matti harjuniemi Rakennusliiton suorasanainen puheenjohtaja s.10
energiatehokaSkaavoitus laajenee s.22
143
rakennuStekniikka 3/2014
ALundell_Liune_172x245_RakTekniikka.indd 1 9.9.2014 14.25
3/2014 • Rakennustekniikka 3
Kilpailukykyä vai ei?
Suomi on viime vuosina menestynyt erinomaisesti monissa kansainvälisissä vertai
luissa. Olemme olleet mitalisijoilla niin koulutustasoa, demokratian toteutumista, innovaatiopanostuksia kuin infrastruktuurin tasoakin koskevissa mittelöissä. Maailman talousfoorumin WEFin tuoreen raportin mukaan Suomi on maail man neljänneksi kilpailukykyisin maa.
Samaan aikaan kotimaiset arviot maan tilasta ovat vähintäänkin synkät. Suomen talous on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, eikä ensi vuosi näytä yhtään paremmalta. Nordea kiteytti asian syyskuun talousennusteessa toteamalla, että Suomi on lamassa.
Maallikon silmään viestit vaikuttavat kovin ristiriitaisilta: miten maailman eliittiä edustava maa voi kyntää näin syvällä ilman toivoa paremmasta?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi viime vuonna raportin Suomen kilpailukykyongelman luonteesta. Raportissa on arvioitu kotimaista lyhyen aikavälin kilpailukykyä erilaisten in
dikaattorien avulla ja lisäksi esitetty toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.
ETLAn selvityksen mukaan Suomen pitkän aikavälin kilpailukykytekijät ovat edelleen hyvässä kunnossa, mutta heikko menestys vientimarkkinoilla yhdistettynä työkustannusten reaaliseen nousuun on vienyt suomalaisten tuotteiden suhteellisen kannattavuuden kuralle.
Suomen talouden korjaussarjan muodostavat työvoiman uudelleenkoulutusta tukeva koulutuspolitiikka, riskinottoon kannustava innovaatiopolitiikka sekä joustavuutta tukeva elinkeinopolitiikka. Erillisen politiikkaohjelmansa ansaitsisi myös rakennettu ympäristö, jonka merkitys hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle sivuutetaan usein itsestään selvyytenä. Ohjelman toteutukseen tarjoaisi parhaat puitteet oma nimikkoministeriö.
Vaalien lähestyessä on puolueil la ja eduskuntavaaliehdokkailla mainio tilaisuus esitellä omat teesinsä Suomireformiksi. Toivottavasti he käyttävät tätä tilaisuutta hyväkseen. Vain siten meillä äänestäjillä on mahdollisuus valita tulevaisuutemme.
Helena Soimakalliopää[email protected]: @HSoimakallio
Pääto im ittaja He l ena So imaka l l i o • he l ena . so imaka l l i o@r i l . f i
ALundell_Liune_172x245_RakTekniikka.indd 1 9.9.2014 14.25
”Erillisen politiikkaohjelmansa
ansaitsisi myös rakennettu ympäristö.”
Ristiriita kisamenestyksen ja ekonomistien synkistelyn välillä selittyykin sillä, että vertailut mittaavat ennen kaikkea toimintaympäristön tarjoamaa potentiaalia eivätkä toiminnan todellista nykytilannetta. Akuuttiin kannattavuuskriisiin ETLAnkin ratkaisu on reaalipalkkojen alentaminen, mutta pitkällä tähtäimellä parasta talouspolitiikkaa on näiden kilpailukykytekijöiden vahvistaminen.
Rakennustekniikka • 3/20144
TÄSSÄ NUMEROSSA >>
3 Pääkirjoitus Helena Soimakallio ja Suomen kilpailukyvyn indikaattorit.
5 nyt – ajankohtaiset uutiset Esittelyssä RAKLIn uusi toimitusjohtaja. Kysymyksiin vastaa EEL:n puheenjohtaja.
10 matti harjuniemi Rakentamisen laadun kuntoon saaminen on yksinkertaista.
15 Syksyn runsas säädös-sato kypsyy Ensimmäisenä valmistuu maan käyttö ja rakennuslain muutos.
18 tiedonantovelvollisuus kiinnostaa ulkomailla Rakennustyömailla kitketään pimeää työvoimaa menestyksekkäästi.
Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal
70. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen
Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki
Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl
Päätoimittaja Helena Soimakallio Toimitus Helena Soimakallio Henriikka Hellström Ritva Solasaari Teemu Vehmaskoski Jaana Henell [email protected] Taitto Jaana Henell
Ilmoitusmyynti JPMInfo Oy [email protected] Ritva Solasaari [email protected]
Kansikuva Oulun kaupungin asemakaavoitus. Arkkitehdit M3 Oy
Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio [email protected]
Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki
Painopaikka Forssa Print ISSN 0033913X (painettu) ISSN 22430369 (verkkojulkaisu)
Rakennustekniikka
32
37
45
22 energiatehokas kaavoitus on levinnyt Suomessa laajalle esittelyssä hankkeet Porvoossa, Tampereella ja Oulussa.
28 korjausrakentaminenmuuttuu palveluksi Markkinat kaipaavat uusia toimintamalleja.
32 tulevaisuuden koulu onaistiystävällinen Stress free area konseptia toteutetaan jo.
37 Positiivisen energianaurinkotalot Solar decathlon Europe 2014.
40jäte palaa tulevaisuudessa kahdeksassa suomaisvoimalassa.
45maailman kauneinolympiastadion muuttuu nykyaikaiseksi areenaksi.
50 tapahtumia riLintaipaleen varrelta Rakennusinsinööriyhdistys RIY 1940–1965
54kulma Teemu Vehmaskosken Ferrari on fillari.
55 ammatti-identiteetti Esittelyssä ympäristö ja yhdyskuntatekniikan tekniikkaryhmä, Akva ja Oulun yliopiston VTY.
5861 73 83
matkakertomusriLissä taphtuu asiantuntija-aineistoa
riLin jäsenedut
3/2014 • Rakennustekniikka 5
rakLin uusi toimitusjohtaja rakastaa muutosten läpivientiä
Jyrki Laurikaisella on vahva kansainvälinen näkemys kiinteistö- ja rakentamisalalta. Kuva Johanna Kaalikoski.
Jyrki Laurikainen aloitti syyskuun alussa RAKLIn toimitusjohtajana. Organisaatio on tuttu jo parinkymmenen vuoden takaa, sillä
hän teki diplomityönsä organisaatioon aiheesta rakennuttajan tuoteosakauppa. Vuosi oli 1991. Taustaltaan hän on rakentamistalou
den DI, jonka opintoihin on sisältynyt myös korjausrakentamista ja viestintää.
RAKLI houkutteli työnantajana uudelleen organisaation monialaisuuden vuoksi. Laurikainen kokee myös, että hänen kokemuksena kansainvälisten suuryritysten, kuten HewlettPackardin ja Wärtsilän kiinteistöjohtamisen ja rakennuttamisen johdosta auttaa ymmärtämään laajapohjaisen jäsenistön näkemyksiä. Hän pitää innon ruokkimisesta ja sanoo vievänsä jokaisen aloittamansa projektin maaliin.
RAKLIn painotuksissa saattaa Laurikaisen mukaan tapahtua muutos entistä laajaalaisempaan suuntaan. Olemassa oleva slogan – Tilaa elämälle – on toimiva. Näkökulma pitää Laurikaisen mukaan vain ulottaa astetta syvemmälle: miljoonalle neliölle tyhjää toimistotilaa pitää löytää käyttötarkoitus.
Tuore toimitusjohtaja sanoo digitaalisuuden heijastuvan vahvasti kiinteistöalalle. Omistajilta vaaditaan jatkossa ketteryyttä. Hän korostaa ammattiylpeyden, yhteistyön, räätälöityjen työympäristökonseptien ja sosiaalisen vastuun merkitystä. Alaa pitää kehittää positiivisesti mahdollistaen, ei määräten. ■
RAKLI on toiminut vuodesta 1977. Jäsenistöön kuuluu asuntojen, toi-mitilojen ja infrastruktuurin omis-tajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia.
Rakennustekniikka • 3/20146
Hallitus hyväksyi kesäkuussa esityksen ilmastolaiksi. Siihen kirjattaisiin vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä.
Lain keskeisiä elementtejä ovat päästövähennystavoitteen lisäksi suunnittelu ja seurantajärjestelmä sekä valtion viranomaisten ilmastopoliittisen suunnittelun työn
esitys ilmastolaista hyväksytty
uudistettu vesihuoltolaki voimaan 1.9.
Vesihuoltolain, ja sen yhteydessä toteutettavien maankäyttö ja rakennuslain muutosten tavoitteena on varmistaa turvallisten ja kohtuuhintaisten vesihuoltopalvelujen saatavuus sekä edistää taajamatulvien hallintaa.
Vesihuoltopalvelujen toimintavarmuutta on tarpeen parantaa erityisesti vesihuoltoverkostojen huonon kunnon ja sään ääriilmiöiden lisääntymisen takia. Uuteen vesihuoltolakiin onkin kirjattu säännökset vesihuoltolaitosten varautumisesta vesihuollon häiriötilanteisiin. Lisäksi siinä on täsmennetty muun muassa laitosten tarkkailuvelvollisuuksia sekä niiden toiminnan raportointia koskevaa sääntelyä.
Jatkossa sade ja sulamisvesien eli niin sanottujen hulevesien kokonaishallinnasta säädetään maankäyttö ja rakennuslaissa. Sääntelyllä tarkennetaan kunnan tehtäviä, edistetään maanpäällisten hallintakeinojen käyttöä ja hallinnan huomioon ottamista alueidenkäytön suunnittelussa.
Tarkoituksena on ehkäistä taajamatulvia päällystettyjen alueiden lisääntyessä ja sään ääriilmiöiden yleistyessä. Kunnilla on samalla säädetty oikeus periä maksua hulevesien hallinnan toimenpiteistä.
Julkisuudessa on keskusteltu runsaasti kiinteistöjen ”pakkoliittämisestä” vesihuoltolaitoksen
Uudistettu vesihuoltolaki (HE 218/2013 vp) astui voimaan syyskuun alussa. Uudistuksella pyritään korjaamaan aiemman vesihuoltolain epäkohtia muun muassa lieventämällä haja-asutusalueilla sijait-sevien kiinteistöjen velvoitteita.
verkostoon silloin, kun kiinteistökohtainen vesihuolto täyttää lainsäädännön vaatimukset. Uuden lain mukaan taajamien ulkopuolella sijaitsevia kiinteistöjä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon, jos niiden vesi
huoltolaitteisto on asianmukainen ja rakennettu ennen kuin vesihuoltolaitoksen toimintaalue on hyväksytty.
Liittämisvelvollisuudesta voi anoa vapautusta kunnan ympäristötoimelta. Ympäristöviranomainen voi myöntää sen, jos liittymiskustannukset nousisivat kohtuuttomiksi, eikä kiinteistöllä ole tarvetta vesihuoltolaitoksen palveluille.
Käytännössä lievennykset koskevat pääosin kuitenkin mahdollisia uusia vesiosuuskuntia tai sellaisia, joiden toimintaalue vahvistetaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Nykyisillä, vahvistetuilla vesihuoltolaitosten toimintaalueilla nykyistä sääntelyä noudatetaan vuoden 2018 loppuun asti. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 1500 vesiosuuskuntaa. ■
jaon selkeyttäminen. Laki kattaisi sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen. Lisäksi laissa säädettäisiin monitieteellisen asiantuntijaelimen, ilmastopaneelin, tehtävistä ilmastopolitiikan suunnittelun tukena.
Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2015.
www.ymparisto.fi ■
3/2014 • Rakennustekniikka 7
Parempaa talonpitoaSuomen lähes 1,1 miljoonassa omakotitalossa asuu noin puolet suomalaisista. Näistä lähes joka neljäs talo kärsii kosteus ja homevaurioista, ja noin 100 000 omakotitalossa on terveyshaittariskin aiheuttava vaurio. Talojen huollon ja korjausten laiminlyönneistä aiheutuu vuosittain miljardiluokan kustannukset.
Kosteus ja hometalkoissa etsittiin omistajan avuksi uusia keinoja talojen säännölliseen huoltoon ja kunnon seuraamiseen. Omakotitalojen kuntokatselmoinnin edis
täminen (OKE) –hankkeen työryhmä esittää loppuraportissaan vaihtoehtoja hyvän talonpidon käynnistämiseksi ja rakenteellisten ja terveydellisten kosteusongelmien torjumiseksi.
Työryhmä korostaa niin omistajien kuin ammattilaisten tekemien säännöllisten kuntotarkastusten merkitystä. Vuosittain ammattimaisia tarkastuksia ei tehdä kuin enintään prosenttiin omakotitalokannasta. Yksi keino työryhmän mielestä olisi liittää kuntotarkastus kotitalousvähennyksen piiriin.
Loppuraportti löytyy osoitteesta: http://uutiset.hometalkoot.fi/ ■
Suomi ja kiina solmivat rakennetun ympäristön yhteistoimintasopimuksenSuomen ja Kiinan allekirjoittaman rakennettua ympäristöä koskevan yhteistoimintasopimuksen toivotaan avaavan uusia mahdollisuuk
sia suomalaisille cleantech ja rakennusalan yrityksille Kiinassa.
Sopimuksen tavoitteena on edistää maiden välistä yhteistyötä,
tiedonvaihtoa ja liiketoimintaa. Sen keskeisiä teemoja ovat kaupungistuminen sekä ekologiset ja älykkäät kaupunkiympäristöt. Etenkin ilmastonmuutoksen, nopean talouskasvun ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin pyritään vastaamaan energiatehokkaiden ja älykkäiden ratkaisujen sekä ympäristönsuojelun avulla.
Sopimus tukee osaltaan TEKESin ja Kiinan ympäristöministeriön viime vuonna käynnistämää Beautiful Beijinghanketta, jossa suomalaisten tutkimuslaitosten ja yritysten avulla tarjotaan ratkaisuja aluksi ilmanlaadun ongelmiin ja jatkossa myös muihin ympäristöongelmiin.
www.ymparisto.fi ■
Rakennustekniikka • 3/20148
Missä jäsenenne työskentelevät?Rakennusteollisuudessa ja konsulttiyrityksissä, mutta myös valtiolla, yliopistoissa ja tuotatantolaitoksissa. Enimmäkseen suunnittelijoina, konsultteina ja projektipäällikköinä, vaikka mahtuu joukkoon useita toimitusjohtajiakin.Millainen rakennusinsinöörien ikäjakauma on?Ikäpyramidi on keikahtanut vääripäin noin 20 vuotta sitten. Teemme parhaamme suunnan muuttamiseksi.Kuinka moni heistä työskentelee ulkomailla?Vain muutama on töissä Suomessa, mutta iso osa työskentelee yrityksissä, joiden toiminta ulottuu Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Latviaan, Liettuaan, Venäjälle, Ukrainaan ja ValkoVenäjälle.
Viron rakennusinsinöörien Liiton eli eeL:n puheenjohtaja kaupo koitla:
eniten patenttihakemuksia rakennustekniikkaan
Patentti ja rekisterihallitukseen (PRH) on saapunut eniten rakennustekniikan alan patenttihakemuksia. Niitä on 18,6 prosenttia kaikista hakemuksista. Tekniikan alaan kuuluu muiden muassa tie ja vesirakennus, lämpötekniikka,
18,6 %
Kuinka diplomi-insinöörin työnkuva muuttuu tulevaisuudessa?Luulen, ettei paljonkaan. Suurin muutos on ymmärtää, että markkina on yhä globaalimpi.Mitkä ovat yliopistojen suurimmat haasteet?Mielestäni suurin haaste on pysyä mukana teknologian murroksessa ja ymmärtää työnantajien tarpeita. Yliopistoissa täytyy myös löytää keino ulkomaalaisten opiskelijoiden saamiseksi Viroon, koska pian opiskelijoista tulee pula. Mielipiteesi Viron uusista standardeista rakennus- ja kiinteistöalalla?Mielestäni suurin ongelma koskee suunnitteluohjeita, sillä ne eivät kohtaa käyttäjien tarpeita. ■
Rakennustekniikan laitoksen vuosiseminaari järjestetään 20.10. teemalla: rakennetun ympäristön tulevaisuus sekä yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyö. www.tut.fi
10 miljoonaa euroa Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaus ja energiaavustuksiin on saatu 10 miljoonan lisämääräraha vuodelle 2014. Käynnistynyt ylimääräinen haku päättyy 13. lokakuuta.
Avustukset on tarkoitettu vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen tarveharkinnan perusteella sekä hissien rakentamiseen ja liikkumisesteiden poistoon. Haku ei koske muita kuntien myöntämiä korjaus ja energiaavustuksia.
Hakuhakulomake löytyy ARAn verkkosivulta, www.ara.fi ■
talonrakennus, kaivostekniikka ja polttomoottorit.
Tutustu tarkemmin tilastoihin PRH:n verkkosivuilla: www.prh.fi/fi/patentit/tilastoja.html ■
3/2014 • Rakennustekniikka 9
CLt-massiivipuuelementtitehdas käynnistyy Suomessa
CLTmassiivipuuelementtejä valmistetaan marraskuusta alkaen Kuhmossa sertifioidusta kainuulaisesta männystä ja kuusesta. Tuotantopäätöksen tekoon vaikuttivat CrossLam Kuhmo Oy Ltd:n toimitusjohtaja Juha Virran mukaan eurooppalaiset kokemukset
kantavia rakenteita ja pohjarakenteita koskevat määräykset uudistuivat
Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista sekä asetus pohjarakenteista tulivat voimaan syyskuun alusta. Uudet asetukset koskevat sekä uuden rakennuksen rakentamista että rakennuksen korjaamista tai muutostyötä pohjarakenteiden ja rakennuksen muiden kantavien rakenteiden osalta.
liitteiden kanssa. Näitä liitteitä uudistetaan vähitellen: tarkoituksena on, että jatkossa ympäristöministeriön asetuksina annetaan kansalliset valinnat suunnitteluperusteista, kuormista ja geoteknisestä suunnittelusta. Materiaalikohtaiset kansalliset liitteet annetaan jatkossa ministeriön suosituksina.
CLTtuotannosta ja sen käytöstä rakentamisessa.
Yrityksen tuotannon tavoite on vuoden loppuun mennessä tuhat kuutiometriä eli kymmenen tuhatta neliömetriä kuukaudessa valmista elementtilevyä, joka vastaa noin kahta 15 huoneiston kerros
Yksityiskohtaisessa rakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa tullaan jatkossa käyttämään hyväksyttävänä ratkaisuna eurokoodeja yhdessä ympäristöministeriön vahvistamien kansallisten
Myös muun suunnittelu ja toteutusjärjestelmän soveltaminen on mahdollista, jos rakennushankkeeseen ryhtyvä voi osoittaa, että suunnittelu ja toteutus johtavat rakenteiden lujuuden ja vakau
den, käyttökelpoisuuden ja käyttöiän kannalta maankäyttö ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädettyjen olennaisten teknisten vaatimusten täyttymiseen.
Rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä luovutaan nykyisten kansallisten kantavien rakenteiden mitoitusta koskevien suunnittelumääräysten ja ohjeiden ylläpitämisestä sekä kumotaan voimassa olevat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat määräykset ja ohjeet eli rakentamismääräyskokoelman Bosat, joita on ollut yhteensä kymmenen.
Uudistus toteuttaa valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman tavoitetta selkeyttää lainsäädäntöä ja vähentää erillisten säädösten määrää. Samalla yhteiseurooppalaisten eurokoodien käyttö yhtenäistää suunnittelukäytäntöjä ja edistää rakennusalan vientimahdollisuuksia.
www.ymparisto.fi ■
taloa. Koko Euroopan CLTtuotanto on runsaat 500 000 kuutiota vuodessa.
www.crosslam.fi ■
Rakennustekniikka • 3/201410
”Olen suorapuheinen, mutta tarkoituksenani on saada ihmiset ottamaan vastuu tekemisistään.”
3/2014 • Rakennustekniikka 11
Teksti ja kuvat: henriikka heLLStröm
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ehdottaa tapaamispaikaksi helsin
kiläistä Rytmibaaria. Se sijaitsee kivenheiton päässä liiton toimistosta Hakaniemessä, Arenatalon kivijalassa. Rytmin slogan heijastelee ehkä jollakin tapaa myös Harjuniemeä itseään: ”Hyvää meininkiä jo vuodesta 2000”. Harjuniemellä tuo uran ajanjakso on tosin jo paljon pidempi. Liiton puheenjohtajanakin hän on toiminut vuodesta 2005.
Myös tunnettu luovan kaupungin ja kaupunkikulttuurin asiantuntija Charles Landry on kehunut Rytmiä. Hänen mukaansa pehmeän infrastruktuurin merkitys pitää ymmärtää vetovoimaisen kaupungin tekemisessä. Suurin ongelma on tahtotilan ja käytännön toteutuksen välinen kuilu.
Saman ongelman on periaatteessa tunnistanut Harjuniemikin.
rakennusliiton puheenjohtaja matti harjuniemi:
”Rakentamisen laadun kuntoon saaminen on yksinkertaista.”
”Työn vastaanottaja on niin kaukana tekijästä, että tekijä ei läheskään aina tiedä, kenelle hän on työstään vastuussa.”
Hän on itse pyrkinyt välttämään tätä ilmiötä. Aloitettuaan järjestötöissä 1980luvulla tuoreena filosofian maisterina ja työskenneltyään myöhemmin aikansa Rakennusliitossa eri tehtävissä kouluttajasta apulaisosastopäällikköön, Harjuniemi päätti opiskella alaa myös kirvesmiehen työkalut käsissään.
Kirvesmiehen koulutuksen lisäksi Harjuniemellä on kädentaidot geeneissä. Sekä isä että isoisä työskentelivät alalla.
”Rakennusala on minulle kotipesä, jonka tilanne huolettaa. Kuljin usein isän ja isoisän mukana rakennustöissä. Jouduin oppimaan kädestä pitäen, kuinka asiat piti tehdä. Jos isä joutui paikkaamaan esimerkiksi väärin tehtyjä koo
lauksia, noitui hän kunnolla. Rakentamisen laadun ja työjärjestyksen oli oltava kunnossa, koska työvirheet maksetaan seuraavissa työvaiheissa”, Harjuniemi sanoo.
Ymmärrystä lattiatason kommenteilleVaikka Harjuniemi löytää paljon parannettavaa rakentamisen nykylaadusta, luottaa hän vahvasti muun muassa infra ja kivitalorakentamisen prosesseihin.
”Infrarakentaminen on meillä kovalla tasolla. Tekniikkamme on huippua ja uutta opitaan koko ajan. Allianssimallilla toteutetut projektit ovat onnistuneita. Ne ovat hienoja malleja, vaikka vas
Rakennustekniikka • 3/201412
taavanlaista filosofiaa voidaan noudattaa ilman kyseisiä nimiäkin. Miksi kaikki eivät saisi pärjätä hankkeessa? Mielestäni myös betoniteollisuuden prosessit ovat kehittyneet pitkäjänteisellä kehitystoiminnalla ratkaisevasti 30–35 vuoden aikana. Sen sijaan en usko ainakaan vielä tarpeeksi puukerrostalojen laatuun, vaikka pientalorintamalla puutalorakentaminen toimiikin.”
Omista käsistä onkin rakentunut kaksi puista omakotitaloa. Harjuniemi ihmettelee yleistä väittämää, että talonrakennusprojekti olisi yksi perheen suurimpia koettelemuksia.
”Ei se ole sitä, jos tekee hyvin aikataulutetut suunnitelmat, jotka itse vielä ymmärtää hyvin. Mutta minua kyllä säälittävät sellaiset hartiapankkirakentajat, jotka eivät itse tunne alaa ja he joutuvat turvautumaan rakentamisessa tuntemattomiin kumppaneihin. Tällä lailla pilataan rakennusmateriaaleja ja kokonaisia taloja sen lisäksi, että ajetaan ihmisiä ahdinkoon.”
Hän peräänkuuluttaakin ammattiylpeyden lisäksi tiukkuutta asiakasrajapintaan.
”Hutilointia ei pidä hyväksyä. Työmaalla pitäisi varmistaa, kuka tekee työn ja miten hän sen tekee. Ja myös tekijälle täytyy kertoa laatuvaatimukset. Laadun kuntoon saaminen on itse asiassa yksinkertaista: otetaan asia hoitoon tormakasti, kuten parhaat firmat ovat ottaneet työsuojelun vakavasti. Huolehditaan työn laadusta yhtä ahkerasti kuin suojalasien päässä pitämisestä.”
Harjuniemi toivoo entistä useammille työmaille säännöllisiä aamu tai viikkopalavereita, joissa jokaiselle työntekijälle kerrottaisiin päivän työt. Samalla voisi oppia lisää esimerkiksi työmaalla käytettävistä rakennusmateriaaleista.
”En kuitenkaan usko, että yritykset lähtevät tähän, koska kaikkia työhön liittyviä asioita ei ha
”Tehokkaan tekemisen vaatimus on usein aivan
hukassa. Onkohan kysymys siitä, että hommaa ohjaavat ekonomit, eivätkä
vanhan liiton insinöörit ja mestarit?”
Harjuniemen teesit rakentamisen laadun parantamiseksi:■■ Vauhtia asiakkuuden huomioimiseen■■ Kaikkien tekijöiden on pidettävä alalla yhtä, jotta työt jakautuisivat am-mattiorientoituneille ihmisille
■■ Aitoa kiinnostusta omaa tekemistä kohtaan■■ Ammattioppilaitospaikkojen vähentäminen, koska puolet valmistuneista jää vaille alan työpaikkaa
■■ Lisää yhteistyötä alan järjestöjen ja yritysten kesken
luta kertoa työntekijöille. Esimerkiksi työntekijän oikeuksia ei haluta selostaa. ”
Hän pyytää myös ymmärrystä lattiatason kommenteille työmailla.
