Kaksi vuosi-kymmentäYTYÄ

2I2012Y k s i t Y i s a l o j e n e s i m i e h e t j a a s i a n t u n t i j at Y t Y r Y

tehot irti työolojenkustannuksella

juhlatutkimuksessamitattiin asenteita

eri-ikäisten johtaminenon erilaisuuden johtamista

tässänumerossa

Kan

nen

ku

va: H

eli H

irve

lä

2 YTY 2 I 2012

154

18 3836

YksitYisalojen esimiehet ja asiantuntijat rY:n jäsenlehti

SäHKöpoStiyty@yty.fi

KotiSivutwww.yty.fi

LeHden toimituSKunta 2012Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anu Aspiala, Pekka Potinkara

uLKoaSuViestintänetti Oy, Jyväskylä

painotaLoForssa Print

painoSmäärä8 400

SeurAAVA numerOILmeStyy 6.9.2012

päätoimittajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

toimituSSiHteeriLeena Vänni

toimituSratavartijankatu 200520 HeLSInKI

2I2012

4 panKKityöSSä puuttuu puuKot SeLäStä

7 ammattiyHdiStyS- toiminta eLää ajaSSa muKana

8 verotuKSen raKenteeLLa on merKityStä

11 vuoSiHuoLto motivoi muutoKSeen

12 teHot irti työoLojen KuStannuKSeLLa

14 SairaStuneen työn- teKijän tuKi paranee yHteiStyöLLä

29 Loma ja raHa

30 juriStipaLSta: ei näin!

32 SimoLa: ei KoSKe meitä

34 äKiLLinen yrjötauti vai KauHea KanKKunen?

36 uuSi teHtävänKuva KiinnoStaa eLäKKeeLLe SiirtymiStä enemmän

38 työuraSopimuS Luo peruStan pidemmiLLe työuriLLe

39 LyHyet

42 orGaniSaatioiden KeHitySideoita tarinoina

43 miten fenGSHuin opit voivat vaiKuttaa työtyytyväiSyyteen?

yty 20 vuotta

15 Kaksi vuosi- kymmentä ytyä

16 nimi vaihtui, yty pysyi

17 muutosten täyteinen vuosi takana

18 intoa, malttia ja muita osittain ikäsidonnaisia ominaisuuksia

23 juhlatutkimuksessa pengottiin asenteita

26 ylen hyvä yritysyhdistys

28 yry terveiset

YTY 2 I 2012 3

iaet-kassa www.iaet.fi

postiosoite: ratavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: ratavartijankatu 2 B, 4.krs

asiakaspalvelupiste palvelee:ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.

puhelinpalvelu: (09) 4763 7600ma – to klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

YksitYisalojen esimiehet jaasiantuntijat YtY ry

poStioSoiteratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KäyntioSoiteAsemapäällikönkatu 12 b

Puhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399

sähköposti: yty@yty.fi

henkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

jäSenreKiSterijäsensihteeritiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

jäSenetuaSiattoimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

jäSenyySaSiatjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

edunvaLvontaasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345

edunvalvontalakimiesAnu AspialaPerhevapaalla

asiamiesPekka PotinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

vieStintäLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

työSuHdeaSiatpäälakimiesHeikki meskanen

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

Pääkirjoitus

juhlaa ja arkea

Y TY perustettiin vuonna 1992 isojen YTN-liittojen toimesta vastaa-maan kysyntään liitosta, johon ylempi toimihenkilö voi liittyä ilman tutkintoa. Nyt YTY on miltei 9000 jäsenen aktiivinen liitto. Juhlimme 20-vuotista taivalta maaliskuussa juhlasemi-naarilla, jossa pääteemana oli ikäjohtaminen. Seminaarin annista voit lukea tämän lehden sivuilta. Juhlaseminaarin päätteeksi oli

vuosikokous ja yhteistyökumppaneille pidettiin vielä vastaanotto.

Juhlan lisäksi kevääseen kuuluu toki myös arkista aherrusta. Olemme saavut-taneet vankan aseman Akavan toiminnassa ja olemme siinä yhteisössä yhden-vertainen toimija, vaikka jäsenyytemme ei perustukaan koulutuspohjaisuuteen kuten muilla liitoilla. Strategiatyössä suuntaamme vuoteen 2017 vaikuttimina työväestön ikääntyminen sekä ammattirakenteiden ja toimialojen muuttuminen. Ikääntyvien työssäjaksamiseen liittyy myös Abloyn Ikämestari-ohjelmassa olevan heikki Poutiaisen haastattelu tässä lehdessä.

Haemme edelleen yksittäisten jäsenien lisäksi myös uusia jäsenjärjestöjä jouk-koomme. Esittelemme nyt Ylen Päällikköyhdistyksen, joka on YTYn yhteisöjäsen. Suurin yhteisöjäsenemme on tänä vuonna myös pyöreitä vuosia juhliva Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, joka täyttää ensi syksynä kymmenen vuotta.

Meidän on toiminnassamme pystyttävä olemaan edelläkävijä jäsenten edunval-vonnassa. Tarkalla taloudenhoidolla ja maltillisella kehittämisellä olemme pysty-neet toteuttamaan jäsenmäärään suhteutettuna laadukkaat ja yksilölliset jäsen-palvelut. Uusina palveluina olemme kehittäneet urapalveluita ja yhdessä Kisakal-lion urheiluopiston kanssa järjestämme Ytyläisen vuosihuolto-ohjelman. Siitäkin enemmän tässä numerossa.

Työmarkkinasektorilla selvitetään näkymiä taloustilanteen vaikutuksista kansan-talouden tilaan ja työllisyyden hoitoon. Talouskasvun ennusteet näyttävät juuri nyt kevään korvalla harmailta. Akavan kanta on, että kasvun ja työllisyyden kannalta suora työn verottaminen on haitallisempaa kuin kulutuksen verotus. Lehdessä on juttu myös Akavan linjauksista verotuksen suhteen.

Näin juhlavuonna teemme entistä enemmän töitä sen eteen, että YTYn toiminta on jäsenen edun ajamista. YTYlle oli tilausta kaksi vuosikymmentä sitten ja YTYlle on tarvetta edelleen.

juha harjunenpuheenjohtaja

4 YTY 2 I 2012

teksti Leena vänni kuvat jani Sourander

puuKoT selÄsTÄ

pankkityössä puuttuu sakari smedsin työuraeteni pankista edus-kuntaan ja päätyi takaisin pankkiin. nordean luotto-johtajana palautetta tulee useammin kuin kerranneljässä vuodessa.

YTY 2 I 2012 5

jäsen

”Pankki on työpaikkana oikeudenmukaisempi.

Eduskuntatyössä palautteen saa vain neljän

vuoden välein ja mittareita onnistumiseen

siinä välillä ei ole.”

K ansanedustajien joukossa tie-tyt ammattiryhmät ovat yliedus-tettuina. Esimerkiksi opettajia, maanviljelijöitä, yrittäjiä ja toi-mittajia pääsee eduskuntaan sään-nöllisesti. Sen sijaan pankkityöstä

eduskuntaan nousee harva. Muutama kuitenkin on, yksi heistä Sakari Smeds, ytyläinen jo perustamis-vuodesta 1992.

Smedsin pankkiura lähti liikkeelle siitä, että hän ei päässyt Tampereen yliopistoon lukemaan tiedo-tusoppia vaan pääsi opiskelemaan kakkosvaihtoeh-toaan, kansantaloustiedettä. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen alkoi todellinen korkeakoulu, työ pankissa juuri kun 90-luvun lama puski kunnolla päälle.

– KOP:iin etsittiin yritystutkijaa ja valinnan jälkeen ei jäänyt epäselväksi, miksi sellaista tarvit-tiin – sen verran isoja vaikeuksia yrityksillä ja talo-uselämällä oli. Se oli erittäin opettavaista aikaa. Julkisuutta saaneiden konkurssien ja pettymys-ten lisäksi työssä näki myös paljon onnistumisia, Smeds kertoo.

Pankissa työskentely 90-luvun alussa oli varsin erilaista kuin nyt.

– Työyhteisö oli hyvä silloin ja nyt. Muuten pankkityö oli varsin erilaista. Siihen aikaan asiak-kaille tarjottavaan tuotevalikoimaan kuului suurin piirtein pankkitili ja säästötili. Rahastoja, indeksi-lainoja tai vakuutuksia ei tarjottu. Suomi on kan-sainvälistynyt niitä ajoista todella paljon.

sYYllinen saatiin Paikalle

Kiinnostusta politiikkaan Smeds ei saanut kotoa, mutta puoluekantaan pastoriperhetausta vaikutti. Kolmekymppinen Smeds päätti kokeilla pääsyä eduskuntaan vuoden 1995 eduskuntavaaleissa sil-

loisen Kristillisen liiton riveistä, vaikka oli asennoi-tunut siihen, että eduskuntaan ei hänenlaisellaan keltanokalla vielä olisi asiaa. Toisin kävi.

– Tulin pankkityöstä eduskunnan talous-valiokuntaan, jossa oli edellinen kausi käsitelty pankkikriisin hoitoa. Ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtaja toivotti tervetulleeksi sanomalla, että mukava kun saimme tänne yhden syyllisen paikalle. Olihan se nuorelle kaverille kohtuuton lausunto, mutta kuvasti hyvin silloin vallinneita tunnelmia.

Smeds oli eduskunnassa kaksi kautta. Tämän ajan hän oli virkavapaalla pankista, joka sinä aikana sulautui Yhdyspankin kanssa Meritaksi, joka ehti vielä yhdistyä Nordeaksi ennen Smedsin paluuta.

Paluu Pankkilaiseksi

Maaliskuisena sunnuntaina vuonna 2003 Suomen Kristillisdemokraatit menetti epäedullisen vaali-liiton vuoksi kolmanneksen kansanedustajistaan, vaikka puolueen äänimäärä kasvoi. Tippujien jouk-koon kuului myös Smeds. Maanantaina hän soitti Nordean aluejohtajalle ja kysyi, mikä työtilanne pankissa oli.

– Paluuni pankkilaiseksi hoidettiin työnanta-jan puolelta erittäin tyylikkäästi. Toki olisin voinut valita katkeroitumisen tien kansanedustajuuden päätyttyä, mutta paluussa pankkityöhön oli paljon hyvää. Lapset olivat pieniä, joten pankkityössä jäi enemmän aikaa perheelle. Tulin takaisin alueen yri-tyspankin vetäjäksi ja siirryin siitä nykyiseen teh-tävääni luottojohtajaksi. Jonkun aikaa meni, että tuli taas hyväksytyksi ammattipankkilaisena eikä poliitikkona, mutta toisaalta osa työkavereista oli vanhoja tuttuja aiemmalta pankkiajalta.

Politiikka on Smedsin kokemuksen mukaan pankkimaailmaa kovempi pelikenttä.

nykyistä työtään

Kaakkois-Suomen

nordean luotto-

johtajana Sakari

Smeds pitää hyvänä

näköalapaikkana

alueen talouteen.

Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta

Kirjaudu palveluun

ja hyödynnä etusi!

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. Rekis-teröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot tar-jouksista ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

Sibeliustalo, Lahti, vaihtuvia tarjouksia tapahtumista.

Fashionstore.fi -verkkokauppa, Nike Helsinki, MPH Fashion Outlet City Helsinki, Guess Jeans Iso Omena Espoo, Guess Jeans Aleksi ja Guess Jeans Kampin kauppakeskus Helsinki, Guess by Marciano Kämp Galleria Helsinki (ei koske GC-kelloja) ja Calvin Klein Jeans Helsinki antavat 10 %:n alen-nuksen normaalihintaisista tuotteista.

Matkapojat, vaihtuvia tarjouksia.

Reima-myymälät Kankaanpää, Parkano ja Lappeenranta antavat 10 %:n alennuksen normaalihintaisista tuotteista. Verkkokaupan kautta kaikista (myös alennetuista tuotteista) 10 %:n alennus. Kampanjakoodi QHNMJS63.

Touring Cars, matkailuautovuokraus jäsenetuhintaan.

EasyPark-kännykkäpysäköinti, liittyminen yksityinen 0 € (norm. 15 €), yritys 0 € (norm. 25 €). Huom! Etu koskee vain yrityksen 1. liittyjää, loput veloitetaan normaalihinnan mukaan. Tilattaessa ilmoitettava tilauskoodi JE032012 ja jäsennumero (esim. JE032012/57410).

Sokos Hotel Caribia, Sokos Hotel Tahkovuori, Sokos Hotel Vesileppis, Sokos Hotel Koljonvirta ja Sokos Hotel Puijonsarvi, katso tarkemmat tarjoukset palvelusta.

Musiikkiteatteri Koitto, Helsinki, musikaalit jopa 50 %:n alennuksella.

Musiikkiteatteri Palatsi, Tampere, useita tarjouksia, mm. toukokuusta alkaen koko perheen musikaali Peter Pan, jäsenhinta 10 € (norm. 14 €). Katso muut näytökset palvelusta.

Teatteri Rio ja Kesäteatteri Naurava Kulkuri, Oulu, useita jäsenetu-hintaisia näytöksiä.

Löydät nämä ja yli 100 muuta etua Jäsenedut.fi -palvelusta.

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

– Pankki on työpaikkana oikeudenmukaisempi, kun tavoitteet täyttyvät niin siitä palkitaan. Edus-kuntatyössä palautteen saa vain neljän vuoden vä-lein ja mittareita onnistumiseen siinä välillä ei oi-kein ole. Politiikassa parhaat päivät ovat upeita – ja vastaavasti huonot päivät tosi kamalia. Siinä tehtä-vässä tekee työtä koko persoonallisuus pelissä. Vä-lillä on omienkin kanssa vaikeata ja tuntuu että saa puukkoa selkään, välillä tekee virheitä ja jälkeen-päin harmittaa.

kolminumeroinen jäsennumero

Ylempien toimihenkilöiden ajamista uudistuksista Smeds pitää työaikapankkia hyvänä juttuna. Sekä ihmisillä että yrityksillä on muuttuvia tarpeita, joten yksilöllisiä räätälöintimahdollisuuksia tarvi-taan. Smeds nostaa esimerkiksi Nordeassa käytössä olevan senioripankkilaisten systeemin.

– Eläköityneet työntekijät saavat halutessaan ilmoittaa olevansa käytössä lyhytaikaisiin sijai-suuksiin. Jos sitten työnantajan tarve ja eläkkeelle jääneen henkilön tarpeet yhdistyvät, eläkeläiset tulevat takaisin töihin tietyksi ajaksi, vaikka kuu-kaudeksi tai kahdeksi. Monet palaavat useitakin kertoja. Työn osaavat senioripankkilaiset ovat mer-kityksellisiä koko työpaikan ilmapiirille ja helpotta-vat muiden työtaakkaa.

YTYyn Smeds liittyi heti uransa alkuvaiheilla YTYn perustamisvuonna 1992. Perheenperusta-mista suunnitellessa perusasioiden kuntoon lait-taminen ja selustan varmistaminen työelämässä oli tärkeää. YTYyn liittyi perustamisvuonna yli tuhat jäsentä, joista kolmesataa on edelleen jäseniä. ●

Smeds ei halua antaa itsestään tiukkaa kuvaa, sillä hänen

tehtävässään kynnyksen tulla kysymään on pysyttävä

matalana.

Ytimestä

YTY 2 I 2012 7

ammattiyhdistystoiminta

elÄÄ ajassamuKana

K ansainvälisyys leimaa tämän päivän työ-markkinoita. Suomalaiset työmarkki-najärjestöt ovat jo pitkään kuuluneet kansainvälisiin organisaatioihin, joiden kautta pystymme vastaamaan paremmin työelämän ajankohtaisiin kysymyksiin.

Suomalaisten ammattiliittojen yhteistyö kansainväliseen työjärjestöön ILOon hoituu Suomen Ammattiliittojen Soli-daarisuuskeskuksen (SASK) kautta.

