjä hyödyt-täisivät parhaimmillaan kumpaakin osa-puolta.

Entäs sitten palkkiokonsultit? He tie-naavat rahansa sillä, että todistavat vuo-roin kullekin julkisen sektorin organisaa-tiolle, että johdon palkat ovat jääneet jäl-keen. Kun organisaatiossa A saadaan johdon palkat ylös, niin myydään palkkatutkimus ja konsulttiapua organisaatioon B ja kas – sielläkin johdon palkat nousevat! Konsultti kerää mainetta ja saa lisää toimeksiantoja. Ja veronmaksajat kuittaavat laskun.

Vaikka lukukokemus oli monin paikoin hiuksia nostattava kaikessa karmeudessaan, niin herätti se myös hilpeyttä. Tai surku-hupaisuus taitaisi olla kuvaavampi ilmaisu. Sisäänpäin hymyillen kehittelin julkishal-

[ K I R J A - A R V O S T E L U ]

teksti Seppo Simola

YTYn golf-kisat pelattiin kesäkuussa jo yhdettätoista kertaa.Pelipaikkana oli Pickalan Seaside-kenttä ja keli ihanteellinen.Paikalla oli ennätysmäärä jäseniä, yhteensä 46 pelaajaa. Näistä kolmannes oli ensimmäistä kertaa mukana YTYn golf-tapahtumassa. Naisten sarjoissa oli vali-tettavasti pelaajia edellisiä kesiä huomattavasti vähemmän.

Miesten lyöntipeli-sarja oli tasainen ja 81 lyönnillä kentän kiertäneen kär-kikaksikon järjestys selvisi vasta sisääntulon perusteella. Kun viimeiset yhdeksän väylää oli tasan, otettiin tarkasteluun viimeiset kuusi. Nuo reiät Matti Miettinen pelasi 26 lyönnillä kun david Powney tarvitsi lyönnin enemmän. ●

YtYn golf-mestaruudet ratkottiin pickalassa

teksti Kari Saarinen Kuva Fotolia.com

iF vaHinKovaKuuTuSyHTiön laHJoiTTaMaTväyläPalKinnoTpisin avaus, miehet ...................... Teuvo Tuominen, 227 metriä mukavaan vastatuuleenpisin avaus, naiset ........................ Sol-Britt Raj, 178 metriälähimmäs lippua, miehet ........ Kari Kauppinen, 2,18 metriälähimmäs lippua, naiset ........... Raili Peltonen, arvonnalla

TuloKSeT:miehet lyöntipeli, ilman tasoituksia1. Matti Miettinen, Hyvinkää, HyG ............................................. 812. David Powney, Pertteli, WGCC ............................................... 813. Toni Rintala, Hyvinkää, HyG ...................................................... 834. Kari Kauppinen, Vantaa, SHG .................................................. 845. Tero Alen, Helsinki, VGH ............................................................ 896. Ari Niiniviita, Klaukkala, NGK .................................................. 907. Jukka Rämö, Porvoo, PBG ......................................................... 908. Heikki Castrén, Vantaa, ERG .................................................... 90

miehet pistebogey1. Pekka Potinkara, Helsinki, ERG ................................................ 382. Tero Alen, Helsinki, VGH ............................................................ 363. Tom Roth, Espoo, VGC ............................................................... 354. Otto Puttonen, Vantaa, KyG .................................................... 345. Reijo Karhu, Oulu, OGK ............................................................. 336. Petri Ahonen. Tampere, PirG .................................................... 337. Hannu Koskinen, Helsinki, VGC ............................................. 328. Hannu Saintula, Espoo, ERG .................................................... 329. Matti Heikkilä, Orimattila, ViGS .............................................. 32

naiset lyöntipeli, ilman tasoituksia1. Merja-Leena Tamminen, Pori, PGK ........................................ 942. Raili Peltonen, Hyvinkää, HYG ................................................. 973. Leena Kokko, Espoo, VGC ......................................................104

naiset pistebogey1. Raili Peltonen, Hyvinkää, HyG .................................................. 362. Merja-Leena Tamminen, Pori, PGK ........................................ 283. Kati Björkroth, Helsinki, SHG ................................................... 26

Ku

va:

Foto

lia.c

om

Kun kilpailuttamis-pakon raja on 30.000 euroa,

niin jostakin kumman syystäkonsulttien ”aloituspakkaus”

maksaa usein 29.990 euroa.

lintoon uuden virkanimikkeen: konsultti-entorjuntakonsultti. Hänen tehtävänään olisi toimia projektin järkenä ja ampua alas kaikkein villeimmät (eli kalleimmat) utopia-hankkeet. Mikään IT-hanke ei voi maksaa miljardia. Ei vain yksinkertaisesti voi! Sel-lainen konsultti tienaisi nopeasti leipänsä julkisella puolella ja säästäisi aimo tukun veroeuroja parempaan käyttöön.