”Siellä ollaan usein pirun huolestuneita siitä hermostuttavasta menosta, joka mestoilla on. Ne ovat kuitenkin ihmisten työpaikkoja, joissa pitäisi voida viihtyä!
vanhoista sosialistimaista tulee todella köyhistä oloista ihmisiä töihin. Kaikkia pitäisi pystyä kohtelemaan hyvin ja estää samalla kaksien työmarkkinoiden synty.”
Panoksia 35–55-vuotiaiden työllisyyteenHarjuniemi toimii 140 henkilön esimiehenä. Hän korostaa rehdin puheen merkitystä niin työmaalla kuin toimistossakin.
”Olen pintahermoinen ja suorapuheinen, mutta tarkoituksenani on saada ihmiset ottamaan vastuu tekemisistään.”
Urapolulla hän on joutunut laittamaan sapelit ojoon useamman kerran, viimeksi taistelussa eläkeikää vastaan.
”Se taistelu on hävitty.” On kakkukahvin paikka, jos
alalta jää vanhuuseläkkeelle.”Eläkeiän noston sijaan
35–55vuotiaiden työllisyyteen pi
Kuka tahansa voi näköjään tehdä mitä tahansa ja milloin tahansa. Ihmisten huoli on vain lisääntynyt viimeisten kuuden vuoden aikana, jolloin talouskurimusta on jatkunut. En voi myöskään olla ihmettelemättä sitä, että tehokkaan tekemisen vaatimus on usein aivan hukassa. Onkohan kysymys siitä, että hommaa ohjaavat ekonomit, eivätkä työmaiden vaatimuksia ja lainalaisuuksia ymmärtävät vanhan liiton insinöörit ja mestarit? Tehokkaalla tekemisellä kaikki pärjäisivät.”
Hän sanoo, että Rakennusliiton jäsenten on tämän vuoksi välillä vaikea ymmärtää sitä, että työmaille palkataan paljon ulkomaalaisia työntekijöitä ja halutaan korvata täkäläiset veronmaksajat.
”Ulkolaisen työvoiman määrä on tällä hetkellä Uudellamaalla noin 30 prosenttia. Toisaalta meidän olisi myös ymmärrettävä, että
3/2014 • Rakennustekniikka 13
täisi panostaa lisää. Nyt tuijotetaan yksisilmäisesti vain 63vuotiaita. Mutta tästä pitää katsoa eteenpäin ja miettiä, kuinka töitä voidaan tehdä jatkossa fiksummin ja työuran loppuvaiheessa kevennetyllä mallilla”, liittopomo huomauttaa.
Yhdeksi ratkaisuksi työttömyyden vähentämiseen Harjuniemi nimeää koulutuspaikkojen karsimisen ja ammattikoulujen opintorakenteen muuttamisen.
”Viime vuonna 45 prosenttia liittomme alalle valmistuneista nuorista jäsenistä oli saanut töitä, ja niistäkin suurin osa oli määräaikaisia pestejä. Järkevä malli voisikin tulevaisuudessa olla 2+1 eli kaksi vuotta ammattikoulua ja perään vuoden mittainen oppisopimuskoulutus. Lisäksi kaikkien alalla olevien pitäisi pitää yhtä, jotta ammattipätevyyden hankkineet ammattiorientoituneet työntekijät saisivat töitä. Ilmeisesti tämä 30 miljardin liikevaihtoa
pyörittävä ala ei kuitenkaan halua alalle valmistuneita nuoria töihinsä. Tämä täytynee uskoa. Opiskelijapaikkoja on siis vähennettävä. ”
Uusi opintorakenne olisi hänestä samalla yksi keino kohti laadukkaampaa rakentamista, kun tietotaito siirtyisi mestarilta kisällille.
Samasta aiheesta kirjoittaa Charles Landry, jonka mielestä suomalaistakin koulutusjärjestelmää on syytä miettiä paikoitellen tulevaisuudessa uudelleen. Landryn kehittämään Creative Cities Indexpisteytykseen liittyvään kyselyyn vastanneiden mielestä koulutusjärjestelmä on Suomessakin korkealuokkainen, muttei innovatiivinen. Uudet lahjakkuuden kehittämistavat edellyttävätkin Landryn mukaan opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen uudelleenajattelua. Rajat on ylitettävä toimien yhdessä. ■
Matti Harjuniemi■■ 55-vuotias, kotoisin Oulusta, asuu Helsingin Laajasalossa kerrostalossa
■■ Vaimo ja kaksi aikuista poikaa■■ Valmistunut Tampereen yli-opistosta filosofian kandidaa-tiksi pääaineinaan historia ja kasvatustieteet, kirvesmiehen ammattitutkinto
■■ Toiminut Rakennusliiton pu-heenjohtajana vuodesta 2005, jota ennen apulaisosastopääl-likkönä ja jaostosihteerinä
■■ Pyöräilee kymmenien kilo-metrien lenkkejä, metsäs-tää ja lukee etenkin histo-riaa, elämänkertoja ja muiste-lemia – viimeksi Antero Uiton Suomensyöjän
”Ilmeisesti tämä 30 miljardin liikevaihtoa pyörittävä ala ei halua
alalle valmistuneita nuoria töihin.”
Rakennustekniikka • 3/201414
CE-
mer
kity
t er
iste
et jo
vuo
dest
a 20
04
Yhde
llä a
senn
ukse
lla v
eden
pain
e-er
iste
ja lä
m-
mön
erist
e. F
innf
oam
CW
-300
-kel
larin
sein
äeris
-te
en ra
kenn
e op
timoi
sokk
elin
kos
teus
tekn
isen
toim
ivuu
den
fysii
kan
laki
en m
ukai
seks
i.
CW
-300
kel
lari
eris
teet
Kat
so a
senn
usan
imaa
tio w
ww
.finn
foam
.fi
Rout
aeris
te tu
lisi a
ina
asen
taa
antu
ran
alle
, jo
lloin
kyl
mäs
ilta
saad
aan
teho
kkaa
sti k
atka
is-tu
a. E
riste
iden
ase
ntam
isen
ei ta
rvits
e en
ää
olla
eril
linen
työ
vaih
e va
an s
ama
rake
nne
toim
ii m
yös a
ntur
amuo
ttin
a. F
innf
oam
-ant
u-ra
muo
tilla
ant
uroi
den
teke
min
en o
n he
lppo
a ja
erit
täin
nop
eaa.
Finn
foam
ant
uram
uott
i
Kat
so a
senn
usan
imaa
tio w
ww
.finn
foam
.fi
Läm
mön
erist
een
on o
ltava
tarp
eeks
i luj
a, e
ttei
se
pai
nu k
asaa
n. S
aman
aika
isest
i kun
eris
tepa
k-su
utta
kas
vate
taan
on
luju
utta
kin
kasv
atet
tava
ta
i laa
tan
mill
imää
räise
t pai
num
at k
asva
vat
liika
a. F
innf
oam
on
eritt
äin
luja
ja k
estä
ä pa
inu-
mat
ta m
yös s
uure
t kuo
rmat
, kut
en ta
kkoj
en ja
vä
lisei
nien
alla
.
Pain
umat
on la
ttia
eris
te
Kat
so a
senn
usan
imaa
tio w
ww
.finn
foam
.fi
Tulp
pa® o
n va
akaa
n as
enne
ttav
a m
ärkä
tila
levy
, jo
ka to
imii
sekä
rak
ennu
slev
ynä
että
ved
en-
erist
eenä
. Tul
ppa®
-levy
illä
voit
rak
enta
a se
inie
n ve
dene
risty
ksen
lisä
ksi h
elpo
sti j
a ed
ullis
esti
m
yös
suih
kuse
inät
, tas
ot ja
kiin
toka
lust
eet.
Tulp
pa®
-mär
käti
lajä
rjes
telm
ä
Lue
lisää
ww
w.tu
lppa
.fi
Rout
aeris
teen
tule
e to
imia
luot
etta
vast
i vu
osik
ymm
eniä
, mut
ta jo
pie
ni m
äärä
kos
te-
utta
eris
tees
sä v
oi p
uolit
taa
sen
erist
ysky
vyn.
Su
latu
s-jä
ädyt
yske
stäv
yyst
esti
kert
oo ro
utae
ris-
teen
pitk
äikä
isyyd
estä
ja se
tule
ekin
huo
mio
ida
rout
aeris
teid
en m
itoitu
kses
sa. V
alits
e lu
otet
ta-
va, v
etty
mät
ön ja
luja
Fin
nfoa
m!
Vet
tym
ätön
rou
taer
iste
Kat
so a
senn
usan
imaa
tio w
ww
.finn
foam
.fi
3/2014 • Rakennustekniikka 15
Syksyn runsas säädössato kypsyy
Teksti: heLena SoimakaLLio
Syyskuun alussa astuu voimaan joukko uusia ja uudistettuja säädöksiä. Niistä merkittävin on maankäyttö- ja rakennuslain (41/2014) muutos. Se koskee rakennushankkeeseen ryhtyvän
velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa sekä rakentamisen viranomaisvalvontaa koskevaa sääntelyä. Myöhemmin syksyllä astuvat voimaan uudet asetukset, jotka koskevat rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtäviä sekä suunnitelmia (RakMK A2) ja
rakentamisen viranomaisvalvontaa (RakMK A1).
Maankäytön ja rakentamisen tärkein ohjauskeino on vuonna 2000 voimaan tullut
maankäyttö ja rakennuslaki. Laki koskee alueiden käyttöä, suunnittelua ja rakentamista. Tarkemmat säännökset ja määräykset alueiden käytöstä ja rakentamisesta sisältyvät maankäyttöja rakennusasetukseen sekä ympäristöministeriön asetuksiin.
Lakimuutoksen taustalla ovat ennen kaikkea lakitekniset ja normihierarkiset syyt, sillä aiemman sääntelyn ei todettu vastaavan perustuslain edellyttämää säädöstasoa eikä asetuksenantovaltuutta koskevia vaatimuksia. Sisältö säilyy pääosin ennallaan, mutta muutoksella haluttiin selkeyttää liian tulkinnanvaraiseksi ja hajanaiseksi koettua sääntelyä.
Rakennustekniikka • 3/201416
kan määrittämisen avulla määritetään myös suunnittelu ja työnjohtotehtävässä tarvittava osaaminen.
Vaativuusluokituksesta käytiin vielä lain eduskuntakäsittelyn aikana vilkasta keskustelua. Lopulta lakiin kirjattiin alan vaatimuksesta entisten AAluokan pätevyyksien haltioiden turvaksi kohta, jonka mukaan lain voimaantullessa kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana ja työnjohtajana pidetään myös henkilöä, joka on ennen lain voimaantuloa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativiin tehtäviin hyväksymä, ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset.
Loppukaneetin muotoilu ei kuitenkaan ole yksiselitteinen: se on jo poikinut kysymyksiä rakennusvalvonnoille ja henkilöpätevyyksien toteamisesta vastaavalle FISElle. Toivottavasti oikeaa tulkintaa ei tarvitse hakea tulevina vuosina oikeusteitse.
asetusmuutokset ja ohjeet myöhässäYmpäristöministeriö julkisti toukokuussa maankäyttö ja rakennuslain muutokseen perustuvat asetusluonnokset. Ne koskevat rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa, rakennuslupahakemusta ja viranomaisvalvontaa.
Tarkoitus on, että edellä mainittu laki ja asetus yhdessä korvaisivat rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista annetun ympäristöministeriön asetuksen (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A2, 2002) sekä rakennustyön valvonnasta annetun ympäristöministeriön asetuksen (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A1, 2006).
Lakimuutokseen liittyvät asetukset ja aihepiiriin liittyvät ohjeet ovat vielä valmisteilla. Niiden on kuitenkin tarkoitus tulla voimaan
syksyllä 2014, todennäköisesti jo lokakuun alusta lukien.
Vanhat rakmk:n B-osat historiaanRakentamisen säädöksiä on viime vuosina uudistettu kiihtyvällä tahdilla. Varsinkin eurokoodien käyttöönotto ja energiatehokkuus ovat poikineet muutostarpeita niin maankäyttö ja rakennuslakiin kuin rakentamismääräyksiinkin.
Uudistuksilla on myös pyritty toteuttamaan valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman tavoitetta selkeyttää lainsäädäntöä ja vähentää erillisten säädösten määrää. Samalla yhteiseurooppalaisten eurokoodien käytön on tarkoitus yhtenäistää suunnittelukäytäntöjä ja edistää rakennusalan vientimahdollisuuksia.
Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista sekä asetus pohjarakenteista tulivat myös voimaan syyskuun alussa. Yksityiskohtaisessa rakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa tulee jatkossa käyttää eurokoodeja yhdessä ympäristöministeriön vahvistamien kansallisten liitteiden kanssa.
Kansallisia liitteitä uudistetaan vähitellen. Tavoitteena on antaa ympäristöministeriön asetukset kansallisten valintojen suunnitteluperusteista, kuormista ja geoteknisestä suunnittelusta. Materiaalikohtaiset kansalliset liitteet annetaan jatkossa ministeriön suosituksina.
Myös muun suunnittelu ja toteutusjärjestelmän soveltaminen on edelleen mahdollista, jos rakennushankkeeseen ryhtyvä voi osoittaa, että suunnittelu ja toteutus johtaa rakenteiden lujuuden ja vakauden, käyttökelpoisuuden ja käyttöiän kannalta maankäyttö ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädettyjen olennaisten teknisten vaatimusten täyttymiseen.
Rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä luovutaan nykyisten kansallisten kantavien ra
Tavoitteena onkin edistää säännösten nykyistä yhtenäisempää soveltamista, sillä keväällä 2013 suoritetussa lain toimivuuden arvioinnissa nousi esille, että säännösten soveltamisessa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja, eikä lain soveltaminen ole aina ennustettavaa.
Lakimuutos pyrkii myös tilkkimään vanhan lain aukkoja korostamalla korjausrakentamisen erityispiirteiden huomioon ottamista. Laissa on lisäksi täsmennetty kosteus ja homevaurioiden selvittämiseen ja korjaamiseen liittyviä menettelyjä, joista tullaan vielä säätämään tarkemmin asetuksissa.
uutuutena ”poikkeuksellisen vaativa” tehtäväluokkaYksi merkittävimmistä muutoksista koskee suunnittelutehtävien vaativuuden määrittelyä ja suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimuksia. Jatkossa rakennuksen suunnittelijoina toimivien ja työsuorituksesta vastaavien tehtävistä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään itse laissa saman sisältöisesti kuin nyt säädetään asetuksissa.
Ympäristöministeriö on parhaillaan viimeistelemässä suunnittelu ja työnjohtoalakohtaisia ohjetaulukoita, joissa kelpoisuudet eri tehtäviin määritellään havainnollisesti.
Suunnittelu ja työnjohtotehtävien neliportainen vaativuusluokitus säilyy ennallaan, mutta vaativimman luokan nimi muuttuu ”erittäin vaativasta” ”poikkeuksellisen vaativaksi”. Lain perusteluissa on todettu, että muutoksella pyritään estämään suunnittelutehtävien ohjautuminen jatkossa liian korkeaan vaativuusluokkaan ja palauttaa laki näin alkuperäiseen tarkoitukseensa, jossa vaativuusluo
3/2014 • Rakennustekniikka 17
Lisätietoa:
■■ Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (41/2014): www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2014/sk20140041.pdf■■ Ehdotukset maankäyttö- ja rakennusasetuksiksi ja -ohjeiksi: www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankaytto_ja_rakennuslaki/Velvollisuuksia_ja_vastuita_koskeva_MRLn(29092)
■■ Suomen Rakentamismääräyskokoelma: www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma
■■ FInZEB-hanke: www.finzeb.fi
kenteiden mitoitusta koskevien suunnittelumääräysten ja ohjeiden ylläpitämisestä sekä kumotaan voimassa olevat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat määräykset ja ohjeet. Näitä rakentamismääräyskokoelman Bosia on ollut yhteensä kymmenen.
”Lähes nollaenergiarakennuksiin” siirrytään 2020Euroopan komissio nosti huhtikuussa kanteen Suomea vastaan energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanon viivästymisestä. Komissio uhkasi langettaa Suomelle yli 19 000 euron sakon jokaiselta direktiivin myöhästymispäivältä.
Asian korjaamiseksi rakentamismääräyskokoelmaan lisättiin elokuussa direktiivin mukainen ”lähes nollaenergiarakennuksen” määritelmä sekä maininta aikataulusta, jolla uudisrakentamisessa tullaan siirtymään lähes nollaenergiarakentamiseen.
Nyt rakentamismääräyskokoelman D3osan mukaan ”lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määriteltynä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU liitteen 1 mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä katetaan hyvin laajalti uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lä
hellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia.”
Lisäksi säädettiin, että vuoden 2019 alusta viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennuksien tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.
Lisäyksillä Suomi pystyi osoittamaan, että direktiivin täytäntöönpano on käynnissä ja toteutuu aikataulun mukaisesti. Lähes nollaenergiarakennusten vaatimustason kansallisen, yksityiskohtaisen määritelmän laadinta on kuitenkin vielä kesken.
Ympäristöministeriö valmistelee määrittelyä yhteistyössä kiinteistö ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Lähtökohtana määrittelytyölle on ollut se, että siinä otetaan huomioon muun muassa rakennustuotteiden ja energiajärjestelmien sekä markkinoiden tekninen kehitys. Säädösvalmistelun tukena on FinZEBhanke, jonka tavoitteena on määritellä asiantuntijavoimin lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla helmikuun 2015 loppuun mennessä.
kunnat velvoitetaan aktiiviseen maapolitiikkaanHallitus päätti syksyllä 2013, rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon yhteydessä, että kil
pailun toimivuuden edistämisen sekä kuntien maapolitiikan harjoittamista koskevat näkökulmat tulee sisällyttää maankäyttö ja rakennuslakiin.
Kilpailun edistämisen näkökulma on uudistetussa laissa sisällytetty alueidenkäytön suunnittelun tavoitteisiin ja kaavojen vaikutusten arviointiin kaikilla kaavatasoilla sekä asemakaavan laatimisharkintaa koskeviin säännöksiin.
Kilpailun toteutumisen kannalta keskeiseksi tekijäksi on tunnistettu riittävä ja kysyntää vastaava tonttitarjonta kunnassa. Kuitenkin maankäyttö ja rakennuslainsäädännöstä on aiemmin puuttunut maapolitiikan harjoittamista koskeva nimenomainen säännös. Nyt tämä aukko korjattiin lisäämällä lakiin säännös, jonka mukaan kunnan on huolehdittava yhdyskuntien kehittämisen edellyttämästä maapolitiikan hoidosta. Velvoite jättää jatkossakin kuntien omaan harkintaan kuntakohtaiset maapolitiikan toimintaperiaatteet.
Vuonna 2011 voimaan tulleet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjausta koskevat säännökset pysyivät lakimuutoksessa voimassa, mutta paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköiden tuloa saman sääntelyn piiriin pidennettiin kahdella vuodella 15.4.2017 saakka. ■
Rakennustekniikka • 3/201418
Pimeän työvoiman määrä on pienentynyt muun muassa parisen vuotta voimassa ol
leen veronumeromenettelyn ansios ta. Heinäkuussa rakennustyömailla otettiin lisäksi käyttöön työntekijöitä ja rakennusurakoita koskeva tiedonantovelvollisuus. Verohallinnon tiedonantovelvollisuuden mukaan kaikista yhteisillä työmailla työskentelevistä henkilöistä täytyy pitää kirjaa ja ilmoittaa heistä verottajalle kuukausittain. Uusi menettely on suurin harmaan talouden torjuntaan liittyvä lakimuutos rakennusalalla.
Jo tähän mennessä torjuntakeinojen tuottamien verotulojen on arvoitu olevan huimasti aiempaa enemmän vuodessa.
”Ulkomailla asiasta ollaan erittäin kiinnostuneita. Missään muualla Euroopassa ei ole samanlaista käytäntöä. Luentopyyntöjä on tullut muun muassa Puolasta, Saksasta, Luxemburgista ja Hollannista”, Rakennusteollisuus RT:n asiamies, varatuomari Ville War-tiovaara kertoo.
Teksti: henriikka heLLStröm Kuvat: rakennuSteoLLiSuuS rt/riL
Tiedonantovelvollisuus kiinnostaa ulkomailla
Suomi on onnistunut kitkemään rakennustyömailta harmaata taloutta useilla menetelmillä. Toimenpiteet ovat tuottaneet tähän asti tuloa valtion kassaan jo kymmenien miljoonien eurojen
edestä. Tämä on herättänyt kiinnostuksen Suomen rajojen ulkopuolellakin.
Papereissa epäselvyyksiäTiedonantovelvollisuuden muutos koskee myös Suomessa toimivia ulkomaisia yrityksiä ja ulkomailta lähetettyjä työtekijöitä. Esimerkiksi virolaisia lähetettyjä rakennusalan työntekijöitä työskentelee Suomessa lähes 30 000. Verohallinto onkin tehnyt sopimuksen Viron veroviranomaisten kanssa tietojenvaihdosta.
”Tästä on selkeää hyötyä molemmille osapuolille”, Wartiovaara sanoo.
Uudet harmaan talouden torjuntakäytännöt poistavat myös tilanteet, jolloin yrityksellä on ”puhtaat paperit” Virossa, mutta Suomessa ei.
”Jotkut yritykset ovat tähän asti esittäneet Viron puolella hyväksytyt paperinsa Suomessa, mutta
Työnantaja rekisteröity Suomessa
Työnantaja rekisteröity ulkomailla
Työ enintään 6 kk Suomessa
• Rajoitetusti verovelvollinen Suomessa
• Lähdevero 35 % palkasta (sisältää luontoisedut)
• 510 €/kk tai 17€/pv vähennys palkasta ennen veron perimistä
• Lähdeverokortti verotoimistosta
• Suomi ei verota, jos ulkomailla oleva TA maksaa palkan
• Edellytyksenä on, ettei ulkomaisella TA:lla ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa
• Poikkeuksena vuokratyöntekijät, jotka tulevat Pohjoismaista, Puolasta tai Baltian maista tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Henkilö hakee itse ennakkojen määräämistä.
Työ yli 6 kk Suomessa
• Yleinen verovelvollisuus Suomessa
• Verotetaan samalla tavoin kuin Suomessa pysyvästi asuvia
• Annettava veroilmoitus Suomeen
• Yleinen verovelvollisuus Suomessa• Haettava ennakoiden määräämistä,
koska ulkomaisella TA:lla ei ole ennakonpidätys‐velvollisuutta Suomessa
3/2014 • Rakennustekniikka 19
sitten muun muassa verot on jätetty maksamatta täällä kokonaan. Nyt tämä ei enää onnistu, vaan yrityksen on näytettävä paperit,
jotka ovat kunnossa kummassakin maassa. Vastaan on tullut tapauksia, jossa sopimukseen kirjatut työntekijät ovatkin vaihtuneet
parin päivän kuluttua lennossa toisiin.”
Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuusLAKI ASTUI VOIMAAN 1.7.2014. LAIN ASETTAMAT VELVOITTEET:■■ Yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajan on pidettävä lain määrittelemät tiedot sisältävää luetteloa työmaalla työs-kentelevistä henkilöistä. Jokaisen työnantajan on annettava päätoteuttajalle luettelon pitämistä varten tarpeelliset tiedot (Työturvallisuuslaki 52b §)
■■ Yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajan on ilmoitettava kuukausittain rakennustyömaalla työskentelevät henkilöt Vero-hallinnolle, jos koko työmaan arvo ylittää 15 000 euroa (työntekijäilmoitus, Verotusmenettelylaki 15b §)
■■ Jokaisen työmaalla toimivan työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on ilmoitettava päätoteuttajalle tarvittavat tiedot työntekijöistään tai itsestään (työntekijäilmoitus, Verotusmenettelylaki 15b §)
■■ Jokaisen rakentamispalvelua tilaavan tilaajan on ilmoitettava alihankkijan tiedot ja alihankkijalle maksetut maksut Vero-hallinnolle kuukausittain, jos sopimuksen arvo ylittää 15 000 euroa (urakkatietoilmoitus, Verotusmenettelylaki 15c §)
■■ Jokaisen yksityishenkilön, joka rakennuttaa rakennuslupaa edellyttävän rakennuksen on ennen rakennuksen käyttöönot-toa ilmoitettava Verohallinnolle maksetut palkat, käytetyt alihankkijat ja alihankkijoille maksetut maksut (Verotusmenet-telylaki 15d §)
www.veronumero.fi
RAKENNUT‐TAJA/TILAAJA
ALIURA‐KOITSIJA
VUOKRA‐TYÖNANTAJA
ALIURA‐KOITSIJA
(Vuokratyön teettäjä)
SIVU‐URAKOITSIJA
ALIURAKOITSIJA
ALIURA‐KOITSIJA
ALIURA‐KOITSIJA
ALIURA‐KOITSIJA
Kukin työnantaja huolehtii, että omat työntekijät on merkitty
veronumerorekisteriin. Heillä on myös oltava kuvallinen
henkilötunniste.
Päätoteuttaja vastaa siitä, että kaikilla yhteisen työmaan työntekijöillä on kuvallinen henkilötunniste. Tämä pitää
ajantasaista luetteloa työmaan työntekijöistä.
VEROHAL‐LINTO
TIEDONANTOVELVOLLISUUDET YHTEISELLÄ RAKENNUSTYÖMAALLA
TYÖNANTAJAN TIEDONANTOVELVOLLISUUS
→→→Ennen työn aloittamista ja kuukausittain työntekijät ja
veronumerot
TILAAJAN TIEDONANTOVELVOLLISUUS
→→→Kuukausittain tiedot
laskutetuista urakkasummista ja vuokratyöntekijöistä
PÄÄTOTEUTTAJAN TIEDONANTOVELVOLLISUUS
→→→Päätoteuttaja ilmoittaa
kuukausittain tiedot työmaalla työskennelleistä henkilöistä
PÄÄTO‐TEUT‐TAJA
Rakennustekniikka • 3/201420
Velvollisuudet sitovat entistä tiukemmin myös suomalaisia työnantajia. Suomeen saapuviin työntekijöihin on sovellettava samoja ehtoja kuin suomalaisiin työntekijöihin lähtien TES:n mukaisesta vähimmäispalkasta, työaikalain mukaisista korvauksista, vuosilomista, työturvallisuus ja työterveyshuoltolaista. Poikkeuksen tähän tekee ainoastaan sosiaaliturva, joka hoidetaan lähettäjämaassa.
