KehityspsykologiaIntegraalinen näkökulma
Rentouttavin asia, jota teen…
Asia, josta pidän itsessäni eniten, on…
Mikä saa minut hankaluuksiin, on…
Minä unelmoin…
Esityksen rakenne
• Johdanto kehitykseen• Sosioemotionaalinen kehitys• Kognitiivinen kehitys• Sovellutukset työelämässä
Mitä kehitys on?
Persoonallisuus
Elämän vaihe
Kehityksen taso
Epistemenologi = kiinnostunut tiedon laadullisesta kehittymisestä
Kehityslinjat
Kognitiivinen
Emotionaalinen
Interpersonaalinen
Moraalinen
Minä-identiteetti
Vain Oma Kokominä ryhmä maailma
Post-konventionaalinenPre-konventionaalinen
Konventionaalinen
Lähde: Wilber (2006) - Integral Spirituality
Kehityksellisiä teorioita SOSIOEMOTIONAALINEN
KEHITYS KOGNITIIVINEN KEHITYS
Organisaatio-hierarkian
taso
Ego identiteetin taso
(Loevinger)
Merkityksenannon taso
(Kegan)
Hierarkkisen kompleksuuden
taso (Commons)
Reflektiivisen päätöksenteon
taso (King &
Kitchener)
Dialektisen ajattelun
vaihe (Basseches,
Laske)
Joustavuus indeksi
(Basseches, Laske)
Kolmannen asteen mentaalinen kompleksisuus: jälkikonventionaalisuus
VIII 5
Myötäluoja 5
myötäluova mieli 12
metasysteeminen 7 4 > 50
VII 4/5 Katalysoija
5/4 - 5(4) VI 4(5) - 4/5
11 systeeminen
6 3 > 30 < 50 V
4 Saavuttaja
4 itseohjautuva mieli
Toisen asteen mentaalinen kompleksisuus: konventionaalisuus IV 3/4
Asiantuntija 4/3 - 4(3) 10
formaali 5 2 > 10 < 30
III 3(4) - 3/4
II 3
Diplomaatti 3 toisista
riippuva mieli 9
abstrakti 4
1 < 10 I
2/3 Opportunisti
2/3 - 3(2) 8
konkreettinen 3
Kolme tärkeää kysymystä
• Kognitiivinen kysymys:
”Mistä voin tehdä? Mitkä ovat vaihtoehtoni?” • Sosioemotionaalinen kysymys:
”Mitä minun tulisi tehdä?” • Behavioraalinen kysymys:
”Miten minä suoriudun?”• Psykologinen kysymys:
”Mitkä ovat preferenssini?"
Lähde: Otto Laske (2009)
Kehitystasot
TURKOOSI
SINIVIHREÄ
VIHREÄ
ORANSSI
OKRA
PUNAINEN
(MAGENTA)
INFRAPUNA
Post- eli jälkikonventionaalinen
Pre- eli esikonventionaalinen
Konventionaalinen
Sosioemotionaalinen kehitys
SINIVIHREÄ
VIHREÄ
ORANSSI
OKRA
PUNAINEN
5/6
5
5/4
43/43
2/3
Myötäluova mieli
Itseohjautuva mieli
Sosiaalistunut mieli
Robert Kegan
Taso Piirteet3 Muodostuu toisten odotuksista; ”Meidän maailmamme” -hypoteesi
3(4) Tarvitsee toisia ihmistä ”kädestä pitäjänä” toimiakseen oma-aloitteisesti
3/4 Konfliktissa ja epävarma omista arvoistaan, suunnastaan ja kyvykkyydestään
4/3 Konfliktissa, mutta on irtautunut enemmän sisäistämistään toisten näkökulmista; ratkaisu tasolle 4
4(3) Lähes itse-ohjautuva, mutta on edelleen vaarassa hakea suuntaa muiden odotuksista
4 Täysin itseohjautuva päätöksentekijä, joka kunnioittaa muita; ”Minun maailmani” -hypoteesi
Matka kohti itseohjautuvuutta
3 → 3(4) → 3/4 → 4/3 → 4(3) → 4
Pieni, epävarma,haavoittuvaaskel pois tasosta 3
Elää konfliktissa, jossa alempi taso”voittaa” Käännepiste
jossa korkeampitaso ensi kertaasaavutetaan
Tarvitsee puhua ylemmästä
tasosta vakuut-taakseenitsensä
Täysin sisäistettykorkeampi taso