Ymmärtämättömyyksien ohella julkis-hallinnon konsulttien käytössä esiintyy suo-ranaisia laittomuuksia. Hankkeiden pilkko-minen ja ketjuttaminen ovat nimenomai-sesti kiellettyjä, mutta silti sitä tapahtuu koko ajan. Kun kilpailuttamispakon raja on 30.000 euroa, niin jostakin kumman syystä konsulttien ”aloituspakkaus” maksaa usein 29.990 euroa. Tällainen ysiysi-hinta-kin on kirjan mukaan hankintalainsäädän-nössä kielletty.

Konsulttidemokratiassakin pätee vanha totuus: sitä saat, mitä mittaat. Jos julkishal-linnon tehokkuuden mittarina ovat henki-lötyövuodet, niin niitähän on helppo ajaa alas. Mutta mikään mittari ei hälytä, jos samat henkilötyövuodet tilataan ulkoiselta palveluntarjoajalta kolminkertaiseen hin-taan.

Raha on kuitenkin vain rahaa, mutta tuhoisinta pitkällä tähtäyksellä on se, että julkisten organisaatioiden ydinosaaminen ulkoistetaan konsulttiyritysten liikesalaisuu-deksi. Sieltä sitä ei enää saa takaisin omaksi edes rahalla. ●

YTY 3/2013 27

YtYstäkysyttyäSaamme kysymyksiä ja kommentteja

toimintaamme liittyen paitsi arkipäivän

työssä ja jäsentilaisuuksissa, myös

jäsentutkimuksen kautta. Jäsenmaksu-

kysymyksiin vastauksia antaa

jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen.

Unohdin maksaa jäsenmaksuni.Onko työttömyysturvani jo katkennut?

YTYn jäsenmaksu tosiaan sisältää myös työttömyyskas-san jäsenmaksun (IAET-kassa). Jos jäsenmaksun jättää maksamatta, voi YTYn hallitus sen vuoksi päättää jäse-nyyden. Tämän jälkeen IAET saa YTYltä tiedon, että jäsenmaksut ovat maksamatta ja työttömyyskassankin jäsenyys päätetään takautuvasti.

Pidämme jäsenistämme huolta ja lähetämme useita laskuja sekä kirjallisia muistutuksia, ennen kuin jäse-nyys katkaistaan. Jäsenen tehtävänä on kuitenkin pitää huolta, että meillä on ajan tasalla olevat osoitetiedot.

Olethan huomannut, että voit tarkistaa jäsenmak-sutilanteesi YTYn jäsensivuilta. Sieltä selviää, mitä olet maksanut edelliset vuodet mukaan lukien, sekä mitä olisi pitänyt maksaa. Sieltä on myös helppo siir-tyä suoraan omaan verkkopankkiin maksamaan mah-dollinen rästi.

Helpoin tapa hoitaa jäsenmaksut on tehdä e-las-kusopimus YTYlle. Se tehdään jäsenen omassa verkko-pankissa. E-laskutietoihin voi lisätä automaattihyväk-synnän, esim. mikäli laskuttaja on YTY ja summa alle määrätyn määrän.

Pankkien suoraveloitusjärjestelmä päättyy tulevan vuoden alussa. Varsinkin kaikkien suoraveloitusta käyt-tävien kannattaa tehdä e-laskusopimus YTYn nimelle (Laskuttaja löytyy nettipankistasi nimellä Yksityisalo-jen Esimiehet ja Asiantuntijat).

Jäsenmaksuni on työnantajaperinnässä. Siirtyykö se automaattisesti, kun vaihdan työpaikkaa?

YTYn jäsenmaksun voi hoitaa myös työnantajaperin-nän kautta. Silloin jäsen antaa omalle palkkakontto-rilleen valtuutuksen veloittaa jäsenmaksu kuukausit-tain palkasta. Tämän jälkeen palkkakonttori välittää summan YTYlle.