Wartiovaaran mukaan sekä suomalaisille että ulkomaalaisille yrityksille on kilpailuetu, kun ne voivat osoittaa, että niillä ei
ole mitään salattavaa ja asiat ovat kunnossa.
”Kun harmaa talous kävelee portista ulos, laatu kävelee saman aikaan sisään.”
olkiluodolle iso laiminlyöntisakkoTiedonantovelvollisuuden mukaan työmaan päätoteuttajalla on velvollisuus toimittaa raportti työntekijöistä verottajalle. Dokumentista pitää käydä ilmi muun muassa palkanmaksajan tiedot, työntekijän nimi ja veronumero, työsuhteen laatu sekä työskentelyn aloittamisaika. Myös urakkasummat on raportoitava aina 15 000 eurosta ylöspäin.
”Kun nämä tiedot yhdistetään, verohallinto saa hyvin kattavaa tietoa yritysten rahaliikenteestä. Uuden lain ansiosta myös valvonta tiivistyy: kun aiemmin puhut
tiin Verohallinnon reagointiajasta kuukausina ja vuosina, puhutaan nyt viikoista.”
Jos yritys ei täytä velvollisuuksiaan, se voi joutua maksamaan laiminlyödystä raportista 15 000 euron laiminlyöntimaksun. Isoihin maksuihin ovat osaltaan johtaneet myös tilaajavastuulain uudistukset. Suurin tähän mennessä laskutettu summa on ollut Olkiluodon työmaalle langetettu 100 000 euroa. ■
Rakennatko tuurilla vai tiedolla?
Rakennatko tuurilla vai tiedolla?Rakennusalan ammattilaisille tieto on tärkein työkalu. Rakennustiedon tietopalvelut kokoavat yhteen rakentamisen eri osa-alueilla ja kiinteistönpidossa tarvittavat ajantasaiset ohjeet, määräykset ja laatuvaatimukset. Oikea tieto nopeuttaa työtäsi ja parantaa sen laatua – ja rahaakin säästyy!
Top 5 syytä käyttää tietopalveluita
Tutustu ja testaa itse: www.rakennustieto.fi/rakennatiedolla
Alan säännökset
Selviät lakipykäläviida-kosta, kun alati muut-tuvat määräykset on seulottu puolestasi.
KH NetPelaa korttisi oikein
sekä kiinteistöpalveluiden hankinnassa että
kunnossapitotöissä.
Ratu NetVälineet avuksesi töiden
aikataulutukseen, menekkien ja kustan-
nusten laskentaan sekä työturvallisuuteen.
RT, LVI, SIT ja Infra Net
Suunnittelu- ja mitoitus- ohjeilla, tuotetiedoilla sekä CAD-aineistolla
suunnittelutyösi ei ole tuuripeliä.
RYL Rakentamisen
yleiset laatuvaatimuksetAlan yhteiset pelisäännöt
ovat apunasi.
Kun rakentamisen
laatu on taattu, on
aika kokeilla tuuria.
A
Osallistu 600 € matka-
lahjakortin arvontaan
www.rakennustieto.
fi/rakennatiedolla
Kilpailuaika 31.10.2014 asti.
3/2014 • Rakennustekniikka 21
Rakennatko tuurilla vai tiedolla?
Rakennatko tuurilla vai tiedolla?Rakennusalan ammattilaisille tieto on tärkein työkalu. Rakennustiedon tietopalvelut kokoavat yhteen rakentamisen eri osa-alueilla ja kiinteistönpidossa tarvittavat ajantasaiset ohjeet, määräykset ja laatuvaatimukset. Oikea tieto nopeuttaa työtäsi ja parantaa sen laatua – ja rahaakin säästyy!
Top 5 syytä käyttää tietopalveluita
Tutustu ja testaa itse: www.rakennustieto.fi/rakennatiedolla
Alan säännökset
Selviät lakipykäläviida-kosta, kun alati muut-tuvat määräykset on seulottu puolestasi.
KH NetPelaa korttisi oikein
sekä kiinteistöpalveluiden hankinnassa että
kunnossapitotöissä.
Ratu NetVälineet avuksesi töiden
aikataulutukseen, menekkien ja kustan-
nusten laskentaan sekä työturvallisuuteen.
RT, LVI, SIT ja Infra Net
Suunnittelu- ja mitoitus- ohjeilla, tuotetiedoilla sekä CAD-aineistolla
suunnittelutyösi ei ole tuuripeliä.
RYL Rakentamisen
yleiset laatuvaatimuksetAlan yhteiset pelisäännöt
ovat apunasi.
Kun rakentamisen
laatu on taattu, on
aika kokeilla tuuria.
A
Osallistu 600 € matka-
lahjakortin arvontaan
www.rakennustieto.
fi/rakennatiedolla
Kilpailuaika 31.10.2014 asti.
Rakennustekniikka • 3/201422
Teksti: henriikka heLLStröm
Energiatehokas kaavoitus laajenee
P orvoon kaupungin kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen korostaa,
että Skaftskärrhankkeesta saatua energiatehokkuustietoa on pystytty hyödyntämään muissakin kaupungin toiminnoissa kuin kaavoitusosastolla.
”Yhteistyö kaupungin eri osastojen välillä on selvästi vahvistunut − olemme astuneet uuteen aikakauteen. Teemme kaikki enemmän yhdessä, emme vain me kaavoituksessa. Samalla se vaikuttaa myönteisesti muuhunkin kuin energiatehokkuusajattelun syvenemiseen.”
Myös kaupunkien välinen yhteistyö on parantunut. Oulu on tunnettu rakennusvalvonnassa tehdystä edelläkävijätyöstä, mutta ei se jää kaavoituksessakaan jälkeen muista. Päinvastoin. Hiukkavaaraan on kaavailtu Skaftskärriin ja Vuorekseen verrattuna eniten asuntoja, reilulle 20 000 henkilölle.
Alueen asemakaavasuunnittelu aloitettiin kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemen mukaan jo 8,5 vuotta sitten.
”Tavoitteena on ollut muun muassa tehdä tiiviitä osaalueita, joissa on selkeät rajat eri maankäyttömuotojen välillä. Useita kes
Ajattelu energiatehokkaasta kaavasta on levinnyt Suomessa laajalle: työtä sen eteen on tehty jo vuosia niin Oulun Hiukkavaaran, Tampereen Vuoreksen kuin Porvoon Skaftskärrinkin
alueilla. Apuvälineinä on käytetty esimerkiksi virtuaaliosallistamista ja laskureita. Mutta nollaenergiaosaajista on edelleen paikoitellen pulaa.
”Yhteistyö kaupungin eri osastojen välillä on selvästi vahvistunut − olemme astuneet uuteen aikakauteen.”
Eero Löytönen, Skaftskärr
Eero Löytösen mukaan tonttien koot vaihtelevat, mutta ne ovat Skaftskärrissä pie-nempiä kuin Porvoossa yleensä. Pienimmät tontit ovat noin 500-neliöisiä ja tehok-kuusluku on 0,25 tai vähemmänkin. Kuva Maarit Gabrielsson.
tävän kehityksen arvoja on ollut mukana kaavoituksen alkumetreiltä asti”, Kallioniemi kertoo.
Hiukkavaara kaavoitetaan seitsemässä kokonaisuudessa. Ensimmäisen vaiheen eli Kivikkokankaan rakentaminen alkoi ase
makaavan valmistuttua 2011. Hiukkavaaran keskuksen ensimmäisen vaiheen asemakaava sai lainvoiman tänä vuonna, kesäkuun lopussa.
3/2014 • Rakennustekniikka 23
3D-lasit osallistamisen apunaKeskeisimmässä roolissa Hiukkavaarassa näyttäytyvät tällä hetkellä pilotoinnissa muun muassa uusiutuvat energiaratkaisut pientaloissa, keskitetyt jätehuollon ratkaisut ja vettä läpäisevät pinnat. Inurdecokehittämishankkeessa tutkitaan integroivaa kaupunkikehittämistä teemoilla käyttäjälähtöisyys, talvikaupunkisuunnittelu, energiaratkaisut ja erityisesti aurinkoenergia, osallistaminen sekä Living Lab.
”Myös kaupunkilaisten osallistaminen on kokeilussa koko ajan. Käytämme keinoina muun muas sa virtuaalimalleja, joiden avulla kaavoitukseen haetaan uudenlaista lähestymistapaa. Tutkimme myös, kuinka menetelmä toimii suunnittelijoiden kanssa ja tuoko se ylipäänsä etua kaavoitusprosessiin. Samalla etsimme konsteja siihen, että mahdollisimman moni saataisiin osallistumaan proses
Ensimmäinen Shaftkärrin alueelle laadittu asemakaava on Toukovuori. Kuva Porvoon kaupunki.
Rakennusmateriaali on Toukovuoressa määritelty puuksi. Kuva Porvoon kaupunki.
siin ja ideoimaan suunnittelun eri vaiheissa.”
Virtuaaliset, muun muassa 3Dlasien avulla tutkitut mallit toimivat tästä hyvänä esimerkkinä. Lasien avulla asukkaat pystyvät hel
pommin hahmottamaan tulevaisuuden ympäristöä.
Rakennustekniikka • 3/201424
Päivän sana kaavoituksessa on myös joustava: Hiukkavaarassa se tarkoittaa varautumista erilaisiin tulevaisuuden toteutusvaihtoehtoihin esimerkiksi korttelien käyttötarkoituksissa. Siellä luodaan myös edellytyksiä uudenlaisille energia, rakentamis ja palveluratkaisuille. Suunnittelussa on tutkittu esimerkiksi passiivisen aurinkoenergian hyvin huomioon ottavia aurinkotontteja. Monitoimitalo tullaan toteuttamaan integroituna projektitoimituksena, josta käytetään usein nimitystä allianssimalli.
”Olemme aloittaneet lisäksi elämysten kaavan suunnittelun. Tavoitteena on löytää keinoja taiteen ja elämysten huomioimiseen paremmin kaupunkitilassa”, Kallioniemi sanoo.
talvikaupunki-hanke huomioi pohjoisenHiukkavaaraan liittyvässä Talvikaupunkiprojektissa huomio pyritään kiinnittämään etenkin Poh
joisSuomen ilmastoolosuhteisiin kaavoituksessa.
”Suomalaiset pyritään näkemään piazzoilla italialaiseen tyyliin, vaikka lumitilanne on täällä aivan erilainen. Talvikaupunkihankkeessa selvitetään muun muassa lumitilojen mitoitusta ja auringon säteilymääriä Oulun korkeudella. Tällä hetkellä kokoamme talvikaupungin suunnitteluohjeita,
joissa lähtökohtina ovat mm. mikroilmasto, kasvuston suojat, katujen mitoitus ja tuuliolosuhteet”, Kallioniemi kertoo.
Talvikaupunkistrategiaa on toteutettu asemakaavan laatimisen yhteydessä. Kallioniemen mukaan lumien siirtämisellä kuormaautoilla kilometrien päähän on energiatehokkuuteen todella iso vaikutus. Asemakaavalla luodaan edel
Hiukkavaaran asemakaavoituksesta vastaa tiimi: Inurdeco koordinaattori Ari Saine, kaavoitusarkkitehti/Inurdeco projektipäällikkö Leena Kallioniemi, kaavoitusarkkitehti Eini Vasu ja kaavoitusarkkitehti Jere Klami.
”Tällä hetkellä kokoamme talvikaupungin suunnitteluohjeita, joissa lähtökohtina ovat mm. mikroilmasto, kasvuston suojat,
katujen mitoitus ja tuuliolosuhteet.”
Leena Kallioniemi, Hiukkavaara
HIUKKAVAARA SKAFTSKÄRR VUORES
Kaavan laatimisaikataulu Useita kaavoja vuodesta 2011 alkaen 2008-2012 2006-2020
Alueen koko, ha. 1 500 400 1 200
Asukasmäärä 20 000 7 000 14 000
Asuntojen määrä 10 000 3 000 6 500
Työpaikkojen määrä 1 800 200 3 000-5 000
Erityistä
Talvikaupunkistrategia, Kaupunkikehittäminen,
Vuorovaikutus, 3D-suunnittelu ja osallistaminen,
Living Lab, Hulevesien hallinta,
Vettä läpäisevät pinnat, Aurinkoenergia, Taide ja kulttuuri
Aurinkoenergianhuomioiminen tonttien
kaavoituksessa ja talojen sijoittelussa,
Puu rakennusmateriaalina
Ekotehokkuus, Yhdyskuntarakenne,
Energia- ja liikennejärjestelmät,
Jätteiden putkikeräys, Kattava hulevesijärjestelmä
3/2014 • Rakennustekniikka 25
lytykset sille, ettei lumia kuljeteta alueelta pois.
Kestävän pohjoisen talvikaupungin tuloksena syntyvät innovatiivisen maapolitiikan ja tonttiluovutuksen kriteerit sekä Living Lab sopimukset, käytännöt ja mallit. Living Lab on avoin testiympäristö, jonka ensimmäisenä pilottikohteena toimii Kivikkokankaan ekokylän rakentaminen. Kyseisellä alueella tutkitaan esimerkiksi maalämpö ja hybridiratkaisuja, aurinko ja lämpöpumpputeknologioita sekä mittausteknologiaa. Kokonaisuudessaan ekokylähanke on osa valtakunnallista Rescahanketta.
Living Lab on tuttua myös Skaftskärrissä. Tavoitteena on ollut energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Jokainen alueelle rakentaja, joka asentaa kotiinsa energianseurantalaitteen ja antaa tiedot kaupungin käyttöön, saa tu
hannen euron alennuksen tontin hinnasta.
Laskureiden tuottama tieto epävarmaaEnergiatehokkaan kaavoituksen tukena on hyödynnetty myös poikkitieteellistä yhteistyötä Oulun yliopiston ja rakennusliikkeiden välillä. Tuloksista saadaan hyötyä suoraan asemakaavaan. Skanska Talonrakennus Oy tutkii energiatehokkuuslaskentamalleja ja uuden sukupolven kerrostaloasuinkortteleita, HartelaForum Oy:llä on työn alla hukkaenergiaa hyödyntävän hybridikorttelin kehittäminen ja Sonell Oy kehittää sekä asiakasvuorovaikutusta virtuaalityökalujen avulla että uuden sukupolven pientalokortteleita.
Yhteistyössä on testattu lisäksi erilaisia alueenergiatehokkuuslaskureita. Ongelmana on, että millä kriteereillä alueita lasketaan ja ver
rataan. Inudecokehittämishankkeen aikana on Oulun yliopistolla kehitetty laskuri, jolla verrataan rakennusten energiakulutuksen kustannuksia eri energiamuodoilla 20 vuoden aikana.
Niin yritysyhteistyö kuin laskuritkin ovat tuttuja myös Porvoossa. Yhteistyötä on tehty sekä muiden kuntien ja rakennusliikkeiden että korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Löytönen ei ole laskureista kuitenkaan täysin vakuuttunut.
”Esimerkiksi IDEAShankkeessa kehiteltävää laskurin prototyyppiä testattiin, mutta siinä oli vielä kaavoittajalle hankalia kysy
Energisoiva asemakaava voidaan luoda myös tonttikohtaisesti sen perusteella, millä tontilla voidaan hyödyntää parhaiten aurinko-energiaa. Mallinnuskuva Hiukkavaarasta.
Rakennustekniikka • 3/201426
myksiä. Taustatiedon saaminen on tärkeää: minkä muotoinen talo kuluttaa enemmän energiaa kuin toinen ja syntyykö hiilipäästöjä enemmän tiili vai puutalosta?”
Laskurista tulee Löytösen mukaan myös helposti raskas.
”Olisi toivottavaa, että siitä tulisi tarpeeksi kevyt työkalu suunnitteluaikaiseen vertailuun ja sparraukseen.”
talot tonteille auringon mukaanRakennusmateriaali Skaftskärrissä on määritelty puuksi. Infrassa on panostettu eniten kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen sujuvuuteen, niin pyöräparkkeihin kuin pikapyöräteihinkin. Pihasuunnittelussa tärkeässä roolissa on ollut myös hulevesien hallinta. Pintamateriaaleiksi on valittava sellaisia vaihtoehtoja, ettei sadevesiviemäröintiä tarvitse rakentaa erikseen. Vedet pitää imeyttää omalla tontilla.
”Tontin luovutuksen yhteydessä aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuus
pitää tehdä tutuksi.”
Pertti Tamminen, Vuores
man helpoksi myös pientaloasukkaille. Asemakaavoituksessa talojen sijoittelua mietitään aurinkoenergian hyödyntämisen kannalta optimaalisesti.”
Hiukkavaarassa on esimerkiksi valmistumassa ohjekortit aurinkotonttien suunnittelun ohjeistukseksi kaavoituksessa ja aurinkoenergian hyödyntämiseksi rakentamisessa, erityisesti Oulun korkeudella.
”Teimme tästä laajan selvityksen”, Kallioniemi kertoo.
nollaenergia-asiantuntijoista huutava pulaTampereella Vuoreksen kaupunginosassa kaavoitustyötä on myös tehty useassa eri osassa. Parhaillaan työn alla olevan Isokuusen alueen itäosaan on tarkoitus luoda 15 000 kerrosneliön suuruinen, noin sadan pientalon suuruinen alue. Tavoitteena on, että Isokuusen alueesta muodostuu puutalokaupunki, jossa rakennettavien alueiden tehokkuus kasvaa reunoilta kohti keskustaa.
”Ensimmäinen askel on nollaenergiaalue, aluksi pienemmässä mittakaavassa eli noin kymmenelle tontille. Se ei ole yksinkertaista, koska osaavia nollaenergiaasiantuntijoita ei ole helppo löytää. Meidän pitäisi löytää yrittäjiä, jotka haluavat satsata alueeseen ja sen kehittämiseen. Pula on etenkin sellaisista toimijoista, jotka hallitsevat maalämpö, tuulivoima, pelletti ja aurinkoenergiaasiat”, Tampereen kaupungin Vuoresprojektin johtaja Pertti Tammi-nen sanoo.
Isokuusen kaupunginosaan Vuorekseen rakennetaan 4000 asukkaan asuinalue. Kuva B&M Architects Ltd.
Pertti Tamminen kaipaa maalämpö-, tuulivoima-, pelletti- ja aurinko-osaajia.
Niin Hiukkavaarassa kuin Skaftskärrissäkin on mahdollisuus liittyä kaukolämpöverkostoon. Kaukolämpö on tuotettu Porvoossa 90prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Aurinkolämmön hyödyntämiseen on suunnitteilla voimalaitos lähivuosina, joka nostaisi uusiutuvan energian osuuden jopa sataan prosenttiin.
”Mahdollisuus aurinkoenergian hyödyntämiseen pyritään tekemään mahdollisim
3/2014 • Rakennustekniikka 27
Hän vahvistaa kaukolämmön olevan ekotehokkain tapa, kun rakentaminen on alueella riittävän tehokasta. Tällä hetkellä kaukolämpö tuotetaan Tampereen seudulla turpeella ja maakaasulla, mutta tilanne muuttuu radikaalisti vuonna 2020. Valtaosa lämmöstä tuotetaan silloin hakkeella.
”Toisaalta rakennettaessa aina vain energiatehokkaampia rakennuksia, kaukolämmön tehokkuus on omakotialueilla yhä kyseenalaisempaa. Tämänkin vuoksi on tärkeää mahdollistaa maalämpö jo kaavassa.”
Tamminen sanoo, että kaava on laadittava niin, että kaivot voidaan toteuttaa, olivatpa ne sitten kaavan sisä tai ulkopuolella.
”Vaikka Vuoreksessakin tontit ovat melko pieniä, voidaan niiden leveyttä kasvattaa helpostikin. Sama koskee rivi ja kerros
Vuoreksen alueelle, Tampereen Asuntomessuille vuonna 2012 passiivitalon rakentaneet perheet saivat alennusta tonttivuokrasta viiden vuoden ajalta. Alueelle rakennettiin lisäksi putkikeräys- ja hulevesijärjestelmä.
talotontteja. Ja kaupunki voi halutessaan sallia maalämpökaivojen rakentamisen puistoalueellekin.”
Viimeisimpiä kaavoja varten Vuoreksessa on kartoitettu jo luonnosvaiheessa potentiaaliset tontit aurinkoenergian hyödyntämiselle.
”Tontin luovutuksen yhteydessä aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuus pitää tehdä tutuksi. Jos asukas ei halua heti ostaa aurinkokennoja tai aurinkopaneeleita, hänen pitää tietää sen olevan mahdollista myöhemminkin. Tarvittaessa keräimet voi sijoittaa myös autotallin katolle”, Tamminen kertoo.
Oulussa on rakenteilla pientaloalue Hiukkavaaran Kivikkokankaalle Rescakehittämishankkeen toisen vaiheen puitteissa. Siinä koerakennetaan eri uusiutuvien energioiden ja hybridein ratkaisuja kohti nollaenergiaa.
”Oulu onkin ollut energiatehokkaiden pientalojen rakentamisen edelläkävijä Suomessa”, Kallioniemi sanoo.
Eero Löytönen korostaa, että kaavoituksessa täytyy löytää ratkaisuja erikokoisille kotitalouksille, kaksi plus kaksi henkeä ajattelu on historiaa.
”Ja vaikka maakuntakaavallinen ajattelu on tärkeintä, voidaan asemakaavavaiheessa vaikuttaa vahvasti siihen, kuinka ihmiset rakentavat, liikkuvat ja käyttävät energiaa.” ■
Rakennustekniikka • 3/201428
Teksti: henriikka heLLStröm Kuvat: Fira ja henriikka heLLStröm
Korjausrakentaminen muuttuu palveluksi pikkuhiljaa
Korjausrakentamisen palveluiden ja markkinoiden monipuolistuessa sekä teknistyessä alalle kaivataan lisää uudenlaisia toimintamalleja. Fira on tästä hyvä esimerkki.
Firan aulatilassa seinää peittävät laudanpätkiin kiinnitetyt muistitaulut. Jossakin niistä on
kuvattu Rajamäen uimahallin peruskorjaushankkeen suunnitteluprosessi Big Roommallilla. Palvelulähtöinen konsepti voisi vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta kuitenkaan kovin moni yritys ei ole pystynyt tekemään palvelujansa ja toimintamallejansa muille näkyväksi korjausrakentamisen alueella. Fira on. Sen liikevaihto on kasvanut orgaanisesti, keskimäärin 38 prosenttia vuodessa vuodesta 2009 alkaen.
Rakentamisen paradigman muutos edellyttää Firan toimitusjohtaja Jussi Ahon mukaan alan ansainta ja hankemallien kehittymistä.
”Arvon luonti onnistuu vain yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaat päättävät, mikä on tuottavuutta ja mikä ei. Yrityksen menestyksen sanelee viime kädessä asiakkaan kokema palvelun laatu”, Aho sanoo.
Hän kiteyttää ajatuksensa neljään väittämään. Yksi niistä kuuluu, että rakentamisen perinteiset pelisäännöt ohjaavat osaoptimointiin, kun pelaajia on paljon arkki
tehdeistä LVIsuunnittelijoihin. Hänen keskeinen väittämänsä on myös, että rakentamisen toimialaa on ravistettava palvelujohtamisella ja yhteiskunta on lisäksi aina nähtävä asiakkaana.
Juuri tähän kiteytyy Firan ydin: ”Kasvavaa yritystä ei voi pyö
rittää teollisuusajattelu etunenässä. Sen sijaan olen vakuuttunut siitä, että palvelukokemus on keskeinen ja oikea mittarointitapa. Sitä ei pidä tulkita väärin halihalimeiningiksi, kysymys on alan businesslähtöisyydestä sekä kasvu ja uudistushalusta. Voimme uudistaa rakentamisen investoinneilla asiakkaidemme toimintaa ja koko yhteiskuntaamme. Tämä antaa mahdollisuuden liiketoimintamalliinnovaatioille ja kasvumahdollisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Toimialamme on iso, Suomessa rakennusalan osuus bruttokansantuotteesta on jopa noin 15 prosenttia, kun se jää esimerkiksi IsoBritanniassa noin seitsemään prosenttiin.”
tietomallinnus osaksi korjausrakentamistaTekes on selvittänyt osana Rakennettu ympäristöohjelmaa yh
dessä Rakennusteollisuus RT:n, Raklin, Suomen Isännöintiliiton, Suomen Kiinteistöliiton, Suomen konsulttitoimistojen liitto SKOL:n ja Sähkö ja teleurakoitsijoiden Liitto SKUL:in kanssa korjausrakentamisen palveluiden ja markkinoiden kehittymistä. Yhteinen näkemys on, että korjausrakentamisen asiakaslähtöisyys ja tuottavuus edellyttävät parantamista. Myös näiden tahojen mielestä tilanne paranee, jos korjausrakentamista voidaan kehittää aidoksi palveluksi.
”Alalle kaivataan enemmän avoimia ja yhteistoimintaan kannustavia toteutusmalleja, kuten yhteistoimintaurakoita. Näkemyksen mukaan myös tietomallinnus on otettava osaksi korjausrakentamista”, Sampsa Nissinen, Tekesin Huippuostajat ja Rakennettu ympäristöohjelman päällikkö sanoo.
Tekes onkin panostanut viime vuosina vahvasti rakennetun ympäristön kehittämiseen. Sen ympärille on syntynyt noin 150 hankekokonaisuutta, joista 30 on tutkimus ja 120 yritysten kehityshankkeita.
”Niitä on rahoitettu yhteensä 35 miljoonalla eurolla.”
3/2014 • Rakennustekniikka 29
Jussi Aho sanoo, että Firassa on tehty pitkä matka, mutta vielä enemmän matkaa on jäljellä.