Kansainvälisten yhteisöjen merkitys on tänä päivänä entisestään korostunut. Näiden yhteistyötahojen kautta pystytään vaikuttamaan globaaleilla markkinoilla toimi-viin yrityksiin. Työn siirtymistä ns. halpamaihin ei pystytä estämään, mutta heikompien työehtojen, kuten palkallisen loma-oikeuden puuttuminen tai perhevapaiden poistami-sen tuominen tänne, ei ole työntekijöiden etu. Työoloja kaikkialla pitää parantaa. Asiaa edistää ILOn tekemä val-vonta sekä kehitysmaiden ay-toiminnan tukeminen. Niillä

on pystytty korjaamaan epäinhimillisiä työoloja ja vähentä-mään lapsityövoiman käyttöä sekä lisäämään tietoisuutta yritysten todellisesta toiminnasta halpatyömaissa.

Markkinatalouden paineessa suomalaiset työnantaja-järjestöt yrittävät mm. paikallisen sopimisen kautta muut-taa työsopimuksia sopimaan paremmin kansainvälisten yritysten henkilöstöpolitiikkaan. Monen eri työkulttuurin ja palkitsemisen yhteensovittamisessa rahan voima koros-tuu. Hyvinvointivaltioiden työehtosopimukset kuitenkin rajoittavat heikennyksiä. Työntekijäjärjestöt neuvottele-vat työnantajan kanssa sopimuksissaan tietyn korotuserän palkkoihin, jolla tulisi säilyttää suomalainen ostovoima. Paikallisilla sopimuksilla on kuitenkin jaettu palkankoro-tuseriä työntekijäjärjestöjen periaatteiden vastaisesti siten, että pieni osa saa enemmän meriittikorotuksina tai palkka-kuopassa olevien tilannetta hieman korjataan. Tämänkal-taisten korjausten ei tulisi olla pois kaikille tarkoitettuun ansiokehityksen edistämiseen varatuista rahoista. Selkey-tettynä tämä tarkoittaa sitä, että ay-liikkeen rooli on muut-tunut työehtojen heikentämisen estäväksi toiminnaksi.

Olen kuullut väitteitä siitä, että ammattiyhdistysliike ei ole pysynyt mukana tämän päivän työmarkkina-asioissa. Väitän, että tämä ei pidä paikkaansa. Juuri kansainväli-

sen toiminnan ja käsiteltävien asioiden asiantuntijuu-den kautta olemme vahvasti ajan hengessä. Kansain-välistymisen kautta työsopimukset ovat muuttuneet monisivuisiksi nivaskoiksi englanninkielisine liittei-

neen. Liitteiden, joiden yksityiskohtien ymmärtämi-nen on vaikeaa ilman asiantuntija-apua. Tällaista apua annamme jäsenillemme päivittäin. Tiedotta-misella olemme herättäneet työntekijöitä ymmär-tämään omia oikeuksiaan tässä alati muuttuvassa

ja kansainvälistyneessä ympäristössä. Koulutamme myös luottamusmiehiämme toimimaan kansainvälis-

ten asioiden parissa.Ammattiyhdistysliike ei siis ole mikään muinais-

jäänne, vaan ajassa mukana elävä ja muuttuva. Maa-ilma, yritykset ja työtehtävät muuttuvat, sen myötä

myös me.

ira laitakari-svärdasiamies

akava

8 YTY 2 I 2012

on merKiTYsTÄverotuksen rakenteella teksti jaana parkkola, akava kuva fotolia.com

A kavan pääekonomisti Eugen Koevin mielestä ei ole lainkaan saman-tekevää, mihin veron-korotukset kohdiste-taan.

– Verotuksella on aina ei-toivottavia sivuvaikutuksia, koska verot vaikuttavat siihen, miten kannustavana työntekoa, yrittämistä, säästämistä ja investointeja pidetään. Eri veromuodot eivät kuiten-

kaan ole samalla viivalla. Useimpien eko-nomistien arvio on, että kasvun ja työl-lisyyden kannalta suora työn verottami-nen on haitallisempaa kuin kulutuksen verotus, Koev toteaa.

– Hetemäen työryhmän loppurapor-tissa on erinomaisen hyvin kiteytetty, että vaikka arvonlisäverollakin on kiel-teisiä vaikutuksia työllisyyteen, se ei suhteellisena verona vähennä kouluttau-tumisen ja työuralla oppimisen tuottoa.

akavan pääekonomisti eugen koevin mielestä suomen hallituksen veropolitiikan lähtökohtana on oltava kasvun tukeminen.

Se ei myöskään heikennä kannusteita yrittäjyyteen tai eteenpäin pyrkimiseen.

suomessa jYrkkäProgressio

Veronmaksajain Keskusliitto teki viime vuoden lopulla Kansainvälinen palkka-verovertailu 2011 -selvityksen, jossa ver-tailtiin työn verotusta 18 OECD-maassa. Selvityksen mukaan pienten palkkojen verotus on Suomessa kevyempää kuin Euroopassa keskimäärin, mutta tulojen noustessa verotus kiristyy enemmän kuin muualla Euroopassa.

Esimerkiksi 25 000 euron vuosipalk-kaa verotetaan Suomessa 2,4 prosentti-

suomi Muut länsi-Euroopan maat

YTY 2 I 2012 9

54%

52 %

50 %

48 %

46 %

44 %

42 %

40 %

38 %

36 %

34 %

32 %

30 %

28 %

26 %

24 %

22 %

20 %

18 %

16 %

14 %

vuosiansio 2011, euroa

20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 110 000 120 000

palkansaajien keskimääräinen tuloverotus suomessa ja muissa länsi-Euroopan maissa 2011

Läh

de:

Ver

on

mak

saja

t, K

ansa

invä

linen

pal

kkav

erta

ilu 2

011

24,8

22,2

29,6

29,8

36,3

34,3

45,7

41,9

yksikköä kevyemmin kuin eurooppalai-sissa vertailumaissa. Sen sijaan 59 000 euron vuosipalkkaa verotetaan Suomessa 2,8 prosenttiyksikköä ankarammin. Kes-kituloisen, runsaat 38 000 euroa ansait-sevan tuloveroprosentti on Suomessa hie-man alle 30, kun se on esimerkiksi Nor-jassa ja Ruotsissa noin 25.

Suomalainen verotus ei selvityksen mukaan myöskään kannusta lisätulojen hankkimiseen. Keskituloisen lisätuloa verotetaan Suomessa 5,7 prosenttiyksik-köä kireämmin kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa.

– Ansiotuloverotuksen kevennykset ovat tähän saakka painottuneet pieni-tuloisiin. Tavoitteenamme on, että pää-semme myös akavalaisten verotuksessa yleiseurooppalaiselle tasolle. Tilanne ei

saisi ainakaan huonontua nykyisestä, Koev toteaa.

kannustavamPaaverotusta

Koevin mukaan verotus ei tällä hetkellä kannusta työntekijöitä sitoutumaan.

– Verotuksessa on kaksi näkökul-maa: oikeudenmukaisuus ja kannusta-vuus. Aina kun korostetaan verotuksen kannustavuutta, tarkoitetaan, että vero-rasituksen tulisi olla kohtuullinen.

Organisaatioiden kannustinjärjes-telmät liittyvät Koevin mielestä tiiviisti ansiotulojen verotukseen.

– Yritysten inhimillisen pääoman karttuminen edellyttää, että yritysjohto ja henkilöstö ovat sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin. Toimivat kannustinjärjestel-mät ovat tässä avainasemassa.

Koev viittaa inhimillisellä pääomalla organisaation osaamispääomaan. Organi-saatiot luovat inhimillistä pääomaa yhdis-tämällä erilaista osaamista. Tämä vaatii henkilöstön ja johdon sitoutumista, mikä puolestaan edellyttää palkitsemista.

Rajaveroaste, eli kuinka paljon lisäan-siosta joutuu maksamaan veroa, vaikut-taa siihen, kuinka kannustavaksi palk-kausjärjestelmä muodostuu.

– Suomessa korkea rajaveroaste mi-tätöi lisäansioiden palkitsevuuden, kun korotuksesta ei jää juuri mitään käteen, Koev huomauttaa.

inhimillisen Pääomankasvua tuettava

Suomessa on perinteisesti osattu huo-lehtia yritysten fyysisestä pääomasta, kuten rakennuksista ja tuotantolait-teista. Nykyisessä yhteiskunnassa on kiinnitettävä huomiota myös osaami-sintensiiviseen yrittäjyyteen, jossa inhi-millisestä pääomasta huolehtiminen on tärkeää.

Kohtuullinen ansiotuloverotus edis-tää Koevin mielestä osaamisintensiivis-ten yritysten syntyä ja kasvua.

– Inhimillisen pääoman karttumi-sen ja osaamisintensiivisen yrittäjyyden edistäminen edellyttää, että myös johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien verotusta lasketaan. Tämä tarkoittaa tuloveroasteikon portaiden tulorajojen korottamista ja korkeampien veroastei-den alentamista. Jos tämä osoittautuu tällä hetkellä mahdottomaksi, tilannetta ei saisi ainakaan pahentaa kiristämällä entisestään näiden ryhmien ansiotulo-verotusta. ●

YTYläisen

VUOSIHUOLTO

kisakallio_yty.indd 1 11.4.2012 13.27

YTY 2 I 2012 11

teksti Leena vänni kuva Hans Koistinen

V uosihuolto alkaa ensi syksynä kahden päi-vän lähijaksolla Kisa-kallion urheiluopis-tolla. Lähijaksojen teemat on suunniteltu

juuri esimies- ja asiantuntijatyötä sil-mällä pitäen.

– Halusimme ensimmäisen jakson tarpeeksi varhain syksyllä, jotta pys-tymme vielä hyödyntämään upeata luon-toa ja vesistöä, Kisakallion liikunta- ja valmennuskeskuspäällikkö ja ohjelman suunnittelija, sari honkalehto sanoo. Honkalehdolla itsellään on pitkä koke-mus niin liikunnan ja terveydenhuollon kuin johtamisenkin alueilta.

lähi- ja etätYöskentelYä

Ensimmäisenä teemana on vireys ja uni. Lähijaksolla käydään läpi unen merki-tystä ja etsitään avaimia hyvään uneen. Jakson jälkeen täytetään unipäiväkirjaa niiden osalta, joilla on ollut unihäiriöitä.

Vuosihuolto jatkuu sähköpostin väli-tyksellä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuuohjaaja kyselee kuulumisia ja mahdollisia etäjaksolle annettuja teh-täviä. Uniosion jälkeen voidaan esimer-kiksi sopia, että jokainen täyttää unipäi-väkirjaa sovitun ajan, jonka jälkeen se palautetaan ohjaajalle sähköisesti. Ana-lysoituaan tulokset ohjaaja on sähköpos-tilla yhteydessä lisäohjeiden kera, Hon-kalehto kertoo.

– Myös testien tulokset voivat antaa joidenkin kohdalla aihetta henkilökoh-taisempaan ohjaukseen ja tässä tapa-uksessa etäjaksojen valmennussisältö voi koostua tästä. Sähköpostiohjaus ei ole päivittäistä, vaan yhdessä sovituin väliajoin tavoitteen mukaista henkilö-kohtaista seurantaa ja tukea.

Seuraava lähijakso on joulukiireiden

uusin jäsenpalvelu on Ytyläisen vuosihuolto -niminen esimiesten ja asiantuntijoiden kunto-remontti. kuntoremontti on työnantajalle edullinen tapa parantaa työtehoa pitkällä aika-välillä, sillä siihen osallistuminen auttaa elämäntapamuutosten toteuttamisessa ja lisääterveysliikuntatietoutta. Ytyläisen vuosihuolto toteutetaan ensimmäistä kertaa ensi syksynja talven aikana. ilmoittautuminen on alkanut jäsensivuillamme.

vuosihuolTo moTivoi muuToKseen

jälkeen tammikuussa. Silloin teemana on vuorovaikutustaidot.

– Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa johtamista ja kuuluvat olennai-sesti kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymi-seen, työhön ja vapaa-aikaan. Hyvät vuo-rovaikutustaidot edistävät omalta osal-taan työhyvinvointia ja auttavat myös ymmärtämään erilaisen käyttäytymisen syy-seuraussuhteita, Honkalehto kuvailee.

Kolmas lähijakso on maaliskuussa, jolloin teemana on stressin hallinta. Tässä osiossa annetaan vinkkejä ajan-käytön hallintaan sekä mietitään hyvän ja huonon stressin merkitystä.

Jokaiselle osiolle on luentojen ja työ-pajojen tueksi valittu aihealueeseen sopi-via liikuntalajeja Kisakallion ympäröivää luontoa hyödyntäen. ●

testaukset ovat osa vuosihuoltoa.

ryhmää tarkkailemassa testauspäällikkö

mika valavuori.

•  motivoida terveellisiin

elämäntapoihin, auttaa

elämäntapamuutosten

toteuttamisessa sekä lisätä

terveysliikuntatietoutta ja

osaamista erityisesti

ohjausprosessiin valittujen

teemojen alueilta

•  Kasvattaa osallistujien

fyysisistä ja psyykkistä

toimintakykyä niin, että

tuloksenteko ja työn laatu on

niiltä osin varmistettu

•  parantaa koettua työn

hallintaa ja vähentää työn

henkistä kuormittavuutta

•  auttaa työn ja vapaa-ajan

tasapainon löytämisessä

•  yksilön ja työyhteisön

työ- ja toimintakyvyn

edistäminen ja työkyvyttö-

myyden ehkäisy ●

Vuosihuollontavoitteet

YTYläisen

VUOSIHUOLTO

kisakallio_yty.indd 1 11.4.2012 13.27

teksti ulla aitta, akava kuva fotolia.com

12 YTY 2 I 2012

TehoT irTi TYöolojen KusTannuKsellasuomi pärjää hyvin eurooppalaisessa työolovertailussa.erityisesti työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissasekä esimiestyössä ja johtamisessa on kuitenkin vieläpaljon parannettavaa.

S uomalaisilla, kuten muillakin pohjoismaisilla työpaikoilla on viime vuosina tehty orga-nisaatiomuutoksia ja mitta-via uudistuksia useammin kuin muualla Euroopassa.

Pohjoismaissa on otettu työpaikoilla ahkerasti käyttöön uutta teknologiaa ja uusia työprosesseja. Tästä syystä poh-joismaalaiset työntekijät kokevat muita

eurooppalaisia useammin, että heidän työnsä edellyttää jatkuvaa uusien asioi-den oppimista ja omaksumista.

Nämä tulokset käyvät ilmi tutkimus- ja kehittämissäätiö Eurofoundin tutki-muksista, joilla seurataan eurooppalais-ten työoloja ja niiden muutoksia kaikissa EU-maissa ja Norjassa. Pidemmän aika-jänteen tutkimustuloksilla voidaan tar-kastella, miten suomalainen työelämä

on kehittynyt, kun vertailukohteena on muu Eurooppa ja erityisesti muut Poh-joismaat.

tYöolojen uudistaminenaktiivisinta Pohjoismaissa

Sekä työoloja että joustavia työaika-järjestelyjä on kehitetty aktiivisemmin Pohjoismaissa kuin muualla Euroo-passa. Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa useampi kuin joka toinen työntekijä katsoo, että hänellä on mah-dollisuus vaikuttaa omiin työaikajär-jestelyihinsä, kuten päivittäisten tai vii-koittaisten työaikojensa rytmittämiseen ja työvuorojensa valintaan. Monessa

YTY 2 I 2012 13

Niiden työntekijöiden osuus, joiden työpaikoilla tehty mittaviaorganisaatiouudistuksia viimeisten kolmen vuoden aikana

Suomi

ruotsi

alankomaat

norja

tanska

ranska

romania

unkari

espanja

italia

Bulgaria

puola

iso-Britannia

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

52 %

50 %

37 %

41 %

48 %

35 %

29 %

28 %

25 %

24 %

22 %

18 %

40 %

Miten tyytyväinen olette työoloihinne kokonaisuudessaan

60 %

50 %

10 %

30 %

40 %

0 %

20 %

1995 2000 2005 2010

Suomi ruotsi tanska norja

uK + irlanti etelä-eu itäinen eu

Erit

täin

tyy

tyvä

inen

Keski-Euroopan maassa alle 40 prosent-tia kokee pystyvänsä vaikuttamaan työ-aikoihinsa samalla tavalla. Etelä-Euroo-passa, kuten Espanjassa ja Portugalissa, harvempi kuin joka kolmas voi vaikut-taa omien työaikojensa tai -vuorojensa sijoitteluun.

