Pekka PuskaPääjohtajaTHL
Miten koulu vastaa nuorten terveyden ja hyvinvoinnin
haasteisiin?
Vaasa 2.2.2013
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Terveys ja hyvinvointi
• Keskeisiä arvoja ihmiselle läpi elämän
• Terveyden ja hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa
• Terveys ja hyvinvointi tärkeä myös yhteiskunnallisesti
– Terveyden ja toimintakyvyn taso vanhuuteen asti– Terveyden ja hyvinvoinnin riittävän tasainen
jakautuma
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Kansanterveys ja hyvinvointi Suomessa
• KANSANTERVEYS PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA!
• SUURIA HAASTEITA:– Negatiivisia trendejä ja uhkakuvia– Terveyserot– Terveyden ja hyvinvoinnin edellytysten
turvaaminen lapsuudesta alkaen
• Aineellinen hyvinvointi ja palvelujen taso korkea– Taloudelliset haasteet turvata palvelut
• Hyvinvointiongelmat (esim. syrjäytyminen hyvinvointi-Suomessa)
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
• Haasteena elintapasairaudet
• Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen kannattaa
x x x
Väestön terveys ja hyvinvointi sekä sen riittävän tasainen jakautuminen tärkeää yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kannalta
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Kansanterveys
USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄN EHKÄISTÄVISSÄ.EHKÄISTÄVISSÄ.
TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄVÄESTÖN TERVEYTTÄ
EHKÄISY KANNATTAA KAIKEN IKÄISILLÄ – EHKÄISY KANNATTAA KAIKEN IKÄISILLÄ – PARASTA OLISI TURVATA TERVE ELÄMÄ PARASTA OLISI TURVATA TERVE ELÄMÄ LAPSUUDESTA JA NUORUUDESTA ALKAENLAPSUUDESTA JA NUORUUDESTA ALKAEN
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Suuret kansanterveysongelmat ovat kroonisia tauteja, joiden synnyssä eräät elintavat ovat keskeisiä: ”Elintapasairaudet”
• Ravinto
• Liikunta
• Tupakka
• Alkoholi
(WHO:n ”big four”)Perinnölliset tekijät eivät selitä väestötason epidemioita tai niiden muutoksia!
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Muita ajankohtaisia terveyshaasteita
• Allergiat
• Yöuni
• Seksuaaliterveys
• Rokotukset
• Hammasterveys
• Tapaturmat ja koulukiusaaminen
• Koettu terveys ja viihtyminen
• Mielenterveys
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
• HPV-infektio on ”kansantauti”, 70-80% saa tartunnan
• Tartunta tapahtuu ihon tai limakalvon välityksellä
• HPV-infektio on tavallisesti oireeton, elimistö yleensä poistaa viruksen
• Infektio voi pitkittyä ja johtaa syövän esiasteiden muodostumiseen
• HPV-infektio on välttämätön vaikkakaan ei yksin riittävä kohdunkaulan syövän aiheuttaja
• Yleisin HPV:n aiheuttama syöpä on kohdunkaulan syöpä
• Rokote on tehokas tapa pienentää syövän esiasteiden ja syövän aiheuttamaa tautitaakkaa.
9
HPV-rokote tytöille osana kansallista rokotusohjelmaa syksystä 2013 lähtienMiksi ?
• Rokotetaan 11-12 -vuotiaat tytöt alkaen 6. luokalta
• Vuosien 2013-15 aikana ns. catchup
= rokotetaan myös 13-14-15 -vuotiaat tytöt
• Annostus jotta riittävä suoja syntyy = 3 annosta 6 kuukauden aikana
• Mikä rokote hankintaan, on päätösprosessissa
• Tiedotusstrategia sekä materiaalit lapsille ja vanhemmille on suunnitteilla
• Rokottaminen alkaa kouluterveydenhuollossa 1.9.2013 ->
• Yhteistyö terveystiedon ja luokanopettajien kanssa tärkeää: THL ottaa mielellään ideoita ja ehdotuksia vastaan
• Yhteydenotot [email protected] sekä [email protected]
10
HPV-rokote tytöille osana kansallista rokotusohjelmaa syksystä 2013 lähtienMiten ?
Nuorten mielenterveys• Monia yleisiä ongelmia: masennus, syömishäiriöt
ym.
• Liittyy usein perheiden ongelmiin, syrjäytymiseen ym.