Nissinen nostaa korjausrakentamisen toimijoista esiin muun muassa Firan ja Constin sekä hyviksi esimerkeiksi niin linjasaneeraukset kokonaispalveluna, teollisen korjausrakentamisen tuotteet, energia ja ekotehokuutta parantavat ratkaisut kuin aluekorjaamiseen tähtäävät toimintamallit.
”Fira haluaa tuottaa lisäarvoa myös asukkaille. On iso asia, että esimerkiksi putkiremonttihankkeissa päästään pelkällä hinnalla
kilpailusta. Uskon, että muun muassa yhteistoimintaan kannustavat toimintatavat lisääntyvät. Mutta niin kauan, kun tilaajat eivät osaa tai halua vaatia muutoksia, ei synny muutoksia.”
Nissinen kertoo, että muualla Euroopassa korjausrakentamisen palvelumallien kehittämisessä ollaan pidemmällä. Esimerkiksi Ruotsissa on korjattu enemmän taloja kestävän kehityksen mukaisesti.
FIRAHenkilömäärä: ■■ 154, joista 28 omistaa yri-tyksen
Liikevaihto:■■ Arviolta 90–100 miljoonaa eu-roa vuonna 2014, kun se oli 73 miljoonaa euroa vuonna 2013
Käynnissä olevia peruskorjaushankkeita:■■ Rajamäen Uimahalli Oy – Ui-mahallin peruskorjaus ja laa-jennus, 2014–2015
■■ Päijät-Hämeen Koulutuskon-serni, peruskorjaus, 2013–2014
■■ Kluuvin kauppakeskus, 2014■■ Kangasalan Prisma, 2014–2015
”Kunnianhimo on siellä eri tasolla kuin meillä.”
Luottamus kaiken a ja oAho nimeää opilliseksi isäkseen Hankenin palvelu ja asiakassuhdemarkkinoinnin professori Christian Grönroosin, joka aloitti viime keväänä Firan hallituksessa.
”Grönroos on kirjoittanut paljon palvelujohtamisesta ja markkinoinnista. Hänen mukaansa teollisuudesta peräisin olevien tuottavuusmallien käyttö voi aiheuttaa palveluorganisaatiossa ongelmia. Suomalaisessa liikeelämässä teollisuusajattelu on perinteisesti vahvaa ja se hidastaa toimialan uudistumista palvelulähtöiseksi.”
Aho sanoo nostavansa hattua Liikennevirastolle ja Senaattikiinteistölle siitä, että ne ovat uudistaneet hankemallejansa osapuo
Rakennustekniikka • 3/201430
”Korjausrakentaminen-sanana ohjaa väärille urille. Kaikki näkevät vain perinteisen korjaamisen, vaikka tulevaisuudessa asukkaille pitää tarjota parannuksia asumiseen ja asukkaiden arkeen. Parempi sana kuvaamaan toimintaa olisikin uudistaminen”, huomauttaa Sampsa Nissinen.
lia integroivaan suuntaan. Hän on vakuuttunut, että yhdessä kehittämisen toimintamalli yhdistettynä Big Roomtyötapaan, virtuaalisuuteen ja visualisointiin tuo tuloksia, mutta kehittyneempi toiminta edellyttää ennen kaikkea luottamusta osapuolten kesken. Ihmisten välinen luottamus kasvaa tahdon, kyvykkyyden, läpinäkyvyyden ja rehellisyyden summana.
”Toimialamme voi ottaa rohkeasti sille tarjolla olevan roolin kansantalouden uudistajana muistaen, että tarvitsemme tässä työssä myös poikkitieteellistä näkemystä. Alamme on vielä insinöörivetoisesti omassa siilossaan. Toiveikkuuttani ylläpitää ennen kaikkea se, että näytämme kulkevan lah
jakkaiden nuortemme kanssa automaattisesti kohti sosiaalisempaa ja jakavampaa toimintaa, joten
palveluliiketoiminnan ydin, arvon yhdessä luonti, kehittyy aivan varmasti.” ■
Firalla on hyviä kokemuksia Big Room –työskentelystä, jolloin hankkeen eri osapuolten välinen vuorovaikutus on nopeaa ja help-poa. Työskentelytapa mahdollistaa myös erilaisten ratkaisujen kokeilun ja kehittämisen nopeasti.
3/2014 • Rakennustekniikka 31
Rakenna turvallisesti ja kustannustehokkaasti.
• Tarkka mittaustieto rakenteista on työkalusi kustannusten optimointiin• Automaattiset ankkurivoima-, siirtymä-, painuma-, pohjavesi- ja huokospainemittaukset• Saat automaattisesti hälytyksen raja-arvojen ylityksestä kellon ympäri
Rakenteiden automaattiset mittaus- ja hälytysjärjestelmät aina palveluksessasi:
Lue lisää www.fi nmeas.com tai tule käymään InfraExpo-messuille 1.-3.10.2014, kerromme lisää osastolla 1b11. Tervetuloa!
Valvomme puolestasi.
Osasto 7d40 Tervetuloa!
Rakennustekniikka • 3/201432
Tulevaisuuden koulu on aistiystävällinen
Stress free area -konseptin mukaisesti toteutettu luokka ei maksa juuri normaaliluokkaa enempää. Aisteja kunnioittavalla suunnittelulla on suuri merkitys viihtyvyyden parantamisessa ja pidemmällä tähtäyksellä jopa
syrjäytymisen ehkäisyssä. Vuosaaren ala-asteelle tällaisia luokkia ja muita tiloja toteutetaan peruskorjauksen yhteydessä kolmetoista.
Teksti: henriikka heLLStröm Kuva: ShutterStoCk
3/2014 • Rakennustekniikka 33
Vuosaaren alaasteen peruskorjaushanke on osoitus eri tieteen aloja yhdistävän yh
teistyön voimasta. Suunnittelutiimiin kuuluu insinöörien ja arkkitehtien lisäksi muun muassa aistiystävälliseen suunnitteluun erikoistunut konseptisuunnittelija sekä koulun henkilökuntaa.
Kun oman koulun remontti alkoi lähestyä, Vuosaaren alaasteen rehtori, Jukka Isohanni, halusi käydä tutustumassa sekä peruskorjattuihin että uusiin kouluihin. Hän toivoi löytävänsä esimerkkejä sellaisista tilallisista ratkaisuista, jotka tukisivat parhaiten lasten hyvinvointia ja kasvua kunnon kansalaisiksi.
”Olimme kuuntelemassa Siltamäessä ja Soukassa heidän kokemuksiaan aistiystävällisistä luokkatiloista. Sinne on suunniteltu Stress free area (SFA) konseptin mukaiset pilottiluokat ja tulokset olivat sen verran vakuuttavia, että halusimme luoda vastaavanlaiset tilat kouluumme.”
Käytännössä aistiystävälliseksi suunniteltu tila maksaa saman verran kuin perinteinen luokka. Pienillä muutoksilla on mahdollista toteuttaa tiloja, joissa oppilaiden vireystila paranee ja kuormittuneisuuden tunne vähenee.
”Hyvä sisäympäristö vähentää psykosomaattisia oireita, kuten kurkun karheutta, päänsärkyä ja silmien kirvelyä. Tuntuu omituiselta, että aistiystävällisyyden tärkeyttä tarvitsee perustella koko ajan, vaikka tulokset ovat itsestään selviä. Miksi me emme kunnioita aivojamme ja aistejamme? Annamme mieluummin huonon olotilan jatkua, kun haemme niihin ratkaisuja”, Stress free area konseptin luoja Margit Sjöroos kertoo.
Hän painottaa, että muun muassa Saksassa Central Institute for Mental Health Mannheim ja Walesissa Cardiffin Yliopisto tutkivat vuosina 2005–2012 ihmisten mie
lenterveysongelmien ja kaupunkien tuottaman ulkoisen negatiivisen stressin yhteyttä.
”Näidenkin selvitysten perusteella tutkijat suosittavat ulkoisten negatiivisten stressitekijöiden, kuten korkean melutason, välkkyvien valojen, tietynlaisten taajuuksien tai väripariyhdistelmien vähentämistä, sillä niillä on havaittu olevan selvä yhteys masennuksen, aggression ja muun muassa skitsofrenian puhkeamiseen.”
Ajatus ei ole uusi. Sjöroos on puhunut konseptoimansa Stress free arean puolesta jo kymmenen vuotta. Kaikki alkoi kahviloista ja toimistoista. Vuona 1996 kehitetty konsepti tarkoittaa yksilöllistä ja riippumatonta neurofysiologista suunnittelua, joka huomioi fyysisen, digitaalisen ja mentaalisen ympäristön välisen merkityksen ihmisen hyvinvoinnille. Taustalla vaikuttavat väri, hahmo
ja käytettävyyspsykologia sekä aivotutkimus.
Tämä oli yksi syy, minkä vuoksi myös Isohanni kiinnostui Sjöroosin näkökulmista.
”Olen ollut jo vuosia kiinnostunut musiikkipedagogiikasta ja sen vaikutuksesta lasten aivotoimintaan. Margitin ajatukset tukivat omia näkemyksiäni.”
Toteutettuja kohteita on jo melkoinen määrä, mutta Sjöroos sanoo, että osa vielä epäröi.
”Esteenä on usein pelko uutta kohtaan.”
erikokoiset tilat edistävät oppimistaVuosaaren peruskorjaushankkeen arkkitehtina on toiminut Joni Lindberg Arkkitehdit Siistonen Oy:stä.
”Stress free area ajattelu tuli mukaan vasta toteutussuunnittelun aikana. Oli yllättävän vaikea todistella konseptin hyötyjä
Stress free area@■■ Margit Sjöroos on kehittänyt konseptia vuodesta 1996, demo oli vuonna 2004
■■ Toimii tutkimusyhteistyössä mm. Helsingin Yliopiston käyttäytymistieteiden tiedekunnan ja psykologian laitoksen, Jyväskylän yliopiston, Työterveyslai-toksen ja Aalto-yliopiston kanssa
■■ Osa työterveyslaitoksen ja Aalto-yliopiston TOTI (toimivat työtilat)-tut-kimushanketta sekä useita oppimisympäristö- ja työympäristötutkimuksia Suomessa ja ulkomailla
■■ Osa Aalto-yliopiston Future Learning Living Lab -työryhmää
Rakennustekniikka • 3/201434
eri tahoille, koska sitä ei oltu kirjattu mukaan tavoitteisiin jo hankesuunnitteluvaiheessa. Se todettiin periaatteessa hyväksi ajatukseksi Tilakeskuksessa ja Helsingin kaupungin rakennusvirastossa, mutta sitä oli hankala sisällyttää ajoituksen vuoksi mukaan hankkeeseen. Pystyimme onneksi osoittamaan, että SFAtilojen toteutus ei lisää kustannuksia, joten saimme hyväksynnän toteuttaa SFAtilat pääosin alku, kieli ja erityisopetusluokissa. Jatkossa SFAtilojen toteuttaminen tulisi saada mukaan hankkeisiin heti alussa, jolloin niille voidaan hakea hyväksyntä kaikilta tahoilta jo hankesuunnitteluvaiheessa.”
Lindberg ei ole pahoillaan ulkopuolisen suunnittelijan mukaantulosta prosessiin. Päinvastoin.
”Margit sai vapaat kädet stress free area luokkien suunnittelussa, jonka jälkeen me suunnittelimme muiden luokkien ja yhteisten tilojen värimaailman muodostaman yhtenäisen kokonaisuuden. Mietimme myös rakennuksen sisätilojen värimaailmaa yhdessä. Konseptin tavoitteet sopivat hyvin yhteen arkkitehtuurin tavoitteiden kanssa ja tukevat työtämme, sillä arkkitehdeillä ei ole vastaavaa erikoisosaamista monialaisesta, aistiystävällisestä suunnittelusta.”
Stressittömän tilan värimaail ma on kaukana suomalaisten suosikeista, kuten mustasta, harmaasta ja valkoisesta, ainakin isoina pintoina. Sävytetty sisustus on koettu Työterveyslaitoksen TOTItutkimuksen (2012–2013) mukaan tilan elvyttävyyden ja työn innostavuuden sekä ilon kannalta paremmaksi kuin neutraali sisustus.
Erittäin tärkeässä roolissa on myös valaistus: tilasta täytyy löytyä sekä himmennettäviä että seinävalaisimia. Epäsuora valo vähentää stressin määrää ja ylläpitää vireystilaa. Merkitystä on myös lat
tiamateriaalilla, sillä pehmeät tekstiilimatot absorboivat hyvin ääntä. Niitä kaavailtiin Vuosaareenkin, mutta hanke kaatui siivoukseen: mattojen imurointi olisi tullut liian kalliiksi. Ne koettiin myös paloturvallisuusriskiksi, vaikka niissä on normaali SL eli korkein paloluokitus. Sen sijaan lattiamateriaaliksi tulee linoleum, joka sekin on asteen verran esimerkiksi laattalattiaa pehmeämpi.
”Mattojen on todettu vaikuttavan positiivisesti myös kielten ääntämisen opetteluun, sillä niiden ansiosta muun muassa akustiikka paranee ja ne tukevat muun muassa kinesteettistä pedagogiikkaa. Lisäksi tekstiilimattoluokissa on todettu olevan parempi sisäilma kuin tavallisissa luokissa. Tekstiilimatoissa on kehitytty huimasti viime vuosina, ja jopa osaa niistä suosittelee Allergia ja astmaliitto. Vanhat mielikuvat vain ovat tiukassa.”
Sjöroos pitää tärkeänä myös vyöhykeajattelua luokan sisällä. Siihen kuuluu muun muassa pöytien sijoittelu isompiin ja pienem
3/2014 • Rakennustekniikka 35
Vuosaaren ala-asteen peruskorjaus■■ Valmistumisvuosi: 1971, peruskorjauksen aikataulu: syyskuu 2014–kesällä 2016.
■■ Korjaukset: vesi- ja viemäriputkiston, sähköjärjestelmien, vesikaton, ikku-noiden, ulko-ovien sekä rakennuksen julkisivun uusiminen, koneellisen il-manvaihtojärjestelmän uusiminen, esteettömyyden ja paloturvallisuuden sekä koulun pihan ja opettajien tilojen parantaminen
■■ Budjetti noin 13,6 miljoonaa euroa■■ Urakoitsijat: YIT-Rakennus Oy, IV-työt Ilmastointi-Mikenti Oy, Putkityöt: Lemminkäinen Talotekniikka Oy, Sähkötyöt: Sähkö Oy, Rakennusautomaatiotyöt: Caverion Suomi Oy
piin ryhmiin sekä monta opetuksen suuntaa. Suunnittelussa nousevat etusijalle lisäksi värit, iloisuus ja huumori. Toiveissa on myös, että jokainen luokka saisi maalata tai koristella oman luokkansa akustiikkapaneelit.
”Yleisesti ottaen ei voida ajatella, että lapsille suunnitellaan samanlaisia tiloja kuin aikuisille. Psykiatri Jari Sinkkosenkin mukaan pienten lasten keskushermosto on höttöä, joka ei kestä samanlaista kuormitusta kuin aikuisten. Aivotkin kehittyvät noin 23vuotiaaksi. Emme siis voi ottaa mallia luokkien suunnittelussa monitoimitiloista.”
Lindberg kertoo esimerkin Kööpenhaminasta, jossa 750 oppilaan koulu toteutettiin suurina yhtenäisinä tiloina, ilman erillisiä luokkahuoneita. Käytäntö oli hankala erityisesti akustiikan osalta, ja tiloja ei koettu viihtyisinä melusta johtuen. Nykyään kyseisessä koulussa on päädytty jakamaan tiloja kalustein ja tekstiilein, jotta voidaan muodostaa erikokokoisia tiloja ja akustisesti miellyttävämpi oppimisympäristö.
”Eivät kaikki aikuisetkaan pysty työskentelemään avotilassa koko ajan, ja osa heistä ei koe sitä lainkaan miellyttäväksi.”
Sädesieni söi pedagogisen suunnittelun eurotVuosaaren alaasteen peruskorjausbudjetiksi on hankesuunnitelmissa määritelty 13,6 miljoonaa euroa. Toteutussuunnittelun aikana koulusta löydettiin haitallisia mikrobeja, joten julkisivuverhous ja lämmöneristeet päätettiin purkaa. Budjetti pysyi kuitenkin entisellään, joten pedagogiseen suunnitteluun käytetyt eurot pienenivät miljoonalla eurolla.
Stress free -conseptin mukainen luokka on toteutettu myös Siltamäen ala-asteelle.
Satu Arokari (ikkunan edessä) kuvailee, kuinka saksalaisessa Schüttorfin ystävyys-koulussa oppilaat työskentelivät mielellään lattioilla, jotka olivat materiaaliltaan teks-tiilimattoa. Koululaisten työtuoleissa oli pyörät alla ja tuoleilla pystyi hieman keinut-tamaan itseään. Koulupäivä alkoi aina yhteisellä tai chi-tyyppisellä aamuvoimistelu-hetkellä. Tunnelma koulussa oli miellyttävä ja rauhallinen.
Rakennustekniikka • 3/201436
Isohanni sanoo, että missään vaiheessa kaupunki ei harkinnut vanhan koulun purkamista ja uuden rakentamista. Lindberg pohtii, pitäisikö koko julkisella puolella puhua laajemminkin elinkaarikustannuksista, ei pelkästään rakentamiseen liittyvistä elinkaarikustannuksista.
”Julkisissa hankkeissa voisi selvittää, minkälainen vaikutus esimerkiksi oppimisympäristöjen viihtyisyyden parantamisella on lähialueen nuorten syrjäytymiseen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin rakennuksen elinkaaren aikana. Oppimisympäristöön käytetty euro voi säästää kaksi euroa sosiaalipuolen menoista, joten in
vestointeja tulisi tarkastella myös yhteiskunnan tasolla.”
Lindbergin mielestä peruskorjauksen yhteydessä on myös hyvä sauma miettiä oppimisympäristöä ja opettamista uudella tavalla.
”Muuten seuraavaa mahdollisuutta voi joutua odottamaan 20 vuotta, jolloin on seuraavan kerran mahdollisuus investoida laajemmin kyseiseen kouluun. Huono fyysinen kouluympäristökin tulee vastaan yhteiskunnan muilla tasoilla.”
Rehtori Isohanni toteaa, että syrjäytyneellä nuorella, joka ei yleensä ole suorittanut peruskoulua loppuun, on 70kertainen riski tulla väkivallan uhriksi tai tehdä itse jotakin.
”Jokainen nuori, joka saadaan tuosta kierteestä pois, säästää yhteiskunnalle jo kymmeniä miljoonia euroja. Miksi ei siis panostettaisi ennaltaehkäisyyn esimerkiksi
tilojen suunnittelun yhteydessä? Se vaatii usein vain yhden vahvan persoonan, joka laittaa asiat liikkeelle.”
Hän jatkaa, että on mielenkiintoista, että opetushenkilökunnan lisäksi kaikkien Helsingin koulujen oppilaat ja näiden vanhemmat on pyydetty nyt syksyllä ideoimaan verkkokyselyn kautta tulevaisuuden koulua 2020.
”Kuitenkin jo mahdollisen ja toteuttamiskelpoisen uudenlaisen ajattelun toteuttaminen voi kaatua siihen, ettei joku virkamies maksa mattojen imurointia”, Isohanni ihmettelee.
Satu Arokari, Vuosaaren alaasteen apulaisrehtori on asiasta samaa mieltä.
”Meitä kannustetaan unelmoimaan ja miettimään uudenlaisia ratkaisuja, mutta edes pieniä riskejä ei uskalleta ottaa.” ■
Ympäristösi parhaat tekijätSito on infran, liikenteen, maankäytön, ympäristön ja digitaalisten palveluiden moniosaajayritys. Lähes 500 asiantuntijaamme tarjoavat mutkatonta palvelua ja korkealuokkaista suunnittelua kymmenellä paikkakunnalla. Palvelumme kattavat suunnittelun kaikki vaiheet ja osatehtävät sekä asiakasprosessien konsultoinnin ja projektinhallinnan. Kanssamme vaativatkin projektit onnistuvat.
www.sito.fi
SITO-ilmo-142x105mm.indd 1 30.4.2014 13.47
3/2014 • Rakennustekniikka 37
Positiivisen energian aurinkotalot
Teksti: heLena SoimakaLLio Kuvat: teemu VehmaSkoSki, VaLeria anzoLin, jaSon FLakeS ja ©SoLar DeCathLon euroPe
Vuoden 2014 Solar Decathlon Europe -kilpailun voitti italialainen Team Rhome projektillaan DenCity. Energiatehokkaan rakentamisen kilpailussa 20 yliopistojoukkuetta 16 eri maasta kilpailivat
nollaenergiatalon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaksivuotinen kisa huipentui Versaillesissa heinäkuussa pidettyyn finaaliin.
Kilpailun finaali järjestettiin 28.6.–14.7.2014 Solar Village’ssa Versaillesin linnan puistossa Ranskassa.
Rakennustekniikka • 3/201438
Aurinkokuninkaan linnan puistoon rakennetussa ”Aurinkokylässä” oli varsinais
ten täyskokoisten kilpailutöiden lisäksi esittelyssä kuusi demonstraatiokohdetta ja viisi muuta kehityshanketta. Lisäksi laajalla näyttelyalueella oli tarjolla runsaasti tuote ja palvelutietoa erilaisten näytteilleasettajien ja sponsoreiden toimesta.
Laaja tapahtumakokonaisuus houkutteli paikalle kymmenen päivän aikana yli 200 000 kävijää, ja sisälle kilpailutaloihin oli ajoittain jopa tuntien jonot.
ekotehokkuuden kymmenotteluJoka toinen vuosi järjestettävä Solar Decathlon kilpailussa tarkoituksena on toteuttaa asuinrakennus, joka tuottaa oman energiansa aurinkovoimalla. Kilpailu koostuu kymmenestä osakilpailusta, joita ovat muun muassa arkkitehtuuri ja rakennetekniikka sekä markkinoi
RhOME for DenCity – Team Rhome voittajajoukkue rakennuksensa edustalla.
tavuus ja energiatehokkuus. Vuonna 2014 kilpailun tee
moina olivat lisäksi tiiveys (density), liikkuvuus (mobility), tehokkuus (efficiency), innovatiivi
suus (innovation), edullisuus (affordability) ja kontekstuaalisuus (contextualization). Kilpailun voittaja on tiimi, joka saa eniten yhteispisteitä.
Voittajajoukkueella oli siirtettävä aurikonpaneeli.
3/2014 • Rakennustekniikka 39
Voittaneen DenCitytalon kokonaispistemäärä oli 840,63. Ero toiseksi tulleeseen ranskalaisen Philéasprojektiin oli vain 88 sadasosapistettä. Kolmanneksi tiukassa kisassa ylsi hollantilaisten ”Home with a skin” projekti 837,87 pisteellään. Suomesta ei tänä vuonna ollut mukana joukkuetta.
Kilpailun tuomaristoon kuulunut Ranskan rakennusalan tutkimuskeskuksen CSTB:n (Centre Scientifique et Technique du Bâtiment) pääjohtaja Carole Le Gall luonnehti kilpailun tasoa erittäin hyväksi.
”Neljä parasta kohdetta olivat niin lähellä toisiaan, että niiden keskinäinen järjestys muuttui vielä viimeisenä päivänä”, hän totesi. Hän kertoi myös olevansa tyytyväinen siihen, että tiimit olivat paneutuneet huolellisesti myös rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen.
globaali menestyskonseptiEnsimmäinen Solar Decathlon kilpailu järjestettiin Yhdysvalloissa vuonna 2002. Energiaministeriön käynnistämän kilpailun tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ja suuren yleisön tietoisuutta energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen ympäristöhyödyis tä sekä niiden tarjoamista kustan nus säästöistä.
Kilpailussa rakennettavien täysimittakaavaisten konseptirakennusten avulla pyritään osoittamaan, että lähienergiaa hyödyntävä ekotehokas rakennus voi olla toimiva ja mukavuudeltaan korkealuokkainen asunto. Kilpailulla on myös koulutuksellisia tavoitteita.
Kilpailukonsepti on ollut menestys maailmalla. Eurooppa sai oman kilpailunsa vuonna 2010 ja Kiina 2011. Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ensimmäisen Solar Decathlon kisan finaali pidetään joulukuussa 2015 Kolumbiassa. ■
Toiseksi sijoittuneen Philéasin katolla oli kasvihuone.
Tanskalaisten kohde Embrase.
Saksalainen huippusaavutus OnTop.
Rakennustekniikka • 3/201440
Vantaan jätevoimala vihittiin käyttöön syyskuun puolessavälissä. Kuvaaja Olli-Pekka Orpo.
Teksti: henriikka heLLStröm Kuvat: jÄteLaitoSYhDiStYS, Vantaan energia ja PatriCk raStenBerger
Ei kai taas? Ruotsi hönki edelle kaatopaikkasijoituksen minimoimisessakin. Naapurimaassamme kaatopaikoille päätyy ainoastaan parin prosentin verran jätettä. Suomessa vastaava määrä on yli 15
kertaa enemmän. Huutoon vastataan osittain voimalakapasiteetin kasvattamisella.
Jäte palaa tulevaisuudessa kahdeksassa
suomalaisvoimalassa
3/2014 • Rakennustekniikka 41
Suomen suurin, ja Euroopan tehokkaimmaksi tituleerattu jätevoimala käynnistyi maa
liskuussa Vantaan Långmossebergenissä. Suomeen on tulossa kaikkiaan kahdeksan voimalaa, joista enää kaksi on rakentamatta. Seuraavana valmistumassa on Tammervoima Oy:n voimala Tampereelle. Voimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti sekajätteelle on vuositasolla noin 1,1 miljoonaa tonnia. Kapasiteetista 70 prosenttia on varattu kotitalouksien jätteille.
Jätelaitosyhdistys ry:n toimitusjohtaja Markku Salo suosii ilmaisua jätteen energiahyödyntäminen jätevoimalassa.