Kiivas muutostahti ja tehokkuus ovat vaatineet veronsa siitä huolimatta, että työoloja on työorganisaatiomuutosten rinnalla pyritty uudistamaan. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa kärsitään kii-reestä ja tiukoista määräajoista yleisem-min kuin muualla Euroopassa. Tanska-laiset kärsivät kiireestä harvemmin kuin muut pohjoismaalaiset ja ovat tässä suh-teessa lähentyneet Keski- ja Etelä-Euroo-pan maita.

tYötYYtYväisYYdessäsuuria eroja

Työtyytyväisyydessä on Pohjoismaiden välillä yllättävän suuria eroja. Erittäin tyytyväisten työntekijöiden osuus oli Tanskassa ja Norjassa selvästi korkeampi kuin Ruotsissa ja Suomessa, joissa tyy-tyväisten osuus on laskenut 2000-luvun alusta lähtien. Suomessa yksi viidestä työntekijästä oli erittäin tyytyväinen työoloihinsa vuonna 2010, Tanskassa taas joka toinen. Suomalaisten työtyy-tyväisyys on lähestymässä Etelä- ja Itä-Euroopan tasoa. Näinkin suuret erot pohjoismaalaisten työntekijöiden työ-tyytyväisyydessä ja kiireen kokemuksissa

herättää kysymyksen siitä, mitä esimer-kiksi tanskalaisilla työpaikoilla on tehty toisin kuin Ruotsissa ja Suomessa.

tanskasta oPiksi

Tanska on tänä päivänä työelämän laa-dun ykkösmaa Euroopassa. Näin siitä huolimatta, että Pohjoismaiden suoritus-

kykyvertailussa esimerkiksi tietotyönte-kijöiden osuus työvoimasta on Suomessa jonkin verran korkeampi kuin Tanskassa. Samoin suomalaista perus- ja korkea-asteen koulutuksen kehittyneisyys on arvioitu Tanskan koulutusjärjestelmää korkeammalle.

Tanskaa pidetään Pohjoismaiden edelläkävijänä, kun arvioidaan työnte-kijöiden elinikäiseen oppimiseen panos-tamista. Lisäksi tanskalaisten työorga-nisaatioiden muutoskyky ja johtamis-osaaminen on arvioitu Pohjoismaiden parhaaksi.

Tanskassa ja Alankomaissa yli 60 pro-senttia työntekijöistä kokee voivansa itse osallistua ja vaikuttaa työn organisoin-tiin tai työprosesseihin. Suomessa tätä mieltä on vain joka toinen työntekijä. Suomessa työntekijöiden vaikutusmah-dollisuudet ovat kapeammat ja ulottuvat yleensä vain omaan työhön.

Toimintaympäristössä ja työpaikoilla tapahtuneet muutokset sekä tietotyön lisääntyminen ovat muuttaneet ja kas-vattaneet töiden vaatimuksia. Työnte-kijöiden vaikutusmahdollisuudet sekä esimiestyö ja johtaminen eivät ole pysy-neet suomalaisessa työelämässä riittä-vän hyvin kehitysvauhdissa mukana. ●

14 YTY 2 I 2012

työntekijän muistilista30 päivää sairauspoissaoloja: työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon

työntekijän sairauspoissaolosta.

Muista myös:

• Voit itsekin olla yhteydessä esimieheesi tai työterveyshuoltoon, jos

työkyvyttömyytesi pitkittyy. Tapaamisessa voidaan selvittää mahdollisuuksia

muokata työtäsi.

60 päivää sairauspäivärahaa: Kela muistuttaa työntekijää työterveys-

huollon lausunnon toimittamisesta. oikeus kuntoutukseen alkaa.

Kela selvittää, voisiko siitä olla apua. voit itse hakea kuntoutusta jo

aiemmin esimerkiksi työterveyslääkärin kautta.

Muista myös:

• Kelan koulutetut työkykyneuvojat auttavat ympäri maan.

• Sairauspäivärahaa on haettava viimeistään 60 päivän kuluessa

työkyvyttömyyden alkamisesta.

90 päivää sairauspäivärahaa: työntekijän on toimitettava Kelaan

työterveyslääkärin kirjoittama lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja

mahdollisuuksista jatkaa töissä, muuten päivärahan maksu keskeytyy.

Lausunto on maksuton. yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa

talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan työkykylausuntoa.

Muista myös:

• Voit asioida hoitavalla lääkärilläsi kuten tähänkin asti. Työterveyslääkäri

voi luvallasi olla yhteydessä hoitavaan lääkäriisi. Työterveyslääkäri saattaa

tarvita tietoa hoitosi edistymisestä.

• Sinulla on oikeus osasairauspäivärahaan. Tämä edellyttää sopimusta

työnantajan kanssa sekä työterveyslääkärin arvion, ettei osa-aikatyö

vaaranna terveyttäsi ja toipumistasi.

lyhyet sairaus-poissaolot1 – 10 sairauspäivää: ota yhteyttä

työterveyshuoltoon. Lääkäri arvioi

hoidon tarpeen ja mahdollisen

työkyvyttömyyden sekä antaa

lääkärintodistuksen. toimita se

työnantajallesi, joka päättää

palkanmaksusta. useilla työpaikoilla

ei edellytetä lääkärin-

todistusta alle kolmen päivän

poissaolosta tai myös työterveys-

hoitaja voi kirjoittaa sen.

10 – 60 päivää: yllä oleva uudistus

koskee sinua soveltuvin osin. Kela voi

maksaa sairauspäivärahaa, kun

työkyvyttömyytesi kestää yli 10 päivää.

Työkyvyttömyyden pidentymisen

ehkäisyyn luotua toimintamallia

ei voi käyttää vipuna työntekijän

työsopimuksen irtisanomiseen.

Työsopimuslain työsuhteen päättä-

misen perusteet ovat ennallaan.

lähteet: työterveyslaitos, sosiaali- ja

terveysministeriö, Kela

lisätietoa: www.ttl.fi/90paivaa

uusia työkaluja työkyvyt-tömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi otetaankäyttöön kesäkuun alussa. tärkeät merkkipaalut ovat 30, 60 ja 90 päivän kohdalla.

T yöntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteis-työtä tiivistetään, jotta työ-kyvyn heikkeneminen voi-daan tunnistaa riittävän

varhain ja työkyvyttömyyden pitkittymi-nen ehkäistä. Lakimuutokset tulevat voi-

maan 1.6.2012 ja ne kannustavat selvit-tämään yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja työhön paluuta helpottavia työjärjestelyjä. Lakimuutokset ovat yksi hallituksen työurien pidentämiseen täh-täävistä toimenpiteistä, joiden valmiste-luun Akava on osallistunut aktiivisesti. ●

teksti tarja arkio, akava

kuvat fotolia.com

paranee yhteistyöllä

sairasTuneenTYönTeKijÄnTuKi

YTY 2 I 2012 15

YTYn puheenjohtajat (valintahetken nimike ja työnantaja)

1992 – 1993 Jarmo Jaulimo, työmarkkinapäällikkö Suomen Ekonomiliitto SEFE 1994 – 1997 Antti Paatola, tiedottaja Postipankki1998 – 2001 Tuula Rinne, pankinjohtaja Kansallis-Osake-Pankki2002 – 2005 Seppo Syrjänen, osastopäällikkö ICL Invia2006 – 2007 Seppo Siltanen, ratkaisumyyntipäällikkö Fujitsu Services2008 – 2009 Jukka Heikkilä, pankinjohtaja Jokioisten Osuuspankki2010 – 2011 Sirpa Jukarainen, aluepäällikkö Suomen Lähikauppa2012 – Juha Harjunen, ratkaisuasiantuntija Elisa

teksti Kari Saarinen kuvat Helena andersson ja juha rahkonen

> ytyn ensimmäinen

varsinaisista jäsenistä

valittu hallitus 1994

vasemmalta: aino

Laaksonen, eija

vaahersalo, jaakko

Kiiski, antti paatola

(pj.), pentti Hinkka-

nen, eira riikonen ja

Seppo Syrjänen (vpj.).

Kuvasta puuttuu

Kari Westergren.

kuva Helena andersson

Kaksi vuosikymmentä ytyäYtY perustettiin 1992 täydentämään Ytn-liittojen kattavuutta.

Y TYn ensimmäinen puheenjohtaja jarmo jaulimo kirjoitti YTYn ensim-mäisestä kymmenestä vuodesta kevään 2002 juhlalehteen. Tuolloin tuntui, että YTYn olemassaolon aikana oli ehtinyt

tapahtua paljon. Runsaasti on toki tapahtumia ollut toisenakin vuosikymmenenä.

Akavan yksityisen sektorin kolme suurinta liit-toa, nykyisiltä nimiltään Tekniikan Akateemisten Liitto, Uusi Insinööriliitto sekä Suomen Ekonomi-liitto, perustivat 1990-luvun alussa YTN:n, eli Ylem-pien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön (Nykyi-sin Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry). YTN:n perus-

tamista suunniteltaessa huomattiin ongelmaksi, ettei kaikille ylemmillä toimihenkilöillä ollut luon-nollista mahdollisuutta liittyä akavalaisen liiton jäseniksi ja sitä kautta YTN:ään. Tätä aukkoa täyt-tämään perustettiin YTY.

YTYn perustava kokous pidettiin 21.1.1992. Paikalla oli viisi perustajajäsentä, jotka kaikki valit-tiin ensimmäiseen hallitukseen. Puheenjohtajaksi tuli SEFEn työmarkkinapäällikkö Jarmo Jaulimo. Lisäksi paikalla olivat aleksei solovjew, antero tala, antti Paatola (vpj.) sekä esko laurila. Halli-tusta täydennettiin ensimmäisenä toimintavuotena jaakko kiiskillä. ●

16 YTY 2 I 2012

>

ytyn alkuvuosien

jäsenpalvelutiimi:

vasemmalta Kirsti

rajamäki (iaet),

Susanna Sarvanto (Sefe),

Sirpa pasula (iL),

ralf forsén (teK) ja

Kari Saarinen (yty).

kuva: juha rahkonen

nimi vaihtui, yty pysyi

Usein on kyselty, mistä tuo lyhen-nys YTY oikein tulee. YTYn jäsen-rekisteriä hoitivat aluksi Ekono-miliiton rekisterinhoitajat heidän rekisterinsä sisällä. Koska ytyläi-set piti jotenkin erottaa SEFEn

jäsenistä, joilla oli kolmekirjaiminen paikallisyhdis-tystunnus, päättivät SEFEn rekisterinhoitajat ottaa tälle uudelle ryhmälle käyttöön lyhenteen YTY. YTY oli sikäli sopiva, että se tuli aakkosissa SEFEn omien alueyhdistysten jälkeen viimeisenä. YTYä ei ole siis mitenkään johdettu järjestön nimestä.

aPua on saatu ja annettu

Oheisesta kuvasta ilmenee selvästi ”perustajajär-jestöjen” apu alkuvuosien jäsenpalvelujen tuotta-miseen. kirsti rajamäki, IAET:n toimistopäällikkö, auttoi toimistoa työttömyysturva-asioissa. Kolmen eri YTN-liiton lakimiehet hoitivat vuoronperään YTYn jäsenille annettavan työsuhdeneuvonnan.

YtY perustettiin nimellä Ytn:n Yleinen ryhmä YtY. melko pianhuomattiin, että nimi sekaantuu helposti Ylemmät toimihenkilötYtn:ään. Vuonna 1999 pidettiinkin nimikilpailu, jonka perusteellasaimme uuden nimen Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat YtY.

Tämä juristirengas toimi YTYn jäseniä auttaen, kun-nes vuonna 1994 palkattiin oma lakimies, heikki meskanen. Heikistä tuli toinen suoraan YTYn palk-kalistoille tullut toimihenkilö. kari saarinen oli aloittanut jo 1993 vuoden alussa.

Alkuvuosina YTY sai siis toiminnallista ja talou-dellista tukea suurilta YTN-liitoilta. YTY palautti tämän toiminta-avun puolestaan auttamalla Trade-nomiliitto TRALia sen alkuvuosina. Vastaavaa tukea on annettu myös Suomen Ammattivalmentajat SAVALille. TRAL toimi aluksi, vuodesta 1996 vuo-teen 2001 samassa toimistossa YTYn kanssa. Silloin jäseniä palveltiin samalla tavalla huolimatta siitä, oliko henkilö TRALin tai YTYn jäsen. Sama periaate on nyt käytössä SAVALin jäsenten kanssa. ●

YTYn alkuaikojen jäsenistä valtaosa oli pankkisektorilta. Edelleenkin jäsenistä on finanssialalta merkittävä osuus, vaikka suhteellinen osuus on pienentynyt alle kahden-kymmenen prosentin. Toinen merkittävä alkuvuosien jäsensektori oli teollisuus, lähinnä perus/metalliteolli-suus. Sieltä jäseniä tuli ensimmäisen pankkiryntäyksen jälkeen eniten. Sen jälkeen jäsenlisäys on tullut tasai-semmin kaikilta mahdollisilta yksityisen sektorin aloilta.

Suuria ryhmiä on näinä vuosina tullut muutaman kerran. Loppuvuonna 1995 lähestyi EJL-keskijohdon yhdistyksen puheenjohtaja YTYä. Neuvottelujen jälkeen he päättivät suositella jäsenilleen YTYyn liittymistä. Aikaisemmin he olivat toimineet vain oman talokoh-

taisen yhdistyksen kautta. Lisäksi heillä oli oma työt-tömyyskassa. Samassa yhteydessä tuo kassa liitettiin IAET-kassaan. EJL:n ryhmästä tulikin YTYyn useita satoja uusia jäseniä vuoden 1996 aikana. EJL:ään kuu-lui tuolloin Tradekan, Restelin ja Elannon keskijohtoa.

Ylen Päällikköyhdistys suositteli YTYä vastaavasti jäsenilleen vuonna 2006 ja pitkälti toistasataa yleläistä tekikin liittymispäätöksen.

Suomen Ammattivalmentajat SAVALin jäsenet tuli-vat suoraan YTYn jäseniksi vuoden 2011 alusta, jolloin SAVAL liittyi YTYn jäsenjärjestöksi. SAVALilla on noin 750 jäsentä. YTYn jäsenmäärä lähenteleekin jo 9.000 jäsenen rajaa. ●

YTY 2 I 2012 17

>

> Kokouksen

puheenjohtajana

toimi aarre anttila

ja pöytäkirjan-

tarkastajina jukka

Heikkilä ja aku

Lipsanen. Kuvassa

Heikkilä ja anttila

ennen kokousta.

toiminta-

kertomuksen

ja tilinpäätöksen

esitteli tuttuun

tapaan toiminnan-

johtaja jaakko

Kiiski.

K evätkokouksessa käsiteltiin sääntö-jen mukaisesti edellisen vuoden toi-mintakertomus ja tilinpäätös. Kulu-neen vuoden suurin yksittäinen tapahtuma oli Suomen Ammattival-

mentajat SAVALin liittyminen osaksi YTYä vuo-

muutosten täyteinenvuosi takana

den alusta. Syksyn työmarkkinaneuvottelut teki-vät syksystä kiireisen ja neuvotteluntäyteisen. Isoja asioita YTYlle oli myös pääsy Akavan hallitukseen ja työvaliokuntaan.

– YTY on 12. suurin akavalaisista liitoista. Olemme siis keskisuuri liitto Akavassa, toiminnan-johtaja jaakko kiiski muistutti.

lakkosYksY maksoi

Tilinpäätöksessä näkyy, että YTYn vaikeat ajat jatkuvat. Neuvottelusyksy toi kuluja lakkoavus-tuksien ja YTN:n taustaryhmien lisääntyneiden kulujen myötä. Lisäksi talouteen vaikutti henki-lökunnan lisäys vuoden aikana kahdella uudella työntekijällä.