Koska tuo perintäsopimus on jäsenen ja palkka-konttorin välinen sopimus, se ei siirry automaattisesti jos jäsen vaihtaa työpaikkaa. Työnantajaperintää käyt-täessä jäsenen pitää myös muistaa maksaa jäsenmaksu itse mahdollisten palkattomien jaksojen ajalta (van-hempainvapaa, vuorotteluvapaa jne.) Huomaa edellä mainittu e-laskun kätevyys.

Haluaisin olla YTYn jäsen ilman työttö-myyskassan jäsenyyttä ja kuulua yleiseen työttömyyskassaan, joka on halvempi. Onko se mahdollista?

Ensiksi haluaisin korjata tuon virheellisen maininnan edullisuudesta. YTK-kassan vuosimaksu on 99 euroa vuodessa. YTYn jäsenet kuuluvat IAET-kassaan, jonka vuosimaksu on tänä vuonna 75 euroa.

YTYn jäsenyyteen kuuluu normaalisti myös IAET-kassan jäsenyys. Liittymislomakkeessa on kohta, jossa ko. jäsenyyteen otetaan kantaa. YTYn jäsenenä voit olla myös ilman kassajäsenyyttä, jos ei siihen alunperinkään liity tai jos eroamisesta ilmoittaa meille kirjallisesti. Täl-löin jäsenmaksustamme vähennetään kassan osuus, tänä vuonna siis 6,25 euroa kuukaudessa. ●

28 YTY 3/2013

Jääkiekkoliput ja hinta

Jääkiekkoliput on varattu ainoastaan syyskokoukseen osallistuville YTYn jäsenille. Jääkiekkolippuja on rajoitettu määrä (70), emmekä voi taata, että niitä riittää kaikille syyskokoukseen ilmoittautuneille. Liput jaetaan ennakko-ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tilaisuus tarjoiluineen on maksuton.

Kuva: Pasi Mennander/Suomen Jääkiekkoliitto

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n syyskokous pidetään torstaina 7.11.2013 kello 15.30. Paikkana on Yle-keskus, Ison Pajan auditorio, Radiokatu 5 A, Helsinki. Ilmoittautuminen ja mahdollisten valtakirjojen tarkastus alkavat kello 15.15. Valtakirjojen tarkistus koskee vain niitä jäseniä, jotka edustavat itsensä lisäksi myös toista kokoukseen ilmoittau-tunutta YTYn jäsentä.

Kokouksen esityslistalla ovat sääntömääräisen syyskokouksen asiat kuten toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014, jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2014 sekä hallituksen valinta vuosille 2014 – 2015.

YTYn henkilöjäsenen tai YTYn jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen tulee ilmoittaa osallistumisestaan kokoukseen viimeistään torstaina 31.10.2013 kello 16.00 mennessä YTYn jäsensivujen www.ytyintra.fi kautta, puhelimitse (09) 2510 1310 tai postiosoitteeseen YTY ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki.

Ehdokkaat YTYn hallituksen jäseniksi tulee ilmoittaa ja heidän suostumuksensa tehtävään tulee toimittaa kirjallisestitorstaina 24.10.2013 kello 16.00 mennessä yhdistyksen hallitukselle, postiosoite YTY ry, Hallitus, Ratavartijankatu 2 b, 00520 Helsinki

tervetuloa!

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ryHallitus

Kutsu YtYn syyskokoukseen

YTY 3/2013 29

ennakkoilmoittaudusyyskokoukseen jajäseniltaan netissäIlmoittaudu tilaisuuteen etukäteen nettilomakkeella, joka löytyy YTYn jäsensivuilta www.ytyintra.fi > Tapahtumat ja koulutukset tai puhelimitse (09) 2510 1310.

Syyskokoukseen tulee ilmoittautua 31.10. klo 16 mennessä.

yTyn syyskokous ja jäseniltaYTYn sääntömääräinen syyskokous ja jäsenilta järjestetään marraskuussa Helsingissä. Syyskokouksenaiheina ovat mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 sekä uuden hallituksen valinta.

Kokouksen jälkeen ilta jatkuu iltapalan ja Venäjä-Suomi -jääkiekko-ottelun merkeissä.