”Suomen kaikki jätevoimalat ovat hyödyntämisvoimaloita, sillä me todella hyödynnämme täällä jätteen. Jätedirektiivin energiahyödyntämisen R1kriteerit täyttyvät Euroopassa vain Pohjoismaissa. Esimerkiksi Saksassa läheskään
Markku Salon johtama Jätelaitosyhdis-tys edustaa kuntien 35 jätelaitosta ja jätehuoltoyhtiötä.
‐
500 000
1000 000
1500 000
2000 000
2500 000
3000 000
3500 000
4000 000
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025
Kaatopaikkasijoitus Lisäkapasiteetti ulkomailta (energiahyödyntäminen)
Energiahyödyntäminen (jätevoimalaitos) Energiahyödyntäminen (rinnakkaispoltto)
Kierrätys
kaikki voimalat eivät yllä näihin vaatimuksiin.”
Salon mukaan Vantaan voimalan hyötysuhde on sitä luokkaa, ettei samasta voida haaveillakaan monissa turve tai biopolttolaitoksissa.
”Kun uusi laitos pyörii täysillä, voidaan Vantaan Martinlaakson kolmesta kattilalaitoksesta sulkea kokonaan yksi. Uusi voimala tuottaa noin kolmasosan Vantaan vuotuisesta sähkön ja puolet kaukolämmön tarpeesta.”
Samalla kun kartalle nousee uusia hyödyntämislaitoksia, joitakin vanhoja puretaan. Esimerkiksi Turun vanha laitos suljetaan vuoden 2014 loppuun mennessä.
”Laitos olisi edelleen käyttökelpoinen, mutta se on joutunut silmätikuksi, vaikka käsittääkseni päästöt ovat olleet pienemmät kuin samalla tontilla olleen biovoimalaitoksen”, Salo ihmettelee.
Yhdyskuntajätteen määrä Suomessa
Yhdyskuntajätteen määrä kasvaa Suomessa vuodessa noin 1–1,5 prosenttia.
Rakennustekniikka • 3/201442
Käynnissä Riihimäki I (150 000 t/a) Kotka (100 000 t/a) Mustasaari (150 000 t/a) Oulu (120 000 t/a) Riihimäki II (100 000 t/a) Vantaa (320 000 t/a)
Rakenteilla Tampere (150 000 t/a)
Suunnitteilla Leppävirta (145 000 t/a) Tuku/Salo (150 000 t/a)
Lakkautetaan Turku (50 000 t/a)
Suomen jätevoimalaitokset
Pohjakuonalle etsitään hyödyntämismahdollisuuksiaYhdyskuntajätteen määrä on Suomessa syntyvästä jätemäärästä vain kolme prosenttia. Vuotuinen kasvu on ollut 1–1,5 prosentin luokkaa vuodessa, ja yhdyskuntajätteen määrä on tällä hetkellä noin 2,7 miljoonaa tonnia. Viimeisimpien, vuoden 2012 tilastojen mukaan tästä pystytään kierrättämään noin kolmannes.
Toinen kolmannes hyödynnetään energiana ja loput sijoitetaan kaatopaikalle.
”Esimerkiksi Ruotsissa materiaalikierrätys on lähellä 50 prosenttia ja toinen puoli on energiahyödyntämistä. Siellä kaatopaikoille päätyy yhdyskuntajätteestä vain 1–2 prosenttia. Tämäkin osuus on enimmäkseen jätevoimaloista syntyviä tuhkia, jotka on loppusijoitettava erikoiskaatopaikalle”, Salo kertoo.
Hänen mukaansa voimaloiden pohjakuonalle pyritään löytämään myös Suomessa hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi tienpohjissa. Kuonan joukosta on löytynyt myös jonkin verran metalleja. Salo
kertoo, että ajatuksena on jalostaa tästä edelleen kierrätystuotteita.
Suomi valinnut tiukimman linjan laskentatavoissaEuroopan komissio on antanut neljä vaihtoehtoista menetelmää kierrätysasteen laskemiseksi. Näistä Suomi on valinnut tiukimman linjan.
”Monissa muissa maissa kaikki käsittelyyn syötetty jäte on laskettu lukuun mukaan, vaikka puolet hylättäisiin niin sanottuna hylkynä ulos prosesseista. Tämän vuoksi en uskokaan Saksan ja Itävallan hyviä kierrätysprosenttilukuja. Suomessa rejektit vähennetään luvusta pois”, Salo sanoo.
Jätettä hyödynnetään energiana tällä hetkellä kuudessa voimalaitoksessa.
3/2014 • Rakennustekniikka 43
Myös biojätteenä kerätty materiaali vaikuttaa laskentatulokseen. Suomessa se on ruokajätettä, mutta Saksassa ja Belgiassa biojäte muodostuu pääosin massoittain kerättävästä puutarhajätteestä.
Kaatopaikkaasetus kieltää käytännössä lähes kaiken jätteen kippaamisen kaatopaikoille 2015 vuoden loppuun mennessä. Lisäksi Salo arvioi, että jätesuunnitelman mukaista yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätystavoitetta on vaikea tavoittaa jo vuonna 2016. Hän uskoo, että kyseiseen tavoitteeseen päästäisiin ehkä vasta vuonna 2020.
”Kierrätykseen kelpaamattoman jätteen energiahyödyntämiselle ja koko suunnitellulle jätevoimalakapasiteetille on joka tapauksessa tilausta vuosien ajaksi.”
Kierrätyksen lisääminen on muun muassa kuntien jätelaitosten yhteinen tavoite. Kierrätyksen merkittävään edistymiseen tarvitaan myös teollisuuden imu, joka vetäisi jätteet uusien tuotteiden raakaaineiksi. EU:n jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteen kierrätyksen osuus pitäisi saada EUmaissa nousemaan 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Salon mukaan tämä on epärealistista Suomen oloissa.
Suomessa yhdyskuntajäte koostuu 36prosenttisesti biojätteestä, 36prosenttisesti paperista ja kartongista, 14prosenttisesti metallista, 7prosenttisesti sähkö ja elektroniikka eli SERromusta, ja loppu on muun muassa lasia, muovia ja puuta.
”Biologisen ja anaerobisen kä
sittelyn määrää voidaan lisätä, mutta paperin kulutuksen ja kierrätyksen määrät ovat vähentyneet, ja muiden kuitujen kierrätys ei lisäänny samassa suhteessa kuin paperimäärät pienenevät. Muovia syntyy paljon, mutta pakkaustuottajien mukaan kukaan ei halua kierrättää makkarapakettien muovia. Se sisältää enemmän suolavettä kuin muovia. Sen sijaan esimerkiksi pantilliset PETpullot saadaan hyvin talteen, koska ne kiertävät puhtaina ja tasalaatuisina pullonpalautusautomaattien kautta”, Salo huomauttaa.
Itävallassa jätteestä iso osa menee mekaanis-biologiseen käsittelyyn ja kaikki lasketaan kierrätetyksi, vaikka lopputuotetta ei voida käyttää kuin kaatopaikan peitoksi.
Rakennustekniikka • 3/201444
Korjausrakentamisen suunnittelua ja kuntotutkimuksia
Pientalot Kerrostalot
Toimitilat Teollisuuskohteet
www.aarokohonen.comPuh. 0207 393 [email protected]
Suomesta viedään jätettä polttoon ViroonJos eri valtioiden kierrätyksen laskentatavoissa on eroa, on sitä voimalakapasiteetissakin. Ruotsissa on rakennettu paljon uusia voimaloita, mutta vanhoja ei ole suljettu samaan tahtiin.
”Ruotsalaiset myyvät kapasiteettiaan muun muassa Puolaan ja Irlantiin, ja esimerkiksi jäteongelmastaan kärsivä Napoli vie jätteitä polttoon Saksaan sekä Norjaan”, Salo kertoo.
Ja kyllä Suomestakin jätettä kuskataan ulkomaille: esimerkiksi kuopiolaiset vievät omaa laitostaan odotellessaan kuormia Viroon. Tosin Vironkin voimala on nyt täynnä.
Salo uskookin kaikkien Suomen voimaloiden käyvän tulevaisuudessa täydellä teholla, onhan yhdyskuntajätteen määrä kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2011 lähes
kuusi prosenttia. – Sitä ennen pitää kuitenkin saada kaksi puuttuvaa voimalaa vielä pystyyn. ■
Kahmari nostaa jätettä bunkkerista arinalle. Kuva Patrick Rastenberger.
3/2014 • Rakennustekniikka 45
Maailman kaunein Olympiastadion muuttuu nykyaikaiseksi areenaksi
Teksti: antti LeikaS Kuva: StaDion-SÄÄtiö/Sini Pennanen
Suomen tunnetuimpiin kuuluva kansallinen monumentti kohtaa historiansa mittavimman korjaus- ja muutoshankkeen. Vuosia kestävässä
perusparannuksessa suojeltuun urheilupyhättöön piilotetaan moderni talotekniikka.
Rakennustekniikka • 3/201446
Stadionsäätiön toimitusjohtaja Maija Innanen on tulevasta korjaushankkeesta in
noissaan. ”Kyseessä on ainutlaatuinen projekti, jossa on mukana lukuisia tahoja. Olemme kuunnelleet huolellisesti stadionin käyttäjiä.”
Korjaushankkeen aloittamisesta päätettiin vuonna 2012 ja suunnittelu aloitettiin kevättalvella 2013. Innanen korostaa, että stadion täytyy suunnitella ja perusparantaa mahdollisimman muuntojoustavaksi, arkkitehtuuria kunnioittaen. Myös stadionin käyttötalouden täytyy olla kes
tävällä pohjalla peruskorjauksen valmistuttua.
Talotekniikan osalta suunnittelun haasteena on kätkeä moderni tekniikka vanhojen rakenteiden sisään näkymättömiin. Tämä tarkoittaa huolellista tarkastelua esimerkiksi ristikkäisten putkivetojen osalta jo suunnittelun alkuvaiheessa.
kustannukset puolitetaanHKRRakennuttajan projektinjohtaja Aulis Toivonen kertoo, että mukana olevat suunnittelutoimistot on valittu laatukilpailun poh
Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen kertoo, että suunnitteluvaiheessa on kuunneltu tarkasti stadionin käyttäjiä.
”On kova haaste yhdistää moderni tekniikka vanhaan,
suojeltuun kohteeseen, jossa mikään ei saisi näkyä
päällepäin.”
jalta, kohteen erilaiset vaikeusasteet huomioon ottaen.
”Meillä on mukana kaikilla suunnittelualoilla kärkipään toimistot Suomesta. Yhteistyö on lähtenyt käyntiin erittäin hyvin. Hankkeen L2tason suunnittelu on edennyt aikataulussa.”
Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaavat Arkkitehtitoimisto K2S Oy ja Arkkitehdit NRT Oy, lisäksi kansainvälistä asiantuntemusta saadaan Hollannista ja Ruotsista. Rakennesuunnittelusta huolehtii Finnmap Consulting Oy ja taloteknisestä suunnit
telusta Projectus Team Oy, joka toimii myös talotekniikan pääsuunnittelijana vastaten muun muassa kohteen talotekniikan tietomallinnuksesta.
Tarveselvitysvaiheen alustava kustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa. Suunnitelma ja kustannusarvio tarkentuvat kuluvan syksyn aikana. Valtio ja Helsingin kaupunki rahoittavat hanketta keskinäisen sopimuksensa mukaisesti molemmat 50 prosentilla. Valtion kehysriihessä maaliskuussa 2014 hallitus päätti myöntää hankkeelle yhteensä 80 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin päätökset hankkeen suhteen selviävät myöhemmin kuluvana syksynä. Lisäksi Stadionsäätiö on käynnistänyt hanketta tukevan Pro Stadion kumppanuushankkeen.
Tämänhetkisen arvion mukaan rakennus ja muutostyöt käynnistyvät vuoden 2016 alussa, eikä stadionia pääsääntöisesti voida käyttää rakentamisvuosien 2016–18 aikana.
3/2014 • Rakennustekniikka 47
Havainnekuva uudistetusta Olympiastadionista: Arkkitehtitoimisto K2S Oy.
”Käytön jatkaminen työmaan keskellä on monestakin syystä vaikeaa, ellei jopa mahdotonta”, Toivonen sanoo.
Tämä tarkoittaa, että järjestäjät joutuvat jo nyt miettimään korvaavia paikkoja konserteille, urheilukisoille ja muille suuren luokan tapahtumille. Vaikutus on iso, sillä stadionilla vierailee vuosittain noin 600 000 kävijää.
kansainvälinen kilpailukyky paranee Koska Museoviraston suojelema Olympiastadion on kohteena erikoinen, on hankkeen pohjatyöksi teetetty inventointimalli. Mallin rakentamisessa käytettiin Suomen oloissa poikkeuksellisen laajaa laserkeilausta – pistepilviä on yhteensä 2500. Kun yhden pistepilven koko on keskimäärin 1500 megatavua, yltää koko stadionin kattava pilvidata kooltaan lähes neljään teratavuun. Tällaisen datamäärän käsittely ja yhdistäminen tietomalliin vaatii erityisosaamista ja ohjelmistoja.
Malli helpottaa suunnittelijoiden esityötä kohteen laajuuden ja monimuotoisuuden hahmottamisessa. Suunnittelijat näkevät mittatarkan mallin työasemansa näytöllä, kun yhteisellä palvelimella sijaitseva tietomalli päivittyy jatkuvasti suunnittelun edetessä, eikä suurten tietomassojen, kuten pistepilvitiedostojen liikutteluun kulu tarpeetonta aikaa.
LVIAsuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Juha Åberg kertoo, että esimerkiksi inventointimalli on projektin tässä vaiheessa päivittäisessä käytössä.
”Olisi melkoinen hidaste, jos viimeisintä versiota siirreltäisiin toimistojen välillä jatkuvasti.”
Mittatarkan tiedon avulla, pistepilviaineistoa hyödyntämällä voidaan esimerkiksi teknisten tilojen tilatarpeiden määritys aloittaa välittömästi koko rakennuksen alueella. Pienimmätkin yksityiskohdat voidaan tarkastaa suunnitelmista ilman, että ne siirtyvät työmaalle asti ratkaistaviksi.
”Käytännössä mittaustarkkuus voi olla tuhannesosamillimetrin
luokkaa.”
Projectus Team Oy:n tietomallinnuskoordinaattori Riku Lustig sanoo, että pistepilvidatalla jalostetusta tietomallista saadaan tarkemmat mittaustulokset kuin paikan päällä mitattuna.
”Käytännössä mittaustarkkuus voi olla tuhannesosamillimetrin luokkaa.”
Mutta hyvääkin mallia voi aina parantaa. Stadionin sähkösuunnittelusta vastaava projektipäällikkö
Rakennustekniikka • 3/201448
Erkki Hakanen pohtii, kuinka rakennetietojen saaminen tietomalliin auttaisi suunnittelijaa.
”Joskus täytyy vain arvata, onko kyseessä kipsiseinä vai betonielementti. Tiedon varassa olisi helpompi toimia.”
Kokonaisuudessaan Hakanen pitää Olympiastadionia äärimmäisen kiinnostavana kohteena.
”On kova haaste yhdistää moderni tekniikka vanhaan, suojeltuun kohteeseen, jossa mikään ei
saisi näkyä päällepäin. Mutta mehän olemme parantamassa kansainvälistä kilpailukykyämme. Stadionille pitää saada sen tason fasiliteetit, että Bruce Springsteen tulee mieluummin Helsinkiin kuin Pietariin.”
julkisuus asettaa paineitaKansalliset monumentit mielletään yhteiseksi omaisuudeksi, joiden muutoksista jokaisella on mielipide. Maija Innanen kertoo saa
Projektin rahoitus ja suunnittelutahot:■■ Tarveselvityksen mukaan kustannusarvio 200 miljoonaa euroa■■ Rahoittajat: Helsingin kaupunki ja Suomen valtio. Lisäksi Stadion-säätiö on käynnistänyt uudistamista tukevan yhteistyö- ja varainhankintahankkeen
■■ Korjausaika: 2016–2018■■ Pääsuunnittelija: arkkitehti SAFA Kari Raimoranta (Arkkitehdit NRT Oy)■■ Arkkitehtisuunnittelusta vastaava projektipäällikkö: arkkitehti SAFA Kimmo Lintula (Arkkitehtitoimisto K2S Oy), projektiarkkitehti: arkkitehti SAFA Tom Lindholm (Arkkitehdit NRT Oy)
■■ Kansainvälinen asiantuntemus: Wessel de Jonge (Wessel de Jonge archi-tekten BNA BV) ja Frederik Källström (White Arkitekter AB)
■■ Rakennesuunnittelu: Finnmap Consulting■■ Sähkö- ja LVIA-suunnittelu: Projectus Team Oy
neensa monenlaisia yhteydenottoja kansalaisilta sen jälkeen, kun perusparannushanke lähti liikkeelle. Ne ovat koskeneet sekä teknisiä ratkaisuja että näkökulmia stadionilla järjestettävään toimintaan. Hän pitää kaikkea palautetta arvokkaana.
Myös Juha Åberg tunnistaa julkisuuden asettamat paineet.
”Stadionin käyttäjäryhmä on poikkeuksellisen laaja: suunnitteluun vaikuttavat eri lajiliittojen ohjeistukset ja niiden tulkinnat. Lisäksi paloturvallisuuskysymykset ovat erityisen haastavia. Suunnitteluratkaisuihin kohdistuu poikkeuksellisen paljon huomiota joka suhteessa.”
Perusparannus ja uudistamishankkeen lopputuloksena Suomi on saamassa uuden, kansainväliset vaatimukset täyttävän, moderniksi areenaksi päivittyneen kansallisen monumentin. Joka on edelleen myös maailman kaunein Olympiastadion. ■
Olympiastadionin tietomalliin on yhdistetty valtava määrä laserkeilattua dataa. Stadion keilattiin yhteensä 2500 eri pisteestä, tiedostojen yhteenlaskettu koko on lähes neljä teratavua. Kuva: Projectus Team Oy.
3/2014 • Rakennustekniikka 49
Helsingin Olympiastadionin historiaa
Unelma suomalaisten omasta Olympiastadionista syntyi jo 1920luvulla, kun Sta
dionsäätiö perustettiin. Suunnittelijoina toimivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Varsinaisiin rakennustöihin päästiin vuonna 1934, ja stadionin vihki käyttöön kesäkuussa 1938 tasavallan presidentti Kyösti Kallio.
Unelman huipentuma, omat olympialaiset, koettiin vuonna 1952. Stadionin katsojaennätys on
edelleen peräisin olympialaisista, joiden avajaisia seurasi paikan päällä peräti 70 435 katsojaa. Tuota ennätystä ei enää koskaan rikota, sillä vuosina 1990–94 toteutetun peruskorjauksen jälkeen Olympiastadionin katsomoon mahtuu enää vajaa 40 0000 katsojaa.
Stadionin hallinnoista vastaa edelleen Stadionsäätiö, jossa ovat edustettuina Helsingin kaupunki, opetus ja kulttuuriministeriö sekä keskeiset urheilujärjestöt. Säätiön toimitusjohtajana on toiminut vuo desta 2008 Maija Innanen. ■
Rakennustekniikka • 3/201450
Teksti: heLena SoimakaLLio
Talvisodan päätyttyä keväällä 1940 yli 40 000 maanviljelijäperhettä joutui jättämään
tilansa. Siirtoväen asuttaminen käynnisti mittavan rakennustoiminnan, joka sitoi suuren määrän rakennusinsinöörejä. Samanaikaisesti oli myös aloitettava uusien rajojen linnoitustyöt.
Linnoitustöillä oli kova kiire, ja rakennusteknikkojen liikekannallepanotoimikunnan puheenjohtaja Viljo Castrénia pyydetiin kokoamaan 30 vapaaehtoista rakennusinsinööriä linnoitustöiden työmaainsinööreiksi vain neljän päivän varoitusajalla. Ammattikunnan hyvän hengen ansiosta tehtävä onnistui, mutta samalla tapaus muistutti rakennusinsinöörien järjestäytymisen puutteista.
Tapahtuneesta otettiin opiksi, ja Helsingin Suojeluskuntapiirin asiamiehenä toiminut Heimo Rahtu määrättiin keräämään henkilötiedot koko maan rakennusinsinööreistä. Insinööreille tehtiin myös oman yhdistyksen perustamista koskenut tiedustelu, jonka myönteisten vastausten kannustamana Castrén ryhtyi viipymättä
Maanviljelysinsinöörien perustettua oman etujärjestönsä, ryhdyttiin muiden rakennusinsinöörien parissa keskustelemaan sellaisesta järjestöstä, joka ottaisi huolehtiakseen rakennustekniikan
yleisen kehittämisen. Hanke sai lopullisen sysäyksen vuonna 1939 alkaneesta sodasta.
riL 80 vuotta, 2. osa
Rakennusinsinööriyhdistys RIY 1940–1965
tapahtumia riLin taipaleen varrelta
valmistelemaan Rakennusinsinööriyhdistyksen perustavaa kokousta ja sääntöjä.
”Valtiovallan tehtävien nykyisin suuresti kasvaessa, täytyy sen toiminnan turvata eri ammattialoja edustavien järjestöjen apuun voidakseen eri tehtäviin asettaa pätevimmät työvoimat.”
Näillä sanoilla Castrén perusteli oman yhdistyksen tarpeellisuutta 53 paikalla olleelle rakennusinsinöörille perustavassa kokouksessa, joka pidettiin 22.11.1940 Suomalaisten teknikkojen seuran huoneistossa Helsingissä. Kokous hyväksyi yksimielisesti säännöt, joiden mukaan yhdistyksen tarkoituksena on ”toimia Suomen kaikkien rakennusinsinöörien yhdyssiteenä, tukea ja edistää rakennusinsinöörien isänmaallista ja yhteiskunnallista sekä teknillistä ja taloudellista toimintaa.”
jaostoja perustettiin jo sotavuosinaNuoren yhdistyksen toiminta hiljeni pian, kun valtaosa jäsenistä astui aseelliseen palvelukseen. Sodan aikana yhdistyksen johtokunta kokoontui muutamia kertoja käsi
tellen muun muassa aloitetta Rakennuskamarin perustamisesta sekä yhteistyötä arkkitehtien ja rakennusmestareiden yhdistysten kanssa.
Sotavuosina yhdistys perusti myös ensimmäiset jaostonsa. Standardoimisjaoston tehtäväksi tuli laatia rakennusteknillisiä normeja, mitä varten valtioneuvosto myönsi 200 000 markan avustuksen vuodelle 1944. Muut jaostot paneutuivat muun muassa ”rationalisointiin” eli tuottavuuden parantamista koskeviin kysymyksiin sekä vesirakennustoiminnan järjestämiseen.
jälleenrakennus vilkastutti yhdistystoimintaaSotien päätyttyä sekä rakentaminen että järjestötoiminta vilkastuivat. Ensimmäiset rakennusinsinööripäivät järjestettiin jo maaliskuussa 1945 Helsingissä. Jotta myös maaseutujen ammattilaiset pystyivät osallistumaan yhdistyksen toimintaan, päätettiin jäsenistö kutsua koolle myös syksyisin vaihtuvassa maaseutukaupungissa. Ensimmäisen syyskokouksen pitopaikaksi valikoitui Tampere.
3/2014 • Rakennustekniikka 51
Rakennusinsinööriyhdistys ry:n 22.11.1940 pidetyn perustavan kokouksen osanottajat Suomalaisten Teknikkojen Seuran huoneistossa.
1. P K Hintikka 2. M Niskala 3. T Sundqvist 4. R Tuomarla 5. J Vuorinen6. E A Timgren7. E Suhonen8. H Paasikallio9. B V Huhtinen10. Ö Stadius11. I Helanto12. I Ruoslahti13. A Tanila14. T Ryynänen
15. S Sallinen16. I Partio17. O Hall18. T F Blomqvist19. W Westerholm20. G Lax21. O Makkonen22. A Lippa23. J A Savolainen24. A Ilmoniemi25. P Kivekäs26. E Karttunen27. W Starck28. O I Hyvärinen
29. O Hannelius30. H Rahtu31. O A Taivainen32. J Roiha33. K Angervo34. T R Vähäkallio35. A Puolanne36. J V Rissanen37. A Eerikäinen38. O Tanner39. P Saikku40. W Airio41. V Castrén42. V J Hintikka
43. M Janhunen44. P Hyömäki45. P Turunen46. P Suomela47. K Karvonen48. A Kuusisto49. T Pöysälä50. E R Eriksson51. K Laurila52. F Lehtinen53. R Castrén
Rakennustekniikka • 3/201452
Toiminnan laajentuessa ajankohtaiseksi tuli yhdistyksen toimiston perustaminen. Vuonna 1946 valittiin yhdistyksen järjestösihteeriksi Antero Kallio ja pääsihteeriksi Pentti Eskola. Seuraavana vuonna vuokrattiin nyt jo nelihenkiseksi kasvanutta toimistoa ja vuonna 1945 perustettua Rakennusinsinöörilehden toimitusta varten huoneisto Kaisaniemenkatu 13:sta Helsingissä.
Propagandaa ja rationalisointiaYhdistyksen päätehtäviksi muodostuivat varsin nopeasti normitoiminnan ohella ”palkka ja koulutustoiminta”. Niiden ohella yhdistyksen tärkeimpinä tehtävinä pidettiin erityisesti tutkimustoimintaa ja rationalisoimistyötä.
Vaikka tutkimushankkeet jäivät rahoituksen puuttuessa toteutumatta, kartoitti yhdistyksen johtokunnan asettama tutkimustoimikunta alan tutkimustarpeita. Kiireellisimmiksi nousivat ”normaalimääräykset”, joiden todettiin puuttuvan lähes kaikilta rakennustekniikan aloilta. Normitoimikunnat aloittivatkin viipymättä työskentelyn puuttuvien normien ja ohjeiden laatimiseksi, minkä tuloksena maahamme saatiin koottua tarpeellinen ohjeistus ennätysajassa.