Kaksi vastakkaista tasoa toiminnassasamanaikaisesti: konflikti; valmennuksesta voi olla paljon hyötyä
Matka pois itseohjautuvuudestaTaso Piirteet4 Täysin itseohjautuva päätöksentekijä, joka kunnioittaa muita;
”Minun maailmani” -hypoteesi
4(5) Alkaa kyseenalaistaa oman arvojärjestelmänsä kaikkivoipaisuutta; tietoinen omasta historiastaan
4/5 Konfliktissa hallinnasta irti päästämisestä ja oman itsensä ja näkökulmansa hauraaksi tekemisen riskeeraamisesta
5/4 Konfliktissa, mutta kykenee enenevässä määrin ”dekonstruktoimaan itsen”; sitoutunut läsnäoloon (flow)
5(4) Täysin sitoutunut omien arvojensa uudelleen tarkasteluun, hyötyy erilaisista näkökulmista
5 Ei enää ole kiinnittynyt mihinkään tiettyyn osaan itseä, keskittyy jatkuvaan läsnäolon tunteeseen.
Sosioemotionaalinen kehitys
SINIVIHREÄ
VIHREÄ
ORANSSI
OKRA
PUNAINEN
5/6
5
5/4
43/43
2/3
Myötäluova mieli
Itseohjautuva mieli
Sosiaalistunut mieli
Synergisti
Myötäluoja
Katalysoija
SaavuttajaAsiantuntijaDiplomaatti
Opportunisti
Robert Kegan Jane Loevinger
Katalysoija
Myötäluoja
Saavuttaja
Asiantuntija
Synergisti
Diplomaatti
Opportunisti
Muuttaa systeeminyhtenäistäminen,kasvu, autonomia, vastavuoroisuus
Uskoo potentiaaliinläsnäolo,
antautuminen, paradoksaalisuus
Innovoi prosessejakyseenalaistaminen,
moniäänisyys, kompleksisuus
Yltää tavoitteisiinitsenäisyys
tehokkuus, edistys,motivaatio
Ratkaisee ongelmanosaaminen,perustelut,
korkeat standardit
Ylläpitää suhteita säännöt,
korrektius,yhteenkuuluvuus
Suojelee itseäänomat tarpeet, manipuloiva,
vallanhakuinen
Saavu
ttaja
Kata
lyso
ija
Myö
tälu
oja
Synergisti
Ironisti
Dip
lom
aatti
Asia
ntu
ntija
Opportu
nisti
Impulsiivinen
Egon kehityksen tasotViisaus
Ymmärtää syvemminTunnistaa olettamukset
Näkee koko dynaamisen systeeminTyhjentää mielen
TietämysTunnistaa enemmän palapelin osiaHavaitsee lainalaisuuksia ja sääntöjäEnnustaa, mittaa ja selittääTietää ja tekee enemmän
2
2/3
54/54
3/43 5/6
6
Lisääntynyt eriytyminen
Looginen lineaarinen päättelyLisääntynyt integraatio
Dialektinen ymmärrys
Lähde: Cook-Greuter, 2004
Otos A Otos BUSA:n aikuisväestö
(4510 hlö)Konsultit ja johtajat
Englannissa (2613 hlö)Opportunisti 4 % 0 %Diplomaatti 11 % 1 %Asiantuntija 37 % 12 %Saavuttaja 30 % 47 %Katalysoija 11 % 26 %Myötäluoja 5 % 11 %Synergisti 2 % 3 %Yhteensä 100 % 100 %
Diplomaatti Asiantuntija Saavuttaja Katalysoija Myötäluoja Synergisti0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
0 %
11 %
51 %
28 %
9 %
1 %
0 %
3 %
25 %
32 %30 %
10 %
Toimintalogiikoiden hajonta:ylin johto ja johdon konsultit
Johdon konsultit
Ylin johto
315 konsulttia (keski-ikä 45,8v) ja 839 johtajaa (keski-ikä 43,4v) profiloitu vuosina 1998-2009
Muutamia huomioita
• Sisältö voi hämätä• Kontekstin ja ympäristön tuen vaikutus– Optimaalinen vs funktionaalinen taso
• Myötäluoja voi valita asiantuntijan toiminnan, mutta ei päinvastoin
• Kaikki eivät halua kasvaa, koska se missä he on toiminut heille tähän asti.