Jäsenille pyrittiin tarjoamaan enemmän vas-tinetta jäsenmaksulle kasvattamalla jäsenkoulu-tusten määrää entisestään. Lisäksi hankittiin uusi loma-asunto. Loma-asuntojen ylläpitoon ei jäsen-maksurahoja käytetä, vaan niiden ylläpito ja remon-tit katetaan vuokratuotoilla.

Vaikka jäsenmaksua jouduttiin tämän vuoden alusta nostamaan, jäsenmaksu on ollut koko YTYn toiminnan ajan tasaisessa suhteessa jäsenten palk-kaan ollen noin 0.30 % jäsenen keskipalkasta. YTY on edelleen periaatteidensa mukaisesti edullinen tapa järjestäytyä. ●

teksti Leena vänni kuvat Heli Hirvelä

18 YTY 2 I 2012

jukka jalonen antaa

pelaajilleen useammin

tuleutetta kuin palautetta.

YTY 2 I 2012 19

intoa, malttia ja muita osittain ikäsidonnaisia ominaisuuksia

teksti Leena vänni kuvat Heli Hirvelä

eri-ikäisten johtaminen onerilaisuuden johtamista.ikä ei määrää kaikkia yksilönominaisuuksia, muttakokeneemmat vaativatjohtamiselta enemmän.

Y TYn 20-vuotisjuhlan kunniaksi pi-dettiin vuosikokouksen yhteydes-sä juhlaseminaari, jossa puhuivat ikäjohtamisesta väitellyt hannu simström ja Suomen viime kevää-nä maailmanmestaruuteen luot-

sannut jääkiekkovalmentaja jukka jalonen.

20 YTY 2 I 2012

uutta. Yrityksiin ja yhteisöihin ikääntyminen vai-kuttaa henkilöstö- ja rakennemuutoksina. Joissa-kin yrityksissä ikärakenne muistuttaa kaksikytty-räistä kamelinselkää eli tietyt ikäluokat puuttuvat täysin. Simströmin mukaan tiedonsiirto on tällai-sissa yrityksissä vaikeampaa kuin niissä, joista löy-tyy tasaisesti kaikenikäisiä. Yhteiskuntaan ikäänty-minen vaikuttaa huoltosuhteen muutoksena. Suo-messa muutos on dramaattisempi kuin Euroopan Unionissa keskimäärin.

Koska ihmisten halutaan pysyvän työelämässä pidempään, on ihmisten työkyvyn lisäämistä alettu tutkia. Yli 45-vuotiaille suurin merkitys on esimies-työllä. Hyvä ikäjohtaminen perustuu oikeaan ikä-asenteeseen ja oikeaan tietoon ikääntymisen vai-kutuksista.

erilaisuuden johtamista

Eri-ikäisillä on erilaiset osaamiset, arvot ja odo-tukset. Nuoremmille on tärkeää heidän elämänti-lannettaan huomioiva sekä omia arvojaan ja urata-voitteitaan tukeva johtamistapa. Vanhemmat puo-lestaan toivovat kokemuksensa arvostamista ja yksilöllisiä ratkaisuja jaksamisensa ja osaamisensa ylläpitämiseksi.

– Ikäjohtamisen kehittämiseen on omaksuttava entistä laajempi näkökulma, joka ottaa huomioon yksilön elämänpolun eikä keskity pääosin ikäänty-neiden työuran pidentämiseen, Simström totesi.

Simström esitti jaottelun nuorien ja konkareiden erilaisista vahvuuksista. Lista herätti voimakasta kri-tiikkiä ja oli puheenaihe myös tauolla. Osallistujien mielestä oli kummallista leimata vaikkapa ennak-koluulottomuus tai kielitaito nuorten ominaisuuk-siksi, kun ne ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Useimmilla aloilla on oma erityissa-nasto, jonka oppii vasta töitä teh-

dessä, joten kielitaito paranee kokemuksen karttuessa. Työ-

paikan ensimmäiset YT-neu-vottelut saattavat olla kova

paikka uusimmille tulok-

Ikäjohtaminen aiheena on äärimmäisen ajan-kohtainen, sillä työhön ja ikään liittyvät asiat ovat vahvasti esillä myös hallitusohjelmassa. Jatkuva muutos on tullut jäädäkseen, mutta sen hallinta edellyttää hyvää johtajuutta.

– Tunneäly ja tunneälytaidot nousevat yhä tär-keämpään rooliin, johtamiskouluttaja Hannu Sim-ström sanoo.

haaste Yksilöille, YritYksilleja Yhteiskunnalle

Väestön ikääntyminen on haaste koko hyvin-vointiyhteiskunnalle. Yksilön pitäisi jaksaa töissä pidempään, ylläpitää työkykyä ja oppia jatkuvasti

esitykset synnyttivät

vilkasta keskustelua,

tässä kommentoimassa

aapo aittola.

”Yrityksiin ja yhteisöihin ikääntyminen vaikuttaa henkilöstö- ja rakennemuutoksina.

Joissakin yrityksissä ikärakenne muistuttaa kaksikyttyräistä kamelinselkää eli tietyt

ikäluokat puuttuvat täysin.”

YTY 2 I 2012 21

kaille, mutta kun niitä on takana useita, uusiin jär-jestelyihin sopeutuu jo helpommin.

into vastaan maltti

Erilaisista vahvuuksista puhui myös Suomen jää-kiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalo-nen kertoessaan eri-ikäisten kokoamisesta samaan joukkueeseen. Parikymppinen pelaaja tulee maa-joukkueeseen puhelinsoitolla, perheellisen konka-rin kanssa pitää keskustella ja miettiä tarkemmin, sopivatko kisat pelaajan sen hetkiseen tilanteeseen.

– Parhaimmillaan eri-ikäiset pelaajat ovat jouk-kueen voimavara – nuoret pelaajat tuovat joukkuee-seen intoa ja energiaa ja iäkkäämmät pelaajat koke-musta ja malttia, Jalonen tiivisti.

Joskus 80-luvulla nuoremmat pelaajat eivät päässeet edes samaan pukukoppiin kokeneiden kanssa.

– Kyllähän sen ymmärtää, mitä sellainen teki joukkuehengelle. Nykyään kaikenikäiset pelaajat otetaan täysipainoisesti osaksi joukkuetta, joten sen suhteen on menty oikeaan suuntaan, Jalonen vertailee.

kokeneet kaiPaavat turvaa

Tiimihengen pitää olla kunnossa, muuten on Jalo-sen mukaan yhdentekevää kuinka hyviä pelaajia

Hannu Simström kaipaa ikäjohtamiseen

laajempaa näkökulmaä, joka keskittyy

muuhunkin kuin ikääntyneiden

työurien pidentämiseen.

joukkueessa on. Tiimihengen syntymiseksi ja yllä-pitämiseksi on tehtävä töitä.

Nuorten pelaajien valmentaminen on helpom-paa, koska nuorilla pelaajilla ei ole kokemusta eikä näkemystä siitä, miten asiat voisivat olla parem-min. Kokeneilla pelaajilla taas on kokemusta huip-puvalmentajista ja he ovat ehkä saavuttaneet jotain erilaisin keinoin, kun mitä uusi valmentaja haluaa

22 YTY 2 I 2012

käyttää. Luottamuksen saavuttaminen vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Pitää näyttää, että välittää pelaajista.

Kokeneemmille pelaajille turvallisuuden tunne on tärkeää.

– Maajoukkueessa nuorilla pelaajilla on vain voitettavaa, joten he eivät pelkää virheitä. Koke-neemmilla pelaajilla, joilla on tietynlainen imago ja asema suomalaisessa jääkiekossa, on huomat-tavasti isompi epäonnistumisen pelko. Siksi joku saattaa jättää osallistumatta koko kisoihin, Jalonen sanoo.

Valmentajan pitää olla tukena myös silloin, kun menee heikommin, ja korostaa koko joukkueen vas-tuuta. Luottamus syntyy avoimella vuorovaikutuk-sella ja päivittäisellä kommunikoinnilla. Rehelli-syys on tärkeä perusarvo. Oikeudenmukaisuus on haastavaa, sillä joku pelaa enemmän kuin toinen. Valmentajalla on aina omat suosikkipelaajansa, joiden kanssa on aikaisemmin tullut onnistumi-sia tiukoissa paikoissa. Valmentajan luottamuksen ansainneiden pelaajien syrjään siirtäminen on han-kalaa, vaikka nämä pelaisivatkin vähän heikommin hetken aikaa – toisaalta täytyy myös olla oikeuden-mukainen niitä kohtaan, jotka pelaavat sillä het-kellä paremmin.

– Minun tyyliini ei sovi se, että heti jos joku pelaa huonommin, hänet siirretään syrjään. Lyhy-ellä tähtäimellä tästä voi olla haittaa, mutta pitkällä tähtäimellä uskon sen kannattavan.

tuleutetta

Jalonen esitteli termin ”tuleute” (feedforward), joka hänen mielestään on monesti hyödyllisempi kuin palaute (feedback).

– Kun tilanne on ohi, on ihan turha enää antaa palautetta mitä edellisessä erässä tehtiin, vaan pitää antaa tuleutetta siitä, mitä tulevassa erässä teh-dään. Tuleva on se, mikä ratkaisee. Palaute sopii rauhalliseen hetkeen, mutta kun on tilanne päällä niin huomio pitää kohdistaa vain tulevaan.

Kehityskeskustelut eri-ikäisten pelaajien kanssa ovat luonteeltaan varsin erilaisia. Lukioikäinen pelaaja on vielä kuin tyhjä taulu, joka pitää saada ymmärtämään, miten toimia ympäri vuorokau-den urheilijana. Kokeneemmilla pelaajilla on omat tapansa toimia ja motivoiminen muutokseen saat-taa olla haastavaa.

kuinka saada Paras irti

Pääsääntöisesti kokeneemmalta pelaajalta pitää vaatia enemmän. Nuoremmalle on oltava armol-lisempi.

– Jos haluaa herätellä joukkuetta, voi joukku-

een läsnä ollessa ojentaa jotain kokenutta pelaa-jaa, jonka tuntee. Silloin toki liikutaan vaarallisilla vesillä, mutta hyvästä syystä ojentamisen jälkeen kokenut pelaaja yleensä sisuuntuu ja parantaa peli-ään, Jalonen kertoo.

Jos pelaaja tekee virheen, parasta on laittaa hänet uudestaan samanlaiseen tilanteeseen ja antaa uusi mahdollisuus. Mikäli pelaaja ei itse pysty anta-maan itselleen anteeksi tekemäänsä virhettä, silloin joutuu ehkä tekemään muutoksen.

– Viime kevään joukkueessa oli pelaajia parin-kymmenen vuoden ikähaitarilla. Nuori Granlund toi energiaa ja rohkeutta koko joukkueeseen, koke-nut Peltonen keskittymistä, kuvailee Jalonen eri-ikäisten eroja. ●

Seminaarin puhujien esitykset on ladattavissaYTYn jäsensivuilta.

vilkas keskustelu jatkui

seminaarin jälkeen ennen

vuosikokousta. puheita

kahvin ääressä kommentoi

janne rutanen.

YTY 2 I 2012 23

teksti Leena vänni kuvat Heli Hirvelä

T yössäkäynti on vastaajille tärkeä osa tasapainoista arkea, mutta joka kol-mannella on vaikeuksia pitää työ- ja vapaa-aika tasapainossa. Varsin-kin nuoremmat vastaajat kaipaavat enemmän vapaa-aikaa. Tätä selittää

perheen vaatimukset, sillä nuoremmilla vastaajilla tyypillisesti on kotona asuvia lapsia.

Tyypillinen ytyläinen ongelma on korvaamatto-mat ylityöt. Miltei kaikki suostuvat tekemään yli-

asennetutkimus kartoittisuhtautumisesta työhön, vapaa-aikaan ja ammattiliittoon.liittoon kuuluminen koettiintärkeäksi, mutta silti jokaisenhenkilökohtaiseksi asiaksi.

juhlatutkimuksessa pengottiin asenteita

Mitä mieltä olet seuraavista urakehitykseen liittyvistä väittämistä?

asiantuntijuuteni ja osaamiseni syventäminen on minulle tärkeämpääkuin organisaatiossa eteneminen.

olen tyytyväinen nykyiseen työhöni.

Hyvät verkostot ovat uralla etenemiselle tärkeämpää kuin se,miten hyvin työnsä tekee.

voin kehittää itseäni ja osaamistani nykyisessä työpaikassani.

urakehitykseni on riippunut enemmän sattumasta kuin omasta itsestäni.

pyrin koko ajan ylenemään urallani.

nykyinen työpaikkani tarjoaa minulle mahdollisuuden edetä urallani.

uralla voi edetä ilman, että tekee normaalia pidempiä työpäiviä.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

1 = täysin eri mieltä, 4 = ei samaa eikä eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä

1 2 3 4 5 6 7 ei osaa sanoa

24 YTY 2 I 2012

Työpaikkani miehet ja naiset tienaavat yhtä paljon samasta työstä.

1 2 3 4 56 7

30 %

25 %

20 %

15 %

10 %

5%

0 %

nainen (n = 495)mies (n = 600)

1 = täysin eri mieltä, 4 = ei samaa eikä eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä

töitä, suurin osa mielellään, kunhan niistä saa kor-vauksen. Kolme neljästä voisi tyytyä pienempään palkkaan, jos saisi sen sijaan enemmän vapaa aikaa ja lyhyemmät työpäivät.

Vastaajat ovat samaa mieltä siitä, että miele-käs työ on tärkeämpi kuin palkka. Kuitenkin kah-den kolmesta mielestä heidän nykyisestä työstään kuuluisi maksaa selkeästi parempaa palkkaa. Mitä pienempi palkka vastaajalla on, sitä voimakkaam-min hän on tätä mieltä.

Kaksi kolmesta vastaajasta kertoi olevansa tyy-tyväinen nykyiseen työhönsä. Kolme neljästä pys-tyi kehittämään itseään nykyisessä työpaikassaan. Asiantuntijuuden syventäminen oli vastaajille tär-keämpää kuin organisaatiossa eteneminen. Mielipi-teet jakaantuivat siitä, voiko uralla edetä tekemättä normaalia pidempää työpäivää. Hieman yli puolet vastaajista kallistui kannalle, että se on mahdollista.

Palkat ovat tasa-arvoisia,kYsY vaikka miehiltä

Suurin osa naisista on täysin eri mieltä väitteestä, että työpaikan miehet ja naiset tienaavat yhtä pal-jon samasta työstä. Miehet puolestaan ovat väit-teestä samaa mieltä. Vastausten perusteella ei voi tietää, onko syynä se, että miehet luulevat naisten

Mitä mieltä olet seuraavista liittoon kuulumiseen liittyvistä väittämistä?

minulle on periaatteellisesti tärkeää olla liiton jäsen.

Kuuluessani liittoon koen oloni turvatummaksi.

Liittoon kuuluminen tai kuulumattomuus on jokaisenhenkilökohtainen asia.

Luotan siihen, että liiton toiminnalla on vaikutusta etuihini työelämässä.

Kuulun liittoon, koska muutkin kuuluvat.

minulle on yhdentekevää, kuuluvatko muut kollegani liittoon.