Tutkimustoiminta pysyi yhdistyksen agendalla myöhemminkin. Esimerkiksi syyskokouksen 1960 evästyskeskustelussa jätettiin johtokunnan tehtäväksi selvitellä kysymystä rakennusalan tutkimustoiminnan edistämisestä.
Järjestöllisiä kysymyksiä ja jäsenkunnan etujen valvomista varten perustettiin lukuisia muitakin tilapäisiä ja pysyviä toimikuntia. Esimerkiksi ”propaganda” eli ulkoinen viestintä sai pian oman toimikuntansa, jonka ensimmäi
tapahtumia riLin taipaleen varrelta
lisuuden valtuuskunta SOTEVAn mallin mukaisesti.
Kokouksen kannanotto oli selvä: valtion asuntotuotantoa koskevat resurssit on keskitettävä, mutta samalla on varottava liian suurten virastojen perustamista ja vaalittava kuntien itsehallintoa. Valtiolle sopiviksi tehtäviksi nähtiin lähinnä rahoituksen sekä tutkimus ja selvittelytyön tukeminen.
Toisaalta valtion tulisi nimenomaisesti välttää kovin tarkkojen rakentamista koskevien ohjeiden ja määräysten antamista, jotta rakentajille jäisi mahdollisuus kehittää ja saada hyväksytyksi myös uusia ratkaisuja.
RIYn toiminnan tavoitteena olivat koko sen olemassaolon ajan toimet, joiden avulla rakennusprosessiin sisältyviä epäkohtia voitaisiin poistaa ja puutteita korjata. Ongelmaa käsittelemään perustettiin vuonna 1954 erityinen rakennuspoliittinen toimikunta, jonka julkilausuma tarvittavista toimenpiteistä herätti mediassa laajaa huomiota. Siinä RIY piti välttämättömänä, että ”kaikki rakennusalalla toimivat ja siihen vaikuttavat voimat saadaan keskitetyksi ennakkoluulottomaan rakennuskustannusten alentamiseen.”
ansiotaso ja akaVa puntarissa Kiivas rakentaminen työllisti kaikki, noin 450 maamme rakennusinsinööriä. Alalla oli krooninen insinööripula, minkä vuoksi myös palkkataso kohosi yksityisissä insinööritoimistoissa. Julkisella sektorilla palkkaus jäi yhä pahemmin jälkeen, minkä seurauksena kuntien ja valtion palveluksessa olleiden insinöörien palkkauksen järjestäminen nousi yhdistyksen avainkysymykseksi. Palkkataistelu kärjistyi vuonna 1947, jolloin liki
”Kaikki rakennusalalla toimivat ja siihen vaikuttavat voimat saadaan keskitetyksi
ennakkoluulottomaan rakennuskustannusten
alentamiseen.” – RIYn rakennuspoliittisen toimikunnan julkilausuma
1954
senä puheenjohtajana toimi Ka-levi Tirronen.
rakennusinsinöörit synnyttivät araVan Syksyllä 1948 yhdistyksen yleiskokouksen pääteemana oli asuntotuotanto. Teema oli ajankohtainen, sillä valtioneuvoston asettama asuntorakentamistoiminnan organisoimiskomitea oli ehdottanut, että asuntotuotannon koordinoimiseksi perustettaisiin erityinen asuntorakentamisen valtuuskunta ARAVA, sotakorvausteol
Rakennusinsinööriyhdistys ry:n ensim-mäinen puheenjohtaja prof. Herman Hannelius.
3/2014 • Rakennustekniikka 53
500 valtion palveluksessa ollutta diplomiinsinööriä ja arkkitehtiä jätti eroanomuksensa vastalauseena suunnitelmalle poistaa palkkojen insinöörilisät.
Palkkatiedustelut oli aloitettu yhdistyksessä jo vuonna 1946. Kyseisten tulosten perusteella tehtiin vuonna 1949 esitys sekä kuntien että yksityisten insinööritoimistojen palveluksessa olevien rakennusinsinöörien ohjepalkkanormeista.
RIY sai vuonna 1952 valtioneuvostolta neuvotteluoikeudet valtiotyönantajan kanssa. Jo aiemmin yhdistys oli saanut vastaavat oikeudet kuntien, kauppaloiden ja kaupunkien kanssa. Tämän jälkeen yhdistyksessä pidettiin selviönä, että insinöörien asemaa voi puolustaa paremmin itsenäisesti, ja vuonna 1954 vuosikokous päätti, että RIY eroaa AKAVAsta.
kasvun vuodet 1950-luvullaRIYn toiminta kasvoi ja vakiintui 1950luvulla. Samalla yhdistyksestä kehittyi aktiivinen yhteiskunnallinen toimija, joka antoi lausuntoja. Lisäksi sillä oli pysyviä edustuksia lukuisissa valtiollisissa komiteoissa.
Jäsenmääräkin oli kasvanut vuosikymmenen lopussa liki 800 henkilöön. Vuonna 1954 tehtiin myös merkittävä sääntömuutos, jonka jälkeen johtokunta saattoi kutsua ns. kannattavaksi jäseneksi rakennusliikkeitä tai neuvottelevia insinööritoimistoja. Kannattavat jäsenet järjestäytyivät pian omaksi ryhmäkseen, joka irtautui RIY:stä jo vuonna 1957 muodostaakseen oman itsenäisen yhdistyksensä.
Vuosikymmenen lopussa yhdistys laati valtioneuvoston asettaman ”insinööripulakomitean” pyynnöstä ennusteen rakennusinsinöörien tarpeen kasvusta
RILin historiasarjan viimeisessä osassa käydään läpi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin vaiheita
vuodesta 1965 lähtien. Sarjan päätösartikkeli julkaistaan Rakennustekniikassa 4/2014.
1960luvulla. Ennuste nojasi olettamaan, että insinöörien tarve kasvaa hieman kansantuotteen kasvua (viisi prosenttia vuodessa) nopeammin. Yhdistys päätyi kuitenkin arviossaan siihen, että Oulun ja Otaniemen suurten vuosiluokkien tulo työmarkkinoille riittää kattamaan kasvavan tarpeen. Raportissa jopa varoitettiin valtiovaltaa liioittelemasta insinööritarvetta. Opistoinsinöörien ja diplomiinsinöörien sopivana suhteena pidettiin 1:1.
”Meidän tehtäviimme kuuluu katsoa, ettei lopulta käy
hyvin ikävästi!” – Magnus Malmberg RIY:n vuosikokouksessa 1959
insinöörikilpailut syntyivät 1960-luvun alussaUuden vuosikymmenen alussa RIY:ssä mietittiin uusia yhdistykselle soveltuvia tehtäviä, joista yksi tärkeimpiä oli insinööriteknisen luovan työn tason ja aseman parantaminen. Bruno Kivisalon johtama toimikunta sai valmiiksi insinöörikilpailusäännöt 1961.
Kilpailutoiminta liittyi kiinteästi yhdistyksen jo 1940luvulla käynnistämään jatkokoulutustoimintaan. Kilpailujen tarkoitus oli kohottaa jäsenkunnan ammattitaitoa ja nostaa esille ”nuoren polven
kykyjä”. Kilpailutoiminnan käynnistämistä pidettiin erittäin kiireellisenä tehtävänä, koska sen tulosten katsottiin palvelevan koko yhteiskuntaa.
toveri-illat ja kokoukset yhdistivät jäseniäAmmatillisen yhdistyksen jäsentoiminta oli vilkasta, ja yhteistyötä tehtiin säännöllisesti sekä kotimaisten että kansainvälisten järjestöjen kanssa. STS:n rakennusinsinöörikerhon kanssa pidettyjen toveriiltojen vapaa keskustelu ja vuosikokousten evästyskeskustelut olivat foorumeita, joissa jäsenet vetivät huomion kohteeksi ajankohtaisia huolenaiheita – kuten rakennusinsinöörien koulutuksen ja kaupunkisuunnittelun.
Samaan aikaan jo edellisenä vuosikymmenellä alkanut yhteystyö Maanviljelyinsinöörien yhdistys, MVIY:n, kanssa johti siihen, että yhdistykset perustivat yhdessä vuonna 1963 Suomen Rakennusinsinöörien Liito RIL ry:n. RIY vietti viimeisen toimintavuotensa 1965 yhdistyksen 25vuotisjuhlan merkeissä, jonka pääjuhlaa vietettiin 19.11. Kalastajatorpalla Helsingissä. ■
Lähde: Heimo Rahtun artikkeli ”Rakennusinsinööriyhdistys 1940–1965” teoksessa 50 rakentamisen vuotta, RIL ry, Helsinki, 1984.
Rakennustekniikka • 3/201454
KulmaTeemu Vehmaskoski
FIllaRI On Mun FERRaRINiitä tulee joka suunnasta, kaikilla nopeuksilla. Ne ovat äänettömiä, suhisevia tai narisevia. Niitä on yhä enemmän, ja se on älyttömän hyvä.
Ne pukeutuvat käytännöllisesti, sporttisesti tai naurettavasti. Menopelejä on ties kuinka
moneen eri tarkoitukseen, ja liikenteessä on kaikkea upouudesta 50 vuotta vanhaan. Osa on öljytty ja puunattu, useampi ei. Kaikki todennäköisesti osaavat liikennesäännöt, mutta moni ei niistä valitettavasti välitä. Ja kyllä, tämä joukko herättää tunteita.
Mistä näitä pyöräilijöitä sitten oikein tulee? Tilastot todistavat määrän kasvavan. Syiksi löytyy pullonkauloja avanneita uusia yhteyksiä, kuten Helsingin Baana. Kuntoilutrendeissä monipuolisuus, aitous ja ulkoilma haastavat nihkeän punttisalijumpan. Juoksu on in, mutta kaikkien nivelet eivät sitä kestä. Ja osa haluaa enemmän vauhtia.
Kun kokonaisvolyymi kasvaa, leviävät myös normaalijakauman päät: syntyy alakulttuureita, jotka haluavat erottua kaikista muista jipolla tai parilla. Sitä on pyöräpooloileva hipsteri kalastajapipossaan ja siinä hankalasti vyölenksussa roikkuvassa pienessä Ulukossaan. Samoin sitä on pönäkkä MAMIL aikaajokahvoilla lähiöväylän hidasteita väistelemässä. Vaikka nämä eivät keskenään juuri juttelisi, toinen on toiselle rikkaus. Molemmat tarvitsevat kam
pia, keskiöit ä ja kuulalaakereita, jotka siis kehittyvät ja halpenevat. Ja molemmat polkevat hyvän siivun yhteisillä pyöräteillä, joiden käyttöaste kasvaa.
Mitä puitteisiin tulee, pyöräilypiireissä on vähän marttyyrin vikaa. Kiersi lenkki missä vain, halkeamaa ja koloa kuulemma oli. Kumi puhkesi, kolme kaatui. Toki rengas on pehmeä ja vain 23 milliä leveä, vauhtia oli viisikymppiä ja takana tulija peesasi 20 sentin päässä. Ja seuraavalla sama. Vika oli siis päällysteen.
Pyöräilylle tarkoitettu infrastruktuuri on Suomessa kuitenkin maailman mitassa terävintä kärkeä. Maantiestä ja kadusta kanttikivellä tai viidellä metrillä erotettu erillinen kävely ja pyörätie on harvinaisuus kaikkialla muualla paitsi KeskiEuroopassa. Pari vuotta sitten Vancouverissa pyöräteiden virallinen määrä kuulosti isolta, kunnes se osoittautui pelkäksi maaliraidaksi kolmekaistaisen valtaväylän laidassa. Kesätöissä Washington DC:ssä ei 1990luvun lopulla ollut viivoja eikä edes kävelyteitä, joten kaikki ohiajavat autot näkivät tarpeelliseksi soittaa torvea lähestyessään takaa. (Niin ne toki tekivät kävelijöillekin.) Ja Belfastissa samoihin aikoihin en muista muuta kuin että lainapyörä
oli siten pieni, että kenkä otti kääntyessä eturenkaaseen. Lisäksi jarrut eivät toimineet lainkaan ja liikenne oli tietenkin väärinpäin.
Kun olosuhteet eivät ole täydelliset, puolensa pääsee valitsemaan. Optimistille mikä tahansa paikka, aika ja keli on sopiva pienelle polkaisulle. Jos Helsingin Hämeentiellä ei kerran ole pyöräkaistaa, onpa hienoa että rannasta tullessa saa nousta niin monta korkeusmetriä niin lyhyellä matkalla. Jos on pakotettu kapeimmille renkaille ja jäykimmälle rungolle, onpa hienoa, että Suomessa on jo yksi velodromi. Ja sieltä täältä löytää joka kesä pätkän tuoretta asfalttia, jota kannattaa tulla ajelemaan kauempaakin.
Parasta on, että pyöräilijän on helppo olla optimisti, koska fillarointi on niin huikean hauskaa. Ihan sääntöjen mukaan ajaen saa vauhdin hurmaa, aistittavaa kaikille kanaville ja endorfiinit kaupan päälle. Ja tämä kaikki ei ole mistään pois!
Paitsi ehkä ruuhkista, työterveyshuollosta, unettomuudesta tai varhaiseläkkeistä. Siksi raavainkin rakentaja toivottavasti jo ymmärtää huomioida moninaistuvan pyöräilyn tarpeet osana satojen miljoonien hankkeitaan. Yhteen parkkiruutuun kun mahtuu kuusikin Ferraria – ja yhdellä niistä voi hyvinkin ajaa se seuraava miljarditilaaja. ■
3/2014 • Rakennustekniikka 55
Teksti: teemu VehmaSkoSki Kuva: ShutterStoCk
Ympäristö ja yhdyskuntatekniikan tekniikkaryhmä kokoaa RILiläiset vesi ja ym
päristöasiantuntijat kansallisen tason verkostoksi. Toimiala on erityisen monitieteinen, sillä alan yliopistokoulutuksen saaneet ovat usein varsinaisen rakentamisen lisäksi vastuussa käyttövaiheesta – ja käyttö muistuttaa usein prosessiteollisuutta – tai päinvastoin, luonnon kiertokulkua. Tämä monipuolisuus on ohjaava tekijä myös alan suunnittelussa, minkä parissa suuri osa RILiläisistä toimii. Kes
AMMATTI-identiteetti
Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan tekniikkaryhmä
RILin piirissä toimii tällä het-kellä seitsemän tekniikkaryhmää, jotka edustavat toimialan eri nä-kökulmia. Rakennustekniikan nu-meroissa 4/13, 1/14 ja 2/14 esi-teltiin Väylät, liikenne ja logis-tiikka -teknikkaryhmä, Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniik-karyhmä, RILin jäsenyhdistys LIVI ja Energia- ja talotekniikkaryhmä. Ryhmien esittely jatkuu seuraa-vissa numeroissa.
PS. Kiinnostuitko? RILin jäsenenä voit liittyä tekniikkaryhmään verkossa www.ril.fi Tekniikkaryhmät.
tävät ratkaisut vaativat kaikkien luonnontieteiden yhteen tuomista, ja onnistuneimmillaan mikrobit laitetaan tekemään työt energiaa vaativien laitteiden sijaan.
Viime vuosina järjestettyjä tapahtumia ovat mm. seminaarit Rakennushankkeen julkisuuskuva ja kansalaisvaikuttaminen sekä Vesi ja ympäristöalan lainsäädäntökatsaus. Vuoreksen asuntomessuilla käytiin tutustumassa jätteiden putkikeräykseen ja viimeisimpänä ekskursio suuntautui Talvivaaran kaivokselle. Toiminta
Vesi, jäte, jätevesi ja vesivarat ovat monen RILiläisen päivätyö. järjestetään usein yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa.
Tekniikkaryhmän toimintaalueen haasteita ovat lähivuosina mm. maanalaisten verkostojen rapautuminen, äärevöityvien säiden vaikutukset vesistöihin ja kuormituksiin kierron eri vaiheissa, jätteen keruujärjestelmien kehitys sekä digitalisaation tarjoamat rajattomat mahdollisuudet kaikkeen edellä mainittuun. Tervetuloa mukaan viemään alaa eteenpäin ryhmän kanssa! ■
Rakennustekniikka • 3/201456
AMMATTI-identiteetti
aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikanammattiainekerho akva
Teksti: otSo SePPÄLÄ Kuva: hanna SaLo
Erityisesti vesihuollosta ja vesitalou desta kiinnostuneiden opiskelijoiden ammattiai
nekerho Akvan toiminta on kasvanut vuosi vuodelta. Nykyäänkin näkymät hämmentävän kandiuudistuksen aikana ovat itse asiassa valoisat, sillä tällä hetkellä Akva voi leveillä 90 jäsenellä ja muutamalla poikkeuksellisenkin aktiivisella ainaisjäsenellä. Nimi tulee sanoista akateemiset kirkasvesiasiantun tijat, mutta virallinen nimi on Aaltoyliopiston vesi ja ympäristötekniikan ammattiainekerho.
Akvan toiminnan tarkoituksena on paitsi yhdistää samanhenkistä opiskelijaporukkaa yli kiltarajojen, myös tiedottaa jäsenilleen sekä muille vesialasta kiinnostuneille alan opinnoista, työpaikoista ja tapahtumista.
Yhdistys järjestää vuosittain kirjavan joukon eri tapahtumia, kuten avantosaunan, pikkujoulut ja ekskursioita. Viime keväänä toteutui esimerkiksi ’raksan’ ammattiainekerhojen kaikkien aikojen ensimmäinen vierailu SYKEssa. Reissu lisäsi tietoa hieman ehkä salamyhkäisestä, mutta erittäin kovatasoisesta tutkimuslaitoksesta.
Myös Otaniemessä toimiva vesilaboratorio tekee tiivistä yhteistyötä Akvan kanssa, mikä luonnollisestikin hyödyttää molempia.
Vuodesta 1997 toiminut vesialan opiskelijoista koostuva joukko yhdistää yli kiltarajojen. Toiminta on aktiivista ulottuen ulkomaan ekskursioista avantosaunaan.
Kerho sai laitoksen tiloista jopa oman kerhohuoneen, joka kastettiin Akvaarioksi. Akvaarion lyhyt, ja joskus perin yksinäinen elämä kampuksen laitamilla päättyi kuitenkin noin puolitoista vuotta sen avajaisten jälkeen, kun Aaltoyliopisto myi koko rakennuksen tilat aina sympaattista virtauskourua myöten.
Akvan toiminta ei tästä pahemmin vesittynyt, sillä syksyllä kerhon innokkaimmat suuntaavat ulkoekskursiolle Islantiin. Siellä tutustutaan ainakin geotermisen energian suomiin hyötyihin sekä lämmityksessä että kylpylöissä. Suurta kokoluokkaa olevien tapahtumien järjestäminen onkin siis
vain tahdosta kiinni. Viimeksi akvalaisia nähtiin 2012 Etiopiassa, ja samana vuonna järjestettiin vielä kerhon 15vuotisjuhlat Helsingin keskustassa.
Akva toimii elintärkeällä vesialalla Suomessa, jossa vesiosaamisesta on pitkät perinteet. Myös maailmalla löytyy arvostusta suomalaisia vesiasiantuntijoita kohtaan. Tulevaisuudessa puhtaan talous ja luonnonveden merkitys korostuu entisestään, mikä varmasti näkyy vesialalla. Kuluvana lukuvuonna Akva pyrkii kasvattamaan niin virtaamaa jäsenrekisteriinsä kuin toimintaansa erityisesti uuden kandiohjelman opiskelijoilla. ■
Akvan kesäpäivät Solvallassa 2014.
3/2014 • Rakennustekniikka 57
Teksti: aLekSi niSkaVaara
Oulun yliopiston Vesiteknillinen yhdistys (VTY) ry perustettiin vuonna 1984 ajamaan
vesitekniikasta kiinnostuneiden ja ympäristötekniikkaa opiskelevien teekkareiden asiaa. Tuolloin yliopistossa rakennustekniikkaa opiskelevien varsinaisena ainejärjestönä toimi Rakentajakilta, joka muuttui myöhemmin, rakennustekniikan koulutuksen loppumisen myötä, Oulun yliopiston Ympäristörakentajakilta ry:ksi (YMP).
Ahkerat vesiteekkarit päättivät perustaa varsinaisen ainejärjestön rinnalle pienemmän, mutta yhteen asiaan keskittyneemmän Vesiteknillisen yhdistyksen, pystyäkseen ajamaan tehokkaammin alasta kiinnostuneiden etuja. VTY onkin pysynyt kolmikymmenvuotisen taipaleensa ajan varsin aktiivisena järjestönä. Tosin nyt 2000luvulla varsinainen ainejärjestö YMP on ottanut vesipuolen aiempaa paremmin huostaansa, jolloin VTY:n jäsenaktiivisuus on hieman vähentynyt.
Vesiteknillisen yhdistyksen tarkoituksena on pitää jäsenistönsä ajan tasalla alan uutisista ja olla yhteyksissä alalla vaikuttaviin järjestöihin ja yhtiöihin. Yhdistyksen toimintaa ohjaavat lisäksi vesiteknisen koulutuksen edistäminen ja kiinnostuksen ylläpitäminen sii
Oulun yliopistonVesiteknillinen yhdistys
juhlii 30-vuotista taivaltaanhen. Yhdistys järjestää jäsenilleen vuosittain erilaisia tapahtumia, ja tavoitteena on ollut myös järjestää kotimaassa joka vuosi vähintään kaksi ekskursiota. Keväisin ja syksyisin järjestettävät polkupyöräekskursiot Oulun alueella oleviin vesiteknillisiin kohteisiin ovat ol
tölle. Näin varsinkin uudet ympäristötekniikan opiskelijat pääsevät tutustumaan alaan ja sen suomiin mahdollisuuksiin. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat ilmaiseksi Maa ja vesitekniikan tuki ry:n julkaiseman, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Vesitalouslehden.
Tänä vuonna yhdistys viettää aikaisemmista vuosista poiketen vuosijuhlia 30. toimintavuotensa kunniaksi. Näiden vuosijuhlien johdosta yhdistys tulee keräämään menneiden vuosien toimijoita yhden katon alle juhlistamaan ja muistelemaan yhdistyksen hienoa historiaa. Yhdistyksen päämääränä on tulevina vuosina kasvattaa alan asiantuntijuutta sekä lisätä jäsenistölle tarjottavia tapahtumien määrää. ■
leet varsin suosittuja, ja moni uusi opiskelija onkin kokenut ne yhdeksi tärkeimmistä syistä liittyä yhdistyksen jäseneksi. Lisäksi yhdistys järjestää mahdollisuuksien mukaan ulkomaille suuntaavia ekskursioita, kuten vuonna 2013 Baltiaan, jossa tutustuttiin paikalliseen vesiteknilliseen osaamiseen.
Vuosittaisissa pikkujouluissa diplomityön tehneet jäsenet pääsevät pitämään esittelyn omasta diplomityöstään muulle jäsenis
Rakennustekniikka • 3/201458
Insinööriopintoja ja surffausta australiassaTiesin jo fuksivuonna 2009,
että haluan lähteä korkeakouluopintojeni aikana vaihto
opiskelijaksi – ja nimenomaan Australiaan. Elämäni mittavin yksittäinen kokemus alkoi odotuksen jälkeen viidennellä vuosikurssilla eli helmikuussa 2014. Paikaksi valikoitui Newcastle, joka sijaitsee rannikolla, noin 150 kilometriä Sydneystä pohjoiseen.
Newcastlessa minua odotti vaihtoopiskelupaikka yliopistoon, Suomesta käsin vuokrattu asunto sekä tieto siitä, että tulisin jakamaan sen viiden muun kansainvälisen opiskelijan kanssa. Varsinaiset opintoni alkoivat maaliskuun alussa, joten pari ensimmäistä viikkoa oli varattu välttämättömien arkisten asioiden järjestämiseen.
Kaupunkina Newcastle osoittautui samankaltaiseksi kuin opiskelukaupunkini Oulu. Newcastle on jollakin tavalla pienen oloinen, vailla selvää kaupunkikeskustaa sekä kovin opiskelijalähtöinen. Asukkaita kaupungissa ja sen lähiympäristössä on kuitenkin noin 300 000. Tilan ylitarjonnan puitteissa ihmiset mielivät rakentaa väljästi. Meidän kommuunimme sijaitsi noin kilometrin–kaksi keskustan laidalta, noin 500 metriä lähimmältä rannalta sekä noin kymmenen kilometriä yliopiston kampukselta. Kaupungissa asuminen
Teksti ja kuvat: Benjami hiLjanen
Benjami Hiltunen (kuvassa vasemmalla) vietti vapaa-aikaansa Australiassa ympäri maailmaa olevien opiskelijoiden kanssa.
Paikka: Newcastlen yliopisto, AustraliaAika: 5.2.–5.7.2014
3/2014 • Rakennustekniikka 59
oli tietoinen valinta, sillä olin etukäteen kuullut vapaaajan aktiviteettien olevan kampuksella varsin rajalliset.
Yliopiston alkaessa valitsin itselleni kolme kurssia, joista kaksi liittyi omaan opintosuuntaani eli rakennesuunnitteluun. Opiskelin muun muassa korkeiden asuin ja toimistorakennusten rakenneratkaisuista. Yksi käsitteli yleistä aboriginaalien historiaa ja kulttuuria. Opiskelu osoittautui vastaavanlaiseksi kuin Suomessakin; luennoit
sija veti luennot läpi luentokalvojen pohjalta ja keskustelua aiheesta syntyi, mikäli sellaista oli syntyäkseen. Valitsemillani kursseilla ei ollut läsnäolopakkoa, mutta yleisestä mielenkiinnosta johtuen osallistuin valtaosalle luentoja.
itsevarmuus kasvoi kohistenVapaaaika kului pitkälti surffausta opetellessa, kuntosalilla sekä muiden kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Yliopiston harjoitustöiden palautuspäivämäärien kaatuessa päälle vapaaaika oli uhrattava pitkälti koulutöiden tekoon. Näistä rykäisyistä palauduin kuitenkin melko vaivattomasti me
Benjamin vinkkejä vaihto-opiskelijaksi haluavalle:■■ Jos mielessäsi on jokin tietty kohde, aloita hakeminen mahdollisimman var-haisessa vaiheessa opintoja. Valituksi tuleminen ensimmäisellä kerralla ei ole itsestään selvää.