Kokouspaikka: Yle-keskus, Ison Pajan auditorio, Radiokatu 5 A, Helsinki Aika: torstai 7.11.2013

ohjelmaklo 15.15Läsnäoloilmoittautuminen syyskokoukseen jajääkiekkolippujen jako

klo 15.30Sääntömääräinen syyskokous, jonka alussa Ylen ja Ylen päällikköyhdistyksen tervehdykset

klo 17.00Siirtyminen Hartwall Areenalle, iltapala ja vapaata seurustelua

klo 18.30Karjala-turnauksen Venäjä-Suomi -jääkiekko-ottelu, Hartwall Areena

Pidätämme oikeuden muutoksiin syyskokouksen jälkeisen ohjelman osalta.

Tervetuloaseuraamaan

huippujääkiekkoatulevia olympiakisa-isäntiä vastaan!– Erkka Westerlund,päävalmentaja, SAVALinperustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja

Katso mitä allekirjoitattyösuhteen päättyessä!

T yösuhteen päättyessä työnantaja usein pyytää irtisanomisilmoitukseen tai muuhun työsuhteen päättyessä laadit-tavaan asiakirjaan työntekijän kuittauk-sen. Kyseinen asiakirja on syytä lukea

läpi huolellisesti ja rauhassa ennen allekirjoitusta. Ilmoi-

tuksessa saattaa olla kirjauksia, joiden mukaan työnte-kijä on hyväksynyt tai sopinut irtisanomisen työnanta-jan kanssa tai luopunut kaikista vaatimuksista työnan-tajaa kohtaan. Tässä tapauksessa ilmoitus on syytä jättää allekirjoittamatta. Allekirjoittamalla asiakirjan työnte-kijä todella menettää mahdollisuuden riitauttaa irtisa-nominen vaikka se olisi ilmeisen laitonkin. Yllättäväm-pänä seurauksena on lisäksi mahdollisen korotetun ansiopäivärahan menettäminen.

Vakuutusoikeuden vakiintuneen oikeuskäytän-nön mukaan korotettua ansiopäivärahaa pitkän työ-uran perusteella ei voida maksaa, jos henkilö työsuh-teen päättyessä luopuu oikeuksistaan, jotka esimerkiksi olisivat oikeuttaneet hänet riitauttamaan irtisanomisen perusteen. Korotettu ansiopäiväraha 4500 euron tulo-tasolla on noin 500 euroa ansiopäivärahaa suurempi kuukaudessa.   Vaikka henkilö olisi ensin irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä, vakuutusoikeus on katsonut, että oikeutta korotettuun ansio-osaan pit-kän työuran perusteella ei ole, mikäli henkilö on luopu-nut oikeuksistaan riitauttaa työsuhteen päättyminen. ●

teksti Anu Aspiala

Kuva Fotolia.com

lämmin henkiviileässä porissa

teksti ja kuva Kari Saarinen

Viileä keli siirsi

brunssin terassilta

tiiviisti sisätiloihin.

Y TYn jäsentapaaminen järjestettiin hei-näkuussa Porissa brunssin merkeissä. YTY on järjestänyt alueellisia jäsenta-pahtumia eri vuosina suurimmissa kau-pungeissa, yleensä vuosikokousten yhte-

ydessä. Ensimmäistä kertaa järjestimme tapaamisen kesällä, Pori Jazzien ja Suomi Areenan yhteydessä.

Odotuksemme tilaisuuteen osallistuvien jäsenten määrästä oli aivan alimitoitettu, ilmoittautuneita Porin Suomalaiselle klubille oli yli 80 eli puolet arvioitua enemmän. Osallistujista kolmannes oli Porista tai lähi-ympäristöstä. Loput olivat matkanneet Poriin, useim-mat Jazz-viikon tapahtumien vuoksi.

– Tapaamiset ovat tärkeitä verkostoitumistilai-suuksia ja niillä luodaan me-henkeä. Näin hyvin onnis-tunut tapahtuma on syytä uusia myös tulevana kesänä, toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski pohti.

Jazz-viikon ilmat olivat varsinkin viikon lopussa

poikkeuksellisen viileät, jolloin terassibrunssi joudut-tiin siirtämään talliravintolan tiloihin. Tilaisuudesta muodostui, säästä poiketen, hyvin lämminhenkinen. Koko parituntisen tapahtuman ajan puheensorina täytti Klubin talliravintolan salin ytyläisten tutustuessa toi-siinsa. ●

30 YTY 3/2013

YTY 3/2013 31

intohimolla ja kiireesti

Eräs yliopistomies kertoi kevättalvella lukeneensa tutkimustuloksia arvoste-tuimmista ammateista. Mainosmies oli kuulemma pahnanpohjimmaisten joukossa. Vai niin. Me päätimme tut-kia, mitä mieltä alalla työskentelevät

itse ovat. Kiristääkö aamulla pipo töihin tullessa, ja onko naama nurin päin? Ei kiristä ja kasvotkin ovat iloisessa virneessä.

Kysyimme noin tuhannelta markkinointiviestintä-alan ihmiseltä heidän työfiiliksistään. Noin viidennes vastasi. Vastausten mukaan markkinointiviestintäalan ammattilaiset viihtyvät työssään, saavat siitä kicksejä ja aikovat olla alalla pitkään.

Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset naut-tivat tilanteista, joissa saavat ratkaista asiakkaan ongel-mia. Mikään ei motivoi paremmin kuin hyvät tulokset, onnellinen asiakas ja häneltä saatu kiitos.

Mainos-, viestintä-, media-, tapahtuma- ja digi-toimistoissa pääse tutustumaan moniin toimialoihin, monenlaisiin asiakkaisiin ja yrityksiin. Kuulostaahan se kliseeltä, mutta oikeasti yksikään päivä ei ole saman-lainen kuin eilinen.

Alalla työskentelevät ovat ammatistaan ylpeitä ja heidän ammattiylpeytensä on viime vuosina kasvanut edelleen, vaikka ajat eivät ole olleet kaikkein ruusuisim-pia. Yli 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista ker-toi ammattiylpeytensä vahvistuneen hieman tai selvästi viime vuosina siitäkin huolimatta, että Suomen talous kulkee kuin täi tervassa.

Erityisesti viestintäalan ihmiset kokevat elävänsä yhteiskunnan näköalapaikoilla ja saavat siitä ronskisti uutta motivaatiota. Viestintätoimistojen bisnes on ollut viime vuodet vakaassa nousukiidossa. Tiedotta-jien määrä lisääntyy organisaatioissa. Vihdoinkin on ymmärretty, että asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät eikä sitä, mitä ne juridisesti ovat.

Mainostoimistoissa luovan suunnittelun tehtävissä

työskentelevät sanovat ammattiylpeytensä heikenty-neen jonkin verran. Tämä on ymmärrettävää, koska perinteinen mainonta on tullut tiensä päähän. Luovia ja komeita printtimainoksia ei enää osteta eikä yritys-kuvakampanjoita taida kukaan enää tehdä. Mainonta on siirtynyt verkkoon, se on taktista ja sen tehokkuutta mitataan koko ajan.

Myös jatkuva mahdollisuus oppia uutta, vastuul-liset tehtävät sekä haasteet ja onnistumisen kokemuk-set nostavat rintaa rottingille. Ja tietysti mahdollisuus saada lisää natsoja sekä alan nopea kehittyminen lisää-vät hyviä fiiliksiä töissä.

Sitten se kolikon kääntöpuoli. Siellä kiiltää kiire ja jatkuva stressi. Asiakas haluaa nopeasti tuloksia eikä turhia resursseja ole yhdelläkään toimistolla varaa pitää. Siksi kiireen tuntu on kroonista ja aiheuttaa paineita. Varsinkin markkinointiala on suhdanneherkkää ja yli-reagoi suhdannekäyrien molemmissa päissä. Kun talou-dessa menee lujaa, markkinointiviestinnässä menee vielä lujempaa. Ja päinvastoin.

Työ vaatii myös jonglöörin taitoja. Erityisesti vies-tintätoimistoissa on pystyttävä pitämään montaa pal-loa ilmassa yhtä aikaa ja tekemään monenlaisia töitä.

Summa summarum: positiivisia puolia oli kuiten-kin enemmän kuin negatiivisia. Kyllä intohimo aina kiireen voittaa.

Tarja virmala, toimitusjohtajaMarkkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL

[ V I E R A S K Y N Ä ]

Remontoikotivakuutuksesi.

if.fi /kotivakuutus

If Kotivakuutus korvaa vähintään sen, minkä nykyinen kotivakuutuksesi.

If Kotivakuutus kattaa kerralla kaiken mitä pitääkin. Voit olla varma, että koko koti on vakuutettu etkä maksa turhasta.

Jos jotain sattuu, saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Alle 27-vuotiaana pääset Ifi n keskittäjäalennusten piiriin jo yhdellä vakuutuksella. Soita 010 19 19 19,

käy lähimmässä Ifi ssä tai osoitteessaVerkkokaupasta

-10 %if.fi 010 19 19 19