Ego – narratiivi itsestä
• Miten ihmiset kehittyvät yhdeltä tasolta toiselle?
• Sosioemotionaalisesti heitä kuljettaa tarina– Subjektista objektiksi
• Kognitiivisesti uudet ajattelumuodot ja konseptit
Kognitiivinen kehitys
4 tasoa (Piaget)
4 vaihetta (Basseches)
Formaalin loogisen ajattelunkehittyminen (10-25 vuotta)
Dialektisen ajattelunkehittyminen (18 vuotta ->)
7 asemaa (King & Kitchener)
Reflektiivisen harkinnan kehittyminen (6 vuotta ->)
Episteminen asema
Ymmärrys
Käytännön viisaus
Maalaisjärki
Tietämys
Muutos formaalista loogisestaajattelusta dialektiseen ajatteluun
Dialektinen ajattelu• Dialektinen ajattelu –Kreikan sanasta dialektike, halkaista –
johtuu neljästä olettamasta:– Maailma on jatkuvassa liikkeessä; muutos on sääntö, ei poikkeus– Maailma on organisoitunut kokonaisuus; tarvitsemme laajemman
kokonaiskuvan ”ymmärtääksemme” sitä– Maailma on vuorovaikutuksellinen verkosto komponentteja joiden
jakama yhteinen nimittäjä tekee niistä ”erilaisia”– Maailma on lopulta muutoksellinen systeemi – mehiläispesää tai
ihmiskehoa ei voida ymmärtää mitenkään muuten.• Mitä vähemmän ihminen kykenee ajattelemaan dialektisesti,
sitä nopeammin maailma ympärillä pyörii. (In over our heads)• Kuinka tietoinen ihminen on konsepteista, joita hän käyttää?
Ajattelun perusta: Episteminen asema
• Episteminen viittaa tietoon (Kreikkaa)– Kuinka varma olen siitä mihin uskon ja minkä tiedän
kestävän objektiivisena totuutena, ja mitä itsenäistä ajattelutyötä minun täytyy tehdä perustellakseni se, mitä uskon tai tiedän?
• Epistemiset asema (tai reflektiivisen harkinnan taso) määrittää sen, kuinka henkilö vastaa näihin kysymyksiin ja tekee itsenäistä ajatustyötä.
• Kyse on siitä, missä määrin henkilö jää subjektiksi omalle ajattelulleen. – Mitä enemmän subjekti, sitä vähemmän joustavaa ajattelu
on.
Reflektiivisen harkintakyvyn tasot
Olettamukset totuudesta ja tiedosta (King & Kitchener, 1979, 1994)
Taso 1Maalaisjärki
Tieto on konkreettista ja täysin varmaa. Se saavutetaan suoralla tarkkailulla. ”Uskon siihen, minkä näen. ”
Taso 2 Tieto on täysin varmaa, mutta ei aina saatavilla. ”Joku viisaampi tietää totuuden”
Taso 3 Joillakin osa-alueilla tieto on epävarmaa tai väliaikaisesti tavoittamattomissa. ”Tieto pysyy arvauksena, kunnes joku näyttää todistusaineiston.”