• Alkoholi ja päihteet usein mukana (oma, perheessä)
• Liittyy myös huonoon kouluviihtyvyyteen
• Tutkimusten mukaan nuorten depressio ei sinänsä ole lisääntynyt eivätkä suomalaiset nuoret olennaisesti poikkeavia muista eurooppalaisista
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Hyvinvoinnin haasteita• Kotien haasteet
• Lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat, työttömyys ym.
• Perheiden alkoholiongelmat
• Koulujen haasteet
• Elinkeinoelämän asioita, markkinointi, …
• Nettiasiat, peliriippuvuus
• Syrjäytyminen
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Nuorten terveyden huolestuttava kehitys: lihominen
• Lihavuuden yleistyminen, varsinkin nuorilla
• Fyysisen kokonaisaktiivisuuden väheneminen
• Kunnon heikentyminen
• Diabeteksen lisääntyminen: n. 500.000 diabeetikkoa
• Tulevan kansanterveyden ja kansantalouden uhka
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
12-18 -vuotiaiden tyttöjen ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977 - 2005
0
5
10
15
20
25
30
-77 -79 -81 -83 -85 -87 -89 -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05
%
Vuosi
12-vuotiaat
14-vuotiaat16-vuotiaat18-vuotiaat
Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus10.04.23
12 – 18-vuotiaiden poikien ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977 - 2005
Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus
0
5
10
15
20
25
30%
12-vuotiaat
14-vuotiaat16-vuotiaat
18-vuotiaat
-77 -79 -81 -83 -85 -87 -89 -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05
Vuosi10.04.23
Nuorten lihominen• Painonhallinta: energian saanti vs. kulutus
• Energian kulutus: päivittäinen kokonaisliikunta vähentynyt
• Energian saanti: virvoitusjuomat, makeiset, pikaruuat ym.
Huom. Väestöryhmien väliset erot lisääntyneet
Huom. Väestön lihominen ei johdu geeneistä vaan ympäristön muutoksista
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Nuorten liikunta: Miksi tärkeää?
• Painon hallinta
• Liikunnallinen elämäntapa (aikuisiän sairauksien ehkäisy)
• Fyysinen kunto ja suorituskyky
• Sosiaalinen merkitys
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Tupakka, alkoholi• Myönteisiä trendejä
• Edelleen suuria haasteita
• Tupakka: nuuska ym.
• Alkoholi: olut, mainonta
___
• Sosioekonomisten ryhmien väliset erot
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Nuorten päivittäinen tupakointi on vähentynyt
10.04.23 www.thl.fi/tupakka 19
Päivittäin savukkeita polttavien osuudet (%) 1218-vuotiaista iän ja sukupuolen mukaan 19812011. Taulukot: Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977–2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:10. Helsinki 2011, Sosiaali- ja terveysministeriö . Osuutta ei raportoitu 12-vuotiailta tytöiltä vuosilta 1997 ja 2003.
Nuorten tupakoinnissa on kuitenkin huomattavia koulutyypin mukaisia eroja
10.04.23 www.thl.fi/tupakka 20
Päivittäin tupakoivien nuorten osuudet (%) yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa sukupuolen mukaan 20002011. Luokka-astevakioidut osuudet, koko maan aineisto (yhdistetyt vuodet). Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkoaineistot: www.thl.fi/kouluterveyskysely.Kouluterveyskysely laajennettu nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen vuonna 2008.
Nuorten syrjäytyminen • Arvio yleisyydestä riippuu syrjäytymisen määritelmästä ja käytetystä
mittarista.
• Tilastolukujen takana kaikki eivät ole syrjäytyneitä vaan osalla kyse väliaikaisesta vaiheesta nuoruudessa.
• Esitettyjä lukuja syrjäytyneistä nuorista:– 95 000 työelämän ja vähintään toisen asteen koulutuksen
ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.)– 30 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa– 4 000 virallisten rekisterien ulkopuolella olevaa– 10 000 alle 25-vuotiasta toimeentulotuella ilman
työttömyysturvaa tai muuta sosiaaliturvaa– 65 000 lastensuojelun alla olevaa lasta ja nuorta, kodin
ulkopuolelle sijoitettuja 15 000
• Riskissä olevista toiset syrjäytyvät, toiset ei
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Nuorten syrjäytyminen: monimutkainen ilmiö, moniselitteinen käsite• Kyse huono-osaisuutta aiheuttavien vaikeiden
tilannetekijöiden kasautumisesta ja (usein) ketjuuntumisesta
• Syrjäytyminen prosessina: ongelmat kotona/koulussa – heikko koulumenestys – koulutuksen keskeytys – heikko työmarkkina-asema
– Ei väistämätön kehityskulku
• Peruskoulun varaan jääneillä suurin riski jäädä kokonaan työvoiman ulkopuolelle
• Lasten ja nuorten kohdalla kyse syrjäytymisvaarasta
19.12.2012 24
Syrjäytyneet nuoret?
• Pelkän peruskoulun varassa ja työvoiman ja opiskelun ulkopuolella n. 51 000 15–29-vuotiasta (5% ikäryhmästä)
• Yli 32 000 nuorta ei myöskään ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi (”kova ydin”)
• Riskisuhteita (13-16 v.) kodin ulkopuoliseen sijoittamiseen• Vain peruskoulu 14• Saanut toimeentulotukea 26• Ollut psykiatrisessa hoidossa 4• Jokin rangaistus tai tuomio 5 (Kestila ym. 2012)
19.12.2012 25
Syrjäytymisvaaraa kasvattavia tekijöitä• Ongelmat kotona
– Perheen toimeentulo-ongelmat– Epävakaat perheolosuhteet, perherakennehäiriöt– Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat,
lapsen kaltoinkohtelu
• Ongelmat koulussa– Sopeutumis- ja oppimisvaikeudet– Käyttäytymishäiriöt, terveys- ja mielenterveysongelmat– Päihteet, rikollisuus
• Syrjäytymisriskit havaittavissa usein peruskoulun alussa tai jo sitä aiemmin
19.12.2012 26
Yhteiskunnallisesti nuorten syrjäytyminen on
• Eriarvoa (taloudellista, terveydellistä, alueellista)
• Köyhyyttä (ns. tuloköyhyys, köyhyyden muut ilmentymät, vaikkapa ravitsemus)
• Syrjintää (eri taustatekijät ml. terveys)
• Syrjäyttämistä (esim. osattomuus päätöksenteossa)
Se ilmenee nuorten elämässä• Yksinäisyytenä
• Arkuutena
• Väkivaltana
• Turhautuneisuutena
ja nämä edelleen muuna huonona elämänhallintana, elintapoina
10.04.23 27
Kaksi vuosikymmentä lapsiperheiden peruspalveluissa
• Neuvolan perhevalmennusta on karsittu− Vanhemmuuskoulutuksella on osoitettu olevan ongelmia ehkäisevä
vaikutus
• Neuvolan kotikäyntejä on vähennetty− kotikäyntien lisääminen vähentää lasten myöhempiä mielenterveys
ja käytösongelmia
• Lapsiperheiden kotipalvelut on ajettu alas− tuen saanti avun tarpeen herätessä parantaa vanhemmuutta
− vahva vanhemmuus tukee lasten kehitystä
• Kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa on vähennetty
− lapset, nuoret ja vanhemmat toivovat apua ongelmiinsa juuri kouluissa
29.5.2012 28Jukka Mäkelä
Nuorten elintapoihin vaikuttaminen
• Tieto, ohjaus
• Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö!
• Mallioppiminen, mainonta, markkinointi ym.
• Sosiaalinen media
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Sama viesti kaikille vai eri viestejä eri kohderyhmille
• Toisaalta sama viesti–Yleinen yhteiskunnallinen kehitys–Samat terveyssuositukset
• Toisaalta kohderyhmän mukaan–Yksilöneuvonta tilanteen mukaan–Eriytyneet alaryhmät: suunnatut
kampanjat (sosiaalinen media ym.)
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
KENEN VASTUU?1. Kansalaisen vastuu
”Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse”
2. Ympäristön vastuu
Ympäristö tärkeä mahdollistava tai
rajoittava tekijä
”Make the healthy choice
the easy one”
(Ottawa declaration 1981)
MOLEMPIA TARVITAAN
YKSILÖ
TERVEYDEN YLLÄPIDON
TAAKKA
YHTEISKUNTA
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Kenellä vastuu lasten ja nuorten terveydestä?
Aikuisilla!Kotien keskeinen merkitys!Koulu voi tehdä paljon!Julkinen valta: kunnat, valtioElinkeinoelämän vastuuJärjestöt, media
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Terveyden edistäminen?
= terveyskasvatus + ympäristöön vaikuttaminen
x x x
= lisää terveyttä + sairauksien ehkäisyä
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy
• Tekemisen tasolla on yleensä samaa asiaa
• Näkökulmassa ja mielikuvissa ero
• ”terveyden edistäminen” – pehmeä, myönteinen
• ”sairauksien ehkäisy” – kova, vetoaa mediaan, poliitikkoihin ja talousasioihin
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Lasten terveyden edistäminen vai terveyden suojelu?
• Lapset yleensä varsin terveitä
• Epäterveelliset elintavat ja riskitekijät näkyvät kansantauteina aikuisiällä
• Nuoret ja tupakka, alkoholi, karkit, pikaruuat ym – eikö ole enemmän kysymys lasten ja nuorten suojelusta?
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Lasten ja nuorten terveys
• Kansainvälisesti hyvä, monia haasteita
• Avainasemassa jälleen kotien, koulujen ja yhteiskunnan perusolosuhteet ja työ
• Universaaliset palvelut: neuvolat ja kouluterveydenhuolto keskeisiä
• Riskipalvelut täydentävät (lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ym.)
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Lasten ja nuorten terveydenhuollon haasteet• Neuvolat (lastenneuvola,
perheneuvola)
• Kouluterveydenhuolto
• Rokotussuoja!
____
Kytkeytyvät sote-uudistuksiin, hallinnollisiin, taloudellisiin ja säädöspohjan kehittämisasioihin
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Lastensuojelun haasteet• Panokset ennaltaehkäisyyn vähentävät kalliin
lastensuojelun tarvetta
• Huostaan otettujen lasten ongelmat:–Vuosittain n. 2600–Korkea riski: alkoholi- ja huumeongelmat,
rikollisuus, itsemurhat, alaikäisten raskaudet ym.
–Huono koulutodistus ennustaa
• Myös lasten hyvinvoinnin kannalta paljolti kysymys suojelusta
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Terveyden kannalta keskeisiä koulujen asioita• Terveystieto: Terveyden perustiedot kaikille
• Liikunta: liikuntatunnit, liikunnallinen koulu, seuranta
• Kouluterveydenhuolto: universaaliset palvelut (terveydenhoitaja, terveystarkastukset)
• Koulujen oppilashuolto
• Kotitalous: terveellisen ravitsemuksen teoria ja käytäntö
• Kouluruokailu, ei päivittäistä karkkien tai limsan myyntiä
• Tupakka- ja päihdepolitiikka: tupakkalain tiukka toteuttaminen
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Elämäntaidot Suomen koululaitoksessa
• Tietoaineet: On hyvä, että Suomen koululaiset pärjäävät esim. Pisa-tutkimuksessa
• Taitoaineet (kuten liikunta): jääneet lapsipuolen asemaan (suomalaisten kouluviihtyvyys eurooppalaisessa WHO-vertailussa huono)
• Viimeaikainen huomio ja kehittämispyrkimykset myönteistä
• Opettamisen ohella myös kasvatusta!
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
THL:llä ja OPH:lla läheinen ja hyvä yhteistyö koulun terveyden, hyvinvoinnin ja oppilashuollon asioissa
THL:lle yhteistyö alan järjestöjen kanssa tärkeä
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
THL:n rooleja alalla
• Seurantatiedot (esim. kouluterveystutkimus) ja erilliset tutkimukset
• Tilastoviranomaistehtävät
• Asiantuntijatehtävät (valtiovalta, kunnat ym.)
• Asiantuntijatieto (www.thl.fi) kentän ja kansalaisten tarpeisiin
VALTION ASIANTUNTIJALAITOS:”Tiedolla vaikutusta” – mutta yhteiskunnan eri organisaatioiden kautta
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
TOIMET KOULULAISTEN TERVEIDEN ELINTAPOJEN EDISTÄMISEKSI EIVÄT SAA OLLA TALOUDELLINEN TAI TUNTIKEHITYKSEN RASITE −
VAAN KANSAKUNNAN INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN
TERVE JA HYVINVOIVA KOULULAINEN − PAREMMAT OPPIMISTULOKSET
HEALTH IS WEALTH!
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Terveet elintavat lapsuudesta alkaen• Ehkäisevät lukuisia kansantauteja
• Parantavat toimintakykyä ja työkykyisyyttä
• Edistävät elämänlaatua ja hyvinvointia
• Edistävät työurien pidentämistä
• Vähentävät sairaanhoidon ja ikääntyvän väestön palvelutarvetta
Terve ja turvallinen kasvuympäristö• Vanhempien, koulun ja yhteiskunnan vastuu rajoista
ja turvallisista olosuhteista!
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Annetaan nuorillemme terve ja hyvinvoiva tulevaisuus
Välitetään
Asetetaan rajat
Suojellaan
Terveet elintavat ( hyvä kansanterveys)
Turvallinen ja tasapainoinen kasvu ( ehjä yhteiskunta)
10.04.23 Pääjohtaja Pekka Puska
Kiitos
10.04.23