Suosittelen työnsä aloittavia liittymään johonkin ammattiliittoon.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

1 = täysin eri mieltä, 4 = ei samaa eikä eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä

1 2 3 4 5 6 7 ei osaa sanoa

YTY 2 I 2012 25

ansaitsevan samasta työstä yhtä paljon palkkaa kuin miehet vai naisten luulevan miesten ansaitse-van enemmän palkkaa kuin naiset samasta työstä. Tähän kysymykseen vastattiin myös merkittävän paljon ”en osaa sanoa” -vaihtoehdolla.

liittoon kuuluminen suositeltavaa mutta oma asia

Tärkein syy liittoon kuulumiseen on odotetusti ansiosidonnaisen työttömyysturva. Vastaajat koke-vat olonsa turvatummaksi kuuluessaan liittoon. Suurin osa vastaajista suosittelee työnsä aloittavia liittymään johonkin liittoon – suosittelu tässä tapa-uksessa tarkoittanee myönteistä kantaa liittymi-seen, ei konkreettista suosittelua. Noin puolet vas-taajista oli nimittäin täysin sitä mieltä, että liittoon kuuluminen on jokaisen henkilökohtainen asia. ●

osana ytyn juhlavuotta teetimme tutkimuksen jäsenten asenteista työelämässä. tutkimuksen toteutti pro gradu

-työnä Essi Mattila tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksiköstä. ”asenteiden selvittäminen vaatii hieman

erilaisia kysymyksiä kuin tavallisten taustatietojen utelu. asennekysymyksessä täytyy selvittää sekä asenteen vahvuus

että suunta johdattelematta vastaajia”, mattila kuvailee työn haastavuutta. Kyselyyn vastasi 1336 ytyn jäsentä.

vastaajien keski-ikä oli 49,5 vuotta. naisia vastaajista oli 45 prosenttia. ikäjakauma sukupuolittain poikkesi hieman

ytyn jakaumasta, minkä johdosta aineistoa painotettiin vastaamaan todellista jakaumaa. ●

26 YTY 2 I 2012

ylen päällikköyhdistys tarvittiin,

sillä päälliköt eivät välttämättä

ole journalistisissa tehtävissä.

ylen hyvä yritysyhdistysteksti ja kuvat Leena vänni

Y ritysyhdistyksillä on iso rooli edun-valvonnassa. Ne ovat rekisteröi-tyjä yhdistyksiä, jotka voivat tehdä paikallisia sopimuksia ja työeh-tosopimuksia. Yritysyhdistys voi liittyä YTN:ään tai suoraan johon-

kin liittoon. YTYyn kuuluu kaksi yritysyhdistystä: Yleisradion Päällikköyhdistys YPY ja Liikelentäjät. Kaikkien yritysyhdistyksen jäsenten ei silti tarvitse kuulua samaan liittoon, vaan vaikkapa YPYssä on myös ekonomi- ja insinööriliittojen jäseniä.

Ylen Päällikköyhdistys YPY onYtYn yhteisöjäsen. oma yritys-yhdistys liitoksella isompaankokonaisuuteen on antanutYlen päälliköille selkänojaa jauskottavuutta edunvalvonnassa.

YTY 2 I 2012 27

Kun esimies voi hyvin, ympäristökin voi paremmin,

riitta vanhatalo toteaa.

YPY perustettiin vuonna 1968 kun Ylen tele-visio- ja aluetoiminta oli laajenemassa merkittä-västi. Talon suurin ammattiliitto oli Radio- ja tele-visiotoimittajien liitto RTTL. Se ei ottanut jäsenik-seen päälliköitä, sillä osa päälliköistä työskenteli muissa kuin journalistisissa tehtävissä. Niinpä omalle yhdistykselle oli selvä tilaus johdon ja työn-tekijöiden välissä. Aluksi YPY sai solmittua palk-kasopimuksen. Se valitsi myös luottamusmiehen, mutta tällä ei ollut varsinaisia valtuuksia.

YhteisöjäsenYYden kauttauskottavuutta

YTYyn liittymisen taustalla oli syksyllä 2006 Ylen silloisen toimitusjohtajan mikael jungnerin ilmoi-tus tulevista YT-neuvotteluista. Yhdistys oli jo pidempään etsinyt Akavasta selkänojaa ja liittymis-reitti löytyi YTYn kautta. YPYstä tuli YTYn ensim-mäinen yhteisöjäsen kesällä 2007. Saman vuoden syksyllä yhdistys solmi historiansa ensimmäisen työehtosopimuksen. YLE ja YPY pääsivät myös luot-tamusmiestä koskevaan sopimukseen.

– YTYyn liittyminen oli kaikkien mielestä hyvä juttu. Yhdistyksen arvovalta kasvoi ja työnanta-jan asenne muuttui. Keskustelu päälliköiden ase-masta sai uutta statusta ja työssä jaksamisen ongel-mia saatiin nostettua esiin, YPYn puheenjohtajana YTYyn liittymisen aikaan toiminut heikki Vuohe-lainen kuvailee.

näkYvät käYntikortit

Yleisradio on iso monimediatalo, joka tuottaa ja lähettää suomeksi ja ruotsiksi ohjelmaa radioon, televisioon ja nettiin. Isossa talossa kokonaisuuden hallinta ei ole helppoa ja yhteisöllisyyttä on vaikea pitää yllä. Kun yhdistyksen jäsenet ovat eri puolilta taloa, tieto ja kokemukset liikkuvat ihmisten välillä luonnollisella tavalla eikä jokaisen tarvitse keksiä pyörää uudestaan.

– Toki päällikköyhdistyksen tärkeys riippuu talosta ja päälliköiden määrästä, mutta Yleisradi-ossa YPYn kautta saa hyvin näkemystä ja tietoa koko toimintakentältä, Vuohelainen sanoo.

Luottamusmies, puheenjohtaja ja muut halli-tuksen jäsenet ovat yritysyhdistyksen ja toiminnan käyntikortteja, joiden puoleen on helppo kääntyä. Hallituksen jäsenet tulevat eri yksiköistä. Tämän-hetkinen puheenjohtaja riitta Vanhatalo on Luo-vat sisällöt -yksiköstä ja varapuheenjohtaja mika kosunen Svenska Ylestä.

– Yritysyhdistyksen kautta tiedonkulku on

mutkattomampaa. Tämä tuli esiin vaikkapa viime syksynä tiedotuksen raamiratkaisusta ollessa ajan-kohtainen, puheenjohtaja Vanhatalo toteaa.

jaksaminen esillä

YPY pitää näkyvästi esillä ylempien toimihenki-löiden työhyvinvointikysymyksiä. Jaksaminen on päällikköyhdistykselle tärkeä painopiste erityisesti jäsenten oman työhyvinvoinnin kannalta. Se on tär-keää myös siksi, että kun esimies voi hyvin, ympä-ristökin voi paremmin.

– Työn kuormittavuus on monesti abstrakti asia, jossa muutos on vaikea havaita. Jaksamisen edis-täminen pidentää myös työuria, Vanhatalo pohtii.

vetäviä vieraita

Yhdistys järjestää jäseniltoja ja keskustelutilaisuuk-sia. Enimmillään yhdessä tilaisuudessa on ollut mil-tei puolet koko jäsenkunnasta. Jäseniä on noin 160.

– Tilaisuudet keskinäiseen kokemusten vaih-toon koetaan tarpeellisiksi. Vuoden 2011 alussa tehty organisaatiomuutos kosketti toimenkuvien ja prosessien muutoksina asiantuntijoita ja keskijoh-toa. Kävimme organisaatiomuutoksen edetessä kes-kusteluja myös ylimmän johdon kanssa ja pidimme keskustelutilaisuuksia jäsenistöllemme toimitusjoh-tajan kanssa, Vanhatalo kertoo.

Yhdistyksen kokousten yhteydessä on yleensä vieraita. Edellisen syyskokouksen jälkeen asunto- ja viestintäministeri krista kiuru veti osallistujia, toisinaan puhujat tulevat YTYstä kuten tämänvuo-tisessa kevätkokouksessa. ●

if.fi 010 19 19 19

YTYssä on jytyä.Onneksi olkoon. 20 vuotta yksityisalojen esimiesten ja asiantuntijoiden taustavoimana on hieno saavutus.

Tiesithän, että YTY on neuvotellut jäsenilleen markkinoiden edullisimman henkivakuutuksen. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi .

Tiesithän, että YTY on neuvotellut jäsenilleen markkinoiden

TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt ry onnittelee lämpimästi 20-vuotiasta YTYä!

Paikallisesti kansainvälisessä, johtavassa ICT-konsernissa toimiva valtakunnallinen yritysyhdistys TS-YTN onnittelee YTYä. Samoin kuin me teliasoneralaiset olemme asiakkaidemme palveluksessa, koemme Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTYn olevan tukenamme, kun kehitämme

yhdistyksemme toimintaa. Yhä useampi meistä on valinnut YTYn omaksi liitokseen, ja siitä on tullut yksi nopeimmin kasvavista akavalaisista liitoista teliasoneralaisten keskuudessa. Menestystä seuraaville vuosikymmenille - ja erityiskiitos YTYn toimiston väelle osaavasta

ja tehokkaasta palvelusta kaikkien ytyläisten jäsentemme puolesta.

Paljon Onnea ja Menestystä 20-vuotiaalleaktiiviselle YTYlle.

Toivoo Valion Ylemmät Toimihenkilöt ry

Yleisradion Päällikköyhdistys onnittelee20-vuotiasta YTYä ja toivottaa menestystä myös

seuraaville vuosikymmenille!

Onnittelemme teini-iän ohittanutta kumppaniamme!Kiitokset sujuvasta yhteistyöstä, toivottaa

OP-Pohjolan Esimiehet ja Asiantuntijat OEA r.y.

Yhdistyksemme toimii esimiesten ja asiantuntijoidenedustajana kaikissa OP-Pohjola-ryhmän itsenäisissä

pankeissa sekä keskusyhteisökonsernissa.

Nesteen Ylemmät toimihenkilöt ry onnittelee20-vuotiasta!

Teboilin YTN-toimihenkilöt ry onnittelee20-vuotiasta YTYä!

If Vahinkovakuutusyhtiön yritysyhdistys IFEAonnittelee lämpimästi 20-vuotiasta YTYä!

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL onnittelee20-vuotiasta YTYä ja toivottaa parasta mahdollista

suorituskykyä myös tuleville vuosikymmenille.

if.fi 010 19 19 19

YTYssä on jytyä.Onneksi olkoon. 20 vuotta yksityisalojen esimiesten ja asiantuntijoiden taustavoimana on hieno saavutus.

Tiesithän, että YTY on neuvotellut jäsenilleen markkinoiden edullisimman henkivakuutuksen. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi .

Tiesithän, että YTY on neuvotellut jäsenilleen markkinoiden

YTY 2 I 2012 29

LomapalkkaTyöntekijä saa pääsääntöisesti lomansa ajalta samansuuruisen palkan kuin työssä ollessaan. Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista ja työn-antajan on esitettävä laskelma palkan suuruudesta ja laskemisperusteista.

Loma- ja lomaltapaluurahaLomarahan tai lomaltapaluurahan maksaminen ei perustu lakiin, vaan nii-den maksamisesta on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa, työpaikka-kohtaisissa sopimuksissa tai työntekijän omassa työsopimuksessa. Yleensä lomarahan ja lomaltapaluurahan suuruus on 50 prosenttia rahana makse-tusta lomapalkasta. Sopimuksesta riippuen se maksetaan joko ennen loman alkua tai loman jälkeen.

LomakorvausTyösuhteen päättyessä on työntekijällä, joka työsuhteen aikana on työsken-nellyt vähintään 14 päivää tai toissijaisesti vähintään 35 tuntia kuukaudessa, oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus täysiltä lomanmää-räytymiskuukausilta. Lomakorvausta maksetaan myös niille työntekijöille, jotka ovat työssä niin lyhyen ajan, etteivät he lainkaan ansaitse vuosilomaa.

Luontoisedut loman aikanaVuosilomapalkka lasketaan rahapalkasta; luontoisetuja ei oteta huomioon. Poikkeuksen tekee varsinaisena luontoisetuna annettava ravintoetu. Muut luontoisedut on kuitenkin pidettävä loman aikana työntekijän saatavina. Työsuhdeasunto ja -auto ovat siis käytettävissä myös loman aikana. Mikäli etua ei käytetä, ei sitä korvata rahassa.

vuosilomasta luopuminenTyönantajan on annettava työntekijälle vuosiloma vapaana. Työntekijä ei siis voi sitovasti sopia työnantajan kanssa siitä, ettei hänelle kertyisi vuosi-lomaa lainkaan. Työntekijä ja työnantaja eivät voi myöskään sopia siitä, että työntekijä on vuosilomansa aikana töissä ja saa siitä erillisen korvauksen. ●

Tarkempia tietoja vuosilomalain määräyksistä löydät YTYn jäsensivuilta.

Lomanmääräytymisvuosi on täysi

vuosi 1.4. – 31.3., jolloin tulevaa

lomaa kartutetaan.

Lomanmääräytymiskuukausi on

kalenterikuukausi, jonka aikana

työntekijällä on vähintään 14 työs-

säolopäivää tai sen veroisena pidet-

tävää päivää tai, jolloin työntekijälle

on kertynyt vähintään 35 työtuntia

tai työssäolon veroista tuntia.

työssäolopäivien veroiset päivät

on lueteltu vuosilomalaissa, niitä

ovat mm. äitiys-, isyys- ja vanhem-

painloma, oma vuosiloma, kertaus-

harjoitukset sekä tietyin rajoituk-

sin lomautusaika (max 30 pv), opin-

tovapaa (max 30 pv) ja sairausaika

(max 75 pv).

Lomakausi on vuosittain 2.5. – 30.9.

välinen aika, jolloin kesäloma on

annettava työntekijälle. Kuitenkin

vuosiloman 24 päivää ylittävä osa

annetaan talvilomana lomakauden

ulkopuolella ennen seuraavan loma-

kauden alkua. Loma voidaan antaa

myös muuna laissa säädettynä ajan-

kohtana, mutta vain työntekijän

suostumuksella. ●

lomaja raha

teksti Kari Saarinen kuva fotolia.com

ei nÄin!teksti Heikki meskanen, varatuomari kuva fotolia.com

työsuhdeneuvonnassa törmätään aina välillätilanteisiin, joissa jäsenet ovat allekirjoittaneetsopimuksia tai muita sitoumuksia, joita eiolisi ainakaan esitetyssä muodossapitänyt allekirjoittaa.tässä muutama varoittava esimerkki.

Jos työnantaja ehdottaa kilpailukieltosopi-musta, mieti tarkkaan onko työpaikka sen arvoi-nen. Jos päätät allekirjoittaa kilpailukieltoklau-suulin, muista, että Suomen oikeusjärjestel-mässä sopimuksiin suhtaudutaan vakavasti ja ne yleensä velvoittavat sopijaosapuolia ja ovat päteviä. Näin ollen kilpailukieltosopimus rajoit-taa käytännössä vähintään kuuden kuukauden ajan selkeästi mahdollisuuksiasi työllistyä samalle toimialalle, jolla työnantajasi toimii.

Työsuhdeneuvontaan tulee aina välillä puheluita, joissa jäsenen lähtökohta on se, että ”eihän se kilpailukieltosopimus voi olla pätevä”. Yleensä ne kuiten-kin ovat ja lisäksi lopullisen totuu-den kertoo vasta tuomioistuin vuosien riitelyn jälkeen. Tämän oikeusprosessin aikana työntekijä ei ole kovin haluttua tava-raa uusille työn-antajille. ●

Kilpailukieltosopimukset

30 YTY 2 I 2012

juristipalsta

Lakimiesten

puhelinpalvelu

(09) 2510 1350

puhelinaika arkisin

klo 8.30 –13.00

YTY 2 I 2012 31

”Tietämättömyys ei ole peruste saada sopimusta mitättömäksi.”

Työsuhteen päättyessä työnantaja haluaa usein laatia asiasta sopimuksen, vaikka päättymissyy olisi sinänsä suhteellisen selkeä, esim. tuotan-nollis-taloudellinen peruste. Tällaisia sopimuk-sia ei pidä missään nimessä allekirjoittaa ennen kuin YTYn lakimies on ehtinyt ne kommen-toida. Päättämissopimukset aiheuttavat käy-tännössä aina negatiivisia vaikutuksia muun muassa henkilön työttömyysturvaetuuksiin. Vaikka vaikutukset eivät aina ole vältettävissä, tulisi henkilön kuitenkin aina ennen allekir-joittamista tiedostaa, mitä seuraamuksia sopi-muksesta aiheutuu. Sopiminen muun muassa poistaa oikeuden saada korotettua päivärahaa, vaikka työsuhteen päättymisperuste muutoin olisi tuotannollis-taloudellinen.