■■ Ole hakuvaiheessa aktiivinen. Hyvä ja innostunut asenne huomataan.■■ Älä kavahda pientä epävarmuutta; kaikkea ei voi etukäteen täysin tietää tai suunnitella.
ren välittömän läheisyyden, lämpimän kelin sekä kaupungin rennon ilmapiirin avulla. Tutustuin myös autoillen itärannikkoon aina Brisbaneen saakka. Hieman ennen lukukauden päätöstä toteutin toisenkin pienimuotoisen haaveeni ja lähdin Balille, Indonesiaan itävaltalaisen kämppäkaverini kanssa.
Luennot päättyivät kesäkuun alkupuoliskolla, jonka jälkeen yliopisto tarjosi opiskelijoilleen lukulomaa ennen kuun puoliväliä alkavaa tenttisumaa. Omat kurs
sivalintani sattuivat olemaan siinä mielessä onnekkaat, että pääosa arvostelusta tehtiin harjoitustöiden perusteella. Näin ollen kurssien lopussa odottivat enää pienimuotoiset verkkotentit.
Kesäkuussa porukka alkoi hajaantua yksi kerrallaan, samaan tapaan kuin se oli parsiutunut kasaan lukukauden alussa. Osa pakkasi reppunsa ja lähti kiertämään mannerta vielä kertaalleen, osa otti ensimmäisen lennon kotiin. Itse halusin nauttia vielä niin paljon kuin mahdollista kovin tärkeäksi muodostuneesta surffaamisesta Newcastlessa sekä sen lähialueilla.
Reissusta jäi käteen 20 opintopistettä yliopistolta, uskomattomia uusia ystäviä ja kokemuksia näiden kanssa, pikkuisen rentoutuneempi elämänasenne, huomattavasti itsevarmuutta, tietoa ja ymmärrystä Australian historiasta, lukemattomia päiviä meressä, kohtaamisia paikallisen luonnon kanssa, pimeitä öitä ja aurinkoisia aamuja sekä palava halu palata Australiaan joku päivä uudestaan. ■
RIL-Säätiö myöntää apurahoja teekka-reiden ulkomailla tapahtuvaan ammatil-liseen opiskeluun ja harjoitteluun.
Katso lisää ril.fi/fi/ril/ril-saatio/apura-hojen-haku.html
SÄÄTIÖ
Hae apurahaa:
OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.
Rakennusalan ammattilaiset kohtaavat1.-3.10. Messukeskuksessa Helsingissä
Tapahtumakokonaisuudessa mukana yli 500 näytteilleasettajaa!
Kolme päivää huimia tulevaisuuden visioita sekä runsaasti maksuttomia seminaareja ja tietoiskuja ajankohtaisista aiheista. Uudella Security City -alueella turvallisuusala kohtaa rakennusalan. Ainutlaatuisella hyötyajoneuvoalueella uusimmat mallit ja varusteet testattavissa.
Samanaikaisesti:
VIHERTEK
Lue lisää: www.fi nnbuild.fi
3/2014 • Rakennustekniikka 61
kokouksen asialista
1. Avaus2. Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen4. Työjärjestyksen hyväksyminen5. Kokouksen äänestysmenettelyn toteaminen6. Hallituksen uusien jäsenten valinta vuosiksi 2015–2017 Valittavana on puheenjohtaja ja kolme jäsentä7. Tilintarkastajien valinta vuodelle 20158. Toimintasuunnitelma, talousarvio ja vuosimaksu vuodelle 20159. Liiton sääntöjen muuttaminen, 2. käsittely10. Evästyskeskustelu11. Kokouksen päättäminen
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILHallitus
Kokousta edeltää RIL-Palkinnon julkistus ja cocktails klo 15.30 alkaen Säätytalolla.
SyysliittokokouskutsuSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n sääntömääräinen syysliittokokous pidetään torstaina 13.11.2014, klo 17.00 alkaen Säätytalossa, osoitteessa Snellmaninkatu 9–11, 00170 Helsinki.
Rakennustekniikka • 3/201462
RILin juhlavuoden päätapahtuma järjestettiin Helsingissä Scandic Parkissa 13.6. Paikalle saapui yli 600 toinen toistaan upeammin pukeutunutta herraa ja daamia ympäri Suomen. Juhla itsessään jäi heti historiaan RILin suurimpana yksittäisenä jäsentapahtumana. Paitsi seura, myös ruoat, musiikki ja juhlakuvitus oli kaikki tuunattu 1900luvun alkupuoliskolle. Kiitokset kaikille osanottajille unohtumattomista juhlista!
RIL juhli 80-vuotista toimintaansa
Tilaisuuden avasi RILin varapuheenjoh-taja Harri Tanska, RILin toimitusjohtaja Helena Soimakallio valitsi juhlan par-haat asut ja valokuvaaja Adolfo Vera ikuisti juhlavieraat.
3/2014 • Rakennustekniikka 63
Tampereen teknillisen yliopiston pitkäaikainen professori, tekniikan tohtori Ralf Lindberg on tehnyt mittavan uran opettajana, tutkijana ja asiantuntijana. Erityisesti talonrakennustekniikan ja korjausrakentamisen huippuasiantuntijana tunnettu ja tunnustettu Lindberg on uurastanut tinkimättömästi alan opetuksen, tutkimuksen sekä laadun kehittämisen puolesta. Ralf Lindbergillä on ollut päätoimensa ohella lukuisia rakennustekniikkaa käsitteleviä konsultointi ja asiantuntijatehtäviä sekä luottamustoimia. Lindberg on ollut muun muassa Tampereen tek
RIL-Mitalit myönnettiin erityisen ansiokkaasta toiminnasta rakennusalan
kehittämiseksiRIL on myöntänyt RIL-Mitalit professori Ralf Lindbergille, Fise Oy:lle ja Liikennevirastolle.
RIL-Mitalit luovutettiin RILin 80-vuotisjuhlien yhteydessä Helsingissä.
nillisen korkeakoulun hallituksen jäsen ja Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen.
Vuonna 2003 toimintansa aloittanut FISE Oy toteaa rakennus, LVI ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet ja varmistaa näin osaltaan rakentamisen laatua. FISE kehittää ja ylläpitää kansallista pätevyysrekisteriä, josta löytyvät pätevät toimijat niin rakennuttajien, työnantajien, kansalaisten kuin rakennustarkastuksenkin käyttöön. Alan järjestöjen yhteinen yhtiö panostaa myös jatkuvaan ja aktiiviseen pätevyystoiminnan kehittämiseen. Pätevyysrekisteri on kymmenessä
vuodessa kasvanut koko alan kattavaksi siten, että sieltä löytyy tällä hetkellä liki sata eri ammattinimikettä betonilaboranteista pääsuunnittelijoihin. Kärjessä ovat määrällisesti työnjohtajat, arkkitehdit, rakenteiden suunnittelijat, rakennuttajat ja valvojat. Pätevyyksiä on myönnetty yhteensä yli 14 000.
Liikennevirasto on liikenne ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Toiminnan keskeisenä osana on alusta saakka ollut myös tutkimus ja kehittämistoiminta, jonka tavoitteena on tuottaa uusia innovaatioita toiminnan tehokkuuden ja laadun parantamiseksi. Tässä työssä virasto on jo lyhyessä ajassa onnistunut hyvin. Virasto muun muassa käytti ensimmäisenä Euroopassa allianssimallia Lielahti–Kokemäki radan peruskorjauksessa. Liikenneviraston ennakkoluuloton asenne on toiminut esimerkkinä ja kannustimena koko toimialan kehitystyölle.
Rakennustekniikka • 3/201464
RIL-Nuoret: 80-vuotisjuhlasitsit
Pääkaupunkiseudun RILNuoret järjestävät RILin 80juhlavuoden kunniak si sitsit RILNuorille! Juhlapaikkana toimii Espoon Otaniemessä sijaitseva Servin mökki, tuttavallisemmin Smökki.
Sitsit pidetään lauantaina 22.11. klo 19.00 alkaen. Ovet aukeavat klo 18.00. Luvassa on hauskat ja rentomieliset juhlat, ”paluu opiskeluaikaan” hengessä. Varsinainen sitsiosuus kestää noin klo 23 asti, jonka jälkeen ilta jatkuu Smökin tanssilattialla aina aamuyöhön klo 3 asti.
Sitseille on varattu yhteensä sata paikkaa, joten ole nopea ilmoittautumisen suhteen! Ilmoittautuneet sijasta 101 eteenpäin ovat varasijalla.
Sitseille ovat tervetulleita kaikki RILNuoriin kuuluvat niin pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaalta kuin PohjoisSuomestakin! Hinta 40 €, sis. sitsit sekä ainakin neljä drinkkilippua. Omien alkoholijuomien tuonti Smökkiin on sallittua. Laulukirjat mukaan paikkakuntaan katsomatta!
Kauempaa tuleville on varattu majoitus lasu yöksi Otaniemen vierasmajoissa noin 200 metrin päässä sitsipaikasta. Omat lakanat sekä pyyhe mukaan. Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä, tarvitsetko majoituksen. Paikkoja rajoitetusti.
Pukukoodi: tumma puku ”twistillä” ;)
Lisätietoja antavat tarvittaessa RILNuorten pääkaupunkiseudun johtoryhmästä Juho Rahko sekä Pietari Pellinen, [email protected]
Jos et ole vielä RIL-Nuorten jäsen, liity heti: www.ril.fi/fi/jasenyys/rilnuoret.html
Ilmoittaudu sitseihin RILin verkkosivujen tapahtumakalenterin kautta.
tervetuloa!
Mikä, missä ja milloin?
Mikä: RIL-Nuorten sitsitMissä: Smökki (Jämeräntaival 4, Espoo)Milloin: 22.11.2014 klo 19.00Hinta: 40 € (alkoholiton 35 €)
Perhetapahtuma Eläinmuseossa oli suosittu
Helsingin Luonnontieteellisessä mu-seos sa vieraili sunnuntaina 7.9. sata ril-liläistä puolisoineen, lapsineen ja lap-senlapsineen. Luurankojen, kaksipäisen vasikan ja savannikuvaelmien lisäksi paikalla nähtiin huhupuheiden mukaan myös kaksi elävää Duudsonia.
3/2014 • Rakennustekniikka 65
Pohjois-Suomen osasto: RIL 80-vuotisjuhla
Tervetuloa Pohjois-Suomen osaston järjestämään juhlatilaisuuteen tapaamaan kollegoita, juhlimaan
80-vuotiasta RILia ja viihtymään!Tilaisuus on tarkoitettu RILin jäsenille, avec ja juhla järjestetään lokakuun viimeisenä perjantaina näyttävällä Oulun Ympäristötalolla osoitteessa Lintulammentie 2.
Pukukoodi: tumma puku
Illalliskorttimaksu (laskutetaan):■y varsinaiset jäsenet ja kaikki avecit 30 €/hlö■y opiskelijajäsenet 20 €/hlö
Tilaisuuteen mahtuu 100 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittaudu RILin verkkosivujen tapahtumakalenterin kautta.
Lisätietoja: [email protected]
juhlaterveisin,
riL Pohjois-Suomen osaston hallitus
Ohjelma 31.10.2014 (täsmentyy lähempänä juhlaa)
18.00 Ovet avataan Alkuglögitarjoilu19.00 Juhla alkaa juhlatilassa Seremoniamestarina toimii Pekka Seppälä (Oulun kaupungin laatupäällikkö ja vuoden rakennusalan DI 2014) Buffetillallinen, juhlapuhe, ohjelmanumeroita, vapaa sana (sovitaan seremoniamestarin kanssa paikan päällä) Livemusiikkia, myös tanssihaluisten makuun23.00 Juhla ympäristötalolla päättyy
Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ja Rakennuslehti järjestävät yhdessä seminaarin
FinnBuild-messuilla Helsingissä torstaina 2.10. klo 14.00–16.00
Puhujina:■■ Ville Peltola, innovaatiojohtaja, IBM■■ Jarkko Sireeni, toimialapäällikkö, Vianova Systems Finland
■■ Sampo Hietanen, toiminnanjohtaja, ITS Finland ry
■■ Vishal Singh, Assistant Professor, Aalto-yliopisto
Tilaisuus järjestetään Ballroomsalissa ja se on maksuton, kuten messutkin. Poikkea myös RILin osastolla 7c11 ja näe SPAN14siltakilpailu opiskelijoille!
Tilaisuus striimataan myös livenä verkkoon. Rekisteröidy ennakkoon messujen sivuilta www.finnbuild.fi
Rakennustekniikka • 3/201466
RILin juoksumestaruudet 2014 ratkottiin Tampereella
RILRunin juoksumestaruuskilpailut pidettiin Tampereella 30.8.2014 Tampere Maraton tapahtuman yhteydessä. Sarjoina olivat miesten, naisten ja senioreiden maraton, puolimaraton ja 10 km. Hienossa juoksukelissä kuntoaan koetteli kolmetoista RILliäistä.
Voittajiksi selviytyivät:• miestenmaraton(42,2km) PetriPerttula• miestenpolimaraton(21,1km) EskoJussila• naistenpuolimaraton MariPäätalo• senioreidenpuolimaraton LailaHosia• miesten10km AnttiTiri• naisten10km AnneJulku
Laila Hosian juoksu oikeutti samalla Tampere Maratonin naisten korkeimman ikäkausisarjan hopeatilaan. Kovinta juoksuvauhtia piti yllä Antti Tiri kympillä tuloksella 37:49, jolla hän sijoittui miesten yleisen sarjan neljänneksi.
Juoksun jälkeen kokoonnuttiin illalliselle ja palkintojen jakoon. Palkintopöydän tuotteet olivat lahjoittaneet Hartela Tapio Rantasen toimesta, Sweco Elina Samilan toimesta ja SaintGobain Rakennustuotteet Virpi Riekkisen toimesta.
Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!
RIL-Golf pelattiin 1.9. Tawast Golfin
hienoissa maisemissa
Mukana oli ennätykselliset 82 pelaajaa!
Voittaja scratchissa oli Jarmo Kulmala tuloksella 85.
A-Sarja1. Kaartinen Paula2. Koskivaara Matti3. Jämsä Heikki
B-Sarja1. Järvenpää Esko2. Mattila Harri3. Purhonen Pertti
Pisin drive, väylä 5: Gustafsson SauliLähinnä lippua, väylä 9: Hoppu Tapani 1,40 m
3/2014 • Rakennustekniikka 67
RIL-Suunnistus RILSuunnistus 2014 juostiin sateen raikastamissa Sipoon Immersbyn maisemissa 19. elokuuta.
22 suunnistajaa jakautuivat kolmelle eri radalle, ja mestareiksi selvisivät seuraavat rililäiset:
•H35:PekkaMäättänen•H45:KimLindholm•H55:MarttiLeppälä•H65:UntoTanttu•D21:PipsaEklund•D35:RiittaLillqvist
Täydelliset tulokset RILin verkkosivuilla ➟ Jäsenyys ➟ Klubi ➟Tapahtunutta
kalenteriin on koottu riLin ja alan tapahtumia
Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 25Koulutus alkaa 8.10.2014, Helsinki
Rakentamiseen liittyvät uudet velvoitteet ja tilaajavastuulain uudistus14.10.2014, Helsinki
Projektinjohtorakentamisen hyödyt ja haasteet4.11.2014, Helsinki
Julkisten hankintojen lainsäädäntö rakennushankkeissa6.11.2014, Helsinki
Lisätiedot kaikista koulutuksistamme: www.ril.fi /koulutus
KOULUTTAA
RT0914.indd 1 10.9.2014 10:52:49
Päivä Tapahtuma Järjestäjä Paikka1.–3.10. Finnbuild Suomen Messut Helsinki1.–3.10. Infra Expo Suomen Messut Helsinki1.–3.10 Ympäristö ja yhdyskunta Suomen Messut Helsinki
31.10.Pohjois‐Suomen osasto: RIL 80 vuotta juhla
RIL Pohjois‐Suomi Oulu
4.11. Pirkanmaan rakennuspäivä PIRA Tampere13.11. RIL‐Palkinto, julkistamien RIL Helsinki13.11. Syysliittokokous RIL Helsinki22.–23.11. RIL‐Nuoret 80 Juhlasitsit RIL‐Nuoret Espoo12.12. RIL‐Glögit RIL Helsinki
201522.–23.1. Rakennuttajapäivät RAKLI, Kiinko Hämeenlinna3.2. Korjausrakentaminen Helsingin Messut Helsinki3.3. Infra 2015 Helsingin Messut Helsinki
Rakennustekniikka • 3/201468
Mentorointi on vakiintunut työkaluksi henkilöstön kehittämisessä. Tämä viisauden siirtämisen taito koetaan tärkeäksi osaksi niin omaa kuin nuoremmankin ammattilaisen kehittymistä.
Prosessin myötä siirtyy kuuluisaa hiljaista tietoa. Osa myös nimitetään ohjelman myötä vaativampiin tehtäviin.
Mentorointi suosittua alan yrityksissä– riLin tämän vuoden ohjelmassa 60 mentoriparia
RIL käynnisti oman mentoriohjelmansa kolmella avaustilaisuudella toukokuussa 2014. Se on suunnattu vastavalmistuneille tai korkeintaan viisi vuotta työelämässä vaikuttaneille RILin nuorille rakennus, yhdyskunta, ympäristö ja kiinteistöalan ammattilaisille. Ohjelmaan osallistuu yhteensä 60 paria pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaalta ja Oulun seudulta. Matkan varrelle mahtuu kolme kahdenkeskistä tapaamista, ennen kuin koko joukko kerääntyy jälleen yhteen marraskuussa.
Osallistujat täyttivät ennen ohjelman aloitustapaamista ennakkokyselyn. Sen vastausten perusteella he toivovat pääsevänsä keskustelemaan erityisesti omasta ammatillisesta suuntautumisesta ja ammattitaidon kehittämisestä. Myös uratavoitteet ja ihmistuntemus nousivat kyselyssä korkealle.
”Jäsenkuntamme edustaa laajasti koko rakennetun ympäristön kenttää, ja jäsenten uratoiveet ja tavoitteet ovat aina yksilöllisiä. Mentorointiohjelmalla halusimme luoda joustavan työkalun kahden ammattilaisen – nuoremman ja kokeneemman – kohtaamiselle”,
Skanska Oy:n henkilöstojohtaja Kirsi Mettälä kertoo, että Skanskalla on toteutettu useita mentoriohjelmia.
Teksti: henriikka heLLStröm
3/2014 • Rakennustekniikka 69
Käytäntöä:■■ Mahdollisuuksien mukaan HR-osastolta taustatietoa ohjelmaan osallistuvista henkilöistä ja mentoroinnista
■■ SWOT-analyysi työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta mentorin tueksi■■ Voi olla erikoistunutta: työnhaku, ainoastaan naisille, osana muuta henkilöstöohjelmaa
■■ Kahdenkeskeisiä tapaamisia minimissään kolme■■ Kick-off-tilaisuus, jossa kerrotaan prosessin kulku ja annetaan vinkkejä■■ Ehdottoman luottamuksellinen prosessi!
RILin ohjelmasta vastaava johtaja Teemu Vehmaskoski kertoo.
Mentorointiprosessi on onnistunut jo silloin, jos se selkeyttää nuorelle tämän omia tavoitteita. Tyypillisesti niistä päästään myös keinoihin, joiden mukaan tavoitteita kohti voi edetä. Etenemisnopeus ei kuitenkaan ole itseisarvo. Käytännössä aktori eli mentoroitava toivoo syvällisempää tietoa omasta alasta yleensä ja siellä tarkemmin esimerkiksi esimiestehtävistä.
Mentoroinnissa mentoriparin keskinäinen luottamus on kaiken a ja o. Prosessin alussa täytyy luoda yhteinen polku, johon kumpikin sitoutuu. Matka vaatii osapuolilta avoimuutta, aktiivisuutta ja puolueettomuutta.
osapuolet tyytyväisiä ohjelmiinMentoroinnilla on vahva jalansijansa myös monissa rakennusalan yrityksissä. Haastateltujen organisaatioiden henkilöosastoilta kerrotaan, että mentorointiprosessi kuuluu kiinteänä osana yrityksen kehitysohjelmaan. Mentorointiin osallistuneet mentorit ja aktorit ovat myös olleet poikkeuksetta tyytyväisiä ohjelmaan. Parhaiten kukin kokee onnistuneensa silloin, kun toinen osapuoli on jäänyt pitkäaikaiseksi sparrauspariksi tai ystäväksi.
Skanska Oy:n henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälän mukaan yleinen kommentti on, että mentoripareista on mielenkiintoista oppia tuntemaan uusi henkilö ja hänen työkenttänsä. Samoilla linjoilla on NCC Rakennus Oy:n HR Business Partner Salla Nieminen, joka jatkaa, että mentorointi on hieno tapaa siirtää niin sanottua hiljaista tietoa. Hän kuitenkin painottaa, että päämääränä NCC:llä ei ole urahissi, lupaus tulevista työtehtä
vistä, vaan luottamuksen osoitus yrityksen suunnalta.
”Samalla prosessi toimii johdon kehittämisen välineenä. Meneillään olevaan ohjelmaan osallistuvilla johtajillamme on mahtava tilaisuus saada infoa muiltakin yrityksen tasoilta kuin ylimmiltä portailta. Samanaikaisesti myös omat kuuntelemisen ja sparraukset taidot kehittyvät”, Nieminen kertoo.
NCC:n toimihenkilöistä noin 40 prosenttia on alle 35vuotiaita, joten vuoden alussa käynnistyneessä mentoriprosessissa haluttiin satsata nimenomaan nuoriin.
”Johtoryhmä sitoutui hankkeeseen ja joukkoon haluttiin pyytää
henkilöitä, joilla on hyvä asenne ja rahkeita enempäänkin. Erillistä hakuprosessia ei järjestetty. Mentoriparien muodostuksessa käytettiin apuna MPShenkilöar viointia, jonka perusteella saimme käsityksen aktoreiden vahvuuksista ja kehitysalueista. Muodostimme tulosten perusteella vastinpareja yli yksikkörajojen – pyrimme valitsemaan nuorille heidän kehittymishaasteitaan tukevat mentorit. Esimerkiksi suoraviivaisemmalle aktorille valitsimme vuorovaikutus ja ’leadership’taidoistaan tunnetun mentorin”, Nieminen kertoo.
ruotsissa arvostus korkeallaSkanskalla mentorointiprosessi on osa Suomen potentiaalisille tulosyksiköiden ja isojen projektien johtajille suunnattua, yhteispohjoismaista Skanska Talentohjelmaa, josta 70 prosenttia koostuu työssä oppimisesta, 20 prosenttia mentoroinnista ja kymmenen prosenttia perinteisestä koulutuksesta. Mentoreina toimivat Skanskan Suomen, Ruotsin ja Norjan yksikkö ja aluejohtajat.
NCC Rakennus Oy:n Salla Niemisen mukaan mentorit toimivat yli yksikkö- rajojen.
Rakennustekniikka • 3/201470
Mettälä kertoo yrityksessä toteutetun aiemminkin mentoriohjelmia, joista esimerkiksi yksi oli suunnattu ainoastaan naisille.
”Meiltä löytyy henkilöstöyksiköstä paljon taustatietoa osallistujista, joten ohjelmassa on käytetty apuna muun muassa CV:tä, esimies ja 360arviointia sekä kehittymissuunnitelmia. Kyseinen materiaali helpottaa löytämään aktorille sopivimman parin. Ja jos ensimmäisessä tapaamisessa tuntuu siltä, ettei synkkaa, paria voi vielä vaihtaa. Hyvän fiiliksen syntyminen on tärkeää.”
Skanskalla suositellaan, että parit tapaavat vuoden aikana 3–5 kertaa välimatkasta huolimatta. Kulttuuriset erot näky
vät Mettälän mielestä lähinnä vuorovaikutustyylissä.
”Ruotsissa mentorointi ja mentorina toimiminen on arvostetumpaa kuin Suomessa. Siellä varsinkin uransa alkuvaiheessa olevat nuoret hakevat ja toivovat osaavaa mentoria, koska he uskovat sparraajasta olevan paljon hyötyä. Samalla nuori pääsee helpommin myös sisälle verkostoihin, joista hän voisi muuten jäädä uransa alkumetreillä ulkopuolelle.”
ohjelmarunko yrityksissä samankaltainenMyös Rambollin mentorointiprosessi on kansainvälinen: se kattaa kaikki maat, joissa yrityksellä on toimintaa.
”Kulttuurieroista täytyy olla ohjelmaan lähtiessä selvillä, sillä esimerkiksi Suomen ja Lähiidän maiden toimintamallit poikkeavat luonnollisesti toisistaan. Mentoriprosessin osapuolet käyttävätkin kunnolla aikaa tutustuakseen toisiinsa. Useat heistä tapaavat välimatkan vuoksi pääsääntöisesti virtuaalisesti. Tutustuminen maiden rajojen yli avaa ajattelua”, Rambollin Head of Global Training and Development Tina Albrechtsen sanoo.
Rambollin ohjelmassa yhdellä mentorilla on pääasiassa kaksi mentoroitavaa ja prosessilla on selvä maali: mentoroitava voi nousta vaativampiin esimies, projektinjohto tai asiantuntijatehtäviin. Kaikkineen ohjelma kestää puolitoista vuotta ja parit tapaavat kahdeksan kertaa.
Prosessi on kaikilla haastatelluilla yrityksillä tiukasti organisoitu. Molemmat mentoroinnin osapuolet allekirjoittavat sopimuksen ja saavat käsikirjan sekä muuta kirjallisuutta aiheeseen liit
Rambollin Tina Albrechtsen kertoo, että yrityksen mentorointiprosessi on kansainvälinen.