Taso 4: Looginen päättely
Tieto on epävarmaa tilanteisiin liittyvistä seikoista johtuen, eikä todellisuutta tulla koskaan tietämään varmuudella. ”Kuka rakensi pyramidit? Emme saa koskaan tietää. Keneltä voit kysyä? Kukaan ei ollut paikalla.”
Taso 5 Tieto on hajautunut useille eri alueille, ja meidän tarvitsee vertailla ja tehdä karttoja näiden välillä. Vain tulkinnat todisteista, tapahtumista tai asioista voivat olla mahdollisia. ”Ihmiset ajattelevat eri tavalla, joten he lähestyvät ongelmia eri tavalla. Muut teoriat voisivat olla yhtä totta kuin minun, mutta perustua vain eri evidenssiin.”
Taso 6Dialektinen ymmärrys
Tieto on yksilön rakentama konstruktio. Joitakin päätöksiä ja näkemyksiä voidaan silti pitää paremmin perusteltuina kuin toisia. Sisäiset arvioinnin kategoriat.
Taso 7 Tieto perustuu jatkuvaan hypoteesien testaukseen ja edellyttää suuren jatkuvasti muuttuvan kokonaisuuden ajattelua. ”Ajattelu on samaistumista, siksi minun täytyy pysyä varuillani, etten tunge egoani sen asian eteen, mitä pyrin ymmärtämään.”
Episteminen asema 5
• Ajattelu asemassa 5 on relativistista: – ”Vaikka ihmiset eivät tiedä varmuudella, he voivat tietää
tietyssä kontekstissa tehtyjen subjektiivisten tulkintojen perusteella”
– Tieto on subjektiivista ja kontekstuaalista• Näkemys ongelmista on moniulotteinen ja henkilö
voi antaa tasapainoisen kuvan asiasta, sen sijaan, että vain puolustaisi omia uskomuksiaan
• Ei kykene vertailemaan argumentteja ja todisteita eri kontekstien välillä.
Konteksti
Konteksti ajattelumuodot
8. Osan kontekstualisointi kokonaisuuden sisään; korostus osalla.
9. Kokonaisuuden tasapaino; painotus kokonaisuudella
10. Kuvaus rakenteista, kerroksista tai toiminnoista systeemissä
11. Kuvaus systeemin muodostamien kerrosten hierarkkisesta luonteesta
12. Systeemin toiminnan vakaus
13. Intellektuaaliset systeemit: viitekehykset, ideologiat, perinteet
14. Kontekstien moninaisuus (huomio samanaikaisesti useissa dimensioissa, joiden sisällä ihmiset ovat)
”On aina suurempi kuva siihen, mitä näemme.”
Episteminen asema 6
• Tieto on prosessi, joka vaatii aktiivista toimintaa ihmiseltä
• Ei ole oikeaa ja väärää, mutta toinen näkökulma on parempi tai sopivampi tähän tilanteeseen.
• Tekee johtopäätöksiä tunnistaessaan yhteisiä nimittäjiä
Vuorovaikutussuhde (relationship)
Vuorovaikutus ajatusmuodot
15. Erottamisen rajat
16. Yhteyteen saattamisen arvo
17. Reduktionismin kritisointi; eristyksissä olevat kokonaisuudet erotetaan niiden jakamasta yhteisestä nimittäjästä.
18. Erilaisten arvo- ja päätöksenteko järjestelmien yhteys toisiinsa
19. Vuorovaikutussuhteiden rakenteelliset puolet
20. Interaktion muodot vuorovaikutuksessa
21. Sisäiset vuorovaikutukset (jotka loogisesti edeltävät sitä, mitä ne yhdistävät)
”Asioilla on ’yhteinen nimittäjä’ (common ground) muiden asioiden kanssa, ja siten ne liittyvät toisiinsa.”
Merkitykset rakentuvat kontekstissa- ei, kontekstia, ei merkitystä Merkitykset rakentuvat
yksilön mielessä
Merkitykset rakentuvat vuorovaikutuksessa
Episteminen asema 7
• Tieto perustuu jatkuvaan hypoteesien testaukseen ja edellyttää suuren jatkuvasti muuttuvan kokonaisuuden ajattelua.
• Johtopäätökset voidaan arvioida uudelleen uuden tiedon tai tulkintojen myötä
Prosessi
Prosessi ajatusmuodot
1. Lakkaamaton liike, negatiivisuus
2. Säilyttävä negaatio (antiteesin tai ”toiseuden” sisällyttäminen)
3. Rakenne, jonka vastakohtaisuudet määrittävät
4. Muutos interaktiona
5. Tiedon aktiivinen ja käytännöllinen luonne
6. Prosessin ja liikkeen pysäyttämisen kritisointi
7. Prosessiin sisällyttäminen, liike
”Asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Elämä ei koskaan toista itseään”
Muutoksellinen systeemi
Muutoksellinen systeemi -ajatusmuodot
22. Stabiiliuden, harmonian ja kestävyyden rajat
23. Konfliktin arvo ja johtaminen kehitykselliseen suuntaan
24. Kehityksellisen potentiaalin arvo ja johtaminen korkeammille toiminnan tasoille
25. Kahden muutoksellisen systeemin arvioiva vertailu
26. Systeemien keskinäinen koordinaatio
27. Avoimet itsemuuttuvat systeemit
28. Useiden näkökulmien integrointi moniulotteisemman todellisuuden määrittämiseksi. Formalistisen ajattelun kritisointi.
”Asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Elämä ei koskaan toista itseään”
Kehityspsykologian soveltaminen työelämässä
“A manager who is not making meaning from a stage four is a risk for his organization”
-Robert Kegan (1994): In over our heads
8 8
integraalinen
minäholistinen
minäsensitiivinen
minäsaavuttaja-
minämyyttinen minä
soturi-minä
maaginen
minävaistonvarainen
minä
arkaainen
animistis-
maaginen voimajumal
atmyyttinen järjestys
tieteellis-
rationaalinenpluralistine
n holistinen
integraalinen
8
7
6
5
4
3
2
2
3
4
5
6
7
7
6
5
4
3
2
1 1
1 1eloonjäämisklaanit
etniset
heimotfeodaali-
imperiumitvarhaiset
kansallisvaltiot
2
3
4
5
suuryritys-valtiot
arvoyhteisöt
holistiset yhteisöt
integraaliset verkostot
6
7
8
Suoritt
ava,
T
aktinen
S
trategin
en
postmodern
i m
oderni
esimodern
i
keräilytalous maatalous tietoyhteiskunta
kuokkaviljely teollinen
Neljä näkökulmaaSISÄINEN ULKOINEN
YHTE
ISÖ
LLIN
ENYK
SILÖ
LLIN
ENSEaivot ja organismi
NEyhteiskuntajärjestelmä ja ympäristö
MINÄitseys ja tietoisuus
MEkulttuuri ja
maailmankuva
TyötehtävienKompleksisuus
orgaan
iset ti
lat, li
mbinen järje
stelm
ä, neoko
rteksi
, jne.
MitattavaaTulkittavaa
Kaksi organisatorista arkkitehtuuria
Kyvykkyys arkkitehtuuri:
Yksilön ajattelun ja identiteetin kehitys
Vastuullisuusarkkitehtuuri:
Tehtävien ja roolien kompleksisuus
Size of person Size of role
Työ suorana toimintana (Str-I)
Disjunctive Thinking: Useita erillisiä ideoita tai toimintoja tuodaan esille, ilman mitään yhteyksiä niiden välillä.
Työ diagnoosien keräämisenä (Str-II)
Conjuctive Thinking: Useita erillisiä ideoita (tai toimintoja) tuodaan yhteen, joista mikään ei yksin riitä, mutta yhdessä ne riittävät.
Työ vaihtoehtoisiin päämääriinjohtavien polkujen tutkimisena(Str-III)
Serial Thinking: Rakennetaan ajatuskulku sarjasta ideoita, joista yksi johtaa toiseen luoden näin ketjun
Työ useiden rinnakkaisten projektien seuraamisena (Str-IV)
Parallel thinking: Useita vaihtoehtoisia lähestymistapoja tarkastellaan. Mennään edestakaisin eri päättelyketjujen välillä.
Työn strata
Toiminnan fokus Kuvaus
V Visioi tulevaisuutta”Organisaation nykyinen ja tuleva rooli liiketoimintaympäristössä.”
Kutoo yhteen useita näkökulmia ja ideoita, joista konseptualisoi uusia liiketoimintamalleja ja strategioita. Sitoo yhteen yrityksen menneen ja tulevan. Arvo: Integriteetti
IV Tasapainottaa nykyisyyttä ja tulevaisuutta.”Uudet tuotteet, uudet palvelut, uudet markkinat.”
Rakentaa sillan strategisten pyrkimysten ja olemassa olevien prosessien välille . Ymmärtää useiden sidosryhmien ja palveluiden väliset yhteydet. Arvo: Edistyksellisyys
III Ajattelee nykyisen uudelleen”Se, miten nyt toimimme ei riitä enää tulevaisuudessa.”
Systeeminen prosessien ja arvoketjujen uudistaminen. Uusia tuotteita.Arvo: Erinomaisuus
II Pysyy nykyisyydessä ”Tehdään sitä, mikä toimii”
Jatkuva prosessin ja laadun parannus. Ongelmien diagnosointi ja ratkaisu.Arvo: Konsistenttius
I Pysyy nykyisyydessä”Tehdään työ kunnolla”
Proseduraalinen (palveluiden) erinomaisuus toimintatapoja noudattamalla.Arvo: Tarkkuus
Työtehtävien kompleksisuus
Työn strata
Toiminnan fokus Työn vastuullisuus Harkintakyky
V Visioi tulevaisuutta”Organisaation nykyinen ja tuleva rooli liiketoimintaympäristössä.”
Toistuvaa, aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista.
Ratkaisut edellyttävät useista lähteistä saatavan tiedon seurantaa, arviointia ja yhteensovittamista. Aikaisempia ratkaisuja jossain määrin käytettävissä.
IV Tasapainottaa nykyisyyttä ja tulevaisuutta.”Uudet tuotteet, uudet palvelut, uudet markkinat.”
Toistuvaa, aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista ja heidän motivointia
Työssä tehdään ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa ja ratkaisuvaihtoehtoja on useita.
III Ajattelee nykyisen uudelleen”Se, miten nyt toimimme ei riitä enää tulevaisuudessa.”
Toistuvaa, aktiivista, aloitteellisuutta vaativaa vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on varmistaa asioiden sujuminen
II Pysyy nykyisyydessä ”Tehdään sitä, mikä toimii”
Toistuvaa, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativaa vuorovaikutusta
Työssä tehdään ratkaisuja vaihtoehtojen välillä samankaltaisissa tilanteissa
I Pysyy nykyisyydessä”Tehdään työ kunnolla”
Satunnaista, vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativaa vuorovaikutusta
Työssä on selkeät ohjeet ja tilanteet toistuvat päivittäin samankaltaisina.
Työn strata
Toiminnan fokus Sosioemotionaalinen kehitystaso
Kognitiivinen kehitysvaihe:Reflektiivinen harkintakyky
V Visioi tulevaisuutta”Organisaation nykyinen ja tuleva rooli liiketoimintaympäristössä.”
Taso 4: Saavuttaja+
Vaihe 6: Objektiivista tietoa ei ole olemassa, mutta joitakin päätöksiä ja näkemyksiä voidaan silti pitää paremmin perusteltuina kuin toisia. Johtopäätöksiä arvioidaan käyttäen kriteereitä kuten todisteiden painoarvo, ratkaisun käyttökelpoisuus tai käytännöllinen tarve toimintaan. ”Reflektointi näyttää minulle, että minun täytyy jatkuvasti muodostaa hypoteeseja ja testata niitä empiirisesti, ja tämä on vaikeata ottaen huomioon ihmisten toisilleen tarjoamat monet ennalta määritetyt vastaukset.”
IV Tasapainottaa nykyisyyttä ja tulevaisuutta.”Uudet tuotteet, uudet palvelut, uudet markkinat.”
Taso 4/3: Asiantuntija-Saavuttaja
Vaihe 5: Tieto on kontekstuaalista ja subjektiivista, koska se suodattuu henkilön havaintojen ja arviointikriteerien läpi. Vain tulkinnat todisteista, tapahtumista tai asioista voivat olla mahdollisia. Kykenee arvioimaan väitteitä arvioimalla niiden osien ansioita.”Kehitän uusia ajattelutapoja.”
III Ajattelee nykyisen uudelleen”Se, miten nyt toimimme ei riitä enää tulevaisuudessa.”
Taso 3/4: Asiantuntija
II Pysyy nykyisyydessä ”Tehdään sitä, mikä toimii”
Taso 3: Diplomaatti
Vaihe 4: Näkemyksiä perustellaan idiosynkraattisesti, esimerkiksi valitaan todiste, joka sopii omaan aiempaan näkemykseen. Se, mikä on totta yhdelle henkilölle, ei ole välttämättä totta toiselle. ”Seuraan pääasiassa reseptejä ja loogisia skeemoja, joita kulttuuri tarjoaa”
I Pysyy nykyisyydessä”Tehdään työ kunnolla”
Taso 2/3: Opportunisti
Vaihe 3: Henkilö perustelee päätöksensä nojautuen konkreettisiin tilanteisiin, henkilökohtaiseen mielipiteeseen tai auktoriteettiin. ”Se, joka on vastuussa tietää totuuden.”
Uudenlainen organisaatio sisältää1. jaettua reflektointia koskien laajempaa (syvempää, suurempaa,
pitempiaikaista, abstraktimpaa) tarkoitusta organisaatiossa2. ihmistenvälisen prosessin kehittämistä jossa tuetaan ja kohdataan
arvo ja tunnesidonnaiset asiat3. arvioidaan oman toiminnan vaikutusta muihin organisaatiossa, ja
ollaan kiinnostuneita organisaation vaikutuksesta ympäristöön4. paradoksien suora kohtaaminen ja ratkaisu: vapaus-kontrolli, expertti
vs. osallistava päätöksenteko, jne.5. arvostus koskien määrättyä historiallista hetkeä, jossa tämä
organisaatio on; tärkeä muuttuja päätöksentekoprosessissa6. luovat ja tavanomaisesta poikkeavat ratkaisut konflikteihin. 7. korostus horisontaalista sen sijaan että vertikaalista työroolien
differentaatiota.
Anssi Balkhenkilöstö[email protected]
Tomaatteja!
Mitä lauseentäydennystesti mittaa?
• Impulssien hallinta ja luonteen kehitys. Tapa selviytyä ristiriidoista, asettaa rajoja ja käsitellä tunteita. Kattaa moraalisen kehityksen ja eettisen päätöksenteon.
• Ihmissuhdetyyli. Kuvaa yleisiä interaktion muotoja, ymmärrystä muista ihmisistä ja minkä tyyppisiä suhteita kohti henkilö pyrkii. Sisältää piirteitä kuten itsenäisyys, tarve kuulua ja autonomia.
• Arkipäiväinen subjektiivisuus. Tavalliset subjektiiviset oletukset sekä mielen suuntautuminen.
• Kognitiivinen tyyli. Kompleksisuuden hahmottamiskyky, epävarmuuden sietokyky, taipumus objektiivisuuteen.
Persoonallisuustesti
Lähde: Dawson, Heikkinen (2009). Identifying within-level differences in leadership decision making