Työnantaja ei suinkaan aina edes itse tiedä tai välitä tietää kyseisiä seuraamuksia, vaan on kiinnostunut vain nopeasti saamaan nimen sopimukseen. Jos sopimus on jo allekirjoitettu, on käytännössä myöhäistä enää ottaa yhteyttä YTYn työsuhdeneuvontaan. Tietämättömyys ei ole peruste saada sopimusta mitättömäksi. ●

Uusimpana laajenevana ongelmana YTYn jäsen-ten piirissä on osakassopimukset. Ongelma muodostuu yleensä tilanteessa, jossa YTYn jäse-nelle tarjotaan pientä osakeomistusta, jolle luva-taan huimaa arvonnousua. Samalla kuitenkin

tuon pienen omistusosuuden saaminen edel-lyttää osakassopimuksen allekirjoittamista. Osakassopimus puolestaan sisältää (yleensä täysin laillisesti) muun muassa huomatta-

van pitkät kilpailukieltoklausuulit, suuret sopimussakot sekä pienosakkaan kan-

nalta epäedulliset osakkeiden lunastus-pykälät.

Koska kyse on osakkaiden väli-sestä sopimuksesta, työsopimuslain

työntekijää turvaavia säännöksiä ei osakassopimukseen sovelle-

ta. Näin pienosakas jää käy-tännössä enemmistöosakkai-

den armoille. Kun työsuhde sitten jossain vaiheessa ta-valla tai toisella päättyy, joutuu pienosakas luo-pumaan myös osakkeis-

taan, yleensä ilman arvonnousua han-kintahinnalla tai jopa tappiolla. ●

On valitettavan tarpeellista myös muistuttaa, että jos työnantaja ei kykene maksamaan palkkaa/koko palk-kaa palkkapäivänä, niin palkkaturvahakemus maksamatta jääneestä palkasta tulee ehdottomasti tehdä kol-men kuukauden kuluessa kyseisen maksamatta jääneen palkkaerän normaalista palkkapäivästä. Jos työn-antajan palkanmaksu on miltään osin jo kolme kuukautta myöhässä, on ehdottaman järkevää ja tarpeel-lista laittaa palkkaturvahakemus vireille heti, vaikka työnantaja kuinka lupailisi maksaa rästit ”heti ensi viikolla”. Palkkaturvana voi hakea kaikkia työsuhteeseen liittyviä palkka- ja kulukorvaussaatavia.

Jos palkkaturvahakemusta ei kyseisessä ajassa tee ja työnantajan ahdinko jatkuu ja päättyy myöhem-min pysyvään maksukyvyttömyyteen/konkurssiin, on kyseinen palkkaerä käytännössä menetetty. Lisäksi tuleva työttömyyspäiväraha on pienempi, koska se perustuu vain todellisuudessa maksettuun palkkaan. Palkkaturvan kautta saatu palkka puolestaan huomioidaan päivärahan suuruuden määrityksessä. ●

päättösopimuksetosakassopimukset

palkkaturvasta

kolumni

ei KosKemeiTÄ Ylimielisyyttä on ollut maailman sivuja herroilla aina metkunsa. mutta miksiniiden paljastumisesta nousee nykyäänniin usein haloo? onko yhteiskunta muuttunut? eikö kansa olekaan enääniin nöyrää ja harhautettavissa kuinennen? Yleisön suuta ei enää niinvain tukitakaan!

Esimerkkejä viime vuosilta riittää. Yksi kes-keinen kulminaatiopiste oli se, kun eräs tun-nettu kansanedustaja tokaisi vaalirahaselvi-tystä peränneelle toimittajalle, että ei sitä tarvitse antaa vaikka laki sitä edel-lyttää, kun antamatta jättämisestä

ei seuraa rangaistusta. Onneksi olkoon! Itse on lakeja säätämässä ja kehtaa sanoa suo-

raan, etteivät ne minua koske. No, seuraukset ovat kaik-kien tiedossa.

Jotenkin minua on aina kutkuttanut idea, että mitä jos lakeja ensin kokeiltaisiin kansanedustajiin itseensä ja jos vaikutus tuntuu hyvältä sekä oikeudenmukaiselta, niin säädettäköön ne sitten koko väestöä koskevaksi. Kokeil-laanpa ensin kulukorvausten leikkausta kansanedustajiin ja sitten vasta esimerkiksi työsuhdeautoilijoihin. Tai asen-netaan ”tiemaksujen rekisteröintilaite” kokeeksi kansan-edustajien autoihin. Mitä siitä, että sillä voi sitten saman tien seurata reaaliaikaisesti, missä kukin kulkee? Ei, eheei niitä tietoja tietenkään kukaan voisi väärinkäyttää! Nehän pyyhitään hetikohta pois seurantajärjestelmän tietoko-

neelta että viuh vaan. Eikö?

Ehkä karmein viimeaikainen ei-tää-meitä-koske -esimerkki on valitet-

tavasti ay-liikkeen sisältä. Millä

32 YTY 2 I 2012

Ku

va: f

oto

lia.c

om

golfaavat ytyläiset pelaavatperinteisen kilpakierroksenlauantaina 18.8.2012kytäjän south east -kentällä.kilpailu pelataan yhteislähtönä.

pelitapana ovat sekä tasoituksellinen piste-bogey että lyöntipeli. Lisänä ovat miehille ja naisille pisin avaus ja lähimmäs lippua -kilpai-lut. ytyn golf-mestaruus ratkaistaan nyt kym-menennen kerran. juhlan kunniaksi olemme varanneet kilpailulle yhteislähdön.

Kentästä löytyy lisätietoja osoitteestawww.kytajagolf.fi. Kenttä sijaitseeHyvinkäällä osoitteessa Kytäjäntie 1265.

pelimaksuun sisältyy varsinaisen kilpailukier-roksen lisäksi kärryt, greenfee, aamiainen ennen kierrosta sekä kierroksen jälkeen klubin buffetlounas juomineen. Saunassa on pyyh-keet valmiina.

ilmoittautuminen ja lisätiedot

pelimaksu on 60 euroa, joka laskutetaan ennen kilpailuja. ilmoittautumiset ytyn jäsen-sivujen kautta www.ytyintra.fi > Tilaisuuksiin ilmoittautuminen tai toimistoon Kari Saarinen, (09) 2510 1330. ilmoittautuessa tulee kertoa seura sekä tarkka tasoitus.

perinTeinenGolF-TapahTuma eloKuussa

ilveellä liitto voi vaatia työntekijöiden asiallista kohtelua yrityksissä, jos sellaista eivät saa edes liiton omat työnte-kijät? Kunpa kyseessä olisi ollutkin vain yksi tietty liitto-johtaja, mutta kun koko liiton johtamisilmapiiri tuntuu perustuvan samoille lähtökohdille. Eikä kyse ei ole edes yhden liiton ongelmasta.

Yrityselämässäkin riittää esimerkkejä viljalti. Eikä yri-tyksen tarvitse olla edes valtio-omisteinen pörssiyhtiö. Kyllä pienenkin pajan johtoryhmässä osataan todeta, että tämä säästötarvehan koskee vain työntekijöitä, ei meitä. Ja kenelle teistä pitikään tilata se uusi Mersu vai Audiko sen olla piti? Olen kyllä nähnyt toisenkinlaisia esimerk-kejä. Johtoryhmän jäsen näyttää mallia tilaamalla huo-mattavasti vaatimattomamman ja vähäpäästöisemmän auton kuin mitä yrityksen auto-ohjesääntö sallisi. Tätä minä kutsun uskottavuudeksi. Suomalaisiahan johdetaan edestä, eikö?

Entä jos kyse onkin osaksi tai jopa suureksi osaksi tiedot-tamisongelmasta? Tyypillistä näille ”paljastuksille” on se, että ne tosiaan pitää ensin paljastaa. Entä jos paljastumis-katastrofin keskeiseltä elementiltä vedettäisiinkin pohja pois sillä, että arveluttavasta asiasta tiedotetaan avoimesti ja etupainotteisesti? Eli nykytermein se voitaisiin myydä yleisölle. Paljastuvathan ne veivaukset joka tapauksessa.

Ongelmaksi voisi tietysti muodostua moraalisen kompas-sin toimimattomuus. Ensin pitäisi tietysti oivaltaa, että kyse on mahdollisesti sellaisesta toiminnasta, josta nou-see meteli. Jos moraalinen kompassi ei toimi, niin miten voi tarkistaa, onko mahdollisesti tekemässä jotakin arve-luttavaa? Hyvä tarkistuskysymys on se, että voinko kertoa tästä esimerkiksi naapurille / kaverille / alaiselle. Jos tun-tuu siltä, ettei voi, niin sitten on syytä arvella hanketta jotenkin moraalittomaksi. Samantapainen logiikka toimii teinien nettisurffaamiseen: pitääkö minun äkkiä poistua tältä sivustolta kun äiti tai isä tulee huoneeseen?

Toimisivatko kaikki moraalittomasti tilaisuuden tullen eli tekeekö tilaisuus niin sanotusti varkaan? Tekee ja ei. Kyn-nys suoranaisesti rikolliseen toimintaan on tietysti korke-

ampi kuin vain moraalittomaan. Mutta jos henkilöllä on tarpeeksi korkea moraali, niin hän ei syyllisty kum-

paankaan. Käsitteelle korkea moraali voi etsiä myös synonyymeja. Miten olisi omatunto?

seppo simola

Toimisivatko kaikki moraalittomasti tilaisuuden

tullen eli tekeekö tilaisuus niin sanotusti

varkaan? Tekee ja ei. Kynnys suoranaisesti

rikolliseen toimintaan on tietysti korkeampi

kuin vain moraalittomaan.

YTY 2 I 2012 33

34 YTY 2 I 2012

vai Kauhea KanKKunen?

äkillinen yrjötautiteksti paula Launonen, akava kuva fotolia.com

lipittelystä voi tullatiukka koukku.riippuvuuteen pitääpuuttua ajoissa.

jos huomaat työkaverissasi

liiallisen juomisen merkkejä,

ota asia puheeksi hänen

kanssaan. päihderiippuvainen

ei yleensä itse myönnä

ongelmaansa, vaan tarvitsee

ympäristön apua herätäkseen.

jos hyssyttelet tai peittelet

juovan työkaverin mokia, teet

karhunpalveluksen sekä työ-

yhteisölle että hänelle itselleen.

Auta kaveria

T erhi on 41-vuotias henki-löstöpäällikkö. Virkeästä olemuksesta ei arvaa, että vielä pari vuotta sit-ten nainen heräsi joka aamu pöhnäisenä. Taval-

lisena arki-iltana punkkupullo tyhjeni melkein huomaamatta Facebook-kaverei-den kanssa chatatessa ja Greyn anatomiaa vilkuillessa.

vähitellen liPesi

Maanantaista torstaihin kontrolli piti, mutta viikonloppujen annoksia Terhi ei laskenut: tissuttelu oli luvallista lauan-taiaamusta sunnuntai-iltaan riippumatta siitä, oltiinko miesystävän mökillä tai kotisohvalla.

– Kauppakorkeassa kaljoittelu oli osa iloista opiskelijaelämää. Työelämään siirryttyäni aloin käyttää alkoholia myös rentoutumislääkkeenä.

YTY 2 I 2012 35

Aluksi riitti lasillinen viiniä ennen nukkumaanmenoa. Vähitellen Terhin iltaharrastukset harvenivat. Kuntosalille tai työväenopiston espanjan tunnille ei enää riittänyt energiaa.

– Selitin itselleni, että työ vie kaikki mehut. Todellinen syy oli kuitenkin se, että halusin nopeasti kotiin. Jo puolil-tapäivin aloin ajatella keittiön kaapissa odottavaa pulloa.

Työnsä Terhi hoiti. Suhdettaan alko-holiin hän joutui vakavasti miettimään vasta, kun esimies alkoi ihmetellä tois-tuvia lyhyitä poissaoloja. Siinä vaiheessa juominen oli ollut päivittäistä jo monta vuotta.

tYöterveYshuolto avuksi

Päihde- ja mielenterveystyön asiantun-tija eeva Gröhn tapaa työssään päteviä, tunnollisia ja kunnianhimoisia ihmisiä, joiden alkoholinkäyttö on muuttunut riippuvuudeksi.

Monet pystyvät salaamaan ongelman työyhteisöltä siihen asti, kunnes alkaa tulla ”äkillisiä vatsatauteja” ja eri pai-koista hankittuja sairauslomatodistuksia.

– Oireita ovat myös heikentynyt työ-teho, esimiehen välttely sekä alakulo ja hermostuneisuus. Heikkoa oloaan ihmi-nen voi selittää esimerkiksi uniongel-milla.

Jyväskyläläisessä Työterveys Aallossa työskentelevä Gröhn on ottanut tehtä-väkseen päihdeongelmien ennaltaehkäi-syn. Hän kiertää yrityksissä puhujana ja kouluttajana. Gröhnin mukaan vain 16 prosenttia työyhteisöistä käsittelee päihdeasioita järjestelmällisen ohjelman avulla. Gröhnillä on hyviä kokemuksia työpaikoista, joilla ennaltaehkäisy ote-taan vakavissaan.

– Päihdeohjelma toimii, kun ihmisiä

ei tarvitse ohjata hoitoon, vaan tilanne saadaan haltuun työterveyshuollon voi-min.

ongelmasta on Puhuttava

Gröhn rohkaisee avoimuuteen. Päihde-koukkua kukaan ei kehitä tahallaan, eikä riippuvuudesta pidä syyllistää. Kissa on nostettava pöydälle, jos havaitsee suur-kulutuksen merkkejä itsessään tai työ-kaverilla. Alkoholinkäytön määrää mit-taava auditkysely kuuluu työterveyshuol-lon rutiineihin.

Kun Gröhn havaitsee runsaan juomi-sen oireita, hän panee asiakkaan miet-timään elämäänsä kokonaisvaltaisesti. Löytyykö taustalta perhe-, parisuhde- tai rahahuolia? Miten menee työpaikalla esi-miehen, kollegoiden ja alaisten kanssa?

– Sitten mietitään alkoholin roolia. Asiakas havaitsee, ettei juominen hel-pota oloa, vaan aiheuttaa lisästressiä.

Gröhn sanoo, ettei hän komenna ketään lopettamaan. Haitat oivallettu-aan asiakas laatii raitistumissuunnitel-mansa itse.

Päihdeterapeutti korostaa asiakkaan omaa vastuuta, hänen näkökulmiensa huomioimista ja asiallista neuvontaa.

Alkoholin terveysriskeistä ihmiset tietävät yllättävän vähän.

– Harva tietää, että jo yhden illan runsas juominen voi tulehduttaa hai-man. Myös aivojen terveydelle alkoholi on iso uhka.

kannustuksella irti Pullosta

Vaikka haitat ovat vakavia, Gröhnin mie-lestä myönteinen asenne antaa pelot-telua paremmat lähtökohdat koukusta irtautumiselle.

– Näen jatkuvasti onnistumisia.

Ihmiset tekevät muutoksia elämänta-voissaan, kun heitä tuetaan oikealla tavalla.

Yhtenä kannustimena Gröhn käyttää laboratoriotestejä. Jos maksakoe näyt-tää hyvälle, asiakas huokaa helpotuk-sesta. Tie kohti raittiutta voi alkaa pie-nin askelin.

– Ensin hän on juomatta arkena ja annan siitä hyvää palautetta. Pian hän kokeilee raittiutta viikonloppuisin.

Useimmat joutuvat päättämään eh-dottomasta linjasta, sillä suurkulutuk-sesta ei yleensä ole paluuta kohtuukäyt-töön.

raittius maistuu

– Kun alkoholi on muuttanut kehon kemiaa, tahto jää toiseksi. Yritin ensin vähentämistä. Kun huomasin juovani entiseen malliin, olin tosi pettynyt. Minun piti kiertää korkki kiinni lopul-lisesti, Terhi sanoo.

Raitistumisen myötä löytyi jälleen lii-kunnan ilo -kuntosalikortti on voimassa, ja uusi hauskuus ovat lavatanssit.

Pitkästä aikaa Terhi suunnittelee elä-määnsä eteenpäin. Juuri nyt ajankoh-tainen hanke on tuleva Kuuban-matka, jonka vuoksi on kerrattava espanjaa ja opeteltava salsan alkeita. Suhde miesys-tävään päättyi, koska tämä ei ymmärtä-nyt Terhin raittiutta.

Työhön on tullut terve ote. Henkilös-töpäällikkö jättää työt konttorille. Iltai-sin ja viikonloppuisin päässä pyörivät ihan muut asiat. Parasta on mielen hal-linta.

– Sellaiset konfliktit, joihin en voi vaikuttaa, eivät enää rassaa. Nukahdan joka ilta tyytyväisenä omaan panokseeni tässä elämässä ja aamulla herään uteli-aana uuteen päivään. ●

•  tee aloite esimiehelle tai ota yhteys työterveys-

huoltoon.

•  Kysy ohjelmamalleja työturvallisuuskeskuksesta,

terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta,

myllyhoitoyhdistyksestä tai omasta työterveys-

huollostasi.

•  ohjelman painopiste on ennaltaehkäisyssä.

Se sisältää ohjeita myös korjaavaan toimintaan,

kuntoutukseen ja kriisinhallintaan.

Päihdeohjelma työpaikalle•  Suomessa yli 90 % työikäisistä käyttää alkoholia.

•  miehistä noin 40 % ja naisista 20 % on riskikäyttäjiä.

•  Suomalainen on joka vuosi 30 vuorokautta humalassa.

•  osasta tulee suurkuluttajia tai riippuvaisia.

•  työterveyslaitoksen kyselyn mukaan joka toisen

työyhteisössä on alkoholihaittoja.

•  mikä on kohtuujuomista? missä kulkee riskiraja?

tarkista alkoholinkäyttösi verkossa: www.taitolaji.fi

Lähde: Työterveyslaitos & Taitolaji.fi

Koko kuukausi kännissä

36 YTY 2 I 2012

abloy oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukituksen edelläkävijä.

Henkilöstöä on 900. abloyn tehtaat ovat joensuussa ja Björkbodassa.

abloy oy on osa assa abloy -konsernia, joka on listattu tukholman pörssissä. assa abloy

on maailman johtava oviympäristöratkaisujen toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen turvallisia

ja helppokäyttöisiä sovellutuksia ovien avaamiseen ja sulkemiseen. assa abloyn liikevaihto on

4,2 miljardia euroa, henkilöstöä 37 000 ja toimintaa yli 60 maassa. ●

Heikki Poutiainen vaihtoi tehtä-vänkuvaa vuosi sitten. Useassa työpaikassa vaihdon esteeksi olisi koettu se, että Poutiainen olisi voinut jo siirtyä eläkkeelle. Uu-desta työtehtävästä keskustelta-

essa toki tiedusteltiin, että eihän mies ole suunnitel-lut jäävänsä lähivuosina pois töistä. Intoa tai painetta eläkkeelle siirtymiseen ei ollut ja uudet tehtävät kiin-nostivat. Niinpä Poutiainen vaihtoi valmistuspäälli-kön tehtävistä työsuhdepäälliköksi 63-vuotiaana.

ikämestareille vaPaita, taPahtumia ja Palveluja

Pitkään työuraan on monta selitystä. Yksi tekijä on Abloyn Ikämestari-ohjelma. Kymmenisen vuotta sitten käynnistynyt ohjelma perustettiin, kun Ablo-ylla havahduttiin ikärakenteeseen, joka muistutti kaksikyttyräistä kamelia. Abloyn Joensuun teh-das perustettiin 1968 ja sitä laajennettiin 1972. Silloin töihin palkattiin 700 nuorta ja työntekijöi-den keski-ikä oli alle kolmenkymmenen. Kun laaja joukko osaavia työntekijöitä alkoi lähestyä eläke-ikää, nousi aiheellinen huoli tiedon siirtymisestä uudelle abloylaisten sukupolvelle. Tiedon siirtymi-seksi ja ennenaikaisen eläköitymisen estämiseksi perustettiin Ikämestari-ohjelma.

Vakituinen työntekijä kuuluu Ikämestari-ohjel-maan automaattisesti täytettyään 55 vuotta. Sil-

teksti Leena vänni kuva ville Kokkola

abloylla yli 40 vuotta työskennellytheikki Poutiainen on kuulunut ikämestari-ohjelmaan kymmenen vuotta. ohjelma tuo ylimääräisiä vapaita, tapahtumia ja liikunta-palveluita.

uusi tehtävänkuva kiinnostaa

elÄKKeelle siirTYmisTÄ enemmÄn

loin on oikeutettu osallistumaan Ikämestari-klubin järjestämiin luentoihin sekä liikunta- ja kulttuu-ritapahtumiin. Työnantaja kustantaa esimerkiksi luennoitsijakulut, mutta osallistuminen tapahtuu omalla ajalla. 59-vuotiaasta alkaen alkaa kertyä ylimääräisiä vapaapäiviä. 63-vuotiaille ja sitä van-hemmille kuuluu maksimimäärä 14 ylimääräistä palkallista vapaapäivää vuodessa. Näitä vapaita saa käyttää vain päivän tai kaksi kerrallaan, jolloin ne parhaiten lisäävät työssä jaksamista. Vapaiden saannin ehtona vuosittain on työnantajan järjes-tämä kuntotesti, jonka tulokset jäävät vain työnte-kijän omaksi tiedoksi. Kunnon kehittymistä ei siis seurata, mutta Ikämestarit saavat koko henkilöstön kuntoiluetujen lisäksi vielä maksuttomat kuntosa-likäynnit ja hierontapalveluja.

Ohjelma on työnantajan tekemä päätös vuo-deksi kerrallaan. Työnantaja voi muuttaa ohjelmaa tai lakkauttaa sen kokonaan tarvittaessa. Muutok-sia ohjelmaan tehdäänkin aina tarpeen vaatiessa, esimerkiksi vapaapäivien kertymä on muuttunut vuosien mittaan.

Ikämestari-ohjelman alkamisen jälkeen eläke-ikä on Abloylla noussut 59 vuodesta 63 vuoteen. Abloylla koetaan, että vanhoja työntekijöitä arvos-tetaan, joten kiirettä ”pois tieltä” ei ole. Poutiainen muistelee, kun tietotekniikan murroksen aikaan nuoret diplomi-insinöörit sanoivat hänelle neli-kymppiselle, että mene sinä vanha jo kotiin. Sel-laista ei enää tapahdu, vaan kokemusta ymmärre-tään arvostaa. Abloylla panostetaan myös esimies-ten koulutukseen ja fyysisiin työolosuhteisiin.

olosuhteet kuntoon ja Putki Poikki

Heikki Poutiainen tunnustaa Ikämestari-ohjelman vaikutuksen eläkeiän nousuun, mutta laajemmassa mittakaavassa hän kannattaa myös kovia keinoja.

– Eläköitymisikä nousee eläkeikää nostamalla.

YTY 2 I 2012 37

abloylla on

avain myös

työurien

pidentämiseen.

On ihmisiä, jotka haluavat putken kautta eläkkeelle jo alle kuusikymppisinä. Minuakin on pyydetty irti-sanomaan tuotannollis-taloudellisista syistä, jotta irtisanottava pääsisi eläkeputkeen. Sellaiseen olen sanonut, että ei ilman todellista syytä voi ketään irtisanoa. Helposti puhe kääntyy siihen, että tie-tynikäiset työntekijät potkitaan pois, mutta kyllä eläkeputkeen pääsevät ihmiset toisinaan haluavat myös itse tulla irtisanotuiksi. Toki olosuhteiden pitää olla kunnossa, että töitä haluaa tehdä mah-dollisimman pitkälle. Osa-aikaeläke on joillekin ter-veyssyistä johtuen hyvä ratkaisu. ●

Heikki Poutiainen liittyi YTYyn vuonna 1994.Abloyn Ikämestari-ohjelmasta kerrottiin YTY-lehdessä myös vuonna 2003, jolloin Poutiainenoli juuri päässyt mukaan ohjelmaan.

akavan kantatyöuriinakavan tämänhetkisten linjauksen

mukaan työuria saadaan pidennettyä

parantamalla sekä työelämän laatua

että ikääntyneiden työntekijöiden

arvostusta. vasta näiden korttien kat-

somisen jälkeen akava haluaa keskus-

tella eläkeiästä ja -etuuksista.  ●

38 YTY 2 I 2012

akava

akavan linjaukset taloudesta ja työstä toteutuivat sangen hyvin.

T uore työurasopimus pi-dentää työuria yli yhdel-lä vuodella, mikä edistää merkittävästi työllisyyttä ja helpottaa kestävyysva-jetta. Työurat pidentyvät

varhaiseläkkeiden, työttömyysturvan ja työttömyysputken muutoksilla sekä työ-elämäryhmän esityksillä.

neuvottelut tYöeläke-uudistuksesta alkavat

Työmarkkinaosapuolet sitoutuivat sopi-muksessa neuvottelemaan pitkän aikavä-lin eläkepolitiikasta ja työeläkejärjestel-män uudistuksesta. Sen pohjaksi tehdään kattava selvitys, jossa huolehditaan eri-tyisesti eläkejärjestelmän kestävyydestä elinajan odotteen pidentyessä. Neuvot-telut käynnistetään viipymättä ja uudis-tuksen on määrä tulla voimaan viimeis-tään vuoden 2017 alussa.

Akava neuvottelee ennakkoluulotto-masti eläkejärjestelmän uudistamisesta. Mahdolliset toimet esimerkiksi eläke-ikärajojen korottamisessa edellyttäisi-vät kuitenkin, että varsinkin yli 60-vuo-tiaiden työllisyysaste nousee lähivuo-sina tuntuvasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös syihin, jotka vievät eläkkeelle ennen 63 vuoden ikää. Työ-kyvyttömyyseläkkeiden alkamista on saatava vähennettyä nykytasosta, noin 23 000:sta vuodessa.

Varhaiseläkejärjestelmiin tehdään joi-takin heikennyksiä. Mahdollisuutta var-hentaa vanhuuseläkettä 62-vuotiaana on käytetty melko vähän, joten tämä elä-kemuoto poistetaan. Osa-aikaeläkkeen ikärajaa korotetaan yhdellä vuodella 61 vuoteen vuoden 2015 alusta. Akava olisi valinnut mieluummin osa-aikaeläkerat-

kaisun, joka olisi vaikuttanut kertymään eikä ikärajaan.

malttia tYöeläkemaksujen korottamisessa

Akava korosti työurasopimuksen val-mistelussa työeläkemaksujen maltillista korottamista. Sopimuksen tuoma rat-kaisu ottaa huomioon sekä eläkkeiden rahoituksen turvaamisen että työn teke-misen hinnan. Työeläkemaksua korote-taan 0,4 prosenttiyksiköllä vuosina 2015 ja 2016. Korotukset jakautuvat puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken.

aktiivisuus kannattaatYöttömänäkin

Aktiivitoimiin kannustaminen oli työt-tömyysturvan uudistamisen punainen

lanka. Jatkossa on kaksi korvaustasoa, perustaso ja aktiivitoimenpiteiden taso. Työnhaku ja kouluttautuminen antavat jatkossa suhteellisesti nykyistä parem-man työttömyysturvan kuin tarjotuista aktiivitoimista kieltäytyminen, joka lyhentää ansiopäivärahaa 100 päivällä. Työttömyysturvaa porrastetaan työhis-torian mukaan.

Työttömyysturvan muutokset toteu-tetaan osana raamisopimuksessa sovit-tua työttömyysturvan kokonaisuudis-tusta. Muutokset valmistellaan kolmi-kantaisesti ja ne tulevat voimaan vuoden 2014 alussa. Niitä sovelletaan alkaviin työttömyysjaksoihin.

Työttömyysputki säilyy, tosin hieman lyhyempänä. Lisäpäivärahaoikeuden ikä-raja nousee vuonna 2015 yhdellä vuo-della 1957 ja myöhemmin syntyneillä. Vastapainoksi parannetaan työvoima-palveluja ikääntyneille työttömille ja yli-menokautena työttömyysturvan kestoa vuonna 1957 syntyneille. Työnantajan omavastuuta lisäpäivistä korotetaan. ●

luo perustan pidemmille työurilleTYöurasopimus

teksti pekka piispanen, akava

kuva fotolia.com

YTY 2 I 2012 39

Ensimmäinen askel on koko perheen hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämän-tapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvää oloa ympäri Suomen. Haku alkaa 1.5.2012. ensimmäinen askel on tärkein.PHT ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Puh. 020 144 1310

yhteistä aikaa perheen kanssa?

tutustu ja hae jaksolle osoitteessa www.pht.fi

Kuva: fotolia.com

lyhyet

Palomuuri PYsäYttääuutiskirjeenuutiskirjeemme ei läpäise kaikkien yritysten sähköpos-

tien palomuureja. jos et ole saanut kuukausittain säh-

köpostiisi ytyn uutiskirjettä, kannattaa vaihtaa rekis-

teriin kotisähköpostiosoitteesi. Kuukausittaisessa uutis-

kirjeessämme on ilmoittautumislinkit koulutuksiin ja

tapahtumiin sekä alakohtaisia uutisia. ●

nykyään yhä useampi esimies ja asiantuntija kouluttaaja ohjaa työssänsä. harva kuitenkaan saa tähän tehtäväänkoulutusta tai muuta tukea. oletus on, että osaava asian-tuntija pystyy ilman muuta välittämään tietoa myös muille.

V aikuttava koulutus vaa-tii enemmän kuin pelk-kää tiedon välittämistä. Tarvitaan erilaisia tapoja käsitellä ja muokata tietoa

sekä työskennellä yhdessä.Kouluttajan esiintymistaitoja tär-

keämpää on löytää keinot, joilla saavu-tetaan parhaat oppimistulokset. Hyvällä kouluttajalla on taito "unohtaa itsensä" ja keskittyä koulutuksen tavoitteisiin ja oppimisen tukemiseen. Tätä varten ei tarvitse olla synnynnäinen esiintyjä tai ”hyvä tyyppi”. Huolellinen valmis-

tautuminen ja koulutettavien taustoihin tutustuminen auttavat myös kokematto-mampaa kouluttajaa pitämään onnistu-neen koulutuksen.

Hyvä kouluttaja -kirja ohjaa käytän-nönläheisesti innostavan koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kirja ohjaa kokematonta kouluttajaa ratkaise-maan koulutuksen suunnittelun ja toteu-tuksen olennaisimpia kysymyksiä. Koke-nut kouluttaja voi ammentaa kirjasta uudenlaisia lähestymistapoja ja saada työ-välineitä monipuolistamaan omaa koulu-tustaan. ●

osaavaksi kouluttajaksi ei tulla

auTomaaTTisesTi

päivi Kupias, mia Koski:

hYvÄ KouluTTajaSanoma pro oy, 2012

taPahtumakalenteri22.5. Työsuhdeilta, Helsinki10.–12.8. Jäsenmatka Maarianhaminaan18.8. Golf-tapahtuma, Hyvinkää

tulossa syksyllä:Työsuhdeilta, TurkuTyösuhdeilta, HelsinkiAsiantuntijasta esimieheksi -koulutuskokonaisuus, TampereReiluPeli -koulutus, Helsinki

40 YTY 2 I 2012

Kuva: fotolia.com

lyhyet

YtYFacebookissaytyn facebook-sivut ovat olleet pys-

tyssä jo yli kaksi vuotta. Kävijämäärä

on kasvanut hitaasti mutta varmasti.

facebook-sivu on hyvä lisäkanava ker-

toa ajankohtaisista asioista ja peruu-

tuspaikoista tilaisuuksissa. Sivulla myös

nostetaan esiin eri jäsenetuja. Lisäksi

facebookissa on ytn:n alakohtaisia

ryhmiä, kuten teknologiateollisuus

(facebook.com/ytntekno) ja finanssiala

(facebook.com/ytnfinanssiala).

www.facebook.com/ytyfb

jäsensivutuudistuivatjäsensivut saivat uuden ilmeen ja

rakenteen. Sivut ovat nyt selkeämmät

ja helppokäyttöisemmät. muuta neu-

vontaamme täydentävät jäsensivut tar-

joavat tietoa työsuhteeseen liittyvistä

asioista kellon ympäri. uusille jäsensi-

vuille käyvät vanhat tunnuksesi. jos

sinulla ei vielä ole kirjautumistunnuk-

sia, saat ne helposti jäsensivujen etusi-

vulta, kunhan sähköpostiosoitteesi tai

puhelinnumerosi on rekisterissämme

ajan tasalla.

www.ytyintra.fi

tYösuhdeilta 22.5.2012helsingissä Työsuhdeillat jatkuvat aiheenaan työsuhteen ehtojen muuttaminen. Samansisältöisiä työsuhdeiltoja on pidetty myös viime syksynä.

Illan aikana käsitellään, millä perustein työnantaja voi yksipuoli-sesti muuttaa työsuhteen ehtoja, kuten palkkaa tai työntekopaikkaa, missä kulkevat työnantajan direktiovallan rajat ja millainen työsopi-mus suojaa työntekijää parhaiten muutostilanteissa.

Aiheisiin perehdytään käytännönläheisesti tapausesimerkkien kautta. Ohjelman päätteeksi sinulla on mahdollisuus keskustella YTYn lakimiesten kanssa omaan työsuhteeseesi liittyvistä asioista.

tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu vain ytyn jäsenille.

ilmoittaudu mukaan jäsensivujen kautta.

Lisätietoja Kyllikki Kivijärveltä kyllikki.kivijarvi@yty.fi,

puh. (09) 2510 1320

ehdokkaana kuntavaaleissa?yty on puoluepoliittisesti sitoutumaton. tarjoamme kaikille ytyn jäsenille tasapuolista mahdollisuutta tuoda esiin ehdokkuuttaan

kuntavaaleissa syksyn ensimmäisessä yty-lehden numerossa. Lähetä 17.8. mennessä perustiedot nimi, äänestyskunta, puolue ja

muutama rivi kokemuksestasi tai näkemyksistäsi (max. 250 merkkiä) osoitteeseen leena.vanni@yty.fi. voit liittää mukaan

painokelpoisen valokuvan. ●

YTY 2 I 2012 41

Kuva: fotolia.com

lyhyet

ammattivalmentajille valta-kunnallinen luottamusmiesSAVALin jäsenenä olevat valmentajat on erillisellä pöytäkirjalla liitetty mukaan Urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen. Liityntäpöytä-kirjan mukaan valmentajilla on oikeus valita yksi valtakunnallinen luotta-musmies.

SAVALin hallitus on nimittänyt helsinkiläisen Pulmu Puonnin uudeksi valtakunnalliseksi luottamusmieheksi toimikaudeksi 1.5.2012 – 31.3.2014. Puonti on koulutukseltaan liikuntatie-teiden kandidaatti ja tehnyt pitkän ja menestyksekkään uran ammattival-

mentajana rytmisen voimistelun ja joukkuevoimistelun parissa. Koko suo-malaisen valmentajakoulutuksen uudistamisen priimusmoottori hän on ollut toimiessaan päätoimisesti VOK-hankkeessa vuosina 2005– 2011. Pulmu Puonti valmentaa voimisteli-joita edelleen oman toimen ohessa. Lisäksi hän toimii aktiivisesti Suomen Valmentajien hallituksessa ja on yhdis-tyksen koulutusvaliokunnan puheen-johtaja. Varsinaisessa työssään Puonti on Suomen Liikunta ja Urheilu SLU:n koulutuspäällikkö. ●

näköislehtiverkossayty-lehteä voi lukea myös

sähköisenä. jäsensivuilla on

lehdestä sekä pdf että

sähköinen näköislehti. ●

ytyn toimisto palvelee koko

kesän normaalisti arkisin

klo 8.30 –16.

työsuhdeneuvonta päivystää

arkisin klo 8.30 –13,

poikkeuksena viikot 26 – 30.

Silloin työsuhdeneuvonta

palvelee ma, ke ja pe

klo 9 –11.

YtYntoimistonkesä-aukioloajat

akavalaisten määrä kasvoireiPPaastiAkavan jäsenjärjestöjen yhteenlas-kettu jäsenmäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2011. Kun mukaan lasketaan tänään Akavaan liittyneen Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL:n jäsenet, akavalaisia on yhteensä 573 400. Kas-vua vuoden takaiseen on yli 14 000 jäsentä.

Lukumäärällisesti eniten kasvoi-vat Uusi Insinööriliitto UIL, Traden-omiliitto TRAL, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Akavan Erityisalat ja Sosiaa-lialan korkeakoulutettujen ammatti-järjestö Talentia. Kaikkiaan 24 akava-laisen liiton jäsenmäärä kasvoi. Kym-menellä liitolla oli hienoista laskua.

Palkka- ja työsuhdeturva sekä ansi-osidonnainen työttömyysturva ovat

akavalaisille merkittävimmät syyt kuu-lua ammattiliittoon. Turvan lisäksi jäsenyydessä pidetään tärkeinä mah-dollisuutta ammatilliseen kehittymi-seen, verkostoitumiseen ja henkilö-kohtaiseen apuun työelämän ongel-matilanteissa.

Akavalaisten mielestä keskusjär-jestö on onnistunut edunvalvonnassa viimeisen neljän vuoden aikana sel-västi aikaisempaa paremmin. Lisäksi akavalaisten usko oman keskusjärjes-tön vaikutusvallan kasvuun on nous-sut. Tämän taustalla on myös liittojen jäsenmäärän kasvu: Akava on maksa-vissa jäsenissä mitattuna noussut jo toiseksi suurimmaksi palkansaajien keskusjärjestöksi. ●

010 19 19 19

Mietipä hetki, ketä varten henkivakuutus hankitaan.

* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011

henkivakuutuskuntoon.fi

Tutustu ja voita! Jaossa Veikkauksen

Jokeriarpoja, päävoitto

25000 €

Moni luottaa onneensa, eikä hanki henkivakuutusta. Kuinka pärjäisit, jos joutuisit pitämään perheestäsi huolta yksin? Ota selvää riskeistä ja tarkista,

oletko oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*.

orGanisaaTioiDenKehiTYsiDeoiTa Tarinoina

teksti Seppo Simola

Vanhan vitsin mukaan työpaikalle tullaan tekemään töitä eikä viihtymään. tartuin kirjaan, koska halusin katsoa, mitä uutta sisältöä vitsi mahdollisesti on saanut. kirja ei suoraanvastannut otsikkonsa kysymykseen, mutta se oli muulla tavoin ajatuksia herättävä.

T yöelämästä ja organi-saatiopsykologiasta ker-tovat kirjat ovat usein teoreettisuutensa takia puisevia. Tämän kirjan lähtökohta on narratii-

visuus (tarinallisuus) ja opus on raken-nettu romaanin muotoon. Varsin erikoi-nen asetelma siis, mutta se sallii help-polukuisen ja kiinnostavan esitystavan. Professori Pauli juuti on kirjoittanut viitisenkymmentä muutakin johtami-seen ja työelämään liittyvää julkaisua ja on monipuolisesti mukana tieteellisessä työelämätutkimuksessa.

Juonen muodostaa avoimen kor-keakoulun kuusihenkisen opintopiirin pyrkimys laatia professorilleen työelä-män tilaa Suomessa käsittelevä loppu-työ. Aikaansaannos on vähällä valua huk-kaan, kun selvään toimeksiantoon tulee loppumetreillä arvaamaton mutka. Sen avulla voi tarkastella henkilöiden tapaa käsitellä vastoinkäymisiä. Vaikka teksti on helppolukuista, niin yleiskielisen ja siksi teennäisen dialogin jäykkyys pyr-kii häiritsemään.

Kirjan ydinsisällön muodostavat organisaatiotarinat – niitä voisi var-maan sanoa myös case-esimerkeiksi – joita kukin opintopiiriläinen laatii haas-tattelukäyntiensä perusteella. Opinto-piiriläisten omia työelämätilanteita voi myös pohtia. Piiriläiset ovat eri-ikäisiä ja

pauli juuti:

saaKo TYössÄ viihTYÄ? tositarinoita työelämästä

minerva, 2012, 240 s.

eri kohdassa työuraansa. Heidän urakehi-tystään voi verrata yrityshaastatteluissa, joista monet suuntautuvat entisten kolle-gojen, aiempien asiakkaiden tai taannois-ten opiskelutovereiden yrityksiin.

Organisaatiotarinoihin pääsee tosin käsiksi vasta kun on ensin lukenut sata-kunta sivua opintopiirin lopputyöhön liittyvää palaveeraamista ja suunnitte-lua. Alkumatkankin voi toki käyttää hyö-dyksi tarkkailemalla kunkin piiriläisen

ryhmätyötaitoja ja taustoja. Teoriaakin tuodaan tarjolle sitomalla tarinaan tiet-tyjä alan julkaisuja, joita listataan läh-teissä enemmänkin. Kirjan lopussa on lisäksi käsitesanasto.

Opintopiiriläiset ovat fiktiivisiä hahmoja, mutta organisaatiotarinoiden sanotaan olevan tosia. Joitakin organi-saatioita voi ainakin arvella tunnista-vansa. Henkilöhahmot ovat hyvin toden-tuntuisia urapolkuineen ja taustoineen, joten jokainen lukija löytänee samaistu-miskohteita. Juoneen on saatu mukaan myös tiedeyhteisön oppiriitoja. Eräänlai-seksi nykyajan työelämäkuvauksen klas-sikoksi noussut juha siltalan Työelämän huonontumisen lyhyt historia putkahtelee toistuvasti esiin ja siihen avataan myös kriittisiä näkökulmia.

Organisaatiotarinoissa käsitellään lii-keyritysten ohella myös yleishyödyllisiä järjestöjä ja jopa kirjasto on yhtenä esi-merkkiyrityksenä. Niinpä kirjasta löytä-vät eväitä muutkin kuin liike-elämän pal-veluksessa olevat. Yritysten toimialakirjo on samoin hyvin laaja mediatalosta pie-niin ohjelmistopajoihin.

Tarinoissa toistuviksi menestyksen avaimiksi nousevat matala organisaatio, innovatiivisuus, epähierarkkisuus, kyky ja aito halu kuunnella ja kehittää henki-löstöä, johtamisen ja esimiestyön kehit-täminen sekä rohkeus murtaa perintei-siä toimintatapoja. ●

YTY 2 I 2012 43

miten fengshuin opit voivat vaikuttaa

TYöTYYTYvÄisYYTeen?

Selkeä ja siisti työhuone antaa tunteen

siitä, että arki on paremmin hallinnassa.

Sotku puolestaan imee energiaa.

teksti riitta Säteri / juttupankki.fi

Esimerkiksi poissaolojen vähentynyt määrä, työ-tyytyväisyys, motivaation lisääntyminen sekä liike-vaihdon kasvu ja parantu-nut tulos on laskettu osin

fengshuin mukaan tehtyjen muutosten ansioksi. Muun muassa suomalaisille-kin tutut British Airways, The Body Shop ja J. Walter Thompson ovat käyttäneet fengshui -asiantuntijoita apuna toimiti-lojensa suunnittelussa.

– Fengshui on ensisijaisesti käytän-nöllinen ympäristöoppi, joten työtilo-jen suunnittelussa kannattaa aina läh-teä liikkeelle esimerkiksi ergonomiasta ja ilmanvaihdosta. Töissä ollaan monesti kahdeksan tuntia päivässä, joten työym-päristöllä on vaikutusta työssä viihtymi-seen. Työoloista kannattaa pitää huolta, toteaa Suomen Fengshui ry:n puheen-johtaja, arkkitehti kristiina mäntynen.

Kuten kaikessa suunnittelussa, myös

työpaikkojen fengshuissa otetaan huo-mioon muun muassa valaistus, ilman puhtaus, siisteys, värit ja äänet. Valais-tuksen on syytä olla häikäisemätön ja riittävä, ja esimerkiksi ikkunasta tulvi-van luonnonvalon on todettu lisäävän työssäjaksamista.

Monilla työpaikoilla taustaäänet saat-tavat häiritä työn tekemistä, sillä etenkin keskittymistä vaativassa työssä tarvitaan rauhallista äänimaisemaa. Esimerkiksi avokonttoreissa monet ovat joutuneet torjumaan hälyongelmaa käyttämällä kuulokkeita.

– Ylimääräiset äänet ovat aina stres-sitekijä. Fengshuin näkökulmasta katsot-tuna on suotuisaa, jos pidempiaikaisessa oleskelussa voidaan olla mahdollisimman rentona. Aivokapasiteettia ja hermostoa kannattaa olla kuormittamatta ylimää-räisellä, Mäntynen sanoo.

– Jotkut tarvitsevat työhön keskit-tyäkseen hiljaisuutta, mutta toiset pys-

tyvät keskittymään paremmin pienen taustamusiikin avulla. Musiikki, jossa on rytmi ja melodia, jää usein häiritsevästi soimaan päähän, mutta esimerkiksi ryt-mittömät luonnonäänet saattavat jois-sain tilanteissa sopia taustaääniksi.

levollinen Yin,aktiivinen Yang

Yksi fengshuin peruskäsitepari on yin ja yang, jotka toistensa vastakohtina vetä-vät toisiaan puoleensa ja täydentävät toi-siaan. Fengshuissa yin edustaa esimer-kiksi levollisuutta ja varjoa, ja yang aktii-visuutta ja valoa.

– Työelämä on yleensä luonteel-taan kotielämää yang-painotteisempaa. Työpisteen paikan valinnassa kannattaa muistaa se, että kulkuväylät ovat yang-tilaa, jossa tulee enemmän äänisaastetta ja kontaktinottoa. Keskittymistä vaati-vaa työtä suoritetaankin aina mieluiten syrjemmässä, Kristiina Mäntynen kertoo.

Työpisteen sijainnin ja järjestelyn lisäksi voidaan ottaa huomioon se, mihin ilmansuuntaan työntekijä katsoo työpai-kallaan. Eri ihmisille sopivat eri katsesuun-nat. Yleisesti ottaen on kuitenkin toivot-tavaa, että työpisteestä näkee lähestyvät ihmiset eli käytännössä huoneen ovelle. ●

useilla länsimaisillakin työpaikoilla on otettu käyttöön fengshuin periaatteita, sillä opin peruskäsitteen qin eli energian suotuisan virtauksen ja kerääntymisen katsotaan vaikuttavan positiivisesti työntekijöiden terveyteen,voimavaroihin sekä henkiseen hyvinvointiin

alustava ohjelma

YtYn jäsenmatkamaarianhaminaanelokuussaVuotuinen jäsenmatkammeon tällä kertaa kolmen päiväntutustuminen maarianhaminaan.matkalle voivat osallistuaYtYn jäsenet yhdenmatkakumppaninsakanssa

matkan hinta sisältää lauttamatkat, bussikuljetukset, opastukset, majoitukset (2 hh) sekä ohjelmassa mainitut ruokailut.

Golffareilta laskutetaan green-feet erikseen á 60 euroa. matkan hinta tarkentuu lähiaikoina, arvio on noin 290 euroa.

ilmoittautumiset ytyn jäsensivuilta. Lisätietoja Kari Saariselta (09) 2510 1330, kari.saarinen@yty.fi.

perjantai 10.8.

•  Lähtö Turusta perjantaina    

aamupäivällä.

•  Lounas laivalla.

•  Tutustumiskierros Maarianhaminaan

bussilla.

•  Majoitus uudistetussa Savoy-

hotellissa, yhteinen illallinen.

lauantai 11.8.

•  Aamupäivä on varattu vapaaseen

kaupunkiin tutustumiseen sekä

ostoksille tai vaihtoehtoisesti

golf-kierrokseen Kungsbananissa.

•  Illalla panimovierailu olut-

maistiaisineen, jonka jälkeen

yhteinen illallinen.

sunnuntai 12.8.

•  Opastettu tutustuminen

museolaiva pommerniin

tai vaihtoehtoisesti

golf-kierros Slottsbananissa.

•  Paluu laivalla Turkuun

klo 14:25 – 19:50

vaihtoehtoinen paluu maanantaina 13.8. maanantaina palaaville on varattu

hotelliaamiainen, muuten päivä on omatoiminen.

hinta ja varaukset