Käsiteltävät aiheet voivat koskea muun muassa:■■ Ammatillisia roolivaihtoehtoja■■ Työnantajavaihtoehtoja■■ Ajankäyttöä■■ Oman elämän taloutta■■ Ammattitaidon kehittämistä■■ Johtajuutta■■ Työssä jaksamista ■■ Yrityselämän sudenkuoppia■■ Vuorovaikutusta■■ Kansainvälistymistä■■ Työkalutaitoja■■ Alan ajankohtaisia asioita
3/2014 • Rakennustekniikka 71
tyen. Kaikille yhteiset kickofftilaisuudet käynnistävät kokonaisuuden ja lisäksi välipalautteen anto kaikille yhteisessä tapaamisessa on yleistä. Välitapaamisten sisällön, keston ja mahdolliset tehtävät parit määrittelevät itse. Lopuksi kaikki kohtaavat toisensa vielä päätöstilaisuudessa.
Vastavuoroista oppimistaMentorisanan juuret löytyvät kreikkalaisesta mytologiasta. Mentor oli Odysseuksen ystävä, jonka hahmossa Athene neuvoi Odysseuk sen poikaa Telemakhosta. Nykyajan mentorina toimii kokeneempi kollega, joka jakaa epämuodollisesti kokemattomammalleen tietoa ja sosiaalista pääomaa sekä psykososiaalista tukea. Kyse on tavasta, jossa nuorempi oppii vanhemmalta kuljettuaan saman tien.
Projektipäällikkö Annika Räsänen Suo-men Mentoreista kehuu mentoreiden aktiivisuutta.
Tarkemmin RILin mentorointiohjelmasta vuonna 2014: www.ril.fi/fi/alan-kehittaminen/mentorointi-2014.html
Aktori vai mentoroitava? Mentorointikirjallisuuden ja mentoriohjelmien uranuurtajan Tuulikki Juuselan mukaan aktori kuvaa aktiivista roolia,
jossa ei vain olla mentoroitavana, vaan aktori ottaa myös itse yhteyttä ja ehdottaa tapaamisia.
– Annika Räsänen, Suomen Mentorit ry
Onnistunut mentorointiprosessi yhdistää ammatillisen ja henkilökohtaisen kehittymisen. Prosessi itsessään on käytännönläheinen ja osallistava. Hyvä mentori
Kirjallisuusvinkkejä:■■ “Coaching for Performance: GROWing Human Potential and Purpose: The Principles and Practice of Coaching and Lea-dership’’ (John Whitmore).
■■ “The Mentor’s Guide: Facilita-ting Effective Learning Rela-tionships’’ (Lois J. Zachary).
■■ On the web: Coaching Connect UK: 30 Excellent Coaching Questions.
■■ David Clutterbuck Part-nership: ‘’Seven Coaching Conversations’’
■■ “The Mentoring Pocketbook’’ (Geof Alred, Bob Garvey)
■■ ”Mentoroinnin monet kasvot” (Tuulikki Juusela, Tuula Lillia ja Jari Rinne)
kuuntelee arvostelematta sekä antaa valmiiden ratkaisujen sijaan ohjeita ja neuvoja. Aktorin kannattaa myös sanoa suoraan, mitä puolia hän haluaa kehittää itsessään.
Mentoroinnin keskeinen periaate on vastavuoroinen oppiminen prosessin kaikissa vaiheissa.
”Aktorit ihmettelevät toisinaan sitä, miten mentoreillamme on antaa pyyteettömästi omaa aikaansa mentoroinnille. Mentorimme ovat todellakin mukana vilpittömästä auttamisen halusta, ja samalla he pääsevät nuorten ihmisten ajatusmaailmaan. Yksikään nuori ei saa pudota työelämässä kyydistä, mutta samalla mentorimme kokevat, etteivät he itsekään putoa kyydistä”, projektipäällikkö Annika Räsänen Suomen Mentoreista tiivistää.
Rakennustekniikka • 3/201472 Rakennustekniikka • 2/201466
Trader-Koo [email protected]
010 271 2800
Palokatkot ja -tiivisteet sekä tiivisteharjat
010 271 2800
aSiantuntija-aineiStoa
Rakennustekniikka • 3/201474
Teksti: Antti Parjanne ja Juha Aaltonen
Kiinteistöjen tulvasuojelu on pääasiassa omistajan vastuullaTulvat aiheuttavat Suomessa vuosittain rakennuksiin, infrastruktuuriin ja irtaimistoon kohdistuvia vahinkoja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana viidestä vahinkojen aiheuttamat vauriot ovat olleet vuositasolla yli miljoona euroa. Ennaltaehkäisy estää suurimmat tuhot.
Rantarakentamisen lisääntyessä, rakennusten teknistyessä sekä taajamien kasvaessa ja tiivistyessä alttius tulvavahingoille on kasvanut. Omatoimisella varautumisella ja maankäytön suunnittelulla on keskeinen rooli tulvavahinkojen ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä. Vesistötulvien ohella merkittäviä vahinkoja on aiheutunut meriveden poikkeuksellisesta noususta sekä rankkasateiden seurauksena taajamien hulevesitulvista.
Tulvariskien hallinta on Suomessa perinteisesti keskittynyt vesistöjen säännöstelyyn sekä muihin tulvasuojelun keinoihin, kuten uomien perkauksiin ja rantojen pengerryksiin. Tulvavahinkoja pystytään kuitenkin vähentämään merkittävästi myös suunnittelemalla maankäyttöä järkevästi ja ohjaamalla rakentamista tulvaalueiden ulkopuolelle tai varautumalla tulviin erilaisin eirakenteellisin menetelmin, kuten säännöstelykäytäntöjä muuttamalla. Eira Juha Aaltonen ja Antti Parjanne ovat tutkineet tulvariskien hallintaa.
kenteellisten menetelmien etuna on usein muun muassa sopeutuvuus muuttuvaan ilmastoon.
Tulvan aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ei voida kuitenkaan koskaan täysin estää, eikä se ole taloudellisissa mielessä edes
kannattavaa. Siksi on tärkeää, että uutta rakentamista ei sijoiteta tulvavaaraalueille, ellei rakentamista toteuteta tulvankestävästi, ja että tulvavaaraalueilla olemassa olevien rakennusten käytössä ja hoidossa pyritään minimoimaan tul
3/2014 • Rakennustekniikka 75
vasta aiheutuvat vahingot. Erityisen haavoittuvia rakennuksia ei tule sijoittaa edes hyvin suojeltuna tulvavaaraalueelle, koska tulvatilanteessa rakennus täytyy tarvittaessa pystyä evakuoimaan turvallisesti.
tulvat huomioitava rakennusten suunnittelussaVuonna 2014 julkaistussa Tulviin varautuminen rakentamisessa oppaassa on annettu suositus ympärivuotisen asutuksen sijoittamisesta niin korkealle, että sille voi aiheutua vahinkoa vasta sellaisesta tulvakorkeudesta, jonka voidaan arvioida esiintyvän keskimäärin kerran 100...200 vuodessa (vuotuinen todennäköisyys 0.5…1,0 prosenttia). Toisaalta vaarallisia aineita käsittelevillä teollisuuslaitoksilla ja varastoalueilla rajaarvon tulisi olla esimerkiksi kerran 10 000 vuodessa toistuvan tulvan tasolla.
Tulvankestävä rakentaminen tarkoittaa rakentamista siten, ettei tulvavesi pääse vaurioittamaan rakenteita, kiinteistötekniikkaa, eikä muulla tavoin aiheuta merkittävää haittaa rakennuksen käytölle. Jos rakennus kuitenkin kastuu, vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi.
Kiinteistön alueelle tai rakennuksen ympärille toteutettavan kiinteistökohtaisen tulvasuojelun ohella tulvaveden saartaman rakennuksen kastuminen voidaan estää erilaisin rakenneratkaisuin. Esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat viemäreiden takaiskuventtiilit, tulvaovet ja ikkunat tai rakennuksen korottaminen tulvankestävin ratkaisuin ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Tyypillisellä kiinteistökohtaisella tulvasuojelulla tarkoitetaan esimerkiksi tulvavalleja tai tulvatilanteessa rakennuksen ympärille asennettavaa muovia.
Rakennuksen haavoittuvuutta vähentävät tulvankestävässä rakentamisessa esimerkiksi kastumista kestävien materiaalien käyttö, haavoittuvan talotekniikan ja irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin ja alimman kerroksen tai kellarin rakentaminen siten, ettei tulvasta aiheudu vahinkoa.
Tilapäisillä, nopeasti pystytettävillä tulvasuojeluratkaisuilla voidaan pienentää tulvavahinkoja etenkin jokivesistöissä ja meren rannikolla. Yleisesti käytettyjä menetelmiä ovat esimerkiksi hiekkasäkit, erilaiset suojavallit, pahvi
•Riskialueiden tunnistaminen•Merkittävien alueiden nimeäminen
Tulvariskien alustava arviointi
•Tulvavaarakartat•Tulvariskikartat
Tulvakartoitus•Tavoitteet tulvariskien hallitsemiseksi•Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
Tulvariskien hallintasuunnitelmat2011
2013
2015
• Sidosryhmäyhteistyö• Kuuleminen 1.10.2014‐31.3.2015
Merkittäville tulvariskialueille:• Tulvaryhmät
• Prosessi toistuu jatkossa 6 v. välein
Tulvariskien hallinnan suunnittelun vaiheet.
Uusi tulvakeskus tiedottaa tulvistaSuomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos perustivat vuoden 2014 alusta tulvakeskuksen. Keskus vastaa tulvien ennustamisesta, tulvista varoittamisesta sekä valtakunnallisen tulvatilannekuvan ylläpitämisestä yhteistyössä elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten sekä pelastusviranomaisten kanssa. Aikaisen ja laajan viestinnän avulla pyritään vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja.
Toimintaohjeita tulviin varautumiseksi ja tulvatilanteessa toimimiseksi löytyy mm. internetistä: www.ymparisto.fi/tulvaohjeet
Rakennustekniikka • 3/201476
paalit, siirrettävät tulvaseinät sekä ovi ja ikkunaaukkojen suojaus. Kunta tai kiinteistön omistaja voi suunnitella suojeluratkaisut ja tulvavesien reitit jo kaavoituksen tai rakentamisen yhteydessä ja varautua tulvaan näin etukäteen. Muun muassa Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat laatineet tulviin varautumisesta erilliset tulvastrategiat. Kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan tulvien varalta.
Hulevesitulviin voi varautua kiinteistön tontin kuivatusjärjestelmien säännöllisellä huollolla ja ylläpidolla sekä pintavaluntaa viivyttävien ja vähentävien rat
kaisujen suosimisella. Vielä tänä vuonna voimaan tulevan vesihuoltolain uudistuksen yksi keskeinen tavoite on ollut parantaa hulevesien hallintaa juuri tulvavahinkojen vähentämiseksi. Uudistuksessa ja siihen liittyvissä maankäyttö ja rakennuslain muutoksissa selkeytetään hulevesien hallintaa siten, että jatkossa asemakaavaalueella hulevesien hallinnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa kunta tai kunnan niin päättäessä vesihuoltolaitos ja kiinteistön hulevesijärjestelmästä omistaja. Tavoitteena on, että hulevesien määrään ja laatuun kiinnitetään huomiota esimerkiksi erilaisin imey
tys ja viivytysratkaisuin ennen niiden viemäröintiä tai johtamista vesistöihin.
Vain poikkeukselliset tulvavahingot korvataanPoikkeuksellisista tulvista aiheutuvien rakennus ja irtaimistovahinkojen korvaaminen siirtyi vuoden 2014 alusta valtiolta vakuutuksiin. Poikkeuksellisen vesistö tai merivesitulvan rajaksi on asettumassa tulva, joka toistuu keskimäärin kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Tulville alttiiden kiinteistöjen omistajien kannattaa viimeistään nyt selvittää kiinteistönsä mahdolliset tulvariskit sekä varmistaa tul
Esimerkki tulvariskikartasta. Sinisellä on kuvattu tulvan peittämä alue ja vesisyvyydet kyseisellä tulvaskenaariolla, punaiset koh-teet ovat yksittäisiä riskikohteita, kastuvat tiet on korostettu violetilla ja asukkaiden määrää on havainnollistettu 250 m*250 m ruuduissa.
3/2014 • Rakennustekniikka 77
Apua varautumiseen tulvakartoistaMaa- ja metsätalousministeriö nimesi vuonna 2011 Suomeen 21 merkittävää ve-sistö- ja merivesitulvariskialuetta. Näille alueille on laadittu veden leviämistä ja vahinkopotentiaalia kuvaavat tulvavaara- ja tulvariskikartat.
Parhaillaan laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmia, joilla pyritään ehkäise-mään vesistön tulvavahinkoja. Toimenpide-ehdotuksista ja suunnitelmista on mahdollisuus esittää mielipiteensä lokakuussa alkavassa kuulemisessa.
Tulvavaarakarttoja on laadittu myös noin 80 muulle tulva-alueelle. Sekä asuk-kaat että viranomaiset voivat hyödyntää tulvakarttapalvelua tulviin varautumi-sessa. Palvelu löytyy osoitteesta: www.ymparisto.fi/tulvakartat
vaturvan sisältyminen vakuutuksiinsa. Vakuutukset tarjoavat aikaisempaan verrattuna laajemman korvaussuojan, koska niistä korvataan vesistötulvien lisäksi merenpinnan noususta ja rankkasateista aiheutuvia tulvavahinkoja. Myös vahinkojen korvaaminen nopeutuu, kun asiointi tapahtuu valtion sijaan oman vakuutusyhtiön kautta.
Vähintään kolmen asuinhuoneiston muodostama asuinrakennus on velvoitettu tekemään pelastussuunnitelma. Siinä huomioidaan rakennuksen erityispiirteet, kuten tulvariski, ja se auttaa osaltaan tunnistamaan erilaiset riskit ja varautumaan niihin. Suunnitelman laadinta ja sen pitäminen ajan tasalla on taloyhtiön hallituksen vastuulla. ■
Syystulva kasteli useita rakennuksia Lapväärtin Isojoella 7.10.2012.
Rakennustekniikka • 3/201478
InFRaSTRuCTuREState of the nation in the uk 2014:
Institution of Civil Engineers ICE’s overall view is that the approach to delivering and maintaining the British infrastructure requires attention. The UK cannot afford to settle for infrastructure which does not meet the challenges they are now encountering. Increasingly extreme climactic conditions compounded by demands from a growing population mean that the UK can no longer provide and operate infrastructure at all times and to the high levels of service expected.
State of infrastructure, as of now ICE’s findings indicate that three sectors – energy, flood management and local transport – are of particular concern. A narrowing gap between capacity to supply energy and demand; inadequate resilience to flooding, and the decline in maintenance of local roads and flooding assets due to investment cuts have all contributed to the current grades. These
Text: Teemu Vehmaskoski Image: Shutterstock
The Finnish Association of Civil Engineers’ British equivalent, ICE, publishes a series of specialist reports on the condition and future of the country’s infrastructure assets. The latest report was released in June 2014.
are the three sectors that require the most attention by policymakers and industry; however, water, waste and strategic transport will all require ‘future proofing ‘ if they are to deliver the transition to a low carbon economy and meet the needs of society and the environment.
In energy over the next decade, around a fifth of the UK’s electricity generating capacity (fossil and nuclear) is expected to be retired putting further pressure on derated capacity margins which are at 4% at peak demand periods.
In strategic transport, without action, the costs of congestion could more than double between 2005 and 2025, to £36 billion. Rail passengers travelled 21 billion miles in 2010/11, which is almost double the figure in 2000/01. In aviation UK airport delays are above the European average with significant capacity challenges in the South East of England likely without new runaways. Local transport reveals more concerns as maintenance investment in local roads has declined by £150 million since 2007.This has left onethird
About ICEEstablished in 1818 and with over 80,000 members, the ICE is a leading source of professional expertise in transport, water supply and treatment, flood mana-gement, waste and energy. ICE provides independent professional advice on inf-rastructure and engineering policy issues to all political parties and works with industry to ensure that construction and civil engineering remain major contri-butors to the UK economy. Consequently, ICE is seen by parliamentarians and industry alike as the authoritative voice of infrastructure.
3/2014 • Rakennustekniikka 79
of local roads are in urgent need of attention.
Maintenance is also a concern in the flood management sector where funding for watercourses will be as low as £39m by 2014/15. Between 2015 and 2021, Government will spend £1.4 billion less on flood management than the Environment Agency’s estimated need. Despite its ageing profile, water infrastructure continues to perform well and proposed changes to economic regulation should provide water companies with opportunities to rely less on large capital projects and use soft engineering techniques and technology. Issues of water availability, particularly in the South East and London, are the main challenge.
Waste policy in England lacks direction and thus investment in infrastructure has suffered. The devolved nations have outlined clear waste strategies. The UK has targets under the EU Framework Directive to recycle 50 % of household waste by 2020 and recover 70 % of construction and demolition waste by 2020.
recommendations With the world economy looking generally bleak and continuous waves of austerity measures
Rakennustekniikka • 3/201480
About State of the Nation and ROTIEvery second year, The Finnish Association of Civil Engineers RIL provides the national policymakers with a report similar to ICE’s SoN. The report is called Rakennetun omaisuuden tila ROTI and its next generation will be published in February 2015.ROTI is a system that was developed for the purpose of evaluating the state and development of the built environment. The assessment is based on a broad fact base and the work of four to five panels. The leading decision-makers and experts in the field are invited as panelists, which reinforces linkages with ot-her development projects taking place in Finland and internationally.Benefits of ROTI include creating an up-to-date summary and concentrated data bank on the state of the built environment; identifying the current chal-lenges of society from the point of view of construction and real estate sec-tors; creating transparency and strengthening interaction across the field; and informing the top political leadership, professionals, and the public at large of the results. www.roti.fi
kicking in the British public services, ICE has come up with nine recommendations for a brighter future. Although the recommendations are answers to national needs, there are several obvious similarities to Finland as well.
1. Infrastructure UK (within HM Treasury) should expand the existing criteria used as a basis for making decisions on priority infrastructure projects to reflect major future challenges – criteria should include resilience, availability, the pathway to a low carbon economy and better acknowledge interdependencies across networks.
2. Government and private providers of infrastructure should be prepared to make tough choices regarding the levels of resilience in the UK’s infrastructure networks. This will require an assessment of costs and the management of public expectation regarding availability.
3. Government should provide more clarity, certainty and transparency for potential investors
through the regularly published National Infrastructure Plan project pipeline by including detail on investable projects, their status, planning approval, ownership structure and revenue streams.
4. Government should enact the secondary legislation to implement Electricity Market Reform (EMR) by the end of this Parliament, establishing longterm investor confidence and entrenching crossparty support for electricity decarbonisation
5. Government should extend devolved transport powers and funding through the creation of more powerful, fully integrated transport authorities in city regions.
6. Government and local authorities should establish a more ambitious joint programme to finally clear the maintenance backlog, and commit to a regime which moves to planned, preventative maintenance.
7. Government should provide the longer term certainty needed to improve flood resilience by
committing to a long term capital and maintenance programme for Flood Management which protects funding beyond the current 5 year plan.
8. Engineering professionals should simplify and speed up their standards change process utilising the UK’s deep and proven skills to drive delivery of efficient and innovative infrastructure that will save costs, time and carbon.
9. Dedicated multidisciplinary engineering teams should be seconded directly into the latter stages of significant research projects with the task of implementing the benefits from academic research, so that they can be practically and efficiently applied to meet the UK’s infrastructure needs.
Read the full report at www.ice.org.uk/StateoftheNation. ■
3/2014 • Rakennustekniikka 81
Teksti: Eino Rantala
uusiutuvien lähienergioiden käyttö rakennuksissariL 265-2014
RIlin uusin julkaisu pureutuu uusiutuvaan lähienergiaan Uusiutuvien lähienergioiden käyttöä pitää lisätä rakennuksissa. Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia perustuu EU:n keskeisiin vastaaviin sitoumuksiin. Uusien talojen tulee olla viimeistään vuonna 2021 ”lähes nollaenergiataloja”. Tämä edellyttää merkittävää rakennus- tai aluekohtaisten uusiutuvien energioiden käyttöä. Vuoden 2030 välitavoitteita EU:ssa ovat: ”40 prosenttia pois kasvihuonekaasupäästöistä” ja ”Uusiutuvien energialähteiden osuus 27 prosenttia energian loppukulutuksesta”. Vertailuvuotena on käytetty vuotta 1990.
RIL 265-2014:■■ 189 sivua. Hinta 89 euroa■■ Tilaukset: www.ril.fi/Kirjakauppa
■■ Ostettavissa myös eKirjana
asiantuntijuutta. Suunnittelijan ammattitasovaatimukset ja energiaasiantuntijoiden roolit kasvavat mentäessä suurempiin ja monimutkaisempiin energiahankinnan ratkaisuihin. Tarvitaan uutta osaamista ja uusia ratkaisuja sekä yhteistä kieltä eri toimijoiden välille.
Ohje tarjoaa suurempien rakennusten suunnittelun tarpeita varten uusiutuvan lähienergian hyödyntämiseen liittyvää suunnittelu ja toteutustietoa, lähienergian tuottomuotojen teknisiä ratkaisuja ja niiden mahdollisuuksia, runsaasti esimerkkiratkaisuja eri kohteissa sekä tietoa markkinoilla olevista järjestelmä ja menetelmäratkaisuista. ■
RIL:n julkaisu tuo uusiutuvan lähienergian hyödyntämiseen liittyvää tietoa suurempien rakennusten suunnittelijoille. Myös olemassa olevan rakennuskannan omistajien ja käyttäjien on saatava tietoa päätöksentekonsa tueksi.
Tavoitteet luovat mahdollisuuksia uusille liike ja palvelutoiminnoille sekä tuoteinnovaatioille. Rakennuksen energianmuodon ja energiajärjestelmän valinta ovat rakennuksen hankesuunnittelun keskeisiä tehtäviä. Lisäksi energian hankinnan suunnittelu ja energian kulutuksen/tarpeen laskenta liittyvät kiinteästi toisiinsa.
Lopputuloksessa on ennakkoluulottomasti yhdisteltävä eri osapuolten, kuten energiajärjestelmien toimittajien, viranomaisten, rakennuttajien, rakennusten suunnittelijoiden sekä toteuttajien
IABSE Workshop on Safety, Robustness and Condition Assessments of Structures
February 11-12, 2015Tuusula, Finland
Submit your abstract by September 30, 2014
www.ril.fi /iabse2015
IABSE
32nd International Symposium on Automation and Robotics in Construction and Mining
Connected to the FutureJune 15-18, 2015Oulu, Finland
Submit your abstract by September 30, 2014
www.isarc2015.orgPhoto by
RTkv0914.indd 1 10.9.2014 15:27:01
3/2014 • Rakennustekniikka 83
Rakennetun ympäristön asiantuntijatSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry on valtakunnallinen puolueeton asiantuntijaorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää hyvää suunnittelu, rakentamis ja ylläpitotapaa ja rakennusalan asiantuntijuuden kehittymistä Suomessa. Vuonna 1934 perustetun järjestön jäsenistö koostuu yli 6 400:sta rakennus, yhdyskunta, ympäristö ja kiinteistöalan diplomiinsinööristä, tekniikan lisensiaatista ja tohtorista sekä teekkarista.
RIL tarjoaa jäsenilleen kattavat ammatillisen edunvalvonnan palvelut ja jäsenedut:
Alan parhaat ammattiuutiset ja niiden verkkopalvelut■■ Jäsenetulehtinä kaikille Raken
nuslehti, Rakennustekniikka ja eRakennusinsinööri
■■ Varsinaisille jäsenille lisäksi Tekniikka&Talous, teekkareille sama sähköisenä
■■ Talentumin, Sanoma Median ja SAFAn lehtiä 30... 50 %:n alennuksella
■■ Betoni, Teräsrakenne ja PUUlehdet
■■ RILTEK yhteisjäsenten Talouselämän tilaukset
Ammattitaidon kehittäminen:■■ Tekniikkaryhmien tapahtumat,
ekskursiot ja muu toiminta■■ Täydennys ja pätevöitys
koulutus, jäsenille alennetut hinnat RILin järjestämistä koulutustilaisuuksista
■■ Julkaisutoiminta, jäsenille RILin julkaisuista 20 % (itse maksaville), nuorille jäsenille alennus 50 %
Tulevaisuuden rakentajien tukeminen:■■ Harjoittelu ja diplomityöpalk
kasuositukset teekkareille■■ Apurahat teekkareiden ulko
maan harjoitteluun■■ Apurahat DItutkinnon
1. vaiheen erinomaisesti suorittaneille
■■ Apurahat hyvin opinnoissaan menestyneille valmistuneille
■■ Mentorointi vastikään valmistuneille
Turvan antaminen työelämässä:■■ Palkat ja palkkatilastot■■ Työsuhdejuridinen neuvonta■■ Vastuu ja oikeusturvavakuutus
toisen palveluksessa oleville■■ RILin neuvottelemat edulliset
ryhmävakuutukset www.if.fi/ril■■ Työttömyysturva erillistä mak
sua vastaan IAETkassassa■■ Työttömyysturva erillistä mak
sua vastaan AYTkassassa
Alan osaamisen esille tuonti:■■ Vuosittain myönnettävä
RILPalkinto■■ Vuoden rakennusalan
diplomiinsinööri■■ Sillat ja erikoisrakenteet tek
niikkaryhmän myöntämä Vuoden Silta palkinto
■■ Sillanrakennuksen erikoispalkinto joka toinen vuosi
Sosiaalinen kanssakäyminen ja vapaa-aika:■■ Alueelliset joulu ja kesäglö
git, golf, tennis, suunnistus, regatta...
■■ Ikäryhmien eli RILNuorten ja RILSenioreiden toiminta
■■ Alueosastojen ja teekkareiden tapahtumat
■■ Valtakunnalliset kevät ja syyskokoukset
■■ Vierumäen huvila
katso tarkemmat tiedot: www.ril.fi/fi/jasenyys/jasenedut-ja-palvelut.html
Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos jou-tuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi.
Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013
KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN.Mietipä hetki,
henkivakuutuskuntoon.fi
if.fi 010 19 19 19
SUOMEN EDULLISIN*
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA